45 7. 2024 5,90 € Suur MUKANA VUODEN 2025 UPEA SEINÄKALENTERI + 7 S I V U A R I S T I K O I TA APU TUTKI Tarvitsemme 45 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa VELJEKSET PALEFACE JA ATTE Natsien maalitaulu ja Everestin valloittaja ”KUKAAN MUU EI VOI YMMÄRTÄÄ” MUISTISAIRAIDEN OMAISHOITAJAT TOISTENSA TUKENA Poika, jota ei haluttu ATLANTIN YLITTÄNEELLÄ SOUTAJALLA OLI 14-VUOTIAANA JO KÖYSI KAULASSA JARI SAARIO PAL .VKO 2024 -46 17 7006 -24 45. 11
Mies, joka alkoi halata. Ja lukuisia muita pelottomia juttuja. Apu_360_205x280_toinen mies_TK_uusi.indd 1 Apu_360_205x280_toinen mies_TK_uusi.indd 1 29.2.2024 9.50 29.2.2024 9.50. LATAA SE Lataa Apu360-sovellus
Muistisairaiden puolisot saavat vertaistukea toisiltaan. 72 Kolumni. 69 Terveysvinkit. Colin Farrell. A P U | 3 Suur 01 _Vinjet t i 5 Pääkirjoitus. 13 Kolumni. 64 Valokeilassa. 107 Jatka lausetta. 102 Nitrodisko ja horoskooppi. 70 Apu-klinikka. Kenttämyyriä onkin kahta lajia. 45 menettivät molemmat vanhempansa. 8 Tuusniemellä halutaan suojella haapa. 48 Maakuntakirjeenvaihtaja. 14 Kansijuttu. Vantaalla kaivataan raastepöytää. 10 kysymystä työperäisestä maahanmuutosta. Karri ja Atte Miettinen. Katja Ståhl. 12 Valtava vesikriisi uhkaa maailmaa. 30 Reportaasi. Apua iskiakseen. Suomessa töissä: Vaishali Doshi, Intia. Romanikieltä yritetään pelastaa maakunnassa, jossa elää eniten suomalaisia romaneja. 101 Palvelukortti. 91 Radioviikko. 104 Lukijat ja sarjakuvat. Näitä asioita et tiennyt Atlantin yli soutaneesta Jari Saariosta. 68 Viikon resepti. 92 Ajanviete. 56 Luonto. 10 Miksi likinäköisyys yleistyy. Pippa Laukka. 74 Elokuvavinkit. Pussittomat pölynimurit. Helsingin Vuosaaressa kullataan historiallisia esineitä. KUVA TIMI KUOSMANEN. 52 Henkilö. 7 Ajastin. Pekka Sauri. 66 Kuluttajatesti. Kalle ja Jussi Chydenius S I S Ä LT Ö 30 KULTAAJAMESTARIN TYÖSSÄ ON JOTAKIN PALJON SUUREMPAAKIN KUIN LOISTO. 21 Apu tutki. 100 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. Kimmo Pohjonen.. 36 Yhteiskuva. KANNESSA JARI SAARIO. Lisäarvoa hoitajille. Ristikot ja krypto. 99 Sudokut ja Apu-visa. 60 Henkilökuva. 42 Omaishoitajien maa. 76 Televisio-ohjelmat. . Jani Sievinen ja Maria Nyqvist. 73 Tv-viikon ohjelmasuositukset. Kettukarkkijuustokakku
VILLE PERNA A päätoimittaja . Aiheita pitää käsitellä tuoreella ja yllättävällä tavalla. Pienen avaimenreiän pitäisi muuttua ovisilmäksi, joka näyttää koko käytävän. Sen muutoksen edistäminen on yksi Avun tehtävistä. Jutuissa sankarisoutaja soutaa, soutaa ja soutaa. a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma-pe 8-20, la 10-15 Aikakausmedia ry:n jäsen 90. Rehellistä, koskettavaa ja suoraviivaista. Juttu on rehellisen suoraviivainen. Kannessamme on Jari Saario, palomies, joka souti yli Atlantin ja takaisin. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Poliitikko ei meillä puhu vain politiikkaa, vaan me kerromme myös hänen elämästään politiikan ulkopuolella. Esimerkiksi Saarion lapsuus ja nuoruus olivat sanalla sanoen järkyttäviä. . avun tehtävä on kertoa meistä suomalaisista. Meillä on lukijoita kautta maan. Pelkästään Helsingin Sanomat teki viime vuonna Saarion soutamisesta 66 juttua. Elämänpiirimme vaihtelevat monin eri tavoin, mutta emme saarnaa ja moralisoi emmekä paasaa, mikä on oikein tai väärin. Tämä ei ole mielipide eikä kannanotto, vaan valtiovarainministeriön virkavastuulla tekemiin laskelmiin perustuva arvio. Henkilöhaastatteluissa Apu löytää näkökulmia, joita et löydä muualta. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. 4 | A P U Koko Suomen Apu A pu on koko Suomen media. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Otan viestikapulan vastaan innokkaana ja nöyränä. Millaista journalismia Avussa tehdään. Koska lähestymistapa on tuore ja yllättävä. a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu. Sellaisista palasista syntyy laadukas ja kiinnostava kokonaisuus, joka palkitsee lukijansa joka viikko. Apu on vastapainoa suomalaisen median isojen toimitusten keskittymiselle Helsinkiin. Suomessa olemme nyt tilanteessa, jossa liian moni katsoo maailmaa pienestä avaimenreiästä. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. On tärkeää, että kaikkien kriisien keskellä kerrotaan myös hyviä uutisia ja iloisia tarinoita. Miksi vielä yksi juttu lisää. Myös tavalliset suomalaiset pääsevät ääneen Avun sivuilla. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Jotta Suomen kestävyysvaje saataisiin kurottua umpeen, tarvitaan joka vuosi 45 000 uutta maahanmuuttajaa. Apu kertoo Saarion koskettavan elämäntarinan ennen soutamista. Esimerkiksi kattava kahdentoista maakuntakirjeenvaihtajan verkos to raportoi joka lehdessä paikan päältä, kuvin ja sanoin. Pääk ir joit us K U V A T IM I K U O S M A N EN VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Ville Pernaa SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen (matkailu) Selina Keränen (some) Johannes Kotkavirta Kati Lahtinen (audio) Laura Myllymäki Hanna Parhaniemi Milka Sauvala (terveys) Niklas Thesslund (feature) Milla Talja Jukka Väänänen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Kaisa Tihveräinen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy TOIMITUSJOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA PunaMusta Tampere MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy TILAUKSET lehtitilaukset. Samoin Avun toimituksen verkostot kattavat koko Suomen. Uuden Apu tutki -osion teemana on tässä lehdessä työperäinen maahanmuutto
Lähteet: Terveyskirjaston ja Pohjoismaisten terveystutkimusten mukaan vaihdevuodet alkavat suomalaisilla naisilla yleensä 45–55 vuoden iässä. Joulu voi olla erityisen stressaavaa aikaa, joten suosittelemme tukemaan kehosi luonnollista tasapainoa erityisesti vaihdevuosiikäisille naisille kehitetyn Menoflora-ravintolisän ainesosilla. Menofloran seuraavat lähetykset normaalihintaan 39,95 € kahden kuukauden välein. Kaikkiin toimituksiin lisätään toimituskulut 4,95 €. Ei sitoutumisaikaa. Tiesitkö, että Suomessa on noin 360 000 vaihdevuosi-ikäistä naista. Se sisältää myös salviaa, joka vahvistaa hiuksia, kun hiustenlähtö liittyy hormonaaliseen epätasapainoon sekä väsymystä vähentävää ja hormonitoimintaa tasapainottavaa B6-vitamiinia. Nyt vain 19,95 € 2 kuukauden annos + D-vitamiini kaupan päälle (arvo 7,95 €) -50% + D-vitamiini kaupan päälle Laita hormonitasapaino toivomuslistasi kärkeen Anna hormoneillesi lisätukea kiireisen joulun aikana. Hemmottele itseäsi tänä jouluna Menoflora sisältää puna-apilaa, jota on perinteisesti käytetty lievittämään vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja ja levottomuutta. Skannaa QR-koodi puhelimellasi ja tilaa verkossa Soita ja tilaa 09-615 00 516 (pvm/mpm) Toivotamme sinulle hyvää joulua Wellvita · Hirsalantie 11 · 02420 Jorvas Säästä 50% ensimmäisestä toimituksestasi Tilaa Menoflora kestotilauksena hintaan 19,95 € + D-vitamiini kaupan päälle (arvo 7,95 €). Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yhteensä 357 000 vaihdevuosi-ikäistä naista. Jos sinä olet yksi heistä, haluaisimme auttaa sinua
K uv a: S aa ra M an sik ka m äk i / S P R Testamentilla takaat avun tulevillekin sukupolville. Ota yhteyttä: puh. Saat meiltä suosituksia asianajajista, jotka auttavat sinua veloituksetta. 020 701 2192, lahjoitukset@punainenristi.fi punainenristi.fi/testamentti HYVÄ PÄÄTÖS Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma.. Tilaa testamenttiesite
Seuraavana vuonna yhtiö tarjosi Doshille ja hänen Yhdysvalloissa työskennelleelle puolisolleen kahden vuoden sopimusta Suomessa. Äiti halusi, että tytär tähtää kilpailulliselle, naiselle epätyypilliselle alalle aivan kuten veljensäkin. – Minä ja mieheni rakastuimme suomalaiseen työkulttuuriin. A P U | 7 V aishali Doshi, 43, ei saanut perinteistä intialaista kasvatusta. Suomessa pomopestiinkin on ollut mahdollista yhdistää mielekäs vapaaajan vietto. Doshi yleni Capgeminillä ja sen jälkeen Accenturella. . MARIK A LEH TO . – Oli hyvä, että vanhempani kannustivat tekniikan pariin. Doshi valmistui Mumbain yliopistosta tekniikan kandidaatiksi pääaineenaan elektroniikka. Kun hän teki samaa Suomessa, kaksi esihenkilöä kertoi, ettei sellaista odoteta työntekijöiltä. Vuonna 2006 hän asui Suomessa puoli vuotta. Intian äärimmäisen kilpailluilla työmarkkinoilla Doshi lähetteli sähköposteja yötä myöten. Vaihtoehtona oli opiskella lääkäriksi tai insinööriksi. Doshi valitsi jälkimmäisen. Omille tyttärilleen hän ei ole koskaan ostanut nukkeja. Siellä Doshi päätyi nopeasti työskentelemään konsulttina it-palvelujaan Intiaan ulkoistaneille suomalaisyhtiöille kuten Outokummulle. 1990-luvun Intiassa naiset opiskelivat yliopistoissa yleensä taidetta tai kasvatusta, Doshi muistelee. Ammatti: asiakasja myyntijohtajana intialaislähtöisen globaalin teknologiayrityksen HCLTechin Suomenyksikössä. Syntynyt: vuonna 1980 Mumbaissa, Intiassa, muutti Suomeen vakituisesti vuonna 2007, asuu miehensä ja 8ja 11-vuotiaiden tytärtensä kanssa Espoossa. Täällä voi kertoa oman mielipiteensä ja myös kieltäytyä, Doshi kehuu. . Maisteriopinnot jäivät, kun hän sai ensimmäisen oikean työpaikkansa ranskalaisesta teknologiayhtiöstä Capgeministä vuonna 2005. A J A S T I N VAISHALI DOSHI K U V A E S S I LY Y T IK Ä IN EN Suomessa töissä ”Rakastuin Suomen työkulttuuriin” Intialaistytöstä haluttiin insinööri, ja nyt hän on täällä johtajana.. Kolmen headhunterin soitettua samana päivänä hän meni vuonna 2021 intialaislähtöiseen teknologiayritykseen HCLTechiin asiakasja myyntijohtajaksi. – On ok, jos he saavat niitä muilta, mutta itse en odota heiltä stereotyyppisiä valintoja. Doshi tekee paljon vapaaehtoistyötä. – Suomessa on myös vähemmän hierarkiaa ja enemmän läpinäkyvyyttä. Hän edistää eri vastuutehtävissä muun muassa Intian ja Suomen välisiä suhteita, intialaisten naisten kotiutumista ja tyttöjen teknologiaopintoja
