2022 5,90 € + 5 S I V U A R I S T I K O I TA ”Teen vain tämän duunin nyt” SAAMELAISKÄRÄJILLÄ KIISTELEVÄT POLIITIKOT YHTÄ MIELTÄ VALTUUSTOSSA INARIJÄRVEN SUOJELU YHDISTÄÄ KARJAHTELUA, KUOLAN ROISKETTA JA AVOTASSUA TÄLTÄ NÄYTTÄÄ KARHUNPAINI! TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ KERTOO ERIKOISHAASTATTELUSSA, ETTEI HÄN HAIKAILE PAIKKAA HISTORIASSA MARIA LÖYSI ISÄNSÄ GEENITESTIN AVULLA ”SOITTAMINEN PELOTTI ENEMMÄN KUIN MIKÄÄN” PA L. . V K O 20 22 -2 8 17 70 6 -2 22 7. 27 7.7.
KIRSI HAAPAMATTI, SEINÄJOKI SUSANI MAHADURA, HELSINKI JENNI ARBELIUS, TURKU TUIJA SORJANEN, IVALO ATSO MIKKOLA, SODANKYLÄ JENNI RÄINÄ, OULU MARIKA LEHTO, MIKKELI ISMO TUORMAA, NURMES JANI HALME, PARIKKALA JUHA KAUPPINEN, HÄMEENLINNA ANTTI HEIKKINEN, NILSIÄ TUOMO PIRTTIMAA, KUUSAMO KIRSI-KLAUDIA KANGAS, KEURUU Avun 13 maakunta kirjeenvaihtajaa kertovat ne tärkeät, kiinnostavat ja koskettavat tarinat, jotka tapahtuvat yllättävän lähellä. Mistä johtuu Pohjanmaan villikissaongelma. KIRSI HAAPAMATTI KERTOO NUMEROSSA 23. Miten pitkät synnytys matkat vaikuttavat Koillismaalla jopa perhe suunnitteluun. ” ” ”. SUSANI MAHADURA KIRJOITTAA TAPAAMISESTA NUMEROSSA 26. Lue Apu, joka viikko! Helsinkiläinen poikajoukko, joka puhuu keskenään tunteistaan. TUOMO PIRTTIMAA RAPORTOI NUMEROSSA 25
Ristikot ja krypto. Kun näkee karhujen painivan, ei enää ihmettele miksi. Pekka Sauri. Tapani Kiminkinen. 40 Luonto. Inarijärven suojelu yhdistää poliitikkoja valtuustossa. 50 Viikon resepti. 14 Kansijuttu. 28 Ilmiö. Murhaluoto 3/8. 52 Elokuvat. 80 Lukijat. 11 Aborttilakiin toivotaan Suomessa muutosta vapaampaan suuntaan. 81 Sarjakuvat. 51 Tvviikon ohjelmasuositukset. Aki Samuli. Sanna Stellan.. Intiassa huolestuttavat sydänkohtaukset. 54 Televisioohjelmat. A P U | 3 . S I S Ä LT Ö 32 ANU AVASKARI (VAS.), ANNI KOIVISTO JA PIRITA NÄKKÄLÄJÄRVI OVAT SAAMELAISVAIKUTTAJIA JA KUNTAPOLIITIKKOJA. . 27 36 Kesädekkari. Hannu Lauerma. KUVA ANTTI VETTENRANTA. Kiteen bussiasemasta tulee seikkailu puisto. 9 Iäkkäiden syrjintää vastaan kansanliike. Vanajanlinna. 79 Horoskooppi. 70 Ajanviete. Kotimaanmatkailun suosio säilyy pandemian jälkeenkin. 76 Ristikoiden ratkaisut ja Jallukilpailu. 47 Kolumni. 10 Helleaallot eivät ole enää normaaleja. 7 Ajastin. 32 Maakuntakirjeenvaihtaja. . Tarmo Poussu. 44 Valokeilassa. 8 Raumalla pääsee keppihevosella yrittäjäksi. Tunteita herättäviä teemoja riittää. 13 Kolumni. 48 Apu-klinikka. 01 _Vinjet t i 4 Pääkirjoitus. 78 Nitrodisko. Karhua on kautta aikain pelätty ja kunnioitettu. Mansikkakinuskikakut lasissa. 68 Radioviikko. 22 Haamujen jäljillä 3/8. 82 Jatka lausetta. KANNESSA SAULI NIINISTÖ. Tuntemattomaksi jäänyt isä voi löytyä geneettisen sukututkimuksen avulla. Erikoishaastattelussa presidentti Sauli Niinistö, jolla ei ole minkään näköisiä haluja päätyä historiaan
K U V A JO U N I H A R A LA Vuoden yleisömedia K U V A T IM O P Y Y K K Ö K U V A JO U N I H A R A LA VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen TOIMITUS Jenni Arbelius Meri Eskola Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen (matkailu) Selina Keränen (some) Elisa Miinin Laura Myllymäki Milka Sauvala (terveys) Niklas Thesslund (feature) Milla Talja Jaana Vainio (digi) Valtteri Väkevä Jukka Väänänen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Cilla Lehtonen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy TILAUKSET lehtitilaukset. a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu. Tulevaisuudessa aitoa ylellisyyttä on, jos ulos lähtiessä voi pukea vaatteita päälle. Pääk ir joit us Uusi ylellisyys K uumuutta ihannoivaan puhetapaan on helppo sortua. 4 | A P U . Intiassa ja Pakistanissa rikottiin lämpöennätyksiä keväällä. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Esimerkiksi tämän vuoden maaliskuu on Intian vuonna 1901 alkaneen mittaushistorian kuumin maaliskuu koskaan. Kesä on ihana, koska kuuma. Kuolettava kuumuus ja liki olemattomat sateet tappavat ihmisiä, ja lisäksi ne vaikuttavat maailmanlaajuiseen ruokakriisiin ja ajavat ihmisiä pois kodeistaan. Mutta jos katsoo alkukesän järkyttävän korkeita lämpötiloja eri puolilla Eurooppaa tai Aasiaa, on tilanne oikeasti aivan päinvastainen. Italiassa pelätään jo vesipulaa. Tukahduttava kuumuus rajoittaa käsittämättömän paljon myös tavallista arkea. a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakausmedia ry:n jäsen 88. . Se on asia, jota varmasti opimme vielä arvostamaan. 14. PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ KERTOO, MILLAISTA ON OLLA ULKOPOLITIIKAN DUUNARI NÄINÄ HISTORIALLISINA AIKOINA S. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Kuumuudella ei ole mitään tekemistä ihanan kanssa. Euroopassa poikkeuksellinen kuuma helleaalto nähtiin jo kesäkuussa. Ja eittämättä on kiva lähteä aikaisin aamulla tai myöhään illalla ulkoiluttamaan koiraa pelkissä rantasandaaleissa ja kevyessä vaatetuksessa. Korkeat lämpöasteet kertovat ilmaston lämpenemisestä ja ääri-ilmiöiden lisääntymisestä. Yleensä näin kuumaa on ollut vasta loppukesästä. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. Kevät oli ankea, koska kylmä. Helteestä nautitaan, sateesta ja kylmästä kärsitään. Tutkijat pelkäävät, että lämpöaalto on ennusmerkki alueen tulevaisuudesta. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. IINA ARTIMA-K YRKI, VA STA AVA PÄ ÄTOIMIT TA JA . Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin
Paasikiven nimikirjoitus ja lainaus puheesta Helsingin päärautatieasema Stadionin torni 70-vuotisjuhlavuoden tunnus Olympiatuli AFLOS_helsinki1952_apu_mainos_072022.indd 1 AFLOS_helsinki1952_apu_mainos_072022.indd 1 23.6.2022 9.44.55 23.6.2022 9.44.55. Pidätämme oikeuden hintaja tuotemuutoksiin, sekä mahdollisuuden lähettää uusille asiakkaillemme tuotteet postiennakolla. • Hinta euroa (+ toimituskulut 4,95 euroa) • Pysyvä muisto Helsingin olympialaisista • Yhteistyössä Urheilumuseon kanssa • Lyöntimäärä 19 520 kappaletta – vain nopeimmille Tekniset tiedot Metalli: cu/ni Halkaisija: 38,60 mm Lyöntimäärä: 19 520 kpl Lyöntilaatu: proof J. * Puhelun hinta lankaverkosta 0,0835 €/puhelu + 0,0655 €/min ja matkapuhelinverkosta 0,0835 €/puhelu + 0,1805 €/min. Henkilökohtaista palvelua arkisin 9–15. IILLMAINEN MAINEN Helsingin olympialaiset 70 vuotta Helsingin olympialaiset 70 vuotta -juhlamitali -juhlamitali UU TU US ! Ra joi tet us ti sa at av illa (+ toimituskulut 4,95 euroa) € TILAA NYT ILMAISEKSI! www.helsinki1952.fi tai soittamalla 010 80 90 00* Tuotteillamme on 14 päivän palautusoikeus (katso www.suomenmoneta.fi/palautusopas/ tai kysy asiakaspalvelustamme 010 80 80 40*). Tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Suomen Moneta on Oy Nordic Monetan Ab:n virallinen aputoiminimi. K
Epäilyttävä luomi tai ihomuutos. Turhaa käyntiä ei ole, harmittomaksi paljastuva luomi tai ihomuutos on vain hyvä uutinen. parempaaelamaa.fi/tutkituta-luomesi FI-NON-00789 06/2022. Käy lääkärissä, muuten et voi olla varma niiden vaarattomuudesta
Nyt arvostetaan kotimaan puhdasta luontoa, lähiruokaa ja ruuhkattomuutta, hän sanoo. Matkailumahdollisuuksien vapauduttuakin osa Suomeen ihastuneista jatkaa kotimaanmatkailua, uskoo Visit Lahti -matkailukehitysyhtiön toimitusjohtaja Raija Forsman. – Korona muutti todella paljon matkailijoiden asenteita. A P U | 7 K oronapandemia pakotti suomalaiset lomailemaan kotimaassa. Luonto on meille itsestäänselvyys, mutta yllättää silti. – On hämmentävää, kuinka paljon Lahtea pidetään vastuullisuuden esimerkkinä. Suurtapahtumissa jätteiden lajittelu on jo itsestäänselvyys. Siinä pitää kiinnittää huomiota reitistöihin ja yhteistyöhön maanomistajien kanssa. Aiemmin Suomea matkailumaana markkinoitiin pääasiassa ulkomaille, toimitusjohtaja myöntää. MERI ESKOL A ”Nyt arvostetaan luontoa” Kotimaanmatkailun suosio säilyy pandemian loputtuakin. . Lahden seudun kestävän kehityksen tarina on pitkä, se alkoi vuonna 1987, kun Vesijärvi oli niin saastunut, ettei siinä voinut edes uida. Lahden yhdyskuntajätteistä lähes kaikki kierrätetään. Kotimaan lähimatkailun suosiota pönkittävät myös polttoaineiden kallistuminen, vastuullisen matkailun arvostus ja halu tukea kotimaista yrittäjyyttä. A J A S T I N R AIJA FORSMAN K U V A JA N I M A H K O N EN. Vastuullinen matkailu kiinnostaa myös ulkomaisia matkailutahoja. – Kotimaan matkailussa ei saa unohtaa ihmisiä: meillä on palveluasenne ja osaaminen kunnossa, Forsman sanoo. Lahti oli viime vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki. – Eniten kotimaiset matkailijat ovat hämmästyneet järviluonnosta. Nyt markkinointia kohdennetaan yhä enemmän kotimaisille asiakkaille. Luontomatkailun on oltava kestävää ja alueen kantokyvyn mukaista. Toimitusjohtaja on työskennellyt Visit Lahti -matkailuyrityksessä vuodesta 2017, sitä ennen hän teki pitkän uran Silja Linella
16-vuotias Mette Anttila on keppihevosyrittäjä. 8 | A P U . Laiska mutta nokkela lukija voi kuitata mahdollisimman monta ruutua yhdellä kertaa lukemalla vaikka jännittävää kirjaa sateella hattu päässä koiran kanssa salaa. Aluehallintovirasto myönsi mojovaksi luonnehditun 131 000 euron summan Kiteen vanhan linja-autoaseman muuttamiseen liikunnalliseksi seikkailupuistoksi. Toisessa päässä on kampaamo ja toinen on sisustettu Idän pikajunan tyyliin. Eeva-Liisa ja Mauri Kainulaisen tarkoitus onkin laatia kunnostetun lättähatun ympärille asiaankuuluva 1960ja 70-lukujen asemamiljöö. Maalaismaisemassa seisova lättähattujuna saattaa vaikuttaa raiteiltaan eksyneeltä. Esimerkiksi Helsingissä sellainen toimii ihan linja-autoaseman sivutuotteena: kunto kohoaa kun pitää väistellä euronpummaajia, feissareita, mainostelineitä ja liian houkuttelevia terasseja. Liekö järven nimi rohkaissut juomaan, kun Viinijärveltä tavattiin veneilijä täydessä 2,45 promillen seilissä. . . Myyntiä avittavat suomenja englanninkieliset sivut internetissä ja Instagram-palvelussa. Viinijärvi ei ole ainoa paha tapaus, maastamme löytyy esimerkiksi kaksi järveä, joiden nimi on yksinkertaisesti Humalainen. Olisiko järvien nimiin syytä kiinnittää huomiota ruorijuoppouden vastaisessa taistelussa. Koska miksipä ei. . . Lähde: Yle 1 2 5 3 4 K U V A T: 2) A D O B E S T O C K 3, 5) A LL O V ER P R E S S. Lähde: Satakunnan Kansa Liikettä maakuntiin Kitee. Nuorison lukuinnon sytyttämiseen löytyy nykyään innovaatioita kuin keskikokoisesta start up -tilaisuudesta. Bingon ruutuihin on merkitty erilaisia lukupaikkoja, kuten ”rannalla” tai ”pöydän alla”, ja aikoja, kuten ”tiistaina”. Toholammin kirjaston niksi on lukubingo. . Hän on valmistanut käsityönä toiveiden mukaisia keppihevosia jo 70 asiakkaalle. Lähde: Salon Seudun Sanomat Kepparilla maailmalle Rauma. Junan viereen on jo nousemassa kahvila-asemarakennus. Lähde: Outokummun seutu Lättähatulle asema Perniö. Mallia uusiin nimiin voisi ottaa esimerkiksi Lahden Vesijärvestä, joka on muutenkin selkeästi nimetty. Kot imaan kat saus Kesäideoita Raumalla pääsee keppihevosella yrittäjäksi, Kiteellä bussiasemasta tulee seikkailupuisto. Lähde: Yle Bingo, lukubingo! Toholampi. Lättähattukin on laitettu uusiksi. Hyvä että maakuntiinkin saadaan sellaisia. Keppihevosista on vientituotteeksikin, sillä Anttila on saanut tilauksia myös Saksasta, Puolasta ja Hollannista. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Nimi enteili ongelmia Outokumpu
