2 2 S I V U A R I S T I K O I TA J A T E H TÄV I Ä ROKOTETUTKIJA PELKÄSI MIEHENSÄ KUOLEVAN ”Tiedän, millaista on sairastua vakavaan virustautiin” KORONAN JÄLKEEN Millainen maailma meitä odottaa. 2020 5,90 € PA L. T E E M A L E H T I P O I K K E U S V U O D E S TA 2 2 55 30.12. . . V KO 20 21 4 70 13 4 220 2 12 SIVUN HUIKEA ESSEE Juha Hurme kirjoitti Avulle koronavuodesta KUN SUOMI MENI KIINNI Kuvaajamme ikuistivat historialliset hetket Tehohoitaja Sanna Nerjanto kertoo, millaista on taistella pandemiaa vastaan etulinjassa Viruksen vuosi Erikoisnumero
Saatavilla terveystuotekaupoista ja –osastoilta, apteekeista sekä hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista. Lue lisää: vogel.fi *M.Jawad, R.Schoop, A.Suter, P.Klein and R.Eccles: Safety and Efficacy Profile of Echinacea purpurea to Prevent Common Cold Episodes: A Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled Trial (Evidence-Based Complementary and Alternative Medicine Volume 2012, Article ID 841315). Ei suositella raskauden tai imetyksen aikana. Markkinoija A.Vogel. Tutustu pakkausselosteeseen ennen valmisteen käyttöä. Saa käyttää enintään 10 vrk:n ajan akuuttien oireiden hoitoon ja korkeintaan 2 kk ajan yhtäjaksoisesti vilustumisoireiden ennaltaehkäisyyn. Echinaforce ® itsehoitolääke, joka tutkitusti* ennaltaehkäisee flunssaa. Sisältää tuoretta kaunopunahatun versoa ja juurta. · SU OM EN LUOTETUIN LUO NT AIS TU OT EM ER KK I · Ku lut taja tutkimus 2020. Keskustele lääkärin kanssa ennen valmisteen käyttöä, jos sinulla on jokin maksatai munuaissairaus, jos olet atoopikko tai olet herkkä saamaan allergisia reaktioita. Jos olet allerginen punahatuille ja/tai mykerökukkaisille tai jos sinulla on jokin etenevä systeeminen sairaus, autoimmuunisairaus, immuunipuutos tai verisairaus älä käytä tuotetta. Echinaforce on perinteinen kasviohdosvalmiste nuhakuumeen tukihoitoon ja ennaltaehkäisyyn
Hanna Nohynek omistautuu rokotetutkimukselle. 98 Ratkaisut. 62 Miten tästä eteenpäin. Ilmiö tunnetaan nimellä pitkä korona. Milloin koulut menivät kiinni. 58 Henkilö. 94 Vuosivisa. 18 LAHDENVÄYLÄ TYHJENI, KUN UUDENMAAN RAJA SULJETTIIN 28.3.. Koronavuoden tärkeät luvut. Tehohoitaja Sanna Nerjanto kertoi arjestaan koronan keskellä. 55 Kolumni. 18 Kuvareportaasi. 56 Grafiikka. Anna-Leena Härkönen. 55 50 Henkilö. Millainen tulevaisuus meitä odottaa koronan jälkeen. S I S Ä LT Ö KANNESSA SANNA NERJANTO. Avun valokuvaajat dokumentoivat poikkeusvuotta ja sen erityisiä mutta tavallisia hetkiä. Millaista on työ teho-osastolla. Pikkuruinen partikkeli, joka sekoitti maailman. Työtä riittää korona rokotteiden parissa vielä pitkään. KUVA ANNA LIUKAS. 6 Kansijuttu. 30 Fakta. 76 Ristikot. 68 Nuoret ajattelijat. A P U | 3 . 36 Juha Hurmeen essee. Sukellus alkutalven tapahtumiin Kiinassa, mistä virus lähti leviämään ympäri maailmaa. Terveystoimittaja avaa koronaviruksen anatomian. 92 Tehtävät. 48 Aikajana. Minna Siponen sairasti vakavan koronavirustaudin mutta oireet eivät hävinneet. . 88 Krypto. . Kirjailija Juha Hurme. 01 _Vinjet t i 5 Tuottajalta. Entä milloin valmiuslaista luovuttiin. 34 Haastattelu. 14 Miten kaikki alkoi. Sammeli Heikkinen. Perttu Pölönen, Sara Nyman ja Sakris Kupila eivät ole menettäneet uskoaan tulevaan. 29 Kolumni. Finlandia-palkittu kirjailija kirjoitti Avulle tekstin koronaviruksen värittämästä ajanjaksosta
HYVÄ SELÄLLE • TURVALLINEN • ERGONOMINEN • FYSIOTERAPEUTTIEN SUOSITTELEMA • KEVENTÄÄ HOITAJAN TYÖTÄ Design by TAPIO ANTTILA Korona rajoittaa ikäihmisten liikkumista! Hanki kotiin tuoli, joka edistää käyttäjänsä liikkuvuutta ja toimintakykyä. HYVÄ NIVELILLE Olet itse tuolin ainoa moottori. Suosittelen! Lääkäri Petri Karvonen “ Soita ja kysy lisää kotimaisesta Armista Puh: 050 366 1832 Kysy myös kiiteltyä maksutonta kotiesittelyä! armi-aktiivituoli.fi Mittojesi mukaan (mm. Vahvistaa lihaksia kuin huomaamatta. Vahvistunut lihaskunto parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä. istuinkorkeus) ja runsaasti verhoiluja värivaihtoehtoja. Kysy rohkeasti! TEHTY SINULLE Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottavat seisomaan nousemista, ja ohjaa nousemaan oikein. AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ Erinomainen ristiselän tuki yhdessä säädettävän (ylös/alas, eteen/taakse) niskatuen kanssa tarjoaa hyvän koko selän tuen. Muokattavissa niin isoille kuin pienille. Armilla nousu on lähes kivutonta ja jumppaan sillä nyt päivittäin. AUTTAA YLÖS Polviin, lonkkaan eikä selkärankaan kohdistu kuormitusta, kipua tai haitallisia kiertymiä. Kiitos Armin, voin vielä asua itsenäisesti omassa kodissani.” “ Katso lisää Armi-kokemuksia: Tuolin nerokas mekanismi mahdollistaa nousun vaivattomasti kuitenkin omat voimasi hyödyntäen. Nivelrikon takia nousu sattui polviin ja selkään. Voimantuotto ohjautuu lihaksiin jotka vahvistuvat. Tällä kupongilla reilu alennus uusiin tilauksiin 15.1.2021 asti! Armi Style (laippajalkainen, kääntyvä) -250 € Armi Design (nelijalkainen) -200 €
LÄHEISY YDEN JA AISTI KOKEMUSTEN KAIPUU VOI KOROSTUA KORONAN JÄLKEISESSÄ MAAILMASSA. Muistan maanneeni voimattomana kovassa kuu meessa. Pääk ir joit us Valoa tunnelin päässä O tin tänä syksynä tuttuun tapaan influenssarokot teen. Kolmantena olisi muun väestön vuoro. Kuulun kolmoskategoriaan, mutta hyvää kannattaa odottaa. 62. L AURA M YLLYMÄKI, TUOT TA JA . Varasin ajan, merkkasin sen kalenteriini ja saavuin rokotettavaksi. Äitini haki minulle lääkettä helpottamaan oloani, mutta virusta se ei poistanut. Toisena järjestyksessä olisivat ikääntyneet ja ihmiset, joilla on vakavalle koronavirustaudille altis tavia perussairauksia. HALUATKO HALATA. Ehkä silloin voin ajatella jotenkin näin: ”Ai niin, tällaistakin oli. Tästähän se muutos taisi alkaa.” . Vain rokote olisi voinut estää sai rastumisen influenssaan. THL esitti joulun alla, että koronarokotteen saisivat ensin korona potilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokau tisen hoivan henkilöstö ja asukkaat. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. alehdet.fi asiakaspalvelu @alehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakauslehtien Liiton jäsen 86. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. A P U | 5 . Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Yksilölle se voi tarkoittaa kulutusvalintojen tarkastelua ja yhteiskun nalle sen pohtimista, mihin rahaa jaetaan. Aika helppoa! Sairaus vältetty, ainakin todennäköisesti. Rokote mahdollistaa ennen pitkää paluun uuteen arkeen – paino sanalla uuteen . S. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Ajattelin säilyttää tämän koronavirukseen kes kittyvän Avun erikoisnumeron huolella. Kriisin kautta on mahdollista rakentaa aiempaa kestä vämpi yhteiskunta ja miettiä, miten haluamme elämämme järjestää. alehdet.fi ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu. Kerran en ottanut rokotetta ja sain rajun taudin. Aion palata sen pariin vuosien päästä, kenties mum mona. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. K U V A A N T T I R A A T IK A IN EN PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen (matkailu) Selina Keränen (some) Elisa Miinin Laura Myllymäki Milka Sauvala (terveys) Niklas Thesslund (feature) Milla Talja Valtteri Väkevä Jukka Väänänen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Cilla Lehtonen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 Alehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @alehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA Deviz 2020 MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.alehdet.fi Katja Bruun Marika Jauhiainen TILAUKSET lehtitilaukset
Turkulainen tehohoitaja aikana töissä etujoukoissa. teksti A N N AL II S A H Ä M Ä L Ä IN EN kuvat A N N A L IU K A S TERVEISET ETULINJASTA. tehohoito on keskellä epidemian toista aaltoa. 6 | A P U Kan sijut t u Teho-osaston hoitajat ovat olleet pandemian Teho-osaston hoitajat ovat olleet pandemian aikana töissä etujoukoissa. Turkulainen tehohoitaja Sanna Nerjanto näytti Avulle, millaista koronaviruksen Sanna Nerjanto näytti Avulle, millaista koronaviruksen tehohoito on keskellä epidemian toista aaltoa
A P U | 7 . TERVEISET ETULINJASTA. Korona on saanut hoitajia vaihtamaan alaa. Sanna ajattelee, että lähtijät ovat miettineet asiaa jo pidempään. Turkulainen Sanna Nerjanto ylittää Aurajoen työmatkallaan Tyksiin.
M elko tasan vuosi sitten myös Sanna luki lehdestä Kiinassa tavatusta uudesta viruksesta. Kattoa peittää lumi, mutta kirkkaalla säällä näkee auringon ja tähdet. He olivat silloin jo toipumassa. Kun ensimmäiset covid-19-potilaat tulivat Tyksin teho-osastolle, Sanna oli lomalla. Me länsimaiset ihmiset kuvittelemme, että hallitsemme kaiken, ja sen illuusion menettäminen aiheuttaa pelkoa.. Sanna kertoo, että Tyksissä tehohoitajan laitepassissa on noin sata laitetta. Keväällä pelättiin, kestääkö sairaanhoito epidemian rasituksen. Hoitajia koulutettiin työn lomassa käyttämään teho-osaston laitteita, kuten hengityskoneita. Kaikki eivät ole yhtä aikaa käytössä. – Tarvitsemme kykyä sietää epävarmuutta. – Himmeli on paikallaan kesät, talvet, Sanna kertoo. Siellä tehohoitaja Sanna työskentelee kahdentoista ja puolen tunnin vuoroissa. Turussa Sanna ja hänen kollegansa kouluttivat pikatahtiin kolmessa kuukaudessa yli sata leikkaussalien ja heräämöiden hoitajaa tehohoitoon. Niihin mahtuu 25 potilasta. Se oli kuitenkin iso työ, ja ihmiset väsyivät. Maaliskuussa Suomessa oli tullut voimaan valmiuslaki, jonka nojalla terveydenhuollon henkilöstö voitaisiin määrätä töihin. Kahvio on auki, mutta ketään ei näy. Sanna Nerjanto, 45, on juuri käynyt syömässä tuorepuuron ja esittelee sairaalan arkea videopuhelussa. Ei virus ollut hävinnyt mihinkään. Sanna sanoo, että pelko syö paljon pois arjesta. Silikonisia laskuputkia eli dreenejä pannaan leikkausalueelle, jotta vuoto pääsee ulos. Työpaikalla ei ohjeistusta maskin käyttöön silloin ollut, ja se tuntui hassulta. Lomallaan hän oli kaivannut töihin ja nimenomaan koronapotilaita hoitamaan. 8 | A P U A amupäivällä Turun yliopistollisen keskussairaalan aulassa on autiota. Tehopotilaan perushoitoa käytiin läpi. Tuli uusia, mukavia tuttavuuksia. Heti ensimmäisenä työpäivänään loman jälkeen Sanna alkoi hoitaa ensimmäisiä covid-19-potilaitaan. Sairaalassa olen paremmassa turvassa kuin muualla. – Itseäni ärsytti, että ihmiset kuvittelivat voivansa käyttäytyä miten vain. Potilaita hoidetaan, leikataan ja herätellään. – Nyt en pelkää. Kesällä ilmapiiri rentoutui. Sanna kuitenkin palasi lomaltaan töihin normaalisti huhtikuun kahdeksantena päivänä. – Oli kiva opettaa. Asia oli otettava vakavasti. – He olivat samantyyppisessä kunnossa kuin pahat keuhkokuumetai influenssapotilaat, hengityskoneessa ja nukutettuina. potilaskontakteissa sairaalassa. Maski kasvoillaan hän osoittaa sairaalan lasikattoa. Kesälomistakaan ei tiedetty, siirretäänkö niitä vai saisimmeko pitää ne. – Aloin nukkua yöni paremmin, kun sain tehdä työtä, jota varten olimme harjoitelleet. Hän ajatteli heti, että siltä maailmankulmalta oli ennenkin lähtenyt liikkeelle vakavia tauteja. Tartuntaepäilyt ja karanteenit pysyivät silti mukana kuvassa. Teho-osastolla on viisi isoa potilashuonetta. Leikkaussalin lääkintävahtimestarit ovat tehneet sen dreenien suojuksista. Keväällä ja kesällä Sanna käytti maskia bussissa mutta ei Tyksin T-sairaalan aula on vaalea ja valoisa. Ylhäällä roikkuu noin kolme metriä korkea himmeli. Aulasta näkyvien lasiovien takana ovat päällekkäin ensiapu, teho-osasto ja helikopterikenttä. Hiljaisen kuorensa sisällä sairaala toimii täydellä teholla. Heitä kotiutetaan ja menetetään. Lomalla jännitin enemmän kuin töissä. Sanna nauttii aulan kauneudesta, kun hän kulkee sen läpi töihin teho-osastolle tai palaa sieltä. Alkuun mietin, imuroinko viruksen bussista tai kaupasta. Töihin maskipakko tuli syyskuun lopussa. Alkuun kyllä pelkäsin, koska puolisoni ja vanhempani kuuluvat riskiryhmään. Se toi minulle turvaa ja varmuutta
Ajanjakso on myös Sannan muistissa. Suojavaatteet pitää pukea ja riisua oikein. Se myös pysähtyy, mihin se tahtoo, Sanna kuvaa. – Influenssa ei tee tuollaista. Tauti on hankala ja yllätyksellinen. Koronaviruspotilailta on löytynyt veritulppia muun muassa aivoista, keuhkoista, sydämestä ja laskimoista eri puolilta kehoa. Suojauduimme sikainfluenssan aikana, ja kun ebola oli tapetilla, harjoittelimme eristystä yhä tarkemmin. Koronaa Sanna on jännittänyt enemmän myös sen takia, että hän on nähnyt, mitä virus tekee elimistölle. ”Tarvitsemme kykyä sietää epävarmuutta.”. A P U | 9 V uosina 2009–2010 sikainfluenssa kiersi maailmaa. Korona-aikana esillä ollut eristäminen avaruuspukumaisine suojavarusteineen on teho-osastolla osa arkea. On aina riski, että hyytymä lähtee liikenteeseen jossakin kohtaa. Virus voi sekoittaa veren hyytymistekijöitä. Tuolloin rokote virukseen saatiin kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa Suomen epidemiaa. Veri hyytyy, missä se tahtoo. . – Kausi-influenssan takia tehohoitoon tulevat potilaat hoidetaan koko lailla samoin kuin koronapotilaat. . Eristyshuoneeseen mennessä omat kengät vaihdetaan suojakenkiin, jotka pestään eristyksen jälkeen. Sitten laitetaan tiivis kasvomaski. Ensimmäisenä puetaan suojatakki. Osalle potilaista on tullut vakavia keuhkovaurioita ja neurologisia oireita. Käsidesiä kuluu joka vaiheessa. Sen jälkeen puetaan suojamyssy tai -huppu, joka ulottuu olkapäälle asti, suojalasit ja -visiiri sekä hansikkaat
10 | A P U Sairaalan parkkihalliin on rakennettu walk in -koronanäytteenotto. Sanna näyttää, millainen työasu tehohoitajalla on yllään koronapotilaita kohdatessaan. – Sairaalassa pitää olla selkeä komentoketju, koska työ on täynnä äkillisiä tilanteita. Siellä ei voi alkaa huutaa tai keskustella, miten nyt meneteltäisiin.
– Aamuin ja illoin pesemme hänet päästä varpaisiin ja vaihdamme puhtaat lakanat ja vaatteet. Sanna on työskennellyt teholla 23 vuotta ja sanoo, että ilman alkoholia ja muita päihteitä tehohoidossa olisi kolmannes nykyisistä potilaista. – En tarkoita, että kaikki ovat tärviöalkoholisteja, mutta humalassa kaadutaan ja lyödään pää, tulee tulehduksia ja myrkytystiloja. Turvotuksia ja kireyksiä yritetään poistaa liikeharjoituksilla. Aina on hienoa, kun onnistumme ja saamme jonkun takaisin elävien kirjoihin. – Osa potilaista on tajuttomia tai nukutettuja ja hengityskoneessa. Häntä se turhauttaa, sillä hän ei jaksaisi olla enää päivääkään sairas eikä näe etenemistään. Hoitoala voisi sopia, hän ajatteli silloin. Joulukuun alkuun mennessä Tyksissä koronapotilas oli ollut teholla pisimmillään 43 vuorokautta. Hengitysputki laitetaan suun – joskus nenän – kautta henkitorveen niin, että se jää ylemmäksi kuin kohta, jossa hengitystiet jakautuvat keuhkopuoliskoihin. Työ koukutti. Hänet voidaan kääntää vatsalleen keuhkojen tuulettamiseksi. Suojalasien sangat painavat korvien taustat aroiksi. – Meillä Tyksissä ihminen nukutetaan aina ennen hengitysputken laittamista, sillä se on epämiellyttävää. Päihteisiin liittyvät myös mielenterveysongelmat, ja meille tulee muun muassa osa niistä ihmisistä, jotka ovat yrittäneet itsemurhaa. – Olen nopea ja tylsistyn helposti. …Päätäni alkaa särkeä ja kuminauhat painavat kipeästi takaraivoon. Jokaisella hoitajalla on oma potilas, mutta joskus, etenkin öisin, yksi hoitaja voi joutua hoitamaan kahta ihmistä. Oikeassa elämässä toimitaan rauhallisesti, jotta potilaalla on turvallinen olo. Hengitysputkessa on balonki, ilmapallomainen osa, jonka avulla se tiivistyy paikalleen henkitorveen. Häntä innosti lääketiede, mutta hän ei halunnut opiskella pitkään. Osa on hengitystukilaitteissa tai heillä on happimaski. K oululaisena Sannaa kiehtoivat psykologia ja biologia. Ovesta voi tulla sisään mitä vain, ja osastolla oleva potilas voi yhtäkkiä romahtaa. Eristetty potilas ei näe ihmiskasvoja eikä voi koskettaa toisen ihoa. Kun elimistö kestää, potilas voi polkea pyörää sängyssä maaten tai pyörä pyörittää hänen jalkojaan. A P U | 11 Keväällä Sanna kirjoitti työstään eristyshuoneessa Tehy-lehden artikkelissa: Maskin kanssa on vaikea hengittää. Lihakset surkastuvat maatessa nopeasti, ja covid-19-potilaista jotkut ovat viettäneet teholla kaksi tai kolmekin viikkoa. Monikin pystyy kuitenkin kommunikoimaan. Pandemian aikana myös koronapotilaat ovat toisinaan tarvinneet hengityskonetta, koska virus vaurioittaa keuhkoja. Se johtuu siitä, että teholle ei päädy kukaan, ellei tilanne uhkaa vakavasti potilaan henkeään. Olen miettinyt sen puutetta, mutta potilaat eivät ole sanoneet mitään. Ihokontakti on tärkeä, joten potilaita pyritään hoitamaan myös paljain käsin. Ihoa rasvataan. Ruoka menee nenä–mahaletkulla vatsaan, tarvittaessa käytetään verisuoneen menevää ravintoliuosta. – Suojavarustuksessa pystyy olemaan pari kolme tuntia, kolme tai neljä tuntia alkaa olla jaksamisen äärirajoilla. Meillä on myös sanaja kirjaintauluja, Sanna kertoo. Tehohoidossa pitää olla valmiina kaikkeen koko ajan. Valmistuttuaan Sanna meni töihin kirurgian teho-osastolle. Hoitaja tekee potilaan puolesta kaiken arkisen. Hanskat liimautuvat hikisiin käsiin, huulia ja suuta kuivaa. S airaalasarjoissa potilaille laitetaan hätäisesti ja näyttävästi hengitysputkia – heidät intuboidaan. . Pesemme hampaat ja suun, sillä suun hygienia on tärkeää infektioiden hoitamisessa. Jotkut ovat hengitysputkesta kauhuissaan. – Koronahoidossa ihokontaktia ei ole. Hoitaja ei koskaan lähde tauolle, syömään eikä vessaan tarkistamatta toiselta hoitajalta, että tämä seuraa hänen potilastaan. – Mutta on hienoa, miten nopeasti tehohoidossa olleen potilaan voimat voivat palautua ja hän jaksaa taas vaikka nostaa mukin huulilleen. Virtsa menee letkussa pussiin, uloste housuun tai vaippaan. Potilas saa unija kipulääkkeen sekä lihasrelaksantin. Ehkä he vain ovat onnellisia siitä, että he ovat hengissä. Osa voi kirjoittaa paperille. . Sitten se teipataan kiinni suupieliin. Jos hengitysvajaus on paha, jopa ravinnon imeytyminen vie energiaa niin paljon, että happeutuminen voi kärsiä, Sanna kertoo. Potilaspaikan puhelin on melkein aina taskussa. Potilasta käännellään noin 2–3 tunnin välein ja hänet nostetaan istumaan, koska se on hyväksi keuhkoille. Hän ei päässyt lastensairaanhoitajalinjalle, sisätautikirurgiselle kyllä. Jos ei voi puhua, voi ilmaista nyökäten. ” Ihmisen keho on ihmeellinen selviämään.”. Suojahupun alla hiki valuu kohti niskaa. Jotkut kokevat sen helpottavana, jos he pelkäävät, etteivät he saa hengitetyksi kunnolla omin avuin. Suojakengät ovat kovat ja tarttuvat lattiaan niin, että pelkään kompastuvani. Ihmisen keho on ihmeellinen selviämään. Suojalasit ovat pesemisestä harmaantuneet, visiiri tuppaa valumaan alaspäin ja sen nenään osuva tuki raapii ihoa. – Sitä varten on vatsa-asentotyynyjä ja tyynyjä, joilla kasvot saadaan tyynylle niin, ettei painehaavaumia toivottavasti tule. T eho-osastolla hoidettavaa potilasta ei jätetä hetkeksikään yksin. Se päällä ei voi syödä, ei juoda eikä käydä vessassa. – Aikuinen, hyväkuntoinen ihminen kestää muutaman päivän kirkkailla nesteillä. Sen hän vaihtoi leikkaus-anestesiasairaanhoitajan opintoihin. Jos uloste on löysää, laitetaan letku ihon säästämiseksi. Hengitysputki tarvitaan, kun potilas kytketään hengityskoneeseen
Hoidon priorisointi on välttämätöntä, jotta hoito kohdistuu oikeille potilaille. Ja hän vie minut ulos joka päivä, Sanna kertoo hymyillen. Hänelle työnohjaus on tärkeä henkisen työsuojelun väline. Puolivuotias welsh corgi Colin haluaa huomiota. Hän istahtaa olohuoneen pöydän ääreen ja kertoo, että on sairauslomalla lievien flunssaoireiden vuoksi. – Ihanaa, kun saan ottaa maskin pois naamalta, kokoontua töissä kahvihuoneeseen ja odottaa, että meidät jaetaan töihin yhdessä. Tässä tilanteessa arvioidaan, että potilas ei hyödy tehohoidosta toivottoman ennusteen takia. Opinnot ovat olleet samalla hyvä matka omaan itseen. Tanssi on Sannalle henkireikä, ja korona on nostanut stressitasoa. Kahta jälkimmäistä minulla ei ole, voimaa ja kestävyyttä kyllä. Kun hän pingottaa tangon katon ja lattian väliin ja siirtelee huonekaluja, hän voi harjoitella kotona. Yhdistän sisustuksessa uutta ja vanhaa ja nautin kauniista kodista. Tehohoidosta hyötyvät pääsevät yleensä hoitoon, ja hoito on tasalaatuista kautta maan. Hän ajattelee, että siksi työstä ei haluta paljon maksaakaan. Vuoden päästä noin 80 prosenttia teho-osastolla hoidetuista on edelleen elossa.. Minulle lapsettomuus ei ole päätös, vaan identiteetin osa, joka on ollut minussa aina. J os korona oli keväällä Sannalle kuin pilvi, se alkaa nyt kietoutua ympärille kuin sumu, kun rajoitukset ovat tiukentuneet. Jo 18–19-vuotiaana hän ajatteli, ettei halua lapsia. Priorisoimalla laitetaan järjestykseen hoidon päämääriä ja toipumisennusteita, ei ihmisarvoa. Asunnossa on korkeita huoneita, vanhoja ovia ja peililasi-ikkunat. – Voi kuulostaa absurdilta, mutta kysymys ei ole lapsista vaan siitä, etten halua äidiksi. Normaalioloissa osaavaa henkilökuntaa on tarpeeksi, ja se on tärkeintä, sanoo Mika Valtonen, joka on Tyksin teho-osaston ylilääkäri ja Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja. Korona ei kuitenkaan ole muuttanut hänen suhtautumistaan kotiin, vaan se on samanlainen paikka kuin aina ennenkin. Selviää, että se on tarkoitettu tankotanssiin, jota Sanna on harrastanut viitisen vuotta tanssittuaan sitä ennen salsaa ja burleskia. Puolisolla on kolme aikuista lasta, jotka asuvat omissa kodeissaan. – Suomessa tehohoito on arvioitu erittäin kustannustehokkaaksi. – Normaalisti voi laittaa työasiat työasun mukana pyykkipussiin vuoron päättyessä, mutta korona kulkee mukana kaikkialla rajoitusten muodossa. S A N N A N M EI K K I JA H IU K S E T G R O O V E /M A R IA . Hänen on entistä helpompaa ottaa vaikeat asiat puheeksi. – Pahimmillaan tulokseton tehohoito voi pitkittää ihmisen kärsimyksiä tai estää onnistuneen saattohoidon. 12 | A P U Tehohoitaja tarvitsee taitoa, tietoa ja paineensietokykyä. Kohta kuuluu tassujen rapinaa. . En ole äidillinen. SUOME SSA tehohoidon tilanne on normaaliaikana suhteellisen hyvä. Itse pidän sitä enemmän turvatekijänä. – En ole kutsumusammatissa enkä usko, että kovin moni muukaan hoitaja on. Hän on jo kyllästynyt, mutta vapaus koittaa vielä. Vastaavasti väärin kohdennettu tehohoito voi olla myös haitallista. Aina voi kysyä joltakulta. Tehohoitokuolleisuus on Suomessa noin viisi prosenttia. Nyt opettelen tekniikkaa. Suomen kaikissa sairaaloissa on vuosittain 20 000 tehohoitojaksoa ja hoitoaika on keskimäärin kolme vuorokautta. T Kenet rajataan tehohoidon ulkopuolelle. Lisät voivat tuoda 400– 600 euroa kuussa, mutta silloin hän on töissä viikonloput ja pyhäpäivät. – Helposti kuvittelee, että samanlaista työtä tekevät kestävät samanlaisia asioita. – Hän on määrätietoinen, oman arvonsa tunteva ja pohtiva koira. Koronatesti oli negatiivinen, mutta jos flunssa jatkuu, hänet testataan uudelleen. Uusperhekuvion kautta olen kasvanut ja oppinut asioita itsestäni ja lapsista. Käsite ”kutsumusammatti ” ärsyttää Sannaa suunnattomasti. Sanna sanoo, että uusperheen lisäaikuisen rooli on sopinut hänelle. Silloin se on eettisesti väärin. Tehohoidon hinta on keskimäärin noin 3 000 euroa vuorokaudessa. Valtonen määrittelee, että tehohoito on tarkoitettu niille, jotka voivat siitä hyötyä. – Olen perinyt isoäidiltäni silmän kaikkeen kauniiseen. – Työskentelemme aina vierekkäin toisen hoitajan kanssa. Se voi kuulostaa paljolta, mutta tehohoidon tavoite on pelastaa potilaan henki. Kutsumuksella ei kukaan elä. En ole vielä siinä pisteessä, että se näyttäisi tanssilta. Miksi jotkut asiat vaikuttavat niin vahvasti, ja miksi hän käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Olohuoneen nurkassa erottuu korkea, pinkki tanko. Olen intohimoisesti auttamistyössä ja koen työni merkitykselliseksi, mutta haluan siitä myös rahaa. Edellisessä suhteessaan hän joutui pohtimaan asian, sillä silloinen kumppani halusi lapsia – ja on niitä myös onnekkaasti saanut. Elämä niiden kanssa alkaa tuntua kohtuuttomalta. Valtosen mukaan korkea ikä ja runsaat perussairaudet voivat rajata ihmisen tehohoidon ulkopuolelle. Ilman lisiä Sannan bruttopalkka on 2 600 euroa kuussa – nyt, kun hän kuvaa olevansa uransa huipulla vaativassa asiantuntijaja ihmissuhdetyössä. En pääse työstä irti missään. Kolme viime vuotta Sanna on opiskellut työnohjaajaksi ja harjoittelee sitä työpaikallaan. Sanna asuu kaksin puolisonsa kanssa Turun keskustassa 1920-luvun talossa. – Tankotanssi edellyttää kestävyyttä, voimaa, liikkuvuutta ja notkeutta. Olen oppinut ymmärtämään, etteivät kaikki ota asioita kuten minä. Laitteistoja ja paikkoja on ruuhkahuippuja lukuun ottamatta riittävästi. Taustalla näkyy koti, joka kielii kiinnostuksesta sisustukseen, ja Sanna kertookin olevansa sisustuslehtien suurkuluttaja. S anna on kotioloissa, kun tapaamme toisen kerran videoyhteyden välityksellä. Olet jatkuvasti toisen katseen alla. Voin mennä kahvilaan, nauraa kovaan ääneen isossa porukassa eikä tarvitse miettiä turvavälejä. Se tuo turvaa mutta joskus ärsyttää ja stressaa
” En ole kutsumus ammatissa enkä usko, että kovin moni muukaan hoitaja on.” Turkulainen Cafe Art on yksi Sannan lempipaikoista. . Sanna on ottanut influenssa rokotuksen joka vuosi ja saa myös koronarokotteen ensimmäisten joukossa. S A N N A N M EI K K I JA H IU K S E T G R O O V E /M A R IA . T. Hän ei pelkää rokotteiden sivuvaikutuksia. A P U | 13
Yksi epäilty väli-isäntä on ollut muurahaiskäpy.. Lepakot kantavat virusta, mutta ihmiseen tarttuakseen se on tarvinnut vä littäjäeläimen. 14 | A P U Koronavirus siirtyi ihmiseen ehkä villieläinkaupassa, ei ruokatorilta, kuten ensin epäiltiin
