LIHAVUUUSLEIKKAUS MUUTTI JARIN SYÖMISEN PIINAKSI APU TUTKI PIPPA LAUKK A VASTA A MIKSI SYDÄN LYÖ MULJAHDELLEN. MATK AILUTULOJEN VARJO KAINUUN SUURI KARHUKANTA HERÄTTÄÄ HUOLTA KORKEAKOULUTETUN TUSK A ANNIKA, 34, ON HAKENUT TÖITÄ KAHDEKSAN VUOTTA ”En halua hänen kokevan samanlaista” RASKAS LAPSUUS TEKI ESKO EERIKÄISESTÄ SUOJELEVAN VANHEMMAN VICTORIALLE Koko Suomen paikallislehti
TILAA NYT: LUE.APU.FI/TILAA MUKAVIA LUKUHETKIÄ! Skannaa koodi puhelimesi kameralla ja siirry digiasiakaspalveluun. Avun tilaajana saat kesälahjaksi valitsemasi lehden maksuttoman näytenumeron. Tilaajan kesälahja Kesä kutsuu hyvän lehden pariin. Lunasta lahjasi A-lehtien digiasiakaspalvelussa osoitteessa asiakaspalvelu.a-lehdet.fi.. Lahja sinulle! SITÄ SAA, MITÄ TILAA – JA ENEMMÄN! ETKÖ VIELÄ OLE TILAAJA. Etu on voimassa 1.7.–31.7.2026
HYÖTY & HUVI 54 Tv-kasvo. 81 Lukijat. 46 Luonnossa. Outi Airola. Anu Sinisalo. 55 Tv-poiminnat. Shawn Huff. Ujo rakko. Karhukanta kasvaa Kainuussa. A P U 3 AJASTIN 5 Pääkirjoitus. Pippa Laukka. 77 Apu-visa ja sudokut. 26 Apu tutki. 9 Kolumni. 51 5 x terveysvinkit. 18 Reportaasi. Victoria ja Esko Eerikäinen. 56 Elokuvavinkit. 8 Juuret. 18 40 KANNESSA VICTORIA JA ESKO EERIKÄINEN. 36 Maakuntakirjeenvaihtaja. Yanski Sova. PARHA AT JUTUT 10 Kansijuttu. Maatalouslomittajan työssä näkee maaseudun muutoksen. 42 Kesädekkari. 40 Aarteet. Jari Jaanto ja yli sata tietokonetta. Pitkä kiertue navetoissa. 80 Elämäni eläin. Annika Partanen on korkeakoulutettu ja työtön. 82 Jatka lausetta. Ahomansikassa kesän maku. 7 Näin hurahdin. 30 Henkilö. 72 Ristikot. 58 Televisio-ohjelmat. 78 Tehtävien ratkaisut ja Jallu-kilpailu. Teppo Turkki. 52 Apu-klinikka. 50 Kolumni. Kuva Sanna Lehto 10 30 | 26. Mikko Parikka. 79 Horoskooppi. Pakoauto. Lihavuusleikkaus teki syömisestä tuskaa
ja 29.1. APU ILMESTYY 5.2., 12.2., 19.2. ja 29.10. Löydä kiinnostavat podcastit, pelit, ristikot, urheilun sisäpiiri ja muut parhaat jutut. Tuotelahja Saat lahjaksi Apuseinäkalenterin. ja 24.9. Muista myös Apu360-palvelun maksuton kokeilujakso 6 kk Kokeile Apu360-sovellusta rajoituksetta puolen vuoden ajan. Tuotelahja Saat lahjaksi Eeva Ristikot -lehden näytenumeron. APU ILMESTYY 1.4., 16.4., 23.4 ja 30.4. *Muista tilata lahjalehti digiasiakaspalvelusta! Lue lisää tilaajan eduista A-lehtien digiasiakaspalvelusta asiakaspalvelu.a-lehdet.fi ETKÖ VIELÄ OLE TILAAJA. APU ILMESTYY 1.10., 8.10., 15.10., 22.10. APU ILMESTYY 6.8., 13.8., 20.8. Tilaajana ilahdut eduista ja yllätyksistä pitkin vuotta, osallistut mahtavien rahapalkintojen arvontaan – ja saat tietenkin lempilehtesi kotiin kannettuna, aina reiluun hintaan. APU ILMESTYY 4.6., 11.6. SITÄ SAA, MITÄ TILAA – JA ENEMMÄN! Avun tilaajana saat aina enemmän Meillä A-lehdissä uskollisia tilaajia palkitaan säännöllisesti. Arvonta Arvomme tilaajien kesken joulurahaa 5 000 €. Seinäkalenteri 2026 Edun arvo on 77,40 €. Arvonta Arvomme tilaajien kesken kesärahaa 4 000 €. APU ILMESTYY 5.3., 12.3., 19.3. ja 30.7. APU ILMESTYY 5.11., 12.11., 19.11. Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. Yllätysetu!. TILAA NYT: LUE.APU.FI/TILAA TILAAJAN 2026 EDUT Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. APU ILMESTYY 3.12., 10.12. APU ILMESTYY 9.1., 15.1., 22.1. ja 26.2. Reilun hinnan lupauksemme tuo mielenrauhaa: tilauksesi ei jatku yllättäen, eikä hinta nouse lasku laskulta. APU ILMESTYY 3.9., 10.9., 17.9. APU ILMESTYY 2.7., 9.7., 16.7., 23.7. Ostosetu Keskisen Kellon verkkokauppaan. ja 28.5. ja 17.6. ja 27.8. ja 26.11. APU ILMESTYY 7.5., 13.5., 21.5. ja 26.3. Tuotelahja* Saat kesälahjana näytelehden A-lehtien valikoimasta. ja 17.12
TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen Topias Kauhala Selina Keränen Johannes Kotkavirta Laura Myllymäki Pihla Nurmi Hanna Parhaniemi Osmo Reima Milka Sauvala Milla Talja ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Tanja Pellikka Joni Myyryläinen Nea Ivars YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO www.apu.fi apu@a-lehdet.fi Facebook: apulehti Instagram: @apu_360 Tiktok: @apu_360 ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy TOIMITUS JOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy PAINOPAIKK A PunaMusta, Tampere MEDIAMY YNTI mediaopas.a-lehdet.fi ILMOITUSTEN TR AFIKOINTI PunaMusta Oy TIL AUKSET lehtitilaukset.a-lehdet.fi ASIAK ASPALVELU asiakaspalvelu.a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma—pe 8-20, la 10—15 A P U 5 ● Pelin politiikka J alkapallossa kentän rajat ovat selkeät. Siksi on väliä, kuka lajia johtaa. Suomen Palloliiton päätös tukea Gianni Infantinon jatkoa Fifan puheenjohtajana herättää kysymyksen: mitä kaikkea pitää hyväksyä, jotta pysyy mukana pelissä. – PÄÄKIRJOITUS – LUE MAKSUTTA Tilaajana saat ilmaisen 6 kk:n kokeilujakson Apu360-digimediaan. Imelänpuoleiset suhteet esimerkiksi Donald Trumpiin sekä Fifan ympärillä käydyt eettiset pohdinnat ovat asioita, joita ei pitäisi ohittaa olankohautuksella. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyynti tarkoituksiin. MM-kisojen viehätys perustuu myös siihen, että paikka turnauksessa pitää ansaita. ● K U V A E S S I LY Y T IK Ä IN EN SAMUEL SAVOLAINEN PÄ ÄTOIMITTA JA. Jalkapallo haluaa kasvaa, mutta kasvu ei saa viedä mukanaan sitä erityisyyttä, joka tekee lajista niin suuren. Jalkapallo yhdistää ihmisiä ja antaa tunteen kuulumisesta johonkin suurempaan. Kansainvälisen jalkapallon vallankäytössä rajat ovat kuitenkin paljon häilyvämmät. Se on myös rahaa, politiikkaa ja vaikutusvaltaa. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Infantinon aikakaudella jalkapallon ja politiikan raja on ollut toistuvasti keskustelun aiheena. Harva Suomessakaan unohtaa hetkeen norjalaisten kannattajien Ro!-soutua, joka kokosi ihmisiä yhteen katsomoissa ja niiden liepeillä. Jälleen kerran maailma näki, miksi laji on niin suuri. Edun arvo 77,40e Lunasta etu: lue.apu.fi/etu VASTA AVA PÄ ÄTOIMIT TAJA Iina Artima-Kyrki PÄ ÄTOIMIT TAJA Samuel Savolainen SISÄLTÖPÄ ÄLLIKKÖ Eeva Sederholm VASTA AVA TUOT TAJA Niklas Thesslund AD AJANKOHTAISMEDIAT Timo Tervoja AIK AK AUSMEDIA RY:N JÄSEN 92. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Jalkapallon MM-kisat päättyivät viime sunnuntaina. vuosikerta | issN 0355-3051 Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Mukana olisi yhä parhaat, mutta myös enemmän keskinkertaisuutta. Samalla kisat muistuttivat, ettei nykypäivän jalkapallo ole vain peliä. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). On myös kiinnostavaa, miksi Suomen kanta haluttiin kertoa jo nyt, kun vastaehdokkaista ei vielä ollut varmaa tietoa. Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti nosti esiin Infantinon saavutuksia: Fifan taloutta on uudistettu, naisten jalkapallo on saanut enemmän näkyvyyttä ja pienemmille maille on avautunut uusia mahdollisuuksia. Pienen maan pitää vaikuttaa, mutta sen pitää myös osata sanoa, missä kulkevat rajat. Infantino ajaa myös suurempia MM-kisoja. Samalla myös tapa käyttää valtaa ratkaisee. Vaan mitä tapahtuu kilpailun arvolle, jos maailman tärkeimmän turnauksen ovia avataan jatkuvasti leveämmin. SUOMI ON yksi ääni 211 jäsenmaan joukossa, eikä vaikutusvaltaa rakenneta vain vastalauseilla. Pieniä maita se houkuttelisi, ja Suomellekin tie lopputurnaukseen voisi helpottua. Pallo on joko viivan yli tai ei ole
Upeasti uudistunut lehti HAE OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA KOTIIN kotona.site/viherpiha-tilaa tai skannaa koodi puhelimen kameralla Jokaisen kotitarhurin oma lehti, jonka vinkeillä innostut ja onnistut. Oikotie puutarhakesään
Vihan, surun ja tuskan tunteita käsittelevät teokset Yanski maalaa mustalla ja hävittää ne jälkikäteen, sillä ne ovat tehneet tehtävänsä. Ammatillisen pol kunsa hän löysi mas keeraajana, ja hän toteuttikin taiteellista näkemys tään ihmiskasvojen kautta. Mutta minähän juuri tein. Pian Yanskin pienen kodin seinät olivat täynnä värikkäitä maa lauksia. – Mopo lähti heti käsistä. Siitä alkoi tarve maalata. Muuten hän maalaa intuitiivisesti, ei millään tietyllä tekniikalla. A P U 7 ● Y anski Sova ei kos kaan ajatellut maalaa mista. Yanski otti käteensä hiilen palan, painoi sen pahvia vasten, ja sitten vihaiset tunteet alkoivat purkautua. – Eikä tämä ole harrastuskaan, vaan tämä on henkireikä. Purppuraa, keltaista, vihreää. ● JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND ”Mopo lähti heti käsistä” Yanski Sova ajatteli, ettei osaa