Näin motivoit itsesi . Aivotutkijan ja psykologin ohjeet pysyvään muutokseen ANNA TERVEYSLUPAUS VUOSIHOROSKOOPPI 2016. 53 RUOTSIN HOVIN SUPERVUOSI Suloinen Estelle saa keväällä pikkusisaruksen ja serkun APUVISAPÄHKINÄÄ HOROSKOOPPI & SARJAKUVAT PÄIVÄN TVOHJELMAT ELOKUVAARVIOTA SIVUA RISTIKOITA 11 7 64 7 LEMMIKKI Laku on Suomen söpöin poni KARI HOTAKAINEN ”Hyvä tapa tutustua on mennä naimisiin” Leskeksi jäänyt Arvo Aalto uuden edessä ”Kaipaan villiä ja vallatonta Onervaa” . 31.12.2015 HINTA: 4,90 € . Palkitse itsesi . Tee välietappeja
10 TIEDE. 18 ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN. 77 Jallu-kilpailu. Aki Riihilahti. Kari Hotakainen. Markus Leikola. 79 Horoskooppi. Minne katosivat mäntymetsiemme metsäkanalinnut. 82 TÄHTIHETKET. Ruotsin kuningashuoneessa hurrataan ensi vuonna pyöreitä vuosia, rubiinihääpäivää ja useita ristiäisiä. Malja uudelle vuodelle. 24 SÖPÖIN LEMMIKKI. Potilaiden uusi tukipiste sairaalan sisällä. Lopuksi 84 LUONTO. Jäähyväiset Laisaarelle ja seuraava sukupolvi. 32 ELÄMÄNVAIHE. ”Me ollaan kaikki karkit annettu tälle pankkiväel, säkki on iha tyhjä.” Hyöty 42 RUOKA. 44 ELÄMÄNTAVAT. Ajastin 8 Uusi kotimainen elokuva Nuotin vierestä on pieni suuri tarina itsensä voittamisesta. 38 LAISAAREN ARVOITUS 4/4. Televisio 50 TV-VIIKKO. 80 Nitrodisko ja sarjakuvat. Ohjelmasuositukset, juonipaljastukset, katsotuimmat ohjelmat. 9 SANAN VOIMALLA. Mitä kuuluu entisen SKP:n pj:n Arvo Aallon eläkepäiviin. Henkilöt ja ilmiöt 12 KANSI. Valokuvaaja Timo Pyykkö kohtasi elokuussa Bodrumista Kosille rantautuneen miehen. 89 Lasten suusta, Apu ensi viikolla. 11 SARANAPUOLELTA. 76 Sudoku, Nitrokrypto ja Apuvisa. 32 18 Sisältö 53/2015 Ju ss i Sä rk ila ht i. Sami Hedberg. Millainen on realistinen ja motivoiva uudenvuodenlupaus. Pullevatsainen Lakuponi on Suomen söpöin hevonen. Vuosihoroskooppi. 78 Ristikoiden ratkaisut. 7 Lukijat. 48 TERVEYDEKSI. 28 TÄHTIMERKIT. Ajanviete 70 Ristikot ja krypto. Antureita, appseja ja mielentiloja. Tarmo Poussu. 56 Televisioja radio-ohjelmat. APU | 3 Aluksi 4 Ajankuva. Kehitysvammaiset pyörittävät Salossa kahvilaa. 6 Päätoimittajalta. 52 ELOKUVAT. kannen kuva MVPhotos Kuuluisien kulmakarvojen alta on nähty sekä aurinkoisia että pilvisiä päiviä. 90 MITÄ OLEN OPPINUT
Turkin Bodrumista Kosille kumiveneellä rantautunut mies kantoi sylissään omaisuuttaan, kenkiä ja vaatenyyttiä. 4 | APU Pisara meressä Pakolaiset. kuva Timo Pyykkö teksti Liisa Talvitie Ajankuva. Tiedämme vain sen, että mies oli yksi sadoistatuhansista pakolaisista, jotka muuttivat syksyn 2015 aikana Eurooppaan. Kuka hän oli ja minne joutui. elokuuta Avun valokuvaaja Timo Pyykkö tallensi kameraansa Kosin rantahiekalla yhden ihmiskohtalon. Torstaiaamuna 27. Kuva julkaistiin Avun numerossa 36/2015
APU | 5 . Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan.
Viranomaiset toimivat äärirajoilla yrittäessään pitää yllä yhteiskuntarauhaa. 6 | APU Sivulta 32 alkaa harvinaisen kiinnostava haastattelu Arvo Aallosta, SKP:n entisestä puheenjohtajasta. Vuonna 2015 Välimeren yli vyöryvä pakolaistulva alkoi vuotaa yli äyräiden. Suomessa korkean teknologian vienti kasvoi edellisvuodesta 8 prosenttia, konkurssien määrä väheni ja rakennuslupia myönnettiin aiempaa enemmän. Siitä alkoi synkkä vuosi. Vuonna 2015 naiset saivat ensi kertaa asettua ehdolle ja äänestää Saudi-Arabian paikallisvaaleissa. lakko tai tuotannolliset häiriöt). Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Tammikuussa 12 ihmistä kuoli Charlie Hebdo -lehden toimitukseen kohdistetussa terroriiskussa Pariisissa. Ympäri maailmaa riehunut Isis-terrori huipentui marraskuussa Pariisin iskuihin, joissa 120 sai surmansa. Vuonna 2015 tapahtui myös paljon hyvää. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Pystypäin siis ensi vuoteen! PS Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Apu perustettiin vuonna 1933 työttömien auttamiseksi. Historiallinen käänne nähtiin, kun Kuuba ja Yhdysvallat solmivat diplomaattiset suhteet. Nyt Apu tekee työtä nuorten hyväksi Tukikummien kanssa. Toiset halusivat auttaa tulijoita, toiset taas heittää tunkeilijat ulos lintukodostamme. Paljon pahaa. Eurooppa ymmärsi vihdoin, että sillä on yhteinen ongelma. Toimitus Päätoimittaja Marja Aarnipuro Toimituspäälliköt Samuli Häkkilä (ulkoasu) Samuli Isola Tuomas Marjamäki Tuottaja Milla Talja Toimitussihteerit Anne Joutsen lahtiLankinen Satu Kärki Jukka Väänänen Graafikot Sanna Eskelinen Antti Nikunen Toimittajat Eve Hietamies Topias Kauhala Hannu Koskela Jorma Lehtola Liisa Talvitie Toimituksen assistentti Ritva Pasanen Toimituksen yhteystiedot Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi www.apu.fi facebook.com/apulehti Twitter: @apulehti Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy Vilma Hartikainen Kustantaja A-lehdet Oy Julkaisujohtaja Pirjo Nurmilaukas Lehtitilaukset ja asiakaspalvelu www.a-lehdet.fi/ asiakaspalvelu asiakaspalvelu@a-lehdet.fi (09) 759 6600 (ma–pe klo 8–17) Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Markkinointi Markkinointipäällikkö Maarit Kivilahti Markkinointisuunnittelija Sanna Tiittala Mediamyynti Myyntipäälliköt: mediaopas.a-lehdet.fi Myyntiassistentti Jatta Waarala Painopaikka PunaMusta, Tampere 2015 Aikakauslehtien Liiton jäsen 81. Päätoimittajalta Marja Aarnipuro Vuonna 2015 M itä tapahtui vuonna 2015. Suomalaiset lapset ovat terveempiä kuin koskaan. Pariisissa saatiin aikaan kauaskantoinen ilmastosopimus, jonka kaikki osapuolet hyväksyivät. Rahka syrjäytti lenkkimakkaran ostoskorissa. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esim. Osa pakolaisvirrasta ulottui pohjoiseen Suomeen saakka ja jakoi kansamme kahtia. vuosikerta ISSN 0355-3051. Pakolaiset eivät enää mahtuneet eivätkä suostuneet jäämään eteläisten maiden leireille. Turvattomuus levitti viittaansa Euroopan ylle. Loppuvuonna myös USA ja Venäjä istuivat yhteisissä neuvottelupöydissä puimassa Syyrian tilannetta. Mitä hänelle kuuluu nyt
