2022 5,90 € PÄÄMINISTERI SANNA MARIN EI ALISTU KONEISTON VAATIMUKSIIN ”En halua muuttua” PUNALAPPUILMIÖ Ale-ruokaa hamuavat nyt kaikki + 5 S I V U A R I S T I K O I TA OLAVI VIRRAN POJANTYTÄR ”Isäni oli minulle sitä, mitä hän ei isoisältä saanut” TŠEKKI, SALZBURG JA POHJOIS-KARJALA Uudet ideat talvilomaan PA L. . V K O 20 22 -4 7 17 70 6 -2 24 6. . 11. 46 17
MAINOS TILAA OMASI MEILLÄ KOTONA -KAUPOISTA: MEKO.FI/KULOSAARI-MATTO. ”Lähdin liikkeelle tunnelmasta sekä miljööstä, johon matto voisi sopia. Tämän maton yhteydessä ajattelin alusta lähtien merta, saaristoa, rantakallioita, poutapilvistä taivasta ja rantoja.” Kulosaari-villamatto on pehmeä kuin rantahiekka. AVOTAKKA × VM CARPET: KULOSAARI-MATTO » Pitkäkuituista, nukkaamatonta lampaanvillaa » Kudottu Lappajärven rannalla, Karvalan kylässä » Värjätty kotimaisella pajulla tai värimorsingolla » Saatavilla kolme väriä ja kolme eri kokoa: 90 × 200 cm, 160 × 230 cm ja 200 × 300 cm ASTU KULOSAAREN RAIDOILLE AVOTAKKA × VM CARPET Avotakan Kulosaari-maton on suunnitellut muotoilija Tuulikki Peltonen
45 Matka-ekstra. 22 Reportaasi. Tarmo Poussu. 12 Kansijuttu. 76 Radioviikko. Löydä Tšekin edulliset rinteet ja kylpylät. 57 Viikon resepti. Lämpimät munakoisoleivät. Reijo Laatikainen. 7 Kennelliitto palkitsi 28 sankarikoiraa. 5 Ajastin. Lenin-museon johtaja Aimo Minkkinen, 75, toivoo rauhan palaavan. 18 Ilmiö. 11 Kolumni. Kari Kanala. Ruoka-apuun riittää jaettavaa entistä vähemmän. Vieraslajit levällään. 88 Lukijat ja sarjakuvat. Katja Ståhl. 60 Elokuvat. 78 Ajanviete. 58 Kolumni. 84 Jallukilpailu ja ristikoiden ratkaisut. Mikä maksaa terapeuttien koulutuksessa. 34 Maakuntakirjeenvaihtaja. KUVA HANNES PAANANEN. Maryan Abdulkarim. Salzburgin kaupunki hurmaa kävijänsä. 59 Tv-viikon ohjelmasuositukset. 9 Kertakäyttökuusen tilalle vuokrakuusi. 10 Eläintarha on viimeinen turvapaikka. S I S Ä LT Ö KANNESSA SANNA MARIN. Sodankylässä pukeudutaan saamelaisasusteisiin – jos uskallusta riittää. 90 Jatka lausetta. A P U | 3 4 Pääkirjoitus. 83 Sudokut ja Apu-visa. 54 Apu-klinikka. 38 SUPIKOIRA ON ROSVO NAAMAREINEEN SYMPAATTI SEN NÄKÖINEN OTUS, MUTTA HAITALLISEKSI VIERAS LAJIKSI LUOKITELTU.. Ulla Tapaninen. Kaupat vähentävät punalaputusalennuksilla hävikkiään. 42 Valokeilassa. 28 Kuulua sukua 6/6. Pääministeri Sanna Marin uskoo ihmisen vahvuuteen ja siihen, että asioita ratkaistaan toimimalla. 56 Terveysvinkit. 86 Nitrodisko ja horoskooppi. 46 38 Luonto. Ristikot ja krypto. 62 Televisio-ohjelmat. Leppoisa talvimatka Pohjois-Karjalassa. 8 Venäläisjoukot miinoittavat mitä tahansa. Viisi vinkkiä, joilla kestät kaamosta. 6 Onko Porvoo ruotsiksi tosiaan Porgå. Pauliina Virta
a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakausmedia ry:n jäsen 88. a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Terveydenhuolloin piiriin pääseminen on mutkatonta vain yhdelle, joskin isolle väestöryhmälle: niille, jotka saavat hoitoa työterveydestä. Heitä sitten ohjataan päivystykseen ja takaisin, kun muuta paikkaa ei ole. Sen luulisi olevan helpoin ratkaistava asia koko kriisissä. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Taustalla on väestön vanheneminen ja se, että kotona pyörii nyt liian huonokuntoisia vanhuksia. K U V A H A N N E S P A A N A N EN K U V A A N T T I R A A T IK A IN EN Vuoden yleisömedia VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen TOIMITUS Jenni Arbelius Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen (matkailu) Selina Keränen (some) Elisa Miinin Laura Myllymäki Milka Sauvala (terveys) Niklas Thesslund (feature) Milla Talja Jaana Vainio (digi) Valtteri Väkevä Jukka Väänänen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Cilla Lehtonen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi Puna Musta Oy TILAUKSET lehtitilaukset. Turussa ylilääkäri kertoi yksittäisen potilaan joutuneen odottamaan jopa viikon. Kerro päivystyskokemuksesi: eeva.sederholm@a-lehdet.fi . Siellä odottavan aika on pitkä. Sillä välin, kun itse tautia korjataan, voisi vähintään tehdä odottajien olot inhimillisiksi. Viime kesänä eri puolilla maata uutisoitiin ennätyksiä siitä, kuinka pitkiksi jonot äityivät. Akuutissa tilanteessa hoitoa pääsääntöisesti saa, tai ainakin pääsee oikealle ovelle: sairaalan päivystykseen. 19. Muu perusvaivojen kanssa porskuttava porukka pääsee yleensä nopeasti lääkäriin käytännössä vain, jos maksaa siitä itse yksityiselle toimijalle. EE VA SEDERH OLM, SISÄLTÖPÄ ÄLLIKKÖ . 4 | A P U . Ruuhkat symboloivat sote-järjestelmän kriisiä. S. Pääk ir joit us Evästä jonottajalle T uttavallani on tapana vitsailla, että peruskouluissa pitäisi järjestää tunteja siitä, miten pääsee lääkäriin. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. PSYKOTERAPEUTIKSI KOULUTTAUTUMINEN MAKSAA KYMMENIÄ TUHANSIA, VAIKKA AMMATTILAISISTA ON HUUTAVA PULA. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Harva älyää pakata eväät mukaan, joten usean tunnin odottelu voi käydä pitkäksi. Useiden tuntien odotukset ovat arkipäivää. Kun vauvalla on korvatulehdus tai vanhuksella omituinen luomi, soitto terveyskeskukseen ei takaa apua. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Heitossa on totuuden siemen. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).
