LILLI LOIRI KERTOO SUKUNSA KOHTALOKKAAN TARINAN VESKUN VARJOSSA ASUNTOROSK APANKIN PALUU. SYRJÄSEUTUJEN TALOT MENETTIVÄT ARVONSA ”Mummolassa olimme turvassa” LAPIN SOTA -ELOKUVAN TÄHTI PETER FRANZÉN PALASI RIKKINÄISEN LAPSUUTENSA MAISEMIIN Koko Suomen paikallislehti VELJESTEN VALTA TOIVAKAN PERHE JAKAA MIELIPITEITÄ MIKKELISSÄ RINTASYÖPÄ VEI ÄIDIN LAURI HAAV PAKENI SURUA MENESTYKSEN TAAKSE 39 / 2026 6,90 €
318 € / hlö 2hh Alk. Mukana maalaislääkäri Tapani Kiminkinen sekä rouva Ulla Kiminkisen liikuntatuokio. 294 € / hlö 2hh Hyvä olo ja liikunta auttavat jaksamaan arjessa ja lisäävät vireyttä. Spa & Resort Peurunka on suosittu kylpyläja hyvinvointikohde kauniissa järvimaisemissa keskellä Suomea. Varaa yksi yö tai useampi! Senioriloma sisältää: • Majoituksen 2hh:ssa (kysy 1hh hinta) • Hotelliaamiaisen noutopöydästä • Pata&Pannu -päivällinen • Kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön Voimassa 23.12.2026 saakka, pl erikoisajat. Varaa sinäkin suosittu loma! Kolmen vuorokauden loma sisältää ruokailut, luentoja, liikunnallista ohjelmaa ja tanssit. SEURAAVAT AJANKOHDAT: ti-pe 10.-13.11.2026: Uudistettu ohjelma sekä Italian Tenorien upea konsertti! ti-pe 8.-11.12.2026: Uudistettu ohjelma! SUOSITTU RYHMILLE JA YKSITTÄIN Voidaan hyvin 65+ lomat VINKKI! Molemmat lomat sopivat ryhmille! Varaa: peurunka.fi PEURUNGANTIE 85, LAUKAA vain 30 min. EDULLINEN SENIORITARJOUS 65+ vuotiaille! Senioriloma 65 € / hlö Sis. Peurunkaan on helppo tulla ja täältä lähdet levänneenä, virkistyneenä sekä monta mukavaa kokemusta rikkaampana. Jyväskylästä! Ota yhteyttä: 020 751 6300 peurunka@peurunka.fi. Tervetuloa Peurunkaan!. Lomalla nautit virkistävästä tekemisestä, hyvästä ruoasta ja rennosta yhdessäolosta. Puolihoito 65 € HINNAT: Alk
72 Ristikot. 9 Kolumni. 24 Apu tutki. Peter Franzén palasi rikkinäisen lapsuuden maisemiin. 34 Maakuntakirjeenvaihtaja. Pitäisikö valtion tulla apuun, jos omakotitalon arvo häviää. 56 Elokuvavinkit. 46 Luonto. 58 Televisio-ohjelmat. Kuva Antti Raatikainen 10 39 | 26. 80 Elämäni eläin. 16 Reportaasi. 82 Jatka lausetta. Rintasyöpä vei Lauri Haavin äidin. Imatran ihme liittyy teatteriin. 7 Näin hurahdin. Käytä piilolinssejä oikein. Timo Soini. Pippa Laukka. Toivasten veljesten valta näkyy Mikkelissä, kun katsoo ympärilleen. 8 Juuret. A P U 3 AJASTIN 5 Pääkirjoitus. PARHA AT JUTUT 10 Kansijuttu. Mikko Kuustonen. 30 Henkilö. 51 5 vinkkiä. Suomen rannikoilla on monipuolinen ja rikas vedenalainen maailma. 52 Apu-klinikka. Ilkka Heiskanen. Laulaja Diandra on Hyvinkäältä. Saara Pasanen tanssii taas. 78 Tehtävien ratkaisut ja Jallu-kilpailu. Loirien suvun tarina. 55 Tv-poiminnat. 16 30 KANNESSA PETER FRANZÉN. 81 Lukijat. 79 Horoskooppi. HYÖTY & HUVI 54 Viihde & media. Niku Hoolin kolumni. 38 Maakuntien vallankäyttäjät. 50 Kolumni. 77 Apu-visa ja sudokut
Arvonta Arvomme tilaajien kesken kesärahaa 4 000 €. ja 26.3. Seinäkalenteri 2026 Edun arvo on 77,40 €. Tuotelahja Saat lahjaksi Eeva Ristikot -lehden näytenumeron. Löydä kiinnostavat podcastit, pelit, ristikot, urheilun sisäpiiri ja muut parhaat jutut. ja 26.11. Yllätysetu!. Reilun hinnan lupauksemme tuo mielenrauhaa: tilauksesi ei jatku yllättäen, eikä hinta nouse lasku laskulta. APU ILMESTYY 5.3., 12.3., 19.3. APU ILMESTYY 4.6., 11.6. Tilaajana ilahdut eduista ja yllätyksistä pitkin vuotta, osallistut mahtavien rahapalkintojen arvontaan – ja saat tietenkin lempilehtesi kotiin kannettuna, aina reiluun hintaan. Tuotelahja* Saat kesälahjana näytelehden A-lehtien valikoimasta. Tuotelahja Saat lahjaksi Apuseinäkalenterin. APU ILMESTYY 7.5., 13.5., 21.5. *Muista tilata lahjalehti digiasiakaspalvelusta! Lue lisää tilaajan eduista A-lehtien digiasiakaspalvelusta asiakaspalvelu.a-lehdet.fi ETKÖ VIELÄ OLE TILAAJA. APU ILMESTYY 5.2., 12.2., 19.2. Muista myös Apu360-palvelun maksuton kokeilujakso 6 kk Kokeile Apu360-sovellusta rajoituksetta puolen vuoden ajan. Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. APU ILMESTYY 5.11., 12.11., 19.11. ja 30.7. ja 24.9. ja 26.2. ja 27.8. ja 28.5. APU ILMESTYY 6.8., 13.8., 20.8. ja 29.10. Arvonta Arvomme tilaajien kesken joulurahaa 5 000 €. ja 17.12. ja 17.6. APU ILMESTYY 3.12., 10.12. APU ILMESTYY 1.4., 16.4., 23.4 ja 30.4. APU ILMESTYY 9.1., 15.1., 22.1. SITÄ SAA, MITÄ TILAA – JA ENEMMÄN! Avun tilaajana saat aina enemmän Meillä A-lehdissä uskollisia tilaajia palkitaan säännöllisesti. APU ILMESTYY 1.10., 8.10., 15.10., 22.10. APU ILMESTYY 3.9., 10.9., 17.9. APU ILMESTYY 2.7., 9.7., 16.7., 23.7. TILAA NYT: LUE.APU.FI/TILAA TILAAJAN 2026 EDUT Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. ja 29.1. Ostosetu Keskisen Kellon verkkokauppaan
