4.2020 5,50 € Koronapandemia herätti Elisabetin ja muut kuninkaalliset + 5 S I V U A R I S T I K O I TA JOLON PANTTIVANKIDRAAMASTA 20 VUOTTA Fränti ja Vahanen rohkaisevat ahdistuneita RUOTSI LISÄÄ POLIISEJA Tehotaistelu jengiväkivaltaa vastaan alkoi PYSYTÄÄN KOTONA! Karanteenitaide piristää arkea DOME KARUKOSKI ”Haluni miellyttää oli lähes maaninen” Monarkeista tuli taas johtajia Uudistunut Apu Teneriffalla Kriisi murjoo lomabisnestä. . . 17 23
Ota yhteyttä: mia.ekstrom@punainenristi.fi tai 040 562 2472. punainenristi.fi/testamentti. Tilaa testamenttiesite! K u va : E rik B lo m b e rg / P u n a is e n R is tin a rk is to Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma. HYVÄ PÄÄTÖS Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta
KANNESSA KUNINGATAR ELISABET. Tapani Kiminkinen. Korona kiillottaa monarkkien kruunua. 74 Sudoku, Nitrokrypto ja Apuvisa. 51 Tv-viikon ohjelmasuositukset. Miia Nuutila.. Koronaviruskaranteeni on tyhjentänyt lomasaaren kadut ja ajanut Kanariansaarten elinkeinon ahdinkoon. Helena Petäistö. 47 Viikon resepti. Ristikot ja krypto. 38 Luonto. 42 Valokeilassa. Antti Luusuaniemi, etätöitä. Pormestari Jan Vapaavuori ei usko kaupunkien vetovoiman heikkenevän. 10 Selkokieliset uutiset antavat tietoa. 12 Tiede. Tarmo Poussu. Tasan 20 vuotta sitten S I S Ä LT Ö 26 TENERIFFAN KADUT OVAT HILJENTYNEET, KUN ASUKKAAT PYSYTTELEVÄT SISÄTILOISSA. . 4 Päätoimittajalta. KUVA IAN LESLIE MACDONALD / MV-PHOTOS 17 Seppo Fränti ja Risto Vahanen joutuivat terroristien panttivangiksi lomallaan. 48 Apu-klinikka. 77 Horoskooppi. Rouskuvaa ja raikasta. 80 Lasten suusta. 44 Tähtihetket. 52 Elokuvat. 26 Reportaasi. 68 Radioviikko. . Ruotsin hallitus ryhtyy tehotoimiin hillitäkseen yhä uusia uhreja vaativaa jengiväkivaltaa. Kevän oudoimmat perhoset – joita ei perhosiksi uskoisi. 9 Missä tilanteessa tartuntariski on suurin. 80 Lukijat. 78 Nitrodisko ja sarjakuvat. A P U | 3 . 54 Televisio-ohjelmat. 7 Karanteenitaide piristää. 8 Brittien suuri mäyräsota. 34 Jolon saari. 20 Ilmiö. 14 Kansijuttu. 11 Kolumni. 6 Ihmeellinen horrossaarnaaja. Kriisin hetkellä kuninkaalliset muuttuvat pysyvyyden ja yhteenkuuluvuuden symboleiksi. 82 Jatka lausetta. 76 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. 46 Kolumni. 5 Ajastin. Anna-Leena Härkönen. Dome Karukoski. Suomen vanhin yliopisto. 70 Ajanviete
Uudenmaan eristyksen lopettaminen oli juridinen välttämättömyys. Äärimmilleen kehitys on mennyt Kiinassa, siellä koronan toisen aallon pelossa nähdään uhkana kaikki ulkomaalaisilta näyttävät henkilöt. Pääk ir joit us Yhteen hiileen U udenmaan eristys lopetettiin, koska sen jatkamiselle ei ollut perustuslaillisia edellytyksiä. Uudenmaan eristämisen lopettamisesta syntyi kummallinen poliittinen kärhämä. Eiköhän meidän olisi viisainta puhaltaa yhteen hiileen ja yrittää selviytyä tästä kaikesta yhdessä ja hengissä. Ilmassa oli vastakkainasettelun lietsontaa, joka voi pahimmillaan johtaa siihen, että maa jakautuu kaupunkilaiset vastaan maalaiset -leireihin. K U V A H A N N E S P A A N A N EN PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro AD Samuli Häkkilä TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen FEATURE-TIIMI / AJANKOHTAISMEDIAT Timo Tervoja (AD), Niklas Thesslund TUOTTAJAT Sammeli Heikkinen, Laura Myllymäki, Milka Sauvala TOIMITUSSIHTEERIT Anne Joutsen lahti-Lankinen Selina Keränen (digi) Jukka Väänänen TOIMITTAJAT Eve Hietamies, Jorma Lehtola, Susanna Luikku, Ulla Veirto GRAAFIKOT Tanja Pellikka Cilla Lehtonen / Aste Helsinki Oy TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Ritva Pasanen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA Deviz 2020 MEDIAMYYNTI JA MARKKINOINTI mediaopas.a-lehdet.fi Media-assistentti Jatta Waarala TILAUKSET lehtitilaukset. AVUN MAALAISLÄÄKÄRI TAPANI KIMINKINEN VASTAA LUKIJOIDEN TERVEYSKYSYMYKSIIN MM. Suomi ei ole sellainen maa, emmekä varmasti halua sen sellaiseksi muuttuvan. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Pandemia kiristää ymmärrettävästi hermoja, kun ihmiset pelkäävät henkensä puolesta. a-lehdet.fi asiakaspalvelu @a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakauslehtien Liiton jäsen 86. Sitä on ollut ilmassa ihan riittämiin jo ennen koronaakin. Kaikki muut rajoitukset ja suositukset ovat tätä kirjoitettaessa voimassa. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. Korona tarttuu ihmisestä toiseen, ja meillä jokaisella on vastuu omasta käyttäytymisestämme. S. Ihmisten päälle syljetään, heille huudetaan, että menkää kotiin. a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu. Ihmisten liikkumisvapauteen puuttuminen on raju toimenpide, ja yhteiskunnan ahdistunutta ilmapiiriä ei varmasti yhtään paranna se, että tienvarsilla on poliiseja ja sotilaita penäämässä kulkulupia. Pelkojensa keskellä ihmiset alkavat etsiä syyllisiä ja kytätä toisiaan. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. . FERRITIINISTÄ. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. 4 | A P U . 48. MARJA A ARNIPURO, PÄ ÄTOIMIT TA JA