Minkkinen toivoo sodan loppuvan ja diplomatian ja yhteistyön palaavan. NINNI SANDELIUS ”Toivon rauhaa maan päälle” Aimo Minkkinen täyttää 75 vuotta ja uskoo, että vanhetessa kertyy viisautta. – Vaikka pandemia on löysyttänyt ihmissuhteita, WhatsAppilla pääsee valtamerenkin yli. Minkkinen tuntee naapurimaamme Venäjän historian ja kulttuurin hyvin. Perhe: vaimo, kaksi poikaa ja neljä lastenlasta. . . – Heidän vuokseen toivon rauhaa maan päälle. Lenin-museon johtajana vuosia työskennellyt Minkkinen ei juhli 75-vuotispäiväänsä, mutta suhtautuu ikääntymiseen valoisin mielin. . . – Kun koko ajan lukee, kuuntelee ja katselee elämänmenoa, tuntuu siltä, että viisautta kertyy lisää, Minkkinen lausahtaa, mutta lisää varauksen. Minkkinen lähettää terveisiä pojilleen: toinen on tulevaisuudentutkija Turun yliopistossa, toinen virkamies Suomen konsulaatissa New Yorkissa. – Ehkä joskus tulevaisuudessa voimme taas elää rinnakkain: Allegro-juna kulkee, käymme kauppaa ja kulttuurivaihtoa, ja välit ovat naapurin kanssa ystävälliset. Ura: Töissä Lenin-museossa yli 30 vuotta, viimeisimpänä johtajana. Hän on asunut yhdeksän vuotta Moskovassa ja väitellyt siellä tohtoriksi Yhteiskuntatieteiden akatemiasta. A J A S T I N AIMO MINKKINEN K U V A R II N A P EU H U Onnek si olkoon!. Se on tärkeintä. Minkkisellä on neljä lastenlasta. Eläkkeellä vuodesta 2013. Syntynyt: Hankasalmella 22.11.1947. A P U | 5 T amperelainen Aimo Minkkinen on viettänyt viime ajat kotimiehenä, koska hän auttaa jalkansa loukannutta puolisoaan. – Tuntuu pahalta, että minun elinikäni ajan meillä on ollut rauhan raja itänaapurimme kanssa, ja nyt rajalle on nousemassa aita, joka symboloi sitä, että suhteemme Venäjään on katkennut. – Vaikka itselläni menee ihan hyvin, tulevaisuus on tummien pilvien varjostama, kun ajattelee Euroopan turvallisuutta ja talouden kehitystä
Ensimmäisessä näytöksessä pelastuslaitos jahtasi haavin kanssa talitinttiä puolen tunnin ajan, kunnes se katosi rakennuksen uumeniin. Lähde: Yle Porgån mitalla Sipoo. . Vääräleuat epäilivät, että Pkirjaimet olisi vat olleet alennusmyynnissä. Tohma järven kannattaisi kaupallistaa hanke ja kutsua filmiproduktio paikalle. Tohmajärven Kunnal listalon alla sijaitsee salaperäinen luola, jonka arvoitusta aletaan nyt tutkia. Avuksi on otettu fantasiasaaga Game of Thrones – Hoasin asuntokartasta on Houses of Hoas versio, jossa merikäärme pulikoi Laajalahdessa ja synkmetsät ympäröivät lähiöitä. Lähde: Etelä-Saimaa. . Lähde: Uusimaa Houses of Hoas Helsinki. Lähde: Länsi-Savo 1 2 5 3 4 K U V A T: 1, 3) A D O B E S T O C K , 5) H O A S Teatteritintti Lappeenranta. Metsästyskoira tarvinnee täydennyskoulusta, sillä kyseessä tuskin oli hirvi. Pelastuslaitosta tarvittiin noukkimaan hirvimetsällä ollut koira pulasta. Alan elokuvissa sellaisista luolista löytyy poikkeuksetta pahaenteisiä kultisteja, hirviöitä, kirottuja taika esineitä ja sisäänpääsy Manalaan. 6 | A P U Kot imaan kat saus Luolia ja lohikäärmeitä Tohmajärvellä tutkitaan salaperäistä luolaa. Opiskelijaasuntosäätiö Hoas kannustaa opiskelijoita hake maan kämppää muualtakin kuin kantakaupungista. Luolaa on arveltu muun muassa sodanaikaiseksi pakoluolaksi erilaisine päätepisteineen. Perinteisesti hirviöillä ja hic sunt dracones (”täällä on lohikäärmeitä”) tekstillä on varoitettu syrjäseutujen vaaroista. . Arvattavasti koira kapusi kielekkeelle jonkin eläimen perässä. Kokeelli sessa toisessa näytöksessä henki lökunnalle jätettiin haavi sen varalle, että talitintti ilmaantuu piilostaan. Kaksikielisen tasavertaisuuden nimissä ehdotettiin myös oikein kirjoitusparannuksia Borvoo ja Sippo – Siboo. Teatterikärpänen lie purrut talitinttiä, joka saapui Lappeenrannan kaupunginteatte rin sisätiloihin. Ruotsalaisuuden päivän vietto sai erikoisia piirteitä, kun mediassa levisi tieto sipoolai sesta tienviitasta, jossa opastet tiin naapurikaupunkiin nimeltä Porvoo – Porgå. . KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Kunnallisluola Tohmajärvi. Lähde: Helsingin Sanomat Hirvikoira hyllylle Pieksämäki. . Helsingissä hirviöt houkuttelevat Hoasille. Koira oli jotenkin päätynyt kielekkeelle, joka sijaitsi seitsemän metrin korkeudessa kaik kiaan kymmenen metrin korkuisella jyrkällä kalliolla
Palo tuhosi auton, autotallin ja varaston ennen kuin pelastuslaitos sai sen sammutettua. Kaapon ja Konstan ansiosta hänet löydettiin ajoissa. AVUN TOIMITUS 1. Hän ei päässyt omin avuin ylös. Koirat alkoivat haukkua lähellä olleiden siirtomaalohkareiden suuntaan. Sankarikoira Kultu löysi kadonneen muistisairaan vanhuksen. 4. 3. Neljä niistä on monirotuisia. Paikalle hälytettiin ambulanssi ja omistaja aloitti elvytyksen hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Hän oli ehtinyt olla kyseisessä paikassa jo 18 tuntia. Monirotuinen Kultu lähti omistajansa kanssa helteisenä päivänä etsimään naapurin muistisairasta vanhusta, joka oli ilmoitettu kadonneeksi. Sankarikoirat Konsta ja Kaapo löysivät kadonneen dementikon. Omistaja nousi ylös ja löysi olohuoneesta Pepen toisen omistajan sairauskohtauksen saaneena. Sankarikoira Pepen haukku herätti huomaamaan toisen omistajan sairaskohtauksen. M onirotuinen Tessu pelasti omistajansa, kun näiden auton lämmitin syttyi tuleen keskellä yötä. A P U | 7 Koiran sankaruus ei ole rotukysymys Kennelliitto palkitsi 28 sankarikoiraa. Aloittelevana etsijäkoirana Kultu ymmärsi tilanteen, kun omistaja alkoi huudella vanhuksen nimeä. Sieltä kadonnut mies löytyikin. 