YKSI PUHELU VEI REHTORI JUHA-MATTI SAKSAN YÖUNET VIIMEINKIN KUNNON KOTIIN LOUKUTETTUJEN KISSOJEN UUSI ELÄMÄ MAUKULASSA APU TUTKI KOULUKUVIEN HÄMÄRÄ HINNOITTELU JATKUU KOHTALOKAS ONNETTOMUUS ROOSA JÄI LESKEKSI 31-VUOTIAANA ETELÄ-K ARJALAN VALLANK ÄY TTÄ JÄ ”Sain hulluksi menevää tylytystä” LAURA ARFFMAN KOHTELU ERON JÄLKEEN PALAUTTI MIELEEN KOULUKIUSAAMISEN ARVET Koko Suomen paikallislehti 33 / 2026 6,90 €
UPEASTI UUDISTUNUT Hae Lehtipisteistä tai tilaa lue.apu.fi/apu-terveys-tilaa Tilaa ja tutustu! HYVÄN ELÄMÄN TSEMPPARI!
30 Maakuntakirjeenvaihtaja. 80 Elämäni eläin. 26 Henkilö. 81 Lukijat. 78 Tehtävien ratkaisut ja Jallu-kilpailu. Heikki Kahila. 8 Juuret. Tamaki-rotta. 50 Kolumni. 16 34 KANNESSA LAURA ARFFMAN. Laura Saarikoski. 22 Apu tutki: Koulukuvien hämärä hinnoittelu jatkuu edelleen. Reijo Laatikainen. Costa del Solveig. 58 Televisio-ohjelmat. 16 Reportaasi. 82 Jatka lausetta. 7 Näin hurahdin: Kari ja lännenratsastus. Safka Pekkonen – Ennen Safkaa oli Eero. HYÖTY & HUVI 54 Viihde & media. 72 Ristikot. 42 Kesädekkari osa 8/8. 46 Luonnossa. 51 Viisi terveysvinkkiä. Juhis on Suomen nuorin yliopiston rehtori. 77 Apu-visa ja sudokut. Ilkka Heiskanen. Ahvenanmaan vaiheikas historia. 56 Elokuvavinkit. Roosa Pelto-Arvon puoliso kuoli base-hyppyonnettomuudessa. A P U 3 AJASTIN 5 Pääkirjoitus. Big Brotherin paluu. Ero palautti Laura Arffmanin mieleen vuosien koulukiusaamisen. Näin hoidat matkarokotukset kuntoon. Kuva Antti Raatikainen 10 33 | 26. 52 Apu-klinikka. 9 Kolumni. 34 Maakuntien vallankäyttäjät. Esko Koveron lähtiessä Helsinkiin oma murre vaihtui hetkeksi slangiin. 55 Tv-poiminnat. 79 Horoskooppi. PARHA AT JUTUT 10 Kansijuttu. Loukutettujen kissojen uusi koti
APU ILMESTYY 3.9., 10.9., 17.9. SITÄ SAA, MITÄ TILAA – JA ENEMMÄN! Avun tilaajana saat aina enemmän Meillä A-lehdissä uskollisia tilaajia palkitaan säännöllisesti. ja 26.2. Tuotelahja Saat lahjaksi Apuseinäkalenterin. APU ILMESTYY 6.8., 13.8., 20.8. Tilaajana ilahdut eduista ja yllätyksistä pitkin vuotta, osallistut mahtavien rahapalkintojen arvontaan – ja saat tietenkin lempilehtesi kotiin kannettuna, aina reiluun hintaan. Löydä kiinnostavat podcastit, pelit, ristikot, urheilun sisäpiiri ja muut parhaat jutut. Yllätysetu!. Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. ja 27.8. Tuotelahja* Saat kesälahjana näytelehden A-lehtien valikoimasta. APU ILMESTYY 1.4., 16.4., 23.4 ja 30.4. ja 28.5. ja 26.11. Ostosetu Keskisen Kellon verkkokauppaan. ja 29.10. APU ILMESTYY 9.1., 15.1., 22.1. APU ILMESTYY 2.7., 9.7., 16.7., 23.7. ja 17.12. ja 26.3. Tuotelahja Saat lahjaksi Eeva Ristikot -lehden näytenumeron. Muista myös Apu360-palvelun maksuton kokeilujakso 6 kk Kokeile Apu360-sovellusta rajoituksetta puolen vuoden ajan. Reilun hinnan lupauksemme tuo mielenrauhaa: tilauksesi ei jatku yllättäen, eikä hinta nouse lasku laskulta. APU ILMESTYY 5.11., 12.11., 19.11. APU ILMESTYY 3.12., 10.12. ja 17.6. *Muista tilata lahjalehti digiasiakaspalvelusta! Lue lisää tilaajan eduista A-lehtien digiasiakaspalvelusta asiakaspalvelu.a-lehdet.fi ETKÖ VIELÄ OLE TILAAJA. APU ILMESTYY 4.6., 11.6. ja 30.7. TILAA NYT: LUE.APU.FI/TILAA TILAAJAN 2026 EDUT Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. APU ILMESTYY 5.3., 12.3., 19.3. APU ILMESTYY 1.10., 8.10., 15.10., 22.10. Arvonta Arvomme tilaajien kesken kesärahaa 4 000 €. APU ILMESTYY 7.5., 13.5., 21.5. Arvonta Arvomme tilaajien kesken joulurahaa 5 000 €. APU ILMESTYY 5.2., 12.2., 19.2. Seinäkalenteri 2026 Edun arvo on 77,40 €. ja 29.1. ja 24.9
TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen Topias Kauhala Selina Keränen Johannes Kotkavirta Laura Myllymäki Pihla Nurmi Hanna Parhaniemi Osmo Reima Milka Sauvala Milla Talja ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Tanja Pellikka Joni Myyryläinen Jonna Hoffrén YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO www.apu.fi apu@a-lehdet.fi Facebook: apulehti Instagram: @apu_360 Tiktok: @apu_360 ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy TOIMITUS JOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy PAINOPAIKK A PunaMusta, Tampere MEDIAMY YNTI mediaopas.a-lehdet.fi ILMOITUSTEN TR AFIKOINTI PunaMusta Oy TIL AUKSET lehtitilaukset.a-lehdet.fi ASIAK ASPALVELU asiakaspalvelu.a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma—pe 8-20, la 10—15 A P U 5 ● Mitä työltä odotamme. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Työltä myös odotetaan innostavaa tekemistä. Edun arvo 77,40e Lunasta etu: lue.apu.fi/etu VASTA AVA PÄ ÄTOIMIT TAJA Iina Artima-Kyrki PÄ ÄTOIMIT TAJA Samuel Savolainen SISÄLTÖPÄ ÄLLIKKÖ Eeva Sederholm VASTA AVA TUOT TAJA Niklas Thesslund AD AJANKOHTAISMEDIAT Timo Tervoja AIK AK AUSMEDIA RY:N JÄSEN 92. Se, mikä on minulle merkityksellistä, ei välttämättä ole sitä muille. Esimerkiksi tutkijat Mia Salo ja Liisa Keltikangas-Järvinen näkevät, että yksilön näkökulma on noussut liian hallitsevaksi eikä itse asiassa edes tee ihmistä onnelliseksi. Toisaalta moni kaipaa someaikaan keskustelua siitä, voisiko ihminen tavoitella myös muuta kuin kivoja asioita itselleen. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyynti tarkoituksiin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan viesti ehkä uppoaisi otollisempaan maaperään. Kritiikkiä sateli siitä, että on irvokasta markkinoida sotimiseen tarkoitettua organisaatiota näin. Tilillä oleva raha tarvitaan kattamaan omat ja perheen kulut. Yhteiskunnan muutos on jättänyt aikaa itsetutkiskelulle, ja tähän kannustava hyvinvointibisnes on kukoistanut. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Samalla merkityksellisyydestä on tullut synonyymi sille, että asia on itselle tärkeä ja inspiroiva. Yhtä kaikki, ajatuksesta on tullut arkipäivää työelämässä. P uolustusvoimat houkutteli työntekijöitä 2000luvun alussa iskulauseella ”Tee työtä, jolla on tarkoitus”. ● EEVA SEDERHOLM SISÄLTÖPÄ ÄLLIKKÖ K U V A A N T T I R A A T IK A IN EN. Merkityksellisyydellä houkutellaan työntekijöitä tehtävään kuin tehtävään. – PÄÄKIRJOITUS – LUE MAKSUTTA Tilaajana saat ilmaisen 6 kk:n kokeilujakson Apu360-digimediaan. NYT JULKISESSA keskustelussa on alkanut nousta toisenlaisia näkökulmia. Vallitsevaksi puhetavaksi on noussut, että jokaisen täytyy löytää polku, jossa pääsee toteuttamaan henkilökohtaista kutsumustaan. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Tällainen toiminta voi olla myös vaikeaa tai tylsää. vuosikerta | issN 0355-3051 Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Merkitys voi löytyä, kun lakkaa tuskailemasta, mikä tekee minut onnelliseksi ja kysyy itseltään, mitä maailma minulta tarvitsee. Suomen isot työttömyysluvut ovat muistuttaneet, että palkka voi olla varsin merkityksellinen syy käydä töissä. Itsensä toteuttamisen sijaan voisi tavoitella myös moraalisesti oikeita asioita – oli se sitten Putinin hallinnon vastustaminen tai ruoan saaminen päivällispöytään
Kymmeniä sisältöjä. Nyt syntyvät ne kuvat ja videot, joita käytetään ensi kevään ja kesän markkinoinnissa. Elokuussa valo on parhaimmillaan, ja luonto lumoaa vehreydellään. yritysasiakkaat@a-lehdet.fi IG: @aratkaisut MAINOS Suomen suurin asumisen sisältöympäristö A-lehtien asumisen mediat tavoittavat yhteensä 1 123 000 suomalaista. Muistutus mainostajakumppaneillemme: Kesä 2027 alkaa nyt! Moni suunnittelee ensi kesän kampanjoita vasta keväällä. Yksi kuvauspäivä. Silloin ollaan kuiten kin jo myöhässä, jos tavoitteena on aidosti näyttävä ja pitkäikäinen sisältö. (KMT 2025). Sisältö elää pitkään ELOKUU 2026 Kuvaukset TAMMIKUU 2027 Natiiviartikkeli MAALISKUU 2027 Messut ja tapahtumat HUHTIKUU 2027 Printti TOUKOKUU 2027 Some ja display KESÄKUU 2027 Kumppanin omat kanavat HEINÄKUU 2027 Sisältöjen muokkaus ja uudelleenkäyttö Vuoden verran hyötyä. Ota yhteyttä – suunnitellaan yhdessä sisältö kokonaisuus, joka palvelee brändiäsi pitkään
Se oli menoa. – Olin nähnyt hevosia äitini tallilla. Ei uskoisi, että Kari ratsasti ensimmäisen kerran vasta kuusi vuotta sitten. Kari ei lannistunut vaan päätti hankkia hevosen, sillä kukaan ei vuokraisi omaansa ampumisharjoituksia varten. Hevonen kulki käyntiä ja ”hirveätä ravia” – siltä se tuntui. Hyväluonteinen Valiente katsoi suoraan Karin sydämeen hevoskauppamatkalla Espanjassa. Vetäjä ei ymmärtänyt, että Kari oli täysin kokematon, ja kutsui mukaan. Omaa pollea voisi totuttaa pamahduksiin positiivisen vahvistamisen kautta. Myös vaimo innostui lännenratsastuksesta ja pariskunnalla on nykyisin kolme hevosta. Ampuminen sujui, hevostelu ei. Hänestä tulee lännenratsastaja. ● MIA TAKULA ”Tiesin, että tätä haluan tehdä!” Kari säikkyi ennen hevosia, mutta