– Täällä suhtaudutaan tosi kielteisesti siihen, että väestö vanhenee. Tulos oli niin karu, että nyt pitää tehdä jotain. Puhutaan kestävyysvajeesta tai taakasta. MERI ESKOL A Eduskunnan hyväksyttäväksi on menossa vammaispalvelulain uudistus, jossa Vanhustyön keskusliiton mukaan yli 65-vuotiailta evätään oikeus samoihin etuuksiin kuin nuoremmilta. Toiminnanjohtaja Lausmaan mukaan on merkillistä, että kun Suomessa tavoite on jo pitkään ollut mahdollisimman pitkäikäinen ja terve kansalainen, asenteet ikäihmisiä kohtaan ovat silti huomattavan syrjiviä. Kansanliikkeeseen kutsutaan päättäjiä, järjestöjä, tiedeyhteisöä, yrittäjiä – ja tietysti iäkkäitä kansalaisia. Suomessa yli 65-vuotiaita on miljoona kaksisataatuhatta henkeä. Tutkimuksessa selvisi myös, että kansalaisille tehdyt kyselytutkimukset eli gallupit syrjivät ikäihmisiä. – Teimme helmi-maaliskuussa tutkimuksen ikäasenteista. Eihän 0–40-vuotiaitakaan niputeta yhteen! Lausvaara sanoo. G E T T Y IM A G E S ”Täällä suhtaudutaan tosi kielteisesti siihen, että väestö vanhenee.”. Ikäihmiset ovat yhteiskunnallisesti aktiivisiakin: tutkimusten mukaan 80 vuotta täyttäneistä suoma laisista 81 prosenttia äänestää kuntaja eduskuntavaaleissa. Kyselyiden tilaajat eivät tajua, että maailma on muuttunut, ja ikäihmiset ovat yhteiskunnallisesti hyvin valveu tuneita. Nykyään ihmiset voivat elää satavuotiaaksi, ja 65 vuoden jälkeen on vielä kolme sukupolvea ihmisiä, joilla on mielipiteitä. –Luulisi, että juuri sodan käyneillä sukupolvilla olisi mielipide asiasta. Y li 65-vuotiaita syrjitään yhteiskunnassamme niin paljon, että Vanhustyön keskusliitto perustaa syksyllä kansanliikkeen ikäasenteiden muuttamiseksi, sanoo liiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Erityisen räikeitä ovat olleet Vanhustyön keskusliiton mukaan eräät Nato-kyselyt, joiden yläikä oli 65 vuotta. A P U | 9 Iäkkäiden syrjintää vastaan kansanliike Esimerkiksi Nato-gallupeissa ikäihmisten ääni saattoi jäädä kuulumatta. – Gallupien yläikärajoissa on varmaan kyse vakiintuneista toimintatavoista. Usein niiden vastaajien yläikäraja on 75–79 vuotta tai yli 65-vuotiaat niputetaan yhdeksi ryhmäksi, vaikka nuoremmat ikäluokat hajautetaan alaryhmiin. Suomi on Euroopan kolmanneksi nopeimmin ikääntyvä maa, mutta silti meillä on vielä pitkä matka ikääntyvien mallimaaksi. Se on viidennes koko väestöstä
Maaliskuussa tehtiin lämpöennätys sekä eteläettä pohjoisnapa-alueella, kertoo Guardian Weekly (24.6.). Parlamenttivaalien tulos on järkyttänyt Ranskan viidennen tasavallan poliittista järjestelmää, kirjoittaa L’Express (23.6.). Hallitsemisen järjestelmää on joka tapauksessa pakko muuttaa, muuten edessä on kaaos. Jälkimmäinen vaihtoehto saattaa olla parempi, sillä se ei samalla tavalla haiskahda politiikan ääripäiden vihaamalta ”systeemiltä”. Koulu epäonnistui Yhdysvallat. Listalaiset eristettiin täydellisesti, kuten myös kaikki, jotka vielä halusivat olla heidän seurassaan. Ilmastotutkijoiden mukaan kyse ei ole enää normaalista vaihtelusta. Jopa 53 prosenttia intialaisista kuuluu sydänkohtausten riskiryhmään ylipainon ja korkean verenpaineen vuoksi. Presidentit ovat aiemmin voineet toteuttaa ohjelmiaan parlamentin enemmistön turvin. Vaihtoehtoja on kaksi: koalitiohallitus, jolla on ympäripyöreä ohjelma, tai vähemmistöhallitus, jota keskiryhmät tukevat laki kerrallaan. 17-vuotias Diego näytti tyttöystävänsä alastonkuvan bileissä kavereilleen, minkä jälkeen häntä pidettiin ahdistelijana, kuvaa New York Magazine (20.6.). Esimerkiksi Etelä-Aasiassa äärimmäiset helteet ovat 30 kertaa todennäköisempiä kuin olisivat ilman ihmisen vaikutusta ilmastoon. 26.6.2022 15.52 The Guardian Weekly Sivu 1/1 https://www.pressreader.com/uk/the-guardian-weekly/20220624 Polttava ilmastokriisi Helleaallot eivät ole enää normaaleja. Parempi ruokavalio ja liikunnan lisääminen ovat yksinkertaisia suojakeinoja. Nyt Emmanuel Macron joutuu etsimään uusia ratkaisuja. Kaikki olivat mustia tai värillisiä poikia, osa listalla syyttä. Hiljainen kuolema Intia. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Maailman lehdet Kuumeneva maa Iso-Britannia. Tapaus kuvastaa koulun kyvyttömyyttä ratkoa sosiaalisia ongelmia. Intia onkin herännyt sydänja verisuonitautiepidemiaan, jota voi luonnehtia elintasosairaudeksi. Hiljaisella sydänkohtauksella ei ole edeltäviä oireita eikä siihen myöskään liity sydänkohtaukselle tyypillistä rintakipua. Intiassa myös sydänkohtaukset huolettavat. Ahdistelun vastaisten käytäntöjenkin päätarkoitus on vapauttaa koulupiiri juridisesta vastuusta, ei suojella nuoria. Ranskan murros Ranska. Keski-ikäisten julkkisten äkkikuolemat ovat herättäneet huolta ”hiljaisista sydänkohtauksista”, kertoo India Today (27.6.). Ongelma pahenee, kun viilentämiseen käytetään fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa. Etelässä kyse oli syksyisestä lämpöennätyksestä, pohjoisessa keväisestä. Kesä on tuskin puolivälissä, mutta pitkät helleaallot ovat ehtineet jo näännyttää ihmisiä Intiassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Tilanne meni umpisolmuun ja lopulta koulun johto jätti työnsä. 