Moderni lahtivaja tehtiin tuhansilla talkootunneilla Pettymys metsästäjille: EU ei aio tinkiä suden suojelusta Nyt pienpedot kuriin kettukytis luolapyynti. 1 – 2018 7,90 Ilves kruunasi 15-vuotiaan Elinan saalisvuoden Salakaato pientä mutta ammattimaista bisnestä Onko Suomen metsissä susia vai koirasusia
metsästyspuhelimet, koiratutkat, GPS. Eläinten täyttäminen ja turkisten jatkokäsittely. Tekniset apuvälineet mm. 3/2018, ilmestyy viikolla 17 Aseja elektroniikka uutuudet. 5/2018, ilmestyy viikolla 32 Metsästyskauden avausnumero. 09-413 97 390. Teltat, laavut, makuupussit ja -alustat. Pakastimet, kylmiöt, säilöntä, pakkaus. Metsästysasut ja jalkineet. Pienaseet esittelyssä. Metsästyskoiran ravinto ja hoito. Peuraja kaurisjahti. Tähtäimet, riistakamerat, GPS, koirapannat ja tutkat. Aseet. Ota yhteyttä: Eija Kiukkonen eija.kiukkonen@karprint.. Naismetsästäjän aseet ja varusteet. Aseuutuudet. Ulkomaiset metsästyskohteet: Eurooppa, Afrikka, Aasia ja Kanada. Valaisimet. Kyttäys ja naamiointi. 7/2018, ilmestyy viikolla 43 Metsästyskoiran syksy. 4/2018, ilmestyy viikolla 22 Maastoajoneuvot ja Mönkijäuutuudet. Metsästyskoiran jahtikauden vahva ravinto ja nesteytys. 6/2018, ilmestyy viikolla 38 Hirvijahti. puh. Talven alusasut. Puukot ja teräaseet. Veneet ja kanootit. Täydennysravinto, vitamiinit, antioksidantit. Tähtäimet ja optiikka. 8/2018, ilmestyy viikolla 48 METSÄSTYSMATKAILU. MESSUNUMERO. Jousija ilma-aseet ja jousimetsästäminen. Patruuna ja luotityypit. Riistaruoat. Loukkupyynti. Ase&Erä -lehden vuoden 2018 teemat 2/2018, ilmestyy viikolla 11 Haulikkoja kivääriammunnan harjoittelu. Lataustarvikkeet, jälleenlataus. Riista ja sen jatkokäsittely. Metsästäjän ja aseharrastajan asialla vuosikymmenten kokemuksella! www.asejaera-lehti.
60 Taurus Curve Taurus Curven erittäin pyöreät muodot sopivat käteen, ja ase on helppoa piilottaa vyön alle, taskuun tai lantiokoteloon. 20 ”Tarkka seuranta” Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilpo Kojolan mukaan tarkka seuranta paljastaa koirien ja susien sekoitukset. 58 Colt Cobra Legendaarinen viranomaisase Colt Cobra teki paluun markkinoille pitkäksi venyneen tauon jälkeen. 39 Pedot suurin uhka Suurpedot ovat metsäpeurojen suurin uhka. 23. 78 Nyt luolapyyntiin! Etelä-Suomen supikoirakantaa kuritetaan tehokkaalla luolakoirapyynnillä. 36 Komissaari tiukkana EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan ei suostu lieventämään suden suojelua. – Vähän tärisytti, kun tajusin, että se jäi oikeasti siihen. Tätä viestiä vietiin Helsinkiin. 68 Desert Tech MDR Erikoisen näköinen Desert Tech MDR tunnetaan myös Suomessa. 23 Mielenosoitus Susien tahtiinko täällä marssitaan. Tosiasiassa vain pieni joukko metsästää laittomasti. Jokainen saalis on melkoinen voitto. 30 Haastava kettukytis Kettukytis haastaa metsästäjän. 10 Ilvesjahdissa 15-vuotiaan Elina Karjalaisen ensimmäinen ilvesjahti päättyi joulukuun alussa nappisuoritukseen. 50 Suurpetoasiamiehet Metsästäjäliitto nimesi viime vuonna viisi susiasiamiestä pahimmille susialueille. huhtikuuta, järjestäjät vakuuttavat kuvassa vasemmalta Harri Räbinä, Jani Malinen ja Sulo Suhonen. 16 Susia vai koirasusia Kuinka paljon Suomen metsissä juoksentelee hybridejä eli koiran ja suden sekoituksia. Cobraa on hiottu vuosien mittaan kolmeksi eri versioksi. Hyvä koira on pyytäjälle arvokas. Salakaatoon lähdetään helpon rahan toivossa. Vaihtokaliiperisella bullpup-ratkaisulla on kannattajansa. Nimike vaihdettiin myöhemmin suurpetoasiamieheksi. 64 Browning BAR MK3 Harvalla metsästysaseella on niin sotaista esihistoriaa kuin Browningin BAR MK3 DPM:llä, joka lanseerattiin markkinoille vuonna 2016. Uhkia selvitetään MetsäpeuraLIFE-hankkeessa. 46 Ilmasto vie oravat. Elina Karjalainen kaatoi ensimmäisen ilveksensä joulukuun alussa. Keväällä rysähtää Kuopion torilla 21. 72 Tarkkuuskiväärit Uusilla Sumrakja Orsis-tarkkuuskivääreillä osutaan miehen kokoiseen maaliin jopa 2,5 kilometristä. Luke luottaa omiin laskentamenetelmiinsä. 4 Sisältö 1/2018 10 6 Salakaatajat Metsästäjät leimataan helposti salakaatajiksi. Petojen jälkeen eniten peurakuolemia aiheuttaa liikenne. 12 Moderni lahtivaja Nykyaikaiset villilihan käsittelytilat syntyivät Hausjärvellä tuhansien talkootuntien myötä. Lahtivajan omistaa osuuskunta, jonka jäseniä ovat kaikki sorkkaeläinten metsästäjät. – Nyt käytiin pistämässä Helsingissä lumipallo pyörimään. 48 Jälkilaskenta Pohjanmaalla haluttiin selvittää jalkautumalla, kuinka paljon alueella on susia. Se on mitä todennäköisemmin myös komission kanta. Miksi Kaj Granlundin susitutkimuksia ei uskota. Turun yliopiston tutkimus antaa viitteitä siitä, että ilmaston lämpeneminen on yksi merkittävä syy oravakantojen vähenemiseen
Tänään ei haluta harjoittaa salametsästystä – metsästyslupia on saatavissa – jokainen pääsee harjoittamaan riistanpyyntiä haluamassaan määrin. Laskenta kestää arviolta helmikuun loppuun saakka. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 63 euroa/vuosi Määräaikainen 70 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Toimitussihteeri: Maija Salmi Mediamyynti: Eija Kiukkonen p. Tällä hetkellä levinneisyysalue kattaa koko Kehä III:n sisäpuolen. Petojen aiheuttamat vahingotkin ovat Suomessa vähäiset, ja niitä syntyy vain tietyillä alueilla – sieltä voidaan pedot luvallisesti saada hävitetyiksi. Kuhmon Lentiiran kylässä lopetettiin viime marraskuussa poliisin päätöksellä susi. Metsästys on jo käynnissä. Metsästäjien moraali on vuosien kuluessa parantunut. Sudet tosin tekevät tuhoja etenkin Venäjän raja-alueilla, ja itäisillä alueilla kotieläimet ja metsästyskoirat ovatkin vaarassa. Ahmat sen sijaan aiheuttavat Lapissa porovahinkoja, vaikka näiden ahnaiden petojen määrä onkin sangen vähäinen. Sudet tulee hävittää, alueen asukkaat viittaavat Venäjän puolella susista maksettaviin tapporahoihin. Myös metsästäjien moraali on korkeaa luokkaa – ei tehdä luvatta sitä, mikä on kielletty. Ylä-Karjalan ja Ilomantsin hirvet lasketaan ilmasta käsin. Lentolaskennat ?. Laskenta perustuu etäisyysmenetelmään, jonka avulla eläinkantoja uskotaan voitavan arvioida luotettavasti. Ilveskanta on kuitenkin melko vähäinen, ja sitä voidaan vähentään suhteellisen helposti, jos sen aiheuttamat tuhot ovat merkittäviä. Jo vuosikausia Helsingin puistikoissa asustaneet kanit selviytyivät niitä riivanneesta virusepidemiasta. Suomessa karhujen määrä on niin vähäinen, etteivät ne juurikaan tee tuhoja. Se on ollut ennen merkittävämpää kuin se on tänään. Ei suomalainen harrasta salametsästystä. Mutta itse salametsästys. Se käyskenteli lähellä asutusta eikä piitannut ihmisistä. Metsästyslupa koskee kaikkiaan 42 susiyksilöä. Biisoneita Suomeen. Yhdistyksen mukaan esimerkiksi eurooppalainen biisoni eli visentti ja villihevoslajit kuuluisivat Suomen luontoon siinä mielessä, että näitä lajeja todennäköisesti olisi Suomessa, jos ihmisen toiminta ei olisi syrjäyttänyt niitä Euroopan laajuisesti. Sudessa hauleja ?. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2018 ISSN 0781-2124 Suomalainen ei juurikaan harjoita salametsästystä ?. Norjassa elää arvioiden mukaan yhteensä 56 sutta, joten maan susikanta pienenee neljänneksellä. Nuori uros oli käyttäytynyt epätyypillisesti syksyn aikana. 5 PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Susijahti alkoi heti vuodenvaihteessa, ja Norjan yleisradioyhtiö NRK kertoo useiden susien tulleen kaadetuiksi jo tammikuun ensimmäisinä päivinä. Luonnon pedot eivät saa tehdä tuhoja ihmisille. Vastikään perustetun luontojärjestö Rewilding Finlandin tavoitteena on edistää entistä villimpää luontoa. Riistanhoito ja riistanpyynti ovat tänään sopusoinnussa, ja voidaankin todeta, että Suomen luonnossa vallitsee tasapaino riistaeläinten ja ihmisten kesken. Helsingissä rellestäneet citykanit ovat nyt valtaamassa Espoota. Poliisi epäilee, että sutta on ammuttu haulikolla viime kesän tai syksyn aikana. Haavoittumisen uskotaan osaltaan selittävän eläimen poikkeuksellista käyttäytymistä. Kotieläimetkin voivat olla karhujen suosiossa, mutta tänä päivänä karhujen niille tekemät tuhot ovat sangen vähäisiä. Suuret kasvinsyöjät kuljettavat kasvien siemeniä uusille alueille ja ne luovat maaperästä hedelmällisen muokkaamalla maata ja kierrättämällä ravinteita tehokkaasti. Lisäksi ne muokkaavat maisemia monimuotoisiksi, sanoo yhdistyksen perustajajäsen Aino Tuominen. – Suuret nisäkkäät ovat tärkeitä ekosysteemien kannalta. Sydänmailla toimivat karjatilat hallitsevat karhujen aiheuttamat vaarat. Eviran tutkimuksissa sudesta löytyi koteloituneita hauleja. Riistan määrä on maassamme tasapainoinen. Ihminen on luomakunnan ”kruunu” hän osaa ja haluaa säilyttää luonnon tasapainoisena niin, että riistaeläimet ja ihmiset voivat elää yhdessä. Tämän jälkeen poliisi määräsi suden lopetettavaksi. Ilves esiintyy miltei koko valtakunnan alueella, ja se onkin taitava pienriistan hävittämisessä. Espoon citykanit ?. Tähän sisältyy esimerkiksi lajien palauttaminen Suomeen. Moni uskoi että kaneista päästiin tautiepidemian avulla, mutta kanit veivät voiton: nyt niitä on nähty jo monin paikoin Espoon puolella. Luonnonvarakeskus toteuttaa hirvien lentolaskennan helikopterilla kolmessa Pielisen Karjalan kunnassa ja Ilomantsissa. Norjan susijahdit ?. Tapausta tutkitaan törkeänä metsästysrikoksena. Sutta yritettiin karkottaa kahteen otteeseen, mutta se palasi takaisin muutamassa tunnissa. Norjan ilmastoja ympäristöministeriön vuoden takainen päätös myöntää kaatoluvat kahdelle susilaumalle astui voimaan vuoden ensimmäisenä päivänä. 09-413 97 375 eija.kiukkonen@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 9–15, p. Menetelmässä mallinnetaan havaintojen etäisyyttä laskentalinjasta ja mallinnuksen avulla arvioidaan havaitsematta jääneiden hirvien määrä. Se ei ole alueen asukkaiden mielestä oikein. Tutkijat uskovat, että tällä vauhdilla kanikannat elpyvät pääkaupunkiseudulla parissa, kolmessa vuodessa ja jatkavat levittäytymistä muualle EteläSuomeen.. Norja myönsi luvan kaataa kolme neljäsosaa maan susikannasta. ?. Jokainen metsästäjä pääsee harrastamaan haluessaan metsästystä – salassa ei tarvitse metsästää
6 Pieni vilunkijoukko pilaa metsästäjien maineen Salakaatojen takana ammattimainen bisnes
Metsästyksen valvonta pai– Välillä löytyy joku hirvieläimen ruho, josta näkee, että lihat on leikattu veitsellä ja ruhosta on otettu vain arvokkaimmat osat mukaan. Hirvenlihalle on kysyntää, ja se voi houkutella laittomuuksiin helpon rahan toivossa. Vain pieni joukko tekee sitä ja pilaa rehellisten metsästäjien maineen. Oikealla Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi ja vasemmalla MetsäpeuraLife hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä. Erätarkastaja Heikki Taipale (keskellä) oli tutustumassa Lauhan metsäpeurojen totutustarhaan, joka sijaitsee hänen valvontaalueellaan. 7 . Tosiasiassa vain pieni joukko metsästää laittomasti. Metsästäjät leimataan helposti salakaatajiksi. J ulkisuudessa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa on hyvin tavallista, että metsästäjiä leimataan salakaatajiksi. Osa salametsästää ammattimaisesti sulalla maalla, jolloin ei jää verijälkiä ja heillä on valmiit myyntikanavat, minne lihan saa myytyä, Taipale kertoo. – Metsästäjistä varmasti 99 prosenttia ei hyväksy salametsästystä missään määrin. Metsästysseuroissa toimii myös sisäinen valvonta, ja epärehellisten tie on yleensä lyhyt. Salakaatoon lähdetään helpon rahan toivossa. Suomessa on kattava erävalvojien verkosto ja valvontaa suoritetaan myös maastossa hyvin ahkerasti. Hän epäilee, että salakaatajien joukko toimii jopa ammattimaisesti. Valvonta painottuu metsästyskauteen Erätarkastajan työ on ympärivuotista. Valvojien mukaan suurin osa metsästäjistä on lainkuuliaisia ja luontoa kunnioittavia, jotka harrastavat kaikkien lakien ja asetusten mukaan. Kuva: Erja Pekkala. Erätarkastaja Heikki Taipale toteaa, että suurin osa metsästäjistä noudattaa tarkasti metsästykseen ja luonnonsuojeluun liittyviä lakeja, ja vain pieni murto-osa toimii epärehellisesti
He ymmärtävät, että salakaadot tulevat esille ja paljastuessaan pääsevät isoihin otsikkoihin leimaten myös rehelliset metsästäjät. Tämän Taipale näkee aika yleisenä ongelmana. Hirvenlihalla on kysyntää Taipaleen mukaan hirvieläimen lihat saa helposti myytyä. Hän toteaa, että metsästysajan ulkopuolella tapahtuvaa hirvieläinten salakaatoa on todella vähän, mutta jahtikauden aikana ylimääräisiä hirviä kaadetaan jonkin verran. Hyvin usein syynä on oman koiran suojeleminen. Välillä löytyy joku hirvieläimen ruho, josta näkee, että lihat on leikattu veitsellä ja ruhosta on otettu vain arvokkaimmat osat mukaan. Myös metsäpeurojen totutustarhat ovat hänen valvonta-alueellaan. Laajempi susijahti on Taipaleen mukaan vaikea järjestää, vaikka se voidaan tilanteen tullen naamioida kettujahdiksi. Lintuja ammutaan suoraan autoista Metsäautoteiltä saattaa löytyy hylsyjä ja teiden varsilta metsäkanalintujen nahkoja ja höyheniä. Otan mieluummin julkisuudessa räjähtävän raivon vastaan kuin sanon, että kaikki on hyvin. Sitä tekevät tietyt henkilöt sosiaalisesta taustastaan riippumatta. Esille tulee aika ajoin myös rikkomuksia. – Joku kyselee, onko hirvenlihaa saatavilla ja nämä, jotka salakaatoja ovat tehneet aiemminkin, hommaavat kysyjälle lihat. Suurpedoista susien salakaatoja tapahtuu eniten. Vaikka tilanteessa suojelisi omaa koiraa suden hyökkäykseltä, on ilmoittamisen kynnys korkea seuraamusten pelossa. – Suurin osa noudattaa kaikkia sääntöjä. – Tapaukset ovat tulleet ilmi esimerkiksi sitä kautta, että olemme saaneet ilmoituksen kaadetusta hirvestä, mutta kaatoilmoitusta ei ole tullut. Kaikki tietävät, että jonkin verran. Pienissä hirviporukoissa kaikki ovat kavereita keskenään ja eivät siten puhu toistensa tekemisistä niin helposti. Hirvieläinten salakaatojen Taipale uskoo tapahtuvan silloin kun alueella on käynnissä muutakin metsästystä, jolloin laukaukseen ei osata kiinnittää huomiota. Kainuussa harvoin edes reppuhirviä Kainuussa toimiva erätarkastaja Seppo Toikkanen linjaa, että salakaadoissa hirvieläimistä haetaan taloudellista hyötyä ja petoeläinten kohdalla halutaan suojella omaisuutta. – Laajemmassa toiminnassa on aina olemassa riski, että toiminta paljastuu ja harva metsästäjä varmasti ottaa näin suurta riskiä – Näistä asioista pitää osata keskustella. Taipale haluaa vielä korostaa, että suurin osa metsästäjistä on lainkuuliaisia ja luontoa suojelevia. – On vaikeaa sanoa kuinka paljon salametsästystä on. Valtaosa on lainkuuliaisia Petoeläinten salakaadoissa Taipale näkee tavallisimmaksi tapaukseksi tilanteen, jossa yksittäinen metsästäjä näkee suden ja ampuu sen. Se kertoo, että lintuja on ammuttu tieltä. Oikeudessakin on ollut tapaus, jossa johtajatason mies oli syytteessä asiasta. – Yksittäinen metsästäjä voi tilaisuuden tullen ampua autosta metsäkanalinnun. 8 nottuu metsästyskauteen, jolloin valvotaan, että metsästäjillä on luvat kunnossa ja esimerkiksi aseita kuljetetaan säädösten mukaan. Luvallisen hirvijahdin yhteydessä saatetaan ottaa ylimääräisiä, niin sanottuja reppuhirviä. Tämä iso joukko ei myöskään hyväksy salakaatoja. Kaikki yksityiset eivätkä yrityksetkään ole aina kovin kiinnostuneita lihan alkuperästä. He kokevat, että luonnonsuojeluja metsästyslakeja pitää noudattaa, että jatkossakin on mitä metsästää. – Suden ampuu aktiivinen metsästäjä, joka näkee pedon uhkana omalle koiralleen. Porukka on otettu seurantaan ja saatu salakaato selville. – Suurissa seuroissa kontrolli varmasti toimii hyvin, ja jos laittomuuksia tapahtuu, niihin puututaan nopeasti. Uskon, että tilanteessa henkilö näkee linnun ja ampuu sen pois, koska se on helposti otettavissa. Suuri rahamäärä houkuttelee, ja jos on onnistunut tekemään muutaman salakaadon, voi ajatella, että rahan hankkiminen näin on helppoa. Susiviha on syntynyt siitä, että sudet tekevät vahinkoa koirille sekä muille kotieläimille. On olemassa henkilöitä, jotka aamulla kiertävät metsäautoteitä ja toimivat näin ja vasta sen jälkeen aloittavat normaalin metsästyksen, tai heille jopa riittää lintujen ampuminen autosta. Taipale myös tietää, että hirven kohdalla joillekin sen rahallinen hyöty on niin merkittävä, että salakaatoihin lähdetään. – Niin sanottuja perinteisiä. joutua oikeustoimien kohteeksi. Taipaleen valvonta-alueeseen kuuluu Pirkanmaa, Keski-Suomi, sekä osia Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaasta. Metsäkanalinnut eivät osaa pelätä autoa. On jonkin verran tunnettua, että otetaan ensin pois niin sanotut ruokahirvet ja sitten päälle lupahirvet
Seppo Toikkasen valvonta-alue sijaitsee Kainuun suurilla saloilla. Suden saa ajamalla uuvuksiin ja se on helppo tappaa. Viime vuonna tuli esille yksi tapaus. Korostan, että keskiverto suomalainen metsästäjä noudattaa sääntöjä. – Tällainen toiminta on hyvin suunnitelmallista, ja se vaatii tiiviin, pienen porukan. Susien salakaatojen Toikkanen toteaa myös olevan hyvin pienen piirin hommia, mutta hän epäilee, että asiasta kuitenkin tiedetään alueella laajemminkin. – Hymistely ei auta, se tie – Susien salakaatoja tekevät muutaman miehen porukat, joissa suut pidetään visusti kiinni. n Erja Pekkala. Tilanne on täysin hallinnassa, eikä sellaista toimintaa ole, joka vaarantaisi hirvikantaa. Marginaaliset sudenkaatajat Seppo Toikkanen epäilee, että salakaato-operaatioita naamioidaan hirvitai kettujahdeiksi. Poronhoitoalueen ulkopuolella tilanne on toinen. Toimivat silloin kun tuisku painaa päälle. Salakaadot vaativat kuitenkin jonkinlaisen rikollisen mielen, mutta taparikollisia en omalla alueellani heidän näe olevan. Poronhoitoalueella Toikkanen ei näe salakaadoille mitään syytä, vaikka julkisuudessa sen epäillään taas olevan hyvin yleistä. Susien salakaadot sen sijaan ovat ikävä kyllä yleisiä. Toimintaan on rakentunut bisnes, jota kautta hirvet myydään. Jos kukaan ei asiasta ääneen puhu, ei tilanne kehity ollenkaan. Ne elävät omaa elämäänsä ja ottavat ruokansa luonnosta. Hän kertoo, että sorkkaeläinten ollessa kyseessä salakaadot ovat marginaalisia, vaikka Kainuussa riittää korpea ja alueella on toistakymmentä tuhatta metsästäjää. Tavallisempaa on, että luvallisen hirvijahdin yhteydessä otetaan ylimääräisiä, niin sanottuja reppuhirviä. Toiminta suunnitellaan hyvin ja kiinnijäämisen riski minimoidaan. Salakaadot julki sattumalta Tapaukset ovat yleensä tulleet sattuman kautta ilmi jälkikäteen. Toikkasen mukaan valvontaa tehostetaan, silloin kun tilanne sitä vaatii – Tapaukset ovat tulleet ilmi esimerkiksi sitä kautta, että olemme saaneet ilmoituksen kaadetusta hirvestä, mutta kaatoilmoitusta ei ole tullut. – Kelkalla sutta voi jäljittää myös joku yksinäinen ratsastaja. On olemassa susilaumoja, jotka eivät käy koiriin kiinni eivätkä häiritse ihmistä. Jos kanta ei olisi näin alhaalla, voisi huonosti käyttäytyvät laumat, jotka tulevat pihoihin ja tappavat koiria, poistaa kokonaan, ja antaa säyseiden laumojen elää elämäänsä. 9 hirven salakaatoja tulee ilmi todella vähän. Nyt näin ei voida tehdä. Valvontaa suoritetaan suunnitelmallisesti yhdessä rajavartioston ja poliisin kanssa ympäri vuoden. Toimivat silloin kun tuisku painaa päälle. Kainuussa myös moottorikelkoilla ajo on helpompaa ja tavallisempaa, koska maastot eivät ole niin tiheään ojitettuja kuin monella muulla alueella. Myös Luken pannoittajat ottavat näin susia kiinni. on nähty. Erätarkastaja Seppo Toikkanen muistuttaa, että susien salakaatoja tekee hyvin marginaalinen osa metsästäjistä, mutta ongelma on kuitenkin olemassa. – Jos susi aiheuttaa vahinkoa poronhoitoalueella sille haetaan ja saadaan lupa. Hänen mukaansa salakaadoissa asialla on yleensä parin miehen porukka, jolla on tilausta hirven lihalle. Siellä ei kannata omin päin touhuta ja ottaa riskejä, koska siellä vahinkoa aiheuttavat sudet poistetaan luvalla eikä luvattomasti. Otan mieluummin julkisuudessa räjähtävän raivon vastaan kuin sanon, että kaikki on hyvin. Yleensä salakaadot tapahtuvat sulanmaan aikaan ja myöhennetty hirvenmetsästysaika vaikeuttaa tätä toimintaa näillä korkeuksilla. Porukka on otettu seurantaan ja saatu salakaato selville. – Susien kanssa pitäisi pyrkiä vakaaseen hallintaan. Uskon, että salakaatoja tekevät muutaman miehen porukat, joissa suut pidetään visusti kiinni. Tämä salakaadon alue ei ole meillä ollenkaan hallinnassa. Näistä asioista pitää osata keskustella. Toikkanen kuitenkin muistuttaa, että myös susien salakaatoja tekee hyvin marginaalinen osa metsästäjistä, mutta ongelma on kuitenkin olemassa. Toikkanen harmittelee, että susien salakaatojen vuoksi suunnitelmallinen kannanhoito ei onnistu, koska siihen liittyy niin paljon luvatonta toimintaa etenkin Itä-rajan läheisyydessä, missä ei ole ylimääräisiä silmäpareja näkemässä
K yllähän se aika paljon alkoi tärisyttää, kun tajusin, että se oikeasti jäi siihen, 15-vuotias Elina Karjalainen kertoo. 10 15-vuotias Elina jo tottunut metsästäjä Ilves kruunasi saalisvuoden Elina Karjalaisen ensimmäinen ilvesjahti päättyi joulukuun alussa nappisuoritukseen. Ilves ei ollut Nurmeksessa asuvalle Elinalle ensimmäinen saalis metsällä. Aiemmin Elinan
Karhu meni kyllä tuttavan passista, mutta hän ei ehtinyt tehdä mitään. Parasta on, kun pääsen luontoon ja raittiiseen ilmaan ja näkee, miten koirat toimivat metsällä. Aika lailla voisin verrata tunnetta ensimmäisen hirven kaatoon. Ajateltiin, ettei se varmaan siitä tule, vaan menee eri kohtaan ja mietimme, lähtisimmekö kävelemään eteenpäin. n Soili Kaivosoja Kuvat: Elina Karjalainen Ensimmäinen hirvi vuosi sitten Ensimmäisen hirvensä Elina kellisti viime talvena. saaliiksi on päätynyt kaksi hirveä kuin muutama metsokin. Ne jahdit ovat vielä nuorella metsästäjällä edessäpäin. Elina toivoo pääsevänsä Venäjän puolelle tai Viroon villisikajahtiin. Metsästyskortin Elina suorittikin 12-vuotiaana. Mutta annetaan Elinan itsensä kertoa tarkemmin jahdista. Jouduin lopettamaan sen sitten ja koirat tulivat nätisti siihen paikalle. Tähän mennessä Elina on omatoimisesti harjoitellut lähinnä vesilintujen täyttämistä. – Isä oli aiemmin aamulla käynyt etsimässä jälkiä ja löytänyt ilveksen jäljet alueelta. Parhaillaan on odottamassa yksi ketunnahka ja muutama minkinnahka. – Olen jo harjoitellut eläintentäyttämistä, sillä haaveilen siitä itselleni ammattia. Meillä oli mukana vanha karjalankarhukoira, joka toimii edelleen hyvin. Elina ei usko, että eläintentäytöllä varsinaisesti tienaisi leipänsä kokonaan, mutta uskoo, että siitä saa mukavasti lisärahaa opiskeluihin. Elina on kiinnostunut myös lihan sekä turkisten käsittelystä. – Ilves on ovela eläin. – Vuosi sitten pudotin kiväärillä ensimmäisen latvaan ja viime vuonna tuli toinen haulikolla. Emme nähneet jälkiä, mutta lähdimme kävelemään metsään, koska tiesimme, että jos koira haistaa jäljet, niin se lähtee jäljille. Ammuin pari kertaa, vaikka harmikseni ilves ei ihan ensimmäisestä jäänyt. Odottelimme ja seurasimme Garminista, kun koirat olivat tulossa kohti passipaikkaa. Myös Elinan 19-vuotias isosisko metsästää, vaikka hän pääseekin nykyään opiskelujen vuoksi harvemmin metsälle. Aika lailla voisin verrata tunnetta ensimmäisen hirven kaatoon. Tilanne oli nopea ja tuuriakin oli matkassa, Elina kertoo 15-kiloisen naaraan ampumisesta. Otimme plottinajokoiramme Justiinan ja Puksun mukaan ja katsoimme passipaikan valmiiksi ennen kuin laskimme koirat liikkeelle. Eikä joulukuinen ilvesjahtikaan ollut hänelle ensimmäinen. – Tilanne oli aika lailla samanlainen, tosin siinä meni tietenkin aika lailla pidempään. Hän käsitteleekin lähes kaiken riistan, mitä perheeseen tulee. – Kokeilen myös muokata nahkoja. Ajattelin silloin, että pakko se on isompana itsekin hommata kortti.. Koira rupesi sitten kääntymään 90-kulmassa suoraan kohti. Elina Karjalainen kaatoi ensimmäisen ilveksensä joulukuun alussa. Elinan toinen hirvi tuli viime syksynä. Olen ollut mukana isän kanssa aiemminkin ilvesjahdissa, tosin en aseen kanssa, Elina kertoo. Arvelin, että ilves on noin 100-200 metriä edellä koiria, koska koirat upposivat juostessaan hankeen, kun taas ilves kulkee lumenpintaa myöten. – Saan sitten käydä yksinkin metsällä näillä alueilla, mihin minulla on luvat. Sen elämän aikana on sillä ammuttu monta kymmentä hirveä. Koirat pistettiin jäljelle ja ne lähtivät hyvin ajamaan siitä, kun me menimme passeihin valmiiksi. Kai innostus syttyi jo joskus 7-vuotiaana, kun olin isän kanssa metsällä. Koiralla oli ehkä noin 400 metriä matkaa, kun isä samassa kopautti selkään ja sanoi, että katsopa, tuolta se hirvi tulee. 11 – Kyllähän se tärisytti, kun tajusin, että siihen se jäi. – En tykkää olla yhtään kaupunkioloissa. Laukauksen jälkeen hirvi kulki vielä 200 metriä, vaikka luoti oli lävistänyt kummatkin keuhkot ja sydämen, muistelee Elina. Elina on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta saada myös kaksi metsoa. – Pienestä lähtien olen tykännyt olla eläinten kanssa ja luonnossa. Onneksi asumme maalla, viiden kilometrin päässä keskustasta. – Isä oli aiemmin aamulla käynyt etsimässä jälkiä ja löytänyt ilveksen jäljet alueelta. Isän ja ukin kanssa metsällä Elina ei muista miten nuoresta on säännöllisesti metsällä kulkenut, mutta pienestä pitäen kuitenkin. . Aseet ovat olleet tähän asti Elinan isän nimissä, mutta parhaillaan Elinalla on hakemus rinnakkaislupiin. Se oli nuori vasa yksinään. Toiveena villisikajahti Elina on osallistunut viime syksynä Nurmeksessa karhujahtiinkin. Otimme plottinajokoiramme Justiinan ja Puksun mukaan ja katsoimme passipaikan valmiiksi ennen kuin laskimme koirat liikkeelle. Me menimme isän kanssa passiin ja odotimme, kun koira menee kauempana. – Silloin ei ollut yhtä hyvä tuuri kuin ilveksen kanssa. Koirien äänet alkoivat sitten kuulua kauempaa ja olin valmiina, että sieltä se pikkuhiljaa tulee. Samassa näin, kun joku ruskea vilahti ja ajattelin, että närhi lensi varmaan johonkin pusikkoon. Noin yhdeksän kilometriä siinä ehti mennä. Haluan käsitellä kaiken itse, mitä metsästä tulee. Täällä on reilusti metsää ympärillä, eivätkä kaupungin äänet kuulu tänne, Elina Karjalainen iloitsee. Metsojakin Elina on ampunut jo muutaman. Närhi tuli istumaan läheiselle oksalle ja katselin sitä samalla, kun odotin ilvestä. Siihen asti Elina aikoo nauttia metsästyksestä kotimaisemissa. Mummin kanssa olen käynyt marjassa ja isän ja ukin kanssa metsällä. Sitten se löysi jäljet metsiköstä. – Vähän tärisytti, kun tajusin, että se jäi oikeasti siihen. Sitten kuului sellainen pieni suhahdus ja ilves näkyi siinä. – Se oli jämtlanninpystykorva Unnalle jo kolmas hirvi, vaikka koiralla on ikää vasta vähän päälle vuoden. – Kyllähän se tärisytti, kun tajusin, että siihen se jäi
Modernin lahtivajan omistaa osuuskunta, jonka jäseniä ovat kaikki sorkkaeläinten metsästäjät.. 12 Kaksi metsästysseuraa yhdisti voimansa Hausjärvellä Moderni lahtivaja talkoilla Nykyaikaiset villilihan käsittelytilat syntyivät Hausjärvellä tuhansien talkootuntien myötä
– Oleellinen asia tilojen suunnittelussa on ollut se, että tätä tilaa tarjotaan toimialueen yhteisöille ja yksityisille henkilöille lihan käsittelytilaksi tai vaikka koulutustai kokoustilaksi. Nyt vuodenvaihteessa tilat olivat viimeistä silausta vaille valmiit. – Maksumiehinä tälle investoinnille tulevat olemaan seuraavat kymmenen vuotta seurojen hirvija peurametsästäjät, joita on noin 30. Hygienia ei näissä – Matti on opettanut lihankäsittelyä meille ja hän pitää muutenkin tason korkealla. Halvalla ei toimivaa ratkaisua Muutama vuosi sitten hirviporukka alkoi keskustella uuden lahtivajan hankinnasta. Kun samalla tontilla on noin 20 hengen kota, kokonaisuus on melko monikäyttöinen. 13 . Kylmähuone oli pitkään yhden jäsenen autotallin vieressä. – Heiltä on saatu peruspääoma ja he myös maksavat tulevaisuudessa käyttökulut ja lainojen maksut. Nyt olosuhteetkin on saatu vastaamaan kaupallista tasoa. Omistusja rahoitusratkaisut ovat tavallisuudesta poikkeavia. Syynä järjestelyyn on se, että seurat eivät halunneet laittaa kalliin investoinnin maksumiehiksi sellaisia jäseniä, jotka eivät metsästä ollenkaan tai metsästävät vain pienriistaa. Hyvien tilojen rakentaminen on kallista, eikä ollut merkittäviä omia varoja. Metsästysharrastuksen hinta nousee, mutta tilatkin ovat parhaat mahdolliset, jatkaa Laine. Seurat ovat metsästäneet yhdessä sorkkaeläimiä jo 50 vuotta. Lihan käsittelytilojen suunnittelu ja rakentaminen veivät pari vuotta. Jäähdyttämisen jälkeen paloittelu suoritettiin ahtaassa tilassa autotallissa. Sen edustalla eläin nyljettiin säiden armoilla. K aksi kantahämäläistä metsästysseuraa, Hausjärven Riistamiehet ry ja Kylä-Kytät ry, päättivät pari vuotta sitten siirtyä kerralla nykyaikaisiin, korkeat hygieniavaatimukset täyttäviin lihankäsittelytiloihin. Periaate siis on, että ne maksavat, jotka käyttävät, sanoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Esa Kurkela. oloissa voinut olla huipputasoa, sanoo Laine. Rakennus tullaan pitämään peruslämmöllä ympäri vuoden, koska suurriistavirka-apu tuo lihaa käsiteltäväksi vuodenaikaan katsomatta, sanoo Kylä-Kyttien puheenjohtaja Hannu Laine. Lainaa otettiin materiaalihankintoihin ja sellai. siin töihin, joihin tarvittiin ammattiosaajia. Muun muassa sisäovia ei vielä oltu ehditty asentaa paikoilleen. Kahden seuran yhteishanke sujui Lahtivajaan on käytetty lähes 5000 talkootyötuntia. Eläimet on tänä aikana nyljetty ja paloiteltu mitä erilaisimmissa tiloissa, alkuun maapohjaladoissa ja kannetun veden avulla. Matti Elomaa opettaa lähes 50 vuoden kokemuksellaan Feeliks Saarista lihanleikkuun saloihin. Lihankäsittelyrakennuksen rakennutti ja sen omistaa osuuskunta, jonka jäseniä ovat kaikki sorkkaeläinten metsästäjät. Seurat tekivät kylmähuoneen jo yli 20 vuotta sitten. Suurin osa työstä päätettiin tehdä talkoilla. – Se on ollut käytössä näihin päiviin saakka
