21 25. 5. . MIKA JA VILJAMI TOMMOLA ”Meistä lähtee hirveästi ääntä” PELTSI JA OSMO PELTOLA SIIVOAVAT YHDESSÄ LÄHILUONTOA ”Iskän kanssa kaikki on kivaa!” + 5 S I V U A R I S T I K O I TA SURMATUN ÄITI KERTOO ”Sellikaverit tappoivat poikani”. 2023 5,90 € IHMEMIES TIMO VÄÄNÄNEN Saako yksi ihminen Lieksan nousuun.
Memoriesvanerijuliste alk. HR LIVING Puhdasta käden käänteessä Mukit ja juomalasit on helppo pyöräyttää puhtaaksi tarkoitukseen suunnitellulla tiskiharjalla. Iris Hantverk lasiharja 28,50 €. 149 €. 35 €. Aulis-riipputuoli 359 €. Vohvelipeitto alk. SAVU Duo -viskilasit 129 €. K U VA T: VA LM IS TA JA T Osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista meko.fi/kaupat Löydä jotain odottamattoman ihanaa. JÄRVENPÄÄN KUKKATALO Kestävämpiä kukkia Perusta kranssipaja jo ennen juhannusta! Itse tehty koriste sopii sekä oveen että seinälle. Seuraa meitä somessa meillakotona_kaupat Meillä kotona -kaupat HAIKUA Sopivasti lämpöä Pellavapuuvillainen peitto lämmittää alkukesän terassikahveillakin. M A I N O S 5 3 2 1 4 6. PAROLAN ROTTINKI Lempeään lekotteluun Kotimainen designklassikko tarjoaa levollisen hengähdyspaikan kotona, mökillä tai katetulla terassilla. SAVU GLASS Nautiskelijalle SAVU-viskinmaistelulasi tuo juomaharrastajien suosikkiaromit oikeutetusti esille. DIY-kranssipaketti 39,95 €. Saatavilla kahdessa koossa ja eri väreissä. PLYWOOD PRINT Ikkuna merelle Koivuvanerille painettu rantamaisema kuljettaa katsojan lomatunnelmiin
42 Valokeilassa. 12 Kupari on aktibakteerinen kierrätysmetalli. 77 Palvelukortti. Linnut uhkana Helsingin Lauttasaaressa. 34 Maakuntakirjeenvaihtaja. 75 Sudokut ja Apu-visa. 68 Radioviikko. 80 Lukijat ja sarjakuvat. Virtaviivainen ja äärimmäisen nopea tervapääsky on lintumaailman hävittäjälentäjä. Timo Väänänen, 56, on se tyyppi, joka kannattaa tuntea Lieksasta. Tapani Kiminkinen. 21 38 Luonto. Iisalmelainen Lettu-Leena Juntunen on legendaarinen muurinpohjalettujen paistaja. Krista Kosonen täyttää 40 vuotta ja jatkaa kansainvälistä uraansa. Mika ja Viljami Tommola. A P U | 3 4 Pääkirjoitus. 50 Kolumni. 8 Laukaalla kokeillaan robokunnanjohtajaa. Lola Odusoga. 20 Ilmiö. Lukulaitteet. 14 Kansijuttu. 82 Jatka lausetta. KANNESSA MIKKO JA OSMO PELTOLA. Eroon kiusallisista kihomadoista. Sellikaverit tappoivat Nicon, 18. Rapaperi-paunakakku. 48 Apu-klinikka. 10 Palautuspullon arvo on romahtanut. 44 Kuluttajatesti. 70 Ajanviete. 54 Televisio-ohjelmat. Asta Leppä. Marja Kihlström.. 9 Kannabiksen haittoja väheksytään tai niistä vaietaan, sanoo päihdelääkäri. 47 Terveysvinkit. 51 Tv-viikon ohjelmasuositukset. 52 Elokuvat. Tarmo Poussu. S I S Ä LT Ö 34 LETTU-LEENAN HERKUT VALMISTUVAT VAIKKA AUTOTALLISSA. Ristikot ja krypto. 30 Me kaksi. 26 Rikoskirjeenvaihtaja. 7 Ajastin. 76 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. 13 Kolumni. KUVA ALEKSI POUTANEN. 78 Nitrodisko ja horoskooppi. Hannu Lauerma. Rakkaus luontoon yhdistää Mikko ”Peltsi” Peltolaa ja 11-vuotiasta Osmo-poikaa. 46 Viikon resepti
K U V A H A N N E S P A A N A N EN K U V A JO U N I H A R A LA Vuoden yleisömedia VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen TOIMITUS Jenni Arbelius Iida Erikkilä Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen (matkailu) Selina Keränen (some) Johannes Kotkavirta Kati Lahtinen (audio) Laura Myllymäki Milka Sauvala (terveys) Noora Sillgren Niklas Thesslund (feature) Milla Talja Jukka Väänänen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Cilla Lehtonen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 Alehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @alehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MEDIAMYYNTI mediaopas.alehdet.fi Ilmoitusten trafikointi Puna Musta Oy TILAUKSET lehtitilaukset. Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän puheenjoh taja Jouko Högmander pitää päätöstä ”suojamet sästyksen” sallimisesta surullisena ja huolestutta vana ennakkotapauksena. Ahvenanmaan maakuntahallitus on ilmoittanut sallivansa viiden merikotkan tappamisen Lågskärin saarella, vaikka kyseessä on rau hoitettu laji. Se on eräille jo aivan liikaa. Pääk ir joit us Vaarallinen vihollinen M erikotkan pelastaminen sukupuuton par taalta on suomalaisen luonnonsuojelun näyttävimpiä saavutuksia. Viitisenkym mentä vuotta sitten merikotkan poikasia kuoriutui Suomessa yhteensä vain neljä, viisi vuotta sitten 450. 4 | A P U . – Kaikki muut alueella kokeillut merikotkien häirintäkeinot ovat osoittautuneet tehottomiksi, perustelee Ahvenanmaan maakunta hallitus tiedotteessaan. Mitä ihmettä. Miksi merikotkia pitäisi häiritä. Ei tarvitse olla Mensan jäsen kyetäkseen havaitsemaan yhteyden maakuntahallituksen vaatimuksen ja metsäs täjien intressin välillä. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Siksi, että Ahvenanmaalla on huolestuttu Lågskärin haahkakannan tulevaisuudesta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. alehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu. 20. Hänen mielestään Ahve nanmaalla toivotaan yhä, että perinteinen haahkan kevätmetsästys palautettaisiin sallituksi. alehdet.fi info@aspa.alehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakausmedia ry:n jäsen 89. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. S. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Siksi, että ahvenanmaalaiset eivät ole huolissaan haahkoista pelkäs tään luonnonsuojelusyistä. MIKKO VIENONEN, TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ . . Miksi haahkojen kohtalo sitten huolettaa enemmän kuin merikotkan kohtalo. MIKÄ MIES ON POMO, JOKA KANNUSTAA ALAISIAAN LAIHTUMAAN OSTAMALLA NÄIDEN LÄSKIÄ HINTAAN 75 €/KG