26.6.2022 13.49 L'Express (France) Sivu 1/1 https://www.pressreader.com/france/l-express-france/20220623/page/26 26.6.2022 18.01 New York Magazine Sivu 1/1 https://www.pressreader.com/usa/new-york-magazine/20220620 26.6.2022 14.31 India Today Sivu 1/1 https://www.pressreader.com/india/india-today/20220627. 10 | A P U . Kuten lännessä, liikkumaton elämäntapa, stressi ja roskaruoka ovat riskitekijöitä. Diegon koulussa syntyi ahdistelijoiden vastainen liike, joka levitti listaa ahdistelijoista
Ainakin 26 osavaltion arvioidaan kieltävän abortin kokonaan, osa myös insestija raiskaustapauksissa. Suomen voimassa oleva aborttilaki on vuodelta 1970. ajavat vaikka mummon kumoon. Eduskunnan käsittelyyn tulee syksyllä kansalaisaloite, joka muuttaisi lainsäädäntöämme niin, että alkuraskauden keskeytykseen riittää naisen tahto. . lautamiehistä voi joskus OLa jopa harmia, kuulemma. Y hdysvaltojen korkein oikeus kumosi juhannuksena maassa lähes 50 vuotta vallinneen kansallisen aborttioikeuden turvanneen Roe vastaan Wade -ennakkopäätöksen. Oikeuden kumoamista puoltaneet perustelivat päätöstä sillä, ettei oikeus ollut perustuslain mukainen – koska aborttia ei siinä vuonna 1788 mainittu. A P U | 11 ai. Suomessa lainsäädäntö aiheuttaa turhaa paperisotaa. Laki oli aikanaan moderni, mutta nyt asiantuntijoiden mukaan vanhentunut. Lautamiehet äänestivät tuomarin kumoon TA R M O KO I V I S T O Ajast in Miten abortin saa lain mukaan tehdä. Suomessakin aborttilaki luultavasti muuttuu, mutta nykyistä vapaammaksi. Suomen oikeuskäytäntöön tottuneena on yllättävää, että vanhoista asioista tehdään nyt uusia tulkintoja. Nyt jokainen osavaltio voi määritellä lainsäädäntönsä raskauden keskeytyksestä itse. Gisslerin mukaan Suomessa on raskauden 12 viikolle asti periaatteessa vapaa aborttioikeus, sosiaalisiin perusteisiin luetaan lähes kaikki muut kuin lääketieteelliset syyt. TÄ S TÄ O N K Y S E. – Aborttioikeutta oli pidetty 51 vuotta pyhänä. Yhdysvaltojen päätös tuskin kiristää asenteita täällä, päinvastoin se nopeuttaa prosessia, Gissler arvioi. Aborttioikeuden antaa lääkäri, mutta yli 96 prosenttia raskauden keskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein – joiden arvioiminen ei välttämättä kuulu lääkäreiden erityisosaamiseen. – Amerikassa oli sitä ennen hyvin liberaali lainsäädäntö, keskeytys oli mahdollista saada melkein raskauden loppuun saakka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler sanoo. Kaikki hallituspuolueemme ja enemmistö oppositiosta kannattaa lakimuutosta, sen pitäisi mennä läpi. – Pienillä paikkakunnilla, kuten esimerkiksi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, abortin saaminen on voinut olla vaikeaa, mutta se on sitten haettu yksityislääkäriltä tai valitusasiana Valvirasta. – On mennyttä maailmaa, että lääkäri tietää asiat paremmin kuin potilas. MERI ESKOL A Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi yleisen aborttioikeuden kesäkuun lopussa. Lähes kaikki muut Euroopan maat ovat siirtyneet tähän malliin
Suositellaan n. 42 m³ kokoisten huoneiden viilentämiseen, joten se sopii täydellisesti kotiin ja toimistoon. Mukana 12 V:n tupakansytytinsovitin. Tämä poreallas on kuin oma kylpylä pihallasi! Mikä olisi mukavampaa, kuin nautiskella kesän lämmöstä tai syksyn raikkaudesta omassa lämmitetyssä porealtaassa yhdessä jopa kuuden ystävän tai perheenjäsenen kanssa. 86-00431 78-9629 80-01795 Helpotusta helteeseen Tämä kylmälaukku sopii kokonsa puolesta niin matkailuun, päiväretkille kuin piknikeille. Tilavuus 22 litraa. 12 V, 22 litran KYLMÄLAUKKU 9000 BTU, siirrettävä ILMASTOINTILAITE Bestway Lay-Z-Spa Milan AirJet Plus, 196 x 71 cm ULKOPOREALLAS. Tuuletin ja kosteudenpoistotoiminto. Ole sinä kaukaa viisas ja varaudu! Poikkea heti Motonetissa meiltä saat vinkit, kuinka helpotat elämää helteillä ja otat lähi-ilmaston hallinnan omiin käsiisi. Mukana on kaukoohjain, jolla voi valita lämpötiloja tai esisäätää ajastimen. 39 90 299 00 599 00 Joskus Suomen kesä voi yllättää lämpimästi. Ruuat sekä juomat pysyvät raikkaina ja viileinä
