1 – 2019 8,10 Metsästys ja susipolitiikka vihreän aatteen hampaissa 40 vuotta pienpetoja saaliiksi ”Näädän metkut tunnettava” Kysyntä kasvaa Riekkojahteja turisteille Suomen laajin alue Poliisista erätarkastajaksi Vahvaviettinen terrieri paras apu luolapyynnissä Tammikuinen hirvenmetsästys jäi vähäiseksi
8490. 600 EFI+EPS T3b MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! RALLY USA 2000 JO 500 TYYTYVÄISTÄ ASIAKASTA! OHJAUSTEHOSTIN EPS B-kortti tai AM121. 169?/kk. +tk Hinnat alk. +tk SH. 199?/kk. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ LT T3b Rahoituksella alk. Nopeat toimitukset kotipihaan asti! MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Tilaukset ja tiedustelut puh. +tk MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! Suomessa yli 150 huoltopistettä. Markkinoiden paras 72 V vääntävä 2000 W moottori. 139?/kk. EDUN ARVO 2990. 169?/kk. VINSSI+ PERÄVAUNUPISTOKE! OHJAUSTEHOSTIN EPS 1000i V-Twin SH.13990. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 050 3300 882 M Ö N K I J Ä C E N T E R EI TARVISE AJOKORTTIA! (ennen 1985 syntyneet!) Lavan mitat: P1000 x L750 x K 300 mm. Yht. Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. 4x4 5990 . TILAA ESITE! KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi HETI TOIMITUS! +tk 7490 . 3,6 KWh. Pakki. 150?/kk. +tk PRO 11990 . Aito 4x4 +tk 6790 . Tämä on AINOA YHDISTELMÄ JOLLA VOI TEHDÄ KUNNOLLA LUMITYÖT, kasata 2,5 m korkealle ja tiellä aurausnopeus jopa 30 km/h 13 cm korkean ERIKOISKUMITERÄN ja vetokoukkuun asti ulottuvan palkkirungon ansiosta, ketjuja ei tarvita koska pito on huippuluokkaa. Rahoituksella alk. Yhdellä latauksella 70 km! Tupla-lisäakuilla jopa 150 km! Lataus 220 V pistorasiasta. EDUN ARVO 2490?. 4x4 550 EFI+EPS SAA AJAA TIELLÄ! HETI TOIMITUS! EDUN ARVO 3050. MAX Rahoituksella alk. OTAMME AUTOJA VAIHDOSSA! Markkinoiden edullisin laatutraktori. Rahoituksella alk. 9990. 169?/kk. Uusi EPS malli Ohjaustehostimella 550 EFI UUTUUS Black Edition 550 EFI MAX EFI +tk 6790 . Rahoituksella alk. +tk Rahoituksella alk. EDUN ARVO 2990. Rahoituksella alk. Lämmityslaite. Rahoituksella alk.149?/kk. 179?/kk. KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi sis. OHJAUSTEHOSTIN EPS OHJAUSTEHOSTIN EPS Takuu 2 v. 4x4 Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. Lumiauralla 6790?+tk Finman V-AURA 800. SH. +tk Jo useat tuhannet asiakkaat ovat valinneet TGB traktorin ja markkinoiden parhaan Patentoidun Kotimaisen Finman V-AURAN lumitöihin ammattikäyttöön, 9 asentoa pikalukituksella. Markkinoiden hienoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! HETI TOIMITUS! +tk 7490 . 4890. 45 km/h. TILAA HETI OMASI! Lisävarusteita: Nastarenkaat, Vetokoukku, Peräkärry, Lisäakkusarja, Akkulämmitin, Suojapeite. +tk SH.10490. 6 voimakasta erikoisgeeliakkua. 2-paikkainen 550 EFI 7990 . Nopeille Sähköikkunat, Peruutuskamera ja Keskuslukko KAUPANPÄÄLLE! 6990 . Max.nop
Uutena on, että ase kuin ase lasketaan kiintiöön. 10 Näätä saaliiksi Matti Yli-Paavolan loukkuihin päätyy vuosittain jopa yli kymmenen näätää. – Moottorikelkkailu on muuttanut muotoaan markkinoiden muuttuessa. Sarjan viimeinen eli kolmas osa. 36 Ilvesjahtiin Monessa metsästysseurassa ihmetellään ilvesten kaatolupamäärien laskua, sillä jälkija näköhavaintojen perusteella tupsukorvia elää metsissä riittämiin. Yksi heistä on Markus Aho, joka on toiminut Pohjanmaan erätarkastajana kahdeksan vuotta. 14 Susipannoitukset Vain pieni osa Pohjanmaan ja Satakunnan metsästysseuroista antaa Lukelle luvan pannoittaa susia maillaan. Saaliin eteen pitää kaivaa maata, purkaa lattioita ja lopuksi korjata kaikki aiheutetut vahingot. Nykyisin myydään ja markkinoidaan paljon syvän lumen moottorikelkkoja reittikelkkojen sijasta. 20 MTK:n susi-ilta Pohjanmaalaiset alkavat turhautua alati kasvavaan susimäärään. 40 Pienpetopyynnissä Pienpetopyytäjä ei pääse helpolla. Kuva: Mika Elomäki. 46 Vankka eräkokemus Joensuulainen Mika Elomäki on valittu Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin uudeksi toiminnanjohtajaksi. 76 Sopiva asekaappi Isompi asemäärä on säilytettävä hyväksytyssä asekaapissa. 6 Vihreiden valta Mikä vaikutus Suomen vihreällä liikkeellä on suurpetotilanteeseen ja metsästykseen. 60 Tulta veden alla Venäjä esitteli viime vuonna taistelusukeltajille kehitetyn aseen. Syvän lumen kelkat ovat reittikelkkaa paljon pidempiä, Markus Aho kertoo. Amfibiorynnäkkökivääri kantaa tunnusta ADS. 50 Ase ulkomaille Metsästysmatka voi tyssätä lentoaseman lähtöselvitykseen, jos ase ei ole pakattu kunnolla aselaukkuun tai –koteloon. 24 Tammikuun jahdit Tammikuulle pidennetty hirvenmetsästys ei saanut suurta suosiota. Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin uusi toiminnanjohtaja Mika Elomäki viihtyy metsällä kanakoiran kanssa. 74 FENN-pyyntiraudat Englanti aikoo kieltää FENN MK4ja MK6tyyppisten pyyntirautojen ja niiden kopioiden myynnin ja käytön. 54 Venäläissnaipperit Uusilla venäläisillä Sumrakja Orsis-tarkkuuskivääreillä osutaan miehen kokoiseen maaliin jopa 2,5 kilometristä. Lainsäätäjän tarkoitus eli vahinkohirvien poistaminen näyttää toteutuvan jossakin määrin. Vähäisiä ilveksen kaatolupia ihmetellään, vaikka tupsukorvia riittää Suomen metsissä. 28 Erätarkastajan työt Suomessa työskentelee tällä hetkellä kymmenen erätarkastajaa. Sudet ovat olleet jo karjankin kimpussa. 70 Vahvat käsiaseet Kolme pistoolia ja seitsemän revolveria ovat yli muiden. Jyllääkö Suomessa jo todellinen vihermafia. Mihin korvamerkityt 300 000 euroa aiotaan käyttää. 36 10 46 28 Näätä ja Matti Yli-Paavola ovat kohdanneet näädälle kohtalokkain seurauksin. Näädänpyytäjän on tunnettava eläin ja sen tavat. – Aina ei tarvitse päästä edes ampumaan, riittää kun saa seurata koiran toimintaa. 3 Sisältö 1/2019 34 Messuvuosi 2019 Metsästäjiä ja eräilijöitä hemmotellaan tänäkin vuonna useammilla ison kokoluokan messutapahtumilla. 58 12.7 RSTKIV 2000 Yli 1300 metrin kaatojen kärkitilastossa toistuu usein Barrett-tarkkuuskivääri, joka on myös SA Intin käytössä
Mukana mm. ampumaradat & simulaattorit jousija ilma-aseet patruunat ja luotityypit lataustarvikkeet nuoret metsästäjät Ilmoitusvaraukset 18.2.2019 mennessä Katja Juvankoski 09 413 97 340 katja.juvankoski@karprint.. www.asejaera-lehti.. Ase&Erä -lehden ammunnan harjoittelu -teemanumero ilmestyy maaliskuussa viikolla 11. @asejaeralehti 2/2019 Seuraavassa numerossa
