. 2021 5,50 € Uutisankkuri Piia Pasanen miettii elämän rajallisuutta + 5 S I V U A R I S T I K O I TA JÄTEASEMAT TUKOSSA Suomalaiset innostuivat kierrätyksestä ”Kaipaan yhä äitiäni” Lääkärille pääsy vaikeutui Korona syö hoitoresursseja LEHTI-ILMOITUS JOHTI JÄLJILLE Juha löysi sisarensa 40 vuoden jälkeen KUNTAVAALIT Puolueet lupaavat kitkeä koulukiusaamista VIHDIN VANJÄRVI Upea lintuparatiisi Uudenmaan kätköissä. 5. . 19 12
BioBox-suodatin puhdistaa tehokkaasti veden, jonka jälkeen se voidaan johtaa turvallisesti luontoon. Hajuttomat, helppohoitoiset ekoratkaisut Suomalainen Raita Environment on kehittänyt ympäristötekniikkaa aina 1950-luvulta lähtien ja etenkin heidän harmaavesijärjestelmät, kompostorit sekä ympäristövessat ovat suosiossa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Kiinteistön kokonaisjätevesikuormasta suurin osa syntyy wc-jätteestä – ”ympäristövessa” onkin iso askel kohti kestävämpää loma-asumista. EV-ympäristövessa -sarjassa on vaihtoehtoja niin ulkokuin sisärakennuksiinkin. Yhteystiedot osoitteessa raita.com. Kompostoitavat tai biologiset vessat ovat juuri sitä, mitä niiltä ympäristöystävällisyytensä lisäksi vaaditaan: hygieenisiä, hajuttomia ja helppohoitoisia. Hän tiivistää: “Tuotteemme tuovat loma-asumiseen mukavuuksia ympäristöä kuormittamatta sekä helpottavat mökkielämää jäte – ja jätevesiasioissa monin tavoin.” Pohditko, minkälainen ympäristöystävällinen ratkaisu sinun mökillesi sopisi. Kolmas, niin parvekkeelle, rivitalon pihalle kuin mökillekin sopiva, suosittu tuote on kompostori. TULEVAISUUDEN LOMA ASUNNOT ON VARUSTETTU MUKAVUUKSIN YMPÄRISTÖÄ KUOMITTAMATTA M uutoksia täynnä olleen vuoden jälkeen etätöitä pakerretaan aikaisempaa enemmän rentouttavassa loma-asuntomiljöössä ja yhä useampien elämä jakautuu useampaan tukikohtaan. Harmaavesija sekajätepuhdistamoja sekä ympäristövessoja ja kompostoreja kehittävän ja valmistavan Raita Environmentin ympäristötekniikkaan erikoistuneet, pitkän linjan asiantuntijat pohtivat mielellään kanssasi sinulle sopivaa ratkaisua. Suomalaiset ovat entistä valveutuneempia ja haluavat loma-asunnoilleen ratkaisuja, jotka eivät kuormita luontoa. Ympäristön kannalta on parasta, jos ravinteet voidaan palauttaa lähimaastoon ja pitää siten ravinnekierto tasapainossa. Raita mainitsee, että etenkin loma-asunnoilla biojätteiden erittely ja kompostointi vie tehokkaasti hajun pois roskapusseista. Ympäristön kannalta on parasta, jos ravin” MAINOS. Vilkastunut loma-asuntojen ja mökkien käyttö on nostanut esille kiinnostuksen myös kestäviä teknisiä ratkaisuja kohtaan. Ympäristön kannalta on parasta, jos ravinteet voidaan palauttaa lähimaastoon ja pitää siten ravinnekierto tasapainossa.” Ympäristövessan ohelle kannattaa hankkia harmaanvedensuodatin. Käyttökuluja ei synny, sillä sähköttömässä BioBoxissa ei käytetä turvetta tai sammalta, ja huoltokin on vaivatonta: “Suodattimet puhdistetaan kerran vuodessa, suodatinelementit vaihdetaan 10-15 vuoden välein.” Kooltaan laitteet ovat pieniä ja käyttökohteisiinsa, kuten mökkeilyyn ja loma-asumiseen, suunniteltuja. Raita Environmentin toimitusjohtaja Ilkka Raidan mukaan on hyvä pohtia, miten wc-jäte käsitellään: “Lietteen tyhjentäminen luontoon ei ole sallittua ja jätteen liikuttaminen puhdistamolle tulee kalliiksi
Tarmo Poussu. 70 Ajanviete. 8 Siilistä on tullut Britanniassa uhanalainen. KUVA JOHANNA MYLLYMÄKI. Sampo Marjomaa.. 51 Tv-viikon ohjelmasuositukset. Maria Ylipää. 01 _Vinjet t i 4 Toimituspäälliköltä. 7 Tällaisia koronaviruksen variantteja on liikkeellä. 19 38 Luonto. 81 Lasten suusta. A P U | 3 . 5 Ajastin. 6 Aino on Suomen paras ruokakoira. Jos haluaa nähdä hanhia tai muita vesilintuja, Uudellamaalla sijaitseva Vanjärvi on oiva kohde. Yhä useampi suomalainen lajittelee ja kierrättää ahkerasti. Piia Pasanen kaipaa yhä kaksi ja puoli vuotta sitten kuollutta äitiään. 26 Kierrätys. 54 Televisio-ohjelmat. 52 Elokuvat. 46 Kolumni. Visit Porin toimitusjohtaja Anna Kyhä-Mantere keskittyy Yyterin markkinointiin, kun Pori Jazz peruttiin jälleen. 42 Valokeilassa. . 48 Apu-klinikka. S I S Ä LT Ö 38 VANJÄRVI ON POHJOISEEN MUUTTAVIEN TUNDRAHANHIEN LEVÄHDYSJA RUOKAILUPAIKKA. Kari Hietalahti, Roba. Unto Hämäläinen. 76 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. 50 Viikon resepti. 78 Nitrodisko ja sarjakuvat. Tapani Kiminkinen. 10 Korona vaikeutti lääkärille pääsyä. 44 Tähtihetket. Pirkko Lahti. Juha Vuorelan sisko löytyi 40 vuoden jälkeen. 11 Saaristomeri terveemmäksi lantakierrätyksellä 12 Turun eliitti tanssi ja tapaili 1800-luvulla. Lohi-pastasalaatti. KANNESSA PIIA PASANEN. 80 Lukijat. Ristikot ja krypto. 68 Radioviikko. Katja Ståhl. 16 Kansijuttu. 22 Ilmiö. 14 Kolumni. 74 Sudoku, Nitrokrypto ja Apuvisa. 75 Pakina. 82 Jatka lausetta. . Kuntavaaleihin valmistautuvat puolueet kitkisivät koulukiusaamisen. 77 Horoskooppi. 34 Sukututkimus
Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Mainitut väestöryhmät ovat suhteellisesti muita vahvemmin edustettuna päätöksenteossa. S. Käsi sydämellä, Suomen puolueet: kuinka hyvin arvioitte onnistuneenne siinä, että jokai nen tässä maassa voisi tuntea kuuluvansa porukkaan. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. K untavaaleissa suhteellisesti eniten valtaa käyttää akateemisesti koulutettu, suurituloisimpaan kym menykseen kuuluva syntyperäinen suomalainen, joka puhuu äidinkielenään suomea, saamea tai ruotsia. KÄVIMME KATSOMASSA, MITÄ SILLE TAPAHTUU. PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen TOIMITUS Jenni Arbelius Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen (matkailu) Riikka Jauhiainen Selina Keränen (some) Elisa Miinin Laura Myllymäki Milka Sauvala (terveys) Niklas Thesslund (feature) Milla Talja Valtteri Väkevä Jukka Väänänen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Cilla Lehtonen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 Alehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @alehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA Deviz 2021 MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.alehdet.fi Katja Bruun Marika Jauhiainen TILAUKSET lehtitilaukset. Tämäkin liittyy erilaiseen kuuluvuuden kokemukseen. K U V A H A N N E S P A A N A N EN 4 | A P U . Ylemmän korkeakoulutut kinnon suorittaneista äänesti 80,9 prosenttia, mutta peruskoulute tuista vain 45,6 prosenttia. alehdet.fi ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu. THL:n selvityksen mukaan Suomeen muuttaneen äänestysaktiivi suutta lisää kokemus yhteenkuuluvuudesta sekä suomalaisten että lähtömaan kansalaisten kanssa. Perhesyistä muuttaneet äänestivät 2017 vaaleissa ahkerammin kuin työn vuoksi muuttaneet. Aloittelijan tasolla suomea tai ruotsia osaavista äänesti vain 25 prosenttia mutta vähintään keskitasoisesti osaavista 39 prosenttia. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten kielten puhujista käytti äänioikeuttaan edellisissä kuntavaaleissa 57,6 pro senttia, mutta venäjänkielisistä vain 19,7 ja vironkielisistä 11,1 pro senttia. 26. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. MIIKK A JÄRVINEN, TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ . Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. . Pääk ir joit us Kenen ääni ratkaisee. alehdet.fi asiakaspalvelu @alehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakauslehtien Liiton jäsen 87. Vastaava asetelma löytyy tuloeroista. Kielitaidon karttuessa nousee myös äänestysaktiivisuus. Suomeen muuttaneista ahkerimpia äänestäjiä olivat somalin puhujat, 53 prosenttia ja saksankieliset, 50 prosenttia. 4 | A P U . Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Koulutuksellakin näyttää olevan väliä. VUONNA 2019 JOKAINEN SUOMALAINEN TUOTTI 565 KILOA YHDYSKUNTAJÄTETTÄ
Visit Porin toimitusjohtajana 2017 aloittanut Kyhä-Mantere työskenteli aiemmin Porin viestintäpäällikkönä. Täysimittaisen Pori Jazzin ja Suomi Areenan merkitys alueelle ja yrittäjille on huomattava. Alueella avataan kesän kynnyksellä muun muassa kesäkahvila ja trampoliinipuisto. Viime vuodesta oppineena olemme keskittyneet Porissa täysillä matkailukesään, erityisesti Yyterin markkinointiin. – Oma lempipaikkani Porissa on Uniluodon maisemareitti, joka kulkee idyllisellä puutaloalueella. Viime vuonna Yyteri houkutteli kävijälaskureiden mukaan noin 273 000 kävijää. Vaikka Pori Jazz on kesäfestivaali, sen suunnittelu ja toteutus on ympärivuotista. – Olen hyvin ylpeä porilaisuudestani. Yyteriä on kehitetty vuodesta 2017 lähtien ympärivuotiseen käyttöön. Työskennellyt aiemmin Porin viestintäpäällikkönä. A P U | 5 P ori Jazz, yksi suurimmista suomalaisista festivaaleista, on peruttu toista kesää peräjälkeen. Isäni mukaan olen seitsemännessä polvessa porilainen. SANNA LESKINEN Porista kuuluu jälleen Jazzit peruutettiin, mutta kaupunki uskoo Yyterin voimaan. Tänä vuonna Pori Jazzin taustayhdistys aikoo järjestää Kirjurinluodolla kolmipäiväisen, vuosittaista festivaalia pienimuotoisemman konserttisarjan. Visit Porin toimitusjohtaja vuodesta 2017 lähtien. Viihtyy kesällä Porin maauimalassa. Kaupunkitutkijoiden arvioiden mukaan festivaaliviikko toisi alueelle kerrannaisvaikutuksineen 27,3 miljoonaa euroa. – Olemme kuitenkin osanneet odottaa uutista festivaalin perumisesta. . Kyhä-Mantere viihtyy kahden lapsensa kanssa kesäisin Porin maauimalassa. A J A S T I N ANNA K Y HÄ-MANTERE K U V A A N S S I K O S K IN EN. On kiva tehdä töitä Porin eteen. Seitsemännen polven porilainen. – Peruuntuminen on kova paikka etenkin kaupungin keskustan yrittäjille, sanoo Anna Kyhä-Mantere, Visit Porin toimitusjohtaja
Se sujui helposti, sillä mies ei vastustellut noutamaan tullutta pintapelastajaa. . Ainon ainoa kollega Rico työskentelee Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Paikalle kiitänyt pelastuslaitos jäi kuitenkin vaille tehtävää, sillä kauris oli hankkiutunut ylös vedestä omin voimin – toivottavasti tapauksesta viisastuneena. Sissistä tuli samalla pysyvästi pihaporo omistajansa Arja Salon kotipiiriin, maastoon sen ei enää tarvitse mennä ruokaa etsimään. Ruoan salakuljettajan katala ura on päättynyt lukemattomia kertoja ruokakoira Ainon kuonoon. Sipponen suoritti tehtävän uutistietojen mukaan täydellisesti. Lähde: Keskisuomalainen Proteesiporo Inari. Kraananeuvoksen ensimmäinen virkatehtävä on tarkistaa suihku lähteen pohja sukeltamalla. . . Kauriit eivät kuulu metsäneläinten raskassarjalaisiin, mutta kevätjäät eivät enää kanna niitäkään. Lähde: MTV Uutiset Hauraan jään kauris Oulu. Sevettijärveläinen Sissi-poro iloitsee uudesta jalastaan. Eläimille suunnattujen tietoiskujen puutteen huomaa keväisin. Aino on Suomen paras ruokakoira, joskaan kilpailu alalla ei ole kovaa. Pelastuslaitos sai tapauksesta tehtävän hoitaakseen. kraananeuvos on kiekonheittäjä Salla Sipponen. Lähde: Yle Kaislikossa pihisee Helsinki. – Ei minun käsittääkseni ihan tarkkaa tietoa ollut, mistä hän kimpaantui niin paljon, kommentoi päivystävä palomestari Helsingin pelastuslaitokselta. Lähde: Yle 1 2 5 3 4 K U V A T: 2) H EI K K I S A U K K O M A A / LE H T IK U V A , 2 JA 3) A D O B E S T O C K. Vappua juhlittiin Keuruulla perinteisin menoin, eli nimeämällä uusi kraananeuvos. Alkoholilla arvellaan olleen osuutta asiaan. 6 | A P U . Se auttaa Sissiä vahvistumaan, kun jäkälän kuopiminen lumen alta sujuu paremmin. Niitä on yritetty tuoda Suomeen maista, joista se on kiellettyä tautivaaran vuoksi. Kimpaantunut mies kahlasi istumaan Töölönlahden rantakaislikkoon. . Tätä ei uskonut kauris, joka mulahti veteen kokeiltuaan jääpeitteen kestoa Rajahaudan uimarannalla. Mies kimpaantui Helsingissä. Keuruun 40. . KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Huippukuono Lappeenranta. Rovaniemeläinen erikoisjalkineiden valmistaja teki parivuotiaalle naarasporolle eli vuongelille oman sorkkaproteesin. Tullin palveluksessa oleva kultainennoutaja on käräyttänyt jo yli 2 000 kiloa elintarvikkeita. Kot imaan kat saus Kokemuksia Kauris koki jään heikkouden Oulussa. Lähde: Kaleva Tuore kraananeuvos Keuruu
