”Muualla voisin saada ehkä parempaa hoitoa” Rintaliivit tunnistavat syövän ”Somen käyttöni oli ihan sairasta” 4/2026 HINTA 9,90€ TERVEYS RATKAISE RISTIKOT JA SUDOKUT KIRSI ALM-SIIRA UUDISTUNUT S iitepölyallergian oireet voivat yllättää TAAS KIRVELEE JA KUUMOTTAA. Miksi verenpaine ei lähde laskuun
Aamuhetki ja sunnuntaifiilis ess.fi/aamuhetki Tilaa nyt: Skannaa ja tilaa Nyt saat yhdellä tilauksella Etelä-Suomen Sanomat diginä ja valitsemasi A-lehtien aikakauslehden kotiin kannettuna! Lue lisää: ess.fi/aamuhetki
| 66 Neljä ajatusta Monika Fagerholm vertaa rakastumista psykoosiin. | 46 RESEPTI Edamamepavut ja chili ryydittävät pastan. | 58 AIVOJUMPPA Ristikot, sudokut ja ratkaisut. | 6 NÄIN ELÄN Terveyskeskuslääkäri jäi koukkuun crossfitiin. 48 Ihmissuhteet Mirella ja Kalle erosivat, mutta pysyivät luottoystävinä. | 38 RAVITSEMUS Tunnesyömistä ei saa hallintaan rajoituksilla. 30 SISÄLLYS. 26 Elämä kantaa Musta huumori auttaa Sari Lindbergiä jaksamaan. Tuoreet terveysuutiset. f i | 3 PÄÄKIRJOITUS | 5 PULSSI Mitä levität leivällesi. a p u . | 42 HYVÄ RUOKA Kahvin ja teen juominen voi ehkäistä dementiaa. 12 Teema Siitepölyallergiaan liittyy usein ristioireita ruoka-aineille. | 24 KOLUMNI Pirkko Lahti avasi suunsa ja tyrehdytti keskustelun. | 29 PUHEENAIHE Puettavat mittalaitteet voivat tunnistaa sairauksia. 52 Kannessa Pätkäpaasto on parantanut Kirsi Alm-Siiran yöunia. | 36 KLINIKKA Neuroliiton asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. | 60 ELÄMÄNI TYÖVUORO Svetsiläiskoulun sairaanhoitaja hoitaa lasketteluturmia. 18 10 kysymystä Miksi verenpainetta ei saada hallintaan. | 47 YMMÄRRÄ ITSEÄSI Mistä kumpuaa haluni provosoida muita
Tutkijoiden mukaan liiallinen vapaiden radikaalien määrä voi liittyä moniin ikääntymiseen yhdistettyihin muutoksiin. Valmiste auttaa edistämään normaalia verenkiertoa sekä suojaamaan soluja hapettumisstressiltä, jota haitalliset vapaat radikaalit aiheuttavat. www.pharmanord.fi Bio-Pycnogenol tukee verenkiertoa luonnollisella tavalla. Suojaa soluja ja edistää normaalia verenkiertoa •• Valmistettu ranskalaisen rannikkomännyn (Pinus pinaster) kuoriuutteesta •• Sisältää runsaasti bioflavonoideja •• Yksi tabletti sisältää 40 mg standardoitua, patentoitua uutetta •• Valmistettu Tanskassa farmaseuttisten laatuvaatimusten mukaisesti
Usein muutos on tarpeellinen, jos haluamme saavuttaa elämässä jotain uutta. PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki VASTAAVA TUOTTAJA Milla Talja ULKOASU Tanja Pellikka Timo Tervoja johtava AD/ajankohtaismediat KUSTANTAJA A-lehdet Oy YHTEYSTIEDOT Sähköposti etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Postiosoite Apu Terveys, 00081 A-lehdet Puhelin (09) 759 61 (vaihde) MEDIAMY YNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA PunaMusta Tampere ASIAKAS PALVELU Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu.a-lehdet.fi. Sinä olet muuttunut ISSN 2323-3052 Aikakausmedia ry:n jäsen. Haluamme ajatella, että koskaan ei ole liian myöhäistä muuttua. Joissa pienet askeleet ovat isoja voittoja. Se pitää kuitenkin tehdä itse. Läheisen ihmisen muutos voi tuntua uhkaavalta, jopa erottavalta. Muutos on vaikeaa. Juuri sitä haluamme olla jatkossakin: kannustava kaveri, joka muistuttaa, että terveys ei ole suoritus vaan suunta. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Asiakaspalvelu auki myös iltaisin ja lauantaisin, ma-pe 8-20 ja la 10-15 p. A N TT I V ET TE N R A N TA IINA ARTIMA-KYRKI Päätoimittaja iina.artima-k yrki@a-lehdet.fi a p u . Mutta entä jos muutos onkin hyvä uutinen. Sitä ennen kysyimme teiltä, lukijoilta, mitkä asiat lehdessä ovat parhaita. Se tarkoittaa, etteivät asiat ole enää niin kuin ennen. Apu Terveys on ennen kaikkea tsemppari elämäntapojen petraamiseen – lempeästi ja ahdistamatta. Sisältöjä, jotka nostavat, eivät nujerra. Harmittavan usein odotamme, että muutos tapahtuisi kuin itsestään ja jokin ulkopuolinen voima käynnistäisi sen. Ei ole liian myöhäistä aloittaa uudestaan. Uusi vaatii meiltä rohkeutta. f i | 5 S inä olet muuttunut. TOIMITUS NEUVOSTO Professori, emeritus Erkki Vartiainen (THL) Ylilääkäri Johanna Mattson (HUS) Kehittämispäällikkö Kirsti Kasila (Sydänliitto) Laillistettu ravitsemus terapeutti Reijo Laatikainen (Booston Oy) Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka Pääkirjoitus Tilaajana saat ilmaisen 6 kk:n kokeilujakson Apu360-digimediaan. Me olemme uudistaneet Apu Terveyden ilmeen. Mutta varsinkaan ei ole liian myöhäistä seurata unelmiaan. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Me haluamme tehdä sisältöjä, jotka auttavat rakentamaan terveellistä arkea elämäniloa unohtamatta. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Edun arvo 77,40e lue.apu.fi/etu. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Useimmiten tuo lause töräytetään toiselle jossain määrin negatiiviseen sävyyn, kuin muutos olisi merkki etääntymisestä tai väärään suuntaan kääntymisestä. Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. (09) 759 6600. Ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin
6 | A P U t e r v e y s VOI VOITA! Suomalaiset käyttävät voita noin kolme kiloa voita vuodessa. ARVOT ALAS LEVITTEELLÄ Jos kolesteroli on koholla, kannattaa harkita kolesterolia alentavaa levitettä. Näin saat vaikuttavaa ainetta eli kasvistanolia tai -sterolia riittävästi. Sitä tulee käyttää annosteluohjeen mukaan, yleensä 4–6 teelusikallista päivässä. Voissa voi olla tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa yli puolet kokonaisrasvasta.. Voin kulutus oli suurimmillaan 1960-luvulla, jolloin sitä kului peräti 19 kiloa suuta kohden. Niiden on todettu alentavan LDL-kolesterolia keskimäärin 7–10 prosenttia jo parissa viikossa
Leivälle kannattaa kelpuuttaa levite, jossa tyydyttyneen rasvan osuus on alle kolmannes kokonaisrasvasta. F I , F I N R AV I N T O 2 1 7 -T U T K I M U S J A L U K E . Kokeile myös rasvatonta raejuustoa, johon on sekoitettu ripaus oliiviöljyä. Kyse ei ole siitä, ettei rasvaa saisi syödä. Jos purkin kyljessä mainitaan vaikkapa oliiviöljy, tuote voi vaikuttaa hyvältä valinnalta. Niissä on voin lisäksi kasvi öljyä. Jos rasvojen ynnäily tuntuu vaikealta, ota tuote, jossa on Sydänmerkki. Se nostaa haitallista LDL-kolesterolia ja lisää sydänja verisuonitautien riskiä. Monissa voi-öljylevitteissä on kuitenkin huomattavan paljon kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa ja usein myös turhan paljon suolaa. F I , S Y D A N . Pehmeitä rasvoja on kasviöljyissä. Se takaa, että levitteessä on korkeintaan 30 prosenttia kovaa rasvaa ja korkeintaan gramma suolaa sadassa grammassa. Johanna Lätti L Ä H T E E T: T E R V E Y S K I R J A S T O . Levitteitä voi myös toisinaan korvata muilla pehmeää rasvaa sisältävillä tuotteilla, kuten hummuksella tai avokadotai paputahnalla. pulssi. G ET TY IM A G ES SIPAISUN VERRAN PAREMPAA HYVÄT NUMEROT Esimerkki hyvästä levitteestä: rasvaa 70 grammaa, josta tyydyttynyttä 20 g, monityydyttymätöntä 15 g ja kertatyydyttymätöntä 35 g. Yli 90 prosenttia suomalaista saa liikaa kovaa rasvaa. Pehmeät, tyydyttymättömät rasvat alentavat LDL:ää ja voivat nostaa hyvää HDL-kolesterolia. Moni suosii voi-öljylevitteitä, joilla on usein riini-loppuinen kauppanimi. Kyse on laadusta. a p u . f i | 7 S uomalainen syö noin 40 kiloa leipää vuodessa, ja lähes jokaisen siivun päälle sipaisemme levitettä. Tarkista siis ravintoarvot pakkauksesta. Vaikka annos on pieni, sen vaikutus terveyteen on yllättävän suuri, jos siinä on paljon kovaa rasvaa
Lisäksi se sulki pois oikein 80 prosenttia osallistujista, jotka eivät sairastuneet. Kävelyn muutokset on yhdistetty Parkinsonin taudin riskiin aiemminkin, mutta kävelijän kääntymisnopeutta ei tiettävästi ole tutkittu tätä ennen. Erot alkoivat näkyä jo yhdeksän vuotta ennen sairastumista. Parkinsonin tauti todettiin 23 osallistujalla keskimäärin viisi vuotta tutkimuksen alkamisen jälkeen. Tutkimuksessa tarkasteltiin Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden hermorappeumatautipotilaita vuosilta 2010–2021. Varhain dementiadiagnoosin saaneet menehtyivät lähes seitsemän kertaa todennäköisemmin kuin terveet verrokit. A N N A L S O F N E U R O L O G Y Yhdeksän vuotta aikaa DEMENTIAAN alle 65vuotiaana sairastuvat elävät keskimäärin vajaat 9 vuotta diagnoosin jälkeen. 51–85-vuotiaiden osallistujien kävelyä ja kääntymistä mitattiin kannettavalla mittauslaitteella viidesti. Tulosten perusteella hitaasti ja epävarmasti kääntyvät sairastuivat Parkinsonin tautiin seurannan aikana muita todennäköisemmin. Tämä kävi ilmi saksalaistutkimuksessa, jossa seurattiin 930:ta miestä ja naista kymmenen vuoden ajan. Koneoppimista hyödyntävä analyysi tunnisti kääntymisnopeuden perusteella todennäköisesti 60 prosenttia potilaista, jotka myöhemmin sairastuivat Parkinsonin tautiin. L A N C E T G L O B A L H E A LT H Koonnut Milla Talja Uutispalvelu Duodecim Pulssi G ET TY IM A G ES. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, kääntymisen hidastumista voi pitää yhtenä Parkinsonin taudin varhaisena merkkinä. Parkinsonin taudin aiheuttajaa ei tiedetä. 