LOTTA LEHTIK ARIN PERHETRAGEDIA ÄIDIN JULMUUS JOHTI LOHDUTTOMAAN KOHTALOON LESKEKSI JÄÄNYT JANNE VIRTANEN LÖYSI UUDEN SUUNNAN ELÄMÄLLE Koko Suomen paikallislehti ”Muistot säilyvät, vaikka matka jatkuu” 18 / 2026 6,90 €. TÄLLAINEN OLI TYÖLAITOSTEN VAIETTU TODELLISUUS APU TERVALAMMELLA PUUTE LUOTTOREKISTERISSÄ TAKSIYRITTÄJÄ LAURA IKOSELLE EI MYYTY AUTOA KIELEEN SATTUU MILLOIN ON MENTÄVÄ LÄÄKÄRIIN
Edesmennyt vaimo ei ole unohtunut, mutta Virtanen on oppinut elämään menetyksen kanssa. Millaisia ne olivat. 18 Reportaasi. 26 Yhteiskunta. Linnut elävät hurjinta aikaansa. 38 Maakuntakirjeenvaihtaja. Yhteiskunnan laidalla olleita laitettiin työlaitoksiin. 9 Kolumni. 32 Henkilö. 77 Apu-visa ja sudokut. Tero Ojanperä haluaa tekoälystä ratkaisuja kaikille suomalaisille. 8 Juuret. Kuva Kristiina Kurronen 10 18 | 26. PARHA AT JUTUT 10 Kansijuttu. 7 Näin ystävystyimme: Petra ja Saara. HYÖTY & HUVI 54 Tv-kasvo. 78 Tehtävien ratkaisut ja Jallu-kilpailu. 50 Kolumni. Satu Rämö. Toiminimiyrittäjät jäivät positiivisen luottorekisterin ulkopuolelle. 30 Ilmiö. 82 Jatka lausetta. Niko Saarinen. 32 42 KANNESSA JANNE VIRTANEN. Kuopion ikoninen hotelli ja juhlapaikka menee kiinni. A P U 3 AJASTIN 5 Pääkirjoitus. 51 5 × Terveysvinkit. Näyttelijä Janne Virtanen työskentelee nykyään rehtorina. 42 Oppirahoja. Pippa Laukka. 80 Elämäni eläin ja lukijat. Ella Lahdenmäki. 55 Tv-poiminnat. Kielen vaivat. Lotta Lehtikari menetti itsemurhiin sekä äitinsä että isosiskonsa. 79 Horoskooppi. 46 Luonto. 56 Elokuvavinkit. Pareja muodostetaan ja reviirejä vallataan. Artisti Maukka Perusjätkä. 52 Apu-klinikka. Timo Soini. 58 Televisio-ohjelmat. 72 Ristikot. Blind Channelin jättänyt Joel Hokka ei hae enää vimmaisesti hyväksyntää
ja 17.12. APU ILMESTYY 1.4., 16.4., 23.4 ja 30.4. Lue lisää tilaajan eduista A-lehtien digiasiakaspalvelusta asiakaspalvelu.a-lehdet.fi ETKÖ VIELÄ OLE TILAAJA. APU ILMESTYY 3.12., 10.12. ja 29.10. Löydä kiinnostavat podcastit, pelit, ristikot, urheilun sisäpiiri ja muut parhaat jutut. Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. Arvonta Arvomme tilaajien kesken kesärahaa 4 000 €. Seinäkalenteri 2026 Edun arvo on 77,40 €. TILAA NYT: LUE.APU.FI/TILAA TILAAJAN 2026 EDUT Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. APU ILMESTYY 2.7., 9.7., 16.7., 23.7. Reilun hinnan lupauksemme tuo mielenrauhaa: tilauksesi hinta ei nouse lasku laskulta, eikä jatku yllättäen. Tilaajana ilahdut eduista ja yllätyksistä pitkin vuotta, osallistut mahtavien rahapalkintojen arvontaan – ja saat tietenkin lempilehtesi kotiin kannettuna, aina reiluun hintaan. ja 29.1. ja 30.7. ja 26.11. SITÄ SAA, MITÄ TILAA – JA ENEMMÄN! Avun tilaajana saat aina enemmän Meillä A-lehdissä uskollisia tilaajia palkitaan säännöllisesti. Yllätysetu! Arvonta Arvomme tilaajien kesken joulurahaa 5000 €. APU ILMESTYY 4.6., 11.6. APU ILMESTYY 1.10., 8.10., 15.10., 22.10. APU ILMESTYY 6.8., 13.8., 20.8. ja 27.8. Muista osallistu a! Tätä kannattaa odottaa Yllätysetu!. ja 28.5. Tuotelahja Saat lahjaksi Apuseinäkalenterin. APU ILMESTYY 5.2., 12.2., 19.2. ja 24.9. Tuotelahja Saat kesälahjana näytelehden A-lehtien valikoimasta. APU ILMESTYY 9.1., 15.1., 22.1. APU ILMESTYY 5.11., 12.11., 19.11. ja 17.6. APU ILMESTYY 5.3., 12.3., 19.3. Muista myös Apu360-palvelun maksuton kokeilujakso 6 kk Kokeile Apu360-sovellusta rajoituksetta puolen vuoden ajan. ja 26.2. Tuotelahja Saat lahjaksi Eeva Ristikot -lehden näytenumeron. ja 26.3. APU ILMESTYY 7.5., 13.5., 21.5. APU ILMESTYY 3.9., 10.9., 17.9
JOS ELÄMÄ rakentuu sen päälle, että meidät pitäisi palkita huomiolla ja kiitoksilla jokaisesta yrityksestämme ja ponnistelustamme, pettyyhän siinä. Ajatus on yksinkertainen, sen toteuttaminen ei niin yksinkertaista olekaan. Toivoa ei ehkä pidäkään nähdä lupauksena. Elämä ja teot saavat merkityksensä vasta näkyvyydestä ja reaktioista. A pulaisprofessori ja hyvän elämän edellytysten tutkija Frank Martela kertoi viime viikolla Helsingin Sanomissa saaneensa pyynnön: ”Voisitko tulla luomaan vähän toivoa yleisöllemme?” Hän on saanut muitakin vastaavia kutsuja. Näkyvyys kertoo lähinnä silti vain sen, että joku näki. Toivo kun on harvoin tunne, useimmiten se on päätös jatkaa. Mutta jos elämä on esitys, myös sen