A P U | 7 Virusmuunnosten tilanne hallinnassa Virologian asiantuntijan mukaan rajoitustoimet Suomessa ovat toimineet. Nämä muun nokset huolestuttavat hieman siinä mie lessä, että ne väistävät myös immuuni puolustusta, joka on syntynyt aiemmin sairastetusta taudista. Samaa tehdään jo nyt jatkuvasti influenssa A:n kohdalla. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet suuret kokoontumiset, joissa virus pääsi leviämään nopeasti. Intialaisesta variantista ei vielä tiedetä kovin paljon. K oronaviruksen erilai sista muunnoksista yleisin on brittiläinen virusmuunnos, josta on tullut jo valtavirus Suo messa. S T EL LA P IC T U R E S / D D P / A B A C A P R E S S / A O P Ihmiset noudattavat Suomessa rajoituksia edelleen.. Tämä johtuu rauhallisesta tauti tilanteesta, hyvistä rajoitustoimista sekä siitä, että ihmiset noudattavat rajoituksia edelleen, sanoo virologian asiantuntija, apulaisprofessori Tarja Sironen Helsin gin yliopistosta. Ajan kanssa rokotteita tullaan päivittämään niin, että ne vastaavat kulloinkin kiertäviä variant teja. Rokotetehossa voi olla pie niä eroja niiden suhteen. JENNI ARBELIUS Koronavirustapauksia on ollut paljon etenkin Intiassa. Oli suuria kokoontumisia, joissa virus pääsi leviä mään nopeasti, Sironen arvioi. – Eteläafrikkalainen ja brasilialainen muunnos ovat aika lähellä toisiaan. Samoin ihmisen oma immuniteetti, mikäli hän on jo sairastanut alkuperäisen koronan ja kehittänyt sille vastaaineita omasta takaa. Virukset ovat luonteeltaan kehittyviä ja muuntuvia. Tämä ei kuitenkaan ole mikään yllätys, eikä virusmuunnosten uhkakuva Suomessa tai maailmalla ole apulaisprofessorin mielestä ylitsepääse mättömän suuri. . Brittiläinen muunnos on yleistynyt monissa maissa. – Tiedämme, että Intian tilanteeseen vaikuttaa maan ihmistiheys. – Tilanne kuvastaa sitä, että korona tilanne on Suomessa hyvin hallinnassa. Muita muun noksia ovat eteläafrik kalainen, intialainen ja brasilialainen. Toisaalta myös rokotteet purevat siihen muunnoksista parhaiten. – Tulemme näkemään tulevina vuosina uusia variantteja viruksesta. Korona aiheuttaa tällä hetkellä tuhoa Intiassa nopeasti, mutta syy ei välttä mättä ole virusmuunnoksessa, vaan muissa tekijöissä. Mikään muunnoksista ei näyttäisi tällä hetkellä lähtevän voimakkaasti leviä mään
Yksilö uupuu ja turhautuu pieniä valintoja miettiessään. 2.5.2021 16.17 Popular Mechanics (USA) Sivu 1 / 1 https://www.pressreader.com/usa/popular-mechanics-usa/20210501 Tuulta päin Etelä-Afrikan lehdistöä on uhattu aina. Keskiverto ranskalaisesta puhuminen hämärtää myös sen, että rik kaat ja köyhät tuottavat hyvin eri kokoisia määriä päästöjä. Salaliittoihin usko mista Yhdysvalloissa edistää myös epäluottamus hallintoa kohtaan. Lisäksi mahdollisuudet tehdä ekologisia valintoja vaihtele vat hurjasti, kaikkialla vaihto ehtoja ei vain ole. Sijoitus on kohentunut viimeisten kym menen vuoden aikana. Siilistä on vain muutamassa vuosikymme nessä tullut uhanalainen eläin Britanniassa, kertoo BBC Wildlife Magazine (8.4.). Siilit vaarassa Britannia. Mitä suurempi luku on, sitä epätodennäköisempi on sala liitto. Siilin pelastami seksi perustettiin kymmenen vuotta sitten Hedgehog Street niminen hanke. 8 | A P U . Apartheidin vuosina lehdis tössä oli sekä rotuerottelua vastustavia ja puoltavia taho ja. Taisteleva media Etelä-Afrikka. Ilmastonmuutos vaatii yhteisiä päätöksiä. Vuo den 2000 jälkeen kaupunki siilien määrä on pudonnut 30 prosenttia ja maalaissiilien 50. Lentämisen ja lihan syön nin lopettamalla keskiverto ranskalainen voisi vähentää päästöjään neljänneksen. Rakenteet uusiksi Ranska. Aidat ja vilkkaat tiet kuitenkin rajaavat alueet pienemmiksi. Sen idea on, että siilit saavat enemmän elintilaa, jos ihmiset yhdistä vät puutarhojaan toisiinsa tekemällä aitoihin siilin mentäviä aukkoja. Oikeista salaliitoista on yleensä tiennyt vain kouralli nen ihmisiä. Syy siilin ahdinkoon on elin ympäristöjen pirstoutuminen. Toisaalta EteläAfrikan lehdistön historia on ollut myrskyisää jo 200 vuotta. 2.5.2021 14.31 Financial Mail Sivu 1 / 1 https://www.pressreader.com/south-africa/financial-mail/20210429 2.5.2021 16.40 BBC Wildlife Magazine Sivu 1 / 2 https://www.pressreader.com/uk/bbc-wildlife-magazine/20210408 2.5.2021 15.18 L'Obs Sivu 1 / 1 https://www.pressreader.com/france/l-obs/20210429/page/21. Ihmiset odottavat myös syiden ja seurausten olevan saman suhtaisia. Terve siilipopulaatio tarvitsee neliökilometrin verran tilaa ja 30 yksilöä. Median vapaus on EteläAfrikassa mantereen parhaita, kehuu Financial Mail (29.4.). Salaliittoteorioi hin uskominen on ihmiselle luontevaa, sillä epäluuloisuus on auttanut esivanhempi am me selviytymään, muistut taa Popular Mechanics (1.5.). Suuri mediavoitto saavu tettiin kun valeuutisilla rotu sortoa puolustava The Citizen lehti paljastettiin hallituksen korruptiolla silatuksi operaa tioksi. Salaliittoteorian houkutusta voi torjua pohti malla, montako ihmistä olisi tarvittu pitämään teko salassa. Maa sijoittuu lehdistönvapausin deksissä sijalle 32. Ilmas tonmuutosta pitäisikin hoitaa yhdessä sovituilla rajoituk silla. Ilmastotoimissa pai nopiste pitäisi vaihtaa yksilön valinnoista yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseen, todetaan L’Obsissa (29.4.). Ete läAfrikan media on joutunut viime vuosinakin kamppaile maan vapaudestaan sekä hal litusta että rahoittajia vas taan. Muuten Pariisin ilmastosopi muksen tavoitteita ei saavu teta. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Maailman lehdet Epäile salaliittoa Yhdysvallat. Mutta se ei riitä
ei kyLä! vastuunkanto Kai Mykkänen Petteri Orpo TA R M O KO I V I S T O Hy viä koronauut isia Korona helpottaa kesää kohti Tulevan kesän koronaennuste näyttää hyvältä. Syksyn tullen tilanne paheni jälleen ja toisen aallon huippu koettiin viikolla 49. FI W W W .W O R LD O M E T ER S .IN FO /C O R O N A V IR U S JP KOSKINEN . Kevään 2020 aalto huipentui viikolla 14, jolloin viikossa löytyi noin 1 050 sairastapausta. A P U | 9 kannetaanko. LÄ H D E: W W W .T H L. Sen jälkeen tautitapaukset ovat hiljalleen laskeneet joka viikko ja nyt ollaan tasolla, jossa oltiin viimeksi noin puoli vuotta sitten. Tällöin sairastuneita tilastoitiin jo 3 200 viikossa. K oronapandemia on jatkunut maailmalla nyt noin puolentoista vuoden ajan. Tuossa vaiheessa rokotuksia ei ollut saatavilla, joten epidemian hiljentyminen perustui pääosin kausivaihteluun ja rajoitusten kerrannaisvaikutuksiin. Näistä aalloista kukin on ollut aina edellistä suurempi. Suomessa epidemia käynnistyi helmikuussa 2020 ja sen jälkeen olemme kokeneet kolme suurempaa tautiaaltoa. Keväällä 2021 koetun kolmannen aallon huippu osui viikkoon 10, jolloin sairastuneita löytyi noin 4 800. Tautitapaukset Suomessa vk o 10 vk o 12 vk o 14 vk o 16 vk o 18 vk o 20 vk o 22 vk o 24 vk o 26 vk o 28 vk o 30 vk o 32 vk o 34 vk o 36 vk o 38 vk o 40 vk o 42 vk o 44 vk o 46 vk o 48 vk o 50 vk o 52 vk o 2 vk o 4 vk o 6 vk o 8 vk o 10 vk o 12 vk o 14 vk o 16 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000. Tämän jälkeen tautitapaukset alkoivat kääntyä kesää kohti laskuun. Kun otetaan huomioon, että vuoden takaisesta tilanne on parantunut siten, että meillä on saatavilla myös rokote, näyttää kesän 2021 ennuste näiltä osin hyvältä. Kesällä tautitapauksia ilmaantui suhteellisen vähän, pitkälti alle sata viikossa. Ilman yllättäviä käänteitä kesä 2021 on todennäköisesti koronan osalta vuoden 2020 kesää parempi. Palstalla kerrotaan, miten pääsemme eroon pandemiasta