Ilmastokriisi on vain kadonnut otsikoista samoin kuin Greta Thunbergin aiemmin niin tutuiksi käyneet kasvot. Normaali ei tarkoita turtumusta eikä sokeutta. Ja niin sen pitää ollakin. Venäjän ohjusiskut siviilikohteisiin herättävät edelleen hetkellisesti järkytytystä, mutta Suomi on nyt turvassa, kun Natokin on kutsunut Suomen ja Ruotsin jäsenikseen. Nyt Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa on käymässä samalla lailla. Se taas tarkoittaa, että ongelmista on aina mahdollista puhua, ja että ne pyritään aina ratkaisemaan. Se on sivilisaation, sivistyksen ydin. Pikku hiljaa normaalius hiipii takaisin arkeen, ja kriisitietoisuus vajoaa päivä päivältä syvemmälle tavallisuuden lohdullisen peiton alle. Näin se on aina mennyt. K U V A T IM O P Y Y K K Ö. Uhkakuvat ovat täsmälleen samat kuin ennen pandemiaa. Toisaalta ihminen ei jaksa pinnistellä saman kriisin kanssa loputtomiin, toisaalta uusi kriisi syrjäyttää aina edellisen ja saa sen näyttämään vähemmän uhkaavalta. Elämän pitää jatkua: aamulla pitää nousta ylös ja ryhtyä töihin, lasten pitää mennä kouluun ja ruokaakin täytyy laittaa. Ilmastonmuutoksen näkymä on myös entisellään. Ilmastonmuutos ja pandemia ovat pudonneet alemmaksi niin perinteisen kuin sosiaalisenkin median puheenaiheiden listalla. Kun kovimmat taistelut ovat siirtyneet itään Donbassin alueelle, sota on ikään kuin kauempana Euroopasta eikä tunnu yhtä uhkaavalta kuin vielä muutama viikko sitten. Normaali ei ole turtumusta ”Pyrkimys normaaliin elämään voittaa helposti faktat.” PEKKA SAURI ON FILOSOFIAN TOHTORI. . Ilmastonmuutos ja pandemia eivät kuitenkaan ole mihinkään kadonneet. Se tarkoittaa sitä, että ongelmat voidaan ratkaista turvallisesta arjesta ja hyvän sään aikana. maailman muuttaminen paremmaksi edellyttää sitä, että muutoksista tulee normaalia arkea, ja että uudet käytännöt ja toimintatavat muuttuvat vähitellen tavanomaisiksi, tavallisiksi. Pyrkimys normaaliin elämään on ihmisen motiiveista vahvimpia. Koronakuolleisuus nousi kevään aikana lukemiin, jotka olisivat kaksi vuotta sitten aiheuttaneet suurin piirtein ulkonaliikkumiskiellon. Maskeja käyttävät enää jotkut harvat, joilla on erityinen syy suojata itseään tartunnoilta. Kolumni P yrkimys normaaliin elämään on maailman vahvimpia voimia. Pyrkimys normaaliin elämään voittaa helposti faktat. Ne ovat vain ajautuneet ulos keskustelusta ja yleisestä tietoisuudesta. Nyt näiden lukemien kanssa voidaan jotenkin elää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ongelmat unohdettaisiin. Ilmastonmuutoksen päälle iski globaali kulkutauti, joka aiheutti monenlaisia rajoituksia normaaliin arkielämään – ja ennen kuin korona oli voitettu, hyökkäsi Venäjä Ukrainaan neljä kuukautta sitten. . Sen jälkeen Ukraina on hallinnut uutisotsikoita. Ihminen ei pysty elämään jatkuvassa kriisitilanteessa. Ei ole kenellekään uutinen, että kriisejä on ihmiskunnalla viime vuosina riittänyt. Parempi maailma on tavallinen maailma, parempi elämä on tavanomainen elämä. Sitä se tarkoittaa, että ongelmat yritetään ratkaista, ja ratkaisut tulevat vähitellen osaksi normaalia arkea. Näin se menee. A P U | 13
14 | A P U
Näin silloinkin, kun työtä oli lausua harkitut sanat Vladimir Putinille: ”Mutta sinä pommitat nyt siviilejä.” teksti M A RK US L EIKO L A kuvat A N T T I V E T T EN R A N TA , T IMI K U O SM A N EN , L EH T IK U VA , A L L OV ER P RE SS ULKOPOLITIIKAN DUUNARI. . Hikinen kevät huipentui Madridissa uuteen vaiheeseen Suomen historiassa: Nato-aikaan. Kan sijut t u Suomen kahdestoista presidentti Sauli Väinämö Niinistö on joutunut vahtivuoroon, kun Euroopassa käydään suursotaa. – Minä teen vain tämän duunin nyt, eikä minulla ole minkäännäköisiä haluja päätyä historiaan, kuvaa Niinistö asennettaan. A P U | 15
16 | A P U L innut laulavat ja Naantalin aurinko paistaa Suomen suvessa. Samaan aikaan kun venäläisten sotamenestys on kompastunut omiin kengännauhoihinsa, Nato-jäsenyyden merkitys on kirkastunut Niinistön ajattelussa kahteen ydinkohtaan: ennaltaehkäisevään pelotteeseen, viime kädessä Naton ydinaseisiin, sekä symboliseen puoleen. Turkin kanssa jahnaaminen on selkeästi ärsyttänyt Niinistöä. Ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?an voi kertoa ensi vuoden presidentinvaaleihin valmistautuvalle kotiyleisölle tuoneensa voiton kotiin. Tulevaisuudesta tiedämme jo sen, että massiivistakin apua voi Ukrainan tapaan saada ilman muodollisia liittosuhteita. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, ei ole liioiteltua sanoa, että kaikki on toisin ja Niinistön kokemus millä tahansa mittarilla painava. Suomen ulkopolitiikka jatkaa linjalla, joka on kirjattu Sanna Marinin hallitusohjelmaan: ”Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista.” Käytäntömme ja lainsäädäntömme eivät muutu. Samalla kun yleisölle on Suomessa jäänyt jossain määrin epäselväksi, mistä Turkin kanssa neuvotellaan, kaikille on ollut selvää, että neuvotteleminen on oikeaa, kovaa työtä. Niinistö ei ole tässä poikkeus. S otaa Niinistö on seurannut selvästi yhtä ihmeissään kuin muutkin suomalaiset: ensin sen alkamista ja sitten sen jumittumista. Sitten joulun alla Venäjä – joka oli koonnut jo yli 100 000 hengen sotajoukot Ukrainan rajoille – julisti presidentti Vladimir Putinin suulla, ettei Naton laajeneminen käy. Menneisyydestä – kuten Puolan syksystä 1939 – taas sen, että turvatakuiden toteutuminenkin on tilannekohtaista. Ja sitten alkoi näkyä lieviä merkkejä siihen suuntaan, että myös ulkopuoliset tahot alkoivat epäillä tätä. Toisaalta maailma oli asettunut raiteilleen: USA oli vahva, Kiina nousi ja Euroopan unioni taisteli tapansa mukaan vaikutusvallasta suhteessa niin jäseniinsä kuin muuhunkin maailmaan. Kaiken lisäksi Niinistö on improvisoinut prosessin Naton jäsenyyden hakemiselle, Suomen tärkeimmälle ulkopoliittiselle päätökselle neljännesvuosisataan. Vahvan puolustustahdon ja -kyvyn merkitys on Suomessa sisäistetty laajalti koko sodanjälkeisen ajan. Kyse ei siis ollut vain siitä, että panemme hanttiin, jos meitä kielletään liittymästä Natoon, vaan