hurahti lännenratsastukseen. AJASTIN K U V A SA T U N Y ST R Ö M NÄIN PÄ ÄSET KIINNI UUTEEN ”Kun jokin asia kiinnostaa, kannattaa rohkeasti mennä alueelle, josta ei tiedä mitään.” – NÄIN HURAHDIN –. Täytyy laukata, kirjaimellisesti, sillä vihdoin hän voi keskittyä lännenratsastukseen. Hän kysyi kurssin järjestäjältä, pitääkö osata ratsastaa. Lapsena Kari oli innostunut lännenelokuvista ja hevoset vaikuttivat mahdollistavan seikkailuja. Vuosikymmenien vierittyä hän huomasi nettivideon ratsastusjousiammunnasta. Tuleva cowboy aloitti talutusratsastaen. – Tiesin, että tätä minä haluan tehdä! Tapana on ensin kokeilla lännenratsastusta, mutta Kari päätti, että hän ei kokeile. A P U 7 ● T uoreella eläkeläisellä Kari Kallosella, 65, ei ole luppoaikaa. Siellä vieraillessani säikähdin jopa paikallaan olevia hevosia. Seuraavaksi Kari törmäsi netissä cowboy mounted shooting -lajiin, jossa yhdistyy revolverilla ampuminen ja ratsastus. – Ajattelin, että tässä on meininkiä. Kari on perustanut Finnish Cowboy Association -lajiliiton ja kehittänyt erään alalajin Suomeen soveltuvaksi
OUTOKUMPU Esko Kovero käy kesäisin Outokummussa.. Outokummussa vietän yhä kesällä pari viikkoa järven rannalla. Aikoinaan, kun Suomi alkoi maksaa sotakorvauksia, Euroo pan rikkainta kuparimalmia ryhdyttiin louhimaan pienessä Kuusjärven kylässä, josta tuli myöhemmin Outokumpu. Isäni oli kaivosmies, asuimme Outokumpu Oy:n vuokraamassa asun nossa. Minä pärjäsin koulussa sen verran hyvin, että isäni lupasi maksaa oppikoulumaksut, jos haluan jatkaa keskikouluun. Kun hän tapasi Vantaalla äitini, joka oli kotoisin Kuusjärveltä, he päättivät muuttaa sinne takaisin ja perustaa Outo kumpuun oman yksikkönsä. Outo kumpu tarjosi koulutusta kansakoulun jälkeen, ja veljeni lähti opiskelemaan kaivosalaa. Kaivoksen ylemmät henki löt asuivat eri paikassa. Olin mukana kaikissa koulun näytelmissä, mutta ajatus teat terikorkeakoulusta tuntui kaukaiselta, eivätkö sinne pääse vain näyttelijöiden lap set. Naapurustossa kaikkien vanhemmat työs kentelivät kaivoksessa. TÄYSI-IKÄISENÄ KÄVIN kesätöissä juoksupoikana Marian sairaalassa Helsingissä. Mie ja sie olivat unohtuneet kokonaan! Mutta kyllä ovat aina palanneet. Vaikka voisi kuvitella, että pikkui nen paikka olisi nurkkakuntainen, en ole ikinä kokenut mitään sellaista. JUURET A P U 8 ● K U V A T IM O KO R H O N EN / A LL O V ER P R ES S Mie ja sie olivat unohtuneet kokonaan! Näyttelijä Esko Kovero kasvoi Outokummussa, kaivoksen kainalossa. Uskon, että pohjoiskarjalai sena minussa on ollut sen ver ran siirtolaisen verta, että olen pystynyt myös sopeutumaan helposti uusiin paik koihin ja ympäristöihin. Isäni oli joutunut muuttamaan jo ennen sotaa Karjalasta. Koulun juhlasalissa näin myös ensimmäistä kertaa näytelmän, jonka Outokumpu oli tilannut. Kun palasin kotiin, puhuin hetken stadia. Teatteri näytti onnenmaalta. teksti EM I LI A SA LOR A NTA ”S ynnyin Joen suun keskus sairaalassa, kuten silloin outokumpu laisilla oli tapana. Esko Koveron tähdittämä Salatut elämät palaa elokuussa uusin jaksoin MTV3-kanavalle ja Katsomoon. Mutta vain hetkeksi. Nykyäänkin, kun puhun veljen kanssa puhelimessa, menee minuutti ja olemme samalla murrealueella. Kun hän lähti kesätöihin Helsinkiin, oma murre vaihtui stadin slangiin. Sen sijaan saan aina kokea Pohjois Karjalan luonnon kauneutta. Tai sitten aika on kullan nut muistot. Kaupunkiin poikkeavien kannattaa pistäytyä myös vanhalla kaivoksella, siellä on nähtävillä suomalaista teollisuushistoriaa.” ● Juuret-palstalla tunnetut suomalaiset kertovat kotiseutunsa merkityksestä. VAPA A-AJALLA KAIKKI eri Outokumpuun tul leet kulttuurit sulautuivat harmoniseksi kokonai suudeksi, ja kaikki saivat toteuttaa itseään
