8. 2022 5,90 € HAAMUJEN JÄLJILLÄ Kansallisteatteri vilisee aaveita REDRAMA PYRISTELEE IRTI PÄIHDEHELVETISTÄ ”Voin vieläkin retkahtaa ja kuolla” ELÄKEUUDISTUS RAIVOSTUTTAA YRITTÄJIÄ ”Vika on systeemissä, ei meissä!” SAIRAUDETKAAN EIVÄT PYSÄYTÄ KARI VÄÄNÄSTÄ ”Elän täysillä loppuun asti” VOIMALA PURETTIIN Pelastaako vapaa joki Pielisen taimenet. + 5 S I V U A R I S T I K O I TA. 32 11. .
Vaikutusta seuraava lämmön tunne helpottaa lihaskipua tehokkaasti ja tukee paranemista. Perskindol imeytyy nopeasti eikä jätä iholle tahmeaa tunnetta tai tahraa tekstiilejä. Lievien traumojen, venähdysten ja lihasten kipeytymisen yhteydessä, esimerkiksi liikunnan tai arkiaskareiden aiheuttamana, suosittelen ensisijaiseksi itsehoidoksi ennen lääkärille hakeutumista hoitavaa, lääkeaineetonta kylmä-lämpögeeliä. LÄÄKÄRIN NEUVO: KÄYTÄ KYLMÄ-LÄMPÖGEELIÄ LIHASKIPUUN Lääkeaineeton kylmä-lämpögeeli sopii kivunhoidoksi niin akuuttiin kuin pitkittyneeseen lihaskipuun: Nyrjähdykset Mustelmat Revähdykset Rasituskivut MAINOS. Tapio Kallio Ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri VAIN APTEEKEISTA AKUUTTIIN SEKÄ PITKÄKESTOISEEN LIHASKIPUUN Ota Perskindol ”Lääkeaineettoman kylmä-lämpögeelin tulisi kuulua jokaisen kodin ja treenikassin perusvarustukseen.” JOKA KODIN JA TREENIKASSIN PERUSVARUSTE Suosittelen ensisijaiseksi hoidoksi lihaskipuun 2-4 päivän ajan lääkeaineetonta kylmä-lämpögeeliä. Lääkärille kannattaa hakeutua, mikäli itsehoito ei tehoa. Kun kylmägeelit tai muut kipuvoiteet eivät auta AINUTLAATUINEN KYLMÄ-LÄMPÖGEELI Valmistaja: Verfora SA, Sveitsi Jakelija Suomessa: Harmonia Life Oy 98 % apteekkilaisista suosittelee Perskindolia* *Syyskuussa 2021 tehty kysely apteekkien farmaseuteille ja proviisoreille (n=288). Vesiliukoinen geelipohja vahvistaa viilentävää sekä rauhoittavaa vaikutusta ja tekee geelistä miellyttävän käyttää. Olen hoitanut liikuntaa haittaavia vaivoja vuosia ja huomannut vastaanotollani, että ihmiset haluavat tehokkaita lääkkeettömiä vaihtoehtoja kivun hoitoon. Eteeristen rohdoskasvien yhdistelmän ansiosta geeli on hyvin siedetty ja sitä voi käyttää useita kertoja päivässä sekä pitkäaikaisesti. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksenkin mukaisesti kivun hoidon perustana tulee olla lääkkeettömät hoitomuodot. Se tukee paranemisprosessia. CE-merkitty lääkinnällinen laite (CE 1250). SVEITSIL ÄISEN LÄÄKETE HTAAN INNOVAA TIO Perskindol Active kylmä-lämpögeeli viilentää sekä rauhoittaa välittömästi
Perskindol imeytyy nopeasti eikä jätä iholle tahmeaa tunnetta tai tahraa tekstiilejä. Kun kylmägeelit tai muut kipuvoiteet eivät auta AINUTLAATUINEN KYLMÄ-LÄMPÖGEELI Valmistaja: Verfora SA, Sveitsi Jakelija Suomessa: Harmonia Life Oy 98 % apteekkilaisista suosittelee Perskindolia* *Syyskuussa 2021 tehty kysely apteekkien farmaseuteille ja proviisoreille (n=288). LÄÄKÄRIN NEUVO: KÄYTÄ KYLMÄ-LÄMPÖGEELIÄ LIHASKIPUUN Lääkeaineeton kylmä-lämpögeeli sopii kivunhoidoksi niin akuuttiin kuin pitkittyneeseen lihaskipuun: Nyrjähdykset Mustelmat Revähdykset Rasituskivut MAINOS. Se tukee paranemisprosessia. Vesiliukoinen geelipohja vahvistaa viilentävää sekä rauhoittavaa vaikutusta ja tekee geelistä miellyttävän käyttää. Eteeristen rohdoskasvien yhdistelmän ansiosta geeli on hyvin siedetty ja sitä voi käyttää useita kertoja päivässä sekä pitkäaikaisesti. Tapio Kallio Ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri VAIN APTEEKEISTA AKUUTTIIN SEKÄ PITKÄKESTOISEEN LIHASKIPUUN Ota Perskindol ”Lääkeaineettoman kylmä-lämpögeelin tulisi kuulua jokaisen kodin ja treenikassin perusvarustukseen.” JOKA KODIN JA TREENIKASSIN PERUSVARUSTE Suosittelen ensisijaiseksi hoidoksi lihaskipuun 2-4 päivän ajan lääkeaineetonta kylmä-lämpögeeliä. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksenkin mukaisesti kivun hoidon perustana tulee olla lääkkeettömät hoitomuodot. SVEITSIL ÄISEN LÄÄKETE HTAAN INNOVAA TIO Perskindol Active kylmä-lämpögeeli viilentää sekä rauhoittaa välittömästi. Lääkärille kannattaa hakeutua, mikäli itsehoito ei tehoa. Lievien traumojen, venähdysten ja lihasten kipeytymisen yhteydessä, esimerkiksi liikunnan tai arkiaskareiden aiheuttamana, suosittelen ensisijaiseksi itsehoidoksi ennen lääkärille hakeutumista hoitavaa, lääkeaineetonta kylmä-lämpögeeliä. Olen hoitanut liikuntaa haittaavia vaivoja vuosia ja huomannut vastaanotollani, että ihmiset haluavat tehokkaita lääkkeettömiä vaihtoehtoja kivun hoitoon. CE-merkitty lääkinnällinen laite (CE 1250). Vaikutusta seuraava lämmön tunne helpottaa lihaskipua tehokkaasti ja tukee paranemista
Ristikot ja krypto. 13 Kolumni. S I S Ä LT Ö 18 HAAMUJEN JÄLJILLÄ -SARJA PÄÄTTYY SUOMEN KANSALLISTEATTERIIN. 52 Elokuvat. 7 Ajastin. Räppäri Redraman eli Lasse Mellbergin elämä päihdehelvetissä ei ole ollut helppo. 48 Apu-klinikka. 47 Kolumni. Katse mikroperhosiin. 11 Miksi perhevapaita uudistettiin. 82 Jatka lausetta. 36 Kesädekkari. 40 Luonto. 8 Epäonnistumisia: kesäkelkkailu Pieksämäellä, morsiamenryöstö Lahdessa. Anni Vuohijoki.. 81 Sarjakuvat. 26 Kari Väänänen. Kanadassa sopeudutaan metsäpaloihin. 76 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. 12 Massivinen Mooses-aallonmurtaja suojaa Venetsiaa tulvilta. 68 Radioviikko. Hannu Lauerma. KUVA SATU NYSTRÖM. Maria Petterson. 80 Lukijat. 44 Valokeilassa. 46 Viikon hän. 20 Haamujen jäljillä 8/8. Oona Airola. 01 _Vinjet t i 6 Pääkirjoitus. 14 Kansijuttu. Suomen Kansallisteatteri. Koronan jälkeen järjestettiin ennätysmäärä kesäfestivaaleja. 79 Horoskooppi. KANNESSA LASSE MELLBERG. 18 Ilmiö. 54 Televisio-ohjelmat. 78 Nitrodisko. 32 32 Maakuntakirjeenvaihtaja. Tarmo Poussu. 51 Tv-viikon ohjelmasuositukset. Murhaluoto 8/8. Saramojoesta toivotaan tärkeää pelastajaa Pielisen taimenkannalle. Pippa Laukka. 4 | A P U . 70 Ajanviete. 50 Viikon resepti. Hallituksen esitys eläkelain muutoksesta raivostuttaa yksinyrittäjiä. 10 Intian heimoilla on toivoa muutoksesta. Kesägratiini. 9 Apu Juniorin kalastuskisa on ollut menestys. ”Mitään ei ole jäänyt tekemättä”, toteaa 68-vuotias näyttelijä. Katri Makkonen