Kun arvo laskee, rakennusten ylläpidon mielekkyys vähenee. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Roskapankki tai julkiset takaukset eivät välttämättä ole oikeita ratkaisuja. vuosikerta | issN 0355-3051 Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. JUTUSSA ESIINTY VÄN kiinteistönvälittäjän Antti Naukka risen mukaan esimerkiksi Savonlinnan ostajat ja myyjät kyllä kohtaisivat. Toisin on taantuvilla pikkupaikkakunnilla, joilla kiinteistöistä muodostuu jo taakkoja omistajilleen tai heidän jälkeläisilleen. Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL) mukaan esimerkiksi Imatralla omatonttisen omakotitalon mediaanihinta on vuodesta 2015 tippunut 82 000 eurosta 40 000 euroon. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Naukkarinen ehdottaa myös toista ratkaisua: julkiset toimijat voisivat taata lainoja maaseutukohteisiin. ● EEVA SEDERHOLM SISÄLTÖPÄ ÄLLIKKÖ K U V A A N T T I R A A T IK A IN EN. Yhteiskunnan tehtävä ei toki ole vahtia, että jokainen asuntokauppa osoittautuu hyväksi sijoitukseksi. Kauppa voi kuitenkin kaatua siihen, ettei pankki myönnä lainaa, koska kiinteistön vakuusarvo ei riitä. Avun haastatteleman ilomantsilaisen Mauri Toivasen tapauksessa ikkunaremontti maksaisi melkein yhtä paljon kuin koko talo. TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen Selina Keränen Johannes Kotkavirta Laura Myllymäki Hanna Parhaniemi Milka Sauvala Milla Talja Valtteri Väkevä ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Tanja Pellikka Joni Myyryläinen YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKON YHTEYSTIEDOT www.apu.fi apu@a-lehdet.fi Facebook: apulehti Instagram: @apu_360 Tiktok: @apu_360 ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKK A PunaMusta, Tampere TOIMITUS JOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy MEDIAMY YNTI mediaopas.a-lehdet.fi ILMOITUSTEN TR AFIKOINTI PunaMusta Oy TIL AUKSET lehtitilaukset.a-lehdet.fi ASIAK ASPALVELU asiakaspalvelu.a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma—pe 8-20, la 10—15 A P U 5 ● Omista taloista tuli ongelma K iinteistökaupassa hinnat ovat laskeneet vuosia. Ilmiö on silti niin suuri, että poliitikkojen on aika esittää omansa. Nyt kun talouden elpyminen vihdoin alkaa näkyä, myös alueelliset erot lävähtävät jälleen silmille. – PÄÄKIRJOITUS – LUE MAKSUTTA Tilaajana saat ilmaisen 6 kk:n kokeilujakson Apu360-digimediaan. Pitkällä aikavälillä väestökehitys kuitenkin todennäköisesti nostaa hintoja pääkaupungissa ja muissa kasvukeskuksissa. Taloustieteilijä OlliPekka Ruuskanen on ehdottanut ratkaisuksi valtakunnallista asuntoroskapankkia, joka ottaisi kiinteistön vastuulleen. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Pohjanmaalla mediaanihinnat ovat jo nousseet reilusti mutta Helsingissä edelleen laskeneet. Toisaalta jos arvottomat kiinteistöt alkavat estää ihmisiä muuttamasta työn perässä ja kokonaiset alueet täyttyvät ränsistyvistä rakennuksista, ongelma ei ole enää vain talonomistajan. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyynti tarkoituksiin. Edun arvo 77,40e Lunasta etu: lue.apu.fi/etu VASTA AVA PÄ ÄTOIMIT TAJA Iina Artima-Kyrki PÄ ÄTOIMIT TAJA Samuel Savolainen SISÄLTÖPÄ ÄLLIKKÖ Eeva Sederholm VASTA AVA TUOT TAJA Niklas Thesslund AD AJANKOHTAISMEDIAT Timo Tervoja AIK AK AUSMEDIA RY:N JÄSEN 92
