2021 11,90 € Pimeyttä etsimässä VALOSAASTE ESTÄÄ MEITÄ NÄKEMÄSTÄ TÄHTIÄ Taivas. Taivas + L U K I J O I D E N L U O N T O K U VAT A N N I K Y T Ö M Ä E N K O L U M N I KERTTU KOTAKORPI Meteorologi tarkkailee taivasta töissä ja vapaalla LUONNOSSA TÖISSÄ Lentäjä tuntee ilmakehän virtaukset LUONTO R A K K A U D E S T A S U O M A L A IS E E N L U O N T O O N A P U L U O N T O | T a iv a s Näe ja ihastu! SAMI KARJALAISEN HUIKEAT LÄHIKUVAT HYÖNTEISISTÄ 54 27.12
TORJUTUT TUNTEET Koetko häpeää, surua, vihaa, kateutta tai pelkoa. Voi hyvin -lehden Torjutut tunteet on uudenlainen meditaatiopodcast, joka auttaa sinua käsittelemään vaikeita tunteita. Kuuntele podcast!. Tule meditoimaan aarniometsään. Jokaisessa jaksossa pureudutaan yhteen vaikeaan tunteeseen
18 KANSIJUTTU Kerttu Kotakorpi ennustaa säätä ja ilmastoa, mutta retkellä hän tarkkailee lintuja. 8 AJASSA Ahmakanta on kasvanut. . Matkustajakonekin lentää ilmakehän armoilla. 72 KANSALLISMAISEMA Kyröskoski. . . 69 PAREMPAA ARKEA Viileämpää asumista. 74 KOLUMNI Anni Kytömäki ja avaruusmatkat. 10 HAVAINNOIJA Antti Niemi ja Veli Sipola. 28 REPORTAASI Toimittaja kadotti lapsuuden tähtitaivaan. 48 PAREMPI MAAILMA Ilmastomuokkauksen tutkijat toivovat, ettei siihen tarvitse turvautua. t a i v a s | 3 5 PÄÄKIRJOITUS 6 MAA ILMASTA Öinen maapallo. 64 KUVAUSVINKIT ja Jorma Luhdan esittely. 12 IHMEELLINEN LUONTO Ukkosen voima. 11 LUONTOMIES OHTONEN Lintuja kannattaa ruokkia vain pakkasella, muuten voi tehdä tahtomattaan tuhoa. 17 AVAINLAJI Majava. 14 ESSEE Juha Hurme ei lähde minnekään ilman luotettavaa retkikeitintään. 66 TERVEYTTÄ LUONNOSTA Retkelle jäätä myöten. 54 KUVASALKKU Avaran taivaan alla. . 28 18 54 LU O N TO Taivas sisältö KU VA T H AN N ES PA AN AN EN , AN TT I R AA TI KA IN EN JA JO RM A LU H TA .. 42 LUONNOSSA TÖISSÄ Lentäjän työpaikka on taivas. 71 TUNKEUTUJAT Sokeritoukka. 52 9 KYSYMYSTÄ Mikä on taivas. . Vieläkö löytyy pimeää ja tähtien loistetta. 68 LUONNON LAHJA Kylmä kylpy.
Pidä tauko. Seikkaile leikkipaikkaan. Sytytä tulet, paista makkaraa, nauti eväitä ja juo kuppi kuumaa. Pidä tauko. Rapsuttele Farmilla eläimiä. Tee retki luontoon, kuuntele metsän ääniä, tunnista eläimet. Seikkaile leikkipaikkaan. makkaraa, nauti eväitä ja juo kuppi kuumaa. Rapsuttele Farmilla eläimiä. Nauti luonnosta ja opi uutta! Nauti luonnosta ja opi uutta! Kohtaa villi Kohtaa villi Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri 030 62150 sales@ahtarizoo.fi ahtariz oo.fi Katso ajankoh taiset tarjouks et luonto luonto. Sytytä tulet, paista Tee retki luontoon, kuuntele metsän ääniä, tunnista eläimet
. Niiden kehittelijät ovat nähneet taivaan kovin toisin. Siitä enemmän sivulta 28 lähtien. Keinovalo valuu öisin hyvin kauas siitä paikasta, johon se on tarkoitettu. t a i v a s | 5 Jos pääset pimeään, katso ylös L U O N T O T O I M I T U K S E N Y H T E Y S T I E D O T Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi V E R K K O apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti P A I N O P A I K K A Deviz 2021 M E D I A M Y Y N T I J A M A R K K I N O I N T I mediaopas.a-lehdet.fi Katja Bruun Marika Jauhiainen T I L A U K S E T lehtitilaukset. Heille tähtitaivas oli paikka, josta löytyi karhuja ja myyttisiä sotureita. a-lehdet.f i A S I A K A S P A L V E L U Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu. Ehkä viime talvena, kirkkaana pakkasiltana järven jäältä Kuhmossa. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Aloin miettiä samaa. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Jutussa Laura pohtii, milloin viimeksi on nähnyt tähtitaivaan oikein kunnolla. Mitä sellaista meiltä jää näkemättä, jonka esivanhempamme tähtitaivaan alla näkivät. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakausmedia ry:n jäsen 87. Sähkön mukanaan tuoma tehokas valo on yksi viime vuosisatojen suurista muutoksista. Siis sellaisen kaikkialta tähtien kirjoman taivaankannen, jonka halkaisee Linnunradan maitomainen juova. Vastaava tuottaja Sammeli Heikkinen KU VA AN TT I VE TT EN R AN TA. Nyt valo yltää joka nurkkaan ja pitkälle luontoon. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Keskustan valot saattoi aavistaa taivaanrannassa sielläkin, vaikka sinne – perukkaan – on keskustasta kymmeniä kilometrejä. Tästä voi yrittää saada kiinni tähyilemällä tähtikuvioita. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Luonnossa meille hyödyllinen valo onkin saastetta, joka häiritsee eläinten ja kasvien elämää. Kun tähtitaivaan on nähnyt, mielessä on käynyt, mitä olemme valosaasteen vuoksi menettäneet. V A S T A A V A P Ä Ä T O I M I T T A J A Iina Artima-Kyrki P Ä Ä T O I M I T T A J A Marja Aarnipuro V A S T A A V A T U O T T A J A Sammeli Heikkinen A D Timo Tervoja T O I M I T U K S E N A S S I S T E N T T I Tarja Jokinen S I V U N V A L M I S T U S Aste Helsinki Oy L I I K E T O I M I N T A J O H T A J A Anna Ruohonen PÄÄKIRJOITUS K U S T A N T A J A A-lehdet Oy T E K I J Ö I N Ä T Ä S S Ä N U M E R O S S A Jenni Arbelius,Juha Hurme, Samuli Isola, Riikka Jauhiainen, Kati Kelola, Mari Koistinen, Anni Kytömäki, Cilla Lehtonen , Antti Leinonen, Konsta Leppänen, Jorma Luhta , Essi Lyytikäinen, Valtteri Murto, Laura Myllymäki, Satu Nyström, Kimmo Ohtonen , Tanja Pellikka, Hannes Paananen, Mikko Pelttari, Iga Piotrowska, Timo Pyykkö, Antti Raatikainen , Aleksi Ruotsila, Milka Sauvala, Riikka Sormunen , Anna Tommola, Juuso Westerlund, Jukka Väänänen T oimittaja Laura Myllymäki lähti etsimään tätä lehteä varten pimeyttä ja lapsuutensa tähtitaivasta. Ennen ihmisen elinpiiri oli pimeän aikaan heikon valonlähteen, kuten kynttilän, luoma pikkuruinen kupla
Palstalla näytämme ylhäältä, milllaisia jälkiä ihminen on jättänyt luontoon. Ihmiskunta näkyy yöllä avaruuteen M yytin mukaan Kiinan muuri näkyy avaruuteen, kenties Kuuhun saakka. Näin ei ole. Tutkijoille öisen maapallon tarkkailu tuo tietoa esimerkiksi ihmisten muuttoliikkeistä, kaupunkien kehityksestä ja suurista sähkökatkoista. Parhaiten ihmiskunta näkyy avaruuteen pimeällä. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on luonut satelliittikuvien yhdistelmänä oheisen kuvan öisestä maapallosta. teksti Sammeli Heikkinen kuva Nasa 6 | A P U l u o n t o MAA ILMASTA Tarkastelemme linnun silmin ihmisen jälkiä luonnossa.. Liiallisen valaistuksen aiheuttama valosaaste on ongelma ihmiselle ja luonnolle. Suomi erottuu kuvan ylälaidassa, lähellä aukeaman keskitaitetta. Vuonna 2003 ensimmäinen kiinalainen avaruuslentäjä vahvisti, ettei nähnyt muuria kiertoradalle. Asutut alueet erottaa valoista, varsinkin yhtä tieja rakennusmattoa olevat suurkaupungit. Asumattomat alueet ja vesistöt erottuvat vielä pimeyden hallitsemina seutuina
t a i v a s | 7
Melkein sama osuus piti oleellisina myös luontodokumentteja ja -kirjoja. Syke jatkaa keräämänsä aineiston tutkimista. Toisaalta peräti 74 prosenttia arveli, että luonnon kohtaaminen komeissa luontokuvissa on tärkeää. Perusteluissa oli parantamisen varaa: usein väitettä ympäristöhyödyistä perusteltiin vain yhdellä parannuksella. Kokonaisvaltainen ympäristövaikutusten ja vastuullisuuden tarkastelu puuttui. Sammeli Heikkinen T I M O N I EM I N E N Ympäristölupaus voi olla perusteeton. Sitran joulukuussa julkaisemassa kyselyssä korostuu lisäksi se, että luonnon voi nähdä ja kokea monin tavoin. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia piti olennaisena lähiluonnossa liikkumista ja luonnon havainnointia arjessa. Luonnosta oli ainakin jossain määrin huolissaan 79 prosenttia vastaajista, nimenomaan suomalaisesta luonnosta taas 58 prosenttia. Lähiluonto on ihmisten pakopaikka arjessa. SUOMALAISILLE KAUPATAAN tavaroita ja palveluita monenlaisilla ympäristöväitteillä. Mutta emme pysy siellä koskaan tyytyväisinä.” Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska, Apu 50/2021.. Hieman muuta kansaa tärkeämmäksi luonnon kokivat kuitenkin yli 65-vuotiaat ja korkeasti koulutetut. Ylipäätään luonnosta haetaan paljon aineetonta hyvinvointia: 65 prosenttia vastaajista kertoi saavansa luonnosta mielenrauhaa ja 62 prosenttia virkistystä ja energiaa. Joissain tapauksissa perustelut puuttuivat kokonaan. Suomalaisten kokemus luonnon tärkeydestä koskee koko kansaa. Näitä selvittää nyt Suomen ympäristökeskus Syke. Työssä auttoivat viikon ajan myös tavalliset suomalaiset. Luonnon merkitys ihmiselle ei kyselyn perusteella juuri riipu asuinpaikasta tai taloudellisesta vauraudesta. Syke on kerännyt tänä vuonna otoksen mainosten ympäristöväitteistä. AD O BE ST O C K ” 8 | A P U l u o n t o ”Kun meillä on uusi tuote, olemme onnellisina juoksupyörän huipulla. Useimmin käytetyt ympäristöväitteet olivat hiilineutraalius, vastuullisuus, ekologisuus ja myyjän itse kehittelemät ympäristömerkit. Sammeli Heikkinen AJASSA YMPÄRISTÖLLÄ MYYDÄÄN, MUTTA PERUSTELU VOI PUUTTUA LUONTO ON TÄRKEÄ YHDEKSÄN KYMMENESTÄ suomalaisesta pitää luontoa itselleen tärkeänä