Elävien eläinten myyntiä toreilla on viime vuosina rajoitettu, mutta toisinaan jäämurskaan pakattujen kalojen ja tuoreiden vihannesten vieressä saattaa yhä olla eläviä kanoja ja mereneläviä, jotka teurastetaan paikan päällä. 26. Vastaavia toreja on Kiinan jokaisessa kaupungissa. Maa jalkojen alla on märkä ja liukas perkuujätteestä ja huuhteluvedestä. Ympäri Itä-Aasiaa muistetaan vielä Etelä-Kiinasta vuonna 2003 liikkeelle lähtenyt sars-epidemia. Täältä viruksen uskottiin ensin siirtyneen ihmiseen. Siksi Wuhanin miljoonakaupungissa Kiinassa ei alkuun ihmetelty, kun sairaalaan ilmestyi influenssaa ja keuhkokuumetta muistuttavista oireista kärsiviä potilaita. Osa Huanan-torin länsilaidasta on omistettu eksoottiselle riistalle ja eläville villieläimille, jotka sihisevät, rääkyvät ja piipittävät ahtaissa häkeissään. Wuhanissa tiedetään, että keuhkokuume ilman selvää aiheuttajaa on syy huoleen. A P U | 15 . Zhang epäili, että kyseessä oli uusi tartuntatauti. Viiden hehtaarin alueelle katettujen käytävien alla levittäytyvä Huananin kalaja äyriäistukkutori Hankoun kaupunginosan keskustassa on tavallinen kauppapaikka. joulukuuta 2019 Hubein maakuntasairaalan lääkäri Zhang Jixian huomasi kovasta kuumeesta ja hengenahdistuksesta kärsivän vanhan pariskunnan keuhkokuvissa erikoisia löydöksiä. Kun oireiden syytä selvitettiin, kävi ilmi, ettei aiheuttaja ollut mikään tunnettu virus tai bakteeri. Haju tuntuu sieraimissa korttelien päähän. Z hangin hoitamien tapausten kaltaisista oireista kärsiviä potilaita tuli joulukuun kuluessa Wuhanin sairaaloihin yhä enemmän. . Vaarallinen salamatkustaja Koronaviruksen reitti lepakosta ihmiseen on vielä selvittämättä, mutta taudin kulku maasta toiseen tunnetaan melko tarkasti. Tammikuun alussa sairaaloissa eristettyinä oli jo 41 potilasta, joilla oli todettu uusi virusinfektio. Sama tulos näkyi myös pariskunnan hyvävointisen pojan keuhkoissa. Tapauksista 27 näytti olevan tavalla tai toisella kytköksissä yhteen Wuhanin vilkkaista ruokatoreista. Muutaman potilaan sairastumisesta alkoi keväällä 2020 pandemia, jonka keskellä Suomessakin eletään vielä vuotta myöhemmin. Sieltä tuhannet ihmiset hakevat päivittäin tuoreita aineksia ruokapöytiinsä ja ravintoloihinsa. Tammikuun alussa salaperäisen taudin. Entuudestaan tuntemattoman koronaviruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon kuoli tuolloin 800 ihmistä. teksti M AT T I KO SK IN EN kuvat A D O B E S T O C K , A L L OV ER P RE SS graf iikat TA N JA P EL L IK K A M arraskuu on nuhan ja köhän aikaa
1.6. New York Timesin laatiman analyysin mukaan pelkästään tammikuun 1. Juhlakauden aiheuttajaksi todettiin uusi koronavirus SARS-CoV-2. Vain 800 metrin päässä eläintorilta, jolla virus tartutti kymmeniä ihmisiä, sijaitsee Hankoun rautatieasema, jonka kautta kulkee päivittäin kymmeniä tuhansia matkustajia. Aivelon mukaan on hyvin mahdollista, että virus on ensin siirtynyt ihmiseen tällaisella tarhalla. Kiinan keskellä sijaitseva Wuhan on tärkeä liikenteen solmukohta. Lepakoista lähtenyt mers-koronavirus, jonka ensimmäiset tautitapaukset ihmisissä diagnosoitiin 2012, siirtyi ihmisiin kamelien kautta ja levisi sairaaloissa, Aivelo sanoo. WHO julistaa maailmanlaajuisen pandemian tuhatta 700 600 500 400 300 200 100 Koronavirustapausten kasvu 2020 Uudet päivittäiset tapaukset (7 päivän keskiarvo) maanosittain LÄ H D E: N A T IO N A L P U B LI C R A D IO , IN C Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Eurooppa Aasia Kuolleiden määrä koko maailmassa ylittää miljoona henkeä aikana Kiinassa tehdään noin kolme miljardia matkaa ympäri maata ja ulkomaille. Ensimmäinen tunnettu tapaus saattoi olla 17. Vasta 20. Todennäköistä on, että virus on siirtynyt ihmisiin villieläinkaupan yhteydessä. Koronaviruksia löytyy tyypillisesti lepakoista, ja niihin myös covid-19:ää aiheuttava virus jäljitettiin, kertoo ekologian ja evoluutiobiologian dosentti Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta. – Virukset harvoin loikkaavat suoraan lepakoista ihmisiin, vaan välissä on jokin toinen eläin. marraskuuta sairastunut 55-vuotias kiinalaismies, jolta myöhemmin löydettiin koronaviruksen vasta-aineita. Tauti ristittiin covid-19:ksi. Heidän joukossaan oli todennäköisesti tuhansia tartunnan saaneita. Mahdollinen välittäjäeläin ja viruksen tarkka tarttumisreitti lepakosta ihmiseen ovat yhä selvittämättä, ja Maailman terveysjärjestö WHO asetti marraskuussa etelä-a merikpohjois -amerafrikka eurooppa aasia 1.4. tammikuuta kello kymmeneltä aamulla yhdentoista miljoonan asukkaan kaupunki suljettiin ulkomaailmalta. 23. Joka tapauksessa ensimmäinen tartunta tuskin tapahtui Huananin torilla vaan huomattavasti aikaisemmin. Kolme päivää myöhemmin viranomaiset asettivat Wuhanin ja ympäröivän taajama-alueen karanteeniin. Saariselällä lomamatkalla sairastunut kiinalaisnainen sai testissä positiivisen tuloksen. Syötäväksi ja kotieläimiksi kasvatetaan kaikkea piikkisioista riikinkukkoihin ja muurahaiskäpyihin, jota epäiltiin kesällä mahdolliseksi välittäjäeläimeksi lepakon ja ihmisen välillä. päivä Wuhanista lähti 175 000 matkustajaa, ja tahti vain kiihtyi. Nyt tiedetään, että covid-19 oli jo tammikuun alkuun mennessä levinnyt paljon pidemmälle kuin kiinalaisviranomaiset uskoivat. – Eläimiä saatetaan pitää ahtaasti avoimissa aitauksissa jossain metsän laidalla, ja lepakot hakeutuvat asumaan samoihin paikkoihin. tammikuuta Kiinan valtion tartuntatautivirasto myönsi, että uusi koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen. Virus saattaa levitä lepakosta tarhattuun eläimeen ja edelleen ihmiseen. Toistaiseksi ei tiedetä, milloin uusi koronavirus loikkasi eläimestä ihmiseen. Seuraavana viikonloppuna juhlittiin kiinalaista uutta vuotta, jolloin matkustaminen on vilkkaimmillaan. 16 | A P U kymmenhenkisen asiantuntijaryhmän niitä tutkimaan. S uomeenkin virus ennätti tammikuun lopussa. Kiinan viranomaiset eivät tosin asiaa ole myöntäneet, vaan tieto on peräisin hongkongilaisen South China Morning Post -lehden saamista asiakirjoista. Kaiken lisäksi uudesta vaarallisesta tartuntataudista varoittavia lääkäreitä pidätettiin epäiltynä ”vahingollisten huhujen” levittämisestä. Helmikuussa lähes 20 000 eläintilaa eri puolilla maata suljettiin viranomaisten tilapäisellä päätöksellä. Ohjeistus koronavirusepäilyn varalta Covid-19 oli jo tammikuun alkuun mennessä levinnyt pidemmälle kuin viranomaiset uskoivat.. Tammikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana, kun virus oli jo ehtinyt levitä yli kuukauden ajan, seitsemän miljoonaa ihmistä matkusti Wuhanista Kiinaan ja maailmalle. Kansainvälinen lentokenttä yhdistää Wuhanin suurkaupunkeihin eri puolilla maailmaa. 1.10. Ensimmäiset tapaukset Kiinan ulkopuolella löydettiin jo tammikuun puolivälissä, ensin Thaimaassa, sitten muun muassa Etelä-Koreassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. K iinassa villieläinten tarhaaminen on tavallista. Viimeisimmän tiedon perusteella Huananin tori ei kuitenkaan ollut epidemian syntypiste vaan ensimmäinen ”superleviämistapahtuma”, jossa yksittäinen taudinkantaja tartuttaa useita ihmisiä ympärillään
– Hankalinta oli löytää yhteiselle kelkkasafarille osallistuneita, sillä osa oli maksanut käteisellä ja varannut lippunsa nimimerkillä, Broas kertoo. Lopulta tilanteesta selvittiin ilman jatkotartuntoja. Euroopassa ei silloin ollut juuri tapauksia tiedossa. – Se, miten virus on kiertänyt ihmispopulaatioisssa, voidaan selvittää aika tarkasti, Aivelo sanoo. V iruksen liikkeitä maailmalla voidaan jälkikäteen tarkastella esimerkiksi tutkimalla sen geenimuunnoksia, Tuomas Aivelo sanoo. – Tiede ei ole vielä siinä vaiheessa, että pandemia pystyttäisiin estämään. A P U | 17 Tapaukset 1. 3.2020 1–10 11–100 101–1 000 1 001–5 000 5 001–10 000 10 001–30 000 > 30 000 1–10 11–100 101–1 000 1 001–5 000 5 001–10 000 10 001–30 000 > 30 000. Kun muu maailma helmikuussa katsoi aavemaisia kuvia Wuhanin autioista kaduista, suljetuista ravintoloista ja suojakaavuissa hikoilevista sairaanhoitajista, epidemia levisi jo maasta toiseen. Ei ole mitään menetelmää, jolla tämä olisi saatu tunnistettua tai pysäytettyä aikaisemmin, hän sanoo. maaliskuuta LÄ H D E: W O R LD H E A LT H O R G A N IZ A T IO N Tapaukset 16. Kaikki tartunnat eivät jääneet terveysviranomaisten haaviin. . 3.2020 oli annettu jo tammikuun puolivälissä. Suomeenkin virusta on Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan tullut helmi-maaliskuussa useasta eri Euroopan maasta. Koronaviruksen leviäminen 1.–16. – Se on ollut hämmentävän nopea operaatio kokonaisuudessaan. . Vertailemalla eri paikoissa esiintyviä virusnäytteitä voidaan selvittää niiden lähin yhteinen esi-isä. Tutkijat kehittivät pikavauhtia testejä sen tunnistamiseksi ja mallinsivat sen vaarallisuutta. Niitä tiedetään tapahtuvan noin kaksi kuukaudessa viruksen kiertäessä ihmisväestössä. Juttua varten haastateltiin myös virologi, apulaisprofessori Tarja Sirosta Helsingin yliopistosta. Aivelon mukaan tilanteen kehittyminen pandemiaksi asti tuskin oli estettävissä millään toimilla. Geenianalyysin perusteella näyttäisi, että Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen asettamat matkustusrajoitukset tulivat aivan liian myöhään. Sen sijaan tiedeyhteisö saa kiitosta ripeästä toiminnasta, kun virus viimein saatiin kiinni. Vasta silloin realisoitui, kuinka laajalle virus oli päässyt leviämään, Broas sanoo. Kuukautta myöhemmin tartuntoja alkoi tulla ilmi Italiassa ja Itävallassa. Viruksen geenien sekvensointi oli valmis jo kevättalvella. Esimerkiksi Britanniassa tutkijat löysivät yli tuhat eri tartuntaketjua, jotka olivat saaneet alkunsa ulkomailta. Median paine oli huomattava, sillä ennen Lappia tartuntoja oli löytynyt vain Saksasta ja Ranskasta. . – Silloin vielä ajateltiin, että tauti saadaan rajattua Kiinaan. . Kolmannes näistä oli peräisin Espanjasta, 29 prosenttia Ranskasta ja 14 prosenttia Italiasta. Ensimmäiset rokotteetkin olivat valmiita jo keväällä, ja niiden tehoa on testattu kentällä ennennäkemättömällä vauhdilla. Altistuneiden jäljittäminen ja karanteenitoimet aloitettiin heti, kertoo ylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä. Epidemian alkua mallintanut yhdysvaltalainen tutkijaryhmä arvioi, että tammikuussa jopa 85 prosenttia viruksen saaneista matkustajista jäi huomaamatta. Tapaus teetti paljon työtä, ja Broas sai pitää päivittäisiä tiedotustilaisuuksia. Viruksen leviämisen pysäyttämisessä tehtiin virheitä, joista maksetaan nyt kallista hintaa
18 | A P U SEIS! Vuonna 2020 oli pysähdyttävä. kuvat J I R I N A A L A N KO , M AT I A S H O N K A M A A , TIMI KUOSMANEN, JOHANNA M Y LLY MÄKI, TIMO PY Y KKÖ, A N T T I V E T T EN R A N TA JA J U US O W E S T ERL U N D teksti S A M U L I H Ä K K IL Ä. eristettiin, elinpiirit kutistuivat. elämässä on aidosti tärkeää. Avun valokuvaajat kuvasivat Avun valokuvaajat kuvasivat poikkeusvuoden sankareita poikkeusvuoden sankareita – tavallisia suomalaisia. Vuonna 2020 oli pysähdyttävä. Moni ehti miettiä, mikä omassa Moni ehti miettiä, mikä omassa elämässä on aidosti tärkeää. Rajat sulkeutuivat, Uusimaa Rajat sulkeutuivat, Uusimaa eristettiin, elinpiirit kutistuivat. – tavallisia suomalaisia
Raja kiinni. Historiallinen Uudenmaan sulku alkoi 28. maaliskuuta ja kesti 19 päivää. Poliisi pysäytti autoja Mäntsälässä.. A P U | 19
Lämmin kevättalven päivä houkutteli ihmisiä nauttimaan auringosta huhtikuun alussa Helsingissä.. 20 | A P U . . . Sisätiloista ulos. Kauppakuljetus kuistille. . Seija Taipale lähetti lentosuukkoja tyttärelleen, joka kävi kaupassa hänen puolestaan. Turvavälit kunnossa. Aino ja Risto vilkuttivat pääsiäistervehdyksen lapsenlapselleen, joka tuli tervehtimään heitä pihalle. Parveketreffit. 11-vuotiaat Rasmus ja Aapo siirtyivät keväällä harrastamaan parkouria urbaaneihin ympäristöihin, kun parkourkeskus suljettiin
. A P U | 21
Monet jättivät menemättä kampaajalle tai parturiin koronan takia etenkin keväällä. . Vapaammin Suomessa. 22 | A P U . Kampaus kuntoon. Peetu sai uuden hiustyylin kotona.. Adolfo oli iloinen, että hän pystyi urheilemaan ulkona Helsingin Merihaassa samaan aikaan, kun hänen kotimaassaan Espanjassa oli ulkonaliikkumiskielto
Pääministeri Sanna Marin eduskunnassa 18. Siivet maassa. Tiukassa paikassa. A P U | 23 . Yhtiön rahtiliikenteestä vastaava Tommi Voss huputetun Airbus A350:n vierellä lokakuussa.. . Lentoliikenne tyrehtyi ja valtaosa Finnairin kalustosta seisoi Helsinki-Vantaalla parkissa. maaliskuuta, jolloin käsiteltiin valmiuslain käyttöönottoa
Testaus jatkui. Suosituimmilla ulkoilualueilla oli välillä jopa ruuhkaa.. Kun levyn julkaisuun liittyvät konsertit peruuntuivat, duo päätti tarjota musiikkiaan karanteenissa oleville turvallisesti pihoilla ja parvekkeiden alla. Lähiluonto löydettiin. Pihakeikalla. Laulaja Meri-Maaria Kivekäs ja kitaristi Jack Barnard esiintyvät Helsingin Riistavuoren palvelukeskuksen asukkaille. Kehitysvammainen Marjatta Lyytinen kävelyllä avustajansa Jaana Niskasen kanssa Kuopiossa. . . 24 | A P U . . Monen vapaa-aika lisääntyi, kun etätyöt poistivat päivittäiset työmatkat. Heikomman rinnalla. Assistentti Jessi Puustinen otti asiakkaan vastaan Helsingissä kauppakeskus Kaaren drive-in-testauspisteellä marraskuussa
A P U | 25
Yhdessä eteenpäin. Veera Vehmas valmistautui etädiskoiluun näyttävällä asulla ja lavastuksella. . Kohti parempaa kevättä. 26 | A P U . . Käy se näinkin. Siskokset Suvi ja Orvokki Hyytinen ideoivat tapahtuman, jossa soitettiin Daruden Sandstormhittiä ikkunoista ja parvekkeilta samalla hetkellä eri puolilla Suomea. ?. Ystävien kanssa voi juhlia virtuaalisesti. Yusuf, 4-vuotias Dilan ja 7-vuotias Yigit viettivät aurinkoista päivää ulkona perheen kesken
A P U | 27
Äärimmäinen köyhyys on kasvussa, ja esimerkiksi Nepalissa moni on menettänyt koronapandemian myötä työnsä ja jäänyt tyhjän päälle. Yksittäisten ihmisten auttamisen lisäksi Suomen Lähetysseura on tukenut Nepalissa myös esimerkiksi Okhaldhungan sairaalan valmistautumista koronapotilaiden hoitoon. . Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista, ja nykyiset tiukat rajoitukset ovat ajaneet monet nepalilaiset ahtaalle. KORONATIETOUTTA JA APUA VÄKIVALLAN UHREILLE Avustustyö on ollut aktiivista myös muissa kehitysmaissa. Koulujen ollessa kiinni moni lapsi jää ilman koulutusta, ja paluu koulunpenkille voi olla tulevaisuudessa vaikeaa. Lapsena sairastetun polion takia vammautunut pienyrittäjä joutui maaliskuun tiukkojen koronarajoitusten myötä sulkemaan kyläkauppansa. KORONA VEI TOIMEENTULON Yksi talousahdinkoon ajautuneista on Keski-Nepalissa asuva Tikaram Dagaura, 47. Erityisesti ne uhkaavat kuitenkin kehitysmaissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Samalla hävisi perheen koko toimeentulo ja mahdollisuus ostaa ruokaa. Turismilla itsensä elättäneiden lisäksi työt ovat loppuneet myös monilta siirtotyöläisiltä. Köyhät kärsivät koronasta eniten ja ja heille tauti on useammin kohtalokas. . Tikaram perheineen sai onneksi vaikeassa tilanteessa apua. NÄLÄNHÄTÄÄ JA VÄKIVALTAA – korona on lisännyt köyhien ahdinkoa entisestään suomenlahetysseura.fi su om en lä h et ys se ur a ja fo rw ar d lo ok in g MAINOS jo an na li nd en -m on te s Untitled-1 1 30/11/2020 14.27. Botswanassa puolestaan tuettiin väkivallan uhreja ja pyrittiin vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Naisiin kohdistuva väkivalta on maassa yleistä, mutta koronaan liittyvien rajoitusten takia monet uhrit olivat pitkiä aikoja suljettuina koteihinsa hyväksikäyttäjänsä tai pahoinpitelijänsä kanssa, kertoo Leino-Nzau. Lähetysseuran tuella perheelle saatiin akuuttiin hätään ruokatarvikkeita ja hygieniatuotteita, Leino-Nzau sanoo. Kun sosiaaliturvaa ei ole, työttömyyden seuraukset ovat karut. Myös perheväkivalta on kasvanut monessa maassa, kertoo Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau. . Naiset ja lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Hankkeessa on jaettu myös hygieniatarvikkeita maaseudun köyhille ihmisille. Esimerkiksi Etiopiassa Lähetysseura on lisännyt tietoisuutta koronasta radion ja paikallisten televisiokanavien kautta. Liikuntavammainen yrittäjä Tikaram Dagaura on yksi Suomen Lähetysseuran auttamista ihmisistä. Äärimmäinen köyhyys on Maailmanpankin mukaan kasvussa ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen. Sairaala sijaitsee syrjäisessä Itä-Nepalissa ja tarjoaa terveydenhoitoa alueen ihmisille maksukyvystä riippumatta. Koronavirus ja sen vaikutukset koskevat meitä kaikkia
Jos toiset voivat valita työnsä ajan ja paikan entistä vapaammin ja toiset painavat perinteistä kahdeksasta neljään -päivää, repeääkö rako kansalaisten välillä leveämmäksi. Kysymys on tärkeä siinä missä sekin, rauhoittavatko koronakriisin uudet tottumukset himomaailmanmatkaa lähialueliikkujiksi. SAMMELI HEIKKINEN ON AVUN TUOTTAJA. K U V A S A T U N Y S T R Ö M. sitEEraan Juha Hurmetta muutaman sivun päästä: ”Me ihmiset emme vain ajelehdi todellisuuden pyörteissä. Mutta kyllä meitä potkiakin saa, kuvainnollisesti, jos tuntuu, ettemme muista, kuinka monta todellisuutta Suomen kokoiseen maahan mahtuu. Sillä tavalla pääsee aina kurkistamaan myös toisen ihmisen todellisuuteen ja parhaassa tapauksessa jakamaan sen todellisuuden muille. Aika moni suomalainen joutui juomaan kahvinsa työpaikalla läpi kriisin. Tässäkin lehdessä pohditaan, millä tavoin koronakriisi muuttaa elämäämme. Sitten tuli poikkeustila, Uudenmaan saartaminen poliisin ja armeijan voimin sekä rajojen sulkeminen. Meillä on keinoja vaikuttaa todellisuuden laatuun ja kulkuun.” Voimme vaikuttaa siihen, tuleeko uudesta arjestamme sellainen, että se vetää ihmiset erilleen omiin maailmoihinsa, vai tuleeko siitä ehkä reilumpi ja kohtuullisempi, myös ympäristölle. A P U | 29 . Työnantajalta oli juuri tullut vahva etätyösuositus. Sellaisten, joita tämänkin lehden haastatteluissa ja kuvissa esiintyy. Koronan todellisuudet Etätyö on tietenkin vain puolen Suomen totuus. Palaveeraaminen sujuu videona, puhelimella voi soitella kotoa siinä missä toimistolta ja verkkoyhteydellä pääsee kiinni valtaviin informaatiovarastoihin. Etätyöhön sopEutui melko äk kiä. Toinen puoli ei jäänyt etätöihin kun ei voinut. Osaammeko me keskiluokkaiset ihmiset siis elää enemmän ihmisiksi. Päiväkodin opettaja tai jakeluauton kuljettaja ei voi tehdä tällaista valintaa. Poikkeusaikana se homma on ollutkin poikkeuksellisen mukava, hienoa vaihtelua harmaana pötkönä juoksevaan arkeen. Kaltaiseni toimistotyöläinen esimerkiksi tekee aivan varmasti entistä enemmän etätöitä. Sellaisessa rakentamisessa on hommaa enemmän kuin koronassa. Vähän vitsiksi, sillä otin asetelmasta kuvan ja jaoin sen Facebookiin saatteella Jätin työpöydän pandemia-asentoon . Se oli maaliskuun kahdennentoista alkuiltaa. Kysellä ja mennä ulos poikkeusaikanakin. Kolumni K äänsin kahvikupin nurin työpöydälle, nostin kannettavan reppuun ja asettelin kupin viereen Apulippiksen. Sairaanhoidon työntekijät, myyjät, kuljettajat, varastoja rakennustyöläiset, tavaraja ruokalähetit ja muut vastaavat ammattilaiset ovat jatkaneet töitään koko kriisin ajan samoin kuin ennen, ehkä rajoitusten vuoksi hiukan hankalammissa oloissa. toimittajan työ on yrittää pysyä kärryillä tästä muuttuvasta maailmasta. ElämmE samassa maassa, mutta monella tapaa eri todellisuuksissa. . Näiden töiden uusia vaikeuksia enemmän lehtien palstoilla saivat tilaa etätyön jumittaman niskan venyttely ja kunnollinen videokokoustamistekniikka. Siihen tarvitsemme tavallisten ihmisten apua. Niitä voi tehdä vaikka vuokramökistä Lapin hiihtokeskuksesta. Lippis ja muki jäivät pöydälle pitkäksi toviksi. Keskiluokan asiat tuppaavat saamaan tilaa, olemmehan me toimittajatkin keskiluokkaisia. . Etätyö on tietenkin vain puolen Suomen totuus. Toinen puoli ei jäänyt etätöihin kun ei voinut
levitä ja lisääntyä. Siihen se tarvitsee ihmistä. teksti MIL K A S AU VA L A kuvat A D O B E S T O C K , J U US O KO P O N EN , TA N JA P EL L IK K A. Siihen se tarvitsee ihmistä. 30 | A P U VIRUKSEN ELÄMÄ Koronavirus on varsin yksinkertainen, Koronavirus on varsin yksinkertainen, pikkuruinen partikkeli, jonka ainoa tavoite on pikkuruinen partikkeli, jonka ainoa tavoite on levitä ja lisääntyä
Se kutsui sitä Tauti X:ksi . Ne kaikki ovat tartuntareittejä, Tarja Sironen sanoo. Siirtyminen ihmiseen on vaikeampaa ja harvinaisempaa, mutta sitäkin tapahtuu aika ajoin. Ihminen voi siis tartuttaa ennen kuin tajuaa, että on tulossa kipeäksi. Jotta eläimen virus voi tarttua ihmiseen, sen pitää muuttua jollakin tavalla. Myöhemminkin oireeton tai hyvin lieväoireinen voi tartuttaa muita. – Tällainen muutos voi syntyä monella tavalla. K aikilla viruksilla on erilaisia strategioita, joiden avulla ne yrittävät levitä ja selviytyä. Niilläkin ne aiheuttavat hengitystieinfektioita ja ripulia. Jos on niin lähellä toista ihmistä, että voi haistaa, onko tämä syönyt valkosipulia sisältävän aterian, on tartuntaetäisyydellä. Vaikka koronavirus mullisti maailman ennennäkemättömällä tavalla vain muutamassa kuukaudessa, sen kaltaisen virustaudin ilmaantuminen ei ollut varsinaisesti yllätys. Uskotaan, että uusi koronavirus on peräisin lepakoista. Pienen pieni, pyöreä ja tappimaisin ulokkein varustettu virus luikahti ihmiseen ja alkoi lisääntyä. K oronavirukset ovat hyvin tavallisia eri eläimillä, myös lemmikeillä. A P U | 31 . Sitten ihminen koski kasvojaan, nenää, huulia tai silmiä, jolloin virus pääsi elimistöön, kuvaa virologi, Helsinki One Health -apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta. – On mahdollista, että ihminen sai virusta käsiinsä, kun hän käsitteli sitä kantavaa eläintä. Vuonna 2018 Maailman terveysjärjestö WHO nimesi juuri tämänkaltaisen tilanteen, eläimestä tarttuvan aivan uudenlaisen patogeenin, yhdeksi ihmiskuntaa uhkaavista taudeista. Ilmeisesti se sai alkunsa hevosenkenkäyököistä ja tarttui lopulta sivettikissan kautta ihmiseen. V iime vuoden lopulla Kiinassa tapahtui ihmissilmille näkymätön kohtaaminen. Vielä ei tiedetä, mitä koronaviruksessa tapahtui, sanoo soluja molekyylibiologian apulaisprofessori LottaRiina Sundberg Jyväskylän yliopistosta. Todennäköisesti koronaviruksen pintaproteiinissa on tapahtunut muutos, jonka avulla se pystyy leviämään ihmisissä ja tarttumaan ihmisestä toiseen. Tarkkaa tietoa oireettomien sairastuneiden määrästä ei ole: heitä on ehkä kakRASVAVAIPPA PIIKKIPROTEIINI VIRUKSEN PERIMÄ, RNA-KIERRE MUITA VIRUKSEN KUORIOSAN PROTEIINEJA ”Ei ole lainkaan varmaa, että sairastamalla saisi pitkän immuniteetin.”. Koronavirus voi levitä jo pari vuorokautta ennen oireiden alkamista. Kun sairastunut yskii tai aivastaa, virus lentää pisaroiden mukana uuden uhrin limakalvoille tai siirtyy likaisten käsien kautta eteenpäin. Koronaviruksen strategiat ovat pandemian edetessä alkaneet paljastua. Virus esimerkiksi tarttuu monella tavalla. Eläimissä on tuhansia viruksia, joista emme tiedä mitään. Tällaista tarttumista ei kuitenkaan pidetä yhtä merkittävänä kuin pisaroita. – Aina kun sairastunut ihminen aukaisee suunsa, ilmaan leviää pisaroita ja pienempiä aerosoleja, jotka voivat leijua kauemmas. Herkkien laboratoriotestien mukaan virus voi säilyä pinnoilla joistakin tunneista jopa kolmeen päivään, mutta sitä ei tiedetä, kuinka kauan se voi tartuttaa. Yksi on se, että eri viruksista yhdistyy ominaisuuksia, jotka muuttavat tiettyä virusta. Näillä viruksilla on leviämisen kannalta hyödyllinen taito: ne ovat ketteriä hyppäämään eläinlajista toiseen. Ne ovat tyypillisiä isäntiä viruksille: evolutiivisesti vanhoja eläimiä ja tottuneet elämään virustensa kanssa. . Siitä alkoi uuden koronaviruksen matka ympäri maailmaa. Näin oli silloinkin, kun toinen tappava koronavirus eli sars syntyi. Virus voi tarttua myös likaiselta pinnalta, kuten ovenkahvasta. Virus nimittäin tarvitsee ihmissolun lisääntyäkseen eikä säily pinnoilla tartuttavana pitkään. On mahdollista, ettei virus ole siirtynyt ihmiseen suoraan niistä, vaan välissä on ollut toinen eläinlaji