Toivottavasti haapa rauhoitetaan, sillä enttejä ei kannata häiritä, saati suututtaa. Kielikaltio on julkaissut meikkisanastoa pohjoissaameksi ja jonkin verran myös luulajansaameksi ja inarinsaameksi. Nyt pystyvät Saamenmaan meikkiharrastajat tekemään meikkausvideoita sujuvasti äidinkielellään. 8 | A P U . Mikähän mahtaa olla ramasguolgabasttat. Pelastajat kurvasivat hätiin, mutta totesivat, että aitauksessa oli koiria, joten tilanteen selvittely jätettiin paikalle hälytetylle kiinteistön omistajalle. . Yksittäinen puukin voidaan näet suojella luonnonmuistomerkkinä. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Entin asialla Tuusniemi. Lähde: Keskilaakso Meikki saameksi Inari. R. Sen sijaan Helsingissä ei ole ollut Rossoa pariin vuoteen, eikä näin ollen raastepöytääkään, josta voisi aloitella. Pelastuslaitos onki tikan ulos ja tukki seinässä olevan reiän levyllä. Perheen lapsenlapset kutsuvat haapaa Entiksi J. Jos odotti kieli pitkällä päästäkseen aloittelemaan raastepöydästä, joutuu pettymään: Kyseessä on Rosso Pizza, se myy vain pitsoja. Tuusniemeläinen perhe esittää luonnonmuistomerkiksi omistamillaan mailla kasvavaa yli 33 metristä haapaa, jonka ympärysmitta tyven kohdalla on reilut 350 senttiä. Lähde: Länsiväylä Lammas nurin Loimaa. . Omakotitalon vintin seinän sisältä löytyi nimittäin käpytikka, jota talon asukas ei saanut omatoimisesti poistettua. Sokos Hotel Vantaan yhteyteen avautuu Rosso. Lähde: Yle 1 2 5 3 4 K U V A T: 1, 3, 5) A D O B E S T O C K. Lähde: Loimaa Lehti Tikka kävi taloksi Elimäki. Lampaan kaatuminen selälleen jäi nyt enigmaattiseksi arvoitukseksi – olisiko suurella yleisöllä syytä tietää, mitä Loimaalla oikein tapahtuu. . R. No sehän on ripsentaivutin pohjoissaameksi. Suomeksikin tarvittaisiin ehkä pari sanaa näiden Antipodes Reincarnation Pure Facial Exfoliatorien tilalle. Ei siis legendaarista raastepöytää! Vantaan lisäksi Rosso löytyy yhä Espoosta. Tikka ei enää pääse samasta kolosta sisään, vaan joutunee naputtelemaan asuintilansa itse. . . Lammas kaatui selälleen Tampereentiellä sijaitsevassa aitauksessa, kertoi tarkkasilmäinen ohikulkija pelastuslaitokselle. Tolkienin puuolentojen mukaan. Lähde: Yle Raastepöydän ikävä Vantaa. Kot imaan kat saus Entti-haapa ja raastepöytä Entti-haapa halutaan suojella Tuusniemellä. Vantaalla ja Helsingissä kaivataan raastepöytää. Tikka oli ilmeisesti päättänyt hiukan oikaista rakentaessaan pesäkoloa Raussilantiellä
Toivoin, että saisin jälleen kauniit ja kiiltävät hiukset”, Ewa, 60 v., kertoo. Ewalla on syytä hymyyn, sillä hänen hiuksensa ovat nykyään upeat ja elinvoimaiset. Tiesitkö, että omena on myös hiustesi ystävä. • 87 % testiin osallistuneista koki hiustensa olevan kauniimmat hiusravinteen käytön jälkeen. ”Minun ei tarvinnut enää tuhlata aikaa ja rahaa tehottomiin tuotteisiin. Silti monet naiset häpeävät ohenevia hiuksiaan ja vaikenevat ongelmastaan. Tutkimuksissa1 on selvinnyt, että jopa: • 58 % tuntee olonsa vaivautuneeksi hiusten takia. – Kiiltoa omenasiiderietikalla – Pehmeyttä kookoksella – Tuuheutta riisiproteiinista KASVIUUTEPOHJAISTA HIUSTENHOITOA Hiusten kuntoon vaikuttaa moni asia – elintavat, perimä, ikä ja ulkoinen kuormitus. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut, sillä Ewa kärsi pitkään hiustenlähdöstä. ”Sain vihdoin ihanat hiukseni takaisin” MAINOS TILAUKSET JA TIEDUSTELUT: New Nordic, puh. 09 854 0742 , www.newnordic.fi Jälleenmyyjät: Life, Terveystieto, AITO hyvänolon kauppa, BioPro, Natural, Sokos ja Emotion sekä muut hyvinvarustetut terveyskaupat. Kliinisesti testattua ja todistettua tehoa – Hair Volume toimii! • Testitulokset2 osoittivat, että hiukset kasvavat tiheämmin ja paksumpina jo kahden kuukauden käytön jälkeen. Parhaan tuloksen saat kun nautit 1 tabletin päivässä vähintään 2 kk ajan. Sano hyvästi oheneville hiuksille Hair Volumen sisältämä biotiini ja sinkki tukevat normaalia hiustenkasvua sekä ihon ja kynsien hyvinvointia. Kliiniset testit todistavat, että Hair Volume todellakin toimii. OTA AVUKSESI TUTKITUN TESTIVOITTAJAN TEHO ” Hiukseni olivat latteat ja kärsin hiustenlähdöstä todella paljon. Nyt myös erityisversio vaihdevuodet ohittaneille naisille! UU TU US. • 67 % testiin osallistuneista kertoi hiustensa tuntuvan vahvemmilta hiusravinteen käytön jälkeen. Kansainvälisesti palkittu ja arvostettu Hair Volume on ainoa hiusvitamiini, joka sisältää omenauutetta. Näin ravitset hiuksiasi sekä sisäisesti että ulkoisesti. Lisäksi tabletit sisältävät muita kasviuutteita ja hiusten tarvitsemia tärkeitä ravintoaineita, kuten aminohappoja, biotiiniä ja pantoteenihappoa. Suun kautta nautittuna, tabletin ravinteet kulkevat suoraan hiuspohjaan ja hiustuppeen, josta hius kasvaa. • 40 % kertoi itsetuntonsa alentuneen hiusten takia. • 45 % häpeää hiuksiaan. Moni kärsii hiustenlähdöstä Hiustenlähtö on yleinen vaiva myös naisilla. Hän kokeili monia tuotteita, kunnes tutustui kliinisesti testattuun Hair Volumeen. 