siitä, että meitä tarkkaillaan koko ajan joka puolelta. Tennis on kiva peli, mutta pallona ei ole hyvä olla. Kun Niinistö tuli valituksi ensimmäiselle kaudelle 2012, ulkopolitiikkaa ei pidetty hänen vahvimpana alueenaan. Helpompi on olla, jos sellaiseen taipuu luonnostaan. Prosessissa on toteutunut perustuslain henki ja pykälä ulkopolitiikan johtamisesta yhdessä valtioneuvoston – erityisesti pääministerin – kanssa. Vuosikymmentä on eletty vasta muutama auringonkierto, mutta näyttää siltä, että Suomi on selviämässä jo toisesta laajasta kansainvälisestä kriisistä demokratian puitteista vahvasti kiinni pitäen. Mikään ei kerro siitä, että maailmantilanne on kuumentunut, kun presidentti Sauli Niinistö astelee huolellisesti haravoitua hiekkatietä rennoin askelin, poseeraa kuvaajalle ja täyttää Kultarannan Munkkimäen puuhuvilan kuistilla haastattelijan lasin kuplavedellä. Me selvästi kuitenkin olimme päätymässä palloksi yleiseen keskusteluun, joka muokkautuu vähän irrationaalisesti. Jopa kansalle on tullut tuntu, että se on vaikuttamassa tärkeisiin asioihin tärkeillä hetkillä. – Kun tullaan sanomaan, että ette voi tehdä muutakaan, uskottavuus katoaa. ”. Muun muassa investointien suhteen, että kuinka stabiili maa se Suomi onkaan, jos sille noin sanotaan. Hänellä oli hyvät suhteet eurooppalaisiin konservatiivipoliitikkoihin, mutta ei vuosikymmenten kaulailukokemusta itänaapurien kekkereissä. Venäjä, meidän ikiaikainen itänaapurimme, oli pysyvästi aiempaa heikompi niin taloudellisesti kuin poliittisestikin – maailmanjärjestyksessä vasta neljäs pyörä. Kun kiihkeä kotimainen keskustelu painottui keväällä ensimmäiseen, jälkimmäinen jäi vähemmälle huomiolle. On hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, missä oikein menemme: Suomi, Eurooppa, Venäjä, maailma, me kaikki. Tämä haastattelu on tehty hetkeä ennen presidentin lähtöä Madridiin, vielä yhdelle neuvottelukierrokselle Turkin kanssa ennen Naton huippukokousta. Me olemme omasta tahdostamme olleet sotilaallisesti liittoutumattomia, koska uskomme, kuten Ruotsikin, että se stabiloi Itämerta. – Se pani tietysti ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen, että tämmöistä käsitystä on hyvin vaikea kääntää, jos semmoinen pääsee leviämään. Turkin kaltaiset suuret keskisuuret maat voivat toimia tavalla, jota muiden on vaikea ymmärtää. Pienelle maalle suoruus, johdonmukaisuus ja itsensä ymmärrettäväksi tekeminen eivät oikeastaan ole edes valintoja. Kevät on ollut poikkeuksellisen työntäyteinen, mutta työ on ollut presidentin tehtävän ydintä: Suomen ulkopolitiikan johtamista. Silloinkin, kun mikään muu ei sitten helppoa olekaan. Tällä kerralla neuvottelut johtivat tulokseen: julkilausumaan, jonka suurin merkitys on siinä, että tällainen yhdessä allekirjoitettu paperi on olemassa. Se huoletti minua. Ja enemmänkin: eduskunta on pidetty ajan tasalla eri vaiheista ja vahvasti osallisena päätöksenteossa. – Olen kuvannut aika monta kertaa sitä, miten meidän statuksemme on vilpitön. Ja oma uskokin katoaa. Vakauden vaaliminen on nimittäin myös mielikuvajuttu. ”Tennis on kiva peli, mutta pallona ei ole hyvä olla
. – Olen kuvannut tätä käsitteillä hallittu kylmä sota vastaan hallitsematon kylmä sota, ja me olemme nyt jälkimmäisessä.. A P U | 17 Sauli Niinistö ei enää usko, että Suomessa 1975 järjestetyn ETYKin 50-vuotisjuhlaa voisi viettää uudella kaikkien Euroopan johtajien huippukokouksella.
Siis torjuntaohjuksia, ja tämän tyyppistä, ennemmin kuin että Naton joukot tulevat tänne pyssyjen kanssa. Sama oli linja maaliskuun 11. Nyt Niinistö palaa yksityiskohtaisesti viimetalvisiin keskusteluihinsa Putinin kanssa. – Muistan monta kertaa aiemmin jo ajatelleeni, että miltä tuntuu ihmisestä, joka tietää, että hänen päätöstensä johdosta moni on kuollut. Kutsut Yhdysvaltoihin järjestyvät nyt nopeasti. Onko Putin muuttunut vai ollut koko ajan samanlainen, on ollut yksi kuumista kysymyksistä. Mitä muuta voi ihminen ja presidentti tehdä, kuin sen, mikä on ollut Niinistön ja Suomen linja: olla suora, rehellinen ja rohkea. Putin nimittäin piti jälleen omaa tarinaansa yllä: hän, näin olen ymmärtänyt, selitti jokaiselle Donbasin venäläisten kohtalosta tai kovasta kohtelusta. Tänä keväänä se on näkynyt Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin tarkoin mietityssä tasatahtisuudessa Nato-prosessin kaikissa vaiheissa. Että sitä länsi ei ole ollenkaan huomannut. Kun marssin tyhjiä Kremlin käytäviä läpi, siellä oli paljon ilmanpuhdistimia ja hyvin vähän väkeä. Ja kun sitten saavuin suureen huoneeseen, jossa hän oli vain tulkkinsa kanssa, hän puheli pitkästi heti alkuun, vähän tuohtuneenakin, miten eräs hänen adjutanttinsa, joka oli keskustellut hänen kanssaan pitkään, paljastui covidin kantajaksi. Kuinka erilaisia ovatkaan eri ihmiset. Ulkopolitiikassaan Putinilla on ollut johtotähti, jota usein kuulee nimitettävän neuvostoimperiumin kaipuuksi. Kyllä meidän saamamme tuki enemmän materiaalin puolella olisi – ja pitäisikin olla nykyaikaisessa puolustustaistelussa. Niinistö vakavoituu. – Laajamittainen, kokonaisvaltainen, kansakunnan hävittämiseen tähtäävä hyökkäys oli sitten vienyt tämän mittarin huippuunsa. – Kävin lokakuun lopussa Moskovassa ja tapasin ensimmäistä kertaa hänet Kremlissä. Tai oikeastaan jo yli sen. päivän puhelinkeskustelussa