Hän suositteli, että kokeilisin Melissa Dream -tabletteja, joista hän oli kuullut puhuttavan paljon hyvää. Tämä oli hänelle jokapäiväistä lähes 5 vuoden ajan. Lisäksi Melissa Dream ei aiheuta tokkuraisuutta eikä se ole unilääke. Tarvitsemme laadukasta unta, jotta kehomme pystyy uudistumaan. ”Heräsin joka aamu väsyneenä ja selvisin tuskin päivän askareista. Herkkäuninen voi reagoida valon vaihteluihin makuuhuoneessa, etenkin stressaantuneena. Ostin paketin ja lähdin kotiin täynnä toivoa.” NUKUN ILMAN HÄIRIÖITÄ ”On todella mahtavaa mennä iltaisin nukkumaan ja tietää, että saa nukuttua ilman heräilyjä. 1–2 tabletin annos iltaisin auttaa rentoutumaan ja nukkumaan levollisesti. – kiitos Melissa Dream” TILAA MELISSA DREAM KOTIIN Puhelimitse: 09 8540742 Verkossa: www.newnordic.fi Postikulut kuuluvat aina hintaan. Birthe tietää hyvin, miltä tuntuu herätä, kun tuntuu, ettei olisi nukkunut ollenkaan. Vartalotyyny vähentää selkärangan rasitusta ja kipua, etenkin jos nukut kyljelläsi. Melissa Dream -tabletit muuttivat tilanteen, ja nyt herään virkeänä ja levänneenä.” Birthe asuu lähellä Vejlen kaupunkia Tanskassa. Melissa Dream on kasviuutteita sisältävä valmiste, joka tukee kehon normaalia unirytmiä. KOKEILE PALKITTUA MELISSA DREAMIA Tuhannet asiakkaamme Pohjoismaissa ja Euroopassa ovat onnistuneet parantamaan unenlaatuaan Melissa Dreamin avulla. Tämän seurauksena vaatteeni alkoivat kiristää ja tulin vielä alakuloisemmaksi. Kun nautit näitä tabletin muodossa, vältät juomasta liikaa nesteitä illalla eikä sinun tarvitse nousta yöllä käydäksesi vessassa. Nyt uskon vahvasti hyvinvointiini ja olen iloinen, että olen saanut elämäni takaisin. Silikonikorvatulpat vaimentavat makuuhuoneeseen kuuluvat äänet eivätkä kutita korvia kuten vaahtomuovikorvatulpat. 4. 3. On uskomatonta, miten paljon hyvin nukuttu yö vaikuttaa elämänlaatuun.” miten saada parempaa unta 1. SHORTLISTED BEST VITAMIN/ SUPPLEM ENT ENT T AWARDS 2016 THE MAINOS ”Sain jälleen unen päästä kiinni Uni on fysiologinen tarve. Kuuma kylpy rentouttaa lihaksia, ja jos vietät päiväsi muiden ihmisten seurassa, oma kylpyhetki on luksusta. Tällä oli iso vaikutus hyvinvointiini. Hänellä on miehensä kanssa pieni puusepänpaja, jonka kirjanpitäjä hän on. 2. Helpota kehon rentoutumista ja rauhoittumista Melissa Dream -kasviuutetableteilla 5. Tätä kesti noin 2 vuotta.” MINULLE SUOSITELTIIN MELISSA DREAMIÄ ”Eräänä päivänä keskustelin väsymyksestäni naapurini kanssa. 5 VINKKIÄ MIKÄ ON MELISSA DREAM. Tabletissa käytetyt yrtit rentouttavat, ja sen sisältämät B-vitamiinit ja magnesium tukevat hermoston toimintaa. Myös lämmin suihku auttaa. Unenpuute vaikuttaa mielialaan, hyvinvointiin ja kehon terveyteen. Olin usein allapäin ja tunsin joka päivä itseni väsyneeksi. Se sisältää rauhoittavia kasveja, kuten kamomillaa ja sitruunamelissaa. Pimennysverhot tai unimaski. SÖIN VÄSYMYKSEENI ”Elämämme on ihan onnellista, paitsi että noin 5 vuotta sitten aloin heräillä keskellä yötä ja nukuin huonosti. Rentouttava, rauhoittava kasviuute. Aloin syödä väsymykseeni, koska se antoi minulle energiaa. Lisäksi tuotetta myyvät SOKOS, LIFE, AITO Hyvänolo kaupat ja Terveystieto-liikkeet.. Kysyin tuotetta terveyskaupasta, ja myyjä kertoi, että Melissa Dream auttaa ylläpitämään tervettä ja levollista Birthe kertoo: unta
Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. On siis jälleen syytä kysyä, miksi julkisuudessa puhutaan yhä ikääntyneistä kestävyysvajeena ja 65-vuotiaistakin eläkkeelle ja reserviin siirtyvinä. Eliniän odote muuttuvat niin nopeasti, että ei aikaakaan, kun 100 on uusi 80. Vuosisata ihmiseloa ei silti ole ihmetyksen ja uutisten aihe enää pitkään. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Rohkeutta peliin, Suomi, ihmisille arvoa. Huominen huutaa uutta asennetta ja päätöksentekoa, jolla Suomi ottaa vanhuksiksi tuomitut mukaan rakentamaan aktiivisina, työelämässä jatkajina, elämänsä ja yhteisönsä rakentajina. Pääk ir joit us 100 on vain numero M e mediassa tykkäämme tehdä juttuja 100-vuotiaista. Lukijat pitävät satavuotishaastatteluista ja me kaikki haluamme kuulla pitkän iän salaisuuksia. Ja miksi 70-vuotiaan täytyy todistaa voimansa uusiakseen ajokortin. S. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. Heinäkuussa Suomi Areenalla gerontologian professori Anu Siren puhui ennusteista, jotka kertovat hurjasta vauhdista, jolla Suomeen pukkaa 100-vuotiaita: 2000-luvulla syntyneistä jopa puolet saavuttaa 100 vuoden iän, kun meistä 1970-luvulla syntyneistä 100-vuotiaaksi elää 20–25 prosenttia, ja 1940-luvulla syntyneistä vain viisi prosenttia. REDRAMANA TUNNETTU RÄPPÄRI SUKELSI HUUMEIDEN JA PÄIHTEIDEN MAAILMAAN JA TULI SIELTÄ ULOS. SAMULI ISOL A , TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ . K U V A H A N N E S P A A N A N EN Vuoden yleisömedia K U V A JO U N I H A R A LA VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen TOIMITUS Jenni Arbelius Meri Eskola Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen (matkailu) Selina Keränen (some) Elisa Miinin Laura Myllymäki Milka Sauvala (terveys) Niklas Thesslund (feature) Milla Talja Jaana Vainio (digi) Valtteri Väkevä Jukka Väänänen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Cilla Lehtonen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy TILAUKSET lehtitilaukset. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakausmedia ry:n jäsen 88. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. MUTTA MITÄ SITTEN TAPAHTUI. Kovaa vauhtia lisääntyvät myös kasija ysikymppiset. Eikä huomisen satavuotias ole enää aina se raihnainen yksinasuva leski, vaan yhä useampi pääsee satavuotiaaksi hyvävoimaisena – ja samoihin aikoihin oman elämänkumppaninsa kanssa. 14. Miksei 90-vuotias voi olla hoitaja. Tai 100-vuotias yhteisökehittäjä. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. 6 | A P U . . a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu
A J A S T I N TIMO ISOMÄKI K U V A H A R R I H IN K K A. Silti osa festareista on ollut tiukoilla. Tamperelainen yrittäjä ja promoottori, 54, järjestää työkseen festivaaleja ja muita tapahtumia. Tapahtuman järjestäjä Timo Isomäki luottaa siihen, että festari löytää asiakkaansa. – Alalla on ollut suurta optimismia koronan jälkeen sen suhteen, kuinka innokkaasti ihmiset lähtisivät kesätapahtumiin. Aiemmin työskennellyt mm. Tulevana viikonloppuna Jämsän Himoksella järjestetään yksi kesän uusista festareista, Poppark-festivaali. Järjestää tänä vuonna Jämsän Himoksella kahta uutta festaria, jotka on tarkoitus järjestää myös ensi vuonna uudelleen. – Lippujen kysyntä oli niin vähäistä, että oli järkevämpää perua tapahtuma hyvissä ajoin. – Tapahtumamäärän tasaantuminen on tervettä, koska ohjelmatarjonnassa näkyi myös samankaltaisuutta. Nelonen Media Liven festivaalien promoottorina. Isomäen yritys organisoi Tampereelle heinäkuuksi musiikkitapahtumaa, joka jouduttiin perumaan maaliskuussa. Edellisenä viikonloppuna hän järjesti Himoksella toisenkin uuden festivaalin, Himos Metal Festivalin. Aina on silti tilaa uusille yrittäjille. A P U | 7 K oronan takia siirtyneiden festivaalien lisäksi ympäri Suomea on järjestetty poikkeuksellisen paljon uusia tapahtumia tänä kesänä. Moni harkitsee pitempään, kuinka moneen tapahtumaan voi osallistua ja lippujen hankinta jää viime tinkaan. . Isomäen mukaan peruuntuneista tai huonosti menestyneistä festareista vain harva toteutuu ensi vuonna. Moni festari onkin ilmoittanut päässeensä kävijätavoitteeseensa. NINNI SANDELIUS Kesän täydeltä festareita Väkeä ei silti riitä kaikkiin tapahtumiin, arvioi promoottori. Se taas näkyy epävarmuutena lipunmyynnissä, Isomäki arvioi. Suomen kesä on lyhyt, eikä meidän väkimäärällämme voi mitenkään täyttää kaikkia tapahtumia. Hänen mukaansa vakiintuneet festarit pärjäsivät koronan jälkeen parhaiten, koska ihmiset olivat hankkineet niihin liput jo aiemmin ja halusivat nyt käyttää ne. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kesäisin kovaa
Kot imaan kat saus Kaikenlaisia yrittäjiä Yritykseksi jäivät kesäinen moottorikelkkailu Pieksämäellä ja morsiamenvarkaus Lahdessa. Lähde: Yle 1 2 5 3 4 K U V A T: 25) A D O B E S T O C K. Lähde: Aamuposti Vierailevat naudat Pori. Sunnuntaina toinen ryhmä lehmiä tutustui Paarnoorin venesatamaan. Lähde: Ilta-Sanomat ja Satakunnan Kansa Morsiamenvarkaus Lahti. Pieksämäkeläinen mieskaksikko ei antanut lumen puutteen haitata, vaan pärryytteli Viertolantiellä ja talon pihalla. Kanta-Hämeen pelastuslaitos vapautti siipiveikon pinteestä. . Voi taas rikostilastoja tehtäessä olla oikea sarake etsinnässä. Parikymppinen mies oli haluton selittämään toimintaansa, mutta yhteys läheisen morsiusliikkeen rikottuun ikkunaan oli ilmeinen. 8 | A P U . . Sitten uusi yritys piipusta sisään ryöväämään esimerkiksi puutteellisesti vartioituja makkaraperunoita. Vierailuun kuului suoraan morsiusangervoaidasta nautittu ateria, minkä jälkeen ryhmä opastettiin takaisin kotilaitumelle. Poliisin nähdessään mies hylkäsi morsiamen ja juoksi karkuun. Lähde: Yle Epäilyttävä lokki Riihimäki. Yhdeksänhenkinen nautaryhmä kävi lauantaina tutustumassa pientaloalueen puutarhanhoitoon. . . Mikäpä piristäisi kesäyön tunnelmaa paremmin kuin lenkki moottorikelkalla. Lyhyt juoksukilpailu päättyi kiinniottoon. Lokki jäi jalastaan jumiin Hämeenkadulla sijaitseva kerrostalon katolla olevaan piippuun. Paikalle tullut poliisi totesi alkoholilla olevan osuutta asiaan. Viranomaisten puolesta lasten kesäkioskit eivät tarvitse erityisiä lupia, kunhan ei nyt alkoholia tai ilotulitteita myydä. Kaksi vuotta sitten hän tienasi kotikadullaan sijainneella kioskilla rahoja Jopoon. Tekeillä ei ollut morsiamenryöstö vaan -varkaus. Yhdeksänvuotias Nooa Simola pitää jo toista kertaa kesäkioskia. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Kelkalla kesällä Pieksämäki. Lähde: Helsingin Sanomat Nuori kesäkauppias Kemi. Lokilla ei ollut oikein lentohalukkuutta – ettei se vaan jäänyt paikalle odottamaan pelastajien poistumista. Miehiä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta moottorikelkalla heinäkuussa. Kymmenpäisen nautaryhmän retki jatkui iltaan asti, jolloin järjestyi kyyti kotiin. . Poliiseilta saattoi jäädä donitsi kesken, kun partio havaitsi öisellä kadulla morsiuspukuista mallinukkea kantavan miehen. Tänä vuonna jäätelön ja mehun myynnillä olisi tarkoitus rahoittaa tietokoneen hankintaa
Kisa on tarkoitettu alle 13-vuotiaille. Kala maistuu veljeksille myös ruokana. – Me rakastetaan lohta, he kertovat. A pu Juniorin lapsille järjestämä Koko Suomi kalastaa -kilpailu osoittaa, että kalastus on monelle lapselle ja nuorelle mieluisaa ajanvietettä. Tarkiaisen mukaan kalastus on monipuolinen harrastus, joka sopii kaiken ikäisille. . Paul tietää, että ei kannata heti luovuttaa, jos kala ei syö. – Toiminnassamme kalastavien lasten ja nuorten määrä on vakiintunut 15–20 000:een ympäri Suomen, ja vapaamuotoisesti kalastavia on toki enemmän. Paulista kivoin on kalan pyydys täminen ja sen menemään päästäminen. V EI K K O P A N K A K O S K I ”Parasta on nähdä ne kalat.”. Sitten tulee lisää kaloja. Suomen vapaa-ajankalaStajat on järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia ja neuvoo vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. asti (kuva ja tarina): apujuniori @a-lehdet.fi, Apu Juniori WhatsApp: 050 414 4455. Apu Juniorin Koko Suomi kalastaa -kilpailuun voi osallistua 31.8. Järjestön kalatalousasiantuntija Janne Tarkiainen kertoo, että heidän valtakunnallinen järjestönsä järjestää lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kalastamisharrastukseen koulutapahtumissa, kerhoissa ja leireillä. Se on myös mukavaa yhteistä tekemistä luonnossa koko perheelle, Tarkiainen sanoo. Kalastusmuotoja on monia matoongesta uisteluun ja heittokalastukseen, välineitä voi rakentaa itse ja ennemmin tai myöhemmin saa tuoretta kalaa ruokapöytään. He kalastavat kesämökillä Vanaja-vedellä isän, vaarin tai sedän kanssa. Apu Juniorin suosittuun Koko Suomi kalastaa -kisaan saa lähettää kuvia ja kertomuksia kalasaaliista. Useimmiten saadaan särkiä. – Kalastaessa ihminen rauhoittuu ja keskittyy ja muut asiat unohtuvat. Vantaalainen Paul Pankakoski, 10, esittelee onkimaansa särkeä. – Parasta kalastamisessa on nähdä ne kalat, Samuel pohtii. NINNI SANDELIUS . Paul onkii särkiä laiturinnokasta Kalastusharrastus on vakiinnuttanut suosionsa lasten ja nuorten keskuudessa. – Lapsia kiinnostaa kalastuksessa koko puuha aina matojen etsimisestä jännitykseen siitä, saako saalista. A P U | 9 . Isä Veikko Pankakosken mukaan mökille tultaessa pojat haluavat heti ensimmäiseksi kalaan. Myös vantaalaiset Pankakosken veljekset Paul, 10, ja Samuel, 7, osallistuivat Apu Juniorin kisaan. – Jos saa pienen kalan, voi päästää sen takaisin veteen, jotta se kasvaa ja saa lapsia. Kun odottaa tarpeeksi, sitten saa kalan, hän sanoo. Kalastusharrastuksen kautta saa myös liikuntaa ja vastapainoa koulun ja arjen kiireille. Tapahtumamme ovat hyvin suosittuja, joten tarvetta opastukselle selvästi on