– Eläimen ruho tuodaan sisään pohjoispään pariovista nylkytilaan. Logistiikka toimii vajan sisällä Lihan liikkuminen on tarkoin mietitty, jotta liha täyttäisi kaupallisen lihankäsittelyn vaatimukset. Me tulemme antamaan enenevässä määrin lihaa muun muassa maanomistajille ja ehkä jonkun verran myös myymään kulujen kattamiseksi. Vesi on 80-asteista, mikä tietysti helpottaa lihankäsittelyä. Hygieniavaatimukset riittävät pitkälle Yhtenä suunnitteluperusteena oli, että rakentamisessa ja materiaaleissa valitaan ratkaisut, jotka täyttävät hygieniavaatimukset pitkälle tulevaisuuteen. 14 hyvin alusta alkaen. Päädyimme siihen, että teemme kunnolliset ja vuosikymmeniä kestävät lihankäsittelytilat, jossa hygienia voidaan pitää korkealla tasolla. Kulku tiloihin on aina ulkokautta. Tarvittaessa lihat voidaan myös paketoida ja vakumoida samassa tilassa. Tilan omistaa KyläKyttien jäsen, joka teki pitkän vuokrasopimuksen asevelihinnalla, sanoo Laine. – Nylkytilan hyllyjen ja tarvittavien laitteiden ja työkalujen säilytys on suunniteltu siten, että puhdistus sujuu mahdollisimman helposti. Muutamissa käymissämme kohteissa oli puutteita, joiden vuoksi ne eivät kelvanneet lihankäsittelytiloiksi. Vajassa on kaksi uloskäyntiä. Kun motivaatio on kohdallaan talkootyötä on kertynyt viimeistelytyöt mukaan lukien vajaat 5000 tuntia. Rakennuksessa voidaan järjestää lihankäsittelykursseja tai käsitellä esimerkiksi loukkaantumisten takia hätäteurastettuja kotieläimiä. Muuna aikana liikenteessä kuolleet hirvet, peurat, kauriit ja tulevaisuudessa kenties myös villisiat aiheuttavat satunnaista tarvetta. – Tila tullaan antamaan alueen yhteisöille ja yksityisille henkilöille käyttöön kohtuullista korvausta vastaan. Ruho nostetaan kattonostimella ylös, nyljetään ja tarvittaessa puhdistetaan. – Asia helpottui, kun kiinteistö liitettiin paikallisen vesiosuuskunnan vesi -ja viemärijärjestelmään. Läpivirtausperiaate lisää oleellisesti talon kapsiteettia, koska tarvittaessa voidaan samanaikaisesti talon toisessa päässä nylkeä eläimiä ja toisessa päässä paloitella hygieenisesti. Liha punnitaan samassa tilassa. Nylkemiselle ja paloittelulle on omat huoneensa. Onneksi naapurit ovat olleet myötämielisiä, mikä sekään ei ole aina itsestäänselvyys. Naapuriseurat ovat kyselleet mahdollisuuksia vajan käyttöön, kertoo Esa Kurkela. Kylmätilan vieressä keskellä rakennusta ovat myös varastotila ja WC, joka palvelevat sekä nylkyettä leikkuutilaa, sanoo Laine. – Tulevaisuudessa kaikki liha ei enää mene porukan jäsenten pakastimiin. Kaikki tilojen seinät ja lattiat päällystetään Kurkelan mukaan pellillä ja komposiittimaaleilla, jolloin ne on mahdollisimman. Projektimme on osoittanut, ettei talkoohenki ole kuollut mihinkään. – Kustannusarviota tehdessämme pyysimme parilta rakennusliikkeeltä avaimet käteen -tarjousta. Olli Lokinperä teki jauhelihaa. Ruho menee kiskoa pitkin kylmähuoneeseen ja raakakypsytyksen jälkeen edelleen leikkuutilaan ja sieltä laatikoissa toisesta päästä ulos. Kylmiö on keskellä vajaa. Vastausten perusteella totesimme, ettei meillä olisi siihen varaa. Jätehuollon toimivuus ja puhtaan veden saanti olivat edellytyksiä kaupalliselle lihankäsittelylle, minkä takia tila piti saada kylän yhteyteen. Hirvi käytetään tarkkaan hyväksi. Metsästäjät tarvitsevat tiloja pääasiassa syyskuun alusta tammikuun loppuun. Aluksi seurat etsivät mahdollisimman halpaa ratkaisua. – Haimme tonttia, jolla olisi valmis rakennus, josta talkoilla saisimme remonteerattua toimivan ratkaisun. Vain se henkilö, joka hakee lihan kylmiöstä leikkuutilaan, voi liikkua kylmiön ja leikkuutilan välissä
Pöydän jalkojen ympärille ei kerry lihaa, Kurkela selventää. Tulee sitä tai ei, niin meillä riittää lainojen maksua seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. – Yhtenä suunnitteluperusteena oli, että rakentamisessa ja materiaaleissa valitaan ratkaisut, jotka täyttävät hygieniavaatimukset pitkälle tulevaisuuteen, kertoo lattiaa siivoava osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Esa Kurkela. Lattialämmitys oli ehdottoman tärkeää, jotta lattia kuivuu nopeasti. Juhani Linden ja Tapani Tuomaala leikkaavat jauhelihatarpeita. Peuranlihasta voi tulla ylitarjontaa Villiliha alkaa olla kovaa huutoa. n Juhani Karvonen. Ilman tuhansia talkootyötunteja näin kallis projekti ei olisi onnistunut, kun seuroilla ei ollut yhtään pohjakassaa projektia aloitettaessa. Lattia on pinnoitettu ja kulmat on pyöristetty pinnoitusmassalla, jotta likaa ei pääsisi kertymään teräviin kulmiin. Tulee sitä tai ei, niin meillä riittää lainojen maksua seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. – Matti on opettanut lihankäsittelyä meille ja hän pitää muutenkin tason korkealla. – Olemme anoneet myös Leader-rahoitusta, mutta päätöstä ei vielä ole. Jos peurakanta kasvaa edelleen, tulevaisuudessa lihaa tulee helppo puhdistaa ja myös desinfioida, jos jonkun eläimen mukana sattuu tulemaan bakteereja tai viruksia tilaan. Massaa on vedetty kymmenen senttiä seinälle, jotta pesu painepesurilla olisi vaivatonta. Leikkuuhuoneen pöydät ovat toisesta päästään kiinni seinissä ja toinen pää voidaan nostaa ylös. 15 hankäsittelyssä on ammatikseen lähes 50 vuotta lihaa käsitellyt lihamestari Matti Elomaa. yli oman tarpeen. Hausjärvellä oppia on otettu muiden seurojen kokemuksista. Puuta ei ole sisätiloissa käytetty lainkaan. Meillä se on 5,5 metriä, jotta isompikin hirvi mahtuu roikkumaan katosta. Eikä parempi hygieniataso ole haitaksi omaankaan pakastimeen menevässä lihassa. Pään on tarkoitus päätyä seinälle. Seuroilla suurena apuna li– Olemme anoneet myös Leader-rahoitusta, mutta päätöstä ei vielä ole. Näin lattipinta pysyy avoimena, mikä jälleen helpottaa puhdistusta. – Tulevaisuudessa kaikki liha ei enää mene porukan jäsenten pakastimiin. Tämä projekti on osoittanut meille, että talkoohenkeä löytyy vielä, vaikka muuta puhutaan, sanoo Laine. Nyt olosuhteetkin on saatu vastaamaan kaupallista tasoa, sanoo Kurkela. Hausjärvellä valkohäntäpeurojen kaatomäärät ovat kasvussa. – Yksi oli riittävä korkeus nylkyhuoneessa. Silloin lihan on hyvä täyttää kaupallisen lihankäsittelyn vaatimukset. – Silloin lihan on hyvä täyttää kaupallisen lihankäsittelyn vaatimukset. Me tulemme antamaan enenevässä määrin lihaa muun muassa maanomistajille ja ehkä jonkun verran myös myymään kulujen kattamiseksi
Epäilyjen juuret juontavat suden käyttäytymiseen sekä monen kaadetun suden ulkonäköön. Onko Suomen metsissä koirasusia osa 1 Susia vai sammakoita. Miksi Kaj Granlundin susitutkimuksia ei uskota?. Granlund on kirjoittanut tietotekniikasta viisi oppikirjaa ja hänellä on opettajan pätevyys. 16 S usikeskusteluissa tulee usein esiin epäilyjä, ovatko Suomessa elävät sudet puhdasrotuisia vai onko niihin sekoittunut koiraa. Kuinka paljon Suomen metsissä juoksentelee hybridejä eli koiran ja suden sekoituksia. Susien ulkonäön muuttumisen syitä ja sen yhteyksiä suden genetiikkaan on jo pitkään tutkinut lestijärveläinen filosofian maisteri Kaj Granlund
– Olen yrittänyt selvittää, minkä takia susi ei meillä ole suden näköinen. Kuva: Kaj Granlund hansien aikana muokannut lajeja niin, että jokainen eläin toimii oikein, sillä on oikea ruumiinrakenne ja oikea väritys. Mustat vai valkeat kynnet. Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilpo Kojolakin myönsi asian olevan näin aina vuoteen 2008 asti, jonka jälkeen hän on sanonut, että valkokyntinen susi pitää tarkistaa dna-näytteen avulla, onko se puhdas susi. Granlund kertoo, että vielä 1990-luvulle asti suomalaisetkin susitieteilijät luottivat suden tunnistamiseen ulkonäön perusteella. Meillä on kuitenkin ilmestynyt susien joukkoon elukoita, jotka eivät täytä suden ulkonäöllisiä määritelmiä. On aivan tunnettu asia, että Suomessakin on risteytetty tutkimusmielessä koiria ja susia. – Mikään eläin ei luonnossa muutu kymmenessä tai sadassa vuodessa. Susista mies on kirjoittanut Suden Pohjola –nimisen kirjan, joka on aikaisemmin ilmestynyt myös saksanja ruotsinkielellä. Linnè kehitti eliöiden tieteellisen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Evoluutio on vuosisatojen ja –tu– Evoluutio on muokannut lajeja niin, että jokainen eläin toimii oikein, sillä on oikea ruumiinrakenne ja oikea väritys. Susista Granlund on ollut kiinnostunut jo kymmenen vuoden ajan ja tehnyt pitkään myös aiheesta tukimusta. Kuva: Kaj Granlund Siperialaisen suden käpälä. Granlund viittaa ruotsalaisen luonnontutkija Carl von Linnèn jo vuonna 1758 tekemään määritelmään suden ulkonäöstä. – Aikaisemmin jokainen susitieteilijä tiesi, että aidolla sudella on mustat kynnet. Meillä on kuitenkin ilmestynyt susien joukkoon elukoita, jotka eivät täytä suden ulkonäöllisiä määritelmiä, Granlund ihmettelee. Kuinka sitten koira ja susi ovat voineet risteytyä ja milloin tämä olisi tapahtunut – koira kuitenkin usein joutuu suden suuhun eikä parittelukumppaniksi. – Käpälä on massiivinen, kynnet pitkät ja sivuilta ”litistetyt” kuten susille kuuluu, Granlund kertoo. Kaj Granlund on tutkinut omalla kustannuksellaan susia jo vuosia. 17 . Hänellä on myös yliopisto-opintoja valtio-opista, biologiasta ja genetiikasta. Susissa alkoi ilmetä valkoisia kynsiä ja keltaista väriä. Granlund kertoo, että koiraeläimellä valkokyntisyys on peittävä ominaisuus, eli se tulee aina näkyviin ja se, kuten keltainen väri, kuuluvat koiran ominaisuuksiin, eivät suden. Jokainen eläin on ympäristön ja ajan sopeuma. Näitä risteymiä esiintyi luonnossa laumoittain vielä 90-luvulla, vaikka niitä yritettiin myös
Jos sillä olisi ollut vaikka kaksi sisarusta ja kaikki olisivat risteytyneet ja niiden pennut saaneet pentuja, ja ne vielä jälkeläisiä, olisi Ransun tai sen sisarusten jälkeläisiä 200-300 kappaletta. Granlund oli vastikään myös Venäjällä, jossa susitutkimusta on tehty jo 150 vuoden ajan. Ongelma on se, että siellä on sokaistuttu geneettiselle tutkimukselle. Granlund kertoo keskustelleensa aiheesta yhdysvaltalaisen tutkijan kanssa. Ongelmaksi näyttääkin muodostuvan se, kuka uskoo ja ketä kenen tutkimustulokset nauttivat yleistä tai jopa virkamiestahon luottamusta. On jopa mahdollista, että kaksi puoleksi koiraa olevaa sekoitusta risteytyy ja lopputuloksena on puhdas koira. Geenit eivät itsessään kerro, onko eläin susi vai sammakko. Moskovan Tiedeakatemia kutsui hänet luennoimaan geneettiseen symposiumiin. Heillä koirasusien kasvatus on vieläkin suositumpaa kuin meillä Suomessa. Mustaa peitinkarvaa esiintyy etuselässä, hartioissa ja hännän kärjessä. Teoriassa on kuitenkin täysin mahdollista, että vielä kolmas takaisin risteymä voi olla puoleksi koira. – Ongelmia tulee siinä vaiheessa, kun koirasusi tule sukukypsäksi noin kolmen vuoden iässä ja sen käytös muuttuu. Minulla on käytettävissä tieteelliset menetelmät ja esimerkiksi samat ohjelmat kuin amerikkalaisessa Stanfordin yliopistossa. Voisi olettaa, että hybridien erottaminen aidoista susista olisi helppoa. Käytin laskelmassa olettamusta, että jokaisesta pentueesta olisi jäänyt henkiin kolme pentua. – Luvallisen jahdin susien tutkinta liittyy Oslon yliopiston projektiin, jossa halutaan selvittää Skandinavian susien alkuperä, sekä kartoittaa geneettisen tutkimuksen ja morfologisen tutkimuksen ristiriidat. Herää kysymys, uskotaanko naapurimaissa epätieteeseen susiasiassa, vai onko Suomessa susiin liittyen kenties jotain salattavaa. – Tilastollisesti suurin osa perillisistä saa 50 prosenttia molemmilta vanhemmilta, jolloin keskimäärin perimä puolittuu eli koira katoaa. – Luonnonvarakeskuksella (Luke) on osaavia ihmisiä ja he tekevät omasta mielestään hyvää työtä. Tutkijoilla on kuitenkin käytettävissä sekä ulkonäkömääritelmä että dna-määritykset. Sekä Ruotsissa että Norjassa on tammikuun alussa alkanut luvanvarainen susijahti, ja Norjassa on myös salakaatoepäily, jossa syytetyn puolustus on kääntynyt Granlundin puoleen suden tunnistamisessa. Risteytymien jälkeläisiä on luonnosta poistettu viimeksi vuonna 2010, kun Sotkamossa ammuttiin Ransu-niminen koirasusi. – Ransun katsottiin olleen toisen polven takaisinristeymä eli sen isovanhemmat olivat koira ja susi, mutta omat vanhemmat koirasusi ja susi. Suden pohjaväri on harmaankeltainen ja vatsapuoli on vaaleampi. Geenien periytyvyys on monimutkaista ja sekarotuisuus laimenee tietyllä prosentilla. 18 poistaa. Ongelmaksi Granlund näkeekin sen, että mahdolliset hybridit pariutuvat keskenään. Kun katson näiden geneettisiä ominaisuuksia, niin suomalaisissa susissa esiintyy hälyttävän paljon sellaisia alleeleja, jotka ovat yleisempiä koirissa kuin susissa. Koirasusia kasvattamoista Toinen reitti, mistä Granlund epäillee hybridejä pääsevän luontoon, ovat koirasusien kasvattamot. Risteymät ja niiden jälkeläiset Granlund kertoo, että luontoon päästetyt sekoitukset eli hybridit lisääntyvät sekä suden kanssa että keskenään. Kuitenkin hybrideistä on jatkuvasti erimielisyyttä ja varsinaista kisssanhännänvetoa. Suden tunnusmerkkejä on vaalea kuonon ja kaulan alaosa. Omistajalle tulee yllätyksenä, että lemmikistä tuleekin aggressiivinen ja vaikeasti hallittava. Granlund on kertonut havainnoistaan Luonnonvarakeskuksen suuntaan, mutta saanut osakseen vähättelyä osaamisestaan. Vatsapuoli on vaaleampi. – Luke sanoo höpö höpö, ja perusteluna on se, etten ole riittävän pätevä arvioimaan aineistoa. Näitä vaikeita tapauksia voidaan päästää luontoon, koska niitä ei haluta viedä lopetettavaksi tai ne karkaavat. Olen tietotekniikan ja matematii– Suomalaisissa susissa esiintyy hälyttävän paljon sellaisia alleeleja, jotka ovat yleisempiä koirissa kuin susissa. Myöskään viranomaiset eivät suostu edes keskustelemaan aiheesta hänen kanssaan. Verrokkiaineiston puhtaus puntarissa Granlund on omissa tutkimuksissaan todennut, että verrokkiaineisto, johon Lukekin kaadettujen susien geenejä vertaa, saattaa sisältää muutakin kuin puhtaita susia. Tiede väitti, etteivät ne luonnossa pärjää, mutta hyvin näyttivät pärjäävän. Geenit kertovat vasta sitten onko eläin susi, kun niitä verrataan oikean suden geeneihin. Jopa noin 30 prosentilla susista on sellaisia alleeleja, jotka todennäköisemmin esiintyvät koirissa. kan maisteri, ja ymmärrän matematiikan paremmin kuin monet susitieteilijät, jotka ovat biologeja eivätkä matemaatikkoja. – Minulla on tuo sama aineisto, jossa on liki 600 sutta, ja sen lisäksi minulla on 80 koiran tiedot. Minut kutsuttiin mukaan siksi, että olen hieman paneutunut susien morfologiaan.. Tutkimusta myös eri maissa Kaj Granlund on juuri vieraillut Norjassa Oslon yliopiston kutsumana
Yksi niistä susista on mahdollisesti sukulainen Yhdysvalloissa sijaitsevan Yellowstonen kansallispuiston susille. Perhon tutkimustulos nurin Granlund kertoo törmänneensä hybrideihin myös muissa yhteyksissä. ”Lieksan suunnalla suurempaa vikaa” Luonnossa on Granlundin mukaan myös puhtaita susia. – Mielenkiintoinen yhteenveto tekemistäni dna-testeistä. Lisäksi samalta seudulta testattujen 40 suden joukosta löytyi kolme sutta, joilla löytyi mustavalkoista laikukkuutta ilmentävä geeni, joka Granlundin mukaan ei kuulu suden ominaisuuksiin. ?. – Surullisen kuuluisaa Perhon oikeudenkäyntiä varten tutkitutin Perhossa kaadettujen susien näytteitä vuonna 1994 kaadetun todistettavasti koirasuden näytteeseen. – Jos joku toisi esille, että meillä on paljon tutkittavaa ja kummallista, olisiko sitä oikeasti kukaan halukas selvittämään, mistä on kyse. Siellä on myös lopetettu susi, joka viranomaisilla oli kiire viedä pois näkyvistä. Oikeudessa kuitenkin kirjoitettiin sillä tavoin, että geneettiset tutkimukset eivät löytäneet sukulaissuhdetta eli Venäjän Tiedeakatemian lausunto käännettiin toisinpäin. – Lieksan sunnalla vaikuttaa kuitenkin olevan jotain suurempaa vikaa. Geneettiset testit osoittivat vahvasti, että ne olivat sukua keskenään. Riistakeskuksesta otettiin minuun yhteyttä ja sanottiin, että jos en ota ilmoitusta pois, he nostavat syytteen minua vastaan. Suomalaiset koirasusien kasvattajat ovat tuottaneet Amerikasta siitoseläimiä, joilla on Yellowstonen perimää. Näyte paljasti suden kantavan kiharakarvaisuuteen johtavaa geeniä. Protestointi ei auttanut ja uskon, että tuomio oli pitkälti poliittinen. – Olen tutkituttanut saksalaisessa laboratoriossa epäilyttävien elukoiden ulostenäytteitä, joita ihmiset ovat minulle lähettäneet. Palat jäivät sille tielle. Vastaavasti susilla normaalisti esiintyvä aw on nimeltään wolf (siitä w). Sarakkeessa Coat type Curly esiintyy C/T, joka viittaa kiharaan turkkiin (sudella!), selventää Granlund. Keksimme kuitenkin, että susista voi lähettää palan kieltä, sillä ammuttaessa se usein jää hampaiden väliin. Hän on tehnyt yhteistyötä saksalaisen laboratorion kanssa, joka pyysi susien ulostenäytteitä Suomesta huomattuaan ensin epäilyttäviä piirteitä ranskalaisten susien dnanäytteissä. Jos nyt saatu pitää paikkaansa, se todistaa, että meillä on susikannassa koirasusikasvattajien luontoon päästämää materiaalia. Helpompaa näin. Sen seurauksena metsästyksen johtajat joutuivat rikoskuulusteluun. – Vuoden 2017 susijahdissa laitoin sosiaaliseen mediaan toiveen, että kaadetuista susista toimitettaisiin Genoscoperin laboratorioon näytteitä tutkittavakseni. Metsästäjät ottivat muutaman kielen palan, mutta Luke huomasi asian ja he tekivät rikosilmoituksen, jonka seurauksena metsästyksen johtajat joutuivat rikoskuulusteluun. Granlund epäilee, että kummallisuuksien kuplaa susiasioihin liittyen Suomessa ei kukaan halua puhkaista. Keltaisella merkityt ovat niitä, joilla on keltaiset kynnet ja yhteinen tekijä näillä on tuo ay-alleeli, joka kuvaa punaista turkkia, joka on tyypillinen esimerkiksi shetlanninpaimenkoiralle. Luke teki rikosilmoituksen Naapurimaan viranomaiset kutsuvat Kaj Granlundin auttamaan luvallisen susijahdin tutkimustyössä, mutta täällä kotimaassa häntä uhataan rikosilmoituksella vastaavassa tilanteessa. 19 Granlund muistuttaa, että tieteen ollessa kyseessä täytyy tehdä lujasti töitä, jotta tuloksena on uskottavaa aineistoa. Perhossa vuonna 2013 tapahtuneen luvattoman susijahdin oikeudenkäynnissä Granlund toimi asiantuntijana ja tutki myös kaadetuista susista otettuja näytteitä. Näistä etenkin Coat color Locus A ja Locus S ovat kiinnostavia. Kuuliaisena maana Suomi haluaa täyttää EU-direktiivien vaatimukset ja näyttää, että meillä on suojeltavaksi asetettuja susia. Sain siitä kuitenkin verinäytteen, jonka paikalliset keräsivät hiekkaan valuneesta verestä. Sarakkeessa Locus S sp/ sp tarkoittaa piebald-väritystä eli kirkkaan valkoinen tai laikukas. Epätarkkuus riittää toteamaan, että meillä on susia ja lopusta suut suppuun. Oikeudessa hänen Venäjän tiedeakatemialla teettämä tutkimus kuitenkin kumottiin. n Erja Pekkala – Metsästäjät ottivat muutaman kielen palan, mutta Luke huomasi asian ja he tekivät rikosilmoituksen. Hän epäileekin hybridikeskustelun olevan osittain seurausta susipolitiikan aiheuttamasta turhautumisesta ja suden käyttäytymisestä johtuvasta spekulaatiosta
20 Onko Suomen metsissä koirasusia osa 2 "Pelkkä ulkonäkö ei kerro, onko susi vai risteymä"
Kemppainen kertoo, että vaikka yksin maahantuonnin kieltämisellä koirasudet pikkuhiljaa maastamme häviäisivät, on kuitenkin aiheellista laajentaa kieltoa. Väitteet ovat puutaheinää Kojola ei usko, että ihminen olisi tahallaan tehnyt ja laskenut luontoon koiran ja suden risteymiä etenkään tieteen nimissä, vaikka tällaista väitettä julkisuudessa on vahvasti esitetty. Ilpo Kojola kuitenkin kertoo, että luonnossa ei voi pelkän ulkonäön perusteella sanoa onko kyseessä susi vai sekoitus. Näin ollen koirasuden luontoon vapaaksi päästäminen on kielletty ja rangaistava teko. Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilpo Kojolan mukaan tarkka seuranta paljastaa koirien ja susien sekoitukset. Olemme palanneet asiaan ja asetusluonnos lähtee nyt tammikuussa lausuntokierrokselle ja toiveissa on, että saamme sen voimaan huhtikuussa. Morfologiset piirteet ovat toissijaisia, sillä geneettinen tutkimus on mennyt huimia loikkia eteenpäin ja on ensisijainen tunnistusmenetelmä. Aikaisemmin on ollut yleisesti tunnettua, että susilla on tietyt ulkoiset tuntomerkit. – Koiraeläimelle on tyypillistä, että värivaihtelua tapahtuu. Suomessa on koirasusikasvattamoita, joiden määrästä ei ole Kemppaisen mukaan ole saatu varmaa tietoa. Sen metsästys on hyvin tarkkaan määritelty, eikä. Tulkinnanvaraisuuden vuoksi tällaisia eläimiä voi päästä maahan. Maahantuovan henkilön on osoitettava, ettei eläin ole liian lähellä sutta, mutta pitävätkö sitten heidän ilmoittamansa prosentit paikkaansa. Tullilla on haasteellinen tehtävä, jos on aihetta epäillä, että kyseinen eläin on hybridi. Hybridejä koskeva lainsäädäntö voimaan kenties jo huhtikuussa n Maaja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen kertoo, että koirasusi, eli suden ja kesykoiran risteytys enintään neljännessä sukupolvessa, kuuluu kansalliseen vieraslajiluetteloon. . Koirasusien kasvattaminen ja hallussapito sekä myyminen ei ainakaan vielä ole laitonta. Seuranta on päällä koko ajan, ja risteymiin pitää puuttua, jos niitä löytyy. – Se on ihan puutaheinää. Edellisenä kesänä noin 100 kilometriä etelään päin Venäjän rajalla riistakamerassa oli samanlainen yksilö, joka oli voimakkaasti kaksivärinen. Yhteensä geneettinen analyysi koskee noin 650 sutta vuosilta 19962017. 21 . Tiettyjen koirarotujen ominaisuuksia on myös vahvistettu suden perimällä. Koirasusien maahantuonti tuli myös kielletyksi vuoden 2016 alusta voimaan tulleen asetuksen myötä. Varmistusta tähän ei saatu, koska omistaja ei antanut lupaa näytteenottoon tarhallaan. Suomessa sudella on erityinen asema. Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola ei usko, että ihminen olisi tahallaan tehnyt ja laskenut luontoon koiran ja suden risteymiä etenkään tieteen nimissä. – Juvalla pariskunta liikkui asutuksen lähellä ja epäiltiin, että hybridi olisi päässyt vapaaksi paikalliselta susitarhan pitäjältä. Lisäksi viime talvena on aloitettu susien ulosteiden keruu dna-määrityksiä varten. – Maahantuonnin valvonta on vaikeaa. Koirasusi on myös olemassa oleva koirarotu. L uonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola vakuuttaa, että Suomen luonnosta ei ole löydetty 2000-luvulla kuin kolme tunnettua hybriditapausta: vuonna 2010 Kuhmosta löydetty uros, samana vuonna Parkanosta puun juurelta tammikuussa löytynyt pentue, sekä vuonna 2004 Juvalta löytynyt uros. – Emme ehtineet selvittää vuoden 2016 voimaan tulleeseen asetukseen kaikkia vaikutuksia, mitä koirasusien kasvattamisen ja hallussapidon kieltäminen aiheuttaisi. Morfologisilla piirteillä tarkoitetaan eläimen ulkonäköä. Ne ja hybridiuros lopetettiin. – Viime talvenakin kerättiin näytteet sadasta yksilöstä, eikä niissä ollut risteymiä. Seuranta varmistaa susien puhtauden Susikannan puhtautta Kojola perustelee jatkuvalla seurannalla. – Vuonna 2010 Ransuksi nimetty hybridiuros sai pennut susinaaraan kanssa. Tammikuussa Parkanossa löydetyt pennut olivat Kojolan mukaan naaraskoiran ja susiuroksen jälkeläisiä, koska susinaaras ei lisäänny muulloin kuin keväällä. Kojola kertoo, että susia on pannoitettu vuosien aikana 166 yksilöä ja lisäksi jokaisesta kuolleena löydetystä tai kaadetusta sudesta on otettu näyte. Kyseessä ovat kuitenkin kesykoirat, eikä niillä ole yhteyttä luonnonvaraiseen populaatioon. Kojolan mukaan luonnossa pelkästään eläimen ulkonäön perusteella ei voi tehdä päätöstä, onko eläin susi vai risteymä. Hän kertoo, että koira on lähtöisin sudesta ja niiden risteymiä tapahtuu ajoittain kaikkialla maailmassa. Kojola kertoo esimerkkinä, että luonnossa kettuja on lähes mustasta hyvin punaiseen. Todennäköisesti tämä oli sama uros tai samasta pentueesta
n Erja Pekkala – Koiraeläimelle on tyypillistä, että värivaihtelua tapahtuu. Ruotsista löytyi juuri hybridejä Juuri saadun tiedon mukaan Ruotsissa on havaittu hybridejä susilaumassa. Morfologiset piirteet ovat toissijaisia, sillä geneettinen tutkimus on mennyt huimia loikkia eteenpäin ja on ensisijainen tunnistusmenetelmä.. Luvallisen metsästyksen yhteydessä kaadettu susi on tarkoin varjeltu, eikä siitä saa kukaan ottaa näytteitä eikä aina edes kuvata kaadettua eläintä. – Jos riistakeskus sellaisen lupatoimenpiteisiin kirjaa, niin mikä ettei se ole mahdollista. Kaikki kuolleet sudet toimitetaan tutkittavaksi ja luonnosta kuolleena löytyneiden kohdalla tutkitaan aina, onko kyseessä metsästysrikos. Ilpo Kojola, miksi susi on näin salainen eläin. kaatolupia myönnetä kuin erityisissä poikkeustilanteissa. – Vuonna 2003 Ruotsissa oli myös hybridejä. Mitä kuitenkin tapahtuisi, jos ilmenisi että niin sanottuja sekuleita olisikin enemmän kuin mitä tällä hetkellä tiedetään. Susi ei ole tavanomainen riistaeläin, se on voimakkaammin politisoitu. Kojola kertoo, että Ruotsissa ja Norjassa harrastetaan samanlaista susitutkimusta kuin Suomessa. Geneettiset analyysien teko ei saa olla puoskarointia, vaan se pitää tehdä aina sertifioidussa laboratoriossa. Kojola vakuuttaa, että kaikilla tahoilla on tavoitteena, että susikannan pitäisi olla sutta eikä mitään muuta. Nykyinen käytäntö on luotettava Hybridikeskustelu käy julkisuudessa koko ajan kiivaana, ja sitä kautta haetaan myös perusteita susien poistamiselle. 22 Hybridikeskustelu käy kuumana, ja yksi syy siihen varmasti on, että julkisuudessa on näkynyt kuvia poikkeavan värisistä susista. Susijahteja seuraa huolella iso joukko kansalaisjärjestöjä ja jos luvan perusteissa tai metsästyksen toteuttamisessa on jotain epäilyttävää, siitä helposti valitetaan. – Sitten pitäisi kutsua eri tahot koolle ja miettiä ratkaisua. Kojolan mukaan tällaisella pentueella ei ole mitään yhteyttä kuitenkaan esivanhempiin, vaan hybridejä voi syntyä milloin tahansa. – En ota mitään kantaa, meidän suomalaiset geenilaboratoriot eivät tue hänen näkemyksiään. Mitä mieltä Kojola on Kaj Granlundin tekemästä työstä susitutkimuksen tiimoilta. Taustalla on suden asema uhanalaisena eläimenä ja EU-direktiivit vaikuttavat myös käytäntöihin. – En ole yhtään mitään mieltä Granlundista, koska hän ei ole julkaissut tutkimustaan kansainvälisessä tieteellisessä julkaisusarjassa. Seitsemästä kaadetusta sudesta viisi oli dna-tutkimuksen mukaan hybridejä ja vain kaksi puhdasta sutta. Tutkimus synnyttää epäilyksiä vaikka se tehtäisiin miten. Sikäläiset sudet ovat saaneet alkunsa täältä idästä. Ehdotukseen, voisiko susien geeninäytteitä epäilysten verhon avaamiseksi tutkia joku muu taho, esimerkiksi Metsästäjäliitto hoitaisi kaadetuista susista näytteen oton ja lähetyksen sertifioituun laboratorioon, Kojola nauraa ja myöntää sen mahdolliseksi. Tämä on aina lähtökohta, kun luonnossa havaitaan hybridejä. Varsinkin silloin, kun puhutaan niinkin kriittisistä seikoista kuin suden genetiikka, tulee tutkimusaineisto, aineiston käsittely ja tulkinta olla arvioitu tutkijakollegoiden toimesta. EU:n suuntaan pitäisi dokumentoida huolella ja myös heidän intressinsä on puhdas susikanta. Läntisessä tiedemaailmassa on useita mahdollisia julkaisusarjoja. Kojola linjaa myös, että susien geenitutkimuksessa käytettävästä verrokkiaineistosta saa Granlund olla myös mitä mieltä tahansa. Kojolan mielestä nykyinen käytäntö susien puhtauden tunnistamiseen on luotettava. Asia pitäisi hoitaa dokumentteihin perustuen, ettei tilanne menisi hulinaksi, Kojola pohtii. Vaikka tämä tehtäisiin jonkun muun tahon toimesta, ei se muuta lähtökohtaa, että susi on poliittisesti sävytteinen eläin. – Kaikki kaadetut sudet menevät tutkimukseen, ja tapa on ministeriössä on määritelty. Koira voi pariutua luonnossa suden kanssa, kuten on osoitettu tapahtuvan. – Siellä tehdään myös geneettistä seurantaa ja kannan arviointia. Tämä niin kutsuttu tieteellinen vertaisarviointi ratkaisee, onko tutkimus julkaistavissa vai ei. Pitäisi laatia toimintasuunnitelma, millä niistä päästään eroon. – Susista otettuja näytteitä menee tutkittavaksi Ouluun, Turkuun, Ruotsiin ja eri puolille maailmaa
huhtikuuta! n Maija Salmi Kuvat: Anne Vornanen. Tätä viestiä vietiin Helsinkiin. Ohikulkijoita pysähtyi koko ajan kuuntelemaan ja katselemaan. Mielenosoitus toi paikalle muutenkin susiasioihin kantaa ottaneet kansanedustajat Mikko Kärnän (kesk), Reijo Hongiston (ps) ja Markku Eestilän (kok). huhtikuuta, järjestäjät vakuuttavat kuvassa vasemmalta Harri Räbinä, Jani Malinen ja Sulo Suhonen. – Nyt käytiin pistämässä Helsingissä lumipallo pyörimään. Helsingin tapahtuma ei jää ainoaksi. – Nyt käytiin pistämässä siellä lumipallo pyörimään. – Eihän siitä mitään tule, kun Suomessa marssitaan susien tahdissa. Räbinä kertoo pitkin syksyä seuranneensa, kuinka koiria joutui suden suuhun ympäri Suomea. Viestiä päättäjille Päiväksi valittiin maanantai 4. Kun tulee se ensimmäinen ihmisuhri, sitten on jo liian myöhäistä, sanoo mielenilmauksen järjestäjä Harri Räbinä. Tapahtumalla haluttiin nimenomaan herätellä kansanedustajia. – Vaikka täällä meillä päin Kuopiossa ei susitilanne olekaan niin paha, aihe alkoi kuitenkin kiinnostaa. Keväällä rysähtää Kuopion torilla 21. Ensin Räbinä oli perustanut Tämä kaksikko saapui mielenilmaisuun Nivalasta asti. Susien tahtiinko täällä marssitaan. Meitä ydinporukkaa oli koirineen paikalla 47 Oulua ja Nivalaa myöden. Metsästäjäliiton puheenvuoron käytti liiton hallituksen jäsen Antti Kuivalainen. Keväällä rysähtää Kuopion torilla 21. – Arkipäivänähän moni oli töissä eikä päässyt mukaan. joulukuuta, jolloin eduskunnassa oli täysistunto eli kansanedustajat varmuudella paikalla. 23 Ennen joulua Helsingissä, keväällä Kuopiossa Susien tahtiinko marssitaan. – Ja siitä se sitten lähti. Myös maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) oli käynyt vaihtamassa muutaman sanan. joulukuuta. N ykyisestä susipolitiikasta sai alkunsa Susien tahtiinko täällä marssitaan -mielenosoitus, joka pidettiin Helsingissä eduskuntatalon edustalla 4. Jotain pitää asialle tehdä. Syy oli selvästi ilmaistu koiran kantamassa kyltissä. Facebookin Susien tahtiinko täällä marssitaan -nimisen ryhmän. Välähti, että mitäpä jos kävisimme eduskuntatalolla kertomassa, mitä mieltä olemme Suomen susipolitiikasta
Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kalle Kuuselan mukaan uusi pyyntiaika on herättänyt sekä myönteisiä että kielteisiä mielipiteitä – Ennen kiima-aikaa hirvenliha on parhaimmillaan. Hirviä ja peuroja sai metsästää syyskuun alusta kuun puoliväliin saakka, minkä jälkeen ne oli rauhoitettu kiima-ajaksi, joka ulottui lokakuun puoliväliin asti. 24 V uoden lopussa päättynyt hirvenmetsästys oli Lapin läänissä ensimmäistä kertaa kaksijakoinen. Kaadettu hirvi pitäisi saada niissä oloissa aika nopeasti kylmiöön. Toisaalta viimekin syksynä syyskuun alussa oli vielä parikymmentä astetta lämmintä. Kuljetusmatkat ovat monesti täällä aika pitkät, Peuranmetsästystä haitannut lumettomuus, pimeys ja puimattomat pellot Hirvet hoidettu hyvin lupamäärien puitteissa Hirviluvat saatiin käytettyä eri puolilla maata varsin kattavasti, mutta peurojen kaato on teettänyt työtä etenkin maan tiheimmillä peuraseuduilla.