Helikopterivanhemmuus onkin osittain seurausta pandemiasta, Harrikari uskoo. Mutta aikuisten huolia ei pidä maksattaa lapsilla. Helsingin yliopiston sosiaalityön professorin Timo Harrikarin mukaan huolipuhe lapsista onkin lisääntynyt enemmän kuin lapsiin kohdistuvat todelliset vaarat. Se on syntynyt vastaliikkeeksi curling-vanhemmuudelle ja perustuu ajatukseen, että lapsen on kohdattava kova maailma sellaisena kuin se on. Me vanhemmat emme enää ole lapsen silmissä päteviä ja osaavia. Hän saattaa satuttaa itsensä fyysisesti tai henkisesti, niin Chilessä kuin Suomessakin. A P U 9 Uusi lastenkasvatusoppi: mokaa ja opi E n osannut odottaa tätä. Kirjeissä meni viikko. Vaihto-oppilasjärjestö muistutti meitäkin, että lapselle ei saisi lähettää viestejä joka päivä, vaan antaa hänen tottua uuden asuinmaan arkeen. Maailma avautui ja tuntui muuttuvan paremmaksi. Juuri se vanhempia ehkä pelottaakin: valtasuhteet muuttuvat. En ollut ymmärtänyt, että minun odotettiin kärsivän. Neuvostoliitto hajosi, Suomi liittyi EU:hun. Lisäksi vanhempien elämän odotetaan pyörivän lasten ympärillä niin, että heidän lähdettyään iskee tyhjyys. Vanhempien odotetaan suojelevan lastaan sen sijaan, että he altistaisivat hänet epävarmuuksille – jopa niin, että lapsen lähettäminen vuodeksi kauas kuulostaa vähän vastuuttomalta. ● K U V IT U S TA N JA P EL LI K K A TARKISTA KOLUMNIN KIRJOITTAJA! LAURA SAARIKOSKI Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamies Laura Saarikoski kirjoittaa mediasta ja ilmiöistä otsikoiden takana.. Vasta vaikeuksista selviäminen kasvattaa lapsesta aikuisen. Teinipoikani lähti vuodeksi lukiovaihtoon Chileen. Vanhemmat luottivat lapsiinsa, koska oli pakko. Ikävä tulee varmasti. Jos vanhempi varoo maailmaa, miten lapsi oppisi rohkeaksi. Yhdysvalloissa on tälle asenteelle oma terminsä: FAFO-vanhemmuus, joka tulee sanoista ”Fuck around and find out” eli vapaasti suomennettuna mokaa ja opi. Maailmaa enemmän on ehkä muuttunut suomalainen vanhemmuus. ”Mutsi, hanki elämä” pitää ottaa tosissaan. Yllätyin. Nyt pandemia, sodat ja talouskriisit ovat säikäyttäneet monet. MITÄ ÄN TAKEITA ei tietenkään ole siitä, että lapseni pärjää ulkomailla. Kasvatustieteilijät ovat kutsuneet ilmiötä curlingtai helikopterivanhemmuudeksi: vanhemmat tasaavat esteet lapsen tieltä niin, että itsenäistyminen voi lykkääntyä. Kun olin itse vaihto-oppilaana 1990-luvulla, en muista kenenkään ajatelleen, että se olisi erityisen riskialtista. Nyt me lapset, joihin luotettiin, kärsimme luottamuspulasta sekä lastemme, maailman että oman elämämme suhteen. Keskinäinen suhde perustuu valintaan, ei välttämättömyyteen. 1990-LUVULLA ELETTIIN toki toiveikkaampaa aikaa kuin 2020-luvulla. Miten uskallatte päästää hänet. Joka päivä! 1990-luvulla vaihtooppilaalle soitettiin pari kertaa vuodessa. Seuraavaksi sain kymmenkunta sympatiaviestiä. Yleisin kommentti tuttavilta oli, että onpa rohkeaa. Kotisohvalla lapset eivät nimittäin opi uutta kieltä, joudu tutustumaan erilaisiin ihmisiin tai opi voittamaan turhautumista tai ikävää. Hän muistuttaa, että yhteiskunnalliset murrokset ovat aina herättäneet levottomuutta, jonka seurauksena aikuiset Kustaa Vaasan ajoista alkaen ovat pyrkineet hallitsemaan sitä, mitä he voivat hallita: lapsia ja nuoria. Vaikka Chile on Etelä-Amerikan turvallisimpia maita, matkustaminen kauas jännittää. Voimia eroahdistukseen! Myötätunto oli liikuttavaa, mutta sekin vähän hassua. Miten äiti nyt pärjää. Kenenköhän itsenäistyminen tässä on lykkääntymässä
A P U 1 OLEN SAANUT HAUKKUMISVIESTIRYÖPPYJÄ A P U 1 – KANNESSA –
teksti EM I LI A SA LOR A NTA kuvat A NT TI R A ATI K AI N EN OLEN SAANUT HAUKKUMISVIESTIRYÖPPYJÄ A P U 1 1. Se palautti mieleen vuosien koulukiusaamisen. A P U 1 1 Yllättävä ero rikkoi toimittaja Laura Arffmanin arjen, mutta kaikkein kipeintä ei ollut itse ero. Se oli tapa, jolla häntä sen jälkeen kohdeltiin
15-vuotiaana hän muutti Savonlinnaan lukioon. En tiedä tähän päiväänkään mennessä, miksi hän kääntyi minua vastaan ja sai masinoitua siihen mukaan muut luokan tytöt. Se ei ollut helppoa, sillä hän on eron jälkipyykkinä kohdannut epäkunnioittavaa käytöstä. Jotenkin sain pidettyä kiinni ajatuksesta, että tulee aika, jolloin pääsen täältä pois, eikä kiusaaminen voi jatkua ikuisesti. Sen jälkeen Laura on rakentanut arkea uusiksi 7ja 5-vuotiaiden lastensa kanssa. Tyly ja epäinhimillinen tapa toimia toi taas vanhan ajatuksen, että minussa täytyy olla jotain tosi pahasti vialla, kun minulle käy taas näin, Laura sanoo ja pyyhkii aamukahvin äärellä silmiinsä kohonneet kyyneleet. Eron tuoma hylkäämiskokemus ja Lauran sen jälkeen kohtaama käytös ovat nostaneet pintaan vanhat muistot. Ei kukaan luokkalaisista uskaltanut näyttäytyä välitunneilla tai muutenkaan kanssani. Pääkiusaajan äiti uskoi vasta vuosia myöhemmin Lauran kokemukset todeksi, kun hän näki, mitä tytär oli tehnyt Lauran