Se vahvistaa sekä naisten että miesten hiustenkasvua. Ei sitoutumisaikaa . 3 4 2 . Useat ystäväni ovat sanoneet, että heidän mielestään hiukseni näyttävät tuuheammilta. Tilaus saapui onneksi nopeasti ja Virizil ei pettänyt odotuksiani, hän hymyilee. – Lopulta Finn kertoi luontaistuotteesta ja en voinut valittaa hänelle siitä, hän toteaa tyytyväisenä, vaikka intohimo ei ollutkaan ainostaan hänestä kiinni. Virizilin sisältämä ginseng-uute on tuonut toivottua miesvoimaa, energisyyttä ja pilkettä silmäkulmaan. – Se oli sunnuntaiaamu, kun näin lehdestä mainoksen luontaistuotteesta. Minua kiinnosti eniten kestävyyden tukeminen. MAINOS Lisää asiakastarinoita osoitteessa wellvita.fi – Valmistauduin siihen, että minun on vain tyydyttävä ohuisiin hiuksiin, Liselotte aloittaa. – Hair Grow on hiusteni hyvinvoinnin lisäksi saanut kulmakarvani näyttämään paremmilta, hän toteaa loppuun. Nyt -50% kestotilauksella Tilaa Hair Grow 18,95€ + toimitus 4,95€ 2 kuukaudeksi, 60 tablettia 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to 8-16, pe 8-14.30 www.wellvita.fi Lisäksi: Biotiini ja sinkki ylläpitävät normaaleja hiuksia, kynsiä ja ihoa. Biotiini tunnetaan hiusvitamiinina ja se auttaa ylläpitämään normaaleja hiuksia. Tyytyväisyystakuulla. . Luovutin kokonaan niinkin tärkeässä asiassa kuin intiimissä kanssakäymisessä, harmittelee eläkkeellä oleva Finn. Sittemmin tuotteeseen on lisätty biotiinin määrää ja peltokortetta, jotka ovat entisestäänkin parantaneet erinomaista hiustuotetta. Jopa kampaajani huomasi muutoksen, vaikken maininnut hänelle asiasta etukäteen, Liselotte iloitsee. Hän aloitti käyttämään Hair Grow:ta silloin, kun se tunnettiin vielä nimellä Siff Hair Grow. Hiusravinteet edistävät päänahan ja hiusjuurten hyvinvointia sekä niiden tarvitsemat ravinteet ovat saatavilla juuri siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Kampaajakin huomasi eron – Viiden kuukauden päästä havaitsin hiuksissani selkeän eron. Peltokorte vahvistaa hiuksia ja hiustenkasvua. Sinkki tukee hedelmällisyyttä ja edesauttaa ylläpitämään normaalin testosteronitason veressä. 4 – Fyysinen kykyni ei ollut entisellään. Hänen miehelleen lähetettiin vahingossa kyseinen naisten hiustuote ja siitä se idea sitten lähti. Uudistettu Hair Grow ravitsee hiuksiasi sisältäpäin muun muassa peltokorteuutteen voimin, joka tunnetaan maailmalla hiuksia ja hiustenkasvua vahvistavana kasvina. Tyytyväinen vaimo Finnin vaimo Mette ei tiennyt, että Finn oli aloittanut luontaistuotteen käytön. Ja taloudessa onkin nyt yhden sijaan kaksi Hair Grow:n kestotilaajaa. Se tunnetaan yhtenä parhaista kasveista hiusten kasvun edistämiseen. Ei sitoutumisaikaa . Sisältää myös runsaasti piiyhdisteitä sisältävää hirssiä, pantoteenihappoa, L-kysteiiniä, hiusten normaalia pigmentaatiota tukevaa kuparia, rautaa ja tauriinia. – En tiennyt mitään, että hän käytti Viriziliä, mutta huomasin kyllä, miten paljon romanttisempi hän oli. Näin sain tuu h eat h iu k set Hiuksia sisältäpäin ravitsevat ainesosat Sekä naisille että miehille soveltuva Hair Grow on erityisen hyvä idea siinä vaiheessa, kun vanhat hiukset irtoavat niin nopeasti, ettei uusia ehdi syntyä tilalle ja hiukset näyttävät ohuilta. Minun piti ihan kysyä, että oliko se minusta kiinni vai mitä ihmettä on tapahtunut?, Mette hymyilee ja on nauttinut siitä, että intohimo taas roihuaa heidän välillään. Erektiota edistävät ainesosat SYYTÄ, MIKSI VALITA VIRIZIL Ota Virizilin sisältämä ginseng ja sinkki tueksesi, jos haluat piristää näitä seksielämän osa-alueita: 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to 8-16, pe 8-14.30 www.wellvita.fi Asiakaspalvelu Nyt -50% kestotilauksella 21,95€ + toimitus 4,95€ Kuukaudeksi (90 tablettia) Tilaa Virizil Enemmän Enemmän m miiesvo esvoiimaa maa SEKSIHALUT TESTOSTERONITASO EREKTIO ENERGIA 1 Zn Sisältää myös aminohappoja L-sitrulliinia ja L-arginiinia. Tyytyväisyystakuulla Tilaa nyt puoleen hintaan! Siirry tilaamaan ” Ginseng auttaa ylläpitämään ihanteellista erektiota, kestävyyttä, energisyyden tunnetta, elinvoimaa sekä fyysistä ja henkistä hyvinvointia
On kahdenlaisia metsänomistajia. P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N. Tee itsestäsi MetsäTietäjä jo tänään osoitteessa metsälehti.fi. Polku omaan metsään MetsäTietäjä on metsänomistajan tilakohtainen digitaalinen työkalu oman näköisen metsän hoidon ja tuoton suunnitteluun. Saat suunnitelmat, kartat ja sinua parhaiten palvelevat Metsälehden sisällöt suoraan ruudullesi vaikka metsäsi keskellä. Ne toiset ovat myös MetsäTietäjiä. Se huomioi talouden, hiilitaseen ja luontoarvot juuri sinun tavoitteidesi mukaan