2. Koira johdatti omistajansa vanhuksen luo. Vanhus makasi puolitajuttomana syvässä ojassa. Pepen ansiosta apu saatiin ajoissa paikalle, ja omistaja selvisi tilanteesta. 1 3 4 2. Tessun ansiosta henkilövahingoilta vältyttiin, ja palo saatiin pidettyä erillään asuinrakennuksesta. A U LI A H T O LA S U O M EN K EN N EL LI IT T O / IL TA LE H T I H EI D I K O R K IA K O S K I P A U LI IN A LA U R IL A Tessu oli havainnut alkavan tulipalon ja herättänyt omistajansa. Monirotuisen Kaapon ja sen kaverin, australiankarjakoira Konstan omistaja oli nähnyt netistä, että dementoitunut mies oli ollut yön yli kadoksissa. Omistaja lähti koirien kanssa katsomaan, olisiko heidän edellisenä päivänä näkemänsä mies kyseinen henkilö. Rauhoittelusta huolimatta se ei lopettanut. Monirotuinen Pepe alkoi haukkua, ja se saikin omistajansa huomion. Sankarikoira Tessu havaitsi palon syttymisen. Tessu oli havainnut alkavan tulipalon ja herättänyt omistajansa. Kultun ansiosta vanhus sai apua ajoissa paahtavassa helteessä ja selvisi tilanteesta. Etsijät suuntasivat aluksi läheisen rautatieaseman ympäristöön. Kultu pysähtyi tuijottamaan junaradan toiselle puolelle ja omistaja näki sen asennosta, että se oli havainnut jotakin
Human Right Watch arvioi jo kesällä, että hyökkääjien jäljiltä olisi purettu jopa 50 000 miinaa ja muuta räjähdettä. 8 | A P U . Vetäytyvät venäläisjoukot miinoittavat jättämänsä alueet pirulli sen kekse liäästi. Sodan pitkittyessä siviilit ovat oppineet varomaan ansoja. . Jos etsijä löytää varmistetun kranaatin ja alkaa korjata sitä talteen, mutta ei huomaa rautalankaa, se vapaut taa liikutettaessa toisen kranaatin räjäy tyskahvan, jolloin voi käydä huonosti. – Vaatekaapeissa, komeroissa, jopa pesukoneiden saippualokeroissa. TÄ STÄ ON K YSE A D O B E S T O C K. Koiralle on myönnetty myös Rohkeu den mitali, korkea ukrainalainen kunnia merkki, jonka sille ojensi presidentti Zelenskyi. Murhattujen jou kosta löytyivät pormestari Yriy Pzylyko ja hänen kuljettajansa Ivan Zoryo. Tarkoituksena oli, että vainajiin törmäävät omaiset, soti laat tai lääkintähenkilökunta lentäisivät taivaan tuuliin. M aaliskuun alussa ukrainalaiset sotilaat valtasi vat vastahyök käyksessä takai sin Hostomelin, esikaupunki alueen Kiovan lähellä. – Jos menee purkamaan 152millistä tykistökranaattia ja mokaa, ei puku auta yhtään. Alussa tietoa ei vielä ollut, ja moni havaitsi ansat liian myö hään, usein tuskallisin ja joskus kuoletta vin seurauksin. Yksi pommipuku saattaa maksaa jopa 50 000 euroa. Ajast in Miinoja lastenhuoneen lelujen seassa Vetäytyvät venäläisjoukot ansoittavat Ukrainassa mitä tahansa. – Venäläiset suosivat niitä. Garrettille oli käydä huonosti kaksoiskäsikranaattiansan kanssa. Ne sur maavat täysin erottelematta siviilejä, jotka palaavat asuntoihinsa tai niiden rau nioihin. Toinen kra naatti viritetään räjähdyskuntoon poista malla siitä varmistussokka. Molem mat oli vangittu, ammuttu, ruumiit jätetty paikoilleen ja miinoitettu. Chris ”Swampy” Garret on nelikymp pinen entinen englantilainen ammatti sotilas, joka johtaa omaa pomminpurku ryhmäänsä. Venäläisten tiedetään miinoittavan myös omia kaatuneitaan, jotka he jättävät etenevien ukrainalaisten korjattaviksi. Kaatuneita käännellään ensin pitkillä vai jereilla, jotta mahdolliset ansat saadaan laukaistua. Miinoja ja räjähdean soja on löy detty jopa lastenhuoneista lelujen kes keltä. Puku suojaa pienemmiltä räjähteiltä, mutta se yllä on hankalaa ja hikistä tehdä työtä. Garrettin EODryhmillä on pommin purkajien raskaita suojapukuja, mutta aina he eivät niitä käytä. Talteen kerättävää ei juuri jää. Sodan sympaattisimpiin hahmoihin on noussut räjähdekoira jackrussellinterrieri Patron. Human Right Watch arvioi jo kesällä, että Ukrainassa olisi purettu vetäytyvien hyökkääjien jäljiltä jopa 50 000 miinaa ja muuta räjähdettä. Lisäksi hän kouluttaa Ukrai nan poliisin ja armeijan erikoisryhmän samoihin tehtäviin. Se kytketään rautalangalla toiseen, vielä varmistettuun kranaattiin. Läheltä piti tilanteita sattuu tuon tuostakin, etenkin hämärässä tai jos päivä on ollut liian pitkä. Se on paikallistanut jo toistasataa räjähdettä. Hän ihmettelee venä läisten tapaa valikoida räjähteiden sijoi tuspaikat. ANT TI K AURANNE Venäläisjoukkojen sijoittamia miinoja ja räjähdeansoja on löydetty niin lastenhuoneista lelujen keskeltä kuin pesukoneiden saippualokeroista