Kokeilemisessa ei menetä mitään.” – NÄIN HURAHDIN –. Viime vuoden lopulla Saara ilmoittautui lopulta aikuisten katutanssimuodostelmaryhmän valintakokeeseen ja pääsi sisään. Minut laitettiin usein sivurooliin. – Se on niin kokonaisvaltainen ilmaisun muoto. Saara ei ollut tajunnut, että oli jäänyt suremaan tanssin puutt umista. ● JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND ”Minähän osaan liikuttaa itseäni” Saara Pasanen, 44, palasi teininä rakastamansa tanssin pariin. Samalla Saara taisteli kehonkuvansa kanssa. Kannustan kaikkia ottamaan rohkeasti nokasta kiinni ja sukeltamaan. Uudessa valintakokeessa Saara ei enää päässyt mukaan joukkueeseen. Aikuisena musiikki ja kirjoittaminen olivat tärkeitä itseilmaisun tapoja, mutta jokin puuttui. Häpeä oli niin kova, että hän lopetti kerralla, haki tavaransa tyhjästä pukuhuoneesta ja katkaisi yhteyden tanssikavereihin. Sitten Saara tapasi uuden ystävän, Katin. Saara Pasanen omisti vapaa-aikansa tanssille ja päätyi vuosien jälkeen edistyneiden ryhmään. Paljastui, että molemmat fanittivat 1990-luvun Hypemusikaalia. Ennen ensimmäisen tunnin alkua hän oli vähällä oksentaa jännityksestä. – Kyllä sen aisti, että kehostani ei pidetty. Lääkkeet nostivat painoa lyhyessä ajassa 20 kiloa. Nyt Saara tanssii katutanssia ja uskoo, että tanssi on palannut hänen elämäänsä pysyvästi. – Sitten huomasin, että minähän osaankin liikuttaa itseäni. Hän kirjoittaa toista romaaniaan esikoisensa Totuus vai onko se tehtävä jatkoksi ja on huomannut, että tanssi tuo uusia kerroksia kirjoittamiseen. A P U 7 ● K aikki alkoi discotanssin pop-uptunnista oululaisella yläasteella. AJASTIN K U V A V ES A R A N TA NÄIN PÄ ÄSET KIINNI UUTEEN ”Jos aloittamiseen liittyy jotakin kipeää, jutteluapu voi auttaa. Lopulta Saara pääsi kilparyhmään! Sitten Saara sairastui 16-vuotiaana epilepsiaan. Oli vain vahva oletus siitä, miltä tanssijan kehon piti näyttää. Kati harrasti tanssia ja toisti Saaralle yhä uudestaan, että nyt kaikenlaiset kehot saavat tanssia. Tuolloin ei tunnettu kehopositiivisuutta
teksti EM I LI A SA LOR A NTA ”K un osal listuin 16vuo tiaana Idolsiin, kuvani alareu nassa luki nimi, ikä ja kotipaikkakunta eli Hyvin kää. Kun saavun Hyvinkään rajan yli, hartiani rentoutuvat. Muistan sen avajaiset. Asuin Hyvin käällä 19vuo tiaaksi asti. Käyn siellä usein tapaamassa ukkiani sekä kave reita ja sukulaisia. Myös Hyvinkääsalissa on koko ajan tarjolla mahtavia keikkoja.” ● Juuret-palstalla tunnetut suomalaiset kertovat kotiseutunsa merkityksestä. Minua rohkaistiin kolmevuotiaana menemään itse tiskille ja tilaa maan jäätelö. Helsingissä on kiiretyötyö mentaliteetti, mutta Hyvin käällä elämänrytmi muuttuu hitaammaksi. Saman kannustuksen tunsin kun osallistuin Idolsiin: Hyvinkään tyttö siellä suu ressa maailmassa. JUURET A P U 8 ● K U V A A T T E M Ä LÄ SK Ä / Y LE P R ES SI ”Hyvinkääläisten kanssa tunnen heti hengenheimolaisuutta” Laulaja Diandra Flores käy synnyinkaupungissaan tapaamassa kavereita, ukkia ja muita sukulaisia. Urani oli silloin siinä pisteessä, että jatkuvat tapaamiset Helsin gissä ja keikkamatkat alkoivat käydä Hyvinkäältä raskaiksi. HY VINKÄ Ä ANTOI todella hyvät eväät kasvaa muusikoksi. HYVINKÄÄ Diandra esiintyy tänä syksynä Elämäni biisi -ohjelmassa.. Jo lapsena hyvinkääläiset suhtautuivat lämpi mästi minuun. Hyvinkää antoi mahdolli suuksia kasvaa, ja samalla Hel sinki oli lähellä. Joku saattoi tulla sanomaan, että tulin katsomaan sinut nyt Prinsessa Ruususen roolissa, kun näin sinut viimeksi Pikku Heidinä. Saman ikäisenä aloitin myös musiikkiopiston musiikkileikkikou lussa. Rakastan roskaruokaa, ja ensimmäisiä muistikuviani on, kun olemme paikallisessa pikaruokaravintolassa. Laulaja Diandra Flores tähdittää Elämäni biisi -ohjelmaa, joka alkoi 12.9. Tuntemattomienkin kanssa voidaan käydä läpi, mitä kouluja kukin on Hyvin käällä käynyt tai mikä liike on muuttanut mihin kin. HY VINKÄ Ä ON säilynyt rakkaana paikkana kaikki nämä vuodet. Silloin muutin Helsinkiin. Lapsuudenperheeni asui kes kustassa, lähellä juuri avautu nutta McDonaldsia. Olin että jes, sillä olen aina ollut ylpeä hyvinkääläinen. Päivölän teatterissa pääsin tekemään ensimmäisen musikaaliroolini kahdeksanvuotiaana. Olin mukana kvartetissa, orkesterissa tai mihin ikinä keksin haluta. Viisivuotiaana jatkoin viuluopinnoilla ja kah deksanvuotiaana pianoopinnoilla. Minulle rakas paikka on Rautatieaseman puisto, jonka lavalla pidin ensimmäisiä omia kon sertteja. Sen jälkeen olin joka toinen vuosi pääroolissa. Yle TV1:llä. Minulle tullaan juttelemaan paljon joka puolella Suomea, mutta hyvinkääläisten kanssa tunnen heti hengenheimolaisuutta
