6. 2020 5,90 € PA L. Itämeri A U TA I TÄ M E R TA , S Y Ö K A L A A ! K O L M E H E R K K U R E S E P T I Ä 2 1 S I V U A R I S T I K O I TA J A T E H TÄV I Ä 27 25. . . V KO 20 20 31 70 13 4 220 1 special AARREAITTA Pinnan alla piilee maailman suurin hylkymuseo Lapsuuden retkikokemus johti monimiljonääri Ilkka Herlinin intohimoiseksi Itämeren suojelijaksi ”Kuollut hylje herätti minut”. 9 U P E A A M AT K A K O H D E T TA ITÄMEREN KOHTALON RATKAISIJAT Ilmastonmuutos ja sinun arkiset kulutusvalintasi VEDEN ALLA JA PÄÄLLÄ Matala lähimeremme on ainutlaatuinen eliöiden yhteisö PELÄTTY TANKKERITURMA Miten meri pelastetaan, jos pahin tapahtuu
Ne kaikki kuormittavat maksan ja sapen toimintaa. Kun rasvaa alkaa varastoitua maksaan, kehon aineenvaihduntatasapaino horjuu ja maksa joutuu tekemään ylitöitä. Maksalla on kuitenkin monia elintärkeitä tehtäviä kehomme toiminnan ylläpidossa ja rasvan polttamisessa. Kiitos siitä kuuluu Active Liver -tuotteelle, joka on tukenut muutosta”. Maksalla on keskeinen rooli kehomme toiminnoissa. Japanintatar on suuri monivuotinen, nurmikasvien ja tattarinsukuinen kasvi. Hän päätti kokeilla Active Liver -tabletteja. Kirstin halusi voida paremmin. Etenkin maksaan kertyvä rasva vaikuttaa jokapäiväiseen hyvinvointiimme. (09) 8540 742 TUTUSTU JA TILAA www.newnordic.fi Voit ottaa myös yhteyttä asiakaspalveluumme, arkisin 9–16 tai lähettää sähköpostia osoitteella info@newnordic.fi. NÄIN ACTIVE LIVER TOIMII Active Liver sisältää kasviuutteita (mm. Active Liver tukee rasva-aineenvaihduntaa ja maksan hyvinvointia. Rasvan varastoitumiseen maksaan on useita syitä. japanintataria, latva-artisokkaa ja maustekurkumaa), jotka tunnetusti stimuloivat maksan ja sapen normaalia toimintaa. Elintavat ja ”nautiskeleva” elämä saattavat olla suurin syy aineenvaihdunnan ongelmiin ja rasvan kertymiseen maksaan. Näiden lisäksi rasvaa varastoituu myös viskeraalisena rasvana vatsaonteloon sisäelinten ympärille. Voit myös pyytää apteekkia tilaamaan tuotteen sinulle.. NAUTISKELETKO LIIKAA. Se sisältää myös koliini-nimistä vitamiinia, jota vaaditaan maksan rasva-aineenvaihdunnan ylläpidossa ja rasvavarastojen vähentämisessä. Tunnen oloni todella hyväksi, olen myös saanut pudotettua painoa. Kirstin, Tanska Asiakaskokemuksia nopeita hiilihydraatteja, liikaa sokeria, liian monta viinilasillista sekä liikaa rasvaisia ruokia. MAINOS Painonhallinta ja hyvinvointi Maksaan varastoitunut rasva vaikuttaa hyvinvointiisi Rasvaa kertyy lihoessa yleensä vatsan seudulle, pakaroihin ja reisiin. Olen myös iloinen, että en himoitse enää samalla tavalla makeisia, viiniä, kahvia enkä epäterveellisiä ruokia. Nautimme liian paljon Kurkuma on monivuotinen inkiväärien sukuun kuuluva kasvi, jota esiintyy trooppisilla alueilla Etelä-Aasiassa. Terve maksa Rasvoittunut maksa HHHHH Active Liver Ylipaino, turvotus, ruoansulatusvaivat ja turpea iho vaivasivat Kirsteniä. Ihoni näytti huomattavasti paremmalta, ja pussit silmien alla olivat pienentyneet. Tämän lisäksi hän oli usein liian väsynyt tekemään mitään. Artisokka on monivuotinen ohdakkeen kaltainen syötävä kasvi, jolla on karvainen varsi ja lehdet. Emme tietoisesti ajattele maksamme hyvinvointia päivittäin. Lisäksi Active Liver -tabletit tukevat ruoansulatuksen toimivuutta ja maksan normaalia toimintaa. Ei ole epäilystäkään, että voin paremmin. Se auttaa kehomme puhdistusprosesseissa ja aineenvaihdunnassa. Lisäksi ihoni näytti hehkuvan. ”3 viikon käytön jälkeen huomasin voivani paremmin. Tyypillisiä syitä on alkoholin liikakäytön lisäksi ylipaino
KUVA: ERKKI TOPPINEN. Särkihodarit, savusilakka caesarsalaatti ja rapeat haukipalat. Mitä jos öljytankkeri ja matkustajalautta törmäisivät. 114 Ristikoiden ratkaisut ja vastaukset Itämerivisaan. Keskiaikaisia puu aluksia, viime sotien sukellusveneitä. 108 Sanaristit ja sanaketju. Ristikot ja kryptot. 18 Maailman nuorin meri, oikeastaan vain suuri jokisuisto. Mitä sille voisi tehdä. 90 Kesäruokaa. Itämeren ympäristö on täynnä upeita ja erikoisia matkakohteita. A P U | 3 . 16 Kolumni. 78 Matkailu. Merenpohjassa makaa tuhansia hylkyjä. Krimin konflikti lisäsi jännitteitä ja maan sotavoimia Suomenlahdella. Ilkka Herlin, Kari Liuhto ja Jami Jokinen suojelevat Itämerta kukin omalla tavallaan. 22 Happea haukkova meri. Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Itämeressä elää suolaisen ja makean veden lajeja. 92 Ajanviete. Itämerellä liikkuu joka hetki pari tuhatta suurta laivaa. 54 Painajainen merellä. KANNESSA ILKKA HERLIN KUVA PERTTU SAKSA 27 62 Venäjä on aina pitänyt Itämerta etupiiri nään. . Sata kysymystä lähimerestämme. 110 Itämeri-visa. S I S Ä LT Ö 78 LIMINGANLAHTI ON TÄRKEÄ MUUTTOLINTUJEN LEVÄHDYSJA YÖPYMISPAIKKA. 01 _Vinjet t i 4 Toimituspäälliköltä. Kimmo Ohtonen. . 68 Itämeren kätköissä. 6 Kansijuttu. Itämeri on erityinen. 32 Sitkeiden eliöiden koti