Niitä meni parikin illassa, samalla kun keskustelin ystävien kanssa somessa.” Moni kertoi, miten elämässä on vähemmän ihmisiä. On ollut aikaa juoda aamukahvi rauhassa, puhua puhelimessa pitkään ystävien ja sukulaisten kanssa ja olla oman itsensä kanssa. Mielenterveys oli kohentunut vain viidellä prosentilla, mutta 54 prosenttia ei kokenut siinä muutoksia. Olen koko ajan surullinen ja apea. . Se oli aiheuttanut väsymystä, tai pahentanut sitä erittäin tai melko paljon 38 prosentilla, niskaja hartiaongelmia 36 prosentilla ja yksinäisyyttä 34 prosentilla. Vain viisi prosenttia arvioi päässeensä vastaanotolle nopeammin ja 56 prosenttia samassa tahdissa kuin ennen. ”Arjen kiire on vähentynyt, oravanpyörä hiljentynyt. Pitkäaikainen sairauteni oireilee.” ”En ole saanut aikaa lääkärille ollenkaan tai kohtuullisessa ajassa. Nivelkivut ja muut kivut ovat lisääntyneet merkittävästi.” ”Liikkuminen huonoa ja reumaoireet pahentuneet. En tahdo saada edes pieniä asioita tehdyksi suurista puhumattakaan.” Osalla koronavuosi oli myös kohentanut hyvinvointia. Ahdistuksen lisääntymisestä kertoi lähes joka kolmas, ja selkätai nivelvaivoista useampi kuin joka viides. En ole nähnyt kuin yhtä ihmistä koko koronaaikana. ”Yksinäisyys on raastavaa.” ”Jäin leskeksi elokuussa 2020. Apuja Apu Terveys lehdet selvittivät, miten koronaaika on vaikuttanut suomalaisten terveyteen. TÄ STÄ ON K YSE A D O B E S T O C K. Ajast in ”En ole saanut aikaa lääkärille” Joka viidennen on ollut vaikeampi saada hoitoa korona-aikana, kysely paljasti. Joka viides vastaaja kertoi, että oli päässyt aiempaa hitaammin lääkärin tai hoitajan vastaanotolle. Lähes viidennes ei osannut sanoa. Lisäksi joka viides oli itse joutunut perumaan hoitoon menemisen koronatilanteen vuoksi. Syke on laskenut.” ”Olen entistäkin enemmän panostanut terveelliseen elämään: liikunta, terveellinen ruoka ja säännöllinen uni.” ”Olen lisännyt liikuntaa, lähinnä sauvakävelyä. Painoa tullut lisää. Muina keinoina vastaajat mainitsivat naapurien auttamisen, käsityöt, Netflixin katselun, lemmikit, lukemisen ja mustan huumorin. Etenkin ulkoilu, perhe, liikunta ja ystävät auttoivat voimaan paremmin. Fyysisen terveyden paranemisesta raportoi 14 prosenttia vastaajista. 10 | A P U . Hammaslääkärissä pitäisi käydä, mutta sinne ei pääse.” Näin kuvasivat Apu-perheen terveyskyselyyn vastanneet sitä, miten jo yli vuosi korona-aikaa on vaikuttanut heidän mahdollisuuksiinsa saada hoitoa. ”On tullut painon nousua vähäisen liikkumisen vuoksi ja myöskin samasta syystä johtuvia lihasvaivoja jaloissa.” ”Kun salille ei enää päässytkään, kaverikseni hiipi salakavalasti viinipullo. Kyselyyn vastasi yli 600 ihmistä Apu.fisivustolla maalis-huhtikuussa 2021. Kyselyyn vastasi yli 600 ihmistä Apu.fisivustolla maalishuhtikuussa 2021. Korona-aika oli heikentänyt useamman kuin joka kolmannen fyysistä terveyttä ja hieman alle joka kolmannen mielenterveyttä. Tämä on selvästi vaikuttanut myönteisesti tukija liikuntaelinvaivoihini.” MILK A SAUVAL A Monen vastaajan terveysvaivat ovat pahentuneet koronakriisissä, kun hoitoon ei ole päässyt. En voi käydä fysioterapiassa koronapandemian takia. E n halua käydä terveyskeskuksessa, vaikka pitäisi
Jopa kymmentuhatpäiset Pohjanmeren rannoilta arktisille alueille ja takaisin muuttavat hanhiparvet ovat tehneet pahaa jälkeä viljelyksillä keväisin ja syksyisin. Huono uutinen on se, ettei edes ravinnepitoisuuden kasvua ole saatu laskuun. Ravinteita on kertynyt vuosikymmenien rankan lannoituksen vuoksi peltomaahan. Juuri nyt Pohjois-Karjalassa alkaa kokeilu, jolla näitä vahinkoja yritetään vähentää. A N N A H U O V IN EN . Pahimmista vahingoista kärsineille alueilla on perustettu hanhipeltoja, joilla muuttavat hanhet voivat laiduntaa rauhassa. John Nurmisen säätiö käynnisti vuosi sitten hankkeen, jossa ongelmaa yritetään ratkoa kahdella tilalla. Heikkilän tilan isäntä Timo Heikkilä arvioi, että vastaavan lantafosforin siirron järjestäminen koko Suomen eläintiloille maksaisi pari–kolme miljoonaa euroa. M IK A H A A R A N EN. Tavoitteena on tutkia, voidaanko Suomen kautta muuttavia hanhia ohjata niille varatuille pelloille ja vähentää niiden aiheuttamia vahinkoja. Ampumisen tulokset jäivät Luken tutkimusprofessorin Jukka Forsmanin mukaan epäselväksi, sillä syysmuutolla hanhia tulikin kevään vahinkoalueille melko vähän. Tänä vuonna kokeilua on laajennettu, ja se jatkuu ensi vuodelle. K olme neljäsosaa Suomesta Itämereen valuvasta ihmisperäisestä fosforikuormituksesta tulee maataloudesta. Kokeilussa on myös muita peltoalueita, joilta hanhia karkotetaan lähes yötä päivää. SAMMELI HEIKKINEN Satovahinkojen torjunta hanhipelloilla alkaa Arktisilla alueilla pesii arviolta 1,3 miljoonaa valkoposkihanhea. Viime vuonna valkoposkihanhet aiheuttivat reilun kolmen miljoonan euron vahingot. Luvat oli varattu 10 700 valkoposkihanhen ampumiseen, mutta hanhia tapettiin vain hieman yli 500. A P U | 11 M uuttavien valkoposkihanhien aiheuttamat satovahingot ovat pahentuneet Suomessa viime vuosina. Matalaan Saaristomereen tulevasta fosforista maataloudesta on peräisin melkein yhdeksän kymmenesosaa. Valkoposkihanhi on rauhoitettu lintulaji, joten sen tappamiseen tarvitaan erityislupa. – Maatalouden ravinnekuorma Saaristomereen ei ole vähentynyt seurantajaksolla 1995–2019 lainkaan. Peltokokeiluun liittyen noin 70 valkoposkihanhea merkitään gps-lähettimillä ja vielä suurempi joukko kaularenkailla. Näyttää siltä, että rehevöitymisen suhteen