1) Philip Kingsleyn tekemä tutkimus 2015, kyselytutkimus, 2000 osallistujaa. Parhaan tuloksen saat, kun käytät Hair Volume -hiustenhoitosarjan tuotteita yhdessä Hair Volume -tablettien kanssa. Tiedustele tuotetta myös apteekistasi. Kliinisesti testattu ja todistetusti tehokas Hair Volume ™ -ravintolisä voi palauttaa hiustesi elinvoiman. Omenan monipuoliset terveysvaikutukset osana ravintoa on tunnettu jo pitkään. Hair Volume -tabletteja voi käyttää myös tulosta ylläpitävänä hoitona. Aion jatkaa Hair Volumen käyttöä, koska se toimii näin hyvin”, tyytyväinen Ewa toteaa. 2) Kliininen tutkimus 2018 Hair Volume -hiusravinne, Pariisi, 60 osallistujaa
Vaikutus lasien käytön vähenemiseen on vain kuuden prosentin tienoilla. Siten osa voi lopettaa lasien käytön ainakin joksikin aikaa. Tosin tutkimuksen virhemarginaalit olivat huomattavan suuria. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Sen sijaan siitä on, että mitä enemmän ihminen viettää aikaa ulko na, sitä vähemmän hän likinäköistyy. Silloin silmän mykiö alkaa jäykistyä. Mykiö vastaa kameran linssiä. Yksi selvä syy on väestön keski-iän nousu. Suomessa lasten ja nuorten silmälasit ovat yleistyneet selvästi. S ilmälasien käyttö todennäköisesti yleistyy edelleen. Niissä potilaalle voidaan asentaa monitehomykiö, jonka ansiosta laseja ei välttämättä tarvitse enää käyttää lainkaan. Toisaalta osa ihmisistä käy nykyään operaatiossa, jossa silmän taittovirhe korjataan kirurgisesti. Niitä pitää katsoa läheltä, ja se rasittaa näköjärjestelmää. Tutkimuksen mukaan vuonna 2000 lähes neljäsosa maailman väestöstä oli likinäköisiä. Lisäksi lasien käyttöä vähentävät osaltaan kaihileikkaukset. P anu Tastin mukaan myopian ja päätelaitteiden käytön yhteydestä ei ole tutkimusnäyttöä. Vaikka Suomessa nuorten silmälasien käyttö on yleistynyt, hiljattain varusmiehille tehdyssä tutkimuksessa ei löydetty selvää näyttöä likinäköisyyden yleistymisestä. Laita sähköpostia osoitteeseen sammeli. Se rasittaa silmiä enemmän ja vaatii jatkuvasti toimivaa ja tarkkaa näkökykyä. TA N JA P EL LI K K A. A inakin kaksi kolmesta suomalaisesta käyttää joskus silmälaseja, jatkuvasti jopa yli puolet kansalaisista, naiset miehiä useammin. Vuonna 2020 heitä oli kolmannes ihmisistä, ja ennusteen mukaan vuonna 2050 jo puolet, vajaat 4,8 miljardia. Ikänäön voi huomata siitä, että käsi väsyy, kun kirjaa tai puhelinta pitelee mahdollisimman kaukana. Lisäksi nykyään ollaan sisällä enemmän kuin ennen, jolloin silmä ei harjaannu entiseen tapaan kauas tarkentamiseen. 10 | A P U Jännän äärellä Miksi likinäköisyys yleistyy – ja onko pian koko ihmiskunnalla lukulasit nenällään. Likinäköisyyden on arveltu yleistyvän, koska lapset ja nuoret käyttävät paljon puhelimia ja muita sähköisiä laitteita. MIK Ä A SK ARRUT TA A. Silloin ei näe tarkasti kauas. Syyksi on arveltu sitä, ettei armeijassa vielä ollut tutkimusaikana lapsesta saakka digiympäristössä rypeneitä diginatiiveja. Ikänäön voi korjata lukulaseilla eli pluslaseilla. Yhdysvaltalaistilastojen perusteella esimerkiksi rakennusja tuotantotyötä tekevillä on selvästi vähemmän tarvetta laseille kuin toimistotyön tekijöillä. Sitä ilmenee yleensä lapsuuden ja nuoruuden taitosvuosina. Myopiassa silmä on liian pitkä taittokykyynsä verrattuna – silmään tuleva valo siis taittuu liikaa. Optista ja silmäterveysalaa edustavan järjestön toimitusjohtaja Panu Tast kertoo, että silmälaseja käyttävien ihmisten osuus kansalaisista on pysynyt karkeasti ottaen samana niiden parinkymmenen vuoden aikana, jolloin asiaa on seurattu. Suunnilleen neljäkymppisenä tai hieman myöhemmin iskee ikänäkö. Tast huomauttaa, että näön pienetkin heikkoudet tulevat nykyään entistä helpommin esille vaikkapa koulussa, kun lapset ja nuoret katsovat paperille painetun tekstin ja kuvan sijasta sijasta digilaitteiden näyttöjä. heikkinen@a-lehdet.fi ja yritämme auttaa. SAMMELI HEIKKINEN Mihin jännään kysymykseen tarvitset vastauksen. Toinen syy silmälasitarpeen yleistymiselle on likinäköisyys eli myopia. Jäykistymisen vuoksi näköä on hankala tarkentaa lähelle. Myopia voidaan korjata miinuslaseilla.