Kansanedustaja (kok) 2003–2015. Ehkä tiivistyvä yhteistyö on yksi hyvä asia, jonka otamme kriisistä mukaamme. Poikkeustila on myös lähentänyt kaupunkipäättäjiä toisiinsa. Helsingin historian ensimmäinen pormestari, pääkaupungin erityisaseman ja urbaanin elämäntavan puolustajana profiloitunut Jan Vapaavuori (kok) ei siihen usko. Koronakriisin ensimmäinen rajoitus purettiin viime viikolla, kun Uudenmaan sulun jatkolle ei löytynyt laillisia perusteita. A J A S T I N JAN VAPA AVUORI K U V A V E S A M O IL A N EN / LE H T IK U V A. Osa toiminnoista palautuu pian, osa hitaammin. Suomessa suuret kaupungit ovat jo nyt paljon tekemisissä toistensa kanssa ja hyötyvät toistensa kokemuksista. Helsingin pormestari vuodesta 2017. Julkisuudessa on pohdittu, katkaiseeko uusi tilanne jopa pitkään jatkuneen kaupungistumisen. . 55-vuotias, naimisissa. Ollut myös ministerinä. Osa kuolee, osa muuttuu, ja tietysti syntyy myös uutta. huhtikuuta) ajatuksia ja kokemuksia Tukholman pormestarin kanssa. Se on historian valossa jatkunut taantumista, sodista, pandemioista ja muista katastrofeista huolimatta. A P U | 5 K oronakriisi on iskenyt ehkä pahimmin suuriin kaupunkeihin. – Vaihdoin viimeksi tänään (17. – Kaupungistuminen on globaali megatrendi. On silti tärkeää, että varsinkin kriisin keskellä pitää varjella oikeusvaltioperiaatetta, Vapaavuori kommentoi. Hallituspuolueista keskusta vastusti purkua. – On selvä, että Helsinkikin palautuu kriisistä aikanaan, mutta se kestää pitkään. – Ymmärrän maan eri osien huolen viruksen leviämisestä. Kahdessa paikassa asuminen tulee kyllä yleistymään, ja kriisi varmasti lisää etätyötä, Vapaavuori arvioi. Kriisin kestoa tai sen hintaa ei osaa vielä kukaan arvioida. SUSANNA LUIKKU ”Globaali trendi jatkuu” Helsingin pormestari ei usko kaupunkien vetovoiman heikkenevän
Mr. Finlandina auttaa koululaisia kehittämään itseään. Yleensä kana elää viidestä seitsemään vuotta, mutta maatiaiskana voi sinnitellä 15-vuotiaaksi. Irene kertoi, että jokainen saa taivaassa kruunun. Puoliunessa hän saarnasi, kuvaili taivaan oloja ja lauloi. Bussilasteittain ihmisiä kävi katsomassa nuorta horrossaarnaajaa. Hän vaipui horrostiloihin. Se myös kestää kylmää hiukan paremmin. Hän kertoo paikallisessa kaupunkilehdessä, että ikä ja elämänkokemus ovat hänen valttinsa, hän on 28-vuotias ja kilpailun vanhin. Lähde: Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset Ota kana lemmikiksi Salo. Kokeilun taustalla on ajatus, että kymmenen vuoden aikana liikennekulttuuri koko Suomessa muuttuu, ja jatkossa kuopiolaiset voisivat antaa omia yksityisautojaan vuokrattaviksi. Seudulla ei ole unohdettu Lohtajan saarnaajatyttöä Irene Hirveä. Lähde: Viikkosavo Muistojen unisaarnat Kokkola. Auton käytön tuntihinta on 7 ja päivähinta 49 euroa. Hämeenlinnalainen Aki Parviainen on mukana finaalissa. . . Sama ei koske kaikkia lajeja. Tavallinen maatiaiskana on lemmikiksi sopivampi kuin rotukana. Kesällä 1939 alettiin puhua ihmeellisestä 11-vuotiaasta. Kyse on kaupungin, Traficomin, Sitowise Oy:n ja PlanBilin hankkeesta. Parviainen on opettanut lapsille ja nuorille liikuntataitoja ja haluaisi Mr. . Finland auttaa Hämeenlinna. Yhteiskäyttöautot ilmestyivät Kuopion katukuvaan huhtikuun alussa. Lähde: Saariselän Sanomat Mr. Metsähallituksen erävalvojat ovat havainneet, että erityisesti ahmoja seurataan taas moottorikelkoilla ja yritetään saada hengiltä. . 6 | A P U . Kot imaan kat saus Ihmeellinen horrossaarnaaja Kokkolassa muistetaan tyttö 80 vuoden takaa. Lemmikkikanojen myynnistä on yllättäen tullut salolaisen Ellun kanat ja munat -yrityksen päätuote. Lähde: Salonjokilaakso Yhteiset autot Kuopio. Kokkolan 400-vuotisjuhlan kunniaksi Kokkola-lehti nostaa esiin paikallista historiaa. . Korona-aikana ihminen saa liikkua turvallisesti raikkaassa Pohjois-Suomen luonnossa. Moni kuulija koki herätyksen. Lähde: Kokkola-lehti 1 2 5 3 4 K U V A T V IL JA M I H A N N I, A IJ A P IR IN EN , S A LO N JO K IL A A K S O N S A N O M A T. KO ONNUT ULL A VEIRTO Ahmoja jahdataan Saariselkä. Finland -kilpailut on jouduttu siirtämään epidemian vuoksi ainakin kesäkuulle asti. Maatiainen syö vähemmän kuin jalostettu kotkottaja
. Äiti keksi, että Sofia Husson päähän voisi kietoa sukkahousut.. Sen lisäksi tarvittaisiin tarpeeksi tumma seinä, oikeanlainen valaistus – ja itseironinen asenne. – Olen aika huumorintajuinen ihminen, eikä minua haittaa panna itseäni likoon, jos saan sillä ihmiset nauramaan, Husso kertoo. Leksa-koira hoiti oman osuutensa mallikkaasti, ja yhteensä koko operaatioon meni noin tunti. I han ensin Sofia Husso, 31, katsoi maalauksen kärppää. . Toinen tenkkapoo olivat naisen hiukset. A P U | 7 Karanteenitaide piristää korona-arkea Oululainen Sofia Husso teki oman versionsa Nainen ja kärppä -teoksesta. Museokortin haaste jatkuu vielä huhtikuun loppuun saakka. – Haluan omalla esimerkilläni haastaa ihmisiä heittäytymään. Siinä tarkoituksena on luoda oma versio tunnetusta taideteoksesta ja jakaa se Instagramissa, Facebookissa tai Twitterissä #karanteenitaidetta-tunnisteella. Nainen ja kärppä on renessanssitaiteilija Leonardo da Vincin öljymaalaus vuodelta 1490. Toivon, että voin piristää ihmisiä. asti. Äiti tuli kuitenkin ajatelleeksi, että aivan hyvin Husson päähän voisi kietoa ihonväriset sukkahousut. EU:ssa tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta taiteilijan kuolinvuoden jälkeen. Alkuperäisidean äiti, alankomaalainen Anneleos Officier, jakaa kuvia @tussenkunstenquarantaine-tilillä Instagramissa. Ensin Husso pohti, pitäisikö hänen kastella pitkä tukkansa. Oululainen Husso on yksi sadoista suomalaisista, jotka ovat lähteneet mukaan Museokortin järjestämään Karanteenitaidetta-haasteeseen. Sitten hän keksi pukea päällensä äitinsä Oulun seudun kansallispuvun. Husso sai päähänsä lähteä mukaan haasteeseen ystävänsä kehottamana. Jos haluaa tehdä omaa karanteenitaidetta, kannattaa valita riittävän iäkäs teos, jottei vahingossa riko tekijänoikeutta. Kaksi parasta teosta palkitaan Museokortilla joka viikko aina keskiviikkoisin 29.4. Pientä päänvaivaa teoksessa Hussolle tuotti naisen puvun väritys. Projektipäällikkönä kotona töitä te kevä Husso kertoo itsekin saaneensa korona-aikana iloa muiden tekemästä karanteenitaiteesta – ja hyviä nauruja. Lisätietoa osoitteessa https://museot.fi/karanteenitaidetta. Hän tiesi heti, miten hän toteuttaisi oman teoksensa: Mukaan sommitelmaan tulisi ainakin vanhempien 7-vuotias chihuahua Leksa, joka tunnetusti viihtyy kameran edessä. L AURA M YLLYMÄKI Sofia Husso inspiroitui Leonardo da Vincin teoksesta Nainen ja kärppä