Luvat jäivät ikään kuin reserviin. Heikkoon tulokseen syynä ovat ennen kaikkea syksyn lumettomuus ja pimeys. Lindholmilla on neljä ajokoiraa, joiden kanssa hän on metsästänyt saarissa. Sodankylän korkeudelle ensilumi sataa yleensä lokakuun toisella viikolla. Viime vuonna hirvieläinkolareita oli 15, joista kahdeksan oli hirvikolareita. Tälle jahtikaudelle peuralupia myönnettiin 1430, kun edellisenä kautena lupia oli 1140. Koirien käpälille kansi oli aika kova koettelemus. Kaurista esiintyy Konnevedellä yllättävänkin runsaasti, ja tänä talvena ne ovat hakeutuneet asutuksen tuntumaan, mikä on myös niiden pelastus. Talven laskennoissa näemme, mistä kanta koostuu. Hirviluvat tulivat käytetyiksi sataprosenttisesti. – Lumi satoi juuri kun pyyntikauden toinen jakso alkoi. Olin kolarihirviä jahtaamassa jouluaattona, joulupäivänä, uudenvuodenaattona ja uudenvuodenpäivänä. Kanta vaikuttaa tasapainoiselta, mutta etenkin syksyllä saalis oli urosvoittoien. Lindholmin mukaan saarten kantoja hoidetaan tarkasti. Meillä oli jo viime vuonna viikoittain useita hirvieläinkolareita ja tuskin ne tänä vuonna ainakaan vähentyvät. Viime jahtikaudella kaatoprosentti oli hyvä noin 90 prosenttia. Länsi-Uudellamaalla on susia ja Hangonkin keskustan liepeillä on kuljeskellut 1-2 sutta. Lumentuloa seurasi lämpötilan nousu ja sen jälkeen pakastui uudelleen ja lunta satoi, mikä teki hangen päälle kovan kannen. Etenkin loppuvuodesta hirvikolareita sattui runsaasti. n Juhani Karvonen – En muista 14 vuoden toiminnanjohtajan ajaltani yhtä paljon hirvieläinten aiheuttamia liikennevahinkoja. Forssan seudulla peuraongelmia Lounaishämäläisen Forssa-Tammelan riistanhoitoyhdistyksessä peuroista oli tammikuun alussa saatu kaadettua vasta vajaa puolet. Hankoniemellä metsästetään saarissa Hankoniemen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Bobi Lindholmin mukaan 50 hirviluvasta yksi jäi käyttämättä. – Kyttäysmetsästys oli niissä oloissa vaikeaa. Lupamäärä nousi 40 prosenttia edellisvuodesta. – Jätimme tarkoituksella kaksi vasaa kaatamatta. – Kehotimme seuroja metsästämään peuroja heti kauden alusta ja lain suomaa mahdollisuutta hyödynnettiin etenkin teiden läheisyydessä kolareiden vähentämiseksi. Kaatoprosentti voi vielä nousta, koska ilmoituksia tulee metsästäjiltä pienellä viiveellä. Lupia oli 617 ja lisäksi kaksi lupaa oli varattu sairaille hirville. Rivit harvenevat väistämättä, jollei uutta metsästäjäkuntaa saada joukkoihin mukaan. Pitkällä aikavälillä paras tulos saavutetaan kyttäysmetsästyksellä. Ilves keskittyy enemmän peuraan. Meillä oli 141 lupaa ja ammuimme 180 hirveä. – Peurakanta on nyt melko rajun leikkauksen alla, sanoo Hakala. Kaatoprosentti oli runsaat 90, mikä on ollut yhdistyksessä varsin normaali luku. – Ikääntyminen ei ole vielä iso ongelma, mutta kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla toinen. Viime vuosina jäät ovat olleet sen verran olemattomat, ettei petojakaan saarille edes talvisin eksy. – Meillä peuraja kauriskanta on jo yhteensä yhtä suuri kuin hirvikantakin. – Tammikuun alussa omassa seurassani ajometsästyksellä saimme yhtenä päivänä seitsemän kaatoa, toisena vain yhden. Lupamäärä oli hivenen pienempi kuin edellisvuonna. – En muista 14 vuoden toiminnanjohtajan ajaltani yhtä paljon hirvieläinten aiheuttamia liikennevahinkoja. Peurasaalis tahtoo jäädä pyyntikauden lopulla yksittäisiksi eläimiksi, millä ei ole merkitystä kokonaiskantaan. Ne eivät juuri mantereelle poikkea, vaan uivat saarten välissä. Sen sijaan peurakanta on yksi maan tiheimmistä. Lakiuudistus salli peuran kyttäysmetsästyksen tänä vuonna ensimmäisen kerran koko syyskuun, mitä Urjalassa käytettiin hyväksi. Loppukaudesta runsas lumi haittasi pyyntiä, vaikka viimeisiin päiviin jahti jatkuikin. – Tilanne on kieltämättä heikko. – Saarissa on kova kysyntä etenkin peurajahdeille; peurat ovat valloittaneet saaria ja mökkiläiset haluavat niitä vähennettävän. – Saaria ei tyhjennetä hirvistä. – Meillä luvankäyttöprosentti on liikkunut yli 90:ssä ja päättyneellä jahtikaudella se oli noin 95 prosenttia. Tuskin prosentti kuitenkaan nousee kuin 60-65:een enää tammikuun aikana, sanoo yhdistyksen toiminnanohjaaja Antti Mäkilä. Urjalassa riittää urakkaa peuroissa Urjalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Sisko Hakalan mukaan hirvikanta on voimistunut viimeisten vuosien aikana, mutta on silti tavoiteluvuissa. Hirvijahti on totuttu hoitamaan rutiinilla, mutta sen jälkeen alkaa monella metsästäjällä jalka jo painaa. Jos parikymmentä metsästäjää on kytiksellä, lopputulos on varmasti keskimääräisesti parempi. Kaatolupia yhdellä maan tiheimmistä peura-alueista on tällä kaudella 750. 25 Pomokairastakin kertyy helposti kilometrejä 70-80 ennen kuin ruho on saatu kylmään, sanoo Kuusela. Metsästäjillä riittää Keurulaisen mukaan vielä virtaa hirvestykseen, mutta kauriiden ja peurojen pyyntiin ei hirvestyksen jälkeen tunnu jäävän enää paukkuja. Urjalassa on tällä jahtikaudella panostettu naarasvoittoiseen metsästykseen. Tulevaisuutta ei Keurulainen näe aivan valoisa. Tiheimmillä peuraalueilla voi yhteisjahdeissa kaatua päivässä puolentusinaa eläintä.. – Saimme kuitenkin kaadettua 645 hirveä. Konnevedellä huolena tulevaisuus Keskisuomalaisen Konneveden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Tarmo Keurulaisen mukaan hirviä kaatui entisten vuosien malliin. Hangon edustan suurilla saarilla on myös oma vakiohirvikantansa. Lisäksi peurat ovat käyneet appeella puimattomilla pelloilla ja ruokintapaikat ovat jääneet tavallista autiommiksi. . Osa eläimistä on oppinut viihtymään saarilla, jossa ne voivat viettää suurimman osan vuodesta hyvin rauhallisissa merkeissä. Talvi tuli lokakuussa kahdessa viikossa ja lunta satoi 15-20 senttiä. Etenkin loppuvuodesta hirvikolareita sattui runsaasti. Nyt tilanne näyttää pahalta, jos kaatoprosentti jää näin alhaiseksi, tuumaa Mäkilä
Erottelukäytäviä ei ole tiettävästi muualla Euroopassa käytössä – Olemme kokeilleet tätä alustavasti tarhatuilla villisioilla. Marraskuun alusta aloitettu kokeilu kestää neljä kuukautta. Villisian leviämiseen varaudutaan Aitausmetsästys testissä Villisikojen aitausmetsästystä kokeillaan Pyhtäällä. Häkki on siirrettävää mallia ja tarkoitus on vaihtaa paikkaa ainakin muutaman kerran kokeilun aikana. Villisikakanta on kasvussa etenkin Itä-Uudellamaalla ja KaakkoisSuomessa. Portti toimii etäohjauksella. Jollei aitaus toimisi niillä, ei se toimisi luonnossakaan. Pyrkimyksenä on kehittää aitaus, jolla villisianmetsästys onnistuu tarpeen vaatiessa tehokkaasti mutta eettiset periaatteet huomioiden. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa villisikojen GPS-pannoitus tutkimustarkoituksiin, mikäli sellaiseen on tulevaisuudessa tarvetta, sanoo projektinjohtaja Niko Teikari. Eniten villisioista on ollut riesaa Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla.. Kymenlaaksossa sijaitsevalle Pyhtäälle on rakennettu 80 neliön aitaus kameravalvontoineen. Kokeilun rahoittaa Suomen riistakeskus ja käytännön toteuttajana on Metsästäjäliitto. – Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa prototyyppi Suomen olosuhteisiin soveltuvasta villisianmetsästykseen käytettävästä aitauksesta metsästysasetuksen muistion vaatimusten mukaisesti. Käytävät ovat metsästyslakiin kirjoitettu vaatimus, mikä on suuri syy testeille. Aitauksessa on varsinainen pääaitaus ja sen sisäkkä on erottelukäytävät. Taustalla on huoli afrikkalaisen sikaruton leviämisestä Suomeen luonnonvaraisen villisikakannan runsastuessa. 26 M etsästyslain ja -asetuksen muutos mahdollisti elävänä pyytävän aitauksen käytön villisian metsästyksessä elokuusta lähtien
Siat lopetetaan pääaitauksen ulkopuolella, jotta ne eivät stressaantuisi. Virossa aitametsästystä on harjoitettu jo pitkään, ja kantaa onkin saatu kuriin. Kanta kasvussa Villisian lisääntyminen on vahvaa, sillä jo vuoden vanha porsas voi lisääntyä. Aitaus on 1,5 metriä korkea ja seinämät ovat 0,5 millin teräsverkkoa. Totutusvaihe pitää Pentinniemen mukaan tehdä huolella. 2017 aikana 86 sikaa, joista 26 ammuttiin. Valo on myös metsästyksen eettisen toiminnan peruste hyville osumille. Hirvieläinten joutuminen aitaukseen on aina mahdollista, mutta ne pääsevät ulos hyppäämällä aidan ylitse.Iso karjukin menee siitä helposti läpi. Virus jää kuitenkin elämään olemassaolevassa kannassa ja siitä toipuminen kestää pitkään. Tarkka määrä ei ole tiedossa. – Ensialkuun pidämme aitauksen sivustat auki, kunnes eläimet vähitellen tottuvat aitaukseen. Virossa aitausten koko on pienempi ja kokeilun aikana etsimme Suomen oloihin sopivaa optimikokoa. Esimerkiksi Saksassa villisian lihasta maksetaan 40 senttiä kilolta. Jollei aitaus toimisi niillä, ei se toimisi luonnossakaan. – Valo toimii ehdottomasti hyvin. Aitauksessa tulee olla myös vesipaikka. 27 Aitaus tutuksi Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemen ajatuksena on houkuttaa villisiat ruuan turvin aitauksen sisälle. – Jos vaikkapa vain osa porsaista tulee aitaukseen, on emakko päästettävä vapaaksi. Niin tervan kuin portinpielissä olevien erilaisten käymisaiheiden on todettu houkuttelevan villisikoja. Valolla metsästys on ollut sallittua jonkin aikaa. n Juhani Karvonen. Pyhtäällä seurat laskivat vuoden – Jos laumasta jää osa aitauksen ulkopuolelle ja muut siat tulevat lahdatuiksi, ei loppulauma tule lähellekään aitausta moneen viikkoon. Kun tuo portti aikanaan suljetaan, jäävät siat aitaukseen. Maissi on villisian herkkua. Pentinniemen mukaan siitä saadut kokemukset ovat olleet hyvät. Metsästäjille on tiedossa mittavat urakat, minkä takia kaikkia keinoja, kuten esimerkiksi aitametsästystä kannattaa tutkia, mikäli se helpottaa metsästystä ja siten vähentää vahinkokehitystä maaseutuelinkeinolla sekä liikenneonnettomuuksia. Jo vuoden vanha porsas pystyy osaltaan jatkaa sukua. Ruotsissa kannan arvioidaan olevan 500 000 eläintä, ja niitä metsästetään 100 000 yksilöä vuodessa. – Tutkimme muun muassa rakenteiden pitävyyttä ja sikojen käytöstä, kun portti suljetaan. Kokeilulla haluamme selvittää käytännöt mahdollisimman tarkkaan. – Jos esimerkiksi laumasta jää osa aitauksen ulkopuolelle ja muut siat tulevat lahdatuiksi, ei loppulauma tule lähellekään aitausta moneen viikkoon. Villisika on tehokkaan lisääntyjän maineessa. Muun muassa Espanjassa kanta on toipunut yli 20 vuotta rutosta, sanoo Pentinniemi Pentinniemi uskoo villisikakannan kasvavan muu muassa lauhojen talvien ansiosta. Kun kanta vahvistuu, villisian arvokin riistaeläimenä putoaa. – Olemme kokeilleet tätä alustavasti tarhatuilla villisioilla. Suomen kanta oli noin 3500 eläintä 2016 lopulla, mutta kasvaa ilman aktiivista pyyntiä. Kymen piirin kannaksi arvioitiin viime vuonna 900 eläintä. Ajatuksena on saada koko lauma kerrallaan aitaukseen. Haluamme ottaa huomioon myös eettiset periaatteet, sanoo Pentinniemi. Sadan emakon laumassa se voi tietää 500 porsasta keväällä. Villisika on varovainen eläin. Ihmisellä ei ole asiaa aitaukseen, jos siellä on suuri määrä villisikoja. Kun villisiat ovat tottuneet, sivut laitetaan kiinni ja ne pääsevät ruokinnalle vain kameravalvotusta portista. – Aktiivisten metsästäjien määrä vähenee ja lisäksi pienten hirvieläinten kannat nousevat. – Villisika alkaa olla paikoin jo harvinaisuus, koska kanta on painunut paikoin alle yhteen eläimeen tuhatta hehtaaria kohden. Siten myös sikaruton leviäminen on saatu aisoihin. Aitauksen sisällä on erottelu, jotta tarpeen vaatiessa voidaan esimerkiksi porsaat ja emakko voidaan erottaa muusta laumasta. Ilman valoa olisi esimerkiksi ruokintapaikalla vierailevan karhun ja sian erottaminen usein mahdotonta
Sikataloudelle taudin leviäminen on suuri uhka.. Sitä esiintyy Baltian maissa jo laajasti villisioissa. Suomeen levitessään afrikkalainen sikarutto aiheuttaisi mittavat tappiot sikatiloille ja koko lihateollisuudelle eläinten hävittämisen, tilojen saneerauksen ja kansainvälisen kaupan pysähtymisen vuoksi. Vastustustoimista huolimatta tauti jatEvira kampanjoi satamissa afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi Sikarutto pysäyttäisi sianlihan viennin Evira kampanjoi afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi Helsingin satamissa. 28 S ikoja tappava virustauti on levinnyt Suomen lähialueilla. Afrikkalainen sikarutto on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti, johon ei ole lääkitystä tai hoitoa
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan uhka taudin leviämisestä näiltä alueilta Suomeen on myös jatkuvasti kasvanut. Vastaavia rajoitusalueita on myös Puolassa, T?ekissä ja Romaniassa sekä Italian Sardiniassa. Koko Viro sekä suurin osa Latviasta ja Liettuasta ovat tartuntojen vuoksi rajoitusaluetta, josta on kiellettyä tuoda villisianlihaa tai villisikatuotteita Suomeen taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Älä tuo villisianlihaa Suomeen! Tämän varoituksen toivotaan auttavan, ettei afrikkalainen sikarutto koskaan päätyisi Suomen rajojen sisäpuolelle. Tautia ovat levittäneet muun muassa sikojen kuljetukset, virusta sisältävän ruokajätteen syöttö sioille sekä villisiat. – Vahvistettu tautitapaus pysäyttäisi sianlihan viennin heti useisiin maihin ja vaikeuttaisi elintarvikkeiden vientiä pitkäkestoisesti. Villisikakannan kasvua pyritään hillitsemään hyvässä yhteistyössä metsästäjien kanssa. Hyvä tautisuojaus on Kiviruusun mukaan varmin keino estää afrikkalaisen sikaruton pääsy sikalaan. Helposti leviävä paha vitsaus Taudin leviämisriski tartunta-alueille suuntautuvien villisikajahtien ja elintarviketuonnin kautta on Eviran mukaan todellinen, sillä ASF-virus leviää herkästi ihmisten mukana metsästysvälineiden ja -jalkineiden sekä elintarvikkeiden välityksellä. Niin ikään Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta – joissa afrikkalaista sikaruttoa on todettu laajalti – lihatuotteiden tuonti Suomeen on tyystin kiellettyä. EU:ssa ruokajätteen syöttäminen sioille on kielletty. Kauas uusille alueille siirtyneet tartunnat ovat aiheutuneet pääasiassa saastuneen ruokajätteen syöttämisestä sioille. Moniin EU:n ulkopuolisiin maihin sianlihan vienti todennäköisesti pysähtyisi saman tien.. Kuluvan vuoden kesäkuusta alkaen sikaloiden on aidattava ulkotarhat niin, että kärsäkosketus tautia mahdollisesti kantavien villisikojen kanssa vältetään. 29 kaa leviämistään uusille alueille Baltiassa ja itäisessä Euroopassa. Jatkuvasti kasvavat näytemäärät kertovat osaltaan villisikakannan kasvusta. Evira ja Suomen Sikayrittäjät ry maksavat metsästäjille näytepalkkion niistä Suomessa metsästetyistä villisioista, joista on lähetetty näyte Eviraan tutkittavaksi afrikkalaisen sikaruton varalta. Helsingin Länsiterminaalissa ja Katajanokalla joulukuusta alkaen näkyvässä viranomaiskampanjassa risteilymatkustajia kehotetaan olemaan tuomatta villisianlihaa tai siitä valmistettuja elintarvikkeita Baltiasta, Puolasta ja muualta taudin esiintymisalueilta laisinkaan. Virossa on myös epäilty, että virus levisi alkujaan retkeilijöiden eväiden mukana maan eteläosista koilliseen, sanoo jaostopäällikkö Sirpa Kiviruusu Evirasta. – ASF-virus pystyy leviämään esimerkiksi kestomakkaran sekä ilmakuivatun tai pakastetun lihatuotteen välityksellä. Tuotantotilojen tautisuojaus Afrikkalainen sikarutto voi levitä tuotantotiloille myös tartuntaa kantavan villisian mukana. Virus säilyy hyvin ympäristössä sekä kestää hyvin pakastusta ja erilaisia lihatuotteiden valmistustapoja. n Evira ja Suomen Sikayrittäjät ry maksavat metsästäjille näytepalkkion niistä Suomessa metsästetyistä villisioista, joista on lähetetty näyte Eviraan tutkittavaksi afrikkalaisen sikaruton varalta
Kettu tarjoaa riittävästi haastetta kenelle tahansa, ja niiden tehokas pyytäminen näkyy välittömästi riistakannoissa. Ainakin pohjoisessa kettujen tehopyynti on näkynyt miltei välittömästi ainakin paikallisesti metsäkanalintujen ja metsäkauriiden lisääntymisenä. Jokainen saalis on melkoinen voitto.. 30 P ienpetojen pyyntikausi jatkuu pitkälle kevättalveen. Metsäkauriin vasoista jopa 80 prosenttia päätyy kettujen ruuaksi, maassa pesivien lintujen pesistä ja poikasista puhumattakaan. Nyt laitetaan pienpetokannat kuriin! osa 4 Maltti on valttia kettukytiksessä Kettukytis haastaa metsästäjän. Ketun aistit ovat niin ylivertaiset, että jokainen saalis on metsästäjälle melkoinen voitto. Sattumaketun voi saada ilman suurempaa perehtymistä, mutta riistanhoidollisesti merkittävä pyynti vaatii pitkäjänteistä vaivannäköä ja monien onnistumiseen vaikuttavien asioiden alituista huomioimista. Tärkeä valmistelu Kettujen ampuminen haaskalta tai muulta houkuttimelta on tehokasta, mikäli ennakkovalmistelut on tehty huolella, ja vahtiminen on jatkuvaa, kun ketut on saatu vierailemaan syötillä. Jalkanarupyynti onnistuu ainoastaan riittävän paksun pehmeän lumipeitteen ja pakkaskelien aikana. Ajokoira-luolakoirametsästys on oma lajinsa, ja siihen vihkiytyneet ovat todellisia työmyyriä. Sekin vaatii viitseliäisyyttä, taitoa ja erityistä tarkkuutta pyydyksen saamisessa hajuttomasti pyyntiin. Ketunpyynti vaatii kosolti viitseliäisyyttä ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Yhtenä sen viehätyksenä on vaativuus
ohje, että tärkeintä olisi saada korpit ja varikset ensin syötille, pitää edelleen kutinsa. Ketun aistit ovat niin ylivertaiset, että jokainen saalis on metsästäjälle melkoinen voitto. Halvin kaupasta saatava laatu näyttää kelpaavan siinä missä kalliimpikin. Silmäyksellä näkee, että kettujen saapuminen siirtyy helmikuun alkupuolen puoliviidestä huhtikuun lopun puoleenyöhön, ainakin täällä pohjoisessa. Kun aamuisin viskelee linnuille muutaman kourallisen kuivamuonaa tai muuta evästä, ketut seuraavat päivämakuuksiltaan niiden touhuja, ja illan hämärtyessä tulevat tarkastamaan paikan. Viime aikoina on esiintynyt kirjoituksia, joiden mukaan sudet tappavat kettuja riistamailta. Epävarmaa tilannetta ei kannata käyttää. Ja näin lienee muuallakin, mikäli maastossa on vielä lunta mitä vasten näkee ampua. Harrastukseen kuuluva velvollisuus n Jokaisen istunnon havainnoista kannattaa pitää kirjaa. 31 . Kaunis ajatus, mutta mikäli riistanhoidollisen kettukannan säätelyn jättää susien varaan, saattaa mennä lapsi pesuveden mukana. Pavut on hyvä viskata hajalleen, jolloin kettu joutuu etsimään ne yksitellen. Aukko on syytä naamioida ulkopuolelta. Evästä ei tarjoilla kerrallaan kuin muutama kourallinen. Periaatteena pitää olla, että jokainen ampumamatkalle tullut kettu saadaan pois luvusta. Mikäli eläinperäistä syöttiä ei voi tehdä, ketut voi opettaa hämmästyttävän helposti säännöllisiin vierailuihin koiran kuivamuonalla. Pelkkä hajusyötti ei riitä, sillä kettujen on saatava myös vatsan täytettä. Maalis-huhtikuu on kytistäjälle kaikkein parasta aikaa ainakin pohjoisessa. Milloinkaan ei voi olla liian huolellinen. Se on yksi riistanhoidon keskeinen tavoite, ja riistanhoito tulisi jokaisen metsästäjän kokea harrastukseen kuuluvana velvollisuutena. Vaikka syksyinen haaska olisi jäänyt tekemättä, asiaan ehtii mukaan, kunhan aloittaa sen varislintujen houkuttelulla. Syötti on laitettava mieluusti jo syksyllä tai syystalvella. Se joutuu keskittymään papuihin, eikä ole niin tarkkaavainen vahtijan suuntaan. . Vuosittain toistuvana siinä on monta kiinnostavaa tietoa. . Talven vaivannäkö näkyy välittömästi ketun saalislistalle kuuluvien riistaeläinten runsastumisena. Ennen hämärää on toisen syöttökerran aika, nyt tarjoiltuna ketuille. Ikivanha myrkkypyytäjien. Ketunpyynti vaatii kosolti viitseliäisyyttä ja jatkuvaa itsensä kehittämistä
Huopavuorattuja porotossuja ei ylitä mikään, ja ne ovat keveät ja hiljaiset. Haulikko muuttuu miltei eri aseeksi kantomatkansa ja tehonsa suhteen. Kunnon ase Kiväärillä ammuttaessa valovoimainen kiikari on ehdoton. Ihanteellinen kylmäpassi vain 70 metriä kotiportailta. Kylmän passin istujan on syytä opetella kerrospukeutuminen: merinovillatai vastaava lämpökerrasto ihoa vasten, villaa tai fleeceä kerroksittain väliin ja laadukas päällyvaatekerta viimeiseksi. Mikäli sähkövirtaa on helposti saatavissa, lämmitys on helppo järjestää. Ketulla on pimeässäkin uskomattoman tarkka näkö. Mikäli osuma on kohdallaan, patruunan teho on vaikuttava. Siinä voi myös vahtia kauemmin kuin kylmässä kytiksessä. Tällöin kohteeseen tulee luonnon valoa pitempään. Kopissa on pimeää, eikä tähtäinkiskon profiili juurikaan erotu. Riittävän laaja avonainen lumipeite tarjoaa hämmästyttävän paljon valoa kun silmät tottuvat pimeään. Sopiva vahtipaikka Vahtipaikan voi sisustaa sopivaan ulkorakennukseen, tai tehdä siihen tarkoitukseen aivan oma koppi. 32 Ensimmäisestä vierailusta ei pidä kuumeta liikaa, vaan jatkaa ruokintaa. Haulikon on oltava ampujalle käypäinen. Hämärä laskeutuu Ketut lähtevät liikkeelle heti hämärän laskeutuessa. Kun jälkien perusteella voi päätellä, että ketut alkavat käydä säännöllisesti syötillä, on aika valmistautua korjaamaan saalista. Ja nyt pannaan metsästäjän taidot puntariin. Kaula-aukon ja pään kautta haihtuu paljon lämpöä. Tähtäimen läpi ei pimeässä näe, mutta Ampuma-aukko on syytä pehmustaa.. Se voi havaita pimeästä kopista metsästäjän vaaleat kasvot. Mielenkiintoinen havainto on, että pääsyötille, mistä aina löytyy jäistä jyrsittävää, ketut tulevat vasta yöllä. Vahtiin on syytä mennä vähintään puoli tuntia ennen oletettua ketun saapumista. vain sylissä. Haulikkoa käytettäessä ei oikeastaan kannata käyttää muita kuin UNAhauleilla ladattuja patruunoita. Edessä on laaja lumilakeus, aurinko laskee selän taakse ja ampumasuunta hiukan alaviistoon. Ahdas aukko metsän sisällä pimenee nopeasti, ja vahtimisaika jää lyhyeksi. Nnoin puolen kilometrin päässä olevalle koiranmuonasyötille tullaan sen sijaan yleensä heti hämärässä, viimeistään parin tunnin sisällä illan pimettyä. UNA-patruunaa käytettäessä on syytä tähdätä tarkkaan kuin luotiaseella, sillä haulikuvio vielä 50 metrin päässä on uskomattoman suppea. Myös nestekaasulla toimiva lämmittin on käypäinen. Mitä avoimemmalla paikalla syötti on, sitä rohkeammin kettu tulee syötille. Se on kuin piiskan sivallus, ja useimmat hauleista menevät otuksen läpi. Sillä voi menestyksellisesti ampua jopa 70 metrin etäisyydelle, ja 2,75 mm:n haulikoko riittää ketulle mainiosti. Myös jalkojen lämpimänä pysyminen on tärkeää. Pienpetopyynnin soisi olevan paljon yleisempää kuin muutamien asiaan vihkiytyneiden vuotuisella uurastamisella. Usein on ammuttava ”tuntumalla”. Mikäli vahtipaikka on kylmä, oikeanlainen pukeutuminen on erittäin tärkeä. Kelkkahaalkarit ovat lämpöiset, mutta äänekkäät. Siksi vahtipaikka kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä niin, että laskeva aurinko jää selän taakse. Lämmin passi on metsästäjän kannalta miellyttävin. Paksu sarka on poikaa, ja senkin päälle voi vielä pukea väljän fleecen lisälämmöksi. Niiden päälle pitää pukea ”äänenvaimennus”. Erityinen poncho on jo luksusta, mutta ehdottomasti sen väärti. Paksu ja äänetön villahuopa lämmittää istujaa, vaikka se olisi Remington-870 viritettynä kettukytikseen. Ne ovat tyyriitä, mutta hintansa väärtejä. Kasvonaamio, vaikkapa musta sääskihuppu, ei ole liioittelua. Lämmin kauluri, kypärämyssy ja hyvä päähine pitävät lämpiminä. Valopistetähtäin helpottaa asiaa, mikäli osaa ampua molemmat silmät auki. Pohjoisen miehet saattavat istua jopa lumikuopassa tuntitolkulla kytiksessä. Asutuskeskusten läheisyydessä heijastevaloa riittää yleensä läpi yön, ja asutuksen liepeillä vahtiminen onnistuu yllättävän hyvin. Säännöllinen koiranruokatarjoilu varislinnuille ja ketuille on helppo järjestää
Ja toista saakin odottaa, vaikka samana iltana sekin on mahdollista. Pienikin liike kavaltaa helposti ampujan. Kerran haulikuuroa karannutta kettua on vaikea toista kertaa pettää. Maltti on valttia kun kettu ilmaantuu näköpiiriin. Jopa varmistimen napsahdus voi olla liikaa. Aniharvoin siihen saa kunnollisen osuman, eikä sitä sen jälkeen tarvitse odottaa uusintavierailulle. Savikiekkopatruuna kelpaa tarkoitukseen mainiosti. Aseen piippua ei kannata työntää tarpeettoman pitkälle ulos ampumaluukusta. Luukun ulkopuolelle voi mielikuvitusta käyttäen virittää jotain, mikä naamioi ulos työntyvän aseen piipun. Enintään kolme tuntia illassa usein riittää. Lattiastakaan saa kuulua pienintäkään narahdusta. Pakolaukkaan karannutta kettua ei yleensä kannata ampua. Istuimen tulee olla sen verran mukava, että siinä jaksaa ääneti istua muutaman tunnin. 33 toinen silmä tarkkailee kohdetta ja toinen silmä kohdentaa pisteen siihen. Näin ei myöskään metsästäjä uuvuta itseään pitkällä kytiksellä. Varma saalis karkaa, jos istuin narahtaa pienestäkään liikkeestä. Tähtäimen kohdistus on syytä tarkistaa usein. Pää kylmänä liikahtamatta odotetaan, että kettu on ampumamatkalla. Toisinaan vaikuttaa kuin niillä olisi kilpa, kuka ehtii ensimmäisenä noukkimaan kaikki nappulat. Patruuna piippuun vasta ampumapöydällä, ja ase tyhjäksi, ennen kuin istunto on päättynyt. Mutta heti kun se kääntää huomionsa muualle on aika toimia. Mitään liikettä ei saa tehdä, jos se katsoo ampujan suuntaan. Muutenkin aseen kanssa erityinen varovaisuus on paikallaan. n Jouni Puoskari Tarjoutunut tilanne pitää käyttää heti. Vanhaan latoon saa mainion passin. Seuraavaa tilaisuutta saakin sitten odottaa, epäluuloiseksi tullut kettu ei välttämättä enää palaa. Tärkeintä on, että kytis toistuisi säännöllisesti illasta toiseen. Kaikki pinnat, mitkä ovat aseen kanssa kosketuksissa, tulee pehmustaa huolellisesti. Aniharvoin siihen saa kunnollisen osuman, eikä sitä sen jälkeen tarvitse odottaa uusintavierailulle. Tasaisesta seinäpinnasta yksinään ulos tököttävän piipun varovainen kettu usein havaitsee, ja tulee epäluuloiseksi. Peltoaukealla oleva syötti on laajan lumilakeuden ympäröimä.. Seuraavan ketun saa kuitenkin usein helpommalla kenties jo seuraavana iltana. Pää kylmänä! Muutaman tunnin istumiseen oppii melko nopeasti. Istumaasennon tulisi olla sellainen, että ampuminen onnistuu asentoa muuttamatta. Mikäli tähtäintä ei saa tarkaksi, se on viisasta ottaa pois ja ampua ”tuntumalla”. Kun ketut on totutettu syötille, ne tulevat usein heti illan hämärtyessä. Hitaat, harkitut liikkeet, huolellinen tähtäys ja puristava laukaisu. Kun jätät ampumatta, tulee se jo seuraavana iltana, viimeistään muutaman päivän kuluttua uudelleen tutkimaan tarjoilua. Hosuja pilaa jokseenkin varmasti mahdollisuutensa. Tarjoutunut tilanne pitää käyttää heti. Milloinkaan ei voi olla liian huolellinen. Mahdollisimman himmeä piste on paras, koska silmät ovat tottuneet pimeään. Mikäli ajankulua seuraa kännykästä, siihen on kurkistettava niin, ettei pieninkään valonkajo heijastu koppiin tai ulos. Pakolaukkaan karannutta kettua ei yleensä kannata ampua. Hosuja pilaa jokseenkin varmasti mahdollisuutensa. Näin laukauksen voi suorittaa mahdollisimman pienellä aseen liikuttamisella. Periaatteena pitää olla, että jokainen ampumamatkalle tullut kettu saadaan pois luvusta. Pieninkin kolahdus tai rapina, ja lähestyvä, tai jo ampumamatkalla ollut kettu katoaa kuin taikomalla. Kettu voi olla juuri tulossa, ja heikkokin valo voi paljastaa vahtijan, kun kettu tarkkailee tilannetta ennenkuin uskaltautuu syötille. Varmistamaton ase on tietysti vaarallinen, eikä sitä voi luonnollisesti ainakaan suositella. Lattiapinnan voi vuorata esimerkiksi pehmeällä tuulensuojalevyllä. Latoon jämerästi rakennettu passi ei narise, ja antaa mahdollisuuden ampua ylhäältä räystään alta. Kettu ei jää odottamaan selittelyjä, miksi ei osunut! Tarkat aistit Ampumapöytä pitää pehmustaa, ja ase on viisasta valmiiksi suunnata ampumasuuntaan. Monen ketun surmaksi koitunut vanha ampuma-aukko alhaalla. Hitaat, harkitut liikkeet, huolellinen tähtäys ja puristava laukaisu. Epävarmaa tilannetta ei kannata käyttää
– Aktiiviselle harrastajalle uudistus on hyvä, koska hakuprosessi kokeneen aktiiviharrastajan osalta helpottuu. – Osalle vanhemmista metsästäjistä soveltuvuustesti oli peikko, koska jo pelkkä tietokoneen käyttö saattoi vähän pelottaa. Aseluvan hakemista ei ole sidottu hakijan kotikuntaan tai kotipaikkaan, vaan lupahakemuksen voisi jättää haluamalleen poliisilaitokselle.. 34 Aselakiuudistuksessa enemmän hyvää kuin huonoa Aktiiviharrastajan osalta lupaprosessi helpottuu Vuoden alusta voimaan tullut aselakiuudistus on etenkin aktiiviharrastajien mieleen. Vanhassa laissa tietokonetesti piti tehdä kolmen vuoden välein, kun harrastaja haki hankkimislupaa. Ensiaseelle lupaa hakevaa kannattaa syynätä tarkemmin, sanoo Asekauppiaiden liiton puheenjohtaja Timo Huikkala. Haku kuormitti kaikkia osapuolia Hankkimislupa on uudistuksen jälkeen voimassa yhden vuoden, poikkeustapauksissa se voidaan myöntää jopa kahdeksi vuodeksi. Nimenomaan työmäärä oli viranomaisellekin se suurin ongelma, mikä uudistuksessa tunnustetaan. Nyt voidaan profiloida jokainen luvanhaltija, eikä 20-vuotias ensiaseen luvanhakija ole samassa asemassa kuin aktiivinen, kenties jo muutaman vuosikymmenen metsästystä harrastanut usean aseen haltija. Sähköisen menettelyn rinnalla säilyisi mahdollisuus hakea lupaa poliisilaitoksella asioiden. Aselupaa voi hakea sähköisesti, mikä joustavoittaa ja nopeuttaa lupamenettelyä ja vähentää henkilökohtaisen asioinnin tarvetta. Lupaprosessi helpottuu, jolloin se säästää myös viranomaisten resursseja. – Esimerkiksi custom-aseiden toimitusaika voi olla hyvinkin yli 12 kuukautta, Huikkala sanoo. Esimerkiksi ampuma-aseiden säilytys ei muutu, mutta uusi hakuprosessi vähentää viranomaisten työtä. Testi sitoi poliisiviranomaisten resursseja, eikä testistä loppujen lopuksi ollut kenellekään hyötyä. Uudistuksen suurin ansio on, että henkilökohtainen soveltuvuustesti jää pois. Uudistuksen myötä aseluvan hakijan soveltuvuuden arviointia kehitetään kohdistamalla hakemuksen tekniseen käsittelyyn ja soveltuvuustestin suorittamiseen ennen käytetyt poliisin resurssit hakemuksen entistä yksilöllisempään käsittelyyn. – Kokonaisuudessaan uudistus on tervetullut, siinä on enemmän hyvää kuin huonoa, Huikkala summaa. L akiuudistus helpottaa erityisesti aktiiviharrastajaa. Hylkäämisprosentti tosin oli hyvin pieni, minkä takia viranomaisetkin myönsivät menettelyn hyödyttömyyden
. Ennen keräilijälle oli tiedostonpito-ohjelma, johon ei tarvinnut kirjata jokaista kokoelman asetta erikseen. Aseturvallisuuden paranemisen kanssa ei tuolla menettelyllä ollut mitään tekemistä. Jos järjestelmä ei toimi, niin kauppiaat joutuvat vastuuseen siitä, että hänellä on varastossaan muka ilmoittamattomia aseita. Huikkala sanoo, että uudistuksella korjataan vuoden 2011 aselakiuudistuksen virheitä. Siirtymäaika olisi ollut ehdottoman tärkeää, mutta nyt sitä ei lakiin saatu, ihmettelee Huikkala. Lainsäätäjän mukaan uudistus parantaa aseen elinkaarija sijaintitietojen hallintaa. Tiedostonpitooikeuden muutos Lakiuudistuksen suurin heikkous on tiedostonpito-oikeuden muutos. – Tuolloin ikään kuin ammuttiin yli. Huikkala pitää uudistusta hätiköitynä. Soveltuvuustestistä luovutaan lupamenettelyn yhteydessä, koska testin hyödynnettävyys on huono, eikä se ole käytännössä tuonut lisäarvoa aseturvallisuuteen. Lisäksi poliisi voi aina pyytää esittämistä. – Joulukuun alussa vuonna 2018 kauppiaan pitää ilmoittaa kaikki varastossaan oleva aseet ja niiden osat. Asekeräilijän oikeudesta tulee pitää tiedostoa hänen hankkimistaan ampuma-aseista, ja aseen osista hallussapitoluvan hakemisen sijasta luovutaan. Todellisuudessa käyntejä saattoi kertyä kolmekin, jos kaikki ei ollut kunnossa tai kaikkia toimenpiteitä ei voitu hoitaa kerralla. – Keräilijän tulee hakea aselupaa hankkimilleen, myös keräilysuunnitelmaan kuuluville ampuma-aseille, tehokkaille ilma-aseille ja aseen osille. Jos luvanhakijalla sattui olemaan pitkä matka poliisiasemalle, saattoi ajokilometrejä kertyä helposti satakuntakin yhden luvan takia. Ilmoitusvelvollisuus tuntuu hätiköidyltä Uusi laki edellyttää, että ase-elinkeinoharjoittajan tulee ilmoittaa maahantuomansa, siirtämänsä, hankkimansa, valmistamansa tai muuntamansa ampuma-aseen ja aseen osan yksilöintitiedot poliisin asetietojärjestelmään. Yksilöintitietojen ilmoittaminen poliisin asetietojärjestelmään korvaa ase-elinkeinonharjoittajan tiedostonpitovelvoitteen. Järjestelmän pitäisi toimia vuoden alusta, mihin en itse jaksa uskoa. – Lain valmisteluvaiheessa oli esillä myös patruunoiden ilmoittaminen, mistä on kuitenkin luovuttu, sanoo Timo Huikkala. Perusteena on, että uudistus toisi myös keräilijät paremmin lupavalvonnan piiriin ja parantaisi sitä kautta aseturvallisuutta. Aselupaa voi hakea sähköisesti, mikä joustavoittaa ja nopeuttaa lupamenettelyä ja vähentää henkilökohtaisen asioinnin tarvetta. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös ase-elinkeinonharjoittajalla säilytettävänä tai korjattavana olevia ampuma-aseita ja aseen osia sekä ase-elinkeinonharjoittajan patruunavarastoja. Keräilijän tulee tehdä ilmoitus poliisille hankkimistaan aseen osista, jos niiden hallussapito perustuu siihen, että keräilijällä on oikeus vastaavista osista kootun ampuma-aseen hallussapitoon. . n Juhani Karvonen – Esimerkiksi vuonna 2014 jokaisen aselupa aiheutti keskimäärin 1,6 käyntiä poliisiasemalla. Nyt jokaiselle aseelle on Huikkalan mukaan luotava oma asekohtainen tiedostonsa. Asealan elinkeinonharjoittajalta hankittua ampuma-asetta, tehokasta ilma-asetta ja aseen osaa ei pääsääntöisesti tarvitse esittää poliisilaitoksella. sähköisessä muodossa. 35 Nyt voidaan profiloida jokainen luvanhaltija, eikä 20-vuotias ensiaseen luvanhakija ole samassa asemassa kuin aktiivinen, pitkään metsästystä harrastanut usean aseen haltija. Keräilijöillä on kuitenkin annettu siirtymäaikaa, heillä on vuosi aikaa hakee aseilleen luvat. EU-direktiivi määrittelee, että tiedostoa pidetään. – Jos keräilijällä on vaikka tuhat asetta, hän joutuu kirjoittamaan kaikkiin aseisiin oman lappunsa. Aseelinkeinonharjoittaja ilmoittaa hankitun ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan luovutuksesta poliisin asetietojärjestelmään ja lupaviranomainen tarkistaa tiedot. Yksityisten välisellä luovutuksella siirtynyt ampuma-ase, tehokas ilma-ase ja aseen osa tulee esittää poliisille, jos luovuttajan hallussapitoon oikeuttava lupa on myönnetty ennen vuotta 2000