Vesipula syö myös taloutta. Samoin veden jakelussa, sillä noin 40 prosenttia kaupunkivesistä häviää muun muassa vanhojen putkien vuodoissa. Tänäänkin yli tuhat lasta kuolee likaisen veden ja huonon sanitaation vuoksi. MARJUKK A PUOL AKK A Tänäänkin yli tuhat lasta kuolee likaisen veden vuoksi. Selvitys painottaa, että köyhän maaseudun ja syrjäkylien asukkaille tulisi taata pääsy puhtaan veden äärelle. Myös jätevesien kierrätyksessä ja veden kiertotalouden kehittämisessä on paljon petrattavaa. Niin kertoo Global Commission on the Economics of Waterin (GCEW) tuore selvitys, jonka tekemiseen osallistui lukuisia tutkijoita ja taloustieteilijöitä. Selvityksen mukaan tilanteen parantamiseksi on monta keinoa, esimerkiksi maanviljelyn vedenkäytön tehostaminen, siirtyminen kasvipohjaiseen ruokavalioon sekä investointi maankäytön hallintaan ja luonnonsuojeluun. Lisäksi on varmistettava, että uusiutuvan energian, puolijohteiden ja tekoälyn kasvava käyttö ei pahenna globaalia vesistressiä. Veden kiertokulku on pahasti epätasapainossa. Ilmastonmuutoksen lisäksi syynä on ylikulutus, holtiton maankäyttö ja vesivarojen huono hallinnointi. – Maailmanlaajuinen vesikriisi on tragedia, mutta se on myös mahdollisuus muuttaa vesitaloutta – ja aloittaa arvostamalla vettä oikein, jotta sen niukkuus ja monet hyödyt tunnustetaan, sanoo Maailman kauppajärjestön pääjohtaja ja GCEW:n varapuheenjohtaja Ngozi Okonjo-Iweala. Jos mitään ei tehdä, yli puolet maailman ruuantuotannosta on vaarassa romahtaa 25 vuodessa. Se vaarantaa maailman ruuantuotantoa merkittävästi. L ähes kolme miljardia ihmistä ja yli puolet maailman ruuantuotannosta on alueilla, joita uhkaa kuivuus. . Vesikriisin ratkaisemiseksi tarvitaan uutta veden taloustiedettä, jonka ensimmäinen askel on tunnistaa vesi ja sen kiertokulku globaalina yhteisenä hyödykkeenä. A D O B E S T O C K. Pahimmassa tapauksessa se laskee bruttokansantuotetta keskimäärin kahdeksan prosenttia vuoteen 2050 mennessä, köyhimmissä maissa jopa 15 prosenttia. Veden kiertokulku on pahasti epätasapainossa. Tarvitaan myös asianmukaista veden hinnoittelua ja maataloustukien uudelleentarkastelua. 12 | A P U . T iede Valtava vesikriisi uhkaa maailmaa Yli puolet maapallon ruuantuotannosta voi pian romahtaa vesipulan takia
Kun yksityisiä pääomia ei ole ollut riittävästi tarjolla, yhteiskunta on tullut apuun. Pysähtymisen keskeinen syy on työn tuottavuuden hidas kasvu. . Luin juuri työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron uuden kirjan Miksi Suomi pysähtyi. PEKKA SAURI ON FILOSOFIAN TOHTORI. Erityisen riskialtista on odottaa seuraavaa isoa teknologista innovaatiota, joka Nokian matkapuhelinliiketoiminnan lailla kiskaisisi Suomen kasvuun. Valtio omistaa esimerkiksi Nesteestä 44 prosenttia ja Fortumista 51. Työlle toivotan kaikkea onnea ja menestystä. Se taas näyttää johtuvan suurelta osin talouden rakennemuutoksesta alkutuotannosta ja perinteistä teollisuudesta palveluihin. Suosittelen Suomen tulevaisuudesta kiinnostuneelle. Saman toistuminen Suomessa on hyvin epätodennäköistä.” Pienen kansakunnan selviytyminen rajattomassa maailmassa riippuu olennaisesti osaamisesta, yritteliäisyydestä, ennakkoluulottomuudesta ja ideoinnista. Murron aika Murron kirja on ”Onko maallamme malttia vaurastua, versio 2.0”. A P U | 13 . Suosittelen sitä Suomen tulevaisuudesta kiinnostuneelle. K U V A T IM O P Y Y K K Ö. Ongelma On nimittäin siinä, että teknologisen kehityksen mahdollistama tuottavuuden kasvu ei toteudu ihmistyövoimaan perustuvilla palvelualoilla. Suurin työllistävä toimiala on terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, joilla työllisten määrä kasvoi vuosina 2017–2022 noin 80 000 hengellä. Helppoa ratkaisua ei ole. Murto nostaa esiin toisenkin kasvua hidastavan ongelman: valtion hallitsevan osuuden suurten pörssiyhtiöiden omistajana. Murron kirja on ”Onko maallamme malttia vaurastua, versio 2.0”. Kolumni O n jo käynyt hokemaksi, että Suomen elintason nousu pysähtyi kauan sitten. Tämän päivän lukiolaiset ja ammattikoululaiset eivät ole elintason kasvua elinaikanaan nähneet. Bruttokansantuote henkeä kohden on samalla tasolla kuin vuonna 2007. Jokainen näkee, että suuntaus on kansantalouden kannalta niin sanotusti haastava. Samalla teollisuuden työntekijöiden määrä laski 90 000 hengellä. Kirja on johdatus Suomen talousja elinkeinohistoriaan ja pysähtyneisyyden aikakauteen. Hankkeen tavoitteena on ”löytää laajasti uusia keinoja kasvun vauhdittamiseksi”. Murron mukaan palvelualojen tuottavuudessa on paljon parantamisen mahdollisuuksia, mutta ne eivät liity niinkään teknologiaan kuin työn organisointiin ja johtamiseen. Niitä voidaan tukea ja parantaa koulutuksella. ”Yksinkertaista ratkaisevaa lääkettä on turha etsiä. Elintasomme ei ole kasvanut seitsemääntoista vuoteen, mikä on varsin pitkä aika. . Murron vetämän kasvutyöryhmän määräaika on ensi vuoden helmikuun loppu. Murron näkemyksillä on erityistä kiinnostavuutta siksi, että tasavallan hallitus nimitti hänet Kasvuriihi-hankkeen valmisteluryhmän puheenjohtajaksi. Tämä varmaankin kiinnostaa talousongelmien kanssa kamppailevien hyvinvointialueiden johtajia. Tarvitaan myös yhteiskunnallista ilmapiiriä, jossa ihmiset uskovat tulevaisuuteen ja uskaltavat ottaa riskejä suojautumisen ja sisäänpäin käpertymisen sijasta. ”Käytännössä valtio on ollut konservatiivinen omistaja, joka ei ole onnistunut tukemaan yrityskannan uudistumista”, Murto kiteyttää
Lue tämä juttu, niin tiedät sen, mitä et ennen tiennyt. Luulitko tietäväsi Atlantin yli soutaneesta, superjulkkikseksi nousseesta Jari Saariosta tarpeeksi – tai jopa liikaa. teksti V IL L E H A R T IK A IN EN kuvat T IMI K U O SM A N EN Atlantin ylittäjän RANKKA MENNEISYYS 14 | A P U
Hän vakuuttaa, ettei tavoite ollut tulla julkkikseksi, ja väittää, ettei ole lukenut yhtään itsestään kirjoitettua lehtijuttua. Soutumatka teki Jari Saariosta Suomen seuratuimpia henkilöitä. . A P U | 15.