Helsingin käräjäoikeus on vanginnut Kanta-Hämeessä Lopella asuvan naisen. Muutoksen tarkoituksena olisi tehostaa etenkin voimakkaasti lisääntyneen valkohäntäpeurakannan metsästystä ja tuoda uusia koirarotuja ja harrastajia mukaan hirvieläinten metsästykseen. Meillä Suomessa maapallon väli-ilmastoalueella on suhteellisen rikas riistakanta – on isoja elämiä ja pieniä – on lintuja ja on nisäkkäitä. Ei pidä – siihen ei ole syytä eikä perusteita. Ennakkopäätöstä oli pyytänyt korkein hallinto-oikeus, jolla on käsittelyssä vuonna 2015 suden tappamiseen annetun poikkeuslupapäätöksen valitus. Karhun, ilveksen ja suden kannanhoidollista metsästystä linjaava ennakkopäätös on ollut esillä EU-tuomioistuimessa. 09-413 97 340 katja.juvankoski@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com Mediamyynti: Katja Juvankoski p. Ulkosaunaan suljetuilla eläimille ei ollut ainakaan kotietsinnän hetkellä tarjolla ruokaa eikä vettä. Poliisin saamien tietojen mukaan epäilty on pitänyt eläimiä puutteellisissa olosuhteissa vuosien ajan ja kohdellut niitä muutenkin epäasiallisesti. . Poliisi joutui kotietsinnän aikana lopettamaan kolme arkaa ja heikkokuntoista sutta. Naisen omalla tilalla oli noin 60 koiraa ja muita eläimiä. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Pidätettyä naista epäillään törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja luonnonsuojelurikoksesta. Hirvikanta Suomessa on runsas, mutta kohtuullinen. Lisäksi hirvi aiheuttaa maantieliikenteessä runsaasti onnettomuuksia. Etenkin susialueilla asuvat ihmiset ovat ihmetelleet tapahtuman jälkeen, kuinka yhden suden (tai koiran) ilmaantuminen saa pääkaupunkiseudulla aikaan moisen poliisioperaation muualla sellainen ei olisi mahdollista. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 64 euroa/vuosi Määräaikainen 71 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Eläintä ei kuitenkaan tavoitettu. Vuosi 2019 on alkanut – riista rikkaassa maassamme voi hyvin – samoin metsästyksen harrastajat. Toista epäillään myös eläinsuojelurikoksesta. Poliisi sai tammikuun alussa vihjeen susista ja aloitti tutkinnan. Osa susista oli ollut piilossa naisen tuttavien luona muualla Etelä-Suomessa. Pitääkö metsästäjien tuntea pisto sydämessä sen vuoksi, kun tietty väestönosa Suomessa vastustaa tätä harrastusta. Meillä suurista riistaelämistä runsain on hirvi, jonka metsälle aiheuttamat tuhot eivät ole väheksyttäviä. Niille tehdään dna-määrittelyt, joiden avulla saadaan selville, onko kyse oikeista susista. Käsittely koskee luontodirektiivin tulkintaa Suomessa. Nainen on pitänyt tilallaan Läyliäisissä villejä susia, jotka on poliisin mukaan joko tuotu Venäjältä tai mahdollisesti pyydetty luonnosta. Espoossa irrallaan juoksennellut susi tai koira sai aikaan aikamoisen huhumyllyn ja poliisioperaation. On kuitenkin aivan selkeästi osoitettu, että juuri metsästämällä riistakanta saadaan pidettyä kohtuullisena. Susiasiat EUkäsittelyssä . On ikävää kuulla teihin kohdistuvaa arvostelua, jota tietty väestönosa ylläpitää. Luonnossa elävä lajisto on runsas ja ihminen pitää sen määrällisesti kohtuullisena. Monta poliisia suden perässä . Luonnonvaraisen eläimen hallussapito on rikos. Suomesta kuultavina olivat valtion, riistahallinnon, luvanhakijoiden sekä luonnonsuojelujärjestön edustajat. Maaja metsätalousministeriö lähetti lausunnoille luonnoksen metsästysasetuksen muuttamisesta huhtikuusta alkaen. Oletettua sutta oli ollut parhaimmillaan jahtaamassa useampikin partio. Me jokainen kunnioitamme luontoa ja sen eläimistöä, mutta meillä on oikeus huolehtia siitä, että tasapaino luonnossa säilyy. Niiden maahantuonti on ollut kiellettyä vuodesta 2016 lähtien. Aikaisemman 28 senttimetrin sijaan valkohäntäpeuroja ja muita hirvieläimiä ajavien koirien sallittu säkäkorkeus nousisi 39 senttimetriin. Hätäkeskukseen oli soitettu vapaana vaeltavasta, kovasti sutta muistuttavasta eläimestä. Näin on toimittu ja tilanteeseen voidaan olla tyytyväisiä. Päätöksestä oli valittanut Luonnonsuojeluliitto Tapiolan Pohjois-Savo Kainuun paikallisyhdistys. Suurpetojen aiheuttamat tuhot pyritään pitämään hallinnassa, ja pienriista saadaan säilymään ja lisääntymään kohtuullisesti. Kahta naisen tuttavaa, jotka olivat ottaneet eläimet luoksensa, epäillään luonnonsuojelurikoksista. Kukaan suomalaisen luonnon kokonaisuutta arvostava ei voi tuomita sitä työtä, mitä vapaaehtoiset metsästäjät tekevät luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Ihminen luomakunnan kruununa on oikeutettu hallitsemaan myös luontoa ja kaikkea siinä tapahtuvaa toimintaa. Metsästäjät – kruunu päähän ja metsään tekemään laadukasta riistanhoitotyötä! Metsästäjät, kruunu päähän! Olette sen ansainneet Isommat koirat hirvijahtiin. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2019 ISSN 0781-2124 (painettu) ISSN 2489-8694 (verkkojulkaisu) ?. Hirvien määrää säännöstellään, ja metsästäjät pitävät luvanvaraisesti kannan kurissa. Nainen on kasvattanut koirasusia jo vuosien ajan. Villejä susia, nainen pidätetty . Asetus sallisi aiempaa korkeampien koirien käytön hirvieläinten metsästyksessä. Ihminen tekee sen vastuullisesti, luontoa kunnioittaen ja kokonaisuutta edistävästi. Kokonaisuutena asia koskee suden kannanhoidollista metsästystä.. Moni metsästystä harrastava hämmästelee, että tietty väestönosa Suomessa pitää metsästystä tuomittavana ja luonnon vastaisena. Mikä toinen vaihtoehto olisi nykyistä parempi. Teitä on runsaasti ja te teette arvokasta työtä. Suomen riistakanta on viranomaisten ja metsästäjien toimesta saatu pidetyksi maltillisena – riistan aiheuttamat vahingot ovat hallittavissa ja riistaa on luonnossa kohtuullinen määrä ja sellasena se voidaan säilyttää jo pitkään jatkuneella ”säännöstelyllä”, johon metsästystä harrastavat ovat sopeutuneet ja hyväksyvät yhteisesti sovitut normit ja säännöt
Jyllääkö Suomessa jo todellinen vihermafia. Etenkin sudensuojelijat syyttävät hanakasti metsästäjiä salametsästyksestä.. 6 ”Kaupungeissa ei eletä samassa todellisuudessa” Vihermafia vallan kahvassa Mikä vaikutus Suomen vihreällä liikkeellä on suurpetotilanteeseen ja metsästykseen
Poliitikko Mikko Kärnän mukaan vihreät ovat miehittäneet jo pitkään ympäristöministeriötä. Lappilainen Mikko Kärnä (kesk) on innokas erämies ja poliitikko, jolla on kokemusta myös eduskuntatyöstä. Erityisesti susipolitiikassa on Kärnän mukaan tullut viime vuosina räikeästi esille, kuinka päätöksiin pyritään ja pystytään vaikuttamaan muualta kuin mihin niiden vaikutukset kohdistuvat. Ase ja Erä kysyi asiaa poliitikko Mikko Kärnältä sekä Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härköseltä. Samalla he ovat huolehtineet, että ministeriössä on asenteellisia virkamiehiä, jotka jakavat suoraan sen puolueen arvot. 