maalata. Hänelle jäi lap suuden kuvaamatai don tunneilta ajatus, ettei hän osaa. – Joku koulutettu taiteilija voisi sanoa, että et sinä voi tehdä noin. Värikkäät teokset jäävät seinälle. Käänne tapahtui viisikymppi senä mökissä Hailuodon saarella. Työhuoneesta tuli myös maskeerausstudio, mutta Yanski ei milloinkaan halua tehdä maalaamisesta ammattia. Aluksi Yanski maalasi kotonaan, mutta lopulta hänen oli hankittava työhuone, jotta maalaukset ja väli neet mahtuvat sinne. AJASTIN K U V A V ES A R A N TA NÄIN PÄ ÄSET KIINNI UUTEEN ”AloitA oma juttu siitäkin huolimatta, että tekisit sitä eri tavalla kuin muut.” – NÄIN HURAHDIN –. Kultamaalia ja kimallusta. Asiaohjelmien vaatimat hillityt ruskean ja beigen sävyt jät tivät hänet haaveilemaan meikkipa lettien väriloistosta. Yanski kävi ostamassa vesivärit kaupasta. Radiosta tuli death metalia. Sitten hän avasi radion mökillä. Yanski on opiskellut kurssin, jossa tehtiin maaleja itse kasveista, kuten koiranputkesta. Maskeeraus tuntui kuitenkin enemmän värittämiseltä kuin maa laamiselta. Yanskilla oli paljon patoutuneita kielteisiä tunteita, kun hän avasi patteriradion
1990-luvulla Korsoon muutti porukkaa Kosovon sodan seurauksena. Itse koin monikulttuurisuuden rikkautena. Asuin itse neljän kaverini kanssa vanhassa mummolassamme neljä vuotta. Vietin veljeni kanssa paljon aikaa mummolassa. Kun siirryin pelaamaan Tikkurilaan, sain hyväntahtoista päänaukomista: Mistä ghetosta sä oikein tulet. Minulla on yhä tuolloin maahan muuttaneita frendeinä. Ala-asteella kuulin, että Itä-Vantaalla oli skinimeinikiä, mutten nähnyt. Mikon tähdittämä Salatut elämät jatkuu MTV3-kanavalla kesätauon jälkeen. Suosittelen vierailemaan Korsossa Ankkapuistossa, jossa Ankkarock vuosia järjestettiin. Vantaa on minusta aidoin ja rehellisin mesta. OSTIMME ENSIMMÄISEN omistusassunnon Vantaalta. 21-vuotiaana muutin naisen, eli nykyisen vaimoni Saran, perässä Helsinkiin. Käyn siellä usein, sillä vanhempani asuvat yhä lapsuudenkodissani. Vasta myöhemmin ymmärsin, etteivät kaikki käsittäneet perhettä samalla tavalla. Tavallaan minä puskin Espooseen muuttoa enemmän. Minulla on sieltäkin paljon muistoja. Aika pienestä asti sain kulkea muutenkin vapaasti kodin lähialueilla. Olen sittemmin asunut pääkaupunkiseudulla kaikissa muissa paikoissa paitsi Kauniaisissa. Sinne hän voisi muuttaa uudelleen milloin vain. En koskaan kokenut mitään vaarallista, vaikka Korson maine oli kyseenalainen. Olin mukana myös bändihommissa ja Korson bändit pitivät aina yhtä. JUURET A P U 8 ● K U V A JA A K KO JA SK A R I ”Kukaan ei esitä fiinimpää tai paskempaa kuin on” Näyttelijä Mikko Parikka eli turvallisen lapsuuden kovamaineisessa Vantaan Korsossa. Halusin kokea elämässä uutta, palaaminen olisi tuntunut askeleen takaisin päin ottamiselta. Näyttelijä-vaikuttaja Mikko Parikka asuu Sara Parikan ja neljän lapsen kanssa Espoossa. Olisimme hyvin voineet jäädä perheen perustamisen myötä alueelle, jos olisi löytynyt sopiva asunto. Tiedettiin aina tietyt ojat, joiden kautta alueelle pääsi livahtamaan sisään tai missä kohtaa portit olivat löysemmällä.” ● Juuret-palstalla tunnetut suomalaiset kertovat kotiseutunsa merkityksestä. Jalkapallojoukkueessani Kopsessa pelasi lapsia monista kouluista. Alkuun se oli ilmaistapahtuma, johon mentiin vanhempien kanssa. VANTAA Mikko Parikka on asunut pääkaupunkiseudulla kaikkialla paitsi Kauniaisissa.. teksti EM I LI A SA LOR A NTA ”L apsuudessa pihapiirissämme Vantaan Korsossa asuivat myös isovanhemmat. Vaikka Espooseen muutosta sitä päänaukomista vasta kuulikin! Muuttaisin Korsoon ehdottomasti tällä kaikella kokemuksella ja tiedolla, jota minulla paikasta on. On kiva kulkea vanhoissa paikoissa, näyttää lapsille, että tuossa isä kaatui pyörällä. Siellä ei kukaan esitä fiinimpää tai paskempaa kuin on. Teininä ne olivat kesän päätösfestarit, jossa maan isoimmat artistit soittivat kesän viimeisen keikkansa