vaatimukset kasvavat: kiiltokuvapinnan ylläpito alkaa ohjata elämää, ja todellisuus vääristyy. Jatkamista helpottaa, jos suostuu vaatimasta elämältä enemmän kuin se voi antaa. VASTA AVA PÄ ÄTOIMIT TAJA Iina Artima-Kyrki PÄ ÄTOIMIT TAJA Samuel Savolainen SISÄLTÖPÄ ÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄ ÄLLIKÖT Samuli Isola, Miikka Järvinen AD AJANKOHTAISMEDIAT Timo Tervoja AIK AK AUSMEDIA RY:N JÄSEN 92. Psykologian emeritaprofessori Liisa Kelti kangasJärvinen on aiemmin tänä vuonna Avussa puhunut meidän elävän minä-minä-ajassa. TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen Topias Kauhala Selina Keränen Johannes Kotkavirta Kati Lahtinen Hanna Parhaniemi Milka Sauvala Niklas Thesslund Milla Talja ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Tanja Pellikka Joni Myyryläinen YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO www.apu.fi apu@a-lehdet.fi Facebook: apulehti Instagram: @apu_360 Tiktok: @apu_360 ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy TOIMITUS JOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy PAINOPAIKK A PunaMusta, Tampere MEDIAMY YNTI mediaopas.a-lehdet.fi ILMOITUSTEN TR AFIKOINTI PunaMusta Oy TIL AUKSET lehtitilaukset.a-lehdet.fi ASIAK ASPALVELU asiakaspalvelu.a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma—pe 8-20, la 10—15 – PÄÄKIRJOITUS – LUE MAKSUTTA Tilaajana saat ilmaisen 6 kk:n kokeilujakson Apu360-digimediaan. Sosiaalinen media on vahvistanut asetelmaa, jossa elämästä tulee helposti esitys. vuosikerta | issN 0355-3051 Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Kuten Tero Ojanperä toteaa sivulla 26: siirrytään valittamisesta tekemiseen. Sitä henkeä tarvitaan vaikeina aikoina. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyynti tarkoituksiin. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Edun arvo 77,40e Lunasta etu: lue.apu.fi/etu A P U 5 ● Syntyykö toivo toiminnasta. K U V A E S S I LY Y T IK Ä IN EN SAMUEL SAVOLAINEN PÄ ÄTOIMITTA JA. Ajatus on perusteltu, ja herättää jatkopohdintaa. Martela kuitenkin korostaa, ettei innostu toivosta – vaan toiminnasta ja toimijuudesta. Se on aikamme kuva. Keltikangas-Järvisen mukaan julkisessa keskustelussakin valokeilaa osakseen saavat helpommin voimaantuneet yksilöt, kun taas toisten hyväksi toimiminen jää vähemmälle huomiolle. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt)
VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ B12ja C-vitamiinit auttavat vähentämään väsymystä ja uupumusta. NIVELILLE Boswellia serrata auttaa pitämään nivelissä miellyttävän tunteen. 14 päivän täysi palautusoikeus. Sopimusehdot lähetyksessä ja luettavissa www.vitaelab.fi. VitaePro on kehitetty tukemaan lihaksia, niveliä ja vastustuskykyä sekä vähentämään väsymystä – tutkitusti tehokkailla ja huolellisesti valituilla ainesosilla. toimituskulut 5,90). VASTUSTUSKYVYLLE Sinkki, seleeni, B12-, Cja D3-vitamiinit edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. NutraQ Oy Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VitaeLab maksaa postimaksun Tällä kupongilla saan ensimmäisen pakkauksen vain toimituskulujen hinnalla 5,90€ ja seuraavat lähetykset kuuden viikon välein hintaan 43,80€ (sis. antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia ALLEKIRJOITUS: NIMI: PUHELINNUMERO: SÄHKÖPOSTI: OSOITE: POSTINUMERO: KOTIKUNTA: Kyllä kiitos, tilaan VitaePron kestotilauksella Ensimmäinen pakkaus (norm. Tilaa nyt Soita 09 427 38228 (arkisin 8.30-16.30) Tai tilaa netissä: vitaepro.fi/tarjous Pieni kapseli voi tehdä suuren eron! Joka päivä kehosi käyttää lähes 650 lihasta ja yli 300 niveltä – ne ansaitsevat huolenpitoa, jotta pysyt liikkeessä ja aktiivisena vuodesta toiseen. Tarjous vain Avun lukijoille! V P P R A PA 14 26 FIV. 37,90€) KOKEILE VAIN 5,90 € Tilaa helposti, aina ilman sitoutumisaikaa! Kätevästi kotiin toimitettuna. LIHAKSILLE D-Vitamiini edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. Tilauksen irtisanominen on mahdollista ilman määräaikaa