7 . – Olen itse puhunut vihreästä mafiasta, ja kyllä sitä on. – Kyseessä on pikemminkin liike, jonka pääosa vaikuttajista tulee suurten kaupunkien vaikutuspiiristä ja heillä ei ole tervettä suhtautumista luontoon. Yhdistyslaki sallii vapaan yhdistyksen perustamisen, mutta todentaminen, toimiiko yhdistys todella jollakin laueella on hankalaa. Olen järkyttynyt vihreiden uusimmasta linjanvedosta, jonka mukaan he ajavat suurpetojen metsästyksen lopettamista kokonaan ja kannattavansa vain haittaperusteisia lupia. Kuva: www.lapinpuolustaja.fi K uinka paljon vihreä aate ja yltiöpäinen luonnonsuojelutahto vaikuttavat päätöksenteossa suurpetojen osalta. Kärnä uskoo vahvasti, että Suomessa toimii ”vihermafia”, joka ajaa vihreän linjan ääriajattelua valjastaen toimintaansa virkamiehiä ja järjestöjä. Olen itse määritellyt asian usein niin, että vihreät ovat eristäneet ihmisen luonnosta omaksi saarekkeekseen, kun taas itse näen, että ihminen on osa luontoa ja sen aktiivinen toimija. Enontekiöllä yritettiin väkisin perustaa luonnonsuojelualuetta käsivarteen ja hankkeen taustalla oli Saanan luonnon ystävät ry, jonka jäsenet eivät edes ole paikkakuntalaisia, vaan se koostuu vihreistä vaikuttajista. Kärnä kertoo, että vihreät ovat merkittävällä tavalla päässeet vaikuttamaan päätöksentekoon,. Kärnän mukaan asiaan pitäi– Olen järkyttynyt vihreiden uusimmasta linjanvedosta, jonka mukaan he ajavat suurpetojen metsästyksen lopettamista kokonaan ja kannattavat vain haittaperusteisia lupia. Tästä ne ristiriidat usein juontuvat. Vihreät eristävät ihmisen luonnosta Kärnä kertoo kannattavansa itsekin vihreää ajattelua luonnon näkulmasta, mutta sanoo sen olevan kaukana vihreästä politiikasta. He ovat miehittäneet ympäristöministeriötä pitkään ja samalla he ovat huolehtineet, että siellä on asenteellisia virkamiehiä, jotka jakavat suoraan sen puolueen arvot. joka on hänen mukaansa johtanut päätöksiin, joista ei maaseudun ihmiselle ole ollut hyötyä. Eikä tämä miellytä kaikkia jäseniä. Merkittävimpänä esimerkkinä on eräiden luonnonsuojelujärjestöjen loputon valituskierre jokaisesta sudenkaatoluvasta. Kyllä meillä vihreä mafia on, mutta ei siihen rikollisuutta liity, vakuuttaa Kärnä. Esimerkiksi vihreiden johtohahmon entinen avustaja siirtyi luonnonsuojelujärjestöön ja näin järjestö on valjastettu vihreiden tekemän politiikan jatkeeksi
Tällainen ei ole järkeävää politiikkaa susien osalta. sikin puuttua toista tietä. Nämä ovat niin kummallisia ajatuksia, ettei tällaisia olisi osannut 30 vuotta sitten edes kuvitella. – Yhteiskunta muuttuu koko ajan ja erilaiset arvot nousevat erilaiseen asemaan, kuin mitä ne ennen ovat olleet. Julkisuudessa on ollut esillä EU-komission ehdotus luontodirektiivin ohjeistuksesta suurpetojen osalta, joka tullessaan voimaan lopettaisi Suomessa sekä karhun että ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen. – Kaupungeissa ei eletä samassa todellisuudessa, jossa lapset joudutaan laittamaan koulutielle, jolla on edellispäivänä ollut suden jäljet tai on ollut muita ikäviä kohtaamisia. – Meillä on voimia, jotka pyrkivät purkamaan asuinpaikkaan liittyvän metsästysoikeuden pohjoisessa ja meillä pyrkii eduskuntaan rekisteröity eläinoikeuspuolue, jonka kirjattuna tavoitteena on kaikenlaisen metsästyksen lopettamien. Meidän ihmisten pitää muuttaa ajatelutapaa ja alkaa miettimään asioita toisista lähtökohdista, . Valeuutisia ja propagandaa Kärnä muistuttaa, että maailma on pienentynyt sosiaalisen median ja sähköisen tiedonvälityksen ja kehitys on antanut jalansijaa valeuutisille ja helpposyöttöiselle propagandalle. – Meidän oikeusjärjestelmän riippumattomuutta en epäile, mutta näen, että valitusoikeutta pitäisi rajata tai sitten virkamiespäätökset häirikköyksilöiden osalta pitäisi olla valituskelvottomia. Pohjoisessa pitää kaatolupa kyetä käyttämään vuorokauden sisällä, ettei mikään taho pääse siihen väliin. Kun tällaiset asenteet lisääntyvät yhteiskunnassa, niihin on vastattava valistuksella ja kertottava, mikä merkitys metsästyksellä on yhteiskunnallisesti ja kuinka tärkeä osa se on suomalaista kulttuuria. Olen todella huolestunut tästä jakautumisesta. Suden suojelijat välillä jopa pilkkaavat suomalaisia turhanpäiväisestä susipelosta, mitä muualla Euroopassa ei heidän mielestä koeta. Sen lisäksi, että Suomi joutuu tiukasti vastustamaan EUkomission pyrkimystä muuttaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tulkintaa, näkee Kärnä vihreän vallan uhkakuvia myös lähipiirissä. Luontosuhde alkaa hävitä erityisesti pääkaupunkiseudulla, kun ei ole mitään kosketuspintaa luontoon. Härkönen muistuttaa, että valta kulloinkin voimassaolevien lakien säätämiseen on poliitikoilla. Jos petopopulaatio kasvaa liikaa silloin ei voida välttyä ihmisuhreilta, se on selvää, ja tätä keskustelua käydään muuallakin. Kärnä toteaa, että kaikki ei aina ole niin kuin mitä väitetään. Silloin on helpompi naureskella ja vähätellä pelkoa. Lakia tulkitaan ilman sävyjä – Mikään väri ei sen kummemmin vaikuta, vaan me seuraamme nykyistä lainsäädäntöä sekä viimeisintä tutkimustietoa ja teemme päätöksiä sen pohjalta, sanoo riistakeskuksessa työskentelevä Sauli Härkönen. Kaksi erilaista todellisuutta Kärnä puhuu kahdesta eri todellisuudesta maaseudun ihmisten ja kaupunkilaisten. – Kaupungeissa ei eletä samassa todellisuudessa, jossa lapset joudutaan laittamaan koulutielle, jolla on edellispäivänä ollut suden jäljet tai on ollut muita ikäviä kohtaamisia, Mikko Kärnä muistuttaa. Ongelman ytimenä lappilainen pitää sitä, että maaseudun todellisuus ei avaudu ikänsä kehäkolmosen sisällä asuneelle. – Se on pötypuhetta. Tällainen ei ole järkeävää politiikkaa susien osalta. Muun väittäminen on propagandaa. Suomessa pitää pohtia, kuinka saamme rakennettua tätä maata niin, että elämme suurin piirtein samassa tosellisuudessa. Toiminnalla on onnistuttu aiheuttamaan merkittävää haittaa Suomen suurpetopolitiikalle. Erilaisia ongelmia ja pelkotiloja löytyy jokaiselta alueelta, jossa on susia ja uhkaavia tilanteita sattuu vuosittain. Maailmalla on jo luokiteltu vajavainen luontosuhde oireyhtymäksi. 8 – Pohjoisessa pitää kaatolupa kyetä käyttämään vuorokauden sisällä, ettei mikään taho pääse siihen väliin. Kannanhoidollinen metsästys pitäsi saada käyntiin, sitä kautta sadaan pois mahdollisuus haitata petopolitiikkaa. Hän uskoo median pystyvän vaikuttamaan paljon mielipiteisiin; kaupunkilainen media nostaa asioita esille tavalla, joka ei välttämättä vastaa maaseudun ihmisen näkemystä esimerkiksi susitilanteesta
Sudella on useita kymmeniä alalajeja. Kulloinenkin tilanne on aina sen hetken tuotos, eikä kehitystä voi ennustaa. Koirille ja karjalle vaara on todellisempaa, mutta on epätodennäköistä, että Suomessa tulisi ihmisuhria. Jos tilanne rauhoittuisi, kasvaisi kanta nopeasti. – Lainsäädäntö raamittaa, mikä on sallittua ja mikä ei. Maailmanlaajuisesti sutta ei pidetä uhanalaisena, ja Luonto-liiton omilla kotisivuilla kerrotaan, että ”Susien määräksi koko maailmassa arvioidaan noin 140 000–200 000. Yleisesti luonnonsuojeluaate, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos ovat kovasti esillä, ja niihin liittyy erilaisia mielipiteitä sekä kansainvälisiä sopimuksia, joissa osapuolina on maailman valtioita sekä erilaisia organisaatioita. Venäjältä ei tule koko ajan lisää susia, sillä siellä on tietyt rajalaumat, mutta virta ei ole meidän puolelle jatkuvaa. Minimi on 25 lisääntyvää laumaa, mikä ei viimeisten virallisten kanta-arvioiden mukaan täyty. – Ymmärrän, että se tuntuu hasteelliselta sellaisilla alueilla, joissa susia ei aikaisemmin ole ollut. Ryhmä järjesti tammikuun toisena perjantaina tukimielenosoituksen Norjan suurlähetystön edustalla vastustaen Norjan hallituksen päätöstä poistaa maastaan kokonainen susilauma, mikä rikkoo Norjan omia lakeja ja Bernin sopimusta. Meidän pitää toimia aina oman maan