Etuna on, että siellä kukaan ei tunne, eikä yleisö pääosin tiedä, mitä olen tehnyt aikaisemmin. PAULI REINIK AINEN . A P U | 7 N äyttelijä Krista Kosonen on lentänyt hetkeksi kotiin Helsinkiin palatakseen taas pian kuvauksiin. . Tällä hetkellä hän kuvaa Ruotsissa kahta sarjaa, Astrid Lindgrenin klassikkoon perustuvaa Ronja Ryövärintytärtä ja poliittista trilleriä nimeltä Doktrinen . On aina hienoa päästä tekemään töitä ulkomaille. – Kätilön ansiosta sain managerin ulkomailta. Sarjassa Kosonen näyttelee Ronjan äitiä Loviisaa. Haluan rooleja, joissa joutuu tekemään paljon töitä ja joissa ei ole omalla mukavuusalueella. Kosonen on nähty myös tieteissarjassa Beforeigners nykyaikaan tupsahtavana viikinkinaisena. Kosonen on päässyt viime aikoina useaan kansainväliseen tuotantoon. Kosonen ja Jokinen saivat viime juhannuksena toisen yhteisen lapsen. Elisa Viihde Viaplayssa alkaa toukokuun lopussa Pedot -niminen sarja, amerikkalaissaksalainen yhteistyö. Ronja Ryövärintytär lukeutuu isoihin pohjoismaisiin tuotantoihin, sillä kuvauspäiviä on yhteensä 177. . Agentilla on iso merkitys mahdollisuuksien ja koekuvaustilaisuuksien saamisessa. Syntynyt: 28.5.1983 . – Jos ajattelee sitä, miten paljon koekuvauksia tehdään, epäonnistumisia on varmasti enemmän kuin onnistumisia. Minulla on tarvittaessa hoitaja tai äitini paikan päällä. Töiden saaminen vaatii jatkuvaa etsimistä ja koekuvauksia, kilpailu alalla on kovaa. – En juuri osaa ruotsia, mutta rakastan haasteita. Kosonen sai parhaan naisnäyttelijän Jussin vuonna 2017 ja parhaan naisnäyttelijän pystin myös Shanghain festivaaleilta. Kososen mukaan rahalliset resurssit näkyvät ennen kaikkea siinä, että kiirettä ei ole yhtä paljon kuin pienemmissä tuotannoissa. Perhe: puoliso Antti Jokinen, kaksi lasta ja koira. Ura: Kätilö (2015), Miami (2017), Koirat eivät käytä housuja (2019), Beforeigners (HBO, 2019), Tove (2020), Ronja Ryövärintytär (2023). Antti Jokisen ohjaama Kätilö menestyi kansainvälisillä festivaaleilla ja oli Kultainen maapallo -ehdokkaana vuonna 2015. Vauva kulkee mukana työreissuilla. – Lapset ovat hirveän sopeutuvaisia. Tällä alalla on todella vaikea saada töitä muualta kuin kotimaasta, ja täälläkään se ei ole helppoa. Rooli on haastava, sitä varten on pitänyt opetella ruotsia, norjaa ja muinaisnorjaa. A J A S T I N KRISTA KOSONEN K U V A JO U N I H A R A LA Onnek si olkoon! Vauva kulkee mukana maailmalla Krista Kosonen täyttää 40 vuotta ja jatkaa kansainvälisellä uralla.. Suomessa minulla on loistava agentti, Kosonen sanoo ja viittaa Laura Munsterhjelmiin
. . Uutta jameissa oli se, että peli suunniteltiin lasten piirrosten pohjalta. Lähde: Aamulehti Robokunnanjohtaja Laukaa. Sormuksesta erottuu him meä teksti ”Eveliina 3.5.2035”. 8 | A P U Hälyttävä valoilmiö Iisalmi. Yhteydenottopyynnön jättäneihin yrityksiin ollaan yhteydessä myöhemmin henkilö kohtaisesti – kunnan koko työvoimaa ei siis ole vielä korvattu roboteilla. –Ymmärrän sen, että on luonnonlaki, jos omaa poikastaan puolustaa, mutta ei se silti ole niin mukavaa, jos joku nokkaisee takaapäin, tiivistää Päivi Onnela paikallisten tuntoja. . Kajaanin kaupunginkirjas tolla järjestetyissä pelijameissa suun niteltiin ja kehitettiin videopeli nopealla aikataululla. Robotisoitu kunnanjohtaja ottaa yhteyttä Laukaan yrittäjiin alkukesästä. Tarpeettomaksi osoittautuneen hälytyksen tehnyttä voi lohduttaa se, että parempi palokunta ilman paloa kuin palo ilman palokuntaa. Lähde: Yle 1 2 5 3 4 K U V A T: 2, 3 JA 5) A D O B E S T O C K. Lähde: Helsingin Sanomat Piirustuksesta peli Kajaani. Cityvarikset elävät roskaruoalla, joten piirakka kourassa Meripuistotiellä tallusteleva kaivaa käytännössä verta nenästään. Jos haluaa säästää leffa lipun hinnan, Alfred Hitchcockin Linnut elokuvan voi käydä kokemassa Lauttasaaressa. Tylsän vastauksen mukaan Eveliinaa odottaa luokkakokous. Vähemmän tylsän mukaan sormus siirtää hänen Takanarnian haltiavaltakuntaan, jossa hänen pitää pelastaa prinssi katalan Beigen Ruhtinaan kynsistä. Lähde: Yle Varisvainolaisia Helsinki. Valmistuneessa pelissä voi pelata myrskypalloa tai ohjata jääkiekkoilijaa puolustuksen läpi. Parempi lapsen piirustus pelissä kuin kymmenen jääkaapin ovessa, sanoo nykyvanhempi mielissään. Ei savua ilman tulta, mutta valoa ilman tulta kyllä. Lähde: Savon Sanomat Kot imaan kat saus Muodonmuutoksia Piirustuksista tuli pelejä Kajaanissa. Mitä Eveliinalle oikein tapahtuu tuona päivänä vajaan 12 vuoden kuluttua. . Mystinen, mahdollisesti maaginen sormus löytyi Pirkkahallin läheltä. Kunnanjohtaja Linda Leinoselta äänensä lainannut robottisoittaja pyrkii tuomaan kunnan yrityspalvelut tutuiksi yrittäjille. Helsingissä variksista kuoriutui vainolaisia. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Mystinen sormus Tampere. Se todistettiin Iisalmessa, kun paloautoja Iisal mesta, Kuopiosta, Lapinlahdelta ja Vieremästä lähti sammuttamaan aamuauringon valoa sen heijastuessa ikkunasta järven toisella puolen.