Putinin kanssa sodan ollessa käynnissä. Joe Biden on Niinistön kauden neljäs presidentti Valkoisessa talossa. Ulkopolitiikka korkeimmalla tasolla ei ole diagnostiikkaa, mutta ihmisten kohtaaminen antaa mahdollisuuden arvioida, myös aprikoida. Siinä vaiheessa tämä minun sisäinen ääneni tavallaan purkautui. Ei heillä ole mitään tekemistä sinun Donbasin juttujesi kanssa. Sen toinen puoli on tarve tulla noteeratuksi. E Y EP R E S S N E W S /S H U T T ER S T O C K /A LL O V ER P R E S S IL P O M U S T O /L EH T IK U V A O LI V ER CO N T R ER A S P O O L V IA C N P/ A LL O V ER P R E S S. Ei vain suurvalPerustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa. Minä sitten totesin hänelle siihen: Mutta sinä pommitat nyt siviilejä Kyivissä, Mariupolissa ja Harkovassa. N iinistö piti yhteyttä Putiniin sodan kynnykselle asti ja sen jälkeen. Niinistö ei myöskään kaihtanut kertomasta Putinille suoraan Suomen Nato-päätöksestä. Putin ei vastannut tähän mitään. Toukokuussa vierailulla oli myös Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson. 18 | A P U Tässä puhuukin enemmänkin reaalipoliitikko kuin sääntöjuristi: – Sen vuoksi painotan enemmän tätä ennaltaehkäisevää merkitystä, kuin että suursodan aikana saisimme apua
Varsinkaan pienen maan edustajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä ymmärtämään toimintaja ajattelutapoja. Kritiikki ei ollut niinkään substanssia kohtaan, vaan asenteellista: että tämmöiset kerhot eivät pane toimeksi. – Olen paremminkin välttänyt noita. Presidentti Niinistö, onko tullut koivistomainen olo tänä keväänä. Sitten Niinistö kertoo Kultarantaan liittyvän tarinan, joka valaisee samaa asiaa: kaikki kokemukset voivat olla hyödyksi, mutta koskaan ei tiedä etukäteen, mikä, missä ja milloin. Hänhän ei tykännyt YK:sta, hän ei tykännyt Natosta. Hän kertoi, että me istuimme näin ja Bush sanoi, että hän tekee noin ja minä sanoin, että jos sinä teet noin, niin minä teen noin ja Bush sanoi, että siinä tapauksessa hän tekee noin. – Oikeastaan elämän rikkautta on, että saattaa törmätä johonkin ilmiöön, ihmiseen tai paikkaan vuosikymmenten jälkeen niin, että kokonaisuus on täysin muuttunut toiseksi. Käytän tässä Rytiä esimerkkinä. Tätä ei pienen maan presidentti voi kuin ihmetellä: – Kun ”minä ja Amerikan presidentti riitelimme, niin se on suuri juttu”. Kevään mittaan myös Bri tannian pääministeri Boris Johnson kävi Helsingissä. Salamakäänteitä.” Niinistö seurasi kesäkuun lopussa Madridissa Turkin presidentin Erdo ?anin kanssa, kun ulkoministeri Pekka Haavisto allekir joitti sopimuksen, jonka jälkeen Turkki pystyi hyväksy mään Suomen ja Ruotsin Natojäse nyyden. Kultaranta on alun perin liikemies Alfred Kordelinin itselleen rakentama linnamainen huvila, josta tämä ei ehtinyt juuri nauttia. Suomi tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden ja valitsi välit Boris Jeltsinin Venäjään melkoisella vauhdilla. Hän oli Kordelinin juristi ja teki testamentin, sekä oli sen toimeenpanija 1920. Jossa se päätyi presidentin kesäresidenssiksi. Sitten menee kaksikymmentä vuotta, ja hän käppäilee tänne presidenttinä näihin huoneisiin. Meillä sukupolvierot ovat olleet enimmäkseen selkeitä, varsinkin kahden kauden presidenteillä: Kekkonen oli sodan ajan nuori johtaja ja sen jälkeisen rinnakkaiselon arkkitehtejä, Koivisto sodassa rivimies, mutta kylmän sodan aikana jo paljon enemmän – vallan huipulla sitten uusien idänsuhteiden muotoilija. A P U | 19 ”Olen paremminkin välttänyt noita. Väistämättä muistaen, että niin, tässä me Kordelinin kanssa sitä testamenttia laadittiin. Kun sen ymmärsi – olematta hänen kanssaan ollenkaan samaa mieltä – niin se edesauttoi aika paljon. . . Kordelin oli määrännyt Kultarannan Turun suomalaiselle yliopistoseuralle, joka ei kyennytkään pitämään sitä saatuaan paikan testamentilla. Ja minä panen toimeksi. K IK O H U E S C A /A LL O V ER P R E S S. Salamakäänteitä. Halonen kasvoi kylmän sodan aikana ja oli presidentti aikakautena, jota tullaan kutsumaan välikaudeksi. Veikkaan, että testamentin täytäntöönpanijana Rytiä on luultavasti kuultu, ja minun väitteeni mukaan hänen tulkintansa on ollut, että kyllä alue voidaan myydä Suomen valtiolle. Tämän Niinistö sai huomata jo hyvin kauan sitten. Hän siis kuvasi riitaisaa väittelyä, mutta se, miten hän toi asian esille, kertoi, että se oli positiivinen kokemus hänelle. – Sanoisin kuitenkin, että se perusteellisuus, millä asioita lähestyttiin, ei ollut yhtäkkinen. tana, vaan nimenomaan Amerikan verrokkina. Niinistö on syntynyt jatkosodan päätyttyä ja elänyt poliittisen uransa pääosin Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Koivisto yritti pitää yllä jatkuvuutta viimeisen asti, mutta oli tarvittaessa liikkeissään nopea. Läntinen ydinasevalta on brexitistä huolimatta osoit tautunut uudessa tilan teessa meille läheiseksi kumppaniksi. – Siitä on varmaan kymmenen vuotta, niitä ensimmäisiä tapaamisia Putinin kanssa, kun hän innostui kuvaamaan minulle tapaamistaan Bushin kanssa. A iemmasta elämänkokemuksesta on hyötyä, kun ihmistuntemusta tarvitaan. – Trump istui siihen muottiin kuin nenä päähän. Käänne Nato-jäsenyyteen oli puhtaasti seuraamusta siitä, että ulkonaiset olosuhteet muuttuivat. Niinistö kertoo oppineensa tulkitsemaan Donald Trumpia, kun hän muisteli kokemuksiaan nuorena salolaisena asianajajana paikallisten self-made man -yrittäjien kanssa. Monista pohjustuksista huolimatta viime kevättä voi luonnehtia aika nopeiden muutosten ajaksi. P residentti on myös lenkki edellisten ja tulevien ulkopolitiikan johtajien ketjussa, sukupolvien ketjussa. Kordelin kuoli lapsettomana sisällissodan esimainingeissa 1917