uhanalaisluokituksen mukaisesti. Eduskunta määrittelee ja rahoittaa ja tällä hetkellä on tämäntyyppiset säädökset voimassa, eikä voi sanoa mitä ne tulevat olemaan kymmenen vuoden päästä. Susia elää 58 valtion alueella.” Pitääkö susiryhmä sutta uhanalaisena, vaikka idässä on valtavan suuri susipopulaatio. Juuri tämän vuoksi pitäisi enemmän levittää tietoa ja järjestää tilaisuuksia, joissa susista voi kysyä asintuntijoilta. Tavoitteena 500 sutta Suomeen Nyyssölä-Kiisla on huolestunut susikannan tämänhetkisestä tilanteesta. Hän kertoo, että susimäärä kasvaisi nopeasti tavoitteeseensa ilman ihmisen vaikutusta. Nykyistä määrää karhuja ei enää silloin metsästettäisi, vaan pyynti kohdistuisi niihin yksilöihin, jotka käyvät esimerkiksi roskiksilla, Härkönen toteaa, mutta uskoo tällaisten päätösten vievän runsaasti aikaa eri oikeusasteissa. Julkisuudessa on ollut esillä EUkomission ehdotus luontodirektiivin ohjeistuksesta suurpetojen osalta, joka tullessaan voimaan lopettaisi Suomessa sekä karhun että ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen. – Ei voi sanoa uhkakuvaksi, jos ihminen lähtee sille ajattelulle, että karvaakaan ei saa katkaista. Petoaitoihin pitäisi oikeasti panostaa määrärahoja. Metsästäjien joukossa on verrattu, että susi saisi parempaa arvostusta, jos se rinnastettaisiin samanlaiseksi riistaeläimeksi kuin karhu, mutta Nyyssölä-Kiisla on toista mieltä. – Pääosassa on susi, koska sitä on Suomessa suurpedoista vähiten ja se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Varsinkin, jos kaadetaan alfa-yksilöitä, jolloin susien pitää etsiä uusi puoliso ja muodostaa uudet alfa-parit. Niin ikään Härkönen uskoo komission odottavan myös tuomioistuimen päätöstä Suomen kannanhoidollisesta sudenmetsästyksestä, josta on tehty valitus EU-tuomioistuimeen. – Sinällään kanta on geneettisesti heikoilla, vaikkakin terveempi kuin Ruotsin susikanta. – Kreikassa susia on noin 700, Puolassa parituhatta ja Saksan määrät ovat kasvaneet muutamassa vuodessa isommiksi. Pelko on varmasti todellista ja jos sitä vielä mediassa ja somessa suitsitaan, niin vielä enemmän ihmisiä hermostuttaa. Parhaiten toimivat ennaltaehkäisevät metodit, kuten lampaiden ja koirien suojaus, jolloin huomataan, että susien kanssa pystyy elämään. Epätodennäköistä on, että kanta lähitulevaisuudessa kasvaisi niin suureksi, ja suurimpana syynä epäillään salametsästystä. ja virkamieskoneiston tehtävä on toteuttaa näitä säädöksiä. Luonto-Liiton susiryhmässä ihmetellään suomalaisten kyvyttömyyttä elää sovussa suden kanssa, vaikka heidän mukaansa monissa muissa Euroopan maissa, joissa susia on asukastiheyteen nähden enemmän, susiin suhtaudutaan suvaitsevammin. n Erja Pekkala. Jos säädökset niin sanoo, niin silloin ollaan siinä tilanteessa, mutta en usko sellaisen tapahtuvan nopealla aikataululla. Mitään laajamittaista metsästystä emme kannata. – Suteen kohdistuu sellaista vihaa ja pelkoa, mitä ilvekseen ja karhuun ei kohdistu, vaikka karhu on ihmiselle paljon vaarallisempi kuin susi ja niitä on sutta runsaammin. Asiasta on tehty paljon tutkimuksia ja metsästyksen salliminen ei poista susivihaa. Sitä kautta tulee myös toimeenpanomääräyksiä kansalliselle tasolle. Tutkijat ovat arvioineet, että 500 yksilön määrä olisi geneettisesti terve ja kestäisi enemmänkin metsästystä. Nyyssölä-Kiisla kertoo tutkimusten osoittavan, että susikannat eivät kasva loputtomiin. Reilu parisataa jäsentä käsittävässä Susiryhmässä toivotaan, että susi levittäytyisi tasaisesti koko maahan, mutta myös ymmäretään susialueilla asuvien ihmisten paineita ja pelkoja. Hän epäilee syiden olevan suomalaisten asenteissa ja kulttuurihistoriassa. Kysyttäessä, voiko suojelutahon ehdottomuus aiheuttaa uhkakuvia tai vaaraa kansalaisille, säädösten toimeenpanevana tahona Härkönen pysyy tiukasti lakikirjan päällä. Luonto-liiton susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla pitää suomalaisten asenteita ja kulttuurihistoriaa syynä susivihaan. Suurimpana syynä kannan kasvun hitauteen hän pitää salametsästystä. Toivotaan että Suomeen saataisiin sellainen asennemuutos, että ihmiset oppisivat elämään susien kanssa ja että tänne sataisiin terve, lisääntyvä susikanta ja että salametsästys saataisiin kuriin, toivoo Nyyssölä-Kiisla. Paikalla oli ollut reilu kolmekymmentä osallistujaa. 9 ”Susivastaisuus täällä paljon suurempaa” . Kuinka käy karhun pyynnin. – Kyllä se iso muutos olisi, mutta pitää muistaa, että kaikki suurpedot ovat rauhoitettuja ja pelkästään niiden läsnäolo ei aiheuta sitä, että niitä pitäisi tappaa metsästämällä. Mitä vaikutuksia tällä päätöksellä olisi. – Susikannat säätelevät itse itseään ja kasvua on niin kauan, kun on ravintoa ja tilaa. Suomessa ja Pohjoismaissa susivastaisuus on paljon suurempaa kuin muualla Euroopassa, toteaa susiryhmän puheenjohtaja Mari Nyyssölä-Kiisla. Kun aika muuttuu, voivat myös säädökset muuttua; se on kiinni siitä, ketkä siellä ovat päättämässä asioista. Norjalaisten tukena Luonto-liiton susiryhmä kannattaa kaikkien suurpetojen suojelua, mutta susi on otettu erityiseksi kohteeksi. Metsästys pitäisi heidän mielestä sallia vain ongelmayksilöille
Puolet saaliista, niin sanotut helpot näädät, tulee jouluun mennessä. R ahan vuoksi tätä en tee, enkä usko kenenkään muunkaan tekevän, sanoo Kangasalalla asuva, pienpetoja nelisenkymmentä vuotta pyytänyt Matti Yli-Paavola . – Sen jälkeen saalis teettää enemmän töitä ja pyyntipaikkoja on vaihdeltava. Loukku on hyvä sijoittaa kahden riu’un varaan noin hartian korkeudelle. – Työaikaa ei kannata laskea eikä nahoilla kukaan ansaitse. Matti Yli-Paavolan loukkuihin päätyy vuosittain jopa yli kymmenen näätää. Se olisi muulle riistalle vain eduksi. Näätä ei pidä rockista Ennen näädänmetsästys alkoi. Näätäkanta on tällä hetkellä kirjoitetun historian runsain, joten kanta kestää verotuksen. Samalta paikalta saa saman pyyntikauden aikana hyvin harvoin kahta näätää. Näädänpyytäjän on tunnettava eläin ja sen tavat. Näätäkantaa Yli-Paavola pitää vakaana. Käytössään olevalta noin 2000 metsähehtaarin alalta Yli-Paavola on vuosittain pyydystänyt 1-10 yksilöä. Tämä on puhtaasti harrastusta, mutta näätiä, kuten muitakin pienpetoja, pitäisi pyytää nykyistä enemmän. 10 ”Riista pitää tuntea jotta se päätyy saaliiksi” Näädän metkut tutuiksi Näätä ja Matti Yli-Paavola ovat kohdanneet näädälle kohtalokkain seurauksin