Sattumat jatkuivat, kun Petra tapasi miehen, joka oli Saaran serkku. Ystävyys on helppoa, koska olemme niin samanlaisia ja ajaudumme samanlaisiin tilan teisiin ja ihmissuhteisiin. Miltä ystävysten tulevaisuus näyttää. Suhtautuminen ei ole tuomitsevaa tai ohjailevaa, vaan tuemme toi siamme, Petra lisää. Myös avioerot tulivat muutaman vuoden viiveellä. Ruoka tauolla Petra kertoi kotipaikastaan, Keu ruun Haapamäestä. – Jaamme toisillemme kaiken. Kun Petra tuotiin suvun mum molle näytille, tämä ihasteli: ”Ihan kuin meidän Saara.” He asuivat lähekkäin, ja kun lap sia syntyi, perheet tekivät matkoja ja viettivät juhlapyhiä yhdessä. A P U 7 ● P etra Salo ja Saara Salo tapasivat 20 vuotta sitten kou lutuksessa Tampereella. Ystävyys on syventynyt elämän vaiheiden muutoksissa. Petra on Saaran lapsen kummitäti. Saara hihkaisi, että hänellä on siellä sukua. Nykyään Petra on uudelleen naimisissa ja Saara parisuhteessa. Tiedän, että ystävyytemme kestää ikuisesti.” – NÄIN YSTÄVYSTYIMME –. – Teimme tuolloin pitkiä kävely lenkkejä. ● NINNI SANDELIUS ”Muutamme eläkkeellä Espanjaan” Petra ja Saara ystävystyivät ja sitten Petrastakin tuli Salo. Saara on aidosti onnellinen ja surullinen puolestani.” Saara: ”Petra on luotettava ja rehellinen. – Kriiseissä mielipiteitä ja neuvoja saa pyytämättä ja oikeat ystävät erottuvat, Petra muistelee. – Tiedämme jo! Muutamme eläk keellä Espanjaan, he nauravat. Tie dämme, mitä toinen ajattelee, Saara sanoo. – Olemme empaattisia ja tun teikkaita. AJASTIN K U V A R II N A P EU H U Petra (oik.): ”Saara on sisko, enemmän kuin ystävä. Kaverukset asuvat yhä lähellä toi siaan ja ovat joka päivä yhteydessä Snapchatissa. Auttoi, kun toinen oli kokenut saman, Saara sanoo. Petra ja Saara viettivät paljon aikaa yhdessä: ottivat aurinkoa ja kävivät terasseilla ja juhlimassa. Selvisi, että he asuivat vie läpä samassa talossa, jossa Petran tädin perhe nykyään asuu. Hänestä tuli Petran puoliso, ystävyksistä samaa sukua ja suku nimestä yhteinen. He käyvät kävelyillä ja viinilasillisilla
Silloin yksi perhetuttuni huusi, että ku kahareksi kutsutahan, niin silloon lyörähän kaharelta kakku pöytähän. Kavereita oli Helsingistäkin. ELÄMÄLTÄNI PUTOSI pohja 15-vuotiaana. 15-vuotiaana hänen maailmansa romahti. teksti EM I LI A SA LOR A NTA ”S einäjoen muistan pikkupaikkana, jossa oli turvallista pyöräillä minne vain voimisteluvanne olalla. Nuoruuden traumoihin hän palasi vasta aikuisena. Kun soitin Seinäjoen Kaupunginteatteriin, sieltä vastattiin vain, että meillä ei tanssibiisit myy. JUURET A P U 8 ● K U V A EL LA LA H D EN M Ä EN KO T IA LB U M I ”Pidin salaisuutta niin kauan, että uskoin siihen itsekin” Näyttelijä Ella Lahdenmäki eli lapsena ja nuorena voimistelulle Seinäjoella. Maailma tuli kylään, kun Törnävälle pystytettiin kesäisin Provinssirock. Kaverit ja harrastukset olivat viiden kilometrin säteellä. seitsenvuotiaana minut valittiin seuran joukkuevoimistelun valmennusryhmään, Minoreihin. KUN VALMISTUIN näyttelijäksi, pidin lapsuudenkodissani juhlat. Siitä lähdin terapiamatkalle, joka jatkuu yhä. Menin pahoittelemaan tätä etupihalle kertyneille vieraille. Pidin salaisuutta niin kauan, että uskoin siihen jo itsekin. Kun avasin vanhat päiväkirjat, löysin tytön, joka kamppaili huonommuuden tunteen kanssa ja yritti selvitä yksin hylätyksi tulemisen trauman keskellä. Kaikki, mille olin rakentanut identiteettini, pyyhittiin pois. Juhlien oli tarkoitus alkaa kahdelta, mutta järjestelyt olivatkin kesken. Ella Lahdenmäen Jumppatytöt-näytelmä on laajentunut näyttelyksi Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdossa. Teatterit ympäri Suomen ottivat Jumppatytöt avosylin vastaan. Asia esitettiin joukkueelleni niin, että olen päättänyt itse lopettaa. Yleisössä istuivat myös vanhat joukkuekaverit ja valmentajat.” ● Juuret-palstalla tunnetut suomalaiset kertovat kotiseutunsa merkityksestä. Kulttuuritoimi onneksi järjesti meille tilan. Me voimistelijat olimme siellä siivoamassa. Olen elänyt jumppaelämää nelivuotiaasta. Jäin yksin häpeän tunteen kanssa. Helsinki-ystäväni sanoivatt, että nyt tiedämme, miksi olet sellainen kuin olet. Olen kaksinkertainen suomenmestari ja nelinkertainen SM-hopeamitalisti. Valmentajat ilmoittivat minulle kehityskeskustelussa, etten ole kehittynyt tarpeeksi ja hidastan muuta joukkuetta. Asuimme Kärjenmäellä, jossa oli paljon metsää. SEINÄJOKI Ella nuorena jumppatyttönä.. Esitykset myivät heti loppuun. Suhteeni vanhaan kotikaupunkiini on voimistelumuistojen vuoksi kompleksinen. Puhuin tästä rehellisesti ensimmäistä kertaa vasta, kun aloimme käsikirjoittaa Katariina Havukaisen ja Inkeri Hyvösen kanssa joukkuevoimistelusta kertovaa Jumppatytötnäytelmää