I sossa-Britanniassa moni perhe on jo vuosia sitten vaihtanut ruukussa saapuvaan vuokrakuuseen, joka s aapuu taas seuraavana vuonna luomaan joulutunnelmaa. O nko sinulla lapsia ja Oletko suunnitellut hankkivasi perheen lisäystä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joiden laillisuutta moni työnhakija pohtii. Eniten haasteita on, jos kuusta ei ole pystytty roudan takia istuttamaan heti takaisin maahan. Biohiili sitoo itseensä paljon ravinteita ja vettä ja tekee siitä erinomaisen istutusalustan. . Mikäli kuusi ei syystä tai toisesta selviä, teemme siitä puiden istuttamiseen käytettävää biohiiltä. Haettavaan työhön liittyvien kysymysten lisäksi työnantajan tulisi pitäytyä tiedoissa, jotka hakija on itse toimittanut. Hän arvelee, että yksi vuokrakuusen suosion syy on helppous. Nykyisin puolison sukupuolikin voi kiinnostaa. Hän arvelee, että usein kyseessä voi olla tahaton virhe. Toisinaan taas saatetaan tietää, että kyseisistä asioista on kiellettyä kysyä ja yritetään keksiä näppäriä keinoja kiertää asia. Ensimmäisenä vuonna kaikki kuuset menivät muutamassa päivässä, jonossa oli lähes tuhat kiinnostunutta. JA ANA VAINIO Työnantajat ovat tekevät yhä useammin anonyymejä rekrytointeja. . A D O B E S T O C K A P U | 9 Ajast in Saako työnantaja kysyä perheestä. TÄ S TÄ O N K Y S E. . Molemmat ovat säilyneet tasaisen kastelun ansiosta hyvin. Aluksi vuokrakuusia oli tarjolla kolmea kokoa. Kiellettyihin kysymyksiin ei tarvitse vastata, mutta voisi olla järkevää miettiä valmiiksi diplomaattinen vastaus, jolla asian voi tarvittaessa kuitata. Asiakkaalle jää kuusen koristeleminen ja säännöllinen kasteleminen. JA ANA VAINIO Kertakäyttökuusen sijaan vuokrattava joulukuusi Vuokrakuusilla on kysyntää myös Suomessa: helppous houkuttelee. Siitäkin huolimatta, ettei asia liity hakijan osaamiseen tai siihen, miten hyvin hän soveltuu tehtävään. . . Tietoja perheestä voidaan yrittää kalastella esimerkiksi kysymällä voiko hakija tarvittaessa tehdä töitä iltaisin tai kuinka helposti hän pystyy joustamaan äkillisissä tilanteissa. Myös keskustelu yhteisen tutun kanssa tai soitto entiselle työnantajalle ilman hakijan suostumusta on kiellettyä. Sen sijaan kysymysten esittäminen esimerkiksi harrastuksista ei ole kiellettyä. Lapset, perhesuunnitelmat tai perhesuhteet eivät ole sellaisia, kertoo Roschier Asianajotoimisto Oy:n työoikeusjuristi ja asianajaja Mari Mohsen. Niiden tarkoitus on lisätä tasaarvoa työnhaussa. . Vaikka kiusaus katsoa hakijan sosiaalista mediaa, LinkedIn-profiilia tai laittaa hänen nimensä Googleen olisi suuri, ei sitä ole luvallista tehdä. Kolmikko suhtautuu yritystoiminnan laajentamiseen maltillisesti. Lindströmillä itsellään on kotipihallaan kaksi joulukuusta aikaisemmilta jouluilta, toinen on istutettu maahan ja toinen edelleen ruukussa. Vuokrausta tehdään oman päivätyön ohella. Suomessa ensimmäiset vuokratut kuuset toimitettiin jouluna 2019, kun Torbjörn Granbergin, Jerry Lindströmin ja Daniel Hakasaaren Vuokrapuu aloitti toimintansa. Lisäksi yrittäjät haluavat hioa prosessia niin, että mahdollisimman moni kuusi selviäisi seuraavaan jouluun. On tiettyjä asioita, joita hakijalta ei saa kysyä työhaastattelussa. Esimerkiksi internetissä olevien tietojen todenperäisyydestä ei ole varmuutta, eikä hakijan ole mahdollista ottaa kantaa salassa tehtyjen soittojen perusteella saatuihin tietoihin. Työhaastattelussa tulisi kysyä lähtökohtaisesti vain tehtävään liittyvistä asioista, joilla on merkitystä valinnan kannalta. Kokemus on osoittanut, että pienemmät ovat paitsi helpompia kuljettaa myös parempia selviytymään. Kysyntä on edelleen niin suurta, että nettisivumme oli kovilla myynnin auettua lokakuussa, Lindström kertoo. Hän sanoo olevansa yllättynyt, että vielä nykyisinkin haastatteluissa kysellään kiellettyjä asioita. Kuusi kannetaan kotiin sovittuna ajankohtana ja haetaan pois kolmen viikon kuluttua. Juuripaakkuineen ruukkuun nostettavat kuuset tulevat Eurasta. Työnantajan edustaja voi perheenperustamissuunnitelmien lisäksi yrittää esimerkiksi selvittää, onko hakijalla pieniä lapsia, jotka mahdollisesti sairastelevat usein. Toisaalta siinä vaiheessa ei voi vielä laittaa kastelujärjestelmää päälle. . On yllättävää, että perhe asioista kehdataan edelleen kysyä myös suoraan. Yrittäjillä on Sipoossa kasvamassa tuhat omaa kuusta, mutta menee vielä kuutisen vuotta, ennen kuin ne sopivat vuokrattavaksi. . Kevättalvella aurinko voi lämmittää jo niin, että ruukussa oleva kuusi tarvitsisi säännöllisesti vettä
MARJUKK A PUOL AKK A Korkeasaaressa syntyneet partakorppikotkat vapautettiin kesällä 2013 ja 2022. Viime vuonna eurooppalaisten tarho jen keräämällä 16,2 miljoonalla eurolla tuettiin ympäri maailmaa yli 400 lajin suojelua. Se on auttanut hitaasti lisääntyvän lajin paluuta alueille, joista se vainottiin sukupuuttoon sata vuotta sitten. – Ikävä kyllä se ei ole välttämättä toi miva keino, sillä UNESCOn maailmanpe rintökohteiden luonnon monimuotoisuus ei ole säilynyt alueiden suojelusta huoli matta. Alppien populaatio on koko naan peräisin eläintarhoista luontoon vapautetuista linnuista. Luonnosta 1960luvulla sukupuuttoon kuollut mongolianvillihevonen elää j älleen luonnossa, kiitos eläintarhojen. – Luontokadosta puhut taessa ratkaisuksi noste taan usein suojeltujen alueiden määrän lisääminen, sanoo Korkeasaaren eläinten hoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti. – Eläintarhat saattavat olla luonnon suojelualueiden ohella uhanalaisten lajien viimeisiä turvapaikkoja niiden luonnollis ten elinalueiden pirstaloitumisen ja vähe nemisen takia. Partakorppikotkia elää myös EteläEuroopassa Pyreneillä, Alpeilla ja Kreetalla. Ne siirrettiin kolme vuotta sitten lajinsa kotiseudulle Mongoliaan, elämään villissä luonnossa satojen lajitoveriensa kanssa. Korkeasaaressa asuneet Hanna ja Helmi ovat ensimmäiset Suomessa syntyneet mongolianvillihevoset. Esimerkiksi lumileopardien koh dalla on tärkeämpää, että ihmiset ja eläi met oppisivat elämään samoilla alueilla. Suomessa syntyneet Helmi ja Hanna koti konnuillaan Mongoliassa heinäkuussa 2019. Korkeasaaressa syntyneet partakorppikotkat vapautettiin Ranskaan kesällä 2013 ja Korsikalle kesällä 2022. Partakorppikotkien luontoonpalautus on menestystarina. 