MIKKO VIENONEN, TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ K U V A H A N N E S P A A N A N EN . Kävele meren rantaan ja siellä lähimmälle laiturille. Aseta pala sitten keittiön ruokapöydälle. a-lehdet.fi asiakaspalvelu @a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakauslehtien Liiton jäsen 86. Tuo pieni ajatusleikki teki jo kauan sitten minusta niin ilmaston kuin lähimeremme suojelijan. Pesisitkö vauvan pepun. 4 | A P U . Matkusta vaikkapa Turun saaristoon, esimerkiksi Ruissaloon tai Taivassaloon. 18. Palaa kotiin ja sahaa lehtisahalla Itämeren muotoinen pala ohuehkosta (10 mm) vaneripalasta (suunnilleen korttipakan levyisestä). Jos viime talven tapaiset vesitalvet yleistyvät ilmastonmuutoksen takia, miljoonat fosforitonnit vain odottavat valumistaan Itämereen. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Ne karvat ovat jokia, joista vanerinpalaan valuu vettä alueelta, jolla asuu lähes sata miljoonaa ihmistä – ja heistä suurin osa seuduilla, joilla harjoitetaan laajaa ja intensiivistä tehomaanviljelyä. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. S. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Katso veteen ja arvioi, miltä se näyttää ja mihin sitä voisi käyttää. ITÄMERI ON OIKEASTAAN EPÄMERI, JA ILMAN TANSKAN SALMISTA TYÖNTYVIÄ SUOLAPULSSEJA SIITÄ TULISI ENNEN PITKÄÄ JÄRVI. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Vaneripala sen päällä on kolmiulotteinen malli Itämerestä. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro AD Samuli Häkkilä TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen FEATURE-TIIMI / AJANKOHTAISMEDIAT Timo Tervoja (AD), Niklas Thesslund TUOTTAJAT Sammeli Heikkinen, Laura Myllymäki, Milka Sauvala TOIMITUSSIHTEERIT Anne Joutsen lahti-Lankinen Selina Keränen (digi) Jukka Väänänen TOIMITTAJAT Eve Hietamies, Susanna Luikku, Ulla Veirto GRAAFIKOT Tanja Pellikka Cilla Lehtonen / Aste Helsinki Oy TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Ritva Pasanen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA Deviz 2020 MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi Media-assistentti Jatta Waarala TILAUKSET lehtitilaukset. Tekisitkö siitä kalasoppaa. Laittaisitko akvaarioon. Se on 70 kertaa enemmän fosforia kuin pahoin rehevöityneessä Itämeressä on jo tällä hetkellä. . Seuraavaksi kuvittele vanerinpalan reunoille pitkää, tiheää karvoitusta. Pääk ir joit us Kärsivä pikkumeri N äin korona-aikoina kannattaa suosia kotimaanmatkailua. a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu. 4 | A P U . Kuvittele keittiönpöytäsi ja sen jalkojen rajaama ilmatila kolmiulotteiseksi malliksi Atlantin valtamerestä. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. Niille seuduille on sitoutunut toisen maailmansodan jälkeen noin 40 miljoonaa tonnia lannoitefosforia
Tämä on erityisen tärkeää, sillä vaihdevuosi-ikäisen naisen luumassa heikkenee nopeammin. Salvia vahvistaa hiuksia, jos hiustenlähtö johtuu hormonaalisesta epätasapainosta. lähetys 14,95€ +toimituskulut 4,95€ ...kestotilauksella. TARJOUS 1. Ei sitoutumisaikaa! Tilaa heti www.wellvita.fi tai 09-61500516 (pvm/mpm) ma-to 8-16, pe 8-14.30 Hyvinvointia vaihdevuosiin Naisilla vaihdevuodet ajoittuvat yleensä ikävuosien 45 ja 56 väliin. Menoflora sisältää erilaisia kasviperäisiä ainesosia ja vitamiineja. Niillä on positiivinen vaikutus – ei vain yhteen – vaan useampaan vaihdevuosien vaivaan. B6-vitamiini vähentää väsymystä ja säätelee normaalia hormonitoimintaa. D-vitamiini ylläpitää normaalia luustoa. Osa naisista selviää lievin oirein, kun toiset voivat kokea vaikeitakin kuumia aaltoja, hikoilua, väsymystä, mielialan vaihtelua tai hiustenlähtöä. Vaikutuksen huomaat normaalisti noin 4-6 viikon kuluessa. Puna-apila auttaa vähentämään vaihdevuosien kuumia aaltoja ja hikoilua. Lue lisää: wellvita.fi Näin Menoflora toimii MAINOS. Menoflora on kasviperäinen ravintolisä, jonka aktiiviset ainesosat voivat helpottaa monia vaihdevuosien epämiellyttäviä oireita
6 | A P U
Ilkka Herlin, Kari Liuhto ja Jami Jokinen suojelevat Itämerta eri lähtökohdista, mutta yhteistä heille on halu nähdä sen tulevaisuus mahdollisimman kirkkaana. teksti L AU R A M Y L LY M Ä K I kuvat S U V I EL O, JA N N E G R Ö NIN G JA P ER T T U S A K S A ?. A P U | 7 ITÄMEREN PUOLUSTAJAT Itämeri on suomalaisille erityinen meri. . Kenties siksi sen haluavat pelastaa niin monimiljonääri, tutkija kuin tavallinen perheenisä
Pikkupoikana Ilkka Herlin näki kuolleen hylkeen venereissullaan. 8 | A P U. – Ajattelin, että siinä voi yksikin ihminen saada jotakin näkyvää aikaan, Herlin sanoo Itämeren suojelusta. Se jätti vahvan muistijäljen
Se on ongelmallista siksi, että lihantuotannossa syntyvän lannan käsittely on jäänyt lapsipuolen asemaan. Tutkiakseen hiiliviljelyn periaatteita Herlin osti vaimonsa kanssa syksyllä 2014 Qvidjan kartanon Paraisilta Varsinais-Suomesta. Ehkä siksi ympäristöasioista tuli Herlinille myöhemmin niin tärkeitä. – Palauttaisin demokratian ja yrittäisin saada muutoksia aikaan, hän vastaa ensin. Toinen Herlinin mielestä keskeinen ongelma on nykymuotoinen, keinolannoitteisiin ja voimakkaaseen pellon muokkaukseen perustuva viljely. – Ajattelin, että siinä voi yksikin ihminen saada jotakin näkyvää aikaan. Nykyään viljelijän saama tuki muodostuu pinta-alaperusteisesti. Heidän tuloksensa paranee, Herlin sanoo hankkeesta. – Tämä on hyvä paikka olla eristyksissä, Herlin sanoo Hangon saaristosta. – Se oli ensimmäinen hylje, jonka koskaan näin, Herlin sanoo nyt, noin 50 vuotta myöhemmin. Itämeressä peltoviljelyn ongelma näkyy ravinnekuormituksena. – Se on tiivistänyt maan ja vähentänyt sen elämää, heikentänyt maan hiilivarastoa. – Viljelijät ovat olleet tosi tyytyväisiä. Aikaisemmin he olivat työskennelleet yhdessä John Nurmisen säätiön Pietarin jätevedenpuhdistamoprojektissa vuonna 2007. Ylijäämästä voisi tehdä lannoitetta, joka rakeistettaisiin ja vietäisiin sinne, missä lannoitetta tarvitaan. – Me olemme kaikki olleet ihan