Ihan joka päivä. Saario sanoo, että hänelle tärkeämpää on pysyä uskollisena omille arvoilleen. Saario muistelee vajaan vuoden takaista kohtaamistaan Alexander Stubbin kanssa. N yt tilanne on toinen. Moni on tullut kertomaan lähteneensä opiskelemaan tai perustaneensa yrityksen Saarion esimerkin rohkaisemana. Hän sanoo, ettei halua toimia minään yleisenä mainosalustana ja lähtevänsä mukaan ainoastaan sellaisiin hankkeisiin, joiden takana pystyy sataprosenttisesti seisomaan. Kysymys tuntuu olevan kiusallinen. Hänen somekanavillaan on yli 220 000 tilaajaa. Hän tietää, miltä sekin tuntuu, kun palautetta tulee nyrkin välityksellä ja kun köysi on jo viritettynä kaulalle. Saario taisteli keskellä valtamerta jatkuvaa univajetta, aliravitsemusta, hypotermiaa ja armottomia luonnonvoimia vastaan. Se on välttämättömyys moneen asiaan, mutta jos mennään raha edellä, niin tehdään paljon vääriä asioita. Lisäksi kaikki, mikä saattoi mennä pieleen, meni pieleen. – Justiinsa yksi kaveri sanoi, ettei sulla varmaan ole ihan kaikki muumit laaksossa. Tasavallan presidentin huomionosoitus oli viimeinen sinetti, että Saariosta oli tullut moderni suomalainen sankari. Kun Saario palasi Suomeen lokakuussa 2023, hänelle järjestettiin juhla Helsingin Kauppatorilla ja hän sai kutsun Linnan juhliin. Kerran Saario joutui soutamaan kolme päivää putkeen yhden väärän kurssivalinnan vuoksi. Saario on tehnyt soutu-urakallaan itsestään houkuttelevan henkilöbrändin, jonka kanssa moni yritys tekisi mielellään yhteistyötä. Saario väittää, ettei hän ole lukenut ainoatakaan itsestään kirjoitettua lehtijuttua, sillä pelkää alkavansa analysoida sanomisiaan liikaa. – Olin vain, että hitsit, Alexander, tietääkö se mut. R eilu vuosi sitten moni ei ollut vielä kuullutkaan Jari Saariosta. Sellaisista sanoista Saario sanoo olevansa mielissään. Ne näyttivät kuin vuorilta, Saario muistelee. Että hän tarjoaa tässä sulle niin huomattavaa summaa, että ei tällaisesta voi kukaan kieltäytyä. Edes nukkumiseen ei ollut varaa. Saario vakuuttaa, ettei hänen tavoitteenaan ollut missään vaiheessa tulla julkkikseksi. Näkeekö hän itsensä sellaisena. Lattia alkoi täyttyä verestä. – Ihan täydellinen soutukeli, ehkä kahdeksan metriä sekunnissa, Saario arvioi airojen takaa. – Joskus joku on tullut kaupassa sanomaan, että fanittaa mua. Lisäksi rahoituksen haaliminen osoittautui haastavaksi. Ei hän sellaiseksi osaa itseään edelleenkään mieltää. Mutta sellainen periaatteen mies hän on. Kun hän ylitti Rannoch R10 -veneellään Atlantin edestakaisin, nousivat tuulilukemat parhaimmillaan nelinkertaisiksi ja vastassa oli kolmetoistametrisiä aaltoja. Mitään halpaa lystiä Atlantin ylittäminen ei totta vie ole. – On mulla soutamista ikävä. Se pilaa mun mielestäni ystävyyssuhteita. Tai sanomaan, että on ollut elämässä raskain vuosi ja kokenut hirveitä asioita, mutta Saarion taistelun seuraaminen on antanut voimia. Saario arvioi menettäneensä pelkästään viimeisen kahden kuukauden aikana 80 000 euroa mainostuloja. Siitäkin tulee tunne, että apua! Siitä hän on tietysti hyvillään, jos on onnistunut kannustamaan ihmisiä heidän omissa tavoitteissaan. S outumatka teki Saariosta yhden Suomen seuratuimmista julkisuudenhenkilöistä. Samasta syystä hän ei halua tarkistaa tätäkään haastattelua. 16 | A P U L auttasaarenselällä käy vinha puhuri. Saario kertoo kuunnelleensa hehkutusta silmät ymmyrkäisinä. K aiken mediahälyn keskellä on jäänyt hieman pimentoon, miksi Saario oikeastaan haluaa soutaa. Veneen lisäksi matkaan kuului paljon muita kustannuksia, kuten ruoat ja elektroniikka, ja matkan kokonaishinta nousi yli 200 000 euroon. On lokakuun puoliväli, ja olemme valtakunnansoutaja Jari Saarion kanssa souturetkellä Helsingin edustalla olevaan Pihlajasaareen. Välillä huolenaiheena oli virtsatieinfektio ja venettä piirittäneet hait, välillä reistaileva tekniikka ja kuukausia kestäneen fyysisen kuormituksen aiheuttamat psykoottiset oireet. – Mä inhoan rahaa. Nyt tuntemattomat ihmiset pysäyttävät hänet päivittäin ja pyytävät kaverikuviin. Enkä mä todellakaan ole mikään liikemies. Tähän Saario ei kuitenkaan suostu. Miksi lähteä tavoittelemaan mah. Saario kuvitteli tappaneensa isänsä. – Katsoit vain ylöspäin, että jumalauta, sieltä se vyöryy. Soutuvene keikkuu holtittomasti aallokossa ja pärskeet lyövät laidan yli. Saarion edesottamuksista on kirjoitettu satoja lehtijuttuja ja hänet on nähty useissa Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kaltaisissa viihdeohjelmissa. Saario sanoo, että hänen on vaikea nähdä itseään esikuvana, sankaruudesta puhumattakaan. Saarion mukaan ainoa syy soutumatkan julkisuudelle oli, että hän tarvitsi matkakassaansa sponsorirahaa. Muutoin hän olisi kuollut. Mutta kyllä se kaikki oli silti vaivan arvoista, Saario sanoo ja naurahtaa. Tuleva tasavallan presidentti oli tullut innoissaan kiittelemään ja kehumaan huikeasta matkasta. Tuntuuhan sellainen absurdilta