Lehden mukaan hallinnon tulisi keskittyä työllisyyden ja pienyritysten tukemiseen sekä avoimempaan politiikkaan kansalaisten ja yritysten valvonnan ja kurituksen sijasta. Tukea vai lisävalvontaa. KO ONNUT SUSANNA LUIKKU Maailman lehdet Sulkujen hinta Kiina. Koronarajoitusten hinta näkyy jo Kiinassa. Vuonna 1998 mäyrien hävitysoikeutta rajoitettiin alueittain. Niitä tapettiin silti vielä vuonna 2018 Britanniassa yli 32 000.. 8 | A P U . BKT:n arvioidaan laskeneen yhdeksällä prosentilla. Kirjoittaja Stephen Rodnick on seurannut Greta Thunbergia Davosissa ja USA:ssa suurissa tilaisuuksissa, joissa häntä ovat ylistäneet eri alojen julkkikset varapresidentti Al Goresta näyttelijäaktivisti Jane Fondaan, mutta onnistunut saamaan myös lyhyen yksityishaastattelun Tukholmassa. Huhtikuun BBC Wildlife muistuttaa, että tutkimustuloksia kritisoitiin ylimalkaisiksi ja tarkoitushakuisiksi jo 1990-luvulla. Muita lehden kansiaiheita ovat sosiaalisen median vaikuttajat sekä kysymys siitä, kuka omistaa digitaaliset tietomme kuoleman jälkeen. Miten yksinvaltainen hallinto reagoi. Tuoreen tutkimuksen mukaan alle kuusi prosenttia karjan TB-tartunnoista on peräisin mäyristä. ”Suuria mäyräkäräjiä” käytiin vuosina 1998–2004. Lisäpontta mäyräviha sai 1960luvulla, kun Englannin maatalousministeriö ilmoitti epäilevänsä mäyriä karjaa tappavan TB-viruksen päälähteeksi. Kuka pelkäisi Twitterissä huutavia tyyppejä, joilla on 10 valetiliä. The Rolling Stone (7.4.) esittelee vielä kerran ruotsalaisteinin, josta tuli ilmastokriisin vastaisen taistelun ikoni. Myös huoli mäyrien vähenemisestä sekä paheksunta usein verisiä ja tarpeetonta kärsimystä tuottavia lahteja kohtaan on lisääntynyt. Koronavirus on monella tapaa tuntematon virus, mutta kamppailussa sitä vastaan voi silti ottaa oppia menneen ajan vastaavista vitsauksista, kirjoittaa The Walrus (4/20) Pandemian anatomia -kansijutussaan. – En pelkää turvallisuuteni puolesta. Se on vain naurettavaa, Thunberg sanoo. Mäyriä on pidetty saarivaltiossa tuhoeläiminä, ja niitä on jahdattu ja teurastettu varsin tarmokkaasti. Vaikka Kiina on saamassa koronaviruksen hallintaan, taloudellisten ja sosiaalisten tuhojen arvioinnissa ei ole päästy edes alkuun – korjaamisesta puhumattakaan. Oppia historiasta Kanada. Tutkimustulokset todistivat, ettei kannan harventaminen suinkaan vähentänyt karjan tautivaaraa, vaan lisäsi sitä, kun virusta kantavat mäyrät vaelsivat uusille alueille etsimään lisääntymiskumppaneita. News in Chinassa (24.4.) julkaistut luvut kertovat, että tammi-helmikuun aikana maan teollisuustuotanto ja palvelut laskivat noin 13 ja investoinnit 24–26 prosenttia. Suuri mäyräsota Britannia. Gretan maailma Yhdysvallat. – Yksi suuri ero on siinä, että tässä tarinassa kaikki on nopeaa: virus, tiede ja yleisen paniikin sekä kärsimättömyyden leviäminen, kommentoi toimittaja Kevin Patterson
Vapalahden mukaan juuri vasta-aineiden avulla voidaan mahdollisesti hoitaa koronapotilaita. M issä jokapäiväisen arkemme tilanteessa koronavirustartunnan riski on suurin. SAMMELI HEIKKINEN Koronaviruspandemiaa vastaan suojaudutaan monin tavoin, mutta varmaa tietoa tarvitaan lisää, arvioivat tutkijat. Olli Vapalahden vetämä tutkimusryhmä selvittää viruksen reaktioita esimerkiksi erilaisiin lääkkeisiin. Koronatiedossa on vielä aukkoja Tutkija: Tärkeintä olisi tietää, missä arjen tilanteissa leviämisriski on suurin. – Avoin kysymys on esimerkiksi se, miten koronan sairastaneiden immuniteetti taudille säilyy, Vapalahti sanoi. – Mikä on riski missäkin arjen tilanteessa. . Molemmat ovat mukana koronavirustutkimuksessa. Sen vuoksi taudin sairastanut ei nykytietojen mukaan saa tautia heti uudestaan. Noihin kysymyksiin ei ole selkeitä vastauksia. Lääke tautiin on siis olemassa taudista toipuneiden ihmisten sisällä. Sitä emme vielä kunnolla tiedä, ja sen selvittäminen nopeasti olisi tärkeää, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ja uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta arvioivat. – Hyvä, että tulee nopeasti, mutta kun laatukontrolli puuttuu, joukossa voi olla sekundaa, Vapalahti arvioi. Mitkä ovat ne tilanteet, joissa virus oikeasti leviää. Toimimme nyt parhaan saatavissa olevan tiedon varassa. Kaupassa vai lenkkipolulla. Ryhmällä on turvalaboratoriossa käytössään virusta, jota on viljelty Suomessa sairastuneilta ihmisiltä otetuista näytteistä. A P U | 9 Koronavirus synnyTi etätyöbuumin... – On todettu, että kun annetaan vakavasti sairastuneille taudista toipuneen ihmisen veriplasmaa, se on auttanut sairastuneen toipumista. Vapalahti tosin muistutti, ettei sellaisesta hoidosta ole vielä vankkaa tutkimusta. työt taas minusta. Nykyisen kriisin aikana tutkimusryhmät ovat julkaisseet tietojaan pikaisesti. mä oon aina oLut etääLä töistä. Ensimmäinen näyte tutkimuskäyttöön otettiin tammikuussa kiinalaiselta turistilta, joka oli Suomen ensimmäinen todettu koronaviruspotilas. TÄ S TÄ O N K Y S E Ajast in TA R M O KO I V I S T O. Immuniteetilla tarkoitetaan sitä, että koronavirustartunta panee ihmisen elimistön tuottamaan vasta-aineita. Toivottavasti sitä tietoa saadaan pian lisää, Sironen sanoi viime viikon perjantaina Helsingin yliopiston järjestämässä Kohti koronakriisin ratkaisua -tapahtumassa
