2021 5,50 € MONI METALLI EHTYY PIAN MAAPERÄSTÄ ERIKOINEN SAIRAUS Marjatan, 72, neliraajahalvausta hoidetaan viinalla VAIKEAT VUODET OPETTIVAT SAMI JA VARPU HINTSASTA ”Haaveet pitää toteuttaa heti” Suomen vihatuin poliisi DENNIS PASTERSTEIN ON KAAHARIEN KAUHU + 5 S I V U A R I S T I K O I TA TEKSTIILIEN KIERRÄTYS ALKAA Suomella sauma isoon bisnekseen. 49 25. 11. .
48 Kolumni. 83 Jatka lausetta. Aku Louhimies. 44 Valokeilassa. Tapani Kiminkinen. 53 Tv-viikon ohjelmasuositukset. Ylikomisario Dennis Pastersteinin liikennetviitit eivät ilahduta kaikkia. Juuriselleriomenasosekeitto. 12 Kansijuttu. 5 Ajastin. 54 Elokuvat. 72 Ajanviete. Ristikot ja krypto. 46 Tähtihetket. S I S Ä LT Ö 24 SOSANNA KAIVONEN, TARU LAUKKANEN JA OSKARI POKELA LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLLON POISTOTEKSTIILIHALLISSA. Katja Ståhl. 10 Kristallikruunut kertovat käsityötaidosta. 56 Televisio-ohjelmat. A P U | 3 01 _Vinjet t i 4 Päätoimittajalta. Helena Petäistö. 52 Viikon resepti. Eicca Toppinen.. 82 Lukijat. 9 Miten Suomen päästöt tiedetään. 32 Marjatta Utter. Khadar Ahmed. . . 79 Horoskooppi, Nitrodisko ja sarjakuvat. 50 Apu-klinikka. 40 Luonto. KANNESSA SAMI JA VARPU HINTSANEN SEKÄ KERTTU-CHIHUAHUA. Kierrätykseen viedystä tekstiilistä alkaa polku, joka vie miljoonien eurojen maailmanmarkkinoille. 70 Radioviikko. 76 Sudoku, Nitrokrypto ja Apuvisa. Perinnöllisestä neliraaja halvauksesta johtuva kehon kramppaaminen ei estä unelmien maailman luomista. 49 36 Poliisi kertoo. 18 Ilmiö. Tieto-Finlandiasta kisaava Osmo Soininvaara on pienipalkkaisten asialla. 24 Reportaasi. Kelot ovat tärkeä osa vanhaa metsää. KUVA ANTTI VETTENRANTA. 78 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. 8 Prinssi Charles pensasaitojen asialla. 6 Lehmähissi pelastaa eikä peltopilkillä tarvitse murehtia saaliista. Tarmo Poussu. Varpu ja Sami Hintsanen rakentavat vaikeiden vuosien jälkeen uutta taloa ja uutta elämää. 7 Kauneimmat joululaulut uhattuna. Arkielämän laitteisiiin tarvitaan entistä enemmän harvinaisia metalleja. 11 Kolumni
Pääk ir joit us Ihmisen osa J okainen uutisia seuraava tietänee, millainen kriisi Puolan ja Valko-Venäjän rajalle on tänä syksynä kehkeytynyt. Kriisi on toki johtanut toimenpiteisiinkin. Koko kriisissä ketään ei tunnu kiinnostavan, että siellä Puolan rajalla, kaiken politikoinnin ja valtapelin keskellä on oikeita ihmisiä. Eri hallinnoilla tuntuu olevan tärkeämpääkin tekemistä kuin miettiä, miltä noista ihmisistä tuntuu, mikä heidän hätänsä on, miten heitä on vedätetty ja miten heitä käytetään härskisti hyväksi. Valko-Venäjä puolestaan kertoi painottaneensa keskusteluissa, että EU:n asettamat sanktiot rajakriisin vuoksi ovat toivottomia ja aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Ylen toimittaja raportoi taannoin rajalta, että Valko-Venäjän sotilaat pakottivat siirtolaiset hylkäämään leirinsä ja siirtymään rajanylityspaikalle. MIKKO VIENONEN, TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ . VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen TOIMITUS Jenni Arbelius Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen (matkailu) Riikka Jauhiainen Selina Keränen (some) Elisa Miinin Laura Myllymäki Milka Sauvala (terveys) Niklas Thesslund (feature) Milla Talja Valtteri Väkevä Jukka Väänänen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Cilla Lehtonen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA Deviz 2021 MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi Katja Bruun Marika Jauhiainen TILAUKSET lehtitilaukset. 24 K U V A H A N N E S P A A N A N EN 4 | A P U . vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. ValkoVenäjä rahtaa siirtolaisia rajalle ja yrittää työntää heitä yli, mutta Puola torjuu vyöryn tarvittaessa asevoimin. 4 | A P U . Puola on siirtänyt rautaa rajalle, Viro vetää piikkilankaa omalleen, ja Suomessa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen esittää aidan pystyttämistä Suomen ja Venäjän väliin. a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu. Puolan puolustusministeriö väitti Twitterissä, että Valko-Venäjän joukot toivat Kuznican rajanylityspaikalle koko ajan lisää väkeä. . Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakausmedia ry:n jäsen 87. S. TEKSTIILIEN KIERRÄTTÄMISESTÄ ON TULOSSA SUOMEN UUSI KANSAINVÄLINEN BISNES. Ihmiset jäivät rajalle loukkuun. Kun paremmin pärjäävien ihmisten maailma varautuu tulevaan, ei siinä paljon ihmistä ajatella. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Niin, ihmiset. Vetoomukset niin Puolan kuin ValkoVenäjän puolelle kaikuivat kuuroille korville. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. ”Ihmisten elämä käy päivä päivältä kurjemmaksi, lähinnä nälän ja kylmyyden takia”, raportoi Ylen kirjeenvaihtaja. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista
Hän kertoo kirjoittaneensa sen kahdessa viikossa. – Olisin jäänyt tulvan alle. Laajasti markkinoiden ja julkisen val lan roolia yhteiskunnassa ruotiva teos on TietoFinlandiaehdokkaana. Esteet perustulon käyttöön ottamisen tiellä ovat Soinin vaaran mielestä pitkälti asenteellisia. Sen sijaan pieniä ansio tuloja voisi kompensoida katkaistu ne gatiivinen tulovero. Pitkän poliittisen uran Vihreissä tehnyt yhteiskuntatieteilijä, entinen kansanedustaja ja peruspalveluministeri. Soininvaaralla on Helsingistä paljon katukuvia, joita hän ikuistaa vuosittain kokoamiinsa valokuvakirjoihin. Hienoimmiksi pyöräilykokemuk sikseen hän mainitsee Alpeilla pyöräi lyn. Hän kertoo, että myydyin hänen tieto kirjoistaan on ollut matkakirja Fillarilla Nizzaan . SANNA LESKINEN Pienipalkkaisten asialla Soininvaaran uusi kirja nosti perustulon puheenaiheeksi. – Meillä ei ole ymmärretty pienipalk kaisten suurta sosiaalista ongelmaa. Viime kesänä hänen haaveenaan oli pyöräillä pitkin Saksan jokilaaksoja, mutta toisin kävi. Soininvaara, 70, on yhteiskunnallinen keskustelija ja hallitusammattilainen, joka on julkaissut lukuisia tietokirjoja. Tänä vuonna tavoitteen saavuttaminen on lähellä, tosin ensilumen tulosta riip puen. A J A S T I N OSMO SOININVA AR A K U V A S EP P O S A M U LI / LE H T IK U V A. Myös valokuvaus on rakas harrastus. . – Yritän kuvata elämää. – Perustulo tukisi pienipalkkaisia ihmisiä tavalla, joka ei tee heistä työttö miä. Soininvaara kertoo tavoitteekseen 6 000 pyöräilykilometriä vuodessa. Parhaana vaihtoehtona Soininvaara pitää täyttä perustuloa, mutta hän ei usko sen nyt olevan poliittisesti realisti nen tavoite. A P U | 5 O smo Soininvaara kannattaa perus tuloa ja käsittelee sitä myös uudessa tietokirjassaan 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka . – Se oli kosmisesti väärin, vitsailee Soininvaara
Lähde: Yle 1 2 5 3 4 K U V A T A D O B E S T O C K. . Ennustusvälineet voi valita yli tuhannen pakan valikoimasta. Törmäyksessä kulkijan jalka juuttui kiinni aitaan, joka kaatui. Mies jäi alle makaamaan ja palokuntaa tarvittiin apuun. Kisat pidetään 27.11. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Lehmähissi pelastaa Nurmes. Miehen matka päättyi ikävään kävelyvirheeseen, kun hän törmäsi työmaan aitaan Virastokadulla. Lähde: Yle Kävelykolari Mynämäki. Suomen pukkisektori kasvaa neljännellä kvartaalilla, kun Rovaniemellä aloittaa toimintansa neljäs joulupukki. Lähde: Hämeen Sanomat Peltopilkille Lappeenranta. Peltopilkissä pisteitä voi saada esimerkiksi varusteista. Pukilla on mukana myös laulava tonttu ja ruuhkaaikoina aputonttuja. Legendat kertovat, että joku on joskus saanut pilkkimällä kalan. Lähde: puheenaiheet.fi Erikoinen erikoisliike Hämeenlinna. Saaliista ei tarvitse murehtia kolmannen kerran järjestettävissä peltopilkin MM-kisoissa. – Silloin ajattelin, että tähän on oltava helpompi ratkaisu, kertoo laitteen toteuttanut ylipalomies Janne Pelo. Joulupukkisektoria koskevaa direktiiviä ei ole, alaa säätelee yhteinen joulubrändikäsikirja. Kilpailijat voivatkin keskittyä pilkkimisen tyylilliseen ja filosofiseen puoleen. Ympärivuotinen joulupukki on tavattavissa Sampokeskuksessa. . 6 | A P U Kot imaan kat saus Lehmähissi, keskiaikapuoti ja peltopilkki Suomi on hyvien ideoiden maa. . Laitteeseen syntyi inspiraatio, kun kymmenen henkilöä käytti kolme tuntia lehmän nostamiseen navetan lantakuilusta. Virastokatua luonnehditaan viivasuoraksi, mutta kovin kapeaksi, millä saattoi olla osuutta onnettomuuteen. Mikaela Holmbergin ja Ville Ketosen pyörittämästä kaksoiskaupasta löytyvät sopivat haarniskat, kypärät ja rengaspaidat. . Tutkimusmatkalle lähtenyt lehmä saattaa toisinaan päätyä esimerkiksi lantakaivon pohjalle. Kaupungin kolmesta aiemmasta joulupukista kaksi toimii Joulupukin Pajakylässä ja yksi Santa Parkissa. Sunilan/Penttilän kylän rajamailla sijaitsevan Harjun tilan pelloilla. . Ennen aikamatkaa keskiajalle kannattaa piipahtaa Idänpään vanhalla seurantalolla, jonne on avattu Keskiaikaja Tarotpuodit. Tässä kaupassa erikoistuminen on otettu tosissaan. Lähde: peltopiikki.fi Pukkibuumi Rovaniemi. Nurmeksen pelastusasemalla otettiin käyttöön erityinen lehmähissi, jonka avulla pinteessä oleva nautaeläin voidaan nostaa turvaan
Päätös koskee myös yhteislaulutilaisuuksia, joissa on istumapaikat. Kun aluehallintovirasto määrää uusia rajoituksia, hiippakunnat antavat seurakunnille ohjeita siitä, miten tulee toimia erityisesti Kauneimpien joululaulujen suhteen, sanoo varatoiminnanjohtaja Satu Kantola Suomen Lähetysseurasta. M A R JA A IR IO / LE H T IK U V A Tilanteesta tulee erilainen eri puolilla Suomea.. Suomen suurimmasta vuosittaisesta musiikkitapahtumasta on muodostunut jouluperinne, joka kerää vuosittain noin miljoona suomalaista kirkkoihin laulamaan. Tänä vuonna tapahtumissa on vahva maskisuositus. . Tapahtuma on Suomen suurimpia hyväntekeväisyyskampanjoita. Kantola kertoo, että joissakin seurakunnissa harkitaan koronapassin käyttöön ottoa. Järjestäjän vaihtoehtona on ottaa tapahtumissa käyttöön koronapassi. Sieltä löytyvät tuoreimmat tiedot. Kauneimmista joululauluista kiinnostuneen kannattaa seurata tapahtumiin liittyvää tietoa oman seurakunnan nettisivuilta. –Toivomme, että tänä vuonna tapahtumia ei tarvitse perua, vaan ne voidaan järjestää turvallisesti. RIIKK A JAUHIAINEN Kauneimmat joululaulut houkuttelevat kirkkoon vuosittain jopa miljoona suomalaista laulamaan yhdessä. K auneimmat joululaulut kajahtavat ympäri Suomen tänä jouluna jo 49. Laulamisen iloa varjostavat koronapandemia ja aluehallintovirastojen uudet rajoitukset. Esimerkiksi EteläSuomessa rajoitetaan yhteislaulutilaisuuksia. Viime vuosina kampanjan vuosittainen keräystulos on ollut noin miljoona euroa. Samalla kerätään rahaa maailman lapsille Suomen Lähetysseuran kautta. – Tilanteesta tulee erilainen eri puolilla Suomea. A P U | 7 Kauneimmat joululaulut uhattuna Yhteislaulutilaisuudet pyritään järjestämään ympäri Suomen. kerran. Myös joululaulutapahtumien määrää on pyritty kasvattamaan eri seurakunnissa siten, että yhteen tapahtumaan osallistuu vähemmän ihmisiä. Viime jouluna lähes kaikki joululaulutapahtumat peruttiin koronapandemiatilanteen takia. Niihin yhteislaulutilaisuuksiin, joihin osallistuu yli 20 henkilöä, saa ottaa enintään puolet muun lainsäädännön nojalla tilaan hyväksytystä henkilömäärästä. – Kauneimmat joululaulut ovat konserttiin verrattava tapahtuma, ei samanlainen kuin esimerkiksi jumalanpalvelus