Hollywood on viime aikoina ihastunut multiversumin käsitteeseen, kertoo BBC Science Focus elokuun numerossaan. Heimotaustaisen Droupadi Murmun valinta presidentiksi on käänteentekevä hetki Intian historiassa, kirjoittaa India Today (8.8.). Milleniaalit ovat sijoittaneet etenkin kryptovaluuttoihin. Intian presidentin valitsee parlamentti ja virka on pääosin seremoniallinen. Ilmastonmuutos on saanut metsäpalot yleistymään, mutta virheitä on tehty myös metsänhoidossa ja paloturvallisuudessa. 31.7.2022 15.33 BBC Science Focus Sivu 1/1 https://www.pressreader.com/uk/focus-science-and-technology/20220727 31.7.2022 14.51 Maclean's Sivu 1/1 https://www.pressreader.com/canada/macleans/20220801 31.7.2022 11.37 Inversión Sivu 1/1 https://www.pressreader.com/spain/inversion/20220729/page/11. Itse asiassa useat fysiikan teoriat pohdiskelevat erilaisten multiversumien mahdollisuuksia. Intiaanit ehkäisivät metsäpaloja suunnitelluilla metsien ja pensaikkojen polttamisella turvallisina vuodenaikoina. Tämä kiellettiin 1800luvulla metsäteollisuuden tarpeiden vuoksi. 64-vuotias Murmu on myös tähän asti nuorin presidentti sekä vasta toinen nainen virassa. Se voi kuitenkin viedä kauemmin, kuin he odottavat. 10 | A P U . Eniten elokuvien vaihtoehtomaailmoja muistuttavat kvanttimekaniikan jatkuvasti haarautuvat maailmat. Paikallisen osaamisen ottamista mukaan palojen torjuntaan ja sammutukseen on suositeltu useasti, mutta paloviranomaiset ovat olleet kankeita uudistumaan. Murmun presidenttiyden odotetaan tuovat parannusta heimojen asemaan. Metsäpalojen aika Kanada. Intian heimoilla on toivoa muutoksesta. He pitävät kiinni sijoituksistaan toivoen niiden vielä nousevan. Intian yli 700 heimoon kuuluu yhteensä runsaat sata miljoonaa ihmistä eli noin yhdeksän prosenttia väestöstä. Syynä kryptojen suosioon ikäryhmässä on somemainonta, ystävien esimerkki ja tunne vapaasta sijoitusmarkkinasta. Milleniaalien kiinnostus sijoitusneuvontaa kohtaan on myös kasvussa, sillä apua tarvitaan sijoituskohteiden loputtomassa vaihtoehtoviidakossa. Milleniaali-ikäluokan sijoittajien nuorimmat kokevat nyt ensimmäistä kertaa laskukauden, kirjoittaa Inversión (29.7.). Milleniaalien reaktioista laskukauteen on havaittu kiinnostavia seikkoja. 31.7.2022 12.22 India Today Sivu 1/1 https://www.pressreader.com/india/india-today/20220808 Muutoksia Kanadassa sopeudutaan metsäpaloihin. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Maailman lehdet Heimotaustasta presidentiksi Intia. Monet maailmat Iso-Britannia. Mutta mitä mieltä tiede on ajatuksesta, että maailmankaikkeuksia olisi useita. Erilaisia kosmoksia voisi olla rinnakkain, piillä säieteorian ylimääräisissä ulottuvuuksissa tai mustien aukkojen sisällä. Heimotaustaiset ovat Intian huonoosaisinta väestöä, eivätkä he hajanaisena joukkona ole kyenneet muodostamaan poliittista voimaa kuten kastittomat. Kryptot ovat kuitenkin epävakaita ja niiden markkinaakin on alettu säädellä. Ajatus toisista universumeista on luontevaa jatkoa sille, miten tiede on kerta toisensa jälkeen laajentanut horisonttiamme. Toistuvien metsäpalojen kanssa on opittava elämään, kuvataan Maclean’sin elokuun numerossa. Eka lasku Espanja
ovat kuulemma jossakin ’’lisätyssä todeLisuudessa’’. Tällä hetkellä äidit käyttävät valtaosan vanhempainvapaista, vaikka niitä voisi käyttää kumpi tahansa vanhempi. Usein vedotaan myös vaihteleviin työtilanteisiin. Nyt molemmille vanhemmille on osoitettu omat neljän kuukauden jaksot ja vapaasti jaettavissa oleva viiden kuukauden jakso. Isät saivat jo vuonna 2003 vanhempainvapaisiin isäkuukauden. Tarkoitus on saada miehet käyttämään enemmän perhevapaita ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa, Kelan erikoistutkija Anneli Miettinen kertoo. Valintaa perustellaan usein taloudellisilla syillä: koska miehet tienaavat monesti äitiä enemmän, vapaiden käyttäminen laskisi perheen tuloja. – Muutos tapahtuu vähitellen. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vain puolet isistä käyttää tätä vapaajaksoa. Sen määrä on vain noin 360 euroa kuussa. Toivoisin, että luku olisi 95 prosenttia! Luotan silti uusiin sukupolviin siinä, että isät tarttuvat valmiimmin pienten lasten hoitoon. A P U | 11 pihaLa kumminkin. Erot perhevapaiden käytössä ovat hyvin suuret. Kun kaikki vanhemmille suunnatut perhevapaapäivät lasketaan yhteen, isien käyttämä osuus on 11 prosenttia. . Kun katsotaan vanhempainvapaajaksoa, jonka vanhemmat voivat tällä hetkellä jakaa vapaasti keskenään, vain kolme prosenttia isistä hyödyntää tätä oikeutta. P erhevapaat ovat uudistuneet. – On taloudellisesti järkevämpää, että isä käyttää omat ansiosidonnaiset vanhempainvapaansa hoitaakseen lasta kotona kuin että äiti siirtyisi kotihoidontuelle. NINNI SANDELIUS Perhevapaauudistuksessa isille osoitettujen vapaiden määrä kasvaa. TÄ S TÄ O N K Y S E. Isät hyödyntävät perhevapaita Suomessa huomattavan vähän. Miettinen ei usko vapaiden tasapuolisemman jaon lisääntyvän heti. – Olemme vapaiden jakautumisessa Pohjoismaita jäljessä. Muutoksen keskeisin tavoite on tasoittaa perhevapaiden epätasa-arvoista jakautumista miesten ja naisten välillä ja huomioida paremmin perheiden moninaisuus. Miettinen muistuttaa, että vanhempainvapaa on tulosidonnainen tuki. Miettisen mukaan perheissä on yhä syvään luutuneita asenteita, joiden mukaan äiti käyttää perheen vanhempainvapaat. TA R M O KO I V I S T O Ajast in Miksi perhevapaita uudistettiin. Miettisen mukaaan äitien työtilanteet vaihtelevat yhtä lailla kuin miesten, mutta silti ajatellaan nimenomaan äidin joustavan ja jäävän kotiin. Lainsäädännössä puhutaan vanhemmista, ei isistä ja äideistä