10 | A P U T iede Eläintarha on viimeinen turvapaikka Korkeasaaren suojatit Hanna ja Helmi ovat nyt villejä mongolianvillihevosia. Erilaisilla suojeluhankkeilla eläimiä voidaan palauttaa luontoon, mutta se vaatii monen eri organisaation ja paikallisten asukkaiden tukea ja on myös erittäin hidasta, Trontti toteaa. K O R K E A S A A R EN EL Ä IN TA R H A. L uontokato on täyttä totta, ja eläintarhoilla on tänään entistä suurempi merkitys uhanalaisten eläinten suo jelussa. Partakorppikotkakantaa pyritään edel leen vahvistamaan tarhalinnuilla ja lajin elinalueille suunnatuilla suojelutoimilla. Eläintarhat muodostavat kansain välisen verkoston uhanalaisten lajien suojelussa
Biologinen yhteys toi meidät yhteen, mutta hänen tapansa olla minulle vanhempi ja kasvattaja oli se, mikä teki hänestä minun isäni. Nykyisin hän näyttäytyy minulle supersankarin sijaan ihmisenä – monimutkaisena ja kokemustensa muovaamana. Suhteet ovat erilaisia ja yhteydet rakentuvat eri tavoin, ne kaikki kuitenkin vaikuttavat meihin ja sitä kautta yhteiskuntaan. MARYAN ABDULKARIM ON KONSULTTI, TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA. Luulen, että rakkauteni tarinoihin on syntynyt kuunnellessani häntä. Kolumni O n kaksi asiaa, joita luulet omistavasi, mutta todellisuudessa niistä tulee sinun vasta, kun olet käyttänyt ne – aikasi ja rahasi. A P U | 11 . Isäni oli ajattelija, joka mielellään jakoi omia ja muiden ajatuksia ja viisauksia. Tunnen useita hienoja isejä, sekä biologisia isiä että isiä, joille suhde kasvatettavaan ei perustu jaettuihin geeneihin. IsänpäIvää vIetettIIn Suomessa viime sunnuntaina ja se minut inspiroi kirjoittamaan näistä muistoista ja isästäni. Haluaisin keskustella juuri isäni kanssa niistä maailman muutoksista, haluaisin saada kuulla hänen näkemyksensä mahdottomiin kysymyksiini ja pureskella hänen monimutkaisia, joskus runon muodossa esitettyjä kommenttejaan. Isäni oli myös innokas lukija ja hän kertoi meille usein tarinoita, niin fiktiivisiä kuin historiallisia. Ajan ja iän myötä suhtautumiseni ja suhteeni isääni on muuttanut muotoaan. K U V A JO H A N N A M Y LL Y M Ä K I. Hän oli yhtä innokas jalkapallokentällä lastensa kanssa kuin keittiön pöydän äärellä shakkisiirtoa miettiessään. Suomennos on minun, enkä itse asiassa muista, mistä alkuperäinen ajatus on peräisin, mutta kuulin sen isältäni jo lapsena ensimmäisen kerran shakkilaudan äärellä. IsänI olI mies, jolta perin muutakin kuin geenit. Sen vuoksi muistan aina tämän tarinan, kun olen optikolla. Toteamus, jonka mukaan meistä tulee lopulta vanhempamme, on muuttunut iän myötä vitsistä elettäväksi arjeksi, joka näkyy arjessani ja toiminnassani. Toivon edelleen hyvää kaikille isille ja isänpäivää viime sunnuntaina viettäneille! . Myös odotukseni aikuisia kohtaan, jotka kasvattavat lapsia, perustuvat kotona kokemaani huolenpitoon. Näytin, kuinka isäni pystyy heittämään kiven taivaaseen asti. Isiemme viisaudet Biologinen yhteys toi meidät yhteen, mutta hänen tapansa olla vanhempi ja kasvattaja oli se, mikä teki hänestä minun isäni. Demonstroin sen muille lapsille. Tunnen myös isän roolin täyttäviä ihmisiä, joista ei ehkä käytetä termiä isä. Hänen kuolemastaan on tänä syksynä kulunut viisi vuotta (ajattelen sen mahdollisesti liittyvän siihen), mutta toisaalta se saattaa liittyä myös siihen, millaiseksi maailma ympärilläni on kehittymässä. Lapsena uskoin isäni pystyvän mihin tahansa. Kotoa saamanI kannustus ja malli ovat vaikuttaneet minuun, miten näen itseäni, mutta myös siihen, kuka olen suhteessa yhteisööni ja yhteiskuntaan. . Katsoessani kiven matkaa ylös ja takaisin alas, en innostukseltani tajunnut väistää sitä kiveä, joten se laskeutui silmääni. Tänä syksynä isäni ajatukset ovat tulleet mieleeni tavallista useammin ja huomaan myös toistavani niitä keskusteluissa. Sen vuoksi minulla on yhä arpi siitä demonstraatiosta
Matkalla huipulle hän on tehnyt luokkahypyn, jossa myös harhailulla lukion jälkeen oli tärkeä osansa. teksti A S TA L EP PÄ kuvat H A N N E S PA A N A N EN ”IHMINEN ON POHJIMMILTAAN VAHVA”. Hän sanoo uskovansa ihmisen vahvuuteen ja siihen, että hankalia asioita ratkaistaan toimimalla. 12 | A P U Kan sijut t u Pääministeri Sanna Marin on joutunut valtavien haasteiden eteen, maailman aitiopaikalle
Minun oli tehtävä osani, ei sitä voi ulkoistaa muille, että joku muu hoitakoon. A P U | 13. – Jo nuorena tunsin velvollisuudekseni toimia, koska maailmassa oli vääryyttä.