Kaikkien ihmisten pitäisi kuitenkin olla valmiita muutokseen ja toimia toivona muille. Koko ihmiskunnan tulee ryhtyä toimiin, mutta maailman johtajilla on suurin vastuu: heillä on valta tehdä tarvittavat nopeat muutokset. ANC voi takertua valtaan ja viedä maata kohti Kiinan kaltaista autoritarismia. ANC:n jälkeen Etelä-Afrikka. Pensasaitaprinssi Britannia. Hänen kuninkaallinen korkeutensa Walesin prinssi Charles puolustaa Country Lifessa (10.11.) brittiläisiä pensasaitoja. Hyvässä lykyssä tappio saa puolueen uudistumaan sisäisesti. 16.11.2021 13.43 Country Life Sivu 1 / 1 https://www.pressreader.com/uk/country-life/20211110 Atlantic !"#$%&'(" Contents & Back Issues % Contents Gallery % )'*%+,+(this edition) !"#$%&''($' +,+! "#$!%&%' ! ()*!%&%' ! +,-./,0!%&%' ! +,1!%&%' ! 234!%&%' ! /*5!%&%' Pages .'*"( /(012%3#4"5%01%*0"6 /(012%#77%3#4"5 89'6%'1"%3#4"%#2%#%20&" :''&%';2%'1%3#4"%<9#14" =02> ?"0492 @0$29 ?"0492%A%@0$29 Pages Zoom Print !"#$%& All Issues Settings 16.11.2021 10.13 Financial Mail Sivu 1 / 1 https://www.pressreader.com/south-africa/financial-mail/20211111. Rahasto ei ole kiinnostunut journalismista eikä lehtien tulevaisuudesta. Puolue menetti syksyn paikallisvaaleissa ehdottoman enemmistönsä, mikä voi ennustaa tappiota parlamenttivaaleissa 2024. Apartheidin päättymisestä alkaen EteläAfrikkaa hallinneen ANC:n valtakausi saattaa olla lopussa, arvioi Financial Mail (11.11.). Epätodennäköistä on, että Etelä-Afrikkaan syntyisi keskusta-oikeistolainen ja keskusta-vasemmistolainen valtapuolue, jotka vuorottelisivat vallassa terveessä monipuoluejärjestelmässä. Ostaessaan uuden lehden se irtisanoo suuren osan henkilökunnasta, myy toimitilat ja nostaa tilausmaksuja. Siten lehdestä saadaan puristettua lyhytaikaista voittoa, vaikka se monesti johtaa lopulta tuhoon. Toivo ja optimismi antavat tilaa muutokselle, pelkällä pelolla se ei onnistu. ANC voi menettää vallan, mutta palata takaisin enemmistöpuolueeksi. 14.11.2021 17.40 Cambio16 Sivu 1 / 2 https://www.pressreader.com/spain/cambio16/20211111/page/26 Toivoa ja epätoivoa Toivo auttaa muutokseen, uskotaan Espanjassa. Kyse ei ole luovasta tuhosta, sillä usein kadonneen paikallisen median tilalle ei tule mitään. Rahasto nimeltä Alden Global Capital ostaa yhdysvaltalaisten kaupunkien sanomalehtiä ja pistää ne lihoiksi, kertoo The Atlantic marraskuun numerossa. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Maailman lehdet Toivon aalto Espanja. Charlesin mukaan maaseudulle on istutettava puita parantamaan luonnon monimuotoisuutta, maaperää ja ilmastoa. Ilmastoja ympäristökriisien suhteen ei enää ole aikaa lykkäyksille ja odottamiselle, julistaa Cambio 16 marraskuun numerossaan. Se voi liittoutua radikaalin mustan vasemmiston kanssa ja jatkaa johtamista. Kyse ei ole tavallisista puutarha-aidoista, vaan perinteisen brittiläisen maaseudun peltoja ja niittyjä rajaavista puuja pensasvyöhykkeistä. Alueilla, joista paikallismedia on kadonnut, esiintyy enemmän viranomaisten väärinkäytöksiä ja korruptiota. Ne toimivat suojapaikkoina ja viherkäytävinä villille luonnolle. 1960-luvulta alkaen pensasaitoja on hävitetty maatalouden tehostamisen nimissä järjestelmällisesti peräti 160 000 kilometriä, neljä kertaa maapallon ympärysmitta. Lehdistön tuho Yhdysvallat. ANC:n jälkeiselle tulevaisuudelle on monia vaihtoehtoja. 8 | A P U
SAMMELI HEIKKINEN himmataan ihmisen ahneuTa, itsekkyyTä ja nautinnonhalua ohjaavat geenit. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöarvio perustuu pitkälti laitoskohtaisiin, ympäristötai päästökauppalupaan nojaaviin tietoihin. Lisäksi voidaan arvioida päästöjä käytetyn polttoaineen perusteella. Ihmisen perimä TA R M O KO I V I S T O Ajast in Suomen kokonaispäästöarviot lasketaan usean lähteen tiedoista. – Kasvihuonekaasuista esimerkiksi hiilidioksidin määrä voidaan arvioida tarkasti muun muassa polttoaineessa olevan hiilimäärän ja raaka-aineiden kemiallisten reaktioiden perusteella, kehittämispäällikkö Pia Forsell Tilastokeskuksesta kertoo. TÄ S TÄ O N K Y S E. Polttoaineiden kokonaiskäyttömäärät pystytään pääosin selvittämään varsin hyvin yhdistämällä eri tyyppisiä lähdetietoja. Jos maankäyttöä ja metsätaloutta ei oteta lukuun, päästöarviossa ei pitäisi olla yli neljän prosentin heittoa. A P U | 9 Mistä Suomen päästöt tiedetään. Tilastokeskus tekee arviosta vuosittain epävarmuustarkastelun, ja sen mukaan arvio on varsin tarkka. Suurimmat epävarmuudet ja muutokset liittyvät hiilinieluihin, arvioon siitä, paljonko Suomen metsät sitovat itseensä hiilidioksidia. Jotta päästöjen vähentämistä