Ainoan poikkeuksen muodostavat kolme pohjoisinta kuntaa, Enontekiö, Inari ja Utsjoki, joissa ahmakanta on viime vuosina pienentynyt. Suomen ahmakanta jakautuukin selvästi kahtia. Täysrauhoitus loppui vuoden 2016 jälkeen, kun poronhoitoalueelle ryhdyttiin myöntämään vuosittain luvat kahdeksan ahman tappamiselle porovahinkojen vähentämiseksi. Muun maan paremmin voiva ahmakanta on taas osa Luoteis-Venäjällä elävää populaatiota. S uomen ahmoilla menee mukavasti, ainakin jos vertaa viime vuosisadan lopun aallonpohjaan. Pohjoisimmissa kunnissa elää nelisenkymmentä ahmaa poronhoitoalueennoin 160–170 ahman kannasta. Pohjoisimpien kuntien ahmat kuuluvat skandinaaviseen kantaan. Poronhoitoalueen ulkopuolella ahmoista elää nyt suurin osa, noin 230. VI LL E PA LO N EN. Suomessa elää nyt jopa 400 ahmaa. Se on kymmenen kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten. Ahma rauhoitettiin koko maassa 1982. Luonnonvarakeskus Luken marraskuun lopulla julkaiseman ahmakanta-arvion perusteella Suomessa elelee 390–400 ahmaa. Nykyään ahmoja onkin kymmenisen kertaa enemmän kuin 1990-luvun alussa. Ahmat ovat runsastuneet melkein koko maassa, myös poronhoitoalueen eteläosassa. Tuolloin koko kannan kooksi arvioitiin vain muutama kymmenen yksilöä. Ahmakanta on vankistunut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sammeli Heikkinen Ahmakanta kasvaa Suurin osa ahmoista elää poronhoitoalueen eteläpuolella. Syynä pohjoisimman Suomen ahmojen vähenemiseen Luke pitää Norjan puolen rajua ahmanmetsästystä. t a i v a s | 9 Niin sanottu metsäahmakanta kasvaa, tuntureilla elävä kanta ei
Niemi kertoo, että jäiden tutkimisessa kiehtoo eniten luonto. Kantoaika alkaa siitä ajankohdasta, kun Jäähavaintomiehet ovat jäälle päässeet ja päättyy viimeiseen mittauskertaan. – Tämä on myös joku keski-iän tuoma juttu. T u t u s t u m m e l u o n t o a s e u r a a v i i n i h m i s i i n . Jäätä tutkiessa ymmärtää, miten vaikea sitä on tutkia. He aloittivat jään mittauksen viime vuosikymmenen puolivälissä. HAVAINNOIJA ANTTI NIEMI JA VELI SIPOLA mittaavat kolme kertaa kuukaudessa Tuusulanjärven jäätä Uudellamaalla. Siihen vaikuttavat veden virtaus, sademäärät, tuuli ja ilmanpaine, Niemi selittää. – Varhaisimmillaan Tuusulanjärveen on tullut jäät marraskuussa ja myöhäisimmillään maaliskuussa. Niemi arvelee, että tulevina vuosina lumisateet lisääntyvät. Samalle kertyy tietoja Suomen ympäristökeskukselle. He haluavat jakaa sosiaalisessa mediassa tietoa turvallisuudesta. Jään vahvuus ja ominaisuudet voivat vaihtua metrin tai kahden matkalla merkittävästi. Riikka Jauhiainen 20 1 5 – 20 1 6 20 1 6 – 20 1 7 20 1 7 – 20 1 8 20 1 8 – 20 1 9 20 1 9 – 20 20 20 20 – 20 2 1 20 2 1 – 20 2 2 LOKA MARRAS JOULU TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO. Mittaukset eivät ole vain mittauksia, vaan samalla voi kuunnella jään ääniä ja syödä eväitä. Jää yllättää aina. Molemmat jäämiehet ovat koko ikänsä viihtyneet luonnossa. Itse olen myös kiinnostunut yhä enemmän kasveista ja linnuista. Luonnossa kiinnittää enemmän Jää yllättää aina Antti Niemi ja Veli Sipola mittaavat Tuusulanjärven jäätä niin pitkään kuin jäällä voi turvallisesti liikkua. – Jokainen hukkuminen on turha. huomiota pienempiin yksityiskohtiin kuin aiemmin. Sitä voi taas käyttää tieteellisessä tutkimuksessa. Jäätä mitataan kymmenen päivän välein. Voi vain olla ja ihmetellä. Sinä talvena emme mitanneet jäätä kuin kerran, sanoo Niemi. Ja tietenkin tulee hyödyllistä tietoa kaikille luonnossa liikkujille jään paksuudesta ja siitä, uskaltaako jäälle mennä. . Instagramista Niemen ja Sipolan löytää nimellä Jäähavaintomiehet. 10 | A P U l u o n t o TI M O PY YK KÖ K A NTAVA JÄ Ä T U U S U L A N JÄ RV E L L Ä Kuvaajassa kantavan jään aika Tuusulanjärvellä vuosina 2015–2021. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida Niemen ja Sipolan tutkimusten aikavälillä. Samalla syntyy pitkäkestoinen havaintosarja jään paksuudesta, rakenteesta ja veden korkeudesta. Tämän vuoksi jääkerrosta muodostuu vähemmän ja jää on huonompaa
Ihmisen luoman antroposeenin aikakautena joudumme kuitenkin muuttamaan rakkaitakin tapoja. . Pakkasten tullen tautiriski katoaa. Lintujen ruokinta on rakasta puuhaa suomalaisille. Lämpimillä ilmoilla taudit voivat levitä ruokintapaikoilta. Kannattaa selvittää omalla ruokinnalla käyvät lajit ja se, mitä ne mieluiten syövät. Onneksi se ei tarkoita hyvän tekemisen lopettamista. Vuoden 2008 jälkeen viherpeippokantamme on puolittunut. Varoitus voi tuntua liioittelulta, kun kyse on rakkaasta harrastuksesta, jota kautta pääsee seuraamaan lintujen puuhia. Leutoina talvina sillä voi tehdä tuhoa, muistuttaa luontomies Ohtonen. LUONTOMIES KU VI TU S RI IK KA SO RM U N EN. Sitä kurittaa ilmaston lämpenemisen lisäksi myös vanhojen metsien katoaminen. Riittää, kun teemme hieman toisin. NYKYÄÄN RUOKAKAUPOISTA LÖYTYY linnuille omat hyllystöt, jotka pursuavat auringonkukansiemeniä, pähkinöitä, talipalloja ja läskinpaloja. Lintujen ruokinta olisi hyvä aloittaa vasta, kun pakkasta on myös päivällä ja maanpinta alkaa jäätyä. PURTAVAA PAKKASELLA KANNATTAA MUISTAA, että lintujen talviruokinta auttaa etenkin talija sinitiaisen kaltaisia kulttuurimaisemissa ja urbaanissa ympäristössä menestyviä yleislajeja, jotka hyötyvät jo ilmaston lämpenemisestä. Tuhon aiheutti trikomonoosi, joka havaittiin alun perin lintujen ruokintapaikoilla Isossa-Britanniassa vuonna 2005. VIHERPEIPPO ON SUOMESSA ERITTÄIN uhanalainen. Itseänikin on harmittanut jättää joinakin talvina väliin jo lapsuudesta tuttu ruokkiminen. Ne saavat kaksoisedun verrattuna uhanalaisiin lajeihin, kuten hömötiaiseen verrattuna. Silloin lintujen ravinnontarve lisääntyy ja samalla hyönteisten löytäminen vaikeutuu. P ohjolassa talvehtiville siivekkäille talvi on koettelemus. Leutoina talvina saatamme tahtomattamme aiheuttaa luonnolle merkittää haittaa. Selviytyminen on usein kovan työn takana. Ilmeisesti tauti myös Suomeen. BirdLife Suomen arvioiden mukaan maassamme pesii runsaat 240 lintulajia, joista noin 70 on ympärivuotisia asukkaita. Lintulautojen talviset vierailijat tuovat meille iloa. Ruokinnalla on myös negatiivisia vaikutuksia luonnolle, kuten näin laajalla ihmistoiminnalla tapaa olla. KI M M O O H TO N EN KIMMO OHTONEN Avun Luontomies seuraa ympäristön tapahtumia ja kertoo, mitä luontohavaintojen taustalla piilee. Sen kanta romahti 2008– 2009, jolloin tappava tauti surmasi lintuja massoittain. Etelä-Suomessa osa talvista on sellaisia, ettei talviruokintaa oikeastaan pitäisi aloittaakaan. Vaikka suurin osa siivekkäistä on suunnannut talven alta pois, lukuisille linnuille metsä on niiden ympärivuotinen koti. Esimerkiksi keltasirkulle maistuu kotimainen kaura, jonka hiilijalanjälkikin on mukavan pieni. Talviruokinta auttaa monia lintuja selviytymään pahimpien pakkasvaiheiden yli ja tuottaa meille arkista iloa luonnon parissa. t a i v a s | 11 Viherpeipon kanta romahti ilmeisesti virheellisen ruokinnan vuoksi. Viherpeippo on myös hyötynyt talviruokinnasta, joten paras keino auttaa sitä ja muita talvehtivia lajeja on ruokkia takapihamme ystäviä vain pakkaspäivinä. Yksi tehokas keino auttaa maamme lintuja on lahjoittaa varoja vanhojen metsien tai soiden suojeluun
Teksti Sammeli Heikkinen Kuva Aleksi Ruotsila. Näin kävi Aleksi Ruotsilalle viime kesäkuussa Jyväskylässä. Yön pimeneminen korosti salamoinnin näyttävyyttä. Tänä kesänä onnisti kunnolla, eikä tarvinnut lähteä omaa rantaa kauemmas. Joskus tulee myös rajuja supersolu-ukkosia, joihin voi liittyä trombeja. Olipa kyseessä millainen ukkonen vain, sopivalta tarkkailupaikalta voi saada ikimuistoisen näytöksen. Sadekin oli maltillista, mikä helpotti katselemista ja kuvaamista. . Oli pakko juosta suojaan kamera kainalossa. Luonnon voimannäyttö K esätaivaan näyttävimpiä ilmiöitä on ukkonen. Suomen ukkoset ovat yleensä joko paikallisia, kuuman kesäpäivän päätteeksi syntyviä ilmamassaukkosia tai laajoja, lämpimän ja kostean ilmamassan törmätessä syntyviä rintamaukkosia. Lopulta voimakas ukkonen vyöryi vaakasuoran kaatosateen saattelemana suoraan päälle. – Taivaan ilmiöt ja niiden kuvaaminen ovat kiinnostaneet minua jo pitkään, mutta kunnon ukkosmyrskyt ovat vältelleet minua. 12 | A P U l u o n t o IHMEELLINEN LUONTO Näytämme luonnon hämmästyttävimmät hetket. – Voin rehellisesti sanoa, etten ole koskaan nähnyt vastaavaa. Myrsky kulki pitkän aikaa juuri sopivan matkan päässä
t a i v a s | 13 Aleksi Ruotsila sai seurata kesäkuussa ukkosrintaman kulkua pitkän aikaa rauhassa kotirannassaan Jyväskylässä.
14 | A P U l u o n t o RETKIKEITIN Perinteinen trangia on yksinkertainen ja toimintavarma peli. Sillä kokkaa mitä vain, kunhan polttoainetta piisaa ja taskusta löytyvät kuivat tikut. KU VI TU S RI IK KA SO RM U N EN
T rangia on ehkä parasta, mitä ruotsalaiset ovat ikinä saaneet aikaiseksi. Myös firman nimi on Johnin muotoilema. M inä en lähde metsään ilman trangiakeitintä. Ja spriitäkin löytyi pullollinen. Silloin maistuu kuppi kuumaa, ja sehän syntyy käden käänteessä trangialla. Sen jälkeen Jorma kokkaili vielä aamiaista keittimellään, ja eksoottiset eläimet asettuivat lieden lämpöön odottamaan omaa osuuttaan. Trangialla voi kokata ihan mitä vain, voi keittää ja paistaa. Ja katso; kohta kuului kurnutusta ja näkyi kodikasta vipinää märkien t-paitojen uumenista. Se on fuusio termeistä ”Trång” ja ”i aluminium”. Saamme kiittää tästä nerokkaasta retkivarusteesta ja hengenpelastajasta maanviljelijä John E. Teksti JUHA HURME Kuva KONSTA LEPPÄNEN S uomalaissyntyinen Jorma ajautui ongelmiin helmikuussa 2021 omakotitalossaan Dallasissa, kun poikkeuksellinen talvimyrsky jäädytti tienoot Texasissa ja katkaisi sähköt useiksi päiviksi sadoista tuhansista kiinteistöistä, myös Jormalta. KU VI TU S RI IK KA SO RM U N EN. Tai ei Jormalla niinkään ollut hätää, vaan hänen lemmikeillään: kahdella kameleontilla ja sademetsien sammakolla. Kolmikko vajosi koomaan ja vaikutti jo täysin elottomalta. Jorma raivasi olohuoneeseensa varmasti paloturvallisen aseman, lorotti trangian isomman kattilan täyteen vettä, sytytti spriin, kuumensi veden, kasteli sillä pari vanhaa t-paitaansa ja kääri niihin liskot ja Sakun. Silloin Jorma muisti, että hänellä oli kaappinsa perällä Suomesta tuotu vanha retkikeitin, aito trangia. Markkinoilta löytyy toki vaikka minkälaisia muitakin päteviä retkikeittimiä. Lisääntyvä vapaa-aika villitsi ruotsalaiset retkeilemään 1900-luvun vanhetessa, ja Trangian retkikeittimen ensimmäinen prototyyppi syntyi 1951. Trangian perinteisenä polttoaineena on siis denaturoitu sprii, jota Suomessa TARVEKALU ESSEE JUHA HURME Retkeilevä kirjailija, ohjaaja ja käsikirjoittaja pohtii, mitä ihminen on tarvinnut luonnossa liikkuessaan ennen ja mitä tarvitsee nyt. Jonssonia Trångin kylästä Trångsvikenistä Jämtlannista. Nykyään se kulkee kätevästi retkeilijän mukana. Esimerkiksi Abban, sekä sillin että bändin, se lyö laudalta mennen tullen. Jorma oli pannut viisaasti vesihanat tippumaan, joten ne eivät olleet jäätyneet kuten useilla naapureilla. t a i v a s | 15 Tulen mailla Suomen alueella on aina tarvittu selviytymiseen tulta. Ostelkaa te vain niitä, minä pitäydyn spriillä toimivassa trangiassa, koska arvostan kestävyyttä, yksinkertaisuutta ja idioottivarmuutta. John perusti appiukkonsa kanssa firman jo 1920-luvulla ideanaan valmistaa alumiinista huushollitarvikkeita, pyttyjä ja patoja. Muistakaa Jorman tapausta. Syntymälaiskana kansalaisena suosin kaikkea helppoa, vaivatonta, nopeaa ja tiskivuorta ennaltaehkäisevää, mutta olen katsellut ihastellen vierestä, kun kunnianhimoisemmat eräkokit loihtivat retkikeittimellään viiden tähden gurmeeta. Nykymaailmassa ei koskaan tiedä, milloin systeemit sortuvat ja sähköt katkeavat. En oikeastaan lähde mihinkään ilman trangiaa
Se on kaikessa turvallisuudessaan ja helppokäyttöisyydessään vaarallinen laite, etenkin Hölmölässä. Piraattinuotiot pilaavat maiseman, turmelevat luontoa ja aiheuttavat maastoon hitaasti paranevan arven. Siitä huolimatta, että monet kovakuoriaislajit haistavat metsäpalon kymmenien kilometrien päähän ja hakeutuvat palaneelle tontille. Pidä tulitikut kuivina ja ota varmuuden vuoksi sytkärikin mukaan. Jorma tosin huolehti erityisjärjestelyissään ilmastoinnista ja paloturvallisuudesta esimerkillisesti. En halua nyt olla ilonpilaaja. Jorman tapaus oli poikkeus, hätätilanne, liskojen elämän ja kuoleman kysymys. Kyllä retkillä voi joskus nuotion sytyttää. Trangiaa ei saa missään nimessä, missään tilanteessa, käyttää teltassa. Tulen hallinta merkitsi ihmislajeille huomattavaa etua muihin eläimiin verrattuna, ja taito opittiin jopa miljoona vuotta sitten. Käsittele puukkoja, kirveitä ja sahoja erämaaolosuhteissa korotetun huolellisesti. Palojatkumon katkeaminen aiheuttaa myös ongelmia boreaalisessa havumetsässä. Ensimmäiset maahanmuuttajat, jotka saapuivat nykyisen Suomen alueelle jääkauden jälkeen, 11 000 vuotta sitten, ovat hallinneet tulitekniikan täydellisesti. Metsäpalojen puuttuessa kuusi valtaa hiljalleen alaa männyn kustannuksella, ja melkoinen joukko palaneesta puusta riippuvaisia eliöitä on uhanalaistunut. Polttoaineet kannattaa pitää repussa ja kokatessa visusti erillään muonatarvikkeista, sillä pienikin vuoto saastuttaa ruoat syömäkelvottomiksi ja ottaa luonnon pois paatuneeltakin retkeilijältä. Ei auta, vaikka kyhäisi nuotion kallion päällä. Mitä vielä. Retkikeitintä voi onneksi silloinkin käyttää, mutta tarkkana pitää aina senkin kanssa olla. Kun tämä kaikki on sisäistetty, voit silloin tällöin väistää kylmää, märkää ja pimeää antamalla palaa. Kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla nuotiota saa polttaa vain merkityillä nuotiopaikoilla. Sitä saa käyttää vain ulkotiloissa. Tuli on tehty taivosessa, tehty taivahan navalla, otavitten olkapäillä, kultakunnasten kukuilla. Keinotekoinen lämpö ja valo olivat arktisen ihmiselämän edellytykset. Metsäpalot ovat olleet miljoonien ja miljoonien vuosien ajan tärkeä osa luonnon kiertokulkua ja monien kasvija hyönteislajien elinehto. Kunnon retkeilijä ei pelleile ikinä tulen kanssa.. Neitsyt Maaria emonen rautaisessa kätkyessä, hihnoissa hopeisissa, valanteissa vaskisissa alla suun sulan Jumalan, alla parran autuahan. Jukolan vanha sauna palaa poroksi ylilämmityksen tähden aiheuttamatta suurempaa vahinkoa, Impivaaran savupirtti palaa humalaisen törttöilyn seurauksena jouluyönä saattaen asujaimiston (7 ihmistä, hevonen, kissa, kukko) suureen hengenvaaraan, veljesten harkitsemattomasti sytyttämä kaskipalo leviää hongikkoon, ja he saavat sen vain vaivoin ja hyvällä tuurilla kuriin käyttämällä sammutusvälineinä lähteessä kasteltuja housujaan. Se rapauttaa myös peruskallion. Sammuta aina nuotiosi. Nykyisin metsäpalot pystytään torjumaan ja sammuttamaan tehokkaasti. Ilmastonmuutos on lisännyt ja lisää kesäisiä, kuumia kuivuusjaksoja. 16 | A P U l u o n t o myydään tuotenimillä Sinol ja Marinol. N äillä kulmilla on keskimäärin erittäin kylmää ja pimeää. Keskiajan savupirteissä tuhat vuotta myöhemmin vanhat jumalat saivat väistyä uusien, etelän ihmemailta tuotujen seksikkäämpien ja väkevämpien jumalien tieltä: Se varsin valehtelevi, joka tulta arvelevi Väinämöisen iskemäksi, kun iski itse Jumala, iski ilman ikkunoissa. Kuka tuuditti tuloisen. A sialla on tietysti toinenkin puoli, niin kuin kaikilla asioilla. . Metsien hoitaminen ja ennallistaminen polttamalla on siten yksi nykyihmisen keino vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. T uli on ollut Pohjolassa tuhansia vuosia välttämätön piika, mutta kelvoton emäntä. Ja sytytä tarpeellinen tulesi luvallisellekin paikalle vain silloin, kun avotuli on sallittua, ei metsäpalovaroitusten aikana. Onhan se tavattoman mukavaa, ja tuleen tuijottelun mielihyvä asuu syvällä kulttuurisissa sisuksissamme. Paloalueelle syntyy rutkasti lahopuuta, pohjakasvillisuus uudistuu ja metsän rakenne muuttuu monipuolisemmaksi. T rangiassa palaa tuli. Kunnon retkeilijä ei pelleile ikinä tulen kanssa. Itämerensuomalainen erikoisuus, muistin tekniikaksi nykyisen ajanlaskutapamme alun paikkeilla kehittynyt trokeemittainen runolaulu, antoi tulen synnylle jumalaisen selityksen. De natura on latinaa, ja se tarkoittaa pois luonnosta . Tuli ei nielaise luonnontilaista metsää kokonaisuudessaan, vaan osa puustosta selviää. Retkikeittimen avulla voi välttää turhaa nuotion tupruttelua. Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi antoi varsin realistisesti tulen päästä kolme kertaa ilkivalloilleen kertomuksessaan seitsemästä veljeksestä, jossa hän kuvaa elämää ”eteläisessä Hämeessä” 1800-luvun alkupuolella. Häkämyrkytys ja tulipalo vaanivat teltan liepeen alla lähempänä kuin luuletkaan. Ei täällä sohjossa kaamoksen keskellä muuten pärjännyt mitenkään. Silloin ei ensimmäistäkään nuotiota sytytetä, ja sen pitää olla sillä selvä. Trangiaan voi liittää myös kaasusäiliön letkuineen, mikä lisää tehoja huomattavasti, mutta järjestelmä on teknisempi ja siten haavoittuvampi. Tämä on asiantuntijoiden tarkkaan harkitsemaa ja rajaamaa tulivoiman taitoviljelyä, eli täysi vastakohta huolimattoman tai piittaamattoman retkeilijän sytyttämälle tuhotulelle
MAJAVAPERHEITÄ ON USEIN samoilla seuduilla useita. Niiden jäljiltä metsään syntyy laikkuja, joissa metsä on eri kasvuvaiheessa. Sen lisäksi, että lajit näyttävät samalta, ne myös käyttäytyvät hyvin samoin tavoin – ja kummatkin ovat omien elinympäristöjensä avainlajeja. Tällaisesta metsästä tulee tasaikäistä monimuotoisempaa. – Saamme nykyisin DNA-näytteitä majavien syönnöksiltä löytyvistä lastuista. – Kun vesi nousee metsään, puut kuolevat hiljalleen, ja syntyy paljon arvokasta lahopuuta. Kannattaa pitää silmät auki, lähistöltä löytynee majavan pesiä tai patoja. ERITYISESTI MAJAVALAMPIA luovat majavapadot muuttavat ympäristöä ja ovat hyödyksi monille muille lajeille. Majavat nimittäin kaatavat aikuisiakin puita ja rakentavat patoja. Tutkijat tarkkailevat muun muassa, miten Satakunnassa yleisin alkuperäinen euroopanmajava ja idemmässä viihtyvä vieraslaji kanadanmajava levittäytyvät ympäri Suomea. Sorsien, kuten tavien, poikueille padot luovat suotuisia elinpiirejä. Hän mietti, että kuka puun on tullut kaatamaan, mutta majavahan se oli. – Eräs tuttavani hätkähti omassa pihassaan, kun pihakoivu kaatui yks kaks. Kun se kaataa puita ja rakentaa patoja, lukuisat muut lajit hyötyvät. Majavalammissa viihtyvät vesihyönteiset ja muut selkärangattomat. Kauhala tutkii nisäkkäitä Luonnonvarakeskus Lukessa. ”Kaadetuista puista syntyy lahopuuta, josta hyötyvät monet lajit.” Castor canadensis eli kanadanmajava viihtyy idemmässä kuin euroopanmajava.. Teksti MIKKO PELTTARI M etsässä on kaatuneita lehtipuita. – Kaadetuista puistakin syntyy lahopuuta, josta hyötyvät monet lajit. Kalat käyvät niissä kutemassa. – Majava voi olla kiusallinen metsänomistajalle, mutta luonnon monimuotoisuutta se lisää tuntuvasti, sanoo Kauhala. Kesäisin majavat syövät paljon rantakasveja, mutta ne käyttävät ravintonaan myös puuta. Majavaperheen reviirin kyllä huomaa. Majavalle maistuvat erityisesti lehtipuut, kuten haapa, koivu ja pajut. Hän seuraa hylkeitä, pienpetoja ja Suomen kahta majavalajia. Mäntyä Kauhala sanoo nähneensä joskus järsityn, mutta epäilee, että se on majavalle hätäratkaisu paremman puutteessa. Tämä on kätevää, koska lajit voi erottaa toisistaan vain DNA:n tai kallonmuodon perusteella. Varmaankin myös metsäjänikselle kaatuneista rungoista on merkittävästi hyötyä, Kauhala pohtii. Ei sahattuja eikä tuulenkaatoja, vaan poikki järsittyjä. Kun pato aikanaan puretaan, tai se purkautuu majavaperheen siirtyessä uudelle reviirille, vesakko saa taas kasvaa, mistä on hyötyä hirvieläimille ja jäniksille, Kauhala kuvaa. . AVAINLAJI AD O BE ST O C K Esittelemme ekosysteemilleen erittäin tärkeitä lajeja. Se oli yksi ensimmäisistä vahvistetuista majavahavainnoista VarsinaisSuomessa, sanoo erikoistutkija Kaarina Kauhala. t a i v a s | 17 METSIEN MONIPUOLISTAJA Majava on tuttu mutta kummallinen
KATSE 18 | A P U l u o n t o
Teksti KATI KELOLA Kuvat ANTTI RAATIKAINEN KERT TU KOTAKORPI t a i v a s | 19. YLHÄÄLLÄ KATSE Kerttu Kotakorvelle luonto on paikka, jossa voi vain olla. Retkillään meteorologi tähyilee taivaalta lintuja
Idean hän sai äidiltään. – En olisi sitä lepinkäistä nähnyt, jos joku ei olisi osoittanut, että se on tuolla koivussa. Sen sisällä on kuin simpukassa. – Se oli sellainen meteorologin kohokohta. Suomen lintuja olisi kiinnostava oppia tuntemaan paremmin, muitakin kuin perusharakat, varikset ja varpuset. Suomen päälle työntyi etelästä rajuilma, joka oli aiheuttanut tuhoja etelämpänä Manner-Euroopassa. Sininen hetki. Vuoden 2017 elokuun Kiira-rajuilma jäi historiaan yhtenä Suomen merkittävistä myrskyistä. Meteorologi Kerttu Kotakorpi kävelee Helsingin Lammassaaren pitkospuilla. Sellaisia bongarit Kotakorven kokemusten perusteella ovat: mahtavia tyyppejä, jotka ovat aina valmiina auttamaan aloittelijaa ja neuvomaan, mistä jonkun lajin tunnistaa, mihin pitää kiinnittää huomiota. Jälkeenpäin rajuilma nimettäisiin Kiiraksi. Tunnistamisessa hän sai apua toisilta bongareilta. Päivästä voi siksi nyt sanoa, että oli hienoa saada olla töissä juuri silloin. K erttu Kotakorpi on 13 vuoden ajan kertonut meille televisiossa, onko huomenna hallaa, hellettä tai myrskyä. Miten ja millä äänensävyllä sellaisesta voi kertoa television säälähetyksessä. Iltarusko. Tai kuolee. Ne ovat myös Kotakorven suosikkeja kotikaupungissaan. Meteorologi Ylen säälähetyksissä. Ympäröivä Vanhankaupunginlahti on Helsingin parhaita lintupaikkoja, ja täällä on koko Suomen suurin viiksitimalikeskittymä. Pyörällä hän kulkee kesät talvet. Koillista tuulta kahdeksan metriä sekunnissa, –5 astetta, tuntuu kuin –13 astetta, sääennuste kertoo. Tuuli heitteli työmaaroskaa, puhuri oli painanut pihan lipputangot kaarelle. Kotakorpi on arkibongaaja. – Olin halunnut nähdä sen, ja nyt vihdoin näin. Kuluvana vuonna havaintoja on kertynyt enemmän. Luonnossa voi vain olla ja hengittää raikasta ilmaa. Samalla saisi hyvän lisäsyyn ulkoilla. Ensimmäisenä vuonna lajeja kertyi 96. Kukaan ei onneksi kuollut tai loukkaantunut. HARRASTUKSET Lintubongaus, pyöräily, retkeily, kuntosali. Taivaan sävyille on monia romanttisia nimiä. Kotakorpi aloitti lintubongauksen kolmisen vuotta sitten. Hän havainnoi lintuja töihin ja muualle polkiessaan. Se, että saa viettää aikaa luonnossa ja ladata akkuja. vuonna 2017. PARASTA LUONNOSSA Oleminen. Ei tällä kertaa. Sään ennustamisen lisäksi Kotakorpi tunnetaan ilmastonmuutoksen tuntijana. Ruovikon äänimaailmaa esittelevästä opastetaulusta katsoo lintu, jolla on osuva nimi: viiksitimali. KUKA?. Kotakorpikin innostui. Ainoa korviin kantautuva ääni on kohina, joka syntyy, kun tuuli helistää kuivia, keltaisia korsia. Vielä työvuoron alussa oli ollut epäselvää, mihin kohtaa Suomen rannikkoa tuulet iskisivät, ja millä voimalla. Lammassaari ja ympäröivä Vanhankaupunginlahti ovat varsinkin korona-aikana pursunneet kävijöitä. Sen Kotakorpikin kävi lopulta varta vasten bongaamassa. Vapaapäivänä Kotakorpi saattaa lähteä luontoretkelle kaupungin sisällä, esimerkiksi Lammassaareen. Kerttu Kotakorpi katseli ulos Ylen Mediatalon ikkunoista. Aamun sarastus. Usein myrskyt laantuvat ylittäessään Suomenlahden. Paitsi syyskuussa, kun Viikkiin lensi harvinainen vieras, siperianlepinkäinen. – Kung-fu-hahmo, Kotakorpi sanoo. Nyt väri on lonkeronharmaa. Kotakorpi ei reissaa harvinaisuuksien perässä. Hän pitää merenrannoilla ja metsiköissä kiertelystä. Tämä oli päättänyt osallistua Suomen BirdLifen haasteeseen, jossa bongataan sata lintulajia vuoden aikana. Kun tuulet olivat saavuttaneet Hangon mittarit, oli selvää, että niiden voima oli kova, ja ne etenivät nopeasti – kohti Helsinkiä. Vapaa-ajallaan Kotakorpi on tavallisesti tarkka julkisuudesta, eikä ole halunnut E KERTTU KOTAKORPI, 34 MISTA TUNNETTU. 20 | A P U l u o n t o ENTÄ JOS JOKU LOUKK A ANTUU. Ensimmäinen kerta, kun täällä ei ole muita, Kotakorpi sanoo. – Maailma olisi parempi paikka, jos kaikki olisivat lintubongareita. Se tuo hyvän mielen. Hän myös kirjoittaa ilmastoaiheista kolumnia Ylen verkkosivuille. Jos metsään ei pääse vähään aikaan, sinne tulee ikävä. Kuvitetun hahmon pää on harmaa, ja molemmilta puolilta nokka laskeutuvat mustat kuviot, jotka tuovat mieleen pitkät, roikkuvat viikset. Ympärillä kaislikko kasvaa yli miehenkorkuisena. Tuorein bongaus on viikon takaa Lammassaaren lähistöltä Viikistä. AJANKOHTAISTA Julkaissut tänä vuonna kirjan Suomen Luonto 2100 – Tutkimusretki tulevaisuuteen. Oli elokuun 12. T aivaansini. Kotakorven laji numero 127 oli juuri ruovikoiden kung-fu, viiksitimali