Aktiivisen näädänpyytäjän ei kannata eläimiä saalistaa ennen marraskuuta, niiden turkeilla ei ole silloin sitä arvoa kuin mitä niillä on esimerkiksi vuodenvaihteen jälkeen. – Vaikka talvet ovat leudontuneet, ei näädän karva vaihdu säiden vaan almanakan mukaan. Nykyisin ne liikkuvat ympäri vuoden suvikelillä. Nykyisin se alkaa jo elokuun alusta, mikä on Yli-Paavolan mielestä liian aikaisin näädän turkin takia. 11 . Maaja metsätalousministeriö ei näitä seikkoja ole ottanut huomioon pyyntiaikoja määrätessään. Karvan laatu ei ole kiinni ilmastollisista olosuhteista, vaan valoisuudesta. Näätäkin voi nälissään mennä kanuloukkuun. Toisena elinvuotena sillä on painoa puolitoista kiloa, mutta yli kahta kiloa ei uroksen paino todennäköisesti ylitä sen elinaikana. Pitkän riu’un päähän ripustettu syötti on oiva lisähoukutin, koska haju leviää pitemmälle. Supi odottaa loukussa kohtaloaan. Laiturin alus on hyvä paikka minkin loukulle. Sen peitinkarva on olemattoman lyhyt, eikä nahka ole kypsynyt tarpeeksi. Näädän tappaminen ennen aikojaan on täysin turhaa, koska turkillakaan ei ole mitään arvoa. Pidän loukun viritettyinä elokuun alusta, jolloin niihin voi mennä pentuja. Sen peitinkarva on olemattoman lyhyt, eikä nahka ole kypsynyt tarpeeksi. Sinikko on liian aikaisin pyydetty näätä. Teuron Metsästysyhdistyksessä järjestetään vuosittain jäsentenvälinen pienpetokisa. Näätä lähtee, se ei pidä kummastakaan. marraskuun alussa. Näädän poikaset ovat hyvässä turvassa tiuhassa kuusimesässä, josta. Karva alkaa olla täydessä villassa vasta marraskuun alusta lähtien. Itsenäistyvät nuoret yksilöt ovat aina nälkäisiä ja päätyvät helpoimmin loukkuihin. ”Riista pitää tuntea jotta se päätyy saaliiksi” Näädän metkut tutuiksi Pienpetokisa joka vuosi . – Sinikko on liian aikaisin pyydetty näätä. – Tietämäni mukaan näätiä on häädetty viemällä ullakoille erilaisia hajusteita, vaikkapa parikymmentä wunderbaumia, sekä laittamalla heavy rockia soimaan tauotta. – Supeja on runsaasti ja niitä menee loukkuihin eniten. Näädällä on melko vähän luontaisia vihollisia. Ei loukkua umpimähkään Iso urosnäätä painaa ensimmäisen vuoden jälkeen noin kilon. Viime vuonna Matti YliPaavolan saaliiksi tuli 11 pienpetoa, mikä riitti toiseen sijaan. Vähitellen eläimet tottuvat loukun olemassaoloon. Yli-Paavolan mukaan aikaistetun aloituksen taustalla lienee ollut tarve saada rakennusten ullakoille pesiytyneet näädät pois ilman poikkeuslupamenettelyä. Näätä on auttamattomasti niin sanotusti sinikko alkusyksyn ajan
Loukun voi sijoittaa reitille, sinne näätä jossain vaiheessa saattaa eksyä. Etenkin vanhalla näädällä on oma reviirinsä, jota se hallitsee. Olen löytänyt noin puolitoistakiloisen näädän vatsasta nyrkinkokoisen peuranrasvapallon. Näätä pystyy ottamaan saaliikseen jopa jäniksen, minkä Yli-Paavola on itsekin todennut. – Näätiä on häädetty viemällä ullakoille erilaisia hajusteita, vaikkapa parikymmentä wunderbaumia, sekä laittamalla heavy rockia soimaan tauotta. Näätä oli sananmukaisesti repinyt jäniksen kappaleiksi ja varastoinut kappaleet puihin. Näädän liikkeitä voi ennakoida jo pelkältä kartalta. 12 Hyvin naamioitu loukku sulautuu hyvin maastoon. – Näätä käyttää ravinnokseen myös muun muassa liikenteen tappamia eläimiä, peuranja hirvenraatoja ja teurasjätettä. Saalismäärä kiinni monesta tekijästä Saalismäärän vaihteluita selittävät pyydysten määrä ja ravintotilanne, ei niinkään kannanvaihtelu. – Loukku kannattaa laittaa kolon lähistölle, jos sellaisen metsästä löytää. Näätä ei mene veteen, mutta se saattaa kierrellä rannoilla tutkimassa esimerkiksi telkänpönttöjä. Lumettomana aika myyriä ja hiiriä on helppo saalistaa. Hakkuut saattavat muuttaa reittiä, mutta vanhassa kuusikossa näätä mielellään pitää reittinsä. – Näätä nuohoaa reitin läpi ehkä kerran viikossa tai kahdessa. – Ihmettelin, miten puiden oksille maapetojen ulottumattomiin oli päätynyt ilmiselviä jäniksenosia. – Näädän voi viedä ilves, joka voi tehdä jopa 3,5 metrin hypyn ylöspäin. Vesistöjen väliset kapeikot ja maakaistaleet saattavat olla hyvinkin käytettyjä kulkureittejä. Oravanpesästä tippuu kariketta, jonka näätä havaitsee maasta. – Näätä välttää aukeita paikkoja. Näädän loppu on ollut nopea ja kivuton. – Näädällä on erinomainen kyky löytää oravanpesät. Joskus näätä valitsee lepopaikkansa suuren siirtolohkareen alta tai kiviraunioista. Pesue ei kovin pitkään kolossa viihdy, mutta liikuskelee sen ympäristössä vielä jonkin aikaa. Isot pöllöt, lähinnä huuhkaja, saattavat näätiä jonkin verran verottaa, koska sekä näätä että huuhkaja ovat yöaktiivisia. Näätä ei ole koskaan kuntolenkillä, vaan se hakee joko ravintoa tai parittelukumppania. Yli-Paavola ei pidä oravaa näädän pääsaaliina. Näätä noudattelee yleensä kerran omaksumaansa reittiä melko tarkasti. Näätä liikkuu myös harvassa metsässä, mutta se suosii suuria havupuita. Avosuot, peltoja hakkuuaukeat ohjaavat sen liikkeitä. Nuoret näädät ovat liikkuvaisempia, koska ne etsivät uusia elinpiirejä. Oravanpesä on myös hyvä merkki näädän mahdollisesta läsnäolosta. esimerkiksi haukat eivät niitä hevin keksi. Loukkua ei kannata sijoittaa pellon pitkälle sivulle, mutta esimerkiksi pellon kulmaan parikymmentä metriä metsän puolelle metsän tuuheudesta riippuen. Näätä suosii pesäja lepopaikkoinaan esimerkiksi vanhan haavan palokärjen koloja. Näätä myös tarkistaa pönttöjä ja koloja mahdollisten pöllöjen varastojen ryöväämiseksi
Turkiseläimenä näädällä on maailmalla varsin isokin merkitys. Laatikon tai pönttömallisen loukun Yli-Paavola sijoittaa hartian korkeudella mieluusti kahden riman väliin oksien varaan. Koirat ja ketut voivat loukkua liikutella ja repiä saaliin. Lämmin ateria maistuu hyvälle Näädälle kelpaa melkein mikä tahansa liha. Ison urosnäädän turkista pyytäjä saa keskimäärin 25 euroa kappaleelta, mutta hyvänahkainen aikuinen näätä on loukussa harvinaisuus. Niitä emme voi ennakoida. Näädälle toimii myös pönttömallinen loukku. 13 Näädännahkainen karvalakki . Loukku kannattaa aina kiinnittää puihin, muttei metallilangalla, vaan vaikkapa mustalla kuormahihnalla. Näätää ei ole vaikea nahkoittaa, koska se on vähärasvainen esimerkiksi minkkiin verrattuna. Lämpimänä vuodenaikana koirannappulat ja hunajakin käyvät syötistä. – Tavallisen pienpetopyytäjän saaliit jäävät kuitenkin sen verran pieniksi, ettei niitä oikein kannata kauppaamaan lähteä. Olen itselleni valmistuttanut muun muassa karvalakkeja. Takaseinä saa olla verkkoa, jotta syötin haju leviää. Orava on aina hyvä saalis etenkin, jos näätä saa yllätetyksi pesältä. Sinikon hinta jää helposti puoleen tästä summasta. Oravalla on mahdollisuuksia näätä vastaan päiväsaikaan, koska näätä ei jaksa pitää kovaa vauhtia ja tehdä pitkiä hyppyjä montaa kymmentä metriä yhtäsoittoa. Närhet tuppaavat menenään loukkuihin, minkä takia etuaukkoon kannattaa laittaa muutama havu naamioksi. – Jos loukku on maassa ja näätä sinne päätyy, ovat pienet jyrsijät, etenkin lihaa syövät päästäiset, näädän kimpussa ja turkki on nopeasti pilalla. Olen nähnyt lumijäljistä, miten näätä syö loukun vieressä elävää saalista, eikä sitä ole loukun syötti kiinnostanut lainkaan. Sitä paitsi näätä saalistaa miltei yksinomaan öisin. – Olen jäljistä joskus nähnyt miten näätä on ilmeisesti äkkiä muistanut vanhan kätkönsä ja suunnistanut viivasuoraan sille, vaikka kätkö oli jo hangen alla. Näätä syö myyriä ja hiiriä. – Lämmin ateria on aina parempi kuin kylmä. Etuaukon havut estävät esimerkiksi närhiä päätymästä loukkuun. Jyrsijät pilaavaat saaliin nopeasti Koiralla Yli-Paavola ei ole koskaan näätää metsästänyt. – Pidän loukuissa syöttiä pitkin syksyä, mutten viritä loukkuja, vaan