– Kannabisteollisuus on maailmanlaajuisesti merkittävää, ja sillä on iso intressi vähätellä aineen haittoja. Useimmiten kyse on ollut pelkästään kokeilemisesta: tutkimuksen mukaan kannabista oli käyttänyt edeltävän vuoden aikana vain seitsemän prosenttia suomalaisista. Oireet voivat olla ensimerkki mielen sairaudesta. Ihmisaivojen kehittyminen jatkuu ainakin 25-vuotiaaksi saakka. N oin joka neljäs suomalainen on kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana, 25–34-vuotiaista miehistä nykyään jo lähes puolet. – Kannabis ei ole tällä hetkellä varsinainen kansanterveysriski, mutta yksittäisille ihmisille tulee siitä haittoja, ja ne voivat olla todella suuriakin, sanoo päihdelääkäri, THL:n ja A-klinikan ylilääkäri Margareeta Häkkinen ja jatkaa, että haittoja usein väheksytään tai niistä suorastaan vaietaan. Jos kannabis aiheuttaa harhoja ja muuta psykoottista oireilua, kannattaa mennä lääkäriin. Kyse on hänen mukaansa lobbaamisesta. – Kun aivoihin syötetään voimakkaita kemikaaleja, ne eivät kehity ihan normaalisti. A P U | 9 ”Kannabiksen haittoja väheksytään” Lääkärin mukaan kyse on tuottajien harjoittamasta lobbauksesta. Mitä nuorempana kannabista käyttää, sitä pahempi. Tilastotieto on vuodelta 2018, jolloin kannabiksen käyttöä viimeksi Suomessa selvitettiin. Kannabis myös vaurioittaa aivoja, Häkkinen sanoo. Ihminen on apaattinen ja kyvytön keskittymään ja oppimaan uusia asioita. Apua kannabiksen käytön lopettamiseen saa terveyskeskuksesta, opiskelijaterveydenhuollosta ja erilaisista päihdepalveluista. Tutkimusten mukaan teho ei ole niin hyvä kuin uskotaan. Lisäksi monesta paljon kannabista käyttävästä tulee saamaton. Nuoren keskushermosto – aivot ja selkäydin – on vielä keskeneräinen ja siksi erityisen altis haitoille. MILK A SAUVAL A – Kannabisteollisuus on maailmanlaajuisesti merkittävää, ja sillä on iso intressi vähätellä aineen haittoja, sanoo päihdelääkäri. Esimerkiksi erektio-ongelmat ja psykoosi ovat kannabiksen vaikutuksia, joista moni ei tiedä. Kannabista käytetään myös lääkkeenä lievittämään kipua. Ei ole motivaatiota eikä mielenkiintoa oikein mihinkään. G E T T Y IM A G E S Monesta paljon kannabista käyttävästä tulee saamaton.
Panttien säätämiseen ole ollut tarvetta. Suomessa juomaastiat kiertävät todella hyvin nykyisilläkin panteilla. IS M O P EK K A R IN EN / A LL O V ER P R E S S PIENEN L A SIPULLON PANT TI. P ullojen ja tölkkien pantti maksut ovat pysyneet samoina vuoden 2002 alusta. Silloin pienen lasi pullon pantti nousi 50 penniin, nyky rahassa oli 20 senttiin, ja pysyikin siinä euroon siirtymiseen saakka eli noin 18 vuotta. – Päinvastoin. Viimeinen markkaajan korotus tuli vuoden 1984 joulukuun alussa. Vuosikymmenessä pikkupullon panttia korotettiin peräti neljä kertaa. Nyky rahassa se on 24 senttiä, siis selvästi enemmän kuin nykyään. Alko perusteli vielä vuonna 1990 pantin suuruutta uuden pullon valmista misen kustannuksilla. Vuodesta 2002 vuoteen 2022 euron ostovoima on siis pudonnut melkein 40 prosenttia. Vuoden 2022 ison pullon pantti, siis 40 senttiä nykyistä rahaa, olisi vuoden 2002 rahassa vain 29 senttiä. Moni suomalainen palauttaisi vaikka pantitta. Pienestä olutpullosta maksettiin 50 vuotta sitten 15 pennin pantti. 10 | A P U Ajast in Palautuspullon arvo on romahtanut Miksi pulloja tölkkipanttien arvoa ei ole nostettu yli 20 vuoteen. Jos juoma myydään astiassa, jota ei voi palauttaa, pakkausve roa peritään 51 senttiä litralta. Palautus järjestelmässä veroa ei tarvitse maksaa. Ennen palautuspullot täytettiin uudes taan. Pantti on tärkeä syy palauttaa tölkki tai pullo, mutta yli kaksi kolmannesta kulut tajista arvioi palauttavansa juomapakka ukset vaikka pantitta. Lähikau pan automaattiin voi työnnellä melkein kaikki pullot ja tölkit. Sen toimitusjoh taja Pasi Nurminen kertoo, että kierrä tysaste ei ole laskenut. Viime