8 | A P U t e r v e y s Hitaita käännöksiä kohti Parkinsonia E pävarma ja hidas kääntyminen kävellessä saattaa ennakoida sairastumista Parkinsonin tautiin. Sitä sairastaa noin 18 000 suomalaista. Suomalaistutkimuksen mukaan frontotemporaaliseen dementiaan tai synukleinopatiaan sairastuneet elivät keskimäärin 7 vuotta ja Alzheimerin tautiin sairastuneet 10 vuotta. Rintasyökuolemia estäisivät etenkin varhaisemmat diagnoosit ja parempi hoito. J O U R N A L O F N E U R O L O G Y, N E U R O S U R G E R Y & P S Y C H I AT R Y Syöpä tappaa turhaan NOIN PUOLET kaikista syöpäkuolemista voitaisiin todennäköisesti estää, osoittaa 185 maata kattava selvitys. Parkinsonin tauti on parantumaton neurologinen liikehäiriösairaus, joka aiheuttaa muun muassa vapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hidastumista. Esimerkiksi suuri osa keuhkosyöpäkuolemista voitaisiin torjua pelkästään vähentämällä tupakointia. Useimmiten sairaus todetaan 50–70-vuotiailla
Tutkimukseen osallistui kuusisataa 41–76-vuotiasta suomalaista. Tulosten perusteella näiden potilaiden diabetesta hoidettiin ja seurattiin huonommin kuin muilla. Myös elintavat vaikuttavat kuolleisuuteen. Jos hajuaisti oli todettu huonoksi tutkimuksen alussa, vaara sairastua sepel valtimotautiin oli kaksinkertainen verrattuna hyvin haistaviin. Suomalaistutkimuksen perusteella kiertäjäkalvosimen poikkeamat saattavatkin olla normaaleja iän myötä ilmaantuvia muutoksia, eivät sairaus. Potilaista 15 prosentilla oli myös jokin mielenterveyden häiriö. Magneettikuvaus osoitti, että kiertäjäkalvosimen poikkeamia oli 96 prosentilla oireettomista ja 98 prosentilla olkapääoireita potevista osallistujista. J A M A O T O L A R Y N G O L O G YH E A D & N E C K S U R G E R Y A D O B E ST O C K G ET TY IM A G ES pulssi. Tulokset voivat osaltaan selittää, miksi mielenterveyshäiriöistä kärsivät kuolevat noin 10–20 vuotta nuorempina kuin muu väestö. Hajuaistin huononeminen saattaa liittyä ikääntymisestä johtuvaan fyysiseen heikentymiseen ja siten sairauksien kehittymiseen. Tämä kävi ilmi yhdysvaltalaistutkimuksessa, jossa seurattiin yli 5 000:ta keskimäärin 75-vuotiasta vajaan kymmenen vuoden ajan. J A M A I N T E R N A L M E D I C I N E Diabetes jää varjoon M ielenterveyspotilaiden diabetesta hoidetaan usein huonommin kuin muiden potilaiden sairautta. Riski näkyi ensimmäiset neljä vuotta, mutta alkoi pienentyä sen jälkeen. L A N C E T P S Y C H I AT R Y Nenä sydämen asialla I äkkään hajuaistin heikentyminen saattaa kertoa suurentuneesta sepelvaltimotaudin riskistä. Muut sairaudet jäävät helposti mielenterveyshäiriöiden varjoon ja vähemmälle hoidolle. On myös mahdollista, että hajuaistin heikentyminen on monien sairauksien varhainen oire. a p u . Myös munuais-, verkkokalvoja jalkatutkimuksia tehtiin vähemmän. Kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaa todettiin 25 prosentilla, osittaisia jänteen repeämiä 62 prosentilla ja pahempia repeämiä 11 prosentilla kaikista osallistujista. Huono hajuaisti on aiemmin yhdistetty muun muassa suurempaan Parkinsonin taudin, masennuksen ja muistisairauksien riskiin. Lisäksi mielenterveyspotilaat saivat useammin insuliinia ja harvemmin GLP-1-agonisteja, jotka ovat uusin ja usein tehokkain diabeteslääke. f i | 9 Rapistu rauhassa, olkapääni! K äytännössä kaikilla yli 40-vuotiailla on rakenteellisia poikkeavuuksia olkanivelessä ja kiertäjäkalvosimessa, vaikka heillä ei olisi kipuja. Esimerkiksi glukoosi-, kolesterolija verenpaine tasoja mitattiin harvemmin. Tämä kävi ilmi katsauksessa, jossa analysoitiin 49 tutkimuksen aineistot ja yli 5,5 miljoonan diabetespotilaan tiedot
Vähintään yhtä merkittävä asia on tietenkin se, minkälaisen leivän valitsee arkena ruokapöytäänsä. Täysjyväviljatuotteet ovat siis sekä hyviä kuidun että myös muutamien kivennäisaineiden lähteitä. Käytännön kannalta merkittäviä eroja on kuidun lisäksi magnesiumin, sinkin, seleenin, raudan ja Onko pastan tai riisin laadulla oikeasti väliä. Valkoisen pastan ja riisin kivennäisaine-, vitamiinija kuitupitoisuudet ovat vähäisiä, mutta täysjyvätuotteissa tarpeellisia aineita on paljon. Jos PSA oli yli 3 µg/l, sairastuneita oli lähes 35 prosenttia. Kaikki nämä tekijät yhdessä vaikuttavat todennäköisesti siihen, että mittavien tutkimusten perusteella täysjyväviljat edistävät terveyttä laajasti. Toistaiseksi väestöseulontoja ei ole pidetty aiheellisina. L A A T I K A I N E N V A S T A A folaatin määrissä. Jos taas syö pastaa tai riisiä lähes päivittäin koko aikuiselämänsä ajan, niin oikealla valinnalla alkaa olla merkitystä. Seulontojen keskeinen ongelma