S uomen Metsästäjäliiton edustajat ovat sitkeästi ajaneet näkemystä, että erityistä suojelua kaipaava laji, susi, on saavuttanut tietyillä alueilla toivotun suojelun tason. Esimerkiksi Suomessa suVirallisesti susi on erittäin uhanalainen ja suojelua kaipaava laji.. Suomalaiset metsästäjät ehtivät jo iloita päätöksestä. EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan ei kuitenkaan suostu lieventämään suden suojelua. Se on mitä todennäköisemmin myös komission kanta. 36 Iso pettymys metsästäjille Suden suojelusta ei tingitä EU äänesti marraskuussa luontodirektiivin ”järkeistämisen” puolesta
– Luontotyyppidirektiivin artiklan 16 turvin jäsenmaat ovat voineet tehdä kansallisia poikkeuksia omien erityisolosuhteidensa perusteella. Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sanoi viime vuoden lopulla, että EU:n ratkaisu merkitsi myönteistä päätöstä Suomelle. Irlantilainen maatalouskomissaari Hogan näkee, että susi kaipaa edelleen erityissuojelua. Puheenjohtajan mielestä ovi oli raollaan sille, että Suomessa susi siirrettäisiin luontodirektiivin lajiliitteestä neljä lajiliitteeseen viisi koko Suomen alueella. Tämä ei kuitenkaan estä yksittäisten ongelmasusien ampumista esimerkiksi kotieläinten turvaamiseksi, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki tulkitsee päätöstä. Usein jo väärien käsitysten oikominen auttaa keskustelussa eteenpäin ja ymmärrystä Suomen erityisolosuhteille. Laajemmin tarkasteltuna direktiivin tarkoitus on varmistaa lajin elinvoimaisuus. Tässä tapauksessa parlamentin kanta ei sido komissiota. – Suomen käsitys susikannoista on tiedossa kaikilla osapuolilla. Kun se on turvattu, poikkeukset ovat mahdollisia. Parlamentin kanta merkitsi joustoa kansallisella tasolla. Metsästäjät uskoivat parlamentin kannan tuovan helpotusta suden kaatolupien myöntämiseen ja poikkeuslupien hakemiseen. Susiasiaa ei ole Jätteenmäen mukaan mitenkään virallisesti haudattu, mutta komission kanta asiaan on selvä. Näin vastasi suomalaismeppi Ei virallisesti haudattu n Komission kanta tuli julkiseksi odotettua aikaisemmin, kun komissaari Phil Hogan on todennut suden pysyvän erityistä suojelua nauttivana lajina. 37 . Ei sido komissiota Myönteiset uutiset parlamentista olivat väliaikatietoja. Tähän Suomen tulisi tarttua, Hallenberg totesi. – EU ei noudattanut parlamentin linjausta muun muassa sudensuojelua koskevassa asiassa. Mikäli asioista joudutaan äänestämään, tarvitaan asian läpimenoon yksinkertainen enemmistö – 15 ääntä 28:sta. Ei asiaa lopullisesti ole ratkaistu, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki lohduttelee suomalaisia. – Komissio toimii kollegiona, jossa jokaisen komissaarin ääni on yhtä painava. Miksi?. Se tarkoitti kansallisten erityispiirteiden huomioimista. Lajin suojelun tasoa on voitava säädellä suurpetojen ja ihmisen rinnakkaiselon ongelmien ratkaisemiseksi. Suomalaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, sillä suden suojelua koskevat ongelmat ovat samanlaisia läntisissä naapurimaissamme. – Juridisesti mahdollisuus on ulottuvillamme. den suojelua voisi helpottaa, jotta ihmisen ja suurpetojen yhteiselolle olisi paremmat edellytykset
Tämä koskee myös susia. Ruotsin susista kaadettiin alle kymmenen sutta metsästyskauden alussa. Kaikki poikkeukset täytyy käyttää hyväksi, sillä lainsäädäntö ei aina pysty lajien elinvoimaisuuden perässä, Anneli Jäätteenmäki toteaa. Philip Hogan vetosi siihen, että susi on monin paikoin edelleen uhanalainen laji. Ongelmana nykymuotoisessa luontotyyppidirektiivissä on Jätteenmäen mukaan ollut, että se asettaa koko Euroopan alueella yhtenäisen suojelutason eri lajeille, vaikka lajikantojen elinvoimaisuus vaihtelisi eri jäsenmaissa. Parlamentin kanta ei ole laki, toteaa EU:ssa metsästysasioihin hyvin perehtynyt europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk). Luontotyyppidirektiivin artiklan 16 turvin jäsenmaat ovat voineet tehdä kansallisia poikkeuksia omien erityisolosuhteidensa perusteella. Kiistelty laji Susi on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi laajoilla alueilla Euroopassa. Yhtään seesteisempi ei ole susitilanne Ruotsissa. 38 Irlantilainen maatalouskomissaari Philip Hogan ei ymmärtänyt saksalaisia maanviljelijöitä eikä suomalaisia metsästyskoiranomistajia. EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan sanoi toimittajille Saksassa, että ”Susi on monissa Euroopan unionin osissa haavoittuva laji”. Sudet aiheuttavat Saksassa kasvavia vahinkoja kotieläimille. Riippumatta suden leviämisestä Saksassa ja Euroopassa komissio ei halua muuttaa saalistajan perusasenteita. – Tämä edellyttää kuitenkin kansallisten viranomaisten aktiivisuutta susien osalta. EU:n poikkeavasta päätöksenteosta kielii se, miten komissio saattaa kävellä parlamentin päätöksen yli. Eläinten metsästys etukäteen kantoja arvioiden on kielletty. Komissaarin mielestä susien aiheuttamat vahingot voidaan korvata ja yksittäisiä susia voidaan poistaa kannanhoidollisin perustein. Miten Suomen nykyinen susitilanne on välittynyt Brysseliin asti. Toisella puolella susien suojelijat taputtivat käsiään. Suomen käsitys susikannoista on tiedossa kaikilla osapuolilla. Pysyy kannassaan Saksan lehdissä ilmestyi joulukuun lopulla uutisia maataloudesta vastaavan komissaarin päätöksesta tiukkojen suojelusäädösten säilyttömisestä entisellään. Tähän pyrimme parlamentin päätöslauselmassa. Tunteet kävivät kuumina. – Siksi EU:lla on sääntöjä, joilla varmistetaan lajin erityinen suojelu, selitti Hogan. Suomalaiset metsästäjät olivat varsin pettyneitä. Selviä näyttöjä laajemmista salakaadoista ei ole. Samaan aikaan Suomessa vaadittiin poikkeusluvin kaadettavaksi susia, jotka toistuvasti pyrkivät piha-alueille VarsinaisSuomessa ja Pohjois-Karjalassa. Irlantilainen maatalouskomissaari ei ymmärtänyt saksalaisia maanviljelijöitä eikä suomalaisia metsästyskoiranomistajia. Susi on ja pysyy erityisesti suojeltuna! Saksan maatalousministeri Christian Schmidt oli vedonnut EU-komissioon suden suojeluaseman lieventämiseksi. Maatalousministeri vetosi komissioon ja pyysi sitä toteuttamaan parlamentin tahtoa. – Tätä on vaikea sanoa tässä vaiheessa. – Kansalliset erityisolosuhteet pitäisi ottaa paremmin huomioon. Suden suojelijat väittävät salakaatajien tekevän tuhojaan. Siitä kiistellään ja sen suojelusta intoillaan suurten tunteiden kera. Milloin komissio ilmaisee kantansa asiaan. – Tämä on totta. Usein jo väärien käsitysten oikominen auttaa keskustelussa eteenpäin ja ymmärrystä Suomen erityisolosuhteille, rauhoitteli Jäätteenmäki joulukuussa. n Pentti Eerikäinen Irlantilainen maatalouskomissaari ei halua ymmärtää esimerkiksi suomalaisten huolia susiasiassa.. – Sanoisin että nykyinen toimintamme tuo viestiä mahdollisimman tehokkaasti. Se kaipaa edelleen suojelua. Uutinen Euroopasta Hieman ennen joulua jysähti suomalaisille metsästäjille ikävä uutinen Saksanmaalta. Komission kanta on valtava pettymys suomalaisille, jotka pitkällisten neuvotteluiden avulla yrittivät saada toisenlaisen lopputuloksen. Komissio on melko tuoreessa tarkastelussaan päätynyt siihen, että luontotyyppidirektiiviä ei ole syytä muuttaa
Kansallisesta reilun kahden miljoonan euron potista maaja metsätalousministeriö maksaa 1,32 miljoonaa, ympäristöministeriö 50 000 euroa, hankekumppanit yhdesMetsäpeurat syövät poronrehua ja lehtikerppuja. Petojen jälkeen eniten peurakuolemia aiheuttaa liikenne. Ruokintaa tarkastamassa oikealta Sakari Mykrä ja Tapio Alatalo. 39 . A se ja Erä on seurannut Metsähallituksen Eräpalveluiden koordinoimaa MetsäpeuraLIFE-hanketta, jonka yksi näkyvimmistä toimista on metsäpeurojen palautusistutukset Etelä-Pohjanmaalle Lauhan kansallispuiston tuntumaan ja Pirkanmaalle Seitsemisen kansallispuistoon. Riistahallinnolta edellytetään toimia metsäpeurojen suojelemiseksi Suurpedot suurin uhka Suurpedot ovat metsäpeurojen suurin uhka. Koko hankkeen kesto on seitsemän vuotta, josta istutukset tehdään viiden vuoden aikana. Kuva: Erja Pekkala. Uhkia selvitetään MetsäpeuraLIFE-hankkeessa. Peuroille on tarjolla myös nuolukivi, josta ne saavat tarvitsemansa kivennäiset. Taustalla myös suunnittelija Milla Niemi, joka pitelee käsissään metsäpeuravaatimien seurantapantaa, sekä Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi. Kustannukset seitsemän vuoden ajalle ovat 5,16 miljoonaa euroa, josta Euroopan Unionin osuus on 3,2 miljoonaa
Suurpetojen jälkeen eniten peurojen kuolemia aiheuttaa liikenne. Hankkeessa puututaan myös liikenteen aiheuttamiin metsäpeurakuolemiin ja niiden ehkäisyyn. Venäjän puolella metsäpeuroja on arviolta parisen tuhatta yksilöä. Tunturiporosta on lähtöisin nykyinen poro ja metsäpeura palasi maahamme Kainuuseen Venäjältä. 40 sä 700 000 ja Metsästäjäliitto 20 000 euroa. Metsäpeuroihin kohdistuu uhkia Hankkeen aikana selvitetään myös metsäpeuroihin kohdistuvia uhkia. Kuva: Mikko Rautiainen/Metsähallitus Metsäpeura on poron kanssa samaa lajia, mutta eri alalaji, ja niiden molempien rotupuhtaana pito on yksi tärkeä osa hanketta. Tässä suurena apuna on metsäpeurojen pantaseuranta, jolla vaellusreitmetsäpeurat liikkuvat edelleen rajan molemmin puolin, sillä ne siirtyvät Venäjän puolelle vasomaan ja vaeltavat sieltä jälleen Suomen puolelle talvilaitumille. Liikenne on petojen jälkeen pahin uhka metsäpeuroille. Nyt käynnissä olevan hankkeen yksi tehtävä on parantaa tuota aitaa, Mykrä kertoo. Metsäpeura ja tunturipeura asuttivat aikoinaan koko maan, mutta 1500-luvulta lähtien suomalaiset söivät ne nälkäänsä. Aita erottaa peurat poroista Palautuksen lisäksi hankkeen piirissä tehdään muitakin toimia, joilla parannetaan metsäpeurojen elinolosuhteita ja menestymistä Suomen luonnossa. – Vuosina 1999-2001 toteutettiin edellinen LIFE-hanke, jolla rakennettiin Kainuuseen 80 kilometriä pitkä aita estämään metsäpeurojen ja porojen sekoittuminen toisiinsa. – Julkisuudessa on ollut esillä väärää tietoa itse palautusten kustannuksista. Hankkeen aikana pyritään selvittämään mahdollisimman tarkasti liikennekuolemien määrä ja pahimmat kolaripaikat. – Jos luonnossa jostain syystä metsäpeuroille käy huonosti, on eläintarhoissa laji tallessa. Tätä kantaa on hankkeen aikana tarkoitus vahvistaa tuomalla kolmeen eläintarhaamme Ähtäriin, Korkeasaareen sekä Ranualle yksilöitä villistä luonnonkannasta. – Vuosina 1999-2001 toteutettiin edellinen LIFE-hanke, jolla rakennettiin Kainuuseen 80 kilometriä pitkä aita estämään metsäpeurojen ja porojen sekoittuminen toisiinsa. Luonnossa metsäpeuroja on Suomenselällä noin 1300 yksilöä, Kainuussa. Koko viidestä miljoonasta metsäpeurojen palautustoimiin suuntautuu viidesosa eli miljoona euroa. Mykrä kertoo eläintarhoissa pidettävän metsäpeuroja niin sanottuna pankkina. Kainuun 700 ja Ähtärin seudulla muutama kymmenen eläintä. Merkittävä osa hanketta on myös metsäpeurojen eläintarhakannan parantaminen. – Julkisuudessa on ollut esillä väärää tietoa itse palautusten kustannuksista. Tarhoja on kaksi ja niihin kuluu rahaa siis 100 000 euroa vuodessa per tarha, kertoo hankkeen koordinaattori Sakari Mykrä Metsähallituksen Eräpalveluista. Koko viidestä miljoonasta metsäpeurojen palautustoimiin suuntautuu viidesosa eli miljoona euroa
– Hankkeen tavoitteena on saada metsäpeura leviämään etelään ja länteen. Vuosituhannen vaihteeseen asti eläinten määrän kasvu oli komeaa. tejä voidaan tarkasti määrittää. Näen mahdollisena paikallisten hakea suurpedoille poikkeuslupia, joiden perusteena on luonnonvaraisen eläimistön säilyttäminen. Mykrä näkee, että lainsäädännöllisesti petotilanteeseen pystytään puuttumaan ja keinot ovat käytettävissä paikallisilla metsästyseuroilla. Seuraan peurojen syöntiä ja tarkastan onko tarhan ulkopuolella liikkunut petoja. – Käyn Lauhan tarhalla päivittäin. 41 – Hankkeeseen käytetään paljon julkista rahaa. Lauhan tarha on suuri ja metsäpeurat pääsevät katseilta piiloon. Tuolloin meillä ei ollut niin paljoa suurpetoja kuin mitä nyt on. Ihmisiä peurat ovat kiinnostaneet sitäkin enemmän, ja lähes päivittäin tarhalla käy vierailijoita. Metsäpeurojen määrät alkoivat vähetä voimakkaasti, ja sen vuoksi havahduimme tekemään kannanhoitosuunnitelman, joka nyt on tarkoitus päivittää. Mahdollisesti ihmisten aiheuttamiin laittomiin toimiin puututaan ja ihmisten tietämystä metsäpeuroista lisätään ja sitä kautta myös positiivista suhtautumista. n Erja Pekkala. Näen mahdollisena paikallisten hakea suurpedoille poikkeuslupia, joiden perusteena on luonnonvaraisen eläimistön säilyttäminen. – Käyn Lauhan tarhalla päivittäin. Lauhanvuoren aitauksella peuroja hoitaa isojokinen Tapio Alatalo. Tarhan kiertäminen on luvallista, vain huoltotie ruokintapaikalle on suljettu yleisöltä. Suurimpana uhkana Sakari Mykrä näkee metsäpeurahankkeen onnistumiselle suurpedot. Peuroilla oma hoitaja n Molempiin tarhoihin on palkattu työntekijä huolehtimaan metsäpeurojen ruokinnasta ja muutenkin seuraamaan eläinten hyvinvointia sekä olosuhteita. Meillä hankkeena ei kuitenkaan ole valtuuksia hakea poikkeuslupia. – Hankkeeseen käytetään paljon julkista rahaa. Samoin Kainuun osakanta kävi samoihin aikoihin 1700 yksilössä. Tammikuun alussa asennetut kymmenkunta riistakameraa helpottavat Alatalon työtä, sillä ennen hän joutui kiertämään säännöllisesti aitausta tarkistaen petojen jälkiä, sekä kovalla tuulella mahdollisesti tarhan päälle kaatuvia puita. – Palautusistutus on kertaalleen tehty ja silloin se Suomenselälle onnistui. Hankkeen aikana pyritään puuttumaan liikennekuolleisuuteen ja muihin uhkiin. – Peurat käyvät joka päivä syömässä ruokintapaikalla ja lähes päivittäin onnistun niitä myös näkemään, koska niiden aikataulu on tullut minulle jo hyvin tutuksi, toteaa Alatalo. – Ahma on käynyt muutaman sadan metrin päässä aitauksesta. Erityisesti Lauhavuoren totutustarha sijaitsee alueella, jolla on tehty runsaasti susihavaintoja, kuten Luonnonvarakeskuksen kartta sivulla riistahavainnot.fi osoittaa. Suurpetoja ei ainakaan vielä ole kovin vilkkaasti liikkunut tarhan ympärillä. Seuraan peurojen syöntiä ja tarkastan onko tarhan ulkopuolella liikkunut petoja, Alatalo kertoo. Muutoin ei suurpetojen jälkiä aidalla ole näkynyt. Hän myös muistuttaa, että etukäteen ei viranomaisen päätöksiä pysty ennustamaan, mutta toimeen kannattaisi ryhtyä ennen kuin metsäpeuroja vapautetaan luontoon ensimmäisen kerran vuoden 2019 syksyllä. Hankkeen kautta meillä on mahdollista pitää keskustelua yllä ja muistuttaa riistahallintoa pitämään prioriteettina metsäpeurojen suojelemisen suurpedoilta. Alueella tehdyn suurpetojen jälkilaskennan tuloksena aitauksen lähistöltä löytyi jonkin verran susien jälkiä ja muutaman kilometrin päästä suden tappama valkohäntäpeura
Oman metsästysaseen rahallisen arvon voi selvittää kansainvälisestä ohjehintaluettelosta. 42 ASEET T iiliskivikirjat Guns & Prices ja Standard Catalog of Firearms antavat dollarihintoja eri mallisille aseille. He kuitenkin vakuuttavat, että tietoja on hankittu varsin monilta myyjiltä ja alan asiantuntijoilta. Yksipiippuinen Baikal-haulikko pitää luettelossa eräänlaista johtoasemaa.. Dollarihinnat olen muuttanut euroiksi virallisten vaihtokursKansainvälinen ohjehintaluettelo auttaa Mitä oma ase maksaa. Kirjojen toimittajat antavat tosin ymmärtää, että hintoja ei voida yksiselitteisesti ja kerralla määrätä
Mainitut kirjat ostin äskettäin helsinkiläisestä kirjakaupasta, ne maksoivat yhteensä 57 euroa. 43 . . Kuvassa näkyvä Valmet 412 -yhdistelmäase 12/.222 olisi maksanut vuonna 1992 Standard Catalog of Firearms -luettelon mukaan uuden veroisena 1710 euroa nykyrahassa. Valmetin 412 S kaksoisluodikko 30-06 (kuvassa) maksoi vuonna 1992 uuden veroisena 1771 euroa nykyrahassa. jille tarkoitetuista lehdistä. Ase maksoi vähemmän kuin kalliit ”norsupyssyt”, mutta kelpasi erinomaisesti suuren riistan pyyntiin.. Nykyhinta uuden . Winchester Model 70 (.458) Super Express kuvassa kirjoittajan kädessä Afrikassa. Halpa haulikko löytyy helpommin Yksipiippuinen Baikal-haulikko, mallia IZH18/MP, kaliiperi 12, säilyttää edelleen kansainvälisissä ohjehintaluetteloissa eräänlaisen johtoaseman. Suomessa myytävinä olevista aseista saa tietoa myös metsästäTikan hirviluodikoiden hinnat ovat vuodesta 2014 laskeneet 16-26 prosenttia, mikä on selvästi rajumpaa kuin Sakon hirviluodikoilla. Tämä Baikal on nimittäin ennätyshalpa. sien ja rahan arvon muuttumisindeksin mukaisesti. . Tikka (Formerly Valmet) 412 S kaksoisluodikko 9.3 x 74 R maksaa nyt uuden veroisena 900-1000 euroa. Nyt Tikka (Formerly Valmet) yhdistelmäaseen 12/.222 hinta kansainvälisissä luetteloissa on uuden veroisena 800-850 euroa
Lintuluodikoissa (.222) halvemmankin hintaluokan metsästysaseet ovat yleensä edellisiä kalliimpia: Howa (Japani) 899 euroa, Blaser R8 Professional Success 3646 euroa, Tikka Hunter 1050 euroa, Tikka Hunter Fluted 1150 euroa. Eräitä tämän kaliiperin aseita voidaan käyttää sekä rataettä metsästyshaulikkoina. ”Keskiluokkaa” edustavat Krieghoffin K-20, 11852 euroa, ja Perazzin DC, 12200 euroa. Pienireikäiset ”rastaskaliiperin” haulikot (.410) ovat yllättävän hintavia. Kansainvälisissä ohjehintaluetteloissa hinnat ovat alhaisempia kuin tarjousluonteiset euromäärät Suomessa. Kun pikkurahan puutetta ei ole, ostetaan brändihaulikko, jonka uskotaan varmasti toimivan. Tässä luokassa 3000 euroa maksava on jo halpa. Halpakin sentään löytyy, jälleen Baikal, nimittäin IJ18M maksaa vain 320 euroa. Kalliita ”yläluokkalaisia” ovat Perazzin Sideplates 35000 euron hintaan ja saman valmistajan Extra Grade 82900 euroa. 44 veroisena on 79 euroa, hiukan käytettynä 42 euroa. Kilpaampujat ymmärrettävästi hankkivat korkealaatuiset välineet. Kovin kalliita eivät lehtitietojen mukaan ole seuraavatkaan: Armed (Turkki) TS 870 on 390 euroa, Winchester Black Shadow 216 alkaen 560 euroa sekä päällekkäispiippuinen Yilding SPX 626 euroa. Suurriista-aseissa vakiintumista Winchester-brändissä ennen vuotta 1964 valmistuneet Model 70 (.458) -luodikot ovat yhä vielä. Joku toinen loistaa esiintymällä arvohaulikko kädessään, kun ampumataito ei ole hurrattava. Tämän kaliiperin haulikot ovat korkeahintaisia. Nykyhinta uuden veroisena on 79 euroa, hiukan käytettynä 42 euroa. Tikka TX 3 Sporter on Guns & Prices –luettelossa uuden veroisena 950 euron arvoinen, lehden tarjouslistalla Suomessa 1790 euroa. . Hirviluodikoissa halpenemista Sakon luodikoissa (.308) hinnat edustavat hirviaseiden ”keskiluokkaa”: Sako A7 Roughtec Range 1490 euroa, Sako 85 Varmint 1690 euroa, Sako 85 Wildboar 1890 euroa ja Sako 85 Exige 2590 euroa. Suomessa myynnissä olevien listalla (lehdessä) halvin on Ayan Yksipiippuinen IZH18/MP-mallinen Baikal-haulikko säilyttää edelleen kansainvälisissä ohjehintaluetteloissa eräänlaisen johtoaseman. Sakon .308-kaliiperiset luodikot ovat hirviaseina kansainvälisessä vertailussa keskihintaisia. Kaiverrukset kuuluvat kalliissa luokassa asiaan. Tikan hirviluodikoiden hinnat ovat vuodesta 2014 laskeneet 16-26 prosenttia, mikä on selvästi rajumpi hintojen pieneneminen kuin Sakon hirviluodikoilla, joilla niilläkin hinnat ovat hiukan alentuneet. Tikan 3X-ryhmässä .308-kaliiperiset ovat jossain määrin halvempia: T3 Hunter Flutead 1150 euroa ja T3 Camo Stainless 1250 euroa. Nykyhinnat ovat: Sako 85 Hunter 1790 euroa ja Sako Finnlight 1990 euroa. Minihaulikot (.410) kalliita ”Rastashaulikolle” (.410) on Suomessa vähän kysyntää. Guns & Prices –hinnat ovat alhaisemmat, esimerkiksi uuden veroinen Sako 85 Finnlight on 1290 euroa. Kauriskaliiperi .243 -hintoja Sakon .243 -kaliiperisten mallien hinnat ovat suomalaisen lehden tarjousluonteisilla listoilla hiukan laskeneet vuoden 2014 jälkeen. Tikka T3 -mallisilla (.243-kaliiperisilla) hintakehitys on ollut saman suuntainen viime vuosina kuin Sakon malleilla, siis ei nousujohteinen: T3X Hunter 1050 euroa, T3X Laminated Stainless 1290 euroa. Kallis pysyy aina kalliina Alkuaankin kalliiden haulikoiden hinnat ovat viime vuosina vielä nousseet: Antonio Zolin Z-Gun Ambassarolel maksaa nykyään 648 euroa enemmän kuin vuonna 2014, nyt 12 000 euroa, Armi Salminellin Field XL2 on tarjoushinnan perusteella 32 023 euron arvoinen. No.4, 3300 euroa. Haulikolla vielä osuu kun luodikolla tulisi huti. Syyt ylettömiin hintoihin (Matti Meikäläisen näkökulmasta) vaihtelevat
Ostamalla lintupiipun yhdistelmäaseeseen 12/.222 liitettynä voi päästä halvemmalla kuin jos ostaa erillisen luodikon haulikon lisäksi. Hinta tuoreessa kansainvälisessä Guns & Prices -luettelossa on 1290 euroa. n Jouko Piirola. Vuoden 2017 Guns & Prices toteaa, että uusia ei ole enää saatavilla, mutta jos rihlakko 412 S on erinomaisessa kunnossa, hinta dollareissa on sellainen, että se vastaa yhdeksääsataa tai tuhatta nykyeuroa. Standard Catalog of Firearms vuodelta 1992 arvioi uuden veroisen Valmet-rihlakon (yläpiippu 12, alapiippu .222, tai .308) parin tuhannen euron arvoiseksi. Sittemmin Winchester-luodikoiden maine on vakiintunut. Vaihtopiippuparilla (.222 tai .308) varustettuna 412 S on Tikalla Guns & Prices -luettelossa hinnoiteltu 800-850 euron arvoiseksi. Vuoden 1964 jälkeen valmistuneet Model 70 -luodikot ovat järjestään halvempia. hintavia, esimerkiksi Magnum African on hyväkuntoisena 61006200 euron arvoinen. Sen sijaan esimerkiksi Metsästys & Kalastus -lehden tarjoushintaluetteloista viime vuosilta Valmet-rihlakot puuttuvat. 45 Halpojakin haulikoita löytyy. Suomalainen aseliike pyytää tästä Sako 85 Finnlight .243 Rem -luodikosta uutena 1990 euroa. . Nyt uudesta Winchester .458 Safari Express -luodikosta saa maksaa 1700-1800 euroa. Kohtuuhintaisia lintuluodikoita .222 on Suomessa asekaupoissa niukanlaisesti. Valmet 412 S yhdistelmäase Kansainväliset ohjehintaluettelot tuntevat Valmetin 412 S yhdistelmäaseen, valmistaja Valmet inc. Tällainen (FEG kaliiperi 12) on myytävänä eräässä aseliikkeessä vähän käytettynä 150 eurolla. Brändinimeksi on tällöin Tikan ohella ilmoitettu Formerly Valmet. Kun ostin Winchesterin Super Express (.458) -aseen Afrikan retkeä varten vuonna 1987, se maksoi vain 1075 euroa nykyrahaksi muutettuna
O ravalla on ollut tärkeä rooli suomalaisessa metsästyskulttuurissa. – Oravalle on tyypillistä voimakas vuosittainen kannanvaihtelu, joka seuraa kuusen siemensadon vaihtelua. 46 Turun yliopiston tutkimus sen todistaa Oravakannat selkeässä laskussa Turun yliopiston tutkimus antaa viitteitä siitä, että ilmaston lämpeneminen on yksi merkittävä syy oravakantojen vähenemiseen. Samaan aikaan metsissä on kuitenkin yhä vähemmän oravia. Etenkin iäkkäämpi väki puhuu edelleenkin rahan yhteydessä oravannahoista, sillä oravannahkoja on käytetty maksuvälineenä. Niitä syytettiin lintujen surmaajiksi ja metsien tuholaiseksi. Ecography -tiedelehdessä julkaistusta Turun yliopiston tutkimuksesta käy ilmi, että oravien lumeen jättämät jäljet ovat vähentyneet Suomessa ja Venäjällä vuosina 1996–2012. Oravaa saa pyytää vain joulu-tammikuussa. Pitkän aikavälin kehityssuunnan arviointi on vaikeaa tällaiselle lajille, jonka normaaliin ekologiaan kuuluu kantojen vuoroittainen moninkertaistuminen ja romahtaminen. Orava ei ole aina kuitenkaan ollut arvostettu: 1800-luvulla siitä maksettiin jopa tapporahaa. Suomalaisiin riistakolmiolaskentoihin ja venäläisiin lumijälkilaskentoihin vuosina 1996-2012 perustuvassa tutkimuksessa selvisi, että oravien jäljet vähenivät suurimmassa osassa Suomea ja Uralin länsipuolista Venäjää. Nykyään oravan metsästys on vähäistä noin 2 000-6 000 yksilöä vuodessa. Se on ollut joskus tärkein riistaeläin ja sen turkki oli tärkein kauppaja vientitavara. Turun yliopiston tutkimus antaa viitteitä siitä, että ilmaston lämpeneminen on yksi merkittävä tekijä oravien määrän vähenemisen taustalla. Voimakas kannanvaihtelu Orava on tuttu näky puistoissa ja pihoilla. Hyvä käpyvuosi lisää kantaa Tutkijat halusivat selvittää, mitkä samanaikaiset ympäristöte. Lumijälkiaineiston ja analyysiemme perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että yleinen suunta on ollut selkeästi alaspäin, eli keskimääräinen jälkitiheys on pienentynyt, kertoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Tytti Turkia, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä. Juuri näihin aikoihin oravat hakeutuvat lintujen ruokintapaikoille, ja monilla hyvillä ruokaapajilla vierailee useampikin komeaan talviturkkiin vaihtanut pörröhäntä. Kannan romahtamisen myötä laji rauhoitettiin 1929. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen turkisten kysyntä kasvoi ja enimmillään oravaa pyydettiin jopa 2,5 miljoonaa yksilöä
Sen jälkeen oravakanta on romahtanut ja pysynyt alhaalla. Tutkimuksessa tarkastelluista muuttujista ainoastaan talvien lämpeneminen selitti oravien vähenemistä. – Lumijälkiaineiston ja analyysiemme perusteella vaikuttaa siltä, että yleinen suunta on ollut selkeästi alaspäin: oravien keskimääräinen jälkitiheys on pienentynyt. – Se on niin pieni riistaeläin, että tuskin sitä kukaan juurikaan enää metsästää. kijöiden muutokset ovat voineet johtaa oravien vähenemiseen. Pihkalle maistuva oravapaisti Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ale Seppänen ei tiedä, että oravaa metsästettäisiin nykyään enää kovinkaan aktiivisesti. Se maistui kuitenkin niin pihkalta, että syömättähän se jäi, Seppänen muistelee. Oravat pystyvät kuitenkin lisääntymään tehokkaasti, joten kanta voi kasvaa nopeasti, jos kuusella on hyvä käpyvuosi ja oravilla ruokaa talven yli. – Vuonna 2012 oli hyvä käpyvuosi, ja kevättalvella 2013 oli melko runsaasti oravien jälkiä. – Se oli sellaista nuoren metsästäjämiehen elämysten hankintaa. 47 Orava oli aikoinaan Suomen tärkein turkisriistalaji saalismäärien ollessa vuosittain jopa useita miljoonia. Äiti kertoi, että sota-aikana syötiin oravia, joten pitihän siitä omasta saalista kokeeksi tehdä ruokaa. Tutkimukset ovat osa Turkian väitöskirjaprojektia. Yksi mahdollinen selitys on, että leudommat talvet lisäävät havupuiden siemeniä syövien hyönteisten tai puita rasittavien sienitautien määrää, jolloin havupuiden siemensadon varassa elävälle oravalle jää vähemmän ruokaa. Meneillään on myös toinen tutkimus, jossa selvitetään oravan kannanvaihteluita Suomen lumijälkiaineistossa vuodesta 1989 vuoteen 2017. Turun yliopiston tekemässä tutkimuksessa tarkastelluista muuttujista ainoastaan talvien lämpeneminen selitti oravien vähenemistä.. Sen jälkeen oravakanta on romahtanut ja pysynyt alhaalla, Turkia kuvailee Suomen aineistoa tutkimusjakson jälkeiseltä ajalta. Seppänen muistaa kyllä 15-kesäisenä käyneen oravajahdissakin 1970-luvun alkuvuosina. n Soili Kaivosoja Vuonna 2012 oli hyvä käpyvuosi, ja kevättalvella 2013 oli melko runsaasti oravien jälkiä
Vuonna 2017 joulukuun Laskennassa oli mukana 555 metsästäjää. Luke luottaa omiin laskentamenetelmiinsä. Sosiaalisessa mediassa eräät tahot ovat epäilleet, olisiko metsästäjillä osaamista jälkien laskentaan. On hyvin outoa, jos heidän taitonsa häviää laskentapäivänä, Hautala sanoo. Luken vastaus oli, että he keskittyvät Varsinais-Suomessa tehtävään ilvesten pentuelaskentaan. – Halusimme laskennalla selvittää, kuinka paljon todellisuudessa alueellamme on suurpetoja, kertoo laskennan koordinaattori, Suomen Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jukka Hautala. Näistä suurin huomio kohdistui susihavaintojen määrään nousuun, vuonna 2015 havaintoja oli 398 ja seuraavana vuonna 1440. Olen lähettänyt molemmille laskennan yhteenvedon, mutta mitään kommentointia ei asiaan ole tullut Kurikassa vanhan Jurvan alueella tehdään usein havaintoja susilaumoista. V iime vuonna RannikkoPohjanmaan hirvitalousalueen kevätkokouksessa Jurvan riistanhoitoyhdistys teki ehdotuksen, että alueella järjestettäisiin suurpetojen jälkilaskenta lumien tullessa maahan. – Riistakeskuksesta vastattiin, että he eivät osallistu maastolaskentaan suurpetojen määrän laskemiseksi, vaan keskittyvät susien dna-näytteiden keräämisen onnistumiseen. Metsästäjät halusivat jälkilaskennalla selvittää susien todellisen määrän Pohjanmaalla laskettiin susia Pohjanmaalla haluttiin selvittää jalkautumalla, kuinka paljon alueella on susia. Viikonlopun aikana merkattiin Tassuun 13 ahmaa, 25 ilvestä ja 163 sutta. Ajatus laskentaan lähti alueella nopeasti lisääntyneistä suurpetoja erityisesti susihavainnoista. Näistä suurin osa oli jälkien etsijöitä ja loput suurpetoyhdyshenkilöitä. Suurpetohavaintoja kirjattiin vuonna 2015 kaikkiaan 1342 kappaletta ja vuotta myöhemmin 2384. Laskennan aikana kokonaisia laumoja oli motitettu ja näin saatu varmistus siitä, mitkä olivat erillisiä ja montako sutta niihin kuului. Riistakeskus ei jalkaudu Hautala kertoo, että laskentaan kutsuttiin mukaan myös Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Riistakeskuksen edustaja. – Jokainen jälki mitattiin tarkasti ja niistä merkittiin suunta ja kellonaika, sekä useamman eläimen ollessa kyseessä myös yksilöiden lukumäärä. – Suurpetoyhdyshenkilöt kävivät tarkistamassa löydetyt jäljet. Viikonlopun jälkeen jälkiä tarkkailtiin vielä kolme päivää, jotta saatiin varmistusta niiden yksilöimiseen. Tällä kertaa Jukka Hautala on löytänyt seitsemän suden jäljet tieltä.. Kokonaisia laumoja saatiin mottiin Riistanhoitoyhdistykset organisoivat laskennan alueillaan 16.-17. – Näistä saimme lopputuloksena, että alueella asustaa 5 ahmaa, 23 ilvestä, joissa on kaksi pentuetta ja 44 sutta, joista 36 elää laumoissa ja yksittäisiä on kahdeksan. joulukuuta. He normaalistikin tarkistavat ja merkkaavat suurpetojen jälkiä Tassuun. Kutsuun vastattiin kuitenkin kieltävästi. Laskennan ja jälkiseurannan jälkeen pidimme kokouksen, jossa jokainen Tassuun merkitty havainto käytiin läpi ja poistettiin päällekkäisyyksiä saman yksilön jäljistä. 48 loppupuolelle asti susihavaintoja on tehty 1986 kappaletta
Uskon tämän olevan pysyvä käytäntö, sillä näin kanta-arviolle saadaan lisää tieteellisyyttä. Tietysti laskennat palvelevat sitä, että Tassuun saadaan paljon havaintoja. – En ala laskentaa arvioimaan, sillä teemme oman arvion keväällä. – Laskennassa oli jälkien tarkastus sekä jälkiseuranta. Jälkilaskennassa löytyi yhteensä 44 sutta, joista 36 elää laumoissa.. – Me teemme kanta-arvion pohjautuen dna-näytteisiin ja Tassu-rekisterin merkintöihin. Kojola näkee laskennan haasteena sen, että jäljet eivät yksilöi sutta kuten dna tekee. Laskennassa löydettyyn 44 suden määrään Kojola ei ota kantaa, onko se oikea vai väärä. Kainuun laskenta opetti, että jälkien seurannassa tulee helposti virheitä varsinkin, kun jälki tulee tielle ja häviää siihen. Mikäli laskentoja tehdään, ne tulisi suunnitella ja toteuttaa yhdessä Riistakeskuksen ja Luken kanssa. Määrä on nyt tuo, ja Luke tekee keväällä oman arvion, mitä he saavat määräksi näistä samoista susista, Hautala toteaa. – Kun on päästy askel oikeaan suuntaan, niin sillä tiellä pitää pysyä. Kojola korostaa, että Luonnonvarakeskuksessa keskitytään hankkeeseen, jolla susien määrät lasketaan dna-näytteiden ja Tassu-merkintöjen avulla. Kenttäväki ei ehtinyt mukaan Kojola kertoo, että aikaisemmin Kainuussa oli riistanhoitopiirin vetämä ja yhdessä paikallisten kanssa toteutettu jälkilaskenta, jota varten ihmisille pidettiin koulutustilaisuudet ja reittisuunnittelu oli tehty hyvin yksityiskohtaisesti. Ajattelimme, että tähän pitäisi olla aikaa paneutua huolellisemmin ja saada meidän kenttäväki liikkeelle. Toimeen oli palkattu myös erikseen projektityöntekijä. n Erja Pekkala – Halusimme laskennalla selvittää, kuinka paljon todellisuudessa alueellamme on suurpetoja. 49 takaisin. Työ vaatii aikamoista paneutumista. Pohjanmaan laskentaan oli pyydetty mukaan myös Luken henkilökuntaa, mutta Kojolan mukaan siihen ei ollut mahdollisuutta riittävästi valmistautua. – Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä, ettei susia noin vain voi metsästää. – Tällaiset kutsut tulevat niin yhtäkkiä. Siellä käytiin hyvin tarkasti läpi, mikä jälki kuuluu samalle ja mikä erille sudelle. Luke pysyy omalla tiellään Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojola ei näe Pohjanmaan jälkilaskennalla varsinaisesti muuta merkitystä kuin että sitä kautta kertynee uusia Tassu-merkintöjä. Osa metsästäjistä on sitä mieltä, että susia on vieläkin enemmän. . Meillä on menossa kolmen vuoden kehityshanke, joka alkoi viime talvena. Laskennan muu hyöty tulee arvioitavaksi myöhemmin. Tassurekisteri on Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä rekisteri, johon suurpetoyhdyshenkilöt merkkaavat tarkistamansa susihavainnot. Paikalliset ovat kyselleet, milloin susia aletaan metsästää
50 Suden kannanhoitosuunnitelman toteuttaminen takkuaa Suurpetoasiamiehet asian ytimessä Metsästäjäliitto vaatii, että poliisien myöntämissä häirikkösusien poistoluvissa on palattava joustavampaan käytäntöön.