Myös uusien ilmiöiden sanat ovat vaikeita, koska ne kehittyvät niin nopeasti, www.selkokeskus.fi www.selkosanomat.fi Ylen selkouutiset: TV-lähetys ark. Pälvi Tammi kertoo, että joskus on pakko käyttää vaikeita sanoja, esimerkiksi maahanmuuttovirasto tai perustuslakivaliokunta. Ajast in Talouden ja politiikan vaikeat sanat vaativat paljon selittämistä. Selkosanomien päätoimittaja Petri Kiuttu kertoo, että Selkosanomien verkkolehteä luetaan nyt vielä enemmän kuin aiemmin. SELKOUUTISIA K U V A JU A N M O YA N O / A LA M Y S T O C K P H O T O. . SUSANNA LUIKKU . Selkokeskus arvioi, että Suomessa jopa 750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Myös uusien ilmiöiden sanat ovat vaikeita, koska ne kehittyvät niin nopeasti, Tammi sanoo. Heitä voivat olla esimerkiksi kehitysvammaiset henkilöt, maahanmuuttajat, vanhukset, muistisairaat ja henkilöt, joilla on oppimisvaikeuksia. Kaikilla on oikeus tietoon. Tämä juttu on selkosuomea. Selkokeskus arvioi, että Suomessa jopa 750 000 ihmisistä tarvitsee selkokieltä. Pälvi Tammi kertoo, että selkokielen kirjoittaminen vaatii tarkkuutta ja paljon tietoa aiheesta. On tärkeää saada uudet uutiset ajoissa myös selkokielellä, Pälvi Tammi kertoo. – Vaikeita aiheita ovat esimerkiksi historia, talous ja politiikka. Varmistan, voiko asian varmasti sanoa näin. He tarvitsevat uutisia selkokielellä. Uutisia tehdään myös selkoruotsiksi. Selkosanomien Petri Kiutun mukaan joistakin aiheista on vaikeampaa kirjoittaa selkokielellä kuin toisista. Suomessa selkokielisiä uutisia tekevät Yleisradio eli Yle ja Selkosanomat. – Kirjoitamme kuitenkin kaikista aiheista, myös vaikeista. I hmiset kaikkialla maailmassa tarvitsevat tällä hetkellä tietoa koronaviruksesta. 10 | A P U Selkokieliset uutiset antavat tietoa Suomessa jopa 750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Ylen Selkouutiset ilmestyvät internetissä, radiossa ja televisiossa. – Suositukset ja määräykset koskevat kaikkia, jotka asuvat Suomessa. Sen muokkasivat selkokielelle alkuperäisestä tekstistä Kaisa Kaatra ja Raisa Rintamäki Selkokeskuksesta. Silloin vaikeat sanat täytyy selittää. Selkouutisten pitää käsitellä niitä uutisia, joita muutkin käsittelevät tai joista kaikki puhuvat, Tammi sanoo. klo 16.40, kyselytunti torstaisin klo 15.40. – Keskustelen vaikeista aiheista muiden toimittajien kanssa. . Selkokieli on kieltä, jota on helppo lukea ja ymmärtää. Radiolähetys joka päivä korona-aikana 21.05, normaalisti klo 21 uutisten ja urheilun jälkeen. On kuitenkin monia ihmisiä, joiden on vaikea ymmärtää tavallisia uutisia. Myös Ylen Selkouutisten toimittaja Pälvi Tammi kertoo, että koronaviruksen takia kiire on kova. Ylen Selkouutisten Pälvi Tammi on samaa mieltä. Ja viranomaisten kieli on usein vaikeaa kaikille, Kiuttu nauraa. Kiirettä lisää se, että työntekijöitä on vähän. Selkosanomat ilmestyy paperilehtenä ja verkkolehtenä. Selkosanomien verkkolehteen tehdään juttuja koronaviruksesta joka päivä. – Talouden ja politiikan vaikeat sanat vaativat paljon selittämistä. Koronavirus lisää tarvetta tietoon. Esimerkiksi Ylen Selkouutisissa on töissä vain yksi työntekijä kerrallaan
Herran vuonna 2020 koko planeetan odotettiin ylittävän saastumispisteen, josta ei enää olisi paluuta. Eniten on yllättänyt liittokansleri Angela Merkel heittämällä Saksan pyhän budjettikurin viimein roskikseen ilmoittamalla 1 000 miljardin euron elvytyspaketista ja hyväksymällä, että Euroopan maiden vakaussopimus saa pitää paussia. Ennennäkemättömän laman uhatessa valtioiden nokkamiehet ovat löysänneet kukkaronnyörejä kaikkialla – ja naiset. Jopa yltiöliberaali Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on löytänyt 2 000 miljardia dollaria yritysten ja palkansaajien suoraan tukemiseen. Se, mitä hallitsijat, poliitikot, diplomaatit, ay-liikkeet, mielenosoittajat eivätkä edes armeijat ole saaneet aikaiseksi viime vuosikymmeninä, on jo onnistunut tältä mikroskooppisen mitättömältä tuholaiselta. A P U | 11 . . HELENA PETÄISTÖ ON TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA. Koronavirus on myös kyennyt siihen, mikä ei ole onnistunut keltaliiveiltä eikä muilta raivokkailta mielenosoittajilta: Ranskan eläkeuudistus on lykätty hamaan tulevaisuuteen, ja maan sairaalat saavat vihdoin massiivisen apupaketin, jota ne ovat hädässään vaatineet jo vuosikymmeniä. Trumpilta on osattu odottaa ihan mitä tahansa, mutta ei ikinä työttömyyskorvauksien ja sosiaaliturvan lisäämistä. Jos haluaa nähdä tämän kauheuden keskellä jotakin positiivista, siltäkin kantilta katsottuna koronavirus on voittamaton. Viruksen pelko on sulkenut Turkin ja Kreikan välisen pakolaisten painekattilan vain pari viikkoa sen jälkeen, kun Turkin presidentti oli sen uhmakkaasti avannut. Kolumni T ällaista ei ole koskaan nähty, virusta, joka panee planeetan polvilleen. Näkymätön vihollinen, joka täyttää sairaalat potilaista ja ruumishuoneet kuolleista, pakottaa kolme miljardia ihmistä kotiarestiin, pysäyttää tehtaat ja uhkaa ennennäkemättömällä maailmanlaajuisella lamalla. Ei niin pahaa ettei jotakin hyvääkin Pystyykö koronavirus jarruttamaan työntekijöitään irtisanovien suomalaisyritysten haluja maksaa osinkoja. K U V A H A N N E S P A A N A N EN. Koronaviruksen edessä polvistuvat diktaattoritkin. Britannian hallitus ja jopa Venäjän presidentti Vladimir Putin hämmästyttävät maissaan ennennäkemättömillä työttömyyskorvauksilla. Lepakotkin saavat nyt lennellä vapaasti. Koronavirus on vienyt terän niin sotavoimilta kuin sisseiltäkin Jemenissä, Afganistanissa, Filippiineillä ja Kamerunissa ja jopa Syyriassa. Venetsian kanavat ovat kirkastuneet, ja Pariisin ilmanlaatu on parantunut huomattavasti. Satelliittikuvista näkyy, miten paljon ilmansaasteet ovat häipyneet niin Kiinasta kuin Pohjois-Italiasta. KaupanpäällisiKsi Koronavirus on jarruttanut huomattavasti maailman huumekauppaa, vähentänyt kaikkialla merkittävästi asuntomurtoja, ryöstöjä ja varkauksia sekä tyhjentänyt Kiinan kauppatorit syötäviksi tarkoitetuista elävistä eläimistä. Nähtäväksi jää, pystyykö kaikki muut mahdit nujertanut koronavirus jarruttamaan työntekijöitään irtisanovien suomalaisyritysten haluja maksaa kaikesta huolimatta osinkoja osakkeenomistajilleen. Koronavirus pystyi siihen, mihin eivät ole kyenneet Brysselin herrat, Macron, Saksan oppositio eikä euron kaatumisuhka. Luonnonmullistukset kiihtyivät, Australia paloi poroksi, sadat eläinlajit kuolivat sukupuuttoon ja maailman metropoleissa hengitysilma loppui. Koronavirus tuli ja pysäytti autot, lentokoneet ja tehtaanpiiput.