Aina siitä joku muistutti. Julkisuutta ei voi hallita. Se on melkein sympaattista. Se on hurskas toive, mutta silti oikea ja perusteltu tavoite. Hampaankoloni ovat aika puhtaat, mitä nyt pari omenankaraa jatkaa ikuista lentelyä poskesta toiseen. JYTKY AMPUI minut pysyvästi Suomen poliittiselle taivaalle ja läheiseni maksoivat siitä hinnan, vaikka yhtään haastattelua en koskaan perheestäni ole antanut. Se oli arvokas oppi. Ainoa, mitä voi hallita, on oma käytös. Poliitikot joutuvat kestämään kaikenlaista. Keskitytään niihin, jotka ovat kehässä. Minulta on kulunut aikaa ymmärtää, että tekemiseni ja sanomiseni koskivat myös muita ihmisiä kuin meitä, jotka otimme mittaa toisistamme politiikan ankarissa koitoksissa. Edelleen. Siinä oikeus ja kohtuus eivät koskaan kohtaa. ON MAHDOLLISTA, että politiikka menettää monen kyvykkään ihmisen panoksen, koska he eivät ole valmiita maksamaan sitä hintaa, jonka jokainen menestyvä päättäjä maksaa julkisuuden muodossa. Harvemmin suklaata, enemmän shampoota. Ne on anteeksi annettu, mutta ei unohdettu. Heli kertoi saaneensa isältään shampoota ja muita käyttöön sopivia tuomisia suoraan hotellihuoneesta isän ulkomaanmatkoilta. En kuitenkaan voi pelkästään kitistä saamastani huomiosta. En ole ollut päivääkään sosiaalisessa mediassa. Silti olen ollut ja olen joka paikassa. Helillä oli politiikassa sukurasitetta kuuluisan isän, Pertti Paasion, ja isoisän, Rafael Paasion, myötä. Heli pärjäsi omilla avuillaan, mutta unohtumaan suku ei päässyt. Se on syytä ymmärtää, meni sitten hyvin tai huonosti. Yritin huomioida. En ole ollut pehmeän leivän syöjä. Myönteistä on kirjoitettu kielteistä enemmän ja tasapainoista uutisjuttua kaikkein eniten. Eihän ministeriäijä ymmärrä tuollaista ajatella. Hermeksen tuotteita kannoin minäkin kotiin. Ihmisen hyvinvoinnista ne eivät kerro yhtään mitään. Vakavin uhka koskee poliitikkojen lähipiiriä, puolisoa, perhettä, lapsia ja vanhempia. Politiikassa olen lyönyt ja saanut turpaan. ● K U V IT U S TA N JA P EL LI K K A TARKISTA KOLUMNIN KIRJOITTAJA! TIMO SOINI Timo Soini on huumorintajuinen kansanmies – ja entinen ulkoministeri.. Hotellista. Suurilla puilla on iso varjo. Olen huolissani panettelusta, joka näyttää pahenevan. Myyvät ihmiset menestyvät palstamilleissä mitattuna. Sen ymmärrän ja tiettyyn rajaan asti jopa hyväksyn, sillä ilman paineensietokykyä ja valmiutta kestää henkistä epämukavuutta ei ole johtajuutta. Ymmärsin, että julkisuutta ei voi hallita. He ovat entistä enemmän vapaata riistaa, jonka kautta pyritään vahingoittamaan poliittista päätöksentekijää ja vaikuttamaan häneen. Media ei lupia kysele, kun mies myy. Heli oli pystynyt minulle kertomaan miltä tuntuu, kun itseä arvioidaan isän kautta. Julkisen sanan neuvosto on laiha lohtu. A P U 9 Julkisuutta ei voi hallita J uttelin aika ajoin syvällisiä elämän kemiasta edustajatoverini Heli Paasion kanssa ollessamme tuoreita kansanedustajia. En ymmärtänyt minäkään, kun minusta tuli ministerismies. Vääryys ei kuitenkaan jää voimaan, vaikka kokemus ja kärsimys oli voimakas. Ihmisen pitää olla perustaltaan terve, jotta osaa ottaa suuren julkisuuden vastaan
A P U 1 Lapin sota -elokuvan kuvaukset veivät näyttelijä Peter Franzénin takaisin isovanhempiensa sotamuistoihin ja rikkinäisen lapsuuden maisemiin. teksti H A N N A PA RH A N I EM I kuvat A NT TI R A ATI K AI N EN JOSKUS ON IHAN KIVAA OLLA YHDESSÄ YKSIN A P U 1 – KANNESSA –. Nykyään hän elää mahdollisimman luonnonmukaisesti Etelä-Ranskan maatilallaan vaimonsa Irina Björklundin kanssa
Hän kirjoittaa parhaillaan myös historiallista romaania, joka sijoittuu Suomeen.. A P U 1 1 JOSKUS ON IHAN KIVAA OLLA YHDESSÄ YKSIN A P U 1 1 Peter Franzén harrastaa puukkojen takomista. Häntä viehättää se, että voi muokata jotain sellaista, minkä muokkaaminen näyttää mahdottomalta