Perustelut, joilla lupa voidaan myöntää, ovat niin tiukat, että lupaa on käytännössä mahdoton saada. – Pohjois-Savossa ja Oulussa suurpetoasiamiehiä ei ole, vaikka sielläkin on susia jonkin verran. – Susifoorumi on nostettu ylös, mutta tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa, toimiiko se vai ei. Mikäli ehdot täyttyvät, käytetään sitten poliisin poistomääräyksiä. Liitemuutos olisi yksi keino ja nyt odotetaan, miten asia etenee siellä. – Silloin kansallinen toimivaltuus kasvaisi päätöksenteossa. – Sen avulla saadaan rekisteröityä suurpetojen pihakäynnit sekä häiriökäyttäytymiset. 51 S uurpetoasiamiesten tehtävänä on tarkkailla alueittensa kaikkia neljää suurpetoa, sutta, karhua, ahmaa ja ilvestä, koota tietoja niiden määristä sekä niiden tekemistä vahingoista. Luotettava kantaarvio perustana Lyhyen ajan näkymät ovat siis huolestuttavat. Paikalliset olot aina huomioon Tänä keväänä onkin edessä vakavat mietinnät, mitä asialle voisi tehdä. Metsästäjäliiton tavoitteena onkin, että susikannan hoidossa huomioitaisiin kannanhoitosuunnitelman mukaisesti myös sosiaalinen kestävyys ja paikalliset ihmiset. Suurpetoasiamiesten verkostosta vastaava Antti Kuivalainen pitää seurantajärjestelmää tärkeänä. Laumoihin kohdistuvia lupia ei enää sosiaaliperustein käytännössä saada, joka perustuu siihen, että kanta-arvio oli viimeksi niin pieni. Metsästäjäliitto nimesi viime vuonna viisi susiasiamiestä pahimmille susialueille. Se on vuosien projekti, joten mitään nopeita ratkaisuja ei ole luvassa. Yksi tärkeä välitavoite saavutettiin marraskuussa, kun EUparlamentti äänesti sen puolesta, että luontodirektiiviä muutettaisiin joustavammaksi. – Kannanhoidollista metsästystä ei ole ollut kahteen vuoteen, kun EU kielsi sen. Se on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta kannanhoitosuunnitelman toteuttaminen on käytännössä paperi, jonka voisi repiä, Antti Kuivalainen toteaa. Tavoitteena on, että yhteiselo suden kanssa on nykyistä helpompaa, haitat ovat hallinnassa ja että Suomessa on elinvoimainen susikanta, jota voidaan hallita aktiivisilla kannanhoitosuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. – Komissio sai äänestystuloksen jälkeen toimeksiannon selvittää kansallisia ongelmia ja ratkaisuja. – Suurriistavirka-avun toteutuksen periaatteet on nyt kirjattuina poliisihallituksen valtakunnalliseen ohjeeseen, ja se on tulossa voimaan ihan näinä päivinä. Sen vuoksi Metsästäjäliitto aloitti loppukesän aikana tiiviin yhteistyön Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Metsästäjäliiton mielestä susi on arvokas riistaeläin ja kannanhoidollinen metsästys on oikea toimenpide susikannan säätelemiseksi oikealle tasolle. Kunhan häiriöt ja ongelmat saadaan pidetty hallinnassa. Suurpetoasiamiesten verkostosta vastaava Antti Kuivalainen on sitä mieltä, että susikanta saa kehittyä Suomessa niin isoksi, kuin se sopii olemaan. Tällä haetaan joustoa lupapolitiikkaan sekä paikallisten olojen huomiointia. Nimike vaihdettiin myöhemmin suurpetoasiamieheksi. Tavoitteeksi on asetettu suden siirtäminen luontodirektiivin liitteestä neljä liitteeseen viisi. Viisi suurpetoasiamiestä Suurpetoasiamiehiä on pahimmilla susialueilla Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä EteläHämeessä. – Mitä olen seurannut Tassujärjestelmää, niin sinne tehdään – Suurriistavirka-avun toteutuksen periaatteet on nyt kirjattuina poliisihallituksen valtakunnalliseen ohjeeseen, ja se on tulossa voimaan ihan näinä päivinä. Yhteistyö poliisiviranomaisten kanssa on kehittynyt vuoden aikana hyvään suuntaan, mutta kannanhoitosuunnitelman toteuttaminen takkuaa toden teolla. Metsästäjäliitto onkin käynnistänyt viime keväänä toimenpiteet aktiivisen susikannan hallinnan mallin luomiseksi. Yhdessä metsästäjien ja suurpetoyhdysmiesten kanssa tehty paperi on hyvä ja toimiva.. Metsästäjien susihavainnot ovat tärkeitä, sillä ajantasaiset havainnot ovat perusta haittaa aiheuttavien yksilöiden poistoon liittyvässä lupaprosessissa. Selkeät ohjeet poliisiyhteistyöhön Kuivalainen toteaakin, että kannanhoitosuunnitelma ei toimi. Yhtenä aktiivisista susipolitiikan toimenpiteistään Metsästäjäliitto kutsui äskettäin koolle valtakunnallisen susifoorumin, jossa muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa toimitaan yhteisvoimin kohti parempaa suden kannanhoitoa. Hirveä ravintonaan käyttävän suden ja karhun kannat ovat niin vahvat, että hirvimäärä ei tule riittämään petojen ravinnoksi. Yhdessä metsästäjien ja suurpetoyhdysmiesten kanssa tehty paperi on hyvä ja toimiva. Se on kuitenkin yksi keino, millä haettaisin kansallista yhteistä näkemystä suden kannanhoitoon, Kuivalainen toteaa. PohjoisKarjalassa hirvi on jouduttu rauhoittamaan kolmen riistanhoitoyhdistyksen alueella ylisuuren petokannan vuoksi. Suurpetoasiamiesten verkoston luominen tuli ajankohtaiseksi kuitenkin erityisesti kasvaneen susikannan aiheuttamien ongelmien takia. Vahinkoperusteisiin lupiin tuli hallinto-oikeuden päätöksen kautta erittäin paljon lisää vaikeuskerrointa. Eihän sen vapauta metsästystä enempää, eli susi on edelleen uhanalainen ja sitä pitää suojella, mutta toimivaltuudet olisivat kansallisesti vähän paremmat. Tilanne on erityisen vaikea itäisessä Suomessa. Riistakeskuksen luvat on jo kolisteltu ja käytetty. Positiivista Kuivalaisen mukaan on se, että poliisin kanssa tehtävä yhteistyö suurriistavirkaavun kautta on nytkähtänyt reippaasti eteenpäin. Suurpetoasiamiesten rooli on tarkkailla alueen suurpetotilannetta, kerätä tietoja suurpedoista sekä pitää suurpetoasioissa yhteyttä viranomaisiin sekä avustaa metsästäjiä kaatolupien hankkimisessa. Päätös suurpetoasiamiesten nimeämisestä on kuitenkin jokaisen alueen vapaaehtoinen valinta, kertoo Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen. Nyt on metsästetty poikkeusluvin eli sosiaaliperustein tai vahinkoperustein. Luotettava kanta-arvio on kaiken perusta. Helppo rasti se ei tule olemaan, on selvä, että siinä on riittävästi vaikeuskerrointa. Susikannan kasvu on merkinnyt susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen lisääntymistä. Tavoitteena on saada haitat haltuun kannanhoitosuunnitelman toimenpiteiden avulla, suden suojelun siitä kärsimättä
Jos kannanhoitosuunnitelma ja toimenpiteet saadaan toimimaan, niin susimäärä kyllä hakee paikkansa. Karhuhan aiheuttaa jopa ihmisvahinkoja, mutta siellä on tekniikat ja menetelmät kunnossa. – En sano lukumääriä. Susien hyökkäykset koiria vastaan huolestuttavat myös metsästäjiä. n Soili Kaivosoja – Perinteinen suomalainen eräkulttuuri, koirametsästys, on saanut aikamoisen kolautuksen, eikä se palaudu enää ennalleen.. Samoin ilveksen osalta. Antti Kuivalainen kertoo, että esimerkiksi Pohjanmaalla susikanta on kasvanut huomattavasti. koot 37-47 Hinta lyhyt 73€ Hinta pitkä 75€ Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. – En ala arvailemaan määriä, mutta kun katsoo Tassu-havaintoja maalaismiehen silmin, niin näyttää, että kanta on kasvamaan päin. – Metsästäjät joutuvat helposti sylkykupiksi. – Perinteinen suomalainen eräkulttuuri, koirametsästys, on saanut aikamoisen kolautuksen, eikä se palaudu enää ennalleen. Tulee tunne, että ikään kuin vihaisimme sutta, mutta me olemme vain aktiivisia metsässä liikkujia ja seuraamme ja tiedämme niiden temput ja tekemiset sekä ylläpidämme keskustelua. Eräkulttuuri jo vaarassa Kuivalainen korostaa, että susikanta saa kehittyä Suomessa niin isoksi kuin se sopii olemaan – kunhan häiriöt ja ongelmat saadaan pidetty hallinnassa. Korkealaatuinen, vahvarakenteinen Boots, tylppäkärkinen, musta. 69 69 Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla , vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta € koot 37-48 , sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä . Hinta 69€ koot 36-48 Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Kaikkia häiriöja ongelmatapauksia ei saada poistettua, mutta että ne olisivat siedettävällä tasolla, kuten karhun ja ilveksen osaltakin. Kuivalainen pohtii, että susi on vaikeampi, koska se herättää tunteita puolesta ja vastaan. Uskon, että kanta-arviossa saadaan nyt aika paljon laajempi data arvion pohjaksi. Hinta € koot 37-48 jotka laskevat sudet sekä hoitavat toimenpiteet viranomaisten apuna. Hän uskookin, että tilanne siellä räjähtää käsiin lähivuosina. Me olemme ne, Suurpetoasiamiehet tarkkailevat alueiden suurpetotilanteita, keräävät niistä tietoa, pitävät yhteyttä viranomaisiin ja avustavat metsästäjiä kaatolupien hankkimisessa. 52 aika hyvin havaintoja. Koiran kanssa ei pysty enää metsästämään kuin erittäin rajoitetusti, Antti Kuivalainen toteaa
n. 53 Hirvivahinkoarviointien määrä kaksinkertaistui Metsänomistajat ovat hakeneet korvauksia hirvien aiheuttamista metsätuhoista huomattavasti edellisvuotta enemmän. Korvaussummassa huomioidaan kolmen viime vuoden aikana aiheutuneet vahingot. Korvausta tuhoista voi hakea, kun vahinkokriteerit täyttyvät ja tuhojen laajuus ylittää 170 euron korvauskynnyksen. Vähiten korvauksia on haettu Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Metsänomistajat voivat siis jatkossa saada aiempaa suurempia korvauksia hirvieläinten aiheuttamista metsätuhoista. Metsänomistajan korvaussumma saattaa myös kasvaa, jos hirvet aiheuttavat arvioitavaksi tulevalla alueella lisää tuhoja kuluvana talvikautena. – Tämä uudistus on vaikuttanut merkittävästi vahinkokorvausten hakemiseen kuluvana vuonna, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta. Maanomistaja voi itsekin ennalta määrittää korvaussumman suuruutta ja korvauskelpoisuutta Tapio Oy:n ja Metsäkeskuksen uuden hirvivahinkolaskurin avulla. Korvaushakemusten määrän voimakasta kasvua selittävät pääosin hirvivahinkoarviointiin ja korvauslaskentatapaan viime keväänä tehdyt muutokset, joiden on arvioitu nostavan tuhojen korvaustasoa noin neljänneksellä edellisvuosista. Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti 1-3 metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Suomen metsäkeskus jatkoi hirvivahinkoarviointeja loppuvuonna niin kauan, kun se oli maastossa mahdollista. Metsänomistajat voivat hakea hirvituhoista korvausta metsäkeskuksesta. Osa hirvivahinkojen maastoarvioinneista siirtyy kuluvalle vuodelle. Eniten vahinkojen maastoarviointeja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Osa maastoarvioinneista siirtyy kuluvalle vuodelle. Hirvivahinkolaskuri sekä tietoa hirvivahinkoarvioinnista, vahinkokriteereistä ja korvauskäytännöstä on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla. Korvaussummassa huomioidaan kolmen viime vuoden aikana aiheutuneet vahingot. Vahinkoarvioinnin siirtyminen kuluvalle vuodelle ei vaaranna korvauksen saamista. S uomen metsäkeskukseen tuli loppuvuodesta vahinkoarviointipyyntöjä yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2016 verrattuna. Vähiten korvauksia on haettu Eniten vahinkojen maastoarviointeja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Hirvituhoarvioinnit painottuvat Pohjois-Suomeen. Marraskuun puoliväliin mennessä Suomen metsäkeskus oli tehnyt vahinkoarviointeja noin 2 640 hehtaarilla, kun edellisvuonna vastaavaan aikaan arvioitu määrä oli 1 204 hehtaaria. Kolmen viime vuoden vahingot Metsänomistajat voivat hakea hirvituhoista korvausta metsäkeskuksesta. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa
– Se muistutti ajokoiraa, mutta oli isompi, järeämpi ja väritykseltään mustavalkoinen. – Kerran kaverini Nylanderin Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan ”Riistaa pitää hoitaa, että sitä on saatavilla” Kun toiset natiaiset katsoivat televisiosta Pikku Kakkosta, kokosi Johnny Hurmerinta reppuunsa kiikarin, makuupussin sekä teltan ja lähti metsään. Sattuma muutti metsäretkien tarkoituksen, kun naapurin isäntä lahjoitti Hurmerinnalle koiran joskus 1970-luvun alussa. Siitä lähtien Hurmerinta ja metsä ovat olleet erottamaton pari.. Siinä taisi olla sekoitus koko Pernajan pitäjän koiria. Mutta metsästyksestä se tiesi kaiken, Hurmerinta muistelee. 54 E nsimmäiset muistot luontohullulle Johnny Hurmerinnalle metsäretkistä ovat lintujen seuraaminen
Riistanhoitotyö on Johnny Hurmerinnalle sydämen asia. – Riistanhoito on siitä hienoa, että se on ympärivuotista eikä määräydy mihinkään tiettyyn ajankohtaan. Villisian Hurmerinta tosin uskoo kaatavansa vielä hyvinkin pian. Nykyisin hän kuitenkin saalistaa yhä useammin mieluummin kameralla kuin aseella. Riista kuin riista käy saalistettavaksi. Hurmerinnan uskolliset kaverit Lotta (vasemmalla), Netta ja Tessa. – Mielekkäimmät kokemukset vuosien varrelta ovat kuitenkin ajokoirien ja parin hyvän kaverin kanssa jänismetsällä. Hurmerinta myöntää pitävänsä myös seurametsästyksestä, tosin ei yhtä paljon kuin ajavilla koirilla muutaman kaverin kanssa. Micki oli saanut metsästyskortin rippikouluiässä ja niin me lähdimme koiran kanssa Särkilahden puolelle. . Samanlaista vapautta on, kun mäyräkoirat ajavat vaikkapa kaurista. Ja kun näkee oman työnsä tuloksen, antaa se todella paljon. Se koira oli monet talvet metsästyskaverini ja sen kanssa sain monta jänistä. Alkuvuosina oli aina pakko saada saalista, se oli silloin tärkeintä. Siellä pystyy rentoutumaan ja voi itse päättää ampuako vai ei tai ollakko passissa vai istua vain nuotiolla. Jänismetsällä rentoutuu Hurmerinta on aina ollut monipuolinen metsästäjä. seen. – Se on kai tullut iän myötä. Micki sanoi, että lähdetään kokeilemaan koiraa metsälle. . Kun kaikkea luvallista on tullut vuosien varrella ammuttua, niin se kaataminen ei ole enää metsässä se tärkein asia. Kun laskimme koiran irti, lähti se heti hullun lailla ajamaan jänistä. Nykyään luonnossa oleminen hyvien kaverien kanssa antaa enemmän. Vain karhu ja villisika ovat jääneet Hurmerinnalta toistaiseksi kaatamatta. Opiskeluaika ja vuodet kaupungissa hidastivat Hurmerinnan metsästysmahdollisuuksia. 55 . Uusi into löytyi taas 1990-luvun alussa, kun Hurmerinta muutti vaimonsa kanssa asumaan maalle, Liljendaliin, itäiselle Uudellemaalle. Sillä reissulla sain itsekin kipinän metsästämi
Ja kun näkee oman työnsä tuloksen, antaa se todella paljon. Se on sama, onko liha jänistä, peuraa, hirveä tai jotain muuta. Niitä pitää liikuttaa joka päivä. Niistä on iloa ympäri vuoden, eikä niin, että jos ne olisivat käytössä vain metsästysajan puitteissa ja lopun aikaa seisoivat tarhassa. Johnny myöntää hallitsevansa riistaruuan teon, mutta myös vaimo Heidi taitaa eri riistalajien valmistamisen. Se herättää minut, kun sokeriarvot laskevat liian alas. Jo pelkästään terveyden takia ne ovatkin tärkeitä kavereita. Kauriille ja peuroille hän kuljettaa vuosittain jopa 2 000-3 000 kiloa viljaa. Fileet ovat aina tietysti hienoja, mutta takan uunissa miedolla lämmöllä yön yli haudutettu riistapata on lempiruokaa. – Niitä ei pysty edes riistanhoidollisesti auttamaan. Tällä hetkellä kotona asustaa 4-vuotias jämtlanninpystykorva Lotta. Oman osansa saavat tietysti myös omat pihapiirin linnut sekä jänisten ja villisikojen ruokintapaikat. Tällä hetkellä kanta on jo hyvä, koska niitä on ruokittu eikä kovinkaan paljon ammuttu. – Aiemmin, kun täällä oli isoja herneviljelyalueita, oli mukava metsästää kyyhkysiä, mutta nykyisin niidenkin esiintyminen riippuu ihan vuosista. Huonoa riistaa ei olekaan, mutta ehdottomasti parasta on kauris ja peuran vasa. – Siitä ei tule koskaan kunnon hirvikoiraa, mutta se alkoi itse oppia hypokoiraksi, joten se sai jäädä taloon. Vaikka Hurmerinnalle on mukavaa, että koirat toimivat hyvin metsällä, ovat ne hänelle kuitenkin enemmän seurakoiria. Hirvikoirapuolella oman koiran kanssa on takana jo pariJohnny Hurmerinnan (oikealla) kanssa hirvikoirakokeen tuomarina Kimmo Stengård. – Ensimmäiset kauriit tulivat tänne vähän toistakymmentä vuotta sitten. – Molemmat ollaan hyviä kokkeja ja mieluiten syönkin riistaa. – Ne ovat meillä perheenjäseniä. Lotan kavereina ovat karkeakarvaiset mäyräkoirat, 8-vuotias Tessa ja 4-vuotias Netta. Ei auta kuin päivittäin kanssa mennä niiden kanssa lenkille. Kettusaalis muutaman vuoden takaa. Se nostaa vaikka sängystä minut pystyyn, jos muu ei auta, Hurmerinta kertoo. Metsälintuja Johnny Hurmerinta ei ole koskaan metsästänyt, koska alueella on ollut aina huono metsälintukanta. 56 Koirat myös perheenjäseninä Hurmerinnalla on ollut useampiakin koiria. Metsästystäkin tärkeämpänä Hurmerinta pitää riistanhoitoa. Riistaruokaa ja riistanhoitoa Hurmerinnoilla syödään usein riistaa. Kauriskanta kasvanut Tällä hetkellä Liljendalin alueilla ei ole peuroja kovinkaan paljon. Koirakokeista ystävyyssuhteita Johnny Hurmerinnan lempiharrastuksiin kuuluvat myös koirakokeet. Kameralla ”metsästetty” hirvisonni viime syksyltä.. – Riistanhoito on siitä hienoa, että se on ympärivuotista eikä määräydy mihinkään tiettyyn ajankohtaan. – Kun talossa on koiria, niin ei ole huonoja säitä. Pian niitä alkaa olla sellainen määrä, että niitä on kohta pakko alkaa metsästää, Hurmerinta pohtii. Sen verran sopivasti, etteivät ole vielä haitaksi. Sääolosuhteet ja tämä nykyinen metsätalous määrittelevät enemmän, miten metsäkanalinnut missäkin pärjäävät
375 H & H. Heitä onkin kertynyt ympäri Suomea aina Lappia myöten. Mäyräkoirapuolellakin Hurmerinta on ehtinyt tuomaroida, vaikka pitää itseään edelleen siinä lajissa kokemattomana. Mutta mikä sinne metsään aina vain vetää. – Täällä oli vielä vähän aikaa sitten valtavasti supeja, mutta tilanne on nykyisin suhteellisen hyvä, kun useampi on loukuttanut niitä. – Koirakokeissa ei ole kahta samanlaista päivää. Tähän sopii sanonta, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Puukiitäjä istahti viime kesänä Hurmerinnan kädelle. Eihän siitä tulisi mitään, jos kaikki vain hakisivat sieltä. n Soili Kaivosoja Kuvat: Johnny Hurmerinta. 57 Asekorjaamo Klaus Götsch Mallusjoentie 224, 16450 Mallusjoki. – Riistaa pitää hoitaa, että sitä on saatavilla, Johnny Hurmerinta muistuttaa. Aina tapaa uusia kavereita. – Ai niin, istutanhan minä joka vuosi luontoon fasaanejakin. – Tuomari on tosin mielestäni väärä termi, sillä eihän siinä tuomita kenenkään koiraa, vaan arvostellaan sen ominaisuuksia, Hurmerinta huomauttaa. Supikanta nyt tasaantunut Olemme jo lopettelemassa haastattelua, sillä Hurmerinnalla alkaa olla kiire tarkastamaan supiloukkuja. kymmentä koetta. Hurmerinta on toiminut tuomarina myös muiden koirille lähemmäs sata kertaa. Viime vuodet kuntoni on ollut hieman huonompi sairastelun vuoksi, mutta jatkossa pitää perehtyä siihenkin lajiin enemmän. Ampumavälimatka 100 m. – Se on vähän lennokkaampaa menoa. Se herättää minut, kun sokeriarvot laskevat liian alas. Nyt näyttää jo siltä, että kanta on sellainen, että ne alkavat pärjätä luonnossa, Hurmerinta kertoo. Luotettavaa laatua – Lotasta ei tule koskaan kunnon hirvikoiraa, mutta se alkoi itse oppia hypokoiraksi, joten se sai jäädä taloon. Joistakin on tullut oikein hyviä ystävyyssuhteitakin. Sitten voi vapaasti hakea oman palkkansa metsästä, kun on tehnyt oman osansa. Sen vuoksi se on niin hieno harrastus. Puh. Fasaanikanta laski täällä melkein nollaan, joten ajattelin, että jotain täytyy tehdä. 040 581 3124 www.asekorjaamogotsch.com e-mail: gotsch@phnet.fi Apel XS kääntöjalka cal. Supit puolestaan joutavat monttuun, sillä niiden nahat eivät ole enää juuri minkään arvoisia. – Jänismetsällä oleminen muutaman hyvän kaverin kanssa on rentouttavinta, sanoo Hurmerinta. Jalka irroitettu kolme kertaa. – Voin siellä itse niin hyvin. Siinä se riistanhoitotyön juju on. Talon takana on fasaanitarha, jossa untuvikot kasvavat ennen luontoon siirtämistä
Kolme eri versiota vuosien varrella Colt Cobraa hiottiin vuosien varrella kolmeksi eri versioksi. Kolmannen sukupolven Cobraa saa ainoastaan kaliiperissa .38 Special ja kahden tuuman piipulla. V uonna 1951 lanseerattu kaksitoiminen, kuudestilaukeava ja lyhytpiippuinen revolveri näki vuoden 2017 alussa kolmannen kehitysvaiheensa. Aircrewman oli kevennetty sarjatuotantomallista ja suunniteltu nimenomaan Yhdysvaltain ilmavoimien lentohenkilökunnalle sivuaseeksi; sitä somistaakin Yhdysvaltain ilmavoimien tähtitunnus. 1960-luvulla aseen kahvaa lyhennettiin ja pyöristettiin aikaisemmasta. Markkinoille se tuli vasta vuoden 2017 alussa. Se oli tuotannossa aina vuoteen 1981 saakka, jolloin aseen valmistus lopetettiin. Cobraa on hiottu vuosien mittaan kolmeksi eri versioksi. Revolverissa oli sama D-mallinen runko kuin kuulussa Colt Detective Specialissa. Ensimmäinen Colt Cobra -malli (First Model) oli tuotannossa vuosina 19501971, jolloin luotiin aseen toinen versio. Aseet olivat yksitai kaksitoimisia ja niissä oli alumiinirunko, joka teki ne keveiksi kantaa ja käsitellä. muutama harva .38 S&W -väljyydessäkin. Colt Courier oli tuotannossa vuosina 1954-1956. 58 ASEET Revolveriklassikko teki paluun yli 30 vuoden tauon jälkeen Colt Cobra koki jo kolmannen evoluution Legendaarinen viranomaisase Colt Cobra teki paluun markkinoille pitkäksi venyneen tauon jälkeen. Tauko venähti varsin pitkäksi, sillä ase palautettiin tuotantolinjoille. Malli valmistettiin vain noin kolme tuhatta kappaletta kaliipereissa 22 Long Vuoden 2017 alussa revolveriklassikko teki kaivatun paluun 30 vuoden tauon jälkeen. Revolverimalli oli tuotannossa vuosina 1951-1957, mutta alumiiniseoksen keveys alkoi aiheuttaa patruunarummun ja piipun suhteen väsymisja kulumisongelmia. Kun revolverille suunniteltiin vielä oma, heikkotehoisempi patruunakin, mutta sekään ei auttanut ongelmiin, aseen valmistus lopetettiin. Ensimmäisen polven Cobrassa oli valittavina useita piipun pituuksia aina kahdesta tuumasta (5,2 cm) neljään (10 cm) ja kaliipereina olivat .38 Special, .32 Colt New Police sekä .22; olipa
Colt Courier oli tuotannossa vain tovin. Rajallisen tuotantomäärän vuoksi Viper on keräilyharvinaisuus Colt-friikkien joukossa ja maksaa maltaita. Kuuluisin Colt Cobralla tehty surma tapahtui vuonna marraskuussa 1963, kun yökerhonomistaja Jack Ruby surmasi aseella presidentti John F. Tehdas itse suosittelee hiukan miedompia patruunoita. Kennedyn kiväärillä murhanneen Lee Harvey Oswaldin. Aseesta tuli tietenkin keräilykohde, ja se on vaihtanut omistajaa yli 220 000 dollarin hinnasta. Ehkä kuuluisin malli oli Colt Viper, jossa oli neljän tuuman piippu ja kaliiperina .38 Special. Ase ei vaikeassa kilpailutilanteessa menestynyt markkinoilla vuonna 1977, joka jäi sen ainoaksi valmistusvuodeksi. Murha-aseena oli .38 Colt Cobra. 59 Kuuluisin Colt Cobralla tehty surma tapahtui vuonna marraskuussa 1963, kun yökerhonomistaja Jack Ruby surmasi aseella presidentti John F. (Kuva: Wikipedia) Rifle, 32 Colt NP, 32 S&W long ja short. Alumiinirunkoiset revolverit ovat saaneet hiukan kyseenalaista mainetta siitä, etteivät ne kestä kovimpia latinkeja, jotka patruunan väljyydelle voisi käyttää jopa tehdastuotantoisissa aseissa. Tämä kuva on otettu sekunti ennen kohtalokkaita laukauksia. Colt Cobra Aircrewman sai huonoa mainetta, kun aseen alumiinirunko ei kestänyt patruunoiden painetta.. n Antti Kauranne Colt Viper on nykyisin himoittu keräilykohde vähäisen valmistusmääränsä vuoksi. Rajallisen tuotantomäärän vuoksi Viper on keräilyharvinaisuus Colt-friikkien joukossa ja maksaa maltaita. Kennedyn kiväärillä murhanneen Lee Harvey Oswaldin. Ruby tuomittiin ensin sähkötuoliin murhasta, mutta oikeudenkäynti olisi uusittu, ja jäi suorittamatta, kun syytetty kuoli sydänvaivoihin ennen uutta käsittelyä. Oswaldia oltiin siirtämässä vankilasta toiseen, kun Ruby saapui paikalle ja lopetti Oswaldin maallisen taivalluksen keskelle poliisisaattuetta. Yksi kuuluisimmista veriteoista julkaisuista kuvista on otos, jossa Jack Ruby ampuu salamurhaaja Lee Harvey Oswaldin keskelle poliisisaattuetta. Colt Cobran ensimmäinen versio saapui markkinoille vuonna 1951
Curve on kaksitoiminen (DAO) ja siinä on etsattu tähtäinristikko luistin peräpäässä. Runko on polymeeriä ja koko aseen uudelle kokonaisratkaisulle on haettu myös patenttija mallisuoja. Aseessa ei ole teräviä kulmia, jotka raapisivat ympäristöään tai haittaisivat aseen nopeata esille vetämistä. Aikanaan, kun Colt 1911 tuotiin markkinoille, kehuttiin sen kahvan ja perän poikkeuksellista muotoilua; lukon takaosa tukeutui peukalohankaan, joka helpotti aseotetta ja aseen tasapainottamista. Osoita kohti ja ammu –tilanteessa pyritään vartalo-osumiin, eli noin puoli metriä leveään ja vajaan metrin korkuiseen, yleensä liikkuvaan maaliin. Asetta myydään toistaiseksi kaliiperissa .380 ACP. Taurus on alun perin brasilialinen asetehdas, jonka kotipaikka oli Porto Alegre. Taurus-asetehdas on ratkaissut asian toisin: vuonna 2015 päivänvalon nähnyt Curve eli mutka on suunniteltu ihmiskäden muotoihin. Istuvuus ja piilotettavuus Tauruksen Curve on sananmukaisesti kurvikas ase; ensimmäiset mallit on tehty yksinomaan oikeakätisille ampujille. Erilaisten omistajavaihdosten jälkeen, joiden aikana esimerkiksi Smith & Wesson oli Tauruksen sisartehdas, yhtiö muutti Yhdysvaltojen Floridaan 1980-luvulla ja on sen jälkeen ollut merkittävä tekijä myös pohjoisamerikkalaisessa asetuotannossa. Aseuutuus sai hyvän vastaanoton tullessaan markkinoille, ja nyt tehdas on tuunannut aseeseen vakioksi Viridian-lasertähtäimen. Erittäin pyöreät muodot sopivat käteen, ja ase on helppoa piilottaa esimerkiksi vyön alle, taskuun tai lantiokoteloon, jota ei välttämättä tarvita. Taurus Curve muistuttaa ulkomuodoltaan viimeistelynaulainta. Aseen perä seuraa kämmenpohjan muotoa ja on matalana puolikaaren mallinen. Sen jälkeen pistoolien käteensopivuutta on voitu parantaa erilaisilla kahvapaloilla, joita myydään lisätai varaosina. Lähietäisyyden itsepuolustusase Pistoolissa ei ole kiinteitä metallitähtäimiä, siis jyvää ja takatähtäintä, mutta siihen on syynsä. Uutuutena 2017 aseessa on jo tehdasvalmiina Viridian-lasertähtäin ja -valo. .380 APC –kaliiperin pistooli, jossa on kolmen tuuman (7,5 cm) piippu, on tehty itsepuolustukseen eikä tarkkuusammuntaan.. 60 Taurus Curve Pituus: 13 cm Korkeus: 8,82 cm Leveys: 2,25 cm Piipun pituus: 6,98 cm Paino (tyhjänä): 400 g Kaliiperi: .380 APC Liipasimen vetovastus: 2,72 kg Makasiini: irrotettava, 6 patruunaa Valmistaja: Taurus USA Suositushinta: 392 dollaria ASEET Taurus uusi ase-erikoisuuttaan Mutkan matka jatkuu P istoolit ovat muotoilultaan voittopuolisesti kulmikkaita, pitkulaisia esineitä, joihin ampuja joutuu sovittelemaan kätensä aseen ominaisuuksien ja mittojen mukaan. Taurus-asetehdas lähti vuonna 2015 aivan uusille urille aseen Taurus Curven erittäin pyöreät muodot sopivat käteen, ja ase on helppoa piilottaa vyön alle, taskuun tai lantiokoteloon. LED-valot ja lasertähtäimet on suunniteltu varta vasten pistoolin runkoon sijoittuviksi. istuvuuden kehittämisessä
n Antti Kauranne Puukot.. Tullitie 7 G 53500 Lappeenranta Nettikauppa puukot.. Lipas istuu kokonaan rungon sisään ja aseen luistin perään on etsattu ristikkotähtäin, joka on riittävän tarkka lähipuolustuksen ampumamatkoille, eli keskimäärin 3-5 metriin. Tauruksen luisti on kevyt virittää ja liipaisimen vetovastus runsaat kaksi kiloa. Myös aseen liipasinkaareen saa erillisen Kydexin suojan, joka estää liipaisimen osumisen taskussa esimerkiksi avaimiin, kyniin tai muihin pitkulaisiin esineisiin vahingossa. Aseen turvaominaisuuksiin kuuluu lipasvarmistin sekä latauksen ilmaisin aseen luistin yläpuolella. Aseen otekohdat on karhennettu ja luisti on käsitelty nopeata ja helppoa virittämistä silmälläpitäen. 0400 550 915 parhaiten iltaisin Jorma Simolin myynti@puukot.. Pienellä harjoittelulla kuka tahansa oppii osumaan tällaiseen maaliin ihan vain ojentamalla aseen sitä kohti, ja kiinteät tähtäimet eivät ole tarpeen. Taurus Curven suositushinta on rapiat 400 dollaria. Lippaaseen, joka istuu kokonaan aseen kahvaan, menee kuusi patruunaa ja piippuun yksi. Itsepuolustustilanteet, joissa väkivallalla uhattu vetää aseen esiin ja ampuu välittömästi kohti hyökkääjää, tapahtuvat jenkkilässä, jonka markkinoille ase on suunniteltu, keskimäärin kolmen metrin etäisyydeltä niin sisäkuin ulkotiloissakin. Puh. Pyöreät muodot ja matala puolikaareva kahva mahdollistavat aseen piilottamisen esimerkiksi vyön alle ilman koteloa. 61 .380 APC –kaliiperin pistooli, jossa on kolmen tuuman piippu, on tehty itsepuolustukseen eikä tarkkuusammuntaan. Osoita kohti ja ammu –tilanteessa pyritään vartalo-osumiin, eli noin puoli metriä leveään ja vajaan metrin korkuiseen, yleensä liikkuvaan maaliin. PUUKON OSAT JA TARVIKKEET SUORAAN NETTIKAUPASTA TAI PUHELINMYYNTINÄ. Luistin virittäminen on myös rakennettu kevyeksi, eikä vaadi paljoa voimaa