merialueen hyvää tilaa ei tulla saavuttamaan tämänhetkiseen tavoitevuoteen 2027 mennessä. Näiden avulla selvitetään muun muassa sitä, miten hanhet reagoivat erilaisiin karkotuskeinoihin, ja kuinka paljon ne käyttävät hanhipeltoja. SAMMELI HEIKKINEN Saaristomeri terveemmäksi lantakierrätyksellä Lehmänlannasta saa oikein käsiteltynä näppärää lannoitetta. Luken väki sekä ympäristöministeriön palkkaamat hanhipaimenet karkottavat lintuja niiltä pelloilta, joille hanhia ei kaivata. Forsman kertoi, että paikallisten viljelijöiden kanssa on nyt sovittu neljästä hanhipellosta. Hanhia ammuttiin viime syksynä vahinkojen ehkäisemiseksi. Peltojen pinta-ala on yhteensä 330 hehtaaria. Säätiö muistuttaa, ettei maatalouden päästöistä pidä syyllistää yksittäistä tuottajaa, sillä kyseessä on laaja rakenteellinen ongelma. Heikkilän tilalla Ruskossa käytetään karjan lannan erotteluun uudenlaista sakkausmenetelmää, jolla lanta ja sen sisältämä fosfori saadaan niin kiinteäksi, että sitä kannattaa kuljettaa kauemmas kuin vähemmän käsiteltyjä jätöksiä. – Viljelijöille ja eläintiloille maksetaan erilaisina ympäristökorvauksina yli 200 miljoonaa euroa vuosittain, joten siinä mittakaavassa kyse on vain pienestä korvausten allokoinnista oikeaan suuntaan. Kokeilussa lanta on kuljetettu noin 80 kilometrin päähän Humppilaan, jossa se on levitetty lannoitusta kaipaaville pelloille. John Nurmisen säätiön hankkeessa tätä ongelmaa pyritään ratkomaan nykyistä tehokkaammalla tuotantoeläinten lannan käsittelyllä ja sen kuljettamisella seudulle, jossa lannoitetta tarvitaan. Maaperän fosforivarastojen kerryttämisen asemasta niitä pitäisi saada alennettua, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila. Karkottamiseen käytetään perinteistä lentoon ajamista, vihreitä lasersäteitä heijastavia laitteita ja laukausten ääniä
E S TÅ H LB ER G / M U S EO V IR A S T O / H IS T O R IA N K U V A K O K O EL M A. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla seurapiirien elämään ja tapoihin. Kosmopoliittinen eliitti tanssi samoja tansseja ja joi samoja viinejä kuin kollegansa Euroopassa, Artukka summaa. Kuva 1890-luvulta. – Säätyläisten seuraelämä koostui julkisista tanssiaisista, vierailuista, illallista, teatteriesityksistä, konserteista ja epämuodollisista tapaamisista. Aika oli seurapiirien kehitykselle otollinen, sillä Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, jonne maan eliitti kokoontui. Artukan väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa toukokuun 8. Seurapiiri oli myös poliittinen näyttämö, joka toi yhteen suomalaiset ja Suomessa valtaa pitäneet venäläiset. K . Topi Artukka sukelsi väitöstutkimuksessaan Tanssiva kaupunki . Turussa oli yliopisto ja hovioikeus ja siellä asui vauraita kauppiaita. Turussa oli iso tanssipaikka ja sen yhteydessä muodikas ravintola, useita satoja katsojia vetänyt teatteri sekä lukuisten ulkomaisten vieraiden rikastuttama kulttuuriohjelmisto. Tutkimus osoitti, että seuraelämä oli eliitille tärkeä keino luoda suhteita sekä kehittää hierarkioita ja valta-asetelmia. 12 | A P U T iede Eliitti tanssi ja tapaili 1800-luvulla Tutkimus avaa ovia 1810-luvun seurapiireihin ja Turun kulttuurielämään. Vilkkaan seuraelämän tarpeisiin ra kennettiin Turun seurahuone eli nykyinen kaupungintalo sekä kaupungin ensimmäinen pysyvä teatteritalo. Myös ravintolaja kahvilakulttuuri muuttui, kun ulkona syömisestä ja juomisesta alkoi tulla hyväksyttävä syy tapaamisille myös eliitin parissa. päivänä. Myös venäläinen sotilasja siviilihallinto majaili kaupungissa. T urussa vietettiin 1810luvulla kosmopoliittista seuraelämää, joka loi eliitille mahdollisuuden tapaamisiin, keskusteluihin, puolisoehdokkaisiin tutustumiseen ja ylipäätään elämästä nauttimiseen. Osallistuminen seuraelämään oli tärkeää erityisesti verkostoitumisen ja sosiaalisten suhteiden näkökulmasta, Artukka kertoo. – Turussa seurapiiri eli samanlaista elämää kuin eliitit muuallakin Euroopassa. MARJUKK A PUOL AKK A ”Turussa oli iso tanssipaikka ja sen yhteydessä muodikas ravintola.” Turun kaupungintalo oli aiemmin Turun seurahuone, joka rakennettiin vilkkaan seuraelämän tarpeisiin
Ilman auringonvaloa osallistujien piti seurata omaa biologista kelloaan sen suhteen, milloin oli aika nukkua, syödä ja tehdä askareita. Yksi antureista oli nieltävässä kapselissa oleva pikkuriikkinen lämpömittari. Palstalla Apu Juniorin toimitus vastaa lasten luontokysymyksiin. Kaksi kolmesta osallistujastat olisi halunnut jatkaa oloaan maan alla hieman pidempään. Ranskassa tehtyyn ihmiskokeeseen osallistui kahdeksan miestä ja seitsemän naista. Myös osallistujien aivotoimintaa mitattiin ennen ja jälkeen kokeen. Esimerkiksi suomalaisissa kodeissa sähköverkon jännite on 230 volttia. Deep Time -projektin tarkoituksena on tutkia, kuinka ihminen sopeutuu äärimmäisiin muutoksiin ja täydelliseen eristäytymiseen. Tutkijat seurasivat luolassa elävien unirytmiä ja käyttäytymistä anturien avulla. Hiljattain tutkijat löysivätkuitenkin Amazoniasta kaksi uutta sähköankeriaslajia, joista Electrophorus voltai voi tuottaa jopa 860 voltin sähköiskun, kertoo Guardian. Päässään heillä oli erikoisaurinkolasit suojaamassa silmiä pitkän pimeyden jäljiltä. G E T T Y IM A G E S TENA Kaupan tuotekuvasto, 2021 Voimassa toistaiseksi. Korvaa aikaisemman luettelon. R EN A TA B R IT O / A P / LE H T IK U V A Luolakokeen osallistujat astuivat auringon valoon aurinko lasien suojaamana. 40 päivää vailla valoa Ihminen. . Viisitoista vapaaehtoista vietti 40 päivää luolassa ilman kelloja, puhelimia ja päivänvaloa. . Ajantaju kuitenkin katosi pian. Osallistujat nukkuivat kymmenasteisessa luolassa teltoissa ja lamppuihin saatiin sähköä polkupyörägeneraattorista. Sähköankeriaan isku tekee kipeää ja aiheuttaa pistelyä, mutta ei ole ihmiselle vaarallinen. Kaikkien kasvoilla oli kuitenkin leveä hymy, kun oli aika astua aurinkoon. www.tenakauppa.fi. . ”Onko muka totta, että ankerias voi antaa sähköiskun?” Toimitus vastaa: Ankeriaat ovat tosiaan ihmeellisiä eläimiä! Aiemmin sähköankeriaslajeista tunnettiin vain Amazonian alueella Etelä-Amerikassa elävä Electrophorus electricus. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. M A H TA A KOH A N OL L A T O T TA. Yksi mukanaolijoista kertoi ulos tultuaan, että ryhmä luuli olleensa maan alla 23 päivää. Lähde: Guardian
