1 – 2017 7,70 Elinkeinosta harrastukseen SATA VUOTTA METSÄSTYSTÄ Kiistelty susitutkija: Nälkäiset sudet käyvät päälle Naisille ladyja light-aseita Shot show tarjoaa rohkeaa asemuotoilua Karhujahtien pomo opettaa nuorille eränkäyntiä Nahan huono hinta hillitsee oravajahteja Ase-esittelyt: Chiappa Little Badger
Ase&Erä – metsästäjän ja aseharrastajan asialla vuosikymmenten kokemuksella! www.asejaera-lehti.. 09-413 97 390. Ase&Erä -lehden kevään 2017 teemat 2/17, ilmestyy viikolla 11 Asekaapit, muut turvallisuusja säilytysjärjestelmät; Aseiden kunnossapito ja huoltaminen Itselataaminen, patruunaja luotityypit Asesepät, eläintentäyttäjät ja trofeet Koiranruoat ja varusteet 3/17, ilmestyy viikolla 20 Lataustarvikkeet, itselataaminen Haulikkoja kivääriammunnan harjoittelulaitteet Kesän ampumaja riistaleirit Kaupalliset ampumaradat Alan kirjallisuus ja videot Kaupallinen jahtimatkailu Jousija ilma-aseet ja jousimetsästäminen 4/17, ilmestyy viikolla 30 Veneet, kumiveneet, kanootit Camo-varusteet ja asusteet, naamioituminen Pillit, kuvat, houkuttimet Kahluusaappaat, metsästysjalkineet Haulikot ja patruunat 5/17, ilmestyy viikolla 35 Kompassit, GPS:t, muut suunnistuslaitteet Koirapannat ja -tutkat Rinkat, reput, kantolaitteet Optiikka, kiikarit, tähtäinkiikarit, kiikarinjalat Punapisteja lasertähtäimet Etäisyysmittarit, IR-tunnistimet VHF:t, PMR:t ja muut viestintäjärjestelmät Maastoajoneuvot ja mönkijät Ota yhteyttä: Eija Kiukkonen eija.kiukkonen@karprint.. puh
Mark V -latauspuristin 349€ Valikoimastamme nyt latauskomponentit haulikonpatruunoille! Hylsyt, välitulpat, haulit.. Pegoraro Extrema 55g 209€ Grub’s Snowline 8,5 -Talvisaappaat Lataus: 54g Haulikoko: BB (4,6mm) Kaliiperi: 12/76 Black Bear & Brown Bear -vastakaarijouset 249€ Valikoimastamme myös valmiiksi räätälöityjä taljajousipaketteja! -taljajouset Soutajantie 12 39500 Ikaalinen puh. 58€ /25kpl Repo -jalkanaru 24,90€ Ozoom Forestgrip -eräsiteet 113,90€ 89€ 129€. 0600 418 738 info@erakala.fi Avoinna: Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 Yli 150€ arvoisten tilausten toimituskulut veloituksetta! www.erakala.fi Lataus: 40g Haulikoot: 2-6 Kaliiperi: 12/70 Lataus: 36g Haulikoot: 2-6 Kaliiperi: 20/76 Lataus: 55g Haulikoot: 0-7 Kaliiperi: 12/76 /25kpl /10kpl 12,50€ /10kpl 19,90€ Pegoraro Magnum 36g Federal Premium Magnum 8,90€ Winchester Super Speed 40g Ni Kanu-loukku + Laukaisin Hinta sisältää rahdin! Toimitetaan elementteinä Helppo ja nopea koota 243,90€ Fenix TK32 900 lumen RGB-valaisin 109€ 89€ Nevercold Alaska -Lämpöliivi 109€ 139€ 159€ Kunnon varusteilla talven pakkasia vastaan! Nevercold Oregon -Lämpöhanskat Nevercold Montana -Lämpöpohjalliset 119€ 139€ Snowline Chainsen Pro -Liukuesteet 49€ Puokio peltipaita 19€ 25€ Ozoom Myhkyri 160cm -eräsukset -Koot M-3XL MEC 600 JR
4 6 Sata vuotta metsällä Moni asia on muuttunut metsästyksessä Suomen itsenäisyyden aikana. Laki ei anna tähän yksiselitteistä vastausta. 83 Istuvuus ja näkyvyys Naiset haluavat metsästysvaatteilta etenkin istuvuutta ja näkyvyyttä. Eräsoturit hirvijahdissa vuonna 1943. Elinkeinosta on tullut harrastus. 66 Sota-ajan aseet Sota-ajan ase-esittelyssä Aamutähti, Molotovin coctail ja Apilas. 44 SHOT Show 2017 Yhdysvaltalainen SHOT Show on alkuvuoden merkittäviä asealan tapahtuma. 18 Metsällä koko elämä Pertti Hokkanen elää metsästä ja metsässä. 16 Uusi puheenjohtaja Suomen Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kuvailee toimintatapaansa rakentavaksi. Tuhatvuotinen eräperinne ei ole tiensä päässä. 80 Laumojen suojelijat Monella maatilalla on laumanvartijakoiria, jotka ovat suurpedoille pahoja vastuksia. Vuoden 2016 viimeinen osakilpailu käytiin Hyvinkäällä. Tilalliset ovat koiriin tyytyväisiä. 28. 50 TST-CUP 2016 TST-ammunta on uusinta uutta Suomessa. Luonto ja metsästys ovat tärkeitä. 10 Venäläinen susitutkija Nälkäinen susi käy myös ihmisen päälle, sanoo Lieksaan muuttanut venäläinen susitutkija Vladimir Bologov. 22 Vuoden Eräkoiraksi julistettu Jyrki Savolaisen seitsemänvuotias labradorinoutaja Brandy taitaa haavakkojen jäljityksen. 40 Oman käden tuote Turvallisuus on olennaisinta kiväärin ja haulikon patruunan itselataamisessa. Siellä ollaan esillä kaikin mahdollisin keinoin. 22 Mustakarhujahdissa Työharjoittelu Kanadassa vei Henriikka Korvenrannan myös mustakarhujahtiin. Saalistakin tuli päivän päätteeksi. Se edellyttää oikeita välineitä ja tarkkuutta. 12 Lakeuden jänisjahti Loppuvuonna käytiin jänisjahdissa Kauhajoella. 52 Ase-esittelyt Ase-esittelyssä Chiappa Little Badger, Tikka T3 CTR ja Sako Finnfire II carbine P04R. Kuva: SA-kuva 6 Lieksassa asuva Veikko Hakkarainen (oik.) kävi tapaamassa susitutkija Vladimir Bologovia loppusyksystä. 10 Riistan nylkeminen oli annettu työharjoittelussa olleelle Henriikka Korvenrannalle. 64 Ladyja light-aseet Varsinaisia naisten asemalleja on vielä vähän, mutta myynnissä on jo ladyja light-malleja. Voiko konepistoolia käyttää vahinkoeläinten hävittämisessä. Sisältö 1/2017 34 Tuhatvuotinen laji Oravannahkojen alhainen hinta ei houkuttele enää metsälle. 62 Konepistoolilla jahtiin. 28 Erätulilla Joulurauhan julistus ja Vuoden Eräkoiran palkitseminen kuuluivat Erätulet-tapahtumaan Kangasalalla. 17 Koiria suden suuhun Sudet tappoivat viime vuonna Suomessa kymmeniä koiria