terveinä. Toisaalta Herlin ja Kankaanrinta haluavat tutkia myös, miten ravinteita voisi kerätä merestä pois. Käytännössä lannan käsittely tarkoittaisi sitä, että suurten lihantuotantoyksiköiden lantaa kerättäisiin tiettyihin pisteisiin ja siitä tehtäisiin biokaasua. Muutenhan tilanne ihmetyttää, mihin se tästä kääntyy. Herlin sanoo kuuluvansa sukupolveen, joka on nähnyt Itämeren saastumisen ja sen lieveilmiöt. Vuosina 2020–2022 hankkeelle on varattu 5,1 miljoonaa euroa rahoitusta. I tämeren suurin ongelma on rehevöityminen. Koronaviruksen takia he ovat olleet kaikki kotona ja lapset etäkoulussa keväällä. Suuri kysymys on, miten meren ekosysteemiin voitaisiin sitoa hiiltä. Hankkeessa tutkitaan myös, kuinka paljon hiiltä todella sitoutuu maaperään. Hän asuu Hangossa yhdessä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. . Samaan aikaan syntyi BSAG:n aloittama Carbon Action -hanke, johon on tähän mennessä liittynyt mukaan yli 100 maanviljelijää. Mutta ajat tulevat olemaan tällaisia tulevaisuudessakin, hän toteaa korona-ajasta. A P U | 9 E spoonlahti oli jo 1960-luvulla samea, mutta hieman ulompana saaristossa Suomenlahdella merivesi oli vielä kirkasta. Eräänä päivänä noin kymmenvuotias Ilkka Herlin oli mukana venereissulla Inkoon ulkopuolella. Ensimmäiseksi hän nostaa esiin teollisen lihantuotannon Itämeren ympärillä. Herlin on puhunut aihepiiristä julkisuuteen runsaasti viime aikoina. Määrärahasta kaksi miljoonaa on osoitettu tälle vuodelle. Hän perusti vaimonsa Saara Kankaanrinnan sekä Anna Kotsalo-Mustosen kanssa Baltic Sea Action Groupin (BSAG) vuonna 2008. Likaantunut ilmestys syöpyi pojan verkkokalvoille ja herätti hänet. . Lapsuutensa hän vietti Thorsvikin kartanossa Kirkkonummella. Herlin korostaa, että se on entistä tärkeämpää, kun sopeudumme ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin oloihin. Toisaalta osa kalalajeista on ylikalastettuja. On kysyttävä Herliniltä, mitä hän tekisi meren kuntoon saattamiseksi, jos hän olisi Itämeren diktaattori. Silloin hän päätti, että hän keskittäisi energiansa Itämeren pelastamiseen. Silloin, kun maaperä sitoo vettä, se paitsi sitoo ravinteita myös kestää sään ääri-ilmiöitä paremmin. Hän on hissiyhtiö Koneen edesmenneen johtajan Pekka Herlinin poika. Tavoite on saada kalakannat kuntoon ja ekosysteemi tasapainoon. Herlin visioi, että tulevaisuudessa maaperään sidotun hiilen määrä voisi olla maksuperuste erilaisille viljelyn kompensaatiomalleille.. Mutta tietenkin Herlinillä on oma listansa toimenpiteitä, joihin hän uskoo voimakkaasti. Biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus, on vääristynyt, ja ravinnekuormaa ei saa suuressa mitassa merestä pois muilla tavoilla kuin lisäämällä tiettyjen lajien kalastusta. Nykyhallituksella on suunnitelma Suomen osalta, mutta katsotaan nyt, miten se onnistuu, kun tuli koronavirus ja talous on, mitä on. Yhtäkkiä hän huomasi, että veneen reitillä kellui hylkeen raato. Maan hiilivaraston kerryttämiseen pitäisi hänestä käyttää niin sanotun regeneratiivisen viljelyn menetelmiä, joiden ansiosta maa kykenisi sitomaan vettä. – Sen kuntoon saattaminen olisi kohta numero yksi. Heidän tavoitteenaan on perehtyä viljelymenetelmiin, jotka vähentäisivät Itämeren ravinnekuormaa ja lisäisivät ekosysteemin elonkirjoa. Ilkka Herlin on lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin hallituksen 61-vuotias puheenjohtaja ja suurin omistaja, yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä. BSAG:n keskeisiä tavoitteita ovat kestävä maatalous, meriliikenteen päästöjen vähentäminen sekä vedenalainen monimuotoisuus. Herlin viittaa ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman jatkamiseen, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. Cargotecin lisäksi Ilkka Herlin tunnetaan Itämeren suojelusta. Herlin visioi, että tulevaisuudessa maaperään sidotun hiilen määrä voisi olla maksuperuste erilaisille viljelyn kompensaatiomalleille. Herlin vastaa puheluun kotonaan. Maan herättäminen eloon oikeilla viljelytoimenpiteillä olisi hänestä toinen tärkeä toimi. Hiiltä on karannut vesistöihin ja taivaalle, Herlin luettelee. Huviretkellä saattoi nähdä jopa viiden metrin syvyyteen. Jätettyään 1990-luvulla väitöskirjansa hän sai aikaa tehdä työtä ympäristön hyväksi
Saari on osa vedenalaisen monimuotoisuuden suojelutyön pilottihanketta, jossa myös BSAG on mukana yhtenä osapuolena. – Kasvit yhteyttävät yllättävän pitkälle talveen, ja se alkaa aikaisin keväällä, Herlin sanoo. – Sitä eivät kaikki tutkijatkaan hyväksy, mutta perustelen tämän sillä, että yleensä ajatellaan, että metsien hiilivarasto on puissa. Yhteistyö venä läisten kanssa on sujunut hänestä hyvin. – Suomessa kasvukausi on lyhyt, ja sen takia meillä luvut ovat pienempiä kuin jossakin otollisemmassa paikassa. Herlin peräänkuuluttaa metsien todellisen hiilitaseen selvittämistä ”perinpohjaisesti”. Tarkemmin hiiliviljelyn idea on yhteyttämisessä: vihreä kasvi sitoo hiilidioksidia ja muuntaa sen sokeriksi, joka kul keutuu maaperään. 