se, että niissä löydetään paljon kasvaimia, jotka eivät aiheuttaisi kuolemaa eivätkä välttämättä edes oireita miehen eliniän aikana. Tavanomainen gluteeniton pasta vastaa ravintoarvoiltaan kutakuinkin vaaleaa vähäkuituista pastaa tai on jopa hiukan huonompaa. Kikhernepastassa on proteiinia noin kaksi kertaa enemmän kuin tavanomaisessa riisissä tai pastassa. Lopuksi pitää muistaa, että oleellista on myös se, miten paljon tämäntyyppisiä viljatuotteita käyttää. Sen sijaan pelkästään kikherneestä tai linssistä tehty gluteeniton pasta on täysjyväpastaakin parempi vaihtoehto, kun katsotaan vitamiinien, kuidun ja jopa proteiinin saantia. Pulssi PSA-arvo vihjaa varhain E turauhassyövän vaara on varsin vähäinen, jos miehen PSA-taso on keski-iässä alhainen. Tutkimukseen osallistui 2 700 saksalaismiestä, jotka olivat seurannan alkaessa 45–70-vuotiaita. Saksalaistutkimuksen perusteella prostataspesifisen antigeenin mittaaminen voi nimittäin tunnistaa miehet, joiden sairastumisriski on seuraavina vuosikymmeninä pieni. Ravintoainepitoisuuksien eroilla ei ole käytännössä paljon väliä, jos käyttökertoja on vain harvoin. Eturauhas syöpään sairastui 20 vuoden seurannassa vain 3 prosenttia miehistä, joiden PSA-pitoisuus oli tutkimuksen alussa alle 1,0 mikrogrammaa litrassa. Laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA Reijo Laatikainen vastaa tällä palstalla ravitsemuskysymyksiin. Näiden suojaravintoaineiden pitoisuudet ovat täysjyväpastassa ja -riisissä noin 50–200 prosenttia suurempia kuin vähäkuituisissa valmisteissa. Miehistä 56 prosentilla PSA oli alle 1 µg/l. Kuitupitoisuuskin on yleensä yli kaksinkertainen. Näille miehille tutkimuksista ja hoidoista on enemmän haittaa kuin hyötyä. 10 | A P U t e r v e y s P astan ja riisin laadulla on todellakin merkitystä. Lisäksi > 3 µg/l. J A M A N E T W O R K O P E N A D O B E ST O C K täysjyväviljoissa on muita hyödyllisiä yhdisteitä, esimerkiksi polyfenoleihin kuuluvaa ferulahappoa. Tulosten perusteella eturauhassyövän mahdolliset seulonnat kannattaisi ehkä keskittää miehiin, joiden PSA-pitoisuus on yli 3 µg/l
MAKSAN TOIMINTA Voikukka tukee maksan normaalia toimintaa. Vatsa on herkkä, emmekä välttämättä kohtele sitä hyvin. SINKKI tukee hedelmällisyyttä ja edesauttaa ylläpitämään normaalin testosteronitason veressä. MAINOS Miesten seksuaalisuutta tukemaan suunniteltu Virizil on erityisen hyvä idea siinä vaiheessa, kun huomaat hiipuvasi, lakanat eivät heilu 1-4 kertaa viikossa tai erektiosi ei ole entisellään. Tuttu tunne. Sisältää myös aminohappoja L-SITRULLIINIA ja L-ARGINIINIA . Tiedäthän, kun on juuri herännyt aamulla… Miehet kyllä ymmärtävät tarkalleen, mitä tarkoitan, Frederik nauraa. Frederik hakeutui hoitoon olkapäänsä vuoksi, ja samalla hän sai neuvoja myös muiden ongelmien ratkaisemiseen. Luonnollinen ainesosa herätti heti hänen kiinnostuksensa. Olkapään vamma sai hänet tuntemaan olonsa väsyneeksi ja voimattomaksi. Energia ja halukkuus palasivat pikku hiljaa, viikko toisensa jälkeen. MAINOS Seuraavat lähetykset 43,95€ + toimitus 4,95€. VATSAN TURVOTUS Artisokka lievittää turvotusta ja ilmavaivoja. Tarjoa vatsallesi hyvinvointia Jopa neljännes suomalaisista kokee ongelmia ruoansulatuksensa kanssa. Elinvoimaa edistävät ainesosat Hirsalantie 11, 02420 Jorvas + toimitus 4,95€ SOITA 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to 8-16, pe 8-14.30 TILAA www.wellvita.fi Tilaa Virizil tutustumishintaan Nyt vain 14,95€ ensimmäinen pakkaus E i sitoutumisaikaa Tyytyväisyystakuulla Syytä, miksi valita Virizil Ota Virizilin sisältämä ginseng ja sinkki tueksesi, jos haluat piristää näitä seksielämän osa-alueita: 1 Erektio 3 Energia 2 Seksihalut 4 Testosteronitaso GINSENG auttaa ylläpitämään ihanteellista erektiota, kestävyyttä, energisyyden tunnetta, elinvoimaa sekä fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Vatsaongelmia. Aloin etsiä kasvipohjaista valmistetta ja löysin Wellvitan Virizilin, joka sisältää ginsengiä. PH-TASAPAINO Voikukka edesauttaa vatsan pH-tasapainon ylläpitämistä. edistämällä ruoansulatusnesteiden tuotantoa. Laajavaikutteiset ainesosat ovat hyvä valinta sinulle, joka haluat hyvän ruoansulatuksen. Ei siis ole ihme, jos vatsa välillä kaipaa tukea ruoansulatukseen. On mahtava tunne, kun aamut ovat jälleen normaaleja, sanoo Frederik. Hän nauttii jälleen arjesta. Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Tilaa Macoform Saat -50% 1. Tilasin heti pakkauksen, enkä pettynyt. PAINO Artisokka edistää myös laihtumista. toimituksesta Nyt vain 14,95€/1kk + toimitus 4,95€ Ei sitoumisaikaa! 