Tulvahälytyksen alkaessa portit täyttyvät paineilmalla ja nousevat ylös. A N D R E A M ER O LA / A O P. Järjestelmän on määrä olla täydessä valmiudessa vuonna 2023. Projektin kustannukset ovat tähän mennessä kuusi miljardia euroa, mikä on reippaasti yli alkuperäisen budjetin. MOSE on ollut kivinen ja rahaa nielevä projekti. Tuolloin vesi nousi 1,87 metriin ja sen alle joutui 85 prosenttia koko kaupungista. 12 | A P U . MOSEeli Mooses-padon varassa on nyt paljon. MOSE rakentuu 78 keltaisesta 20 metrin levyisestä portista, jotka makaavat matalan veden aikana meren pohjassa valtavan betonialustan päällä vedellä täytettyinä. Tulvajärjestelmän ohjauskeskus sijaitsee Lidon salmessa olevassa keinotekoisessa saaressa. Matkan varrella ei ole vältytty korruptiolta ja poliittisilta skandaaleilta. Sen liikuteltavat portit sulkevat meriveden pääsyn laguuniin Lidon, Malamoccon ja Chioggion salmissa yhteensä 1,56 kilometrin pituudelta. MOSEn pitäisi kestää jopa kolmemetrisiä tulvia ja se aktivoituu puolessa tunnissa. V enetsiassa acqua alta eli poikkeuksellisen korkea nousuvesi on yhä yleisempi ilmiö. Vuoden 2021 marraskuussa turistien piti suojata jalkansa vedeltä kalosseilla Venetsiassa Pyhän Markuksen aukiolla. T iede Maailmanperinnön turvaportti Massiivinen liikuteltava Mooses-aallonmurtaja suojaa Venetsiaa tulvilta. Suomaan ja paalutusten päälle 188 saarelle rakennettua kaupunkia uhkaa myös hidas vajoaminen. Tulvat koettelevat Venetsiaa erityisesti loka-maaliskuun välillä. Jokainen portti toimii itsenäisesti hieman eri tahdissa, mikä suojaa niitä meren puolelta tulevan veden valtavalta paineelta. Nyt sitä vastaan taistellaan MOSE-tulvajärjestelmällä, joka eristää Venetsian laguunin Adrianmerestä tulvien ajaksi. Venetsiassa on jo vuosisatoja taisteltu vedenpinnan nousua vastaan, mutta viime vuosikymmenien aikana ilmastonmuutos on lisännyt tulvien tiheyttä ja ankaruutta. Suunnitelmat alkoivat jo 1980luvulla, mutta rakennustyöt pääsivät käyntiin vasta 2003. MARJUKK A PUOL AKK A Tulvat koettelevat Venetsiaa erityisesti loka-maaliskuun välillä. Tulvahälytysten aikana MOSEn toiminnasta vastaa tietokoneiden ääressä ja vedenalaisissa tunneleissa työskentelevä satahenkinen tiimi. MOSE pelasti Venetsian ensi kertaa lokakuussa 2020, jolloin meriveden pinta nousi 1,35 metriä yli normaalin. Marraskuussa 2019 kaupunkia koettelivat pahimmat tulvat yli 50 vuoteen
Oikein ylevästi, mutta kuitenkin lähellä totuutta olisi sanoa, että perimmäinen asia, jota nyt valinnoilla turvaamme, on vapautemme. Jo sana itsessään, arvo, kertoo, että kyse on jostain mitä haluamme vaalia. Varmasti on niitäkin, jotka lähtevät ilman tunnontuskia hal valle tankille itärajan taakse, mutta enemmistö kyllä ymmärtää, että on kyse paitsi hinnoista myös arvoista. Kolumni T änä vuonna, enem män kuin pitkään aikaan, on suomalai set ajettu ajattele maan perusasioita. arjen valinnat määrää toki pal jolti taloudellinen pakko. Valinnoilla on hintansa Jos energia on ensi keväänä edelleen kallista ja ruokalasku ottaa koville, kelle äänestäjä antaa äänensä. Nou sevien lämpötilojen vaara on kuitenkin tuntunut kaukaiselta. K U V A K R IS T II N A K U R R O N EN. Inflaatio on ennätyskorkealla ja kaikki ruuasta ben saan kallistuu. Mistä energiaa. Vaikka vesipulaa ei ole, on suihkut syytä pitää lyhyinä ja pitkien etäisyyksien maassa on monta automatkaa, jotka voi jättää tekemättä. On ajateltava tosissaan, että ensi talvena kotoi lemme tpaitojen sijaan villasukissa ja villapaidoissa ja että katumaasturikyydin sijaan valitsemme bussi matkan tai jalkapelin. A P U | 13 . Päätöksiä vaaditaan niin poliitikoilta kuin kansa laisilta. Onhan ilmastonmuutos ollut totta ja tiedossa jo pitkään. Kukkaron pohja tulee näkyville koko ajan nopeammin. . Toisaalta kyse on isosti arvovalinnoista. Mistä ruokaa. Lehdissä kirjoitellaan paitsi energiansäästö vinkeistä myös edullisemmasta ruokakorista, siitä kuinka monet lihankorvikkeet kuten soija ovat keveämpiä myös kukkarolle. Ihmisen tasolla se tarkoittaa, että sitä hyvää mitä minulle on suotu, ei välttämättä suoda enää lapsillemme. KATRI MAKKONEN ON VIESTINNÄN AMMATTILAINEN JA PITKÄN LINJAN EX-TOIMITTAJA. Viimeinenkin hyvinvoiva perus pulliainen on herännyt kylmän sodan jälkeisestä ruususen unestaan. Eivätkä arvovalinnat ole ilmaisia. Ylätasolla sanoitus kuuluu, että li beraalin demokratian voittokulku on loppu ja että elämäntapamme on uhat tuna. Toisin on Venäjän häikäilemättö myyden suhteen. Ruoka tottumuksiakin voi tarkastella. Niinpä toimimme edes nyt ja hyvä niin. Jos energia on edelleen kallista ja ruokalasku ottaa koville, kelle suu säkkiä myöten elävä äänestäjä antaa äänensä – sille joka lupaa halvempia hintoja vai sille, joka sanoo että tämä on hinta, jonka arvojemme puo lustaminen maksaa. Tietäjät repivät samalla hiuksiaan ja muistuttavat, että samat valinnat ja paljon enemmän olisi pitänyt tehdä aikaa sitten. Kotimaisia juureksiakin saa kuu lemma edullisesti läpi vuoden. . arvOja On aina helpompi julistaa kuin elää ne todeksi. Se on saanut aikaan eksistentiaalisen ja välittömän uhan tunteen. Turvan suhteen valitsimme liittyä puolustusliitto Natoon, ruuan suhteen heräsimme arvostamaan suo malaisia maanviljelijöitä ja energian suhteen mie timme nyt, mistä säästää. Valintoja on tehtävä joka päivä ja myös ensi kevään eduskuntavaaleissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laitta nut liikkeelle ketjureaktion, jonka takia kysymme: Mistä turvaa