10 | A P U – Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi panostaa biodiversiteetin mahdollisuuksien palauttami seen myös meriolosuhteissa, Herlin sanoo. – Jos ekosysteemi on tasapainossa, olisi myös paljon kalastettavaa. Ja kestävästi kalastamalla saisi ravinneyli kuormaa pois vesistöistä. Eihän se näin ole, vaan enimmäkseen hiilivarasto on maaperässä. Vaihtokaupassa kasvi saa ravinteita käyttöönsä mikrobeilta ja mikrobit saavat ener giaa. Hiilen ja ravinteiden valuminen veteen koros tuu, jos pelto makaa paljaana kynnöksenä. Herlinin mukaan monet Itämeren suojelun hankkeet ovat olleet poliittisia projekteja. Juuristonsa avulla kasvi vaihtaa sokerin mikrobiston avulla ravinteiksi. Jotta yhteyttäminen onnistuu, pellon pitäisi olla kasvi peitteinen. Suomen hiilinielujen todellisesta koosta on väännetty viime vuosina. Vuonna 2017 Herlin osti Gullkronan saaren Saaristo mereltä. Siihen tarvitaan vain niiden vihreää väriä. – Mitä enemmän tällaista toimintaa maaperässä on, sitä enemmän hiiltä sitoutuu maaperään ja kasvit yhteyttävät. Kemiallisen fosforipoiston saaminen Pietarin jätevedenpuhdistus laitoksiin oli puhtaasti Tarja Halosen ja Matti Vanhasen ansiota, Herlin sanoo.. Herlinin mukaan Suomen lyhyen kasvukauden olosuh teissa peltohehtaari voi sitoa hiiltä noin 1 000 kiloa. Sen mukaan Suomen vertailutasoksi asetettai siin 27,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. K olmas asia, josta Ilkka Herlin pitää meteliä, ovat metsien hiilinielut. Aiemmin Lukessa laskettiin, että vertailutaso olisi ollut 34,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Luonnonvarakeskus (Luke) päivitti vuoden 2019 lopussa laskelmaansa Suomen metsien hiilinielun ver tailutasosta. Laskentaan tehtiin kor jauksia EUkomission tarkastusraportin, syksyllä käytyjen Suomen ja EUkomission välisten neuvottelujen ja tutkija yhteisön huomioiden pohjalta. Sitä suuremmalla syyllä meidän kannattaa yhteyttää niin paljon kuin pystymme, Herlin sanoo. Avohakkuut ja suoperäisten metsien ojitukset saavat aikaan sen, että hiiltä ja ravinteita karkaa myös metsistä vesistöihin ja taivaalle. Yhdys valloissa on hänen mukaansa päästy 6 000–7 000 kiloon kasvukaudessa. Tämä on radikaali väite, Herlin lausuu. – Nyt pitäisi ottaa koko ekosysteemi huomioon sillä tavalla, että ravinteiden karkaaminen pysäytettäisiin ja alettaisiin tehdä Suomen metsistä hiilinielua, jota se minun mielestäni ei kokonaisuutena ole. Loppujen lopuksi maaperän pysyvin hiili on kuollutta mikrobimassaa
. A P U | 11 ”Nyt pitäisi ottaa koko ekosysteemi huomioon sillä tavalla, että ravinteiden karkaaminen pysäytettäisiin ja alettaisiin tehdä Suomen metsistä hiilinielua, jota se minun mielestäni ei kokonaisuutena ole.”.
Kauppa liitti kreikkalaisen sataman osaksi Kiinan Silkkitie-suurhanketta. Myös John Nurmisen säätiö on toteuttanut Itämeren suojelun hankkeita Venäjän kanssa. Yhtälöön kuuluu paitsi perinteistä geopolitiikkaa myös taloutta. Kemiallisen fosforipoiston saaminen Pietarin jätevedenpuhdistuslaitoksiin oli puhtaasti Tarja Halosen ja Matti Vanhasen ansiota. Kiina on myös sittemmin investoinut Piraeuksen sataman laajentamiseen. – Se vaatii rehellistä ja luottamuksellista yhteistyötä, hän sanoo ja jatkaa: – Ne ovat poliittisia projekteja. Kului kuusi vuotta, ja puhdistamo aloitti toimintansa vuonna 2016. Lisäksi ilmastonmuutos on nostanut meriveden lämpötilaa jopa kaksi astetta vuodesta 1990. Säätiön mukaan Suomenlahden vuotuinen fosforikuorma pieneni noin 30 prosenttia hankkeen ansiosta. Kiinalaisrahoitteiseen, Itämeren alla kulkevan Tallinnan-tunnelin toteutumiseen ei usko sen enempää Liuhto kuin Herlinkään. Yksi positiivinen esimerkki on vuoden 2010 Itämeri-huippu kokous, jota Ilkka Herlin oli mukana järjestämässä. Siksi sitä tutkitaan nyt, Norkko sanoo. Helcom, tarkemmin Helsinki Commission, on myös itsessään esimerkki Itämeren suojelusta. Toisaalta me tiedämme, että se keskustelu loppuu, jos me emme heitä tuo tänne kertomaan heidän näkemyksiään, Liuhto sanoo. Itämeren rantavaltioiden yhteinen järjestö perustettiin vuonna 1974 Helsingissä. Samalla hän muistuttaa, että taustalla vaikutti vuosikymmenien virkamiestyö. Hangon Tvärminnessä sijaitsevalla tutkimusasemalla metaanipitoisuuksia mitattiin laajasti ensimmäisen kerran hellekesänä 2018, ja paraikaa yliopistolla on aiheesta tutkimushanke nimeltä Coastal Carbon Dynamics. T oisinaan Itämeren suojelussa on myös onnistuttu. Liuhto selittää, että Itämeren luonnon monimuotoisuuden suojelu on yksi puoli säätiön toimintaa, mutta työn toinen puoli on pohtia, miten Itämeren alueella asuvia ihmisiä voidaan suojella erilaisilta uhilta. Herlin hehkuttaa yhteistyötä venäläisten kanssa. Silloin Herlin istui samassa neuvottelupöydässä Venäjän pääministerinä toimineen Vladimir Putinin ja Suomen pääministerin Matti Vanhasen (kesk) kanssa. Tämänvuotisen, lokakuussa järjestettävän Itämeri-foorumin teemana on Turbulent World Order and the Baltic Sea Region. Vuonna 2005 säätiö aloitti Pietarin lounaisen puhdistamon kanssa projektin fosforinpoiston tehostamisesta. Perustajamaita olivat Tanska, Suomi, Itä-Saksa, Länsi-Saksa, Puola, Ruotsi ja Neuvostoliitto. Keskisellä Itämerellä muodostuu myös metaania, mutta se ehtii hapettua ennen pintaan pääsyä. Hän on luotsannut säätiöstä Itämeri-keskustelun herättäjää, joka järjestää vuosittain kansainvälistä Itämeri-foorumia sekä julkaisee Baltic Rim Economies -julkaisua ja Pulloposti-uutiskirjettä. Työ saatettiin loppuun vuonna 2011. Huippukokouksessa Putin ilmoitti, että Venäjän Kaliningradin jätevedenpuhdistamo pannaan kuntoon. Aikaisemmin Itämeren ravinnekuormituksesta on puhuttu paljonkin, mutta hiiltä ei ole otettu huomioon vastaavassa määrin. Ilmiötä on kiihdyttänyt se, että Itämeri on ollut jo valmiiksi rehevöitynyt. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa horjuvaa maailmanjärjestystä ja Itämerta. Halonen puhui Pietarin kuvernöörille Valentina Matvijenkolle, ja Matvijenko sanoi Putinille, että suomalaisilla oli tällainen toive. Vuonna 1992 sopimusta päivitettiin niin, että se ottaa huomioon myös geo poliittiset haasteet ja uudet ympäristöuhat. Liuhdon mielestä Venäjän kanssa on hieman erilaista tehdä yhteistyötä kuin Itämeren alueen muiden valtioiden kanssa. Sopimuksessa määriteltiin, kuinka Itämerta tulee suojella kaikilta maalta, ilmasta ja mereltä tulevilta saasteilta. Kreikassa sijaitseva Piraeuksen satama siirtyi vuonna 2016 suurimmaksi osaksi kiinalaisomistukseen. 12 | A P U – Vaahtoan tästä, koska se näkyy vesistöissäkin niin selvästi: kun hiili ja ravinteet karkaavat metsistä ja laskeutuvat pohjasedimentteihin järvissä ja merissä, se tuottaa pohjassa metaania. Siksi kysymys on olennainen Suomen metsien hiilinielujen kannalta. – Kiina yrittää hakea Itämerellä samantyyppisiä ratkaisuja kuin Piraeuksen satamassa, Liuhto sanoo. Itämeri-tutkimuksen professori Alf Norkko Helsingin yliopistosta vahvistaa, että sisäsaaristossa metaanipitoisuudet ovat olleet kasvussa 10–20 viime vuoden aikana. Hänellä on kirjakin tulilla aiheesta: siinä on tarkoitus pohtia Yhdysvaltain ja Venäjän voimasuhteita alueella. – Se tiedetään, että maalta valuu aikaisempaa enemmän hiiltä jokia pitkin mereen. Metaanintuotto puuttuu siitä laskelmasta, jossa puhutaan Suomen metsien hiilinieluista. Niin ei käy matalassa merivedessä, vaan metaania pääsee vapautumaan ilmastoon. Sen jälkeen Kaliningradin puhdistamon fosforin ja typen puhdistus ovat noudattaneet Itämeren suojelukomission Helcomin vaatimuksia. Heidän mielestään taloudelliset realiteetit eivät ole tunnelihankkeessa kohdillaan: Helsingissä ja TalItämeren suojelu on paitsi luonnon moni muotoisuuden suojelua myös Itämeren alueen ihmisten suojelua eri uhilta.. Myös Suomi ja Ruotsi olivat mukana hankkeessa. Se vaati sen, että politiikoille piti viedä viesti, ja heidän piti viedä viestiä eteenpäin, Herlin sanoo. Liuhto on Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liike toiminnan professori, joka päätyi Centrum Balticumin johtoon Turun kaupunginjohtajan pyynnöstä vuonna 2011. Venäjän roolia Itämerellä on pohtinut myös Turussa päämajaa pitävän Centrum Balticum -säätiön johtaja Kari Liuhto. Vaikutusvaltaa kokouksessa ja sitä valmistellessa käytti myös Suomen presidentti Tarja Halonen. Liuhdon mukaan Kiinan nousu Aasiassa haastaa tällä hetkellä myös Itämeren alueen. – Järjestelmä on erilainen, ja Venäjän kanssa keskustelu on aika ajoin vaikeaa. BSAG isännöi kokouksen yhdessä pääministerin ja presidentin kanssa
. Siksi Itämeren suojeluun pitäisi suhtautua kokonaisvaltaisesti ja ottaa huomioon syy–seuraussuhteet. Luonnonmukaiset pesuaineet toimivat mökillä parhaiten: mäntysaippua ja etikka ovat hyvä vaihtoehto. Venäjän Ust-Lugasta Saksan Lubminiin kulkevan putken rakentaminen on jäissä Yhdysvaltain rakennusyhtiölle asettamien pakotteiden takia. . Ennen sanktioiden asettamista putki oli lähes valmis. Siten kunnioitat saaristoluonnon rauhaa. . . Putkesta ei ole merkittävää ympäristöhaittaa Itämerelle, mutta Suomelle Nordstream 2 oli diplomatiasyistä ympäristökysymys, Liuhto sanoo. Saksahan loppuviimein haluaa sen. – Me emme saa putkesta kaasua lainkaan, eli se ei ole Suomelle energiapoliittinen kysymys. Liuhto asuu Turun Kakskerran Papinsaaressa, ja hänen kotitalonsa ikkunasta on vain sata metriä merenrantaan. Lajittele jätteet ja kompostoi – myös mökillä. . Noita asioita ei voi erottaa toisistaan. Itämeri on hänelle jokapäiväinen, arkinen asia. Syö kotimaista särkikalaa, silakkaa, ahventa ja haukea sekä MSC-merkittyä kalaa. Liuhto asuu Turun Hirvensalossa Papinsaaressa, missä meri on arkipäiväinen näky. Pukeudu aitoihin materiaaleihin merellä! Esimerkiksi fleece on vesistölle haitallinen mikromuovin lähde. O sa suomalaisista hahmottaa Itämeren suojelun yhä erilliseksi, omaksi kysymykseksi. linnassa ei asu tarpeeksi ihmisiä, jotta junaliikenteestä saisi kannattavaa. . Ota mökille mukaan luontoystäväl listä kosmetiikkaa. Kyllä se on ilo silmälle, hän sanoo. Esimerkiksi mikrorakeita sisältävät hammastahnat ovat haitallisia Itämerelle. Havainnot voi ilmoittaa Meriwikiin. LÄ H D E: JO H N N U R M IS EN S Ä Ä T IÖ. . – Se on vähän kuin terveys ihmiselle. Tee näkösyvyyshavaintoja ja seuraa levätilannetta. A P U | 13 Professori Kari Liuhto luotsaa Centrum Balticum -säätiötä. Valitse kasvisruoka lihan sijaan. Sen sijaan Liuhdon mielenkiinto on viime aikoina ollut Nordstream 2 -kaasuputkessa. Näin autat Itämerta . Älä pese astioita meressä. Sitä se ei ole, vaan meren terveys ja rehevöityminen liittyvät vahvasti myös ilmastonmuutokseen. Lihantuotannosta syntyy hiilidioksidija ravinnepäästöjä. Kulje poluilla äläkä taita kasveja. . . . . Tarkkuutta mattopyykillä! Huolehdi, ettei pesuvesi valu vesistöön
Hän on muokannut veneestään kiinalaistyyppisen Džonkki-aluksen, johon hän ompeli purjeen itse. 14 | A P U. Purjehtiminen on Jami Jokiselle ”käytännössä meditaatiota”