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to 8-16 pe 8-14.30 wellvita.fi LEVOTON VATSA • MURINAA • ILMAVAIVOJA • TURVOTUSTA Artisokasta ja voikukasta valmistettu Macoform tarjoaa luontaista helpotusta vatsalle. Voikukka puolestaan tukee mahasuolikanavan toimintaa sekä edesauttaa pH-tasapainon ylläpitämistä ja vatsan normaalia toimintaa. Hän kuuli ensi kertaa ginsengin vaikutuksesta kestävyyteen ja energisyyteen. Aamulla vatsasi on normaali, mutta päivän aterioiden jälkeen vatsaasi kertyy kaasua ja olo voi olla tukala. RUOANSULATUS Artisokka lievittää ruoansulatuskanavan ongelmia, mm. Monessa tapauksessa ratkaisu voi olla yksinkertainen: ruoansulatuksen tasapainottaminen ja suoliston normaalin toiminnan edistäminen. Macoform sisältää kuitupitoista latva-artisokkaa, joka tukee ruoansulatusta edistämällä maksan normaalia toimintaa sekä auttaa alentamaan veren rasva-arvoja. Vatsaan ja sen toimintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten stressi, rasvainen ruoka, vähäinen liikunta ja liiallinen sokerin tai alkoholin nauttiminen. Vielä vähän aikaa sitten asiat olivat toisin. Fyysinen toimintakykyni ei ollut ennallaan, ja seksuaalinen halukkuus oli poissa. Vatsa saattaa kaivata tukea etenkin ravinnosta saatavan rasvan hajottamisessa, sillä rasva hidastaa ruoan kulkua vatsassa ja suolistossa. 4 ”Seksielämäni heräsi eloon” ”Seksielämäni heräsi eloon” Nyt tuntuu Nyt tuntuu taas normaalilta
12 | A P U t e r v e y s. Kirsi Alm-Siira viihtyy tv-työssä, koska sen nopea tempo sopii hänen luonteelleen. – En ole kauhean pitkäjänteinen. Pidän siitä, että työ tulee valmiiksi samana päivänä
Kirsi Alm-Siira Kirsi Alm-Siira ei käytä aikaansa haaveiluun tai menneiden märehtimiseen. f i | 13. Uutisankkurin arki on muuttunut paljon paremmaksi sen jälkeen, kun hän alkoi rajoittaa sosiaalisen median käyttöä. teksti Hanna Pesonen kuvat Antti Vettenranta Halki poikki ja pinoon a p u
Pomarkun lukion ylioppilas vuonna 1994. 2. Somessa ei näe, mitä ihminen oikeasti tuntee. Kirsi ei epäröi myöntää, että liikkuu myös ulkoisen olemuksensa takia. Lapset saattoivat olla ilta palalla keittiössä, mutta hän itse istui sohvalla selaten Instagramia. Joko tv saa sen aikaan tai minussa on puoli, joka ottaa sijaa siinä ympäristössä, Kirsi sanoo.. Kirsi sanoo tunnistaneensa toiminnassaan piirteitä, joista aikuiset ovat niin kovin huolissaan nuorten puolesta. Liikunta tuo Kirsin arkeen etenkin toimintakykyä ja jaksamista. En vastusta somea, mutta ajattelen, että tar koitusperiään kannattaa kyseenalaistaa, Kirsi sanoo. Minä, viisi kymppinen kahden lapsen äiti! Kun Antti otti asian esille, tajusin, että se on ihan sairasta. 4. – Fyysinen ponnistelu tuo minulle mielen rauhaa. Eräänä iltana avopuoliso Antti otti asian puheeksi. En usko, että luovun siitä koskaan. – Kun julkaisin kuvan tai tarinan, kävin jatkuvasti kyttäämässä, kuka sen on katsonut ja kuka on tai ei ole tykännyt siitä. Kun unet alkoivat joitakin vuosia sitten kärsiä, Kirsi etsi ratkaisua netistä. Iän myötä kuntoilussa on korostunut terveysnäkökulma. Kun siir ryin pätkäpaaston kahdeksan tunnin ruokaikku naan, yöuneni parani. – Ulkonäkö ei hallitse elämääni. Tärkeintä on uni, jota Kirsi pyrkii saamaan vähintään kahdeksan tuntia yössä. Nuoruudessaan hän har rasti kilpaaerobicia. Lisäksi hän tekee muun muassa juontokeikkoja ja ohjaa ryhmäliikuntatunteja Hel singin Kannelmäessä. Täysin orjallinen Kirsi ei silti ole. Luettuaan pät käpaastosta hän päätti kokeilla sitä kolme viikkoa – ja on jatkanut jo kaksi vuotta. – Välitunneilla opettajat hakivat minut pois pukkitaisteluista. Kirsi itse treenaa kolmesta kuuteen kertaan vii kossa. Muiden tarinoita hän ei katsele enää juuri lainkaan. Nykyään huomaan ne uudella tavalla ja tiedostan, ettei lihasmassaa saa menet tää. Sovellus piti otteessaan ja kou kutti. Olen vähän kuin alkoholin suurkuluttaja, joka on päättänyt vähentää juomista merkittä västi. Kirsiä sekä nauratti että hävetti. Yleensä hän ei syö mitään kello 19.30 jälkeen ennen seuraavan päivän lounasta. Ponnistelusta mielenrauhaa Kirsi AlmSiira tunnetaan MTV:n pitkäaikaisena uutisankkurina. Tahtiin vaikuttavat työvuorot ja se, ovatko vuoroviikoin äitinsä luona asuvat tyttäret kotona vai isällään. – Jos jollain kaverilla on vaikkapa surua, en halu aisi lukea siitä uutisena Instagramista. Hän on tottu nut nukkumaan myös päiväunia. – Ei ole olemassa mitään liikuntakipinää. Vaikka Kirsi liikkuu paljon, hän haluaa kumota yleisen harhaluulon. Kirsi julkaisee yhä kuvia ja tarinoita somessa, muttei enää mene katsomaan ihmisten reaktioita. Myös juhlat ja kyläilyt sallivat aikaikku nasta poikkeamisen. Kirsin mukaan vain osa urheilun jälkeisestä hyvästä olosta selittyy kehon erittämillä endorfii neilla. 