Peter asui isovanhemmillaan pitempiä aikoja myös itsekseen. Poèm itse on arvellut, että on saanut nauttia konkreettisesta läsnäolosta ehkä pidempään kuin jotkut muut siksikin, että hän on kasvanut ilman älypuhelinta. – Se oli aika vavahduttava kokemus. Petsamon menetys oli hänelle kova paikka. Ehkä lapsenlasta oli helpompi lähestyä, Peter pohtii. Siellä olimme turvassa. Muistoja oli luontevaa kaivella esiin saunassa. Isoisä vastasi kysymyksiin aina – ehkä vähän silotellusti, mutta kuitenkin. Hän ei ollut sillä tavalla traumatisoitunut, muuta kuin ehkä siinä, että ei kauheasti tykännyt venäläisistä. Oli tilanne millainen hyvänsä. Se oli se valo, mikä siellä paistoi. Olemme aktiivisesti näyttäneet, mitä kaikkea muuta voi tehdä. Isovanhemmat olivat selvinneet sodasta. Hän myös kyseli sodasta paljon itse, sillä oli kiinnostunut asiasta. – Se on meidän perheemme sotatrauma. Pimeässä näkyy vain rautatiesilta ja sen alla virtaava synkkä vesi. Peter kertoo mummolan olleen hänen perheensä ankkuri aikana, jolloin kukaan ei tarjonnut heille ulkopuolista apua. Peterin isäpuoli oli väkivaltainen alkoholisti. Minusta tuollaista puhelinta ei kannattaisi missään nimessä hankkia lapselle ennen kuin tämä on 16, Peter sanoo. Peter huomauttaa, ettei ole asian suhteen kuitenkaan mustavalkoinen. Samalla on voinut antaa moraalista kasvatusta: esimerkiksi puukko ei ole puukkoleikkejä. Se on siirtynyt vähän minullekin. I sovanhemmat olivat tiiviisti läsnä Peter Franzénin lapsuudessa. – Olen tosi kiitollinen, että hän avautui mulle niistäkin asioista. Peter peilaa lapsuuttaan vuonna 2010 julkaistussa omaelämäkerrallisessa esikoisromaanissaan Tumman veden päällä sekä siihen perustuvassa, hänen itsensä ohjaamassa saman nimisessä elokuvassa. Hänen mielestä tärkeintä, mitä vanhemmalla on elämässään, on se, että saa tuntea lapsensa hetken aikaa pienenä. Näitä tarinoita hän kuuli lapsena etenkin isoisältään. Lapsen kasvattaminen kaukana älypuhelimista ei ollut Etelä-Ranskan maaseudulla jo vuosia asuneelle Peterille ja hänen vaimolleen Irina Björklundille vaikeaa. Peter näki mielessään mummonsa, tämän sylissä olevan pikkuvauvan eli oman enonsa sekä isoisänsä vanhemmat harppomassa rautatien poikkipuita pitkin Ruotsin puolelle evakkoon. Hänellä on ollut venäläisiä ystäviä, ja hän on nähnyt heistä myös hyvän puolen. Tuntui kuin olisin päässyt aikamatkakuplaan, Keminmaalta kotoisin oleva Peter kertoo. – Tietenkin saunassa, suomalaisittain, Peter sanoo ja naurahtaa. – On johonkin pisteeseen minunkin, mutta erityisesti rouvan valinta. Peter on esimerkiksi näyttänyt, miten erilaiset työkalut toimivat, ja päästänyt Poèmin puuhailemaan rauhassa erilaisten nikkarointien parissa vajaan. Isoisä soti Luton joukoissa Petsamon suunnalla ja taisteli isänmaansa puolesta Lapin sotaan saakka. Peter on halunnut pitää oman lapsensa niin lähellä, ettei tällä olisi vanhempanakaan minkäänlaista kynnystä tulla pyytämään häneltä apua, jos sitä tarvitsee. Välillä asuimme mummolassa ihan muuten vaan, välillä karussa kotoa. Onko se ollut vanhempien valinta. A P U 1 2 T ornio palaa, jostain kuuluu taistelun ääniä ja räjähdyksiä. Isovanhempien kertomat muistot 80 vuoden takaa tuntuivat käyvän melkein todeksi Peter Franzénin silmissä, kun hän näytteli Aku Louhimiehen ohjaamassa Lapin sota -elokuvassa lapsuutensa maisemissa. – Olen hyvin kiitollinen, että olen saanut tutustua sen sukupolven ihmisiin niin syvästi. – Ei sitä poikaa kiinnostanut, sillä oli kaikkea muuta. O malle pojalleen Poèm Franzénille, 19, Peter on halunnut olla niin läsnä kuin on ammatiltaan pystynyt. – Meillä oli aika rikkinäistä hommaa, vähän vaikeaa. Se toi toivoa Peterille. Peter on ymmärtänyt, ettei isoisä puhunut sotaajasta juuri mitään omille lapsilleen, Peterin äidille ja tämän veljille. Hän jopa asui välillä isovanhempiensa luona äitinsä ja siskonsa kanssa
A P U 1 3 ”Välillä asuimme mummolassa muuten vaan, välillä karussa kotoa.” Elokuvissa näytteleminen oli Peterille varsinkin uran alussa pakopaikka, jonkinlainen turvapaikka, kun hän ei tuntenut vielä itseään.