Yhteiskunta pysyy pystyssä, kun ihmisillä on arjessaan jotakin konkreettista menetettävää, puolustettavaa ja siirrettävää seuraavalle sukupolvelle. Aristoteles kirjoitti yli 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, että paras poliittinen yhteisö muodostuu keskiluokan kansalaisista. Poliittisesti tämä tarkoittaa, että keskiluokka ei kaipaa vallankumousta eikä oligarkiaa, vaan järjestelmää, johon se suostuu investoimaan veroillaan, työllään, lastensa tulevaisuudella ja uskollaan siihen, että myös hävitty vaali kuuluu demokratiaan. Hänen mukaansa valtioita hallitaan hyvin silloin, kun keskiluokka on suuri. Arabimies auttaa vanhaa äitiään ovelle kassien ja matkalaukkujen kanssa. Vahva keskiluokka on eurooppalaisen talouden ja yhteiskunnan perusta. OECD sanoo tämän suoremmin. Singaporessa hyvinvoiva keskiluokka ei ole syntynyt vain palkkatulosta vaan hisseistä, lähikaupoista, katujen ja metrojen siisteydestä, kunnossapidosta, hyvästä koulujärjestelmästä, tunteesta, että oma elämä on jotakin pysyvää eikä pelkkää selviytymistä. Olen alkanut tuntea matkallani suurta myötätuntoa paikallisjunilla matkustavia kohtaan. Aristoteleen ajattelussa keskiluokka tasapainottaa ääripäitä ja estää niitä hallitsemasta koko yhteiskuntaa. ● K U V IT U S TA N JA P EL LI K K A TARKISTA KOLUMNIN KIRJOITTAJA! TEPPO TURKKI Teppo Turkki on strategisen enna koinnin asian tuntija ja tutkija.. Euroopan keskiluokka ei ole demokratiamme aluskasvillisuutta, vaan järjestelmän kantava rakenne. Vaikka Euroopan keskiluokka ei ole vielä kadonnut tai kurjistumassa kuten Yhdysvalloissa, on se alkanut epäillä oman olemassaolonsa jatkuvuutta. A P U 9 Keskiluokka ratkaisee kohtalomme K irjoitan tätä kolumnia hitaassa saksalaisessa paikallisjunassa matkalla itäfriisiläisestä satamaja kauppakaupungista Leeristä kohti hollantilaista yliopistokaupunkia Groningenia. Tuossa vieressä tanskalainen äiti kattaa paperikasseista lounasta kolmelle teinilleen. KESKILUOKAN KÄSITYS tulevaisuuden lupauksista on alkanut halkeilla. Kun varmuus omasta asemasta murenee, se alkaa näkyä poliittisena haurastumisena. Keskiluokka tekee valtiosta vähemmän alttiin sisäisille riidoille, hajaannukselle ja vallan vääristymille. Kun taustoitin joitakin vuosia sitten, miksi Singapore onnistui kehittymään yhdeksi maailman menestyneimmistä valtioista, tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat arjen toimivuus ja yhteiskunnan hyvin toimivat rakenteet. Tai oikeammin, tunnen kunnioitusta eurooppalaisen keskiluokan kykyyn kantaa vakaasti ja hiljaisesti Eurooppaa ylläpitäviä hyveitä. Singaporen perustaja Lee Kuan Yew näki vakauden ennen kaikkea konkreettisesti. Täältä paikallisjunasta tulkiten Euroopan kohtalo ratkeaa keskiluokassa. Jos se murtuu, demokratia ei menetä vain äänestäjiä, vaan moraalisen infrastruktuurinsa, joka on pitänyt mantereen vapaana, avoimena ja poliittisesti järjissään. Mieluiten vahvempi kuin rikkaat ja köyhät erikseen tai yhdessä. Toisella puolella käytävää isä katsoo poikansa kanssa kännykästä, kylki kyljessä ja silmät palaen, Saksa–Paraguay-pudotuspeliä jalkapallon MM-kisoista. Keskiluokan mukana tulevat tuki julkisille palveluille, vastustus korruptiolle, luottamus toisiin kansalaisiin ja luottamus demokraattisiin instituutioihin. Keskiluokan ihmiset ja perheet maksavat verot, luottavat instituutioihin, investoivat omaan ja lastensa koulutukseen, sietävät hitaita poliittisia uudistuksia, eivät hyväksy korruptiota yhteiskunnan normaaliksi olotilaksi, ja uskovat vielä siihen, että huominen voidaan järjestää paremmaksi kuin eilinen
A P U 1 Victoria Eerikäinen, 16, pitää isäänsä välillä ylisuojelevana. Kymmenvuotiaana ilman vanhempiaan Suomeen muuttanut Esko Eerikäinen, 52, päätti jo ennen isäksi tuloa, ettei oma lapsi saisi koskaan jäädä yksin. teksti PI H L A N U R M I kuvat SA N N A LEHTO A P U 1 HALUAN VICTORIAN TIETÄVÄN, ETTÄ ISÄ ON LÄSNÄ – KANNESSA –
A P U 1 1 A P U 1 1 HALUAN VICTORIAN TIETÄVÄN, ETTÄ ISÄ ON LÄSNÄ