14 | A P U t e r v e y s P ari vuotta sitten Kirsi Alm-Siira, 51, havahtui omassa käytökses sään asiaan, josta ei pitänyt lain kaan. ”JOS ITSE ODOTAN LIIKUNTAKIPINÄÄ, SAAN ODOTTAA 300 VUOTTA.” 1. Ennen en ajatellut lihak siani. Nuorena Kirsi kilpaili aerobicissa ja saavutti SM-pronssia. Häntä ärsyttää nykyään yleinen oletus siitä, että asia on kaikkien tiedossa, jos se on jaettu somessa. – Olisi turhaa jeesustelua väittää muuta. Kirsi muun muassa juoksee ystävänsä Vappu Pimiän kanssa 5–7 kilometrin aamulenk kejä ja käy kuntosalilla. – Ajattelen, että some on oiva moikkaustuttu, mutta sieluun sitä ei kannata päästää. Haluan näyt tää sporttiselta. Liikunnan tuoma ryhti vaikuttaa olemukseen tiedostamattakin. Mutta jos se ei olisi tärkeää, miksi haluaisin tulla meikatuksi kauniiksi. Lii kunta on päätös, jonka olen tehnyt. Kahdeksan tunnin ruokaikkunassa Kirsin hyvän arjen kulmakiviä ovat myös nukku minen ja pätkäpaasto, jotka kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Hänestä Kirsi vietti varsin pal jon aikaa puhelimen seurassa. 3. Hän päätti muuttaa suhdet taan sosiaaliseen mediaan. – Tämä on vaikuttanut hyvinvointiini keskei sesti. – Verensokerin vaihtelut ovat aina vaikuttaneet voimakkaasti sekä kehooni että mieleeni. Lapsena villi Kirsi leikki poikien kanssa. Loppu tulee siitä, että saa asian suoritettua. Loput 20 prosenttia ei ole, mutta liikun silti. Treenikerrois tani 80 prosenttia on kivoja. Se on tärkeä osa identiteettiäni siinä missä työnikin. Minua meikataan paljon, mutta omasta mielestäni näytän parhaalta silloin, kun olen juuri treenannut kovaa ja naama punoit taa sen jäljiltä. Kirsi vaihtaa kuulumisia mieluummin pitkissä puheluissa, jotka ovat olleet hänelle tärkeitä aina. Olisi kiva kuulla tällaiset asiat kasvotusten tai puhelimessa. Hän voi mennä joskus kaverin kanssa brunssille tai miehensä kanssa syömään myöhään illalla, jos niin haluaa tehdä. Minä, minä, minä ajatte lua ja huomionhakuisuutta. Jos itse odotan sellaista, saan odottaa 300 vuotta. Hän voi myös henkisesti paremmin, kun treenaa säännöllisesti. Kirsi on tiukentanut pätkäpaastorutiiniaan pik kuhiljaa, ja arjessa se on jo itsestäänselvyys. Kirsin tunneilla tehdään esimerkiksi kehonpainotreeniä ja dynaamista venyttelyä. Myöhemmin Kirsi opiskeli tradenomiksi. Tein niin vuosikausia
Kun muut eivät näe… kuuntelen äänikirjaa. On vaikea ajatella elämää ilman Heliä. 1 2 3 4. Yllätyin… kun hankin koiran viisi vuotta sitten. JATKA LAUSETTA Hupsuin terveystekoni… oli nuoruuden kasvisliemi dieetti tai Atkins-dieetti. a p u . f i | 15 KIRSI ALM-SIIRA • IKÄ: 51 VUOTTA • AMMATTI: UUTISANKKURI JA RYHMÄLIIKUNTAOHJAAJA • PERHE: AVOPUOLISO ANTTI JA KAKSI TEINI-IKÄISTÄ TYTÄRTÄ AIEMMASTA LIITOSTA. Teen sitä vain yksin
Hän varttui Porissa ja oli villi tyttö. Viinittely vaikuttaa haitallisesti yöuniin, joten hän on luopunut siitä kotioloissa. – Olen parisuhdeihminen ja ollut lähes koko ikäni parisuhteessa. Yksi asia ei ole muuttunut. Puolisolla rauhoittava vaikutus Kirsillä on 17ja 13-vuotiaat tyttäret Stella ja Patricia avioliitostaan Kalle Siiran kanssa. Etsin pitkään itseäni ja hain paikkaani. – Olin erilainen lapsi ja nuori. Kirsiä ja Anttia yhdistää kiinnostus penkkiurheiluun. Hän jatkaa, että parin arki on tämäntyyppistä ja heillä on aika harvoin riitaa. Haastatteluhetkellä kodin olohuoneen sohvan vieressä nököttää iso jääkiekkovarustekassi. Minä taas voin antaa rauhallisen ihmisen elämään ”värejä”, tilannekomiikkaa ja iloa. Lätkäkassin paikan hyväksyminen ei minusta ole kompromissi, vaan toisen rakkaan harrastuksen kunnioittamista. He myös kuntoilevat yhdessä ja viettävät aikaa mökillä Mäntyharjulla. Mökki oli alun perin Antin, mutta Kirsi osti siitä osuuden. Kirsi kertoo, että se on Antin ja aika usein juuri siinä. Kirsin mukaan se ei ollut 1980-luvulla ihan helppoa, sillä tyttöjen oletettiin olevan tietynlaisia. Viime aikoina Kirsi on antanut esikoiselleen ajo-opetusta ajokorttia varten. En myöskään halua tehdä kompromisseja luonteesta tai elämäntavasta. Aikuisiällä Kirsi on käsitellyt paljon mennyttä ja analysoinut omaa käytöstään. Kun olen Antin kanssa, koen olevani miellyttävämpi tyyppi ja parempi ihminen. Nykyisen avopuolisonsa Antin hän tapasi ensimmäisen kerran jääkiekkopelissä Tampereella vuonna 2022. – En tarkoita, että joka päivä pitää olla partyt, mutten myöskään pidä ajatuksesta, että elämä olisi jatkuvaa taistelua. – En halua elää odottaen seuraavaa viikonloppua tai lomaa. Halusin tehdä samoja juttuja kuin pojat, mutta sitä ei sallittu. Kirsi kertoo, että hänen suvussaan on ollut paljon alkoholin väärinkäyttöä ja jopa alkoholikuolemia. – Antti ei ole spontaani, joten hänellä on minuun rauhoittava vaikutus. Eron jälkeen Kirsi ehti olla hetken sinkku. 