Siirtoa pidettiin järjettömänä, siitä ei uskottu koituvan mitään hyvää. Suomen sodan päättyessä 1809 akatemia muuttui kuninkaallisesta keisarilliseksi. Seuraava vitsaus oli Turun palo 1827, se vaurioitti pahoin yliopiston rakennuksia. Se oli atomienergian ja ydinfysiikan rauhanomaisen tutkimuksen hanke. Säästösyistä muita kuin lääkärikoulutuksen virkoja ei täytetty. Myös vallalla ollutta historiankirjoitusta siitä, että Ruotsin valtakunnalla oli raamatullisesta ajasta juontuva menneisyys, alettiin kyseenalaistaa. Alkuvaiheessa akateemiseen yhteisöön kuului 250 ylioppilasta ja 11 professoria. H elsingin yliopisto on kokenut vaihtuvat valtakaudet, ja sitä ovat koetelleet sodat ja tulipalot. 1700-luvulla Isoviha katkaisi yliopiston toiminnan lähes kymmeneksi vuodeksi. Kun ovet suljettiin vuonna 1713, professorit pakenivat Ruotsiin, ja sodan päätyttyä vain muutama palasi takaisin virkaansa. Yliopisto koki lähes täydellisen sukupolvenvaihdoksen, ja nuoret professorit toivat mukanaan uudenlaista tieteellistä ajattelua. Kevään 2020 koronaviruskriisin keskellä tiede ja tutkimus on valjastettu uusien haasteiden kohtaamiseen, kun Helsingin yliopiston tutkijat kehittävät uutta diagnostiikkaa ja lääkehoitoja Covid-19-taudin hoitoon. Ensimmäinen iso kansainvälinen tutkimusprojekti, johon Suomi ja Helsingin yliopisto osallistuivat, käynnistyi 1955. Talvisodan syttyessä 1939 Helsingin yliopiston palveluskelpoiset miehet komennettiin armeijaan. Kuninkaallisen Turun Akatemian siirtoa Helsinkiin Turun palon jälkeen vuonna 1827 pidettiin järjettömänä. Luonnontieteiden opetuksesta ja tutkimuksesta tuli vapaampaa. Keisarillisella käskykirjeellä akatemia siirrettiin Helsinkiin. LI N D A TA M M IS T O / H EL S IN G IN Y LI O P IS T O. 12 | A P U T iede 380 vuotta uuden äärellä Suomen vanhin yliopisto ei ole nujertunut kriisien keskellä. Jatkosodan aikana rintamalle lähetettiin lukupaketteja ja jopa vierailevia luennoitsijoita. Yliopistossa on yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. MARJUKK A PUOL AKK A Akatemian siirtoa Helsinkiin pidettiin järjettömänä. Vuonna 1640 kuningatar Kristiina, tuolloin 13-vuotias, perusti Kuninkaallisen Turun Akatemian yhdeksi Ruotsin valtakunnan neljästä yliopistosta
Unissa aiemmin koetut asiat yhdistyvät uudenlaisella tavalla, ja siksi unessa ihminen voi vaikka lentää. . Vielä 1920-luvulla savukkeiden kulutus oli Suomessa maailman suurinta. Jo muutaman tupakan kokeilu lapsuudessa lisää todennäköisyyttä siihen, että aikuisena tupakointi on päivittäistä. Unet muun muassa edistävät oppimista, kun aiemmin valveilla syntyneet muistijäljet aktivoituvat uudelleen. Niistä joiden ensimmäinen tupakka syttyi 18–19-vuotiaana, 8 prosenttia poltti päivittäin 20 vuoden iässä. Yön aikana on tavallisesti neljä tai viisi univaihetta. Esimerkiksi sokeana syntyneet ihmiset eivät koskaan koe näköaistimuksia unissaan. Seuranta alkoi 1970-luvulla ja jatkui vuoteen 2018. Niin kertoo pitkäkestoisin koskaan tehty seurantatutkimus, jossa selvitettiin nuorella iällä alkanutta tupakointia aina keski-ikään asti. Puolet niistä, joiden tupakkakokeilut alkoivat 6–12-vuotiaana, poltti päivittäin 20-vuotiaana. ” Voiko toisen kanssa nähdä samoja unia?” Unet syntyvät yleensä asioista ja tapahtumista, joita olemme aiemmin nähneet ja kokeneet. Unessa voi käydä toisen luona, mutta toisen ihmisen unta ei voi jakaa. Suomessa ikärajaksi tuli 16 vuotta vuonna 1977 ja 18 vuotta 1995. MARJUKK A PUOL AKK A A D O B E S T O C K Ravintoa sielulle, mielelle ja keholle • Sielukas ystävä, joka tukee ja auttaa • Rohkeita näkökulmia henkiseen kasvuun • Kehon ja mielen tasapaino • Arjen psykologiaa • Mystiikkaa Henkisyyden ja hyvinvoinnin erikoislehti. Kysyjä: Milo, 11 Vastaaja: lastentautien erikoislääkäri Tero Kontiokari Mehiläinen Oulusta A PU JUNIORIN TIEDEK YS Y M YS ” Älä aloita nuorena! Terveys. Tupakointi on terveysriski. Mitä nuorempana vedät ensimmäiset sauhut, sitä todennäköisemmin tupakoit päivittäin nelikymppisenä ja sitä vaikeampi tavasta on päästä eroon. Siinä oli mukana 6 600 henkilöä Suomesta, Australiasta ja Yhdysvalloista. Kun ihminen herää, hän muistaa yleensä vain sen unen, joka edelsi heräämistä. Tulokset tukevat Yhdysvalloissa käynnissä olevaa Tobacco21-aloitetta, jossa tupakan myynnin ikäraja halutaan nostaa 21 vuoteen. Siksi jokaisella ihmisellä on omat unensa. Tutkimus on julkaistu Journal of the American Heart Association -lehdessä
14 | A P U Kan sijut t u Kun kriisi iskee, monarkeilla on muutakin virkaa kuin vain edustaminen. He muuttuvat pysyvyyden ja yhteenkuuluvuuden symboleiksi, he rauhoittavat ja kannustavat. Pandemian aikaan majesteetitkin puhuvat solidaarisuudesta ja muistavat kiittää myyjiä ja siivoojia. teksti R A IL A K IN N U N EN kuvat A L L OV ER P RE SS JA K U N G A H USE T. SE KORONA KIILLOTTAA MONARKKIEN KRUUNUA
A P U | 15 . . KORONA KIILLOTTAA MONARKKIEN KRUUNUA Ruotsin Kaarle XVI Kustaa mietti tv-puheessaan pitkään myös maansa talouden ja yritysten tilaa sekä työpaikkojen kohtaloa.