Yksi syy voi olla elintavoissa. Miehet ovat naisia useam min lihavia ja tupakoivat enemmän monissa maissa. Eikä tämä ole ainoa konsti. Ilmeisesti osa ihmisistä erittää virusta ympäristöönsä tehokkaammin kuin muut. Oireet voivat myös pitkittyä vii koiksi, jopa kuukausiksi. Miehet eivät panosta immuu nipuolustukseen vaan he panostavat lisääntymiseen. Rokote voi ehkä antaa pidemmän suojan, mutta se nähdään vasta myöhem min, Tarja Sironen sanoo. Ne voivat olla pahojakin. Koronavirus lisääntyy myös verisuon ten seinämien soluissa. Viruk sella on karkeasti kolme osaa: pyöreä lipidi eli rasvavaippa, siihen kiinnitty neitä ulos ja sisäänpäin kurkottavia pro teiineja ja sisällä perimä. Kun ikää kart tuu, elimistön puo lustuskyky heikkenee. Hengittäminen vaikeu tuu ja voi lopulta loppua. Jos laittaisi vierek käin 900 viruspartikkelia, leveys olisi sama kuin ohuella hiuksella. Se hyökkää elimistöä vastaan ja tulee sivul lista vahinkoa. – Monet infektiot ovat yleisempiä ja vakavampia miehillä. Ihmisellä on kuitenkin myös soluvälitteinen immu niteetti, joka saattaa suojata, vaikka vasta aineita ei enää näkyisi. Ihmi sen hengitysteiden pintasoluissa on ACE2reseptoreita, joiden perustehtävä on säädellä verenpainetta. Joillakin immuunivaste voi olla liian voimakas. Lisäksi piikkiproteiinissa on väkänen, joka tekee saman. Veressä olevat vastaaineet alkavat las kea muutamassa kuukaudessa. 32 | A P U sinkertaisesti, ehkä jopa kymmenkertai sesti oireita saaneisiin nähden. Sen jälkeen on muodostunut niin paljon vastaaineita, ettei tartut tamis kykyistä virusta erity. Verisuoniin voi tulla hyytymiä, mistä voi seurata aivo infarkteja ja tukoksia eri puolilla elimis töä. Sitten sen pitää tunnistaa ja tuhota virus, siivota se pois. Se on biologinen ominaisuus. Silloin on altis saa maan vakavan taudin. Tässä on kuitenkin yksilöllistä vaihtelua. Toinen syy on siinä, mil lainen laji me ihmiset olemme. Joillakin tauti on lähes oireeton, toisilla vakava. Osa sairastuneista ei tar tuta ketään muuta, mutta osa tartuttaa suuren määrän. Puhutaan sytokiinimyrskystä. Miehillä on ollut enemmän vakavia tapauksia kuin naisilla. Tämä voi johtaa akuuttiin hengitysvaikeusoireyhty mään ARDS:ään. Myös ripuli, pahoinvointi ja haju tai makuais tin häiriöt voivat olla oireita. – Se ei siis ole mikään kovin monimut kainen partikkeli, LottaRiina Sundberg sanoo. Suomessakin on kerrottu muuta mista tapauksista, joissa kerran sairastu nut on saanut tartunnan toistamiseen. Oireet voivat myös vaihdella taudin edetessä. Ensin sen täytyy löytää virus. – Ei kuitenkaan ole lainkaan varmaa, että sairastamalla saisi pitkän immuni teetin. Parantuessaan ihminen kehittää vastus tuskyvyn taudille. Usein ihminen joutuu sairaalahoitoon vasta tässä vai heessa. Kun tämä pikkuruinen partikkeli on päässyt ihmiseen, alkaa tapahtua. Se on haaste, sillä virus piileskelee solujen sisällä. Ne ovat kuin käytäviä solujen sisään. Heitä kutsutaan super tartuttajiksi. Lapset taas sairastavat usein lievän taudin. Eristyksissä täytyy pysyä niin kauan kun on akuutteja oireita. Ei tiedetä, miksi osalla käy näin, Sironen sanoo. Solussa virus kaappaa käyttöönsä ainesosat ja entsyymit, joiden avulla se alkaa lisääntyä. Se kertoo, että näyt teessä on merkkejä kuolleesta viruksesta ja sen perimäaineen palasista, Sironen sanoo. Vielä ei tiedetä, kauanko se säilyy. Miksi. Hyvässä tapauksessa suursiivous onnistuu: ihminen paranee ja kehittää vastustuskyvyn taudille. – Koronatesti voi olla positiivinen useamman viikon. Tähän menee tavallisesti viisi päivää, mutta aika voi vaihdella yhdestä jopa 14:ään päivään. Niiden toinen pää osoittaa solusta ulos ja toinen pää on solun sisäpuolella. Tämä käynnistää ihmisen puolustusjärjestelmän eli immuunivas teen. Nämä siirtyvät naapurisoluihin ja kohti keuhkoja. Sieltä virus voi edetä pidem mällekin, esimerkiksi suolistoon. Soluissa lisääntyvät virukset vahingoit tavat soluja. Erityistä on myös se, että koronavirus leviää ryppäissä. Ikääntyneillä on myös enemmän pitkäai kaissairauksia, jotka altistavat vakavalle taudille. Sairastunut voi tartuttaa muita noin seitsemän päivän ajan oireiden alkamisen jälkeen. Energiaa menee perussairaudesta sel viämiseen, jolloin ei välttämättä ole riittä västi paukkuja tehokkaaseen hyökkäyk seen virusta vastaan. Sama ilmiö on myös eläi millä, Sironen sanoo. – Itse uskon enemmän kaksinkertai seen määrään, Sironen sanoo. On arvioitu, että 20 prosent tia tartunnan saaneista aiheuttaa 80 pro senttia uusista tapauksista. – Immuunipuolustus lähtee torjumaan virusta liian aktiivisesti ja tehokkaasti. P yöreän ja piikikkään korona viruksen läpimitta on noin 120 nanometriä. Koronaviruksen piikkiproteiini voi katketa, mikä voimistaa sen kiinnitty mistä soluun. Koronavirus tarttuu niihin tehokkaasti ja tunkeutuu soluun. Tulee esimerkiksi yskää ja kurkku kipua, nuhaa, kuumetta, lihaskipuja, päänsärkyä tai hengenahdistusta. Sillä on iso tehtävä. – Immuunijärjes telmä tavallaan hajot taa viruspartikkelit osasiksi, Tarja Sironen kuvaa. Se on viruksen kannalta järkevää.. Oireet eivät ala heti, mutta kun virus on lisääntynyt tarpeeksi paljon, ihminen sai rastuu. Keuhkoihin kertyy tulehdussoluja ja nestettä. J os ihmisen puolustusjärjestelmä ei pysty panemaan kampoihin, korona virus tuhoaa yhä enemmän keuhkokudosta. Suomessakin on alettu kutsua tällaista sairautta nimellä pitkä korona. THL:n tilas tojen mukaan suurin osa koronaan kuol leista on ollut yli 70vuotiaita. – On jännää, ettei tätä vieläkään tie detä. Riskiä lisäävät tietynlaiset olosuh teet: sisätila, huono ilmanvaihto ja se, että paljon ihmisiä on lähekkäin pitkän ajan. Vakavasti sairastuneilla tätä ehkäis tään verenohennuslääkkeillä. Koronassa se ehkä toimii tarkoituksenmukaisemmin. Ajan myötä virus taudit usein lievenevät. J os tartunnan saaneella on jokin perussairaus, kuten sydän ja veri suonitauti tai keuhkosairaus, eli mistö on muutenkin kovilla. Lapsen immuunipuolustus toimii eri lailla kuin aikuisen. Koronavirus iskee vahvimmin ikäänty viin. Virus siis muuttaa infek toituneen solun tehokkaaksi tehtaaksi, jossa tuotetaan uusia viruspartikkeleja. Huo nossa tapauksessa puolustusjärjestelmän toiminta takkuaa tavalla tai toisella
. Oli kuitenkin hieman yllät tävää, että virus on levinnyt niin tehokkaasti minkkifarmeilla. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla tarpeen esimerkiksi muokata rokotteita muuttuvan viruksen mukaiseksi. Hän uskoo, että ensi kesänä Suomessa saattaa olla taas rauhallisempi vaihe, koska viruksella näyttää olevan kausivaihtelua ja osa ihmisistä on silloin jo rokotettu. Koronaviruksen muuntuminen on ollut melko hidasta, mutta sitä pitää seurata. Tiedetään, että ajan myötä virustaudit usein lievenevät. Niistä virus on siirtynyt takaisin ihmisiin. Osa sairastu neista ei tartuta ketään, mutta osa tartuttaa suu ren määrän. Ajan myötä virustaudit usein lievenevät. Juuri ennen joulua havaittiin, että Britanniassa on levinnyt voimakkaasti jälleen uudenlainen virusmuunnos. – Tiedettiin, että virus kykenee infektoimaan muitakin eläimiä, kuten kissoja ja frettejä. K oronavirus on levinnyt ympäri maailmaa. A P U | 33 . Sitä tuskin saadaan koskaan häviämään. 1 artuttaja 32 tartutettua 8 tervettä Supertartuttaja voi olla vähäoireinen ihminen Tartuttaja 32 vahvistettua ja 20 todennäköistä koronainfektiota Terveet LÄ H D E: H EL S IN G IN Y LI O P IS T O , H A N N U S A R IO LA Kaavio esittää, kuinka virus levisi 61 hengen kirkkokuoron harjoituksissa Skagitin maakunnassa Yhdysvalloissa keväällä 2020.. Koronavirus ei ole lieven tynyt. K un koronavirus havaittiin loppu vuonna 2019, se oli täysin tuntematon, ennennäkemätön. Näitä viruksia kiertelee yhä, ja ne aiheuttavat vain tavallista, pientä flunssaa. Sen sijaan se on siirtynyt uusiin isäntiin, kuten minkkeihin Tans kassa. Näyttää siltä, että siitä tulee syksyn ja talven infektio, yksi kausikorona lisää, joka kiertää maapallolla, Tarja Sironen arvioi. – Viruksen tartuttavuus ja leviämisen tehokkuus on mahdollisesti kasvanut, mutta viruksen aiheuttama taudinkuva ja taudin vakavuus on muutoksista huolimatta ennallaan, Tarja Sironen sanoo. Kun virus siirtyy uuteen lajiin, se muuntuu taas. Miten virukselle lopulta käy. Virus on myös siirtynyt uusiin isäntiin. Koronavirus leviää ryp päissä. . – Viruksen ainoa tavoite on lisääntyä ja päästä eteenpäin. Aineisto päivittyy koko ajan, Lotta-Riina Sundberg kertoo. Lähteet: Terveyskirjasto, THL ja WHO. – Siitä tulee pysyvä ihmisten hengitystieinfektio. Muuntuminen ei näytä vielä vaikuttaneen sairastamisessa syntyvään vastustuskykyyn. Myöhemmin on havaittu, että viruksen piikkiproteiinissa tapahtuu mutaatiota. Viruksella on kolme osaa: lipidi eli rasvavaippa, sii hen kiinnittyneitä ulos ja sisäänpäin kurkottavia proteiineja ja sisällä peri mä. Tästä on kyse . Koronaviruksesta tulee todennäköisesti pysyvä hengitystie infektio. . – Toivottavasti koronaviruksesta tulee tämän kaltainen perusflunssa, mutta siihen voi mennä vuosia ellei vuosikymmeniä, Lotta-Riina Sundberg sanoo. Paikat, joissa eläimiä pidetään tiheästi yhdessä, ovat otollisia tautien leviämiselle, Sund berg sanoo. . Tutkijat alkoivat kuitenkin selvittää sen perimää vauhdilla. – Nyt tietokannoissa on eri puolilta maailmaa kymmeniätuhansia sekvenssejä, joiden avulla pystytään pikkuhiljaa piirtämään viruksen sukupuu. Koronavirustartuntoja on havaittu ihmisillä ainakin 1960-luvulta lähtien. Kesän ja syksyn aikana koronavirus on levinnyt tarhatuissa minkeissä Tanskassa ja Hollannissa. Nekin on todennäköisesti saatu alun perin eläimiltä. . Jo alussa selvisi, että virus on sarsin sukulainen, vaikka ne ovat eronneet toisistaan jo vuosisatoja sitten. On viruksen etu, ettei se surmaa isäntäänsä, Tarja Sironen sanoo. Se on viruksen kannalta järkevää. . Silloin parasta on aiheuttaa lievä infektio
. Sitten vain harvennetaan. Sai kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon Niemi-teoksestaan 2017. Miksi ihmeessä. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä suomalaisuus on. Vieläkö joskus seuraamme teatteriesityksiä kylki kyljessä toistemme kanssa. Luuletko, että ihmisten elinolojen erot ovat kasvaneet koronakriisissä. Maailma ei ole ikinä ollut reilu, mutta se on esimerkiksi Suomessa muuttunut ajan myötä reilummaksi, inhimillisemmäksi ja tasa-arvoisemmaksi. Meillä on keinoja vaikuttaa todellisuuden laatuun ja kulkuun. Pelottaako koronaviruspandemia. Vuosi 2021 on parempi kuin 2020, jos teemme siitä paremman. Miltä koronapandemia vaikuttaa, kun sitä peilaa menneeseen maailmaan. Hän kirjoitti Avulle seuraavalta aukeamalta alkavan yhteenvedon Suomen hullusta vuodesta 2020. Se voi olla mitä vain. Tekstisi suuresta pandemiasta alkaa päänahkasi hilseilystä. Niemen jatko-osa Suomi ilmestyi lokakuussa. Mikä korona-ajan Suomessa on ollut erityisen suomalaista. Se on ihmisen ymmärrettävissä oleva ongelma, ei sen kummempaa. Ei tässä muu auta. Omalla kohdalla voi aloittaa opiskelemalla, ottamalla koronarokotuksen heti kun oma vuoro koittaa, äänestämällä viisaasti kuntavaaleissa ja tervehtimällä naapureitaan iloisesti. Oli mukavaa pysyä yhden mutta sitäkin merkillisemmän vuoden sisällä, ja selvitellä omiakin ajatuksia kirjoittamalla vaikutelmista ja taustoista. . 34 | A P U ”Pelkääminen on energian tuhlausta” Kirjailija, käsikirjoittaja ja ohjaaja Juha Hurme uskoo ihmisen kykyyn oppia koronasta. teksti S A MMEL I HEIK K INEN kuva J O H A N N A M Y L LY M Ä K I J uha Hurmeen käsikirjoittama ja ohjaama rock-näytelmä Syd Barret meni viime keväänä suoraan hyllylle odottamaan ensiesitystä. Oikeastaan hyvinkin arkinen asia. Tehtävä on melko helppo, koska vuosi 2020 ei ollut kummoinen. Koronan mullistama todellisuus tarjoaa meille uusia näkymiä, joiden avulla kehittää yhteiskuntaamme paremmaksi. Asiat ovat ihmisten maailmassa vuonna 2020 monella tavalla erittäin hyvin. Mikään ei ole helpompaa kuin muutos. Miten meidän pitäisi aloittaa. Ensin hän vastaa muutamaan kysymykseen. Nälkä ja kulkutaudit tappoivat ihmisiä Suomessa kasoihin vielä 1860-luvulla. Ihmislajin on opittava suhteuttamaan toimintansa volyymi planeetan kantokykyyn. Juha Hurme . Muistelevatko vuoden 2020 eläneet sitä vielä vuosikymmentenkin päästä. Sen vuoksi ei kannata vetistellä, vaan keksiä uudet keinot elävälle esitystaiteelle. Koronakurimuksesta on revittävä oppi irti sekä yksilöllisellä että globaalilla tasolla. Minun suomalaisuuteni on sitä, että luen rinnan Shakespearen alkuperäisnäytelmiä ja Paavo Cajanderin suomennoksia niistä ja teen vertailuja. Korona, ilmaston lämpeneminen ja biodiversiteetin romahdus ovat saman ongelman erilaisia oireita. Niin yksilön kuin yhteisön, jopa ihmiskunnan, elämä on keskeytymätön oppimistapahtuma. . Ei välttämättä. Koronakriisi iski taiteilijaan siinä missä muuhunkin kansaan. Olet kertonut teoksissa Niemi ja Suomi maamme historiasta tuhansien vuosien ajalta. Seuraavilla aukeamilla Hurme kertoo meille vuoden 2020 poikkeuksellisen tarinan. Ja kaikkina aikaisempina aikoina. . Onko vuosi 2021 parempi. Koronaviruksessa ei ole mitään mystistä. Olet käsikirjoittanut tänä vuonna Kansallismuseon uutta perusnäyttelyä, jossa kerrotaan Suomen historiasta. Osaammeko kääntyä kohti parempaa. Voiko muutokseen ryhtyä saman tien. Asuu Tampereen Pyynikillä puolisonsa ja pienen poikansa kanssa.. Vuotta 2020 muistelevat jopa ne, jotka eivät ole vielä syntyneetkään. Me ihmiset emme vain ajelehdi todellisuuden pyörteissä. Vastustuskyky säilyy parempana, kun ei pelkää. Millaista oli keskittyä vain yhden vuoden tapahtumiin. Meistä nykyisistä riippuu, muistelevatko tulevaisuuden ihmiset tätä historiallista vuotta käänteenä parempaan vai huonompaan. Pelkääminen on tässä tapauksessa energian joutavaa hukkaamista. Ei tällaista kirjoitusta voi muuten aloittaa. 61-vuotias käsikirjoittaja, ohjaaja ja kirjailija
. Siksi hän aloittaa tarinansa poikkeusvuodesta hilseongelmastaan.. Juha Hurmeen mielestä koronaviruksessa ei ole mitään mystistä. A P U | 35
36 | A P U RIESA
Lähikaupassa ei ollut käsidesiä. Ilta toisensa jälkeen meillä oli paremmat bileet kuin Sedu Koskisella. . Jänisruton aiheuttaa bakteeri. En tajunnut, että he suojelivatkin minua. Lääkäri kertoi, että se on zoonoosi, villieläimestä tai sellaisen raadosta ihmiseen esimerkiksi hyttysen välityksellä tarttuva bakteeritai virusperäinen tauti. Siksi paras vastaus kysymykseen, mikä on maailman likaisin asia, on käsi.” S amaan aikaan wuhanilaisella eläintorilla alkoi tapahtua. Pikkupoika parani Taysissa jo kovaa kyytiä, kun pääsin viimein perille. Ryhmämme mutatoitui orkesteriksi, joka soitti eläin-, kasvija loisaiheista tanssimusaa. Hänen sairautensa oli tunnistamaton virusperäinen infektio. Siellä minut pantiin teholle, tiputukseen ja eristykseen. Kiinnitin bussissa huomiota kiinalaisturisteihin, joilla oli hengityssuojat. Havaittiin uusi keuhkokuumetta aiheuttava koronavirus. Voide ei auttanut. Hölkkäsin 50 kilometriä rinkka selässä, yövyin Kilpisjärven hotellissa, matkasin bussilla Rovaniemelle ja edelleen junalla Tampereelle. Parin päivän päästä löydöstä nivusistani lähti liikkeelle ruusutyyppinen ihottuma. Parissa kuukaudessa selvisi, että Wuhan ja Tyrnävä (tai Kittilä tai Hausjärvi tai mikä vain iltamapaikkakunnistamme) sijaitsevat nykymaailmassa vierekkäin. Ajattelin, että heille pitäisi neuvoa, ettei Suomessa, etenkään Lapissa, tuollaisia tarvita. Eniten maailmassa puhdistamista tarvitsevat kädet. Aiheenamme oli luonto ja evoluutio otsikolla Elämän ihmeellisyys . Virusperäinen. Palautin mieleeni, mitä tiesin viruksista, ja opiskelin vähän lisää. Myyjä neuvoi minulle hyllyn, jossa oli kaksi pulloa. Tein kuuden näyttelijän kanssa reilun kuukauden iltamakiertueen loka–marraskuussa 2019 seurantaloille Lappiin, Kainuuseen ja Uudenmaan syrjäkyliin. Virus ei ole pelkkä harmi, vaan välttämätön biologinen minijärjestelmä, jolla on merkittävä rooli elämän synnyssä ja sen kehityksessä, evoluutiossa. Sain suoneen antibiootticocktailin, joka puraisi vaivaan. . Vuonna 2015 satuin lukemaan artikkelin, jossa alan asiantuntija neuvoi käyttämään hilseongelmaan glyserolia sisältävää desinfektiokäsihuuhdetta. Suurin osa ihmisten tartuntataudeista on zoonoottisia, eli eläinkunnan terveisiä ihmiskunnalle. Lumettoman tammikuun aikana kuulin pieniä uutisia Wuhanin viruksesta, mutta en juuri korvaa lotkauttanut. Hiuspesun jälkeen huuhdetta pitää hieroa hiuspohjaan ja huuhdella sitten vedellä pois. Viruksen kannalta ihminen on iso maali: kahdeksan miljardin suurikokoisen, tasalämpöisen yksilön kaikkialle levittäytynyt populaatio. Hilse lähti heti. teksti J U H A H U RM E kuvitukset H A N S EI SKO N EN. Myöhemmin huomattiin sen tarttuvan ihmisestä toiseen. Ostin niistä toisen. Luulin, että turistit olivat tottuneet niiden käyttöön kotimaassaan suojellakseen itseään ilmansaasteilta. V irus on itsestään kopioita luova elämän ja elottoman rajalla työskentelevä informaatiorippunen, jonka missiona on tunkeutua soluihin ja muuttaa niiden aineenvaihduntalinjasto tuottamaan tunkeutujan kaksoisolioita. Pyöräilin Tampereen Lielahden Prismaan ostoksille. Tällainen oli ennenkokematon kriisivuosi. Parin päivän päästä se oli kukistettu, poika pääsi kotiin ja isä palasi Haltille ekoteatteriin. Vuonna 2017 löysin retkeillessäni Hailuodossa dyyneille ajautuneen hylkeenraadon. Se oli hikistä touhua tungoksessa. Yhdessä sketsissä kysyttiin, mikä on maailman likaisin asia. Kun kuume nousi neljäänkymppiin, menin Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Vuoden 2018 elokuussa olin vaellusteatterikomennuksella Yliperän suurtunturialueella Käsivarren jylhässä Lapissa, kun kotoa ilmoitettiin, että puolivuotias lapseni oli kovassa kuumeessa ja Taysissa teholla. Ensin tunti tiedeviestintää sketsien muodossa ja väliajan jälkeen tanssit. A P U | 37 RIESA M inulla on aika ajoin hilsettä. Diagnoosi: jänisrutto. Ihmiskunta oli selvinnyt mallikkaasti edellisistä koronaJuha Hurme ohitti ensimmäiset pandemiauutiset olankohautuksella kuten moni muukin. Sitten niskaan putosi poikkeusaika ja Suomi joutui samaan kurimukseen kuin koko maailma. Vastasimme asiantuntijaa siteeraten: ”Suurin osa maailman likaisuudesta syntyy ja leviää ihmiskäden kosketuksesta
Järjestäjien kanssa käteltiin. Tavalla tai toisella projektit menevät aina mönkään. Eiköhän tästäkin. Puhuimme teatterista. Syd Barrett -näytelmän harjoitukset käynnistyivät Teatteri Telakalla Tampereella helmikuussa. Tietenkin. Tässä vaiheessa kaikki joutuivat tajuamaan, että nyt on totinen tosi kyseessä ja virus merrassa. Ensimmäinen sars hyppäsi ihmiseen Aasiassa sivettikissasta, joka oli saanut sen todennäköisesti lepakosta. Treenien tauoilla oli otettava selvää, mistä oli kysymys. Koronaksi ryhmää kutsutaan, koska hyvällä mielikuvituksella ja tähtitieteen peruskurssilla varustettu hahmottaa niiden mikroskooppikuvan muistuttavan johtotähtemme Auringon ulompaa kaasukehää eli koronaa. Elämä helmikuussa jatkui helmikuisesti, joskin lumettomasti. Kumisaappaat ja eräilyyn tarkoitettu kevyt kuoritakki, jonka alla puolipaksu villapaita, olivat viime talven järkevin asukokonaisuus. Sekä sars että mers tunnistettiin nopeasti ja tautien leviäminen tukahdutettiin. Samoin käynnistyi koronatiedostamisen jyrkkä kasvu. K äsienpesu kiihtyi maaliskuussa. ”Koronalinko” ei kuulunut vielä silloin yleiseen sanavarastoon. Ainoa hyvä, mitä tästä viruksesta saattoi sanoa, oli, että se näytti jättävän lapset ja nuoret enimmäkseen rauhaan. Koronavirukset ovat eläimille, ihmiset mukaan lukien, tauteja aiheuttavien RNA-virusten ryhmä. Mers, Middle Eastern Respiratory Syndrome, tarttui ihmiseen kamelista. 38 | A P U Ymmärsin Borgesin tuella, ettei ollut mitään syytä ryhtyä yhden piskuisen näytelmän lykkäyksen vuoksi parkumaan. Luentosalissa oli normimeininki. Tammikuun lopulla poikkesin Työväen Näyttämöpäivillä Mikkelissä harjoituttamassa ekonäytelmän Rehuvirtanen esityskuntoon. Kuun lopulla kävin Helsingin yliopistossa pitämässä luennon kirjailija Andrei Platonovista, insinööristä, joka kirjoitti 1920-luvulla hämmästyttäviä ja ihastuttavia fantasioita ihmiskunnasta, joka pyrkii ottamaan luonnon haltuun onneaan lisätäkseen. Kymmenistä koronaviruksista kolme on aiheuttanut ihmiselle vakavan epidemian: SARS-CoV vuonna 2003, MERS-CoV 2012 ja nyt tämä uusi riesa 2019-nCoV, joka sai pian nimen SARS-CoV-2. Käytin samaa mikrofonia tilaisuuden juontajan ja toisen alustajan kanssa. Uuden koronaepelin, vuosimallin 2019 sarsin, leviämistehokkuus oli edeltäjiään paljon suurempi. Plussan puolella oli vetisessä Mikkelissäkin. Parin viikon päästä. V irus ristittiin ensin nimellä 2019-nCoV, eli vuoden 2019 uusi koronavirus. viruksista, sarsseista ja mersseistä. Lyhenne rakentuu sanoista severe acute respiratory syndrome eli vakava äkillinen hengitystiesairaus. Kukaan ei puhunut koronaviruksesta, en minäkään. Maaliskuun neljäntenä esiinnyin vielä Kalevala -keikalla loppuunmyydyllä klubilla Erottajalla. Virus esiintyi kahdella nimellä, jotka kantoivat erilaista informaatiosisältöä. Katsomot olivat täynnä, kuten Mikkelissä on tapana
Kohta ainetta oli joka paikassa, myös myytävänä tuotteena. maaliskuuta: koulut, kirjastot, teatterit ja uimahallit kiinni. Kilpaurheilu lakkautettiin tilapäisesti. Kirjastojen sulkeminen kirpaisi. Niin. Samaisesta hyllystä löytyi myös evoluutiobiologi Tuomas Aivelon Tieto-Finlandia-ehdokas vuodelta 2018, Loputtomat loiset, jossa kerrottiin jo etukäteen, mistä tällaisessa pandemiassa on kyse. Oli pakko ostaa käsirasvaa, jotta iho kesti vimmaisen käsienpesun joka välissä. Ymmärrän käsidesitulvan ja kannatan sitä tässä tilanteessa, mutta varauksella: ihmisen iholla pitää asua kymmenen miljoonaa bakteeria joka neliösentillä. Maaliskuun puolivälissä pantiin Suomessa tuulemaan, ja mekin panimme Teatteri Telakalla. Luin Jorge Luis Borgesin Hiekkakirjaa ja löysin karuudessaan kauniin, hauskan ja lohdullisen määritelmän: ”Elämä on sitä, että syntyy, sairastuu, vanhenee ja kuolee, ja lisäksi muutakin pahaa.” Elämänsä puolivälissä sokeutunut kirjailija ei lannistunut, vaan kehitteli loppuun asti aina vain hurjempia näkymiä globaalin lukijakuntansa iloksi ja vahvistukseksi. Ymmärsin Borgesin tuella, ettei ollut mitään syytä ruveta yhden piskuisen näytelmän lykkäyksen vuoksi parkumaan. Taudit eivät elä tyhjiössä, vaan ihmisten järjestelmässä, jonka ympäröi ja läpäisee luonto. . Ihminen on osallinen uusien tautien syntyyn ja leviämisnopeuteen. Hain viime tingassa repullisen kirjoja lapselle. Rajojen sulkeminen ei suoranaisesti koskettanut minua, koska en matkustele ulkomailla. I sänmaa meni lukkoon 17. Omia kirjallisia hankkeitani varten minulla oli suunnilleen tarvittavat raaka-aineet valmiiksi hyllyssä. Syd Barrett oli saatu valmiiksi, mutta sitä ei voinut nyt esittää kenellekään. . Tytär Saara asuu Lontoossa, ja hän kertoi puhelimessa pärjäävänsä. Lähikauppaan ilmestyi käsidesipullo ovenpieleen. A P U | 39 jo kuului, ja kiitin onneani, ettei tapahtumasta tullut sellainen. Antibakteerisilla aineilla lutraaminen vaikuttaa haitallisesti normaaliin, hyödylliseen bakteerikantaan. Panimme näytelmän naftaliiniin ja ajattelimme toiveikkaasti, että yritämme uudelleen vaikka huhtikuun lopulla. Tyhjiö synnytti mitä merkillisimmän ilmiön televisioon: urheiluohjelmia, joissa kerrottiin päivästä toiseen mitä urheilukisoja ei voida järjestää. Niillä kavereilla on korvaamaton tehtävä ihmisen immuunipuolustusjärjestelmässä
Sen jälkeen nukuin päikkärit lapsen kanssa, minkä jälkeen hoitelin häntä lopun päivän. Pispalassa, pienessä kylässä mäen päällä, ei huomannut muutosta, mutta Tampereen keskusta oli autio. T alvi jatkui lumettomana. Ruuantuotanto altistaa ihmiset tartuntataudeille. Se on entinen Sotatalouskomitea, jonka ideana on varmistaa hädän hetkellä energian, muonan, terveystavaran ja maanpuolustusroinan saatavuus. Onni Sarmasteen ja Tiina Jylhän naamarikaupat yllättivät kokeneen dramaturgin. Näyttää siltä, että mitä suurempi lajirikkaus ympäristössä on, sitä paremmin taudit pysyvät kurissa. En ennen selkkausta tiennyt koko HKV:sta mitään. Työaikani alkoi nyt kello neljältä aamulla ja jatkui kahteentoista. Lihateollisuus suosii valtavia samanlaisten eläinten farmeja, joilla taudit leviävät kulovalkeana.. M ikael Agricolan ja suomen kielen päivä 9. 40 | A P U kauan kuin planeetalla asuu ihmisiä, joilla ei ole varaa puhtaaseen veteen, jätehuoltoon, riittävään ravintoon ja terveydenhoitoon, tautien aiheuttajilla on oivallisia elinalueita. Huhtikuun neljäntenä pantiin ravintolat kiinni. Influenssat ovat tulleet sioista ja siivekkäistä. Teuraita ja lypsettäviä on paljon. Enemmän elämääni vaikutti päiväkotien sulkeutuminen. Maailmanlaajuisen, rajat ylittävän tiedeyhteisön ennusteet ovat varminta tietoamme, johon nojaten on mahdollista selviytyä. Mitä enemmän ihmiset ja eläimet kohtaavat toisiaan, sitä todennäköisemmin tartuntataudit siirtyvät eläimiltä ihmisille. Niistä dramaattisin oli etävirpominen, jota suositeltiin pikku-trulleille pääsiäisen alla. Aivelon määritelmä asiantuntijuudesta on olennainen: ”Asiantuntija on aina sellainen, joka ei osaa antaa varmaa vastausta.” Elämme epävarmuuksien monimutkaisessa maailmassa. Lihateollisuus suosii valtavia samanlaisten eläinten farmeja, joilla taudit leviävät kulovalkeana. Työja elinkeinoministeriön alainen Huoltovarmuuskeskus (HKV) tilasi miljoonien eurojen kelvottomiksi osoittautuneet maskit hämäräperäisten tyyppien johtamien yritysten välityksellä! Häh. Jopa koronasta. Etäalkuiset yhdyssanat yleistyivät. ”Reilun kaupan suosiminen, kehitysyhteistyöhön lahjoittaminen ja tasa-arvoa edistävien poliitikkojen äänestäminen ovat kaikki mahdollisuuksia”, täräyttää Aivelo, mahdollisuuksia ennaltaehkäistä muun muassa pandemioita. Luonnossa elävien eläinten elinympäristöjen pirstoutuminen ja pieneneminen lisäävät todennäköisyyttä uusien tautien leviämiselle. huhtikuuta on minulle merkittävä. Suurin osa ihmisten tartuntataudeista on zoonoottisia, eli ne leviävät eläimistä ihmisiin. Eurooppalaisen sivistyksen hankkinut monikielinen Agricola työryhmineen loi Influenssat ovat tulleet sioista ja siivekkäistä. Rasituskäyrä nousi, mutta sen kompensoi täysin pandemian tarjoama lahja: vietin paljon enemmän aikaa Toukon kanssa kuin olisin muuten viettänyt. Selvitin koko ”talven” kumisaappailla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on sosiaalija terveysministeriön alaisuudessa toimiva itsenäinen pulju, joka valmistaa, paketoi ja toimittaa päättäjille tutkittua tietoa alansa kysymyksistä. Löysin aarteen, Kersti Berg rothin Valitut teokset . . . Hain sopivaa paikkaa tamperelaisen suurkuoron esitykselle syyskuussa. Se haluaa rakentaa hyvää elämää oikeudenmukaisessa ja uudistuvassa yhteiskunnassa muun muassa eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentämällä. Johns Hopkins oli vuonna 1795 syntynyt, hyvin menestynyt amerikkalainen liikemies, joka muistetaan yhtenä vaikutusvaltaisimmista orjuuden vastustajista ja tasa-arvotaistelijoista. Hänen nimeään kantava yliopisto perustettiin 1876. Koulujen avaaminen 14. Se löytyi Koveron tilan lammashaasta. Kahvi tarjoiltiin pahvimukiin, se piti juoda pihalla. Poikkesin huoltoaseman kahvioon Kuruntien varrella. Näin runsaasti retkeilijöitä, mutta poluille mahtui hyvin. Kevät oli olemattoman talven jälkeen pitkällä. Lähdin juhlistamaan päivää Seitsemisen kansallispuistoon. K oronatietovirta pani opiskelemaan lisää. A P U | 41 1500-luvulla sen kirjakielen, jolla harjoitan ammattiani. Hän kuvasi mestariteoksessaan Anu ja Mikko , kuinka yhteisö, kuvitteellinen karjalaiskylä, kukistaa yhteisponnistuksin ylivoimaisilta tuntuvat ongelmat ja väkivaltaisen liikehdinnän. toukokuuta oli ilouutinen. Eteisessä oli kirjahylly, johon sai tuoda ja josta sai ottaa, eräänlainen kirjasto siis. Mikä oikeastaan on THL, ja mikä on Johns Hopkinsin yliopisto, joka tuottaa dataa sairastuneista ja kuolleista. Tosin naapurin Kaitsu, ala-asteen luokanopettaja, oli sitä mieltä, että etävaiheesta olisi kannattanut ponkaista suoraan kesälomille.. Kaikki puheja esitelmäkeikkani oli peruttu syksyyn asti, samoin kesän festivaalit. Seitsemisen luonnontilainen metsä ei tiennyt pandemiasta mitään. Siitä tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen tutkimusyliopisto, ja sen tärkeimmät tiedekunnat ovat lääkis ja terveystieteet. Bergroth oli Suomen Pen-klubin, kirjailijoiden sananvapausjärjestön, perustajajäsen. Otin asian oppimisen ilon kannalta. Tein henkeni pitimiksi joitakin puheenvuoroja zoomin kautta, joten osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni nettikokoontumiseen