Sanoin, ettei semmoista ei ole olemassakaan. Se oli Pietarin jätevedenpuhdistamon avajaisissa, ja minusta hänellä oli kaikki syy siihen. Nämä kaikki asiat etenevät nyt, mutta sanotaan näin, että se, joka etuajassa puhuu, ei yleensä saa kauhean hyvin ääntään kuuluviin. Niin paljon kuin Niinistössä voikin aistia aika ajoin tiettyä varsinaissuomalaista sukulaisuutta Mauno Koiviston kanssa, epäselkeydellä pelaavaksi häntä ei voi moittia. Kriisinhallintaa pidetään kokemuslajina. En malta olla miettimättä, onko eroja sukupolvissa, joista yhdelle korona on ollut poliittisen uran ensimmäinen päälle kaatuva megahaaste ja toinen koki tulikasteensa Suomen luotsaamisessa 1990luvun lamasta läpi. – On muutamia asioita, joita minä ehkä olen painottanut eri tavalla kuin mikään hallitus, jonka kanssa olen ollut tekemisissä. Vaikka perustuslaki ei muuttuisi, ympäristö takuuvarmasti ei ole sama kuin hommaan ryhdyttäessä. – Minä pidän eräänlaisena ylilyöntinä sitä, että Macron ja Scholz jotenkin leimattaisiin yhteydenpidosta nyt. Se tietenkin altistaa tulkinnoille jälkeenpäin. Jos olette nähnyt minusta tehtyjä tauluja, niin ne ovat vähän… erikoisia. On valtiomiehiä, jotka vasiten haluavat jättää patsaita jälkeensä tai aikakausia nimettäväksi itsensä mukaan. On kuitenkin yksi kokonaisuus, jonka hän haluaa ottaa esiin. 20 | A P U ” Tulevat polvet hoitavat ihan itse hommansa.” Yksi asia nousee Sauli Niinistön puheessa kerta toisensa jälkeen esiin: elämän rikkaus. Niinistön esiin nostamat tiedusteluja valmiuslainsäädännön uudistukset ovat hallituksen ja eduskunnan työmaata. Minä vain teen tämän duunin nyt, eikä minulla ole minkäännäköisiä haluja päätyä historiaan. Ja sitten toisia, jotka ovat näiden vastakohtia. Luottamukseksi ihmisiin ja luottamukseksi tulevaisuuteen. Mahdollisuuksien ikkunoiden luotaamisessa. Se ei liity niinkään presidenttiinstituution puolustamiseen kuin epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen. Näin nytkin. Esimerkiksi tiedustelulainsäädäntö. Mutta kysytään sitä häneltä itseltään. Mutta kyllä se moraalinen kompassikin on tallella. Ne eivät edenneet pitkään aikaan, kun ei ollut hallituksia, jotka olisivat niitä edistäneet. – Minulta kysyttiin heti toimikauteni alussa, että mikä nyt on se suuri ohjelma, jota olen toteuttamassa, josta jää historiaan. Niinistö tietää sen. Vaikka Suomessa on perustuslakiuudistuksilla pyritty täsmentämään vallan kolmijako-oppia – tuomio-, lainsäädäntöja toimeenpanovalta ovat eri tahoja – turvallisuuspolitiikan alueella rajankäynti on sääntö. Ehkäpä jopa kansallisvarannoksi maassa, jossa kansalaiset luottavat johtajiinsa ja johtajat kansaan. Olen vuosikausia pyrkinyt puolueiden puheenjohtajien kanssa puhumaan niistä. Sitä voisi kutsua vaikka luottamukseksi. – Tulevat polvet hoitavat ihan itse hommansa. Ja valmiuslaki sekä itärajakysymys. Samaan aikaan ennaltaehkäisevän turvallisuuspolitiikan harjoittaminen on presidentin tehtävä silloinkin, kun toimintaympäristö muuttuu ja lakeja pitäisi muuttaa myös. P residentti-instituutio tuo jatkuvuutta, mutta jokainen viran haltija jättää siihen oman leimansa. Entä onko teillä jokin ajatus kuitenkin tuleville polville. Lisäksi jokaisella presidentillä on omat painotuksensa ja luonteenpiirteensä, jotka nekin maustavat ja määrittävät toimikautta. Pitää olla reilu ja muistaa, että hyviäkin asioita on tapahtunut. Ehkä emme niinkään ajattele presidenttiä unilukkarina tällaisena aikana, jolloin ongelma ei ole herääminen, vaan kansakunnan vaikeus nukkua öitään levollisesti. Kuusi vuotta, saati kaksitoista, on pitkä aika. Siis mahdollisuus keskusteluun, ja minusta he ovat sen säilyttämässä. Edes talouspolitiikassa ja velanotossa Niinistöä ei saa istutettua vanhemman viisaan rooliin, vaikka hän toteaakin kymmenen vuoden ajan aiheesta puhuneensa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, mikä on teidän jälkenne. Tähän liittyen presidentti haluaa tuoda vielä yhden asian painokkaasti ilmi. – Se voi olla ihmisen rakennekysymyskin. Se on jotain rähmällään oloa, jos puhuu. Niinistö on pitänyt kunniassa Kekkosen jälkeisen ajan perinnettä, jossa presidentti seisoo hallitusten takana, eikä arvioi niitä sen enempää poliittisen kuin sukupolvijakaumankaan osalta. Näinä aikoina jälkiviisaudesta ei ole pulaa. Historialle on ominaista, että sitä kirjoitetaan jatkuvasti uudelleen. ?. Vaikka Niinistö tullaan muistamaan Suomen Natoon viemisestä, ehkä hänen perintönsä on arkisemmin yhteyksien luomisessa ja pitämisessä. Ja Halonen oli kyllä tosi hyvällä tuulella. Minusta on aivan ensiarvoisen tärkeää, että säilyy mahdollisuus keskusteluun. Jälkiviisaus on selvästi asia, jota Niinistö inhoaa. – Olen nähnyt kerran presidentti Halosen ja presidentti Putinin yhdessä. Uudelleenkirjoittamisen olot ovat aina toiset kuin tapahtuma-ajan. – Minä koen vastenmieliseksi taulujen tekemiset tai veistoshommat. Joku voi olla optimistisempi kuin minä. Jonakin päivänä sitä tarvitaan