16 | A P U t e r v e y s – Jos en saa riittävästi unta, lähtee liikkeelle ikävä lumipallo. Lasten yhteishuoltajuus on Kirsin mukaan sujunut eron jälkeen hyvin joustavasti, sillä hän ja entinen puoliso asuvat lähekkäin. Olen juonut humalahakuisesti ja myös humaltunut vahingossa. Olen oppinut häneltä kärsivällisyyttä ja pidemmälle katsomista. Tämä vuoksi hän tiedostaa alkoholin riskit hyvin. Pari erosi reilut viisi vuotta sitten. – Tykkään todella paljon hyvistä viineistä ruoan kanssa, mutta kestän huonosti alkoholia. Minun oli vaikea kuulua mihinkään porukkaan. Hän kertoo elävänsä äitiydessään kivaa, mutta vähän haikeaa vaihetta. Kirsi kuvailee itseään hyvin spontaaniksi, mikä ei aina ole hyve. – En voisi olla suhteessa, jossa olisi erilaiset arvot tai arjen kärsimystä. Lätkäkassin paikka ei ärsytä, vaan ennemminkin naurattaa Kirsiä. Silloin tuntuu, että kaikki on paskaa, eikä minulla ole energiaa. Koska sille ei parempaakaan paikkaa ole, niin olkoon nyt sitten vaikka tuossa. ”MINUN ON TODELLA VAIKEA SUHTAUTUA AUKTORITEETTEIHIN, ENKÄ OSAA KUNNIOITTAA KETÄÄN TITTELIN TAKIA.”. Arvostan arjen juhlaa, jokapäiväisiä kivoja hetkiä. Hän ei hakenut paniikinomaisesti uutta parisuhdetta, muttei myöskään taistellut sellaista vastaan. Erilaiset luonteet eivät Kirsin mukaan ole aiheuttaneet yhteentörmäyksiä. Vaikka tytöt ovat vanhemmillaan vuoroviikoin, he piipahtavat Kirsin luona usein myös isäviikoillaan. Syön makeaa, ja verensokerini heittelee. Hän on oppinut ymmärtämään itseään ja sitä, miksi on mennyt joskus tolaltaan. Jos on olemassa alkoholismigeeni, pidän hyvin todennäköisenä, että minulla on sellainen. – Kun lapset kasvavat, suhde heihin muuttuu ja heihin tutustuu uudelleen. Sitäkin voi joskus olla jonkin ikävän elämän tilanteen tai sairauden takia. Kapinoin vielä lukiossakin. Vuosien varrella Kirsi on miettinyt paljon myös alkoholinkäyttöään. Eniten suhteessa viehättää yhteisen arjen helppous. Itsenäiseksi vasta 34-vuotiaana Kirsi kuvailee itseään myöhään kypsyneeksi. Itsenäistyin oikeasti vasta, kun tulin äidiksi 34-vuotiaana. Lapsia ei ajattele omina persooninaan, ennen kuin heillä alkaa olla erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä maailmasta
Kirsi sanoo olevansa ylpeä itsestään, eikä se liity vain ulkonäköön. Minulla ei ole pitkäkestoisia unelmia, vaan toimin hetkessä. VA A TT EE T K A N N ES SA : LI P P IS G A N T, KO R V IK SE T G LO S S B Y LA U R A EV EL II N A /C ÉL ÉS TE , TO P P I V U O R I/ ST O C KM A N N , FA R KK U LI IV I G ES TU Z. Kirsin mukaansa hän osaa yhä nauraa itselleen tiettyyn pisteeseen asti. Perheeseen kuuluu myös viisivuotias Heli-koira. – En puhu pahasti itsestäni, mutta nauran hyväntahtoisesti esimerkiksi lyhyille jaloilleni. Vaikka ihailen pitkiä naisia, jotka ovat pelkkää jalkaa, olen tyytyväinen näin. Olen halki, poikki ja pinoon -ihminen. Kun Kirsi aikoinaan halusi tv-toimittajaksi, hän ei jäänyt haaveilemaan, vaan alkoi tehdä asioita tavoitteensa eteen. Mittarini näytti koko suoran lähetyksen vihreää, eli työ ei aiheuta minulle stressiä. M EI KK I SA TU A R V O . Hän saattaa mennä mökille yksin syyspimeälläkin, mitä kaverit ovat usein ihmetelleet. Ajattelen paljon ja olen hyvin paljon omien ajatusteni kanssa. – En ole aikuisenakaan hakenut omaa porukkaa, sillä en halua kuulua sellaiseen. VA A TT EE T JU TU S SA : R A IT A M EK KO G A N T, KO R V IK SE T G LO S S B Y LA U R A EV EL II N A /C ÉL ÉS TE , FA R KK U PA IT A JA V EK KI H A M E M A R IM EK KO , LI P P IS G A N T, SU K A T JA LE N KK A R IT A D ID A S.. Toinenkin asia on ennallaan: Kirsi ei viihdy isossa ryhmässä. TY YL I A N N ET TE TA M M IN EN . – En pelkää, vaikka olisi täysin pimeää. Tämä piirre on tuonut minulle tosi paljon hyvää, mutta joissakin yhteyksissä minua pidetään varmasti sopeutumattomana oman tiensä kulkijana. Yleensä vain ajattelen. a p u . Kirsi viihtyy erinomaisesti itsekseen. Harvoin kuuntelen edes äänikirjaa tai radiota. Suorassa lähetyksessä olo viehättää Kirsiä – eikä hän mitatusti ota siitä paineita. Sama logiikka pätee ammatinvalintaan. f i | 17 – Minun on yhä todella vaikea suhtautua auktoriteetteihin, enkä osaa kunnioittaa ketään