Päivänä, jona he rekisteröivät liittonsa, Juri Gagarin kävi avaruudessa, mutta kuherruskuukautensa he joutuivat viettämään heinäladossa, koska elämä oli mitä oli. Myllymäki on tuonut matkalaukussa Avun tuliaiset: villapaitoja, kelloja, täytekyniä, sukkia ja Amalialle kaunis leninki. Tähän on ajauduttu, koska oikeita töitä ei arvosteta. Sen jälkeen yhteydenpito supistuu jälleen vilkkaaseen kirjeenvaihtoon. Valmiita elokuvia katsomalla ihmisen oma mielikuvitus ei kehity. Jos en piäse jouluks, nii voi olla piäsen kevvääl, Amalia haaveilee. Kaikki hänen kolme veljeään – Pekka, Šuri ja Pauli – ovat tulossa sinne Petroskoista äitinsä mukana. Siinä he istuvat hotellin sängyn laidalla. Toimituksella on oikeus käsitellä ja lyhentää tekstejä. Äidille varattu kultakorukin löytyy housujen kellotaskusta ja kiinnitetään miehen rintaan, että ”ei tarvitse piilottaa, viekää vain äidillenne”. . Kaksi tuikeailmeistä konepistoolimiestä soittaa paikalle Pobedan. APU | 7 Lukijat @ apu@ a-lehdet.fi www. Bussinkuljettaja yrittää lohduttaa. Laisaarelle synnyinmaan tiukka tullitarkastus on järkytys. Lähetä kirjoituksesi ensi torstaihin mennessä, niin voit voittaa tämän kirjan! Joka viikko yksi julkaistuista kirjoituksista palkitaan. Leipä ei synny laulamalla S uomessa on ennätystyöttömyys, mutta samanaikaisesti bruttokansantuotetta nostava yritystoiminta potee pulaa ammattihenkilöistä. On kerrottava, mistä leipä oikeasti tulee, jotta fantasiat eivät vie maatamme pahempaan talousahdinkoon. Esko Järvenpää Apu netissä Seuraa meitä Apu julkaisee kuvia ja videoita Instagramissa nimellä #apulehti. Päätoimittaja Pauli Myllymäki lähtee tueksi. Amalia silittelee Junninsa tukkaa ja nuhtelee onnellisena: – Hermot miult männiit ja syväntauti tul, ko siut menetin. Minua huolestuttaa, että ihmiset katsovat mieluummin elokuvia kuin lukevat kirjoja. VIHDOIN SYKSYLLÄ 1960 Espanjan viranomaiset sallivat Laisaarelle yhden matkan Neuvostoliittoon, vaikka virallisia diplomaattisuhteita ei ole. Paikalle ilmestyy paikallinen lehtimies kyselemään, milloin Junni aikoo palata synnyinmaahansa. Kirjoja piti kantaa kirjastosta roppakaupalla. Lapseni olivat pieninä hanakoita katselemaan kirjoja ja kuuntelemaan iltasatuja. Sen sijaan lukeminen ruokkii mielikuvitusta ja kehittää ajatusmaailmaa. Myös savupiippupaikkakuntien on herättävä ymmärtämään, ettei tehtaalla lisätä työvoimaa. Nämä edustavat kuitenkin aloja, joilla miinukselle mennyttä BKT:ta yritetään parantaa. Vanha Äänislinna on muuttunut kovasti. Kirja vai elokuva. www.apu.fi Ammattikoulujen metallilinjoille ei ole tungosta, vaikka hitsari tienaa kohtuullisesti, kirjoittaja harmittelee. Pekan silmin Junnin suurin muutos on tapahtunut käytöksessä: ”Entinen kyläpoika ja tappelupukari, millaisena hänet muistimme, oli kohtelias ja suvaitsevainen. www.apu.fi/kategoria/matkailu Kysy luonnosta! Mitä olisit aina halunnut tietää luonnosta, mutta et ole saanut oikeaa vastausta. Sitä joulua tai kevättä hän saa odottaa vielä pitkään. Kansantaloudessa yrittäjyys näkyy monella myönteisellä tavalla; maallikko huomaa sen kuntien alhaisesta työttömyysasteesta. Marja Kyllönen Kysy luonnosta -palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin. Äiti ja poika syleilevät toisiaan pitkään ja näen pienen mummoressukan nyyhkyttävän poikansa olkaa vasten”, Apu kertoo. Kahden vuoden odotus palkittiin, kun äiti ja poika syksyllä 1960 tapasivat Leningradissa. Selailtuaan ne läpi ja luotuaan tulijoihin ”katseen, jonka alla pahinkin vakoilija olisi paljastunut”, he kehottavat seuraamaan Pobedaa ohi synkkien vartiotornien. Viisumia voidaan käydä järjestämään. – Älä itke, äiti. Tilaa Avun uutiskirje ja voita iPad! apu.fi/uutiskirje Ju ho Ra hk on en. Eikä olt mittää tietoo, mihin sie jouvvuit, vai saitko surman. Pari kiitävää päivää kestää perheen haikea jälleennäkeminen. Sitä tarvitaan jo Neuvostoliiton rajalla, kun kaksi tuikeailmeistä konepistoolimiestä soittaa paikalle tumman Pobedan, josta työntyy ulos pari upseeria keräämään passit. – Nyt ko sie ossaat nii hyväst suomee, mie tahtoisin piässä vaikk kerran siun luoksees. Sieltä näet myös, mitä matkoja Apu-kerholla on tulossa. ELOKUUN ENSIMMÄISENÄ LAUANTAINA 1960 äiti ja poika vihdoin tapaavat Leningradin Europeiskaja-hotellissa. Pekka Mutanen esittelee hänelle uunituoreen 40 neliön asuntonsa kivitalon neljännessä kerroksessa: kaksi huonetta ja keittiö. Pohjanmaalla yrittäjäksi kasvetaan jo kotoympäristössä niin vahvasti, etteivät ulkoiset ärsykkeet muuta valittua linjaa. Kierretään Nevski prospektit, Mars-kentät ja Pietarhovi, syödään seljankaa ja kuorrutettua kanaa Europeiskajassa, nostetaan maljat votkaa ja gruusialaista punaviiniä. Hän on viimeksi ollut siellä vuonna 1941 – ase kourassa kaupunkia valtaamassa. Avussa nro 3/2016 alkaa uusi palsta, jossa lukijoiden luontokysymyksiin vastaavat luontokeskus Haltian asiantuntijat. teksti Jorma Lehtola, kuvat A-lehdet kuva-arkisto K aksi vuotta on kulunut siitä, kun Jussi Laisaari löysi inkeriläisen äitinsä Amalia Mutasen. Pekka ja Armida ovat saaneet lapsen, joka on ristitty Pauliksi. En tuomitse kokonaan elokuvien katsomista, mutta jo lapsena opetettu kiinnostus kirjoihin on lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen loppuelämäksi. Lapsen nimi oli heti selvä: ”Ukkini äidin puolelta oli Pauli, vanhin veljeni on Pauli, ja 34 | APU APU | 35 Laisaaren arvoitus, osa 3/4 Poikansa Jussin mukana Amalia Mutanen pääsi elämänsä ensimmäiselle lentomatkalle, kun Suomen vierailuun liittyi käyntejä tuttujen luona. Viisi vuotta myöhemmin hän menee naimisiin, ja yhä on Neuvostoliitto jarruna. ”Äiti oli sikäli herkistynyt, ettei vastustanut tapansa mukaan ryyppäämistä”, Pekka Mutanen kirjaa. Lähetä kysymyksesi Avun nettisivuilla tai ”Kysy luonnosta” Apu, 00081 A-lehdet. . Nyt he lukevat mielellään. Jo alkuvuonna on suunnitteilla monta kivaa matkaa! . Median ja koulujen on kiireesti muutettava linjaa ja painotettava kansantalouden perusasioita. Lukemisen lahja. Apu on toiminut välikätenä, koska Neuvostoliitto ei ole myöntänyt kulkulupaa kummallekaan Mutasille on lähetetty Petroskoihin monin leimoin varustettuja kutsukirjeitä, ja kuukaudesta toiseen he ovat juosseet toiveikkaina virastossa, että joko viisumi on tullut. apu.fi Kirjoita, kommentoi: Apu, 00081 A-lehdet facebook.com /apulehti Onnen päiviä Täyttymys. Kaksi vuotta saa Jussi Laisaari odottaa ennen kuin pääsee rajan taa tapaamaan äitiään. TV