annan näädän tottua ruoka-apajaan. Jos elävää saalista on tarjolla, ei näätä loukkuun helposti mene. Hihna antaa hieman periksi puun kasvulle. Yli-Paavola vie syöteiksi esimerkiksi sorsan roippeita ja hirvestyksestä jääneitä tähteitä. Syötin haju leviää siten pidemmälle. Lisähoukutuksena Yli-Paavola käyttää ongenvavan pituisen riu’un päähän kiinnitettyä syöttiä. – Jos näin olisi, olisivat oravat vähissä. Matti Yli-Paavolan mukaan näädän turkilla olisi kysyntää. Kolot kiinnostavat näätiä muun muassa pöllöjen mahdollisten ruokakätköjen takia. Joskus laitoin loukun siirtolohkareen päälle, mutta ilves oli vienyt saaliin ja heitellyt loukkua ympäriinsä. n Juhani Karvonen Kuvat: Matti Yli-Paavola. Näädällä on erinomainen muisti ja se saattaa ylläpitää ruokavarastoja ja -kätköjä esimerkiksi pökkelöissä ja tikankoloissa pahan päivän varalle. – Etenkin Etelä-Suomessa metsästysmaat ovat niin pienialaisia, että näätä on naapurin puolella ennen kuin metsästäjä on päässyt edes lähelle. – Turkisten hinta riippuu maailmanmarkkinoista, kuten esimerkiksi kanadalaisten ammattipyytäjien saalismääristä. Jos niitä on saatavilla riittävästi, jättää näätä muut saaliit paljolti rauhaan
Kritiikkiäkin saanut Luken julkaisema susien kokonaismäärä oli koko maassa vähän vajaa parisataa sutta, joista 108-122 asui lännessä. Vain pieni osa Pohjanmaan ja Satakunnan metsästysseuroista antaa Lukelle luvan pannoittaa susia maillaan. Lisärahoituksen suomilla toimillaan riistaviranomaisilla oli pyrkimys muun muassa lisätä metsästyskoirien turvallisuutta. Mihin korvamerkityt 300 000 euroa aiotaan käyttää, kun pannoitus ei mene suunnitelmien mukaan. 14 Maanomistajat eivät halua susipannoittajia mailleen Jääkö pannoitus tyngäksi. Suurta innostusta ei osoitettu Luke ja Suomen riistakeskus lähettivät syksyllä kaikille Pohjanmaan maakuntien sekä. Luken viimekeväisen kantaarvion mukaan susikannan painopiste on siirtynyt länteen ja Suomessa oli keväällä 20 laumaa, joista 16 läntisellä kannanhoitoalueella. L uonnonvarakeskus (Luke) sai viime vuoden budjettiriihessä maaja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) aloitteesta 300 000 euron lisärahoituksen, joka oli suunnattu susien pannoittamiseen sekä uuden kenttähenkilön palkkaamiseen läntisen Suomen alueella
Haastattelut on tehty ja vuoden pestiä on hakenut nelisenkymmentä henkilöä. Henkilö tulee työskentelemään läntisessä Suomessa ja hänen tehtäviin kuuluu muun muassa yhteistyö paikallisen väestön kanssa sekä suden DNAkeräysten organisointi. – Sanotaanko näin, että tulevaisuudesta ei vielä ole päätetty. Muille tahoille toivetta on voitu tuoda muutakin kautta. Kyllä lähtökohtainen tarkoitus on, että pystymme keräämään tietoa sieltä, missä susia on paljon. Satakunnan pohjoisosien susireviirialueilla toimiville metsästysseuroille kyselyn, antavatko seurat lupia susien pannoitukseen maillansa. Länsi-Suomessa ei ole ollut pantoja, eikä sieltä ole olemassa tukimustietoa. Kentältä on kuulunut murinaa, ettei pannoista ole hyötyä, jos niitä on laumasta vain yhdellä tai kahdella sudella, koska tutkijoidenkin mukaan sudet eivät aina liiku tiiviisti yhdessä. 15 . Nyt näyttää siltä, että lupia toimenpiteeseen on heltiämässä vain osalta Oulun riistakeskuksen alueen metsästysseuroista. Lukessa ollaan tietoisia kentän kritiikistä pannoituksia kohtaan, mutta heiltä ei ole lähdetty tarkemmin selvittämään, minkälaista vastustus on eikä sen syitä. Luke pannoittaa vain tukimuksen vuoksi, mutta on katsottu tarpeelliseksi avata tietoa muillekin. Pannasta saa tarkempaa tietoa, mikä yksilö mahdollisesti liikkuu pihoissa. Vaikka nyt on tiedossa vastatuulta, ei Thessler kuitenkaan ole heittänyt vielä kirvestä kaivoon. Lukella oli toiveita saada isolta alueelta susia pantaan tutkimustyön nimissä. Suuri rahapotti on kuitenkin jo Lukelle korvamerkitty, ja veronmaksajia kiinnostaa, mihin raha käytetään, jos alkuperäinen suunnitelma ei toteudu. Lännestä halutaan tutkimustietoa Tutkimustietoa sudesta on kertynyt mittavia määriä, mutta Thessler vakuuttaa, että tarvetta tutkimukselle on edelleen. – Lähtökohta on, että pääsemme vielä pannoittamaan susia. – Resurssien puolesta ei ole kuitenkaan mahdollista pannoittaa kaikkia lauman yksilöitä. n Erja Pekkala Tutkijoita kiinnostavat nyt erityisesti läntisen Suomen sudet.. – Tämä rahoitus on nyt vain vuodeksi ja iso osa siitä menee kenttätyöntekijän palkkaamiseen. Thessler vetoaa siihen, että signaali pannoitukseen on tullut kentältä. – Susien pannoituksessa keskitytään siihen, että saadaan tietoa susien liikkeistä ja niiden reviirien koosta. Luonnonvarakeskus korostaa, että resurssien puolesta ei ole mahdollista pannoittaa kaikkia lauman yksilöitä. Thessler myöntää, että näin voi käydä. Meillä on vielä selvittely kesken Pohjois-Pohjanmaalla neljällä reviirillä ja rahalle ei ole vielä pohdittu muuta käyttöä, selventää ohjelmajohtaja Sirpa Thessler Luonnonvarakeskuksesta. Entäpä, jos panta sattuu juuri sen suden kaulaan, joka on arempi ja välttää pihoja ja ihmisen läheisyyttä. Lännessä ihmisen vaikutus on isompi kuin idässä ja siellä on enemmän ihmisiä ja ihmisen muokkaamaa ympäristöä. Vielä ei pystytä sanomaan, miten pannoitukset ensi vuonna menevät, mutta sitäkään mahdollisuutta ei suljeta pois, Thessler kertoo ja viittaa kenttätyöntekijällä haussa olleeseen paikkaan, joka täytetään tammikuun aikana. Suurta innostusta kentältä ei pannoitusta kohtaan ole kuitenkaan osoitettu. Tätä juttua tehdessä valintaa ei oltu vielä tehty. – Lähtökohtaisesti pannoitus lähti liikkeelle siitä, että alueelta tuli viesti, että pannoituksia halutaan ja siihen hallinto reagoi ja Lukelle annettiin tehtäväksi pannoittaa susia. Suurin osa tutkimustuloksista on itäisestä Suomesta. Esimerkiksi valtakunnallisessa riistaneuvostossa tämä toive tuotiin esille. Jonkin verran tietoa saadaan DNA-keräyksen avulla, mutta esimerkiksi meillä ei ole lännestä tietoa, kuinka susi suhtautuu asutukseen, kuinka läheltä asutusta ne menevät ja kuinka paljon pihakäyntejä on. Tämä rahoitus on nyt vain vuodeksi ja iso osa siitä menee kenttätyöntekijän palkkaamiseen, mutta kyllä lähtökohtainen tarkoitus on, että pystymme keräämään tietoa sieltä, missä susia on paljon