Lähdin kustannustoimittajan seurassa Porvoon ihanaan Pellinkiin penkomaan tekstejä. Elämään alkoi tulla taas vanhanaikaisia piirteitä. L ukko avattiin kesäkuussa. Vein Saaran kahdeksi viikoksi karanteeniin Pellinkiin, samaan mökkiin, jossa olin ollut kesäkuun alussa. Näyttelijöiden kanssa arvioimme, etteivät he voi turvavälejä pitää. Oltiin siis samaa koronaperhettä. A loin ohjata elokuussa Saaran, koreografin, kanssa Espoon kaupunginteatterissa Harhama -näytelmää. Yksikin koronatartunta tuhoaisi koko aikataulun. Menin vastaan. Saara-tytär lensi Lontoosta Helsinki-Vantaalle. Kahden ja puolen kuukauden mittainen junaton ajanjakso oli ihmeellinen kokemus minulle, joka olen istunut elämässäni junassa ainakin 20 000 tuntia, eli kaksi ja puoli vuotta yhteen rytkyyn. Kesäja heinäkuussa Pirkanmaalla rekisteröitiin yhteensä kolme koronavirustartuntaa. Kävin muutamaan otteeseen palavereissa Helsingissä. Aikaa jouti myös Suomenlahden saaristoon tutustumiselle. Pantiin kavereiden kanssa pystyyn keskikesällä pieni minikiertue. Hanke jäi pelkäksi treenaukseksi, koska hallin ovessa oli lappu, jossa viisaasti kehotettiin saattoväkeä olemaan tulematta kentälle. Kesäelämä tuntui lähes normaalilta. Esitimme Pälkäneen Aitoossa, Savonlinnan Muhasaaressa ja Luumäen Taavetissa Anua ja Mikkoa, Lewis Carrollin Kraukijahtia ja Aleksis Kiven Leaa . Punkaharjulla ja Veijo Rönkkösen Patsaspuistossa Parikkalassa oli vilinää. Korona riehui maailmalla ja Euroopassa. Mehiläisen kenttätestausta harjoitettiin teatterin takai. 42 | A P U Pispalan puistoissa partioi ulos komennettuja koululaisryhmiä orvon oloisena, pipottomia poloja hyytävässä viimassa. Lentokentällä oli maskipakko. Poitsu palasi päiväkotiin. Olin käynyt edellisenä päivänä Hämeenkadun apteekissa ostamassa laatikollisen hengityssuojia. Oli mukavaa istua taas junassa. Mieli ja keho vertyivät lukituksen jälkeen. Teatterissa oli hyvin mietityt järjestelyt, jotka oli helppo hyväksyä. Ei ihme, että kesä vaikutti kesältä. Suomessa alkoivat käyrät nostaa päätään. Harjoittelimme poikkeuksellisilla tehoilla, jotta edistäisimme näytelmän valmistumista mahdollisten tulevien flunssien varalle. Me esiintyjät mahduimme kahteen autoon ja yleisömäärä oli rajattu viiteenkymmeneen. En löytänyt niitä itse, vaan oli kysyttävä myyjältä. Kentän parkkihallissa katselin auton peruutuspeilistä, oliko maski jotenkin järkevän näköisesti kohdallaan. Se tuuditti minut monien muiden muassa erehtymään, että kyllä tämä tästä. Vietin itsekin, varmuuden vuoksi, viikon karanteenin kaltaisessa olotilassa
Ihmisiä oli uskallettava katsoa silmiin. Busseissa he niitä käyttivät. Kukaan ei syyskaudella saanut koronatartuntaa Espoon teatterissa, ei siis kukaan katsojakaan. Sunnuntaiaamuna oli nollassa tai puoli astetta pakkasta. Valtavan kuoron nousu mustat maskit kasvoillaan näkymättömistä kumpareen päälle, ”näyttämölle”, oli maaginen ajankuva. Maskin käyttö sovittiin myös Seitsemisen Kansallispuiston esityksiin, joita pidettiin kaksi kappaletta sunnuntaina 20. Esitimme Harhaman 16. . Kenraaliharjoitus pidettiin aamuyhdeksältä höyryävässä syyskuun alun metsässä. sella parkkipaikalla. Testaajilla oli asut kuin ET -elokuvan avaruusviranomaisilla, jotka ovat saaneet vihiä muukalaisesta. Huomasin olevani tottunut harvennettuihin yleisöriveihin ja verhottuihin kasvoihin. Katsojilla ei maskeja ollut, koska niitä ei tarvittu. Oli hauskaa arvuutella, kuka maskin takana oli. Kuorolaiset käyttivät treeneissä maskia. H arjoittelin syyskuun alkupään viikonloppuina tamperelaisen, kolmesta kuorosta kootun 80-päisen kuoron kanssa Metsäoopperaa , jonka Petra Poutanen oli säveltänyt Samuli Paulaharjun tarinoihin. A P U | 43 Kesäelämä tuntui lähes normaalilta. Mutta se oli ennen vanhaan. Sanoin, että ennen vanhaan Roosa olisi ottanut buranan ja vetäissyt nuhaisena roolin. Ilta pika-Perkeleenä oli miellyttävä. . Yleisö oli erittäin kiitollinen, kun esitystä ei peruttu. Se tuuditti minut monien muiden muassa erehtymään, että kyllä tämä tästä. Harhaman esityskausi kesti marraskuulle. Katselin turvallisen etäisyyden päästä tieteiselokuvaa. Pidin maskeeratulle yleisölle puheen, jossa kerroin tilanteen. Yleisö sijoittui maastomuodon turvin nousevaan katsomoon laajalle alueelle, koska loitollekin kuului ja näkyi. Nyt tilanne on se, että minä olen Perkele ja sillä hyvä. M inulle soitettiin lokakuun alkupuolella ja kysyttiin, pääsisinkö samana iltana Perkeleeksi. Ne olin alun perin toteuttanut teatterin muodossa Lapin eri erämaakohteissa. Kukaan ensemblestä ei sairastunut koronaan eikä mihinkään muuhunkaan. syyskuuta täydelle koronakatsomolle eli joka toisella istuimella istuvalle. Sama nollatulos Teatteri Telakalla, jossa Syd Barrett pääsi vihdoin esiintymään syksyn mittaan. Hiilineutraaliksi Kiina aikoo ennen. Kuorolaisten tuotantoryhmä sai organisoiduksi valtavilla talkootunneilla ja kekseliäisyydellä turvallisen ja toimivan logistiikan yleisölle tulla ja mennä. Harjoitukset pidettiin Tammelan Osmonpuistossa. Maskien määrä kasvoi tasaisesti katsomossa ja oli lokakuun puolivälistä lähtien sata prosenttia. syyskuuta Koveron perinnetilan lammashaassa. Sellainen rooli löytyi Harhamasta , ja vakituisella Perkeleellä, Roosalla, oli flunssan oireita. Vaihdoin pirunsarvet pipoon, riensin pohjoisen junaan ja luin iltasaduksi hyttini pritsillä lokakuun parhaan uutisen: Kiina ilmoitti hiilidioksidipäästöjensä kasvun loppuvan ennen vuotta 2030
Kävin vetämässä pari sovittua haastattelua. 44 | A P U vuotta 2060. Vireä koulu oli huolellisin varotoimin välttynyt kokonaan tartunnoilta. Olen silloin 101-vuotias, Saara 71 ja Touko nelissäkymmenissä. Tänä vuonna ei ollut sitä ongelmaa. O len aina kärsinyt kirjamessuista, joissa helvetillinen pauhu ja tungos tuntuvat hukuttavan ja survovan sorkkiinsa kaiken ajatuksen. Korona suisti minut muiden esiintyjien ja kansantaiteilijoiden tavoin ahdinkoon. Suomi tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035, Ruotsi vuoteen 2045, Saksa ja Ranska vuoteen 2050 mennessä. Kiinassa tiedetään myös tasan tarkkaan, että jos lämpenemistä ei hillitä, Shanghai on merenpohjaa vuonna 2100. Kiinan lupaus osoitti, että pienempien maiden lupauksilla ja teoilla on merkitystä. ”Älä tule”, sanoi. Tykkäämme pakkautua hännät heiluen tiivisiin rykelmiin nuuhkimaan, koskemaan, kokemaan ja tekemään asioita yhdessä; kauppaan, kirkkoon, kapakkaan, markkinoille, messuille, festivaaleille, stadioneille, areenoille, kirpputoreille, kuntosaleihin, raveihin, kahviloihin, gallerioihin, kirjastoihin, kioskeihin, moskeijoihin ja teattereihin. Ellei lämpenemistä ja luonnon tuhoa jarruteta, planeetan elinpiirin järkkyminen tappaa suurimman osan ihmiskuntaa pian tai kohtapuoleen. Keksin, että kytken Savonlinnan kaupunginteatterin Luston näyttelyyn, joka avautuu 2023: tarjoan sinne metsän mytologiaa käsittelevää näytelmää, joka voisi keikkailla myös Luston saleissa tai pihalla. Koronakriisi on ilmaston lämpenemiseen ja siihen tiiviisti kytkeytyvään biodiversiteetin romahdukseen verrattuna pikkiriikkinen ongelma. Messukeskuksen valtava, himmeä holvisto, jossa hiippaili muutama vahvasti maskitettu kuvaaja ja muu toimari, oli mieleenjäävä muotokuva muuksi muuttuneesta maailmasta. Soitin Karjalankallion laavulta, Puruveden rannalta kaverilleni, teatterinjohtaja Jouni Rissaselle, esitin suunnitelman ja sanoin, että poikkean käymässä. Me ihmiset olemme sosiaalisia eläimiä. Juna vei minut opettamaan Limingan taidekoulun teatterilinjalle. Retkeilin lokakuussa Sydän-Savoon Punkaharjulle ja hain käsikirjoitusduuniin Luston metsämuseoon. Koronavirus on loukannut tätä meille, edistyneille isoille apinoille, keskeistä käyttäytymistarvetta ennen kokemattomasti. Ja olot käyvät ihmiskunnalle mahdottomiksi. Nauhoitettavat ja livet striimaukset toteutettiin tyhjyyttään kumisevassa Messukeskuksessa, jossa oli tilaa pitää vaikka sadan metrin turvaväliä lähimmäiseen, jos halutti. Sinne minua veti rahapula, hinku auttaa Suomen pohjoisinta teatteripajaa, taidekoulun legendaarinen maine, Pohjois-Pohjanmaan luonto, ylämäettömät juoksumaastot sekä taiteilija Vilho Lammen legenda. O li keksittävä uusia jippoja parempia aikoja odotellessa. Päätoimisena teatterintekijänä toimeentuloni riippuu siitä, että suuri joukko ihmisiä sullotaan ahtaan auditorion hämärään yskimään
Sekä siinä sivussa, rasismiinsa, sovinismiinsa ja tietämättömyyteensä liittyen, villitä ilmaston lämpenemistä ja aiheuttaa laajamittaista ekologista tuhoa. Koko talo menee kahden viikon karanteeniin.” Sovittiin, että nähdään kun voidaan. . Jouni. Opin uuden sanan infodemia eli informaatioepidemia. Korvien takaa hirttävät piuhat pilaavat koko elämän. Covid-19 nosti esille QAnonin, salaliittoteorioiden ryhmään kuuluvan sairauden. Salaliitto selittää kaiken stressaavan todellisuuden yksinkertaisen satumaisesti – kyllä Q tietää! Salaliitoilla on juureva historia ihmiskunnan ahdistuneissa otsalohkoissa. . Monimutkainen todellisuus ja maailmantilanteen epävarmuus altistavat salaliittoon sairastuvia. ”Näyttelijällä on korona, saimme juuri tietää. Sairastuminen ja kuolemakin on parempi vaihtoehto. A P U | 45 Päätoimisena teatterintekijänä toimeentuloni on sidottu siihen, että suuri joukko ihmisiä sullotaan ahtaan auditorion hämärään yskimään. QAnoniin sairastuneita on rajallinen määrä, mutta netissä riehuvalle ”teorialle” herkistyneitä on rajusti enemmän. Lokakuussa kamppailin löytääkseni hyvän kestomaskin. Epidemiaa on kahta sorttia: misinformaatiota (tahatonta hölmöyttä) ja disinformaatiota (tahallista sumutusta). Mediakasvatus on tulevaisuuden terveyden kannalta vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen. Huuhaa alkoi hiertää pian pahemmin kuin ahtaan maskin kuminyörit. Q-aate sai hänestä arvoisensa messiaan. Tässä kohdassa kertomukseen änkeää väkisin mukaan Donald Trump, joka populistien tyyliin pyrki koko uransa ajan horjuttamaan luottamusta maailman tiedeyhteisöön ja muihin vakiintuneisiin toimijoihin. Tavallisten ihmisten hyväksi havaittua elämäntapaa ovat uhanneet vapaamuurarit, juutalaiset, kommunistit ja globalistit. Pitkälliset (ja hintavat) kokeilut tuottivat toivotun tuloksen ja löysin mallini. Internet on tuonut sumutukseen uudet tehot. Korona siitti verkkoon kauhistuttavan määrän valheita ja mielettömyyksiä. Monet mallit ovat minulle liian ahtaita, ja keittämällä desinfiointi kutistaa ja lisää tuskaa. Patentti on kestänyt samana vuosisatoja: salainen valtaeliitti aikoo ottaa maailman haltuunsa, hävittää rajat ja ruiskuttaa kaikkialle inhaa propagandaansa. Se tarkoittaa suuren informaatiomassan, seassaan valtava määrä potaskaa, leviämistä vikkelästi ja laajalle. Anton Tšehov osasi määritellä ihmistyypin osuvasti jo vuonna 1888: ”Heillä oli kaikilla hieno menneisyys ja erittäin kurja nykyisyys.”. Tämä onneton tunari ja pyrkyri sekoili Yhdysvallat maailman koronatilastojen kärkeen sen ohella, että yritti kaikin voimin oman etunsa vuoksi tuhota liittovaltion demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen. Populismi on purnaamista
Systeemissä on aiempaa enemmän energiaa. Ilman ja meriveden lämpeneminen antaa myrskyille latinkia. 46 | A P U S uomen mittaustilastojen kaikkien aikojen lämpimintä marraskuuta piristi hyvä uutinen, kun hallitus ilmoitti ryhtyvänsä valmistelemaan uusien kansallispuistojen perustamista Sallatunturille ja Evon metsäalueelle. Hyvää marraskuun buumia jatkoi Paavi Franciscus, joka soimasi koronatoimia vastustavia ja kehotti heitä mieluummin osoittamaan mieltään rasismia tai muuta eriarvoisuutta vastaan. S ekä koronaluvut että huuhaa turposivat ylikuumenneen marraskuun lopulla. Tämä tarkoittaa, että Suomi on onnistunut toistaiseksi riskiryhmien suojelussa ja koronapotilaiden hoidossa hyvin. Korona on kolmesta viiteen kertaa kausi-influenssaa tappavampi. Hänen isänsä pakeni 1930-luvulla italialaista fasismia Argentiinaan. Talouden supistuminen on jäämässä vuonna 2020 neljään prosenttiin, kun keväällä pelättiin kahdeksaa. Ainoa vaihtoehtomme on ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin ratkaiseva kytkentä eläinten ja ekosysteemien hyvinvointiin. Huuhaan vastapainoksi on hyvä koota pari faktaa. Uusi, höpöjuttuja jakava koronakampanja ampaisi liikkeelle pääkohtanaan, että tartunnat voi pysäyttää litkimällä vettä, syömällä terveellistä ruokaa, luontoliikunnalla ja hymyilemällä. Hymyilevä hölmöily hyökkäsi tiedettä ja viranomaisia vastaan, eli oli samaa Q-paskaa sokeroidussa paketissa.. Liisa-myrsky riepotteli rotsiani 19. Yhdysvaltalaisen taloustietotoimisto Bloombergin on perustanut Johns Hopkinsin yliopistosta valmistunut monimiljardööri Michael Rubens Bloomberg, joka on liiketoimiensa ohella ehtinyt huseerata New Yorkin pormesHyvää tarkoittavat idiootit kehottivat välttämään maskia ja tapaamaan tuttuja. Trooppisia hirmumyrskyjä on riehunut Atlantilla ennätysmäärä. marraskuuta ja jatkoi vuoden 2020 trendiä. Suomen talous on selvinnyt koronavuodesta poikkeuksellisen hyvin. Franciscus, oikealta nimeltään Jorge Mario Bergoglio, on aiemminkin osoittautunut järkijätkäksi, köyhien puolustajaksi ja kulttuurisen moniarvoisuuden puolestapuhujaksi. Näin sekä luonnon että ihmisen terveyttä vaalitaan. Uutistoimisto Bloomberg rankkeerasi marraskuussa Suomen Euroopan parhaaksi ja sijalle viisi koronan kokonaisvaltaisessa torjunnassa maailman mitassa. Hymyilevä hölmöily hyökkäsi tiedettä ja viranomaisia vastaan, eli oli samaa Q-paskaa sokeroidussa paketissa. Suomessa on vuoden aikana ollut poikkeuksellisen monta myrskypäivää ja nimettyä myrskyä, joista syyskuun puolivälissä raivonnut Aila oli rajuin. Ja pitää kokonaisuudesta hellää huolta. Tämä riittää EU-vertailussa voittoon. Reipas paavi on rautatietyöläisen poika ja poliittinen pakolainen. Uutistoimisto Bloomberg. Hyvää tarkoittavat idiootit kehottivat välttämään maskia, tapaamaan paljon tuttuja ja halaamaan vastaantulijoita. Tilastojen mukaan koronaan kuolee länsimaissa noin 0,4 prosenttia sairastuneista. Suomessa koronakuolleisuus on pienempi, välillä 0,2-0,3 prosenttia
Artikkeli tieto oli todennettua, ja siinä käytetyt arviointi perusteet vaikuttivat päteviltä. Covid19 tappoi vuonna 2020 Suomessa reilut viisisataa ihmistä ja koko maailman 7 800 miljoonasta ihmisestä ehkä 1,7–1,8 miljoonaa yksilöä. Sala liittoteoreetikkojen on helppoa keksiä uusi teoria päivässä, kaksi parhaassa. R iesa painaa päälle vuoden 2020 lopussa hellittä mättömästi. Sen on hyvä elää ja kuollakin hiukan kevyempi.” ?. Hänen kanssaan voin seurus tella ilman kasvomaskia. Samaan malliin on jatkettava. Tällainen ajatus on yhtä pähkähullu kuin QAnonin houreet avaruuden liskoista, jotka ovat soluttau tuneet universaaliin ”valtaeliittiin”. Se on paljon ja se on vähän. . tarina ja sekä republikaanien että demokraattien jäsenenä. Syrjäinen Ruotsin itäkolkka eli nykyinen Suomi säästyi vitsaukselta. Tämä maailmamme, kaikista ongelmistaan ja risai suuksistaan huolimatta, on edistynyt huikeasti ensim mäisen maailmansodan ajoista, keskiajasta puhumat takaan. Vietän vuodenvaihteen vanhan ystäväni Anton Tšehovin seurassa. A P U | 47 . Löysinkö salaliiton, jossa korona tauti paljastui Johns Hopkinsin yliopiston juoneksi, jonka tavoitteena on Trumpin kaataminen ja maailman hallinta! En löytänyt. ”Niin että on se hyvä, ystäväni, jos jolla kulla on kolme järkeä. Espanjantauti, linnuista tai sioista tarttunut virusperäinen influenssa, saattoi niittää 1918–1920 jopa sata miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Ilman suojelutoimia ja lääketiedettä kuolinluvut voisivat olla satakertaiset. Tiedon elämää ylläpitävät aseet sekä rajat ylittävä tieteellinen ja poliittinen yhteistyö ovat pitäneet koronan, erittäin tappavan taudin, kurissa. Nykymaailmassa kaikki liittyy kaikkeen ja sekalainen ”tieto” virtaa vuolaasti. Musta surma, rotan kirpuista ihmiseen tarttu nut, Euroopassa vuosina 1346–1353 riehunut bakteeriperäi nen zoonoosi tappoi arviolta 50 miljoonaa ihmistä eli puo let väestöstä. Maailman väkiluku oli tuolloin pari miljardia, neljäsosa nykyisestä. Tämän viisaan lääkä rin mestarinovellissa Aro esitetään kolmen jär jen oppi: yksi on synnynnäinen, toisen saa opiskelemalla ja kolmas seuraa hyvästä elä mästä. Suomi voi olla ylpeä. Michael Bloomberg on juutalainen, tukenut Johns Hopkinsin yliopistoa yli miljardilla dollarilla ja kan nattanut Joe Bidenia. Uutistoimisto Bloombergin artikkelissa maita vertailtiin kymmenellä eri mittarilla, joissa korostuivat vastoinkäymi sistä selviämisen kyvykkyys ja vähäiset haitat sekä liike elämälle että yhteiskunnalle. Hetkinen. Se vei hautaan 20 000 suomalaista. Koronatilanne heikkeni vuoden lop pua kohti, vaikka sentään tasoittui ennen joulua
Koronaviruspandemiaan herättiin Suomessa hiljalleen, ja maaliskuun puolivälissä kaikki muuttui. Koulut suljetaan ja liikkumista suositellaan rajoitettavaksi. Ensimmäinen suomalaisella todettu koronavirustartunta. 16.3. Pandemia tarkoittaa sitä, että tartuntatautiepidemia on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Nainen oli saanut virustartunnan ulkomaanmatkalla. Keväällä testaaminen on vähäistä. Monet tartunnan saaneet ovat lomailleet Itävallan Tirolissa. Jatkotartuntoja ei todeta. Hänellä todetaan koronavirustartunta. 26.2. Ravintolat suljetaan koko maassa 4. HUHTIKUU. Kuolleisuuden huippu saavutetaan huhtikuun lopulla. Uudenmaan sulku puretaan 15. Suurin osa tapauksista on toipunut hyvin, eikä kuolemantapauksia ole raportoitu.” Koronaviruspandemia on alkanut, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO tiedotustilaisuudessaan. Välttämättömäksi katsottu liikenne pääsee läpi. Tapauksia jää paljon huomaamatta. huhtikuuta, kun sen jatkamiselle ei ole laillisia perusteita. Nainen toipuu sairaudesta. 11.3. Potilasmäärien huippu on 9. Uusimaa mottiin. 28.1. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa todettu tartunta. ”Sairastuneiden oireita ovat olleet lähinnä kuume ja hengen ahdistus. Poikkeustilassa Suomi on ollut aiemmin toisen maailmansodan aikaan ja pari vuotta sen jälkeen. Koronaviruksen ensimmäinen aalto saavuttaa huippunsa huhtikuussa Suomessa. Poliisi valvoo tiesulkuja armeijan avulla. Koronaepidemia on vaikein Uudenmaan maakunnassa, joten liikenne maakuntaan ja sieltä pois katkaistaan. teksti S A MMEL I HEIK K INEN kuvitus TA N JA P EL L IK K A Ensihoitoyksikkö kohtaa tehtävässään Saariselällä Lapissa kiinalaisen turistin, jolla on hengitystieinfektioon liittyviä oireita. WHO:n julistuksen aikaan koronavirustartuntoja on todettu 110 000 ja tautiin on kuollut yli 4 000 ihmistä. 28.3. 32-vuotias nainen viedään Rovaniemelle testattavaksi. Sen jälkeen potilasmäärät vähenevät hiljalleen. Todettujen tartuntojen määrä alkaa laskea hitaasti kuun alkupuolella. Poikkeustilanteisiin luotu valmiuslaki otetaan käyttöön ensi kerran maamme historiassa. Kiinan Wuhanissa on havaittu vuoden alussa kuutisenkymmentä keuhkokuumetapausta, jotka on aiheuttanut uusi koronavirus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedottaa. Suomessa on havaittu 65 tapausta. huhtikuuta. Matkustaminen ajetaan alas, rajat suljetaan niin nopeasti kuin mahdollista. Suomi suljetaan, kertoo hallitus tiedotustilaisuudessaan. Lapin keskussairaalassa ryhdytään jäljittämään ihmisiä, joiden kanssa sairastunut on ollut tekemisissä. Kesä meni rauhallisesti, kunnes tilanne taas heikkeni vuoden lopulla. Yli 10 hengen kokoontumiset kielletään. päivä: sairaalassa on 244 ihmistä ja tehohoidossa 82. Helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa todetaan lisää tartuntoja, suurimmaksi osaksi ulkomailta saapuneilta ihmisiltä. 48 | A P U Kulkutaudin ja poikkeustilan vuosi Vuosi 2020 ei alkanut erityisen räjähtävästi. 9.1
3.9. Asiantuntijat kuvailivat maan olevan edelleen veitsenterällä. Epidemiatilanne on pahentunut Suomessa syyskuusta lähtien. HEINÄKUU 24.8. A P U | 49 . Heinäkuussa löytyy päivittäin yleensä alle kymmenen tapausta. Uudenmaan todetaan joutuneen koronaepidemian leviämisvaiheeseen. Rajoituksia jatketaan ainakin 10 tammikuuta saakka. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Brasiliassa tilanne on paha. Sovellusta on ladattu parin viikon jälkeen pari miljoonaa kertaa. Ravintoloille sallitaan 22. Yli kymmenen hengen yleisötilaisuudet kielletään. Koronavilkku-sovellus otetaan käyttöön. 16.6. Hankalimpaan tilanteeseen, eli leviämisvaiheeseen joutuvien alueiden kehotetaan muun muassa kieltävän yli 10 ihmisen kokoontumiset ja keskeyttävän ryhmäharrastukset. Lähiopetukseen paluu ei tuo merkittävästi lisää koronavirustartuntoja. Maakunnassa päätetään lopettaa aikuisten liikuntaharrastus kunnan tiloissa ja siirtää toisen asteen opiskelijat etäopetukseen. 14.5. Esimerkiksi kunnan tarjoamia palveluita voidaan rajoittaa ja ravintoloiden aukioloa lyhentää. Kansallinen opetuksen arviointikeskus julkaisee myöhemmin joulukuussa raportin, jossa kerrotaan, että etäopetus heikensi opetuksen tasaarvoa. Opettajien ammattijärjestö OAJ vastustaa koulujen avaamista. Maskin käyttöä suositellaan. Mitä pahemmassa tilanteessa alue on, sitä tiukempiin toimiin epidemian torjunnassa ryhdytään. Tartuntoja löytyi hieman vähemmän kuin kuun alussa. Epidemiantorjunnan kolmiportainen malli julkistetaan: alue voi olla perustasolla, kiihtymisvaiheessa tai leviämisvaiheessa. Epidemiatilanteen vuoksi sille ei ole enää laillista perustetta. Heinäkuun alusta lähtien sallitaan yli 500 ihmisen ulkotilaisuudet, jos niissä voidaan rajata eri alueita. Ravintoloissa anniskelu on lopetettava kello 22. Hallitus antaa etätyösuosituksen koko maahan ja tarkentaa eri tasolla olevien alueiden toimia. Alle 50 ihmisen kokoontumiset sallitaan. Matkustusrajoituksia tiukennetaan taas. Sovelluksen avulla kansalaiset voivat saada tietoa altistumisestaan koronavirukselle. 15.10. 25.11. Uusia tapauksia kuitenkin todettiin satoja päivässä, eikä tauti tilanne helpottanut samaa tahtia koko maassa. 1.6. Pääministeri Sanna Marin muistuttaa, ettei epidemian uhka ole vielä ohi. Hallitus luopuu valmiuslaista. 31.8. JOULUKUU. kesäkuuta alkaen aukiolo aamukahteen saakka. Kouluissa palataan lähiopetukseen. Kirjastot, uimahallit, huvipuistot, ravintolat ynnä muut saavat taas avata ovensa. Suurissa osissa maata koronavirustartuntoja ei juurikaan havaita. Suomi avautuu. Koronavirustilanne heikkenee maailmalla ja Euroopassa vauhdilla, mutta Suomessa tartuntoja todetaan elokuussa edelleen varsin vähän, keskimäärin parikymmentä uutta tartuntaa per päivä. . . Kesä on rauhallinen koronaepidemian suhteen. Kesän loppua kohti myös Euroopassa tilanne heikkenee taas. Koronatilanne näytti tasoittuvan Suomessa joulun alla. Jo valmiiksi heikoilla olleet oppilaat kärsivät. Kotimaanmatkailun välttämissuositus kumotaan
On kovaa väsymystä, sumuinen mieli ja vaikeuksia ymmärtää asioita. Yhtään ei tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Sen Siponen muistaa, mutta muuten unohtelu on tavallista. Nyt kahvi maistuu ja haisee hirveälle. teksti MIL K A S AU VA L A kuvat A N T T I R A AT IK A IN EN M uisti pätkii ja silmä lasit ovat hukassa. On ollut pakko hyväksyä, ettei kukaan tiedä, toipuuko hän vai jääkö oireita loppuelämäksi. Hän meni koronatestiin kaksi päikuukautta koronaa 8 Minna Siponen ei arvannut, että korona jättäisi oireita kuukausiksi. – Oireet aaltoilevat. Tauti alkoi kuumeella ja huonolla ololla. Hengenahdistusta, vatsakramppeja, päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, hiustenlähtöä sekä lihasja nivelkipuja, jotka herättävät yöllä. Englanniksi niistä kärsiviä kutsutaan nimellä longhaulers ja sairautta nimellä long covid . Siponen tarjoaa teetä ja mustikkapiirakkaa kotonaan Nurmijärvellä. Kerran, kun Siponen tuli kaupasta, auto oli käynnissä parkkipaikalla. Apu haastatteli Siposta ensimmäisen kerran elokuussa. Se on yksi koronaviruksen jättämistä oireista, jotka jatkuvat yhä, kahdeksan kuukautta tartunnan jälkeen. Otan särkylääkettä. Ennen sairastumistaan hän rakasti kahvia. Taloa ympäröi peltojen ja metsien luoma rauha, joskin ajaessa pitää osata varoa peuroja. Syksyn aikana oudot oireet ovat jatkuneet. Kurkkuun sattui ja yskitti, mutta vain vähän. Se ei toteutunut. 50 | A P U Toisinaan Minna Siposella on sumuinen mieli. Silmät saattavat yhtäkkiä tulla aivan punaisiksi ja verestäviksi, ja palautua taas ennalleen. Sitä kului monta kuppia päivässä. Myös Suomessa on alettu puhua pitkästä koronasta. – Ne haittaavat elämää tietenkin mutta olen oppinut olemaan niiden kanssa. P erusterve Siponen sairastui toukokuun alussa. Silloin hän toivoi pääsevänsä palaamaan pian töihin. Hän kärsii koronaviruksen jättämistä oireista vielä kahdeksan kuukautta tartunnan jälkeen. On hyviä päiviä, jolloin jaksan käydä kyläilemässä, ja on huonoja päiviä, jolloin on jo hyvä saavutus, että pääsee aamulla sängystä ylös, kertoo Minna Siponen, 49. – Olen tajunnut, että elämässä pitää pyrkiä tekemään asioita, joista nauttii, koska yhtäkkiä se voi olla mahdotonta.. Hyvinäkin päivinä on päänsärkyä ja lihasja nivelvaivoja. Puhelin tai rahapussi jää kotiin, ruoka mikroon tai avaimet auton rattiin – tai vielä hullumpaa. Koronaviruksen pitkittyneet oireet ovat maailmanlaajuinen ilmiö
. A P U | 51 ?
Ystävät ja perheen vanhemmat lapset toivat ruokaa oven taakse. Siitä tuli turvaton ja pelottava olo. Ammatti: lähihoitaja, työskentelee päivä kodissa . Siellä he vain olivat, söivät valmisruokia kertakäyttöastioista, nukkuivat päiväunia. – Aloin vasta kotona prosessoida sitä, että olisin voinut jäädä sinne, olisin oikeasti voinut menehtyä, hän kertoo. Siponen oli karanteenissa viikon sairaalasta kotiutumisensa jälkeen. Sairaalassa Siponen oli keskittynyt hengittämiseen – selviämiseen. Mies oli Minna Siponen . Alkaisi toipuminen. Oli kauhea pettymys, kun niin ei tapahtunut. Pelko tuli vasta myöhemmin. Kun viime keväänä päivähoidossa olevien lasten määrä väheni, hänet siirrettiin töihin muistisairaiden vanhusten osastolle. Harrastukset: kunto salilla käyminen, lenk keily, jumpat, mökkeily ja asuntovaunuilu. – Aluksi kun kerroin oireistani lääkäreille, he eivät tienneet mitään. Kun Siponen käveli 20 metrin matkan rantaan katsomaan, tuleeko saalista, jalat olivat pettää ja oli pakko ottaa astmalääkettä. Tänä syksynä hän sai myös varsinaisen astmadiagnoosin. Pikkuhiljaa mieleen alkoi myös nousta sekavia muistikuvia teho-osastolta. K un Minna Siponen pääsi sairaalasta, hän oli hyvin heikko. Kymmenentenä sairastamispäivänä hän lähti käymään päivystyksessä – tai niin hän ajatteli. Kuusi ensimmäistä olivat negatiivisia. – Epäilin koronaa, koska tiesin, mistä olin voinut sen saada. Siitä hänellä ei ole muistikuvia. Myöhemmin lääkärit arvelivat, että näytteenotto ei ollut osunut kohdilleen, kun virus oli edennyt elimistössä. Rankka kokemus alkoi painaa mieltä. Perhe: 7 lasta, 2 lasten lasta. Lääkkeen Siponen sai, kun hän kotiutui sairaalasta. Vaikka oireilu jatkui, koronavirusta hän ei voi lääkärien mukaan enää tartuttaa. Siponen on mukana kahdessa Husissa tehtävässä tutkimuksessa. Siponen käytti kaikkia suoja varusteita: suojatakkia, myssyä, kaksia hanskoja, suuja nenäsuojainta, laseja ja kenkäsuojia. toukokuuta. 17-vuotias poika ei sairastunut. 52 | A P U vää oireiden alkamisen jälkeen. Perheessä on myös koira, kolme kissaa, käär me ja torakka. – Toiseksi nuorin lapseni juoksi perääni ja kysyi: äiti, ethän sä kuole. S iposen vointi huononi. Sanoin, että en, käyn vain lääkärissä ja tulen sitten takaisin. . Siponen kokee saaneensa hyvää hoitoa sairaalassa ja työterveyshuollossa, vaikka moniin kysymyksiin ei ole vastauksia. Lisäksi heillä on kaksi tukilasta, jotka viettävät kerran kuussa viikonlopun perheessä. Nyt koronaoireiden pitkittyminen tunnetaan jo hieman paremmin, vaikka syitä siihen ei vieläkään varmuudella tiedetä eikä mitään tiettyä hoitoa ole. Makuja hajuaisti katosivat. S iposen sairaus todettiin työperäiseksi. Siellä hän hoiti myös koronapotilaita. Siposen työpaikka on päiväkodissa 1–4-vuotiaiden ryhmässä. Siponen otti pojat mukaansa ja lähti perheen kesämökille. – Kukaan ei silti tiedä, toivunko tästä ennalleni vai jääkö oireita loppuelämäksi. Pojat uivat ja kalastivat. Samaan aikaan kotona miehelle ja 9ja 11-vuotiaille pojille nousi kuume. Olinkin sairaalassa 2,5 viikkoa. Miehellä todettiin koronatartunta, mutta lapsia ei testattu. Kuusi ensimmäistä olivat negatiivisia. Kurkkuuni nousi limaa, mutta en voinut tehdä mitään, koska suussani oli hengitysputki. Siposilla on seitsemän lasta, joista neljä asuu jo omillaan. Siponen kiittää etenkin työterveyslääkäriään, joka on etsinyt tietoa eikä ole vähätellyt. Siitä huolimatta tauti tarttui häneen. Sama tapahtui lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa. töissä ja kävi välillä hakemassa pyykit kotiin pestäväksi. Vasta tehohoidossa keuhkoista otettu testi vahvisti tartunnan. Siponen selvisi ja pääsi sairaalasta kotiin 30. Asuinpaikka: Nurmijärvi . Diagnoosi on yhä covid-19-virusinfektio. Minna Siposelta otettiin seitsemän koronatestiä. Perhe sairasti eristyksessä samalla, kun äiti oli tiedottomana sairaalassa. Hän toivoo, että niissä saadaan lisätietoa ja apua sairastuneille. Tulos oli negatiivinen. Olen myös nähnyt unia, joissa olen sairaalassa ja yritän repiä irti letkuja ja piuhoja. Hän ajatteli, että nyt piina olisi ohi. On kuitenkin epäselvää, kuinka kauan ne säilyvät ja suojaavat. Minna Siposelta otettiin seitsemän korona testiä. Siposelle on tehty pään magneettikuvaus, keuhkokuvaus ja puhallustestit, muistitesti ja neurologisia tutkimuksia, otettu verikokeita ja etsitty vastaaineita, joita löytyi. Ikä: 49 . Seuraavana päivänä Siponen joutui tehohoitoon ja hengityskoneeseen. – Harhoista, joita näin, pelkotiloista, hälyttimistä, jotka huusivat, ja siitä, kun vieressä olevaa yritettiin herätellä. Se yllätti. Poikien kesäloma oli juuri alkanut. Syyskuussa hänen sairauslomaansa jatkettiin kuukaudella
Vaikka kokonaisuudessaan vointi näyttää menevän parempaan suuntaan, tällaiset takapakit koettelevat. Lapset ovat joutuneet ottamaan enemmän vastuuta itsestään. Tammikuussa Siposen on tarkoitus palata töihin, aluksi neljäksi tunniksi päivässä. Siponen iloitsi, että pystyi taas siihen. Aluksi hän on kokeillut sitruunan ja neilikan haistelua. Minna Siposen on pitänyt hyväksyä, että hyvinäkin päivinä päätä, lihaksia ja niveliä särkee. Seuraavana päivänä vointi romahti. – Silloin mietin, tulenko koskaan ter veeksi, eikö tämä ikinä lopu. Minna ja kuopus Sisu, 9, leipoivat pipareita.. Niitä on keittiön kaapeissa entuudestaan. Koska kyseessä on uusi tauti, olen joutunut selvittämään asioita paljon ja päätöksen saaminen on vienyt pitkään. Helppoa se ei ole silti ollut. Hiljattain Siponen oli hajutestissä. – Haluan töihin, oli mitä oli. Siposella on ollut niitä useita, muutama pidempi ja lisäksi sellaisia, jotka tulevat ja menevät. Mutta sai rauttaan Siponen ei toivoisi lastensa murehtivan. Jos äiti on voinut aamulla huonosti, pojat ovat teh neet aamutoimet itsenäisesti ennen kou lua. Kyllä tänä aikana on visat vin gutettu ja säästöt käytetty. Ne on ollut hyväkin oppia. – Tein silloin lyhennettyä työaikaa, joten olen saanut vähemmän kuin palk kani on nyt. Sai rastumisen jälkeen ajatuskin niistä oli mahdoton. Yhtenä päivänä he kulkivat kahdeksan kilometriä. Syksyllä hän alkoi käydä varo vasti kuntosalilla. Joskus hän jaksaa tehdä tunnin treenin, joskus taas vain maata rentoutuslaitteessa. M inna Siposen pitkittyneet oireet ovat vaikuttaneet koko perheeseen. Työ on tär keää mielialan vuoksi. Se oli helpotus. Ounasjoki virtasi vieressä, ja mai semat olivat upeat. Aluksi vakuutusyhtiö olisi laskenut kor vattavan palkkasumman kolmen vuoden takaisista ansioista. Nyt hänellä on hajuaistin harjoittelu ohjeet, johon kuuluu ruusun, sitruunan, eukalyptuksen ja neilikan säännöllistä tuoksuttelua. Erilaisia keuhkojen ja sydämen tutkimuksia on tulossa. Kun olen välillä käynyt päivä kodilla, he juoksevat portille ja huutavat, että Minna tulee, Minna tulee. Tällaista oireiden palaamista voimak kaina kutsutaan relapsiksi. Koska Siposen korona on ammattitauti, hän on saanut korvausta työnantajan vakuu tuksesta. Ikävöin hullun hauskoja työkavereitani ja päiväkodin lapsia. K uukausien sairastaminen ja työkyvyttömyys vaikuttaa myös talouteen. Ennen koronaa Siponen kävi kunto salilla pari kolme kertaa viikossa ja lisäksi jumpissa ja bodycombattunneilla. Esimerkiksi nahkaa ja mausteita hän ei haistanut. Hiljattain selvisi, että vakuutusyhtiö maksaa takautuvasti puuttuvat eurot. S yyslomalla perhe lomaili Lapissa, porotilalla Raattamassa noin 80 kilometriä Kittilästä pohjoiseen. uudelta tartunnalta. – Sain hirveän päänsäryn, jota kesti kaksi viikkoa. Rasitus lau kaisi ne. 15:stä testituoksusta hän tunnisti kuusi. A P U | 53 . Kädet ja ranteet olivat tosi kipeät, ja pitkin kehoa tuli kipukohtauk sia, jotka vaihtoivat paikkaa
Minna Siponen ei suostu pelkäämään vaan haluaa elää mahdollisimman tavallista arkea. – Harmittaa, kun tajuan, etten ole saanut mitään aikaiseksi päivän aikana, koska tiedän, että kohta mieheni tulee kotiin ja tekee kaiken. Hänelle on sanottu: Näytät ihan hyvältä ja terveeltä. Saitpahan pitkän kesäloman! Se tuntuu vähättelyltä, vaikka tarkoitus olisi kannustaa. Hänen on ollut vaikea hyväksyä, ettei ole yhtä aikaansaava kuin ennen. Y stävät ovat olleet Siposelle tärkeä tuki. Onneksi hän huomaa, kun olen väsynyt, Siponen sanoo. Pitkä sairaus on ollut kasvun paikka myös Siposelle itselleen. – On tärkeää, että voi puhua ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet saman. Sekin tuskastuttaa. – En syytä tästä ketään. Mutta toivon, että ihmiset ymmärtäisivät, ettei koronavirus aiheuta vain pikkuflunssaa. Osa sairastuu vakavasti, ja osalle jää oireita pitkäksi aikaa. Työ on tärkeää mielialan vuoksi. Siposella on yksi vakavan koronan sairastanut kaveri, ja hän on tutustunut muutamaan muuhun Facebookin vertaistukiryhmän kautta. Mutta ei voi mitään. Hän on aina tehnyt paljon: puuhastellut perheen kanssa, ollut mukana koulun vanhempainyhdistyksissä ja Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminnassa, lähtenyt kahville tai teatteriin tai auttanut, kun ystävä pyytää. – Kun pääsin pois teholta, ystäväni Saija lähetti minulle sairaalaan pussukan, jossa oli lehtiä, karkkia ja kortti. On paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä kokemuksiani. Olen sanonut, että nyt olen kotona mutta kohta palaan taas töihin. Puhumme puhelimessa melkein joka päivä. Osalla paistaa läpi, että mitä vouhotat. 54 | A P U – Yritän siksi olla surkuttelematta tilannettani. . He tykkäävät pelata yhdessä korttipelejä ja lautapelejä.. – On pitänyt opetella ymmärtämään, ettei ole oma vikani, ettei parantuminen ole edennyt niin kuin olen ajatellut. Nyt on ollut pakko opetella sanomaan ei ja laittamaan oma jaksaminen etusijalle. Kotityöt perheessä on aina jaettu, mutta välillä mies tekee nyt enemmän. Minulla oli huono tuuri. – Ulkokuori ei kerro siitä, mitä koen sisältä. Vielä ei tiedetä, kuinka kauan koronatartunnan saaneen vastustuskyky säilyy ja mitä tapahtuu, jos tautiin sairastuu uudelleen. ”Haluan töihin, oli mitä oli. Hän on niin monta kertaa nostanut minut ylös suosta tämän sairauden aikana. Hän yrittää ajatella, että vielä hän toipuu. Eihän voi elää niin, että koko ajan huolehtisi. Ikävöin hullunhauskoja työkavereitani ja päiväkodin lapsia.” Minna Siponen toivoo, etteivät Sisu, 9, ja Santtu, 11, murehtisi äidin sairautta. Heistä ei pysty puhumaan kuivin silmin
Silti maskin takana on turvallisempi olla. . Tulipunainen amaryllis kävisi psyykenlääkkeestä. Kokemus oli raju ja hyvä. Joulukuusi on ilmestynyt monen kotiin jo marraskuussa. Maskia käytän, vaikkei se kuulemma suojaa sen kantajaa vaan muita. Tämä on myös kuulemma yhtenäistänyt kansaa. kun maskillinen oli huomauttanut, että pitäisi käyttää maskia. Onneksi välissä oli ihana kesä. . Ei tuntunut kivalta. Jonakin päivänä kasvomaskien takaa tullaan pois. Hautajaisiin osallistui vain oma perhe. Hyvä, että voi tuudittautua johonkin. Sitä paitsi kotioloissa uskalsi itkeä estottomammin. Voin kertoa, että on kohdattu jo ennen koronaa. Itsestäni en jaksanut pitää huolta. Aikaisemmin pidin sitä järjettömänä, koska kukat kuihtuvat niin nopeasti. Miksi en huomaa sitä. Osallistuin siihen yksin tietokoneen äärellä. Jotkut ystävistä ovat sairastuneet, onneksi kaikki lievästi. Sen valo riitti pitkälle. A P U | 55 . Nyt tuntuu, että kuihtuu itse, ellei saa kukkia. Tuntui kuin olisi oikeasti ollut paikalla. ihana kummisetäni kuoli hiljattain. Kevät oli pahin aika. Maalla asuva kollegani sai viruksen, vaikka ei juuri poistunut kotoaan ja suurinpiirtein ui käsidesissä, kuten hän ilmaisi. No, ei tietenkään tunnu. Kun kahvilat menivät kiinni, istuin tavaratalojen sisustuosastojen tuoleissa kirjoittamassa. ”Miksi minä, miksi ei joku yökerhokiitäjä?” hän kysyi. Niin minäkin. Turvavälien pitäminen ei minua niinkään häiritse. Sekin voi tuntua uhkaavalta. Pietarissa maskiton mies oli puukottanut maskillisen raitiovaunussa. Siunaustilaisuus striimattiin. Eräs vesikävelyä harrastava ystäväni oli tosin vähällä potkaista kuusen nurin, kun oli niin raivoissaan uimahallien sulkeutumisesta. Miksi pestä tukka, kun ketään ei tapaa. Mihinkään ei maasta pääse. Ehkä se yhtenäistyminen näkyy vasta, kun pahin on ohi. Puheenaiheista ei ole pulaa, mutta vastapainoksi meistä on tullut toistemme kyttääjiä. Tuudittaudun valheelliseen turvallisuudentunteeseen. Itse olen tuhlannut kukkiin enemmän kuin koskaan ennen. Monet lohdutukseksi tarkoitetut ajatukset tuntuvat kuitenkin surkuhupaisilta. Eniten kaipaan matkustamista. ”Tämä on kuulemma yhtenäistänyt kansaa. Todella läheisten halaamista olen jatkanut. T ässä ollaan edelleen. Keskellä korona-aaltoa. Kuten: ”Nyt on aikaa ja rauhaa kohdata itsensä”. kerran taksikuski oli paljain naamoin. . ”Vaikka sen rokotteen sivuvaikutuksena puhkeais suuhun torahampaat, niin mää otan sen”, hän sanoi. Sitä toista, johon en suostunut millään uskomaan. Nyt olen pessyt sen joka päivä, että tuntisin itseni ihmiseksi. ymmärrän miksi jotkut yrittävät löytää tästä hyvää. En uskaltanut pyytää, että hän panisi maskin. Tältäkö tuntuu elää diktatuurissa. Niin pääsin välillä muualle. Hermot ovat kireällä yhdellä sun toisella. Puolituttujen halailu on joutavanpäiväistä. kun on pakko olla kotona, kodin haluaa tehdä kodikkaaksi. Siitä olisi voinut tulla kohtaus. Ja oli totta kai katkera. Miksi en huomaa sitä?” Torahampaat K U V IT U S M A X IM U S IK , K U V A H A N N E S P A A N A N EN Kolumni ANNA-LEENA HÄRKÖNEN ON KIRJAILIJA, NÄYTTELIJÄ JA KÄSIKIRJOITTAJA.. Kummisetäni tytär asuu rokotevastaisella seudulla mutta aikoo rynnätä rokotukseen heti, kun pääsee
UUDENMAAN ALUEELLISET RAJOITUKSET VOIMAAN 27.11. 15.10. ARVIO TARTUNTOJEN TODELLISESTA MÄÄRÄSTÄ (Perustuu THL:n HUS-alueen tartunnoista tekemään mallinnukseen*) VALMIUSLAKI VOIMASSA (17.3.–14.6.) THL:LLE ILMOITETUT KORONATESTILLÄ VARMENNETUT TARTUNNAT (7 pv liukuva keskiarvo) KIIHTYMISVAIHEEN UUDET AUKIOLORAJOITUKSET VOIMAAN 8.10. 15.5. 1.4. 15.7. 1.11. 15.12. 15.6. graf iikka J U US O KO P O N EN Erityisesti keväällä tartuntojen todellinen määrä oli moninkertainen verrattuna testeissä löydettyjen tartuntojen määrään.. Keräsimme koronavuoden tärkeimmät luvut yhteen. 1.9. 1.10. 15.2. 30.11. 15.8. *) HUS-alueen osuuden koko maan todellisesta tartuntojen kokonaismäärästä oletetaan tässä arviossa olevan sama kuin sen osuus THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista varmennetuista tartunnoista. 15.4. 1.7. PÄIVIT TÄINEN UUSIEN KORONATARTUNTOJEN MÄ ÄRÄ SUOME SSA VIRUKSEN VAUHTI Korona on edennyt Suomessa kahdessa aallossa. 1.5. 15.11. 1.8. 56 | A P U 200 600 400 1 000 800 1 400/pv. 1 200 1.3. 1.6. 15.9. 15.3
viikko 49 30.11.–6.12. Kuviossa mukana ovat kaikki kuolinsyyt, jotta vertailuun saataisiin mukaan kaikki kuolemat, joihin korona on voinut vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti.. 80–250 1–10 / 100 000 AS. 12 16 20 24 28 32 36 40 44 26.11.–1.12. 37 3.7.–13.9. Eri aikoina ikäjakauma on vaihdellut, mutta pienten lasten osuus on pysynyt matalana, vaikka suhteessa väestöosuuteensa lapsia testataan eniten. A P U | 57 1 200 henkilöä/viikko 1 100 900 KUOLLEET 2020 (3 viikon liukuva keskiarvo) YLIKUOLLEISUUS 40 000 1 000 N (katkaistu asteikko) 8 17.–23.2. EI TARTUNTOJA 40–80 . KUOLLEISUUS KESKIMÄÄRIN 2010–19 (vuoden 2020 väkilukuun suhteutettuna) viikko viikko 14 30.3.–5.4. Sairastuneiden ikäjakauma viideltä viikolta. KORONAVIRUK SEN ILMA ANTUVUUS SARA ANH OITOPIIREIT TÄIN SAIRA STUNEIDEN IK Ä JAK AUMA KUOLLEE T VIIKOT TAIN (VIIKOT 8–4 4) Kartat esittävät testeillä varmennettujen tapausten määrän eri osissa maata (uutta tartuntaa / vko / 100 000 as.) suhteutettuna sairaanhoitopiirien asukaslukuihin. 32 3.–9.8. 41 5.10.–11.10. . 60– 23 % 50–59 19 % 40–49 18 % 5 % 30–39 16 % 20–29 18 % 60– 11 % 50–59 8 % 40–49 16 % 7 % 5 % 30–39 34 % 20–29 17 % 60– 10 % 50–59 10 % 40–49 10 % 10–19 28 % 30–39 13 % 20–29 26 % 60– 14 % 50–59 13 % 40–49 15 % 10–19 14 % 0–9 6 % 30–39 18 % 20–29 21 % 7 % 50–59 9 % 40–49 12 % 10–19 13 % 30–39 14 % 20–29 43 % VIIKKO 14 (30.3.–5.4.) VIIKKO 41 (5.10.–11.10.) VIIKKO 49 (30.11.–6.12.) 20–40 10–20 YLI 250 / 100 000 AS. Ajankohdiksi on valittu kevään tartuntamäärien korkein viikko, Vaasan syksyn tartuntaryppään huippuviikko ja vertailuviikko loppusyksystä
P andemia on herättänyt monissa ihmisissä ahdistusta. Hän arvelee tartunnan tulleen Ruotsista. 58 | A P U Rokotteista, rakkaudella THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ymmärtää korona virukseen liittyviä pelkoja mutta toivoo, että pandemiasta jää jäljelle myös uusia tapoja tutkimuksen tekemiseen – sekä entistä parempia rokotteita. Se on maistu nut oudolta. Tämä tuli esiin THL:n tutkimuksessa, jossa haastateltiin koronatar tuntoja kokeneiden perheiden jäseniä, myös lapsia. Esiin nousi paljon pelkoa ja epätietoisuutta – sitä, että oli jääty yksin. Nohynekin mieskin sairastui koronaan ja kärsi niin pahoista oireista, että Nohynek pelkäsi tämän kuolevan.. Hän kävi myös täpötäydessä valokuva taiteen museossa Fotografiskassa. Hänen miehensäkin sairastui koronaan ja kärsi niin pahoista oireista, että Nohynek pelkäsi tämän riskiryhmä läisenä kuolevan. Nohynek sai koronavirustartunnan. Maaliskuussa Nohynek oli työmatkalla Tukholmassa, jossa hän osallistui kan sainväliseen kokoukseen ja illalliselle. teksti MIN N A U USI V IR TA kuvat A N T T I R A AT IK A IN EN K eväästä lähtien Tervey den ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek ei ole pystynyt juomaan kahvia. – Tiedän, millaista on sairastua vaka vaan virustautiin. Nohynek vertaa koronavirusinfektiota vuonna 1998 sairastamaansa dengue kuumeeseen, joka vei viikoksi sairaalaan. Jos olisin itse ollut tolpillani, olisin pakottanut hänet sairaa laan, mutta olin liian väsynyt siihen. Samanlaista tässä oli se mieletön väsymys ja voimattomuus, särky ja omituiset tuntemukset. Vilunväreet, huono olo ja päänsärky, ripuli ja yskä vaivasivat ensin, toisella vii kolla iski kova väsymys. Nohynekin on helppo ymmärtää tällai sia tunteita. Esimerkiksi yli 70vuoti aisiin kohdistuneista rajoituksista säädet tiin keväällä ilman, että arvioitiin, miten Hanna Nohynek tietää, että häneltä löytyy koronan vasta-aineita, koska hän on luovuttanut verta usean tutkimuslaboratorion vastaainetutkimuksen pystyttämiseen epidemian alussa. Kaiken kaikkiaan Nohynek sairasti kolmisen viikkoa, ja sen jälkeen täysi toipuminen kesti aikansa. – Mieheni oli niin huonossa kunnossa, ettei hän pystynyt nukkumaan makuulla yskänpuuskien takia. Nohynekin mielestä pelko on osin ohjannut myös virallisia suosituksia pan demian aikana
A P U | 59 ?
tavia: on tarpeeksi analytiikkaa sekä kir joittamista ja toisaalta kokouksia. Työpaikalle hän pyöräilee ideaali tilanteessa vasta päivällä, jolloin työ matka tuo niin annoksen liikuntaa kuin päivänvaloakin. – Vaksinologia on kiinnostava yhdis telmä monia tieteitä, lääketieteen lisäksi muun muassa käyttäytymistiedettä, sosiologiaa, taloustiedettä ja valtio tieteitä. Hän osallistuu palavereihin mieluiten kotoaan ja keskit tyy aamuisin lukemaan sekä kirjoitta maan. Hanna Nohynek on tehnyt hengitystieinfektioiden parissa töitä väitöskirjastaan lähtien. Siinä missä THL tekee rokotesuosituk sia Suomelle, Nohynekin luotsaama kan sainvälinen ryhmä laatii maailmalle rauta lankamallia siitä, miten köyhempien maiden kansalaiset saadaan rokotettua koronavirustautia vastaan.. – Myös syksyllä pelkofaktori on ollut mukana koulujen karanteeneissa ja etä opetukseen siirtymisissä, vaikka kouluista tulevia infektiota on todella vähän. Mutta olen aina tehnyt paljon töitä. H anna Nohynekin työ keskittyy infektiotautien torjuntaan ja rokotuksiin. K oronavuosi on kasvattanut yli lääkärin työmäärää, mutta etä työt ovat olleet Nohynekille tut tuja jo pitkään. Eri käänteiden kautta hän päätyi Kansanterveyslaitokselle kehittämään diagnostisia menetelmiä lasten keuhkokuumeisiin ja sieltä edelleen ylilääkäriksi THL:ään. Hän kertoo jaksavansa pitkiä viikkoja, koska työt ovat riittävän erilaisia ja haas Nohynekin ryhmä laatii mallia siitä, miten köyhempien maiden kansalaiset saadaan rokotettua koronavirustautia vastaan. Elokuussa oli yksi 37 tunnin viikko, mutta silloin hän oli lomalla. Nohynek on mukana kansainvälisessä tutkimustyössä ja puheenjohtajana Maa ilman terveysjärjestö WHO:n kansainväli sessä rokotusasiantuntijoiden covid19rokottamisen työryhmässä. THL:n työn lisäksi mukana ovat kansainväliset tehtä vät, joita teen WHO:lle. – Tällaista tämä nyt on ollut. Kalenterimerkinnät pal jastavat, että siitä huolimatta Nohynek teki lokakuussa yhden 83,5 tunnin työvii kon ja muuten viikkotyötunnit vaihtelivat syksyllä 57 ja 76 välillä. THL:ssä rokotuk set ovat hänen erikoisalaansa. Yhtenä tai kahtena iltana viikossa Nohynek on tavannut pitää matkalääke tieteen yksityisvastaanottoa, mutta sille ei nyt ole kysyntää. 60 | A P U vanhusten kuntoon vaikuttaa se, että he eivät liiku tai näe läheisiään
– Silloin mietin, jatkanko kansainvälisellä uralla vai täällä. . Sittemmin musiikki on jäänyt vähemmälle, mutta konsertissa käyminen toimii edelleen arjesta irrottavana tekijänä, samoin kuin kuuden bonuslapsenlapsen eli puolison lastenlasten tapaaminen. Nyt lääkevalmistajat saattavat saada ehdollisia myyntilupia, joiden edellytyksenä on toimittaa seurantatietoja rokotteen vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta viranomaisille tiheämmin kuin normaalisti. Vapaa-ajallaan hän ulkoilee, pyöräilee tai poimii esimerkiksi mustikoita samalla, kun kuuntelee äänikirjaa. Normaalisti uudella rokotteella olisi myyntilupa valmiina ja THL tutkisi sen mahdollisia vaikutuksia väestöön ja laskisi kustannusvaikuttavuutta. Lääkäri ja rokotetutkija. Uusien rokotteiden haittoja on seurattu tutkimuksissa kaksi kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen ennen kuin ne saattoivat aikaisintaan saada myyntiluvan, ja ihmiskokeita on tehty normaaliin tapaan kymmenillä tuhansilla ihmisillä. Rokotetutkimuksessa ihmiskokeiden vaiheita on limitetty entistä tiiviimmin ja kokonaan uudentyyppistä teknologiaa on kehitetty. Isoja tuhka rokko sekä polio ovat tästä hyviä esimerkkejä. Silloin nähdään rokotteen turvallisuus ja teho samalla tapaa kuin kausiinfluenssaseurannassa. Raskas työ vaatii myös vastapainoa elämään. Joskus nuorena kirjoitin runoja, lauloin kuorossa ja soitin vilua sekä kitaraa. – Se harhauttaa ajatukset pois töistä. Hän oli kouluttautumassa lastenlääkäriksi ja lähdössä kenttälääkäriksi kehitysmaihin mutta päätyikin Kansanterveyslaitokselle kehittämään diagnostisia menetelmiä lasten keuhkokuumeisiin. Nohynek pitääkin todennäköisenä, että pandemian aiheuttanutta SARS-CoV-2virusta ei saada kokonaan hävitettyä maailmasta. Koronaa esiintyy kuitenkin myös eläimillä, kuten minkeillä.” Tiedettä on nyt muutenkin tehty entistä avoimemmin, ja lääkeviranomaiset sekä tutkijat ovat tehneet uudenlaista yhteistyötä viivytysten minimoimiseksi. Tällöin viranomaisilla on ollut tiedossa, millaisia rokotteita on kehitteillä ja mitä kysymyksiä kehitystyössä nousee esiin. ”Jos virus tai bakteeri on vain ihmisellä, se pystytään juurimaan. Silloin käyttöä olisi myös seuraavien sukupolvien rokotteille, joihin myös kaksi Suomessa kehitteillä olevaa versiota kuuluvat. – Jos virus tai bakteeri on vain ihmisellä, se pystytään juurimaan. Nohynek painottaa, että vaikka rokotekehityksen aikataulua on nyt tiivistetty, kriittisistä asioista ei ole tingitty. Uudet tekniikat ovat mahdollistaneet rokoteaihion kehittämisen nopeasti sen jälkeen, kun kiinalaiset julkaisivat viruksen perimän. Olen aina ollut sellainen. . Työskennellyt vuoteen 2010 saakka kansainvälisten, kliinisten tutkimusten parissa eri puolilla maailmaa.. Yksi niistä on niin sanottu rullaava arviointi ja siihen liittyvä neuvonta, joka nopeuttaa kehitystyötä. T änä vuonna töitä THL:ssä on tehty eri tavalla ja toisessa järjestyksessä kuin tavallisesti. Nohynek kertoo, että rokotetutkimuksessa on otettu käyttöön uusia tapoja, joiden hän toivoisi jäävän käyttöön epidemian jälkeenkin. Vielä covid-19-viruksesta ei tiedetä esimerkiksi sitä, kauanko sairastamisesta tai rokotteesta saatu immuniteetti kestää. Työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ylilääkärinä. . Koronaa esiintyy kuitenkin myös eläimillä, kuten minkeillä. Puheenjohtaja Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisessä rokotusasiantuntijoiden covid19rokottamisen työryhmässä. Vuoteen 2010 saakka hän teki kansainvälisiä kliinisiä tutkimuksia eri puolilla maailmaa, myös yhteistyössä WHO:n kanssa. Harrastuksen pitää viedä totaalisesti mukanaan, muuten ajattelen töitä. . Hengitystieinfektioiden parissa Nohynek on työskennellyt väitöskirjastaan lähtien. Kun aiemmin lääkeyhtiöt luovuttivat lääkeviranomaisille kaiken tutkimustiedon uudesta rokotteesta kerralla kehitystyön päätteeksi, nyt tietoa on julkistettu vaihe vaiheelta. Rokotteiden turvallisuutta seurataan lisäksi jälkikäteen. Pitkän työpäivän nollaa Nohynekin mielestä parhaiten saunominen. . Pitänyt myös matkalääketieteen yksityisvastaanottoa. T ämän vuoden jälkeenkin Nohynekilla riittää töitä koronarokotteiden parissa. Hanna Nohynek . Tai voi olla, että se toimii tulevaisuudessa kuten neljä muuta ihmisillä kiertävää koronavirusta, jotka aiheuttavat flunssaoireita ja tuovat immuniteetin pariksi vuodeksi. Äitini oli vammautunut ja isäni oli hänen omaishoitajanaan, joten tuntui, että nyt on aika olla heidän apunaan Suomessa. R okotteiden tehoa voidaan Suomessa tutkia reaaliajassa vertaamalla rokotettujen ja rokottamattomien sairastumistietoja. A P U | 61 . Syntynyt vuonna 1958. Voi olla, että virus jää elämään kausi influenssan tyyppisenä tautina
Jotkin ennen Koko ihmiskuntaa ei rokoteta hetkessä, jos koskaan. Kaikki tuskin vapautuu kerralla. – Arvioni on, että jatkossakin tulee erityyppisiä sulkuja. Siedetäänkö mahdolliset, vasta isommissa joukoissa ilmenevät sivuvaikutukset. Arki palaa osin ennalleen. 2020-luvusta tuli heti alkuun erilainen kuin kukaan osasi odottaa. Kehitysmaissa tämä voi koskea kokonaisia valtioita. teksti A N N A T O M M O L A kuvitus A D O B E S T O C K K un tämä on ohi, juostaan ulos kaduille ja halaillaan. Vaikka uutiset rokotteesta ovat lupaavia, taudin taltuttamiselle ei näy selvää käännekohtaa. Leikola turvautuu sotavertaukseen. Toisen maailmansodan jälkeen tietoisuus sodan mahdollisuudesta vaikutti kaikkeen. Pääosin etänä opiskelleet ammattikorkeakoululaiset ja yliopisto-opiskelijat, samoin kuin toisessa aallossa kotiin komennetut lukiolaiset ja ammattikoululaiset, saavat taas lähiopetusta. – Tyypillistä on, että lyhyellä aikavälillä muutokset yliarvioidaan ja pitkällä aikavälillä aliarvioidaan. Sählyporukat kokoontuvat, juniorit pääsevät turnauksiinsa ja kulttuuriharrastajat teatteriin. Moni asia on tällä vuosikymmenellä toisin kuin ennen koronakriisiä. Todennäköisesti virus jää maailmaan pyörimään. Koko ihmiskuntaa ei rokoteta hetkessä, jos koskaan. – Nyt selkeän rajapyykin osoittaminen on vaikeampaa. K un rokote on saatu, tärkeimmät ryhmät rokotettu ja taudin leviäminen hallinnassa, rajoituksia päästään purkamaan. Toiveikkaissakin ennusteissa epävarmuuden aika jatkuu vielä epämääräisen ajan. Kriisin jälkeen jo valmiiksi kituneiden tai tekohengitettyjen toimintojen voi olla vaikea ponnistaa jaloilleen. Näin voi jatkua pitkään – kolmesta jopa viiteen vuoteen. Mitä isompi mittakaava, sitä pidempään epävarmuus jatkuu. Toden näköisesti virus jää maailmaan pyörimään.. E des jossain mielessä normaalilta tuntuvaan tilaan pääsy voi kestää. Myös koronan jälkeen ymmärrys kriiseistä ja epävarmuudesta on pysyvästi uudella tasolla. – Johonkin päästään, mutta epätasaisesti, sanoo tietokirjailija Markus Leikola, joka on syksyn aikana paneutunut pandemian vaikutuksiin vuodenvaihteessa ilmestyvää Maailma koronan jälkeen -pamflettikirjaansa varten. Ero on, että kun sota loppui, sen tiedettiin olevan ohi ja jälleenrakennus voitiin aloittaa. Kriisitietoisuus on kasvanut, tartuntatautien ehkäisy kehittynyt ja etäteknologiat tulleet jäädäkseen. Miten itse virus muuntuu. Sekä viruksen käyttäytymiseen että rokotteeseen liittyy epävarmuuksia. Esimerkiksi jokin koululuokka tai vanhainkoti suljetaan. 2020-luvun rytinällä aloittanut pandemia jättää jälkensä koko vuosikymmeneen. Ovatko ihmiset valmiita ottamaan sen. Vastapainoksi läheisyyden ja aistikokemusten kaipuu voi kasvaa. Ja jos rokotesuoja ei ole riittävä, tauti voi lähteä meilläkin uudelleen leviämään, vaikka tartunnat olisi välillä saatu nollaan. Näin varmasti moni ajatteli vielä keväällä, kun haaveili pikaisesta paluusta ”normaaliin”. – Ei tarvita kuin että joku lentää Suomeen sieltä, missä tautia on, Leikola sanoo. Maskeja ei enää laajalti tarvita. Jos tautia on yhtään liikkeellä, riskiryhmiä on yhä suojattava. Millaisen suojan rokote antaa. Vaikka perhepiirissä uskaltaisi juhlia ja tutussa treeniporukassa urheilla, se ei tarkoita, että olisi turvallista järjestää tuhansien ihmisten festarit tai yleisölle avoimet jalkapallon EM-kisat. Reissataan huolettomasti kaikkien peruuntuneiden lomamatkojenkin edestä. 62 | A P U Palaammeko enää normaaliin. Pandemian pitkittyessä on käynyt selväksi, ettei paluusta vanhaan ole toivoa. Rajoitukset oli helpompi kestää, kun katse suuntautui elämään koronan jälkeen
Ensi hätään riitti ehkä läppäri keittiön pöydällä. Tarvittiin pandemia sen osoittamiseen, että työt voi hoitaa monin tavoin, strategia ja ennakointijohtaja Katri Vataja Sitrasta sanoo. K oronan jäljiltä suomalais kodeissa ei vain rentouduta, syödä, nukuta ja katsella televi siota. A P U | 63 . Etätyön arvioidaan jäävän pysyvästi yleisemmäksi kuin ennen koronaa. Digitalisaatio on yksi suurista murrok sista, joita korona on vauhdittanut. Liikunnanohjaajat ja valmenta jat raivasivat nurkkiinsa spontaaneja kotistudioita etätuntien pitämiseen. Toi mitilojen ja parkkipaikkojen tarve vähe nee, kun taas kodilta aletaan vaatia enem män. Uusien kotien kritee reihin voi jatkossa kuulua taipuminen moneen: tilaa pitää olla työnteolle ja toi. Etätyön vakiintuessa olosuhteisiin sat sataan enemmän. Jo keväällä moni suuryritys ilmoitti, ettei aio palata entiseen. koronaa orastaneet kehityskulut taas ovat saaneet pandemiasta ratkaisevan sysäyk sen eteenpäin. Muutos heijastuu asumiseen ja tilan käyttöön, kaupunkirakenteeseenkin. Työ paikoilla, oppilaitoksissa ja palveluissa on otettu huimia digiloikkia. – Pakon edessä tapahtunut siirtymä on murtanut jäykkiä käsityksiä. Koti on yhä useammalle myös työpaikka.