Työnantajalleen, sanomalehti Länsi-Suomelle, Jokinen on tehnyt etätöitä jo pitkään ennen koronaa. Merkit eivät ole suotuisat. Paluumatka kotiin purjehtien oli ikimuistoinen. Sillä jos lapsista, Itämeren rantojen tulevaisuuden aikuisista, kasvaa vastuullisia, empaattisia ja hyväntahtoisia, lopun pitäisi tapahtua kuin itsestään. – Ukkosen silmän sisällä oleminen oli uskomatonta, Jokinen sanoo. Sillä tavalla hän on pystynyt vähentämään työmatkoista koituvaa hiili jalanjälkeään, vaikka perheellä auto onkin. Purjehduksen ympärille Jokinen on kehittänyt liudan muitakin ympäristötekoja: Hän siirsi veneensä asemapaikan Raumalta Turkuun, koska Turkuun hän pystyy kulkemaan joukkoliikenteellä, bussilla. . Lisäksi hän aikoo – hieman poikkeuksellisesti – asentaa purjeveneeseensä airot. A P U | 15 . Jami Jokinen on koettanut tehdä harrastuksestaan mahdollisimman kestävän. Liuhto sanoo, että hänen ensi sijainen tehtävänsä on saada muut innostumaan. Jokinen on myös purjehtija. – Olen vahvasti sitä mieltä, että merkittävä muutos tulee lasten kautta, Jokinen sanoo ja viittaa kasvatukseen. Tyttärelleen hän hankki laatan, jonka tuotto meni Centrum Balticumin yhteydessä toimivalle Saaristomeren suojelurahastolle. Hän ei ole syönyt lihaa 30 vuoteen – mutta vegaaniksi hän ei ole voinut ryhtyä Itämeren takia. Käymäläjätteen päästäminen vesistöihin kiellettiin Suomessa vuonna 2005. Purjeveneeseensä Jokinen on rakentanut kompostikäymälän. Vuonna 2016 hän toi Ruotsista Suomeen 1960-luvulla rakennetun lasikuitupurjeveneen, josta olisi naapurimaassa tullut ongelmajätettä. Jokinen on esimerkki suomalaisesta, joka on muokannut elämäntavastaan ympäristön kannalta kestävän. Mutta totuus on, että vesistö on lämmennyt radikaalisti viime vuosina. – Itämeri-painotus näkyy ruokavaliossani siinä, että syön kalaa, erityisesti silakkaa, mielelläni, Jokinen sanoo. Hänen on myös tarkoitus vaihdattaa purjeveneen bensaperämoottori sähköperämoottoriksi, kun raha antaa myöten. Ympäristötoimittaja Jami Jokinen uskoo, että olennaista ympäristönsuojelussa on herkkyys ja empatia. Silloin hän pystyy vähentämään moottorin käyttöä entisestään, kun satamasta pääsee ulos soutaen. Jos korona potkaisee tämän nyt liikkeelle, niin hyvä, hän sanoo. Jokinen antaa haastattelun puhelimitse VarsinaisSuomen maaseudulta. Silti osa veneilijöistä kippaa jätöksensä edelleen Itämereen. Se on suhteellisen harvinainen ratkaisu. Huhtikuussa antamassaan puhelinhaastattelussa Herlin sanoo, että Suomen hallitus on toiminut hyvin siinä, että talouden elvytykseen on suunniteltu ryhdyttävän ympäristö edellä. Purjeveneessä on esimerkiksi kompostoiva käymälä.. Tavallisesti veneissä on septitankki. Vaikeinta kompostoivan käymälän rakentamisessa oli sen mahduttaminen pieneen tilaan veneessä. Ahvenanmaan tienoilla Jokinen joutui mukana olleen kuopuksensa kanssa keskelle ukkosmyrskyä. Hän kuvailee suhdettaan Itämereen lounaisrannikolla koko ikänsä asuneen ihmisen ”luontaiseksi suhteeksi”. Centrum Balticum järjestää vuosittain professoripurjehduksia, joihin kutsutaan vaikutusvaltaisia ihmisiä ja tieteen tekijöitä päiväksi Itämerelle nauttimaan. Se taas johtaa siihen, että Itämeressä oleva ravinnemäärä tuottaa entistä enemmän sinilevää, joka sysää liikkeelle vaarallisen kierteen. – Ei ihmiskunnalla ole muuta vaihtoehtoa kuin perustaa päätökset kestäviin ratkaisuihin. – Itämeren suojelu on kuin elefantti, joka on pakko pilkkoa. Ilmastonmuutos on Itämeren pahin vihollinen, Herlin sanoo. Purjehtimisessa häntä kiehtoo juuri luonnossa oleminen. Ravintoketjun alkupään kaloja syömällä tavallinen kuluttaja voi vaikuttaa Itämeren puhdistamiseen. Jokiselle ei ole tullut vastaan toista purjehtijaa, joka olisi päätynyt samanlaiseen. Niin ajattelee Länsi-Suomen ja Lännen Median ympäristötoimittaja Jami Jokinen, 49. Ympäristöheräämisen ja biologian opintojen jälkeen suhde mereen syveni entisestään. . Vierasvenesatamia ihmisineen hän välttelee. – Melkein tuntuu siltä, että mitä nyt tehtäisiin. Peilityynestä merestä tuli hetkessä myrskyn piiskama, ja sääilmiö puski Jokisen venettä eteenpäin lujaa. Professori Kari Liuhto kertoo tekevänsä itse pieniä tekoja Itämeren hyväksi. Jos jokainen hoitaisi oman etupihansa, saataisiin hyvä lopputulos, hän kuvaa. T oisinaan Ilkka Herlin ajattelee, että Itämeren pelastaminen voi onnistuakin. Rauman venepaikalle päästäkseen Jokisen oli käytettävä autoa. Käsiä ei kuitenkaan sovi nostaa pystyyn. Onneksi se ei ole vaikeaa: Itämeren suojelu on suomalaisille luontaista. Jami Jokinen huomioi Itämeren ruokavaliossaan: hän syö erityisesti silakkaa, jotta meren ravinnekuorma pienenisi
Valtavat levälautat ovat surullisen tuttu näky kaikille merellä kesäisin liikkuville. Nuoren meren suuri taakka KIMMO OHTONEN ON TOIMITTAJA JA LUONTOKUVAAJA. Koko Itämeren alueella jätevesien puhdistamisessa mereen päätyvän fosforin määrää on kyetty vähentämään 1980-luvulta lähtien noin 60 prosenttia. Suomen kaupungeista ja kunnista yli 30 kohoaa Itämeren tuntumassa, mutta miltei koko maa kuuluu Itämeren valuma-alueeseen. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Onneksi meillä on mahdollisuus kirjoittaa uusi luku kansoja yhdistävän meren saasteiseen ja mikromuovintäyteiseen historiikkiin. Itämeri levämattoineen voisi toimia riittävän läheisenä paikkana osoittamaan, että muutoksen on lähdettävä meistä jokaisesta. Naudanliha ja maito kuormittavat Itämerta eniten. Vertailun vuoksi: Atlantti on keskimäärin neljä kilometriä syvä. Suojelun Akilleen kantapää on maatalouden tuottamat päästöt. Ihmisen nousu luomakunnan valtiaaksi ei ole ollut sille suopea. 16 | A P U Kolumni P laneettamme nuorimmaksi mereksi Itämeri on kokenut paljon. Ilmaston lämpenemisen ennakoidaan kiihdyttävän Itämeren rehevöitymistä entisestään. Arvioiden mukaan noin 60 prosenttia keskimääräisen suomalaisen omasta Itämerta rehevöittävästä kuormituksesta syntyy käyttämämme ruoan tuotannosta. I tämeren suurimpia ongelmia on rehevöityminen, mikä näkyy etenkin rannikkovesien kehnossa kunnossa. Valuma-alue on alue, jolta virtaava vesi päätyy mereen. Jo aikaansaadut tulokset herättävät toivoa. Ongelma koskettaa meistä kaikkia. Suomen osuus Itämerta rehevöittävästä fos forija typpikuormasta on yli kymmenen prosentin luokkaa. Nykyään Itämeren valuma-alueen neljässätoista valtiossa elää noin 85 miljoonaa ihmistä. Suomen ympäristökeskus Syken laskelmien mukaan maatalouden tuottamat fosforija typpipäästöt ovat yli puolet koko Suomen kuormituksesta. Harmillisesti päästömme eivät ole juuri vähentyneet 2000-luvulla, vaikka uutiskuvat kesäisistä levämatoista kauhistuttavat ja julkisessa keskustelussa vannotaan Itämeren pelastamista. Itämeren kohtalo on kiinni meistä kaikista asuinpaikkaan katsomatta. Itämeri on erityisen herkkä ihmistoiminnan haitallisille vaikutuksille. Itämeren saastumisen ja ilmaston lämpenemisen välillä on yhteys. Itämeri on mereksi matala, sen keskisyvyys on vain 55 metriä. K U V A M IL K A A LA N EN. Samoin molempien ongelmien ratkaisemisessa ihmiskunnan elämäntapavalinnat ovat keskeisessä asemassa. Molemmat ovat todistetusti ihmisen aikaansaamia ilmiöitä. Työtä on silti vielä paljon edessä. Lisäksi ruokahävikki on edelleen myös Itämerta koskeva ongelma
Tilaa Apu Juniori osoitteesta apujuniori.fi/tilaa Uutuuslehti Apu Juniori AJ_brändi_koko_106x280.indd 1 05/02/19 14:22. . Tutkimusten mukaan ruokavalion merkitys suomalaisen hiilijalanjälkeen on noin 20 prosenttia. Se voisi kannustaa meistä jokaista auttamaan Itämerta ja ilmastoa arkisilla toimilla samalla, kun kohennamme omaa terveyttämme. Se olisi todellinen ympäristöteko. Tarvitaankin asenteellista vallankumousta, joka auttaa meitä luopumaan norjalaisesta kassilohesta ja rakastumaan kotimaiseen villikalaan. Villikalan jalustalle nostaminen ja lihan kulutuksen vähentäminen ovat Itämeren tulevaisuuden kannalta juuri sellaisia puroja: yksittäiselle ihmiselle pieniä, arkisia muutoksia, mutta koko Itämerelle – ja ihmiskunnalle – tärkeitä askeleita kohti valoisampia aikoja. Itämerta rehevöittävien ravinnepäästöjen kohdalla luku on edellä mainittu 60. Entäpä särkeä. K U V A M IL K A A LA N EN Maailman voi lukea paremmaksi paikaksi. Oletan, että norjalaisesta, kasvatetusta lohesta luopuminen saattaa aluksi tuntua aika monen mielestä mahdottomalta ajatukselta. . Todellisuudessa ne eivät ole roskakaloja vaan kulinaarisia aarteita, joita kestävästi pyytämällä voimme suojella Itämerta. V errattuna kasvatettuun ja maasta toiseen rahdattuun loheen villikalojen hiilijalanjälki on pieni. Tarvitaan asenteellinen vallankumous, joka auttaa meitä luopumaan norjalaisesta kassilohesta ja rakastumaan kotimaiseen villikalaan. S yken erikoistutkija Seppo Knuuttila on puhunut ravinnejalanjäljestä. Apu Juniori on lasten ajankohtaislehti, jota lukemalla lapsi oppii ymmärtämään ja ajattelemaan, oivaltamaan ja ratkomaan. Vähemmän lihaa ja maitotuotteita, enemmän kasviksia ja villikalaa. Syömällä silakkaa tai lahnaa samalla poistamme Itämerestä ravinteita sen sijaan, että tuottaisimme niitä teollisen prosessin kautta sinne lisää. . Valitettavan moni meistä on kasvanut nyrpistämään nokkaansa kotimaisille kalalajeille kuten särki, silakka, hauki tai lahna. Milloin muuten viimeksi söit silakkaa. Miten hienoa olisi, että tulevat sukupolvet nyrpistäisivät nokkaansa tuontikalalle ja vaatisivat lautaselleen kestävästi pyydettyä villikalaa! Isot muutosten virrat kertyvät useista pienistä puroista. Jotta seuraava sukupolvi olisi suvaitsevaisempi, rakentavampi ja kaikin puolin fiksumpi kuin edelliset, me kannustamme heitä lukemaan
Siksi se on herkkä ihmisen aiheuttamille päästöille. teksti S A MMEL I HEIK K INEN kuvitus TA N JA P EL L IK K A Arkonan meri 18 m DA R SSIN K Y NN YS, S Y V Y YS 21 000 km 3 TIL AV UUS 392 000 km 2 PIN TA-A L A 85 miljoonaa ihmistä VA L UM A-A L UEEL L A A SUU 7–8 m JUU TINR AUM A N S Y V Y YS VAIN Tämä matala kynnys Belttien merellä on Itämeren ja Pohjanmeren vedenvaihdon tärkein paikka.. Makeaa vettä valuu mereen laajalta alueelta, jossa asuu paljon ihmisiä. Jos Tanskan salmista ei työntyisi suolavesipulsseja, Itämerestä tulisi ennen pitkää järvi. 18 | A P U Ainutlaatuinen epämeri Itämeri on oikeastaan murtovesiallas tai jopa suuri jokisuisto
A P U | 19 5,47 miljoonaa asukasta SUURIN K AUPUNKI: PIE TA RI 459 m S Y VIN KOH TA : L A NDSOR TIN S Y VÄ NNE 1,6 miljoonaa m 2 VA L UM A-A L UEEN PIN TA-A L A Gotlanti ITÄ MEREN SUURIN SA A RI Utö SU OMEN E T EL ÄISIN A SU T T U SA A RI 54 m K E SKIS Y V Y YS Perämeri M er en ku rk ku Selkämeri Suom enla hti Ahvenanmeri Riianlahti Gdanskinlahti Arkonan meri Saaristomeri 7 g/ litrassa K E SKISU OL AISUUS VAIN virtaama 2 860 m 3 /s SUURIN J OKI: NE VA I T Ä M E R I P oh j a nl a h ti