Ase ei ole halvimmasta päästä, sillä sen suositushinta on 1147 dollaria. Aseessa kuitenkin kiinnittää huomiota sen erittäin matala muotoilu ja pistoolin piippurakenteen korkeus; se tulee nimittäin aivan liipaisinkaaren etupuolelle ja alas. Aseeseen voi tuunata myös lisävarusteita; laseria ja optiikkaa, mutta kuinka ne mahtavat vaikuttaa itse liipaisuja laukaisukokemukseen. Palautinjousi on sijoitettu omaan tilaansa liipaisimen eteen, ja aseen kehittäjät sanovat sen suuntaavan rekyylin iskuenergia ampujan käteen aikaisempaa suorempaan, jonka pitäisi vähentää rekyyliä ja lisäävän ampumasuorituksen tarkkuutAseen muotoilu ja vaihdettavat kahvapalakomponentit ovat tuoneet pyssydiggareille mieleen ensimmäisen polven ”muovipistoolit” eli itävaltalaiset Glockit. Varmistin on sijoitettu aseen liipaisinkaareen. Tehtaan uusi käsiasemalli Hudson H9 oli kolmen vuoden kehittelyn tulos. Liipaisimessa on suora veto Colt 1911:n tyyliin. n Antti Kauranne. Hudsonissa on myös kisko lisälaitteiden kiinnittämiseen. Aseen muu muotoilu ja esimerkiksi vaihdettavat kahvapalakomponentit ovat tuoneet pyssydiggareille mieleen ensimmäisen polven ”muovipistoolit” eli itävaltalaiset Glockit, ja teräsrunkoisen Hudsonin onkin sanottu olevan ruma ristisiitos Coltia ja Glockia, vaikka siinä ei polymeeriä ole käytetty lainkaan. Aseen muoto on varsin erikoinen, ja kulmikkuudessaan tuo mieleen ensimmäisenä legendaarisen Colt 1911 –aseklassikon, joka oli aikanaan varsin käänteentekevä koko itselataavan pistoolisuvun kehitykselle. Ase on pesitetty 9x19 millin Luger-patruunalle, joita lipas 9x19 – Parabellum-patruunaa ampuva Hudson H9 -pistooli on erikoisen näköinen. Varmistinjärjestelmän voi halutessaan vaihtaa toisenlaiseen. H udson-asetehdas on uusi Yhdysvaltojen markkinoilla, mutta tuntuu satsaavan omaan tekemiseensä. ta. 62 Hudson H9 Paino: 963.9 g lataamattomana Pituus: 193.7 mm Piipun pituus: 108.7 mm Leveys: 31.5 mm Korkeus: 132.7 mm Kaliiperi: 9*19mm Parabellum Itselataava kertatuli Lippaan koko 15+1 Etutähtäin Trijicon HD ASEET Hudson H9 yhdistelmä Colt 1911:ta ja Glockia Kolmen vuoden kehittelyn tulos Hudson H9 näki päivänvalon vuoden 2017 SHOTShow– messuilla Las Vegasissa Yhdysvalloissa. Ase on tehty molempikätisille lippaanvapauttimet huomioiden. vetää kaikkiaan 15 kappaletta
1950-luvulla perustetun yrityksen edustajat tapasivat amerikkalaisia pääomasijoittajia vuoden 2016 Shot Showssa Vegasissa ja myös aseyrittäjät Mark Stonen ja Travis Noteboomin, jotka olivat luoneet Nighthawk Custom –laatuasemerkin. Erikoisemman patruunapoistosyteeminsä vuoksi revolveri ei tarvitse moon clippejä, jotka nopeuttavat lataamista. Mongoose ja Super Sport yhteisesittelyssä.. Kahden tai kolmen tuuman piipulla varustettu itsepuolustukseen tarkoitettu ase ampuu 9x19 millin Luger-patruunaa, ase on jyrsitty alumiinista tai teräksestä ja siinä on Hoguen kahvapalat. Isot kaliiperit aina jees! Eurooppalainen, tarkemmin saksalainen Frankufurtissa sijaansa Useampi patruuna takasi edun tulitaistelutilanteessa, ja itselataava pistooli omine kehitelmineen lähti omille teilleen. Y hdysvalloissa, jossa aseteknologia eteni muuta maailmaa sutjakkaammin, keksittiin ensimmäisenä revolveri: ase, jossa pyöreän malliseen sylinteriin, renkaaseen, saatiin pakattua monta patruunaa peräkkäin ammuttaviksi. Itsepuolustukseen tarkoitettu ase ampuu 9x19 millin Luger-patruunaa. Edellisen hinta alkaa 3499 ja jälkimmäisen 4799 taalasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että revolveri, jonka uudempi nimi juontuu latinan sanoista re volve eli kääntyä uudelleen, olisi unohdettu. 63 ASEET Rengaspyssyn paluu vaatii isoja kaliipereita Korth & Nighthawk luottavat tehoihin Sky Hawk on kiinnostavin Nighthawk Custom/Korth –uutuuksista. Useita päiviä kestäneiden neuvottelujen jälkeen saksalaiset päättivät yhdistää osaamansa laadun Nighthawk Custom –yrittäjien aseinnovaatioihin, ja yhteistyön hedelmät ovat nyt markkinoilla. Erityisesti kaksitoiminen revolveri, jossa ei tarvitse viritellä iskurihanaa, on helppokäyttöinen verrattuna pistoolin monimutkaisempaan varmistin-viritysluisti –logistiikkaan. Se on riittävä myyntiargumentti maanosalle, jonka asemarkkinat ovat pysyvästi kuumentuneita. Revolverin käyttöön riittää myös vain yksi käsi, kun taas pistoolin sutjakkaampi käyttö suosii kyllä kahta toimivaa kättä. Pistoolin, erityisesti Coltin legendaarisen 1911-mallin etuna katsottiin olevan useamman patruunan lipas kuin perinteisen revolverin, jonka ”patruunarenkaaseen” saatiin tukittua vain kuusi patruunaa. Willie Korthin perustamassa tehtaassa on kuitenkin aina uskottu laatuun, ja aseet ovat olleet kalliin sorttisia. Samaa ideologiaa, joskin pidemmällä piipulla, edustavat Nighhawkin .357 Mongoose sekä .357 Supersport. Useat henkilöt arvostavat revolveria edelleen enemmän kuin pistoolia lähinnä siksi, että se on toimintavarmempi, vähemmän häiriöaltis ja yksinkertaisempi vasta-alkajankin opetella. Jenkkilässä operoivalla yrityksellä on kolme laatutuotetta, joita kaikkia yhdistää yksi asia: tehokas patruuna ja iso kaliiperi. Useampi patruuna takasi edun tulitaistelutilanteessa, ja itselataava pistooli omine kehitelmineen lähti omille teilleen. pitävä asetehdas Korth, on jäänyt monen suuremman nimen varjoon. n Antti Kauranne Korth/Nighthawk Custom Sky Hawk, kaliiperi 9 mm. Myös hintalapussa on statusta; kun mainitsee ostaneensa Korthin/Nighhawkin 9-millisen revolverin (kyllä, luitte oikein, revolverin), jonka vähittäismyyntihinta on 1699 dollaria, ympärillä tulee hiljaista… Hieman samalla tavalla kuin autojutuissa: jos kaverilla on Rolls Royce tai Lamorghini, ei sen hinta/laatu –suhteesta keskustella, koska klassikko on ajaton käsite ja hintalaput vain niitä varten, joiden tarvitsee niitä katsoa. Mutta sitten siellä keksittiin myös pistooli, joka syrjäytti revolverin käsiaseena. Kiinnostavin Nighthawk Custom/Korth –uutuuksista on juuri Sky Hawk
Komposiittirunkoisessa aseessa on irroitettava kymmenen patruunan lipas. Sellaisen laati John Browning korvaamaan äärimmäisen epäluotettavan ranskalaisen Chauchat-pikakiväärin ja Hotchkiss M1909:n konekiväärin. Aukean maan yli hyökkääminen BAR-metsästysasetta on myyty yli miljoona kappaletta, mikä kertonee aseen Paljon tulivoimaa, vähän rekyyliä -myyntilausekkeen eläytyneen todeksi monen mielessä. Aseen esi-isä on ensimmäisen maailmansodan aikainen BAR-automaattikivääri. Se on kevyin palveluksessa ollut .30-06 Springfield -patruunaa ampuva sarjatulikivääri, vaikkakin sen keveys ja ainoastaan 20 patruu. BAR oli alun perin tarkoitettu raskaaksi automaattikivääriksi, mutta sitä käytettiin suurimman osan sen urasta pikakiväärinä haaratuella varustettuna. E lettiin ensimmäisen maailmansodan asemasotavaihetta. Tarvittiin pienikokoisempaa, mutta tulivoimaista asetta, jonka voisi kantaa atakissa mukana ja jonka tulinopeus riittäisi paikalliseen ylivoimaan kertalaukauskiväärein varustettujen vastustajien nitistämiseksi. linjamuodostelmissa oli tuhoon tuomittua, koska miesvitjoja odottelivat tuhoisat raskaat konekiväärit. Sekä keskusettä ympärysvaltojen joukot olivat jämähtäneet juoksuhautoihinsa, jossa piileskelivät tykkitulelta ja myrkkykaasuilta. 64 ASEET Herkku, josta ei pääse nauttiman Suomessa BAR M3: 10 patruunan irtolipas Harvalla metsästysaseella on niin sotaista esihistoriaa kuin Browningin BAR MK3 DPM:llä, joka lanseerattiin markkinoille vuonna 2016. Niiden tuki oli tarkkaa, mutta aseet itsessään olivat niin raskaita, ettei niitä voitu kantaa mukaan hyökkäyksiin
Marcel Olingerin johtama ryhmä sai valmiiksi kehitelmän, jonka 50-vuotista juhlavuotta vietettiin vuonna 2016. Asetta valmistettiin 85 000 kappaletta ennen sodan loppua. 65 BAR oli käytössä vielä Korean sodassa ja aseapuna EteläVietnamin armeijalla. Kaasutoiminen itselataava metsästyskivääri on melko kaukana ensimmäisen maailmansodan joukkomurha-aseesta, mutta tehdas ja tuotemerkki on toki sama. ”Karbiini 66” oli projektinimi sille aseelle, jonka nykypäivän metsästäjät tuntevat BAR-puoliautomaattisena jahtikiväärinään. Aseen esi-isä on ”Karbiini 66”, joka suunniteltiin Belgian Herstalissa. Siitä toivottiin ratkaisijaa ensimmäisen maailmansodan asemasotaan; automaattikiväärien oli tarkoitus tulituksellaan pitää vihollisen jalkaväki suojautuneena juoksuhautoihinsa hyökkäyksen edetessä ei-kenenkään-maan yli. Patruunakapasiteetti on kaliiperista riippuen 3+1 tai 4+1. BAR M3 DBM 2017 on uskomattoman kevyt; vain 2,7 kiloa kaliiperissa .308. Luotettava yli puoli vuosisataa Ensimmäiset Browning Machine Rifle -nimellä tuolloin tunnetut aseet valmistuivat Winchesterin tehtaalta joulukuussa 1917 ja toimitukset armeijalle alkoivat helmikuussa 1918. Suomen metsästyksissä laillinen patruunakapasiteetti on riistalajista riippuen 2+1 tai 3+1. BAR-metsästysasetta on myyty yli miljoona kappaletta, mikä kertonee aseen myyntilausekkeen ”Paljon tulivoimaa, vähän rekyyliä” eläytyneen todeksi monen mielessä. Kivääriä saa useilla tukkiversioilla ja joko kiinteällä tai irrotettavalla lippaalla. Erikoisuutena 10 patruunan lipas Suomalaisille Browning on metsästysaseena varsin tuttu peli; ensin tuli Acera ja vuonna 2013 suoravetolukkoinen Maral. Hämmästyttävintä komposiittirunkoisessa aseessa on kuitenkin sen uskomattoman pieni paino: vain 2,76 kiloa. Kaikkia kaliipereja saa myös Suomesta. Aseessa on Picatinny 1913 –kisko isävarusteille; kiskon kokonaispituus on 102 senttiä, josta piippua 42,5 senttiä. Kotoinen aseja metsästyslakimme kun rajoittaa monen muun maan tavoin patruunakaBAR MK3:ssa on Battue-tähtäinkisko, valokuitutähtäimet ja kiikaritähtäimen kiinnitysmahdollisuus. Suunnitteluryhmässä oli mukana alkuperäisen sotilas-BAR:n suunnitelleen John Moses Browningin pojanpoika Bruce. Patruunakapasiteetti on kaliiperista riippuen 3+1 tai 4+1. Kivääriä valmistivat Colt, Winchester ja Marlin-Rockwell. BAR oli käytössä vielä Korean sodassa ja aseapuna Etelä-Vietnamin armeijalla. Vuodelle 2017 tehdas lanseerasi jälleen BAR-uutuuden; peräti kymmenen patruunan irroitettava lipas kaliiperissa .308. BAR MK3:ssa on Battue-tähtäinkisko, valokuitutähtäimet ja kiikaritähtäimen kiinnitysmahdollisuus. Vuoden 2016 BAR Mark III on kevytmetallirunkoinen itselataava metsästyskivääri eri kaliipereissa: 308 Win., 30-06, 300 WM tai jopa 9,3 x 62. pasiteettia metsästyksessä muissa kuin käsiviritteisissä kivääreissä. nan lipas haittasi käyttöä konekiväärinä. Monin paikoin sitä käytettiin 1990-luvulle asti. Belgiassa ja Yhdysvalloissa toimineessa asesuunnittelijaryhmässä oli mukana muiden muassa Bruce Browning, joka oli ensimmäisen maailmansodan aikaisen BAR-automaattikiväärin suunnittelijan John Moses Browningin pojanpoika. Monin paikoin sitä käytettiin 1990-luvulle asti. n Antti Kauranne
Vuonna 2017 aseiden jälleenmyyntihinta on jo yli 4500 dollaria. Hupaisa yksityiskohta tässä varsin mahtipontisessa keräilykiväärissä on sen takatähtäin; perinteinen pystyyn nostettava tikasmal. gunmetal) kutsutusta pronssiseoksesta. joka oli ensimmäinen Winchester-tuotenimellä valmistettu kivääri. Aseen kehittäjä Benjamin Tyler Henry ei ehtinyt omalla nimellään patentoitua ratkaisua juuri hyödyntää, kun amerikkalainen Oliver Fisher Winchester osti patentin oikeudet, otti sen kehittäjän töihin ja alkoi valmistaa aseita omalla nimellään. Keltainen poika). Vuonna 2016 aseesta valmistettiin erittäin kallis, noin 500 aseen keräilysarja, joiden ennakkomyynti oli rapiat 3000 dollaria. Nyt Yellow Boysta pyydetään jo yli 4500 dollaria. E nsimmäinen vipulukkoase oli Henry-kivääri, joka kehiteltiin vuonna 1860. Juhlavuoden Yellow Boyn erikoisuuksia ovat korkein mahdollinen pähkinäpuulaatu kaikissa puuosissa, perinteinen 8-kulmainen octagon-piippu sekä 150-vuotisjuhlakaiverrukset. Winchesterin menestysmalli oli vuoden 1866 (Model 1866), Winchesterin juhlamallin kaiverrukset ovat harvinaisen komeita. Piipun side oli kultainen, ase pesitettiin kaliiperille 44-40 ja siinä oli 24-tuumainen piippu. Aiempaan Henry -kivääriin perustuvan ’66-mallin runko oli tehty ”asemetalliksi” (engl. 66 ASEET Winchester juhlisti 150-vuotistaivaltaan keräilyaseella Vipulukko osoittautui tulivoimaiseksi ja nopeaksi Winchesterin 150-vuotisjuhlien kunniaksi valmistettiin noin 500 aseen keräilysarja. Sen messinginvärin vuoksi kivääri sai lisänimen ”Yellow Boy” (suom
Kiilalukossa aseen sulkujärjestelmä, jossa sulkukappale liikkuu poikittain yleensä 67 pystytasossa piippuun nähden. Suurin parannus alkuperäiseen Henry-kivääriin nähden oli Nelson Kingin patentoima latausportti rungon oikeassa kyljessä ja ampujan kättä kuumalta piipulta suojaava etutukki. Kiilalukko on kestävä, pienikokoinen ja hienostunut aseen sulkukoneisto. Alkuperäinen ase oli mullistava uutuus etenkin lukkonsa johdosta, sillä siinä oli rungon alapuolella olevalla kahvalla varustettu viritysja latauskoneisto. Alkuperäistä myytiin paljon Alkuperäistä ”keltaista poikaa”, eli .44 Henry -kaliiperista reunasytytteistä patruunaa käyttävää kivääriä valmistettiin vuosina 1866–1898 lähes 160 000 kappaletta. Vipulukossa aseen lukkoa liikutetaan lukon alla tai harvemmin sivulla olevalla viritysvivulla kaarevalla liikkeellä edestakaisin. Winchesterin 15 patruunan putkimakasiini oli mahdollista tyhjentää 15 sekunnissa – merkittävä asetekninen etu 1800-luvun lopussa, jolloin aseet olivat armeijakäytössä useinkin vielä kertalaukauksisia. ja 4. Sitä valmistettiin 20” piipulla varustettuna karbiinina, 24 tuuman piipulla varustettuna kiväärinä ja 27 tuuman piipulla varustettuna muskettina. mallissa rungon etuosa on leveämpi paksumman etutukin vuoksi. Plevnan piirityksessä Venäjän armeijat marssivat suljetuissa muodoissa valtaamaan kaupunkia Turkilta ja tattarilta. Vipu poistaa ammutun patruunan hylsyn ja nostaa seuraavan patruunapesään. Winchesterin ylivoimaa n Winchester osoitti ylivoimansa muskettien ja kertalaukaussekä nykyaikaisten kiväärien yhteiselokaudella karmealla tavalla Venäjän ja Turkin välisessä sodassa 1877. Winchesterin ”kampilukko” on edelleen toimiva vaan harvoin nähty ratkaisu; lännen-retroissa kuitenkin se ainoa oikea lukkomalli. Sulkukappale liikkuu yleensä viritysvivun liikuttelemana lukon kehykseen tehdyssä leikkauksessa. Kampilukon vikkelä käyttö aiheutti ikävän yllätyksen armeijoille, joilla oli pääosin vielä kertalaukauskiväärejä käytössään. n Antti Kauranne. Turkkilaiset avasivat tulen yli 500 metrin päästä Peabody Martini –kertalaukauskivääreillään, ja kun vastustaja oli ehtinyt noin 200 metrin päähän, turkkilaiset vaihtoivat Vinsuihin, ja silloin niitto alkoi toden teolla. li, jollainen alkuperäisessäkin aseessa oli. Alkuperäinen Yellow Boy oli mitoiltaan sama, mutta melkoisen paljon arkisempi kuin 150-juhlavuoden keräilykappaleet. Ensimmäisessä tuotantomallissa runko oli samanlevyinen koko mitaltaan, mutta 2., 3. Kahdessa rynnäkössä venäläiset kärsivät noin 26 000 miehen kokonaistappiot ja suuren osan näistä jo ennen kuin itse pääsivät edes avaamaan tulta. Alkuperäinen ase oli mullistava uutuus etenkin lukkonsa johdosta, sillä siinä oli rungon alapuolella olevalla kahvalla varustettu viritysja latauskoneisto
Hätiin riensi aseseppä John Baird Thorneycroft, joka esitteli ensimmäistä bullpup-periaatteella toimivaa kivääriä. Desert Techin MDR on avaruusajan muotoilua. Jonkin verran on myös kyselty pistimen ja aseen kenttähuoltotarvikkeiden sijoittelusta, mutta nämä ovat sekundäärejä huolenaiheita. K un silmän verkkokalvoille tarttuu ensimmäinen näköhavainto Desert Techin MDR-aseesta, katsoja pudistaa vaistomaisesti päätään ja vilkaisee uudestaan. Aseratkaisun eduiksi katsotaan sen lyhyt rakenne ja siitä johtuva helppo käsiteltävyys esimerkiksi pienissä ja ahtaissa tiloissa. Aseessa oli. Yhdysvalloissa tosin vuonna 1957 on kerrottu sanaa käytetyn hieman erikoisemmista, jopa hienosteleviksi tuunatuista tarkkuuspistooleista. Oudon näköinen kivääri on kuin karannut jostain konsolipelien tulevaisuuden galaksisotien alien-armeijan arsenaalista. Vaihtokaliiperisella bullpup-ratkaisulla on kannattajansa. Bullpup-aseissa painopiste on melko matalalla, joka aiheuttaa aseen piipun nousua etenkin sarjatulella, joka muodostuu epätarkaksi. 68 Desert Tech MDR n Desert Tech MDR puoliautomaattikivääri 7.62/.308 Kaliberissa 7.62/.308: Piippuvaihtoehdot: 16” (kokonaispituus 66,55cm = muu ase) Lipas: useimmat AR10 lippaat Rungon väri: Flat dark earth (hiekka) tai musta Perälevy ja poskipakka ovat säädettävät Kiväärin paino: 3,81 kg Hinta: 3 504 euroa ASEET johtuva helppo käsiteltävyys esimerkiksi pienissä ja ahtaissa tiloissa, huonoiksi taas arvellaan esimerkiksi ampujan pään ollessa lähempänä itse actionia kovempi melu ja silmille lentelevät hylsyt. Näin aseen kokonaispituus saadaan lyhyemmäksi kuitenkaan lyhentämättä piippua aseen kantomatkan ja tehon kustannuksella. Myös aseratkaisun ”tunnoton” liipaisinongelma on ollut arvostelun kohteena. Desert Techin MDR on niin sanottu bullpup-ase. Ensimmäinen Bullpup-kivääri Englannin imperiumi etsi lyhyempää kiväärimallia 1900-luvun alussa. Aseratkaisun eduiksi katsotaan sen lyhyt rakenne ja siitä väen oli hankalaa käytellä hevosen selästä pidempää tavallista kivääriä. Rakenteellisesti sana tarkoittaa kivääriä tai haulikkoa, jossa sekä lipas että laukaisukoneisto ovat liipaisimen takana. Bullpupsanan etymologiaa eli alkuperää ei oikein tunneta. Etenkin vasenkätisille ampujille ratkaisu on ongelmallinen, ja hylsyjen poistoa on suunniteltu alastai eteenpäin tapahtuvaksi eri malleissa. Afrikan buurisodissa oli havaittu, että nimenomaan ratsuTodellista tulevaisuuden muotoilua! Erikoinen Desert Tech MDR Erikoisen näköinen Desert Tech MDR tunnetaan myös Suomessa
Seuraavat kehitelmät nähtiin toisen maailmansodan jälkeen sekä Englannissa että Ranskassa, mutta ongelmaksi muodostui edelleen aseiden käsiteltävyys sekä se, ettei lukkokoneisto oikein kestänyt 7,62-millisen patruunan kovaa rekyyliä. Seuraava vakavasti otettava yritelmä nähtiin Ranskassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Eversti Armand-Frederic Faucon kehitteli 6,5-millistä patruunaa ampuvaa puoliautomaattiasetta, ja niin ikään ranskalainen Henri Delacre kehitti jo vuonna 1936 ensimmäisen bullpup-pistoolin. Ase on bullpup-tyyppinen vaihtokaliberinen tarkkuuskivääri ja siihen on saatavana useita eri kalibereita. Lipas: 6 patruunaa Rungon väri: Flat dark earth (hiekka) tai musta Perälevy ja poskipakka ovat säädettävät Etutukin kiskot ja monopod kuuluvat hintaan. Ensimmäisellä bullpup-aseella, Thorneycroftin lyhennetyllä Lee Enfieldillä oli surulllinen historia. Kun armeijat alkoivat siirtyä kohti pienempiä kaliipereja, bullpup-ajattelu kaivettiin uudelleen esille. Kiväärin paino: 4,92-5,12 kg Kaliberissa 6.5 cm Piippuvaihtoehdot: 26” (kokonaispituus 93,98cm) Lipas: 6 patruunaa Rungon väri: Flat dark earth (hiekka) tai musta Perälevy ja poskipakka ovat säädettävät Etutukin kiskot ja monopod kuuluvat hintaan Kiväärin paino: 5,17 kg Hinta: 6527 euroa saman mittainen piippu kuin Lee Enfield -kiväärissä, mutta kokonaismitaltaan se oli lyhyempi. Ase jäi sotaministeriön pöydälle.. Keksijällä oli huonoa onnea: sotaministeriöllä oli toinen lyhennetty malli samasta aseesta koekäytössä, ja toisaalta Thorneycroftin aseessa oli sen keveydestä johtuen todella voimakas rekyyli ja samoin aseen käsittely lukkoratkaisusta johtuen oli hankalaa. Desert Tech SRS-A1 n Desert Tech SRS-A1 pulttilukkoinen tarkkuuskivääri (.308WIN., 6.5CM). Bullpup-aseissa painopiste on melko matalalla, joka aiheuttaa aseen piipun nousua etenkin sarjatulella, joka muodostuu epätarkaksi. Ensimmäisenä 5,56-millisen lyhyen aseen esitteli FAMAStehdas, jonka F1-malli otettiin koekäyttöön vuonna 1971 ja kokonaisuudessaan vuonna 1978. 69 . Kaliberissa .308 win. Asetta saa mustan lisäksi myös aavikonruskeana. Piippuvaihtoehdot: 22” (ilman suujarrua = muu ase) tai 26” (kokonaispituus 93,98cm)
Bullpup-armeijamallisista oli ensimmäisenä läpimurron tehnyt Steyrin AUG. SP66 Asekaappi 570,00€ 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaappi 720,00€ 150x 55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi 990,00€ 150x65x55 cm 200 kg SP88 Asekaappi 890,00€ numerolukolla, mitat SP88 SP99 Asekaappi 1340,00€ numerolukolla, mitat SP99. Kokeilut aloitettiin vuonna 1978 ja aseita tuotettiin noin 2000 kappaletta vuosina 1978-1983, mutta sen havaittiin olevan epätarkoituksenmukainen ajateltuun käyttöön ja erä myytiin ulkomaille, pääasiassa Yhdysvaltoihin itselataavana kertatuliversiona siviilikäyttöön. n Antti Kauranne UUDET KOTISIVUMME WWW.ASETALO.COM! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästysja urheiluaseita. Onnistunut sotilasratkaisu Vuonna 1977 itävaltalainen Steyr-tehdas esitteli ensimmäisen onnistuneen armeijaversion bullpup-kivääriraitaisuksi: AUG eli yleismaailmallinen kivääri, joka ampuu 5,56 x 45 mm –patruunaa. Oudon näköinen ase kertoi muotokielellään, miltä tulevaisuuden jalkaväenkivääri tulisi näyttämään, ja usean maan armeijat ottivat Steyr AUG:n palvelusaseekseen. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. Jälkimmäisestä mallista ainakin suujarrullinen versio ei joudu kokonaismittansa vuoksi ”Muu ase” –luokkaan. Kun valitset kaappia niin vertaa painoa ja hintaa, se kertoo kaapin rakenteen. Hintoihin lisätään rahti. Suomen aselakiin mahtuu bullpup Kotimainen aselaki määrittelee metsästyskiväärin kahden käden käsiteltäväksi, olkapäähän tuettavaksi ampuma-aseeksi, jonka vähimmäispituus on 84 senttiä, josta piipun mittaa 40 senttiä. 70 FAMASin seuraava malli G2 esiteltiin vuonna 1994 ja aseiden korvausprosessi on edelleen meneillään. Tätä lyhyemmät versiot joutuvat luokkaan ”muu ase”, jolle on hankalampaa saada kantolupaa ilman pitkää aseharrastajataustaa. Myös kotimainen Valmet-kivääritehdas innostui kokeilemaan bullpup-ratkaisua erityisesti laskuvarjojääkäreille ja muille erikoisjoukoille. Mitat korkeus 150cm, leveys 38cm, syvyys 28cm. TAMMI TARJOUKSIA! MINIRIFLES mm: Chiappa 22lr M-four pro 795,00 Chiappa 22lr M-four 745,00 Walther Colt M4OPS carbine 22lr 860,00 Smith & Wesson M&P15-22 22lr 1050,00 Romak AKEF1 22lr (AK kopio) 450,00 GSG STG44 RDW 650,00 GSG AK47 –22 490,00 GSG ISSC MSR MK22 570,00 JP Enterprise JP-15-22 pienoiskiv 2550,00 JP-JP15UA-22 22lr upper täyd. 1400,00 CMMG M4LE AR15/22 pienoiskiv 1450,00 CMMG AR 22lr conversion kit 345,00 Chiappa M4 upper receiver/yläkerta 22lr 480,00 Loukkumiehille/harjoitteluun mm; Taurus M970 Tracker 6,5”, ruostumaton 680,00 Smith & Wesson M617 22lr 4” ruostumaton 1490,00 Smith & Wesson M617 22lr 6” ruostumaton 1490,00 Ruger KSP242, kal 22lr , piippu 4” ruostumaton 975,00 Chiappa SAA 1873 22lr 4,75” sinistetty 315,00 Slip 2000 aseenpuhdistuskemikaalit! Suojaa aseesi kunnolla! Slip 2000 60367 haulikon puhdistusaineet, 3 pulloa 29,00 Slip 2000 AR puhdistussarja, 3 pulloa 29,00 Slip 2000 aseöljy 120ml 18,00 Copper/cutter/kuparinpoistoaine 120ml 18,00 Carbon Kiler/karstanpoistoaine 120ml 18,00 Slip 2000 Gun Lube synteettinen aseöljy 30ml 8,00 Slip 2000 EWL AR15/Ak47 aseöljy 30ml 18,00 Slip 2000 veitsiöljy 30ml, veitset huoltoon! 8,00 KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Valoa pimeyteen!!! Nyt kestävät amerikkalaiset valaisimet tarjouksessa! 2AA SL67100 LED käsivalaisin 37,00 NYT 25,90 2AA SL67201 käsivalaisin 22,00 NYT 15,40 3C SL33304 LED käsivalaisin 61,00 NYT 42,70 3C SL 33242 Luxeon, keltainen käsivalaisin 65,00 NYT 45,50 3C SL33252 Xenon käsivalaisin 48,00 NYT 33,60 3N led, SL62304 käsivalaisin 28,00 NYT 19,60 4AA SL68304 LED käsivalaisin 44,00 NYT 30,80 4AA SL68342 Luxeon käsivalaisin 55,00 NYT 38,50 4AA SL68252 Xenon käsivalaisin 37,00 NYT 25,90 TL2 LED Tehokas taktinen valaisin 99,00 NYT 79,00 Stinger C4 led ladattava, kunnon valaisin! SL75826 200,00 NYT 140,00 TLR-1 Game spotter, SRVA aseeseen vihreä valo 245,00 NYT 200,00 SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. Oudon näköinen kivääri on kuin karannut jostain konsolipelien tulevaisuuden galaksisotien alienarmeijan arsenaalista. Suomalainen aseliike Teuvo Louhisola tuo maahan pariakin vaihtokaliiperista bullpup-ratkaisua; Desert Techin MDR:ää ja pulttilukkoista tarkkuuskivääriä SRS-1:ää. Älä luota peltikaappehin, valitse aseillesi kunnon turvakaappi. Itävallan armeijalla sen nimi on Sturmgewehr 1977, StG 77. FN P90-malli ei edes näytä aseelta, jos rehellisiä ollaan
T3x TAC A1 –mallia saa pesitettynä 260 Remington, 6.5 Creedmoor, ja .308 Winchester. Sakon mukaan T3X TAC A1 –ase tulee muuttamaan taktisten tarkka-ammunta-aseiden aikaisemman käsitteen. muunneltu, jolloin yksittäinkin lataaminen onnistuu sukkelammin. Aseissa on myös vaimenninkierre (M15 x1 Sako) jo valmiina. Alumiinisessa rungossa haetaan AR-soveltuvuutta etutukkien, kahvojen ja perän osalta. Alumiinirunkoinen tukki on molempikätinen. V uonna 2016 Tikka-asetehdas päästi markkinoille kaikkiaan 19 eri kivääriuutuutta. Piipun päällä on Picatinny-kisko lisävarusteiden kiinnittämiseen. Tikkojen perinteistä kiikarinkiinnityskiskoa (17 mm Tikka) on paranneltu siten, että siihen saa jälkiasennuksena Weavertai Picatinny-kiskon aikaisempaa sutjakkaammin. Taktinen modulaari eli muunneltava kivääri on kaikkien viranomaisja erikoisjoukkojen haaveena. Aseen liipaisin on kaksitoiminen ja vetopituus ampujan säädettävissä, ja perän poskipakan – sekä myös koko tukin – saa säädettyä ampujan mittojen mukaan. Aseiden käyttäjäryhmät oli jaettu seitsemään eri luokkaan, ja yhtenä näistä olivat viranomaistarkka-ampujat. Suomalainen Tikkamerkki on maailman markkinoilla hyvässä huudossa, eikä vähiten erilaisten kaliiperivaihtoehtojensa vuoksi. Aseessa on mukana suujarru. Synteettistä tukkimateriaalia on niissä malleissa, joissa ei ole säädettävää poskipakkaa, käsitelty uutta ääntä vaimentavalla pintakäsittelyllä, joka ehkäisee äänen syntymistä synteettisen tukin osuessa esimerkiksi oksiin tai muihin maastossa oleviin esteisiin. Tikkalaista snaipperia saa jo 20 tuuman (50 cm) tai 24 tuuman piipulla, ja sen paino vaihtelee 4,6 ja 5,1 kilon välillä. Aseita saa myös Suomesta, ja niiden hinta on hiukan yli 2000 euroa. n Antti Kauranne. Aseen tukissa on vaihdettavat pistoolikahvat ja aikaisempaa vahvempi iskunvaimenninlevy perässä. Tikka lähtee kansainväliseen snaipperiasekilpaan hyvillä meriiteillä: T3 on kerännyt kehuja eri maiden armeijoilta ja viranomaisilta jo toistakymmentä vuotta. Tehdas muistuttaa, että jo vuonna 2004 se kehitti Ranskan poliisille ja santarmeille T3 taktisen kiväärin, joka on saavuttanut mainetta ja käyttöä useissa muissakin valtioissa viranomaisja armeijan aseena. Taittuva perä, nopeasti säädettävä poskipakka sekä säädettävä vedon pituus ovat ohjelmassa ja aseen piippuun voi kiinnittää joko vaimentimen tai liekinsammuttimen. Aseen lippaaseen menee kymmenen patruunaa, mutta myös pikatilanteet on huomioitu siten, että hylsyn poistoaukkoa on laajennettu ja Tikkojen perinteistä kiikarinkiinnityskiskoa (17 mm Tikka) on paranneltu siten, että siihen saa jälkiasennuksena Weavertai Picatinny-kiskon aikaisempaa sutjakkaammin. 71 T3x TAC A1 Kaliiperit: 308, 260Rem ja 6,5 Creedmoor Kokonaispituus: 1104mm/1011mm/ 910mm (perä ”auki”) Kokonaispituus: 859mm/776mm/675mm (perä taitettuna) Piipun pituus: 24” (20” ja 16” muu-ase) Paino: 5,1kg (4,9kg ja 4,7kg) Kierre: 5/8x24 Lipaskapasiteetti: 10+1 Laukaisukoneisto: 1-2 kg kaksivaiheinen säädettävissä oleva ASEET Snaipperin todellinen päiväuni Tikka T3x TAC A1 Tikka T3X TAC A1 tullee muuttamaan taktisten tarkkaammunta-aseiden aikaisemman käsitteen. Äänenvaimenninkierre on vakiovaruste. Aseen suositushinta on 1900 dollaria
72 ASEET Uusilla tarkkuuskivääreillä pudotellaan maaleja jopa 2,5 kilometristä Snaipperiperinne elää Venäjällä vahvana Venäjän armeijan talvija jatkosodan aikana kehittämä aselaji, tarkka-ampujat, on pysynyt vahvasti kehityksessä mukana. Itse aseen tehokkaaksi ampumaetäisyydeksi ilmoitetaan 2500 metriä. Tehdas tiedotti viime lokakuussa, että sen testiampuja oli osunut metrin kokoiseen maaliin jopa 4210 metrin matkalta. Uusilla Sumrakja Orsistarkkuuskivääreillä osutaan miehen kokoiseen maaliin jopa 2,5 kilometristä. S VLK-14 Sumrak on Lobajev Arms –asetehtaan valmistama tarkkuuskivääri. Uutuudet tullevat korvaamaan ainakin osan nykyisen, jo. Kivääreissä oli tavallinen, eli 7,62 x 54R – millinen patruuna. Zaitsevin saaliista, lähteestä riippuen joko 225 tai 242 kaatoa, on arvioitu osa propagandaksi. Jo toisessa maailmansodassa Vasili Zaitsev ja hänen asetoverinsa, joista monet olivat naisia, herättivät saksalaisissa kauhua varsin vaatimattomilla aseillaan: kaikilla venäläisten tarkka-ampujilla oli sama testattu ja koeponnistettu ase kuin Zaitsevilla, Mosin-Nagantin M91/30 varustettuna 3,5 kertaa suurentavalla PU-kiikaritähtäimellä
Dragunovin kiikaritähtäimenä käytetään yleensä neljä kertaa suurentavaa PSO-1 (POSP-1) -tähtäintä. Yli 10-millinen patruunavalikoima on vaihdettavissa myös todellisiin suurriistakaliipereihin, .338LM.300WM. Sumrakilla on ammuttu tarkasti jopa yli neljään kilometriin, mutta tehdas takaa aseelle 2,5 kilometrin vaatimattoman tehokkaan käyttömatkan. Aseen. Sumrakin pulttilukkoinen ase on tehty hiukan eri vaatimuksin; kaliiperivalikoimakin on jo eksoottinen: 408 Cheytac.338LM.300WM, eli raskaan sarjan vaikuttajia. Snaipperiperinne elää Pisin ”virallisiin” tilastoihin kirjattu Dragunovilla tehty tappo on Afganistanista vuodelta 1985, jolloin venäläinen kersantti Vladimir Iljin osui viholliseen 1350 merin matkalta. 73 . Aseen oman, alkuperäisen käyttöohjeen mukaan tarkkuus on riittävän hyvä, jos sadalta metriltä saadaan neljä laukausta kahdeksan sentin kasaan. vuodesta 1963 käytössä olleen SVD Dragunov 7.62 x 54R – tarkkuuskiväärin, joka on suomalaisillekin snaippereille ja SA Intille tuttu peli. 10,36-millinen Cheytac on sarjatuotantoaseen kaliiperi. Venäjän Federaation Asevoimien käytössä on myös huomattavasti tehokkaampia kiikaritähtäimiä, kuten 3-9 kertaa suurentava 1P21 (PO 3-9X42) tai kahdeksan kertaa suurentava POSP 8x42A. . Venäläisten ensimmäiset tarkka-ampujakiväärit olivat tavallisia Mosin Naganteja, jotka oli tuunattu 3,5 kertaa suurentavalla PU-kiikaritähtäimellä. Piipun pituus on 62 senttiä ja lähtönopeus aseen suulla 830 metriä sekunnissa. Dragunoviin on saatavilla vieläkin tehokkaampia, jopa 12 kertaa suurentavia kiikaritähtäimiä, mutta nämä ovat hyvin harvinaisia jo siksikin, että Dragunov ei ole kovinkaan tarkka: sen tarkkuus on kahden kulmaminuutin luokkaa, eli aseen osumakuvio on kaksi tuumaa 100 jaardilta, kun tarkkuuskivääreissä yleinen minimivaatimus on yleensä 0,5-1 kulmaminuutin luokkaa. ”Dragu” on itselataavaa kertatulta ampuva kymmenen patruunan lippaalla varustettu ase, joka on 122 senttiä pitkä ja painaa 4,3 kiloa lipas tyhjänä