– Sodan ja pandemian keskellä Eurooppa on kyennyt osoittamaan yhtenäisyyttä ja vahvuutta, joka on varmasti yllättänyt Venäjän ja autoritaarisen maailman maat, pääministeri Sanna Marin pohtii. 14 | A P U
Hänen on mahdollista lähteä työpäivän jälkeen juoksulenkille tai kävellä Valtioneuvoston linnasta tihkusateisen kaupungin läpi kuten tänään. Kuinka nämä yrittivät tehdä vastuullisia päätöksiä sodasta ja kuinka hän pohti heidän jaksamistaan. Se ei ollut tavallinen vierailu, eikä siitä turvallisuussyistä kerrottu etukäteen lainkaan lehdistölle – jo matkajärjestelyt olivat normaalia mutkikkaammat. Tavallaan kummassakin puheenvuorossa näyttäytyvät ne arvot, joissa hän on yhtä ehdoton ja periksiantamaton kuin nuorena, itseään etsivänä poliitikonalkuna. Resilienttejä, kutsuttiinpa sitä sitten kotoisasti vaikkapa sisuksi. A P U | 15 S odalla on kahdet kasvot, Sanna Marin lausuu. Ja juuri arvot ovat aina niitä, jotka kannattelevat elämässä silloin, kun kaikki muu on epävarmaa. Toisin sanoen ajatuksesta, että jokainen täällä vähän väliä sortuu elon tiellä. Sitä kuunnellessa tulee silti miettineeksi, että eikö hyvinvointivaltio ole pohjimmiltaan rakennettu melkeinpä päinvastaisen ihmiskäsityksen kudelmista. Marin näyttää näistä kokemuksista kertoessaan hieman liikuttuneelta. Ihmisten vahvuudesta puhuessaan Marin kuitenkin kääntää vahvuudeksi myös sen, että osaa pyytää ja vastaanottaa apua. Mutta mitä hän sillä tarkoittaa. – Ukraina ei taistele vain omasta puolestaan. – Vahva, ihminen on vahva, pääministeri vastaa kysymykseen heti. Sitten luotiliivi ylle ja Irpiniin ja Butšaan, jossa pääministeri vietiin katsomaan esimerkiksi joukkohautoja. Kun ihminen nuorena kärsii iälle ominaisesta maailmantuskasta, weltschmerzistä, hän usein lamaantuu, vajoaa jopa masennuk”Eihän avun pyytäminen ole heikkoutta vaan vahvuutta.”. Mutta Marin on vastakkaista mieltä. Hänellä on perhe, lapsi ja aviomies. Marin puhuu haastattelun aikana vähän väliä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. He joivat kahvia katukahviloissa, hymyilivät, lapset puistossa leikkivät ja ilakoivat. Moni olisi hänen asemassaan jo luovuttanut. – Eihän avun pyytäminen ole heikkoutta vaan vahvuutta, hän huomauttaa. Pääministeri muistelee toukokuista matkaansa Ukrainaan. Kuitenkin jopa noiden kammottavien näkyjen jälkeen Marinia hätkähdytti myös maisema Kiovan kaduilla. Näyttää siltä, että hän näkee ihmisistä aina ensi töikseen näiden vahvuuden. Näinkin voi ominaisuuden tulkita, tällainen suhtautumistapa on historian ylisukupolvista perintöä. Meidän tehtävämme on varmistaa, että avullamme ja tuellamme he voittavat sodan, Marin muistuttaa. V oisi kuvitella, että noiden näkymien jälkeen on mahdollista edes hetken tuntea helpotusta siitä, että asiat Suomessa olivat kuitenkin pohjimmiltaan hyvin. Ei voi olla miettimättä, saattoiko presidentti Volodymyr Zelenskyin ja pääministeri Denys Shmyhalin tapaaminen olla hänelle tärkeää osaltaan siksi, että heidät kohdatessaan hän kykeni suhteuttamaan jollakin tavoin myös omaa taivaltaan päättäjänä. Vasemmistolaiselta päättäjältä ja pääministeriltä olisi odottanut ideologisesti päinvastaista: sitä, että jokainen on pohjimmiltaan heikko, että ihminen on haurasta ainesta ja murtuu helposti. Suomalaisetkin ovat Marinin mukaan vahvoja. . Ensin lentäen yhteen paikkaan, sitten siirtyminen raiteille ja tiukoin turvajärjestelyin kohti Kiovaa. Tämän huomaa jo siitä, etteivät viimeaikaiset koettelemukset ole halvaannuttaneet suomalaisia. Ihmiset, jotka elivät tykkien jylinän ja silvottujen rakennusten keskellä, yrittivät kaikesta huolimatta elää mahdollisimman normaalisti. He taistelevat myös meidän, eurooppalaisten arvojen, puolesta. – Vaikka tilanne olisi mikä, ihminen pyrkii aina elämään niissä olosuhteissa parhaan kykynsä mukaan, Marin sanoo ja kuvailee, kuinka kohtasi ukrainalaiset kollegansa puolipimeässä, yltympäriinsä hiekkasäkein vuoratussa hallintorakennuksessa ja täysin eristettyinä muista. . V uonna 2019 hän joutui hyppäämään tehtäväänsä kuin liikkuvaan pendolinoon Antti Rinteen luopuessa pestistä. Hän ei ole kuolemanvaarassa, ei eristyksissä. M uistaakohan hän sen, että joskus pelkkä pyytäminenkin on vaikeaa. Tällaiset lauseet myötäilevät miltei yksi yhteen kommenttia, joka levisi maailman tiedotusvälineissä kuin kulovalkea: “Tie ulos Ukrainan sodasta on se, että Venäjä lähtee Ukrainasta”, Marin ilmoitti tuolloin. Vaikka esimerkiksi koronarajoitukset eivät miellyttäneet varmaan ketään, ihmiset suhtautuivat niihin voittopuolisesti rationaalisesti ja rauhallisesti. Pääministeri voi istua ja juoda hunajateetä Kesärannan ikkunaterassilla, josta avautuu näkymä harmaalle merenselälle. V astaus on jopa hieman yllättävä. Hänen nuori, naisvaltainen hallituksensa on joutunut matkan varrella valokeilaan niin hyvässä kuin pahassa: eteen on tullut koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, Nato-hakemus, energiakriisi, uhkaava taantuma, kotimaan politiikan haasteita ja niin edelleen. Kaiken lisäksi Marin on joutunut ankaraan pyöritykseen myös yksityiselämänsä vuoksi, jopa niin, että hän murtui kyyneliin toritilaisuudessa niin sanotun bilekohun jälkeisenä viikkona. Marinin mukaan suomalaiset ovat kohdanneet vaikeita aikoja ennenkin. Paineet voivat olla ankarat, mutta on ihmisiä, joiden asiat ovat tuhatkertaisesti pahemmin. Marin kertoo, että on itsekin pyrkinyt ratkaisemaan asioita ennen muuta toimimalla. Onko ihminen heikko vai vahva. Sitä toimintaa ja ongelmien ratkaisua hän on pääministerikautensa aikana joutunut todellakin toteuttamaan