Hän tarkoittanee, että olemme kaikki samassa veneessä, mutta saa sen kuulostamaan siltä, että olemme kaikki yksin. M onet monarkit ovat pitäneet kansalaisilleen kannustavia, kiittäviä ja viisaita puheita viime viikkoina. Hän puhuu siitä, että itsestäänselvyyksiä ei enää ole, vaan on uudelleen ajattelemisen aika. Emme ole vain menneisyytemme ja tulevaisuutemme, vaan se, miten selviämme asioista nyt. Kruununprinsessa Victoria pitää puheensa Hagan linnassa. Hän on huolestuneen oloinen, mutta myös hermostunut, lukeminen ei suju hyvin, on kiireen tuntua. Prinssi Daniel näyttää vahakasvoiselta ja kalpealta. Maailma muuttuu, Elisabet ei. Hän puhui 80 vuotta sitten sodan ja pommitusten takia evakuoiduille lapsille, jotka olivat joutuneet erotetuiksi rakkaistaan. Kun Elisabet puhuu isoäidin myötätunnolla ja stoalaisella vakaudella, että yhdessä ja päättäväisinä me selviämme tästä, siihen on uskominen. Kuningatar Elisabet piti huhtikuun alussa kansakunnalle televisiopuheen koronakriisistä. Kaarle Kustaa päätyi kuninkaaksi nuorena, 27-vuotiaana. Hän päättää viestinsä kiittämällä jokaista ja sanomalla, että olemme tässä yhdessä ja yhdessä me tästä selviämme. Ruotsin Kaarle XVI Kustaan televisiopuhe ajoittuu samalle illalle kuin Elisabetin, hänkin puhuttelee kansalaisia pöydän ääressä istuen. Victoria myös lähettää jokaiseen Ruotsin sairaanhoitopiiriin kirjeen. Elisabet tietää, että ihmiset lukevat viestejä myös siitä, millaisen asun hän on valinnut, mitä koruja käyttää sekä mitä näkyy pöydällä ja taustalla. Ruotsalaiset keskustelevat somessa vilkkaasti Danielin voinnista. Hän muistuttaa menneistä kriiseistä, joista on selvitty, yhdessä ja kärsivällisesti toinen toista auttaen. Elisabet nosti esiin saman kuin moni hänen kollegansa omissa puheissaan: tulevat sukupolvet tulevat muistamaan ja arvioimaan meidät sen mukaan, miten hoidimme tämän. Merkitystä on silläkin, että kuningattaren ulkonäkö on järkkymätön: kiehkuralleen samanlainen kampaus kuin aina, tuttu asiallinen meikki, vaatteen kirkas väri. Kuningatar lopettaa puheensa siteeraten sodanaikaan jälleennäkemisen toivoa virittänyttä laulua: we’ll meet again, tapaamme vielä. Espanja on kärsinyt pandemiasta rankimmin, sekä uhrien että Vaikein tilanne on Espanjan kuningas Felipe VI:lla. Kuningas pitää koronapuheensa Stenhammarin linnan eristyksessä. Kriisiaikoina kaikki muuttuu: viisas monarkki astuu esiin, yhdistää, antaa perspektiiviä, kannustaa, kiittää ja rauhoittaa. Laulun esitti marraskuussa 103 vuotta täyttänyt Vera Lynn, ja se päättyy sanoihin some sunny day, jonakin aurinkoisena päivänä. Elinsiirtopotilaana hän kuuluu riskiryhmään, jonka pitää vältellä kaikkia infektioita. Vasta vuoden 2004 tsunamin aikaan kuninkaalla oli riittävästi kokemusta ja rohkeutta puhua myös henkilökohtaisella tasolla siitä, miltä läheisen menetys tuntuu ja millaista on kasvaa isättömänä. Hän edustaa poliittisten intressien yläpuolelle asettuvaa jatkuvuutta ja yhteishenkeä, valaa uskoa tulevaan, tuo lohtua ja toivoa. Loistavimmat edellytykset siihen tehtävään on Ison-Britannian kuningattarella Elisabetilla. Espanjan kuningas Felipe vieraili operaatio keskuksessa Madridissa huhtikuun alkupäivinä.. Se oli lyhyt, mutta täydellisen viestinnän oppitunti: tyyni, vakava, lämmin, henkilökohtainen. Hän kirjoittaa: ”Tiedän, että tämä kirje ei muuta mitään. Puhe on vasta neljäs kuningattaren erityistilanteessa pitämä, edelliset olivat Persianlahden sodan aikaan 1991, prinsessa Dianan kuoltua 1997 ja kuningataräidin kuoltua 2002. Lopuksi Kaarle Kustaa sanoo painokkaasti, että ”sinä et ole yksin”. Kansankoti-Ruotsia on kohdannut hänen hallitsijakaudellaan muutamakin kansallisen trauman hetki: Olof Palmen murha, Estonian uppoaminen ja tsunamin sadat ruotsalaisuhrit. M onarkeista vaikeinta on Espanjan kuningas Felipe VI:lla. Koko perspektiivi aukeaa kuulijan eteen, kun kuningatar muistelee ensimmäistä pikkusisarensa prinsessa Margaretin kanssa vuonna 1940 pitämäänsä radiopuhetta. Hänen sitkeyttään, henkilökohtaista arvovaltaansa ja kokemuksensa määrää ei kiistä kukaan. Siellä karanteenia jakaa kuningatar Silvian ohella myös kuninkaan Mallorcalta Ruotsiin palannut isosisko, prinsessa Birgitta. Kukaan heistä ei ole oivaltanut yhtä hyvin kuin Elisabet, että se, mitä silmät näkevät, on lähes yhtä tärkeää kuin se, mitä korvat kuulevat. 16 | A P U K ruunupäät ovat monen mielestä turhaa joukkoa ja kalliiksi käyvä muisto menneisyydestä, etuoikeutettuja seremoniamestareita, joilla on merkitystä korkeintaan turistien houkuttimina. Elisabetin, 94, valtakausi on kestänyt 68 vuotta. Mutta haluan teidän tietävän, että meitä on monta, jotka ajattelemme teitä ja haluamme esittää valtavat kiitoksemme.” Kruununprinsessan pääsiäistwititissä on koolla hänen nelihenkinen perheensä
Kruununprinsessa Victoria ja Daniel ovat ryhtyneet ottamaan videoyhteyttä ruotsalaisiin järjestöihin ja yrityksiin kannustaakseen ja selvittääkseen niiden tilannetta.. . Kuningatar Elisabet ja prinssi Charles ovat eristyksissä tahoillaan, joulukuussa he vielä kulkivat käsi kädessä. . A P U | 17 . . Prinssi Philip saapui Skotlannista helikopterilla Windsoriin ja pääsi pitkästä aikaa saman katon alle kuningattaren kanssa