Silloin arvasin mitä tapahtui ja lähdin juoksemaan, mutta en ehtinyt apuun. Jos laumasta pannoitetaan vain yksi tai kaksi, näen sen vain tutkimuksen apuvälineenä, vaikka sanotaan hyötyä olevan myös marjastajille ja koiranomistajille, selventää Nivalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Keijo Koski mielipidettään pannoitukseen ja kertoo, että syksyllä olleessa Luken ja riistakeskuksen yhteisessä tiedotustilaisuudessa alueen kanta tuli jo selväksi. – Suostumus on annettu, mutta en tiedä tullaanko sitä tekemään. Lähimmillään miehet olivat susista 400 metrin päässä ja osalla paloi nuotio. Maanomistajat olivat seurojen kanssa valtaosaltaan samaa mieltä. Kaksi tuntia sudet olivat olleet ringin sisällä ja näin koirani vielä vähän ennen, kuin se löysi sudet. Soittokierros Pohjois-Pohjanmaalle ja osittain KeskiPohjanmaatakin selventää, että aihe on tulenarka osa haastateltavista haluaa pysyä nimettöminä. – Kun susikanta on mikä on, paikallisten metsästäjien ja maanomistajien asenne on se, että pannoista ei nähdä olevan mitään todellista hyötyä. Paras hyöty, jos hyötynäkökohtia pitää löytää, on se, että lauman ollessa kyseessä nähdään missä se liikkuu. Lukelle pitää vielä lähettää karttoja sun muuta. Mikäli susikannat saavat jatkaa nykyistä kasvuvauhtia, silloin vahinkoja kärsivät myös muutkin kuin metsästäjät. En ole itse myöskään suden ystävä, mutta kannatan kuitenkin lain noudattamista susiasiassa. – Kun pannoitusprojektia esiteltiin meille marraskuussa, metsästysseurat riistanhoitoyhdistyksen alueelta ottivat kantaa, eikä esitys mennyt läpi. Emme tiedä, mitä hän kyttää. Ja onhan niistä pannoista hyötyä, kun sitten tietää missä päin sudet liikkuvat, että voi laskea koiria metsään. Kun kerran haluavat pannat laittaa, niin saavat niin toimia. Sanoin heti, että Pohjanmaa on sellaista aluetta, missä on vähän valtion maita ja yksityisiä maanomistajia paljon, eikä yksityisten omistamille maille saada edes maastoliikennelupia, kun se pitäisi kaikilta erikseen kysyä. Viive voi olla pitkä siinä tapauksessa, että panta ei saa yhteyttä, tahallaan sitä tietoa ei viivytetä. Aina kun yritetään mennä kysymään, ehtii haravamies poistua autollaan.. Halmetoja on asiasta toista mieltä. Usein keskusteluissa tulee ilmi, että pannoituksen uskotaan tuovan seudulle kaikenlaisia susista eri tavoilla kiinnostuneita ihmisiä. Koehommissakin siitä on hyötyä. Hän myös myöntää, että omaan mielipiteeseen vaikuttaa myös se, että sudet repivät hänen hirvikoiransa reilu vuosi sitten, vuoden 2017 syksyllä. – En tiedä mitä hyötyä kenellekään kyttääjälle pannoista on, koska tieto tulee viiveellä ja susi ei enää ole siinä paikassa. – Täällä pyörii outo auto ja kaveri haravatutkan kanssa. – Seuramme johdosta on lupa annettu, mutta asia on vielä kesken. Todennäköisesti he pannoittavat nuoria yksilöitä, jotka lähtevät vaeltamaan. Henkilökohtaisesti näen touhun olevan enemmän valtion rahojen tuhlausta, kuin hyötyä yksityisille ihmisille. Kaikki eivät seurassa ole samaa mieltä ja maanomistajilta ei kysytNivalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Keijo Koski kertoo, että riistanhoitoyhdistyksen alueella liikkuu kaksi laumaa, joista toisessa on 3-5 ja toisessa 8-9 sutta. Todelliset ongelmat ovat nähtävästi tulossa muutaman vuoden kuluessa, en toivo sitä, mutta se näyttää varsin todennäköiseltä. Koiralta oli niska revitty, kertoi mies tapahtuneesta tragediasta. Kuulin ensin haukun ja oletin sen löytäneen hirvet, mutta kohta tuli hiljaisuus ja kuului outo vinkaisu. Hän myöntää, että tilanne voisi olla aivan toinen, jos alueella olisi tapahtunut karjatai koiravahinkoja. Koski kertoo riistanhoitoyhdistyksen alueella liikkuvan kaksi laumaa, joista toisessa on 3-5 ja toisessa 8-9 sutta. Halmetoja toteaa suden jakavan mielipiteitä voimakkaasti, mutta seurasta löytyy myös hyvin neutraalia suhtautumista. Haapavedellä on susireviirejä joka nurkalla, mutta ongelmia ei vielä ole ollut enkä tiedä pihakäyntejäkään tapahtuneen. – Täältä ei varmasti tule lupia, eikä naapurikunnistakaan, sanoo eräs riistanhoitoyhdistyksen edustaja. Myös ruutu on niin iso, ettei tarkkaa paikkaa voi määrittää. – Sudet olivat päivämakuulla passiringissä 800 kertaa 1000 metriä kokoisella alueella. ty, mutta annoimme suurimpien maanomistajien nimet, että Luke saa itse kysyä maastoliikenneluvan, kertoo eräs nimettömänä pysynyt henkilö. 16 ”Hyvin vähän täällä on lupia annettu” . Osapuolet syvissä kuopissa Haapaveden Metsästysyhdistyksen puheenjohtaja Sauli Halmetoja näkee, että koska pannoituksesta ei seuralle ole mitään haittaa tai kustannuksia, ei sitä myöskään ole syytä kieltää. En näe siinä mitään haittaa ja tukimustyötähän he tekevät ja pyrkivät suden käyttäytymistä selvittämään. – Molemmat osapuolet ovat linnoittautuneet aika syvälle
Kysely oli syksyllä tullut niin lyhyellä varoitusajalla, että seurassa ei ehditty regoida, eikä vastausta annettu ollenkaan. Aina kun yritetään mennä kysymään, ehtii haravamies poistua autollaan, ihmettelee Kari Tuominen Revonlahden metsästysseurasta. Ennen ovat ohi ajaneet, mutta nyt ajelevat kelkoilla ja kyselevät onko susia näkynyt. Maanomistajien kanta on omassa seurassa ollut myös kielteinen, kertoo Ilkka Seppälä Raahen seudun riistanhoitoyhdistyksestä. Paikalliset tuntevat hyvin maastonsa ja niitä pidetään osin soveltumattomana pannoitukseen. Luultavasti ainakin valtion mailla pannoittavat, meilläkin on naturasoita lähes puoli kylää. tapettiinkin monta kertaa, mutta silti sen nähtiin kuvauttavan itseään riistakameroissa. Kuva: Halmetojan kotialbumi Sudet herättävät mielenkiintoa Toisaalla taas sudet ovat saaneet ilman pantojakin mielenkiinnon heräämään. Kesällä oli myös huhuja, että valkoisia transporttereita liikkuu soiden reunoilla, mutta kukaan ei tiedä mitä ne olivat. Luultavasti asiaa meiltä vielä kysytään ja otamme sen esiin metsästysseuran kokouksessa. Huhujen mukaan Luken tutkijoita liikkuu täällä jo ja rajamiehet pyörii valvomassa alueella. Huhujen mukaan kyseinen susi – Pantasusi Penne ilmaantui viime vuonna seudulle ja huhumylly oli valmis. Muutenkin meidän yhdistyksen aluella on huono pannoittaa, koska täällä ei ole valtion maita ja kaikilta maanomistajilta pitäisi saada maastossa moottoriajoneuvolla liikkumiseen lupa. Emme tiedä, mitä hän kyttää, kun antennitalouksiakaan ei enää ole. – Minulle on sama, vaikka susia pannoitettaisiinkin. Muitakin pantasusia huhuttiin lähialueilla liikkuvan. Täällä pyörii outo auto ja kaveri haravatutkan kanssa. Kuvien mukaan se on edelleen hengissä ja huhuja liikkui muistakin pantasusista. Pannoituslupa-asia on Revonlahdella edelleen kesken. Maastot ovat hyvin peitteisiä, eikä ole isoja soita eikä laajoja aukeita, joissa voisi ampua nukutusnuolen helikopterista. Erja Pekkala. Minä en enää usko muuhun, kuin sellaiseen mitä itse näen, Tuominen sanoo. Näin on käynyt Revonlahdella. – Penne ilmaantui tänne ja siitä oli syskyllä tietoa, että liikkuu lähellä kyliä, mutta virallista tietoa ei ollut. – Hyvin vähän täällä on lupia annettu. 17 Kuvassa vasemmalla oleva Sauli Halmetoja epäilee, että tulevaisuudessa tällä vauhdilla kasvavat susikannat tulevat aiheuttamaan lisää ongelmia. Huhujen mukaan kyseinen susi tapettiinkin monta kertaa, mutta silti sen nähtiin kuvauttavan itseään riistakameroissa. Tosin eivät sudet siellä ole, vaan ne ovat asutusten lähellä. – Mielipiteitä on sekä puolesta että vastaan, toiset muutta mieltään yhdessä yössä. Tuomisen mukaan pantasusi Penne ilmaantui viime vuonna seudulle ja huhumylly oli valmis. Olisiko yksi seura koko alueelleen ja yksi seura osalle maitaan. Meillä on vakioelukat, joista on koko ajan tietoa