Perhe: Vaimo Irina Björklund, 19-vuotias poika Poèm Franzén. Kirjoittanut kolme romaania. A P U 1 4 PETER FRANZÉN ikä: 55. ura: Näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja. A P U 1 4 Peter Franzén istutti kerran pihalleen mielestään täydellisen muotoisen oliivipuun. Ilmeisesti myös perheen alppivuohista puu oli täydellinen, sillä yhdellä karkureissullaan ne riensivät syömään juuri sitä puuta.. ajankohtaista: Näyttelee Aku Louhimiehen ohjaamassa Lapin sota -elokuvassa, joka saa ensi-iltansa 23.10
Lähinnä siksi, että silloin joutuu olemaan välillä paljon erillään toisesta. ●. Me ollaan annettu vapaus, että kun hoidat nämä asiat kunnolla, niin saat tehdä mitä haluat, Peter kertoo. Y hteisiä avioliittovuosia Peter Franzénille ja Irina Björklundille on kertynyt jo tasan 30. – Hyvin tasapainoinen nuori mies hänestä on tullut, hyvin oman tiensä kulkija. Ja siinä samassa kaiken sen, mitä hän tuo mukanaan – koko paketin. Hän myös syö mahdollisimman luonnonmukaista ruokaa, suosii gluteenitonta ruokavaliota eikä käytä kuin omien vuohien maidosta tehtyjä maitotuotteita. Vielä reilut 15 vuotta sitten Peter ei pystynyt olemaan näin lähellä luontoa, sillä hän on allergikko. Kotikoulua käynyt Poèm haluaa keskittyä tekemään taidetta. Aina silloin tällöin Peter saa itsensä kiinni hetkestä, jolloin hän näkee vaimossaan sen nuoren Irinan, johon hän aikoinaan rakastui. F ranzénit elävät jossain määrin omavaraista elämää kotonaan Etelä-Ranskassa. Siksi ne ovat maastopalojen pahimpia yllyttäjiä Etelä-Ranskassa. On lohdullista, että tiedät, mitä sulla siinä on. – Meillä oli yksi kana, joka ihastui rouvaan. Mikä se suomen sana nyt onkaan… Riippumaton! Se on aika lämmittävää, Peter sanoo. Perheellä on muutama alppivuohi, joista tulee maitoa omiin tarpeisiin. Se juoksi aina rouvaa vastaan hirveällä metakalla. Oliivit kypsyvät vasta syksyllä. Peter päätti kokeilla homeopatiaa lääkärin avustuksella. – Sellainen on ihan mahtavaa. Männyt kasvavat rinteellä nopeasti, ja puut ovat huokoisempia kuin Suomessa kasvavat männyt. Tärkeää on myös se, ettei jää sen jälkeen vain kellumaan rakkauteen. He ovat aikatauluttaneet elämänsä niin, että ehtivät korjata hedelmäpuiden satoa ennen kuin tulevat kesällä jokavuotiselle lomalle Suomeen. Peter tietää, että näyttelijän ammatti haastaa parisuhdetta. Peter huomauttaa, ettei ole lääkevastainen, mutta ainakin tällaisessa tapauksessa hän katsoo mieluummin luonnontuotteisiin. Peter ja Irina ovat raivanneet mäntyjä ja istuttaneet tilalle alueen alkuperäistä puustoa eli lehtipuita, esimerkiksi tammea. Hän koki, ettei kemiallisista lääkkeistä ollut apua. Kaiken pohjalla on puhdas rakastuminen ilman minkäänlaisia taka-ajatuksia. Hän on esimerkiksi julkaissut omaa musiikkia. Ollaan nyt ihan rehellisiä. Osa viljelysmaista on vuosien saatossa kasvanut umpeen, sillä niille on istutettu aikoinaan mäntyjä. Peter ajattelee, että pitää olla valmis antamaan kaikkensa parisuhteen eteen ja oltava mahdollisimman epäitsekäs. – Ainakin on ujo ajatus siitä, millaista on olla autonominen. Mutta se on elämäntapa, jos meidän ammatistamme puhutaan. – Semmoinen ei tietenkään kauhean hyvä ole, että on pois kotoa paljon. Elämäni muuttui kahdessa viikossa aivan täysin. Aluksi jatko-opintojen sivuuttaminen aiheutti Peterissä huolta. – Yleensä, hän nauraa. Peter näkee jokaisessa elämässä jotain viehättävää. – En olisi ikinä uskonut, mutta mulla loppui kaikki kuin seinään. P eterillä ja Irinalla on käynnissä myös iso luonnon eheyttämisprosessi kotitilallaan. Esimerkiksi kanat ovat fiksuja ja sosiaalisia, ja niistä jokainen on oma persoonansa. – Että ei halua mitään muuta siltä ihmiseltä kuin pelkästään hänen sydämensä. Hän haluaa kokeilla siipiään tällä tavalla, ja ottaa vastuun siitä, meneekö se hyvin vai ei. Se hälveni, kun hän huomasi, miten tosissaan poika on. Se oli pieni, mutta ärhäkkä kana. Ainakin sitä osaa iloita sitten, kun on yhdessä ja kotona. Ainakin hänelle se sopi. Pienessäkin laatikossa voi kasvattaa vaikka vähän herneitä ja mansikoita. Joskus on ihan kivaa olla yhdessä yksin. Enhän mä voisi olla mikään farmari