5 Satavuotias Suomi ja nykyinen riistapolitiikka ?. Metsästäjäliitto on jäsenseurojensa kanssa rakentanut esimerkiksi yli 2000 kosteikkoa ja myös kannanhoidolliset toimenpiteet ovat huomattavia, Heinonen painottaa. Susiin liittyvää tarkoituksellisen harhaanjohtavaa tietoa on Bisin arvion mukaan verkossa niin paljon, että se on ongelma jo lajin kannanhoidon ja suden suojelun kannalta. Onko niitä maassamme 250 vai 500 – siitä on erimielisyyttä. 09-413 97 300 asejaera.toimitus@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen p. Susikeskustelu velloo netissä M etsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi on ottanut kantaa viimeaikaiseen susikeskusteluun. Voisiko sanoa, että merkittävin erimielisyys koskee susien olemassaoloa ja niiden vaikutusta muuhun riistaan, lähinnä hirviin. Virallista, uskottavaa tietoa Suomen susikannan suuruudesta ei ole olemassa. Hirvi on Suomen luonnossa suhteellisen nuori eläin. Karjalan alueella on laskettu olevan 400-500 sutta. Riistakeskus on pyytänyt hakemuksiin lisäselvityksiä. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan asuntoja ympäristöjaoston puheenjohtaja Timo Heinonen on tyytyväinen, että Metsästäjäliitto saadaan ympäristönhoidon valtionavun piiriin. Norjassa päätettiin ennen joulua laskea kaatolupien määrää 47 sudesta 15 suteen. Metsästys Suomen eräkulttuurissa on ollut vuosisatoja suhteellisen merkittävä – sillä on ollut vaikutusta perheiden ruokahuoltoon, vaikka hirviä ei aikoinaan juuri kyetty saamaan eränkävijöiden saaliiksi. On ymmärrettävää, etteivät perinteiset suomalaiset metsästäjät, joita on yli 300 000, voi hyväksyä susikannan kasvua nykyisessä määrin. Aihetta erimielisyyteen ei saisi olla olemassa. Ruotsissa riitaa susijahdista R uotsissa alkanut susijahti on aiheuttanut kiistaa. Suomalainen metsästäjä pitää sutta riistakantamme pahimpana vihollisena. Itsenäisyytemme alkuvuosina hirviä oli sangen vähän, johon löytyy syy runsaasta susikannasta. Kustantaja: Karprint Painopaikka: Karprint Oy, Vihti 2016 ISSN 1456-7792 Eduskunnalta tunnustusta S uomen Metsästäjäliitto saa ensimmäistä kertaa ympäristöministeriöltä 50 000 euron yleisavustuksen. Hirviä on Suomessa noin 80 000, ja niitä on saatu vuosittain metsästää siten, että kanta on säilynyt suunnilleen samansuuruisena. Satavuotiaassa Suomessa etsitään yhteisymmärrystä maan suurriistan metsästykseen. Alaa tuntevat, luotettavat harrastajat eivät saa ääntään kuuluville. Metsästys on ollut Suomessa aina keskeinen harrastus, puolittain ammattikin. – Metsästäjäliitto on tehnyt aina laajaa ympäristötyötä, mutta aiemmin heidän hakemuksensa on hylätty lähinnä yhdistyksen nimen johdosta. Poikkeusluvat on myönnetty Etelä-Hämeeseen ja Pohjois-Karjalaan (Nurmeksessa ja Lieksassa olevalle alueelle). Tänään meillä käydään kiistaa susien määrästä. 1 – 2017 7,70 Elinkeinosta harrastukseen SATA VUOTTA METSÄSTYSTÄ Kiistelty susitutkija: Nälkäiset sudet käyvät päälle Naisille ladyja light-aseita Shot show tarjoaa rohkeaa asemuotoilua Karhujahtien pomo opettaa nuorille eränkäyntiä Nahan huono hinta hillitsee oravajahteja Ase-esittelyt: Chiappa Little Badger Kannen kuvassa Pertti Hokkanen, jolle metsästys on elämän perusasia. Susien metsästykseen annetaan lupia niin niukasti, että suomalaiset itärajan tuntumassa asuvat metsästäjät pyrkivät ajamaan suden Suomesta Venäjän puolelle, jossa niitä metsästetään halukkaasti yhteiskunnan tapporahan turvin. Ruotsissa on arviolta noin 340 sutta. Mikä on Suomen suurriistan tulevaisuus. Olisi aika jo saada kansallinen riistapolitiikka tasapainoitetuksi. Bisi on todennut, että kansalaiset kyseenalaistavat virallisen tiedon luettuaan netin harhaanjohtavia tietoja, jotka osin ovat tarkoituksellista, mutta myös ihmisen tuntemuksiin liittyvää.. Ne ovat hävittäneet alueelta hirvet miltei kokonaan, ja parhaillaan metsäpeurat ovat vähentyneet vahvasti samasta syystä. Siksi ei pitäisi metsästää tällä tavalla, sanoi petoeläinyhdistyksen puheenjohtaja Torbjörn Nilsson Ruotsin televisio SVT:n mukaan. Susien määrää ei ole tarkasti laskettu. 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Tilaajapalvelu, ma–pe klo 8–16, p. Ensimmäiset susiluvat S uomen riistakeskus on myöntänyt kaksi sutta koskevaa poikkeuslupaa yhteensä neljän eläimen metsästämiseen. 09-413 97 300, tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Kestotilaus 60 euroa/vuosi Määräaikainen 67 euroa/vuosi Ilmestyy 8 numeroa vuodessa. Mistä voi johtua se vahvan erimielisyys, joka tavallisen metsästäjän ja virallisten metsästysorganisaatioiden väillä on. Metsästäjäliitto on hyvillään, että se erikseen mainitaan merkittävänä ympäristöja luonnonsuojelutyötä tekevänä järjestönä, ja että ympäristöministeriön on hyväksyttävä myös muiden hallinnonalojen vastaavaa työtä tekevät järjestöt nimestä riippumatta. PÄÄKIRJOITUS Toimitus: Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari, p. Koko läntisellä Venäjällä Uralilta Suomen rajalle saakka on ollut runsaasti hirviä, mutta nyt niiden määrä on lähes olematon. Poikkeusluvat on myönnetty laumoihin, jotka ovat liikkuneet toistuvasti pihoissa. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan on lupa kaataa 24 sutta. Se on ollut sitä vuosisatoja, ja koko itsenäisyytemme ajan tärkeällä sijalla. – Tämä on onnetonta, koska susikanta on edelleen melko pieni, hyvin sisäsiittoinen ja liian eristetty. Ruotsin metsästäjäyhdistys sen sijaan piti päätöstä hyvänä. Suden poikkeuslupahakemuksia oli jätetty tammikuun alkuun mennessä 18 kappaletta. Vuonna 2015 Ruotsissa annettiin kaatolupa 44 sudelle. Bisin mukaan internetissä vellova susikeskustelu on raaistunut kymmenessä vuodessa jopa solvaavaksi. Vuosisatoja sitten sudet pitivät hirvikannan minimissään. Kaatolupia annettiin neljään lääniin. Tiedossa ei ole, kuinka paljon susien sallitaan tekevän muulle riistalle tuhoa, jopa ihmisillekin Suomen itäisillä rajoilla. Juttu sivu 18. Päätös herätti suojelijapuolella suurta vastustusta. Näihin lupiin on asetettu ehtoja, esimerkiksi kaadot tulee kohdentaa nuoriin ja ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. Halusimme nyt korjata asian eduskunnan budjettikäsittelyssä
Hirven metsästys ei puolestaan ollut aikaisemmin yleistä, sillä hirviä oli vähän. Tänään Suomen metsät ovat hirville suotuisia ympäristöjä ja petoja on verraten vähän. Hylje on ollut muinaisessa Pohjolassa merkittävä riistaeläin, mutta itsenäisyytemme aikana sen merkitys on ollut kovin marginaalinen. 6 Sata vuotta metsästystä Hirvenkaato oli 1900-luvun alussa sellainen harvinaisuus, että kyläkuvaaja kannatti hakea paikalle. Kuva: Suomen Metsästysmuseo Moni asia on muuttunut metsästyksessä Suomen itsenäisyyden aikana. Peltosen mukaan hirvija peu. M etsästettävät lajit ovat Suomessa vaihtuneet ajan myötä. He eivät tienneet mitä eläimiä ne olivat, koska eivät olleet koskaan moisia nähneet, kertoo Suomen Metsästysmuseon intendentti Jukka Peltonen. Kuva Ristiinasta vuodelta 1907. – 1800-luvulla lehdissä kerrottiin, miten ihmiset pelästyivät kun neljä hirveä tuli pellolle. Metsästettävät lajit ovat vaihtuneet ja elinkeinosta on tullut yhä useammalle harrastus. Kuvan hirvimiehillä näkyy hanallisia haulikoita, Vetterlisotilaskivääri sekä Savage-vipulukkoluodikko – ehkä jonkun Amerikan-kävijän tuliaisia. Hirviaseina käytettiin kaikenlaisia tuliluikkuja suustaladattavista sotilaskivääreihin