● K U V IT U S TA N JA P EL LI K K A TARKISTA KOLUMNIN KIRJOITTAJA! TIMO SOINI Timo Soini on huumorintajuinen kansanmies – ja entinen ulkoministeri.. He eivät ole sotineet Israelin kanssa vuosikymmeniin. Olisikohan meillä jotain opittavaa Egyptistä. Ikimuistoisin oli vuosi 2017, jolloin sijaistin Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön määräyksestä häntä valtion päämiesten lounaalla. Israel on äärimmäisen kuuma peruna. Lounaan jälkeen diplomaattiavustajani Jussi Tanner pisti homman jalalle. Ruokapöydässä kannattaa avata suunsa. En niitä väheksy, mutta tunnustan, että minulla on herkkä kohta Faaraoiden maata kohtaan. Kun katsomme tänään Lähiitää, Israelin ja Iranin tilanteita ja ongelmia, sotaa ja pommituksia, onko jotakin jäänyt huomaamatta. Nämä toteutuivat, mutta tuli myös bonus. EGYPTISSÄ ON omat ongelmansa. Tosiasia on, että maailmassa on monenlaista järjestelmää ja kaikenlaisia ihmisiä. Rykäisin ja esittelin itseni ja pyysin saada istua hänen viereensä. Saa syödäksensä ja asioita aikaiseksi. Pahoittelin ja vähän harmittelin, että emme olleet saaneet aikaiseksi vierailua Egyptissä. Hotellit ovat tuolloin hinnoissaan. Minut otettiin vastaan, puhuin vapaasti, tulin kuulluksi ja sain käsityksen asioiden monimutkaisuudesta. Yhdessä löytyy parempi ratkaisuja kuin yksin, tämän oivaltamiseen minulla on kulunut koko elämä. Tunnelma oli välitön. PIHVI JA perunat New Yorkissa tiesivät paikkansa. Ilmankos Tasavallan Presidentti Alexander Stubb vieraili Egyptiin ja tapasi myös koptipaavin. KOLME VIIKKOA lounastamisen jälkeen laskeuduin Faaraoiden maahan. Voimme vain kuvitella mitä Egyptin epävakaus toisi tullessaan. Se jakaa myös suomalaisten mielipiteet. Lensimme sitten sinne Punaisen meren rannalle. Egypti. Siinä ehdittiin puhua asiat halki sähköistyksestä koulutukseen ja muut maailman ongelmat päälle. Vastapäätä istui Zimbabwen presidentti Robert Mugabe, joka ei meinannut enää saada pihviä rikki. Se ei ole mikään luonnonlaki vaan vaatii työtä ja ymmärrystä toimia toisin. Tuo 117 miljoonan ihmisen kotimaa, Faaraoiden valtakunta, on suhteellisen vakaa. Ulkoministerivierailu Egyptissä oli alkanut. Normaalisti ulkoministerit tapaavat toisensa, pidetään joku yliopistoluento ja tavataan kansalaisjärjestöjä. Osallistuin neljä kertaa noihin ”ajoihin”. Olen tuon tapaamisen muistion tallettanut aarteitteni joukkoon ajatuksella Iivisniemen mies Faaraoiden maassa. Lounaan alkaessa kävi ilmi, ettei Päiväntasaajan Guinean päämies tullut paikalle, eikä sijaistakaan näkynyt. Siitä lähti juttu luistamaan. Presidentti ei ollut Kairossa, vaan oli ilmoittanut tapaavansa minut Sharm el-Sheikissä. Presidentti alSisi totesi, että tämä asia hoidetaan ensi tilassa. Kello löi ja sitten mentiin. Turkish Airlinesin koneen pyörät iskeytyvät Kairon asvalttiin. Seuraavana päivänä aamupäivä meni rattoisasti rannalla tapaamisen vahvistusaikaa odotellessa. A P U 9 Pihvi, perunat ja sitten Egyptiin J oka vuosi syyskuun jälkipuoliskolla järjestetään Yhdistyneissä Kansakunnissa New Yorkissa korkean tason viikko, joka kokoaa valtionpäämiehet ja ulkoministerit yhteisiin kokouksiin. Pöytäseurue ei äkkikatsomalta päätä huimannut, vierustovereiksi oli merkitty Päiväntasaajan Guinea ja toiselle puolelle joku Tyynen valtameren saarivaltio. Loin katseeni tyhjän tuolin yli ja näin Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin ottavan paikkansa. Kiireinen ja ajastaan tarkka alSisi isännöi minua toista tuntia, vaikka meille ilmoitettu slotti oli ollut puoli tuntia
A P U 1 Näyttelijä Janne Virtanen löysi uuden suunnan elämälleen puolisonsa kuoleman jälkeen. teksti H A N N A PA RH A N I EM I kuvat KRISTII N A KU RRON EN OLEN VÄLILLÄ YKSIN JOUKOSSAKIN A P U 1 – KANNESSA –. Hän on nyt rehtori ja pian erilaisen elämänvaiheen edessä
A P U 1 1 A P U 1 1 OLEN VÄLILLÄ YKSIN JOUKOSSAKIN Janne haluaisi tehdä enemmän ohjaajan ja näyttelijän töitä. Hän haluaa pitää ammattitaitoa yllä, sillä hän opettaa uusia ammattilaisia alalle.