tai mönkiä metsässä ilman. Mennä tekemään jotain muuta, vaikka takomaan rautaa. Se on aika raskasta. Se on elämää. Ehkä siksi niin moni näyttelijä eroaa. Se oli niin kiintynyt siihen. Perheen maa tilalla vuoren rinteellä on sata vuotta vanhoja viljelysmaita, joilla kasvaa oliivipuita, erilaisia hedelmäpuita ja jonkin verran vihanneksia. Maatilalla on myös hevosia ja kanoja. Ranskassa on pitkät perinteet vanhojen luonnonlääkkeiden suhteen. Siksi vanhemmat eivät estelleet, kun poika päätti olla hakematta jatko-opiskelupaikkaa valmistuttuaan vuosi sitten ylioppilaaksi. – Ei aina. A P U 1 5 Pitää olla valmis antamaan kaikkensa parisuhteen eteen. Hän kannustaa muitakin viljelemään edes pienesti. Maidosta tehdään jukurttia ja juustoa. Peterin mielestä sellainen on kunnioitettavaa. Se tuntuu Peteristä lohdulliselta. Samalla saa todentaa, että me kuulumme yhteen tämän maan kanssa. Peter uskoo pitkän parisuhteen salaisuuden piilevän siinä, mistä kaikki lähti liikkeelle. – Mähän rakastan tuota samaa tyyppiä edelleen! Elämää voi mennä vaikka miten pitkälle, ja silti tunteet ovat samanlaisia. Olo oli aina vain kamala. ja muiden satuttamista varten, vaan se on työväline
teksti SA N N A K A JA N DER-RU UTH kuvat A NT TI R A ATI K AI N EN JA LI LLI LOI RI N KOTI A LBU M I A P U 1 6 – REPORTAASI –. Matka pois nimen varjosta on ollut elämän mittainen. NIMELTÄÄN LOIRI Lilli Loiri syntyi taiteelliseen perheeseen ja sai sukunimen, joka on lähes kaikille suomalaisille tuttu
A P U 1 7. ● Kun Lilli Loiri näkee Vesku-aiheisen muraalin Hämeentien varressa Helsingissä, hänelle tulee nostalginen olo. – Näen noissa piirteissä paljon rakasta serkkuani Jania
S uvun taiteelliset geenit tulivat alun perin isoisä Taitolta, vuonna 1911 Lappeella Etelä-Karjalassa syntyneeltä mieheltä. Sotavuosilta perhealbumista löytyy valokuva, jossa sotilaspukuinen Taito soittaa viulua aseveljiä viihdyttävässä triossa. Mutta harva tietää meistä Loireista mitään. Samoin Lillin nuorempi veli Ville. A P U 1 8 – Moni tietää – tai luulee tietävänsä – Veskusta kaiken. Lilli kertoo, että Veskun vielä eläessä perheessä vallitsi ikään kuin sanaton sopimus. Läheiset näkivät, millainen suuri tähti oli vapaalla. Taiteilijan vielä eläessä hänen auransa heijastui kaikkien samaa sukunimeä kantaneiden läheisten elämään. He eivät kommentoineet Veskun asioita julkisuuteen mitenkään. – Vuosien ajan totuin siihen, että ihmiset kiinnittivät ensin huomionsa sukunimeeni. Avioliiton solmimisen kunniaksi Taito sai isänmaalta kaksi täkkiä, savukkeita, suklaalevyn ja vähän ylimääräistä lomaa rintamalta. HELSINKI ”TUNTUI JOSKUS SILTÄ, ETTÄ IHMISET HAKEUTUIVAT SEURAANI PELKÄSTÄÄN SUKUNIMENI TÄHDEN.” L. – Minulta kyseltiin jo lapsena jatkuvasti, mitä sukua minä ja Vesku olemme. Taito oli itseoppinut taiteilija, tekninen piirtäjä ja käsityöläinen sekä suuri musiikillinen lahjakkuus. Loirin pojat olivat kiinnostuneita urheilusta ja musiikista. Lilli oli silloin viisivuotias. Lillin muistoissa sekoittuvat haikeus ja suru. Siitä Lilli sanoo kaikkien perheenjäsenten olleen aina yhtä mieltä. – Julkisuus myrskysi aina setäni ympärillä. Sodasta selvittiin. Kun jokainen halusi hänestä edes pienen palasen, perhe oli päättänyt, että he eivät sellaista kenellekään antaisi. Myös taiteellisuutta löytyi yhteisistä geeneistä. Esikoinen soitti nokkahuilua ja kuopus kitaraa, molemmat lauloivat klassisessa helsinkiläisessä Cantores Minores -kuorossa. – Isovanhempani tapasivat Hesarin kirjeenvaihto-ilmoituksen kautta. Raitiovaunu kolisee ohi, aivan kuin Lillin lapsuudessa. Treffeillä Lily huomasi, että tässä olisikin hänelle oikein sopiva sulhanen. Toinen täkki varastettiin kotimatkalla junassa, mutta muuten onni hymyili. Syy huomioon oli ilmeinen. – Onneksi kämppis ei suostunut ehdotettuun vaihtoon. Kotipihassa, jossa myös Lillin päiväkoti sijaitsi, hän sai olla oma itsensä, yksi ison kerrostalon lapsista. T iiviisti yhtä pitäneille Loireille perheen kuuluisin jäsen oli tuttu ja inhimillinen, epätäydellinen ihminen. Vasta sitten minuun, Lilli hymähtää. Hän muistaa hyvin sen, kuinka apteekin täti alkoi