valokuvalle. Päivittäin mietin, mitä olen tehnyt väärin. Äiti työskenteli terveyskeskuksessa ja isä oli paikallinen pesäpallovaikuttaja. Tärkeä hengähdyspaikka oli Savonlinnan mummola, jossa Laura vietti pitkiä aikoja kesäisin ja touhusi serkkujensa kanssa. Lopulta kahdeksannen luokan alussa kuraattori laittoi pääkiusaajalle kovan ukaasin: jos hän kerrankin vielä jatkaisi kiusaamista, hän lentäisi koulusta. Seiskaluokalla väkivallan uhka kasvoi ja leijui koko ajan ilmassa. Se oli rankkaa, yksinäistä ja pelottavaa. – Silloin viimeistään tuntui kuin elämä olisi alkanut. – Erota saa, mutta miten sen jälkeen kohtelee toista – sillä on merkitystä. Laura on kirjoittanut myös neljä tietokirjaa. Kiusaaminen äityi haukkumisen lisäksi muuhunkin. Mitään erikoista ei tapahtunut. Ennen yläasteelle siirtymistä Laura ja äiti harkitsivat, että Laura muuttaisi kiusaamisen takia Savonlinnaan. Väkivallan uhka ulottui myös loma-ajoille. A P U 1 2 M inua ei kukaan enää kiristä, uhkaile tai satuta. Silti Laura kävi rippikoulun Savonlinnassa, sillä hän ei halunnut ottaa riskiä, että olisi joutunut samalle leirille kiusaajien kanssa. Kun Laura seuraavana päivänä tuli kouluun, tuo sama tyttö haukkui häntä vitun huoraksi. Kesäaikana oli vallalla sellainen pelote, että jos tulet tiettyyn aikaan keskustaan, saat turpaasi. Yläasteella kiusaamiseen suhtauduttiin kuitenkin vakavammin. Tie tähän pisteeseen on ollut pitkä. Laura kärsi lapsuudessa ja nuoruudessa vuosia pahasta koulukiusaamisesta. Hän oli ahkera koululainen, harrasti pesäpalloa ja kävi soittotunneilla. Silti kiusaamista ei saatu kuriin. Laura sai myös muuta kautta kaverin, joka uskalsi näyttäytyä hänen kanssaan koulussa. Välitunneilla Laura saattoi joskus päästä mukaan naapuriluokan tyttöjen menoihin. Vielä päivää ennen kuin viides luokka alkoi, Laura oli leikkimässä parhaan ystävänsä luona. Ulkopuolisuus hävetti. Näin Laura Arffman, 40, on kirjoittanut puhelimensa muistiin. En ollut enää hylkiö. L auran äiti oli mukana koulun vanhempaintoimikunnassa ja yritti kaikin tavoin keskustella opettajan sekä kiusaajien vanhempien kanssa. Kiusaajat eivät luovuttaneet, vaan valitsivat kiusallaan ranskan – ja pääsivät Lauran kanssa samalle luokalle uudessakin koulussa. Ainoastaan naapurin poika kulki välillä kanssani koulumatkoja. Lauran tavaroita piiloteltiin, hänen päälleen syljettiin, potkaistiin ohimennen ja jätettiin yksin. – Koin saman ulkopuolisuuden tunteen kuin lapsena. Koulumenestys olisi lippuni pois Kiteeltä. Lisäksi arvelin, että kiusaajat sijoittuisivat eri luokille, sillä halusin jatkaa pitkää ranskaa, eikä se heitä tuntunut juuri kiinnostavan. Kiusaaminen päättyi yhtä nopeasti kuin oli alkanut. – Usein tarjouduin jäämään välitunniksi järjestäjäksi luokkaan, ettei yksinäisyys korostuisi. Laura on tunnettu tekijänaisena ja Yle Urheilun ruutukasvona, jonka monipuolista kielitaitoa on ihasteltu. Vaikeana hetkenä hän lukee lausetta itselleen ääneen. – Kiteellä oli siihen aikaan paljon venäläistä viinaa, teinit esittivät ikäistään vanhempia ja naapurikaupungissa Joensuussa elettiin vahvaa skinien aikaa. – Jos väärällä hetkellä katsoin luokassa kiusaajaa päin, hän huoritteli. Kellään ei ole oikeutta tehdä toisen elämästä niin tukalaa, että on jaksamisensa äärirajoilla. Hän tunsi heitä pesäpalloharrastuksensa kautta. Ehkä siitä alkoi tavallinen teinin elämä. L aura kasvoi Itä-Suomessa Kiteellä perheen ainoana lapsena. Tällä hetkellä hänet nähdään yleisurheilun EMkilpailuissa toimittajana. Kiusaajat ivailivat myös Lauran koulumenestyksestä. – Päätin kuitenkin jäädä Kiteelle, sillä yläaste olisi isompi ja kahden luokan sijaan luokkia muodostettaisiin H-kirjaimeen asti. – En edes tiennyt, mitä se tarkoittaa ja jouduin kysymään sitä äidiltä, kun tulin kotiin. – Muistan vain sen, miten yhtäkkiä oli vapaampaa hengittää. Ikinä ei tiennyt, millainen päivästä tulisi, kun lähti kouluun. Neljänteen luokkaan asti hänen elämänsä oli kuten kenen tahansa. – Siitä en kuitenkaan tinkinyt. Vuoden 2024 lopulla Lauran mies ilmoitti yllättäen, että hän haluaa erota. Mitään ennusmerkkejä ei Lauran mielestä ollut
A P U 1 3 ”Riitaan tarvitaan kaksi osapuolta, mutta kiusaamiseen riittää yksi.” Laura Arffman kertoo koulukiusaamisen päättyneen kuraattorin kiusaajalle laittaman kovan ukaasin jälkeen.