Eikä hän ole sitä ollutkaan. Koen, että olen välillä yksin joukossakin. Kotikatu-sarjassa hän toimi aikoinaan aluksi näyttelemisen ohella apulaistuottajana. Koko kulttuuriala on ollut viime vuosina ahtaalla, julkisissa ulostuloissa sitä ei ole aina arvostettu. Hän kuitenkin tunnistaa myös sen, ettei yksinäisyys tee pelkästään hyvää, vaikka sitä haluaisi. Janne ei pelkää kuolemaa. Syksyllä hän astui rehtorin saappaisiin. Hän on enemmän introvertti kuin ekstrovertti. Janne huomauttaa, ettei hänen ole ollut koskaan tarkoituskaan olla pelkästään näyttelijä. Hän nimittäin vinkkasi Jannelle, että jos tätä kiinnostaa rehtorin paikan hakeminen hänen eläköidyttyään, kannattaa hankkia alan koulutus ennakkoon. Voionmaan opiston toiminta on supistunut parin viime vuoden aikana niin, että opiskelijamäärä on Leskeksi kahdeksan vuotta sitten jäänyt Janne Virtanen kertoo Hanna-Riikan ajatusmaailman näkyvän yhä perheen arjessa. Lähdin mukaan golfkenttähankkeeseen ja kouluttauduin Vierumäellä golfjohtajaksi. Työn ulkopuolella hän kuitenkin löytää usein itsensä vetäytymästä syrjään, jättämästä puheet muille. Töissä Janne saattaa esiintyä isolle yleisölle tai olla tarvittaessa vaikka ylimpänä äänenä kaiken keskellä. Hän kokee laajentaneensa uraansa, ei vaihtaneensa sitä. Kenttää ei tullut, mutta harrastus jäi. – Olen myös kokenut yksinäisyyden ikävän puolen. Golfjohtajaksi. Myöhemmin hän siirtyi Big Brotherin pääohjaajaksi. Pian hän on kahden opiston rehtori, kun Voionmaan opisto siirtyy Laajasalon opiston säätiölle. Vuonna 2004 hänestä tuli radiojuontaja. Janne on kasvattanut osaamistaan myös opiskelemalla esimerkiksi käsikirjoittajaksi, johtamisen erikoisammattitutkinnon, yrittäjän ammattitutkinnon sekä golfjohtajaksi. Janne valmistui virallisesti opettajaksi viime keväänä. – Realitya tuli tehtyä kolme ja puoli vuotta. Rehtori saattoi nähdä Jannessa potentiaalia omaksi seuraajakseen. Janne juontaa tälläkin hetkellä Radio Novan lauantaiaamuja. Hän etsi vetäjää koulun elokuvalinjalle. Hän lähtee mielellään yksin reissuun tai mökille kaksistaan koiran kanssa. Hän myös näytteli siinäkin sarjassa. Silloin säilyy balanssi. Kotikadun päätyttyä Jannesta tuli Uusi päivä -ohjelman pääohjaaja. Heinäkuussa hän saa hoidettavakseen myös Voionmaan opiston Tampereelta. V uoden 2021 lopulla Laajasalon opiston silloinen rehtori soitti Jannelle. Molempien opistojen pääpaino on kulttuurialan opinnoissa. Se tuntui luontevalta jatkumolta hänen uralleen. A P U 1 2 Y ksin oleminen ei ole Janne Virtaselle ongelma. Laajasalossa opiskelijoita on vähän alle 400, Voionmaalla opiskelupaikkoja olisi tarjolla noin sata. Janne aloitti juontajana jo 1990-luvulla. Opettaminen tuntui heti mieluisalta. Onneksi elämään mahtuu myös mielenkiintoisia ja mukavia asioita. Sitten hän alkoi ohjata samaista sarjaa ja myös muita tv-tuotantoja. – Innostuin 2000-luvun alkupuolella golfaamisesta. Janne työskentelee ensimmäistä vuotta Helsingissä sijaitsevan Laajasalon opiston rehtorina. Hän keskittyy niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa.. – Olen aika yksityinen henkilö tietyllä tavalla. Mutta miten monista televisiosarjoista ja elokuvista tutusta näyttelijästä tuli yhtäkkiä rehtori. Jos hän on mökillä kolme päivää, yhtenä niistä voi nähdä kavereitakin. Sekä Uuden päivän että Big Brotherin tuotannossa työskenteli paljon uransa alkupuolella olevia nuoria, joita Janne myös opetti ohjaajana
”Silti häntä hoitanut syöpälääkäri oli sitä mieltä, että kannattaako lapsesta haaveilla – että onko se järkevää.” A P U 1 3
JANNE VIRTANEN ikä: 58. Toimii nykyään rehtorina Laajasalon opistossa, jossa aloitti ensin elokuvalinjan vastaavana opettajana. ajankohtaista: Heinäkuusta lähtien myös Voionmaan opiston rehtori. ura: Pitkä ura näyttelijänä, juontajana ja ohjaajana. Perhe: 19-vuotias tytär Vieno. A P U 1 4 Turussa kasvanut Janne on asunut yli puolet elämästään Helsingissä, mutta hän huomaa yhä sanovansa TPS, jos häneltä kysytään lempijääkiekkojoukkuetta. Valittiin kansanopistoyhdistyksen hallitukseen vuodenvaihteessa. A P U 1 4
He ovat asuneet koko Vienon elämän ajan samassa kodissa Helsingin ydinkeskustassa. Hän toivoo, että kansanopistokentän merkityskin tunnistettaisiin vielä paremmin. Pariskunta katsoi tulevaisuuteen toiveikkain mielin ja haaveili yhteisestä lapsesta. Hän menehtyi kahdeksan vuotta sitten syöpään. Janne kuitenkin ajatteli, ettei hän halua viedä Vienolta vielä kotiakin silloin, kun he jäivät siihen kahdestaan. Harteilla oli raskas taakka, mutta Janne ei halunnut tai osannut jakaa sitä muille. – Kyllä se vähän vaikealta ajatukselta tuntuu. Vastuu perheestä jäi yksin hänen harteilleen, kun Hanna-Riikka menehtyi syöpään kesällä 2018. Hanna-Riikalta oli jo tuolloin diagnosoitu kilpirauhassyöpä ja hänelle oli tehty ensimmäinen syöpäleikkaus. Niin hän ajattelee. Aiemmin kotoutumiskoulutus oli opetusja kulttuuriministeriön vastuulla, mutta valtio siirsi sitä työja elinkeinoministeriön alaisuuteen osaksi työvoimapolitiikkaa. L ähitulevaisuudessa Jannella häämöttää uusi elämänvaihe. – ”Koulutus” siirtyy liikaa työelämän tarpeisiin, vaikka kielen oppiminen vaatisi vahvempaa opetuksellista otetta. Janne ajatteli, että tästä kyllä selvitään yhdessä. Aluksi oli toisenlaista. Sitä on tottunut jo olemaan itsekseen, eikä ehkä osaisi enää muuta… Ehkä sitten semmoisena ehtoopäivänä. Yhteen paikkaan juurtumiseen on vaikuttanut Jannen kohdalla se, että paikka oli myös hänen puolisonsa ja Vienon äidin Hanna-Riikka Siitosen koti. Eniten Janne on huolissaan maahanmuuttajien koulutuksesta. Silti häntä lohdutti ajatus, ettei hän ollut yksin. Katkeruuteen hän ei kuitenkaan taipunut. Hän ei oikein halunnut tai pystynyt käsittelemään tapahtunutta. Sitten on valmiina alan uuteen nousuun, kun aika koittaa. Janne on seurustellut kerran Hanna-Riikan kuoleman jälkeen. Se ei vie surua pois, mutta menetyksen kanssa oppii elämään paremmin. Eivät he sitä kanna. Hän ei sano, etteikö uusioperhe voisi koskaan olla paras ratkaisu, mutta hänelle se ei siinä vaiheessa sopinut. Se on Jannen mielestä toimiva ponnahduslauta jatko-opinnoille ja ehkä etenkin niille, jotka eivät ole välttämättä löytäneet omaa intohimoaan yläkoulun ja lukion aikana. Nyt on tärkeää saada Voionmaan toiminta kunnolla käyntiin Tampereella. Ei kenenkään ole hyvä olla loputtomiin yksin. Melkein kahdeksan vuotta leskeksi jäämisen jälkeen Janne ymmärtää, että vanha viisaus pitää paikkaansa – aika auttaa. – Uskon, että koulutus ja kulttuuri nousevat seuraavissa vaaleissa taas arvoonsa. A P U 1 5 ”Kyllä mä varmaan itsekseni kohta jään, ei se mua pelota.” lähes puolittunut. – Nyt aika alkaa olla kypsä emootiopuolen osalta. Koti muistutti alkuun kipeästikin siitä, mitä ei enää ole. M itähän Hanna-Riikka tähän sanoisi. Peruspositiivisuus on tärkeää. Hanna-Riikka oli varma, että haluaa äidiksi syövästä huolimatta.. Sitä ei kohta enää kansanopistossa tarjota. Koti on Jannesta ihana, mutta hän kokee, ettei ole ehkä järkevää sitoutua mihinkään paikkaan tai tavaraan liikaa. Mutta hän ei pelännyt, sillä hän ei suostunut uskomaan syöpälääkärin ennustetta. Kolmihenkinen pieni ja tiivis perhe kutistui kahteen. Totuus oli jossain lääkärin ja Jannen arvion välissä. Siten hän pysyi jotenkin kasassa. Voisiko hän vielä kuvitella asuvansa jonkun kanssa yhdessä. Janne uskoo vahvasti siihen, että kulttuurin aloja kannattaa vielä opiskella – ehkä etenkin nyt, kun alalla on haasteita. Janne pakeni näyttelijän töihinsä ja arjen pyörittämiseen. Se mikä tapahtui, tapahtui. Se työnnetään työnantajien vastuulle. – Luonteeltani olen sellainen, että ajattelen, että mun se on yksin kannettava. Sitten kun Vieno-tytär muuttaa omilleen, Jannekin saattaa muuttaa. – Tekemistä riittää. Opiston kirjoilla on tällä hetkellä vajaa 60 opiskelijaa. Perhe ja ystävät elivät surussa mukana ja olisivat kyllä tukeneet ja auttaneet enemmänkin, jos Janne olisi laskenut suojamuurejaan. – Alkuperäinen ennuste ei ollut mitenkään kauhean hyvä. Janne halusi ajatella silloin teini-ikäisen Vienon parasta omalta osaltaan. He olivat tunteneet jo aiemmin, mutta kipinä syttyi kesäteatterissa, missä he molemmat näyttelivät. Se oli aikuisten välinen suhde, ei sellainen, jossa olisi lähdetty rakentamaan uusioperhettä. Tavoitteena on säästää rahaa ja toivoa, että maahanmuuttajat oppisivat kielen ja integroituisivat yhteiskuntaan työn kautta. Muistot säilyvät, vaikka jatkaisi matkaa. Siksi hänen mielestään ihmisten pitäisi muuttaa vähintään kymmenen vuoden välein. S ellainen Janne oli myös silloin, kun hän alkoi seurustella Hanna-Riikan kanssa vuonna 2001. Jannen mielestä suunta ei ole oikea. Janne on varma, ettei alan painaminen alas jatku loputtomiin. Ajateltiin, että vuosia voi olla paljon vähemmän, Janne kertoo. Sitä Janne huomaa yhä toisinaan miettivänsä tilanteissa, joissa kaipaisi toisen aikuisen mielipidettä
– Ei siitä mihinkään pääse, että oman äidin menettäminen varhaisteininä… Totta kai se jättää jäljen. Kun katson aikuista Vienoa, niin kannatti ehdottomasti yrittää. K ukaan ei voi tietää oman elämänsä mittaa. Kuolemanpelkoa hänelle ei ole silti tullut, vaikka pysähtyykin välillä miettimään, mitä tapahtuu, jos hänkin lähtee liian aikaisin. Raskausajan ja Vienon syntymän jälkeen HannaRiikka voi todella hyvin Jannen arvion mukaan. Nyt Janne ajattelee, että arki alkaa olla aika luontevaa kahdestaan tyttären kanssa. A P U 1 6 ”Luonteeltani olen sellainen, että ajattelen, että mun se on yksin kannettava.” – Silti häntä hoitanut syöpälääkäri oli sitä mieltä, että kannattaako lapsesta haaveilla – että onko se järkevää. Minne Vienon polku johtaakin, muutto omilleen on todennäköisesti edessä. Hän käy Kallion lukiota viimeistä vuotta, kirjoitukset jatkuvat vielä seuraavana lukuvuotena. Se on Jannesta kaunis ajatus. Se on helppoa, sillä mummo asuu vain pari korttelin päässä heidän kodistaan. Janne ja Vieno kävivät juuri Hanna-Riikan ystävän Nina Tapion pojan syntymäpäivillä. – Maailmassa tapahtuu niin paljon pahaa koko ajan, että tuntuisi itsekkäältä ajatella, etteikö sitä voisi sattua itsellekin. Vieno oli tuolloin 12-vuotias. Nina asuu pienten omakotitalojen asuinalueella. Hän rakentaa ”kaikenlaisia viritelmiä”, kuten terassin lisäosia.. Hanna-Riikka kuoli 47-vuotiaana saattohoitokodissa. Lääkärin alkuperäinen elinajan ennuste ylittyi reilulla kymmenellä, mutta se ei poista sitä, että Hanna-Riikka otettiin pois Jannen mielestä liian aikaisin. Toivon, että voin olla Vienon tukena mahdollisimman pitkään. He pitävät toinen toisestaan huolta. Toivon sydämestäni, että meidän yhteytemme kuitenkin säilyy. – Tuntui siltä kuin Hanna-Riikka olisi saanut valtavasti lisää voimia – ja tietysti iloa, valoa ja rakkautta. Siellä he miettivät tulevia asumiskuvioita. Ehkä siinä oli se, ettei täysin tiedetty, miten raskaus vaikuttaisi Hanna-Riikkaan. V uosien varrella Hanna-Riikan syöpä uusiutui, muutti muotoaan ja levisi. – Kyllä mä varmaan itsekseni kohta jään, ei se mua pelota. Se on käynyt Jannelle hyvin selväksi. Vieno täyttää kesällä 20 vuotta. Vieno pärjää kyllä. Ja elämänlangan päättyminen… Että pystyykö olemaan äiti. Sen käsittelemiseen on mennyt oma aikansa, Janne toteaa. – Vieno sanoi, että hei, voisi olla aika kiva, jos meillä olisi tuollaiset pienet kodit saman kadun varrella. Siitä Janne iloitsee, että Vienolla on hyvä suhde mummoonsa, Hanna-Riikan äitiin Eva-Riitta Siitoseen. Hän asuu yhä kotona, mutta haaveilee, että muuttaisi ulkomaille opiskelemaan. Janne ja Hanna-Riikka saivat lopulta yhteisiä vuosia muutaman sijaan melkein 18. ● Janne tykkää veneillä ja puuhastella mökillään
Uusi Apu360 Pelit-osio tuo fiksun ja viihdyttävän ajanvietteen suoraan lempisisältöjesi rinnalle. Pulmat, sanaseikkailut ja klassikkopelit. Lataa Apu360! lue.apu.fi/lataa-apu360 Ota noja ja pelaa!. LATAA SE Tutustu monipuoliseen valikoimaamme ilmaisia pelejä
A P U 1 8 Tervalammen osastorakennus 16:een oli sijoitettu asiakkaiden majoitustiloja, tv-sali, biljardisali ja kirjasto.