Kuningas puhuu myötätunnosta ja myötäelämisestä, joita jokaisen pitäisi löytää sydämestään. Felipe ilmoitti, ettei ole tiennyt rahoista mitään, irtisanoutui kaikesta isältään mahdollisesti tulevasta perinnöstä ja lopetti isälle myönnetyn vuosittaisen avustuksen. Kansa on epäyhtenäinen itsenäisyyteen pyrkivine baskeineen ja katalaaneineen. Kun kenraali Franco kuoli 1975, mo narkia palasi ja Juan Carlosista tuli kuningas. Hänen perheensä oli paennut sinne kenraali Francon sivuutettua monarkian ja julistettua Espanjan tasavaltalaiseksi oikeistodiktatuuriksi vuonna 1931. Kansanäänestyksessä hyväksytty perustuslaki teki Espanjasta demokraattisen monarkian 1978. Prinssi Joachim muutti perheineen Pariisista takaisin Tanskaan. Koronatartunnasta ovat toipuneet Monacon ruhtinas Albert, 62, ja Walesin prinssi Charles, 71. Felipen tapa puhua on eloisa, hyvin fyysinen, väkevän energinen, kädet ovat käytössä. Hän sanoo, että me huolehdimme toisistamme, pidämme toisiamme silmällä ja annamme voimaa toisillemme. Kuningas Juan Carlos asettui 1981 vastustamaan sotilasvallankaappausta ja sai sillä kansan tuen ja kunnioituksen. Taputukset kiirivät ja kaikki huusivat yhdessä iskulausetta: ”Minä en pelkää.” Sen muistavat sekä katalaanit että espanjalaiset yhä. 86-vuotias prinsessa tunnettiin itsenäisenä ja pelottomana poliittisen sosiologian tohtorina, joka ei koskaan avioitunut ja oli esikuva monille naisille. Ja Felipen isä, kuningas Juan Carlos onnistui aiheuttamaan uuden skandaalin kesken koronakriisiä. ”Tämä on meidän uusi todellisuutemme, muutos on valtava, ja se koskee meitä kaikkia. ”Koronavirusta emme voi pysäyttää, mutta yksinäisyyden viruksen voimme nujertaa niin, ettei kukaan tuntisi ”Valppaudella, solidaarisuudella ja ystävällisyydellä me kukistamme tämän!”. Kun Felipe pitää televisiopuhettaan ja valtava joukko kokoontuu parvekkeille ja katoille paukuttelemaan kattiloita ja paistinpannuja, jottei puhe kuuluisi, mielenosoituksen kohde on Juan Carlos, ei Felipe. H ollannin kuningas Willem-Alexander päätyi perheineen täyskaranteeniin palattuaan laskettelulomalta Itävallan Lechistä. Mutta juuri rankkojen rajoitustoimien, rajojen ja sosiaalisen elämän sulkemisen takia Margareeta osasi kiittää terveydenhoidon ammattilaisten ohella rajavalvojia, poliiseja, pelastustointa, myyjiä, kuljettajia, siivoojia – kaikkia, jotka jatkavat töitään vaikeina aikoina. Ajattelen jokaista ihmistä tässä maassa ja toivotan toivoa, rohkeutta ja luottamusta”, kuningatar Margareeta sanoi. Puheen aikaan Tanska alkoi jo toipua epidemiasta, ja tiukkoja rajoituksia oli tarkoitus höllentää. Meidän on ymmärrettävä, että tämä vaatii jotakin meiltä kaikilta. Vuonna 1948 Madridiin palanneesta Juan Carlosista koulutettiin ikääntyvän Francon perillistä. Nuorukainen piti salaa yhteyttä oppositioon ja maanpaossa elävään isäänsä. Felipe oli silloin vielä kruununprinssi, joka päätti viettää toukokuiset häänsä suunnitelmien mukaan, jättimäisten turvatoimien keskellä. Juan Carlos piti satoja rakastajattaria, tuhlasi valtion rahoja, metsästi uhan alaisia eläimiä, sikaili linnoissa ja matkoilla. Tarkoituksena oli osoittaa, että elämä jatkuu. Koronavirukseen on toistaiseksi menehtynyt yksi kuninkaallinen: Espanjan Bourbon-Parman sukuun kuulunut prinsessa Maria Teresa. P ojalla ei ole vuosikausiin ollut isästään Juan Carlosista muuta kuin murhetta ja häpeän aihetta. Hän varttui ensimmäisen vuosikymmenensä Roomassa. Kuningatar peruutti omat, ilonjuhlaksi aiotut suuret 80-vuotisjuhlansa. Hänen puheensa on ponteva, mutta se ottaa huomioon, miten paljon hollantilaisia on kuollut koronavirukseen.. Parissa vuodessa hän onnistui murtamaan pelon ilmapiirin, yhdistämään sisällissodan repimää kansaa ja saattamaan maan demokratian tielle. 18 | A P U taloudellisten menetysten määrässä – turismi ei ehkä koskaan palaa ennalleen. Tämä on vaarallinen vieras, joka leviää kuin maastopalo. Koko maa on halvaantunut ja kaatumaisillaan. T anskan kuningatar Margareetan puheessa on samaa luontevaa lämpöä ja rauhallisuutta kuin kuningatar Elisabetin sanoissa. Willem-Alexander, 52, on Euroopan nykymonarkeista nuorin. Kruunusta hän luopui 2014, ei ehkä täysinpalvelleena, mutta ainakin täysinryvettyneenä. Tuorein kansan raivoon saattanut paljastus liittyy Juan Carlosin Saudi-Arabian kuningashuoneelta saamiin sadan miljoonan euron voitelurahoihin, jotka hän on sijoittanut säätiöiden tileille Panamaan ja Liechtensteiniin. E spanjaa ovat repineet sekä itsenäisyysliikkeet että terroristi-iskut. Hän pyytää ihmisiä kohtamaan tilanteen luottavaisesti, päättäväisesti ja energisesti, osoittamaan, että Espanja on yhteiskunta, joka pystyy selviämään kaikesta, tästäkin. Hän miettii ihmisten epävarmuutta ja pelkoa sekä sitä, miten kaipuu ihmiskontakteihin kasvaa. Ei ole sopivaa toimia kuten ennen, juhlat ja syntymäpäivät on peruttava, muu olisi täysin ajattelematonta. Madridin junaiskuissa maaliskuussa 2004 kuoli 192 ihmistä, 2 050 loukkaantui. Felipe pyytää panemaan erimielisyydet syrjään. Barcelonan pommi-iskujen jälkeen elokuussa 2017 kuningas Felipe matkusti paikan päälle ja marssi suuren ihmisjoukon keskellä Placa de Catalunya -aukiolla pääministeri Mariano Rajoyn rinnalla. Ne hän rikkoi uskomattoman piittaamattomalla käytöksellään. Juan Carlos oli Espanjan kansallissankari, jolta petti arvostelukyky ja terveys