voidaan suunnitella, on tiedettävä tietyn maan nykyiset päästöt. – Kasvihuonekaasujen inventaariota on tehnyt jo hyvin pitkän aikaa sama osaava asiantuntijajoukko, inventaario syntyy Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Tilastokeskuksen ja VTT:n yhteistyönä. H iljattain päättyneessä Glasgow’n ilmastokokouksessa puhuttiin hiilidioksiditonneista ja niiden vähentämisestä. Kasvihuonekaasuja pääsee energiantuotantolaitoksista, tehtaista, ajoneuvoista, asuinrakennuksista… Lista on pitkä, ja kaikkia päästöjä ei voi mitenkään mitata pakoputken tai savupiipun päästä. . Päästöjen arvioinnista on kansainväliset ja EU:ta koskevat ohjeet. Tilastokeskus tekee kyselyjä polttoaineita käyttäviin laitoksiin. Se saa myös käyttöönsä eri energiaalan järjestöjen sekä muiden energiatietoja keräävien yritysten ja organisaatioiden keräämiä tilastoja. Päästöarviossa ei pitäisi olla yli neljän prosentin heittoa. Mistä Suomen päästöt sitten tiedetään. Forsell arvioi, että suuria päästöjä tuskin pääsee livahtamaan ohi kokonaispäästöarvion. Kuinka tarkka näin saatu päästöarvio sitten on
Aidon kruunun metallirungosta löytyy yleensä tekijän nimi tai nimikirjaimet. Esimerkiksi Tukholmassa 1800-luvun alkupuolella vaikuttanut kruunumestari Carl Henrik Brolin löi aina leiman luomuksiinsa. K un kristallikruunuja alettiin valmistaa 1500-luvulla Italiassa, niissä käytettiin puolijalokiviä ja vuorikristallia, jota louhittiin Sveitsissä. 10 | A P U T iede Kristallien kimallusta Vanhat kristallikruunut ovat käsityötaidon uniikkeja mestarinäytteitä. Presidentinlinnan kunnostuksen yhteydessä Mustamäen pajalla entisöitiin 40 kristallikruunua, joista kolme piti purkaa jo Linnassa pieniin osiin. Tämä tekee jokaisesta kristallikruunun palasta ainutlaatuisen, kertoo valaisimia omassa pajassaan entisöivä Timo Mustamäki. Jokainen lasiosa pestään huolellisesti. Nykyisin kristallikruunuissa palavat ledit. S O IL E T IR IL Ä / M U S EO V IR A S T O. Hyvin arvokkaat kruunut toivat palatseihin loistoa ja kertoivat omistajiensa vauraudesta. Aikoinaan kristallikruunut valmistettiin aina tilaajan toiveiden mukaan. – Lähetystö evakuoitiin sodan aikana Suomeen ja sen kristallikruunut vietiin varastoon Valtioneuvoston linnan vintille, jonne ne unohtuivat yli 50 vuodeksi. Myös Suomen Tallinnan suurlähetystön kruunut ovat jääneet Mustamäen mieleen. Lasi alkoi yleistyä kristallikruunujen materiaalina 1600–1700-lukujen vaihteessa ja valoa taittavia prismoja alettiin valmistaa 1670-luvulla. Kunnostuksessa vanhat kristallikruunut puretaan täysin palasiksi. Kun vinttiä remontoitiin 1990-luvulla, löytyivät kruunut sieltä pahvilaatikoista 1940luvun virolaisiin sanomalehtiin käärittyinä. Lasien solminta takaisin on tarkkaa käsityötä. Myös arvokkaita kristallikruunuja väärennetään. MARJUKK A PUOL AKK A Jokainen kristallikruunun palanen on ainutlaatuinen. – Vuorikristalli ei ole täysin puhdasta ja kirkasta, vaan siinä on timantin lailla sulkeutumia. Myös Valtiosalin kristallikruunut saivat entisöimällä uuden elämän Presidentinlinnan kunnostuksen yhteydessä. Linnan suurimman kruunun halkaisija on 2,2 metriä. Työhön tarvittiin yleensä useita käsityötaidon mestareita, joista yksi valmisti valaisimen rungon, toinen lasiosat ja kolmas kokosi kaiken yhteen
Kiinaa nöyryytettiin kovalla kädellä sadan vuoden ajan. Mao nosti Kiinan jaloilleen, Deng teki maasta vauraan, ja Xin päämääränä on tehdä siitä moderni, vauras ja vahva sosialistimaa juhlista maan kansantasavallan satavuotisjuhlaa vuonna 2049. Ulkomaalaisten tarkasta jien syynin rajoittaminen ei yhtään hälventänyt niitä epäluuloja. HELENA PETÄISTÖ ON TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA. Kaukana ovat ajat, jolloin hän paistatteli ensimmäi senä Kiinan johtajana Davosin talous foorumin keskipisteenä julistaen myö hemmin kommunistipuolueen kokouksessa, että nyt on tullut Kiinan aika ottaa keskeinen paikka maailmannäyttämöllä. Kreikan kuuluisa Pireuksen satama meni mokoma Kiinalle, Helsingin ja Tallinnan välinen tunnelihanke jäi luojan kiitos vain haparoivaksi harhai luksi. On arveltu, että koronavirus on lähtenyt kii nalaisesta laboratoriosta. Vaikka kova kuri pitää kiinalai set rauhallisina, pinnan alla kytee. Nyt kysellään huolestuneesti, mer kitseekö Xin tyhjä tuoli Glasgowissa maailman suurimman saastuttajan takapakkia ilmastoponnisteluissa. Kiinasta on tullut ulkovalloille suuri inhokki. . Ähtärin pandalle ei pandemian vuoksi riitä tarpeeksi maksavia töllis telijöitä. A P U | 11 . Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat kuo rossa tuominneet Kiinan toimet niin Hongkongissa, Taiwanilla kuin EteläKiinan merellä. Ulkomaailman on siitä huolimatta pysyttävä valveilla virkeämpänä kuin koskaan. Kun pandadiplomatia ei enää pure, Xin Kiina sul keutuu. Sen sijaan Xin valtakunnassa korostetaan taloudel lista menestystä. Oopiumisodat opettivat enem män kuin Siperia, uutta kasvojen menetystä ei enää siedetä. suhteellisen avoimen ajan jälkeen Kiina siis sulkeutuu taas muu rinsa taakse, mutta maa on ilmoittanut sijoittavansa kymmenessä vuodessa enemmän päästöjen vähentämiseen kuin Yhdysvallat ja Eurooppa yhteensä ja vakuuttaa olevansa vakavissaan. Xipanda taas ei halua, että häntä töllistellään enää muualla kuin hänen kotimaassaan. Jo nyt PohjoisKiinassa on jouduttu sul kemaan kouluja ilmansaasteiden takia. . EU on parhaillaan toteuttamassa suurta infra struktuurihanketta vastaukseksi Kiinan silkkitie hankkeeseen, jota se on ujuttanut niin Afrikkaan kuin Eurooppaankin. Hymyillen myhäilevä panda on julma otus. Glasgow’n ilmastokonferenssin suurin poissaolija oli Kiinan keisari, anteeksi, presidentti Xi Jinping. Maon jälkeisen Kiinan vah vin johtaja on huomannut, ettei hänen pandamainen hymynsä enää hämää ketään. Tuskinpa Xillä on takapakkiin varaa, jos hän haluaa säilyttää yhteiskunta rauhan. Hänen poissa olonsa vuoden tärkeimmästä kansain välisestä kokouksesta herätti suurinta huomiota. K U V A H A N N E S P A A N A N EN. Glasgowin parrasvalot eivät enää kelvanneetkaan, vaan Xi palasi kulisseihin. Kolumni S amalla kun Ähtärin kal liiksi tullut pandakarhu joutunee palaamaan kipin kapin kotikonnuil leen Kiinaan, näyttää itse pääpandakin käper tyvän kotipesäänsä. Xi-panda käpertyy kotiin Merkitsikö Xin tyhjä tuoli Glasgowissa Kiinan, maailman suurimman saastuttajan, takapakkia ilmastoponnisteluissa. Maan virallista historiaa on hieman muunneltu: Maon suuri loikka on poistettu opuksesta kokonaan, ja kulttuurivallankumouksen osuutta vähennetty kymmenillä sivuilla
Varpu ja Sami Hintsasella on takana vaikeita vuosia, joiden aikana Varpun tytär Senja kuoli syöpään ja tv:stä tunnetun Samin toilailuista kohistiin. Pariskunnan mukaan vaikeuksista on tärkeää oppia ja puhua ne auki, mutta eteenpäin on katsottava ja mentävä. teksti NIN NI S A N D EL IUS kuvat A N T T I V E T T EN R A N TA UUDEN ELÄMÄN rakentajat 12 | A P U
– Enää en haluaisi muuttaa kaupunkiin. . . A P U | 13. UUDEN ELÄMÄN rakentajat Kun pariskunta alkoi tapailla vuonna 2015, Sami sanoi Varpulle: ”Kivaa, kun asut Toijalassa, mutta sinne en koskaan muuta.” Kaupunkilaispojasta Toijala oli täysin syrjässä. Kuudessa vuodessa elämäni on täysin muuttunut, Sami pohtii
H intsaset eivät ole kaihtaneet kertoa elämästään julkisuudessa, lehdissä, sosiaalisessa mediassa, kirjoissa, tv-ohjelmissa. Moni siitä pitää, toiset katsovat Hintsasten avoimuutta syrjäsilmällä. Kuudessa vuodessa elämäni on täysin muuttunut, Sami pohtii. Sami kuvailee vaimoaan äärimmäisen järjestelmälliseksi tyypiksi, jonka voi olla vaikeaa päästää irti kontrollista. – Sami on välillä niin huoleton heppuli, että se ärsyttää minua hulluuteen asti. Sami Hintsanen, mies suositun Tartu mikkiin -lauluohjelman ja lukuisten suosittujen musikaaliroolien takana haluaa seistä tekojensa ja sanojensa takana ja ottaa niistä vastuun. Varpua huvittaa, kuinka laulajana ja näyttelijänä tunnetusta Samista on rockhenki kaukana, kun pari kulkee maalla kumisaappaat jalassa. Varpun mielestä pariskunnat heijastavat toistensa hankalia piirteitä. Silloin muistutan itseäni, että huolettomuus on asia, jonka haluaisin oppia. Sitähän parisuhde parhaimmillaan on: ei ole tarkoitus muuttua samanlaisiksi vaan löytää tapa toimia yhdessä. Silloin muistutan itseäni, että huolettomuus on asia, jonka haluaisin oppia, Varpu Hintsanen sanoo. Hän kysyi puolisoltaan Samilta, haaveiliko tämä kenties samasta. Uuden elämän rakennuksen keskellä rakkaus ei ole haalistunut. Hän haluaisi muuttaa asumaan metsän keskelle. 14 | A P U V arpu Hintsaselle tuli jokin aika sitten vahva tunne. Kun pariskunta alkoi tapailla 2015, Sami sanoi Varpulle, että kivaa, kun asut Toijalassa, mutta sinne en koskaan muuta. – Onneksi kehtasin kysyä heiltä, saisimmeko asua tässä talven yli, kunnes talo keväällä valmistuu. Muutos siinä, mitä elämässä arvostaa ja kuinka mukavuudenhaluiseksi tulee, liittyy varmaan ikääntymiseen, Sami sanoo. Siksi myös elämän varrella läpikäymistään vaikeista vaiheista, kuten menneisyyden toilailuista huma. Kaupunkilaispojasta Toijala oli täysin syrjässä. Tunne on ollut voimakas, ja parilla on myös ollut – Sami on välillä niin huoleton heppuli, että se ärsyttää minua hulluuteen asti. – Olemme sopineet, että olemme yhdessä, koska tahdomme niin. – Minusta on tullut mukavasti metsäläinen. vahva halu tutustua toiseen aina vain syvällisemmin. Jos näin ei enää olisi, sekin pitää uskaltaa sanoa, Sami sanoo. – Pystyn kuitenkin rennolla asenteellani tuomaan Varpua hieman lähemmäksi kultaista keskitietä. Mutta itse he uskovat aitouteen. Keskustelun jälkeen tehtiin päätös, ja nyt Hintsaset rakennuttavat taloa Akaan Kylmäkoskelle. – Enää en haluaisi muuttaa kaupunkiin. Oma koti on jo myyty, ja he asuvat väliaikaisesti maalla Jalanti-järven rannalla ystäviensä kesäasunnossa. – Elämänkokemus on opettanut meille, että haaveita lähdetään toteuttamaan heti, eikä ”sitku”, Varpu sanoo