Ero on huima, kun ottaa huomioon, että väkilukumme on runsas puolet Ruotsin väkiluvusta. Hallituksen ja pääministerin suosio oli koko mittaushistorian suurin. Suomi ja Ruotsi lähtivät alusta alkaen eri teille, vaikka myös Ruotsissa oli vallassa punavihreä demarijohtoinen hallitus. Mistä Marinin hallitus muistetaan Hallitus on tärkeimmän työnsä tehnyt, ja se muistetaan koronan onnistuneesta torjunnasta. Rokotuksissa Suomi pitää EU:n parasta vauhtia, ja rokotteet alkavat tehota. . Vertailussa Ruotsiin tai muihin maihin ei ole syytä kuittailuun. Kolumni P unavihreä hallitus horjui vapun alla, ja kirjoitin jo muistokirjoituksen. Hallitus valitsi kovat otteet. koronan toisen aallon iskiessä viime syksynä hallitus ei käyttänyt yhtä kovia otteita kuin keväällä. Jokainen hallitus valitsee omaan maahansa soveltuvat torjuntakeinot. K U V A H A N N E S P A A N A N EN. Tauti on kaikille sama, ja sen nujertaminen yhteinen tavoite. Esimerkiksi Uudenmaan maakunta eristettiin kuukaudeksi muusta Suomesta. Siten estettiin tartuntojen leviäminen etelästä muualle maahan. Luvut kertovat, miten torjunnassa on tähän mennessä onnistuttu. Ruotsi käytti lievempiä rajoitustoimia, ja niitä johtivat viranomaiset ja asiantuntijaorganisaatiot. Pääministeri Stefan Löfven ja hallitus pysyttelivät taustalla. ”Perinteisesti vapauksia korostavat poliittiset voimat rajoittivat pakon edessä monia kansalaisten vapauksia”, Mörttinen arvioi raportissa. Suomessa otettiin 16. 14 | A P U . Pohdin nekrologissa, mistä hallitus muistetaan, jos se kaatuu. UNTO HÄMÄLÄINEN ON POLITIIKAN TOIMITTAJA. Suomi ja Ruotsi ovat kulkeneet eri teitä neljätoista kuukautta. Juuri, kun olin saanut tekstin valmiiksi, tuli tieto, että Marinin hallitus jatkaa. Olen nimittäin varma, että hallitus on tärkeimmän työnsä tehnyt ja että se muistetaan koronan onnistuneesta torjunnasta. Joulukuussa 2019 koottu Sanna Marinin hallitus oli vasta kolmen kuukauden ikäinen, kun se joutui tekemään hankalan valinnan: käytetäänkö koronan torjunnassa kovia vai pehmeitä keinoja. Vappuun mennessä Suomessa oli ollut 87 096 koronatartuntaa, ja niistä 914 oli johtanut kuolemaan. Hallitus haki linjaansa, mutta palasi talvella koronatilanteen pahentuessa tiukalle kannalle ja olisi määrännyt lisää rajoituksia, ellei eduskunnan perustuslakivaliokunta olisi niitä tyrmännyt. Ensimmäisen aallon jälkeen tehdyssä mielipidemittauksessa kahdeksan kymmenestä vastaajasta piti toimintaa hyvänä. Hallituksesta itsestään riippuu, miten kirkkaana ensimmäisen vuoden hyvä muisto säilyy seuraavat kaksi vuotta. Ruotsissa oli ollut 973 604 koronatartuntaa, ja niistä 14 048 oli johtanut kuolemaan. Se sopi meille. Päätin silti julkaista kirjoituksen. Hallituksen päätöksentekoa tutkinut ja siitä Sitralle raportin kirjoittanut toimittaja Matti Mörttinen muistuttaa, ettei rajoituspäätösten tekeminen ollut punavihreälle hallitukselle suinkaan luontaista ja helppoa. Suomessa pääministeri Sanna Marin johti, ja hallitus näkyi. Valtionepidemiologi Anders Tegnell näkyi julkisuudessa. Toukokuussa näyttää siltä, että toinen aalto kyetään torjumaan ilman lisärajoituksia. maaliskuuta 2020 käyttöön ensimmäistä kertaa sotien jälkeen valmiuslaki, ja se antoi laajat valtuudet rajoittaa kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten toimintaa
Kysy tuotetta lähimmästä terveyskaupasta, Sokos-tavaratalosta tai apteekista.. Postikulut kuuluvat aina hintaan. Luonnolliset kasviuutteet tukevat jalkojen normaalia verenkiertoa. Liikuntakyvyn heikkeneminen vaikutti Martan elämäniloon ja sai hänet tuntemaan itsensä yksinäiseksi. (09) 8540 742 jaloistani notkeammat, ja minulla on enemmän energiaa. Martta oli kokeillut kaikenlaisia apukeinoja, kunnes hän kuuli naapuriltaan Wonder Legs -tableteista, jotka sisältävät rannikkomännyn kuoriuutetta Wonder Legs tukee jalkojesi hyvinvointia sekä viinirypäleen lehtiuutetta. Ystävänikin ovat huomanneet, kuinka paljon virkeämpi olen. Kevyet jalat 60% 81% 70% Jalkani ovat usein turvoksissa iltaisin Jalkani ovat usein väsyneet iltaisin Jalkani tuntuvat raskailta iltaisin Taustatilanne SUOMALAISESSA TESTIRYHMÄSSÄ HYVÄKSI HAVAITTU TILAA WONDER LEGS verkkokaupastamme: www.newnordic.fi Voit myös soittaa asiakaspalveluumme ja tehdä tilauksen puhelimitse. LISÄENERGIAA JA ELÄMÄNILOA Olen todella iloinen, että päätin aloittaa Wonder Legsin käytön. Naapurin suosituksesta Martta päätti kokeilla tabletteja, vaikka epäilikin niiden tehoa. Ne vähentävät turvotusta ja väsymyksen tunnetta jaloissa pitkäaikaisen seisomisen tai istumisen jälkeen. Minun ei enää tarvitse miettiä, pystynkö osallistumaan aktiviteetteihin ystävieni kanssa tai pääsenkö portaita ylös. Wonder Legs tekee Testiryhmästämme 65 % havaitsi turvotuksen ja väsymyksen vähentyneen yhden viikon Wonder Legs -tablettien käytön jälkeen. Kahden viikon jälkeen 75 % testiryhmään osallistuneista huomasi jalkojensa voivan huomattavasti paremmin. Wonder Legs sisältää rannikkomännyn kuoriuutetta ja viinirypäleen lehtiuutetta, joissa kummassakin on keholle hyödyllisiä flavonoideja. JALKOJEN JÄYKKYYS RAJOITTAA ELÄMÄÄ Eläkkeelle jäänyt Martta pitää ystäviensä ja naapuriensa kanssa ulkoilemisesta ja puuhastelusta. Jalkojen jäykkyys on kuitenkin rajoittanut hänen elämäänsä. MAINOS APUA VÄSYNEILLE JALOILLE Tuntuvatko jalkasi raskailta, jäykiltä tai väsyneiltä, kun olet istunut pitkään tai seisonut koko päivän
Äidin kaipaus on yhä usein läsnä. rajallisuuden. teksti A N N AL II S A H Ä M Ä L Ä IN EN kuvat J O H A N N A M Y L LY M Ä K I ”HAVAHDUN YHÄ MIETTIMÄÄN, ETTÄ ÄITI ON POISSA” 16 | A P U. – Ja valehtelisin, jos väittäisin, etten ollenkaan – Ja valehtelisin, jos väittäisin, etten ollenkaan ajattele vanhenemista. Äidin kaipaus on yhä usein läsnä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika tuntuu menevän. Mitä vanhemmaksi tulee, ajattele vanhenemista. sitä nopeammin aika tuntuu menevän. Kan sijut t u Äidin kuolema kaksi ja puoli vuotta sitten Äidin kuolema kaksi ja puoli vuotta sitten konkretisoi uutisankkuri Piia Pasaselle elämän konkretisoi uutisankkuri Piia Pasaselle elämän rajallisuuden
. ”HAVAHDUN YHÄ MIETTIMÄÄN, ETTÄ ÄITI ON POISSA” A P U | 17.