vuosina tölkeistä ja lasipulloista on palautettu 97–99 prosenttia ja muovi pulloista noin 90 prosenttia. Valtaosa pulloista ja tölkeistä kiertää Alkon, kauppojen ja panimoiden omista man Palpa oy:n kautta. Kierrätys on nykyään helppoa. Palautussysteemin avulla valmistaja voi välttää veroja. Lasipullosta saa 10, tölkistä 15, puolen lit ran muovipullosta 20 ja puolentoista litran muovipullosta 40 senttiä. Se kytky on katkennut: tölkit ja muovi ja lasipullot rutataan ja murskataan nykyään uusien tuotteiden raakaaineiksi. Pantti oli suurin piirtein sama kuin uuden pullon hinta. Ja töl kistä pitäisi saada 21 senttiä. Pantin korotus taas näkyisi tietenkin juoman hinnassa. Saman verran on sula nut pullopan teista, kun kor jauksia pant tiin ei ole tehty. Einkustannukset ovat nousseet, miksei panttien arvoa ole nostettu. 1970: 24 senttiä 1974: 22 senttiä 1978: 20 senttiä 1980: 22 senttiä 1984: 20 senttiä 2002: 14 senttiä . Panttien lisäksi vaikut taa myös se, että suomalaiset tottuvat jo lapsena palauttamaan tyhjät pullot. Poikkeus ovat Lidlin muovipullot, ne pitää palauttaa saman ketjun automaattiin. Miten paljon panttien todellinen arvo on pudonnut niiden parinkymmenen vuoden aikana, kun europantit ovat olleet voimassa. – Se voisi houkutella jäämään pois järjestelmästä ja maksaa vero, hyllyhinta jäisi silloin pienemmäksi. SAMMELI HEIKKINEN Vaikka palautuspullon hinta ei ole ajan tasalla, kierrätysaste ei ole laskenut. Jos ison limsapullon pantin arvo haluttaisiin nostaa samaksi kuin vuonna 2002, sen pitäi si olla noin 55 senttiä
UUSI DIGIMEDIA NAISENMIELISILLE. EEVA.FI.. Liian hillitty Liian tyrkky Liian äänekäs Liian vähän Liian herkkä Liian paljon Liian hiljainen Liian kylmä Liian nöyrä Liian itsevarma Jos et mahdu kuvaan, luo uusi
Kupari on kullan ohella ainoa metalli, joka ei ole luonnostaan hopean tai harmaan värinen. Ajan mittaan kuparin punertava väri muuttuu vihreäksi. Se on raudan ja alumiinin jälkeen teollisuudessa kolmanneksi käytetyin metalli. Vihreä siirtymä lisää kysyntää, sillä kuparia tarvitaan niin tuulivoimaloissa, aurinkokennoissa kuin sähköautoissakin. Suomen kielessä kuparista käytettiin ennen sanaa vaski, josta nykykielessä muistuttavat kuparinkiiltoinen vaskikäärme eli vaskitsa sekä vaskipuhallin. MARJUKK A PUOL AKK A Kupari on antibakteerinen aine, siksi sitä käytetään ovenkahvoissa. Kuparia voidaan kierrättää lähes rajattomasti. Kuparipäällysteisen Vapauden patsaan värin vaihtumiseen alkuperäisestä oranssinpunaisesta vihreäksi kului 34 vuotta. Siitä on tehty esineitä jo ainakin 8 000 vuoden ajan. Ilman kanssa kosketuksiin joutuessaan kuparin pinnalle muodostuu ohut oksidikerros, joka suojaa pintaa syöpymiseltä. Kupari on antibakteerinen aine, minkä vuoksi sitä käytetään esimerkiksi ovenkahvoissa ja käsijohteissa estämään mikrobien leviämistä. Latinankielinen sana cuprum on lyhennelmä ilmauksesta aes Cyprium, kyproslainen metalli, sillä antiikin kansat saivat kuparia pääasiallisesti Kyprokselta. Nykyteollisuudelle kupari on tuiki tarpeellinen. K upari on yksi vanhimmista ihmisen muokkaamista metalleista. Maailman kuparista lähes kolmanneksen tuottaa Chile. Kautta historian kuparista on tehty esimerkiksi kolikoita ja koruja. Ihmisen elimistölle kupari on välttämätön hivenaine, joka osallistuu muun muassa hemoglobiinin ja punasolujen muodostamiseen, sydämen toimintaan ja kehon lämmönsäätelyyn. kuolleen naisen haudasta. Ihminen saa kuparia esimerkiksi viljasta, perunasta, hedelmistä ja maksasta. Muita suuria tuottajamaita ovat Peru, Kongon demokraattinen tasavalta ja Kiina. A D O B E S T O C K. 12 | A P U T iede Antibakteerinen kierrätysmetalli Puolet Euroopassa käytetystä kuparista on kierrätettyä. Noin puolet Euroopassa käytettävästä kuparista onkin kierrätettyä. Oksidikerros suojaa kuparin pintaa syöpymästä. Noin 75 prosenttia kuparista päätyy sähköjohtoihin ja elektroniikkalaitteisiin. Vanhin Lähiidästä löydetty metalliesine on pieni kuparinen naskali, joka löydettiin noin vuonna 5 100 eaa