ja aikakauslehdet hehkuttavat viihdeidoleja ja heidän työtään niin näyttävästi, että lapset haluavat kouluttautua viihdeammatteihin. Aina on vastassa tyly torjunta: teillä ei ole Suomeen mitään asiaa. Liitä mukaan nimesi ja yhteystietosi sekä halutessasi nimimerkki. Ei tässä mitään hätää ole. Kouluissa onkin opetettava pohjalaista yrittämisfilosofiaa, jos aiotaan pysyä leivässä. – Tullimiehet sanoivat, että jos he olisivat tietäneet, että tämä on Laisaari, niin he eivät olisi tarkastaneet hänen tavaroitaan lainkaan. Koskaan juttu ei ilmesty, tiedot menevät tärkeämpiin mappeihin. Arto Nybergin ohjelmassa ei haastatella telakan hitsaria tai metsäkoneen kuljettajaa. Viime lehden paras juttu Viikon palkinto EDELLISEN Avun parhaaksi jutuksi valittiin Jussi Laisaaresta kertonut artikkeli. Ammattikoulujen perinteisille metallilinjoille ei ole tungosta, vaikka hitsari tienaakin kohtuullisesti. ”Amalia työntyy ovesta sisään ja kyynelten läpi hän näkee Junninsa ensi kerran pitkien vuosien jälkeen. www.apu.fi Lähde matkalle Julkaisemme matkajuttuja mukavista kohteista Avun nettisivuilla. – Mene käytävälle, mitä siinä uliset, tokaisee naisvirkailija Amalian taas kerran purskahtaessa itkuun. Seuraa meitä myös Facebookissa! . . Pe tr i M ul ar i Oikeita töitä ei enää arvosteta. Tapaamisemme aikana hän yritti olla aina lähellä äitiä, aivan kuin olisi pyytänyt häneltä anteeksi sitä, mitä kärsimyksiä hän oli äidille kaikkina vuosina aiheuttanut.” JUNNI KUIN JOULUPUKKI avaa konttinsa – äidille kultainen rintaneula, iso suklaarasia ja kävelykengät, Pekalle ja Paulille Junnin pukuja, kello ja päällystakki, Šurille monot ja paita. Laisaari pääsee tapaamaan äitiään Leningradiin. Korkean työttömyyden kuntapäättäjien olisikin hyvä tehdä opintomatkoja Pohjanmaalle, missä ei kruunulta odotella apua, vaan asiat hoidetaan itse pelipaikalla. KEVÄÄLLÄ 1963 PAULI MYLLYMÄKI pääsee jo Petroskoihin saakka. Äänestä tämän lehden suosikkijuttuasi osoitteessa www.apu.fi. Armida on kiilleliuskatehtaalla riipijänä
Silmiinpistävää on, kuinka paljon saamelaismäärittelyä vastustavien uuslappalaisten diskurssi ja toimintatavat muistuttavat ”maahanmuuttokriitikoita”. Vaan mikään ei estä äitiä toteuttamasta unelmaansa. Poisnukkuneen isän lempeästi kummittelevana hahmona nähdään Raimo Grönberg. Elokuvassa innostuksen perikuva on Juha Mujeen roolihenkilö, lämmin, elämää kokenut mies. Kotkan kisassa paljastuu suomalaisten into laulaa karaokea. Ensi-ilta 1.1.2016 teksti Liisa Talvitie, kuva FremantleMedia Riku Nieminen ja Pihla Viitala esittävät avioparia. Heini Junkkaalan kirjoittama ja Milja Sarkolan varmaotteisesti ohjaama Olipa kerran minä on itsekeskeisyyttä korostavan aikamme ihmiskuva. Ja pelottavat! Poikaa näyttelee koskettavasti Riku Nieminen, äitiä hulvattomasti irrotteleva Leena Uotila ja jääkuningattaren lailla vaimoa tulkitseva Pihla Viitala. K omediaksi luokiteltavan elokuvan Nuotin vierestä on ohjannut Lauri Nurkse ja käsikirjoittanut Johanna Hartikainen. Se osoittaa, miten muutos on aina mahdollista. Näyttämölle tuodaan Heikki Pitkäsen tulkitsemina itseään ja ääntään rakastavat Jari Sarasvuo ja Jussi Parviainen, mutta myös psykopaatti joukkomurhaaja Anders Breivik, jonka kammottavaa olemusta Antti Pääkkönen näyttelee hyytävän hyvin. Samaa lämpöä ja myös seksiä hehkuu kisan tuomaristossa istuva oopperalaulaja, jota näyttelee Essi Hellén. Kahdesti varastettu Tuntuuko, ettei kukaan enää tiedä, mistä Lapin saamelaiskiistassa ja ILO-sopimuksen ratifioinnissa on kyse. Pojasta on kasvanut pidättyväinen, tunteensa ja oman perusluonteensa peittävä nörtti, jota kalsea vaimo ja ilkeilevät työkaverit, entiset lapsuudenystävät hallitsevat. Susanna Luikku Koonnut Jukka Väänänen. 8 | APU Ajastin Stefan Bremer Teatteri. . Matka Absurdistaniin Norjalaisjournalisti Erika Fatlandin Sovjetistan (Siltala) on matkareportaasi viiden ex-neuvostotasavallan politiikkaan, historiaan ja kulttuuriin. Veli-Pekka Lehtolan Saamelaiskiista (Into) on katsaus syihin ja seurauksiin. Keskiössä minä Muutos on mahdollista Elokuva. Kansallisteatterin pienen näyttämön täyttää kirjailijan alter egon selonteko siitä, miten hän ei voi tehdä enää mitään ilman yleisöä. Tarina alkaa pienestä pojasta ja hänen vanhemmistaan, etenee pojan aikuisuuteen ja isän kuolemaan. Kun äiti päättää lähteä Kotkaan karaoken SMkisoihin, poika kauhistuu. Tässä vaiheessa tarinaa komedia muuttuu melkein kyyneliksi, niin koskettava on äidin ja pojan välisen suhteen kuvaus. Kylmäävintä kirjassa on kuvaus Auschwitzin komentajan Rudolf Hössin ideologiasta ja keskitysleirin vieressä eletystä perhe-elämästä. 3 x tietokirjat Korkeajännitystä Hanns ja Rudolf (Atena) palauttaa natsia jahtaava brittiupseeri -asetelman todellisuuteen, jonka henkilökohtaisuutta ei vähennä tekijä Thomas Hardingin sukulaisuus ajoissa Englantiin paenneeseen saksanjuutalaiseen Hanns Alexanderiin. Komediaksi Nuotin vierestä on itse asiassa pohjavireeltään vakava ihmisuhteita taitavasti kuvaava elokuva. Sietämättömän narsistista kirjailijaa näyttelee loistava Minna Haapkylä, häntä kuuntelemaan pakotettuna roolissaan herkästi läsnäoleva Katja Küttner. Uusi kotimainen elokuva Nuotin vierestä on pieni suuri tarina itsensä voittamisesta. Välillä henkilökohtaisuus häiritsee, mutta toisaalta tavallisten ihmisten kohtaamiset syventävät tekstiä ja luovat vahvaa kontrastia – etenkin Turkmenistanissa, jota kirjailija kutsuu syystä Absurdistaniksi. Liisa Talvitie Minna Haapkylä narsistin omakuvassa Kansallisteatterissa