V arpu ja Sami tapasivat toisensa ensimmäisen kerran jo 2000-luvun alussa työn merkeissä. On paljon asioita, jotka olisivat saaneet jäädä tekemättä ja joita kadun. Minä täytin tyhjyyttä viinalla, Varpu urheilemalla. Myös menestyksestä tienatut rahat hupenivat juhliessa. Sain häneltä tukea muutoksen etsimiseen. Sami oli eroamassa silloisesta puolisostaan, ja hänellä oli poika ja tytär. ”Huolemme ja murheemme ovat olleet valtavia alusta asti.” lassa ja rikostuomioista, voi puhua julkisuudessa. – Sanoin, etten pysty elämään suhteessa, jossa minun pitää varoa sanomisiani, jottei seuraa konfliktia ja juomista. – Se oli mykistävä hetki. Varpu ei uskonut “kädenlämpöiseen lätinään”, vaan antoi palaa. Riidan jälkeen Sami saattoi lähteä ovet paukkuen baariin, viipyä reissussa pari päivää ja jättää Varpun kotiin ihmettelemään. Sami oli tehnyt jo vuosia runsaasti töitä laulajana, näyttelijänä ja juontajana. – Olin tyytymätön elämääni ja keskityin töihin ja hauskanpitoon, etten vain olisi pysähtynyt miettimään, miten minulla todella menee. Varpu antoi asialle aikaa, luottamus syntyi vähitellen. S enjan elämä sai Varpun tarkastelemaan myös omaa elämäänsä. Hän myöntää, että hänen tavassaan kommunikoida on ripaus ehdottomuutta. Senjan elämä sai traagisen päätöksen, kun hän kuoli kaksi vuotta sitten syöpään kahdeksanvuotiaana. Varpu tunsi syyllisyyttä siitä, että Samin elämä menee pilalle. Tuolloin Varpu ymmärsi, että alkoholi oli Samin keino käsitellä vaikeita tunteita. Varpu kuvailee parin olleen tahoillaan tuuliajolla, eikä kumpikaan ei ollut täysin tyytyväinen elämäntilanteeseensa. Varpu korostaa, että kun elämäntilanne on raskas, yksin ei tarvitse yrittää pärjätä, vaan kertoa, ettei jaksa ja tarvitsee apua. – Voin puhua kaikesta, oli kyseessä sitten illallisseurue, telkkariyleisö tai Instagram-seuraajat. Asiasta kertominen tuntui vapauttavalta, Sami sanoo. Hän pohti tovin, ennen kuin kertoi Senjan tilanteesta sosiaalisessa mediassa. Hän näki, että mies halusi vilpittömästi muuttaa toimintaansa. Varpu työskenteli psykiatrisena sairaanhoitajana. Senja oli täällä auttaakseen muitakin kuin vain meitä. Naimisiin pari meni keväällä 2018. Pari on oppinut, että avoimuudesta seuraa paljon hyvää. Varpusta tuntuu, että pariskuntana he eivät enää pelkää mitään, koska hirvittävin asia on jo tapahtunut.. Valo, joka ei kadonnutkaan (WSOY) julkaistiin tänä syksynä. Avoimuus myös antaa toisille mahdollisuuden saada vertaistukea omaan elämäänsä. Varpulla kesti jonkin aikaa, että hän luotti Samin pysyvän vierellään. Hän usutti tätä elämään omaa elämäänsä muualla. . – Some on myös myötätunnon ja vertaistuen lähde, Varpu toteaa. – Olen esimerkiksi kertonut siitä, että elämäni oli menossa päin helvettiä, että en ehkä olisi täällä ilman Varpua. Se kannustaa jatkamaan avoimella linjalla. – Varpu tuli elämääni täydellisellä hetkellä. Samin ja Varpun parisuhde joutui kriisiin. Toisaalta hetkittäin Sami miettii yhä, onko Varpun pakko “latoa kaikki ääneen”. A P U | 15 – Olemme eläneet ne hetket, jossa lapsi kuolee syliin. Paria sitoo yhteen myös suru. Voin yrittää ottaa niistä opiksi ja välttää tekemästä uudelleen, Sami sanoo. – On suuri kunnianosoitus, että sain olla tuon erityisen tytön äiti. Syksyllä 2015 he tapasivat sattumalta toisensa uudelleen tavaratalon hississä Tampereella. K ovimmillaan vertaistuen tarve oli muutama vuosi sitten, kun Varpu toimi tyttärensä Senjan omaishoitajana kolmen vuoden ajan. Alussa puhuttiin ja puhuttiin. Hän huomauttaa, että usein ihmisen katse tähyää syyttämään ulkoisia seikkoja. Sami jäi ja sitoutui perheeseensä ja Senjan hoitamiseen täysillä. Hän yritti suorittamisella ja jatkuvalla kuntoilulla pitää elämänsä raamit ojennuksessa. Tuntui äärimmäisen ihanalta nähdä hänet pitkästä aikaa, Sami muistelee. Sami ei säätele avoimuuttaan yleisön mukaan. Varpu oli eronnut kahden tyttären yksinhuoltajaäiti. – En tiedä, missä olisimme, jos emme olisi saaneet niin paljon tukea sukulaisilta ja ystäviltä, Varpu kiittää. Varpun mielestä olisi keinotekoista miettiä, minkä puolen itsestään näyttää toisille. Meidän iässämme ja elämäntilanteissamme muu olisi ollut mahdotonta. Se johtikin kaaokseen. Varpu on päättänyt olla oma itsensä kokonaisvaltaisesti, myös kovimmissa paikoissa ja somessa. Samista tuntui helpottavalta kertoa Varpulle ongelmistaan. Alkoholinkäytöstä oli aiheutunut Samille ongelmia. Varpu on saanut paljon viestejä, joissa kiitetään, että he puhuvat vaikeista aiheista. Varpun elämään alkoholi ei kuulunut. Senjan vakava sairaus todettiin vuonna 2016, juuri kun kuusihenkisen uusperheen elämä oli asettunut uomiinsa. Ajattelen, että hänen elämänsä olisi mennyt hukkaan, jos en puhuisi näistä asioista. – Huolemme ja murheemme ovat olleet valtavia alusta asti, he sanovat. – Moni muu olisi sitä touhua katsellessa häipynyt. Toisaalta avoimuus tarjoaa toisille tilaisuuden auttaa, Sami lisää. – En jättänyt Samille muuta vaihtoehtoa kuin rehellisyyden. Olisi raskasta esittää, että hyvin menee, jos näin ei todellisuudessa ole. En halua teatterilavaa lukuun ottamatta vetää enää missään mitään roolia. En voisi enää kuvitella jakavani elämääni muun kanssa. . Vuonna 2016 Sami lopetti alkoholinkäytön kokonaan. Olisi ollut hassua olettaa, että se kävisi hetkessä. Todellisuudessa hän ei toivonut miehen lähtevän vaan jäävän. Varpu kirjoitti Senjasta ja tämän sairaudesta ja kuolemasta kirjan toimittaja Emilia Salorannan kanssa. Varpusta tuntuu, että hänen tehtävänsä on kertoa tyttärestään. Samille se taas oli ollut tärkeä pakokeino