ASEET ASE-AMILTA NYT EDULLISESTI! Katso netistä. Venäjän armeijassa, jossa tarkkaammuntakoulutus on huomattavasti laajempaa kuin esimerkiksi Suomessa, tarkka-ampujia käytetään eri tavalla. Aseessa ei ole lipasta, sen liipaisin on säädettävissä ja valmistuksessa on vain oikeakätisille sopivaa mallia. paino on peräti kymmenen kiloa, ja kokonaispituus on 143 senttiä, josta piippua peräti 90. n Antti Kauranne. ASE-AMI 34600 Ruovesi P. Orsis (Iltahämärä) –kiväärissä on myös viiden patruunan lipas. Orsis T 5000 esiteltiin jo vuonna 2014. Aseen kaliiperivalikoimassa riittää tarjontaa: on normaali natolainen 7,62 x 51 mm ja sen lisäksi .300 Win Mag sekä kotimainen .338 Lapua Magnum, jolla on testeissä ammuttu aseen parhaat tulokset. Aseen kaliiperivalikoimassa on laajempaa ja atavnomaisempaa tarjontaa: normaali natolainen 7,62 x 51 mm, sen lisäksi .300 Win Mag ja ilahduttavasti kotimainen kehitelmä .338 Lapua Magnum, jolla on testeissä ammuttu aseen parhaat tulokset. Sumrakin tarkkuus on todettu tehtaan koeammunnoiksi viidellä laukauksella 0,2 kulmaminuuttia. Orsis-kivääreillä on tiukat tarkkuusvaatimukset; 100 metrin matkalla aseen pitää osua kolmella laukauksella 0,5-tuumaiselle alueelle eli runsaan sentin lätkään. Aseen paino on ”vain” 6,5 kiloa ja kokonaismitta 118 senttiä, josta piippua 66 senttiä. www.ase-ami.. On kutenkin muistettava, että esimerkiksi kanadalainen ammattisotilas pudotti vastarintataistelijan Irakissa jopa 3,450 kilometristä Macmillan Tac50 Hornadyn .50 A-MAX –patruunalla, korpraali Craig Harrison puolestaan Afganistanissa 2,475 kilometistä Accuracy International L115A3 ja Lapuan .338 MGpatruunalla ja vielä korpraali Rob Furlong niin ikään Afganistanista ja samalla kalustolla kuin aikaisemmin mainittu kollegansa 2.430 kilometristä. Orsis T 5000 esiteltiin jo 2014 Orsis-tarkkuuskivääri sen sijaan esiteltiin Moskovassa jo vuonna Myös suomalaisille tuttu Draguvnov SVD on tehokas 800 metriin ja siinä on kymmenen patruunan lipas itselataavaa kertatulta. 2014, ja se on ollut operatiivisessa käytössä muun muassa maan turvallisuuspalveluilla (FSB ja FSU) sekä kansalliskaarti Rosgvardiyan erikoisosastoilla. NATO-joukkoja venäläisten kollegoidensa uudet, pidemmälle kantavat aseet varmasti huolestuttavat aikaisempaa enemmän, jos tappavat AET jopa kolminkertaistuvat. Pisin ”virallisiin” tilastoihin kirjattu Dragunovilla tehty tappo on sekin Afganistanista vuodelta 1985, jolloin venäläinen kersantti Vladimir Iljin osui viholliseen 1350 merin matkalta. Aseeseen saa myös suurriistapatruunan .408 Cheytac. Sillä tavoittaa vihollisen jopa 2500 metrin päästä. 0400-623960 aimo.luoto@pp1.inet.. 74 Uutuudet tullevat korvaamaan ainakin osan nykyisen, jo vuodesta 1963 käytössä olleen SVD Dragunov 7.62 x 54R –tarkkuuskiväärin, joka on suomalaisillekin snaippereille ja SA Intille tuttu peli. Optiikkaa voi lisätä Picatinnykiskoon. Taistelukentille uusi taktiikka. Kaliipereja on aina yli 10-millisiin. Siinä, missä Suomen TA-taktiikassa yksittäisiä snaippereita käytetään yksittäisiin pistemaaleihin, Venäjällä on varaa sijoittaa useammat tarkka-ampujansa linjamaisiin muodostelmiin, joita on saattanut olla jopa kolme peräkkäin useamman sadan metrin päässä toisistaan
Asekaappiostoksille lähdettäessä on tärkeä muistaa, että turvakaapin on täytettävä standardi, joka on Suomessa SFS 5870, Ruotsissa SIS 3492 ja EU-alueella EN 14450. Jos ihmisellä on vaikka 6-8 asetta, niin yleensä he päätyvät ostamaan 14 aseen kaapin, Kenneth Dahlgen kertoo. Kiintiöön – siis kuuteen tai useampaan – lasketaan kaikki ampuma-aseet, myös tehokkaat ilma-aseet. Näkemykseni on, että kaapissa halutaan säilyttää myös patruunoita sekä muutakin aseisiin liittyvää tavaraa sekä perheen arvopapereita ja -esineitä. Kampalukitus estää tehokkaasti oven aukikampeamista lukon puolelta. – Niissä on erittäin runsas varustetaso ja lisäherkkuna paloturva. Aselain muutoksen varsin pitkä siirtymävaihe on varmasti yksi syy sille, että asekaappikaupoille on lähdetty maltillisesti. Enemmän kuin viisi ampuma-asetta omistava joutuu säilyttämään jatkossa aseitaan hyväksytyssä asekaapissa, jota voidaan kutsua myös turvakaapiksi. n Soili Kaivosoja Kuvat: Maahantuojat. – Kahdeksan ja 14 aseen kaapit käyvät eniten kaupaksi. Siirtymäaika on viisi vuotta eli 30.11.2020 saakka. Gyttorpin 14 aseelle tarkoitettu aseturvakaappi on standardit täyttävä. Tarkkaa tietoa on vaikea saada, mutta arvelisin, että tähän mennessä on myyty korkeintaan 1/3. – Hintahaarukka on aina 430 eurosta 1 700 euroon ja siitä ylöspäinkin, mikäli halutaan malli, jossa kaapin sisällä on karuselli. – Kaappeja on saatavilla avainlukolla tai sähköisellä lukolla. Ostoryntäys tulee varmasti tapahtumaan vasta viimeisen vuoden aikana. 6-8 kiväärille mitoitettu Corrosafe 6 K:ssa on turvallinen kampalukitus. Lain edellyttämät kaapit tunnistaa melko helposti myös painosta, sillä niiden rakenteet ovat tukevia ja järeitä. Mikäli omistaa yhdenkin erityisen vaarallisen (ERVA) ampuma-aseen on sekin säilytettävä asianmukaisessa asekaapissa. Gyttorpin Kenneth Dahlgren uskoo, että aselain muutos ei ole saanut vielä kaikkia metsästäjiä vaihtamaan asekaappejaan uusiin, standardit täyttäviin asekaappeihin. Eniten kauppaa tehdään yrityksen kahdesta suurimmasta asekaapista. – Joitain tutkimuksia on tehty, mutta tiedot siitä, kuinka monta kaappia pitää olla myytynä vuoteen 2020 mennessä, ovat hyvin epävirallisia. – Kun kaapin koosta on päästy selvyyteen, halutaan tietysti tietää, että kaappi on hyväksytty ja nykystandardien mukainen. J oulukuun 2015 voimaan tulleen aselain muutos edellyttää, että useampi kuin viisi tuliasetta on säilytettävä hyväksytyssä asekaapissa. Uutena asiana on, että ase kuin ase lasketaan kiintiöön, myös tehokkaat ilma-aseet. HH-Sportin valikoimissa ovat Gyttorpin ja Otson asekaapit, joissa molemmissa on vaadittavat standardit. – Kaappeja menee tasaiseen tahtiin, mutta mitään piikkiä myynnissä ei toistaiseksi ole ollut, Sornikoski kertoo. Sornikosken mukaan myös kaapin lukitus vaikuttaa ostopäätökseen. 75 ASEET Hyväksyttyä asekaappia voidaan kutsua turvakaapiksi Ostoryntäykseltä vältytty Mitään ostoryntäystä pari vuotta voimassa ollut uusi aselaki ei tuonut asekaappikauppaan. Niiden kohdalla puhutaan kuitenkin jo aivan toisenlaisista, jopa tuhansiin euroihin nousevista hinnoista. Tilassa on oltava riittävä murtosuojaus ja poliisilaitoksen on hyväksyttävä säilytystila ennen sen käyttöönottoa. Yksikin erityisen vaarallinen (ERVA) ampuma-ase vaatii hyväksytyn turvakaapin. Dahlgren uskoo, että Browningin asekaapit kiinnostavat henkilöitä, joilla on kalliimpia aseita tai keräilyaseita, jotka kärsivät palotilanteessa jopa savuja lämpöhaitoista. HH-Sport. Monilla vielä vanhat kaapit 1.12.2015 voimaan astunut aselain muutos ei ole aiheuttanut toistaiseksi suurta ostoryntäystä. Mikäli aseita on paljon ja aseiden säilytykselle löytyy muu sopiva tila, voi turvakaapin asemesta perustaa asehuoneen tai holvin. Gyttorpin lisäksi valikoimiin on tullut Browningin asekaapit. Ovirakenne taittuu karmin taakse, jolloin ovi ei avaudu vaikka saranat leikattaisiin irti. Myynti ollut maltillista Juha Sornikoski HH-Sportin verkkokaupasta kertoo, että kauppansa tekevät niin suuret kuin pienetkin asekaapit
Repun tilavuus noin 50 litraa ja paino 2,95 kiloa. Paino on 1,25 kiloa ja tilavuus 20 litraa. Nykypäivän repuissa – Jos lähdetään vaikka muutamaksi viikoksi hiihtämään riekkojahtiin tuntureille, silloin selkään halutaan kunnon reppu. Ostajat ovat laatutietoisia ja laadulla satsataan käyttömukavuuteen. Vettä ja likaa hylkivästä kankaasta valmistetussa asepussissa on muovilevyrunko, joka lisää repun tukevuutta. Aseen pitää olla repussa tukevasti eikä se saa heilua. Hillman Holsterpackiin mahtuu säältä suojaan huputettuna jopa 128 senttimetriä pitkä ase. Ajatellaan, että jos esimerkiksi lähdetään vaikka muutamaksi viikoksi hiihtämään riekkojahtiin tuntureille, silloin selkään halutaan kunnon reppu. Asiakkaat haluavat repuilta luotettavuutta ja laatua, joka kestää vuodesta toiseen vaativissakin oloissa. Valinnanvaraakin löytyy riittävästi. Ulkopuolella on mollennuksia, joihin saa lisätaskuja, vaikkapa riistaremmit roikkumaan, mihin saa linnut kiinni. Tilavuutensa ja monipuolisuuden ansiosta se sopii useammankin päivän metsästysreissuille. Koska reppuun laitetaan painava ase, äänenvaimennin ja muuta tavaraa, kertyy painoa. Finn-Savotan Torrakko Finn-Savotalla on laaja valikoima metsästäjille sopivia tuotteita.. kaikilla valmistajilla on taskuja riittävästi. 76 Aserepun halutaan olevan laadukas Tärkeä käyttömukavuus Markkinoilla on lukuisia asereppuja. Rungon korkeus 58,5 senttimetriä, leveys 28 ja syvyys 24. – Sisäpuolella on yleensä vetoketjullinen lupatasku, sen lisäksi evästasku ja isompi tasku saaliille. – Metsästäjät kaipaavat repuilta laatua ja sitä, että kantojärjestelmä on hyvä. Mukarin mukaan asiakkaat etsivät tietoa netistä ja tekevät ostopäätöksensä sen mukaan. Muunneltavat ominaisuudet Korpimetson Hillman Holsterpackissa on integroituna asepussi, joka mahdollistaa aseen nopean pakkaamisen esimerkiksi autolla siirryttäessä. K orpimetso.com Oy:n suosituimmat asereput ovat Hillmanin ja Eberlestockin valmistamia. Hillman Holsterpackin pituus on 90 senttimetriä, leveys 18 ja pituus huputettuna 128. – Ostajat tietävät kyllä mitä haluavat ja ovat valmiita maksamaan laadusta. Kantoviilekkeiden ja lantiovöiden on oltava laadukkaat, että repun paino jakautuu hyvin selkää, olkapäitä ja vartaloa vasten, kertoo Antti Mukari Korpimetsolta. Eberlestock M5 Team Elk Pack on asereppu, jossa on selkäpuolella integroitu asekotelo, josta aseen saa nopeasti otettua ilman, että reppua tarvitsee ottaa pois selästä
Torrakon pikkuveli Vonka on kompakti kokonaisuus metsällä. Reppupussin kompressioremmeillä saa koko paketin kiristettyä tukevaksi, jolloin aseen kanto on maastossa turvallista. – Aserepuista avainlipputuotteemme ovat Torrakko ja Vonka -asereput. ja alhaalta piipulle kapeneva. Repun kokonaistilavuus on 30 litraa ja paino 1,65 kiloa. Eberlestockin M5 Elk Pack aserepussa on integroitu asekotelo. – Torrakon kapea muotoilu auttaa liikkumista maastossa. 77 – Torrakon kapea muotoilu auttaa liikkumista maastossa. Torrakon tukevaan ja pehmustettuun aselokeroon mahtuu myös isommalla kiikarilla varustettu kivääri. Klassisessa reppupussissa on kaksi pienempää sivutaskua, nahkaiset olkahihnat sekä piikkisoljilla suljettavat suojaläpät. Aselokeron alapää on vahvistettu protanilla, ja kärjessä on vedenpoistorengas. n Soili Kaivosoja Kuvat: Korpimetso, Finn-Savotta. Sivujen pistosoljilla varustettuihin kompressiohihnoihin saa kätevästi sidottua lisätavaraa, joka ei mahdu repun sisälle. Torrakon korkeus on 45 senttimetriä, leveys 35 ja syvyys 30. Ohuesti pehmustetut olkaviilekkeet tekevät ampumisesta helppoa myös reppu selässä. Aselokeron ja repun välissä on koko repun mittainen avoin kanava mahdollisesti toiselle aseelle. Kokonaistilavuus on 25 litraa ja paino 1,15 kiloa. Sadesuoja kiinnitettynä Torrakko toimii siis laillisena aseenkantolaukkuna myös julkisilla paikoilla sekä autossa. – Vonkaa ei tarvitse riisua selästä ampumisen vuoksi. Aselokeron suuaukolla on 15 millimetrin pistosoljella varustettu nauhakiristys. Ne täyttävät ampuma-aseen kuljetusta koskevat vaatimukset sekä toimivat niin metsällä kuin matkalla metsälle, kertoo Finn-Savotan laatujohtaja Harri Rautiainen. Finn-Savotan nostalginen 123 on ollut tuotannossa 1950-luvulta lähtien. Edullinen pikkuveli Vonka on Torrakon edullisempi pikkuveli, joka pitää sisällään kaiken tarpeellisen ilman turhia koristuksia. Sadesuoja peittää koko repun sekä myös aselokerosta muuten paljaaksi jäävän aseen perän. Se on ylhäältä avoin Finn-Savotan Torrakkoon mahtuu isommallakin kiikarilla varustettu kivääri. Ohuesti pehmustetut olkaviilekkeet tekevät ampumisesta helppoa myös reppu selässä. Vonkan aselokero on reppupussin ja selän välissä. Malli on käytännössä sama, mitä metsästäjät ovat kantaneet jo 1900-luvun alkuvuosina. – Kiinteän sadesuojan ansiosta myös Vonka täyttää ampuma-aseen kuljetusta koskevat vaatimukset, sanoo Rautiainen. Vonkan korkeus on 85 senttimetriä, leveys 25 ja syvyys 26
78 Nyt laitetaan pienpetokannat kuriin! osa 5 "Luolapyynti ei ole mitään laiskan miehen hommaa"
Meidänkin alueella on noin sata tiedossa olevaa pesää. n Koirissa Pena Akineri arvostaa sellaisia, jotka ilmaisevat saaliin haukkumalla, mutta eivät käy siihen kiinni. L uolakoiralla metsästys on työmiehen hommaa, eikä siihen laiskan pidä ryhtyä, mikäli uskoo lajin pitkäaikaista harrastajaa Pena Akineria. Koiran on tarkoitus painostaa riista luolaston perälle ja pitää paikoillaan niin kauan, että ryhmä saa kaivettua onkalon koiran luokse. Sellainen säästyy vammoilta, pintanaarmuja vain tulee silloin tällöin. Paras on sellainen koira, joka toimii. Koira nostetaan pois luolasta ennen kuin saalis lopetetaan. Akineri kertoo, että luolapyynnissä pesiä kierretään ja tarkistetaan koiralla, onko niissä asukkaita. 79 . Akineri kertoo, että erityisesti ajokoiran avulla löydetään usein uusia reikiä. Jos tuntuu, ettei huvita kaivaa, niin sellaiselle tämä on väärä laji. Luolapyynti on Pena Akinerin ja hänen puolisonsa Klara Kalatovan yhteinen harrastus. Supikoiran pyynti on merkittävää riistanhoitoa jo senkin vuoksi, että EU lisäsi lajin viime vuonna torjuttavien haitallisten vieraslajien luetteloon. . Sellainen säästyy vammoilta, pintanaarmuja vain tulee silloin tällöin. Akineri kertoo, että myös kettuja saadaan saaliiksi jonkin verran, ja mäyristä poistetaan varsinkin rakennuksille haittaa aiheuttavia yksilöitä. Hyvä koira on metsästäjälle arvokas. – Täällä etelässä on erittäin runsas pienpetokanta, jota saadaan luolapyynnillä tehokkaasti verotettua. Metsissä ja tonteilla kaivaminen ei kuulu kuitenkaan jokamiehenoikeuteen. Erityisesti supikoiraa on järkyttävät määrät, minkä huomaa jo siitäkin, että tyhjennettyyn pesään saapuvat uudet asukkaat jo kahden viikon päästä, Tammisaaressa asuva Akineri kertoo. Haukkuva, sopivasti painostava ja sitkeä koira on paras. – Mäyrä kaivaa hyvin usein onkaloita rakennuksien alle ja erityisen mielellään muurin alle asti. Mäyriä voi olla missä pesässä tahansa ja se on huono asia kiinnikäyvän koiran kannalta. Luolapyynnissä käytetään apuna myös Etelä-Suomen supikoirakantaa kuritetaan tehokkaalla luolakoirapyynnillä. – Koiran tarkoitus on jäädä haukkumaan ja painostaa eläin luolaston päätyyn ja pitää se siellä paikallaan. Täällä etelässä tosin on niin paljon jo tiedossa pesiä, että aktiiviset luolapyytäjät eivät juurikaan käytä pintapyyntikoiria. Koira nostetaan pois ja riistaeläin lopetetaan. Joka rodussa on hyviä ja huonoja yksilöitä. Tero Ratinen nostaa Pena Akinerin avustamana Pulttia pois luolasta. Aina lupa maanomistajalta Luolapyynnin työläin osa on riistan kaivaminen ulos pesästä. Reissussa rähjääntyy ja kylpy on paikallaan, vaikka luolassa ei kapieläintä olisikaan ollut. Jos tuntuu, ettei huvita kaivaa, niin sellaiselle tämä on väärä laji. – Tässä lajissa pitää olla rautainen kunto. Sitä ei myöskään ole automaattisesti kirjattu metsästysseurojen ja maanomistajien tekemiin sopimuksiin, vaan. En suosi kiinnikäyvää koiraa. Akinerilla on kokemusta viidestä eri terrierirodusta. ”Sitkeä ja painostava koira paras” pintapyyntikoiria, joilla pienpetoja ajetaan ja ne saattavat livahtaa luolaan. Haukkuva, sopivasti painostava ja sitkeä koira on paras. Itsellänikin on amerikanajokoira, joita olen myös kasvattanut useamman pentueen, ja suomenajokoira. Kun koira merkkaa haukunnalla löytämänsä riistan ja pysäyttää sen, aloitetaan pesän kaivuu. Ensimmäinen koira oli saksanmetsästysterrieri, ja sen jälkeen hänellä on ollut kettuterrieri, working jack russell, sekarotuisia ja nyt perheessä on neljä parsonrussellinterrieriä ja ulkomaantuontina käyttölinjainen walesinterrieri. Meillä on tiedossa talo, jonka muuri romahti mäyrän luolan vuoksi ja lopulta lähes koko rakennus. – Tässä lajissa pitää olla rautainen kunto. – Ajokoira on hyvä apu
Akineri painottaa kaivajan vastuusta maanomistajaa kohtaan ja lainsäädännön noudattamisesta. – Meillä kaivannot ovat yleensä olleet korkeintaan neljään metriin, syvemmälle ei ole ollut tarvetta mennä. Aktiiviset luolamiehet ja –naiset ovatkin kehittäneet itse parhaiten puuhaan soveltuvia työkaluja. Lisäksi tarvitaan rautakankia, m a a ka ir a a , s a hoja , moottorisaha, valoja, ämpäreitä ja revolveri lopetukseen, Pena Akineri luettelee. Hiekkamaassa sortumavaara on isompi. Välillä tunneleita kaivetaan useampia. Yhtään koiraa ei ole meillä kuollut pyynnissä, vain pintanaarmuja on välillä tullut. n Erja Pekkala Kuvat: Pena Akinerin kotialbumi. – Täällä meidän alueella ei toimita metsästysseurojen kautta, vaan soitamme joka kerta maanomistajille ja varmistamme, että maille saa mennä pesiä tarkistamaan ja myös kaivamaan. Lisäksi tervahautoja voi koskea muinaismuistolaki, jonka suojaamia hautoja ei saa kaivaa. – Auki kaivetut pesät pitää aina entisöidä ennalleen. Turvallisuus koetuksella Koiran ja myös pyytäjien turvallisuus on luolapyynnissä hyvin tärkeää. – Kerran kaverin päälle sortui maata, mutta sain nopeasti kaivettua hänet esiin ja selvittiin säikähdyksellä. Osa maanomistajista ei anna lupaa mäyrien pyyntiin ja osa taas haluaa, että varsinkin rakennuksien alta otetaan kaikki pienpedot pois pilaamasta rakennelmia. – Välillä tulee eteen tilanne, että omistaja lupaa laittaa koiran rakennuksen alle, mutta esimerkiksi lattialautoja ei saa irrottaa. Akineri tähdentää, että luolaan kaivamisessa pitää huomioida maa-aineksen laatu. Hyvin valuvaan hiekkaan kaivamisessa sortumisen riski on suuri. Nämä ovat yleensä merkitty erikseen. Silloin katsomme tapauskohtaisesti, uskaltaako koiraa laittaa koloon vai jätämmekö riistan sinne alle. Siinä oli kyseessä hiekkainen maa, joka sortuu helposti. Vaikka Pena Akineri on pyytänyt luolakoirilla jo vuodesta 1997, hänelle ei ole sattunut vakavia onnettomuuksia. Aktiiviset luolapyytäjät eivät tyydy pelkkiin kaupasta löytyviin työkaluihin vaan välineet tuunataan työhön parhaiten sopiviksi. Ahkera kaivuutyö tuottaa palkinnon sekä kaivajalle että koiralle. Pienpedot hylkäävät myös pesät, jotka on jätetty auki, koska niistä tulee märkiä ja kylmiä. Tiedän tapauksen Ruotsista, jolloin koko pesä sortui koiran päälle. PehPena Akineri seuraa Totti Löfsin kaivamista. Pena Akineri kertoo, että Tero Ratilaisen omistama sekarotuinen terrieri Kata on tiimin paras koira. Myös hyvin syvälle kaivettaessa sortumisriski kasvaa. Pesiin laitetaan tuulenkaadoista tukipuut, jolloin käytävä pysyy auki ja päälle maata. meässä maassa on tärkeää, että alkureikä tehdään riittävän laajaksi, ettei yhtäkkistä sortumista pääse tapahtumaan. 80 Rälläkällä sopiva lapio n Luolapyyntiin tarvitaan laaja varustus erilaisia työkaluja ja apuvälineitä. – Tarvitaan erilaisia lapioita, ja tavallisesta lapiosta saa rälläkällä ja hitsillä paremmin hommaan sopivia. Isoimpia riskejä ovat kaivantojen sortumiset ja pienpedon koiralle aiheuttamat vammat ja myös koiran kiinnijäämiset luolaan. Näin pesä on myös nopeasti uudelleen aukaistavissa. Kaivamisessa on aina riskinä kaivannon sortuminen. hommaan täytyy kysyä aina maanomistajalta lupa. Akineri kertoo, että rakennuksien kohdalla on myös aina kysyttävä omistajalta lupa, saako koiran laittaa alle ja saako rakennukseen tarvittaessa koskea. – Yhtään koiraa ei meillä ole jäänyt minnekään kiinni, vaikka sekin riski on olemassa ja olen sellaisista tapauksista kuullut. Akinerin mukaan koira usein kuuntelee mitä maanpäällä tapahtuu; jos se ei kuule kaivamista se tulee katsomaan mitä tapahtuu. Ruda Slaba Tsekeistä, Tero Ratinen ja Pena Akineri kaivuuhommissa. Toisinaan koiraa on saanut odottaa kahdeksankin tuntia, mutta yhtään koiraa ei maan alle ole jäänyt
n Erja Pekkala. – Urho on helposti oppinut perustottelevaisuutta ja luoksetuloa, tosin se metsästystilanteessa tahtoo joskus unohtua. Kuva: Tanja Ketola Lempeällä Dicman tarkoittaa juuri sitä, että koira ei kävisi luolatyöskentelyssä saaliin kimppuun, sillä peto puolustaa itseään ja puree takaisin. Perheen omille lapsille Dickman kertoo koiran olevan kiltti, mutta ei kuitenkaan jätä koiraa vireiden lasten seuraan ilman valvontaa. Mustat teloivat itseään, sillä ne käyvät useammin suoraan saaliin kimppuun, olipa eläin luolassa miten päin tahansa. Kuva: Tanja Ketola Urho on Sauli Dickmanin ensimmäinen russeli ja hän on tyytyväinen koiraansa. – Erään kerran koira oli luolassa, jonka syvyys oli 6,2 metriä ja toivoin koiran tulevan sieltä itse ulos. 81 KOIRAT Working jack russel puhdasverinen työkoira Peloton englantilainen Working jack russel -rotua vaalitaan puhtaasti metsästyskoirana. Yhdistys ylläpitää rekisteriä rodulle, joka ei kuulu Suomen Kennelliiton rekisteriin. Urholla on omistajansa mukaan hyvä riistavietti ja se odottaa innolla metsälle pääsyä. Aktiivinen perhekoira Terrieri on luonteeltaan aktiivinen koira ja se vaatii aktiviteetteja, ettei intoa tarvitse purkaa mihinkään ei toivottuun. Näin tulee vaurioita ja eläinlääkärireissuja. Varsinkin vieraita uroksia se ei siedä yhtään, narttuja hieman paremmin. Sen tulisi antaa vaikutelma pelottomasta ja iloisesta luonteenlaadusta. Myös toiset koirat tuottavat hänen russelilleen päänvaivaa. Vaihdoin luonteen kovuuden vuoksi mielestäni lempeämpään rotuun. – Loppuviikosta huomaa, että koiralla alkaa into kasvamaan, ja viikonloppuna se tietää viimeistään tutkapannan käsittelystä, että nyt pääsee metsään. Urho on kolmevuotias ja niin sanottu työlinjainen koira. Totesimme pesän olevan meille liian haastava. Viisaasti työskentelevä Dickman kertoo, että ainakin vielä russeli on työskennellyt viisaasti ja käynyt käsiksi pienpetoon vain puolustaessaan itseään. Dicman pitää russelia myös helposti koulutettavana, tottelevaisena ja kotioloissa miellyttävänä koirana. – Russeli menee eläimelle luolaan ja alkaa haukkua edessä olevaa eläintä. Sen saa myös luolasta kutsumalla pois, tosin ääntä joutuu käyttämään vähän reilummin. Niistä ei yksikään jää ulos, mutta russeleissa tätä ominaisuutta ilmenee jonkin verran. Aikaisemmin Dicmanilla oli saksanmetsästysterriereitä, mutta hän halusi koiran, joka mieluummin ilmaisee riistaa haukkumalla kuin käy siihen kiinni. Working jack russeleilla on oma yhdistys, joka on peräisin rodun kotimaasta Englannista. Dickman kertoo koiransa sopivan hyvin perheeseen seurakoiraksi, mutta vaativan myös lisäksi toimintaa. – Tosille koirille Urho on ilkikurinen. Se menee luolaan, eikä jää suulle juoksemaan, vaikka toki näissä valkoisissa se riski, että koira jää luolan suulle juoksentelemaan, on isompi kuin mustalla. Meillä on seisoja sillä kaverina, ja vaikka ne ovat olleet yhdessä pennusta asti, ei niitä voi pitää pihassa keskenään, sillä Urho käy toisen kaulaan kiinni. Kotona se ei myöskään hajota paikkoja toisin kuin saksalaiset, jotka hajottivat kaiken ovista lähtien. Pelkästään seurakoiraksi tällaista rotua ei pitäisi ottaa. Hän arvostaa omassa rodussaan myös sitä, että se luovuttaa hieman helpommin kuin mitä aikaisemmat saksanmetsästysterrierit. Niin se tuli puolentoista tunnin päästä ja sain koiran kytkettyä. Musta ei olisi tullut ulos, vaan se olisi ollut pakko kaivaa ulos. Riistavietti ei kuitenkaan ole yhtään heikompi, vaikka koira ei ole saalista kohtaan aggressiivinen. Meillä ei olisi ollut pienellä porukalla mitään mahdollisuutta kaivaa noin syvälle. – Tämä on minun ensimmäinen russeli. Dicman pitää hyvänä, että koiria on erilaisia ja kaikille löytyy sopivat luolastot. – Koiralla on hyvä riistavietti. Sauli Dicman pyytää pienpetoja luolista working jack russelin terrierillä Urholla. Varsinkin jos se käy kiinni takapuoleen, supikoiralla on pää vapaana ja se puree koiraa päähän tai kroppaan. W orking jack russelin pitää rotumääritelmän mukaan ilmentää eloisaa, toimeliasta ja valpasta olemusta
Rodun parissa Saarela on toiminut jo 25 vuotta. Toiset koirat jopa vetävät saaliin ulos luolasta. Arto Saarela kasvattaa saksanmetsästysterriereitä Kristiinankaupungissa kennelnimellä Riitun. – Rotu on hyvin riistaverinen ja onhan se myös komea. – Tällä rodulla on oma porukka, joka sitä käyttää ja kysyy. Se olisikin hyvä, jos saisi jokaisen opetettua toimimaan niin, silloin ei tarvitsisi kaivaa luolia. Toisinaan koirilla on arpia ja harmaata karva naamassa, mutta se kuuluu työkoiralla asiaan. Niitä olen yrittänyt varoa, ettei koira menisi samaan luolaan. Olisi toivottavaa, että rodun pariin tulisi uusia innokkaita kasvattajia jatkamaan rodun eteenpäin viemistä. 82 Kova ja metsästysintoinen n Saksanmetsästysterrieri on nimensä mukaisesti kotoisin Saksasta. – Rotu on hyvin riistaverinen ja onhan se myös komea. – Näitä on monenlaisia. Riistavietti on niin voimakas, että tottelevaisuus pitää olla kunnossa, jos mielii pitää irti pihassa. Osa ei hauku ollenkaan vaan juoksee päälle saman tien. Rekisteröintimäärä on noin parisataa vuosittain. Kasvattajana Saarelalle myös näyttelyissä käynnit on tuttua ja vaikka rotu on puhtaasti työkoira, vaatii kehään meno kuitenkin omat niksinsä. Periksiantamattomuudessa Saarelan mukaan on myös huonoja puolia. n Erja Pekkala. Erkki Urpola Kettumäen kennelistä ja Arto Saarela (oik) onnistuneen jahtipäivän jälkeen. – Rodussa on sekä sileäettä karkeakarvaisia. – Vaurioita tulee helposti varsinkin mäyrien kanssa. Alunperin mies valitsi rodun sen käyttöominaisuuksien vuoksi. Saarela ei näe, että musta terrieri olisi puhtaasti saaliiseen kiinni käyvä rotu, vaan yksilöissä on eroja. Saksanmetsästysterrieri on monen luolapyytäjän suosiossa ja kysyntää pennuille riittää. S aksanmetsästysterrieri on aikoinaan kehitetty monipuoliseksi metsästyskoiraksi, joka soveltuu erityisesti luolametsästykseen sekä riistaa karkottavaksi koiraksi. Ihastuin niiden periksiantamattomuuteen ja varmuuteen metsästyksessä. Vuosien kova työ sekä taitavat jalostusvalinnat ja risteytykset kettuterrierin ja walesinterrierin kanssa saivat aikaan lopputuloksena nykyisen rodun ulkomuodon. Karkeaa turkkia täytyy nyppiä ennen näyttelyä, että se on siisti ja koira komea. – Kotona nämä ovat hyvin ystävällisiä ihmisille ja muille koirille. KOIRAT Saksanmetsästysterrieri riistaverisen maineessa Saksalainen tehopakkaus Saksanmetsästysterrieri on todellinen tehopakkaus, joka tyhjentää luolat ja noutaa sorsat. Ihastuin niiden periksiantamattomuuteen ja varmuuteen metsästyksessä. Rodun jalostus lähti käyntiin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin ryhmä aktiivisia metsästäjiä erosi kettuterrierikerhosta tavoitteenaan luoda pelkästään metsästykseen käytettävä rotu. Leo Heiskanen ja Riitun Fiffi ovat poistaneet ladon alla ilkivaltaa tehneitä mäyriä. Pääasiassa Saarela käyttää koiriaan luolapyynnissä, mutta niistä on ollut apua myös sorsajahdissa, ja ominaisuudet riittävät myös ketunajamiseen. Rotumääritelmän mukaan jalostuksessa painotettiin voimakkaasti monipuolisia käyttöominaisuuksia, koulutettavuutta, kovuutta, metsästysintoa, riistan haukkumista ja halua vesityöskentelyyn. – Olen opettanut koiria noutamaan sorsia ja kyllä ne siinäkin toimivat. He onnistuivat saamaan neljä musta-ruskeaa terrieriä, jotka polveutuivat kettuterriereistä. Osa haukkuu hetken saalista ja käy vasta sitten kiinni. Vaatii hyvän koulutuksen Saarelan mukaan rotu on helppo kotioloissa, vaikkakin vaatii perusteellisen tottelevaisuuskoulutuksen. Omia koiriani en ole käyttänyt ketunajoon, mutta esimerkiksi tuttavallani on saksanmetsästysterrieri, joka ajaa todella hyvin kettua
Hernakeittoa maittoi Rokkaa, ressuja ja haulikkoammuntaa -tapahtumassa vuoden alussa. tammikuuta Rokkaa, ressuja ja haulikkoammuntaa -tapahtuma. Ilmoittautu minen ja lisätiedot: Antti Rantanen 0400-626 079 (ilt.), Eero Peltonen 03-2655 343 (ilt.). n . Tule mukaan tähän maamme laajimpaan ase-ja militariaharrastajien kokoontumiseen! Tampere-talosta löytyvät kaikki tarvittavat palvelut ravintoloineen. Kansainvälinen ase-ja militariamateriaalin nyt jo 25. Tarjolla oli soppatykissä keiteltyä hernerokkaa, ja kävijät pääsivät kokeilemaan haulikkoammuntaa simulaattorilla. kerran Tampere talossa! Myyntipöyt iä on kahta eri kokoa, 50x150 cm kokoisten pöytien hinta on 55 € ja 80x180 pöytien hinta on 60 €. Sen aikana oli mahdollisuus tutustua kahden vireän yhdistyksen toimintaan: järjestäjinä olivat Pirkkalan Reserviläiset sekä Pohjois-Hämeen Ampujien Haulikkokerho. Myyntipaik an varanneet pääsevät sisään sunnuntain a klo 7.00. 83 Tampereen Asehistoriallinen Seura Tamarms ry järjestää asekeräilijöille ja militariaharrastajille hienon myyntija ostotapahtuman. Pöydän hintaan sisältyy myös yhden avustajan sisäänpääsy. Kuva: Mika Vanhanen. Myyntitava raa voi tuoda tiloihin myös jo lauantaina iltapäivällä. pysäköintitalo. Perinteisesti mukana on myös alaan liittyvä erikoisnäyttely, jossa on esillä ennen näkemätöntä materiaalia. Lähistöllä on runsaasti pysäköintitilaa, mm. Paikkana on edellisvuosien tapaan Tampere-talon näyttelytilat ja ajankohta sunnuntai Aukioloaika on yleisölle klo 10.00-16.00 ja sisäänpääsymaksu on 14 euroa (vain käteismaksu). Järjestäjät päättivätkin, että tästä tehdään perinne, kertoo Kokkovuoren haulikkoampumakeskuksen ratamestari Janne Hokkanen. Talon läheisyydessä on useita hotelleja ja ravintoloita. Rokkaa, ressuja ja ammuntaa P irkkalan vapaa-aikakeskuksessa järjestettiin 3. – Taas tuli osoitettua, kuinka erilaisten yhdistysten yhteistyöllä saadaan aikaan hienoja asioita! Illan aikana paikan päällä kävi satakunta tutustujaa, ja oli mukava nähdä, että ihmisiä kiinnostaa sekä reserviläistoiminta että haulikkoammunta