Elämänliekkiä ei myöskään saa syttymään yksinomaan lääkitys tai terapiakäynti, jossa puidaan omaa menneisyyttä. Unelmien toteuttamiseksi pitäisi kyetä astumaan ulos kaupallisesti suunnitellusta virtuaalimaailmasta, joka tuntuu tarjoavan nuo asiat pelkällä klikkauksella. A P U | 13 . Kaikki on jo nähty, mikään ei voi enää hätkäyttää, turha lähteä katsomaan edes Eiffel-tornia ja jos sen tekeekin, pääasia on kuvata tornin edessä hassutteleva selfie ja jakaa se someen. K U V A JO H A N N A M Y LL Y M Ä K I. Kolumni S elitin vähän aikaa sitten eräälle tutulleni, kuinka tärkeää oli säilyttää elämänliekki. Kaikki alkaa näyttää ja tuntua yhdeltä ja samalta. Jo vuosia sitten havaittiin, että sitä mukaa kun nuorten ja lasten ruutuaika lisääntyi, ulkoilu, lukeminen ja toisten lasten ja nuorten tapaaminen vähenivät. . Ja niitä luo ja tukee ympäristö. mutta mitä tekemistä tällä on elämänliekin kanssa. Passio nujertaa Elämänliekki palaa rätisten, kun sitä ruokkii oikealla hapella: todellisuudella ja sen riskeillä. Muistot ja elämykset muuttuvat yhä voimakkaammin välitteisiksi. Yleensä somesta. Elämänliekki palaa rätisten, kun sitä ruokkii oikealla hapella: todellisuudella ja sen riskeillä. Miten elämänliekin saisi paloon. Masentuneen, ahdistuneen ja uupuneen ihmisen sisällä ei kyde juuri mitään, saati, että siellä roihuisi kunnon nuotio. Ilmiön voi todentaa siten, että viikko ulkomailla tuntuu käsittämättömän pitkältä ajalta – on tapahtunut niin paljon uutta. Elämänliekin happi puhaltaa aina edestäpäin, näkymästä tulevaan, odotuksista, päämääristä ja unelmista. Molempia puhe nolotti. Vain epäonnistumiset ja aidot kohtaamiset opettavat, ei tarkoituksettomuudesta ja pelokkuudesta kumpuava ahdistus. Samankaltaisuus masentaa, sillä se kytkeytyy tarkoituksettomuuden tunteeseen. Päivät vilahtavat ohi aivan kuin niitä ei olisi elänytkään. Kyse ei kuitenkaan ole mistään korukehyksisestä aforismiromantiikasta, vaan aivan olennaisesta asiasta elämässä. Yhtä lailla kasvokkainen vuorovaikutus on vähenemässä, vaikka se on kommunikaation kulmakivi – vain kasvokkain ihminen oppii asioita, jotka ovat sanojen ulottumattomissa. Välitteisyys puolestaan on kuin filtteri tai ikkunalasi, jonka takaa todellisuus tuntuu vähemmän todelliselta. Ahtaiden rutiinien kuristama päivä ei suo edes ravitsevaa unta – nukahtaminen on vaikeaa, sillä aivot yrittävät viimeiseen asti löytää jotakin, johon tarttua. Olen miettinyt elämänliekkiä ennen muuta sitä taustaa vasten, että mielen ongelmat ovat räjähtäneet käsiin – mielenterveysperusteisen päivärahan saajien määrä kasvanut vuodesta 2016 asti yli 60 prosenttia. Kun helppous ja kontrolli vallitsevat, päivät muuttuvat enemmän tai vähemmän samankaltaisiksi. . Ilmeisesti puhuminenkin tuntuu jo liian pelottavalta. Vaikka ihmisillä näyttäisi olevan kasapäin unelmia ja niin sanottuja veivilista-asioita, jotka olisi tarkoitus toteuttaa ennen marroksi muuttumista, tosielämän taso jää usein uupumaan. ASTA LEPPÄ ON TOIMITTAJA JA ESSEISTI. Kun ihmiset on manipuloitu pelkäämään epäonnistumista ja keskittymään vain itsensä kiillottamiseen, elämä yksiulotteistuu. Jopa kaksi kolmasosaa nuorista pitää puhelimensa äänettömällä tai pelkällä värinällä
teksti A N NIK A V U O REN S O L A kuvat A L EK SI P O U TA N EN Peltsi ja Osmo Peltola LUONNOSTAAN LÄHEISIÄ. 14 | A P U Kan sijut t u Mikko ”Peltsi” Peltolan rakkaus luontoon on tuttu juttu. Koko perheen yhteisillä luontoretkillä ja maastopyörälenkeillä on koettu paljon. Tänään isä ja poika lähtevät roskienkeruuseen lähimetsään. Osmo Peltola, 11, on pienestä pitäen liikkunut isänsä jäljillä
. A P U | 15
16 | A P U ”Isi, katso miten iso roska”, Osmo näyttää.