Sami saa olla tyttärensä kanssa ja minä en. Varpun mukaan Senjan muisto on läsnä elämässä päivittäin: mitä Senja tästä ajattelisi, tekisi, sanoisi. 16 | A P U Vaikeampaa on asettua peilin eteen. Sami myös hoitaa ruokaan liittyvät asiat, koska Varpu inhoaa ruoanlaittoa. Samin taito on saada puoliso nauramaan. – En ollut selvin päin käynyt Oulua pohjoisempana, Sami naurahtaa. Saimme alulle monta asiaa, jotka voimme nyt tehdä toisin. Tärkeää on myös kertoa, mitä toisessa arvostaa. Se aiheutti ristiriitoja, Sami kertoo. – Totta kai on hetkittäin vaikeaa. Ja aina kun toinen unohtaa, muistutamme niistä toisiamme, Varpu kertoo. Varpulle tuli loppukesästä voimakas tunne: hän haluaa matkustaa Kilpisjärvelle! Hän pyysi mukaan miestään, jolle Lappi oli vieras. Samin mukaan pitäisi uskaltautua tarkastelemaan elämää – ilman odotusta oikeudenmukaisuudesta. Koska Samin tytär Amanda ja Senja ovat saman ikäisiä, jokainen joulu tai Amandan kasvun etappi muistuttaa Varpua siitä, mistä hän jää Senjan kohdalla vaille. ”Elämä on välillä epäreilua ja kamalaa, joten on ihanaa jakaa se ihmisen kanssa, joka tuo iloa.” M EI K K I K A TJ A P A R TA N EN Varpu sparraa Samin käsikirjoittamista ja Sami oikolukee Varpun tekstejä. Sami uskoo, että usein oma ego estää antamasta periksi, vaikka se olisi järkevää. P aljon on koettu ja nähty. Silloin ehtii miettiä, onko tärkeämpää olla oikeassa vai ymmärtää toista. Erämaan avaruus tarjosi tilaa tutkia omaa arkea etäisyyden päästä. Pari ei tehnyt muuta kuin käveli rinkka selässä tuntureilla parhaaseen ruska-aikaan. Viimeksi Varpu tunsi pistoksen sielussaan pyhäinpäivänä, jolloin on tapana muistaa poisnukkuneita läheisiä. Varpu kävi tyttärensä haudalla. – Olimme keskittäneet energiamme selviämiseen. Senjan kuoleman jälkeen pari kävi läpi kriisin. Tärkeää on olla läsnä itselleen, toiselle, koko perheelle. – Keskustelimme siitä, mitä kumpikin suhteelta nyt toivoo. Se vahvistaa luottamusta suhteeseen. Eihän tilanne hänen vikansa ole, eikä hänen tarvitse kantaa siitä syyllisyyttä kantaa. Erosta ei puhuttu, vaan siitä, pitäisikö parin asua erillään, että kaikille olisi tilaa käsitellä surua. Samille taas tärkeää on olla ihmisten kanssa, jotka saavat hänet tuntemaan olonsa paremmaksi ihmiseksi. Samille merkitsee paljon läheisyyden vaaliminen. Vaikeita hetkiä on yhä. – Helpottaa ajatella, että Senja elää jossakin, ettei hänen elämänsä päättynyt, Sami sanoo. Minun tehtäväni on käsitellä itse se tunne. Varpun mukaan siitäkin selvittiin. – Uhriutuminen ja katkeroituminen ovat mustimmat voimat, mitä voi mukanaan raahata. Mutta jos jättäisin ajatuksen siihen, katkeroituisin. . Varpua sykähdyttävät pienet, mutta sitäkin tärkeämmät teot. Sami opetti tyttärelleen englantia ruokapöydän ääressä. Suru ei ole vieläkään katoamassa mihinkään. Tämä voi taas syyllistymättä kertoa ymmärtävänsä, miltä toisesta tuntuu. – Varpu voisi tiukassa tilanteessa käyttää asetelmaa minua vastaan: sinun lapsesi elää, minun ei, mitä valitat. Mutta rakkaus kantaa ja opettaa. – Kotona ohimennen silitämme tai hipaisemme toisiamme. Varsinkin Sami ihasteli pohjoista maisemaa ja ilmaa, joka tuntui erilaiselta hengittää. – Elämä on välillä epäreilua ja kamalaa, joten on ihanaa jakaa se ihmisen kanssa, joka tuo iloa. Surun muotojen yhteensovittaminen oli uusperheessä vaikeaa, kun kaikki reagoivat eri tavoin. Selvää on, että tunteista ei pääse eroon, vaan ne on kohdattava ja käsittelyä on vain jaksettava harjoitella. Kun Sami lataa aamulla kahvinkeittimen valmiiksi, ettei vaimon tarvitse kuin painaa nappulaa, Varpun valtaa suuri rakkauden tunne. Samin mielestä oli tärkeää, että he uskalsivat pohtia asiaa ääneen. Viikko Lapissa oli parisuhteen parhaita. – Yritin pohtia, miten elämäni on mennyt, miksi toimin näin ja voisinko tehdä asioita toisin. – Varpu sanoo osuvasti, että pitäisi pelata aikaa tunteen ja toiminnan välille. – Senjan energia ei kadonnut mihinkään, Varpu jatkaa. Kun se vaihe päättyi, vapautui tilaa itsenäisyydelle, josta oli luovuttu. Päivittäin on surua ja kaipuuta, mutta pärjään. V arpu on silti huojentunut, että uskaltaa kertoa tunteistaan Samille. – Kunnioitamme toistemme ammattitaitoa, Varpu sanoo.. – Valehtelisin, jos sanoisin, etten olisi tuntenut ikinä katkeruutta, Varpu sanoo. Jo sen hyväksyminen mahdolliseksi ratkaisuksi helpotti. – Tulen aina olemaan se äiti, jonka lapsi kuoli syöpään. Kun Samin naama ärsyttää, muistutan itseäni, että tuo on ehdottomasti hauskin tapaamani ihminen. S uuria rakkauden eleitä ei Hintsasten perheessä harrasteta. Senjan sairastuminen ja kuolema tuovat väistämättä vaikeita tunteita pintaan. – Varpun läsnäolo tekee minulle hyvää, ja saan positiivista energiaa
Syntyi: vuonna 1978 Tampereella. Asuu: rakentavat taloa Akaan Kylmäkoskelle. Perhe: puoliso Sami sekä enkelilapsi Senja, Senni, 16, Patrik, 18 ja Amanda, 10. . . Tunnetaan esimerkiksi Ylen Tartu mikkiin -viihdeohjelmasta ja Tampereen Työväen Teatterin menestysmusikaalista Vuonna -85. . . Ajankohtaista: näyttelee paraikaa Turun Linnateatterin MS Domino -revyyssä ja keikkailee esimerkiksi Jean S.ja Screaming Thunders -yhtyeiden solistina. Ammatti: Laulaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja. . Ammatti: Ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenvalmentaja, kirjailija ja yrittäjä. . . A P U | 17. . Esiintynyt teattereissa ympäri Suomea. M EI K K I K A TJ A P A R TA N EN Sami Hintsanen . Varpu Hintsanen . Asuu: rakentavat taloa Akkan Kylmäkoskelle. Syntyi: vuonna 1972 Tampereella. Pitää luentoja tunnetaidoista ja mielen hyvinvoinnista työyhteisöille ja verkkokursseja yksityishenkilöille. Perhe: puoliso Varpu, lapset Patrik, Amanda, enkelilapsi Senja ja Senni.