Mutta olisiko hänen pitänytkään tietää. Uskon sitä paitsi, että ihmiset näkisivät roolin läpi. – Olen ylpeä siitä, että olen tehnyt kaupan kassalla duunia ja kaikista muistakin töistäni. Mutta miten tämä muutos näkyy ensi kevään eduskuntavaaleissa. – Nuorten pohdinnalle pitää antaa yhteiskunnassa tilaa. Hänen tulevaisuutensa oli yhtä sumea kuin Kesärannan horisontti nyt. – En oikeastaan tiedä vieläkään, hän lisää naurahtaen. Hän tuntee näitä ihmisiä paljon. Mutta tämä on omaa tulkintaani. L opulta Marinin puheessa vilahtaa hänen muissakin haastatteluissaan esiin tuomansa sana: armo. Omiin silmiini tämä vaikuttaa jonkinlaiselta avainkokemukselta, joka voisi vaikuttaa Marinin suhtautumiseen toisiin ihmisiin. Muitakin vaihtoehtoja oli, mutta hallintotieteet kiinnostivat eniten. Tapahtuuko todella jotakin mullistavaa. Edelliset sukupolvet ovat rakentaneet järjestelmän, jossa hänenkin kaltaisillaan on ollut edellytykset pärjätä elämässä. Me olemme nyt ehkä liiankin suoritusja tavoitekeskeisiä. Saat etsiä. A iemmin kuvattua ihmiskäsitystä vasten on mielenkiintoista tarkastella myös sitä vaihetta Sanna Marinin elämästä, jolloin hän ei ollut vielä pääministeri, ei kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu tai edes hallintotieteen ylioppilas – vaan vähävaraisen sateenkaariperheen tytär, joka ei lukion jälkeen tiennyt lainkaan, mitä elämältään halusi ja minne seuraavaksi suunnistaisi. ”En ole halunnut muuttua tai muuttaa itseäni sellaiseksi kuin jokin koneisto haluaisi minut nähdä.”. Marinin tapa ratkaista oma maailmantuskansa oli sitä vastoin etsiä toimintaa ja se oli nimenomaan se syy, minkä vuoksi hän hakeutui politiikkaan. Se olisi myös iso karhunpalvelus seuraajilleni. Marin oli työssä Sokoksen ruokaosastolla. Kenties juuri välivuosien kypsymisen tähden hän kykeni siihen luokkahyppyyn, jonka hän avoimesti myöntää tehneensä. Marin sanoo, että häntä on harmittanut hänen työhistoriansa ympärillä käyty väheksyvä keskustelu. Mielestäni tämä on tärkeä viesti lähettää meidän nuorille. Marin sanoo halunneensa myös luoda tilaa erilaisuudelle, erilaisille ihmisille. Osattomuuden päässä on jengiytymistä, rikollisia polkuja, syrjäytymistä. Juuri toiminta, ajatusten muuttaminen teoiksi merkitsee hänelle yhä politiikan selkäydinnestettä. Pitää käytännönläheisesti joustaa omista tavoitteista, eikä voi ajaa yksin omaa näkökulmaa asioihin. Hän ottaa armeliaisuuden esiin kuvaillessaan, miten vahvimmat hänen tuntemansa ihmiset ovat juuri niitä, jotka ovat kokeneet vastoinkäymisiä tai joiden lähtökohdat elämässä eivät ole olleet parhaat mahdolliset. Hän oli myyjä pienessä, toimintansa jo lopettaneessa vaateliikkeessä. . On ok olla keskeneräinen. Niinpä hän pitää tärkeänä sitä, että nuoria ja lapsia ei työnnetä yhteiskunnan laidoille, vaan päinvastoin varmistetaan, että kaikki voivat elää hyvää elämää osana yhteiskuntaa. Politiikka ei voi näyttää kovin houkuttelevalta, jos kerta toisensa jälkeen muistetaan tuoda esiin se, miten itsekkäitä ihmisiä kansanedustajat ovat. – Kyllä meidän yhteiskunnallinen keskustelummekin voisi muuttua demokratiaystävällisemmäksi, Marin huomauttaa ja jatkaa: – Kansanedustajan työtä kuvataan usein valtavan negatiivissävytteisesti, tyyliin, että hahaa, narautinpa edustajan esimerkiksi taksin käytöstä. Hän oli valtionkonttorilla harjoittelijana ja lopulta Tampereen kaupungin nuorisotoimessa, jossa alkoi ensi kertaa miettiä hallintotieteiden opiskelua. Minä olen minä, toimin tällä tavalla, hoidan työni vastuullisesti, mutta haluan säilyä itsenäni. Aiemmissa haastatteluissaan Marin on puhunut myös elämästään vähävaraisessa perheessä keskiluokkaisessa miljöössä. Joka tapauksessa se on varmaa, että politiikan huipulla armoa riittää vain nimeksi. Hän ei todellakaan tiennyt, mikä hänestä tulisi isona. 16 | A P U seen. Onko se lopulta pelkkää idealismia, jos vallan koneistot eivät pohjimmiltaan muutu. On soviteltava ja neuvoteltava ja yleensä ratkaisu löytyy keskivaiheilta. – En ole itsekään halunnut muuttua tai muuttaa itseäni sellaiseksi kuin jokin koneisto haluaisi minut nähdä. Vallitseva kerronta näyttää politiikan oman edun tavoitteluna. Työ on arvokasta sinänsä. E ntäpä se paljonpuhuttu pääministeri-instituution ravistelu. Tällaiset ihmiset ovat paitsi armeliaita ja antavat erehdyksille tilaa myös ymmärtävät, että vaikeistakin paikoista selvitään. Eriarvoisuus on jopa turvallisuusuhka. Hän sanoo, että olisi aikoinaan voinut valita myös vihreät tai vasemmistoliiton, mutta ei valinnut. – Pääministerin keskeinen tehtävähän on löytää valtioneuvoston johtajana ratkaisuja eri näkemysten välillä. Saat koettaa jotakin muuta. Marin uskoo myös vakaasti, ettei olisi ilman hyvinvointivaltiota siinä asemassa kuin nyt. Häntä pohdituttaa nykyinen suhtautuminen nuorten välivuosiin. Saat erehtyä. Hänelle itselleen ne eivät näytä olleen taakka eikä epäonnistuminen, vaan hän kertoo noiden vuosien olleen hyvin tärkeitä. Marin kurottuu eteenpäin ja katsoo rävähtämättä silmiin. Hän oli Amnestyssä ja apuna leipomossa. Ja kyllä moni nuori, varsinkin nainen, on tullut matkan varrella sanomaan, että hienoa, nyt meillekin on löytynyt tilaa. Sosialidemokraatit näet tekivät käytännön toimia omien arvojensa puolesta siinä mittakaavassa, joka tyydytti Marinia. On ihan ok, että nuorena on vähän eksynyt. Se on ihan ok
. Työ: Suomen pääministeri, kansanedustaja, SDP:n puheenjohtaja. . . Perhe: mies ja tytär.. . . A P U | 17 Sanna Marin . Asuu: Tampereella ja Helsingissä. Syntyi: 16. marraskuuta 1985 Helsingissä
18 | A P U
– Parija perheterapeutteja on aika paljon, lasten ja nuorten psykoterapeutteja vähän, sanoo emeritaprofessori Eila Laukkanen. teksti A N N A T O M M O L A kuvat A D O B E S T O C K Moni on ottanut yhteyttä pariin kymmeneen terapeuttiin, mutta aikoja ei vain ole. Miksi terapeutiksi kouluttautuminen maksaa jopa 60 000 euroa, vaikka ammattilaisista on huutava pula. Moni on jo ottanut yhteyttä ehkä jo pariinkymmeneen terapeuttiin, mutta aikoja ei vain ole. Monen vastaanottoa pitävän psykoterapeutin tavoin Laukkanen on itsekin kohdannut kriisin konkreettisesti: hänelle satelee joka viikko useita kyselyitä ihmisiltä, joilla on lähete Kelan tukemaan terapiaan. Laukkasen mukaan etenkin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiaa lapsille ja nuorille on jo vaikeaa toteuttaa, koska ei ole tekijöitä. Hän on selvittänyt koulutuksen ongelmia ja ratkaisuja sosiaalija terveysministeriölle. Psykoterapeuttiopinnot ovat maksullista täydennyskoulutusta, jota valtio ei