Yhdellä sudella oli runsaasti vanhoja ampuma-arpia ja hauleja eri puolilla ruhoa, sen hampaat olivat kuluneet, ja susi oli lopulta nääntynyt kuoliaaksi. Luvattomia tappoja oli tuolloin tutkittu 14 kappaletta ja vanhoja ampumajälkiä oli seitsemässä sudessa. Osa oli ravitsemuksellisesti heikossa kunnossa. Lisäksi neljä sutta oli lopetettu sairauden tai vamman takia eläinsuojelullisista syistä ilman etukäteen saatua lupaa. Ruokavirasto.fi -sivulta löytyy yhteenveto sekä vuosina 20012014 lähetettyjen susien kuolinsyistä että yksittäiset raportit Ruokaviraston tutkimista susista vuodesta 2015 lähtien. Kahta sutta epäiltiin sivuston mukaan toisten susien tappamiksi ja kolmella oli ruhjevammoja, joiden epäiltiin olevan hirven aiheuttamia. Liikenne susien turmaksi Tilastojen mukaan eniten susia kuolee liikenteessä. R uokavirasto entinen Evira tekee ruumiinavaukset susille, jotka on löydetty kuolleena, kuolleet tai lopetettu liikenneonnettomuuksissa tai poliisi on antanut lopetusmääräyksen. Vanhoja koteloituneita hauleja löytyi viideltä. Vahinkoperusteisella luvalla tapettujen susien ruhot menevät yleensä Luonnonvarakeskuksen tutkittavaksi. Suden elämä ei metsässä vaikuta kovin helpolta, sillä vanhoja murtumia löytyi yli kymmeneltä ja parikymmentä sutta kantoi mukanaan erilaisia loisia. Parilta sudelta Suden elämä ei metsässä vaikuta kovin helpolta: vanhoja murtumia löytyi yli kymmeneltä ja parikymmentä sutta kantoi mukanaan erilaisia loisia. 18 Mihin sudet oikein kuolevat. Tutkituista ruhoista on löytynyt muun muassa vanhoja murtumia. Murtumia ja loisia Jokaisesta sudesta on nähtävillä tarkka selonteko, jossa on kerrottuna kaikki löydökset. Vuosina 2017-2018 raportti löytyy 62 sudesta, joista 32 on ammuttu poliisin tai muun luvan perusteella, 18 sutta on kuollut liikenneonnettomuudessa ja yhdeksän on löytynyt kuolleena. Pannoituskin syynä Pannoitusyrityksen yhteydessä oli menehtynyt yksi susi nukutuskomplikaatioon, ja kaksi sutta oli lopetettu pannoituksen yhteydessä, koska niiltä oli löytynyt vakava jalkavika. Yleisin susien kuoleman aiheuttaja oli liikenneonnettomuus, näitä oli 31 kappaletta. Lähde: www.ruokavirasto.fi n Erja Pekkala. Susilta ilmeni myös erinäinen määrä muita vammoja, kuten puremavammoja, haavoja, tulehduksia ja kuluneita hampaita. Vuosina 2017-2018 raportti löytyy 62 sudesta, joista 32 on ammuttu poliisin tai muun luvan perusteella, 18 sutta on kuollut liikenneonnettomuudessa ja yhdeksän on löytynyt kuolleena. Maastosta oli löytynyt kuolleena 12. Susien sairaudet olivat harvinaisia, yleisin oli kapi, joka oli löytynyt kuudelta sudelta. Yhdellä kuolleena löytyneistä todettiin muutamia parantuneita luunmurtumia, mutta kuolinsyytä ei voitu määrittää. Jollakin yksilöllä oli munuaisvika. Raportissa on nähtävillä myös suden sukupuoli, paino ja mistä se on löytynyt ja milloin. Yhdellä sudella todettiin kapi ja siihen liittyvä bakteeriinfektio ja yhdellä krooninen munuaisvika. Kaksi sutta on ammuttu niiden hyökättyä koiran kimppuun ja vain yhdessä tapauksessa on epäilynä metsästysrikos. löytyi mielenkiintoinen löydös: toisella oli keuhkoissa kuusenoksan kappaleita ja toisella heinän tähkä. Liikenne vaarana Vuosina 2001-2014 tutkituista susista tehdyssä yhteenvedossa kerrotaan, että susien ruhoja on tutkittu tuolla aikavälillä 81 kappaletta ja eniten susia toimitettu Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. Poliisin luvalla oli lopetettu 18 sutta ja näistä hieman yli puolella oli vakavia vammoja tai sairauksia. Vanhoja koteloituneita hauleja löytyi vain viideltä. Näistä kahdella pennulla todettiin suolitulehdus
– Korvattava perusarvo puhdasrotuisesta koirasta on 1 600 euroa ja sekarotuisesta 800 euroa. Suurimmaksi osaksi koirat ovat hirvija jäniskoiria. Susien käyttäytyminen on Laanikarin mielestä luontaista, sillä susi poistaa reviiriltään kilpailijat. Suurin osa hirvija jäniskoiria Susien aiheuttamat koiravahingot tapahtuvat yleensä metsästyksen yhteydessä. Se oli 18 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna vahinkoja korvattiin noin 68 000 eurolla, joka on huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuotena, jolloin korvaussumma oli noin 157 000 euroa. Viime vuonna haettiin korvauksia kaikkiaan 30 suden aiheuttamasta koiravahingosta. Etenkin itäisessä Suomessa, missä vahinkoja tapahtuu eniten, on osilla susista gps-pannat, jolloin riista. Näin voidaan varoa alueita, joissa ne liikkuvat. Korvaussumma pieneni edellisvuodesta Susien suuhun 25 koiraa. – Viime vuonna korvaussummia jouduttiin leikkaamaan 26 prosenttia, koska porovahingot olivat niin suuria. Arviota siitä, miksi susien aiheuttamat koiravahingot ovat vähentyneet verrattuna vuoteen 2017, on vaikea sanoa. Lausuntokierroksen perusteella asia on saanut vahvasti kannatusta. – Läntisessä Suomessa korvaushakemuksia tuli ainoastaan neljä, Hämeenlinnasta, Kurikasta, Laihialta ja Muhokselta, Laanikari kertoo. Korvaussumma oli vuonna 2018 noin 68 000 euroa. Suden aiheuttamia koiravahinkoja vuonna 2017 oli kaikkiaan 48. fi-palvelusta pystyy seuraamaan susien liikkeitä. joutuvat sellaiset koirat, jotka toimivat etäällä metsästäjästä. Suurpetovahinkojen korvauksista vastaa maaja metsätalousministeriö. 19 Kun koira ja susi kohtaavat metsässä, koira on heikoilla. Eläinlääkärikustannuksia voidaan korvat eläimen käypään arvoon saakka, Laanikari toteaa. – Yleensä susien suihin M aaseutuvirastolta haettiin viime vuonna korvausta yhteensä 30 suden aiheuttamasta koiravahingosta. – Hallituksen parhaillaan lausuntokierroksella oleva esitys on, että koiraja kotieläinvahingot korjattaisiin jatkossa täysimääräisesti. – Tapauksista viisi on korvaussummien perusteella vahingoittuneiden koirien eläinlääkintäkuluja ja kolmeen hakemukseen on tullut hylätty päätös, kertoo maaja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari. – Sudenhoitosuunnittelun valmisteluun liittyen metsästäjille on lähetetty tiedote, jossa kehotetaan tarkastamaan, onko omalla alueella esiintynyt susia. n Soili Kaivosoja Länsi-Suomessa vähän vahinkoja Vaikka susikannan painopiste on siirtynyt läntiseen Suomeen, ovat suurimmat koiravahingot edelleen itäisessä Suomessa, PohjoisKarjala – Kainuu -akselilla. Tähän asti korvausmenettelyssä on ollut ehto, että vahingot korvataan talousarvion rajoissa
Susien läsnäolo huolestuttaa niin koiralla metsästäviä, lapsiperheitä kuin karjankasvattajia. MTK-Etelä-Pohjanmaa järjesti vuoden lopulla Kauhajoella susi-illan, jonka tarkoituksena oli jakaa tietoa susista, niiden aiheuttamista vahingoista ja korvauskäytännöistä. Sudet ovat olleet jo karjankin kimpussa. Niistä tehdään runsaasti havaintoja, ja muutamia hyökkäyksiä karjan kimppuun on jo koettu. 20 E telä-Pohjanmaalla sudet ovat tulleet osaksi arkipäivää. Susimäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti vuodesta 2014 lähtien. Sinä vuonna Suupohjassa oli 133 havaintoa ja vuonna 2016 jo 1220 havaintoa.. – Tuottajailloissa on tuotu susiin liittyvää huolta esille ja liitto päätti järjestää susi-illan, MTK:n susi-ilta Etelä-Pohjanmaalla Yhä enemmän pihakäyntejä Pohjanmaalaiset alkavat turhautua alati kasvavaan susimäärään