KULTA NEODYYMI PRASEODYYMI NIKKELI GADOLINIUM TERBIUM DYSPROSIUM HAPPI PII FOSFORI GALLIUM ARSEENI ANTIMONI TINA LYIJY BROMI NIKKELI MAGNESIUM HIILI LITIUM HIILI HAPPI ALUMIINI KOBOLTTI DYSPROSIUM TERBIUM GADOLINIUM EUROPIUM PRASEODYYMI LANTAANI YTTRIUM PII KALIUM HAPPI ALUMIINI TINA INDIUM HAPPI KUPARI HOPEA TANTAALI Alle 1 % 1–10 % 25–50 % Yli 50 % Ei metalli, tai kierrätysaste tuntematon KOSKETUSNÄYTTÖ LASI JOHTIMET MIKROFONI JA VÄRINÄHÄLYTIN NÄYTÖN VÄRIT AKKU KUORI ELEKTRONISTEN KOMPONENTTIEN LIITOKSET PIISIRU KIERRÄTYSASTE 18 | A P U
Yhteen kolmen megawatin merituulivoimalaan tarvitaan 40 kiloa dysprosiumia. – Tällä hetkellä noidankehän muodostaa halu päästä eroon hiilidioksidipäästöistä. Sitä käytetään älypuhelinten näytöissä. . M aailmaa ajetaan kohti vähähiilisyyttä, mutta samaan aikaan jokainen tuulivoimala ja sähköauto kuluttaa maaperän resursseja suhteessa enemmän kuin fossiilisten polttoaineiden tekniikka. Yksi kriittisimmistä maametalleista on dysprosium. – Voisin kuvitella, että jännitteet maiden välillä kasvavat, kun esimerkiksi Kiina tarvitsee kaiken tuottamansa omaan elektroniikkaja tuulivoimatuotantoonsa. Maankuoren tunnetut metallivarannot eivät riitä täyttämään räjähdysmäisesti kasvavaa kysyntää. – Moni harvinaiseksi sanottu metalli ei sinänsä ole harvinainen, koska metalleja on maankuoressa paljon. Siitä saadaan globaalisti talteen vain noin 20 prosenttia. – Tuotantomäärät pitäisi monen metallin kohdalla moninkertaistaa, mutta siihen eivät varannot eikä toisaalta tuotantokapasiteetti riitä, Aalto-yliopiston metallurgian professori Ari Jokilaakso sanoo. teksti PAU L I REINIK A IN EN kuvat A D O B E S T O C K , TA N JA P EL L IK K A Louhittavaksi riittäviä esiintymiä on vain muutamassa maassa, eniten Kiinassa.. Tuulivoima puolestaan tarvitsee toimiakseen harvinaisia maametalleja ja runsaasti muita metalleja. Joistakin on pulaa jo nyt, ja monien ennustetaan loppuvan lähiaikoina. Jokilaakso pitää tärkeimpänä keinona ongelman ratkaisemisessa energian kulutuksen kasvun pysäyttämistä. Monesta materiaalista on pula viimeistään 2050-luvulla, osasta jo nyt, esimerkiksi puolimetallista nimeltä telluuri. Vaikka jostakin löytyisi uusi esiintymä, kestää keskimäärin kymmenen vuotta, ennen kuin kaivos tuottaa jotakin. Ongelmaa pahentaa entisestään se, että harvinaisia maametalleja käytetään esimerkiksi älypuhelimissa niin vähän, ettei materiaalien kierrättäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Nyt harvinaiset maametallit menevät hukkaan. Sähköja elektroniikkaromu on nopeimmin kasvava jätelaji maailmassa. Tällä hetkellä maailmassa syntyy 57 miljoonaa tonnia sähköromua vuodessa. Loppu on jo lähellä Arkielämä edellyttää aina vain lisää laitteita, joihin tarvitaan harvinaisia metalleja. Paheneva pula nostaa jo nyt hintoja. A P U | 19 H arva älypuhelimen käyttäjä tietää, että hänen laitteensa valmistamiseen tarvitaan lukuisia harvinaisia maametalleja. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan uusiutuvia energianlähteitä kuten tuulivoimaa. Harvinaisuus tulee siitä, että on hyvin vähän sellaisia esiintymiä, jollaisista noita metalleja voisi kaivaa. Teollisuuden kannalta tilanne alkaa olla kriittinen, sillä kaikki metallit eivät ole korvattavissa toisella metallilla eivätkä millään muullakaan materiaalilla. Edes niiden kierrättäminen ei onnistu. Esimerkiksi EU:n tarvitsemista harvinaisista maametalleista 98 prosenttia tulee sieltä. – Metalleja pitäisi tulla kiertoon valtavasti nykyistä enemmän, jotta kierrättäminen kannattaisi ja jotta se ei aiheuttaisi liikaa kustannuksia. KULTA NEODYYMI PRASEODYYMI NIKKELI GADOLINIUM TERBIUM DYSPROSIUM HAPPI PII FOSFORI GALLIUM ARSEENI ANTIMONI TINA LYIJY BROMI NIKKELI MAGNESIUM HIILI LITIUM HIILI HAPPI ALUMIINI KOBOLTTI DYSPROSIUM TERBIUM GADOLINIUM EUROPIUM PRASEODYYMI LANTAANI YTTRIUM PII KALIUM HAPPI ALUMIINI TINA INDIUM HAPPI KUPARI HOPEA TANTAALI . Muut maat ovat täysin riippuvaisia Kiinasta. Niitä käytetään elektronisten laitteiden akuissa, näytöissä ja mikrosiruissa, mutta myös sähköautoissa ja tuulivoimaloissa. Louhittavaksi riittäviä harvinaisten maametallien esiintymiä on vain muutamassa maassa, eniten Kiinassa
LANTAANI TANTAALI GADOLINIUM TANTAALI GADOLINIUM YTTRIUM LANTAANI GADOLINIUM KOBOLTTI KOBOLTTI TALLIUM LANTAANI ANTIMONI ANTIMONI ARSEENI ANTIMONI LANTAANI PRASEODYYMI LITIUM GADOLINIUM KOBOLTTI DYSPROSIUM TERBIUM YTTRIUM INDIUM NEODYYMI TELLUURI GALLIUM TALLIUM VOLFRAMI TALLIUM Harvinaiset maametallit . Syynä keskittymiseen ovat maankuoren muodostumisen aikaiset geologiset prosessit. Keskimääräinen harvinaisten maametallien pitoisuus maankuoressa on yhteensä noin 180 miljoonasosaa. HARVINAISTEN MAAMETALLIEN KÄYTTÖKELPOISET ESIINTYMÄT OVAT KESKITTYNEET PITKÄLTI KIINAAN. Yksittäisten harvinaisten maametallien erottaminen oli vaikeaa, ja vasta 1900-luvulla kaikki harvinaiset maametallit saatiin erotettua toisistaan. Kyseisiä metalleja (alkuaineita) on kaikkiaan 17. . Nimitys on osittain harhaanjohtava, sillä todellisuudessa harvinaisia maametalleja on maankuoressa runsaasti, mutta esiintymien pitoisuus on pieni ja hyödynnettävät esiintymät ovat suhteellisen harvinaisia. 20 | A P U. Metallien pitoisuuksissa on suuria eroja. Ne ovat kiiltäviä, pehmeitä ja taipuisia, ja niillä on runsaasti erityisominaisuuksia kuten magneettisuus, valon heijastavuus ja kestävyys. Esimerkiksi kuparin luku on 68 miljoonasosaa ja lyijyn 10 miljoonasosaa. Metalliryhmän nimi tulee historiasta. Esimerkiksi neodyymia on maankuoressa 27 miljoonasosaa ja dysprosiumia 3,9 miljoonasosaa.