Kävimme Tervalammella laitoksen entisen asiakkaan ja työnjohtajan kanssa. ● RANGAISTUS NIMELTÄ TYÖ Työlaitoksissa esimerkiksi elatusvelvollisuutensa laiminlyöneet maksoivat velkaansa kovalla työllä. teksti HELEN PART TI kuvat ANT TI VET TENR ANTA JA VESA R ANTA A P U 1 9 – REPORTAASI –
Matti on silti ilmeisen innostunut aikamat kasta menneisyyteen. Aikalaisten muistissa ne sitä vastoin elävät vahvasti. Ainakin hän muistaa suhtautu neensa Tervalammen muihin asiakkaisiin ute liaasti. Matkat veivät yhdeksään eri kohteeseen: Siika joelle, Kruunupyyhyn, Ilmajoelle, Punkalaitu melle, Keuruulle, Tuustaipaleelle, Lammille ja VIHTI L. Koko työuran pituinen pesti päättyi 41 vuoden päästä vuonna 2009. A P U 2 Ridasjärvelle. Parhi ei ole suinkaan ainoa, joka ei ennestään tuntenut Suomen laitoshistoriaan kiinteästi kuulunutta laitostyyppiä. – Tutun näköinen paikka, Matti sanoo ympä rilleen katsellen. He tutustuivat toisiinsa tutkijan ja valokuvaajan edellisellä käynnillä, jol loin kirjantekijöillä oli tilaisuus tutustua työlai toksen sisätiloihin. Parhi on itse asiassa vie raillut kaikissa Suomen entisissä työlai toksissa yhtä itärajan taakse jäänyttä työlaitosta lukuun ottamatta. Kymmenen vuotta myö hemmin Tervalammen kuntoutuskeskukseksi muuttunut toiminta lakkautettiin ja alue siirtyi yksityisomistukseen. Se kuljetti helsinkiläisistä sairaaloista noudettuja ruoantähteitä niinä vuosina, kun Tervalammen työlaitoksessa toimi mittava tu hannen sian sikala. Yhteinen jutunjuuri Matin kanssa löytyy nopeasti sikaautosta. – Tulin Tervalammelle vuonna 1968 työnjoh tajaksi, Lehtosalo kertoo. Täällä hän myös tuli täysiikäiseksi, tosin syntymäpäiväjuhlat jäivät juhlimatta. Tervalammen käynnit eivät ole jättäneet häneen ikäviä jälkiä, vaan ken ties päinvastoin. T oinen matkalainen on tieteenhistorian tutkija ja kriminologian dosentti Katariina Parhi. Matti palaa entisenä asiakkaana Tervalam melle ensimmäisen kerran 53 vuoden jälkeen. Parhin mukaan työlaitokset toimivat yhteis kunnallisena vakauttajana, sosiaalisten ongel mien väliaikaisena ratkaisijana, säilönä, kuntou tuspaikkana ja ojennus ja rangaistusmuotona. Sikatalous lopetettiin Terva lammella vuonna 1971. – Tutkin väitöskirjassani psykopatiaa, ja näin Oulun keskusmielisairaalan arkistossa aineistoja miehistä, jotka haettiin Ruukin työlaitoksesta sairaalaan arvioitavaksi. Parhi ja Leh tosalo tervehtivät toisiaan tuttavalli sesti. Men neinä vuosikymmeninä samaa kujaa sahasi ”sika auto”. Tervalammen kartano toimi vuosien 1936 ja 1981 välisen ajan työlaitoksena. Autossa tiluksia katsastamaan matkaa työlaitosten tutkija ja enti nen asiakas. Tätä juttua kuvittavat sisä kuvat ovat Vesa Rannan otoksia. Mietin, mikä työlaitos on, ja aloin sel vittää asiaa, hän kertoo. Hänen tunnelmansa ovat ristiriitaiset. Matti ja Lehtosalo tervehtivät. He eivät muista toisiaan, vaikka ovatkin olleet samassa paikassa samoihin aikoihin. Pääosin maaseutumaisiin maisemiin peruste tut työlaitokset olivat samalla tiiviitä yhteisöjä, joissa asiakkaat ja työntekijät perheineen jakoi vat saman asuinympäristön. A uto pysäköidään lehmuskujan päätyyn pienelle pysäköintialueelle. Tällä kerralla sisätiloihin ei ole pääsyä. Matti ei ehtinyt sikoja näkemään. Kartanolle saattelee pitkä lehmusrivistö. LÄNSI-UUDENMA AN maalaismaisema on siir tynyt talvesta kevääseen, kun autonnokka osoit taa kohti Vihdin Ojakkalassa sijaitsevaa Terva lammen kartanoa. Siksi hän esiintyy tässä jutussa pelkällä etuni mellään ja kuvassa tunnistamattomasti. Laatokan Karjalassa sijaitseva Hii tolan työlaitos jäi ainoana kohteena käymättä. Matti on seitsemänkymppinen helsinkiläinen mies, joka passitettiin kahteen eri otteeseen Ter valammelle syntejään sovittamaan. Työlaitoksiin Parhi törmäsi väitöskirjaa teh dessään kymmenisen vuotta sitten. 1920luvulta aina 1980luvulle asti toimineet työlaitokset ovat lähestulkoon pyyhkiytyneet pois yhteisestä tie toisuudesta. Reissujen syynä on ollut Parhin juuri ilmesty nyt tietokirja Rikoksetta rangaistut – Sopeutumattomat Suomen työlaitoksissa, jonka hän teki yhdessä valokuvaaja Vesa Rannan kanssa. Niitä hän oli hankkinut alkoholin liikakäytön vuoksi ensim mäisen kerran alaikäisenä vuonna 1973, myö hemmin samasta syystä 1980luvulla. Päihtei densekainen menneisyys on hänelle arka paikka, eikä hän halua jälkikasvun saavan siitä vihiä. Osa rakennuksista on yksityiskäytössä, osa seisoo tyhjillään. Psykopaatiksi diagno soimisen jälkeen heidät lähetettiin takaisin työ laitokseen. Hän saapuu Tervalammelle toistamiseen. Yksi heistä on Tervalammen työlaitok sen pitkäaikainen työntekijä Hannu Lehtosalo