Kävijämäärällä mitaten eläinpuisto on Lapin suosituin matkailukohde. Villisikaan tutustuu luultavasti entistä useampi metsästäjä lähivuosina ainakin Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Eläinpuiston eläimet ovat peräisin suurimmalta osalta muista eläintarhoista. Talvisin aukioloajat ovat kello 10-16 ja kesäisin kello 9-19. nuissa on yksilöitä, jotka ovat peräisin luonnosta, mutta eivät voi palata sinne esimerkiksi siipirikkoisuuden tai liiallisen kesyyntymisen takia. Susi on tarhaoloissakin hyvin varovainen. Kotimaiset suurpedot ovat puiston peruseläimistöä. – Jonkin verran etenkin linJos ei ole nähnyt ilvestä luonnossa, sitä pääsee ihailemaan Ranualla. Erikseen järjestetään yösafareita ja yöttömän yön retkiä. Heikkilä tietää, että keskieurooppalaiselle hirvikin on usein elämys. Susi on tarhassakin varovainen otus. Jääkarhuja on maailman eläintarhoissa ehkä joitakin satoja yksilöitä, joten meidän jääkarhumme ovat siinä mielessä ainutlaatuisia. J ääkarhun pentu ja osin myös aasialaisten ryntäys pohjoiseen lisäsi vuonna 2017 vierasmäärää merkittävästi. 84 Ranuan eläinpuisto teki kävijäennätyksen Riistalajit yhdellä kierroksella Suomalaiset suurpedot ja merkittävimmät riistalajit ovat olleet jokaisen ihailtavissa Ranuan Eläinpuistossa jo 35 vuotta. Hoitajien heittämät lihanpalat sudet hakevat yleensä kun ihmisiä ei ole kovin lähellä niitä katselmassa. Esimerkiksi sutta, ilvestä ja ahmaa pääsee tarkastelemaan hyvinkin läheltä. – Joskus joku kävijä antaa sen suuntaisen kommentin, ettei petoja pitäisi luonnossa olla tai ei ainakaan asutuksen liepeillä. – Näin ei menetellä meillä eikä muuallakaan. Heikkilä kumoaa suoralta kädeltä aika ajoin esiin nousevan väitteen, jonka mukaan eläintarhojen eläimiä päästettäisiin vapaaksi luontoon. Hirvikin voi olla elämys Heikkilän mukaan viime vuosien petokeskustelujen kaiut kuuluvat aika ajoin myös Ranualla. – Jääkarhun pentu on ehdoton ykkösvetonaula. Ne pyrkivät pysyttelemään aitauksessaan mahdollisimman etäällä kävijöistä. Yleensä jokainen kuitenkin nauttii täällä näkemästään. n Juhani Karvonen. Eläinpuistossa on jääkarhujen lisäksi kotimaiset suurpedot sekä lintuja muun muassa pöllöjä haukkoja. Toki Suomen luonnon peruslajistokin kiinnostaa, sanoo intendentti Mari Heikkilä . Jos eläin on löydetty luonnosta pentuna ja orpona, se saattaa leimautua ihmiseen siinä määrin, että sen päästäminen luontoon olisi vaaraksi eläimelle itselleen ja petoeläimen ollessa kyseessä myös ihmiselle. Tarhassa syntynyt tai kasvanut eläin ei välttämättä enää luonnossa edes selviäisi. Normaalivuosina kävijämäärä on vaihdellut 100 000 ja 110 000 turistin välillä, mutta kuluneena vuonna löimme kaikki ennätykset 157 000 kävijällä
n. Juurekset voi laittaa lumelle, josta eläinten on helppo etsiä haluamansa ravinto. Sitä on jatkettava läpi talven. Paras tilanne on eläimillä, jotka ovat päässeet apuruokinnan piiriin syksyllä ja ovat ehtineet tottua vahvaan ravintoon. Talviruokinnalla voi olla suuri merkitys eläinten kuolleisuuteen kolarien lisääjänä tai vähentäjänä ja tietenkin tärkeänä ravintolähteenä paksulumisena talvena. Mikäli ravintoa ei löydy ollenkaan, kuolee yksilö varmasti. Ruokintapaikkaa täytyy hieman siirrellä, ettei ravinto saastu ulosteista. Heinään voi halutessaan sekoittaa suolaa. – Aina kun ruokinnan aloittaa, sitä täytyy jatkaa kevääseen saakka. Lopulta ruokintaan voi lisätä kauraa. le, saattaa se jopa kuolla, koska ruoansulatusjärjestelmä ei ole tottunut paljon hiilihydraatteja sisältävään ravintoon. Ruokintapaikkaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Etenkään niin, että eläimet päivämakuultaan joutuisivat ylittämään tien päästäkseen ruokinnalle. Ruokintaa ei saa sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyyteen. Juureksia on kuitenkin syytä olla koko ajan saatavilla, koska niistä eläimet saavat myös nestettä. Jos pääasiassa varpuja laiduntava yksilö eksyy kaura-automaatilTalviravintoa pienille hirvieläimille Moni pieni hirvieläin pelastuu tänäkin talvena ruokinnan avulla. Niitä ei pidä viedä ruokinnalle kerralla liikaa, vaan totuttaa eläimet hiilihydraattipitoisempaan ravintoon pikkuhiljaa. Ruokintapaikkaan tarvitaan aina maanomistajan lupa. Kun eläimet ovat tottuneet tähän kevyempään ravintoon, voi niille tarjota lisäksi juureksia. Tarjottavan ravinnon tulee aluksi olla kevyttä esimerkiksi apilaheinää tai tuorerehua. Nopea lumen määrän lisääntyminen saattaa aiheuttaa ongelmia valkohäntäpeuroille ja metsäkauriille. Niiden selviytymistä talven yli voi helpottaa apuruokinnalla. Ruokinnan voi yhä perustaa, mutta asiassa on syytä olla hyvin maltillinen. Muutoin hyvälle ja varmalle ravinnolle tottuneet eläimet saattavat kuolla ravinnon yhtäkkiä loputtua, kertoo Suomen riistakeskuksen suunnittelija Eerojuhani Laine. Paksun lumen alueella moottorikelkalla tai traktorilla poljetut polut helpottavat eläinten liikkumista ja vaikeuttavat paikalle sattuvan ilveksen pyyntiyrityksiä. 85 L unta on osassa Suomea kertynyt vuodenaikaan nähden runsaasti. Paras tilanne on eläimillä, jotka ovat päässeet apuruokinnan piiriin syksyllä ja ovat ehtineet tottua vahvaan ravintoon. Ruokinta kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa kauriit ja valkohäntäpeurat luonnostaan oleilevat
Vähän aikaa sitten susi liikkui samalla pihalla, missä pieni vauva nukkui vaunuissa. Keinoina esitetään, että haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin susiin pitää pystyä puuttumaan nykyistä ”Häirikkösudet hallintaan ja erämaan sudet suojeluun” Kansalaisaloit e puolustaa vanhaa metsästysperin nettä Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja Pentti Isoviita toivoo, että kansalaisaloite saavuttaisi riittävän nimimäärän ja eduskunnan olisi pakko ottaa kantaa nykyiseen susipolitiikkaan ja tehdä siihen myös muutoksia. Isoviita laati yhdessä Suomen Harmaahirvikoirajärjestön puheenjohtajan Esa Kukkosen kanssa kansalaisaloitteen, jolla oli tarkoitus pyrkiä siirtämän susi Suomessa myös poronhoitoalueen ulkopuolella EU:n luontodirektiivin nelosliitteestä liitteeseen viisi. Tällä hetkellä poronhoitoalue kuuluu liitteeseen viisi, jolloin sudelle voidaan tarpeen niin vaatiessa myöntää kaatolupia, kun taas muu Suomi kuuluu liitteeseen neljä, jossa ovat hyvin tiukasti suojellut lajit, susi mukaan lukien. Kuva: Heidi Lahtinen nopeammin ja tehokkaammin. Häirikkösudet pitäisi pystyä poistamaan hallitusti. 86 S uomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja Pentti Isoviita on tuohtunut sisäministeriön toimintaan susipolitiikkaa muuttamaan pyrkivän kansalaisaloitteen kohtelemisessa. – Perusteluna aloitteen hylkäämiselle oli se, että eduskunta ei voi käsitellä EU-direktiivien alaisia asioita. päivä toukokuuta. – Lähetin myös Oulun presidentinvaalipaneeliin ehdokkaille kysymyksiä liittyen siihen, onko heidän mielestä Suomessa kansalaisten turvallisuus yhtäläistä kaikilla alueilla ja kuinka he tähän asiaan tarttuisivat, mutta kysymykseni ei päässyt lähetykseen. Tarkoituksena on myös puolustaa maaseudulla asumista, sekä suojella vähäistä metsäpeurakantaa. Suomessa tällaiseen pakkotilanteeseen joutuessa ihminen on aina ensi sijaisesti epäiltynä törkeästä metsästysrikoksesta, ennen kuin toisin todistetaan. Ruotsissa on jo käytössä pykälä, jonka mukaan suden saa ampua silloin, kun se on jo hyökännyt tai on hyökkäämässä kotieläimen kimppuun tai on kotieläinten aitauksen sisäpuolella. Jokainen metsästäjä ampuu herkemmin kohtaamansa suden, jos ei tiedä yhtään, kuinka se käyttäytyy. Aloitteen esittelyssä vedotaan myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan Ilkka-lehdessä 26.10.2017 julkaistuun haastatteluun, jossa hän toteaa, ettei susi ole maailmanlaajuisesti edes uhanalainen. Jotta eduskunta ottaa aloitteen käsittelyyn, tulee nimiä kertyä puolen vuoden aikana 50 000. Ne laumat, jotka elävät kaukana ihmisistä, ottavat luonnosta ruokansa ja karttavat ihmistä annettaisiin olla rauhassa. Sosiaalisessa mediassa on jopa vähätelty aloitteen mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Tapauksista tehdään poliisille ilmoitus, ja mikäli on aihetta epäillä rikosta, poliisi aloittaa tutkimukset. Alullepanijat muuttivat aloitteen tekstiä. n Erja Pekkala https://www.kansalaisaloite. Muuten tämä menee ihan hulinaksi. Perusteluna on ollut se, että erilaisia susiadresseja on ollut liikkeellä jo useita, eikä niilläkään ole muutoksia susiasioihin saatu. Näin saataisiin tilanne rauhoitettua. Ihmiset turhautuvat Isoviita on vahvasti sitä mieltä, että Luonnonvarakeskuksella ei ole mitään käsitystä susien määrästä ja ihmisten turhautuminen tulee ryöstäytymään käsistä. Nyt kansalaisaloite on hyväksytty julkaistavaksi ja kannatusilmoitusten keruu on alkanut. Perinteet kunniaan Aloitteen tarkoituksena on edistää ja puolustaa suomalaista ikiaikaista perinnettä ja elämäntapaa, mitä koiralla metsästäminen edustaa. – Meidän pitäisi Suomessakin saada pian sellainen käytäntö, että häiriösudet saadaan nopeasti poistettua. On hämmentävää, että eduskunta kuitenkin käsitteli kesäaikaan liittyvän aloitteen, vaikka myös kesäaika on direktiiviin sidottu asia, Isoviita ihmettelee. – Adressi eroaa kansalaisaloitteesta siinä, että se ei velvoita mihinkään toimenpiteisiin. Jos kansalaisaloite saa vähintään 50 000 nimeä, eduskunnan on pakko käsitellä se. Aika umpeutuu 25. Lisäpontta aloite sai myös siitä, että kansalaisten joukossa turvattomuus on lisääntynyt. fi/fi/aloite/2702. – Korostan, että meidän tekemämme aloite on tarkoitettu susien suojelemiseksi. Jos susipolitiikkaan ei saada muutosta, tulee käymään niin, että susi ammutaan Suomesta sukupuuttoon
Passimiesten sijoittelussa otetaan huomioon turvallisuus ja rusakoiden kulkureitit. Halutuimpia kohteita ovat omenapuut, nuoret vadelmat ja pensasmustikat. Metsästyksestä on hyvä tiedottaa paikallisille maanomistajille, jolloin he saavat mahdollisuuden osallistua halutessaan metsästykseen. Paksun lumen aikana erityisesti rusakot kerääntyvät helppoihin ravintokohteisiin, jolloin ne voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa esimerkiksi marjatai hedelmäviljelmillä. Rakennuksen haltijan luvalla metsästys on mahdollista lain määräämää minimiä lähempänä. Myös maataloudessa käytettävät rehupaalit ovat rusakoille mieluista ravintoa: paalit kannattaa suojata sijoittamalla ne lähelle tuotantotiloja tai aitaamalla paalialue verkolla. Jäniseläinten aiheuttamat menetykset voivat olla yhdellä viljelmällä pahimmillaan tuhansia euroja. Yhdessä toteutettu metsästys tarjoaa oivan tilaisuuden jakaa tietoa metsästyksestä ja vahinkojen ennaltaehkäisystä. Paksun lumen aikana erityisesti rusakot kerääntyvät helppoihin ravintokohteisiin, jolloin ne voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa esimerkiksi marjatai hedelmäviljelmillä. Passipaikkoja suunniteltaessa on riistakeskuksen mukaan syytä muistaa, että ilman rakennuksen haltijan tai omistajan lupaa ei riistaeläintä saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Rusakon metsästykseen kaivataan tehokasta loppukiriä. Metsästyksen järjestäminen Metsästys onnistuu tehokkaasti ajometsästyksenä, jossa sopivat rusakoiden päivämakuumäet ajetaan metsästäjien ja koirien avulla. n. Suomen riistakeskus muistuttaa, että viljelijän tai puutarhurin kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin metsästäjiin hyvissä ajoin, jotta vahingot voidaan estää ennen herkkää lisääntymisaikaa. 87 Vielä muutama viikko jäniseläinten metsästysaikaa jäljellä Nyt alkoi kunnon loppukiri! Omenapuut ja erikoisviljelmät ovat vaarassa. Jäniseläinten metsästysaika päättyy helmikuun lopussa. Valtio ei korvaa rusakon tai metsäjäniksen aiheuttamia vahinkoja. E rikoisviljelmille, puutarhakasveille tai rehupaaleille vahinkoja aiheuttavat rusakot ja metsäjänikset on syytä poistaa metsästysaikana. Ensisijaisesti vahinkoja on pyrittävä estämään metsästysaikana ja vahinkokohteet suojaamalla, mutta taloudellisesti merkittäviä vahinkoja aiheuttavia riistaeläimiä voidaan vähentää myös rauhoitusaikana. Siihen tarvitaan kuitenkin aina Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa. Jäniseläinten aiheuttamat menetykset voivat olla yhdellä viljelmällä pahimmillaan tuhansia euroja. Rusakkokannan harvennuksella vähennetään niin ikään asutuksen läheisyyteen jänisten perässä tulevien ilvesten aiheuttamaa huolta, ja niiden vierailuista mahdollisesti johtuvia pienkotieläinvahinkoja
Sekä Ruotsi että Norja metsästävät ahmoja lammasja porovahinkojen vähentämiseksi. Esimerkiksi Pohjois-Hämeessä on tavoitteena saavuttaa peurakantaa leikkaava verotus. Ampuratakyselyllä kerättäviä tietoja hyödynnetään osana käynnissä olevaa maakuntakaavatyötä. Käytännössä kiväärin vähimmäiskaliiperi määräytyy ammuksen osumaenergiavaatimuksen mukaan. Asetus tuli voimaan 9. Ahmat elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Sisäelimiä ja päätä ei pidä poistaa. Aseille määritellään mitat ja riistalajeittain riittävät luodin osumaenergiat sekä haulikon kaliiperit. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että metsästyskauden kokonaissaaliin tulisi nousta lähelle 4000 eläintä, mikä on peräti kolmanneksen viime kautta enemmän. Tällä hetkellä pyyntiluvista on ilmoitusten mukaan käytetty noin puolet. Tämän lisäksi aseessa on voitava käyttää patruunoita, jotka täyttävät metsästysasetuksen vaatimukset sille riistalle, jota aseella halutaan metsästää. Pää tarvitaan mukaan iänmäärityksen ja mittausten takia. Kannanhoidollisen poikkeusluvan haltijan tulee huolehtia saaliiksi saadun ilveksen ruhon lähettämisestä Luonnonvarakeskukselle asianmukaisesti ja pilaantumattomana näytteiden keruuta varten. Ahman hoitosuunnitelmassa on kolme kannanhoitoaluetta: Pohjoinenja Itäinen poronhoitoalue, Muu poronhoitoalue sekä Metsä-Suomi. Viime kaudella luvista käytettiin lopulta noin 80 prosenttia, toteaa riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta. Sekin on osa Venäjän noin 1500 yksilön elinvoimaista ahmapopulaatiota. Suomessa metsästettiin kevättalvella 2017 seitsemässä poronhoitoalueen pohjoisosan paliskunnassa Suomen riistakeskuksen poikkeusluvilla yhteensä kahdeksan ahmaa. Metsästäjäliitto toteaa, että itselataava ase soveltuu metsästykseen erinomaisesti. Lisäksi haulikossa itselataava on yksipiippuisena yleensä tavallisia kaksipiippuisia kevyempi, ja siksi se soveltuu varsinkin liikkuvaan metsästykseen oikein hyvin, liitto toteaa. Suurpetotutkimus palauttaa myöhemmin puhdistetut kallot metsästäjille. Urosvoittoisella verotuksella kannan leikkaaminen ei onnistu, Körhämö jatkaa. Ahmakanta on moninkertaistunut viimeisen 15–20 vuoden aikana. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2017 arvion mukaan Suomessa on noin 220–250 ahmaa. Nylkemättä lähetettyjen turkkeja ei palauteta. Liitto ei ota kantaa yksittäiseen lupaharkintaan, mutta pelkästään aseen itselataavuus ei voi olla peruste hylätä asetta metsästykseen soveltumattomana. Määrä on sama kuin viime talvena. Lisäksi itselataaville metsästysaseille määritellään lippaan kapasiteetin rajoitus. Kysely Uudenmaan ampumaratojen kehittämisestä n Uudenmaan liitossa on parhaillaan valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, Uusimaa-kaava 2050. Ampumaratoja koskevasta kyselystä saatavia tuloksia hyödynnetään tausta-aineistona muun muassa maakuntakaavatyössä. Kaava on tarkoitus saattaa luonnosvaiheeseen alkuvuoteen 2018 mennessä ja ehdotusvaiheeseen syksyyn 2018 mennessä. Kahdeksalle ahmalle kaatoluvat poronhoitoalueelle. Kysely on suunnattu ampumaratojen omistajille, ratojen käyttäjille sekä viranomaistahoille. Metsästäjäliitto painottaa, että mikään seikka ei heikennä itselataavan aseen soveltuvuutta metsästykseen, eikä varsinkaan tee siitä metsästykseen soveltumatonta. n Maaja metsätalousministeriön asetus sallii kahdeksan ahman metsästyksen poikkeusluvalla Pohjoisen ja Itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella. 88 Ponnistusta tarvitaan loppukauden peurajahtiin n Valkohäntäpeuran loppukauden metsästys ratkaisee peurakannan koon, rakenteen kehityksen ja sitä kautta vaikutuksen muun muassa runsastuneeseen peurakolarimäärään. PUSKARADIO Ilvesten ruhot Lukeen n Luonnonvarakeskus tutkii ilveskannan rakennetta sekä ilvesten kuntoa, lisääntymistehoa ja ravinnon koostumusta. Ruhot tulee nylkeä. Kaikki ilvekset pyydetään näytteeksi vain joka kolmas vuosi. Metsästysvuonna 2017/2018 tutkimuslaitos pyytää luvansaajia lähettämään näytteeksi kumpaakin sukupuolta olevat ilvekset. Kolmen pohjoisimman kunnan eteläpuolisessa Suomessa arvioidaan elävän todennäköisesti noin 180–190 ahmaa. Hylkäämisperusteeksi on liiton mukaan mainittava todellinen syy, mikäli sellainen on. Itselataavan aseen kanssa ampumatilannetta voidaan seurata ensimmäisen laukauksen jälkeen ja toistaa laukaus nopeasti tähtäystä keskeyttämättä, mikäli sille on tarvetta. Tutkimuslaitokselle toimitettavat kaadettujen ilvesten ruhot ovat tärkeä tietolähde. Kaava kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat. Naaraiden osuuteen aikuissaaliissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ahmojen rajoitettu metsästys sallitaan toista vuotta perätysten merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi. Metsästyslaki ja metsästysasetus määrittelevät metsästysaseiden soveltuvuuden, ja itselataavuus mainitaan useissa kohdin. tammikuuta. "Itselataavat aseet soveltuvat erinomaisesti myös metsästykseen" n Poliisi on jättänyt myöntämättä joillekin itselataaville aseille lupia sillä perusteella, ettei asetyyppi sovellu metsästykseen. Kyselyyn vastaamalla voi vaikuttaa siihen, miten ampumarataalueet huomioidaan maakunnan alueidenkäytön suunnittelussa. Verotustarpeesta suurin osa kohdentuu pohjoisessa Hämeessä vahvalle peura-alueelle eli Lempäälän seudun, Jalannin, Nokian ja Sääksmäen-Valkeakosken riistanhoitoyhdistysten alueille. Vuoden 2017 aikana riistanhoitoyhdistykset kirjasivat Pohjois-Hämeessä yli 500 peurakolaria. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueella arvioidaan olevan 40–60 ahmaa, jotka kuuluvat Pohjoismaiden yhteiseen elinvoimaiseen ahmapopulaatioon, jossa on yli 800 ahmaa
Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Se on mahdollinen vain tietyissä kohteissa, kuten lentoasemilla ja elintarvikehuoneistoissa, joissa on säännöllisesti tarve torjua lintujen aiheuttamia vahinkoja ja turvallisuusriskejä. Määräaikaistilaus 70€ www.lehtiluukku.. Menettelyyn voidaan hyväksyä myös jätteiden käsittelylaitoksia, yli yhden hehtaarin suuruisia marjaja vihannesviljelmiä, turkistarhoja, kalanviljelylaitoksia sekä tuotantoeläinsuojia. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Lisäksi korppia ei ole rauhoitettu poronhoitoalueella. Talvilaskennat alkoivat tammikuun puolivälissä. Laskentatuloksista noin 90 prosenttia palautettiin riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Palkkiot maksetaan metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista tutkittavaksi afrikkalaisen sikaruton varalta, luonnonvaraisia pienpetoja (kettuja tai supikoiria) rabiessyöttirokotusalueelta rabiesseurantatutkimuksiin tai näytteitä luonnonvaraisista hirvieläimistä hirvieläinten näivetystaudin (CWD) seurantatutkimukseen, seurantaan arvotuista riistanhoitoyhdistyksistä. Kesän riistakoilmiot n Heikoista kanalintuvuosista huolimatta riistakolmioita laskettiin viime kesänä 1002 kappaletta. Tavoitteena on vähentää säännöllisesti toistuvien poikkeuslupien myöntämistä ja keventää hallintoa. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Hakemukset ilmoitusmenettelyyn käsittelee Suomen riistakeskus. Talvilaskennat antavat kuitenkin tärkeää tietoa monien lajien pitkäaikaisista kannanmuutoksista. Evira maksaa palkkioita. Suomessa rauhoittamattomia lintuja ovat varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas ja harakka. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Rauhoittamattomien lintujen pyynti mahdolliseksi n Rauhoittamattomia lintuja voidaan rauhoitusaikana eli pesimäaikana pyydystää Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla. Menettely ei saa heikentää lintulajien suojelutasoa. 89 Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 63€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Riistakolmioilla lumijälkiä lasketaan Eteläja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2018 ja PohjoisSuomessa 15.1.–15.3.2018. Ilmoitusmenettelyä käytetään kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden vuoksi, lentoturvallisuuden takaamiseksi sekä viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Vuoden 2018 alusta lähtien poikkeusluvan vaihtoehtona on ollut ilmoitusmenettely. Myös talvilaskennan tulokset ovat tärkeitä, vaikka niitä ei käytetä metsästyksen säätelyssä niin suoraviivaisesti kuin kesälaskentojen tuloksia. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy AS E & ER Ä Info AE So pim us 50 03 50 5 Van ha tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun PUSKARADIO n Elintarviketurvallisuusvirasto Evira maksaa palkkion metsästäjille, jotka ovat lähettäneet virastoon näytteitä. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta
Jätän jäähyväisen, peuralaitumien ettei kuolisi vihreään mannaan... On surullista, että mitään kultaista keskitietä ei tästäkään asiasta tahdo löytyä. Minulla on teille metsästäjille ihan hyvä idea, millä pääsette näistä ikuisista valituksistanne eroon. Raha näyttää ratkaisevan tässäkin. Tuli tarhalle uusinta suojelijaa Suomenpeuroille turmion tuojaa. Jo pikkulapset tietävät, että karkkipaperit tungetaan taskuun, eikä niitä heitellä metsäpoluille. Kuka päättää nyt saa, auta puolustajaa Tässä maassa ja Brysselin suolla… Vielä vaatimuksen, jätän voimallisen kädet Jaagobin toivon mä pannaan. Viis siitä, että kaupallisia haaskoja pidetään aikamoisia murheenkryyneinä: ne pilaavat luontoa ja tuovat paikalle vähemmän toivottuja suurpetoja. Sukurauhaset jyrsivät Naltioisten sydän kyllästä sylkevät karvaa... Oli velvollisuutemme ihmisyyden Suomenpeurat taas maahamme nostaa. Metsästyskoiristaan huolta kantavat metsämiehet tuntuvat haluavan sudet kokonaan pois metsästysmailtaan, kun taas vihreitä aatteita edustavat kieltävät kaiken negatiivisen, mikä liitetään susiin. Eikö tässä jo olisi erätarkastajille todellisen tutkimisen paikka. Katriina Ja periksi ei anneta. Kasvuvauhdille pystyyn kun nosti ne tien Kädet Eesaun, ja Jaagobin ääni... Kenen on tämä maa, kuka sen asuttaa Kenen työtä on vainiot tuolla. Sudethan ovat mitä lutuisempia kainaloisia, joita olisi ihana rutistella ja rapsutella korvan takaa. Sen uskoisi kummasti rauhoittavan tilannetta. Oli alkuna tarhassa muutama vaan Kuhmon kannasta kasvamaan saatu. Lenkkeilkää niiden kanssa kävelyteillä kuten muutkin ihmiset tekevät. Niitä käytiin me hellästi hoivailemaan paras sattuikin siemenen laatu... Suku rutsataan Saanan ja maahisien Kerokairalta salvavat Sarvaa. hyvät ystävät näin, kaikki kuin käsikkäin! Joukkovoimalla hoidamme kuurin. 90 LUKIJAPOSTI Kerro kokemuksista! Ota kantaa! Lähetä kirjoitukset: toimittajasalmi@gmail.com Suomenpeuran puolesta Oli laajat sen laitumet vain ominaan Itä Karjalan kankailla tuolla. Vaikka käytiin taas vaalit ja vaikuttamaan Tästä saatiin vain laihinta lohtuu. tähän työhön ne ostavat valheita vaan Rujot vaatimet unhoittaa taitaa... Lopettakaa metsästys. En jaksa uskoa, että joko halutaan susilta nirri pois tai suojellaan niitä henkeen ja vereen. Seija L.. Kului vuosia siis oli tarhassa viis ensi alkuun vain peuroja meillä. Valinta on yksin teidän. Miksi kirkkaasta muistosta katkera lien siitä tässä nyt ennustan sääni. Kädet Jaagobin tuntea pettäjän saan ääni Eesaunkin kääntää vain paitaa. Kasvuvauhtinsa sen oli voimallinen siitä muisto on kirkkaana mulla... höpö harhoja päin, koti konnuilta näin Meillä oikeus ja kohtuus on suurin… Vielä kiitän mä nyt, paljon kai pyytänyt Puheen vuorosta näin maailmalle. Siellä hoiteli Vaatimet vasikoitaan Kuhmon korpien kätkemän puolla. Karjaan emäntä Karjaan emäntä kutsuu Helsingin Kalliossa asuvia risupartaisia maripaitoja kisailemaan susien kanssa Karjaan metsiin. Suojelijoiden valta on ällistyttävän suuri! Ei ole enää mitään arvoa ihmisellä, kun elukat saavat mellastaa mielin määrin; tappaa lampaita, metsästyskoiria ja peloitella ihmisiä. Metsäpeuranko kohtalo muistona vain jälkimaailmaan meillä on antaa. Hei te suojelijat! Tulkaa itse sieltä Helsingin Kallion kommuuneistanne tänne Karjaan metsiin, ja katsotaan, kuinka lujaa risuparta juoksee ja maripaita lepattaa, kun ”se puudeli haluaa leikkiä kanssanne” niinhän te oletatte susien haluavan, eikö. Tätä kaikkea kauhulla katsoimme vaan Suomenpeurat, ja hoitava kansa. Seija L. Ja nyt nämä haaskayrittäjät saavat oikein luvan kanssa sotkea mielin määrin jopa vesistöjen rantamia, mikä on enemmän kuin vastenmielistä. Meille suomalaisille on opetettu jo äidinmaidossa, että luonto on pyhä, jota ei sotketa. Mitkä kitkerät tohtorin pillerit sain peura hautaan on raskasta kantaa... Tulkaa tänne rapsuttelemaan, tervetuloa vaan! Katsotaan, miten kauan sitä hupia kestää. Petotohtorin viekasta tutkielmaa herran armosta ihmeitten luojaa... Elo harmonian oli täydellinen Suomenpeuroilla uudelleen tulla. Moneen oon pettynyt, pyydän siis vielä nyt Vetoomukseni kirjoita alle… Eero Seppä ”Nälkäisellä sudella oikeus saaliiseen” n Nimimerkki ”Kyllästynyt” kirjoitti viime Ase ja Erässä, että jotain on tehtävä sille karulle asialle, kun sudet tappavat metsästyskoiria. tämä maaemo horjuu se kaatuuko siis yli suojelun hulluuden aikaan. ei voi ymmärtää, miten haaskayrittäjät saavat oikein luvan kanssa sotkea mielin määrin jopa vesistöjen rantamia kuva Ase ja Erä 8-17 jutusta ”Kuvausbisnes tuo petoja”. Mitä katselen kauhulla, veisaa ne viis ne vaan uskovat toivoon ja taikaan... Työtä jatkoimme niis, Suomenselällä siis koko työmme on hunningon teillä... Vastenmieliset haaskat Luin suurella mielenkiinnolla Ase ja Erästä (8-17) jutut maastossa lojuvista haaskoista. Vai onko niin, että tässä on nyt päästy puolin ja toisin jo tappelun makuun, ja periksi ei perkele anneta! Malttia peliin Tervetuloa Karjaan metsiin! n Olihan se arvattua, ettei Raaseporiin saatu suden kaatolupia. Peurapaisteja tarjoo ne pöydissä maan siitosvaatimen syövät jo kohtuu... Siinä voitettu voimat sen vainolaisen sille päätetty laitumet ostaa... Miksi ei voida tehdä niin, että pahimmilta susialueita tihutöitä tekevät sudet poistetaan. n Olen seurannut susikeskusteluja sivusta jo pidemmän aikaa. Älkää viekö koirianne metsään. Eikö tälle voisi löytää järkeviä ratkaisuja. Nälkäisellä sudella on oikeus saaliiseen, eikä se katso, kuinka hienot rotupaperit saaliilla on. politiikot ne tänne vain toi mukanaan ne kun niillä on vain mukanansa... Jos hukka vie koiran metsässä, niin turha kitistä. Jotta saadaan riittävästi maksavia asiakkaita, pitää olla petoja ja niitä houkutellaan haaskoilla
09 413 97 300 Erikoishintaan 25 12kk/6nroa. – Energia talteen omaan akkuun Järki ja tunteet taistelevat oman talon suunnittelussa Aurinkosähkö lyönyt läpi Suomessa Älykoti kiinnosti asuntomessuilla Persoona saa näkyä kodissa 5, 90 ERIKOISHINTA NRO 4/2017 Tilaa nyt Talomestari -lehti tarjoushintaan! /6nroa (norm. Teemoina mm. OMAKOTIASUJAN HYÖTYLEHTI Pientalon energia IRTONUMERO 6,95 € Sisustussuunnittelija Milla Alftan: Luonnonmukaisilla ratkaisuilla terve, hengittävä talo Pieniinkin taloihin suositellaan maalämpöä. Talomestari lehti uudistuu. tilaukset@karprint.. Vuonna 2018 ilmestyy 6 teemoitettua numeroa, täynnä hyödyllistä tietoa pientaloasujalle ja -rakentajalle. 36€) Käytä koodia TM0118AE ja tee tilaus: www.talomestari-lehti.
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti LATAA ITSE HAULIKONPATRUUNAT! LATAUSPURISTIMET AKTIIVIHARRASTAJALLE 599,00 € Steelmaster -latauspuristin optimoitu teräshauleille, sopii erinomaisesti myös lyijyhauleille 12-kaliiberin patruunoiden lataamiseen, muutossarjan avulla myös muut kaliiberit automaattinen nallin asettaja säädettävä hylsyn kannan supistaja latauspituudet 76 mm ja 89 mm, short kitillä myös 70 mm sisältää yhden haulija ruutiannostelijan ja kolme ruutiholkkia mukana selkeä suomenkielinen käyttöohje 365,00 € 125,00 € 600 Jr. Mark V -latauspuristin kestävä ja helppokäyttöinen latauspuristin maksimi latausnopeus jopa 150 patruunaa tunnissa 12-kaliiberin patruunoiden lataamiseen, muutossarjan avulla myös muut kaliiberit latauspituudet 76 mm ja 70 mm sisältää yhden haulija ruutiannostelijan ja kolme ruutiholkkia mukana selkeä suomenkielinen käyttöohje Killershot Tungsten18 Premium -hauli KATSO LATAUSRESEPTIT JA LUE LISÄÄ NETTISIVUILTAMME! erittäin laadukas volframihauli tiheys 18 g/cm 3 1 kg purkki haulikoot 2.23 mm, 2.48 mm, 2.78 mm, 3.04 mm, 3.25 mm, 3.57 mm, 4.05 mm, 4.50 mm UUTUUS www.nordhunter.com Myynti: aseja eräliikkeet PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA