PAL.VKO 2020-42 177550-2004 4/2020 • 12,20€ KUPARILUODIT TULEVAT! RCC S 45 HUNTER -ÄÄNENVAIMENNIN EMTAN MZ-47S -RESERVILÄISKIVÄÄRI WALTHER Q5 MATCH STEEL FRAME CHAMPION. Parasta, mitä voit harrastaa..
• Tarjoushinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2020 asti.. Boat Tail -veneperäluoti Aerodynaamisesti muotoiltu luodin takaosa varmistaa tarkkuuden myös pidemmillä matkoilla. 1 2 3 4 Hornady GMX – lyijyvapaa luoti maailmanluokan laatua ja tarkkuutta Perinteitä rikkova täysin lyijyvapaa luoti mahdollistaa syvän läpäisyn, kilpatason tarkkuuden ja täyden jäämäpainon. Lisäksi urat parantavat tarkkuutta. Ballistinen Polymeeri -kärki Mahdollistaa hallitun laajenemisen ja parantaa tarkkuutta. .308 ja .30-06 69,90 €/20 rasia maahantuoja: maahantuoja: Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.. 1 2 3 4 Saatavana patruunoita ja luoteja mm. kaliipereissa: 6,5 Creedmoor, 6,5x55, .308 Win, .30-06, .300 WM, .338 WM, 8x57, 9,3x62, 9,3x74R Patruunoiden tarjoushinta , esim. Niippausja paineurat Urat vähentävät kitkaa, painetta ja likaantumista. Monoliittinen rakenne Yhtenäinen ja sitkeä kupariseos ei hajoa ja jäämäpaino on lähes aina täydellinen
Lehti ei kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä eikä vastaa mahdollisten virheiden aiheuttamista vahingoista. Suomelle hintalappu on vasta selviämässä, ainakin EU:n sisällä pääsemme osallistumaan muiden maiden “elvyttämiseen” miljardeilla euroilla, mikä tulee näkymään monilla tavoin. Niiden tietojen valossa, mitä näitä rivejä kirjoitettaessa on tiedossa, Ruotsin tie ei ollut onnistunut. Koko maailman listalla Ruotsi on kahdeksanneksi pahin. Jos verrataan Ruotsia vertailukelpoisempiin maihin, niin Suomi on 64. Suomalainen ja monen muunkin asiassa hyvin selvinneen ratkaisumalli oli yhteiskunnan sulkeminen, Ruotsissa -josta kaikki “hyvä” meille yleensä kopioidaanvalittiin toisenlainen tie. Julkaistavat artikkelit on tarkastettu huolellisesti. Ase-lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen sekä SAHS ry:n virallinen jäsenlehti. Jussi Peltola päätoimittaja ASE-lehti • 3. Ruotsikaan ei enää yleisesti käytä Suomessakin pari vuotta sitten suosittua termiä “yksittäistapaus” päivittäisistä ammuskeluista tai raiskauksista, eikä aselain kiristämistä enää pidetä keinona torjua Balkanilta virtaavia laittomia aseita. EU-alueella, jos vielä Englantikin huomioidaan mukaan, Ruotsi on väkilukuun suhteutetulla kuolleisuudella viides pahemmasta päästä ja ohittanut mm. TEKSTISISÄLTÖ Lehti vastaanottaa rajoituksetta julkaistavaksi tarkoitettua materiaalia, kirjoituksia, valokuvia ja piirroksia edustamaltaan aihealueelta. Aseharrastuksessakin korona on näkynyt. Koronaan on näitä rivejä kirjoitettaessa maailmanlaajuisesti ja todetusti sairastunut 18,7 miljoonaa ihmistä. Yksityisten kirjoittajien esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta lehden virallista linjaa. Kaikki oikeudet pidätetään. KUSTANTAJA Ase-Lehti Oy 39. Pääkirjoitus Riippumaton aseharrastajien ja asealan ammattilaisten äänenkannattaja. All rights reserved. Ase-lehdellä on oikeus julkaista artikkelit myös sähköisessä muodossa ilman eri korvausta. Toisaalta metsästys ja ylipäätään kaikki “yksinäisempi” harrastaminen on puolestaan lisääntynyt. vuosikerta ISSN 0359-6990 PÄÄTOIMITTAJA, EDITOR IN CHIEF Jussi Peltola TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Hanna Tenkula VALOKUVAAJAT Jouni Orava Kari Tuominen-Shemeikka KIRJAJA TUOTEMYYNTI Avoinna ma–pe klo 10.30–17.00 Pateniementie 63, 90800 OULU Puhelin 0400 228 650 Internet www.aselehti.fi Sähköposti tuotemyynti@aselehti.fi ILMOITUSMYYNTI Puhelin 040 776 7627 Sähköposti aselehti@aselehti.fi TILAAJAPALVELU Tilaukset, osoitteenmuutokset, huomautukset Avoinna ti–to klo 10.00–16.00 PL 161, 90401 OULU Puhelin 040 776 7627 Internet www.aselehti.fi Sähköposti aselehti@aselehti.fi TOIMITUS Nahkatehtaankatu 2 90130 OULU Puhelin 040 776 7627 Internet www.aselehti.fi Sähköposti aselehti@aselehti.fi PAINO Rannikon Laatupaino Oy COPYRIGHT Lehden artikkelien, kuvien ja piirrosten osittainenkin jäljentäminen sekä lainaaminen ilman toimituksen lupaa on kielletty. Inhimillinen hinta on luku sinänsä ja ruotsalaisiin suhtaudutaan Ruotsin ulkopuolella nyt liki spitaalisina, mikä ei voi olla näkymättä taloudessakin. Saksalainen messuihin liittyvä elinkeino on tehnyt melkoisen koronatappion. Taloudellisilla mittareilla mitaten Ruotsi on luultavasti pärjännyt monia muita paremmin, koska yhteiskuntaa ei pysäytetty. Nähdään tämänvuotisessa, ainakin toivottavasti. Julkaistuista artikkeleista maksetaan palkkio, mikäli ne eivät liity yritysten tai yhteisöjen tiedotustoimintaan. Mikäli muuta ei ole sovittu, lehdelle toimitetun materiaalin tekijänoikeuden katsotaan siirtyneen Ase-lehdelle. Hyvät Lukijat, Maaliskuussa Suomi pysähtyi samalla kuin kutakuinkin EU ja vähän koko maailma. katastrofaalisena pidetyn Ranskan. Kuolleita on reilut 704 tuhatta. Korona iski ja sitä torjuttiin eri maissa eri tavoin. Korona on jättänyt varjoihinsa muita ruotsalaisilmiöitä, kuten Ruotsista lähteneen, näennäisesti hyvää tarkoittavan, mutta puhtaasti poliittiseksi käsikassaraksi muokkaantuneen ilmastoliikkeen ja toisaalta Ruotsin hallitsemattomaksi karanneen väkivaltarikollisuuden, jonka juurisyiden arvioiminen on tunnetusti poliittisesti epäkorrektia. Kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen GunShow oli sekin marraskuun lopulla, eli 26.11.1983. Ruotsissa on alueita, jotka ovat yhtä aseväkivaltaisia kuin mm. Ampumaurheiluun -kuten muuhunkin urheiluunkorona on iskenyt tapahtumien peruuntumisena. Ruotsissa koronakuolleisuus on liki kymmenkertainen Suomeen nähden. Sitä ei tällä hetkellä tiedetä, liittyykö rajaviranomaisiin kohdistunut Tornion pommi-isku jotenkin Ruotsiin. Historiallista kyllä, maahanmuuton rajoittaminen on jopa noussut keskusteluihin, mutta ei toistaiseksi todelliseksi vaihtoehdoksi. Saksassa aina maaliskuussa pidettävä IWA, ammattilaisten asemessut ja tukkumyynnin tapahtuma peruttiin ensimmäisen kerran koko tapahtuman historian aikana sitten vuoden 1974 ensimmäisten messujen, eikä IWA ollut suinkaan ainoa, käytännössä kaikki muutkin messut on peruttu. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. USA:n pahimmat alueet. Muusta Euroopasta poiketen, meidän talouttamme ollaan entisestään näivettämässä veronkorotuksin, toki jotenkin ne tukimiljardit on rahoitettava. Suomen asehistoriallisen seuran jokavuotisen GunShown osalta ei ole tehty korona-historiaa, vaikka se siirrettiin marraskuulle. Todellista lukua ei tiedä kukaan. TILAUSHINNAT 2020 Kestotilaus Pohjoismaihin 61,90 € Vuositilaus Pohjoismaihin 66,70 € Muut maat lentopostina 84,20 € Irtonumerot 12,20 € Lehti ilmestyy vuonna 2020 kuusi kertaa, helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa. ja Norja sijalla 73
MALINEN Pääkirjoitus ........................................................3 Kansikuva: Esa Salldén Historiallisten aseiden ampumakilpailut, s. MALINEN Mauser M18 ”kansankivääri”.......................34 J. MALINEN Kuparilla kevyemmin – Metsälle vietävät kupariluotiset saivat omat minimivaatimuksensa ................................................30 J. Kuva: Vesa Toivonen. MALINEN Walther Q5 Match Steel Frame Champion – Terästä peliin ................................................42 VESA TOIVONEN Emtan MZ-47S – Itä kohtaa lännen ............50 MIKA PITKÄNEN RCC S45 Hunter – Uusi vaimenninmerkki Suomeen ............59 J. 4 • ASE-lehti 4/2020 Tässä numerossa: Pajarin Lahti .......................................................6 VESA TOIVONEN Bernardelli M60 ..............................................14 JUSSI PELTOLA Historiallisten aseiden ampumakilpailut ..18 PASI KESÄNIEMI Pikatestissä: .308 Win Subsonic patruunat PPU ja Lapua ................................20 VESA TOIVONEN Kupariluotinen CCI Copper-22 ....................26 J. 18 Walther Q5 Match Steel Frame Champion, s. 42
4” sin. uusia ...............690,Sabatti Forest ST. Pääsyliput: aikuiset 8€, sotaveteraanit JA LOTAT ilmaiseksi, lapset alle 12 v. muovilaatik. 12/76 vs. • myyjiä koko Suomesta • aseita varusteineen keräilyyn ja käyttöön • puukkoja, asuja, kirjoja, ym. vs. + vs. tuk. Hamina Bastion GUNSHOW 2014 lauantaina 17.5. lauk. .............................200,Escort 12/76 pump. tuk. uusia ....280,Magtech CBC 12/76 pump. 33 Tervetuloa! Järjestäjä: Arma Aboa r.y. vanhempien mukana ilmaiseksi. Sotaveteraanit ja alle 15-vuotiaat lapset aikuisen mukana maksutta. pien.pist. käyt. 26” uusia .............920,Sabatti Forest ST. CZ 99, 22 LR p-kiv.paket. ..................................200,Zastava Mod. sm, uusia .........................................................................300,WWW. synt. ...................................................120,Astra Match .38 SPL 6” sin. 26” uusi ..........................................200,Pav .22 LR taittop. Päänäyttely: Sata vuotta ensimmäisestä maailmansodasta Muut näyttelyt: Kilpailu-aseita kilpailutauluineen linkkuveitsiä, taittopuukkoja ja tynnyripuukkoja www.wsoy.fi www.johnnykniga.fi Seitsemäs Jesse Hackman -romaani pursuaa jännitystä, toimintaa ja iskevää huumoria. www.armaaboa.fi ARMA – T U R U N A S E M E S S U T – Arma-Asemessut sunnuntaina 27.4.2014 kello 10-16 Turun Messuja Kongressikeskuksessa Arma 2013 -messuilla myyntipaikkavarauksensa jättäneille tilausvahvistus ja muu aineisto Pääsyliput 10 €. + vaimen. tuk. .........................................150,Baikal Sever IZH-94, 20/76 .22 LR rihla 24” uusia ...................350,Benelli 12/89 Super Nova pump. 2 x lipas, pistin, ampumat. kert. rihlakko 12/76 6.5 x 55 SE, 26” uusia .........920,Taurus .357 rev. käyt. ASE-lehti • 5 Tapahtumat: SAHS kevätja syyskokous la 19.9.2020 Tuusulassa Ilmatorjuntamuseossa, s. synt tuk. 28” teräshaulikelp. 28” Suomi ase, uusi ....................380,VZ-52 7.62 x 39 kiv. Info-pisteet: entisöinti, korjaus, tunnistus, arviointi, lataus, mitalien arviointi, SAL-Mustaruutijaosto, poliisi. 28” kuin uusi .................................................170,Tikka MP1 12/76 pump. .........................500,CZ-85 B, 9 mm Para, sin. 12/76 p-aut. lukkorunko 28” ei vs malli ..................450,Valmet Prestige 12/76 p-aut. uusia ..................500,Churchill 12/76 pump. Järjestäjä asekerho 93 Asealan erikoisliike, Somero 040 546 7770 reijo.mastergun@gmail.com Yhteydenotot s-postiin tai tekstiviestillä Antonio Zoli 12/76 pump. hyviä alk. 26” vs. vs. p-aut. uusi ..........................330,Ege Silah 12/89 Super Mag. + sm. Myynnissä: keräilyja käyttöaseita, militariaa, tarvikkeita, alan kirjallisuutta, yms. 26” synt. 18.5” cyl. ASELEHTI .FI MDT-ALUMIINITUKIT JA TARVIKKEET Saatavana mm.Tikka T3/T3x ja Remington 700 -kivääreille www.pautac.fi PJ-WAFFEN-GUNS OY Aseita kotisivuilla: www.pj-waffen.com eränkäynnin erikoissivusto. 13 Gun Show Hotelli Ellivuori Sastamala 14.-15.11.2020, s. 5 ptr, vaimen. p-aut. Aitoon Paulow-tyyliin se jättää kylmäksi vain sen sivuilla syntyvät vainajat. Max-5 + 3 vs. lip. 26” vs. rev. varust. alk. 24” synt. kuin uusi ........90,Rossi .357 Mag. ...........................................................300,Tikka 12/76, 1 piip. ..........................420,Sabatti Falcon ST. lip. rihlakko 12/76 222 Rem. ............700,Valmet 412 S 12/76, kirk. ampumaton laatik. klo 10.00-16.00 historiallisessa Hamina Bastionissa. uusi .........380,Escort Mag. 6” sin. uusia ...............................300,Heckler & Koch USP .40 S&W, musta, uusia ..............................550,Lakefield .22 LR p-kiv.paket. 10 ptr, vaimen
Kunnia oli harvainen, sillä kaksinkertaisia ritareita oli vain neljä. TEKSTI JA KUVAT: VESA TOIVONEN PAJARIN LAHTI HUOM: valokuvat vaativat kaikki normaalitemput, ml. Vuosikymmeniä sitten eräs asekeräilijäveli kertoi, että hänellä on myynnissä Pajarin Lahti, mutta asia painui osaltani unholaan, kunnes Sotamuseon SA-kuva-arkiston 160 000 kuvaa tulivat vapaasti selailtaviksi nettiin. Pajari osallistui jo sisällisotaan ja epäonniseen Aunuksen retkeen 1919, mutta talvisodan aikainen torjuntavoitto Tolvajärvellä joulukuun puolivälissä 1939, kesän 1941 läpimurtohyökkäys Karjalan kannaksella, Suursaaren valtaus maaliskuun lopulla 1942 ja Tornion maihinnousu syyskuun lopulla 1944 ovat ne tapahtumat, joista hänet parhaiten muistetaan. Eversti Pajari ja everstiluutnantti K.I. Kanerva Kokkarissa 19.03.1940 (SA-kuva 9006). Eniten huomiotani herätti, että Pajari kantoi pistooliaan lähinnä avokotelossa, eikä suinkaan tavallisessa Pv:ien umpikotelossa. Mannerheim-ristin ritari Pajarista tuli 14.09.1941 ja vielä toistamiseen 16.10.1944. Mannerheim-ristin ritari Pajarista tuli 14.9.1941 ja vielä toistamiseen 16.10.1944. SA-kuvien joukossa on runsaasti kuvia myös Pajarista eri tilanteissa ja niissä näkyy myös hänen Lahti-pistoolinsa roikkumassa komentovyöllä. 6 • ASE-lehti. Eversti Pajari ja kapteeni A.V. heinäkuuta 1897, Asikkala 14. lokakuuta 1949, Kokkola) on yksi suomalaisen sotahistorian maineikkaimpia nimiä. ukana tulee myös tukku ylimääräisiä kuvia => katsokaa! Ja samaa kuvaa ei käytetä kuin yhden (1) kerran! Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari (17. Talvela osallistui jo sisällisotaan ja epäonniseen Aunuksen retkeen 1919, mutta talvisodan aikainen torjuntavoitto Tolvajärvellä joulukuun puolivälissä 1939, kesän 1941 läpimurtohyökkäys Karjalan kannaksella, Suursaaren valtaus maaliskuun lopulla 1942 ja Tornion maihinnousu syyskuun lopulla 1944 ovat ne tapahtumat, joista hänet parhaiten muistetaan. Pajari rintamalinjassa Aittojoella helmikuussa 1940, talvisodan suuren voittonsa jälkeen, L-35 roikkuu vyöllä avokotelossaan, hukkaamisen estämiseksi aseessa on nahkainen kaulalenkki (SA-kuva 4186). heinäkuuta 1897, Asikkala 14. Kunnia oli harvainen, sillä kaksinkertaisia ritareita oli vain neljä. Avokotelo on selvästikin tehty erikseen Pajaria varten ja se on optimoitu aseen nopeaa käyttöä varten, kun taasen Pv:ien malli on optimoitu aseen turvallista kantamista ja suojaamista varten. Viljanen Kokkarissa 19.03.40 molemmillä on vyöllä avokotelo, Pajarilla kotelossaan L-35 ja Viljasella Parabellum (SA-kuva 8719). Ero kuvastaa Pajarin luonnettakin, hänelle tyypillistä oli voimakas isku eteenpäin, sumeilematta ja nopeasti, kärsimättömästikin ja tarvittaessa omia latujaan. Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari Terijoella 09.05.1943 (SA-kuva 127476). lokakuuta 1949, Kokkola) on yksi suomalaisen sotahistorian maineikkaimpia nimiä. Pajarin virka-aseena oli Valtion kivääritehtaan valmistama Lahti L-35 –pistooli. kunnollisen taustan syväämisen! Tekstiin nyt upotettuja kuvia on paranneltu/rajattu, mutta julkaisua varten homma on tehtävä uusiksi, ammattilaisen toimesta. SA 127476; Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari Terijoella 09.05.1943 (SA-kuva 127476). PAJARIN LAHTI PAJARIN LAHTI Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari (17
Eniten huomiotani herätti, että Pajari kantoi pistooliaan lähinnä avokotelossa, eikä suinkaan tavallisessa Pv:ien umpikotelossa. Ero kuvastaa Pajarin luonnettakin, hänelle tyypillistä oli voimakas isku eteenpäin, sumeilematta ja nopeasti, kärsimättömästikin ja tarvittaessa omia latujaan. ASE-lehti • 7. Pajari rintamalinjassa Aittojoella helmikuussa 1940, talvisodan suuren voittonsa jälkeen, L-35 roikkuu vyöllä avokotelossaan, hukkaamisen estämiseksi aseessa on nahkainen kaulalenkki (SA-kuva 4186). Kunnia oli harvainen, sillä kaksinkertaisia ritareita oli vain neljä. Pajarin virka-aseena oli Valtion kivääritehtaan valmistama Lahti L-35 –pistooli. Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari Terijoella 09.05.1943 (SA-kuva 127476). ukana tulee myös tukku ylimääräisiä kuvia => katsokaa! Ja samaa kuvaa ei käytetä kuin yhden (1) kerran! Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari (17. Viljanen Kokkarissa 19.03.40 molemmillä on vyöllä avokotelo, Pajarilla kotelossaan L-35 ja Viljasella Parabellum (SA-kuva 8719). Eversti Pajari ja kapteeni A.V. Eversti Pajari ja everstiluutnantti K.I. Vuosikymmeniä sitten eräs asekeräilijäveli kertoi, että hänellä on myynnissä Pajarin Lahti, mutta asia painui osaltani unholaan, kunnes Sotamuseon SA-kuva-arkiston 160 000 kuvaa tulivat vapaasti selailtaviksi nettiin. Mannerheim-ristin ritari Pajarista tuli 14.9.1941 ja vielä toistamiseen 16.10.1944. SA 127476; Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari Terijoella 09.05.1943 (SA-kuva 127476). Mannerheim-ristin ritari Pajarista tuli 14.09.1941 ja vielä toistamiseen 16.10.1944. SA-kuvien joukossa on runsaasti kuvia myös Pajarista eri tilanteissa ja niissä näkyy myös hänen Lahti-pistoolinsa roikkumassa komentovyöllä. heinäkuuta 1897, Asikkala 14. lokakuuta 1949, Kokkola) on yksi suomalaisen sotahistorian maineikkaimpia nimiä. kunnollisen taustan syväämisen! Tekstiin nyt upotettuja kuvia on paranneltu/rajattu, mutta julkaisua varten homma on tehtävä uusiksi, ammattilaisen toimesta. Kanerva Kokkarissa 19.03.1940 (SA-kuva 9006). PAJARIN LAHTI PAJARIN LAHTI Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari (17. heinäkuuta 1897, Asikkala 14. Talvela osallistui jo sisällisotaan ja epäonniseen Aunuksen retkeen 1919, mutta talvisodan aikainen torjuntavoitto Tolvajärvellä joulukuun puolivälissä 1939, kesän 1941 läpimurtohyökkäys Karjalan kannaksella, Suursaaren valtaus maaliskuun lopulla 1942 ja Tornion maihinnousu syyskuun lopulla 1944 ovat ne tapahtumat, joista hänet parhaiten muistetaan. Pajari osallistui jo sisällisotaan ja epäonniseen Aunuksen retkeen 1919, mutta talvisodan aikainen torjuntavoitto Tolvajärvellä joulukuun puolivälissä 1939, kesän 1941 läpimurtohyökkäys Karjalan kannaksella, Suursaaren valtaus maaliskuun lopulla 1942 ja Tornion maihinnousu syyskuun lopulla 1944 ovat ne tapahtumat, joista hänet parhaiten muistetaan. Avokotelo on selvästikin tehty erikseen Pajaria varten ja se on optimoitu aseen nopeaa käyttöä varten, kun taasen Pv:ien malli on optimoitu aseen turvallista kantamista ja suojaamista varten. Kunnia oli harvainen, sillä kaksinkertaisia ritareita oli vain neljä. TEKSTI JA KUVAT: VESA TOIVONEN PAJARIN LAHTI HUOM: valokuvat vaativat kaikki normaalitemput, ml. lokakuuta 1949, Kokkola) on yksi suomalaisen sotahistorian maineikkaimpia nimiä
SA 78521; Pajari vastaanottaa Suursaaren valtausparaatin 28.03.1942 ja tuttu L-35 istuu tukevasti vyöllä avokotelossaan, mutta oikealla kyljellä (SA-kuva 78521). SA 78521; Pajari vastaanottaa Suursaaren valtausparaatin 28.03.1942 ja tuttu L-35 istuu tukevasti vyöllä avokotelossaan, mutta oikealla kyljellä (SA-kuva 78521). Pajarin upseerien vöillä näkyy myös samantyylisiä koteloja, mutta aseena niissä on Parabellum. Huomiota herättävä piirre kotelossa on, että se ei ole kumpikaan SA-kuvien esittämistä avokoteloista, vaan näyttäisi olevan jonkinlainen evoluutiomalli: kahva on esillä ja aseeseen on helppo tarttua, mutta lipas ei enää ole täysin avonainen, vaan luistin perän peittää suojaava kansi, jonka nahkahihan kiinnittää lippaan etukyljelle. Jatkodan alussa Pajarin Lahti-pistooli on saanut uuden ja erilaisen kotelon. Ero kuvastaa Pajarin luonnettakin, hänelle tyypillistä oli voimakas isku eteenpäin, sumeilematta ja nopeasti, kärsimättömästikin ja tarvittaessa omia latujaan. Pajarin L-35:n kotelo roikkuu nyt vasemmalla kyljellä, perän yli kulkee varmistusnauha ja varalippaalle on läpällinen tasku, mutta aseessa itsessään ei enää ole kiinni kaulalenkkiä (SA-kuva 35414). Aseen pysymisen kotelossa varmistaa nahkainen kahvan yli menevä nahkalenkki, aseen päällä kotelon etupinnassa on läpällinen tasku varalippaalle ja ase on nyt kallistettu niin, vasemmalla kyljellä aseen osoittaa takaviistoon; voitaisiinkin puhua ristivetokotelosta. Kuva on todennäköisesti otettu loppuvuodesta 1941 (SA-kuva 172989). Pajarin vasemmalla puolella kapteeni Eero Kivelä (n:o 9), oikealla puolella kapteeni Juho Pössi (n:o 7) ja alikersantti Vilho Rättö (n:o 4). SA 172989.jpg; Kenraalimajuri Pajari (ritari n:o 12) L-35 vyöllään ja rinnallaan kolme muuta ritaria. Jatkodan alussa Pajarin Lahti-pistooli on saanut uuden ja erilaisen kotelon. Talviosan aikaisissa kuvissa L-35 on vyössä oikealla kyljellä avokotelossa, joka paikottaa aseen hiukan takaviistoon asentoon, helposti oikealla kädellä esiin vedettäväksi. Pajari vastaanottaa Suursaaren valtausparaatin 28.03.1942 ja tuttu L-35 istuu tukevasti vyöllä avokotelossaan, mutta oikealla kyljellä (SA-kuva 78521). Kotelossa ei ole läppää, joten aseeseen kiinnitetty nahkainen niskalenkki on enemmän kuin hyvä ajatus aseen hukkaamisen estämiseksi. SA 35414.jpg ja osasuurennos; Sotamarsalkka Mannerheim kättelee eversti Pajaria rintamalla Kirvun pitäjän Rätykylässä 12.08.1941, taustalla kenraalimajuri Taavetti ”Pappa” Laatikainen. Hihnan ja vyölenkin rasitetuimpien kohtien kiinnipysyminen on varmistettu niiteillä, niinkuin oikein onkin, muuten neulokset repeävät. SA-kuvien joukossa on runsaasti kuvia myös Pajarista eri tilanteissa ja niissä näkyy myös hänen Lahti-pistoolinsa roikkumassa komentovyöllä. SA 95255; Kenraalimajuri Pajari ei pelkästään kantanut Lahti-pistoolia, vaan hän ampui sillä myös kilpaa, kuten Terijoella 28.06.1942 otetussa kuvassa (SA-kuva 95255). Pertti Ilmosen kokoelmassa oleva Pajarin L-35 on esimerkki siitä, mitä asekeräily parhaimmillaan on: hienokuntoinen ase kaikkine varusteineen ja dokumentteineen on saanut sitä arvostavan säilytyspaikan. Aseen pysymisen kotelossa varmistaa nahkainen kahvan yli menevä nahkalenkki, aseen päällä kotelon etupinnassa on läpällinen tasku varalippaalle ja ase on nyt kallistettu niin että, vasemmalla kyljellä aseen osoittaa takaviistoon; voitaisiinkin puhua ristivetokotelosta. SA 172989.jpg; Kenraalimajuri Pajari (ritari n:o 12) L-35 vyöllään ja rinnallaan kolme muuta ritaria. (vas.) Pajari kk:n kahvoissa Valkeasaaressa L-35 vyöllään, päiväämätön (SA-kuva 172993).. Tästä kotelosta ei ikävä kyllä ole tiedossa yhtään SA-kuvaa Pajarin kera ja on syytä olettaa, että se on sodan jälkeistä tuotantoa. Pajarin vasemmalla puolella kapteeni Eero Kivelä (n:o 9), oikealla puolella kapteeni Juho Pössi (n:o 7) ja alikersantti Vilho Rättö (n:o 4). Kenraalimajuri Pajari ei pelkästään kantanut Lahti-pistoolia, vaan hän ampui sillä myös kilpaa, kuten Terijoella 28.06.1942 otetussa kuvassa (SA-kuva 95255). Pajarin L-35:n kotelo roikkuu nyt vasemmalla kyljellä, perän yli kulkee varmistusnauha ja varalippaalle on läpällinen tasku, mutta aseessa itsessään ei enää ole kiinni kaulalenkkiä (SA-kuva 35414). Pajarin upseerien vöillä näkyy myös samantyylisiä koteloja, mutta aseena niissä on Parabellum. Aseen pysymisen kotelossa varmistaa nahkainen kahvan yli menevä nahkalenkki, aseen päällä kotelon etupinnassa on läpällinen tasku varalippaalle ja ase on nyt kallistettu niin, vasemmalla kyljellä aseen osoittaa takaviistoon; voitaisiinkin puhua ristivetokotelosta. Talviosan aikaisissa kuvissa L-35 on vyössä oikealla kyljellä avokotelossa, joka paikottaa aseen hiukan taakaviistoon asentoon, helposti oikealla kädellä esiin vedettäväksi. (yläp.) Kenraalimajuri Pajari (ritari n:o 12) L-35 vyöllään ja rinnallaan kolme muuta ritaria. SA172993.jpg ja osasuurennos; Pajari kk:n kahvoissa Valkeasaaressa L-35 vyöllään, päiväämätön (SA-kuva 172993). Kuva on todennäköisesti otettu loppuvuodesta 1941 (SA-kuva 172989). Kaulalenkkiä ei enää ole, everstien kun ei oleteta rymyävän eturintamassa. Kotelon etureunassa on lippaalle oma taskunsa ja sen vieressä puhdistusrassin paikka. Jatkodan alussa Pajarin Lahti-pistooli on saanut uuden ja erilaisen kotelon. Vuosikymmeniä sitten eräs asekeräilijäveli kertoi, että hänellä on myynnissä Pajarin Lahti, mutta asia painui osaltani unholaan, kunnes Sotamuseon SA-kuva-arkiston 160 000 kuvaa tulivat vapaasti selailtaviksi nettiin. SA 35414.jpg ja osasuurennos; Sotamarsalkka Mannerheim kättelee eversti Pajaria rintamalla Kirvun pitäjän Rätykylässä 12.08.1941, taustalla kenraalimajuri Taavetti ”Pappa” Laatikainen. Asekeräilijä Pertti Ilmonen ansaitseekin erityisen kiitoksen mahdollisuudesta nähdä tämä harvinaisuus. Pajarin Lahti-pistooli ja sen erikoiset kotelot tulivat puheeksi hyvän asekeräilijäystäväni kanssa, joka puolestaan kertoi, että ase koteloineen ovat hänen ystävänsä hallussa ja myös nähtävissä ja valokuvattavissa. Tarinan mukaan UkkoPekka voitti Pajarin yhdellä (1) pisteellä, mikä otti kovasti Pajarin luonnolle, hänen arvomaailmassaan kun ei hopeasijoilla ollut arvoa. Pajarin upseerien vöillä näkyy myös samantyylisiä koteloja, mutta aseena niissä on Parabellum. Aseen nykyinen omisSotamarsalkka Mannerheim kättelee eversti Pajaria rintamalla Kirvun pitäjän Rätykylässä 12.08.1941, taustalla kenraalimajuri Taavetti ”Pappa” Laatikainen. Kotelossa ei ole läppää, joten aseeseen kiinnitetty nahkainen niskalenkki on enemmän kuin hyvä ajatus aseen hukkaamisen estämiseksi. SA 95255; Kenraalimajuri Pajari ei pelkästään kantanut Lahti-pistoolia, vaan hän ampui sillä myös kilpaa, kuten Terijoella 28.06.1942 otetussa kuvassa (SA-kuva 95255). Kaulalenkkiä ei enää ole, everstien kun ei oleteta rymyävän eturintamassa. SA 35414.jpg ja osasuurennos; Sotamarsalkka Mannerheim kättelee eversti Pajaria rintamalla Kirvun pitäjän Rätykylässä 12.08.1941, taustalla kenraalimajuri Taavetti ”Pappa” Laatikainen. Kaulalenkkiä ei enää ole, everstien kun ei oleteta rymyävän eturintamassa. Pajarin L-35:n kotelo roikkuu nyt vasemmalla kyljellä, perän yli kulkee varmistusnauha ja varalippaalle on läpällinen tasku, mutta aseessa itsessään ei enää ole kiinni kaulalenkkiä (SA-kuva 35414). SA 78521; Pajari vastaanottaa Suursaaren valtausparaatin 28.03.1942 ja tuttu L-35 istuu tukevasti vyöllä avokotelossaan, mutta oikealla kyljellä (SA-kuva 78521). Kotelossa ei ole läppää, joten aseeseen kiinnitetty nahkainen niskalenkki on enemmän kuin hyvä ajatus aseen hukkaamisen estämiseksi. SA172993.jpg ja osasuurennos; Pajari kk:n kahvoissa Valkeasaaressa L-35 vyöllään, päiväämätön (SA-kuva 172993). Pajarin L-35:n kotelo roikkuu nyt vasemmalla kyljellä, perän yli kulkee varmistusnauha ja varalippaalle on läpällinen tasku, mutta aseessa itsessään ei enää ole kiinni kaulalenkkiä (SA-kuva 35414). taja on ostanut Pajarin L35:n eräältä tunnetulta tamperelaiselta keräilijältä 90-luvun puolivälissä, jolloin aseen mukana tuli sen alkuperän, ”provenienssin”, todistavia asiakirjoja. Eniten huomiotani herätti, että Pajari kantoi pistooliaan lähinnä avokotelossa, eikä suinkaan tavallisessa Pv:ien umpikotelossa. Aseen pysymisen kotelossa varmistaa nahkainen kahvan yli menevä nahkalenkki, aseen päällä kotelon etupinnassa on läpällinen tasku varalippaalle ja ase on nyt kallistettu niin, vasemmalla kyljellä aseen osoittaa takaviistoon; voitaisiinkin puhua ristivetokotelosta. Avokotelo on selvästikin tehty erikseen Pajaria varten ja se on optimoitu aseen nopeaa käyttöä varten, kun taasen Pv:ien malli on optimoitu aseen turvallista kantamista ja suojaamista varten. Kaulalenkkiä ei enää ole, everstien kun ei oleteta rymyävän eturintamassa. SA172993.jpg ja osasuurennos; Pajari kk:n kahvoissa Valkeasaaressa L-35 vyöllään, päiväämätön (SA-kuva 172993). Aseen mukana ei tullut koteloa, vaan omistaja sai erikseen ostettua Pajarille kuuluneen kotelon helsinkiläisen jo edesmenneen keräilyasekauppiaan kautta. Pajarin upseerien vöillä näkyy myös samantyylisiä koteloja, mutta aseena niissä on Parabellum. Alkuperäisen lippaan lisäksi kotelon taskussa on toinen alkupään Lahden lipas ja vanhimman mallin puhdistuspuikko. Pajarin virka-aseena oli Valtion kivääritehtaan valmistama Lahti L-35 –pistooli. Kotelossa ei ole läppää, joten aseeseen kiinnitetty nahkainen niskalenkki on enemmän kuin hyvä ajatus aseen hukkaamisen estämiseksi. SA 172989.jpg; Kenraalimajuri Pajari (ritari n:o 12) L-35 vyöllään ja rinnallaan kolme muuta ritaria. Asiakirjojen joukossa on myös kopio SA-valokuvasta heinäkuulta 1942, missä tasavallan presidentti ”UkkoPekka” Svinhufvud, tunnettu ja tunnustettu kilpa-ampuja, ampuu Pajarin Lahti-pistoolilla. Talviosan aikaisissa kuvissa L-35 on vyössä oikealla kyljellä avokotelossa, joka paikottaa aseen hiukan taakaviistoon asentoon, helposti oikealla kädellä esiin vedettäväksi. Talviosan aikaisissa kuvissa L-35 on vyössä oikealla kyljellä avokotelossa, joka paikottaa aseen hiukan taakaviistoon asentoon, helposti oikealla kädellä esiin vedettäväksi. Kuva on todennäköisesti otettu loppuvuodesta 1941 (SA-kuva 172989). Pajarin vasemmalla puolella kapteeni Eero Kivelä (n:o 9), oikealla puolella kapteeni Juho Pössi (n:o 7) ja alikersantti Vilho Rättö (n:o 4). Pajarin vasemmalla puolella kapteeni Eero Kivelä (n:o 9), oikealla puolella kapteeni Juho Pössi (n:o 7) ja alikersantti Vilho Rättö (n:o 4). SA 95255; Kenraalimajuri Pajari ei pelkästään kantanut Lahti-pistoolia, vaan hän ampui sillä myös kilpaa, kuten Terijoella 28.06.1942 otetussa kuvassa (SA-kuva 95255). Kuva on todennäköisesti otettu loppuvuodesta 1941 (SA-kuva 172989). Jatkodan alussa Pajarin Lahti-pistooli on saanut uuden ja erilaisen kotelon
Pajarin vasemmalla puolella kapteeni Eero Kivelä (n:o 9), oikealla puolella kapteeni Juho Pössi (n:o 7) ja alikersantti Vilho Rättö (n:o 4). Talviosan aikaisissa kuvissa L-35 on vyössä oikealla kyljellä avokotelossa, joka paikottaa aseen hiukan taakaviistoon asentoon, helposti oikealla kädellä esiin vedettäväksi. SA 95255; Kenraalimajuri Pajari ei pelkästään kantanut Lahti-pistoolia, vaan hän ampui sillä myös kilpaa, kuten Terijoella 28.06.1942 otetussa kuvassa (SA-kuva 95255). Jatkodan alussa Pajarin Lahti-pistooli on saanut uuden ja erilaisen kotelon. Aseen nykyinen omisSotamarsalkka Mannerheim kättelee eversti Pajaria rintamalla Kirvun pitäjän Rätykylässä 12.08.1941, taustalla kenraalimajuri Taavetti ”Pappa” Laatikainen. Avokotelo on selvästikin tehty erikseen Pajaria varten ja se on optimoitu aseen nopeaa käyttöä varten, kun taasen Pv:ien malli on optimoitu aseen turvallista kantamista ja suojaamista varten. Kotelossa ei ole läppää, joten aseeseen kiinnitetty nahkainen niskalenkki on enemmän kuin hyvä ajatus aseen hukkaamisen estämiseksi. SA 35414.jpg ja osasuurennos; Sotamarsalkka Mannerheim kättelee eversti Pajaria rintamalla Kirvun pitäjän Rätykylässä 12.08.1941, taustalla kenraalimajuri Taavetti ”Pappa” Laatikainen. Pajarin upseerien vöillä näkyy myös samantyylisiä koteloja, mutta aseena niissä on Parabellum. Pajarin L-35:n kotelo roikkuu nyt vasemmalla kyljellä, perän yli kulkee varmistusnauha ja varalippaalle on läpällinen tasku, mutta aseessa itsessään ei enää ole kiinni kaulalenkkiä (SA-kuva 35414). Kuva on todennäköisesti otettu loppuvuodesta 1941 (SA-kuva 172989). Kuva on todennäköisesti otettu loppuvuodesta 1941 (SA-kuva 172989). Jatkodan alussa Pajarin Lahti-pistooli on saanut uuden ja erilaisen kotelon. SA 78521; Pajari vastaanottaa Suursaaren valtausparaatin 28.03.1942 ja tuttu L-35 istuu tukevasti vyöllä avokotelossaan, mutta oikealla kyljellä (SA-kuva 78521). SA 35414.jpg ja osasuurennos; Sotamarsalkka Mannerheim kättelee eversti Pajaria rintamalla Kirvun pitäjän Rätykylässä 12.08.1941, taustalla kenraalimajuri Taavetti ”Pappa” Laatikainen. SA 172989.jpg; Kenraalimajuri Pajari (ritari n:o 12) L-35 vyöllään ja rinnallaan kolme muuta ritaria. Pertti Ilmosen kokoelmassa oleva Pajarin L-35 on esimerkki siitä, mitä asekeräily parhaimmillaan on: hienokuntoinen ase kaikkine varusteineen ja dokumentteineen on saanut sitä arvostavan säilytyspaikan. Kaulalenkkiä ei enää ole, everstien kun ei oleteta rymyävän eturintamassa. Aseen pysymisen kotelossa varmistaa nahkainen kahvan yli menevä nahkalenkki, aseen päällä kotelon etupinnassa on läpällinen tasku varalippaalle ja ase on nyt kallistettu niin että, vasemmalla kyljellä aseen osoittaa takaviistoon; voitaisiinkin puhua ristivetokotelosta. Pajarin vasemmalla puolella kapteeni Eero Kivelä (n:o 9), oikealla puolella kapteeni Juho Pössi (n:o 7) ja alikersantti Vilho Rättö (n:o 4). Aseen pysymisen kotelossa varmistaa nahkainen kahvan yli menevä nahkalenkki, aseen päällä kotelon etupinnassa on läpällinen tasku varalippaalle ja ase on nyt kallistettu niin, vasemmalla kyljellä aseen osoittaa takaviistoon; voitaisiinkin puhua ristivetokotelosta. Eniten huomiotani herätti, että Pajari kantoi pistooliaan lähinnä avokotelossa, eikä suinkaan tavallisessa Pv:ien umpikotelossa. SA 95255; Kenraalimajuri Pajari ei pelkästään kantanut Lahti-pistoolia, vaan hän ampui sillä myös kilpaa, kuten Terijoella 28.06.1942 otetussa kuvassa (SA-kuva 95255). Pajarin L-35:n kotelo roikkuu nyt vasemmalla kyljellä, perän yli kulkee varmistusnauha ja varalippaalle on läpällinen tasku, mutta aseessa itsessään ei enää ole kiinni kaulalenkkiä (SA-kuva 35414). Kotelossa ei ole läppää, joten aseeseen kiinnitetty nahkainen niskalenkki on enemmän kuin hyvä ajatus aseen hukkaamisen estämiseksi. Tarinan mukaan UkkoPekka voitti Pajarin yhdellä (1) pisteellä, mikä otti kovasti Pajarin luonnolle, hänen arvomaailmassaan kun ei hopeasijoilla ollut arvoa. SA 95255; Kenraalimajuri Pajari ei pelkästään kantanut Lahti-pistoolia, vaan hän ampui sillä myös kilpaa, kuten Terijoella 28.06.1942 otetussa kuvassa (SA-kuva 95255). Pajarin L-35:n kotelo roikkuu nyt vasemmalla kyljellä, perän yli kulkee varmistusnauha ja varalippaalle on läpällinen tasku, mutta aseessa itsessään ei enää ole kiinni kaulalenkkiä (SA-kuva 35414). SA 172989.jpg; Kenraalimajuri Pajari (ritari n:o 12) L-35 vyöllään ja rinnallaan kolme muuta ritaria. Pajarin vasemmalla puolella kapteeni Eero Kivelä (n:o 9), oikealla puolella kapteeni Juho Pössi (n:o 7) ja alikersantti Vilho Rättö (n:o 4). Huomiota herättävä piirre kotelossa on, että se ei ole kumpikaan SA-kuvien esittämistä avokoteloista, vaan näyttäisi olevan jonkinlainen evoluutiomalli: kahva on esillä ja aseeseen on helppo tarttua, mutta lipas ei enää ole täysin avonainen, vaan luistin perän peittää suojaava kansi, jonka nahkahihan kiinnittää lippaan etukyljelle. SA172993.jpg ja osasuurennos; Pajari kk:n kahvoissa Valkeasaaressa L-35 vyöllään, päiväämätön (SA-kuva 172993). SA 35414.jpg ja osasuurennos; Sotamarsalkka Mannerheim kättelee eversti Pajaria rintamalla Kirvun pitäjän Rätykylässä 12.08.1941, taustalla kenraalimajuri Taavetti ”Pappa” Laatikainen. Talviosan aikaisissa kuvissa L-35 on vyössä oikealla kyljellä avokotelossa, joka paikottaa aseen hiukan takaviistoon asentoon, helposti oikealla kädellä esiin vedettäväksi. Pajarin L-35:n kotelo roikkuu nyt vasemmalla kyljellä, perän yli kulkee varmistusnauha ja varalippaalle on läpällinen tasku, mutta aseessa itsessään ei enää ole kiinni kaulalenkkiä (SA-kuva 35414). Tästä kotelosta ei ikävä kyllä ole tiedossa yhtään SA-kuvaa Pajarin kera ja on syytä olettaa, että se on sodan jälkeistä tuotantoa. Pajarin upseerien vöillä näkyy myös samantyylisiä koteloja, mutta aseena niissä on Parabellum. Talviosan aikaisissa kuvissa L-35 on vyössä oikealla kyljellä avokotelossa, joka paikottaa aseen hiukan taakaviistoon asentoon, helposti oikealla kädellä esiin vedettäväksi. SA-kuvien joukossa on runsaasti kuvia myös Pajarista eri tilanteissa ja niissä näkyy myös hänen Lahti-pistoolinsa roikkumassa komentovyöllä. Talviosan aikaisissa kuvissa L-35 on vyössä oikealla kyljellä avokotelossa, joka paikottaa aseen hiukan taakaviistoon asentoon, helposti oikealla kädellä esiin vedettäväksi. Aseen pysymisen kotelossa varmistaa nahkainen kahvan yli menevä nahkalenkki, aseen päällä kotelon etupinnassa on läpällinen tasku varalippaalle ja ase on nyt kallistettu niin, vasemmalla kyljellä aseen osoittaa takaviistoon; voitaisiinkin puhua ristivetokotelosta. Aseen pysymisen kotelossa varmistaa nahkainen kahvan yli menevä nahkalenkki, aseen päällä kotelon etupinnassa on läpällinen tasku varalippaalle ja ase on nyt kallistettu niin, vasemmalla kyljellä aseen osoittaa takaviistoon; voitaisiinkin puhua ristivetokotelosta. Vuosikymmeniä sitten eräs asekeräilijäveli kertoi, että hänellä on myynnissä Pajarin Lahti, mutta asia painui osaltani unholaan, kunnes Sotamuseon SA-kuva-arkiston 160 000 kuvaa tulivat vapaasti selailtaviksi nettiin. Ero kuvastaa Pajarin luonnettakin, hänelle tyypillistä oli voimakas isku eteenpäin, sumeilematta ja nopeasti, kärsimättömästikin ja tarvittaessa omia latujaan. Kuva on todennäköisesti otettu loppuvuodesta 1941 (SA-kuva 172989). Pajarin Lahti-pistooli ja sen erikoiset kotelot tulivat puheeksi hyvän asekeräilijäystäväni kanssa, joka puolestaan kertoi, että ase koteloineen ovat hänen ystävänsä hallussa ja myös nähtävissä ja valokuvattavissa. Hihnan ja vyölenkin rasitetuimpien kohtien kiinnipysyminen on varmistettu niiteillä, niinkuin oikein onkin, muuten neulokset repeävät. (yläp.) Kenraalimajuri Pajari (ritari n:o 12) L-35 vyöllään ja rinnallaan kolme muuta ritaria. Asiakirjojen joukossa on myös kopio SA-valokuvasta heinäkuulta 1942, missä tasavallan presidentti ”UkkoPekka” Svinhufvud, tunnettu ja tunnustettu kilpa-ampuja, ampuu Pajarin Lahti-pistoolilla. Kenraalimajuri Pajari ei pelkästään kantanut Lahti-pistoolia, vaan hän ampui sillä myös kilpaa, kuten Terijoella 28.06.1942 otetussa kuvassa (SA-kuva 95255). SA172993.jpg ja osasuurennos; Pajari kk:n kahvoissa Valkeasaaressa L-35 vyöllään, päiväämätön (SA-kuva 172993). Kotelon etureunassa on lippaalle oma taskunsa ja sen vieressä puhdistusrassin paikka. Asekeräilijä Pertti Ilmonen ansaitseekin erityisen kiitoksen mahdollisuudesta nähdä tämä harvinaisuus. Kaulalenkkiä ei enää ole, everstien kun ei oleteta rymyävän eturintamassa. Kaulalenkkiä ei enää ole, everstien kun ei oleteta rymyävän eturintamassa. Pajarin virka-aseena oli Valtion kivääritehtaan valmistama Lahti L-35 –pistooli. Pajarin vasemmalla puolella kapteeni Eero Kivelä (n:o 9), oikealla puolella kapteeni Juho Pössi (n:o 7) ja alikersantti Vilho Rättö (n:o 4). taja on ostanut Pajarin L35:n eräältä tunnetulta tamperelaiselta keräilijältä 90-luvun puolivälissä, jolloin aseen mukana tuli sen alkuperän, ”provenienssin”, todistavia asiakirjoja. (vas.) Pajari kk:n kahvoissa Valkeasaaressa L-35 vyöllään, päiväämätön (SA-kuva 172993). Kuva on todennäköisesti otettu loppuvuodesta 1941 (SA-kuva 172989). Pajarin upseerien vöillä näkyy myös samantyylisiä koteloja, mutta aseena niissä on Parabellum. ASE-lehti • 9. Jatkodan alussa Pajarin Lahti-pistooli on saanut uuden ja erilaisen kotelon. SA 172989.jpg; Kenraalimajuri Pajari (ritari n:o 12) L-35 vyöllään ja rinnallaan kolme muuta ritaria. Kotelossa ei ole läppää, joten aseeseen kiinnitetty nahkainen niskalenkki on enemmän kuin hyvä ajatus aseen hukkaamisen estämiseksi. Jatkodan alussa Pajarin Lahti-pistooli on saanut uuden ja erilaisen kotelon. Pajari vastaanottaa Suursaaren valtausparaatin 28.03.1942 ja tuttu L-35 istuu tukevasti vyöllä avokotelossaan, mutta oikealla kyljellä (SA-kuva 78521). Aseen mukana ei tullut koteloa, vaan omistaja sai erikseen ostettua Pajarille kuuluneen kotelon helsinkiläisen jo edesmenneen keräilyasekauppiaan kautta. Alkuperäisen lippaan lisäksi kotelon taskussa on toinen alkupään Lahden lipas ja vanhimman mallin puhdistuspuikko. SA 78521; Pajari vastaanottaa Suursaaren valtausparaatin 28.03.1942 ja tuttu L-35 istuu tukevasti vyöllä avokotelossaan, mutta oikealla kyljellä (SA-kuva 78521). Kotelossa ei ole läppää, joten aseeseen kiinnitetty nahkainen niskalenkki on enemmän kuin hyvä ajatus aseen hukkaamisen estämiseksi. Pajarin upseerien vöillä näkyy myös samantyylisiä koteloja, mutta aseena niissä on Parabellum. Kaulalenkkiä ei enää ole, everstien kun ei oleteta rymyävän eturintamassa. SA172993.jpg ja osasuurennos; Pajari kk:n kahvoissa Valkeasaaressa L-35 vyöllään, päiväämätön (SA-kuva 172993). SA 78521; Pajari vastaanottaa Suursaaren valtausparaatin 28.03.1942 ja tuttu L-35 istuu tukevasti vyöllä avokotelossaan, mutta oikealla kyljellä (SA-kuva 78521)
Tarinan mukaan Ukko-Pekka voitti Pajarin yhdellä (1) pisteellä, mikä otti kovasti Pajarin luonnolle, hänen arvomaailmassaan kun ei hopeasijoilla ollut arvoa. tuotantosarjaa. Aseen nykyinen omistaja on ostanut Pajarin L-35:n eräältä tunnetulta tamperelaiselta keräilijältä 90-luvun puolivälissä, jolloin aseen mukana tuli sen alkuperän, ”provenienssin”, todistavia asiakirjoja. Asekeräilijä Pertti Ilmonen ansaitseekin erityisen kiitoksen mahdollisuudesta nähdä tämä harvinaisuus. Aseen nykyinen omistaja on ostanut Pajarin L-35:n eräältä tunnetulta tamperelaiselta keräilijältä 90-luvun puolivälissä, jolloin aseen mukana tuli sen alkuperän, ”provenienssin”, todistavia asiakirjoja. Ase on erittäin siistissä kunnossa, sarjanumeron 1141 perusteella se on valmistunut joskus vv. Tänä päivänä tämä olisi täysin mahdotonta, sillä aselupa-asiat ovat SALAISIA ja poliisin asekirjanpito ”haastavassa” tilassa. SA 161240.jpg ja osasuurennos; Kenraaliluutnantti Lennart Oesch ja kenraalimajuri Pajari keskustelevat Antreassa 03.08.1944, Pajarilla on jälleen avokotelo, mutta ase on Parabellum, ei L-35 (SA-kuva 161240) SA 153741.jpg ja osasuurennos; Pajari vyöttää avokotelossa olevaa Parabellumiaan 19.06.1944 (SA-kuva 153741) Pajarin Lahti-pistooli ja sen erikoiset kotelot tulivat puheeksi hyvän asekeräilijäystäväni kanssa, joka puolestaan kertoi, että ase koteloineen ovat hänen ystävänsä hallussa ja myös nähtävissä ja valokuvattavissa. org/wiki/Aaro_Pajari Pajarin puhe Suursaaren valtausparaatissa 28.03.1942 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/02/02/suursaarenvaltaus-1942 Taavetti Laatikainen https://fi.wikipedia.org/wiki/ Taavetti_Laatikainen Mannerheim-ristin ritarit http://www.mannerheimristinritarit.fi/ritarit?xm_ksort= s&xmid=117 http://www.vapaudenristinritarikunta.fi/index.php/fi/mannerheim-ristit DSCN9754 muokattu.jpg; 70-luvulla aseen alkuperän selvittäminen vielä onnistui poliisin paperisten rekisterien pohjalta. 1939-40.. SA 161240.jpg ja osasuurennos; Kenraaliluutnantti Lennart Oesch ja kenraalimajuri Pajari keskustelevat Antreassa 03.08.1944, Pajarilla on jälleen avokotelo, mutta ase on Parabellum, ei L-35 (SA-kuva 161240) SA 153741.jpg ja osasuurennos; Pajari vyöttää avokotelossa olevaa Parabellumiaan 19.06.1944 (SA-kuva 153741) Pajarin Lahti-pistooli ja sen erikoiset kotelot tulivat puheeksi hyvän asekeräilijäystäväni kanssa, joka puolestaan kertoi, että ase koteloineen ovat hänen ystävänsä hallussa ja myös nähtävissä ja valokuvattavissa. Pajari vyöttää avokotelossa olevaa Parabellumiaan 19.06.1944 (SA-kuva 153741). 173155.jpg ja osasuurrennos; Ukko-Pekka Svinhufvud ampuu ja kenraali Pajari katsoo päälle (SA-kuva 173155) heinäkuussa 1942, tarinan mukaan yhdellä pisteellä hävinneenä ja perin juurin loukkaantuneena 70-luvulla aseen alkuperän selvittäminen vielä onnistui poliisin paperisten rekisterien pohjalta. Tästä todistuksesta selviää, että Pv PE on luovuttanut aseen Pajarille 07.06.1949, vain puoli vuotta ennen hänen kuolemaansa. 1953). Aseen sarjanumero 1141 on sama kuin Tampereen poliisin todistuksessa vuodelta 1974 ja kertoo aseen olevan 1. Tänä päivänä tämä olisi täysin mahdotonta, sillä aselupaasiat ovat SALAISIA ja poliisin asekirjanpito ”haastavassa” tilassa. Yleensä kun ikävä kyllä on niin, että kokoelmaaseisiin saa tutustua vain perikunta, nyt onneksi kävi paremmin. Asiakirjojen joukossa on myös kopio SA-valokuvasta heinäkuulta 1942, missä tasavallan presidentti ”Ukko-Pekka” Svinhufvud, tunnettu ja tunnustettu kilpa-ampuja, ampuu Pajarin Lahtipistoolilla. LÄHTEET Sodanaikaisten valokuvien kokoelma sa-kuva.fi Wikipedia https://fi.wikipedia. Tämän jälkeen aseen on saanut hänen leskensä Kaija (k. Kuinka monta omistajaa aseella kaikkiaan on vuosien varrella ollut, ei ole tiedossa. Ukko-Pekka Svinhufvud ampuu ja kenraali Pajari katsoo päälle (SA-kuva 173155) heinäkuussa 1942, tarinan Ukko-Pekka Svinhufvud ampuu ja kenraali Pajari katsoo päälle (SA-kuva 173155) heinäkuussa 1942, tarinan mukaan yhdellä pisteellä hävinneenä ja perin juurin loukkaantuneena. 1953). Asekeräilijä Pertti Ilmonen ansaitseekin erityisen kiitoksen mahdollisuudesta nähdä tämä harvinaisuus. Tämän jälkeen aseen on saanut hänen leskensä Kaija (k. Kuinka monta omistajaa aseella kaikkiaan on vuosien varrella ollut, ei ole tiedossa. Kenraaliluutnantti Lennart Oesch ja kenraalimajuri Pajari keskustelevat Antreassa 03.08.1944, Pajarilla on jälleen avokotelo, mutta ase on Parabellum, ei L-35 (SA-kuva 161240). Tästä todistuksesta selviää, että Pv PE on luovuttanut aseen Pajarille 07.06.1949, vain puoli vuotta ennen hänen kuolemaansa. Poikkeuksellista on, että Ase-lehti sai nähdä aseen ja vieläpä kertoa siitä muillekin. mukaan yhdellä pisteellä hävinneenä ja perin juurin loukkaantuneena
Ase on erittäin siistissä kunnossa, sarjanumeron 1141 perusteella se on valmistunut joskus vv. Kenraaliluutnantti Lennart Oesch ja kenraalimajuri Pajari keskustelevat Antreassa 03.08.1944, Pajarilla on jälleen avokotelo, mutta ase on Parabellum, ei L-35 (SA-kuva 161240). mukaan yhdellä pisteellä hävinneenä ja perin juurin loukkaantuneena. 173155.jpg ja osasuurrennos; Ukko-Pekka Svinhufvud ampuu ja kenraali Pajari katsoo päälle (SA-kuva 173155) heinäkuussa 1942, tarinan mukaan yhdellä pisteellä hävinneenä ja perin juurin loukkaantuneena 70-luvulla aseen alkuperän selvittäminen vielä onnistui poliisin paperisten rekisterien pohjalta. Aseen nykyinen omistaja on ostanut Pajarin L-35:n eräältä tunnetulta tamperelaiselta keräilijältä 90-luvun puolivälissä, jolloin aseen mukana tuli sen alkuperän, ”provenienssin”, todistavia asiakirjoja. ASE-lehti • 11. Tämän jälkeen aseen on saanut hänen leskensä Kaija (k. Tarinan mukaan Ukko-Pekka voitti Pajarin yhdellä (1) pisteellä, mikä otti kovasti Pajarin luonnolle, hänen arvomaailmassaan kun ei hopeasijoilla ollut arvoa. Tänä päivänä tämä olisi täysin mahdotonta, sillä aselupaasiat ovat SALAISIA ja poliisin asekirjanpito ”haastavassa” tilassa. SA 161240.jpg ja osasuurennos; Kenraaliluutnantti Lennart Oesch ja kenraalimajuri Pajari keskustelevat Antreassa 03.08.1944, Pajarilla on jälleen avokotelo, mutta ase on Parabellum, ei L-35 (SA-kuva 161240) SA 153741.jpg ja osasuurennos; Pajari vyöttää avokotelossa olevaa Parabellumiaan 19.06.1944 (SA-kuva 153741) Pajarin Lahti-pistooli ja sen erikoiset kotelot tulivat puheeksi hyvän asekeräilijäystäväni kanssa, joka puolestaan kertoi, että ase koteloineen ovat hänen ystävänsä hallussa ja myös nähtävissä ja valokuvattavissa. tuotantosarjaa. LÄHTEET Sodanaikaisten valokuvien kokoelma sa-kuva.fi Wikipedia https://fi.wikipedia. Kuinka monta omistajaa aseella kaikkiaan on vuosien varrella ollut, ei ole tiedossa. Aseen sarjanumero 1141 on sama kuin Tampereen poliisin todistuksessa vuodelta 1974 ja kertoo aseen olevan 1. 1939-40. org/wiki/Aaro_Pajari Pajarin puhe Suursaaren valtausparaatissa 28.03.1942 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/02/02/suursaarenvaltaus-1942 Taavetti Laatikainen https://fi.wikipedia.org/wiki/ Taavetti_Laatikainen Mannerheim-ristin ritarit http://www.mannerheimristinritarit.fi/ritarit?xm_ksort= s&xmid=117 http://www.vapaudenristinritarikunta.fi/index.php/fi/mannerheim-ristit DSCN9754 muokattu.jpg; 70-luvulla aseen alkuperän selvittäminen vielä onnistui poliisin paperisten rekisterien pohjalta. Asekeräilijä Pertti Ilmonen ansaitseekin erityisen kiitoksen mahdollisuudesta nähdä tämä harvinaisuus. Tänä päivänä tämä olisi täysin mahdotonta, sillä aselupa-asiat ovat SALAISIA ja poliisin asekirjanpito ”haastavassa” tilassa. Kuinka monta omistajaa aseella kaikkiaan on vuosien varrella ollut, ei ole tiedossa. Aseen nykyinen omistaja on ostanut Pajarin L-35:n eräältä tunnetulta tamperelaiselta keräilijältä 90-luvun puolivälissä, jolloin aseen mukana tuli sen alkuperän, ”provenienssin”, todistavia asiakirjoja. Tästä todistuksesta selviää, että Pv PE on luovuttanut aseen Pajarille 07.06.1949, vain puoli vuotta ennen hänen kuolemaansa. Ukko-Pekka Svinhufvud ampuu ja kenraali Pajari katsoo päälle (SA-kuva 173155) heinäkuussa 1942, tarinan Ukko-Pekka Svinhufvud ampuu ja kenraali Pajari katsoo päälle (SA-kuva 173155) heinäkuussa 1942, tarinan mukaan yhdellä pisteellä hävinneenä ja perin juurin loukkaantuneena. Tästä todistuksesta selviää, että Pv PE on luovuttanut aseen Pajarille 07.06.1949, vain puoli vuotta ennen hänen kuolemaansa. Tämän jälkeen aseen on saanut hänen leskensä Kaija (k. SA 161240.jpg ja osasuurennos; Kenraaliluutnantti Lennart Oesch ja kenraalimajuri Pajari keskustelevat Antreassa 03.08.1944, Pajarilla on jälleen avokotelo, mutta ase on Parabellum, ei L-35 (SA-kuva 161240) SA 153741.jpg ja osasuurennos; Pajari vyöttää avokotelossa olevaa Parabellumiaan 19.06.1944 (SA-kuva 153741) Pajarin Lahti-pistooli ja sen erikoiset kotelot tulivat puheeksi hyvän asekeräilijäystäväni kanssa, joka puolestaan kertoi, että ase koteloineen ovat hänen ystävänsä hallussa ja myös nähtävissä ja valokuvattavissa. Asekeräilijä Pertti Ilmonen ansaitseekin erityisen kiitoksen mahdollisuudesta nähdä tämä harvinaisuus. 1953). Pajari vyöttää avokotelossa olevaa Parabellumiaan 19.06.1944 (SA-kuva 153741). 1953). Yleensä kun ikävä kyllä on niin, että kokoelmaaseisiin saa tutustua vain perikunta, nyt onneksi kävi paremmin. Poikkeuksellista on, että Ase-lehti sai nähdä aseen ja vieläpä kertoa siitä muillekin. Asiakirjojen joukossa on myös kopio SA-valokuvasta heinäkuulta 1942, missä tasavallan presidentti ”Ukko-Pekka” Svinhufvud, tunnettu ja tunnustettu kilpa-ampuja, ampuu Pajarin Lahtipistoolilla
Ase koteloineen ja varusteineen on hieno keräilykokonaisuus. Pajarilla ja oikeanpuoleisimmalla avokotelot (SA-kuva 4152).. Eversti Aaro Pajari esikuntineen Aittojoella 02.02.1940. Aseen saa kotelosta nopeastikin esille, toisin kuin Pv:ien omasta umpikotelomallista, joka on lähinnä mahdollisimman täydellinen aseen suojus ja jonka käytettävyys on huono
Ilmoituksesta tulee saada vahvistus. Säännöt ovat nähtävänä seuran internet-sivuilla www.sahs.fi. Säännöt ovat nähtävänä seuran internet-sivuilla www.sahs.fi. 13.9.2020 mennessä sähköpostitse sihteeri@sahs.fi. Jäsen voi seurata kokousta etäyhteydellä, jos sopii siitä lähettämällä viestin Jäsen voi seurata kokousta etäyhteydellä, jos sopii siitä lähettämällä viestin 13.9.2020 mennessä sähköpostitse sihteeri@sahs.fi. Suomen Asehistoriallinen Seura r.y. Kahvitarjoilu. Kokouksissa käsitellään seuran säännöissä mainitut asiat ja Kokouksissa käsitellään seuran säännöissä mainitut asiat ja sovelletaan ensimmäistä kertaa seuran uusia sääntöjä. Ilmoituksesta tulee saada vahvistus. sovelletaan ensimmäistä kertaa seuran uusia sääntöjä. hallitus hallitus ASE-lehti • 13. Kokoukseen osallistumisesta äänivaltaisena on ilmoitettava ennakkoilmoittautuminen. SAHS KOKOUSKUTSU SAHS KOKOUSKUTSU Suomen Asehistoriallinen Seura r.y:n Suomen Asehistoriallinen Seura r.y:n sääntömääräiset sääntömääräiset KEVÄTJA SYYSKOKOUKSET KEVÄTJA SYYSKOKOUKSET pidetään lauantaina 19.9.2020 pidetään lauantaina 19.9.2020 Tuusulassa Ilmatorjuntamuseossa Tuusulassa Ilmatorjuntamuseossa (Klaavolantie 2, 04300 Tuusula) KEVÄTKOKOUS ALKAA KELLO 15.30 KEVÄTKOKOUS ALKAA KELLO 15.30 JA SYYSKOKOUS KELLO 16.30. JA SYYSKOKOUS KELLO 16.30. Kahvitarjoilu. Äänestäminen etäyhteydellä ei ole mahdollista. Kokoukseen osallistumisesta äänivaltaisena on ilmoitettava sunnuntaihin 13.9.2020 mennessä joko puhelimitse tai tekstiviestillä numeroon sunnuntaihin 13.9.2020 mennessä joko puhelimitse tai tekstiviestillä numeroon 045 665 2329 tai sähköpostitse sihteeri@sahs.fi. Suomen Asehistoriallinen Seura r.y. Äänestäminen etäyhteydellä ei ole mahdollista. Museoon voi tutustua itsenäisesti ennen kokousta. Museoon voi tutustua itsenäisesti ennen kokousta. Voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeuttaan jäseneltä vaaditaan kokoukseen Voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeuttaan jäseneltä vaaditaan kokoukseen ennakkoilmoittautuminen. 045 665 2329 tai sähköpostitse sihteeri@sahs.fi
USA:n oikeusministeriö, tarkemmin sen Alkoholi, tupakka ja tuliasevirasto ATF määrittelivät pisterajat, millä aseen sai tuoda liittovaltioon. Vuoden 1968 USA:n lakimuutokset olivat raskas isku monille eurooppalaisille asevalmistajille. Ase on laadukasta työtä, mutta Waltherista poiketen yksitoiminen. Lisäksi tarjolla on enemmän rata-aseeksi luotu malli 69. FN:n pienemmistä pistooleista tuttuun tyyliin ns. Mitoiltaan ase on kutakuinkin monille tutun Walther PP:n kokoinen. Suurimman markkinaalueen USA:n vuoden 1968 -aselaki rajoitti aseiden maahantuontia, eikä malli 60 sellaisenaan täyttänyt maahantuonnin kriteerejä. 1900 -luvun alkupuolella Bernardelli teki kuten moni Bernardelli Bernardelli TEKSTI JA KUVAT: JUSSI PELTOLA Jokainen aseharrastaja tunnistaa legendaarisen Walther PP/PPK -pistoolin ja hyvin tunnettua on sekin, että ase on toiminut esikuvana monelle muullekin. Samanlaisia ja jopa täsmälleen samoja aseita kun sai ja saa edelleenkin tehdä USA:ssa. Walther PPK:n kaupallinen maahantuonti loppui vuoteen 1968. Laukaisukoneisto tosin muistuttaa joitakin Walther/ Manurhin PP:n yksitoimisia tarkkuusmalleja. vapaa-ajan itsepuolustusaseiksi. Toisaalta, jos näitä aseita verrataan keskenään, niin Bernardellin eduksi on mainittava Waltherin tapainen piipun kiinnitys suoraan runkoon ilman irroitustarvetta huoltopurettaessa, mikä mahdollistaa niin teoriassa kuin käytännössäkin aseen hyvän teknisen käyntitarkkuuden, Berettan osalta on syytä huolehtia siitä, ettei piipun kiinnitys runkoon pääse väljistymään ajan mittaan. Virallisesti kyseessä oli sama tekosyy kuin nykyisinkin, eli ”rikoksiin soveltuvien” aseiden maahantuonnin rajoittaminen. ITSE ASE Esittelyaseen leima ”AB” paljastaa sen olevan leimattu vuonna 1976. E s i m e r k i k s i mainittua Walther PPK.ta on tehty lisenssillä useammankin valmistajan toimesta vaihtelevin tuloksin. retkeilijän aseena, käytännössä hupiammuntaan pienimuotoiseen metsästykseen paikkotilanteessa ja tietenkin mahdollisen kaksijalkaisen uhan varalta. Noin 30 vuotta sitten Bernardellin tarkkuuden myös käytännössä totesin, kirjoittaessani artikkelia Bernardellin tarkkuuspistooleista mallista AMR, joka käytännössä on malli 60, mutta tarkkuustähtäimin ja 150 mm pituisella piipulla sekä mallista 69. Suomalaisittain se on siis taskuase ja amerikkalaisittain sitä vuonna 1968 maahantuontimielessä kiellettyä mallia, eli tämä yksilö on alkujaankin tehty USA:n ulkopuolisille markkinoille. Näitä aseita näkyi aikoinaan suomalaisillakin ampumaradoilla, joskin Bernardelli tahtoi jäädä suosiossa toisen vastaavia asemalleja tarjoavan italialaisen valmistajan tässä tapauksessa Berettan mallin 76varjoon. Nykymuodossaan Vincenzo Bernardellin tehdas perustettiin 1865 ja ensimmäiset tuotteet olivat damaskipiippuisia laatuhaulikoita, aseita, mistä Bernardellin moni tuntee nykyisinkin. Juuret ulottuvat aina vuoteen 1631, jolloin Bartolino Barnelli päätyi naimakaupalla aseteollisuussukuun. Waltherista 14 • ASE-lehti. ajoneuvoihin ja lentokoneisiin. Ase on .22 -kaliiperinen, kevytmetallirunkoinen ja kiinteillä tähtäimillä. NYKYAIKAAN Heti toisen maailmansodan jälkeen Bernardelli aloitti 7,65 mm pistoolimallin valmistuksen ja hieman myöhemmin muutkin kaliiperit tulivat mukaan tuotantoon. Pohjois-Irlantiin kiihkeimpinä taisteluiden aikana 70-luvulla toimitettiin .22-kaliiperisia Walther PP-malleja (nimikkeellä L66A1) tietyille brittimyönteisille protestanttipiireille (UDR) ns. Valintaa voi pitää vähintäänkin erikoisena, mutta aseena PP oli mukavampi kuljettaa kuin 9 mm palveluspistooli. 6” (152 mm). Idea ei ole uusi, jo 1930 -luvulla Walther PP -pistooleja valmistettiin myös .22 -kaliiperisena ja ajatuksena oli se, että .22 -kaliiperin versio hankitaan lähinnä varsinaisen palvelusaseen harjoitteluversioksi edullisemman patruunan vuoksi. Tekniset yhtäläisyydet jäävät lähinnä piipun kiinnitykseen. Pistoolilta vaadittiin 75 pistettä ja ehdoton aseen minimipituusvaatimus on Kuvassa vasemmalta 7,65 mm Walher PPK ja .22-kaliiperiset Bernardelli M60 ja Walher PP. Asemalli eri variaatioineen on tuttu suomessakin, mutta yleensä kaliiperissa .22 lr ja pidemmällä 125 150 mm pituisella piipulla, joskin olen yksityisellä turvallisuusalalla törmännyt henkilöön, jolla oli juuri tällaisen taskuaseen ammatillinen lupa. iskuritoimisia aseita ilman ulkoista iskuvasaraa. Bernardellin suunnittelupuolella oltiin kuitenkin luovia. Bernardelli on yksi sellainen. Sittemmin .22 -versiot ovat olleet varsinkin USA:ssa suosittuja ns. Sa ko Sa ko M60 M60 muukin asetehdas, eli tuotti konepajana tarkkuutta vaativia tuotteitaan mm. Bernardelli 60 jäi näin 4 5 pistettä vaatimuksesta rungon materiaalista riippuen. Kaksitoimisena se olisi mennyt läpi, kuten Walther PP ja myöhempi PPK:n ja PP:n sekoitusmalli PPK/S menivät. Waltherin ja muidenkin kokoluokkansa aseiden tavoin Bernardellin yleisin kaliiperi on 7,65 mm Browning (.32 ACP), mutta varsinkin USA:ssa suositut 9 mm Short (.380 ACP) ja .22 lr -kaliiperin versiot ovat nekin yleisiä. Nimenomaan Waltherin kohdalla on tullut vastaan poikkeuskin. Siitä miten Barnellista tuli Bernardelli ei ole tarkkaa tietoa, mutta vuodelta 1721 tunnetaan Bernardellin veljesten asetuotanto italian Gardone Val Trompian alueelta. Todellisuudessa laki oli vain amerikkalaisille tyypillistä ja kansakunnan näkökulmasta ymmärrettävääkin protektionismia, eli lailla turvattiin kotimaisen elinkeinon kilpailukyky. Italialainen aseteollisuus on tunnetusti maailman vanhinta, eikä siinä suhteessa Bernardellikaan tee poikkeusta. Tilanne oli verraten helppo ratkaista. Vuonna 1959 tilanne muuttui ja Walther PP-mallista vaikutteita saanutta iskuvasarallinen malli 60 tuli markkinoille. Syntyi malli 80, toiselta nimeltään “malli USA”, lisättiin tarkkuusmalliset kahvalevyt (5 pistettä) ja säätötähtäimet (5-10 pistettä) sekä lopulta toinen varmistin luistiin (10 pistettä), ja “prego”, tuote oli valmis USA:n markkinoille. Nämä olivat mm. Aseen ominaisuuksista, kuten painosta saa pisteen per unssi (unssi = reilut 28 grammaa) jne
Mitoiltaan ase on kutakuinkin monille tutun Walther PP:n kokoinen. Pohjois-Irlantiin kiihkeimpinä taisteluiden aikana 70-luvulla toimitettiin .22-kaliiperisia Walther PP-malleja (nimikkeellä L66A1) tietyille brittimyönteisille protestanttipiireille (UDR) ns. Italialainen aseteollisuus on tunnetusti maailman vanhinta, eikä siinä suhteessa Bernardellikaan tee poikkeusta. Ase on .22 -kaliiperinen, kevytmetallirunkoinen ja kiinteillä tähtäimillä. Vuoden 1968 USA:n lakimuutokset olivat raskas isku monille eurooppalaisille asevalmistajille. 1900 -luvun alkupuolella Bernardelli teki kuten moni Bernardelli Bernardelli TEKSTI JA KUVAT: JUSSI PELTOLA Jokainen aseharrastaja tunnistaa legendaarisen Walther PP/PPK -pistoolin ja hyvin tunnettua on sekin, että ase on toiminut esikuvana monelle muullekin. Laukaisukoneisto tosin muistuttaa joitakin Walther/ Manurhin PP:n yksitoimisia tarkkuusmalleja. Nykymuodossaan Vincenzo Bernardellin tehdas perustettiin 1865 ja ensimmäiset tuotteet olivat damaskipiippuisia laatuhaulikoita, aseita, mistä Bernardellin moni tuntee nykyisinkin. Lisäksi tarjolla on enemmän rata-aseeksi luotu malli 69. Walther PPK:n kaupallinen maahantuonti loppui vuoteen 1968. Todellisuudessa laki oli vain amerikkalaisille tyypillistä ja kansakunnan näkökulmasta ymmärrettävääkin protektionismia, eli lailla turvattiin kotimaisen elinkeinon kilpailukyky. Bernardellin suunnittelupuolella oltiin kuitenkin luovia. FN:n pienemmistä pistooleista tuttuun tyyliin ns. Näitä aseita näkyi aikoinaan suomalaisillakin ampumaradoilla, joskin Bernardelli tahtoi jäädä suosiossa toisen vastaavia asemalleja tarjoavan italialaisen valmistajan tässä tapauksessa Berettan mallin 76varjoon. Tilanne oli verraten helppo ratkaista. Juuret ulottuvat aina vuoteen 1631, jolloin Bartolino Barnelli päätyi naimakaupalla aseteollisuussukuun. vapaa-ajan itsepuolustusaseiksi. NYKYAIKAAN Heti toisen maailmansodan jälkeen Bernardelli aloitti 7,65 mm pistoolimallin valmistuksen ja hieman myöhemmin muutkin kaliiperit tulivat mukaan tuotantoon. Kaksitoimisena se olisi mennyt läpi, kuten Walther PP ja myöhempi PPK:n ja PP:n sekoitusmalli PPK/S menivät. Suomalaisittain se on siis taskuase ja amerikkalaisittain sitä vuonna 1968 maahantuontimielessä kiellettyä mallia, eli tämä yksilö on alkujaankin tehty USA:n ulkopuolisille markkinoille. Toisaalta, jos näitä aseita verrataan keskenään, niin Bernardellin eduksi on mainittava Waltherin tapainen piipun kiinnitys suoraan runkoon ilman irroitustarvetta huoltopurettaessa, mikä mahdollistaa niin teoriassa kuin käytännössäkin aseen hyvän teknisen käyntitarkkuuden, Berettan osalta on syytä huolehtia siitä, ettei piipun kiinnitys runkoon pääse väljistymään ajan mittaan. Bernardelli 60 jäi näin 4 5 pistettä vaatimuksesta rungon materiaalista riippuen. Virallisesti kyseessä oli sama tekosyy kuin nykyisinkin, eli ”rikoksiin soveltuvien” aseiden maahantuonnin rajoittaminen. 6” (152 mm). Tekniset yhtäläisyydet jäävät lähinnä piipun kiinnitykseen. Siitä miten Barnellista tuli Bernardelli ei ole tarkkaa tietoa, mutta vuodelta 1721 tunnetaan Bernardellin veljesten asetuotanto italian Gardone Val Trompian alueelta. Samanlaisia ja jopa täsmälleen samoja aseita kun sai ja saa edelleenkin tehdä USA:ssa. ITSE ASE Esittelyaseen leima ”AB” paljastaa sen olevan leimattu vuonna 1976. USA:n oikeusministeriö, tarkemmin sen Alkoholi, tupakka ja tuliasevirasto ATF määrittelivät pisterajat, millä aseen sai tuoda liittovaltioon. Asemalli eri variaatioineen on tuttu suomessakin, mutta yleensä kaliiperissa .22 lr ja pidemmällä 125 150 mm pituisella piipulla, joskin olen yksityisellä turvallisuusalalla törmännyt henkilöön, jolla oli juuri tällaisen taskuaseen ammatillinen lupa. Valintaa voi pitää vähintäänkin erikoisena, mutta aseena PP oli mukavampi kuljettaa kuin 9 mm palveluspistooli. ajoneuvoihin ja lentokoneisiin. Suurimman markkinaalueen USA:n vuoden 1968 -aselaki rajoitti aseiden maahantuontia, eikä malli 60 sellaisenaan täyttänyt maahantuonnin kriteerejä. retkeilijän aseena, käytännössä hupiammuntaan pienimuotoiseen metsästykseen paikkotilanteessa ja tietenkin mahdollisen kaksijalkaisen uhan varalta. Waltherin ja muidenkin kokoluokkansa aseiden tavoin Bernardellin yleisin kaliiperi on 7,65 mm Browning (.32 ACP), mutta varsinkin USA:ssa suositut 9 mm Short (.380 ACP) ja .22 lr -kaliiperin versiot ovat nekin yleisiä. Ase on laadukasta työtä, mutta Waltherista poiketen yksitoiminen. iskuritoimisia aseita ilman ulkoista iskuvasaraa. E s i m e r k i k s i mainittua Walther PPK.ta on tehty lisenssillä useammankin valmistajan toimesta vaihtelevin tuloksin. Waltherista ASE-lehti • 15. Syntyi malli 80, toiselta nimeltään “malli USA”, lisättiin tarkkuusmalliset kahvalevyt (5 pistettä) ja säätötähtäimet (5-10 pistettä) sekä lopulta toinen varmistin luistiin (10 pistettä), ja “prego”, tuote oli valmis USA:n markkinoille. Vuonna 1959 tilanne muuttui ja Walther PP-mallista vaikutteita saanutta iskuvasarallinen malli 60 tuli markkinoille. Idea ei ole uusi, jo 1930 -luvulla Walther PP -pistooleja valmistettiin myös .22 -kaliiperisena ja ajatuksena oli se, että .22 -kaliiperin versio hankitaan lähinnä varsinaisen palvelusaseen harjoitteluversioksi edullisemman patruunan vuoksi. Sa ko Sa ko M60 M60 muukin asetehdas, eli tuotti konepajana tarkkuutta vaativia tuotteitaan mm. Sittemmin .22 -versiot ovat olleet varsinkin USA:ssa suosittuja ns. Noin 30 vuotta sitten Bernardellin tarkkuuden myös käytännössä totesin, kirjoittaessani artikkelia Bernardellin tarkkuuspistooleista mallista AMR, joka käytännössä on malli 60, mutta tarkkuustähtäimin ja 150 mm pituisella piipulla sekä mallista 69. Bernardelli on yksi sellainen. Nämä olivat mm. Aseen ominaisuuksista, kuten painosta saa pisteen per unssi (unssi = reilut 28 grammaa) jne. Pistoolilta vaadittiin 75 pistettä ja ehdoton aseen minimipituusvaatimus on Kuvassa vasemmalta 7,65 mm Walher PPK ja .22-kaliiperiset Bernardelli M60 ja Walher PP. Nimenomaan Waltherin kohdalla on tullut vastaan poikkeuskin
Bernardelli M60 on kokoluokassa, johon nykytekniikalla ja -materiaaleista valmistetaan tehokkaampiakin aseita. Bernardellin tarkistusleimat. Toisaalta EU:ssakin on alueita, joissa tavallinen kansalainen voi saada laillisesti itsepuolustusaseekseen pienikaliiperiseen pistoolin. Asetta kokeiltiin sekalaisella erällä .22 lr patruunoita ja se toimi kaikilla patruunoilla moitteettomasti. Unique Model L ja alla Bernardelli molemmat 22 kaliiperisia. Aseen käyntikin näytti olevan tähtäinten puolesta kohdallaan ja aseen kokoon nähden sitä voi pitää tarkkana. Niissä maissa, joissa aselupia ammattikäyttöön tai itsepuolustukseen myönnetään, luvansaaja hankkii useimmiten tehokkaamman aseen, koska ase hankitaan enemmän tai vähemmän konkreettiseen tarpeeseen. Aseen huoltopurkaminen on helppoa. eurooppalaiseen tyyliin kahvan pohjassa oleva kynsisalpa. Tätä ei tunnetusti voi sanoa 100 % varmasti mistään itselataavasta .22 lr-pistoolista, se ei takaa, että muutkin Bernardellit ovat tällaisia, mutta nyt kävi näin. Unique on sikäli mielenkiintoinen ase, että siihen oli 60-luvulla tarjolla pienoiskivääriksi muunnossarja. Ei äkkiä arvaisi. Asennot ovat luontevat, ylhäällä varmistettu ja alhaalla “tuli vapaa”. Lippaan vetoisuus on nimellisesti kymmenen patruunaa, jos sen kymmenennen kikkailee suoraan piippuun, muuten lipas ei lukitu. TÄNÄÄN Aikakin on tehnyt lopulta tehtävänsä, tällaisen asetyypin markkinat ovat modernisoituneet, mikäli puhutaan isompikaliiperisista versioista. BERNARDELLI M60 NUMEROINA Kokopituus: 165 mm Piipun pituus: 90 mm Paino: 510 g (teräsrunkoisena 690g) ATF:n vaatimusluetteloa perustuen vuoden 1968 maahantuontirajoituksiin. välistä, mutta ampuu tuplaten-triplaten tehokkaampaa 9 mm Parabellum -patruunaa kuin mitä Bernardellin järeinkään, eli 9 mm Short -versio. Bernardelli huoltopurettuna.. Jos taas puhutaan nimenomaan esittelyaseesta, niin sellaisenaan kaliiperissa .22 lr se on hauska peli puhtaasti hupiluonteiseen ammuntaan. Kun kyseessä on 44 vuotta vanha, piipun osalta silti silmämääräisesti moitteeton, mutta muuten selvästi käytetty aseyksilö, tätä voi pitää aivan riittävänä havaintona. 25 metrin matkalta osumakuviot pysyivät helposti kämmenen kokoisella alueella ja tässä on mukana ampujastakin johtuva hajonta. Luvansaanti suomessa toki ei tällä perusteella onnistu eikä keräilyä lukuun ottamatta juuri muutenkaan. Luistia taakse ja rungossa vasemmalla sivulla kahvalevyn takana on painonappi, jonka painaminen mahdollistaa luistin peräpään nostamisen ylös johteiltaan ja sen jälkeen etukautta luisti pois a´la Walther PP ja moni muu. Esimerkiksi Glock G43 on lyhyempi, painoltaan kevytmetallirunkoisen ja teräsrunkoisen Bernardellin poiketen varmistin sijaitsee liipaisimen ja vasemman kahvalevyn välissä. Lähikuva purkusalvasta ja sen leikkauksesta luistissa. Lippaansalpa on ns
välistä, mutta ampuu tuplaten-triplaten tehokkaampaa 9 mm Parabellum -patruunaa kuin mitä Bernardellin järeinkään, eli 9 mm Short -versio. Luistia taakse ja rungossa vasemmalla sivulla kahvalevyn takana on painonappi, jonka painaminen mahdollistaa luistin peräpään nostamisen ylös johteiltaan ja sen jälkeen etukautta luisti pois a´la Walther PP ja moni muu. Aseen käyntikin näytti olevan tähtäinten puolesta kohdallaan ja aseen kokoon nähden sitä voi pitää tarkkana. Tätä ei tunnetusti voi sanoa 100 % varmasti mistään itselataavasta .22 lr-pistoolista, se ei takaa, että muutkin Bernardellit ovat tällaisia, mutta nyt kävi näin. ASE-lehti • 17. BERNARDELLI M60 NUMEROINA Kokopituus: 165 mm Piipun pituus: 90 mm Paino: 510 g (teräsrunkoisena 690g) ATF:n vaatimusluetteloa perustuen vuoden 1968 maahantuontirajoituksiin. Toisaalta EU:ssakin on alueita, joissa tavallinen kansalainen voi saada laillisesti itsepuolustusaseekseen pienikaliiperiseen pistoolin. TÄNÄÄN Aikakin on tehnyt lopulta tehtävänsä, tällaisen asetyypin markkinat ovat modernisoituneet, mikäli puhutaan isompikaliiperisista versioista. Unique on sikäli mielenkiintoinen ase, että siihen oli 60-luvulla tarjolla pienoiskivääriksi muunnossarja. Esimerkiksi Glock G43 on lyhyempi, painoltaan kevytmetallirunkoisen ja teräsrunkoisen Bernardellin poiketen varmistin sijaitsee liipaisimen ja vasemman kahvalevyn välissä. Bernardellin tarkistusleimat. Bernardelli huoltopurettuna. Asennot ovat luontevat, ylhäällä varmistettu ja alhaalla “tuli vapaa”. Lähikuva purkusalvasta ja sen leikkauksesta luistissa. eurooppalaiseen tyyliin kahvan pohjassa oleva kynsisalpa. Aseen huoltopurkaminen on helppoa. Unique Model L ja alla Bernardelli molemmat 22 kaliiperisia. Bernardelli M60 on kokoluokassa, johon nykytekniikalla ja -materiaaleista valmistetaan tehokkaampiakin aseita. 25 metrin matkalta osumakuviot pysyivät helposti kämmenen kokoisella alueella ja tässä on mukana ampujastakin johtuva hajonta. Niissä maissa, joissa aselupia ammattikäyttöön tai itsepuolustukseen myönnetään, luvansaaja hankkii useimmiten tehokkaamman aseen, koska ase hankitaan enemmän tai vähemmän konkreettiseen tarpeeseen. Luvansaanti suomessa toki ei tällä perusteella onnistu eikä keräilyä lukuun ottamatta juuri muutenkaan. Lippaan vetoisuus on nimellisesti kymmenen patruunaa, jos sen kymmenennen kikkailee suoraan piippuun, muuten lipas ei lukitu. Jos taas puhutaan nimenomaan esittelyaseesta, niin sellaisenaan kaliiperissa .22 lr se on hauska peli puhtaasti hupiluonteiseen ammuntaan. Kun kyseessä on 44 vuotta vanha, piipun osalta silti silmämääräisesti moitteeton, mutta muuten selvästi käytetty aseyksilö, tätä voi pitää aivan riittävänä havaintona. Asetta kokeiltiin sekalaisella erällä .22 lr patruunoita ja se toimi kaikilla patruunoilla moitteettomasti. Ei äkkiä arvaisi. Lippaansalpa on ns
TULOKSET TULOKSET SAHS SAHS MESTARUUDET MESTARUUDET 2020 2020 TEKSTI: PASI KESÄNIEMI KUVAT: ESA SALLDÉN 50M NALLILUKKOKIVÄÄRI VETTERLI 1 Hannu Rantala SaSa 55 2 Pekka Häyrinen SaSa 49 100M PIKAKIVÄÄRI 5+5+5 1 Janne Vähätalo SAHS 6 2 Kalervo Juhola SAHS 2 200M SOTILASKIIKARIKIVÄÄRI 1 Arto Nurminen GMKS 90 2 Matti Perttilä SAHS 84 3 Kalervo Juhola SAHS 82 25M SOTILASPISTOOLI 1 Panu Saikkonen SAHS 89 2 Pasi Kesäniemi SAHS 85 3 Ari Hämäläinen SAHS 78 aa 4 Matti Perttilä SAHS 78 bb 5 Rauno Kivijärvi SAHS 70 6 Antti Laitinen SAHS 64 7 Esa Salldén SAHS 50 8 Vilho Laakso SAHS 50 9 Kari Kivijärvi VamRes 37 10 Reijo Huhta SAHS 29 11 Antero Innamaa LAS 19 12 Kalle Seppälä SAHS 11 a) 2 x 10 b) 1 x 10 a) 2 x 10 b) 1 x 10 25M TASKUASE 1 Panu Saikkonen SAHS 78 2 Ari Hämäläinen SAHS 73 3 Matti Perttilä SAHS 44 4 Lumi Saikkonen 43 5 Rauno Kivijärvi SAHS 42 6 Esa Salldén SAHS 38 7 Vilho Laakso SAHS 36 8 Kari Kivijärvi VamRes 35 9 Kalle Seppälä SAHS 15 10 Jussi Oksanen 8 100M SOTILASKIVÄÄRI 50 VUOTTA 1 Kalervo Juhola SAHS 97 * 2 Antti Laitinen SAHS 86 3 Tenho Kellokangas Helres 84 4 Tapani Tiira 75 5 Pentti Tiira 73 6 Panu Saikkonen SAHS 71 7 Kalle Seppälä SAHS 69 8 Vilho Laakso SAHS 65 9 Lumi Saikkonen 58 ** SAHS ennätys SAHS ennätys 100M SOTILASKIVÄÄRI 6+7 1 Ville Rita 92 2 Kalervo Juhola SAHS 87 3 Arto Nurminen GMKS 84 4 Antti Laitinen SAHS 81 5 Pasi Kesäniemi SAHS 81 6 Tenho Kellokangas HelRes 75 7 Panu Saikkonen SAHS 75 8 Reijo Huhta SAHS 45 9 Antero Innamaa LAS 9 100M KONEPISTOOLI 5+5+5 1 Rauno Kivijärvi SAHS 40 2 Kalervo Juhola SAHS 27 3 Kari Kivijärvi VamRes 17 4 Vilho Laakso SAHS 10 5 Jussi Oksanen 100M SOTILASKIVÄÄRI 100 VUOTTA 1 Kalervo Juhola SAHS 92 2 Arto Nurminen GMKS 88 3 Tenho Kellokangas HelRes 87 4 Rauno Kivijärvi SAHS 79 5 Matti Perttilä SAHS 78 6 Tapani Tiira 76 Kilpailutoimikunta: Pasi Kesäniemi, Janne Vähätalo, Jussi Mäkinen, Kalle Seppälä, Panu Saikkonen. Kilpailu oli jälleen kerran tiukkaa ja seuran ennätystäkin parannettiin 50-vuotiaassa sadan metrin sotilaskiväärissä. Suomen Asehistoriallisen seuran kilpailut ammuttiin 2.8.2020 Seppälän ampumaradalla Kalvolassa. Kilpailijoiden määrä per erä oli sopivasti puolet radan kapasiteetista, jolloin voitiin miehittää joka toinen ampumapaikka. Toisaalta välillä kasa oli hyvä, mutta väärässä kohtaa pisteiden napsimisen kannalta. Kilpailutoimikunta: Pasi Kesäniemi, Janne Vähätalo, Jussi Mäkinen, Kalle Seppälä, Panu Saikkonen. Jokaiselle jäi reilusti omaa tilaa. HISTORIALLISTEN HISTORIALLISTEN ASEIDEN ASEIDEN AMPUMAAMPUMAKILPAILUT KILPAILUT 18 • ASE-lehti. Ampumakilpailutkin olivat pitkään vaakalaudalla, mutta muun urheilutoiminnan käynnistyessä ja ratojen avautuessa kilpailut päätettiin pitää aikataulun mukaisesti elokuun alussa. Muissakin lajeissa tehtiin hyviä tuloksia. Tämä on ihailtavaa vastuullisuutta tässä vaikeassa tilanteessa. Kaikissa lajeissa ei kilpaillut SAHS:n jäseniä. 25M SOTILASPISTOOLI 25M SOTILASPISTOOLI 1 Panu Saikkonen 1 Panu Saikkonen 2 Pasi Kesäniemi 2 Pasi Kesäniemi 3 Ari Hämäläinen 3 Ari Hämäläinen 25M TASKUASE 25M TASKUASE 1 Panu Saikkonen 1 Panu Saikkonen 2 Ari Hämäläinen 2 Ari Hämäläinen 3 Matti Perttilä 3 Matti Perttilä 200M SOTILASKIIKARIKIVÄÄRI 200M SOTILASKIIKARIKIVÄÄRI 1 Matti Perttilä 1 Matti Perttilä 2 Kalervo Juhola 2 Kalervo Juhola 100M SOTILASKIVÄÄRI 100V 100M SOTILASKIVÄÄRI 100V 1 Kalervo Juhola 1 Kalervo Juhola 2 Rauno Kivijärvi 2 Rauno Kivijärvi 3 Matti Perttilä 3 Matti Perttilä 100M SOTILASKIVÄÄRI 50V 100M SOTILASKIVÄÄRI 50V 1 Kalervo Juhola 1 Kalervo Juhola 2 Antti Laitinen 2 Antti Laitinen 3 Panu Saikkonen 3 Panu Saikkonen 100M SOTILASKIVÄÄRI 6+7 100M SOTILASKIVÄÄRI 6+7 1 Kalervo Juhola 1 Kalervo Juhola 2 Antti Laitinen 2 Antti Laitinen 3 Pasi Kesäniemi 3 Pasi Kesäniemi 100M KONEPISTOOLI 5+5+5 100M KONEPISTOOLI 5+5+5 1 Rauno Kivijärvi 1 Rauno Kivijärvi 2 Kalervo Juhola 2 Kalervo Juhola 3 Vilho Laakso 3 Vilho Laakso 100M PIKAKIVÄÄRI 5+5+5 100M PIKAKIVÄÄRI 5+5+5 1 Janne Vähätalo 1 Janne Vähätalo 2 Kalervo Juhola 2 Kalervo Juhola Vaikea kevät ja alkukesä aiheuttivat muutoksia myös SAHS:n toiminnassa. Kilpailupäivän aamunakin tuli vielä kahdeksan peruutusta kilpailijoihin ja toimitsijoiden riveihin. Korona tai harjoittelumahdollisuuksien puute verotti ennakkoonilmoittautuneiden määrää. Toisaalta ohjeistus oli, ettei sairaana saa tulla kilpailuihin ja muutama ilmoittikin, että lähipiirissä on pieni mahdollisuus ja jäivät varotoimena pois. Uusi ennätys on nyt 97 pistettä. Kaikissa lajeissa ei kilpaillut SAHS:n jäseniä
TULOKSET TULOKSET SAHS SAHS MESTARUUDET MESTARUUDET 2020 2020 TEKSTI: PASI KESÄNIEMI KUVAT: ESA SALLDÉN 50M NALLILUKKOKIVÄÄRI VETTERLI 1 Hannu Rantala SaSa 55 2 Pekka Häyrinen SaSa 49 100M PIKAKIVÄÄRI 5+5+5 1 Janne Vähätalo SAHS 6 2 Kalervo Juhola SAHS 2 200M SOTILASKIIKARIKIVÄÄRI 1 Arto Nurminen GMKS 90 2 Matti Perttilä SAHS 84 3 Kalervo Juhola SAHS 82 25M SOTILASPISTOOLI 1 Panu Saikkonen SAHS 89 2 Pasi Kesäniemi SAHS 85 3 Ari Hämäläinen SAHS 78 aa 4 Matti Perttilä SAHS 78 bb 5 Rauno Kivijärvi SAHS 70 6 Antti Laitinen SAHS 64 7 Esa Salldén SAHS 50 8 Vilho Laakso SAHS 50 9 Kari Kivijärvi VamRes 37 10 Reijo Huhta SAHS 29 11 Antero Innamaa LAS 19 12 Kalle Seppälä SAHS 11 a) 2 x 10 b) 1 x 10 a) 2 x 10 b) 1 x 10 25M TASKUASE 1 Panu Saikkonen SAHS 78 2 Ari Hämäläinen SAHS 73 3 Matti Perttilä SAHS 44 4 Lumi Saikkonen 43 5 Rauno Kivijärvi SAHS 42 6 Esa Salldén SAHS 38 7 Vilho Laakso SAHS 36 8 Kari Kivijärvi VamRes 35 9 Kalle Seppälä SAHS 15 10 Jussi Oksanen 8 100M SOTILASKIVÄÄRI 50 VUOTTA 1 Kalervo Juhola SAHS 97 * 2 Antti Laitinen SAHS 86 3 Tenho Kellokangas Helres 84 4 Tapani Tiira 75 5 Pentti Tiira 73 6 Panu Saikkonen SAHS 71 7 Kalle Seppälä SAHS 69 8 Vilho Laakso SAHS 65 9 Lumi Saikkonen 58 ** SAHS ennätys SAHS ennätys 100M SOTILASKIVÄÄRI 6+7 1 Ville Rita 92 2 Kalervo Juhola SAHS 87 3 Arto Nurminen GMKS 84 4 Antti Laitinen SAHS 81 5 Pasi Kesäniemi SAHS 81 6 Tenho Kellokangas HelRes 75 7 Panu Saikkonen SAHS 75 8 Reijo Huhta SAHS 45 9 Antero Innamaa LAS 9 100M KONEPISTOOLI 5+5+5 1 Rauno Kivijärvi SAHS 40 2 Kalervo Juhola SAHS 27 3 Kari Kivijärvi VamRes 17 4 Vilho Laakso SAHS 10 5 Jussi Oksanen 100M SOTILASKIVÄÄRI 100 VUOTTA 1 Kalervo Juhola SAHS 92 2 Arto Nurminen GMKS 88 3 Tenho Kellokangas HelRes 87 4 Rauno Kivijärvi SAHS 79 5 Matti Perttilä SAHS 78 6 Tapani Tiira 76 Kilpailutoimikunta: Pasi Kesäniemi, Janne Vähätalo, Jussi Mäkinen, Kalle Seppälä, Panu Saikkonen. Uusi ennätys on nyt 97 pistettä. HISTORIALLISTEN HISTORIALLISTEN ASEIDEN ASEIDEN AMPUMAAMPUMAKILPAILUT KILPAILUT ASE-lehti • 19. Korona tai harjoittelumahdollisuuksien puute verotti ennakkoonilmoittautuneiden määrää. Toisaalta välillä kasa oli hyvä, mutta väärässä kohtaa pisteiden napsimisen kannalta. Kaikissa lajeissa ei kilpaillut SAHS:n jäseniä. Muissakin lajeissa tehtiin hyviä tuloksia. Jokaiselle jäi reilusti omaa tilaa. Ampumakilpailutkin olivat pitkään vaakalaudalla, mutta muun urheilutoiminnan käynnistyessä ja ratojen avautuessa kilpailut päätettiin pitää aikataulun mukaisesti elokuun alussa. Tämä on ihailtavaa vastuullisuutta tässä vaikeassa tilanteessa. Kilpailijoiden määrä per erä oli sopivasti puolet radan kapasiteetista, jolloin voitiin miehittää joka toinen ampumapaikka. 25M SOTILASPISTOOLI 25M SOTILASPISTOOLI 1 Panu Saikkonen 1 Panu Saikkonen 2 Pasi Kesäniemi 2 Pasi Kesäniemi 3 Ari Hämäläinen 3 Ari Hämäläinen 25M TASKUASE 25M TASKUASE 1 Panu Saikkonen 1 Panu Saikkonen 2 Ari Hämäläinen 2 Ari Hämäläinen 3 Matti Perttilä 3 Matti Perttilä 200M SOTILASKIIKARIKIVÄÄRI 200M SOTILASKIIKARIKIVÄÄRI 1 Matti Perttilä 1 Matti Perttilä 2 Kalervo Juhola 2 Kalervo Juhola 100M SOTILASKIVÄÄRI 100V 100M SOTILASKIVÄÄRI 100V 1 Kalervo Juhola 1 Kalervo Juhola 2 Rauno Kivijärvi 2 Rauno Kivijärvi 3 Matti Perttilä 3 Matti Perttilä 100M SOTILASKIVÄÄRI 50V 100M SOTILASKIVÄÄRI 50V 1 Kalervo Juhola 1 Kalervo Juhola 2 Antti Laitinen 2 Antti Laitinen 3 Panu Saikkonen 3 Panu Saikkonen 100M SOTILASKIVÄÄRI 6+7 100M SOTILASKIVÄÄRI 6+7 1 Kalervo Juhola 1 Kalervo Juhola 2 Antti Laitinen 2 Antti Laitinen 3 Pasi Kesäniemi 3 Pasi Kesäniemi 100M KONEPISTOOLI 5+5+5 100M KONEPISTOOLI 5+5+5 1 Rauno Kivijärvi 1 Rauno Kivijärvi 2 Kalervo Juhola 2 Kalervo Juhola 3 Vilho Laakso 3 Vilho Laakso 100M PIKAKIVÄÄRI 5+5+5 100M PIKAKIVÄÄRI 5+5+5 1 Janne Vähätalo 1 Janne Vähätalo 2 Kalervo Juhola 2 Kalervo Juhola Vaikea kevät ja alkukesä aiheuttivat muutoksia myös SAHS:n toiminnassa. Toisaalta ohjeistus oli, ettei sairaana saa tulla kilpailuihin ja muutama ilmoittikin, että lähipiirissä on pieni mahdollisuus ja jäivät varotoimena pois. Suomen Asehistoriallisen seuran kilpailut ammuttiin 2.8.2020 Seppälän ampumaradalla Kalvolassa. Kilpailutoimikunta: Pasi Kesäniemi, Janne Vähätalo, Jussi Mäkinen, Kalle Seppälä, Panu Saikkonen. Kaikissa lajeissa ei kilpaillut SAHS:n jäseniä. Kilpailu oli jälleen kerran tiukkaa ja seuran ennätystäkin parannettiin 50-vuotiaassa sadan metrin sotilaskiväärissä. Kilpailupäivän aamunakin tuli vielä kahdeksan peruutusta kilpailijoihin ja toimitsijoiden riveihin
Vuonna 1993 (on siitä jo aikaa!) testaamani Steyr SSG-P teki tuolloin lapualaisilla sadalta metriltä keskiarvo-osumakuvion 28,3 mm / 6 x 5 ls. Huomiota herättää, että vaipan kyljet ovat täysin sileät, esimerkiksi Lapuan vaimenninpatruunoissaan piippukitkan pienentämiseksi / tasaamiseksi käyttämiä uria siinä siis ei ole. Hjorth Ab:ltä. Ase Utran vaimennuskyky on yleensäkin hyvä ja subsonicpatruunoita käytettäessä tämä vain korostuu. Usein tarkkuus onkin vaatimaton, joskus luoteja on jäänyt panokseen nähden pitkään piippuun ja huojuva luoti on tuhonnut vaimentimia. Vertailupatruunaksi saatiin Nammo Lapua Oy:n lataamia subsoniceja, luotina 200 gr / 13,0 g painoinen B416, joka periaatteessa on lisäuritettu versio legendaarisesta 30-luvulla epäsuoraan kk-tulitukseen suunnitellusta D166-luodista. Lapua on ladannut näitä jo 30+ vuotta, mutta patruunakaapistani löytyneet tuon ikäiset patruunat tuomittiin keräilykappaleiksi ja nyt saatiin Lapualta käyttöön täysin uusia. Lisäksi luotien äärimmäisen kaareva lentorata asettaa haasteensa ampumaetäisyyden arviointiin. TEKSTI JA KUVAT: VESA TOIVONEN pikatestissä: pikatestissä: Vaimenninpatruunoiden ongelmia ovat piippukitkasta johtuva lähtönopeuksien vaihtelu ja tyypillisiin 1/11”1/12” rihlannousuihin nähden raskaista luodeista johtuva luotien huono stabiliteetti. Sinänsä tämä on mielenkiintoista, sillä PPU oli reilut 10 m/s nopeampi ja olisi voinut olettaa sen olevan äänekkäämpikin, mutta niin kuin useimmiten asetekniikassa, oletuksilla ei ole paljon arvoa, vain mittauksilla. 20 • ASE-lehti. Purettu PPU:n patruuna kertoo panokseksi 0,58 g, millä perusteella lehtiruuti on palonopeudeltaan Vihtavuoren nopeimpien N300-sarjalaisten tasoa. Kyseessä ei siis todellakaan ole mikään joka pojan ”plug & play” patruuna, vaan ampujan tulee ymmärtää patruunan rajoitukset ja vaatimukset käytölle. Melun suhteen patruunat olivat tasaväkiset, molempia voi vaimentimen kera ampua ilman kuulonsuojaimiakin. .308 WIN SUBSONIC –PATRUUNAT PPU JA LAPUA PPU purettuna. Äänenvaimentimien yleistyminen maailmalla, Suomeen nähden jälkijunassa, on johtanut siihen, että kiinnostus vaimennettavuudeltaan parhaisiin eli äänen nopeutta (noin 343 m/s, olosuhteista riippuen) hitaampiin patruunoihin on noussut ja tämä puolestaan on johtanut parantuneeseen kaupalliseen tarjontaan. Puretun patruunan sisältä paljastuu 0,58 g annos hiutaleruutia, kokovaippainen luoti painaa 200 gr / 12,96 g. Koeammuntaa varten lainattiin muovitukkinen ruostumaton Tikka T3 -kivääri, hyvin tyypillinen metsästysase siis. Lapuan patruuna oli reilut neljä desibeliä voimakasäänisempi, minkä korva jo huomaa. Yksi uusimpia on serbialaisen Prvi Partizan Uzicen (PPU) valmistamaan Subsonic Line -tuotelinjaan kuuluva .308 Winchester -kaliiperinen versio, jota saatiin kokeiltavaksi maahantuojalta Oy K