pelkän tittelin takia. Jos kutsuisin juhliin sata parasta kaveriani, kaikki sosioekonomiset ryhmät olisivat edustettuina. Vietän myös runsaasti aikaa yksin autossa, kun ajan tyttäriäni tanssitreeneihin. Hän on ennemmin ajattelijaja tekijätyyppiä. Kun olin fillarointireissulla Lapissa, toiset kävelivät eteenpäin, mutta minä olin jumissa hangessa. ▪ Kirsi asuu Helsingin Punavuoressa. Siksi en myöskään märehdi menneitä. – En ehdi haaveilemaan, sillä aikajänteeni on siihen liian lyhyt. Saatan kokea stressiä sitten illalla yksityiselämässäni! Moni muistaa yhä 16 vuoden takaiset uutiset, joissa Kirsi putosi tuolilta suorassa lähetyksessä, repesi nauramaan ja nousi takaisin. – Tykkään olla omassa minässäni. Hyväntahtoista naurua keholle Unelmointi ei oikeastaan kuulu Kirsin sanavarastoon. – Työterveyslaitos teki kerran minulle kortisolimittauksen. Minulla on ihania ystäväjoukkoja, mutta ne ovat tosi epäyhtenäisiä
18 | A P U t e r v e y s SIETÄMÄTÖN SIITEPÖLY! ESKO KURTTILA keuhkosairauksien erikoislääkäri, Terveystalo Oulu ja Kajaani ASIANTUNTIJA
Vaiva on syytä hoitaa hyvin, sillä allerginen nuha altistaa astmalle. a p u . teksti Maarit Vuoristo kuvat Tanja Pellikka, kuvien tekoon on käytetty tekoälyä Siitepölyallergia Teema. f i | 19 Siitepölyallergia on monille jokavuotinen riesa, joka aiheuttaa usein myös ristioireita ruoka-aineille. Jos itsehoito ei auta, siitepölylle voidaan myös siedättää
Nyt vuorossa on koivu, jonka siitepölykausi alkaa meillä tyypillisesti huhtikuun puolivälissä ja päättyy toukokuun loppuun mennessä. Se voi myös pahentaa astman oireita. Oireilun syy on todennäköisesti ilmassa leijuva siitepöly. Sen sivuversot kukkivat uudelleen syyskuussa, ja kukinta voi jatkua ensimmäisiin yöpakkasiin asti. – Näiden ruoka-aineiden proteiinirakenne muistuttaa siitepölyä, minkä vuoksi elimistö tulkitsee ne siitepölyksi. – Noin miljoona suomalaista kärsii allergisesta nuhasta, jonka yleisin aiheuttaja on siitepöly. Lepän ja pähkinäpensaan kukinta alkoi jo maaliskuussa. Keskija loppukesällä riesana ovat heinät, joista ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Tosin koivun siitepölyä voi pöllähdellä ilmaan vielä juhannuksenakin, koska sitä varastoituu luontoon. Poikkeuksena ovat pähkinät. Oireiden kirjo ja voimakkuus ovat yksilöllisiä. Tästä seuraa paikallisreaktioita, kuten suun kirvelyä, Esko Kurttila selittää. Mitään ruokaa ei pidä jättää pois vain varmuuden vuoksi. – Juuresten ja hedelmien kuumentaminen muuttaa niiden proteiinirakennetta, mikä yleensä parantaa kasvisten siedettävyyttä. – Ristireaktiot eivät siis välttämättä rajoitu siite pölyaikaan, mutta ne voivat olla silloin voimakkaampia. – Jos tällaisia oireita tulee, on soitettava heti hätänumeroon, Kurttila sanoo.. Joskus esiintyy astmaoireita, kuten yskää ja hengenahdistusta. Eniten harmia on pujosta. Vetisen nuhan ja aivastelun lisäksi nenä voi olla tukkoinen. Se aiheuttaa hengitysvaikeuksia, nokkosrokkoa, kasvojen alueen voimakasta turvotusta, äänen käheyttä ja verenpaineen laskua. Tukkoisuus heikentää usein yöunta, joten päivällä väsyttää. Nykyisin suositellaan syömään kaikkea oireiden sallimissa rajoissa, koska se kehittää sietokykyä. – Hoitamaton siitepölyallergia on riski allergisen astman kehittymiselle. Joskus ihokin saattaa oirehtia, mutta sitä ei välttämättä osata yhdistää siitepölyallergiaan. Tavallisimmin oireita aiheuttavat koivu ja pujo, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Esko Kurttila Terveystalosta. 20 | A P U t e r v e y s Nenä vuotaa, silmät kutisevat ja tämän tästä aivastuttaa. Nämä oireet johtuvat siitä, että siitepölyallergiaan saattaa liittyä ristiallergia tietyille ruoka-aineille. Silmäoireita ovat kutina, kirvely ja punoitus. Esimerkiksi koivulle allerginen voi saada oireita muun muassa omenasta, päärynästä, porkkanasta, tomaatista ja paprikasta sekä pähkinöistä ja mausteista, kuten pippurista, kanelista ja curryseoksista. Jos esimerkiksi saa raa’asta omenasta ristireaktion, voi kuitenkin usein syödä omenapiirakkaa. Muita yllättäviä oireita voivat olla nielun ja suun polttelu sekä korvien kutiaminen. Jotkut saavat oireita kaikista tuulipölytteisistä kasveista, ja silloin allergiakausi on hyvin pitkä. Ristireaktiot ovat hyvin tavallisia koivulle allergisilla, joista ainakin kolme neljäsosaa kärsii niistä, jotkut ympäri vuoden. Vakavia oireita ristireagoivista ruoista tulee harvoin. Ne voivat aiheuttaa joillekin jopa anafylaksiaa, joka on äkillinen, vakava allerginen yleisreaktio. Toisin sanoen niiden allergeenisuus vähenee kypsentämällä