Laura tekee yhä töitä sen eteen, että tuntisi riittävän sellaisena kuin hän on. ajankohtaista: Yleisurheilun EMkilpailujen lähetykset Ylellä 10.–16.8. Perhe: 5ja 7vuotiaat lapset. ura: Ylen urheilutoimittaja, ruutukasvo ja Linnan juhlien selostaja sekä tietokirjailija. A P U 1 4. A P U 1 4 LAURA ARFFMAN ikä: 40
Lopulta perheneuvolassa sosiaaliviranomainen sanoi, että sinun pitää ilmoittaa poliisille, jos tämä jatkuu. M inä olen terve, lapseni ovat terveitä, vanhempani ovat elossa ja minulla on koti. Laura ihmettelee, miten kiusaamista ei saada nykytiedollakaan kuriin. Kiusaamisen arvet tulivat ensimmäistä kertaa vastaan parikymppisenä, jolloin Laura työskenteli jo toimittajana. Jotenkin haluan siten osoittaa, että olen toisen ystävä. Kukaan ei ota loputtomiin iskuja vain vastaan, mutta vihakin on vain tunne, joka häipyy taka-alalle. Varoin silti pitkään kertomasta, millaista elämä Kiteellä oli ollut. M EI K K I M U R U R IT A LA . Yhtäkkiä hän ei saanutkaan sanottua ajatuksiaan toimituspalaverissa. Meillä on myös tosi tarkat säännöt siitä, että ketään ei kiusata. – Olen lapsentasoisesti käynyt läpi, että minulle täytyy heti sanoa, jos joku harmittaa. Terapiassa hän ymmärsi, että kiusaamiseen ei kuitenkaan tarvita syytä. Samalla olen miettinyt, onko ihmisen kasvuun pakko kuulua se, että asioita opitaan ilkeyden kautta. Nytkin uskon, että kaikkea hauskaa ja jännittävää on vielä edessä. Alkukesästä Laura kilpaili kollegansa Petra Mannerin kanssa The Amazing Race Suomi -seikkailurealityssa, jossa he kilpailivat parina. Kiusatustakin tulee vihainen. T Y Y LI A LE K SA N D R A K A N TO LA . – Tuntuu myös pahalta, että äitini joutui taas viime vuonna olemaan sydän syrjällään puolestani. Kiteeltä Lauralle jäi lopulta yksi sydänystävä, Savonlinnasta useampi. Minulla ei ollut mahdollisuutta kieltäytyä terapiasta tai esittää, että kaikki oli hyvin. Vaikka Laura on päässyt erosta jo eteenpäin eikä se aiheuta suuria tunteita, hän on huomannut tuntevansa samanlaista voimattomuutta kuin koulukiusaamisen aikoina. Jos mietin, mitä kiusaaminen on tehnyt minulle, niin en varmastikaan ole ollut kovin ikävä kenellekään, vaan pyrin aina tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Laura on miettinyt vuosia, mitä kiusaamiselle voisi yhteiskunnassa oikeasti tehdä. Laura kävi kolmen vuoden psykoterapian aikana läpi menneisyyttään ja opetteli terapeutin kanssa saamaan paniikkikohtaukset hallintaan. Aloin saada paniikkikohtauksia. Tälläkin hetkellä satoja lapsia kiusataan ja kouluun meneminen tuntuu ahdistavalta. Nautin, että sain olla oma itseni. Kokemuksia yhdistää myös se, että Laura ei ole saanut anteeksipyyntöä. – En ole aikaisemmin ollut jenkkityylisen kiitollisuuden kannattaja, mutta nykyään minulla on kiitollisuuspurkki, johon kirjoitan asioita ylös, joista olen kiitollinen, Laura kertoo. – Vastuu jää lähes aina kiusatulle. Onneksi työkaverini silloinen puoliso oli psykologi, jolle työkaverini soitti ja vain ojensi luurin minulle. Tämä on toinen mantra, jota Laura Arffman on hokenut itselleen eron jälkeen. Sain oikeita kavereita, jotka aidosti halusivat olla kanssani. Hänen mielestään huomion täytyy pysyä niissä lapsissa ja nuorissa, joilla on rankkaa juuri nyt. – Totta kai teen kaikkeni, ettei omien lasten tarvitse mennä kaiken läpi. Äitien rooli unohtuu usein, vaikka äidit todella joutuvat käymään lapsensa kautta läpi melkein kaiken saman, Laura kertoo. Tärkeintä hänestä olisi, että kaikki kiusatut saisivat apua ennemmin kuin myöhemmin, vaikka asioiden läpikäyminen jää usein aikuisuuteen. – Välillä yhä mietin, että missä kohtaa pystyn luottamaan. Minä en ole se vanhempi, joka katsoo myöskään omien lasten tekemisiä sormien läpi. A P U 1 5 ”Äitini joutui taas viime vuonna olemaan sydän syrjällään puolestani.” uudestaan. ● Toimitus on nähnyt Lauran saamat viestit. Laura tosin myöntää, että hänkin tekee yhä sen eteen töitä, että kokisi riittävänsä ja kelpaavan sellaisena kuin on. Kaikki alkaa eron jälkeen olla jo hyvin. – Lopulta en pystynyt tekemään hetkeen julkisesti haastatteluita. Kun Laurasta tuli äiti, hän yllättyi päivähoidon alettua, miten varhain