Ne hienoimmat muistot perheen kanssa ovat usein syntyneet luonnossa. Talvisin hiihdetään, muutoin urheillaan muuta. Osmon luokilla on ollut yhdessä erityisoppilaita ja yleisopetuksen oppilaita. – Retkeilyssä parasta on eväät, hän lisää. – Vuokraamme mökin tai joskus olemme teltassakin. Teini-ikää lähestyvä tytär ei ole enää innostunut kaikesta, mutta uskon siihen, että varhaiset kokemukset kantavat hedelmää. – Metsään lähteminen on kivaa. Monia suosittuja luontoohjelmia ja -sarjoja tehnyt Peltsi kuvailee itseään rennoksi isäksi, jolle on tärkeää viettää aikaa lasten kanssa yhdessä, mieluiten luonnossa. Tänään ei Osmon kaipaamaa kettua näy, mutta roskia näkyy sitäkin enemmän. Onneksi 11-vuotiaalla Osmolla on tarkka ote ja maassa lojuvat roskat siirtyvät pihteihin puristettuina iskän kantamaan muovipussiin. Monesti oltiin teltalla, ja mentiin pyörällä ja kävellen, Peltsi kehuu. – Sitä on tehty ja siihen varovasti kehotettu, mutta ei sen enempää painostettu. Nyt lähimetsän siivoamiseen olisi erinomainen hetki, sillä Ylellä on käynnissä kaksi kuukautta kestävä Miljoona roskapussia -kampanja. Pari vuotta myöhemmin ohjelmaan avautui juontajan paikka, ja tie kameran eteen oli selvä. – Osmo on oppinut tekemään kaikkea siinä missä muutkin lapset, mutta omassa tahdissaan, isä sanoo. Jos taivaalta tulee rättejä, ei kokemuksesta välttämättä tule mieleenpainuvan mukava. Siihen meilläkin pyritään. Osmo alkaa loikkia taitavasti kiveltä toiselle. – Kun ei ole kiire ja mennään lasten ehdoilla, hyvin menee. Jokainen tölkki on keräämisen arvoinen, Peltsi kertoo. Peltsi kertoo, että Osmo teki hänen kanssaan viime kesänä jo 40 kilometrin maastopyörälenkkejä. Viimeksi keräsin roskia merestä, kun olin melomassa Töölönlahdella. Molemmat lapset ovat olleet Pakilan Vedossa harrastamassa. Siihen sai jo vähän lukeakin ja treenata, enkä ole vieläkään mikään pro-metsästäjä. – Minusta on mahtavaa, että arki on mukavaa. Lähimetsään tehty eväsretki on yhtä arvokas kuin Lapin-vaellus. – Meille oli tärkeää, että lapset pääsevät alusta alkaen kosketuksiin luonnon kanssa, se on meille molemmille Anun kanssa tärkeä arvo. Ystäväni sanoin: viiden minuutin kävely on parempi kuin ei kävelyä ollenkaan. Täällä on todella törkyisen näköistä, Peltsi harmittelee. O smo on lopettelemassa peruskoulun sopeutettua 4. – Esikoinen on siirtynyt sittemmin voimistelemaan ja jättänyt seuratoiminnan, mutta kyllä hän meidän kanssa vieläkin vapaalla hiihtää. V uonna 2007 pitkän uran radiossa tehnyt Peltsi löysi itsensä perhokalastusvehkeiden ja maastopyörän kanssa pohjoisesta Erätulilla -ohjelman kuvauksista. – Jos olen ollut iskän kanssa Lapissa, ollaan hiihdetty. Osmon Sisusompaharrasteryhmässä huomioidaan erityistukea tarvitsevat liikkujat. – Iskä, katso miten iso roska, Osmo näyttää. – Varsinkin korona-aikana, kun lapset olivat etäkoulussa, kävimme Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoissa ja Etelä-Suomen kansallispuistoissa myös. Peltsillä on vaimonsa Anun kanssa kaksi lasta. Sen tavoitteena on innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstä miljoona pussillista roskia, vähentää välinpitämättömyyttä ympäristön roskaamista kohtaan sekä havahduttaa ihmiset ymmärtämään ja näkemään roskien määrä. – Olen kyllä ehdottanut seuralle, että hallin harrastajat kävisivät siivoamassa tätä ympäristöä. – Lapin luonto kalavesineen oli hurmannut minut jo aiemmin, joten pesti Erätulissa tuntui luonnolliselta. Minut on kasvatettu siihen, että joka päivä pitäisi ulkoilla. Edes huono sää ei ärsytä, Osmo sanoo. Peltsi ja Osmo keräävät roskia kotinsa lähellä sijaitsevan Kaarelan jäähallin laitamilla.. Isosisko Maisa on Osmoa vuoden vanhempi. Retkeilytaitojakin on lapsille opeteltu tulenteosta lähtien, mutta tärkeintä on yhdessä oleminen. Peltsille liikkuminen ei ole keleistä kiinni, mutta lapset täytyy ottaa huomioon. Ja tietysti nuotiolla tehty hyvä ruoka tai tikkupulla. Silloin kuvioihin tuli myös metsästys, sillä ohjelmaa varten jouduin suorittamaan metsästyskortin. Osmo vahvistaa, että hän tykkää hiihtämisestä, ihan oikeasti tykkää. Peltolat käyvät usein lomilla Lapissa, kesälläkin. Emme ole sitä mitenkään väkipakolla tyrkyttäneet, kaipa se jotenkin niin menee, että jos vanhemmat ovat jostain kiinnostuneita, se tarttuu lapsiinkin vähän kuin itsestään. – Roskien kerääminen on tuttua hommaa, mutta voisi sitä enemmänkin tehdä. luokkaa. Osmo kertoo, että teltassa tulee unikin paremmin. Peltolan perheen molemmat lapset tykkäävät hiihtää ja maastopyöräillä. – Eihän niitä kivoja muistoja välttämättä synny marraskuun räntä sateissa, mutta silloinkin voi ulkoilla. . A P U | 17 I skä, missä se oli se ketunpesä. Osmo Peltola kysyy isältään Mikko ”Peltsi” Peltolalta. Pulloja ja tölkkejä tulee kyllä kerättyä luonnosta pois. . Iskän kanssa kaikki on kivaa, Osmo hihkuu. Osmollekin ovat tutuiksi muun muassa Saariselän kuin Kiilopään tunturiseudut. Siinä on motiivina rahan saaminen ja lasten opettaminen siihen, että rahan eteen pitää tehdä töitä