V iikonlopun aikana Esko oli Victoriaan yhteydessä useaan otteeseen varmistaakseen, että kaikki oli hyvin. – Jos vaikka mokia sattuisi, se ei ole maailmanloppu. Hän ei halua kytätä tyttärensä tekemisiä, vaan olla läsnä myös tämän kasvaessa aikuiseksi. Esko kuuntelee tarkasti ja haluaa kuulla, millaisia ne olivat. Hän kyseli, kenen kanssa Victoria liikkui ja olivatko he jo päässeet turvallisesti majoitukseen. – Yhtäkkiä pikku-Vicke onkin kasvanut teini-ikäiseksi. Vain hetki Eskon ja Victorian seurassa riittää paljastamaan heidän läheiset välinsä. Sarjan toisella kaudella vanhemmat matkustivat Victorian kanssa Kolumbiaan tämän ollessa vielä vauva. Tosi-tv oli tuolloin Suomessa vielä uusi ilmiö, ja Martina sekä Esko kuuluivat ensimmäisiin suomalaisiin realitytähtiin, joiden arkea seurattiin televisiossa. V ictoria syntyi julkisuuteen 16 vuotta sitten. Hän viettää aiempaa enemmän aikaa kodin ulkopuolella, ja sen myötä Esko on opetellut katsomaan tyttärensä elämää yhä enemmän sivusta. Jos tytär tarvitsisi apua, hän lähtisi matkaan empimättä. Victoria oli siis jo syntyessään julkkis, halusi hän sitä tai ei. Esko kertoo pitäneensä ohjelmasta. Eskosta on hienoa, että tytär pärjää omillaan ja pääsee viettämään aikaa ystäviensä kanssa festareilla. Se. Victoria kertoo innostuneena viikonlopun keikoista. Vielä viime vuonna ajatus siitä, että Victoria lähtisi Ruisrockiin, ei olisi tullut kuuloonkaan. A P U 1 2 V ictoria Eerikäinen, 16, tietää, että papille voi aina soittaa. – Haluan Victorian tietävän, että isä on läsnä, vaikka ei olisi paikalla. Victoria ei kuitenkaan mielellään keskustele sarjasta heidän kanssaan. Hän on vuosien ajan puhunut radiossa avoimesti elämästään ja jakanut arkeaan sosiaalisessa mediassa. Jos puhelin soisi keskellä yötä, Esko vastaisi. Victoria kertoo viettäneensä haastattelua edeltäneen viikonlopun ensimmäistä kertaa Ruisrockissa. – Ei puhuta ihan vielä siitä, Esko tokaisee, kun puhe kääntyy siihen, milloin Victoria joskus muuttaa omilleen. Radiojuontajana työskentelevä Esko tuntee osan artisteista työnsä kautta, Victoria taas käy heidän keikoillaan. Yhteen asiaan Eskon on kuitenkin kaikkein vaikeinta tottua tyttären aikuistuessa. Tuntemattomien katsojien mielipiteet eivät kiinnostaneet häntä silloin eivätkä kiinnosta vieläkään. Silti sitä katsoessaan hän tunsi piston sydämessään. Päivittäin he joko soittelevat tai vaihtavat kuulumisia Snapchatissa. Se juontuu espanjan sanasta padre, joka tarkoittaa isää. Victoria haluaa itse päättää, milloin ja miten hän on esillä. Esko sanoo luottavansa Victoriaan. Festariviikonlopusta riittää isällä ja tyttärellä yhteistä puhuttavaa vielä tiistainakin. Mäkin olen ollut teini, Esko sanoo. Hänen mielestään se oli hyvän mielen sarja, ja hän on kehunut myös Victorian esiintymistä siinä. Eskolle on tärkeää, että Victoria tietää voivansa kertoa hänelle kaikesta. Se tuntuisi hänestä kiusalliselta. Hän ei aina pidä siitä, että vilahtaa televisiossa tai vanhempiensa sosiaalisen median kanavilla heidän julkisuutensa vuoksi. Sarjan kuvausten aikaan Victoria oli yhdeksännellä luokalla. Vuoroviikoin äitinsä Martina Aitolehden luona asuva Victoria pitää tiiviisti yhteyttä isänsä Eskon kanssa. – Et sä soita liikaa, mutta aika paljon, Victoria tarkentaa. Kyse ei ole siitä, etteikö tytär saisi mennä omia menojaan, kokeilla uutta tai tehdä omia päätöksiään. – Ehkä soittelen välillä vähän liikaakin, Esko myöntää. Samalla juuri tällaiset hetket muistuttavat häntä siitä, miten nopeasti Victoria kasvaa. Siksi hän suostui mukaan Nepot-sarjaan. Papi on nimitys, jolla Victoria kutsuu isäänsä Esko Eerikäistä, 52. Espanja on Kolumbiassa syntyneen Eskon äidinkieli. Enemmän hän pohti sitä, miltä sarja tuntuisi hänestä itsestään myöhemmin ja miten se vaikuttaisi hänen läheisiinsä. Sarjan nähtyään Esko pysähtyi pohtimaan myös omaa julkisuuttaan ja sitä, mitä hän jakaa sosiaalisessa mediassa. Siihen totutteleminen ei ole ollut helppoa. Victorian arki pyörii tanssin, lukion, poikaystävän ja ystävien ympärillä. He keskustelevat suomalaisista rap-artisteista ja musiikista. Sen kautta hän pystyi näyttämään itsestään juuri sen puolen, jonka halusi. Hänen syntymäänsä ja ensimmäisiä hengenvetoja seurattiin Esko Eerikäisen ja Martina Aitolehden tosi-tv-sarjassa Martina & Esko: Vauvakuumetta. Nyt sarjan julkaisun jälkeen myös Victorian ystävät ovat katsoneet sen. Victorian itsenäistyminen tekee Eskon ylpeäksi, mutta samalla se tuntuu haikealta. Sarjassa Victoria kertoo, ettei oikeastaan haluaisi olla julkisuudessa. Nyt teini-ikäisenä Victoria esiintyy omasta päätöksestään Ylen Nepot-sarjassa. Siinä viisi nuorta kuvaa arkeaan ja kertoo, millaista on kasvaa julkisuudesta tunnettujen vanhempien lapsena. He muistelevat Victorian muutaman vuoden takaisia rippijuhlia, joihin Esko oli järjestänyt esiintyjäksi tyttärensä lempiartistin Blac Flacon