Lomat vietettiin omalla mökillä ja sukulaisten kanssa. Äidin syöpä oli levinnyt, ja hänelle annettiin korkeintaan kaksi vuotta aikaa. Isoveli on häntä kaksi vuotta vanhempi. Hän meni tutkimuksiin, ja päätettiin ottaa keuhkokuva. Joulupäivän aamuna äiti nukkui syvää unta Piian ja perheen käydessä paikalla, ja heidän oli tarkoitus palata myöhemmin. Perhekeskeisyys leimasi myös Piian lapsuutta Toivalassa, Siilinjärvellä. En ole mustavalkoinen joko–tai-ihminen. On lohduttavaa, ettei hän koskaan katkeroitunut sairastumisestaan eikä tuntenut vihaa. Sitten kunto taas romahti. Piia sanoo, että hänen äitinsä sai hyvää hoitoa niin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kuin Siilinjärven terveyskeskuksen saattohoito-osastolla. Meillä ei jäänyt asioita kesken, hän halusi kaikille hyvää ja oli hyvissä väleissä ihmisten kanssa. Lähdön hetkeä ei voi tietää. Menimme sinne tutun papin kanssa. Kerran perhe kävi autolla ja laivalla Englannissa, ja myös Ahvenanmaalle matkustettiin. Silti aina odottaa, että tulisi joku ihme. Ylen uutisankkuri on aina halunnut viettää paljon aikaa lastensa kanssa, laittaa ruokaa ja leipoa. – Oli järkyttävää, miten ennen niin energinen ihminen yritti päästä rollaattorilla käytävää eteenpäin. Raskainta oli kertoa lapsille, ettei mummu enää parane. Äiti oli suunnitellut hautajaisensa tarkasti, keitä olisi läsnä, mitä soitettaisiin ja laulettaisiin. Olemme puolisoni kanssa jakaneet vastuut aina tasaveroisesti, Piia kertoo. Äiti oli oma itsensä. Pahinta oli tietää, ettei parantumisesta ole toivoa. Isä työskenteli metsänhoitajana, ja hänellä on myös kaupallinen koulutus. Lisäksi perheessä on Piiaa kaksi vuotta nuorempi sisko ja 12 vuotta nuorempi sisko, perheen iltatähti. Saimme laittaa uurnan ja kukat, ja hautakivi oli paikoillaan. Kun Piian ja MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana työskentelevän Tomi Einosen lapset olivat pieniä, hän vietti puolentoista vuoden äitiysvapaan. Hän on neljästä lapsesta toiseksi vanhin. Hänelle puettiin arkkuun kauniit vaatteet ja sinne laitettiin hänelle rakkaita nuotteja. Ulkomaanmatkalla hän huomasi, ettei jaksanut kävellä hotellin portaita. Olen mieluummin hienotunteinen ja pidättyväinen kuin pamautan asioita suoraan. Hän menehtyi vuoden ja kaksi kuukautta diagnoosin jälkeen. Piia kertoo, että he saivat hyvästellä äidin rauhallisesti. – Keskimmäisen lapsen roolissa olen yhä mukautuvainen. – Halusin äidiksi, jos se oli mahdollista. – Se oli kaunis tilaisuus ihanana kesäpäivänä. Hän sai lähteä onnellisena. –Vähän ennen kuin olimme menossa, meille soitettiin äidin menehtyneen. Piia Pasanen hymyilee. Piia kertoo, että keuhkosyöpä on juuri siitä niin salakavala, että sitä ei useinkaan havaita ennen kuin se on edennyt parantumattomaksi. – Minä ja sisarukseni emme koskaan olleet päivähoidossa. Jouluaattona lapset perheineen kävivät äidin luona, ja he katsoivat yhdessä joulurauhan julistuksen. Se oli maanantai 8. ”. Se on asia, jota Piia toteuttaa mielellään. Hän oli elänyt terveellisesti ja harrastanut liikuntaa esimerkillisesti. Se oli heille tärkeää. ”Äiti sai lähteä onnellisena. – Äidin sairastuminen konkretisoi elämän rajallisuuden. Se oli tärkeää, mutta muutkin asiat ovat tärkeitä. Se harmitti. Isossa perheessä Piiasta kasvoi joustava. Päivisin hän valmisteli tunteja ja korjasi kokeita kotona. Piia muistaa tarkkaan päivän, kun äiti soitti. Äidin pitää olla aina tavattavissa ja auttaa. Ihanaa oli, että äiti pystyi osallistumaan esikoisen rippijuhliin viimeisenä kesänään, Piia muistelee. Hän kuitenkin heräsi kovaan flunssaan eikä päässyt töihin. – Olisin ollut normaalisti uutiskokouksessa hetkellä, kun äiti soitti sairaalasta. Kesäisin Pasasilla oli pieni kasvimaa pihalla ja läheisellä puutarhapalstalla. Hän oli puhunut isäni kanssa, että hän oli saanut kaiken ja elänyt hyvän elämän. Hän otti meidät mukaan arkisiin puuhiin, muun muassa leivoimme yhdessä. Hän odotti isoa uutispäivää, koska silloin julkistettaisiin maailman ilmastoraportti. Se piti paikkansa. V iisi päivää ennen äidin menehtymistä Piian vanhemmat viettivät 50-vuotishääpäiväänsä. Syöpä oli meille kaikille pommi. – Äiti oli loppuun asti oma positiivinen itsensä. P uhelimen näytölle ilmestyy viesti. Nelilapsisen porukan vieminen reissuun oli luksusta, Piia huomauttaa. Äiti opetti englantia aikuisopiskelijoille iltalukiossa. Ehdimme jutella edellisenä päivänä, ja äiti sanoi hoitajallekin, että hän oli nyt nähnyt kaikki, tarkoittaen että oli nähnyt meidät kaikki läheisensä. lokakuuta 2018. Sairauden aikana toivo nousi ja hiipui, sillä oli lääkkeitä, jotka toimivat hetkellisesti hyvin. Sen jälkeen Tomi jäi hoitovapaalle kummankin lapsen kanssa ja Piia palasi töihin Ylen uutistoimitukseen. Siitä tuli vielä toinen saattamiskokemus, ja se oli hyvä. Myös sädehoito auttoi. Lapset vietiin nyppimään rikkaruohoja, mikä ei ollut kivaa, mutta porkkanoiden korjaaminen oli. Meillä ei jäänyt asioita kesken. 18 | A P U V uonna 2018 Piia Pasasen äiti alkoi potea pitkittynyttä yskää. Teinillä on kasvomaskikysymys, johon äidin pitää vastata välittömästi, kuten yleensäkin jokaiseen pulmaan. Hän oli lääkärin pakeilla, ja he olivat katsoneet keuhkokuvan. Hän oli toivonut tuhkausta, ja uurna laskettiin hänen syntymäpäivänsä aikoihin viime kesäkuussa. Äiti oli aina kotona päivisin, kun tulimme koulusta. Itsenäisyyspäivän jälkeen äiti ei enää palannut kotiin. Mulle nyt vain kävi näin, hän totesi lakonisesti