Kuvassa oravannahkavuori Turkiskauppiaitten Oy:n varastossa vuonna 1952. Vielä 1930ja 1940-luvulla oravasaalis saattoi nousta yli kahteen miljoonaan nahkaan vuodessa, mutta nykyisin niitä pyydetään vuosittain vain jokunen tuhat yksilöä. 7 Sata vuotta metsästystä Eräsoturit hirvijahdissa vuonna 1943. Hirviä oli 1900-luvun alussa todella vähän ja niitä kaadettiin muutamia kymmeniä. 2000-luvulla kaatomäärät nousivat enimmillään jopa 80 000:een. Suomalainen metsästys onkin ajan mittaan muuttunut suurriistan pyynniksi. Muutos on ollut todella suuri, Peltonen sanoo.. Kuva: Suomen Metsästysmuseo rajahdin kasvu on vaikuttanut suomalaiseen metsästyskulttuuriin, sillä pääpaino on siirtynyt niihin ja samaan aikaan kanalintujen merkitys on vähentynyt. – Ihmiset ovat usein sitä mieltä, että kaikki menee koko ajan huonommin, mutta riistan osalta se ei pidä paikkansa. Kuva: SA-kuva Satojen vuosien ajan oli orava taloudellisesti merkittävin riistaeläimemme
– Valkohäntäpeurasta on sittemmin tullut yksi merkittävimmistä ja tärkeimmistä riistaeläimistä. Aktiivisena puuhamiehenä hääri tohtori Kalle Rikala. Museon kokoelmiin kuului esimerkiksi Suomen metsästyskuninkaaksi kutsutun J.J. Porvoon kaupunki lähti yhteistyöhön ja lupasi uudelle museolle sekä tilat että rahoitusta. Museohanke oli esillä jo vuonna 1900, mutta vasta toukokuussa 1930 lausuttiin museon syntysanat. Ensimmäiset yksilöt tuotiin Pohjois-Amerikasta 1930-luvulla Laukon kartanoon, jonka takia lajia joskus vieläkin kutsutaan Laukon peuraksi. Alkuvuosina keskityttiin museoesineiden ja kirjallisuuden keräämiseen. Vieraslajien metsästystä 1900-luvulla Suomeen on tuotu vieraslajeja, joita on ryhdytty metsästämään. Maexmontanin asekokoelma. Sen ympärillä liikkuu – Supikoirakin on ihmisen tuoma laji. Minnesotan siirtolaiset lahjoittivat ensimmäiset valkohäntäpeurat Suomeen. Esineitä säilytettiin muun muassa Helsingin Eläinmuseon tiloissa sekä yliopiston voimistelulaitoksella. Museo eli hiljaiseloa parikymmentä vuotta, kunnes vuonna 1966 museo perustettiin ikään kuin uudestaan. Arkkitehti Osmo Lappo suunnitteli museolle uuden rakennuksen, jossa museo toimii tänäkin päivänä. Suomen Metsästäjäliiton hallitus päätti museon perustamisesta. 8 Lähes yhtä vanha Metsästysmuseo Paljon on hirvijahdissa muuttunut sadan vuoden aikana, mutta kaato on edelleen kuvaamisen arvoinen tapahtuma. Museon nimi muutettiin Suomen Metsästysja riistanhoitomuseoksi. 1990-luvun alussa museo sai uuden kotipaikan Riihimäeltä. Laukon kartanosta yksilöt vapautettiin. Sarkavaatteet ovat vaihtuneet teknisiin asusteisiin, ja monenlaiset elektroniset apuvälineet ovat tulleet jahtia helpottamaan. Suomessa oli vähän hirvieläimiä, kun esimerkiksi metsäpeurat oli metsästetty lähestulkoon sukupuuttoon. Valkohäntäpeurojen metsästys alkoi vuonna 1962, jolloin kannaksi laskettiin noin tuhat yksilöä. Kuva: Timo Syrjänen/Suomen Metsästysmuseo Suomen Metsästysmuseolla on lähes yhtä pitkä historia kuin Suomella. Vuonna 1972 museo avattiin Porvoossa Luonnontieteellisen museon yhteyteen. Valtaosa hirvistä kaadetaan nykyisin koiran haukusta eikä enää passista ajoketjun edestä. Eräs tunnetuimmista vieraslajeista on valkohäntäpeura. Kesti kuitenkin vielä pitkään ennen kuin varsinainen museotoiminta pääsi käyntiin. Se on joinain vuosina ollut Suomen eniten metsästetty riistanisäkäs, sitä on metsästetty enemmän kuin jänistä.. Niihin liittyy usein jännittäviä tarinoita. Museo kärsi kuitenkin ahtaista tiloista koko Porvoossa olonsa aikana
Valtaosa metsästäjistä kuului järjestöön. – Silloin metsästyskortti tuli pakolliseksi ja määrättiin riistanhoitomaksut. Sotilas ja metso Rukajärvellä 1942. Nykyään oravia ei metsästetä käytännössä lainkaan, eikä ketun nahallakaan suurta arvoa ole, Peltonen sanoo. paljon rahaa, sanoo Peltonen. Se tietysti ohjaa seurakeskeisyyteen, koska seurojen on helppo vuokrata maata metsästykseen. Yleinen suuntaus lainsäädännössä on ollut, että metsästyksestä on tullut säädeltyä ja organisoitua, joka on mielestäni pelkästään hyvä asia, Jukka Peltonen toteaa. Järjestö lakkautettiin vuonna 2011 ja yhdistettiin riistanhoitopiirien kanssa Suomen riistakeskukseksi. Hiljalleen laji levisi uudelleen. – Vesikko oli 1930-luvun lopulla merkittävä turkiseläin, mutta nyt se lienee hävinnyt koko Suomesta. He eivät tienneet mitä eläimiä ne olivat, koska eivät olleet koskaan moisia nähneet. Baltiasta villisikoja yritti tulla Suomeen uimalla. – Mullistavia muutoksia aseiden maailmassa ei ole tapahtunut. Suomen Metsästäjäliitto oli perustettu jo paljon aikaisemmin kuin Metsästäjäin Keskusjärjestö. Sata vuotta vanhalla haulikolla putoaa lintu siinä missä sata vuotta sittenkin. Siitä katsotaan järjestäytyneen metsästyksen alkaneen Suomessa. Maanomistajalla on oikeus päättää kuka maalla metsästää. Monet riistaeläimet ovat levittäytyneet Suomeen taukojen jälkeen uudestaan 1900-luvulla. 1970-luvun puolivälissä Uudenmaan rannoilta löytyi kymmeniä hukkuneita villisikoja. Ensimmäinen metsästysseura perustettiin vuonna 1865. Radiopuhelimet olivat ensimmäisiä. Vuoden 1962 metsästyslain myötä perustettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö, jonka tehtävänä oli kehittää metsästystä kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Metsästyksen harrastajat on 1900-luvun aikana järjestäytyneet. – Supikoirakin on ihmisen tuoma laji. Kuva: SA-kuva Itsenäisen Suomen ensimmäinen metsästyslaki astui voimaan vuonna 1934. 1900-luvulla metsästysseurojen perustaminen on vain kiihtynyt ja nykyään Metsästäjäliittoon kuuluu yli 2600 metsästysseuraa. Kaikkein tärkeimmät lajit olivat kuitenkin orava ja kettu. Erään tiedon mukaan ensihavainto elävästä eläimestä on vuodelta 1972, jolloin karju jäi auton alle Mäntsälässä. Se oli taloudellisesti erittäin merkittävä turkiseläin 1970-luvulle saakka. – Piisamia ryhdyttiin istuttamaan Suomeen 1920-luvulla. Esimerkiksi villisika poistui koko Fennoskandiasta 1600-luvulla. Teknisiä apuvälineitä on tullut mukaan. n Pauli Jokinen. Metsästäjäliitto oli maamme tärkein metsästysalan järjestö ja edelleen suurin metsästäjien etujärjestö. Hirvenmetsästyksessä kiellettiin alle 8 mm:n aseet, aikaisemmin oli saanut metsästää lähes millä tahansa. Myös kanadanhanhi ja kanadanmajava ovat päätyneet Suomeen ihmisen toimesta. Turkikset olivat 1900-luvun puolivälissä vielä taloudellisesti merkittäviä tuotteita, mutta turkistarhauksen myötä niiden arvo on romahtanut. Se on joinain vuosina ollut Suomen eniten metsästetty riistanisäkäs, sitä on metsästetty enemmän kuin jänistä, Peltonen tietää. – Onkohan enää ketään, joka päätoimisesti saisi ansionsa metsästyksestä. Keski-Euroopassa riistaa myydään jonkin verran, mutta meillä lähes kaikki metsästyksestä saatava liha menee nykyään metsästäjien omaan käyttöön. Pohjoisessa Suomessa riekon pyynnillä voi olla jotain taloudellista merkitystä, mutta eiköhän niistäkin saatavat rahat mene moottorikelkan bensoihin, Peltonen pohtii. Se oli vapaaehtoisjärjestö, jonka metsästäjät olivat perustaneet. On runsaasti erilaista tietoa, mikä on ensimmäinen havainto villisiasta. Nykyään villisikakannan arvioidaan olevan noin 1500 yksilön luokkaa ja eläintä saa metsästää ympäri vuoden. 9 Järjestäytyminen seuroihin – 1800-luvulla lehdissä kerrottiin, miten ihmiset pelästyivät kun neljä hirveä tuli pellolle. Metsästysseuroja Suomeen on perustettu jo 1800-luvulla. Järjestäytyminen oli silloin vielä hankalaa, koska esimerkiksi seurojen säännöt tuli hyväksyä senaatissa. Materiaalit ovat hieman muuttuneet. – Seurakeskeisyys on suomalainen erikoispiirre, vaikka kenenkään ei ole pakko kuulua seuraan. Se perustettiin itsenäisyytemme alkuaikoina vuonna 1921. Haulikko ja kivääri eivät ole oikein miksikään muuttuneet. Toinen ominaispiirre on se, että metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen. Taannoin metsästys oli monille tärkeä toimeentulon lähde. Nykyään koiratutkat ovat hyvin yleisiä apuvälineitä. Elinkeinosta harrastus Hyvin merkittävä muutos metsästyksessä viimeisen sadan vuoden aikana on ollut se, että elinkeinosta on tullut harrastus. Muutamat lajit ovat vastaavasti poistuneet metsästyskartalta kokonaan. Metsästyksessä käytetyt aseet ovat jonkin verran muuttuneet, mutta perusasiat ovat pysyneet samoina
Bologov osti vanhan kansakoulun tontteineen Lieksan Kivivaarasta läheltä Venäjän rajaa. Mitä susimies tekee nyt Suomessa. V enäläinen susitutkija Vladimir Bologov asuu nykyisin Suomessa. 10 Venäläinen kiistelty susimies muutti Suomeen ”Susikannat kasvavat koko ajan” Lieksaan muuttanut susitutkija sai Venäjän Karjalassa paljon kritiikkiä laskettuaan vapaaksi tarhattuja susia. Paikka sopii tutkijan mukaan suurpetoasemaksi poikkeuksellisen hyvin, koska kaikki Suomessa tavattavat petoeläimet risteilevät tutkimusaseman. Yli 20 vuotta petotutkimuksen parissa toiminut biologi pitää suurpetoasemaa Lieksassa
Mutta erojakin löytyy. n Maija Salmi Kuva: Veikko Hakkarainen Lieksassa asuva Veikko Hakkarainen (oik.) kävi tapaamassa susitutkija Vladimir Bologovia loppusyksystä. Reviirit haussa Venäjän Karjalassa metsästetään vuosittain noin 100 sutta. Susi karkottui heti, eikä sitä näkynyt enää lähitienoolla. Bologovin ohjauksessa käy eri yliopistojen opiskelijoita kaikkialta Euroopasta ja Australiasta. – On arvioitu, että Venäjän Euroopan puoleisella osalla on yli 40 000 sutta ja kanta kasvaa koko ajan suuremmaksi. – Jotkut susista lähtevät aikuisina vaeltamaan, eivätkä enää palaa isäntäperheen hoiviin. – Pojat olivat laskemassa mäkeä pitkässä rinteessä. Tutkijan mukaan suden saalistusvietti laukeaa, jos se näkee jonkun etenevän nopeassa liikkeessä kuten mäenlaskussa. Niitä on tarjolla lukuisista eläintarhoista, ja niin ikään metsästäjät löytävät sudenpesiä keväisin ja ottavat sieltä pennun tai pennut, joita kauppaavat halukkaille. Tämä vaikuttaa tutkijan mukaan joidenkin eläinlajien hyvin merkittävää vähenemistä. Bologovin mukaan ne ovat tehneet Karjalassa useita päällekarkausyrityksiä. Karjalan alueella on noin 400–500 sutta ja paine on kova Vienanmeren ja Uralin alueelta. Vladimir Bologov venäläinen susitutkija koulutukseltaan biologi asuu Lieksassa tunnetaan nimellä Susimies opittuaan suomenkielen aikoo hakea kaksoiskansalaisuutta perheessä ranskalainen biologivaimo Laetetia Becker ja kaksi lasta Laetetia Becker on väitellyt susien käyttäytymisestä tohtoriksi Strasbourgin yliopistossa Nälkäiset sudet käyvät päälle n Vladimir Bologov tietää, miten nälkäiset sudet käyttyvät ihmistä kohtaan: ne yrittävät käydä päälle. 11 Kuka. Susilemmikit Bologov sai Venäjän Karjalassa osakseen paljon kritiikkiä, koska oli vapauttanut vuosien mittaan reilut 80 kasvatettua sutta, jotka oli saanut venäläisistä eläintarhoista, metsästäjiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. ”Susikannat kasvavat koko ajan” tuntumassa. Hakkarainen kuvailee susitutkijaa ystävälliseksi mieheksi, joka olisi halukas tutustumaan Suomen riistanhoito-organisaatioihin ja olisi myös valmis luennoimaan petotutkimuksesta.. – Kun näiden susien reviirit vapautuvat, niihin on heti tulossa uusia asukkaita idästä. – Näitä vaeltavia susia riittää. Vuonna 2008 tapahtui susien tekemä surmatyö, jossa nuori poika menetti henkensä. Puolikesyt sudet olivat tottuneet ihmisiin ja käyttäytyivät vapaudessa koirien tavoin. Bologov kertoo, että Venäjän syrjäseudulla on hyvin yleistä, että ihmiset ottavat pieniä sudenpentuja lemmikeikseen. Opiskelijoiden harjoittelujakso kestää 4–6 kuukautta, jona aikana he perehtyvät petoeläinten käyttäytymiseen ja genetiikkaan. Eräs poika laski suksilla kovaa vauhtia rinteen alaosaa kohti, kun sivusta hyökkäsi susi, joka puri voimakkaasti poikaa kaulasta. – On huudettava kovalla äänellä, jota susi yleensä pelkää, ja lisäksi kannattaa ampua ilmaan. Susikannat ovat muutenkin jatkuvasti voimistuneet. Lisäksi jokainen opiskelija maksaa harjoittelujakson aikana oman yliopistonsa lukukausimaksusta osan tutkimuslaitokselle. Yleensä sudet ovat kuitenkin uskollisia kasvatusperheelle, kun saavat ruokaa. – Sudet ovat tuhonneet lähes kokonaan hirvikannan ja ovat nyt siirtyneet käyttämään ravintonaan metsäpeuroja, joiden määrä on voimakkaassa laskussa. Bologov painottaa, että koskaan ei pidä lähteä juoksemaan pakoon, jos kohtaa suden. Osa voi myös aikuisina tulla vihaisiksi, jolloin ne karkoitetaan luontoon. Suurin syy susien rajanylityksiin on kuitenkin uusien käyttämättömien reviirien etsintä Suomen puolelta. Miliisi on joutunut ampumaan vihaisia susia, jotka ovat käyttäytyneet uhkaavasti. Toiset pojat tulivat nopeasti paikalle, mutta mitään ei enää ollut tehtävissä. Samalla myös Suomi saa näistä osansa, kun sudet vaeltavat Sisä-Suomeen ylitettyään rajan, susitutkija sanoo. Bologovin kertoman mukaan tutkimuskeskus toimii Saksan ja Ranskan sekä yksityisten ihmisten rahastojen avulla. – Susi kiintyy perheeseen aivan samalla tavalla kuin koira, Bologov tietää. – Rahamäärät ovat pieniä, mutta niillä kuitenkin joten kuten selvitään pakollisista kuluista. Nyt tämä toiminta on loppunut, koska se sai hyvin paljon vastustusta
12 Jänisjahdissa lakeuksilla Metsästyksen paras anti selviää jänisjahdissa Kauhajoella. Pikku pakkanen nipistelee poskia. Tärkeintä on päästä metsään rentoutumaan ja rauhoittumaan. A amu on vielä hämärä. Koolla ovat kauhajokiset metsästäjät Seppo Salonen, Jarmo Kujanpää, Kalevi Aittokallio, Teemu Hyyppä, Ali Korkmaz sekä poikansa Tuffe. Tänä päivänä ei oleellisinta aina ole saalis vaan kokemus ja sen mukanaan tuoma hyvä olo. Jahtiporukka on kokoontunut viimeiseen jänisjahtiin ennen joulua. Edellisten päivien sumu hälvenee pikkuhiljaa ja taivas selkenee
Hän saa siihen asiaankuuluvat hyvät neuvot muilta ja hersyvää naurua. Keli ei ihan paras ole, hanki on kosteiden päivien jäljiltä hieman jäinen ja se vaikeuttaakin jäniksen makuulle löytymistä. Teemu Hyyppä on varustautunut päivään erinomaisesti; mukana on keitin, jolla hän lämmittää joulun tunnelmaan sopivat glögit. Tekniikasta on suuri apu koiran seurannassa ja se kiinnostaa varsinkin nuoria. Hyyppä kaivaa puita auton lavalta ja aloittaa nuotion sytyttämisen. Niin se koira vain osasi tulla itse kotiin, kun oli menomatkan saanut haistella ja katsella reittiä, kertoo Salonen. Maasto on koiralle sekä koko porukalle tuttua, siellä on monet ajot kuunneltu ja myös ajokokeita pidetty. Isäntä pisti sille setelin suuhun ja koira toi ostokset kassissa kotiin. – Silloin ennen vanhaan kun metsästettiin ilman tutkia, koirat osasivat tulla myös takaisin sinne mistä ne irti päästettiin. Koira joutuu tekemään lujasti töitä ja ajoa ei vain kuulu. Se ei tosin jahtiporukkaa tunnu haittaavan. Kaikki selvästi nauttivat jo tulevasta päivästä. Vanhoilla päivillä kun ei enää oikein jaksanut, se vaani toisen koiran ajossa olevaa jänistä lumeen piiloutuneena ja nappasi ohi juoksevan jäniksen suuhunsa. Mukana on myös Hyypän suomenajokoira Kelopuun Pate. Kohta tulet loimuavat ja liekit luovat tunnelmaa aamun siniseen hetkeen. Isäntä ei saanut koiraa kiinni ajosta ja piti jo kotiin joutua. 13 Jänisjahdissa lakeuksilla Korkmaz. – Nyt näyttää siltä, että jälki on löytynyt ja tuosta pitäisi kohta ajon alkaa, Teemu Hyyppä toteaa koiran tekemästä jäljestä puhelimen näytöllä. Kohta myös kahvipannu porisee trangian lämmössä. Pate saa kaulaansa tutkapannan ja pääsee etsimään jäniksen yöllisiä jälkiä. Koira oli hyvä metsästyskoira ja aina valmis jahtiin. Taksimies oli tunnistanut koiran, joka oli ketunajoreissulla mennyt naapurikuntaan saakka, ottanut sen kyytiin ja vienyt kotiin. Koiran tunsi moni muukin kyläläinen, osasihan se käydä myös kaupassa. Pate on 3-vuotias ja jo monet kerran Teemun kanssa jänisjahdissa kulkenut. Koira on jo hävinnyt metsän siimekseen ja omistaja tarkkailee ajoittain tutkasta koiran menoa. Se tuo myös mielenkiintoa, koska samalla pystyy seuraamaan muiden jahtia – oikealla Teemu Hyyppä seuraa koiraansa ja keskellä Ali Korkmaz seuraa lähellä tapahtuvaa kaurisjahtia.. Seppo Salonen tarjoilee lämmintä glögiä Kalevi Aittokalliolle. Jänisjahdin onnistunut päätös Kauhajoella. Nuotion ympärillä juttu luistaa ja monenlaiset tarinat ja menneet tapahtumat käydään läpi. – Vaan oletteko kuulleet siitä ajokoirasta, joka tuli taksilla kotiin Isojoelta, muistelee Seppo Salonen ja kertoo tarinaa sekarotuisesta ajokoirasta. Muistanpa yhdenkin ajokoiran, jonka isäntä vei metsään traktorin peräkärryssä
Siellä käytetään matalajalkaisempaa ajokoiraa. Koeteltavana ollut ajokoira ei ollut tottunut myllyihin ja eihän sen kokeesta mitään tullut. Päivän päätös Hirvenlihamakkarat on paistettu ja nautittu tulen loimussa. Silloin saa vaihtaa kuulumisia ja jahti on hyvin sosiaalinen tapahtuma. Rusakot valtaavat alaa, mutta myös räjähdysmäisesti kasvanut kauriskanta vie jänikseltä sekä myös rusakolta elintilaa. On mukavaa olla itsekseen omien ajatusten kanssa ja nauttia luonnosta sekä koiran ajosta. Turkissa on myös paljon susia ja niille oma metsästysaika. Jutustelu katkeaa ja kaikki kuulostelevat metsää. Näin Turkissa Tuffen isä, Ali Korkmaz, on kotoisin Turkista. Jänis on saanut kuunnella koko päivän muutaman puun takana nuotiolla tarinointia. Kauhajoen metsästysseuroissa on mukavasti mukana nuorta väkeä. Syynä huonoon kuuluvuuteen on vieressä pyörivä tuulimylly. Huoli koiralla metsästyksen jatkumisesta tässä susitilanteessa on syvä. Kokeneet passimiehet tietävät minne mennä odottamaan jänistä, nyt on tarkoitus asettua passiin ja makkaran syönti saa jäädä. Teemu Hyyppä lähtee hakemaan koiraa autolla. Nuotiolla keskusteltiin myös hänen kotimaansa metsästyksestä. – Metsäjäniksiä Turkissa ei ole, mutta rusakoita kylläkin. Siipien pyörimisestä aiheutuva kumu muistuttaa kovan liikenteen aiheuttamaa melua. – Olen metsästänyt vuodesta 1973 asti. Tuulimyllyjen vaikutuksesta luontoon on ollut eri yhteyksissä kiivastakin keskustelua. Tällä välin Pate on hukannut jäniksen. Nytkin jahdissa oli mukana 16-vuotias Tuffe Korkmaz. Myös villisika tekee tuloaan Kauhajoen seudulle ja nähtäväksi jää, mikä sen vaikutus on esimerkiksi jäniskantaan. Ne asuvat ja syövät samoissa pusikoissa kuin jänikset ja ristiturpa ei viihdy sorkkien seassa. Tästä se ristiturpa on varmasti mennyt! tuumaa Pate. Siellä se matalana koitti hiipiä, kertoi Jarmo Kujanpää kokemuksestaan. Tie on niin jäinen, ettei koira pysty selvittelemään minne jälki menee. 14 Ajo lähtee! – Nyt lähti, Teemu Hyyppä huudahtaa katsoessaan tutkapuhelimen näyttöä. Kysyttäessä syytä, miksi metsälle lähdetään, tulee vastaus kaikilta miehiltä lähes yhtä aikaa: metsässä olo rentouttaa. Myös Kauhajoella kuuluu olevan susista haittaa. – Saalis on tärkeä vain silloin kun nuorta koiraa opetetaan, tähdentää Salonen. Minä olin vain 12-vuotias ja isän ase oli painava. – Olin eräässä ajokokeessa tuomarina ja siellä sattui koemaasto juuri tuulimyllyn läheisyyteen. Apuna tekniikkaa Pate jatkoi ajoa ja omistaja vilkuili tutkapuhelimesta sen menoa. Sieltä tähän päivään jäniskanta on romahtanut todella merkittävästi. Ajo eteni hyvin ja kohta jo jänis kävi kurkistamassa jahtiporukkaa. Tähtäsin niitä kohti, mutta en osunut ja sudet pakenivat, Korkmaz muistelee tapahtumia kotipuolestaan. – Muistan pienenä poikana hyvin jännittävän tilanteen, kun sudet hyökkäsivät naapurin lammastarhaan. Tyytyväiset – sekä isäntä että koira.. Susista on hyvin paljon haittaa karjankasvattajille, sekä vakavaa uhkaa myös ihmisille. Jäniksiä myllyjen alla kuitenkin tuntuu elävän, eikä niiden elämää tuulimyllyt häiritse. Ennen jäniksiä hyppi aina metsäteillä, mutta nykyään niitä ei näe juuri missään, kertoo Seppo Salonen Teemu Hyyppä on kulkenut metsällä pienestä asti. Tutut miehet Jarmo Kujanpää ja Sakari Holla ottivat pikkupojan aina mukaan ja siitä innostus sitten lähti. Tässä kyseisessä maastossa jäniksiä oli kohtuullisen hyvin ja maastoa pidettiin myös hyvänä koemaastona. Kyllä ne olivatkin suuria. Toisaalta on taas tosi mukavaa olla porukalla jahdissa. Ainakin ajon kuuluvuuteen meteli tuntuu vaikuttavan paljon. Vanhemmat miehet jo vähän vitsailivat tiheää tutkan vilkuilua, mutta keskustelivat myös siitä kuinka nykypäivän kehittynyt tekniikka tuo kuitenkin metsästykseen omaa viehätystä ja jännitystä, kun koiraa pystytään seuraamaan kokoajan. Haukku kuuluu yllättävän vaimeasti verrattuna matkaan. Metsäjänis on sopeutunut nykyiseen ympäristöönsä ja hukkaa koiran turvesoiden väliin johtavalle tielle. Tekniikka kiinnostaa nuoria ja on varmasti yksi syy miksi nuoria tulee mukaan metsästysharrastukseen. Sudet ovat seuranneet koiria, ja on myös maastoja, joihin koiria ei voi enää irti päästää. Nyt ajo kuuluu paremmin, kun tuulimylly jää toiselle puolelle. Tassujen tarkistuksen jälkeen hän laskee koiran irti tien toiselle puolelle. Vähän jäniksiä Metsäjänisten määrä Kauhajoella on vähentynyt vuosien saatossa. Näin kahden suden tulevan minua kohti pitkin joenuomaa. Ja myös kuinka koiran turvallisuus on parantunut huimasti tekniikan myötä; mahdolliset vaaratilanteet pystytään paremmin ennakoimaan ja ehditään paremmin esimerkiksi estämään tielle meno. Turkissa ei ole tavatonta, että susi hyökkää ihmistä kohti, kertoo Ali Korkmaz. Koira vain pälyili siipiä ja säikkyi liikettä sekä melua. Hyvin pian kajahtaa ilmoille uusi ajo aivan läheltä. Maasto on hyvin karua ja kivistä sekä paljon vuoristoa. Ilmeet nuotiolla vakavoituvat, kun susista tulee puhe
Koira saa myös herkkupalan jäniksen sisälmyksistä ja valakko pääsee arvokkaana riistana juhlistamaan joulupöytää. Jarmo Kujanpää kuuntelee ajon lähestymistä. Tapio antoi metsän pöydästään antimen, vaikka tällä kertaa ei edes ryyppyä heitetty olan yli.. Tapio antoi metsän pöydästään antimen vaikka tällä kertaa ei hänelle edes ryyppyä heitetty olan yli. Saalis asetetaan arvokkaasti havupedille ja otetaan kuvat muistoksi hienosta jahtipäivästä. Passimiehen tärkeä tehtävä on sulautua maastoon. Ilmassa on tiettyä arvokkuutta ja juhlan tuntua: saalis näytetään koiralle ja Hyyppä kehuu koiraansa vuolaasti ja tarjoaa sille juotavaa. 15 Jänis kiertää muutaman ringin ja kohta kajahtaa yksi laukaus. Nuotio lämmittää mukavasti ja tuo tunnelmaa pakkaspäivään. n Erja Pekkala Passimies onnistui tehtävässään. Jänis kiertää muutaman ringin ja kohta kajahtaa yksi laukaus
n. 16 Tuomas Hallenberg nousi Metsästäjäliiton johtoon Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja Tuomas Hallenberg tunnetaan kovana metsämiehenä kuvassa Hallenberg ja karkeakarvainen saksanseisoja Erwin Lapissa riekkojahdissa. Hallenberg on työskennellyt muun muassa metsäyhtiö UPM:n vaneriteollisuuden raaka-ainehuollon johtajana sekä kansainvälisissä tehtävissä YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:ssa sekä UPM:n metsäosastolla useissa tehtävissä, kuten hankintapäällikkönä, korjuu-ja logistiikkajohtajana ja keskistetyn ohjauksen johtajana PohjoisEuroopan puunhankinnassa. Työuransa kautta hänellä on hyvät suhteet metsäyhtiöihin sekä maaja metsätalousministeriöön. Kuva: Silja Hallenberg Tuomas Hallenberg on Suomen Metsästäjäliiton uusi puheenjohtaja. Varajäseniä ovat Sinikka Uusitalo (Keski-Pohja), Juha Sormunen (Kymi), Pauli Nyström (Pohjois-Häme), Lars Kärkinen (Svenska Österbotten), Veli Seikola (Varsinais-Suomi) ja Mikko Äijälä (Oulu). Metsästäjä ja kanakoiraharrastaja Koulutukseltaan Tuomas Hallenberg on Joensuun yliopistosta valmistunut metsänhoitaja, MMM ja MBA. S uomen Metsästäjäliiton puheenjohtajaksi on valittu 45-vuotias Tuomas Hallenberg. Yhteisenä tavoitteena on jatkaa Metsästäjäliiton toiminnan ja palvelujen kehittämistä jäsenten etua ajatellen, Hallenberg toteaa. Metsähallituksen Laatumaan johtajana työskentelevä Hallenberg nimettiin tehtävään ylimääräisessä liittokokouksessa joulukuun lopulla. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö muun muassa Karjalan Prikaatin killassa ja Suomen Reserviupseeriliitossa kuuluu myös Hallenbergin harrastuksiin. Hän on asunut eri puolilla maata ja on siten jäsenenä useassa suomalaisessa ja yhdessä virolaisessa metsästysseurassa. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Ilkka Mäkelä, ja tuoreen hallituksen muiksi jäseniksi Jukka Hautala (Pohjanmaa), Ahti Lukkaroinen (Etelä-Häme), Timo Minkkinen (Uusimaa), Kalevi Korhonen (Lappi), Petteri Lampinen (Suur-Savo), Jani Nuijanmaa (Keski-Suomi), Pekka Julkunen (Pohjois-Savo), Antti Kuivalainen (PohjoisKarjala), Timo Lähdekorpi (Satakunta) ja Harri Käsmä (Kainuu). Hallenbergillä on mittava kokemus järjestötoiminnasta ja hallitustyöskentelystä. Sotilasarvoltaan hän on reservin kapteeni. Liiton edellinen hallitus erosi marraskuussa pidetyssä liittokokouksessa entisen puheenjohtajan Laurin Kontron johdolla, koska hallitus sai äänestyksen jälkeen epäluottamuslauseen. Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi lasta ja kaksi karkeakarvaista saksanseisojaa. Tällä hetkellä Hallenberg toimii muun muassa metsäpuiden siemeniä tuottavan Siemen Forelia Oy:n ja Suomen suurimman taimiyhtiön Fin Forelia Oy:n hallitusten puheenjohtajana. Hallenberg on kuvaillut toimintatapaansa rakentavaksi. Hän kertoo kannattavansa faktoihin perustuvaa keskustelevaa linjaa eri tahojen välillä. – Kokous meni rakentavissa merkeissä. Hallenberg on aktiivinen metsästäjä ja kanakoiraharrastaja
n Facebookissa susien aiheuttamia koiramenetyksiä voi seurata Susien uhrit -nimisestä julkisesta ryhmästä. Kaikki koirat oli tapettu pihapiiriin. Sudet kävivät koirien kimppuun viime vuonna Suomessa kymmeniä kertoja. tammikuuta susilauma tappoi ja söi ajokoiran Rautavaaralla. syyskuuta kaksi sutta tappoivat ajokoiran Nuijamaalla. 17 Kartta kertoo karua kieltä viime vuodelta Yli 60 koiraa suden suuhun Sami Lipsasen ylläpitämään karttaan päivitetään susien aiheuttamia koiravahinkoja. Koirasta oli löydettäessä ollut jäljellä vain pää ja etujalat. Valtaosa hyökkäyksistä päättyi koiran kuolemaan. 20. suuskuuta ilmoitettiin, että kahden viikon sisällä oli kolme koiraa joutunut suden suuhun Kaavilla. 29. Kartan ohesta löytää myös tiedot kustakin tapahtumasta. 22. Osa susien tekemistä tuhoista on tapahtunut metsästyksen aikana, mutta koiria on tapettu myös pihoilla. 11. lokakuuta kadonnut hirvikoira löytyi kuolleena kaulaan purtuna. Jäljelle jäi turkinpaloja ja yksi jalka. Hyökkäyksiä tapahtui viime vuonna läpi vuoden. Tässä muutamia esimerkkejä: 8. lokakuuta sudet tappoivat harmaan pystykorvan. 18. maaliskuuta mahdollisesti kolme sutta tappoivat laikan. Kuvan kartta vuoden 2016 tapauksista. Siinä on tällä hetkellä jo liki 2500 jäsentä.. Koira joutui susien raatelemaksi vain vajaan 500 metrin päässä talosta. Koira oli ollut jänisajossa. Myös Eteläja Keski-Pohjanmaalla on omat ”tihentymänsä”. E niten susien aiheuttamia koiravahinkoja tapahtui vuoden 2016 aikana ItäSuomessa. Koirasta ei ollut jäänyt juuri mitään jäljelle. Lipsanen päivittää karttaa sitä mukaan kun saa tiedot varmoista tapauksista. Alue oli tamppaantunut täyteen susien jälkiä, ja suurpetohavainnoitsijan mukaan asialla oli ollut neljänviiden suden lauma. Yli 60 hyökkäystä on päätynyt Sami Lipsasen ylläpitämään karttaan
– Vanhempani kävivät synnyttämässä minut Suolahdessa vuonna 1966. – Metsästys ei ole minulle mikään erillinen harrastus. Luonto ja riista-ala veti puoleensa. Olen asunut ja tehnyt töitä eri puolilla Suomea, tämänhetkinen asuinpaikkani on Kannonkoski, Hokkanen kertoo valinnoistaan. En myöskään muista milloin aloitin eränkäynnin tai sitä kun aloin ajaa traktorilla. 18 Metsällä käymistä koko elämä Pertti Hokkanen elää metsästä ja metsässä. – Maalaispoika kun olen, niin sain kaupunkiasumisesta tarpeekseni. K annonkoskella KeskiSuomessa asuva Pertti Hokkanen, 50, työskenteli Jyväskylän Valmetin tehtailla 90-luvun vaihteessa viitisen vuotta, mutta vaihtoi sitten kokonaan alaa. He ryhtyivät viljelemään ja pitämään eläimiä. Luonto ja metsästys ovat olleet hänen jokapäiväistä arkeaan pienestä pitäen. Onneksi olivat sen verran fiksuja, että nappasivat minut kapaloissa mukaansa ja suuntasivat isäni kotitilalle Saarijärvelle. Siellä he olivat lyhyen aikaa vaneritehtaalla töissä. Kyse ei ole harrastuksesta, vaan metsästys on elämän perusasia. Otin lopputilin tehtaalta ja muutin 90-luvun alun laman keskeltä Inariin opiskelemaan metsäja luontaistaloutta. Mielessä käväisi pelko urautumisesta. Hokkasen vanhemmat tekivät aikoinaan vastaavan liikkeen, eli lähtivät tehtaalta ja aloittivat uuden elämän lähempänä luontoa. Ne ovat kaikki niitä perusasioita, joita pientilalla joutui elannon eteen tekemään.. Minulla ei ole muistikuvia siitä, milloin aloin metsästää. Hokkanen sai lapsuuden kotitilallansa huomaamattomasti koulutuksen ja työharjoittelun luonnossa liikkumiseen ja metsästykseen
Sain mukavaa ja helppotajuista tietoa 80-luvun Ase ja Erä -lehdistä. Patruunoiden tehokkuus ja luotivalikoima on oltava tarpeeksi laaja. – Vuonna 2008 käynnistyi pienten hirvieläinten pannoitushanke Suomessa, jonka käytännön toteutuksen sain tehtäväkseni. Viiden vuoden aikana määrä kasvoi suuremmaksi. Asenteet ja suhteet Hokkanen on joutunut Tutkimuslaitoksen töissä kuuntelemaan metsästäjien ja ei-metsästävien haukkumisia. Hirvitutkimusta Riistanhoidon jatkolinja Paimiossa vuonna 1995 näytti tulevan ammatin suunnan. – On aivan mahtavaa, kun on saanut karhulta nenään, joutunut takapuolesta suden puremaksi ja sarvipäät ovat heitelleet metsässä. Hokkanen on pienestä pitäen tykännyt paukkeesta ja pärinästä, aseista ja käytännön tekemisestä. Ampuma-aseen tekeminen ei ole mikään ongelma. – Jokaiselle vuorokauden tunnille löytyy tainnutus, kaiken kaikkiaan olen tehnyt niitä noin 180 eri puolilla Suomea. Pulttiasekin kulki muinoin mukana, mutta vihaisen, loukkaantuneen tai lauman sisällä olevan eläimen lopettaminen on sillä mahdotonta. Muistoja metsästä Hokkanen on nukkunut monia öitä metsässä etenkin keväisin, kun luonto alkaa heräämään ja syksyisin, kun hirvien kiima ja raikas kaunis syyssää hivelevät aisteja.. – Asetekniikka kiinnosti ja hakeuduin metallialan kouluihin. Kynnön jälkeen isä antoi hanallisen yksipiippuisen ja kehotti kulkemaan varovasti kotio, Hokkanen kertoo. Kyselevät keitä siinä porukassa on, kun ei ketään tunne, Hokkanen selostaa suhteita metsästäjiin. Tarkoitus oli pannoittaa 30 metsäkaurista ja 30 valkohäntää. – Metsästysvuokrasopimuksia tehdessä ja peruttaessa ilmoitetaan joskus jonkun kyseisen henkilön käytöksen olevan epäasianmukaista. Oli tylsää odotella kyntämisen päättymistä, kun tiesi mikä traktorissa odotti. Avustustehtäviä Pannoitusprojektin jälkeen Hokkasen kokemukselle ja nukutuskiväärille on ollut käyttöä. 19 Metsällä käymistä koko elämä Pertti Hokkanen on vetänyt useita karhujahteja. Etenkin suurpedot puhuttavat kiivaasti. Lisäksi teen tilallisten ja viranomaisten pyynnöstä hätäteurastuksia, eläinsuojelutehtäviä ja lopetuksia. Eränkäynti on pienestä pitäen kiinnostanut suunnattomasti, hieman ehkä enemmän kuin muut työt. Harjoittelusta syntyi yli viidentoista vuoden mukanaolo erilaisissa hirvieläimiin liittyvissä tutkimushankkeissa, Hokkanen selostaa. – Ensin tehtiin töitä ja sen jälkeen lähdettiin kalalle tai metille. – Aseistuksena välttämättömiä ovat nukutuskivääri, itselataava .22 pienoispistooli nopeaan paikkoon pienille eläimille ja lampaita suuremmille .357 revolveri. Vuonna 2008 käynnistyi pienten hirvieläinten pannoitushanke Suomessa, jonka käytännön toteutuksen Hokkanen sai tehtäväkseen. – Menin työharjoitteluun Vantaalle Metlan hirvitutkimuksiin, joita organisoi Risto Heikkilä. Näin yhden henkilön käytös pilaa koko porukan yhteistä harrastusta. Aina ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa neuvoa ja opastaa, Hokkanen jatkaa. Eläinten koot vaihtelevat koirasta hevoseen, suurin osa on karannutta nautakarjaa. Tämä tapahtui Kannonkoskella. Näitä vanhoja lehtiä lueskelen edelleenkin. Tuona aikana hän kouluttautui käyttämään nukutuskivääriä, ja vuonna 2002 hän pannoitti ensimmäisen gps-satelliittihirven. Isä laittoi Pertin maatilan töihin, mutta palkkio odotti urakan jälkeen. – Tutkimusreissulla ollessa eräs pieni eukko piti talikkoa ja uhkasi lyödä sillä, jos olen metsästäjä. Hän itse on saanut jo useammankin kontion saaliiksi – kuva Oulun Erämessuilta. Pitkäpiippuiset ja ylitehokkaat kiväärit ja haulikot eivät tuotantotiloihin sovi, oman ja muiden turvallisuuden vuoksi. – Villiintyneitä, arkoja ja agg ressiivisia kotija tuotantoeläimiä on joutunut tainnuttelemaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja tilanteissa. Kaikki maanomistajat eivät myöskään pidä, että tuntemattomat hiippailevat heidän maillaan aseen kanssa. Oli lopulta oikein mukava kuunnella mielipiteitä, puhuttiin metsästyksestä ja eläimistä pari tuntia, yhteistäkin ymmärrystä löytyi, Hokkanen hymyilee
Joskus tekisi kuitenkin mieli sanoa, että lukekaa kirjoja tai katsokaa vaikkapa Avaraa luontoa. Kysymyksiä ja ajatuksia vaihdellaan puolin ja toisin kesän kuluessa. – Yksin on rauhallisempaa ja näkee enemmän, toki hyvässä porukassa on mukava olla. Metsästyskokemuksien vaihdosta on hyötyä kaikille, tarvitaan yhteistä kiireetöntä ilmapiiriä ja myös sitä omaa aikaa koiran ja kavereiden kanssa. Hokkanen kuvailee, kuinka metsässä kulkiessa kokee ja näkee samalla polulla aina eri asioita – varsinkin kun poikkeaa polulta. – Hyvissä ajoin kaikille karhunmetsästäjille on pyritty saattamaan viesti ilmoittaa metsästystä koskevat asiansa johtajistolle. Vaikka olen kohtuullisen hyvä kuuntelija, joskus meinaa raja tulla vastaan, Hokkanen tuhahtaa. – Kuvaan aika paljon, vaikken jaksa kiinnittää aina laatuun huomiota. Karhunkaadon jälkeen yhteisymmärrys ei aina ole kohdillaan. n Virpi Piippo Karhujahtien nokkamiehenä – Päätöksenteon aikana käskytetään. Olen nähnyt kaikki suurpedot erilaisissa tilanteissa luonnossa, ilman haaskoja ja kyttäyskojuja. Tällä tilaisuudella pyritään luomaan jokaisen seuran tärkeys yhteisessä tavoitteessa. Karhupalaveriin aloitusviikolla kootaan yhteen seurojen yhteyshenkilöt. – Siellä on mahdollisuus uskaltaa sanoa sanottavansa, mikä on opiksi kaikille uuteen kauteen. Tilaisuus pyritään pitämään mukavana ja rentona, josta jokainen jahtitapahtumaan osallistunut voi saada osansa hyvine ja huonoine puolineen, Hokkanen päättää. 20 n Pertti Hokkanen tunnetaan karhujahtien nokkamiehenä. Hokkasen mukaan karhumetsästyksessä johtajan tärkeimmät ominaisuudet ovat, että osaa luoda hyvän hengen porukkaan ja tahdon yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Päätöksenteon aikana käskytetään. Kaikista muista paitsi ahmasta on kuvia, saaliiksi on tullut ilves ja karhu. Luontokokemuksia on mukava jakaa ja erätaitoja opettaa. Ja johtajakin ottaa oppia, Hokkanen analysoi. Hokkanen metsästää lähes kaikkea mahdollista.. – Onneksi on saatu luotua leppoisampi vaihtoehto pakkomielteille. Hokkanen ei pidä siitä, että karhunkaadon nopeudella kilpaillaan. Johtajan tulee kuitenkin johtaa määrätietoisesti ja tiukastikin. Johtajisto esikäsittelee metsästystä koskevat asiat ja tekee tarpeelliset korjaukset sääntöihin. – Ryhmän rakentaminen alkaa keväällä ennen lupien hakemista. Ihmisiltä tuleekin monenmoisia viestejä karhuihin liittyen. – Kun suunta on näytetty kohti metsää ja annettu tietynlainen vapaus saalistaa, täytyy tarvittaessa olla kyky komentaa ja sanoa rajustikin. Monella on suuria haaveita ja unelmia saada kellistettyä metsän kuningas. Niitä ei ole aikaa perustella. – Metsästyksestä on paljon hyviä muistoja eri aikakausilta – pienenä poikana isän mukana, koirien kanssa metsällä ja yhteisiä hetkiä oman pojan kanssa. Innokkuutta pitää olla turvallisin mielin. – Pitää osata yhdistää erilaiset metsästäjät yhteen ja luoda leppoisa mukava metsänhenki. Jahdin jälkeen pidetään karhupeijaiset hieman vanhojenkin uskomusten mukaisesti; syödään ja jaetaan saaliiksi saatu karhu. Niitä ei ole aikaa perustella. Karhunkaadon jälkeen yhteisymmärrys ei aina ole kohdillaan