Jokainen monarkki on toistanut puheessaan tätä: kaikki kriisit päättyvät aikanaan, meistä itsestämme on kiinni, millaisiksi ihmisiksi me tässä osoittaudumme. Nyt ei ole käsitystä sen kestosta, mullistusten suuruudesta, murheen määrästä – siitä, miten, mihin hintaan ja milloin tämä päättyy. Monarkit ovat astuneet esiin puhuttelemaan ihmisiä yleensä, kun jokin järkyttävä onnettomuus, luonnonkatastrofi tai ihmisen käsittämätön hirmuteko ovat vaatineet yhtenäisyyden, lohdun ja jatkuvuuden korostamista. Pandemia on toisenlainen poikkeustila. . Hän sairastaa keuhkofibroosia. Tämä tilanne on vapauttanut valtavan määrän energiaa, luovuutta ja yhteishenkeä. Monacon ruhtinas Albert II oli ensimmäinen koronatartunnan saanut ja siitä toipunut kuninkaallinen.. K oronavirukset, myös tämä covid-19-tautia levittävä, ovat saaneet nimensä kruunun mukaan: ne näyttävät kruunulta. Kruunu on latinaksi corona, ja monissa kielissä kruunupää ja kruunuvirus ovat lähes sama sana. Lopuksi he kaatavat termospullosta kupilliset kuumaa mehua. Hollannin Willem-Alexander kävi karanteenista vapauduttuaan katsastamassa esikoulun opetusta Haagissa. Hallitsijapari Harald ja Sonja puhuttelevat kansalaisia hyvin epämuodollisessa viritelmässä maaseutuasuntonsa seinustalla istuskellen: hekin joutuivat karanteeniin Jordanian-matkalta palattuaan. Nyt norjalaiset kantavat syvää huolta Mette-Maritin jaksamisesta. Norjan suurin kansallinen trauma on yhden miehen teloituskomppanian isku Utøyan saarelle heinäkuussa 2012. Kaikessa on välitön me pärjäämme -tunnelma, Sonja on miestään puheliaampi. A P U | 19 . . Valppaudella, solidaarisuudella ja ystävällisyydellä me kukistamme tämän!” Niin tässä käy, että majesteetit puhuvat solidaarisuudesta ja ymmärtävät kiittää myyjiä ja siivoojia! N orja on vauras, terve, urheilullinen ja harvaan asuttu maa. Kruununprinsessan epäuskoinen järkytys, suru, urheus, julkiset puheet ja muistotilaisuuksiin osallistuminen ovat ikimuistoista kuvastoa. Korona-aikaan Mette-Marit on julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvia vaelluksistaan vuoren rinteillä: ei hätää. Yksi uhreista ja suurimmista sankareista oli Mette-Maritin velipuoli, saarelle vapaaehtoiseksi vartijaksi lomallaan värväytynyt poliisi, joka ehti pelastaa monta nuorta ennen kuin luodit osuivat häneen. Kun maskiin ja suoja-asuun kääriytynyt hoitaja kuljettaa pyörätuolipotilasta sairaalaan pahvikruunu päässään, hän ei leiki prinsessaa, vaan käy hyökkäykseen kruunuvirusta päin. itseään hylätyksi. Sen käsittelyn kuninkaalliseksi keulakuvaksi nousi kruununprinsessa Mette-Marit
Murhan jälkeen ”Yksilöiden ja ryhmien välinen väkivallan kierre on yleisempää ja vakavampaa.”. Suurin osa ammutuista kuoli jengien välisissä taisteluissa suurkaupunkien lähiöissä, Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössa. Viime marraskuussa Ruotsin poliisi perusti puolen vuotta kestävän Operaatio Rimfrostin, kun 15-vuotias poika oli tapettu teloitusta muistuttavalla tavalla Malmön keskustassa. Pelkästään Tukholmassa toimii 50 eri jengiä. Yksilöiden ja ryhmien välinen väkivallan kierre on yleisempää ja vakavampaa. Jengiytyminen alkoi jo 90-luvun keskivaiheilla, kun rikolliset mc-jengit alkoivat toimia Ruotsissa. – Nykyajan jengit eivät ole yhtä organisoituja kuin aikaisemmin, ja rikollisten välisissä suhteissa lojaliteeteilla ei ole niin paljon merkitystä. Viime vuonna 41 ihmistä ammuttiin kuoliaaksi Ruotsissa. – Kolmekymmentä vuotta sitten jengiläisillä saattoi jopa olla unelmia. Viime vuosina myös Uppsalassa on ammuskeltu paljon. 20 | A P U Ruotsi palaa Viime vuonna Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi 41 ihmistä, suurin osa jengien välisissä taisteluissa lähiöissä. Hänen mukaansa nuoret elävät täysillä yhtä hetkeä, myyvät huumeita ja käyttävät rahaa prostituoituihin ja kalliisiin tavaroihin, kelloihin ja kultaketjuihin – mennäkseen sitten taas kadulle. Hallituksella on 34 ehdotuksen ohjelma jengiväkivallan hillitsemiseksi, mutta tehoaako se. Appelgrenia ihmetyttää, että nämä suurrikolliset ampuvat toisiaan kuoliaaksi entistä herkemmin, merkityksettömien syiden takia. Poikansa menettänyt suomalaissyntyinen Carolina Sinisalo sai kokea, miten väkivalta on tullut kotiovelle asti. – Tämän päivän jenginuoret ovat epätoivoisia, sanoo jengeihin erikoistunut rikoskomisaari Gunnar Appelgren. Ei edes mafian kotimaassa Italiassa esiinny vastaavaa asukasmäärään suhteutettuna. Hänellä on jo kolmen vuosikymmenen kokemus eri rikollisjengeistä. Gunnar Appelgrenin mukaan Ruotsissa on käynnissä väkivallan aalto, jolle ei loppua näy. teksti K IR S T I K A JA N N E kuvat A L L OV ER P RE SS JA K IR S T I K A JA N N E A mpumisia ja räjäytyksiä. – Ampumiset ja räjäytykset ovat juuri nyt Ruotsin suurin ongelma, Appelgren sanoo ja lisää, että vain joka viidettä ampuma-aseella tehtyä murhaa setvitään oikeudessa ja murhayrityksistä vain kymmenen prosenttia selvitetään. Tämän päivän jenginuoret ovat epätoivoisia, Appelgren sanoo