Esko ja Victoria keskustelevat paljon musiikista. A P U 1 3 Victoria oli siis jo syntyessään julkkis, halusi hän sitä tai ei. Esko tuntee osan artisteista työnsä kautta, Victoria taas käy heidän keikoillaan
A P U 1 4 A P U 1 4 Victorian syntymää ja ensimmäisiä hengenvetoja seurattiin jopa Esko Eerikäisen ja Martina Aitolehden tosi-tv-sarjassa Martina & Esko: Vauvakuumetta.
Esko muistelee noin vuoden takaista uutisointia, jossa spekuloitiin Victorian äidin, Martina Aitolehden ja australialaisen miehen, parisuhdetta. Mutta jos joku tulee suoraan kyselemään tai vihjailemaan, hän voi pysäyttää keskustelun. – Kaikki, mitä jossain lukee, ei välttämättä pidä paikkaansa, Victoria sanoo. Victoria on näkynyt Eskon julkaisuissa usein, sillä tämä on ollut tyttärestään ylpeä. Lööpit ja aiheettomat kysymykset turhauttavat Victoriaa. Ja ennen kuin huomaakaan, teini, jolla on oma tahto ja omat rajat, Esko toteaa. – Yhtäkkiä lapsi on koululainen. Victoria ei jaksa todistella perheensä asioita tuntemattomille. Julkisuus kun on tuonut hänelle myös paljon hyvää: töitä, mahdollisuuksia ja kanavan puhua itselleen tärkeistä asioista. Hän kertoo pohtineensa, jakaako elämästään siksi, että nauttii julkisuudesta, vai siksi, että kokee sen kuuluvan työhönsä. Asiat käydään yhdessä läpi, eikä Victorian tai hänen siskonsa Isabellan tarvitse jäädä niiden kanssa yksin. V anhempiensa kautta Victoria on nähnyt myös julkisuuden nurjan puolen. Hänen mukaansa he viettävät siellä paljon aikaa ja ajattelevat somea jatkuvasti. Viimeksi niin hän teki viime keväänä, kun häneltä tultiin kyselemään äitinsä ja Erikoisjoukot-sarjan kouluttaja Matias Petäistön suhteesta. – Olen ruvennut miettimään, että miksi helvetissä jaan niin paljon, Esko kertoo. Todellisuudessa ystävät treenasivat yhteisiin Hyrox-kisoihin, eivätkä olleet parisuhteessa. Vanhemmat erosivat Victorian ollessa vuoden ikäinen. Hän kokee, että kun jokin perheen yksityiselämään liittyvä asia päätyy lööppeihin, se näkyy myös kotona. Perhe tiesi itse, ettei uutisointi vastannut todellisuutta. Hän toivoisi, että hänen vanhempansa saisivat elää enemmän rauhassa. Parisuhde päättyi, mutta yhteinen vanhemmuus jatkui.. Victoria huomaa nopeasti, jos jokin lehtijuttu on jäänyt vaivaamaan jompaakumpaa vanhempaa. Pienen lapsen kohdalla Esko ajatteli kuitenkin, että aikaa rajojen pohtimiseen olisi myöhemminkin. Esko kertoo harkitsevansa nykyään aiempaa tarkemmin, mitä julkaisee sosiaalisessa mediassa ja mitä kertoo tyttärestään. Sarjassa Victoria ihmettelee, miten suuri osa vanhempien elämästä pyörii sosiaalisen median ympärillä. He tekevät yhdessä myös Martina & Esko -podcastia. A iemmin dramaattisesta suhteestaan julkisuudessa tunnetut Martina Aitolehti ja Esko Eerikäinen ovat nykyään hyvissä ja mutkattomissa väleissä. Perheessä vaikeistakin asioista pystytään kuitenkin puhumaan avoimesti. – Olemme Martinan kanssa kyllä vuosien varrella pohtineet, kuinka paljon perhe-elämää voi jakaa julkisuuteen, Esko kertoo. A P U 1 5 ”Perhe pidetään lähellä, kuulumisia kysellään ja lapsesta huolehditaan, vaikka hän olisi jo aikuinen.” on ollut osa työtä, mutta myös tapa tallentaa muistoja – ikään kuin digitaalinen kuva-albumi. Hän sanoo haluavansa kuunnella ennen kaikkea Victoriaa ja tämän toiveita julkisuuden suhteen. Sitten yläkoululainen. Myös Eskon suhdekuvioita on spekuloitu mediassa ja keskustelupalstoilla
Välit äitiin ovat nykyään hyvät, mutta etäiset. Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole Victoriaa juuri kiinnostanut, vaikka menneisyydestä onkin keskusteltu. – En mä ole täydellinen isä, Esko muistuttaa. Kokemus on jättänyt häneen syvät jäljet. Vaikka isä ja tytär ovat läheisiä, välillä he myös riitelevät. Esko uskoo, että vielä jonain päivänä Victoria saattaa haluta lukea vanhoja lehtijuttuja ja tutustua vanhempiensa menneisyyteen tarkemmin. Omaa sukuaan Esko käy tapaamassa Kolumbiassa, jonne hän toivoo pääsevänsä pian myös Victorian kanssa. Vastassa olivat sukulaiset, joita hän ei ollut koskaan tavannut, eikä hän osannut sanaakaan suomea. Jos hän kuulee Victorian olevan pulassa, ensimmäinen ajatus on, mitä hän voisi tehdä auttaakseen. Vanhemmat olivat elossa, mutta hän eli lapsuuttaan ilman heitä. Ydinperhe ei Eerikäisille tarkoita sitä, että kaikki asuisivat saman katon alla. Esko sanoo, että hänessä on aina ollut voimakas tarve suojella läheisiään. Esko ajattelee, että äiti on ehkä yrittänyt mummona paikata sitä, mitä ei aikanaan pystynyt antamaan omalle pojalleen. Hän sanoo olevansa tapahtuneen kanssa sinut, mutta se ei tarkoita, etteikö se näkyisi hänen elämässään yhä. – En missään nimessä halua omalle lapselleni samanlaista mitä itse olen kokenut. – Minulle tärkeintä on, ettei menneisyyteen jäädä kiinni. Niin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut. Menneisyys on minulle kasvutarina. Martinan toinen tytär Isabella on Eskolle läheinen, ja pyhiä sekä perhejuhlia vietetään yhdessä. Esko sanoo ymmärtävänsä nyt aikuisena vanhempiensa ratkaisun. Victorian vuoksi meidän on kuitenkin tärkeää tulla aina toimeen ja pitää yhteyttä, Esko sanoo. Haluan hänen tuntevan, että hänestä välitetään ja hänestä halutaan huolehtia, Esko sanoo. Victorian ollessa pieni Eskon äiti vietti paljon aikaa pojanntyttärensä kanssa. – Jos 10-vuotias lapsi muuttaa toiselle puolelle maapalloa paikkaan, josta hän ei tiedä mitään eikä ole koskaan nähnyt siellä asuvia ihmisiä, niin on se aika rajua, Esko toteaa. – Minulla on oma elämä ja Martinalla omansa. Viimeksi Victoria on käynyt siellä ollessaan kahdeksanvuotias. Hän sanoo, että tärkeintä on sopia nopeasti. Vaikka Eskon Hunks-ajat, erot ja muut julkisuudessa käsitellyt elämänvaiheet eivät ole salaisuuksia, eivät ne ole perheessä yleisiä puheenaiheita. K un Esko oli 10-vuotias, hänen vanhempansa lähettivät hänet huumesodan keskeltä Kolumbiasta Suomeen. Jos hän on ollut liian tiukka, hän pyytää anteeksi. Kolumbiassa oli turvatonta, ja päätös tehtiin hänen suojelemisekseen. Silloin mieli alkaa helposti maalata uhkakuvia siitä, mitä tyttärelle olisi voinut tapahtua. Sen tietää myös Victoria. A P U 1 6 Perhe viettää paljon aikaa yhdessä, mutta Esko arvelee sosiaalisen median luovan joskus vääristyneen mielikuvan siitä, että he olisivat jatkuvasti yhdessä. Siihen isä muistutti: – Se oli vain unta. Perhe pidetään lähellä, kuulumisia kysellään ja lapsesta huolehditaan, vaikka hän olisi jo aikuinen, Esko sanoo ajattelevansa. Sellaista ei tapahtuisi koskaan, sillä olemme aina toistemme puolella. ● Vanhempiensa kautta Victoria on nähnyt myös julkisuuden nurjan puolen.. Esko uskoo soittavansa Victorialle samalla tavalla kuin Ruisrock-viikonloppuna vielä tämän ollessa kolmitai nelikymppinenkin. Victoria kertoi Eskolle festariviikonloppuna nähneensä painajaista, jossa Esko oli kääntynyt häntä vastaan. Esko voi hermostua, jos Victoriaan ei saa yhteyttä. Ajatus huvittaa kumpaakin. Molemmat sanovat olevansa itsepäisiä, eikä Victoria epäröi sanoa isälleen vastaan. Jo ennen Victorian syntymää Esko ajatteli, ettei haluaisi koskaan olla vanhempi, jonka lapsi joutuisi pärjäämään yksin. – Sä oot kyllä vähän ylisuojelevainen, hän sanoo. En halua kuitenkaan salailla mitään. Lapsena kokemus oli silti toinen. – Siinä on jotain kolumbialaista. Tarkoitus oli, että vanhemmat seuraisivat pian perässä. Esko on käsitellyt kokemustaan paljon, myös terapiassa. Kun kyseessä on hänen ainoa lapsensa, tunne vain voimistuu. Turvaan lähettäminen tarkoitti samalla sitä, että hän jäi ilman vanhempiaan. O maa lapsuuttaan Esko kuvaa orpouden kaltaiseksi. Esko myöntää, että vuosien varrella on ollut tilanteita, joissa hän olisi voinut toimia toisin tai olla maltillisempi – tai, kuten hän itse sanoo, ”pitää turpansa kiinni”. Siksi Victorian ja isoäidin läheinen suhde on Eskolle tärkeä
A P U 1 7 ESKO EERIK ÄINEN ikä: 52 Perhe: Tytär Victoria Eerikäinen. VICTORIA EERIK ÄINEN ikä: 16 Perhe: Isä Esko Eerikäinen, äiti Martina Aitolehti ja pikkusisko Isabella. ura: Juontaja ja mediapersoona ajankohtaista: Juontaa Radio Novan Kesäaamua Veronica Verhon kanssa sekä tekee podcastia ex-puolisonsa Martina Aitolehden kanssa. Harrastaa tanssia. ura: Aloittaa syksyllä lukion toisen vuoden. ajankohtaista: Esiintyi alkukesällä 2026 Ylen Nepot-dokumenttisarjassa.