rahoita. Valtava hintahaarukka vaikuttaa siihen, mihin terapeutiksi haluavan on taloudellisesti järkevää tai edes mahdollista suuntautua. A P U | 19 . Valtaosa siis maksaa koulutuksen omasta pussista. . Lasten ja nuorten psykodynaaminen psykoterapia Helsingin yliopistossa: yhteensä jo yli 61 000 euroa sisältäen teoriaopinnot, työnohjauksen ja peräti 250 tunnin koulutuspsykoterapian. Vain noin kolmasosalla työnantaja osallistuu kuluihin, usein osittain. Ei ihme, että terapeuteista on pulaa. Nykyinen koulutusmalli on yksi syy psykoterapian saatavuuskriisiin. V oimavarakeskeisen parija perheterapian opinnot Jyväskylän yliopistossa: hinta yhteensä vähän päälle 16 000 euroa, sisältää teoriaopetuksen, työnohjauksen ryhmässä ja ryhmäpsykoterapian. Psykoterapeutti on suojattu ammattinimike, jonka käyttöä valvotaan.. Mikä maksaa terapeuttien koulutuksessa. Traumapsykoterapeutin opinnot Oulussa: lähes 30 000 euroa, kun lasketaan mukaan silmänliiketerapiakoulutus, seminaarit ja oma yksilöterapia
N ykymallin taustalla oli hyvä tarkoitus: selventää systeemiä ja parantaa laatua. Se voi olla terapiasuuntauksesta riippuen hyvinkin tiivis. Syventävän tason voisi toteuttaa erikoistumiskoulutuksena. – Varmasti koskaan koulutus ei tule täysin ilmaiseksi. Toinen isompi rakenteellinen muutosvaihtoehto olisi kehittää koulutusta kaksivaiheiseksi. Asetus määritteli opinnot täydennyskoulutukseksi, jota yliopistot voivat järjestää muiden tehtävien ohella ja joka katetaan opintomaksuilla. Yliopistoissa ei siis pääsääntöisesti ole kouluttajan virkoja, vaan työ ostetaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta.. Kallista koulutusta on syytetty siitäkin, että terapeuteiksi valikoituu vain hyväosaisia, jolloin ammattikunnan moninaisuus kärsii. Jos jokin koulutus on hyvin vaativa ja kallis, siihen pystyy hakeutumaan vain harva. T uli myös ongelmia. Aiemmin ihmiset anoivat ammattioikeuksia Valviralta monenkirjavin paperein. 20 | A P U Suomen 8 763 psykoterapeutista runsas kolmannes oli yli 65-vuotiaita. Työuran alussa opintoihin on harvoin vielä varaa. – Perusrahoitus on suunnattu niihin yliopistojen tehtäviin, joista on säädetty yliopistolaissa. Sosiaalija terveysministeriön selvitys ehdottaa psykoterapeuttikoulutuksen aseman virallistamista yliopistoissa. Näin toteutetaan jo tällä hetkellä esimerkiksi erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden koulutus. Yliopistoissa on halukkuutta yhä jatkaa ja kehittää psykoterapeuttikoulutusta, ja yliopistot pitivät tärkeänä, että löytyisi tapa virallistaa koulutuksen asema – ja saada siihen myös rahaa. M ahdollinen ratkaisu olisi muuttaa psykoterapeuttiopinnot täydennyskoulutuksesta erikoistumiskoulutukseksi, joka ei ole liiketoimintaa vaan yliopistoja velvoittava tehtävä. Nykyisin verottaja Muutos paransikin koulutusten laatua ja selkeytti hakuprosesseja, Laukkanen arvioi. – Tietenkin toivoisi, että pätevyyden voisi saavuttaa jo nuorena, jotta ehtisi tehdä työtä pitkään, Laukkanen sanoo. Kansanedustajat päätyivät lausumaan, että lainsäädäntötyö on käynnistettävä ja hallituksen jatkettava vaihtoehtojen selvittämistä. Eduskunta käsitteli viime keväänä kansalaisaloitetta psykoterapeuttikoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi. Ongelma ei ole vain terapeuttien määrä, vaan myös se, mitä erikoisosaamista heillä on ja mihin he päätyvät töihin. – Nyt ohjautuvuus ei aina toimi siten, mikä olisi palvelujärjestelmän kannalta parasta, sosiaalineuvos Juha Luomala sosiaalija terveysministeriöstä sanoo. Opetusja kulttuuriministeriössä on selvä vastaus. Silloin sosiaalija terveysministeriö rahoittaisi opintoja ja pystyisi samalla ohjaamaan koulutusmääriä ja sisältöjä vastaamaan väestön tarpeisiin. – Ja siellä jos missä heitä tarvittaisiin, Laukkanen sanoo. Lisäksi psykoterapeuttien keski-ikä on korkea: vuoden 2022 alussa Suomen 8 763 psykoterapeutista runsas kolmannes oli yli 65-vuotiaita. Muutos keventäisi paitsi opiskelijan taloudellista taakkaa, myös mielenterveyspalvelujen kehittämistä kokonaisuutena. Julkiselle puolelle osaajia ei riitä. Vuonna 2012 säädetyllä asetuksella psykoterapeuttikoulutus siirtyi yliopistojen vastuulle, kun aikaisemmin koulutuksia järjestivät lukuisat eri suuntauksia edustavat yhdistykset ja yhteisöt. T oisinaan on kysytty, miksei psykoterapeuttikoulutus voisi sisältyä jo opetusja kulttuuriministeriön jakamaan yliopistojen perusrahoitukseen. Kymppitonneja maksavan, jopa nelivuotisen koulutuksen jälkeen useimmat päätyvät pitämään ammatinharjoittajina yksityistä vastaanottoa saadakseen omansa takaisin. Järjestämistä alkoivat Laukkasen mukaan sanella ”enemmän markkinavoimat kuin psykiatrian ja psykologian tarpeet”. Psykoterapeuttikoulutus tulkitsee psykoterapeuttikoulutuksen uuteen ammattinimikkeeseen johtavaksi eikä ammattitaitoa täydentäväksi, jolloin se olisi vähennyskelpoista. Eila Laukkanen huomauttaa, että joka tapauksessa jatkossakin itse maksettavaksi jäisi oma psykoterapia, joka opiskelijan on käytävä pätevöityäkseen. Psykologien ja psykiatrien lisäksi esimerkiksi sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän pohjatutkinnon suorittanut voi hakeutua koulutukseen, mutta alan palkoilla se on melkoinen haaste. Käytännössä psykoterapiaa tai muita pitkäkestoisia, moniammatillisen työryhmän toteuttamia psykososiaalisia hoitoja mielenterveysongelmiin ei julkisella puolella saa. Koulutusten hinta nousi, koska yliopistoille ei ohjattu niitä varten rahaa. Ensimmäisen tason terapiaosaaminen tulisi jo osana psykologin perustutkintoa, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Psykoterapeutti on suojattu ammattinimike, jonka käyttöä valvotaan. S osiaalija terveysministeriön tuore selvitys on vastaus pitkään tiedossa olleisiin ongelmiin. Aiheesta on käyty viime vuosina laajaa keskustelua. Käytännössä yliopistot ovat järjestäneet koulutusta pitkälti yhteistyössä samojen yhdistysten kanssa, jotka ennenkin kouluttivat terapeutteja. Laukkanen ehdottaakin samalla selvitystä siitä, voisiko maksut vähentää verotuksessa kuten ennen