A P U | 19. . – Leveää savon viäntämistä en itse asiassa koskaan edes oppinut. Piia on kotoisin Siilinjärveltä, Pohjois-Savosta. Kotona puhuttiin pikemminkin yleiskieltä. . Murrealue kuuluu hänen puheessaan aavistuksen intonaatiossa. Äitini oli kotoisin Porista, eikä Iisalmessa kasvanut isänikään ole puhunut leveää murretta
Huhtikuussa 48 vuotta täyttänyt Piia pohtii monen samassa vaiheessa työuraansa olevan tavoin, haluaako tehdä vielä työssään jotain aivan uutta. Piia soitti lapsena ja nuorena viulua kuusitoista vuotta, mutta ei tunnista itsessään synnynnäistä esiintyjää, joka olisi laulanut ja tanssinut koko suvulle. Työhön kuuluu olla neutraali, hillitty ja hallittu, vaikka persoona saakin näkyä. K ahden vuoden päässä lähestyvä viidenkympin rajapyykki on tuonut Piian mieleen äidin toteamuksen, että silloin elämää on todennäköisesti eletty yli puolenvälin. Piia huomauttaa, että Ylen uutisten katsojaluvut ovat hyvät, vaikka verkko on uutisia tulvillaan. Havahdun miettimään, että äiti on poissa. – Kynnys lähteä olisi kyllä aika korkea, hän toteaa. Riidat pitää aina sopia ennen sitä.” M EI K K I T II N A -M A R IA ”T IN T T I” V A LA N T I Piia Pasanen on työskennellyt Yleisradion palveluksessa jo 25 vuotta.. En kuitenkaan haikaile nuoruuteen tai mihinkään muuhunkaan vaiheeseen. Se vain sattuu olemaan julkista. 20 | A P U P iia Pasanen puhuu lapsuutensa opetuksista ja äitinsä muistosta levollisesti, mutta kuitenkin vilkkaammin kuin tv-ruudussa. Vastahan esikoinen syntyi, ja nyt hän on jo 17-vuotias. Sen olen yrittänyt muistaa. – Yhä tulee epäuskon hetkiä, vaikka tiedän tarkasti mitä on tapahtunut. Piia ja puoliso Tomi Einonen tekevät uutistyötä kilpailevissa kanavissa. Kädetkin käyvät eloisasti. Joskus äidin menettäminen tuntuu yhä epätodelliselta. – En ollut kaksinen viulunsoittaja. Tärkein opetus liittyy kuitenkin ihmissuhteisiin. Piia muistelee, että äidille oli tärkeää olla kartalla maailmasta. Suorassa tv-lähetyksessä voi tapahtua mitä tahansa. – On erilaista, kun joku oikea ihminen kertoo uutiset. Raija Pellin luotsaamassa Poliisi-tv:ssä hän työskenteli aikana, jolloin ohjelmalla oli miljoonayleisö. Niin monta elämää on tuhoutunut peruuttamattomasti. Toisaalta halusin suojata itseäni, ja toisaalta pidän tärkeänä, että asiat pitää kertoa tarkasti, jotta tiedämme emmekä unohda. Myös oma vireystila vaikuttaa. Ensin hän pääsi kesätoimittajaksi Ylen urheilutoimitukseen ja jatkoi avustajana opintojen ohella. – Työ ei hallitse elämää, mutta vapaapäivinäkin luen lehdet ja katson meidän ja Maikkarin uutiset. Viime aikojen uutisista Koskelan teinimurha on koskettanut Piiaa poikkeuksellisen voimakkaasti ja sai hänet itkemään kesken työpäivän. Uhrin ja hänen omaistensa kohtalo on hirveä, mutta asia on raskas myös tekijöiden läheisille. . Pienelle yleisölle esiintymisen koen edelleen hankalammaksi. – Valehtelisin, jos väittäisin, etten ollenkaan ajattele vanhenemista. – Esikoispoikani on samanikäinen kuin uhri. Uutisissa sisältö on tärkein, ei se, kuka ruudussa on. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika tuntuu kuluvan. Vuodet ja kokemus tuovat varmuutta. – Kuuntelimme paljon klassista musiikkia ja kävimme konserteissa. Pieni jännitys kuuluu kuitenkin Piia Pasasen jokaiseen työpäivään. Hän kertoo, että kaikki Pasasen perheen lapset soittivat jotakin klassista instrumenttia, se oli äidille tärkeää. Ja kun televisiosta ja uutisista puhutaan, on hankalaa keksiä Ylen tv-uutisia kiinnostavampaa aitiopaikkaa. On vaikeampaa esitellä itsensä lapsen koululuokassa kuin juontaa isolle yleisölle. Piiaa henkilöbrändäys ei ole kiinnostanut. – Äiti sanoi, ettei saa mennä vihoissaan nukkumaan. Kevätnäytökset ja tutkinnot olivat kauheita. Asiavirheet tietysti korjataan, mutta enää Piia ei kanna mukanaan murhetta siitä, onko hän takellellut tai oliko muuten ollut vaikeampi päivä. ”Äiti sanoi, ettei saa mennä vihoissaan nukkumaan. Se ei ole sen erityisempää. Ajatus siitä, että oma lapsi olisi uhri tai olisi ollut mukana tekemässä sitä, on kauhea. Y lessä pitkäaikaiset työsuhteet ovat edelleen tavallisia, ja Piiakin on työskennellyt siellä 25 vuotta. En tietenkään voisi tehdä tätä työtä, jos esiintyminen olisi pelkkää kauhua. Riidat pitää aina sopia ennen sitä. Näinkö se sitten meni. Äiti korosti lapsilleen, että pitää lukea sanomalehteä ja katsoa tai kuunnella yhdet uutiset päivässä. Televisio on oivallinen foorumi oman henkilöbrändin rakentamiseen, koska kasvot tulevat siellä tunnetuiksi. – Aiheet olivat raskaita, mutta Poliisi-tv oli hyvä opettaja ammattiin. Äidin kanssa seurasin Kuopion viulukilpailun alkueriä ja finaaleja paikan päällä. Lasten kasvamisesta sen huomaa. Uutisia ei rajata pois keskusteluista, pari on pitänyt yhtä Tampereen yliopiston opiskeluajoista asti ja kumpikin tuntee ammatin. Hän tietää, miltä tuntuu jännittää esiintymistä. – Olen aina ajatellut, että teen työni