Luonnossa paljon liikkuvana Peltsi näkee ilmaston lämpenemisen ja ihmisten aiheuttamat tuhot läheltä. – Tai jos ajamme mökille Hämeenlinnaan, ihan koko matkaa ei olla nenä kiinni ruudussa. Vai katsooko kuski kännykkää, Osmo. Peltsin vanhemmat eivät kuitenkaan olleet niin kovia eräilijöitä kuin vaari ja Peltsi. – Äidin mukaan halusin herätä neljältä aamulla, sillä olin kuullut, että kala syö aamuyöllä. – Nämä ovat erikoisia aikoja, sillä me aikuiset olemme koukussa samoihin laitteisiin kuin lapset. – Tontti oli todella metsäinen ja siellä oli vaarin jäljiltä esimerkiksi riistaruokintapöytä. Tytärkään ei enää halua, että häntä haetaan treeneistä autolla. Omien lapsien kanssa on sovittu, että ihan koko elämää ei kannata viettää tietynlaisen viihteen äärellä. . Olen kasvanut hyvin luonnonmukaisessa miljöössä, vaikka Helsingissä ollaankin. Yhteistyötä näitä roskien parissa riittää. Pyrin tekemään ekoratkaisuja, jotka toimivat minulle, oli kyse lihan syönnin vähentämisestä tai viileämmässä nukkumisesta. Yhtä lailla olen itse koukussa kuin kaikki muutkin. Sekin on hyvä, että elinkeinoelämä on laittanut rahaa vihreään siirtymään, sillä kaikki liikkuu rahan avulla. Luonto sai kukoistaa. Tällä hetkellä Peltsi asuu perheineen vaarinsa rintamamiestontilla, johon he rakennuttivat kymmenen vuotta sitten oman talonsa vanhempiensa takapihalle. Osmon tarkat silmät ovat havainneet lisää roskia maassa. Biokaasu on myös todella paljon halvempaa kuin bensa. Sen määrä on muutenkin vähentynyt valtavasti, sillä suurin osa roskista on muovia. – Pitääkö sinulla olla puhelimessa Niko ja Santtu päällä koko ajan, Peltsi kysyy Osmolta hymyillen. – Sieltä saa sitten itse tehtyä multaa tasaisin väliajoin. Lisäksi Peltsi valitsee mieluiten pyörän alleen, myös marraskuun räntäsateessa. – Luonnon tuijottaminen ilman mitään tarkoitusta on hienoa ja rauhoittavaa. Helsingissäkin lähiluonnon asema on mennyt huonompaan suuntaan, näin Peltsi näkee ja viittaa vierellä oleviin Pirkkolassa urheiluhalliin ja Kaarelassa jäähalliin, jotka rakennettiin näihin lähimetsiin isosta vastustuksesta huolimatta. Siinä on markkinamies ollut nerokas, että se saa kansalaiset kuudeksi tunniksi päivässä käyttämään jotain omaa laitettaan. – Haaveilin autosta, joka kävisi lehmänlannalla ja se toteutui. Luonto tekee kaiken pyyteettömästi eikä ole ahne niin kuin ihminen. P eltsi viettää työnsä puolesta kuvausreissuilla noin seitsemän viikkoa vuodesta. Isän on aika hakea uusi muovipussi ja napata omatkin pihdit käteen. M ikko Peltolalla on ollut koko elämänsä ajan läheinen suhde luontoon. Siinä on jotain alkukantaista ja viehättävää. Kun annetaan pelkkiä rajoituksia, ”ei saa lentää, laskekaa asunnon lämpötilaa, kierrätä, älä matkusta, älä autoile, älä syö lihaa”, se saattaa alkaa ahdistaa. – Osaatko Osmo laittaa banaaninkuoret oikeaan laariin siellä tiskipöydän alla. Vaikka kuinka koittaisi elää ilman, sitä tulee hirveä määrä. – Katsoo, Osmo väittää silmät vilkkuen, halaa isäänsä ja kirmaa kauemmas. – Puutarhasta ei huolehdittu samalla tavalla kuin monesti nykyaikana, vaan luonto sai olla omana itsenään. Sitten kävimme ongella. Tässäkin oli aikaisemmin oikein nätti metsä, mutta halli piti rakentaa juuri tähän. Siihen myös lapset kasvatetaan. Tätä Peltsi manaa. Virtavesien suunta on mennyt parempaan suuntaan. Metsät, ladut ja kalastus tulivat tutuksi jo pienenä. 18 | A P U S ilti Peltoloiden perheessä painitaan saman ongelman kanssa kuin muutkin vanhemmat: arki on jatkuvaa taistelua älylaitteiden taikapiiriä vastaan. Viimeksi hän oli työn merkeissä huhtikuussa Huippuvuorilla. Talvisin kävimme hiihtämässä ja suurinta herkkuani olivat jäätyneet lakupötköt. Hän pitää siitä, että näin pääsee pois kaupungin älämölöstä. – Ilokseni Vantaanjoki on sentään saatu vapaaehtoisvoimin sellaiseen kuntoon, että siellä uhanalainen meritaimen elää. Jos kritisoinkin Helsinkiä lähimetsien rakentamisesta, annan kiitosta julkiselle liikenteelle ja pyöräilyn edistämisestä. Huippuvuorilla olimme kymmenen päivää ilman minkäänlaista kännykkäverkkoa ja hyvin pärjäsimme. Perheen auto toimii biokaasulla. Ihmettelen, miten paljon vielä näkyy portinpieliä, missä on pelkkä sekajäteastia. Samalla tavalla olivat asiat Peltolan lapsuudenperheen Vihdissä sijaitsevalla kesämökillä. – Rakennuttajia eivät valitettavasti kiinnosta luontoarvot ja laiskuus estää pohtimasta todellisia vaihtoehtoja halleille. Kierrätysasiat ovat Peltoloiden perheessä hyvällä tolalla. Isä on kuulemma naureskellut, että isoin innostus luontoon hyppäsi sukupolven yli. Pirkkolassa sentään jätettiin rakentamatta parkkipaikka, kun riittävästi metsän tuhoamista vastustettiin. – Hän tykkää käyttää julkisia ja kuunnella samalla äänikirjaa. Peltsi sanoo, ettei hänellä ole ei ole mitään urheiluhalleja vastaan, mutta ”metsiä täällä on aika vähän”. Mutta jotain täytyy tehdä. – Joo! Peltoloiden takapihalla on oma komposti, minne kipataan biojätteet. Kun olin pieni, minulla oli elektroniikkapeli, jonka faija otti pois, jos pelasin liikaa, mutta ei hän itse alkanut sitä pelata. – Joo, Niko ja Santtu, Osmo nauraa. ”Osmo on oppinut tekemään kaikkea, mitä muutkin lapset, mutta omassa tahdissaa n.”. – Töissä tulee joskus lentämistä, mutta tiukkojen rajoitusten sijaan uskon keskitien elämään
Syntyi: 2012 Helsingissä. . Harrastukset: liikunta, maastopyöräily, hiihto. . . Perhe: puoliso ja kaksi lasta. . Osmo Peltola . maaliskuuta 1974 Helsingissä. A P U | 19. . Perhe: isä, äiti ja isosisko. Syntyi: 16. Asuu: Helsingissä. kesäkuuta klo 20. . Ajankohtaista: Miljoona roskapussia -lähetys TV1 ja Yle Areena keskiviikko 14. Mikko ”Peltsi” Peltola .