kysellä häneltä sukulaisuussuhteista. Vaikutusta tehosti se, että tietty sukunäkö – pituus, vaaleus, intensiivinen katse – näkyy vahvasti erityisesti suvun miespuolisissa jäsenissä. Tammikuussa 1945 syntyi esikoinen Vesa-Matti, reilua vuotta myöhemmin pikkuveli Veli-Pekka. – Mutta nyt, kun setäni on levännyt haudassa neljä vuotta, on ehkä oikea aika puhua siitä, millaista elämä Loirina on ollut, Lilli toteaa. Lillin setä oli Suomen Loireista se kuuluisin, Vesa-Matti eli tunnetummin Vesku. Pieni koti, kaksio, ostettiin lopulta rintamamieslainalla Helsingin Haagasta. Monessa muussa paikassa oli toisin. Pitkään sukunimi sai päät kääntymään myös esimerkiksi silloin, kun se kuulutettiin lääkärin odotushuoneessa. Moni sotapoika etsi sellaisella heilaa siihen aikaan. Teini-iässä ja nuorena aikuisena tuntui joskus siltä, että ihmiset hakeutuivat seuraani pelkästään sukunimeni tähden, Lilli kertoo. VähiLILLI LOIRI, 53, seisoo lapsuudenkotinsa asfalttipihalla Helsingin Taka-Töölössä ja katsoo kallion yli alas Mannerheimintielle. Me perheenjäsenet olimme mukana siinä samassa myllerryksessä, mutta sivullisina, Lilli Loiri sanoo. Vielä ennen ensitapaamista Lily oli koettanut vaihtaa paria toisen sotilaan kanssa treffeille lähtöä tehneen kämppiksensä kanssa, koska hänestä Taitolla ei valokuvassa ollut kummoistakaan leukaa, Lilli kertoo nauraen. Ja pohdinta siitä, mitä olisi voinut olla, jos asiat olisivat menneet toisin. Keväällä 1942 Taito kihlautui itseään viisi vuotta nuoremman, Porissa varttuneen Lilyn kanssa. Hänen isänsä Pekka, Veskun pikkuveli, sai myös kuulla aiheesta jatkuvasti
Erityisesti tämä koski meitä lapsenlapsia. Monessa vanhassa perhealbumin kuvassa Lilli soittaa ja Taito pitelee hänelle nuotteja. A P U 1 9 ● Lapsuudenkodin piha. Vietimme siellä paljon aikaa koulujen loppumisesta syk syyn saakka, Lilli sanoo. – Lapsuudenkuvissa olemme kolme laihaa, pel lavapäistä lasta suvun kesämökillä EteläSavon Hirvensalmella, Puulaveden saaressa. Tämä sai vaimonsa Mona Loirin kanssa Janpojan eli Jankun, vuonna 1974. Mutta Pekka sanoi aina, että piirtäjänä isä oli häntä vielä paljon parempi. Kovasti mietittiin, miten taiteellisuus minussa ilmenisi. Hänen rakkautensa oli yhdessä tekemistä. – Isästäni tuli graafinen suunnittelija ja suoma laisen julistetaiteen uranuurtaja, lopulta myös Taideteollisen korkeakoulun opettaja. Tässä maisemassa Helsingin Töölössä Lilli Loiri kasvoi. – Ei ollut ihan helppoa olla vanhin lapsi lahjak kaan perheen uudessa sukupolvessa. Kun vielä Lillin pikkuveli Ville syntyi 1976, oli kasassa serkkutrio, joista tuli toinen toisilleen syvästi läheiset. – Taito toimi mielellään minulle nuottiteli neenä. Lilli muistaa elävästi, kuinka hänen. Noina vuosina hänen setänsä kuuluisuus hou kutteli joskus innokkaita faneja mökkimaise miin asti. tellen esikoista alkoi kiinnostaa erityisesti teat teri ja näytteleminen, kuopusta kuvataide. Muutama kuukausi Lillin syntymän jälkeen kasvoi myös Veskun perhe. Se oli kaunis, mutta ei soinut. Viulun soiton opiskelu vei Lillin myöhemmin Sibelius lukioon ja lopulta Helsingin konservatorioon. Juuri viulunsoitosta tuli Lillin ja Taiton yhtei nen juttu. Kerran Taito jopa teki kesämökillä viu lun koivupuusta. Pieni ihme, jonka jokaista kehitysaskelta tarkkailtiin hartaasti ja jonka nykerö nenästä ja pyöreistä poskista etsittiin suvun piirteitä. Isoäitini Lilyn kanssa taas kävimme pitkiä kes kusteluja esimerkiksi puhelimessa, Lilli kertoo. – Taito vei isäni usein lapsena maalaamaan akvarelleja. Minuun kohdistui isoja odotuksia. Kuvien tekeminen oli heidän yhtei nen juttunsa, Lilli sanoo. – Isoisäni lahja oli saada jokainen ihminen tun temaan olonsa merkitykselliseksi. K un Lilli syntyi vuonna 1973, hän oli Tai ton ja Lilyn ensimmäinen lapsenlapsi. Lapsuuteni tär keät aikuiset opettivat minut näkemään maail man ainutlaatuisista näkökulmista – se teki minustakin taiteilijan. Onneksi en pienenä tajunnut odotusten painoa. Isoisä Taito opetti tulokkaan soittamaan viulua heti, kun tämä kynnelle kykeni
A P U 2 ”KUN NOSTIN LUURIN, JOKU VIERAS TYYPPI HOILOTTI JUOVUKSISSA LAPIN KESÄÄ.”