Näin alkaa Lasse Mellbergistä kertova elämäkerrallinen teos Redrama – Liekeistä luovuuteen (Otava). 14 | A P U Mellbergin sota Entinen alkoholisti, nykyinen ortodoksipappi Johannes Lahtela kirjoitti kirjan räppäri Lasse ”Redrama” Mellbergin tiestä irti päihdehelvetistä. Ja saatanallinen kehä jatkuu aina alemmas. Elokuussa ilmestyvä kirja on inhorealistinen ja järkyttävä kuvaus vakavan päihdeongelman kanssa rimpuilevan, Redramana tunnetun rapmuusikon ja tulevan The Voice of Finland -tähtivalmentajan elämästä. Vielä alkukesällä 2022 kaikki näytti olevan hyvin, mutta sitten Lasseen ei saanutkaan enää yhteyttä. Hän oksentaa verta, kuvittelee matojen tunkeutuvan sieraimista ja tärisee lattialla houreisena. Kirja on varoittava esimerkki elämänhallinnan menettämisestä, mutta myös todiste siitä, että mistä tahansa voi selvitä. Sellaisen kirjoittaminen vasta nelikymppisen muusikon elämästä olisi tuntunut hänestä hölmöltä. Ennen kaikkea kyseessä on hänen selviytymistarinansa, Mellberg lisää. Kirjan työstämistä Mellberg kuvailee terapeuttiseksi ja vapauttavaksi, joskin myös pelottavaksi kokemukseksi. Lasse Mellberg istuu Hotel Kämpin ruokasalissa. Kirja on hänen sinettinsä tälle keskustelulle.. Hän on hyvällä tuulella, vitsailee ja kertoo juuri päättyneiden Vain elämää -sarjan kuvausten käänteistä. Tästä kaikesta Mellberg kertoo. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä missä olin, kuka nainen oli tai mikä päivä oli kyseessä. Mellberg on puhunut päihdeja mielenterveysongelmistaan julkisuudessa monesti. Sekavuustilat seurasivat toisiaan ja elämä muuttui aina vain itsetuhoisemmaksi. Olen ottanut yliannostuksen monta kertaa ja ollut sellaisissa tiloissa, että ainoa oikea paikka olisi ollut sairaala. Edessä odottaa katkarapuleipä ja iso lasi kokista. teksti V IL L E H A R T IK A IN EN kuvat S AT U N Y S T R Ö M O lin polvillani sängyn päädyssä ja tuijotin pyöreän pakaran päällä olevaa valkoista jauhetta. Myös se oli kuvaus lahjakkaasta taiteilijasta, joka kamppaili pitkään addiktiosairauden kanssa. Se oli tapahtunut, Lasse oli retkahtanut. Mellberg sanoo, ettei perinteisen elämäkerran tekeminen olisi kiinnostanut häntä. O n kesäkuun puoliväli vuonna 2022. Eikä millään tällaisella toissijaisella tiedolla ollut minulle mitään merkitystä. Ajatukset olivat aina seuraavassa viivassa ja vodkahuikassa. Mutta silloinkaan en viitsinyt soittaa apua. Lahtela tunnetaan Samuli Edelmannin viime vuonna ilmestyneen muistelmateoksen Samuli – Pimeydestä valoon tekijänä. Mellbergin arki pyöri päihteiden ympärillä vuosien ajan. Aina kuoleman porteille asti. Ainoa oleellinen tosiasia oli se, että kun kohta saisin kokaiinia nenääni, kaikki olisi taas täydellistä . Olen käynyt lähellä kuolemaa ainakin kuusi-seitsemän kertaa. Kuvaus päihderiippuvaisen arjesta ja päihteiden vaikutuksesta luovuuteen tuntui sen sijaan ajatuksensa kiehtovalta. Samalla se on eräänlainen päätepiste. Vieressä kuuntelee Redrama-kirjan kirjoittaja Johannes Lahtela. – Ilman raitistumista mä en olisi enää elossa
A P U | 15 . Lasse Mellberg sanoo, ettei perinteisen elämäkerran tekeminen olisi kiinnostanut häntä.
Milloin minäkin. Silti hänestä tuli addikti. Molemmat ovat raitistuneita alkoholisteja. Mussa oli selittämätön huoli ja pelon tunne. – Alkoholi pelasti mun hengen alussa. Yhteinen sairaus yhdistää. Päihderiippuvuus ei silti kysy repaleista lapsuutta tai traagista perhetaustaa. maailman läskeimpänä, huonoimpana ja surkeimpana ihmisenä. Oli koko ajan fiilis, että olkapäät ovat aina pikkaisen lytyssä. – Eikä se täyttynyt millään. Mellberg sanoo kärsineensä koko elämänsä ajan selittämättömistä riittämättömyyden ja itseinhon tunteista. En tuntenut kuuluvani oikein mihinkään, en edes omaan perheeseeni. Mutta julkisuudessa en aio olla enää jatkossa raitistunut päihdemannekiini. Jo varhaislapsuudessaan hän tunsi, että hänen piti olla parempi muut, ja näki itsensä ”Tässä suljetaan kokonaan se luku mun elämässä, että Lasse on pelkästään alkoholisti ja päihde riippuvainen.” Redrama-kirjan kirjoittaja Johannes Lahtela on entinen alkoholisti ja nykyinen Helsingin ortodoksisen seurakunnan monikulttuurisen työn pappi sekä kirjailija. Myös Lahtelan isä, kirjailija Markku Lahtela kärsi alkoholismista. P äihteiden vuoksi Mellberg ja Lahtela aikoinaan tutustuivatkin. Päihtyneenä tunsin, että kykenin elämään, uskalsin olla elossa. Nykyisin he pitävät toisiaan perheenjäseninään. Kaikesta huolimatta. – Mulla oli reikä tässä, Mellberg sanoo ja painaa kämmenensä rintaansa vasten. Ei pystynyt hengittämään vapaasti. Sulkeminen ei tarkoita sitä, että sulkisin asian itseltäni kokonaan pois. Mellberg näkee päihteissä edelleen myös paljon hyvää. Hän teki oletetun itsemurhan vuonna 1980. Tunsin, että olen juuri sopivan pituinen ja sopivan painoinen ja voin puhua tuolle tytölle, jos haluan. Sekö sai sinutkin juomaan. Lahtela oli isänsä kuollessa viisivuotias pikkupoika. Koin itseni tosi ulkopuoliseksi. Ei musta olisi tullut Redramaa ilman. Mellberg sanoo, että ilman kaksikon välillä vallitsevaa syvää luottamusta ei kirjan kirjoittaminen olisi ollut mahdollista. Asiasta ei juuri puhuttu perheen sisällä. – Se oli ensimmäinen kerta elämässäni, kun tunsin taakan katoavan harteiltani. Hänellä oli aina paljon kavereita, eikä häntä koskaan kiusattu. Mellberg veti ensimmäiset ”huumaavat” känninsä kolmetoistavuotiaana. Ei överiä rokkistarameininkiä, vaan normaalin ihmisen itsensä hyväksymistä. Myöhemmin sama huumeiden kanssa. – Mahdollisesti, Lahtela sanoo. Mellberg sanoo eläneensä ihanan ja onnellisen lapsuuden. Hänet tunnetaan viime vuonna ilmestyneen Samuli Edelmannin muistelmateoksen tekijänä. Myös sillä, että he ymmärtävät toistensa koettelemuksia, oli suuri merkitys. 16 | A P U – Tässä suljetaan kokonaan se luku mun elämässä, että Lasse on pelkästään alkoholisti ja päihderiippuvainen. He tapasivat toisensa kymmenisen vuotta sitten päihderiippuvaisten vertaistukiryhmissä, Mellbergin raitistumisen alussa