A P U | 17 S outajatarinoita kuunnellessa on miltei mahdotonta uskoa, millaisessa maanpäällisessä helvetissä Jari Saario joutui lapsuutensa elämään. Isä kuoli joitakin vuosia myöhemmin juotuaan itsensä hengiltä. Saariota kiehtoi matkan fyysinen haastavuus. Se sai väkisinkin pohtimaan omaa kapasiteettia. Saario tunsi yhä vahvemmin, ettei hänen elämällään ollut enää mitään merkitystä. Alaasteen viimeisinä vuosina hän joi käytännössä joka viikonloppu, ja oli kesälomilla lähes päivittäin humalassa. Jo lapsena hän haaveili tekevänsä isona jotain äärimmäistä ja haaveili liittyvänsä aikuisena Ranskan muukalaislegioonaan. Saario sanoo hakeneensa oman sietokykynsä rajoja koko elämänsä ajan. Hän arvelee, että Atlantin ylittämällä hän halusi todistaa itselleen, että hänestä on johonkin. Hän ei muista koskaan tunteneensa uupumusta. Vastausta tähän kysymykseen haetaan myös Saarion juuri ilmestyneessä, toimittaja Annika Hytösen kirjoittamassa elämäkerrassa Soutaja . Jarille äiti sanoi joskus humalapäissään, ettei tämän olisi pitänyt koskaan syntyä. Hän halusi tehdä jotain, mitä yksikään toinen suomalainen ei ole ennen tehnyt ja saavuttaa jotain ”isoa ja hullua”. Vuodet kuluivat. Missä hänen rajansa menevät. Saario hyppää kevyesti veneestä. Moni ystävä on valitellut Saariolle arjen kuormittavuutta. Hetken aikaa Saario kuvitteli tappaneensa isänsä. dottomia, asettaa itsensä epäinhimillisiin olosuhteisiin sekä ilmeiseen hengenvaaraan. Neljännellä luokalla Saario alkoi itsekin juoda. . Saarion isä oli juoppohullu, väkivaltainen alkoholisti, jonka raivokohtauksia perhe sai pelätä päivittäin. Elämäkerrassaan Saario muistelee erästä perjantaiiltaa, jonka päätteeksi hän löi isäänsä vasaralla takaraivoon suojellakseen äitiään. Eikä äiti ollut yhtään sen parempi. Yleensä silmittömän väkivallan kohde oli perheen äiti. Isä lyyhistyi maassa maanneen äidin päälle. Kysyn, väsyttääkö häntä lainkaan. 14-vuotias Jari löysi isän asunnon lattialta elottomana oksennuslammikosta. Saario tunsi pääsevänsä pahaa oloaan ja häpeäänsä hetkeksi pakoon. Saario työskenteli vielä muutama vuosi sitten samanaikaisesti kolmessa ammatissa: pelastussukeltajana ja palomiehenä Espoon palolaitoksella, muuttomiehenä sekä portsarin hommissa. Saario naurahtaa. Lattia alkoi täyttyä verestä. Hän sanoo aina ihmetelleensä asiaa. . Sellaisena hän alkoi itsekin nähdä itsensä. Vajaan tunnin soutu-urakan jälkeen rantaudumme Pihlajasaareen. Helpotuksen tunne oli valtava olutpullon sihahtaessa tai viinapullon korkin rusahtaessa auki. Teini Jari Saario kertoo kantaneensa valtavaa häpeän taakkaa. Saario oli vanhemmilleen pelkkä ylimääräinen vaiva. – Enhän mä väsy oikeastaan mistään.. Mutta ei hän tappanut. Eikä vastaus ole suinkaan yksiselitteinen
Hän toivoo, että hänen kirjansa toimisi kannustavana esimerkkinä muille vaikeissa oloissa eläville – niin nuorille kuin vanhoillekin. – Jotain tunteita sieltä on hakenut. Miksei hän keskittyisi sellaiseen, mikä tekee elämästä mielekästä. Eikä anna periksi. Marraskuussa 2025 Saarion on tarkoitus lähteä soutamaan Etelä-Amerikan Chilestä Etelä-Afrikan Hyväntoivonniemelle. Hän halusi päästää irti kaikesta. S aario kertoo kantaneensa aikuisikään saakka valtavaa häpeän taakkaa. Lavalle nouseminen tuntuu hänestä edelleen pelottavammalta kuin valtameren tyrskyt. Saario hymyilee ja vastaa, että ei välttämättä mitään, mutta toisaalta, mitä järkeä missään on loppujen lopuksi. Soutumatkan pituus tulee olemaan miltei 10 000 kilometriä, lähes saman verran, minkä hän souti Atlantilla edestakaisin. Etsinyt jotain, mikä saa adrenaliinin virtaamaan. Saario sanoo olevansa ujo ja jännittävänsä esiintymistä. Hän oli pannut asian merkille järjestyksenvalvojan työssään. . Olen vastannut, että kumpi sitten on pahempaa, pelätä kuolemaa vai se, että tuntee olevansa kuollut, vaikka on hengissä. – Jos