Lähityössä samaa ei ole näkynyt.. Jo keväällä näkyi heikkoja signaaleja siitä, että haja-asutusalueille on vetoa. Sekin vaikuttaa suunnitteluun. Sosiaalisuuden ja työtilan tarpeeseen voisivat vastata myös asuinalueiden tuntumaan syntyvät yhteistyöskentelytilat. Se on karkeasti noin puolet työllisistä. Arviolta yli miljoona suomalaista teki etätyötä keväällä, kun kotiin määrättiin käytännössä kaikki, joille se oli mahdollista. Moni kaipaa myös yhdessä tekemistä. Koronakevään etätyössä työhyvinvointi keskimäärin jopa parani, kertovat Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimus sekä Suomen Yrittäjien kysely. Jos on todennut ruoan ostamisen verkosta näppäräksi, siitä tulee rutiini. Uudesta toimintamallista tulee tapa, jos siihen ehtii tottua. Työmatkustuksen väheneminen voi tehdä maalle muutosta houkuttelevampaa. Jos on viettänyt entistä enemmän aikaa mökillä, on ehkä tullut korjailtua ja varusteltua, perustettua vaikka kasvimaa. Tosin ei sitä aina tiedä. Tulokset eivät ulotu kertomaan, onko into kantanut vielä pitkän koronasyksyn yli. Tilasuunnittelussa puhutaan muuntojoustavuudesta. Markus Leikola muistuttaa joutilaista leipäkoneista, jotka alkuinnostuksen jälkeen ovat pölyttyneet ihmisten kaapeissa. Lähetti tuo lounaan kotiovelle. Lähityössä toimitilojen pitää tukea vuorovaikutusta. Julkisia liikennevälineitä karttava on ehkä ostanut sähköpyörän tai auton. Monien toimeentulo on muuttunut epävarmemmaksi. Kun kotona viettää enemmän aikaa, tulee hankkineeksi yhtä jos toista tarviketta ja opetelleeksi uusia reseptejä. K un ei mene työpaikalle, ei mene työpaikkaruokalaankaan. 64 | A P U saalta vaikka joogamatolle tai kahvakuulille. M uutokset jäävät pysyviksi, jos ihmiset ovat investoineet asioihin, kehittäneet uusia rutiineja tai heidän arvostuksensa ovat kriisin aikana muuttuneet. Alustatalouden ja mikroyrittäjyyden ennustetaan yhä kasvavan. Hän muistuttaa, että Suomessa on 1,2 miljoonaa yksin asuvaa. Tuskin ihmiset silti kokonaan kotiin jäävät, Vataja arvioi. Ihmisiltä on mennyt työpaikkoja ja yrityksiä alta. Tarvitaan hoitajia, opettajia, myyjiä, siivoojia, bussikuskeja – ja esimerkiksi niitä ruokalähettejä. Noin 800 000 suomalaista kuuluu asuntokuntaan, jolla on kesämökki. Kun mökkiin on jo pannut aikaa ja rahaa, siihen satsaa jatkossakin. Kuljetuspalvelut ja verkkokauppa kasvavat, rappukäytäviin asennetaan jakelulokeroita. Kokkailu jää tavaksi. Etätyö oli parhaimmillaan helpottanut perheen ja työn yhdistämistä, tuonut itsenäisyyttä ja lisännyt työn imua. Näin kirjoittaa Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Eva Heiskanen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa, joka luotaa pandemian seurauksia. Kaikki eivät ole korona-aikaankaan voineet jäädä etätöihin tai lakata liikkumasta julkisilla. – Vaikka paljon puhutaan siitä, että kaikki ovat mökeillä tai hyggeilevät perhekeskeisesti, se ei ole koko kuva, Vataja sanoo. L äheskään kaikkia etäilyja kotoilutrendi ei koske. Yli miljoonalle suomalaisellle etätyö ei ole vaihtoehto. Korona-aika on saanut monet keksimään erilaisia ratkaisuja arkeensa tai opettelemaan uusia taitoja
Uhkana on, että hyvinvointierot kasvavat ja ihmisten todellisuudet erkaantuvat entisestään. Ilmastointi kehittyy, kun tutkimukset ovat paljasta neet sen merkityksen. Ravintolat tar joavat ruokailijoille omia koppeja tai väliseinin erotettuja looseja. Leikola haluaa uskoa, että Suomessa 90luvun lamasta on opittu eikä korona pääse tekemään sosiaalisesti ja inhimilli sesti yhtä pahaa jälkeä. Jossain muhii aina uusi virus. . Joillekin korona eristys on ollut tilaisuus hidastaa elämää ja oivaltaa, että viihtyykin omissa oloissaan, mutta toisille yksinäisyys on musertavaa. Globaali kriisi koskettaa kaikkia nyt eläviä sukupolvia, mutta kokemus on erilainen riippuen sukupuolesta, iästä, asuinpaikasta, elämäntilanteesta ja työ muodosta. K ontaktien ja kosketuksen kai puu saattaa vain korostua, kun niitä on joutunut välttämään. Onko pelkkä ruudun tuijottaminen se, mitä me haluamme, Vataja kysyy. Se pätee niin kotimaassa kuin globaa listikin. Yleinen terveystietoisuus on kasvanut. K äsidesiautomaatti tervehtii ovella, astuit sitten kauppaan, ravintolaan tai terveyskeskuk seen. Ohjelmat ja sovellukset, joiden avulla voi pitää yhteyttä muihin tai saada palve luja etänä, säästävät niin paljon aikaa ja vaivaa, että ne saattavat jäädä pysyvästi käyttöön eri aloilla. Tiedetään jo, että koronaaika on hei kentänyt ihmisten mielenterveyttä ja val miiksi vaikeuksissa olevien tilanteita. Joillekin koronaeristys on ollut tilaisuus hidastaa elämää ja oivaltaa, että viihtyy kin omissa oloissaan, mutta toisille yksi näisyys on musertavaa. Siksi tulevaisuus kuvatkaan eivät ole kaikille samoja. – Meillä on laman lapset ministereinä. Pakko on saanut luomaan opetukseen, kulttuuriin ja urheiluun etäratkaisuja, jotka ovat laajentaneetkin tarjontaa. Kyse ei ole enää yksittäisestä viruk sesta, vaan tautien torjunnasta ylipää tään. Nyt se vain tuli todeksi. Verkon kautta ovat avautuneet kurssit ja koulutukset toisella puolella maailmaa. Osa ratkaisuista elää luultavasti rin nalla vielä, kun museot, teatterit ja keik kapaikat voivat taas toimia normaalisti. Siinä se tönöttää vielä, kun korona on selätetty. – Kriisi iskee heikommassa asemassa oleviin kovemmin, Vataja sanoo. Sosiaalinen eläin kaipaa toisten läheisyyttä. Henkilökohtainen terveyden seuranta yleistyy. Ihmiset siis mittaavat ja testaavat itse ään yhä enemmän kotona, ja mobiili pelit voivat kannustaa elämäntapa muutoksiin. P alataan Markus Leikolan sota vertaukseen. A P U | 65 . Jo aiemmin ennakoidut teknologiamur rokset, kuten itsediagnostiikka ja tervey den pelillistäminen, saavat lisäpotkua. Näyttelyt, näytelmät ja konsertit ovat tulleet kotisohville. Toimivalla sosiaaliturvalla ja sitä täydentävällä avulla on iso merkitys siinä, miten kriisistä noustaan. Muutos näkyy myös ihmisten arjessa. N iin Leikola kuin Vataja korosta vat, etteivät korona ja sen seu raukset kohtele ihmisiä tasa puolisesti. Julkisiin tiloihin turvallisuutta – tai turvallisuudentunnetta – luovat käytän nöt ovat todennäköisesti tulleet jäädäk seen. – En usko, että esimerkiksi yhteisöllistä harrastustoimintaa kokonaan korvataan etäratkaisuilla, Sitran Katri Vataja sanoo. Niin tilojen organisointi kuin pinta materiaalitkin mietitään sellaiseksi, että siivoaminen on helppoa. Kun seurantalaitteet kehittyvät ja tieto siirtyy nopeasti analysoitavaksi, isompi osa terveydenhuollosta saattaa tulevina vuosina hoitua etänä. Tällaisen mahdollisuuden esit. P elkkä järkevyys tai kätevyys ei silti ratkaise, miten elämme. – Täytyy ymmärtää ihmisten perustar peita. Ihmisillä on myös tunteet ja halut. Korona pakot taa ottamaan epidemioiden ehkäisyn aiempaa vakavammin. Kaikki hauska tuskin jää vain verkkoon. Toisen maailman sodan jälkeen kukaan ei halun nut uutta sotaa. Uhkan mentyä ohi useimmat todennäköisesti palaavat itsel leen tärkeimpien asioiden pariin. Pan demian riski on ollut jo pitkään asiantun tijoiden tiedossa. Tulevaisuudentutkija Risto Linturi arvioi eduskunnan tulevaisuusvaliokun nalle tekemässään Pandemiateknologiat raportissa, että epidemiologia, tehohoito, ymmärrys viruksista sekä tartuntojen jäl jityksestä kehittyvät. Toisaalta ajassa on nähty merk kejä solidaarisuuden kasvusta ja välittä misestä
– On aika laaja yhteisymmärrys siitä, että pitkäaikaisten ratkaisujen pitäisi olla kytköksissä toisiinsa: sen, miten päästään pandemiasta ulos ja miten ratkaistaan ilmastonmuutos, Leikola sanoo. Kuitenkin päästöjä olisi leikattava 2020luvun aikana rajusti, jos halutaan maapallon lämpeneminen halutaan pitää jotenkin kurissa. H yvän elämän reunaehtoja 2020luvulla määrittää ratkai sevasti se, miten akuuttia krii siä ratkaistaessa kyetään samalla rakentamaan kestävämpää yhteiskuntaa. Kun digisuhteet ovat arkea, vir tuaalisuutta ei 2020luvulla hehkuteta kuten vuosituhannen alussa. Miten elvytysrahat suunnataan. – Epävarmuus tarkoittaa samalla, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Ehkä kokouksen päätteeksi kumarretaan, tai vilkutetaan, kuten Teamsissä. – Nyt ei pidä hukata hyvää kriisiä. Pieni osa ihmisistä todennäköisesti kii rehtii ulkomaille heti, kun voi. Miten ekologisessa jälleenrakennuksessa vähen netään eriarvoisuutta ja lisätään luotta musta. Puhdas ilma, hiljaisuus tai musiikki, kauniit esineet ja aistikokemukset ovat arvossaan. Osa harkit see pidempään. Elämäntapa, josta on puhuttu normaalina, ei ole pit kään aikaan ollut kestävä. Globaalit ongelmat ajalta ennen koro naa eivät ole kadonneet: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupenemi nen, eriarvoisuus. ”Korona on osoittanut, että voimme tehdä valintoja ja nopeitakin muutoksia, jos haluamme. Baarissa tulee taas ehkä hörpättyä kave rin pullosta. Vataja uskoo, että paluu kättelyyn ja halailuun riippuu osin siitä, kauanko poikkeusaikaa kestää. L entomatkailu on esimerkki alasta, jonka kohtalosta puhut taessa on vaikea ohittaa ilmas tonmuutosta. Oma kysymyksensä on, heijastuuko luonnon arvostus laajemmin ihmisen ja luonnon suhteeseen. Se on tehnyt epävarmuudet näky vämmiksi, Markus Leikola huomauttaa. Riskitietoisuus voi hälvetä nopeastikin. – Miten pitkä ihmiskunnan muisti lopulta on. Suuren massan käytöstä on vaikea ennustaa. Fyysisen kontaktin karttelu saattaa aluksi jäädä päälle. Samanlaisia ponniste luja tarvitaan vielä muidenkin ongelmien selättämiseen. – Ei voida sanoa, että nyt on jokin kamala, ihmeellinen uusi maailma, jossa mitään ei voi tietää. Puolitututkin halailevat ja lätkivät ylä vitosia. Epävarmuuden ja todennä köisyyksien kanssa eläminen ei silti tar koita, ettei tiedettäisi mitään. Nyt ei pidä hukata hyvää kriisiä.” Tutkijat ovat tehneet ennennäkemä töntä kansainvälistä yhteistyötä viruksen ymmärtämiseksi. ”Pakkodigitalisoitumisesta” seuraakin ”materiaalisuuden ja kehollisuuden vas taisku”. Ihmiset ovat mat kustelleet halvalla, koska lentämistä on tuettu avokätisesti – ja tuetaan korona kriisissäkin. Pintoja halutaan sivellä. V ähän pidempää muistia ihmis kunnalta tarvittaisiin, jotta toi mimattomiin tapoihin ei ajau duttaisi takaisin. Korona on osoittanut, että voimme tehdä valintoja ja nopeitakin muutoksia, jos haluamme, Vataja sanoo. Riittääkö se, kun kaukomaille taas oikeasti pääsee. 66 | A P U tää eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raporttiin kirjoittanut Kuluttajatutkimus keskuksen professori Mika Pantzar. Kun on taas väkijoukossa ja muutkin ovat eikä mitään pahaa tapahdu, alkaa tuntua normaalilta. Jos tulevaisuus nyt tuntuukin erityisen epävarmalta, ei pandemia yksin ole syylli nen. ?. Sikainfluenssan aikaankin kättelyä vältettiin, mutta vain tilapäisesti. Toisaalta tilaisuudet vetävät ihmisiä puoleensa tauon jälkeen. Vataja pohtii. Ehtiikö nyt jokin muu rituaali korvata kättelyn. Se vaikuttaa haluun ja kykyyn estää luonnon tuhoutumista, johon myös pandemioiden todennäköi syys kytkeytyy. – Korona tarjoaa mahdollisuuden haas taa oletuksia normaalista ja pohtia, mitä menneestä ja tästä ajasta halutaan säilyt tää, Katri Vataja sanoo. Iso osa yhteiskunnan toiminnasta on jo perustunut todennä köisyyksille. Se on ikävä välttämättömyys. Moni on koronaaikaan löytänyt lähi luonnon. Kun on tottunut tur vaväleihin, tungeksinta odotusauloissa tai keikoilla voi vaistomaisesti ahdistaa. Miten uudet teknologiat otetaan käyttöön tasavertaisesti, saavutettavasti ja tietoturvallisesti
Useat suomalaiset käyttäjät valitsevat VitaePron kaivatessaan apua erityisesti nivelja lihasvaivoihin sekä lisäämään puhtia päivään.. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. NutraQ Oy Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä VP PR AP A5 12 0F NIMI: LÄHIOSOITE : POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. TOIMITUS SUORAAN KOTIIN LASKU PAKETIN MUKANA EI SITOUTUMISAIKAA Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka kuudes viikko hintaan 34,40 (sis. Kokeile nyt puoleen hintaan! Vain 14,75 € / 6 viikon annos NIVELILLE LIHAKSILLE SYDÄMELLE VERENKIERROLLE VASTUSTUSKYVYLLE VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ SUOJAA SOLUJA Tekstaa TERVEYS 31 numeroon 18333 Normaalihintainen tekstiviesti Nyt entistä parempi myös sydämelle! ® myös sydämelle! Kaupan päälle kalsiummagnesium ravintolisä Cal-Mag (arvo 13,90€) Monipuolisen yhdistelmän tehokkaita ainesosia sisältävä VitaePro on yksi Pohjoismaiden suosituimmista ravintolisistä. postikulut 4,90).Lahja toimitetaan ensimmäisen lähetyksen yhteydessä. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. 14 päivän täysi palautusoikeus
Setan puheen johtaja ja lääketieteen tohtoriopiskelija Sakris Kupila yrittää ajatella koronaa asiana muiden joukossa. 68 | A P U nuorta ajattelijaa pohtii, miltä tulevaisuus näyttää koronan jälkeen. Vieläkö he uskovat siihen. Ilmastoaktivisti Sara Nyman toivoo, että toimisimme nyt myös ilmaston hyväksi. teksti L AU R A M Y L LY M Ä K I kuvat M EERI U T T I , S U V I EL O ja A N T T I R A AT IK A IN EN Futuristi Perttu Pölönen (vas.) on alkanut arvostaa arkea. 3
. A P U | 69 ?
Nyt mietin, ovatko ne saaneet meitä muuttumaan täällä. Kun sain käteeni avaimet, ne piti desinfioida heti ensimmäiseksi. En halua säilyttää korona-arkea, enkä palata vanhoihin tottumuksiini, vaan haluaisin saada molemmista maailmoista niiden parhaimmat puolet. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä muutin uuteen kotiini. Olen nukkunut paremmin ja elämässäni on ollut tietynlainen tahti. Perheeseemme muutti juuri pieni valkoinen koiranpentu. Eriarvoistuminen on lisääntynyt korona-aikana, ja se on huono kehityssuunta. Ajattelin, että huh, virus todella on saavuttanut kaikki kolkat maailmassa. Voisimmeko oppia sopeutumaan myös ajoissa ja ennakoiden. Elämä oli raskasta, kun minulla oli työkeikkoja joka päivä eri puolilla Suomea. On ollut laadukas kokemus, kun olemme kaikki välttäneet lentämistä ja ylikuluttamista samassa veneessä. Olin opettajaystäväni vieraana eräässä koulussa Kiberan slummissa Nairobissa. On ollut hienoa nähdä, että meillä on sisua edelleen. Parin Facebook-ystäväni puolisot saivat keväällä koronatartunnan. Meillä on vastuu myös toisistamme. Ystäväpiirissäni on ihmisiä, jotka kuuluvat riskiryhmään. Monesti mielikuvituksemme ei riitä kuvittelemaan, mitä voisi tapahtua. 70 | A P U Perttu Pölönen . Yhtäkkiä aikaisia herätyksiä ei ollutkaan, eikä juna-asemalle tarvinnut ehtiä viideltä aamulla. Virus voi tarttua keneen tahansa, mutta vaikutukset ovat erilaisia riippuen siitä, missä asuu, onko yksinhuoltaja, eläkeläinen vai nuori. Siten on tullut selväksi, että sooloilulle ei ole sijaa. Kirjoittanut Tulevaisuuden lukujärjestysja Tulevaisuuden identiteetit -tietokirjat (Otava). Jos kysyt minulta puolen vuoden päästä, mitä teen, varmaan kirjoitan taas kirjaa. Isompi kysymys tulevaisuuden kannalta on, pitääkö sopeutumisen aina tapahtua vasta kriisin kautta. Arvostettu amerikkalainen MIT-yliopisto on nimennyt Pölösen 35:n lupaavimman eurooppalaisen innovaattorin joukkoon. Siinä mielessä arki voi olla aiempaa merkityksellisempää koronan jälkeen.” ”Koronasta jää kollektiivinen jälki”. Kun on kotona, on mahdollista käydä ulkona kävelyllä siihen aikaan, kun aurinkokin paistaa. Minä olen puhujana pystynyt tekemään etäkeikkoja mutta muusikko ystäväni eivät. Maltankoira Fiona ei ole ”koronakoira”, vaan ajatus koiran hankkimisesta oli kypsynyt päässä pidempään. Olen vieläkin ihan pentuhuumassa! Tuossa se katsoo vieressä, kun minä nakutan sähköposteja, ja verenpaineeni laskee. Mitä nopeammin hyväksymme, että maailmaan ennen koronaa ei ole paluuta, sen parempi. Kriisi herkistää kasvulle. Joku oli kirjoittanut oveen corona . Toivon, että pääsen takaisin puhumaan ihmisille ja matkustamaan Suomessa eri paikkoihin. Samalla viikolla tänne julistettiin poikkeusolot. Alkuvuonna Australiassa koettiin suuret maastopalot. Korona oli juuri tällainen vaikeasti kuviteltava asia, joka kuitenkin tapahtui. Sen lähemmäksi virus ei ole vielä tullut. Lapin pitäisi olla ilmiliekeissä, jotta me muuttuisimme. M itään tietoisuuden avautumista en ole kokenut pandemian aikana. M inun ihmiskuvani on positiivinen, mutta ihmisten käyttäytymistä on vaikea ennustaa. Korona on meille nimenomaan ennakointitehtävä: pitääkö sen todella tulla lähelle ennen kuin muutumme. Kaikki kevään keikkani peruuntuivat. ” Matkustin Ugandaan ja Keniaan, kun täytin 25 vuotta viime helmikuussa. Siinä mielessä korona on koulinut monia ihmisiä kaikkivoipaisuuden tunteen suhteen. Nurmijärveltä lähtöisin oleva 25-vuotias futuristi, puhuja, säveltäjä ja keksijä. Elämäntyylini on ollut pitkälti kiertämistä: viime vuonna minulla oli melkein 200 keikkaa kahdeksassa eri maassa. Olen yrittänyt taistella tätä vastaan. Eivät ne ole, koska maastopalot eivät tulleet tarpeeksi lähelle. Voimme ennakoida, milloin koronarokote valmistuu, mutta me emme osaa ennustaa, millainen ilmapiiri meillä on puolen vuoden tai vuoden päästä. Me olemme hyviä sopeutumaan, kun on pakko. . Vanhaa ei pitäisi yrittää palauttaa väkisin. Ehkä olen tullut enemmän kiitolliseksi arjesta. K orona-aika on hyvä toimintaympäristö pelolle: virus voi olla missä vain ja kenellä vain. . Vai onko se toisin päin: tuntuuko työpaikoille paluu lähinnä oudolta. Kaipaan puhumista yleisön edessä ja huomaan toivovani, että olisipa pian taas sellaisia töitä. Suomeen tulin maaliskuussa. Nyt on eri tavalla rankkaa, kun niitä ei ole. Ketään ei saa altistaa virukselle. Mielikuvitus voi ottaa vallan ja voi tulla irrationaalisiakin pelkoja. On hyvä, että koronasta jää kollektiivinen jälki, huomautus siitä, että pärjäämme vähän vähemmälläkin. Yhden luokkahuoneen ovi oli auki. Ei tämä tasapuolista ole ollut. Se, miten minä kuvittelen tai tulkitsen asioita, ei ole mikään yleinen totuus. Onko meillä paljon patoutunutta energiaa, joka ryöpsähtää, kun etätyöntekijät pääsevät takaisin työpaikoille
. Koira ei ollut ”koronakoira”, vaan pitkän harkinnan tulos.. A P U | 71 Futuristi Perttu Pölönen hankki tyttöystävänsä kanssa hiljattain koiranpennun.
Hänelle opiskelijaelämä on tavallisesti sosiaalista, ja nyt siitä on joutunut tinkimään.. 72 | A P U Sara Nyman sanoo kokeneensa olonsa toisinaan yksinäiseksi
” Alkuvuonna olin puhumassa yhdessä seminaarissa, joka järjestettiin Clarionhotellissa lentokentän lähellä. Pari päivää ennen kuin hallitus julisti poikkeusolot Suomeen, kuvittelin vielä, että voisin matkustaa nuorten biodiversiteettikokoukseen Tanskaan. Ilmasto kärsii myös siitä, että kansainvälinen yhteistyö on vaikeutunut: ilmastoneuvottelut ovat siirtyneet vähintään ensi vuoteen. . Suurin huoleni ilmastosta oli olemassa jo ennen koronaa. Korona on hoidettu Suomessa erinomaisesti siihen nähden, kuinka vaikea tilanne on ollut. Miten vähän me tiesimmekään! Aika harva varmaan ajatteli, että virus vaikuttaisi meihin Suomessa. . Kun pandemia alkoi, koronakriisin hoitaminen syrjäytti monet muut akuutit asiat. Tiedän entistä paremmin, että haluan puolustaa ilmastoa. Keskustelu oli kärjistynyttä ja ilmapiiri tuntui minusta pahalta ja ahdistavalta. En halunnut elää sellaisessa maassa. Se, että koronan hoidossa on onnistuttu suhteellisen hyvin, muistuttaa toisaalta siitä, että ilmastotoimissa ei ole onnistuttu niin hyvin. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja. A P U | 73 Sara Nyman . Silloin ajattelin ensimmäisen kerran, että minun pitää tehdä jotain. Meillä on hyviä tavoitteita, mutta teot ovat ennen koronaa jääneet heikoiksi. Ratkaisujen löytäminen on tärkeää, ja ehkä korona on tuonut siihen jotain hyvääkin poliittisen tahdon, elvytysrahojen tai ihmisten elämäntapojen muutoksen muodossa. Politiikassa vallitsi – ainakin hetken ajan – ilmapiiri, että nyt ei ole aika vetää omaan suuntaan. Eihän sinne sitten päässytkään. O piskelen toista vuotta yliopistossa. Ei käy kateeksi niitä, jotka ovat aloittaneet opintonsa tänä vuonna. Kriisin pitkittyessä ilmastokriisikään ei valitettavasti ole poistunut mihinkään. Koronan aikana on tullut ajateltua usein, että en haluaisi asua missään toisessa maassa. . Se mietityttää monia. Se on ajankohtainen asia koko maailmassa, ja tähän yksittäiset valtiot ja esimerkiksi EU pystyisivät vaikuttamaan aika paljonkin. Nyt tämä vuosi on jo kohta päättynyt, eikä meillä vieläkään ole mitään päättymispäivää pandemialle. Siinä mielessä pitää olla realisti. Kestävä yhteiskunta voi olla myös paikka, jossa me saamme jotain sellaista, mitä emme tämänhetkisessä maailmassa voi saada. Jälkikäteen ja nykytilanteesta katsottuna ajatus tuntuu naurettavalta. Olen onnekas, kun saan opiskella, ja olen tyytyväinen valintoihini. Rahojen ei pitäisi mennä ilmastonmuutosta kiihdyttävään toimintaan vaan ratkaisujen löytämiseen. Tämä on elämänvaihe, jossa kodin ulkopuolella olevat sosiaaliset suhteet ovat keskimääräistä merkityksellisempiä kuin muuten. Toisaalta jos ajattelisin, että kaikki on jo mennyt pieleen, en enää tekisi itsekään mitään. Opin myös, mitä poliittinen vaikuttaminen voi olla. Toisaalta koronakriisi on suurin yhteiskunnallinen murros, jonka oma ikäluokkani on kokenut, ja siksi myös pelottava asia. Todellisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat olemaan vielä suurempia ja dramaattisempia kuin koronakriisin, jos emme tee vaadittavia tekoja. Etäopiskelu alkoi maaliskuussa, ja aluksi kirjastot ja tenttitilatkaan eivät olleet auki. Ajattelin siellä koko ajan, että hotellissa on varmaan joku matkustaja jostain sellaisesta maasta, jossa on koronaa. Onhan se pitkä aika, jos vertaa siihen, että opinnot kestävät keskimäärin noin viisi vuotta. Olisi tärkeä käydä keskustelua siitä, millaiseen maailmaan me haluamme palata. Olin yläkoulussa vuonna 2015, kun Suomeen tuli paljon pakolaisia. Nopeatempoinen ja keskinäiseen kilvoitteluun perustuva yhteiskunta ei ole ympäristölle eikä ehkä yksilöllekään paras vaihtoehto. Aika iso osa identiteettiä on hävinnyt varmaan aika monella. Kevätlukukausikin jatketaan näillä näkymin etänä. Tunnistan yksinäisyyden itsessänikin. Koronakriisi on ollut esimerkki siitä, että me oikeasti voimme todella nopeasti tehdä isoja muutoksia, jos niin haluamme. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei pidä kaunistella, koska ne eivät ole kauniita. Pöytyältä kotoisin oleva 21-vuotias ilmastoaktivisti ja valtio-opin opiskelija Turun yliopistossa. Tätä ajatusta koitan ylläpitää ja katsoa tulevaisuuteen.” ”Kriisi on kirkastanut arvojani ”. Nyt on jo nähty, että tosi moni opiskelija kokee yksinäisyyttä. Siitä yli vuosi menee tavallaan sivu suun. Ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa vedotaan usein siihen, ettei siitä ole yhteisymmärrystä eikä suuria muutoksia pystytä sen takia tekemään. Toiminut myös Suomen YK-nuorten hallituksessa, Allianssin nuorten osallisuus ja vaalit -ryhmän varapuheenjohtajana sekä Nuorten Agenda 2030 -ryhmässä. . Kaikki konkretisoitui lopulta aika nopeasti. Koronaa ei voi yksin syyttää, jos emme kykene tekemään ilmastopolitiikkaa. Pelkkä we can do it -asenne ei enää riitä. E nsimmäinen toivoa luova havaintoni koronakriisin alussa oli, että pystymme toimimaan nopeasti. N yt kun käytetään suuria määriä rahaa koronasta elpymiseen, pitäisi ajatella, ettei ilmasto ole mikään kiva lisäarvo. Lähdin mukaan järjestötoimintaan, ja siellä ilmastoja ympäristökysymykset nousivat esiin. K oronakriisi on kirkastanut omia arvojani
Ehkä tämä on ollut pikakurssi epävarmuuden sietoon. Kun opiskelee alaa ja tietää asioista, on helpompi miettiä kaikkia pelottavia skenaarioita – etenkin siinä vaiheessa, kun ei ymmärrä, miten virus leviää ja keihin se leviää. Pandemiasta huolimatta pystyn opiskelemaan ja jopa valmistumaan. Ylipäätään ihmiset tajuavat nyt käsienpesun ja kasvomaskien merkityksen. T erveydenhuollon reagointi tilanteeseen oli voimakasta. Maskeja voi ja saa käyttää, mieluusti ihan normiflunssassakin. Aiemmin on ehkä ajateltu, että niin tehdään jossain Aasiassa, mutta kyllähän mekin voisimme. Luulen, että moni opiskelija myös pelkäsi, mutta siitä ei puhuttu mitään. Meitä lähestyttiin erilaisin työtarjouksin sähköpostitse, eniten työtarjouksia tuli koronatestaajiksi ja -jäljittäjiksi. Miten meidän opintojemme kävisi, saisimmeko kandidaatin oikeudet ajoissa. Jos koittaa miettiä kaikkea maailmantuskaa ja kaikkien ongelmia, murtuu itse. . Virus olikin Suomessa muutamassa viikossa ja sitten pohdimme, miten nyt toimimme. Heitä ovat olleet esimerkiksi lapset ja nuoret, joiden kotona on huonot oltavat, lähisuhdeväkivaltaa kohtaavat ihmiset sekä sateenkaari-ihmiset, etenkin sateenkaarinuoret. Tajusin, että tilanne on vakava, kun Suomeen julistettiin poikkeustila maaliskuussa ja kerrottiin, että valmiuslaki otetaan käyttöön. Keväällä oli ollut kriisi, mutta kesällä elämä tasaantui. Meillä oli lääkiksen luento, mutta juuri kukaan ei kuunnellut luentoa, koska me kaikki olimme niin jännittyneitä. Muistan, että hän suhtautui virukseen aika kepeästi, siihen tyyliin, että sitä esiintyy vain Kiinassa. Käsidesiä ja turvavälitarroja oli joka paikassa. Tällä hetkellä haluan lääketieteen lisensiaatiksi, ja mietin sitten, mihin suuntaan haluan elämääni lähteä viemään.” . Yhtä aikaa oli tosi epävarmaa mutta myös sellaista, että nyt on tosi kyseessä ja pitää toimia. ” Olin keuhkotautiosastolla harjoittelussa tammikuussa. Toisin kuin joissain maissa, Suomessa oli onneksi ihmisoikeustoimijoita seuraamassa, miten rajoitukset vaikuttavat eri ryhmiin. K orona on ollut kiinnostavaa aikaa myös ihmisoikeuksien näkökulmasta. Maailmassa on paljon epävarmoja asioita. Keuhkolääkärimme seurasi aika paljon ensimmäisiä kansainvälisiä covid-aiheisia tutkimuksia. Olen oppinut, että vauva vastaa hymyyn, vaikka vauvalle hymyilisi maski päällä. Auttavat puhelimet ja chatit olivat todella kuormittuneita keväällä, kesällä ja ovat vieläkin. Se on huomaavaisuutta ja äärimmäisen helppo tapa olla tartuttamatta muita. ”Pikakurssi epävarmuuden sietoon”. Alkuun koronasta ei puhuttu siellä kovin paljon. Heinäkuussa minulle tuli sellainen olo, että tämä on nyt uusi maailma, maailma koronan kanssa. Ehkä seuraava pandemia sujuu meiltä helpommin. O len miettinyt sitä, millainen kollektiivinen trauma koronasta tulee. Pidimme edustajakokouksenkin ensimmäistä kertaa etänä. . Setan puheenjohtajana olen saanut paljon kysymyksiä tukipalveluiden tarpeesta ja riittävyydestä. Kaikki tällaiset palvelut ovat aika saavutettavia – esimerkiksi etätyö helpottaa monien arkea, ja aiemmin sitä on ehkä vähän ilman syytä kieltäydytty järjestämästä. Mekin olemme päätyneet erilaisiin virtuaalisiin ratkaisuihin. . Korona on uusi sekoittava asia muiden joukossa. Ehkä meille tulee sellainen sukupolvi, joka tunnistaa kasvojen piirteitä paremmin silmistä. Korona on tullut varsin vähän henkilökohtaisten tavoitteideni eteen. Virtuaalipalvelut ja muut sähköiset palvelut kehittyivät, ja olen tosi iloinen, että niin on tapahtunut. Tämä on hyvä käytäntö, joka voisi jäädä elämään koronan jälkeenkin. Kun valmiuslaki otettiin käyttöön, ihmisten perusoikeuksia rajoitettiin. Kampanjoinut translain kokonaisuudistuksen ja transihmisten lääketieteellisen hoidon kehittämisen puolesta. Tekee psykiatrian alaan kuuluvaa väitöskirjaa lihavuudesta. Tässä on ollut monia asioita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään – etenkin lapsiin ja nuoriin. 74 | A P U Sakris Kupila . E pävarmuus on ollut leimallinen tunnetila koronan aikana. On paljon valmiiksi haavoittuvaisia ryhmiä, joihin korona on vaikuttanut erityisen paljon, kun erilaisten tukipalveluiden saaminen keskeytyi. En seurannut uutisia enää niin tarkasti. Mietin niitä, jotka aloittivat koulun tänä syksynä tai niitä, jotka ovat syntyneet koronan keskelle. Nämä vauvat ovat nähneet aikuisia maskit päällä. Humppilasta kotoisin oleva 24-vuotias lääketieteen perustutkintoja tohtoriopiskelija. Emme silloin vielä ajatelleet, että tästä tulisi pandemia. Järjestötyö perustuu pitkälti ihmisten tapaamiseen, ja juuri tapaamiset on nyt peruttu. Pitäisikö meidän mennä töihin, kun valmiuslaki otetaan käyttöön. Meilahteen pystytettiin kenttäsairaala, ei-kiireellistä toimintaa vähennettiin, ihmisiä koulutettiin uusiin tehtäviin ja lääkisläisiä alettiin rekrytoida jopa keuhko-osastolle töihin. Koitan suhtautua työhöni työnä, ja yksityiselämässä koitan huolehtia itsestäni ja läheisistäni. Kaatuisiko systeemimme. Sitä vähän niin kuin henkeään pidätellen odotti, että tuleeko Suomeen jättimäinen aalto, sellainen kuin Italiaan. Korona on vaikuttanut yhteiskuntaamme tosi paljon, eikä kaikkia vaikutuksia varmaan vielä osata ennustaa. Ihmisoikeusjärjestö Setan puheenjohtaja
. A P U | 75 . Sakris Kupila on tyy tyväinen siihen, että voi viedä lääketieteen opintojaan eteenpäin koronasta huolimatta – ja jopa valmistua.
76 | A P U Rist ikko 1
l LA A T IJ A T T EE M U P A LL O N EN JA M A R K K U M Ä K EL Ä. A P U | 7 7
78 | A P U l LA A T IJ A T ER K K I V U O K IL A JA H EL I K Ä R K K Ä IN EN E S A T A N K K A S I S U S T A A I I R T I E L S A T L U I S T E L I J A I K N E T O T I S T U V A K N A U R A I T V A N A M O I N T O K I H O K K I A L A T A S O R R Y M Y A I R O P A R I T A V I U N I V E L K A S I L M I I H Ä T Ä K E S K U S T A K A I T J O K T U T U A O H R A O H I H E I T O T K A N D I T A A D A M Ö S E I S K A R I R L A R I N O U T A A V A T S A L R Ö T Ö S A L A E T I L U J A E T U J A L K A K A N T A S U S T E V A N A R U O S K A O S A T M A A L I T O N J A K O S A N E L U T O T O E L A T U S 88 Halme murskata 0-0 SAAKKA LAULAJA ANTTI KREIKASSA KAARTAMO ELORANTA ROOPE VOI HUONEEN SAISIO LEIJONA KÄTEEN JÄÄVIÄ IIKKA VIRANOMAISLAITOS RYYPPYJÄ LAULAJA TAAVITSAINEN RUOHOJA JÄLJITELLÄ ELOMAA MINERAALI LIHANSYÖJÄKASVI RYMINÄ VALVOJALLA HÄIHINKIN JULKI VOIHIUKSIA BISQUIT KARJALAINEN VUORISTO PUOLUE LIND VAINE KUKASSA "KOISIA" HÖKKELEITÄ HUTEJA HIILIVETYJÄ POLIOMIES VUORISTO EKA IHMINEN MAALIIN ULKOSAARI YKSINELÄVÄ SELÄNNE TARKAS AASIAN VALTIO ILKITYÖ DON -PEURA TAI -KIVI HEINILLE TELKKAREITAKIN KESTÄVÄ FILOSOFI VETEEN PIIRTYVÄ SIHTEERILLE RAVIPELI YLLÄPITO Rist ikko 2
. A P U | 7 9 l LA A T IJ A T T EE M U P A LL O N EN JA M A R K K U M Ä K EL Ä Rist ikko 3
80 | A P U ll LA A T IJ A T T EE M U P A LL O N EN JA M A R K K U M Ä K EL Ä Rist ikko 4
A P U | 8 1 l LA A T IJ A T ER K K I V U O K IL A JA H EL I K Ä R K K Ä IN EN JOEL HUOKEA O RAHI DEMI LOKOISAT OLOT KARI KENT TOTO TOTUUS VARAILU I I UMPILO K ASMOT PAPPI AIKOA ETANA PAPPAMOPO TUTINAT ALIAS TALI P LIAT L N RALLI OPAALI LOLITA AISATA I ETIKAT ALAVATSA A OSOITELLA ETUUS RATINA KIMI SUUT V N OSIN KORSI SULKAKYNÄ U I A ALOITE OMIA LIPAS KISS HÄME KAUHEAT KASSIT INKA VOLVO ASIA OUTO APATIAT Vikman Tampereen kenttä ensin kuoria ei teeskentele tunteellisuus lääkärissä soitetaan usein ei maksa paljoa halukkaita harkimo armelias tapio paikkansapitävä tunturimalli agenttisarja tarukuningas nabokovin tyttö kurkkuliemiä saostuma radiokanava sanottava artisti lovato vedonlyöntiä mäilläkin kiihkeys alho kalpala vajota sotkuisia maijanen kattauksiin lotto kapellimestari almila hyödyksi hupeneva pandoralla pirkanmaalla automerkki nahat ulappa hirveät alakuloja jaloille savuke uroskissa tilaamista kaatua meinata ampulli vapinat savossa koruaines ajoi formuloita eläinrasva marimekon äiti alasimella ajokisa likapyykeille sivukulu talousoppineita räikkönen paloin sormiverbi auttavainen kahmia hitaiden maakunta alkuasukas ihmeellinen Rist ikko 5.
VAIHTOEHDOLLA UUNIIN EI VOI PESISPELI PÄÄTTYÄ KUUSISÄRMÄISIÄ VEDESSÄ KIINNITYKSEEN HANOISTAKIN HAKASIT ENNEN IKEN OSA VIRASTOA VKL:N YLI -LIPE PARIISISSA ROTUSIKA OLET TÄRKEÄ! OLET TÄRKEÄ! VIISAAMMILTA ENGLANNIN LIIGASSA VELJEN JÄLKEEN NOPSIA VAPAA MENEMÄÄN VEDEN YMPÄRÖIMÄ HAKEE JA VIE PHILIP PAUKKEISTA VAIVA ÄMMÄLLÄ NAISIKSI NÄHTY TEILLÄ TIEDOKSI ANKARALTA ANNA KERMA! KUORIMISEEN JA SURVOMISEEN PÖYSTI MONI TÄMÄN RISTIKON VIHJE TVSARJASTA HIRMUTEON PAIKKA KUIN LAULUN REGINA SYYVÄ. RATKOMISISSA HYÖDYLLISIÄ SAMA PÄHKINÄNKUORESSA OLET VAINAJA! SIIPEILLÄ KETTUNEN PUUTTUU! -TURVA ---TTKÄSIN SUORITETTU MONET MYYJIN TUN KOTIMAATI YKSI VILLEISTÄ PIENENTÄÄ PIRUSTI Rist ikko 6. 82 | A P U lll LA A T IJ A T IL M O JU H A N I LI LJ ER O O S JA H EL I K Ä R K K Ä IN EN L A T O M A K O N E E T E R O T S A L I T E O S N E G A T I I V I N E N I A T S O T A K I T S H O W P E S O T U O R I O L A A L E K S I A K A N T A A T I T A I N E N A M I I O K K E N N O T U I T T O T U K I T A L E T E S I N E E T T I N A R T I L A N T E E S E E N S I Ä K Ä S J A O S T O L A P A H V I P P I I L U T O N O K S E T E S O T U R I S T E I R T R A P A D A M I T U N O T I I S I S U O R E T A S Ä Ä T Y P E T K E L E R I K R R E A S I I S K Ä K K Ä R Ä M Ä N T Y T A V I I H A A E T E L Ä L O I S I A E D U T O N E L Ä K E T E N U R Y S Y T O R I T T U O M E T O S I N K O I T Ä L Ä N A N O jauhopeukalo tekee bisnestä OYJ Välimeren tuuli sanasokeus lääkeaine ei v----. jaettu sotaisa USKOINKIN, ETTÄ TESTISSÄ EI KORONAA MINULTA LÖYTYISI! MATKUSTAJILTA MONET K-MARKETIT ENNEN KIRJAPAINOSSA KORONA CORONA KORINA IISALMELAINEN NYKYISIN KONEILLA LUOVUN SIITÄ! AKTIEN PAIKKA ILLITÄT SIIS LIKI TUPLASTI -ILAK VIIHDETTÄ FILIPPIINILÄISILLÄ OMANSA JUHLATILAISUUKSIIN KANITTAKIN NUIJA NIKKELIJUOMIA SIIS SE JA SE. KESKUSTELUKOHTEINA OUDAN OLENTO PÄÄSITKÖ KARANTEENISTA
A P U | 8 3 l LA A T IJ A T ER K K I V U O K IL A JA H EL I K Ä R K K Ä IN EN A K K A I T A L O S I I A N M Ä D I T E D E S E T O V A M E H I L Ä I N E N A U I I T T A A V I A S T A V A G F A E T U H O L A I T E L L A V A O T A T O L L I N E N Ä T M A S T O T O M I G I N I S I N I E N U P E I L U O R K K A K I N A T I V A L A S A I S T I N N A T V A L I T A T I U T E S T E R I E A U R S U L A L T R S O T U R I A A S I A L A I N E N I R O N I A T R I L A A A I A L I A S N A U H U S V I K A N A T S A A S U K I T A S E P U K U I L T A S U K A T O K I I S L A M V I I R U T T O S I T E T I N A A I T A -1. . suora lähetys SMostoksesta KOMEA NUORI GALLUPISSA CALVINO HINTAVIA HERKKUJA AINAKIN ÄKLÖ EERO HALLITSIJA VALMISTUKSIA SOININVAARA VANHANEN HAAVE PILAA RUOAN PHILIP FILMI RASVOJA SUHTAUTUMISTAPA MAAALUE ASETELLA THEODORAKIS METSÄKETO ALKOHOLIA ANTAA VOIMAA FUNKTIO PITKÄLLE ARMEIJA KOMEILU ORKESTERI RIIDAT WILHELM MAITOJOHANSSON FILPPULA NÄKEMISIÄ MUNISTA YHDISTENAINEN HERÄÄ VIIIMEISENÄ MUUSIKKO LÄNSMAN KAUPUNKI SAVOSSA KIINNITYSVERBI KÄSITYÖLÄINEN SISSI THAI PANSSARIVAUNUJA IVALLISIA SANOISTA HOIDETTAVIA KUUSEN OKSALLA KERRATA PYHÄ HÄRKÄ VUOKRALAISET SOTILAAN ASU HARJA SENTÄÄN USKONTO RAITOJA Rist ikko 7
84 | A P U ll LA A T IJ A T T EE M U P A LL O N EN JA M A R K K U M Ä K EL Ä Rist ikko 8
A P U | 8 5 l LA A T IJ A T ER K K I V U O K IL A JA P ER T T I M Ä K EL Ä Rist ikko 9.
86 | A P U ll LA A T IJ A T T EE M U P A LL O N EN JA M A R K K U M Ä K EL Ä Rist ikko 10
PERSOONA PREERIAN MIES VYÖTÄRÖ VIINILLÄ KOIRAROTU ESIKUVIA PIILOTELLA KAARTAA CROCKETT TERRORISTIJÄRJESTÖ IHMISISTÄ SÄÄDETÄÄN KOIRA AUTO KORKEA MÄKI KATTILOISSA ARTISTI TORJUNTA UUDESTAAN TIPU -TANSSI VÄLIMATKA LAISKUUS ISOT REPUT REINI OHI MÄKELÄ KAIPUUT ISOHKO LAULAJA VESTMAN SÄILÖNTÄÄN EDELTÄVÄ -ALA PAULA TIU'UN ÄÄNTÄ LAAJA MYÖNTÄVÄ PELIPAIKKOJA LIIKENNEVERKKO INTOUTUA Rist ikko 1 1. . A P U | 8 7 l LA A T IJ A T ER K K I V U O K IL A JA H EL I K Ä R K K Ä IN EN O T U S O T S O P O L I I S I S A R O N U U M A S I S Ä K A T O T O O K A M A P O I S K U R V A T A O R A N K I D A V Y U I N T I I S I S N U O L E T K O O T R I S A U S L A I T V A A R A A T E S I T T Ä J Ä I T A A S R A T A S K E P P I A J O K I N E T Ä I S Y Y S R A P A A V A T A T Y Ö T R A N T T I N P O T R A R E E T A E T I K K A Ä I D N R A K O H E L L A N I E M E N N E N Ä V E S A L A K I L I N Ä L E V E Ä I S Ä T A L L E K Y L L Ä K E N T Ä T T I E S T Ö Ä I T Y Ä E I N O S jepari munista Grön Harju Tea laipiot KAUPPAAUKIO 2
Sanar ist it. 92 | A P U LA A T IJ A ER K K I V U O K IL A I S I K M P K F M A S Y U I I A T I O N V A A T V Ä Ä Ä S A A T S Ä V Ä B U I T L E I T V U T O K I L Ä T I L S Ö T U T I T U I T T Y A A H Ä P Ä A L P M A Ä A T U U S R O S I K Ä T Ö P R S I I S H O P A O T A L L O M E Ä Ä L T Ä V E E Y U A I Ä O N T S S K N T Y P P S H Ö A U R A I I I V I U S H A R G D E T I T O T I V E L U O M M O P I T I A M K A Ä K E E L I U K S I N E I T S O ll Täytä ristit niin, että kaikkiin muodostuu kahdeksan kahdeksan kirjaimista sanaa
. A P U | 9 3 LA A T IJ A ER K K I V U O K IL A Sisään: 1-7 Rotusyrjintää harrastava 8-13 Risoa 14-19 Tunturi tai kala 20-26 Tähden (isolla T:llä) kaimoja 27-33 Pieni paukama 34-44 Kääritty vauva 45-52 Mausteiden saantipaikka 53-57 Aforismi 58-61 Meteliääntä 62-68 Ympyrästä erotettava alue 69-73 -kievari 74-82 Koulussa rentoutumista varten 83-89 Ei pimeä 90-93 Juhlii Arin kanssa 94-100 Maaliin saakka Ulos: 100-97 Haloo Helsingin solisti 96-87 Selostus 86-81 Virta ja Uusivirta 80-77 Sarveton 76-70 Laidasta laitaan 69-65 Langetettavia 64-61 Säyseä 60-55 Saatekirjelmä 54-49 Islamilainen johtaja 48-43 Kallis 42-39 Laulaja Mari 38-35 Lätkämailassa 34-30 Katkut 29-25 Paha teko 24-19 Käteen 18-11 Masentuneena 10-6 Sormet 5-1 Nunna ll Sanaket ju
10. 2020 oli karkausvuosi: totta vai tarua. Kenen piti edustaa Suomea vuoden 2020 Euroviisuissa, jotka peruttiin koronaviruksen vuoksi. 24. Kesäkuu 2020 oli Suomessa tavallista lämpimämpi ja aurinkoisempi: totta vai tarua. Kenen kanssa Elastinen duetoi vuoden 2020 hittikappaleessa Epäröimättä hetkeekään . Minkä nimiseksi virastoksi Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät vuoden alussa. 16. Välillä tuntui, ettei muuta ollutkaan kuin koronaa, mutta olipa kuitenkin. 20. 7. Kenestä tuli tammikuussa 2020 Venäjän uusi pääministeri. Kuinka monta kuukautta poikkeusolot lopulta olivat voimassa. Tässä siis sata kysymystä päättyvästä vuodesta! Vastaukset ovat sivulla 98. Missä kaupungissa järjestettiin 8.3.2020 surullisenkuuluisa Naistenpäivän konsertti, jossa koronatartunnan sai jopa sata ihmistä. Mikä hahmo voitti keväällä Putouksen Vuoden sketsihahmo -kilpailun. 3. 12. Minkä alkuvuodesta ensi-iltansa saaneen elokuvan tähtinä loistivat Leena Uotila, Saara Pakkasvirta ja Seela Sella. 21. Mistä laiva oli lähtenyt ja minne se oli matkalla. Mikä NHL-joukkue voitti niin sanotussa koronakuplassa loppuun pelatun Stanley Cupin. 15. 14. Mikä vuoden 2020 listahitti alkoi sanoilla ”Pikavipillä saatiin lomasetti / kohteena Visulahden vahakabinetti”. Mistä koronakeväänä otsikoihin nousseesta laitoksesta käytetään lyhennettä HVK. 2. Minkä niminen matkustaja-alus ajoi syyskuussa karille Ahvenanmaan saaristossa. 11. 5. 23. Kenen kirjailijan teoksia 2020 olivat Tarja Kulho – Räkkärimarketin kassa sekä Supermarsu ja Rosvo-Rasvis . Kuka toimi koronakevään ja -kesän aikana tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikon sijaisena. Koronakuplassa pelaajille, valmentajille ja muulle henkilökunnalle tehtiin koronatesti joka päivä: totta vai tarua. 22. 18. Minkä niminen uusi koronavirus sekoitti maailman 2020: SARS-CoVd-2n, SARS-CoV-2 vai SARS-Co-V-n. 94 | A P U Vuosivisa Testaa, mitä jäi mieleen poikkeusvuodesta 2020. 8. 13. Mitä merkittävää Euroopan unionille tapahtui 31.1.2020 klo 24 Brysselin aikaa. 6. Milloin hallitus totesi, yhteistoiminnassa presidentti Sauli Niinistön kanssa, Suomen olevan koronavirustilanteen vuoksi poikkeusoloissa: 12.3., 16.3. vai 28.3.. 19. 17. Millä nimellä tämän viruksen aiheuttamaa tautia kutsutaan. Missä maassa laulukilpailu oli tarkoitus järjestää. Kuka leiskautti kesällä miesten pituushypyn uuden Suomen ennätyksen, 827. JA A K K O JA S K A R I A LL O V ER P R E S S 22 1. teksti ANITA SAL AK ARI JA JUHANA SAL AK ARI kuvat A-LEHTIEN ARKISTO, ALL OVER PRE SS ja LEHTIKUVA 1. 4. 9
Kenen laulaja-lauluntekijän hittejä 2020 olivat Tivolit ja Frida . Minkä niminen myrsky riepotteli Suomea kesäkuun lopussa: Petra, Päivö vai Päivi. Entä mille maalle puheenjohtajuus siirtyi heinäkuun alusta. Montako kokonaista viikkoa eristys lopulta kesti. Kuka kirjoitti libreton tätä koronakevättä käsitellyttä hupailua varten. 37. Kenen ohjaama oli tammikuussa elokuvateattereihin tullut Helene Schjerfbeckin elämäkertaelokuva Helene . 33. . Kuka voitti Masked Singer Suomen ensimmäisen tuotantokauden: Leijona, Ampiainen vai Heinäseiväs. 39. Mistä puolueesta hän on. 35. Kenen säveltämään oopperaan pohjautui Kansallisoopperan hulvaton oopperaesitys Covid fan tutte . FI LM IK A M A R I OIKEAT VASTAU KSET SIVULL A 98 29. Kuka oli Aljaksandr Lukašenkan vastaehdokas Valko-Venäjän elokuisissa presidentinvaaleissa: Valery Tsapkala, Svjatlana Tsihanouskaja vai Maria Kalesnikava. 34. 32. 25. 28. Kuka suomalainen nousi Britannian EU-eron myötä europarlamenttiin. Missä oli tarkoitus järjestää 2020 kesäolympialaiset, jotka jouduttiin koronapandemian vuoksi siirtämään vuodella eteenpäin. Mikä Suomen maakunnista eristettiin keväällä muusta maasta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. 26. 29. 38. A P U | 95 . 30. 36. 27. Mikä maa oli EU:n neuvoston puheenjohtajamaa tammikuusta kesäkuuhun. 31. Kuinka monen miljoonan euron maskikaupat Huoltovarmuuskeskus kaikkiaan solmi keväällä Tiina Jylhän ja Onni Sarmasteen yritysten kanssa: noin 2, 10 vai 20 miljoonan
48. 46. 96 | A P U 40. 59. 51. Entä kuka tuli kilpailussa toiseksi. 49. Millä nimellä kutsuttiin Helsingin käräjäoikeudessa 2020 puitua laajaa huumejuttua, jossa oli yli 50 syytettyä. Minkä niminen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan romaani Enni Mustoselta ilmestyi keväällä. Kuinka monta karhua tanssi Erika Vikmanin kanssa lavalla Uuden Musiikin Kilpailun suorassa finaalilähetyksessä. Milloin kouluissa palattiin takaisin lähiopetukseen: 13.4., 4.5. 72. Kenen Putouksen sketsihahmon hokema oli ”Alvi pitää maksaa aina”. Missä kuussa ajettiin koronapandemian vuoksi viivästyneen F1-kauden ensimmäinen osakilpailu. 68. Kuka tuli koronavuonna suomalaisille tutuksi THL:n terveysturvallisuusosaston johtajana. Kuka oli opetusministerinä, kun Suomen koulut päätettiin sulkea 18.3. Kumman ohjeistettiin olevan tehokkaampi ase koronavirusta vastaan: käsien saippuapesun vai puhdistuksen käsidesillä. 49 A N T T I R A A T IK A IN EN. 44. Minkä niminen muusikoiden yhteenliittymä levytti koronakeväänä hyväntekeväisyyskappaleen Uuden edessä . Missä Kaisa Mäkäräinen hiihti 14.3. Kenestä tuli elokuun alussa Nokian uusi toimitusjohtaja. Minkä Balkanin maan pääkaupunki on Skopje, josta tulevilla lennoilla havaittiin loppukesästä runsaasti koronatartuntoja. Kuka suosikkiartisti polkaisi hankkeen käyntiin yhdessä lauluntekijä Timo Kiiskisen kanssa. Minkä ympäristöliikkeen mielenosoittajia vastaan poliisi käytti lokakuussa kaasusumuttimia Helsingin keskustassa. Nobelin rauhanpalkinto 2020 myönnettiin ilmastoaktivisti Greta Thunbergille: totta vai tarua. Missä kuussa vietettiin remontoidun Olympiastadionin avajaisia suorassa televisiolähetyksessä, ilman liveyleisöä. 61. 64. 60. Kuka voitti kyseisen Itävallan osakilpailun. Mäkäräinen sijoittui neljänneksi yleisön hurratessa stadionilla: totta vai tarua. Kuka toimi koronavuoden aikana sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkönä. 63. urheilu-uransa viimeisen ampumahiihtokilpailun: Kontiolahdella, Holmenkollenilla vai Oberhofissa. Kuka ohjasi kesällä Suomessa Luokkakokous 3 -elokuvaa koronaajan poikkeusjärjestelyin. Mikä oli Puutarhaliiton ja Kotimaiset Kasvikset ry:n valitsema Vuoden vihannes 2020: kurkku, kurpitsa vai paprika. vai 14.5.. Kenen kanssa pääministeri Sanna Marin avioitui kesälomallaan elokuun alussa. 73. 58. Uudessa tieliikennelaissa punainen takavalo tuli pimeän aikaan pyöräilijöille pakolliseksi: totta vai tarua. 53. 42. 67. 66. 45. Mikä oli ensimmäisen, Venäjällä käyttöön otetun koronarokotteen nimi: Zenit II, Sputnik V vai Vostok VI. 43. Missä Euroopan pääkaupungissa venäläistä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyita hoidettiin hänen toipuessaan myrkytyksestä. 54. Missä kaupungissa sijaitsee Kaipolan paperitehdas, jonka sulkemisesta UPM ilmoitti elokuussa. 69. Missä kuussa Aila-myrsky riepotteli Suomea. Kuka entinen lapsitähti voitti syksyllä Tähdet tähdet -kilpailun. 41. Milloin uusi tie liikennelaki astui voimaan: helmi-, kesävai elokuussa. 62. Missä kaupungissa järjestettiin syyskuussa perinteinen yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu erityisjärjestelyin. Kenen legendan elämästä kertoi keväällä ilmestynyt elämäkerta Suurin niistä on rakkaus . 70. 74. 65. 47. Mikä eteläkorealainen elokuva palkittiin sensaatiomaisesti parhaan elokuvan Oscarilla helmikuun Oscar-gaalassa. 52. 56. 55. 75. 57. Minkä niminen romaani Kari Hotakaiselta ilmestyi syksyllä. 50. 71. Missä 2020 paljon soitetussa kappaleessa lauletaan ”mikä on tää tunne / kun ei riitä linnunratakaan”. koronaviruspandemian vuoksi
. Mikä Euroopan suurista jalkapallosarjoista nytkähti keväällä ensimmäisenä käyntiin yli kahden kuukauden koronatauon jälkeen. 88. 87. 81. 95. Kenen 2020 edesmenneen sanoittajamestarin lauluina jäivät elämään Aamu ja Sydämeeni joulun teen . . 79. Kenen 2020 edesmenneen viihde taiteilijan keksimä lausahdus oli ”Aatteleppa ite!”. Kenen artistin hittejä 2020 olivat Cicciolina ja Syntisten pöytä . Minkä nimisen psykoterapia keskuksen vakavasta tietomurrosta kerrottiin julkisuuteen lokakuussa. Kuka kirjoitti syksyllä ilmestyneen tietokirjan Historian jännät naiset – Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja . Ketkä esittivät elokuvan pariskuntaa. 98. Missä lajissa yleisurheilija Krista Tervo teki kesällä kaksikin uutta Suomen ennätystä. 99. Mistä maasta koirista kuuluisin, Kössi, on alun perin kotoisin: Suomesta, Ranskasta vai Espanjasta. 90. 89. Minkä eläimen vuotta elettiin kiinalaisessa horoskoopissa: sian, rotan vai jäniksen. 80. Kumpi joukkue voitti sekä miehissä että naisissa. 94. Kuka kosketti suomalaisia alku vuodesta ilmestyneellä muistelma teoksellaan Äitiä ikävä. 83. Missä kuusa ensimmäiset koronakoirat aloittivat työnsä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Minkä niminen uusi Vares dekkari näki päivänvalon 2020. 86. 82. Missä kuussa Maailman terveysjärjestö WHO arvioi koronavirusepidemian muuttuneen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. A P U | 97 . Kuka tuli 2020 suomalaisille tutuksi Ruotsin valtionepidemiologina. Missä alkuvuodesta ensi iltansa saaneessa elokuvassa Maija ja Jalmari perivät unelmiensa talon ja joutuvat keskelle remonttipainajaista. 93. 77. 96. Minkä nimistä, herkuille persoa kyläpoliisia Janne Kataja esitti kevään kotimaisessa lasten elokuvassa Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen: Rillirousku, Isonapa vai Tuplamaha. Kuka oli Masked Singer Suomessa katsojia ja tuomareita keväällä hämmentänyt Heinäseiväs. 85. 84. 99 40 T IM O K O R H O N EN / A LL O V ER P R E S S V E S A M O IL A N EN / LE H T IK U V A. Perinteinen presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto peruttiin 2020 ensimmäistä kertaa rauhan aikana: totta vai tarua. Missä kuussa sovellus otettiin käyttöön. Minkä nimistä mobiilisovellusta Suomessa alettiin käyttää nopeuttamaan koronavirukselle altistuneiden tavoitta mista ja tartuntaketjujen katkaisemista. 97. 92. Kenestä tuli Marinin hallituksen valtiovarainministeri Katri Kulmunin kesäkuisen eron jälkeen. Koulutettu koira on pystynyt haistamaan koronatartunnan jopa päiviä ennen oireiden ilmaantumista: totta vai tarua. 76. 78. 100. Kuka esitti rauhanneuvottelija Ann-Mari Sundellia syksyn tv-sarjassa Rauhantekijä. 91