J uuri ennen lehden painoon menoa saan yhteyden Mellbergiin. Sen Johannes aisti oikein, onneksi aisti.”. Se oli apukeino niin pitkään kuin se toimi. Voin ihan hyvin vielä retkahtaa ja kuolla. Sen Johannes aisti ihan oikein – ja onneksi aisti. . Hän myöntää retkahduksen ja huumeiden käytön, mutta kiistää olleensa haastattelun aikana päihtynyt. Selvitystyön jälkeen oli Lahtelan mukaan käynyt ilmi, että väärinkäyttöä oli jatkunut useita kuukausia ja että Lasse oli lopettanut vertaistukiryhmissä käymisen. Holmbergin avulla Lahtela löysi ortodoksisen kirkon, ja tämän kanssa hän teki ensimmäiset pyhiinvaelluksensa Valamoon, Lintulaan ja Athokselle. Hän sanoo kärsivänsä päihdeongelmien lisäksi lievästä ADHD:sta ja ahdistushäiriöstä. Jotenkin ihmeen kaupalla en onnistunut tuhoamaan ihan kaikkea, Mellberg sanoo. Muuta: Voitti englanninkielisen rapin Suomen mestaruuden vuonna 2001. alkoholia. Olisin täysin turvassa. Kuinka voit. ”Totta kai huumesekoilut vielä vaikuttivat, puhuin sekavasti ja olin maanisessa tilassa. Työ: Teatteritaiteen maisteri sekä ortodoksipappi. Ja se ei ole mikään opeteltu lause, vaan totuus. Tää oli miellyttävä ja kiva hetki, tosi stressivapaata, Mellberg sanoo. Hän kertoo olevansa lähdössä elokuun lopulla viideksi viikoksi Minnesota-hoitoon. – Mutta totta kai huumesekoilut vielä vaikuttivat, puhuin sekavasti ja olin maanisessa tilassa. Hänen tukihenkilönään toimi edesmennyt teatterilegenda Kalle Holmberg – entinen alkoholisti hänkin. – Mutta ei kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. . A P U | 17 . Mellberg sanoo olleensa nyt kuukauden ajan raittiina ja palanneensa takaisin vertaistukiryhmiin. Johannes Lahtela . Olen juuri mun tukihenkilöni kanssa kävelyllä ja kaikki on ihan kontrollissa. Mellberg kertoo löytäneensä uskon muutama kuukausi raitistumisensa jälkeen. lokakuuta 1977 Helsingissä. Toivotamme toisillemme kivaa kesänjatkoa. Mellberg sanoo hengellisyyden ja uskon olleen tärkeässä osassa hänen paranemisprosessissaan. Enkä halua ryhtyä miksikään raittiuspoliisiksi. Nykyisin hän työskentelee kirjailijan työn ohella Helsingin ortodoksisen seurakunnan monikulttuurisen työn pappina. Kaikki toivovat Mellbergin hakeutuvan vieroitukseen. Lasse Mellberg . Yksi Vain elämää -televisiosarjan kolmannentoista tuotantokauden artisteista. Työ: Julkaissut Redrama-nimellä neljä sooloalbumia. Johannes Lahtela kertoo kirjoittavansa jo valmiiseen kirjaansa uudet jälkisanat, jossa tapahtunut todetaan. Ortodoksisen kirkon papiksi hänet vihittiin vuonna 2017. Edessäni istuu kaksi ilmeisen onnellista miestä, kaksi entistä päihteidenkäyttäjää. Esiintyy myös kokoonpanoissa GG Caravan ja Ricky Tick Big Band & Julkinen Sana. Miehet kiittelevät mukavasta keskusteluhetkestä. Hyvä renki mutta huono isäntä. Tähän pöytään voisi tuoda nyt vaikka viinaa ja kaksi kokaiiniviivaa, ja tiedän, ettei mulla olisi yhtäkään mielitekoa koskea niihin. . – Oli oikeesti tosi mukava jutella. Julkaissut teokset Samuli – Pimeydestä valoon (2021), Pää pilvissä, kiviä kengissä (2022, Annina Holmbergin kanssa) ja Redrama – Liekeistä luovuuteen (2022). He puhuisivat mieluummin toipuvasta tai raitistuneesta alkoholistista. Uskonto merkitsee Mellbergille myös elämänhallinnan keinoa. Eikä mun tarvitsisi tehdä yhtään töitä sen eteen. – Kuuluu taudin kuvaan, Lahtela sanoo. . Syntynyt: 13. – Juuri näin. Vai voiko niin sanoa. Hengellinen herääminen ajoittuu myös samaan taitekohtaan hänen pikkuveljensä Albertin tapaturmaisen kuoleman kanssa. Parantuuko alkoholismista koskaan pysyvästi. L ahtela oli raitistuessaan 25-vuotias teatteriopiskelija. Mutta olisinko täysin turvassa. J oitakin viikkoja myöhemmin kuulen Lahtelalta, että Mellberg ei ole enää vastannut hänen viesteihinsä ja on Lahtelan mukaan sortunut päihteisiin. Aluksi Mellberg oli Lahtelan mukaan kiistänyt asian. Haastattelu päättyy. Tämä ei ole enää käsissäni, eikä ole asiani puhua asiasta enempää kuin mitä tähän kirjaan liittyen on tarpeen, Lahtela sanoo. Se on auttanut pääsemään irti sairaalloisesta minäkeskeisyydestä ja sietämään ailahtelevia tunnetiloja. Kaikki ovat järkyttyneitä ja peloissaan. Myös hengellisyys yhdistää Lahtelaa ja Mellbergiä. Hän kertoo käyneensä asiaa läpi myös Mellbergin läheisten kanssa. En koskaan. joulukuuta 1975 Helsingissä. Päivät alkavat ja loppuvat rukouksella. Usko Jumalaan auttoi vaikeuksien yli ja esti häntä tekemästä itsemurhaa kaikkein pimeimpinä hetkinä. – Mehän ollaan nimenomaan toipuvia alkoholisteja. The Voice of Finlandin tähtivalmentaja vuosina 2015–2021. En ajattele juomista pelkästään pahalla, hän sanoo. – Olen täysin uskossa elävä ihminen. Mellberg ja Lahtela sanovat vierastavansa termiä. Hän sanoo kiinnittäneensä huomiota Mellbergin olemukseen ja tavallista vauhdikkaampiin juttuihin. Entinen viittaa heidän mielestään siihen, että kaikki olisi ikään kuin voitettu. Lahtela kertoo alkaneensa epäillä pahinta jo haastattelumme aikana. – Mä voin hyvin. Kirja on omistettu Albertille ja kaikille addiktiosairauksien uhreille. Syntynyt: 2. Tunnen Jumalan läsnäolon ja ohjauksen koko ajan ympärilläni
Mitä lasten vanhemmat pitäisivät hoitohintojen korotuksesta vain siksi, että hoitaja saa eläkemaksunsa hoidettua?. 18 | A P U Perhepäivähoitajalla saa olla neljä lasta hoidossaan
YEL-järjestelmä asettaa pienet ja suuret yritykset samalle viivalle. Nyt joudumme eläkejärjestelmän vaikeuksien maksumiehiksi, se ei ole reilua. Yli 4 000 euron vuosittaiset vähimmäiseläkemaksut – muiden kulujen lisäksi – ovat monelle yksinja pienyrittäjälle mahdoton tikki. Lakimuutoksessa työtulon määrittely siirretään työeläkeyhtiöille. . Nämä määrittelisivät yrittäjän tulot saman toimialan täyspäiväisen työntekijän kuukausittaisen mediaanipalkan mukaan. – Yrittäjien liian pienet YEL-maksut kasvattavat valtion osuutta yrittäjien eläkekustannuksista. Nyt kestämätöntä eläkejärjestelmää lähdetään korjaamaan pienyrittäjien kustannuksella eikä mietitä, mitä yritysten katoaminen esimerkiksi palvelualoilta tarkoittaa. teksti M ERI E SKO L A kuva A D O B E S T O C K YEL-työtulojen keskiarvo on 22 000 e Yli puolella yrittäjistä työtulo oli vuodessa alle 16 000 e LÄHDE: ELÄKETURVAKESKUS. Lakimuutos pahentaa tilannetta. – Esityksessä nimenomaan todetaan, että esimerkiksi yrityksen laskutustietojen perusteella työpanoksen arvo voisi olla myös mediaanipalkkaa matalampi. Pienimmän YEL-maksun arvioidaan tuplaantuvan 340 euroon kuussa. Laki koskee lähinnä pakollista yrittäjän eläkevakuutusta, jota yrittäjät maksavat työeläkeyhtiöille. ”Vika on systeemissä, ei yrittäjissä!” Hallituksen esitys eläkelain muutoksesta raivostuttaa yksinyrittäjiä. Hänen mukaansa yrittäjän työtulo ei periytyisi vain alan mediaanipalkan mukaan, vaan tulon arvioinnissa käytettäisiin harkintaa. T oimittaja-tietokirjailija Rosanna Marila julkaisee syyskuussa