Siitä käytetään nimitystä täyskierto. Siksi joista tuleva vesi jää meressä pintakerrok seksi ja suolaisempi vesi painuu pohjalle. Suolaa on Perä meressä niin vähän, ettei vesi juotuna kuivata kehoa.. Jos halut taisiin kuutiokilometri maitoa, siihen tar vittaisiin tuhat miljardia maitotölkkiä, ja sellaisen määrän tuottamiseen menisi Suomessa nykytahdilla noin 440 vuotta. Kun syvänteistä tulee hapettomia, elämä niissä kuolee, tiettyjä mikrobeja lukuun ottamatta. Sellaista virtausta kutsutaan suolapuls siksi. Myös varsinaisen Itämeren tilanne oli aikaisempaa parempi, mutta etenkin poh joisella Itämerellä oli varsin hapetonta 70:ää metriä syvemmällä. Jos näillä meri alueilla joutuisi lautalla vedettä viruvaksi haaksirikkoiseksi, merivettä kannattaisi jo juoda. Suomen ympäristökeskuksen tutki musalus Aranda havaitsikin tammihel mikuun taitteessa Itämerenmatkallaan, että Suomenlahdella ei ollut hapettomia pohjaalueita. Itämerta voikin ajatella myös valtavana jokisuistona, joka muuttuu oikeaksi mereksi vasta Pohjanmerellä. Itämeren yhteys muuhun Atlanttiin on kapea ja ennen kaikkea matala. Kun se on yhtä kylmää kuin vesi pohjalla, tuuli voi sekoittaa koko vesimas san. 20 | A P U I tämeri on maailman nuorin meri. Kaikki muut meret ovat näiden valtamerien osia, reunameriä. Vähäsuolaisuus johtuu siitä, että Itä meri on matala, mutta sen valumaalue on suuri. Niinpä Suomenkin leväisiä rantoja oikeastaan huuhte lee sama Atlantti kuin vaikkapa Karibian saarten kullankarvaisia hiekkoja. Käytännössä ollaan aivan erilaisten asioiden äärellä. I tämeressä tuollainen kierto jää suu reksi osaksi väliin. Tanskan salmien kautta virtasikin Ruotsin meren tutkimuslaitoksen mukaan hapekasta vettä Itämereen marrasjoulukuun tait teessa. Kun vesi ei kierrä, meren syvänteistä tulee hapettomia. Suolaista valtamerivettä taas tulee mereen huomattavasti vähem män kapeiden ja matalien Tanskan sal mien kautta. Voimakas suolapulssi voi tuoda Itä mereen satoja kuutiokilometrejä raikasta suolavettä. Poikkeuksellisen hyvä tilanne johtui siis luonnon avusta. Joskus harvoin sattuu, että valtameren suolaista, hape kasta vettä virtaa Itämereen viikkojen ajan. Rehevöityminen puolestaan johtaa siihen, että vähähappi siin syvänteisiin joutuu eloperäistä ainetta. Itämeren keskisyvyys on 54 metriä, vettä on syvimmässäkin kohdassa vain 459 metriä. Syksyllä pintavesi viilenee ilmojen kyl metessä. Sen vuoksi Itämeren ja Pohjanmeren vedet sekoittuvat vain vähän. Suomenlahdessa se tarkoitti lähes jatku vaa kovaa lounais tai länsituulta, ja se pääsi myllertämään koko lahden vesimas san pohjia myöten. Kun vesimassa läm penee keväällä, siihen muodostuu lämpö tilan harppauskerros, jonka alapuolella vesi on selvästi kylmempää kuin lähem pänä pintaa. Suomen leveys asteilla järvissä koko vesimassa sekoittuu kahdesti vuodessa. Toinen maamassojen ympä röimä meri, Välimeri, on sekin keskisy vyydeltään puolitoista kilometriä ja syvimmillään reilu viisi kilometriä. Makea vesi on nimittäin suolaista k e vyempää. Myös Tanskan salmista sisään virtaava suolainen valta merivesi työntyy Itämeren pohjaa pitkin eteen päin. Mustameri on tässä tilastossa ykköspaikalla. S yken tutkijat havaitsivat eteläi sellä Itämerellä happea myös syvänteissä. Puolta kilometriä lähestyvä vesikerros kuulostaa kyllä vaikuttavalta, mutta valtamerien keskisyvyys on kilo metrejä. Se on myös niin vähäsuo lainen, ettei se ole aivan oikea meri, vaan murtovesiallas. Mustameri, Välimeren perimmäinen osa, on pintaalaltaan aika lähellä Itä merta ja melkein yhtä vähäsuolainen. Veden kierto on monesti heikkoa myös Suomenlahden länsiosissa. Sen hajoaminen syö happea ja pahentaa happikatoa. Pohjan tuntuman suolainen vesi muhii omissa olois saan sekoittumatta pintakerrokseen. Itämeri on myös itsessään mereksi matala ja makea. Kuutiokilometri on valtava määrä nestettä, biljoona litraa. Ihmisen aiheuttama ravinnekuormitus rehevöittää Itämerta. Senkin keskisyvyys on yli kilometrin. Sel laisena se on maailman toiseksi suurin. Vesi kerrostuu jälleen talvella ja sekoit tuu uudelleen keväällä, kun vesimassa on taas kauttaaltaan suurin piirtein yhtä lämmintä. Syvemmällä taas on ravinteita, joita pinnan kasvi plankton voi käyttää kasvuunsa. Makeaa vettä virtaa lukemattomista joista Itämereen. V ähäsuolaisessa murtovesimaail massa elää osin ainutlaatuinen kasvi ja eläinlajisto. Viime talvi oli poikkeus: EteläSuomen piti lämpimänä melkein jatkuva lounainen ilmavirtaus. Yleensä veden virtaus vaihtaa Tanskan salmissa suuntaansa alituiseen. Siksi sinne ei juuri tule suolaisinta vettä syvältä, ja suu ren lahden vähemmän kerrostuva vesi pääsee kiertämään syksyisin ja keväisin. Makean veden tulviminen mereen on saanut veden kerrostumaan. Periaatteessa maailmassa on vain viisi valtamerta: Tyynimeri, Atlantti, Intian valtameri, Eteläinen jäämeri ja Pohjoinen jäämeri. Itämeren keskisuolaisuus on vain seitsemän grammaa litrassa. Pohjanlahti on poikkeus, sillä se on mata lan Ahvenanmeren muodostaman meren alaisen kynnyksen takana. Itämeren valuma alue on nelinkertainen itse meren pinta alaan verrattuna. Valuma alueella tarkoitetaan sanan mukaisesti sitä maaalaa, josta vesi laskee jokia pitkin Itämereen. Pelkästään se, mikä meri on, on vähän epäselvää. I tämeri on Tanskan salmien kautta kiinni Pohjanmeressä, ja se taas on osa Atlanttia. Muuten Itämeren rankkaaminen tilas toissa onkin hankalampaa. Tanskan salmissa, lähimpänä valta merta, suolaa on vielä 20 grammaa per litra, mutta Suomenlahden pohjukassa alle kolme grammaa ja Perämeren perillä pari grammaa litrassa. Valtame rien vesissä on keskimäärin 35 grammaa suolaa litrassa. Suolan määrä on näissä vesissä niin pieni, ettei vesi enää kuivata kehoa, kuten oikea merivesi juotaessa tekee. Noiden kiertojen avulla vesistö pysyy terveempänä: pohja ja sen kasvit ja eläi met saavat pinnasta happea