tytöille muodostui parhaat kaverit. Lapsena joutuu vaihtamaan koulua, aikuisena hoitamaan itsensä kuntoon. Yksi tapa miellyttää on se, että kerron itsestäni liikaa. Myöhemmät ihmissuhteet ovat tulleet työpaikoista. Hän on itse käsitellyt kokemuksensa, eivätkä ne enää vaivaa häntä. Se on tuonut pintaan monenlaisia tunteita. Ystävyyssuhteissa hän oppi, että ajautuu helposti miellyttämään. – Riitaan tarvitaan kaksi osapuolta, mutta kiusaamiseen riittää yksi. – Se, mikä minussa on säilynyt lapsesta asti, on sama tulevaisuudenusko. Enää hän ei sellaista kaipaakaan. Hän hoki mantraa viimeksi, kun ex-puolison sukulaiselta tuli pitkästä aikaa taas halventavia viestejä. Laura on ollut kiitollinen siitä, että hän on opetellut itsetuntemusta terapiassa ja osaa sen ansiosta vetää rajoja. V A A T T EE T K EK Ä LE .F I.. Kiteellä ajattelin, että elämällä on minulle vielä muutakin annettavaa kuin nämä karmeat kuviot. Myös lasten kautta on tullut uudenlaisia verkostoja. – Olen saanut haukkumisviestiryöppyjä ja hulluksi menevää tylytystä, että on ihan oikein, että sinulle tehtiin näin. Tällä viikolla Lauran tytär aloittaa koulun
A P U 1 6 Kissa nimeltä Hiekkamyrsky kurkistaa mieluisasta piilopaikastaan Maukula ry:n tiloissa Tampereella.
Kaikille ei käy yhtä hyvin. teksti PAU LI REI N I K AI N EN kuvat RII N A PEU H U A P U 1 7 – REPORTAASI –. ● KAHDEN MAATIAISKISSAN UUSI ELÄMÄ Loukutetuille kissoille löytyi lopulta uusi koti
Somessa kysytään herkemmin, onko jollain pihalla liikkuvalla kissalla omistajaa, Adolfsson sanoo. Adolfsson kertoo, että Rosianna on erittäin arka vieraiden ihmisten läsnä ollessa. Sitä hivu tetaan hitaasti kauemmas sängystä. Yhdistys toimii vapaaehtois voimin ja rahoittaa toimintansa etupäässä lahjoi tusvaroin. Yhdessä populaatiossa voi olla jopa sata kissaa. Rosianna saadaan houkuteltua esiin vasta, kun toimittaja poistuu asunnosta ja houkuttimeksi otetaan herkuilla täytetty ruokakuppi. Näistä yli 20 000 eläintä on arvioiden mukaan hylätty tai kuuluu johonkin villiinty neeseen kissapopulaatioon. Silloin ne loukutetaan joka tapauksessa. Varoja saadaan myös kissojen myyn nistä. Hetken päästä kissa kurkistaa sängyn alta ja suostuu tulemaan kuvattavaksi. Jos ruokaa ei ole tarpeeksi, osa kissoista lähtee populaatiosta vaeltamaan omille teilleen. Se saattaa olla todella ihmisläheinen, vaikka olisi karannut jostain. Vaikeaa on. Kiinni otetut kissat siirretään yhdistyksille sen mukaan, missä on tilaa. Kun Marlin ja Rosianna tuotiin Maukulaan vuoden 2024 tammikuussa, alkoi kova selvitys työ. Vuonna 2019 Tampereella perustettu Maukula ry auttaa kodittomia kissoja ja pyrkii etsimään niille uuden kodin. Omistaja on mukana Maukulan toi minnassa, mutta ei halua antaa haastattelua. S uomen Kissaliitto on joitakin vuosia sit ten arvioinut, että Suomessa on noin 800 000–1 300 000 kissaa. Hän on saanut luvan esitellä löy tökissakaksikon Apulehden toimittajalle ja kuvaajalle. Nopea etsintä paljastaa, että se piilottelee sängyn alla, eikä halua tulla esiin. A P U 1 8 mutta onneksi tilanne ei ollut pahin mahdolli nen. Eläinsuojeluyhdistykset käyvät loukuttamassa kissoja pääosin ruokkijoiden eli lähistöllä asu vien ihmisten pyynnöstä, jos alueen valvon taeläinlääkäri ei ole katsonut aiheelliseksi tehdä kissoista huostaanottopäätöstä niiden huonon kunnon perusteella. Yleensä siinä vaiheessa herätään ongelmaan. Hänen mukaansa se yleensä kavahtaa vieraita eikä ole ainakaan ensimmäisenä tervehtimässä. – Näppituntuma on, että määrällisesti tilanne ei ole helpottunut, mutta ihmiset ovat valveutu neempia. Aivan viime aikoina tilanne on SEYn mukaan helpottunut. Kissoille kävi hyvin, sillä vapaana niiden kunto olisi todennäköisesti heikentynyt. Kissojen kunnosta ei tiedetty juuri mitään, TAMPERE Mira Adolfsson yrittää houkutella Rosiannaa esiin. – Me tiesimme kissoista vain sen, että ne oli loukutettu jostain populaatiosta Kankaanpäästä, Adolfsson kertoo. Siksi moni esine tässä asunnossa on teipattu pöytiin kiinni. Kissa voi olla lähtöisin pihapiirin omista leik kaamattomista vapaana ulkoilevista kissoista tai MIRA ADOLFSSON, 30, on ihmeissään, kun vaaleanruskea