kollegansa Sanna Walleniuksen kanssa tietokirjan Lisää liksaa! Itsensätyöllistäjän tsemppikirja parempiin palkkoihin (Alma Talent 2022). –Monet yksinyrittäjät haluavat elättää itsensä eivätkä hae yritykselle kasvua. Monelle alivakuuttaminen ei ole valinta, vaan pakon sanelemaa. Sen pitäisi tulla eduskunnan käsittelyyn syksyllä, jotta laki astuisi voimaan vuonna 2023. S osiaalija terveysministeri Hanna Sarkkisen mukaan (vas.) esitys on ”melko pieni muutos lainsäädäntöön, mutta voi nostaa joidenkin eläkevakuutusmaksuja”. Ymmärrän, että tilanteeseen halutaan puuttua valtiotasolla, mutta vika on systeemissä, ei yrittäjissä, Marila sanoo. Lisäksi yrittäjien tuloa verrataan palkansaajien palkkaan, mikä jättää huomioimatta yritystoiminnan kulut. Pienin mahdollinen YELmaksu on noin 170 euroa kuukaudessa. Rosanna Marilan mukaan puhe yrittäjien ”alivakuuttamisesta” tai siitä, etteivät he huolehdi eläkemaksuistaan ”tunnollisesti”, paljastaa kielteiset asenteet yrittäjiä kohtaan. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna 344 000 yrittäjää, joista yksinyrittäjiä oli 245 000. Jos yrittäjänä haluaisin 3 003 euron kuukausittaisen sairauspäivärahan, minun pitäisi maksaa muiden kulujeni lisäksi kuukausittain 2 008 euroa pelkkiä YEL-maksuja, varmuuden vuoksi. Nykyään YEL-maksu määräytyy yrittäjän ilmoittaman vuositulon mukaan. Lakimuutoksen voimaantullessa tuhannet pienyrittäjät joutuisivat luopumaan yritystoiminnastaan kokonaan. He kokevat vakuutusjärjestelmän epäreiluna, sanoo tietokirjailija Rosanna Marila. Y li 60 000 allekirjoitusta jo keränneen verkkoadressin lakimuutoksen kumoamisesta järjestänyt yksinyrittäjä Liisa Hanén muistuttaa, että esityksen taustalla on työeläkeyhtiöiden huoli: yrittäjien vakuutusmaksut eivät riitä eläkejärjestelmän ylläpitämiseen. A P U | 19 H allitus on laatinut esityksen yrittäjän eläkelain muutoksesta. Ratkaisuksi esitetään, että nostakaa palkkioitanne! Kuinka moni kampaajan tai hierojan asiakas suostuu siihen, että hinnat tuplaantuvat. Jo nykyinen työeläkelaki on pienyrittäjien mielestä epäreilu, sillä he eivät koe saavansa rahoilleen vastinetta. Moni yrittäjä valitsee vähimmäissumman: suuremman maksamiseen ei ole varaa, vaikka eläketurva jääkin huonoksi. – Ajatellaan, että yrittäjä ansaitsee puolitoista kertaa palkansaajaan verrattuna, vaikka todellisuudessa ansaitsemme puolet vähemmän. Lakimuutoksen valmistelussa on kuultu asiantuntijoina palkansaajajärjestöjä, Elinkeinoelämän Keskusliittoa ja Suomen Yrittäjät -järjestöä, joka ei edusta pienyrittäjien etuja. Huomioon otettavia tietoja olisivat viikkotyötuntien määrä, yritystoiminnan harjoittaminen sivutoimisena sekä saadut tai arvioidut työkorvaukset tai palkkasuoritukset, ministeri sanoo. – Sairastuin aikoinaan palkansaajana, työnantajani maksoi kuukausipalkkani 3 700 euroa täysimääräisenä sairasajalta. Osan siitä maksoi Kela. Mutta miksi vakuutusyritykset eivät ole sijoittaneet varojaan kannattavammin, Hanén kysyy. Hänet on myös kutsuttu syyskuussa eduskuntaan puhumaan lakimuutoksesta.
120-vuotias, Onni Törnqvist-Tarjanteen suunnittelema harmaagraniittinen rakennus Helsingin Rautatientorin laidalla kätkee sisälleen ainutlaatuisen tunnelman. Harjoitukset ovat meneillään. Kuului askeleita, ja näyttelijä lähti juoksemaan äänen suuntaan: yläkertaan, avustajien pukuhuoneeseen. Pääsemme jälleen valoon, toisen kerroksen lämpiöön ja istumme pöydän ääreen. – Ei täällä muita ole, keskus ilmoitti. Isä-Pentti näytteli täällä yli 40 vuoden ajan ja äiti Elina Pohjanpää kuului vuosikymmeniä Helsingin kaupunginteatterin näyttelijäkuntaan. Pentti katsoi kaikkien verhojen ja vaatteiden taakse, availi kaappeja ja tutki paikkoja. Koputus. Huomaamme oven, joka on raollaan. Ääni kuului sieltä. Haastattelu keskeytyy, kun läheltä kuuluu kolahdus – kuin ohut rautaputki putoaisi lattialle. – Sisään! Pentti kehotti, näki kahvan kääntyvän ja oven avautuvan raolleen. Kului pari viikkoa, ja ovelle koputettiin kolmannen kerran. Ehkä koputtaja oli teatterin pukija, joka ei kehdannut häiritä näyttelijän rauhaa. Myöhemmin näkymätön koputtelija tuli myös ohjaajan ja tämän työtoverin ovelle Kansallisteatterin yläkertaan. Vaan seuraavana päivänä sama toistui. Paula kysyy. Ehkä tarpeettoman ujo koputtelija paljastuisi. Myös Paula pääsi pian kokemaan kummia. Ketään ei näkynyt. – Uskotko sä kummituksiin. U skoi kummituksiin tai ei, Kansallisteatterin henkilökunta näkee työpaikkansa eri tavalla kuin teatterin yleisö. Ovatko aaveet paenneet remontteja. Tyhjä käytävä. Kukaan ei vastaa. En näe mitään, mutta kuulen näyttelijä Leena Uotilan helposti tunnistettavan äänen. Pentti ponkaisi pystyyn ja juoksi käytävään. Nyt on ollut hiljaisempaa. Hän johdattaa minut pilkkopimeään käytävään, joka kulkee Yöllä keittäjät huomasivat tummakulmaisen miehen kulkevan ohitseen.. 20 | A P U Kuolleiden näyttelijöiden seura Haamujen jäljillä -sarjan päättävässä Suomen Kansallisteatterissa on kummitellut jo 120 vuotta. – Joo, tule vain näyttäytymään. Nyt on elämäsi tilaisuus päästä lehtijuttuun, Paula huikkaa oven suuntaan. Pentin tytär Paula Siimes kertoi jutun sittemmin ohjaajakaverilleen. Kumma juttu, Pentti ajatteli. Kukaan ei astunut sisään. Näyttelijävainaat vaeltavat käytävillä, oviin koputetaan, katsomossa istuu outoja hahmoja. Pentti soitti teatterin puhelinkeskukseen ja kysyi, keitä muita talossa on paikalla. Kerran Paula lähti V uosikymmeniä sitten näyttelijä Pentti Siimes (1929–2016) lepäili pukuhuoneessaan Suomen Kansallisteatterissa, kun oveen koputettiin. teksti T U O M A S M A R JA M Ä K I kuvat P E T RI M U L A RI Haamujen jäljillä 8/8 Suuren näyttämön laitaa. Hän on viettänyt talossa koko ikänsä. Tilaan hohtaa taianomainen valo komean lyijylasiteoksen läpi. Kuljen sisään teatterin keskuksen kautta, ja tapaan ”henkioppaakseni” lupautuneen Paula Siimeksen. Avautuva ovi. Paula kiinnitettiin Kansallisteatteriin vuonna 1981, mutta ensimmäiset roolinsa hän teki jo seitsemänvuotiaana 1970-luvun alussa. N uorena näyttelijänä Paula Siimeksen pukuhuone oli 1980-luvun alussa väliaikaisesti talon ylimmässä kerroksessa, ylhäisessä yksinäisyydessään