97. Hanna Kosonen. suora lähetys SMostoksesta KOMEA NUORI GALLUPISSA CALVINO HINTAVIA HERKKUJA AINAKIN ÄKLÖ EERO HALLITSIJA VALMISTUKSIA SOININVAARA VANHANEN HAAVE PILAA RUOAN PHILIP FILMI RASVOJA SUHTAUTUMISTAPA MAAALUE ASETELLA THEODORAKIS METSÄKETO ALKOHOLIA ANTAA VOIMAA FUNKTIO PITKÄLLE ARMEIJA KOMEILU ORKESTERI RIIDAT WILHELM MAITOJOHANSSON FILPPULA NÄKEMISIÄ MUNISTA YHDISTENAINEN HERÄÄ VIIIMEISENÄ MUUSIKKO LÄNSMAN KAUPUNKI SAVOSSA KIINNITYSVERBI KÄSITYÖLÄINEN SISSI THAI PANSSARIVAUNUJA IVALLISIA SANOISTA HOIDETTAVIA KUUSEN OKSALLA KERRATA PYHÄ HÄRKÄ VUOKRALAISET SOTILAAN ASU HARJA SENTÄÄN USKONTO RAITOJA A K K A I T A L O S I I A N M Ä D I T E D E S E T O V A M E H I L Ä I N E N A U I I T T A A V I A S T A V A G F A E T U H O L A I T E L L A V A O T A T O L L I N E N Ä T M A S T O T O M I G I N I S I N I E N U P E I L U O R K K A K I N A T I V A L A S A I S T I N N A T V A L I T A T I U T E S T E R I E A U R S U L A L T R S O T U R I A A S I A L A I N E N I R O N I A T R I L A A A I A L I A S N A U H U S V I K A N A T S A A S U K I T A S E P U K U I L T A S U K A T O K I I S L A M V I I R U T T O S I T E T I N A A I T A O T U S O T S O P O L I I S I S A R O N U U M A S I S Ä K A T O T O O K A M A P O I S K U R V A T A O R A N K I D A V Y U I N T I I S I S N U O L E T K O O T R I S A U S L A I T V A A R A A T E S I T T Ä J Ä I T A A S R A T A S K E P P I A J O K I N E T Ä I S Y Y S R A P A A V A T A T Y Ö T R A N T T I N P O T R A R E E T A E T I K K A Ä I D N R A K O H E L L A N I E M E N N E N Ä V E S A L A K I L I N Ä L E V E Ä I S Ä T A L L E K Y L L Ä K E N T Ä T T I E S T Ö Ä I T Y Ä E I N O S jepari munista Grön Harju Tea laipiot KAUPPAAUKIO 2. 18. Totta. 94. RATKOMISISSA HYÖDYLLISIÄ SAMA PÄHKINÄNKUORESSA OLET VAINAJA! SIIPEILLÄ KETTUNEN PUUTTUU! -TURVA ---TTKÄSIN SUORITETTU MONET MYYJIN TUN KOTIMAATI YKSI VILLEISTÄ PIENENTÄÄ PIRUSTI L A T O M A K O N E E T E R O T S A L I T E O S N E G A T I I V I N E N I A T S O T A K I T S H OW P E S O T U O R I O L A A L E K S I A K A N T A A T I T A I N E N A M I I O K K E N N O T U I T T O T U K I T A L E T E S I N E E T T I N A R T I L A N T E E S E E N S I Ä K Ä S J A O S T O L A P A H V I P P I I L U T O N O K S E T E S O T U R I S T E I R T R A P A D A M I T U N O T I I S I S U O R E T A S Ä Ä T Y P E T K E L E R I K R R E A S I I S K Ä K K Ä R Ä M Ä N T Y T A V I I H A A E T E L Ä L O I S I A E D U T O N E L Ä K E T E N U R Y S Y T O R I T T U O M E T O S I N K O I T Ä L Ä N A N O K E S Y T N U O L L A A F T A A L A S A J O P A I N E L U A U L O T A I P A N A T O T O S K E S Ä T T A S A T A I I S I A V A J A A V A T S A T L E V Ä T Ä S A M B A T S O T O T S A A R A T R A T T I T Y R Ä E V A K O T A V I O T K O R O N A V I R U S T A U T I R A S I T U S K K A T K O U R I V A T U O M A S A N U T R O T I L A O V U O S I L U K U M U K A N A P A R S A A T I K I M A G O T O P P I L A S I K O N I F S L A I N A I L T A E A A P O T A K I T I T K N U T I T E I J A T H E R A L O T T A I N N O T A A L A S T O M U U S L I E D R E V Y Y T S I R U T A N N I K A A T T E T O S I 23 A 23 A 6 R 7 O 25 N 11 H 18 L 9 J 13 E 23 A 24 V 14 U 3 T 7 O 25 N 7 O 16 W 13 E 25 N 5 S 14 U 16 W 5 S 4 I 22 D 7 O 5 S 18 L 23 A 13 E 3 T 4 I 25 N 13 E 24 V 4 I 18 L 23 A 18 L 7 O 8 G 7 O 1 K 13 E 18 L 4 I 4 I 23 A 21 C 11 H 4 I 21 C 22 D 11 H 23 A 1 K 23 A 23 A 1 K 19 B 4 I 15 M 19 B 7 O 4 I 25 N 13 E 20 P 23 A 18 L 6 R 13 E 24 V 2 Y 2 Y 2 Y 15 M 11 H 13 E 18 L 18 L 13 E 14 U 18 L 1 K 7 O 23 A 23 A L 23 A 8 G 23 A 24 V 13 E 3 T 24 V 14 U 7 O 5 S 4 I 19 B 13 E 25 N 8 G 3 T 6 R 4 I 25 N 11 H 7 O 3 T 23 A 3 T 14 U 7 O 24 V 4 I 25 N 3 T 17 F 4 I 23 A 3 T 7 O 23 A 22 D 6 R 4 I 23 A 18 L 23 A 24 V 13 E 6 R 4 I 13 E 9 J 7 O 11 H 3 T 14 U 23 A 18 L 23 A 14 U 23 A 23 A 8 G 17 F 23 A 22 D 19 B 20 P 23 A 6 R 7 O 22 D 4 I 7 O 4 I 22 D 23 A 15 M 7 O 11 H 13 E 3 T 13 E 1 K 23 A 23 A 4 I 11 H 4 I 20 P 12 Ö 18 L 9 J 10 Ä 2 Y 2 Y 18 L 4 I 25 N 24 V 13 E 4 I 9 J 7 O 3 T 14 U 4 I 6 R 4 I 3 T 23 A 18 L 23 A 5 S 14 U 7 O 3 T 14 U 2 Y 23 A 25 N 7 O 14 U 1 K 3 T 24 V 1 K 5 S 10 Ä 10 Ä 25 N 3 T 12 Ö 7 O 5 S 10 Ä 6 R 12 Ö 3 T 12 Ö 25 N 23 A 11 H 3 T 4 I 25 N 18 L 7 O 19 B 7 O 13 E 4 I 23 A 5 S 4 I 23 A 3 T 7 O 25 N 1 K 23 A 18 L 7 O 13 E 4 I 18 L 24 V 13 E 5 S 21 C 23 A 23 A 1 K 13 E 14 U 15 M 13 E 18 L 4 I 25 N 7 O 7 O 5 S 1 K 23 A 6 R 25 N 4 I 5 S 1 K 23 A I T A R A V E N E H U L I N O I V A T A L B I N H Ä T Ä N O U T O I S O T A M A T O Y T I I A M Y K I Ö I S A A L I S O R S I N E P A L P O T A T V I R I I O E R Ä T S T Y P E R Ä P Ä R E K A S I K S Ä Ä S T Ä Ä L I O N E L A S U T T O S I N L T I N O L I U O S M E N T A A L I S E T A N E D A M Y R T I T G V I I S I P U N A P O K A T A S T I N M A R Y T T I I L I T D E B A T I T T O M I K R U K O A L A T M O N I L L A A N O N N A T T H O R S A A R O T O T R I P A P A R T U R I T A T A M I T A J O T O S A T T U L E T B O N A N A A R A S U A L A V A O S U A L U P A O S U U S L U K U U N I K O T J A T K O E R I N L A N A T A A L A K E R T A T R A P T T A T A R T A K O A A T R I A M O T I N K A A T U A L H I U S I T I K A T A P I N A A T A H N A A N O A A P E T A M E R A N T I T A K S E L I M I L A N S O T A V V J U T U H A R S O P E S I V Ä T A P A I S K O A A L I S A Y L Ä R A A J A R I P U L I K S I K A K A T R A S N A N N A I L O R U T A S E M A T I E T T Y Ö T T A P A H L R A N T A T U O L I T L U U M U N K I V I A T O M I A S E E T T N U R J A S T I A G I T A A T I O T 13 P 23 A 3 L 19 J 23 A 23 A 1 T 5 K 5 K 8 V 2 I 18 C 21 H 22 Y 4 E 24 U 17 D 24 U 11 R 2 I 7 S 2 I 19 J 23 A 23 A 2 I 3 L 23 A 1 T 7 S 24 U 24 U 5 K 14 O 13 P 24 U 2 I 8 V 1 T 2 I 3 L 5 K 4 E 14 O 2 I 16 M 3 L 9 B 24 U 11 R 20 G 4 E 11 R 2 I 8 V 2 I 11 R 13 P 2 I 7 S 16 M 24 U 11 R 10 F 10 F 2 I 4 E 4 E 1 T 24 U 2 I 16 M 8 V 11 R 8 V 2 I 15 N 17 D 2 I 20 G 14 O 23 A 7 S 4 E 15 N 15 N 14 O 2 I 1 T 24 U 23 A 3 L 1 T 1 T 14 O 11 R 17 D 11 R 23 A 13 P 4 E 4 E 11 R 23 A 24 U 7 S 22 Y 2 I 9 B 23 A 14 O 22 Y 6 Ö 23 A 2 I 5 K 23 A 2 I 7 S 4 E 1 T 1 T 4 E 4 E 11 R 4 E 1 T 16 M 13 P 11 R 23 A 15 N 15 N 2 I 3 L 23 A 2 I 16 M 3 L 8 V 24 U 3 L 20 G 12 Ä 12 Ä 11 R 2 I 10 F 2 I 2 I 16 M 2 I 19 J 12 Ä 12 Ä 5 K 4 E 4 E 1 T 2 I 17 D 2 I 14 O 1 T 2 I 23 A 3 L 15 N 1 T 12 Ä 22 Y 7 S 2 I 15 N 12 Ä 2 I 15 N 4 E 15 N 7 S 4 E 3 L 4 E 3 L 22 Y 3 L 24 U 5 K 4 E 3 L 20 G 23 A 11 R 23 A 16 M 1 T 6 Ö 16 M 2 I 7 S 1 T 12 Ä 5 K 16 M 23 A 19 J 23 A 2 I 4 E 22 Y 2 I 2 I 1 T 5 K 24 U 1 T 2 I 14 O 2 I 7 S 12 Ä 1 T 18 C 21 H 23 A 11 R 16 M 2 I 24 U 11 R 23 A 21 H 1 T 4 E 3 L 24 U 14 O 4 E 22 Y 23 A 8 V 4 E 17 D 2 I 15 N 24 U 3 L 14 O 15 N 1 T 14 O 14 O 7 S 22 Y 6 Ö 1 T 1 T 2 I 14 O 20 G 14 O 3 L 19 J 23 A 1 T 1 T 11 R 7 S 23 A 7 S 2 I 7 S 5 K 14 O 14 O 1 T 2 I 8 V 14 O 3 L 2 I Krypto 3 Krypto 1 Krypto 4 Sanaristit Krypto 2 P I E T A V I O M A A R H O M E Y H D Y S V A L T A I N A M O R S H A U T A R K I S A L I I H R A Ä I T I R E A L I S T I T D I A T L S A A S T A T P E T O I S U V E T K L A P I K A T E U I M I J Ä K U O P U S K U I N L A P I K A S A T T E T A I T S E N U R I N P I E N A L U S A S U A A A M O S O S I E T O T O K A U U L O K E V I T I E H K Ä I S Y T A K E T U T H A R M I T O N H A I T I I J Ä S O P T I O N L A S S I T L A S T A T P O R O A N S A T T A T U M O O T I N L A S K U O L O M U O T O U S V A D P A I T A A N T A A V I R E T I K K A A T B A L E T I L I M E N Ä R E T A I N V A T I V E N L A V A L A S A L U N E N O T U S S Ä D E K A L I K A T P H I L A A V E U R I S E S I N E H K U P S I L M A V A T H A M E R U K A T A L K U A I N E D R I M I T O I N T I T A S A T A Ä Ä N I U R O S O I T T I T I E T O A H A Y T A V U U R U T L D A S A L A K K A E R I V Ä R I S E T K A S V O S U O J A T A T E N E U M S Ä L Ä M O I K A T A A I T O L E K A H L I E K A T V E R A N N A T T A A S L O I T S U A V U S T A A O V E T S A A T A V A B A B A T I E S P I E T A V I O M A A R H O M E Y H D Y S V A L T A I N A M O R S H A U T A R K I S A L I I H R A Ä I T I R E A L I S T I T D I A T L S A A S T A T P E T O I S U V E T K L A P I K A T E U I M I J Ä K U O P U S K U I N L A P I K A S A T T E T A I T S E N U R I N P I E N A L U S A S U A A A M O S O S I E T O T O K A U U L O K E V I T I E H K Ä I S Y T A K E T U T H A R M I T O N H A I T I I J Ä S O P T I O N L A S S I T L A S T A T P O R O A N S A T T A T U M O O T I N L A S K U O L O M U O T O U S V A D P A I T A A N T A A V I R E T I K K A A T B A L E T I L I M E N Ä R E T A I N V A T I V E N L A V A L A S A L U N E N O T U S S Ä D E K A L I K A T P H I L A A V E U R I S E S I N E H K U P S I L M A V A T H A M E R U K A T A L K U A I N E D R I M I T O I N T I T A S A T A Ä Ä N I U R O S O I T T I T I E T O A H A Y T A V U U R U T L D A S A L A K K A E R I V Ä R I S E T K A S V O S U O J A T A T E N E U M S Ä L Ä M O I K A T A A I T O L E K A H L I E K A T V E R A N N A T T A A S L O I T S U A V U S T A A O V E T S A A T A V A B A B A T I E S Ristikko 1 Ristikko 4 Ristikko 5 Ristikko 6 Ristikko 2 Ristikko 7 Ristikko 3 Ristikko 8 Ristikko 9 Ristikko 10 Ristikko 11 Sanaketju: RASISTIPÄNNIÄPALLASANNIKITNYSTYRÄKAPALOLAPSIRYYTIMAAMIETEHÄLYSEKTORIKESTIVÄLITUNTIVALOISAATROPERILLE. Tampa Bay Lightning. 61. 17. Minna Lindgren. Konsta Hietanen. 12. 80. Jämsässä. Mika Salminen. Kiti Kokkonen ja Sami Hedberg. Urmas Viilunkin. Sputnik V. Lähti Turusta, matkalla Tukholmaan. Pukija. 16. 6. Parasite. 99. 98 | A P U 98 | A P U 1. 16.3. Kaksi (alkoi 28.3., päättyi 15.4.). jaettu sotaisa USKOINKIN, ETTÄ TESTISSÄ EI KORONAA MINULTA LÖYTYISI! MATKUSTAJILTA MONET K-MARKETIT ENNEN KIRJAPAINOSSA KORONA CORONA KORINA IISALMELAINEN NYKYISIN KONEILLA LUOVUN SIITÄ! AKTIEN PAIKKA ILLITÄT SIIS LIKI TUPLASTI -ILAK VIIHDETTÄ FILIPPIINILÄISILLÄ OMANSA JUHLATILAISUUKSIIN KANITTAKIN NUIJA NIKKELIJUOMIA SIIS SE JA SE. Kirsti Paakkasen. Tarina. Viking Amorella. 41. 98. 37. Totta (valo voidaan kiinnittää pyörään tai pyöräilijään). 96. Mozartin. 93. 39. Huoltovarmuuskeskuksesta. Matti Vanhasesta. 78. 50. 13. Lauri Tähkä. Kesäkuussa (1.6.). Hei rakas (artisti: Behm). Eero Huovinen. Tässäkö tää oli. 73. Kaksi. Noin 10 miljoonan. 71. 27. Kristian Pulli. 59. 42. 60. SARS-CoV-2. 44. 34. 5. Markus Räikkösen. 53. Paula Norosen. Totta 25. 74. 68. Totta. Moukarinheitossa (nykyinen SE 72,12). Pekka Lundmarkista. 14.5. Antti J. 83. Mihail Mišustinista. 48. Elokapinan (Elokapina – Extinction Rebellion Finland). 46. 30. VAIHTOEHDOLLA UUNIIN EI VOI PESISPELI PÄÄTTYÄ KUUSISÄRMÄISIÄ VEDESSÄ KIINNITYKSEEN HANOISTAKIN HAKASIT ENNEN IKEN OSA VIRASTOA VKL:N YLI -LIPE PARIISISSA ROTUSIKA OLET TÄRKEÄ! OLET TÄRKEÄ! VIISAAMMILTA ENGLANNIN LIIGASSA VELJEN JÄLKEEN NOPSIA VAPAA MENEMÄÄN VEDEN YMPÄRÖIMÄ HAKEE JA VIE PHILIP PAUKKEISTA VAIVA ÄMMÄLLÄ NAISIKSI NÄHTY TEILLÄ TIEDOKSI ANKARALTA ANNA KERMA! KUORIMISEEN JA SURVOMISEEN PÖYSTI MONI TÄMÄN RISTIKON VIHJE TVSARJASTA HIRMUTEON PAIKKA KUIN LAULUN REGINA SYYVÄ. 19. 77. Kontiolahdella. Maaliskuussa (11.3.). 64. 51. COVID-19 (coronavirus disease 2019). Toivon Kärki. 26. Renny Harlin. Tarua (kilpailussa ei ollut yleisöä). 7. Kroatia. Suvi Teräsniska. Elokuussa (31.8.). 32. 90. 11. 2. Syyskuussa. Valtteri Bottas. 54. Helsingissä. 20. Syyskuussa. 33. 62. Behmin. Erika Vikmanin. 63. Tampereella. 28. 52. Vexi Salmen. 21. 91. 24. 36. 87. Katiska. 10. Iso-Britannia erosi EU:sta. 88. Irina Björklund. Bundesliiga (Saksa). Jokisen. 75. 43. (artisti: Arttu Wiskari). 4. Maria Pettersson. 100. Ilkka Alanko. A. 72. 86. Rotan (25.1.2020 alkaen). Tarua (palkinnon sai YK:n Maailman ruokaohjelma WFP). Isonapa. 65. PohjoisMakedonian. 40. Se mieletön remppa. 15. Alviina Alametsä. Jenni Vartiaisen. 31. 49. 29. 66. 81. Li Andersson. Tokiossa Japanissa. 76. Jope Ruonansuun. Käsien saippuapesun. Alankomaissa (Hollannissa). 67. Soopeli. Urmas Viilunk (Mikko Töyssy). Ruotsi. Aksel Kankaanrannan. 57. Berliinissä. Saksalle. Svjatlana Tsihanouskaja. Espanjasta. Teräsleidit. 38. Kolme kuukautta. Digija väestötietovirasto. 58. Anders Tegnell. Heinäkuussa. Elokuussa. 70. 92. 55. 9. Psykoterapiakeskus Vastaamon. 3. Vihreistä. 69. 82. 47. 8. W. 89. 22. Uusimaa. PERSOONA PREERIAN MIES VYÖTÄRÖ VIINILLÄ KOIRAROTU ESIKUVIA PIILOTELLA KAARTAA CROCKETT TERRORISTIJÄRJESTÖ IHMISISTÄ SÄÄDETÄÄN KOIRA AUTO KORKEA MÄKI KATTILOISSA ARTISTI TORJUNTA UUDESTAAN TIPU -TANSSI VÄLIMATKA LAISKUUS ISOT REPUT REINI OHI MÄKELÄ KAIPUUT ISOHKO LAULAJA VESTMAN SÄILÖNTÄÄN EDELTÄVÄ -ALA PAULA TIU'UN ÄÄNTÄ LAAJA MYÖNTÄVÄ PELIPAIKKOJA LIIKENNEVERKKO INTOUTUA O T U S O T S O P O L I I S I S A R O N U U M A S I S Ä K A T O T O O K A M A P O I S K U R V A T A O R A N K I D A V Y U I N T I I S I S N U O L E T K O O T R I S A U S L A I T V A A R A A T E S I T T Ä J/V Ä I T A A S R A T A S K E P P I A J O K I N E T Ä I S Y Y S R A P A A V A T A T Y Ö T R A N T T I N P O T R A R E E T A E T I K K A Ä I D N R A K O H E L L A N I E M E N N E N Ä V E S A L A K I L I N Ä L E V E Ä I S Ä T A L L E K Y L L Ä K E N T Ä T T I E S T Ö Ä I T Y Ä E I N O 19 J 20 Ä 3 N N Ä E N 23 G 21 E 5 L 2 S 1 V 12 A 5 L 4 M 8 I 2 S 12 A 16 Y 20 Ä 5 L 5 L 8 I 5 L 13 O 9 P 12 A 2 S 12 A 8 I T Ä H 20 Ä 3 N T I 22 H 21 E Ä 15 T 3 N 21 E 5 L 8 I 11 Ö 15 T 14 K 19 J 15 T 21 E 13 O 15 T 23 G 12 A 1 V 18 U 15 T 3 N 21 E 21 E 5 L 20 Ä 14 K 21 E 3 N 8 I 4 M 8 I 11 Ö 15 T 13 O 13 O 9 P 21 E 15 T 5 L 15 T 12 A 12 A 5 L 12 A 15 T 8 I 5 L 2 S 8 I 15 T 21 E 5 L 20 Ä 4 M 16 Y 2 S 12 A 19 J 8 I 4 M 8 I 21 E 17 C 12 A 16 Y 8 I 4 M 21 E 5 L 5 L 16 Y 2 S 15 T 10 R 8 I 14 K 14 K 8 I K U 8 I 14 K K A M U U 15 T 12 A 4 M 12 A 5 L 7 F 13 O 14 K 3 N 12 A 4 M 18 U 15 T 3 N 21 E 8 I 6 D 13 O 15 T 16 Y 3 N N Ä 16 Y 2 S 8 I K E E 15 T 8 I 19 J 10 R 15 T 2 S 13 O 5 L 15 T 18 U 15 T 10 R 8 I 17 C 22 H 12 A 10 R 6 D 2 S 7 F 12 A 14 K 8 I 8 I 10 R 8 I 15 T 8 I 5 L 8 I 20 Ä 18 U 18 U 16 Y 8 I 15 T 14 K 18 U 18 U 9 P 4 M 20 Ä 8 I 22 H 20 Ä 15 T 10 R 8 I 12 A 2 S 12 A 14 K 14 K 18 U 4 M 18 U 5 L 12 A 12 A 15 T 15 T 13 O 10 R 8 I 14 K 3 N 12 A 7 F 15 T 12 A 10 R 10 R 12 A 9 P 18 U 20 Ä 2 S 14 K 18 U 18 U 5 L 12 A 2 S 13 O 14 K 14 K 13 O 21 E 15 T 21 E 1 V 16 Y 16 Y 2 S 12 A 2 S 15 T 4 M 12 A 14 K 13 O 13 O 4 M 12 A 20 Ä 14 K 2 S 21 E 24 B 13 O 3 N 8 I 8 I 15 T 15 T 8 I 24 B 8 I 15 T 15 T 21 E 10 R 22 H 18 U 3 N 15 T 21 E 10 R 6 D 21 E 15 T 18 U 5 L 8 I 13 O 18 U 10 R 12 A 5 L 12 A 9 P 18 U 13 O 5 L 21 E 15 T 13 O 10 R 21 E 23 G 13 O 3 N 4 M 8 I 10 R 10 R 8 I 15 T 15 T 13 O 12 A 10 R 4 M 13 O 13 O 23 G I S I K M P K F M A S Y U I I A T I E D O T O N V A N I L J A T V Ä L I T T Ä Ä S A A P P A A T S Ä Ä S T Y V Ä B U T A A N I T L E H T E R I T V U O R I S T O K I L Ä T I L S Ö T U T I T U I T T Y A A H Ä P Ä A L P M A Ä A T U K A L U U S R O M A N S S I K Ä Y T Ä N T Ö P R O S E S S I I S K U T E H O P A I T S I O T A L A S T U L O M E N E T T Ä Ä L T Ä V E E Y U A I Ä O N T S S K N T Y P P S H Ö A U R A I I I V I N G U T U S H A L L B E R G D E S A N T T I T O A L E T T I V E I S A I L U O M P E L I M O P I K A N T T I A M E R I K K A Ä K E E L I U K S I N E I T S O JOEL HUOKEA O RAHI DEMI LOKOISAT OLOT KARI KENT TOTO TOTUUS VARAILU I I UMPILO K ASMOT PAPPI AIKOA ETANA PAPPAMOPO TUTINAT ALIAS TALI P LIAT L N RALLI OPAALI LOLITA AISATA I ETIKAT ALAVATSA A OSOITELLA ETUUS RATINA KIMI SUUT V N OSIN KORSI SULKAKYNÄ U I A ALOITE OMIA LIPAS KISS HÄME KAUHEAT KASSIT INKA VOLVO ASIA OUTO APATIAT Vikman Tampereen kenttä ensin kuoria ei teeskentele tunteellisuus lääkärissä soitetaan usein ei maksa paljoa halukkaita harkimo armelias tapio paikkansapitävä tunturimalli agenttisarja tarukuningas nabokovin tyttö kurkkuliemiä saostuma radiokanava sanottava artisti lovato vedonlyöntiä mäilläkin kiihkeys alho kalpala vajota sotkuisia maijanen kattauksiin lotto kapellimestari almila hyödyksi hupeneva pandoralla pirkanmaalla automerkki nahat ulappa hirveät alakuloja jaloille savuke uroskissa tilaamista kaatua meinata ampulli vapinat savossa koruaines ajoi formuloita eläinrasva marimekon äiti alasimella ajokisa likapyykeille sivukulu talousoppineita räikkönen paloin sormiverbi auttavainen kahmia hitaiden maakunta alkuasukas ihmeellinen J O E L H U O K E A O R A H I D E M I L O K O I S A T O L O T K A R I K E N T T O T O T O T U U S V A R A I L U I I U M P I L O K A S M O T P A P P I A I K O A E T A N A P A P P A M O P O T U T I N A T A L I A S T A L I P L I A T L N R A L L I O P A A L I L O L I T A A I S A T A I E T I K A T A L A V A T S A A O S O I T E L L A E T U U S R A T I N A K I M I S U U T V N O S I N K O R S I S U L K A K Y N Ä U I A A L O I T E O M I A L I P A S K I S S H Ä M E K A U H E A T K A S S I T I N K A V O L V O A S I A O U T O A P A T I A T T E T R A A V A I N S Ä K K I A S E E T T E T I S L A M V I A T T A H T O A V U O R A T A M U N A E P A S S E R A A M U H E I K E L A I K A J A K S O T O L L I L A J/V A O S A T T U Ä R T A U T U A S E T A P P I A J O T R D U A A N S A R I I S K U T A L T A T R K I T A R A O T O N U A V O J O N O T A O T K O R A A N I L K A P S E K I T S A I P P U A T N U L O K E D P H A E T U I L L A K I I T O R A T A K A R S A A T A I N A A T E T A J O T T U K I T B R I T I T T A S O K A S N A M U T U R O 6 L 2 A 8 H 12 O 8 H 24 K 12 O 23 Y 3 I 2 A 21 Ä 3 I 15 T 4 E 6 L 21 Ä 4 E 4 E 11 R 3 I 24 K 24 K 3 I 6 L 21 Ä 24 K 5 J 24 K 4 E 19 S 15 T 12 O 2 A 5 J 13 U 11 R 3 I 12 O 19 S 15 T 4 E 11 R 3 I 17 M 3 I 15 T 4 E 1 N 2 A 12 O 20 B 12 O 1 N 2 A 11 R 2 A 17 M 20 B 12 O 12 O 2 A 13 U 6 L 16 F 19 S 19 S 12 O 1 N 15 T 4 E 4 E 17 M 2 A 1 N 3 I 3 I 6 L 3 I 6 L 13 U 12 O 7 V 3 I 1 N 1 N 2 A 15 T 8 H 3 I 15 T 19 S 3 I 19 S 1 N 12 O 19 S 20 B 12 O 11 R 1 N 4 E 12 O 14 D 11 R 9 C 8 H 3 I 6 L 4 E 15 T 3 I 11 R 15 T 12 O 17 M 17 M 23 Y 2 A 6 L 2 A 3 I 1 N 4 E 1 N 2 A 14 D 2 A 10 G 3 I 12 O 18 P 2 A 2 A 19 S 2 A 15 T 2 A 1 N 3 I 3 I 4 E 20 B 3 I 15 T 15 T 3 I 2 A 18 P 13 U 24 K 12 O 5 J 4 E 12 O 1 N 15 T 4 E 6 L 12 O 3 I 24 K 13 U 11 R 11 R 3 I 13 U 13 U 10 G 1 N 4 E 20 B 12 O 6 L 2 A 12 O 12 O 5 J 2 A 6 L 2 A 15 T 15 T 12 O 1 N 3 I 9 C 13 U 2 A 15 T 8 H 12 O 19 S 23 Y 13 U 13 U 2 A 4 E 2 A 3 I 11 R 12 O 15 T 18 P 12 O 6 L 7 V 4 E 3 I 6 L 13 U 18 P 2 A 6 L 3 I 1 N 17 M 12 O 17 M 17 M 4 E 6 L 21 Ä 8 H 20 B 2 A 3 I 14 D 3 I 2 A 15 T 22 Ö 2 A 11 R 15 T 15 T 13 U 11 R 3 I 19 S 23 Y 22 Ö 18 P 23 Y 21 Ä 23 Y 6 L 6 L 21 Ä 19 S 13 U 12 O 3 I 19 S 21 Ä 15 T 23 Y 3 I 3 I 1 N 16 F 2 A 11 R 24 K 15 T 3 I 23 Y 24 K 19 S 3 I 6 L 22 Ö 6 L 6 L 3 I 1 N 4 E 1 N 13 U 7 V 7 V 21 Ä 1 N 1 N 3 I 21 Ä 3 I 15 T 19 S 4 E 3 I 7 V 2 A 15 T E S A T A N K K A S I S U S T A A I I R T I E L S A T L U I S T E L I J A I K N E T O T I S T U V A K N A U R A I T V A N A M O I N T O K I H O K K I A L A T A S O R R Y M Y A I R O P A R I T A V I U N I V E L K A S I L M I I H Ä T Ä K E S K U S T A K A I T J O K T U T U A O H R A O H I H E I T O T K A N D I T A A D A M Ö S E I S K A R I R L A R I N O U T A A V A T S A L R Ö T Ö S A L A E T I L U J A E T U J A L K A K A N T A S U S T E V A N A R U O S K A O S A T M A A L I T O N J A K O S A N E L U T O T O E L A T U S 88 Halme murskata 0-0 SAAKKA LAULAJA ANTTI KREIKASSA KAARTAMO ELORANTA ROOPE VOI HUONEEN SAISIO LEIJONA KÄTEEN JÄÄVIÄ IIKKA VIRANOMAISLAITOS RYYPPYJÄ LAULAJA TAAVITSAINEN RUOHOJA JÄLJITELLÄ ELOMAA MINERAALI LIHANSYÖJÄKASVI RYMINÄ VALVOJALLA HÄIHINKIN JULKI VOIHIUKSIA BISQUIT KARJALAINEN VUORISTO PUOLUE LIND VAINE KUKASSA "KOISIA" HÖKKELEITÄ HUTEJA HIILIVETYJÄ POLIOMIES VUORISTO EKA IHMINEN MAALIIN ULKOSAARI YKSINELÄVÄ SELÄNNE TARKAS AASIAN VALTIO ILKITYÖ DON -PEURA TAI -KIVI HEINILLE TELKKAREITAKIN KESTÄVÄ FILOSOFI VETEEN PIIRTYVÄ SIHTEERILLE RAVIPELI YLLÄPITO E S A T A N K K A S I S U S T A A I I R T I E L S A T L U I S T E L I J A I K N E T O T I S T U V A K N A U R A I T V A N A M O I N T O K I H O K K I A L A T A S O R R Y M Y A I R O P A R I T A V I U N I V E L K A S I L M I I H Ä T Ä K E S K U S T A K A I T J O K T U T U A O H R A O H I H E I T O T K A N D I T A A D A M Ö S E I S K A R I R L A R I N O U T A A V A T S A L R Ö T Ö S A L A E T I L U J A E T U J A L K A K A N T A S U S T E V A N A R U O S K A O S A T M A A L I T O N J A K O S A N E L U T O T O E L A T U S L A T O M A K O N E E T E R O T S A L I T E O S N E G A T I I V I N E N I A T S O T A K I T S H O W P E S O T U O R I O L A A L E K S I A K A N T A A T I T A I N E N A M I I O K K E N N O T U I T T O T U K I T A L E T E S I N E E T T I N A R T I L A N T E E S E E N S I Ä K Ä S J A O S T O L A P A H V I P P I I L U T O N O K S E T E S O T U R I S T E I R T R A P A D A M I T U N O T I I S I S U O R E T A S Ä Ä T Y P E T K E L E R I K R R E A S I I S K Ä K K Ä R Ä M Ä N T Y T A V I I H A A E T E L Ä L O I S I A E D U T O N E L Ä K E T E N U R Y S Y T O R I T T U O M E T O S I N K O I T Ä L Ä N A N O jauhopeukalo tekee bisnestä OYJ Välimeren tuuli sanasokeus lääkeaine ei v----. Totta. R a tk a is u t H I T S A A J A D A L I R I A L R A T K A I S U T I R A K S A H A V A L A A T A E T O N A A V E L A E T Ä L L I M E T A K A T O T O I M E E N P A N O N S G I N I P I S T O K I E L I O L A S Ä K E E T E A S T O N V T O R A S K O T T I A R E S O R I T T U T U T U T A O S A T A T A A T T U U L S V V I U L U E S P A N J A K U U M A T A S T E A L I A S A I T A K S P U T N I K O M A K U U T I T A N O N T A P A L L I L A S K E V A E S O R A A T I R T I A V A I L U T I I R A N O E T K A I D A T T V I R T A E T O A R O T U U H A T A T A T U T U O T O S A K K A I T A L O S I I A N M Ä D I T E D E S E T O V A M E H I L Ä I N E N A U I I T T A A V I A S T A V A G F A E T U H O L A I T E L L A V A O T A T O L L I N E N Ä T M A S T O T O M I G I N I S I N I E N U P E I L U O R K K A K I N A T I V A L A S A I S T I N N A T V A L I T A T I U T E S T E R I E A U R S U L A L T R S O T U R I A A S I A L A I N E N I R O N I A T R I L A A A I A L I A S N A U H U S V I K A N A T S A A S U K I T A S E P U K U I L T A S U K A T O K I I S L A M V I I R U T T O S I T E T I N A A I T A -1. 95. Paprika (eri muodoissaan). 56. Koronavilkku. Tarua. 45. Leijona (Sami Hedberg). 14. 85. KESKUSTELUKOHTEINA OUDAN OLENTO PÄÄSITKÖ KARANTEENISTA. 23. 79. Kirsi Varhila. Päivö. 35. 84
Tuotevalikoimamme jakaantuu kahteen; perinteisiin tuotteisiin kuten lihaja riisipiirakoihin ja mämmiin sekä uuden ajan allergeenittomiin tuotteisiin, joihin kuuluvat esimerkiksi vegaaniset ja gluteenittomat tuotteet, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen. Tuotteiden tuplapakkaamista vältetään ja tuotteet pyritään pakkaamaan mahdollisimman kevyesti. Erityisesti hyvänmakuiseen, kasvipohjaiseen, jopa vegaaniseen ruokaan panostetaan huomattavasti. Kuluttajatutkimukset antavat lisää tietoa tulevaisuuden tarpeista. Tulemme investoimaan myös aurinkopaneeleihin. Meillä on käytössä myös maakaasu ja vegaaniset tuotteemme ovat biokaasu-merkittyjä. Yrityksen hittituote Vihis on saanut jo kulttimaineen. Yrityksen tuotevalikoimaa kehitetään aktiivisesti ja rohkeasti kuluttajia kuunnellen ja ympäristövastuuseen panostaen. Lisäksi kaikki tuotteemme ovat soijattomia, mikä on erityisesti vegaanisissa tuotteissa poikkeuksellista. Uskomme, että jatkossakin allergeenivapaa ruoka on se, jonka kysyntä tulee kasvamaan, Kaikkonen esittää. n MAINOS A-Lehdet_Apu_2020_2.indd 82 A-Lehdet_Apu_2020_2.indd 82 18.12.2020 12.27 18.12.2020 12.27. Esimerkiksi kasvispihveissä pakkaus on kartonkinen muovisen sijaan. Olimme Suomessa ensimmäisiä, jotka toivat markkinoille esimerkiksi vegaaniset kasvispihvit ja laktoosittoman riisipuuron. Pyrimme kaikin tavoin vähentämään ekologista kuormaa ja olemaan osana oikeaan suuntaan menemistä, Kaikkonen summaa. Kaikkosen mukaan yrityksen tärkein menestystekijä onkin se, että Hoviruoka haluaa aina olla hieman erilainen ja tarttua rohkeasti ennen näkemättömään. Hoviruoka pyrkii tuomaan uutuudet tarjolle ensimmäisenä ja kuuntelemaan herkästi trendejä ja asiakkaiden toiveita. Hoviruoka on valmisruokien vastuullinen vaihtoehto Hoviruoka tunnetaan sekä perinteisistä suomalaisista valmis ruoista, että uudenlaisista free from -tuotteista. EKOLOGISUUS KOKO TUOTANTOKETJUSSA Ruokien vastuullisuus ei rajoitu esimerkiksi kasvipohjaisuuteen, vaan yritys satsaa jatkuvasti myös muihin tapoihin tukea kestävää kehitystä. Lisäksi kasvistuotteisiin kuuluu esimerkiksi hampurilaisia, hodareita ja maidottomia puuroja
Lue lisää a-yhteiso.fi/liity Haluatko vaikuttaa medioiden sisältöön ja mainontaan?