maatiaiskissa Marlin ottaa vieraat vastaan tamperelaisen kerrostaloasunnon etei sessä tavallista uteliaampana. – Se rakastaa heittää kaikki pöydiltä alas. Kissat voivat pyöriä usein pihapiirissä, ja populaatiokissoja ruokkiva henkilö katsotaan lain mukaan populaation omistajaksi. Kun vieraat poistuvat, meno voi yltyä aivan hurjaksi. Asunnon toinen lemmikkiasukas on tumma karvaisempi Rosiannakissa, jota ei näy. Adolfsson on Tampereella toimivan, löytö eläintoimintaa organisoivan Maukula ry:n puheenjohtaja. Loukuttaminen on useimmiten ainoa keino saada kissat turvaan, koska ne ovat ehtineet vieraantua ihmisistä. Hän suosittelee selvittämään kissan omistajan ensin omasta naapurustosta tai alueen Facebookpuskaradiosta. Leikkaamattomuuden vuoksi kissat lisääntyvät keskenään ja ne voivat olla heikossa kunnossa muun muassa siksi, ettei niitä ole ruo kittu asianmukaisesti. – Kissan käytöksestä ei voi päätellä mitään. M. Populaatiotaustaisilla kissoilla tarkoitetaan yleensä isompaa leikkaamattomien kissojen lau maa, joka liikkuu ihmisasutuksen lähellä ruuan perässä. Populaatiot ovat olleet viime vuosina Suo messa niin iso ongelma, että Suomen eläinsuoje luyhdistys SEY on kutsunut tilannetta kissakrii siksi
● HETKEN PÄÄSTÄ KISSA KURKISTAA SÄNGYN ALTA JA SUOSTUU TULEMAAN KUVATTAVAKSI. Jack-kissa uskaltaa tulla silitettäväksi. Moni muu Maukulaan saapuva kissa on varsin arka. A P U 1 9
Pian kaksikko näytti tutustumisen merkkejä eikä mennyt kauan, kun ne alkoivat jo viihtyä tiiviisti toistensa seurassa. Kiinnostavampia ovat naksut, joita Adolfsson heittelee sille. A P U 2 muualta lähistöltä. Kissoja jouduttiin aluksi pitämään erillisissä häkeissä, koska yhdistyksessä ei oltu varmoja, onko bakteeri vain toisella. Kissakaveruksilla on edelleen bakteeri suolistossaan, mutta hoidon ansiosta niiden vatsan toiminta on parantunut selvästi. – Eläimet tarvitsevat lääkärikäyntejä siinä missä ihmisetkin. Se on todella valitettavaa. Kun hoitamattomat pommit päätyvät meille, niistä voi löytyä kaikenlaista. Kissojen iästä ei ollut ensin täyttä varmuutta, mikä on tyypillistä loukutettujen kissojen kohdalla. Lisäksi pitäisi huolehtia rokotuksista ja hampaiden hoidosta. Edelleen meille päätyy paljon kissoja, jotka eivät ole koskaan nähneetkään lääkäriä. Kissa ryntää jokaisen heitetyn herkkupalan perään. Hoitona on tavallisesti puolentoista vuoden pituinen erikoisruokavalio, maitohappobakteerien käyttö ja suolistoa tukeva hoito. coli on vastustuskykyinen antibiooteille, mikä hidasti Marlinin ja Rosiannan toipumista. – Joissain piireissä on edelleen sellaista ajattelua, ettei kissoja pidä leikata eikä viedä koskaan eläinlääkäriin. – Kyseistä bakteeria on aina kissojen suolistossa, mutta jos sitä on liikaa, seurauksena on löysävatsaisuus, Adolfsson selvittää. Yhdistys tekee sen eteen kaiken voitavansa.. Se on tärkein pyyntömme, jos kyse ei ole jalostuskissoista. Meillä kissat saavat terveydenhuoltoa, josta ovat jääneet paitsi, puheenjohtaja kertoo. Maukulan puheenjohtajana toimiva Mira Adolfsson etsii löytökissoille uusia koteja. Se todellakin näyttää rakastavan ruokaa. Jos kissaa hoidetaan oikein, leikkaaminen on minimivaatimus. – Siirsimme ne yhteen isompaan eristystilaan, jossa niiden oli helpompaa tutustua toistensa hajuihin, liikkeisiin ja eleisiin. Eläimillä havaittiin jatkuvaa ripulia, minkä syyksi paljastui E. Kun selvisi, että molempien vatsavaivat olivat peräisin samasta suolistobakteerista, kissat päästettiin tutustumaan toisiinsa. Kun loukutetut kissat saapuivat Maukulaan, alkoi selvittely niiden kunnosta. Adolfssonin mukaan ongelmana on, että osa omistajista ei leikkaa kissojaan. coli -bakteeri. Ne voivat vaeltaa kilometrikaupalla etsien parittelukumppaneita. Adolfssonin mukaan hampaista voi päätellä ainoastaan sen, onko kissa alle vai yli puoliKISSAT VIIPYVÄT MAUKULASSA YLEENSÄ PARI VIIKKOA, JONKA JÄLKEEN NIILLE PYRITÄÄN LÖYTÄMÄÄN UUSI KOTI. M arlin haluaisi selvästi rynnätä kissan leikkiputken läpi, mutta se jää arpomaan asiaa paikalleen. Eläin näyttää hyvävointiselta, mutta niin ei ollut vielä runsas vuosi sitten. E. Se on kissoille tärkeää, Adolfsson kertoo