keikkaa tulee jatkossa hyvin, niin sillä ansaitsee paremmin kuin palomiehenä. Kunhan tekee lujasti töitä. Kai se väkisinkin on, hän arvioi. Hän pysyi tyynenä. Siksi hän ei yrittänytkään. Se tuntuu välillä tosi erikoiselta. Sellaista voi olla. Että pystyisit mihin vain, mutta ei susta todennäköisesti tule yhtään mitään, koska et jaksa tehdä mitään sen eteen. Ei hän onnellisemmaksi itseään tunne, mutta ehkä rauhallisemmaksi. Itsensä ylittämistä sekin. Saario arvioi retken maksavan lähemmäs puoli miljoonaa euroa. Hänellä se sattuu olemaan soutaminen. – Se tulee olemaan kyllä karmea reissu, Saario myöntää ja on asiasta silmin nähden innoissaan. Saario kertoo ensimmäistä kertaa elämässään alkaneensa miettiä asioita omien haaveidensa kautta. Eikä hän siitä tälläkään kertaa mitään tienaa. Jokaisella on omansa. Reitti onkin arvioitu aiemmin mahdottomaksi yksinsoudulle. Pohtia sitä, mikä häntä itseään kiinnostaa. Mitä järkeä touhussa on. Onko soutumatka ja sen myötä tullut valtava julkisuus vaikuttanut Saarion minäkuvaan. Ei matka kovin halvaksikaan tule. 18 | A P U ikäisenä hän oli lopettanut viinan juonnin, mutta myös vakuuttunut siitä, että halusi kuolla. Se on sellainen suojamuuri. Saariolla on suunnitelmat seuraavalle soutureissulle jo valmiina. Hän oli huomannut monen kollegansa menettävän hermonsa uhkaavan tilanteen kohdalla. Saario sanoo, ettei hän muista suuttuneensa tai tunteneensa raivoa koko elämänsä aikana kuin muutaman kerran. ”Menee vielä monta vuotta, ennen kuin saan maksettua nämä projektit pois.” – Moni on kysynyt, että enkö pelkää kuolemaa.. Eräänä iltana hän sulkeutui pihan ulkovajaan, ja solmi köyden kaulansa ympärille. Pysyn aina tosi tyynenä. Varmaankin, hän vastaa. Onhan tärkeää, että elämässä on asioita, jotka pitävät mielen virkeänä ja iloisena. Mutta menee vielä monta vuotta, ennen kuin saan maksettua nämä projektit pois. Etsii sitä, että tuntisi pelkoa tai jännitystä. Edellisestäkin soutureissusta on velkaa. Saario sanoo, etteivät hänen vanhempansa koskaan kannustaneet. – Moni on kysynyt multa, että enkö mä pelkää kuolemaa. Mutta myrskyt ovat vieläkin kovempia, ja lämpötila tullee painumaan pakkasen puolelle. Hän oli myös huomannut, että lapsuuden traumaattiset kokemukset olivat turruttaneet osan hänen tunteistaan. H uomion saaminen on ollut iso muutos miehelle, joka joutui lapsuudessaan kamppailemaan siitä, että edes yksi ihminen huomaisi hänet. S aarion mielestä hänen matkansa on osoitus siitä, että mitä tahansa voi saavuttaa. Kysyn, voisiko olla, että hän on hakenut äärimmäisiä tunteita mereltä. Pääseekö puhumisella vaurastumaan. Hän arvelee, että Atlantin ylittämällä hän halusi todistaa itselleen, että hänestä oli johonkin. Viime keväästä lähtien hän on viilettänyt pitkin Suomea ja käynyt puhumassa yrityksissä unelmien merkityksestä ja itsensä haastamisesta. Eihän sellainenkaan ihan normaalia ole. Se sanoi, että Saario oli syntynyt taistelijaksi. – Mä menen sellaiseen omaan kuplaan, sellaiseen suojautumismoodiin. Hän sanoo näkevänsä itsensä nykyisin positiivisemmassa valossa. Häneltä ei odotettu koskaan mitään. Tuolloin Saarion päässä kuului ääni, jota hän ei ollut aikaisemmin kuullut. Elämässä olisi vielä toivoa. Ei mua oikein koskaan pelotakaan. Saariota kysymys huvittaa. – Opettaja sanoi mulle ysiluokan päätteeksi, että on tosi sääli, että olet niin superlaiska. Olemme palanneet mantereelle, Lauttasaaren rantaan
. Jari Saario . Asuu: Asuu Helsingin Lauttasaaressa. Ajankohtaista: Annika Hytösen kirjoittama elämä kerta Soutaja (WSOY). Perhe: Vaimo ja kaksi tytärtä. Syntyi: 26. maaliskuuta 1972 Raumalla. . . . . A P U | 19. Työ: Soutaja, motivaatio puhuja, somevaikuttaja.
Testasimme airfryerit puolestasi, jotta sinä voit keskittyä kokkailemaan rauhassa. Skannaa koodi! Suomen suurin testaaja. TUTUSTU MAKSUTTA!. PARASTA PAISTOA Lopputuloksella on väliä. Kuluttajan kattavat testit tarjoavat sinulle tietoa, jota et mistään muualta saa. Tutustu nyt Kuluttajan testituloksiin ilmaiseksi! Siirry testiin QR-koodilla tai mene osoitteeseen kuluttaja.fi/kiertoilmakypsentimet, lisää testi ostoskoriin ja käytä kampanjakoodia APU45. Perusteellisten testitulosten avulla löydät helposti varteenotettavimmat tuotteet ja hintalaatusuhteeltaan parhaat hankinnat. Kuluttaja.fi – Selvitä testivoittaja. Toimi nopeasti, sillä koodi on voimassa vain 21.11.2024 asti