Tunne on järkeä vahvempi. Mitä jos Suomi analysoisi viime vuotensa videolta. Samalla myönnän, ettei niihin kaikkiin tullut keskityttyä tarpeeksi hyvin. The Whon jäsenet ovat kaikki omilla tavoillaan peribrittiläisen yhteiskunnan ja kasvatuksen tuloksia, ja sitäkin innokkaampia murskaamaan vanhempiensa sukupolven vaalimia arvoja. Nyt rehellisesti: jos analysoit kuluneen vuotesi objektiivisesti tai suunnittelet tulevaisuutta, näyttääkö se siltä, mitä haluat nähdä. Jukka Väänänen. Näkisimmekö sosiaaliseen mediaan käytetyt työtunnit nykyaikaisena tapana kommunikoida vai työajan tuhlauksena. Kerromme helposti itsellemme tarinaa, joka saattaa erota paljonkin siitä, mitä meille tapahtuu. SUOMALAISET EIVÄT ehkä ole valmiita tällaiseen analyysiin. JOS ANALYSOISIN VUOTENI kuten pelini aikoinaan, täytyisi ikäväkseni todeta saavuttamisen tarpeen menneen metodien edelle. Joskus vain ajelehdimme emmekä ota vastuuta omasta elämästämme. Miten analysoisimme sen, ettemme enää pysty tai halua sopia yhteisistä asioista. Kuvamateriaalia on käytetty säästelemättä ja verevä ulkoasu tekee kunniaa niin 60-luvun svengaavalle Lontoolle kuin sen kovaäänisille suurlähettiläille The Wholle. Tuntuu, että jos Suomi olisi henkilö, Suomi olisi aika itsekäs. APU | 9 Sanan voimalla Klikkaa oikea layer näkyviin, niin saat kolumnistin kuvan ja tiedot esiin. On myös asioita, joita ei voi niin helposti laskea tai nähdä. Mutta sen perusteella, mitä on tunteen, tulosten ja palautteen osalta käytettävissä, palastelin oman vuoteni 2015. Oma tuntemus eroaa usein siitä, miten raaka totuus tapahtuneesta iskee silmille. Suoraan sanoen pelottaisi nähdä oma arki videoanalyysinä. Arjessa olemme saavutusten ja omien tuntemuksiemme varassa. Apu-muisto Nyt olen ollut tasan kymmenen vuotta Kreivinä. Nykyään jalkapallossa katsotaan aina peli videolta seuraavana päivänä ja analysoidaan tarkasti. Detaljeja kaipaaville voi tämän teoksen rinnalle suositella Pete Townshendin muistelmia Kuka olen ja Tony Fletcherin erinomaista teosta Dear Boy , joka on yhtyeen edesmenneen rumpali Keith Moonin elämäkerta. Oma käsitys perustuu usein tunteeseen. The Whon vaiheiden kirjaamisen ohella Marshall esittelee muun muassa teddyt, modit ja hipit, 60-luvun kulttuuri-ilmastoa muokanneet ryhmät. Ben Marshallin The Whon elossa olevien jäsenten Roger Daltreyn ja Pete Townshendin avustamana kirjoittama teos ei ole varsinainen syväluotaus The Whon uraan tai musiikkiin. En myöskään voi kieltää, ettei oma fyysinen ja sosiaalinen kuntoni olisi romahtanut vuoden aikana. Pidin puhelimen kiinni leikkipuistossa. Ainakin hetkeksi faktasta tulee vahvempi kuin omasta kokemuksesta ja egosta. Normipäivistä ei tehdä samanlaisia videoanalyysejä. Harvoin käsitykset yhtenivät, kun kukin puolusti omaa nurkkaansa. MÄÄRÄT JA TULOKSET ovat helpoimpia. Mitä tulikaan tehtyä. Koin silti tekeväni oikeita asioita, oikeudenmukaisesti. Tuntuu siltä, että jos Suomi olisi henkilö, se olisi aika itsekäs. Projektit menivät maaliin, mutta monet ihmissuhteet kärsivät niistä johtuvasta kiireestä. On helpompaa ulkoistaa vastuu markkinan, hallituksen, työnantajan tai jonkun muun syyksi. Vietin aikani töissä, luottamustehtävissä tai perheen parissa. Vaikka näemmekin, mitä yhteiskunnassamme tapahtuu lähes päivittäin, emme näe itseämme. Kirja kertoo paljon myös Englannin ilmapiiristä aina toisen maailmansodan tietämiltä Beatlesin masinoimaan pitkätukkainvaasioon. T ämän piti olla paras vuosi koskaan, mutta tuliko siitä taas yksi niistä, jolloin vuodenvaihteen lupaukset jäivät lunastamatta. Mitä pidemmälle aikaa kului pelin jälkeen, muodostui itselle sopivin versio siitä, mitä oikeastaan oli käynyt. Yleisin onnistumisen kriteeri eli työn näkyvimmät tulokset eivät vastanneet odotuksia. Mitä polttopullon turvanpaikanhakijoita kohti heittävä oikeastaan tekee. Veikkaan, ettemme osaisi tai haluaisi nähdä metsää puilta. Ei nyt ainakaan huippu, vastaisin kysymykseen: ”Millainen oli vuotesi 2015?” Muistikuva ei kuitenkaan ole valokuva, korkeintaan tulkinta. Aki Riihilahti Kirjoittaja on HJK:n toimitusjohtaja. Väittäisin, että olin läsnä perheelle, mutten ystäville. Apu nro 52– 53/1974 Kenen tarina Kirja. Video on armoton. Ja sokeampi. Elämä saisi pikkuhiljaa rauhoittua, vankilasta Lauttakylän Seurahuoneelle hovimestariksi palkattu Pertti Ylermi Lindgren pohtii. Elämme yhä vanhaa aikaa, jossa kukin puolustaa omaa kokemustaan ja reviiriään omassa nurkassaan. Työtunteja ja projekteja kertyi enemmän kuin tarpeeksi. Tuloksien takaa löytyy myös liian monta taistelua samaan aikaan. KYMMENISEN VUOTTA sitten vielä jalkapallopelin jälkeen kopissa väiteltiin, mitä oli käynyt. Kampitamme, kiihkoilemme, katsomme poispäin. Silloin tällöin ehkä saamme töissä, kotona tai sosiaalisessa ympäristössämme palautetta, joka tuo mahdollisesti meille jotain perspektiiviä. Jyhkeä rockeepos The Who – virallinen tarina (Like) briljeeraa ennen kaikkea ulkoasullaan
Marketta Parviainen, HS 10.12.2015 Yxi Vähä Suomenkielinen Wirsikirja Kirja-aarre. Seuraavaksi odotamme älylaitteiden käsittelevän tunteita. 3751 HAKIJAA VUONNA 2014 8 % Sai opiskelupaikan. 10 | APU Tiede Tutkittuja juttuja. Anturit voivat äänittää vaikkapa ihmisääntä tai kamerat tallentaa kasvonilmeitä, joista eri sovellukset sitten jalostavat tietoa käyttäjän mielentilasta. Nykyisiä professuureja ovat myös ohjaajantyö, dramaturgia, taiteellinen tutkimus, esitystaide ja -teoria, tanssitaide, valosuunnittelu ja tanssipedagogiikka. Uusia sovellusohjelmia eli appseja julkaistaan jatkuvalla syötöllä. Helsingin yliopisto kertoo virsitutkija Suvi-Päivi Kosken saksalaiskirjastossa tekemästä yllätyslöydöstä. Nykyiset älypuhelimet ovat mukana kulkevia tietokoneita, joilla voi kaiken muun ohella hoitaa myös puheluita. 3 Vuodesta 2013 Teatterikorkeakoulu on ollut osa Taideyliopistoa, johon kuuluvat myös Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia. Vuonna 1987 tuli markkinoille suomalaisinnovaatio Nokian Mobira Cityman, joka edusti aikansa huipputeknologiaa ja painoi enää vajaat 800 grammaa. 2 Teatterikorkeakoulun ensimmäistä professuuria (näyttelijäntyö) hoiti Jouko Turkka 1981–82. Eikö sitä muka muuten tiedä. Älypuhelinten ja tablettien lisäksi ihmiset varustautuvat yhä enemmän myös älykelloilla, terveysrannekkeilla, älylaseilla ja muilla internetiin kytketyillä laitteilla. Seuraava vaihe ovat tunteet. Suomen ensimmäinen teatteritaiteen tohtori valmistui 1999. Taideyliopistoon haki viime vuonna 3 751 uutta opiskelijaa, joista 8 prosenttia pääsi aloittamaan opinnot. V uonna 1973 soitettiin maailman ensimmäinen puhelu matkapuhelimella. Sillä voi lukea viivakoodeja, roikkua somessa ja seurata auton bensankulutusta. Lähde: uniarts.fi Antureita, appseja ja mielentiloja Älylaitteet. Puolet yhdysvaltalaisen tutkimusja konsulttiyritys Gartnerin tekemään tutkimukseen osallistuneista aikuisista kaipaa aikoja, jolloin puhelimet olivat yksinkertaisempia. Alkuaikojen matkapuhelimet tehtiin soittamista varten. Gartner ennustaa, että vuoteen 2018 mennessä kuluttaja käyttää arjessaan päivittäin 3–4 henkilökohtaista älylaitetta. Hyvin säilynyt Yxi Vähä Suomenkielinen Wirsikiria on arvokas niin historian, vanhan kirjasuomen kuin teologian tutkijoille. Älypuhelin on myös navigaattori, lompakko, kielenkääntäjä ja parkkimaksuavustaja. Kyseessä oli varsinainen kapula, sillä laite painoi 1,1 kiloa ja sillä oli pituutta lähes 23 senttiä. Kirja-aarteet ovat kaikkien nähtävillä Kansalliskirjaston digitaalisessa julkaisuarkistossa. Marjukka Puolakka Fo to lia Hyvinvointimittareista katsotaan, onko nukkunut hyvin. Koski kaivoi Dresdenin Staatsbibliothekin kokoelmista esiin Rostockissa vuonna 1607 painetun yhteissidoksen, jossa on kaksi ennen tuntematonta suomenkielistä teosta. Kaikesta huolimatta mukana kannettavien laitteiden määrä sen kun kasvaa. Terveysja hyvinvointirannekkeet ja -vyöt mittaavat jo sykettä, verenpainetta, unirytmiä ja askelmääriä. Vuoteen 2019 mennessä 20 prosenttia henkilökohtaisista laitteista tallentaa tietoa käyttäjänsä tunnetilasta. Valtiollinen Teatterikorkeakoulu perustettiin 1979. Lähes kaksi kolmasosaa käyttäjistä kertoo, ettei itse asiassa tiedä mitä kaikkea puhelimellaan voi tehdä. Kolmoset Teatteria tekemässä 1 Suomen ensimmäinen teatterikoulu toimi Nya Teaternin eli nykyisen Ruotsalaisen teatterin yhteydessä 1866–68. Lisäksi löytyi Lutherin Vähä katekismuksen varhaisin suomennos, joka on omistettu kruununprinssi Kustaa Aadolfille. . Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmiset kuitenkin käyttävät keskimäärin vain kolmasosaa älypuhelintensa ominaisuuksista tai sovelluksista
Sekä surullista että pelottavaa. Petteri Paalasmaa / All Over Press Saranapuolelta Markus Leikola saranapuolelta@a-lehdet.fi Twitter: #sarana05. Juha Sipilän hallitus tekee kyllä päätöksiä, mutta myöntää itsekin, ettei sillä aina ole hajua päätösten seurauksista. Timo Soini ja kumppanit ovat avaintehtävissä ulkosuhteiden, turvallisuuden, työttömyyden ja sosiaaliturvan hoidossa – kaikki teemoja, joissa äänestäjät ovat pettyneet vanhoihin puolueisiin ja äänestäneet vaihtoehtoa. Epidemia, jonka pelättiin leviävän maailmanlaajuiseksi ja tappavan miljoonia, jäi paikalliseksi. Sote-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa liukastumistapaturmien hoito keskitetään Pohjois-Suomen sairaaloihin. STT on kulttuuri-instituutio ja muut vaihtoehdot ovat kulttuuriskandaali. Viime vuonna osansa sai Ukraina, tänä vuonna Turkki. Tätä menoa kömmähdysten ja puutteellisen taustoittamisen määrä suomalaisissa viestimissä kasvaa. Ratkaisevassa asemassa oli lännen ja afrikkalaisten saumaton yhteistyö: tutkijoiden, lääkärien, hoitohenkilökunnan ja kenttätyön organisoinnista vastanneen Yhdysvaltain armeijankin. Vuonna 2015 Helsingin Sanomat lopetti Suomen Tietotoimiston uutisten käyttämisen ja tätä kirjoitettaessa on auki, jatkaako sitä MTV:lle uutisia jatkossa tuottava Mediahub-yhtiökään. On vielä liian aikaista arvioida, millaiseksi perussuomalaisten vaihtoehto osoittautuu. Ja silloin kun aseita myös käytetään – kuten malesialaiskonetta vastaan Ukrainassa tai siviilejä vastaan Syyriassa – niin mitään sotilaallisia voittoja sillä ei saavuteta, päinvastoin. Saamattomuudesta Juha Sipilän hallitusta ei voi syyttää. Osoitus siitä, että kun ihmiskunta on toisiinsa kytkeytynyt, lähes kaksisataa kovin erilaista hallitusta voi löytää toisensa. Eikä Suomi enää ole Kekkoslovakia, jossa yksi suurpuolue oli pysyvästi suljettuna oppositioon. Kolmas huono uutinen on suomalaisen uutistoiminnan tila. APU | 11 1 2 3 Kintaalla twiitaten Klikkaa oikea layer näkyviin: Enbuske / Leikola. Parhaat ja huonoimmat uutiset V uoteen 2015 mahtui kolme hyvää uutista yli muiden – kahdesta näistä vallitsee laaja yksimielisyys, kolmannesta ei. Toiseksi, kansainvälinen ilmastokokous Pariisissa oli historiallinen. Viholliskuvia lietsotaan kaikilla mahdollisilla rintamilla toreilta verkkoihin. Tahallisia perättömiä uutisia suoltava MV-lehti on yhä useamman suomalaisen totuudentorvi samaan aikaan kun vanhoissa mediataloissa käydään yt-neuvotteluja ja ne joutuvat tinkimään sisällöstä rahapulassaan. Ensinnä, Ebola voitettiin Afrikassa. Parikymmentä vuotta siinä meni, mutta 85 vuoden päähän siinä tähdätään. Kun lisäksi vielä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen – tai muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien – välinen työnjako on täysin epäselvä, niin kansalaisten luottamus hallitusta kohtaan rapautuu ennätysvauhtia. Mutta se on varmaa, että millä tahansa muulla hallituksella olisi paljon vaikeampaa taklata vaikeaa ja yllättävää pakolaisongelmaa. Hutkiminen ennen tutkimista jäi kuitenkin mielikuvaksi alkutaipaleesta vuonna 2015. USA:n armeija ei ole kaikkien suosikkilistalla, mutta tässä tapauksessa se osoitti kykynsä hyvään. Kokemuksen voimaa tarvittaisiin nyt edes hallituksen taustajoukkoihin, kun yksi hallituspuolue on untuvikko ja pääministerikin vain puoli vuosikymmentä vanha valtakunnanpoliitikkona. Talvi yllätti autoilijat, mutta talvipolkupyöräilijät yllättivät rajavartijat. . Kolmanneksi, perussuomalaiset tulivat hallitusvaltaan. Yksikään toinen eurooppalainen valtio ei tällä hetkellä näe itsellään niin monta vihollista kuin Venäjä. Huonossa jamassa on myös suomalainen yhteiskunnallinen päätöksentekojärjestelmä. Isot linjaukset alkavat näkyä 2016. Näin toimii demokratia, näin toimii parlamentarismi. VUODEN 2015 HUONOISTA uutisista ykkösenä on itäisen naapurimme Venäjän jatkuva, arvaamaton sapelinkalistelu. Työmarkkinasovulle on laihat näkymät, jos ratkaisu meinataan saada aikaan tämän talven lumilla. TEENKIN UUDENVUODENLUPAUKSEN: teen voitavani sen eteen, että itsenäisellä satavuotiaalla Suomella olisi vielä vuodenkin päästä kansallinen uutistoimisto. Tässäkin tieteellisen tiedon tuominen päätöksenteon pohjaksi oli avainasemassa
12 | APU Kuningas Kaarle XVI Kustaa, kuningatar Silvia, kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel, prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia – hovin vuoden 2016 päähenkilöt.
Tiedossa on ristiäisiä, hurraa-huutoja, kiitollisuutta, ilonkyyneleitä ja loistavaa julkisuutta Ruotsille. teksti Raila Kinnunen, kuvat All Over Press, MVphotos ja Kungahuset.se Pe lle T N ils so n / Al l O ve r Pr es s APU | 13. Syntyy kaksi tai ehkä peräti kolme prinssiä tai prinsessaa. Ruotsin hovin juhlien vuosi 2016 Juhlasuma. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Kuningas täyttää 70 vuotta, vietetään monarkkiparin rubiinihääjuhlaa.
Mutta suvun juhlissa he varmaan näkyvät. Kymmeniä tunteja suoraa televisiolähetystä sadoille miljoonille katsojille, katkeamatonta uutisointia kihlajaisista, häistä, jälkikasvun odotuksesta, syntymistä ja ristiäisistä, ja aina on Tukholmaa sattunut hellimään auringonpaiste ja yleinen paraatitunnelma. Kun Victorialta kysyttiin, toivooko Estelle tyttöä vai poikaa, äiti heitti, että hamsteria! Näppärä pikkuprinsessa ilmoitti aikovansa antaa pikkusisarukselle lahjaksi popcornia, koska se on parasta mitä hän tietää. Vapunaattona kuningas Kaarle XVI Kustaa täyttää 70 vuotta ja juhannuksen tienoilla juhlitaan Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian 40-vuotishääpäivää. Ruotsin matkailuviranomaiset hyrisevät tyytyväisyydestä. Prinsessa Madeleine, joka on ollut tauotta valokiilassa kolme viime vuotta – hän avioitui Chris O’Neillin kanssa kesäkuussa 2013, prinsessa Leonore syntyi helmikuussa 2014, prinssi Nicolas kesäkuussa 2015 – väistyy taka-alalle. Vuonna 2016 tunkee suoraa lähetystä ja hurraa-huutoja enemmän kuin koskaan. Jos kaikki hyvin sujuu, kuningashuoneeseen syntyy kevätkuukausina kaksi uutta jäsentä, joiden ristiäisiä vietetään kesän mittaan. Ehkä vauva syntyykin Estellen nelivuotissynttäreiden aikoihin helmikuussa. 14 | APU P uolen vuosikymmenen aikana Ruotsin hovissa on ollut vipinää, juhlaa ja iloisia tapahtumia tasaisena ketjuna. Vuosi 2016 pistää paremmaksi kuin yksikään aiempi osumien vuosi. suutta, iloa ja pohdiskelemaan pysähtymistä – kansakunnan mielialaa ylentävää patriotismia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. PRINSESSA ESTELLESTÄ tulee isosisko maaliskuussa, kun kruununprinsessa Victoria ja prinssi ja Daniel saavat toisen lapsensa. Linnan parvekkeella kuningatar Silvian hoivissa tyttärien lapset prinsessat Estelle ja Leonore – prinssi Nicolas syntyi kuusi viikkoa myöhemmin. Tai kenties kaksi. Perhe on muuttanut Lontooseen, O’Neillin suvulla on linnoja Englannissa ja Itävallassa ja Chrisillä mahtihuvila Floridassa, edes lomailu ei vedä Ruotsiin. Mutta kyllä nämä lähetykset välittävät myös aitoja onnen kyyneleitä, kiitolliSilvia sanoo lapsenlapsia elämän jälkiruoaksi. Tasavaltalaismielisimmätkään tuskin paheksuvat Victorian ja Danielin onnea. MVPhotos. Herkkua tulee pari annosta lisää. Tähän kohtaan Jörn Donner tuhahtaisi, kuten tuhahti syksyllä Ruotsi-kirjansa ilmestymiseen liittyneessä haastattelussa, että kuningashuone on kuin päättymätön tosi-tv-ohjelma, joka tuotetaan julkisin verovaroin. Hurraa kuninkaalle 69-vuotispäivänä keväällä 2015. Monet ovat katselleet Victorian komeaa raskausvatsaa, että noin treenattu ihminen ja noin iso vatsa – joko on tulossa kaksoset tai sitten laskettu aika on ilmoitettu todellista myöhemmäksi. He ovat uutteria, hyväntuulisia, helposti lähestyttäviä ja ilmiselvän onnellisia. He saivat odottaa avioitumistaan kauan, Estellen ilmaantumista hermostuttavan pitkään ja uutta raskauttakin vuositolkulla
Birgitta avioitui saksalaisen prinssin kanssa, ja on ainoa Kaarle Kustaan neljästä sisaresta, joka näin pysyi kuningashuoneen jäsenenä ja jonka lapset ovat prinssejä ja prinsessoja. Lehdet kirjoittivat, että tyttö on eloisa, mukava, välitön ja viisas. Mustasukkaisuus tuskin iskee, vaikka huomionjakaja kohta syntyykin. KAARLE KUSTAAN isosisko prinsessa Birgitta, 78, on ollut Sofiasta kaikkein närkästynein. Estelle tuskin käy mustasukkaiseksi. Levengood jatkoi, että aika näyttää, ottavatko ihmiset Sofian vakavasti. Koska Sofia tykkää ihmisistä ja hänessä on vahva läsnäolon tuntu. Isosiskon ja kälyn 38-vuotissyntymäpäiviä juhlimassa Sofia, Carl Philip, Madeleine ja Chris O’Neill. Sirin erikoisasema perheen lellikkinä järkkyy pian. Että kaikki ne nykyään pääsevät prinsessoiksi, ei olisi onnistunut ennen. Mark Levengood, joka on tehnyt kuningasperheestä lukuisia televisio-ohjelmia ja haastatteluja, sanoi Sofiasta häiden aikaan, että tämä varmaan viihtyy prinsessan töissä. Siri voi reagoida toisin. Lähes samoja sanoja ne käyttävät nyt Estellestä: iloinen, huoleton ja omatoiminen mukula, tuntee selvästi olonsa turvalliseksi, kohtaa julkisuuden ja kamerat luonnollisesti. Nämä muutamat valinnat ja ikuistukset, poseeraaminen käärme verhonaan miestenlehdessä ja osallistuminen Paratiisihotelli -tositelevisiosarjaan. Nobel-juhlissa joulukuussa 2015 prinsessa Victorian raskaus näkyi komeana. Se on borderterrieri, jonka Sofia Hellqvist osti poikaystävälleen prinssi Carl Philipille 34-vuotissyntymäpäivälahjaksi. LOPPUSYKSYSTÄ VICTORIA teki isoine mahoineen pitkän valtiovierailukiertueen Etelä-Amerikkaan. KOLMEVUOTIAS SIRI voi reagoida toisin. Käsidesi laukussa, mukavat vaihtokengät adjutantin kassissa ja banaaneja aina saatavilla välipalaksi verensokerin laskiessa. APU | 15 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Prinsessa Sofia ja Carl Philip saavat esikoisensa huhtikuussa, häitä vietettiin kesällä 2015. Kyse on siitä, mitä terhakka tyttö ehti tehdä ennen Carl Philipiin tutustumistaan. Kyseenalaistaminen ei liity siihen, miten tavallinen prinsessa on taustaltaan – myös Daniel Westling tulee peritavallisesta ruotsalaisperheestä. Kun Victoria oli seitsenvuotias, hänen vanhempansa määrittelivät, että esikoinen on tarkkaavainen ja huomiokykyinen lapsi – ilmeisesti tulevaa hallitsijaa kasvattavat vanhemmat joutuvat arvioimaan lastaan tuohon tapaan. Birgitan räpätystä on paheksuttu: ennen oli ennen, nyt on toisin. Kruununprinsessaperheen joulutervehdys 2015: prinsessa Estelle leipurina. Kungahuset.se Marcus Ericsson / All Over Press Willi Schneider / REX / All Over Press. Reissu sujui hyvin, vaikka kuningatar Silvia hermoili kotona Ruotsissa, että ei sitä sentään noin tunnollisesti tarvitsisi pitää aikoja sitten sovituista asioista kiinni. . Ikäeroa on sen verran, että isosisko osaa suhtautua tulokkaaseen suojelevasti ja uudesta roolistaan ylpeänä
Valmiiksi ei tule koskaan ja uutta oppii koko ajan – homman mielekkyys tulee juuri siitä, että oppiessaan tajuaa, mitä kokemus ja perspektiivi antavat. Hän iloitsi siitä, että jokainen vuosi on hauskempi ja mielenkiintoisempi. Claudio Bresciani / TT / Stella Pictures / MVphotos MVPhotos Brigitte Grenfeldt / Kungahuset.se. Nyt makeaa herkkua tulee kaksi annosta lisää. Jo 50-vuotishaastattelussaan kuningas puheli tulevasta, että sitä vain on mukana ja jatkaa perinnettä, aivan kuten maanviljelijät tai perheyrityksen perijät. Monet samanikäiset jo ajattelevat eläkeiän lähestymistä, mutta hänenlaisillaan ei ole eläkeikää. Lars-Göran Lönnermark ehti olla Ruotsin kuninkaanlinnan kirkon pappina yhdeksän vuotta ja hoitaa sinä aikana kolmet häät ja kolmet ristiäiset. Lastenlapset nostavat pintaan pehmeää puolta, hän leikkii ja vitsailee jälkikasvun kanssa, raivaa kalenteriin tilaa perheelle. Kaarle Kustaan isoisä, vanha kuningas Kustaa VI Adolf, neuvoi nuorta seuraajaansa: ole luonnollinen, kuuntele mitä ihmiset puhuvat ja katsele elämää tietyllä huumorilla. Hän oli ujo, varautunut, dysleksian eli lukuja kirjoitusongelmien kahlitsema komea nuorukainen, kohtalonsa ja asemansa vanki. Benelux-maissa valtikka on siirretty seuraavalla sukupolvelle joskus vuosikymmeniäkin ennen kuin kuolema korjaa. Ensin oli kaksi. Nyt on 11 ja kohta 13 – perhe kasvaa 40 vuodessa. Näin on skandinaavisissa kuningashuoneissa ajateltu. 16 | APU Kuningashuone rekrytoi jäsenensä järjellä ja tunteella, voiko avioliitto onnistua. Kiharoista suurin osa on tallella harmaantuneina, kun Kaarle Kustaa siirtyy kahdeksannelle vuosikymmenelle 30.4.2016. Hän jää eläkkeelle ja kevään vauvojen kastepapiksi tulee Johan Dalman. KERUBIKIHARAINEN KRUUNUNPRINSSI Carl Gustaf oli vain 27-vuotias kun hänestä tuli kuningas. Kuningatar Silvia kutsuu lapsenlapsia elämän jälkiruoaksi. Kaiken se on kestänyt jo 40 vuotta: Kaarle Kustaan ja Silvia Sommerlathin avioliitto. Alttarilla 13.6.2015 Sofia Hellqvist ja Carl Philip. ILMEISIN SYY KAARLE KUSTAAN maratonkestävyyteen on kuningatar Silvia, oikeaan osunut puolisonvalinta. Vuosi vuodelta hänestä on tullut rennompi, itsevarmempi ja huumorintajuisempi. Carl Philip on entistä reippaampi ja komeampi, remontti prinssi Bertililtä perityssä mukavassa Villa Solbackenissa etenee, ja ehkä perhe pääsee muuttamaan sinne, kun lapsi on syntynyt. Lyhyehköstä prinsessaurastaan Sofia on selvinnyt hyvin. Dalman on hovissa perituttu, sillä hänen vaimonsa Margareta Nisser-Dalman on linnan museon yli-intendentti. Prinsessa Madeleinen ja liikemies Chris O’Neillin lapsilla on ikäeroa vain 16 kuukautta. Mutta eläkkeelle hän ei aio jäädä – se ei ole tapana: monarkin virka on elinikäinen velvollisuus
PÄIVÄNÄ 1976 neiti Silvia Sommerlath sanoi tahdon kuningas Kaarle XVI Kustaalle. Häiden aattoillan konsertissa esiintyi Abba, kirkon eturivit olivat hallitsijoita ja presidenttejä täynnä, Norjan Olavi ja Suomen Urho Kekkonen vierekkäin kunniapaikalla. Silloin ilmestyi skandaalikirja, jonka mukaan Kaarle Kustaa on ollut uskoton strippariklubeilla vierailija ja että hänellä on kytköksiä balkanilaisiin rikollisjärjestöihin. . Talo on kodikas, intiimi, mukavilla huonekaluilla sisustettu. Viidessä vuodessa haavat näyttävät arpeutuneen. Hän kertoo hovin sivuilla tehneensä niin voidakseen hoitaa isänsä karjatilaa. Syntyy kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin toinen lapsi. Elämää ei voi käsikirjoittaa. Kuningatar Silvia näytti vanhenevan silmissä, olemus oli surullinen. Kriisipaikoissa Silvian taidot ja sitoutuneisuus ovat tulleet testatuksi. Vanha kuningas neuvoi nuorta Carl Gustafia: katso elämää tietyllä huumorilla. Vuoden 2016 suman tapaista ei ole tiedossa, mutta kesällä 2017 Victoria täyttää 40 vuotta, ja jouluna 2018 juhlitaan kuningatar Silvian 75-vuotispäiviä. Kungahuset.se. Kuningas Kaarle XVI Kustaa täyttää 70 vuotta 30.4. Kuningas on usein sanonut, että jos hän ei olisi syntynyt kuninkaan hommaa odottamaan, hän olisi halunnut agronomiksi, olla maaseudun ja ulkoilman ihminen, tilallinen. Prinsessa Sofia ja prinssi Carl Philip saavat esikoisensa. Ruotsin hovissa asiat etenevät tasatahtia: jäseninä on nyt neljä pariskuntaa, kolme kolmannen sukupolven edustajaa ja siinä sarjassa kohta kaksi lisää. KUNINGASPARI VIETTÄÄ entistä enemmän aikaa Stenhammarin maalaislinnassa, karjankasvatuskartanossaan. KESÄKUUN 19. Stenhammar tekee kuninkaasta ja hänen pojastaan tiimin. Hän soperteli jotain siitä, että käännetään sivua, nuo ovat vanhoja asioita. Kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia viettävät 40-vuotishääpäiväänsä 19.6. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Juhlan aiheita riittää tulevinakin vuosina. . Silvia voi liikkua meikeittä, verryttelyasussa ja tossut jalassa, ja kuningas neuvottelee pehtorin kanssa lihakarjan hoidosta. HUHTIKUUSSA . Skansenilla monarkki ja kaksi tulevaa hallitsijaa ja papukaija. Vuoden 2010 kesällä iloittiin Victorian häistä, syksyllä uutiset olivat ikäviä. Carl Philip valmistui neljä vuotta sitten yliopistotason opinnoista maatalousyrittäjäksi. Kuningashuoneen uusien jäsenien ristiäiset ajoitetaan muiden kuninkaallisten juhlien lomaan, ehkä ristiäiset yhdistetään. Pr-toimistot ja konsultit eivät pysty hallitsemaan sitä mitä tapahtuu kuningashuoneissa tai muualla. Puolen vuoden juhlaputki HELMI-MAALISKUUSSA . APU | 17 . Mutta hän kesti tilanteen hammasta purren, pystypäin ja arvonsa säilyttäen. Hovi hoiti julkisuuden kömpelösti. Kuningas päätyi median eteen kesken metsästysretken ja vaikutti täysin valmistautumattomalta kysymystulvaan. KESÄKUUSSA . Silvia on iloisempi, reippaampi ja nauttii täysillä mummin roolista. Rubiinihääjuhlissa 40 vuotta myöhemmin muistellaan ajan kulua, kuullaan todennäköisesti vähän fanfaareja ja paljon vauvojen itkua. Syntymien tasavuosia, hääpäiviä, valtaan astumisen vuosipäiviä. Stenhammarissa Kaarle Kustaa ja Silvia lenkkeilevät koirien kanssa, laittavat ruoan itse, istahtavat televisiota katsomaan, kutsuvat kavereita kylään. Nykyään hän on sitä kun muilta töiltään ehtii. . Victorian keväällä syntyvä lapsi sijoittuu perimysjärjestyksessä kolmanneksi
18 | APU
Se on merkki lähimmäisenrakkaudesta, ihmisistä välittämisestä. . Salon keskustassa sijaitseva, kehitysvammaisten pyörittämä kahvila Ihme & kumma on muutakin kuin kaupunkilaisten olohuone. APU | 19. ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN Esimerkki. teksti Eve Hietamies kuvat Petri Mulari Joulupukki matkaan jo käy ilahduttamaan pankkilaisten joululounasta. Pukkikeikat työllistivät Kahvila Ihme & kumman työntekijöitä joulun alla. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan
BUDJETTI OLI tasan nolla euroa. Te voisitte laittaa rahaa tänne säkkiin, ihan sen verran, että pärjättäis. Vuonna 2012 se järjesti Ankkalinnan kattokonsertin, jossa salolaiset nuorisobändit esiintyivät Saloran ja Nokian entisen hallintorakennuksen katolla. He perustivat myös hyväntekeväisyysyhdistys Salon Vaijerit ry:n. Se löytyy Salon keskustasta, Annankadulta.. Juttu kuulostaa vitsiltä, mutta on oikeastaan totisinta totta. Omasta pussista maksettiin pari sataa: lattian hiomalaikan vuokra sekä sähköjohtoa ja erikeeperiä. – Me ollaan kaikki karkit annettu tälle pankkiväel, säkki on iha tyhjä. Kun lattiamaali loppui, jatkettiin samaa lattiaa laminaatilla ja kun se loppui, jatkettiin parketilla. Tommottii – hyvää joulua kaikille. Armille selvisi, ettei paikkakunnalla oikein kukaan järjestänyt kehitysvammaisille mitään, joten Vaijerit alkoivat järjestää näille tiistaitansseja, yhteisesiintymisiä, arpajaisia, diskoja ja kilpailuja. NELJÄ VUOTTA SITTEN Armi Julkunen, yksi Vaijerien perustajajäsenistä, aloitti työt Paimiossa, Naskarlan kehitysvammaisten asumisyksikössä. Se järjesti myös ilmaisen Tavikset Stadikalla -konserttitapahtuman Helsingin Olympiastadionilla sekä vastaavan Tampereella Särkänniemen huvipuistossa. Homma oli niin hauskaa, että puljulaisten bändi Komisario Palmun erehdys eli KPE jatkoi keikkailua. – Kehitysvammaiset nuoret puhuivat usein siitä, ettei heille järjestetä kunnon työpaikkoja, heitä vaan piilotellaan. – Ei meil mittä rahaa ollu, mutta alettiin paiskia Armin kanssa hommia. 20 | APU T asan viikkoa ennen jouluaattoa Salon Osuuspankissa syödään joululounasta. Syksyllä 2013 Vaijerit lahjoittivat jokaiselle kansanedustajalle KPE:n Anna siivet -cd:n, jolla pyrittiin kiinnittämään huomio nuorisotyön ja yleishyödyllisten yhdistysten yhteiskunnalliseen merkitykseen. Kunnostettiin paikka ja rakennettiin keittiö niillä rahkeilla, mitä oli. Nimi tulee siitä, kun Puljun pojat olivat pitkiä, laihoja honkkeleita ja mummot mutisivat, että tommosia mokomia vaijereita… Vaijerien tavoitteena on tukea salolaista nuorisokulttuuria sekä auttaa väliinputoajia. Oppisopimusmuori laulaa Joulumaan ja saa raikuvat aplodit, sen jälkeen pukki apureineen jakaa karamelleja. Aloimme miettiä, että ehkä me voisimme tehdä asialle jotain, Jorma Nurminen kertoo. 1970-LUVULLA SALOSSA sijaitsi nuorisotalo Pulju, jossa oli muun muassa bänditoimintaa. Pankkilaiset nauravat. Oli valkoista ja oranssia maalia, joista Armi sitten sekoitteli erivahvuisia sävyjä. Yhtäkkiä työpaikkaravintolaan marssii sisään joulupukki esikuntineen. Vaijerit alkoivat myös tehdä tiivistä yhteistyötä Salon työja toimintakeskuksen kanssa. ”Keittiön lattiassa on yhdeksää eri laminaattia.” Kahvila on rakennettu sisustettu vapaaehtoisvoimin ja hyväntekeväisyyden avulla. Keittiössä on yhdeksää eri laminaattia. Kun karkit on jaettu, pukki kurkistelee säkkiinsä. Ensimmäisen kädenojennuksen uudelle idealle antoi kiinteistöneuvos Jorma Nieminen vuokratessaan syyskuussa 2015 yhdistykselle kohtuuhinnalla remonttia vaativan liikehuoneiston. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin puljulaiset kokoontuivat yhteen ja äänittivät hyväntekeväisyys-sinkun, josta saaduilla tuloilla ja kesän keikkailulla he ostivat äänentoistolaitteet Salon nuorisotalolle. Että saisipa oman työyhteisön, pääsisi tekemään täyttä normaalia työpäivää ja saisi olla yhdenvertainen muiden kanssa. Seuraavana vuonna se vei salolaisia nuorisobändejä esiintymismatkoille Viroon ja Unkariin. Armin tavoin hän on alkuperäisiä vaijerilaisia ja soittaa myös KPE:ssä. Ajatus jäi itämään. Sitten elämä erotti: osa porukasta jäi Saloon, osa lähti työn perään muualle. Anais tekee ohjelmia kahvilan omaan Vaijeriradioon