Teknologia on muuttanut työtä vuosien varrella. A P U 1 8 PITKÄ KIERTUE NAVETOISSA Anne Ahola aloitti työt maatalouslomittajana vuonna 1984. – REPORTAASI –. Pitkän uransa aikana hän on nähnyt maaseudun ja maatalouden muutoksen teksti M A RKO H ON K A N I EM I kuvat H A RRI H I N KK A Anne Ahola alkoi tehdä maatalouslomittajan työtä vuonna 1984, vain 18-vuotiaana
● A P U 1 9
– Kävin hätistelemässä kärpäsiä ja hyttysiä pois, kun äiti lypsi Tuijaa käsin, Ahola muistelee. Syynä on ANNE AHOLA, 60, avaa kuhmalahtelaisen Kylänlahden lypsykarjatilan navetan ulko-oven jo toisen kerran saman päivän aikana. Nyt on katastrofi, jos vaikka lantakone menee rikki. Työvaatteet päälle pukuhuoneessa ja rappuset ylös toimistohuoneeseen, jossa on kaksi monitoria ja lasitettu näkymä itse navettaan. Navetan ilma on yllättävän raikas, vaikka sisällä on 60 lypsylehmää ja nuorkarjaa. Rokokoo-lehmän peräpäästä valuu kirkasta nestettä. Kattoon on asennettu myös uusi, itsestään sammuva ja syttyvä led-valaistus, eikä isäntäväki tarvitse enää otsalamppuja työssään. Omat kengät on jätettävä eteiseen, jotta niiden mukana ei kulkeudu navettaan mitään tautienaiheuttajia. S uurimmaksi muutokseksi pitkän uransa aikana Ahola nimeää juuri teknologian kehityksen. – Ennen riitti, että haki rautakaupasta rikkoutuneen tilalle uuden talikon. Se on helpottanut ja keventänyt työtä. Ensi töikseen Ahola kiertää tarkistamassa lehmien kiimat. Niin myös kävi. Kaksi evääksi otettua itse tehtyä pitsanpalaa sujahtavat jääkaappiin. A P U 2 mukaan ihanat varsinkin kesähelteillä. Kun ennen tärkein työväline oli hauiksella toimivat talikko ja lapio, nyt tilalle ovat tulleet ruokinta-automaatit ja lypsyrobotit. Ilmaa vispaavat isot tuulettimet katossa ovat Aholan KUHMALAHTI Maatalouslomittajan työssä tarvitaan kykyä ratkoa ongelmia. Ensimmäisessä kuuden talon lomitusrenkaassa oli yksi tila, jossa viitisen lehmää lypsettiin kesällä käsin pellolla, satoi tai paistoi. Yli 40 vuotta kestäneen työuransa aikana Ahola on ollut aitiopaikalla todistamassa maatalouden rakennemuutosta. Vuoden kestäneen työharjoittelun aikana hän koki oppineensa paljon enemmän kuin teoriapainotteisessa koulussa. A. Mutta kuten aina, teknologian kehitys tuo mukanaan myös uusia ongelmia. Tädit ja tutut sanoivat jo silloin, että Annesta tulisi karjanhoitaja. Niin nytkin, sillä navetassa on ollut eilen ja vielä tänäänkin täysi härdelli päällä. Aholan ja hänen kollegoidensa osaamisvaatimuksiin eivät enää kuulu ruuanlaittotaidot tai leipomistaidot, mutta monipuolista osaamista ja kykyä ratkoa ongelmia tarvitaan. Se tarkoittaa keinosiemennystä seuraavalle päivälle. Nuori nainen asui ja työskenteli tiloilla, hoiti karjaa, kitki kasvimaata, leipoi, teki ruokaa ja pyykkäsi. A nne Aholan lapsuudenkodissa Kuhmalahden Vehkajärven kylällä oli yksi lehmä, Tuija, ja se sai pienen tytön kaiken huomion. Maatalouslomittajan työpäivä on usein kaksiosainen, koska lehmät lypsetään ja ruokitaan kaksi kertaa päivässä. Takana on kolmen tunnin aamuvuoro, edessä kolmen tunnin iltavuoro iltapäiväneljästä seitsemään. Maatalouslomittajan työt alkoivat Ulvilassa käydyn karjakoulun jälkeen 18-vuotiaana vuonna 1984