2025 5,90 € + 5 S I V U A R I S T I KO I TA POHJANMAALTA KAJAHTAA PERHO MAKSAA TULIJOILLE BONUSRAHAA HUIPPUSANOITTAJA SANA MUSTONEN ”Olen ääripää tunneasioissa” RENNOT PÄÄSIÄISHERKUT TTK-TÄHTI PERNILLA BÖCKERMAN JA ÄITI RIIKKA OVAT KUIN PAITA JA PEPPU Suorasuiset herkkikset JOHANNES JA KYLLIKKI VIROLAINEN Kohuparista kansansuosioon. . 15 10.4.
Seuraa sähköpostiasi – luvassa etuja kuin tilauksesta.. Saammeko esitellä. A-lehtien asiakkaana tilaajaetuja riittää nimittäin niin eläimellisen paljon, ettei niistä tahdo pitää lukua. Vaikka sitten vakituisessa työsuhteessa. Arvelimme, että metsän ovelin ja sinnikkäin eläin olisi oikea henkilö pitämään kestotilaajien puolia ja avustamaan edunmetsästyksessä. Kestotilaajiemme uusi edustaja
11 Kolumni. 44 Pääsiäismenu. 10 Optiset harhat eivät tepsi kaikkiin. 12 Kansijuttu. . Pippa Laukka. Sanoittaja Sana Mustonen elää musiikin ja erityisten ihmisten keskellä. Anneli Jäätteenmäki.. S I S Ä LT Ö 26 PALKITTU SANOITTAJA SANA MUSTONEN USKOO SAANEENSA YLIMÄÄRÄISEN ANNOKSEN TUNNEÄLYÄ. 78 Nitrodisko. Pernilla Böckermanin ja Riikka-äidin tiivis suhde. Silvia Hosseini. 48 Apu-klinikka. 8 Miksi kunnissa ei ole hallitusta ja oppositiota. 30 Maakuntakirjeenvaihtaja. 15 38 Luonto. 50 Kolumni. 77 Palvelukortti. 34 Suomalaiset rakkaustarinat. 70 Ajanviete. Hannu Lauerma. 6 Muikulle oma patsas. Reseptit helppoon pääsiäisateriaan. KANNESSA PERNILLA JA RIIKKA BÖCKERMAN. Näin työllistyin: Sylvia-Kiddha Stavén. 5 vinkkiä lentopelkoon. 80 Lukijat ja sarjakuvat. KUVA ESSI LYYTIKÄINEN. 47 Terveys. 20 Reportaasi. Ristikot ja krypto. A P U | 3 01 _Vinjet t i 4 Pääkirjoitus. 68 Radioviikko. 75 Sudokut ja Apu-visa. 26 Henkilö. Koulu luki miljoona sivua. Perho houkuttelee asukkaita rahalla. 5 Ajastin. Johannes ja Kyllikki Virolaisen suhde oli skandaali. 76 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. 54 Televisio-ohjelmat. Uhanalaisia lintuja tapetaan lentokentillä. 79 Horoskooppi. 18 Ilmiö. 82 Jatka lausetta. Pyhä-Häkin kansallispuisto lumoaa. Auto ajoi karille. 51 Tv-viikon ohjelmasuositukset. Taiteilija Samuli Heimonen muutti mummolaansa. Näyttelijä Antti Reini ja tytär Saga. 52 Elokuvavinkit. 42 Valokeilassa
Mutta Sitran tuore tulevaisuusbarometri paljasti, etteivät suomalaiset myöskään usko, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa paikalliseen päätöksentekoon. VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Samuel Savolainen SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola, Miikka Järvinen TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen Selina Keränen Johannes Kotkavirta Kati Lahtinen Laura Myllymäki Hanna Parhaniemi Milka Sauvala Niklas Thesslund Milla Talja TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD /Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Joni Myyryläinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy TOIMITUSJOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy. Itänaapurimme vihamielisyys on vähintäänkin epämiellyttävä tosiasia. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Demokratia ei todellakaan ole itsestäänselvyys – se on yhteinen ponnistus, joka vaatii aktiivista osallistumista. Kansainvälinen politiikka käy tällä hetkellä kovilla kierroksilla. Jokainen ääni on askel kohti yhteiskuntaa, jossa päätökset heijastavat kansan tahtoa. Mutta miten Suomi mahtaisi sijoittua, jos etsittäisiin maailman toiveikkainta kansaa – kansaa, jolla riittää uskoa tulevaisuuteen. a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma-pe 8-20, la 10-15 Aikakausmedia ry:n jäsen 91. Apu360 tarjoaa uusia ja syvempiä näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin. Talouskaan ei meitä riemastuta. ÄÄneStÄMÄllÄ kanSalaiSet eivÄt vain valitse edustajiaan, vaan myös ilmaisevat mielipiteensä yhteiskunnan suunnasta. Samoin ajattelivat myös paikalliset päättäjät. Silti kehityksestä kannattaa olla huolissaan. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin luottamus instituutioihin ja poliittiseen järjestelmään on monissa maissa koetuksella. Äänestäminen on paitsi oikeus, myös velvollisuus. Aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueiden valtuustoihin, jotka vastaavat sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Se ei ole hetkeen ollut kovinkaan korkealla, mikä ei ole ihme nykyisen korkean työttömyyden aikana. Ehdokkainen pieni määrä ei vielä tarkoita, että äänestysprosentti jäisi matalaksi. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Voisi ajatella, että ihminen on sitä toiveikkaampi, mitä enemmän hän kokee voivansa osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. 4 | A P U . Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Tilaa Apu360! Sisältöjä, joita et muualta saa. . Suomalaisten luottamusta omaan talouteen mitataan säännöllisesti. Pääk ir joit us Yhteinen ponnistus E nsi viikonloppuna Suomi äänestää alueja kuntavaaleissa. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Näiden päätösten vaikutukset ulottuvat suoraan arkeemme. Kuntavaaleissa taas päätetään kunnanvaltuustojen kokoonpano, joka vaikuttaa esimerkiksi koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja paikallisiin infrahankkeisiin. Sama maa, joka juuri rankattiin kahdeksatta kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin netissä: asiakaspalvelu. IINA ARTIMA-K YRKI vastaava päätoimittaja K U V A JO U N I H A R A LA VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Samuel Savolainen SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola, Miikka Järvinen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO www.apu.fi apu@a-lehdet.fi Facebook: apulehti Instagram: @apu_360 Tiktok: @apu_360 X: @apu_360 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy TILAUKSET lehtitilaukset. Ei ole ihme, jos tuntuu, että olemme vain pieni lastu laineilla. Jotain tästä epäluottamuksesta viestii ehkä myös se, että joillakin alueilla ja puolueilla on ollut vaikeuksia löytää entiseen malliin ehdokkaita alueja kuntavaaleihin
Stavén vastaa päällikkönä viiden kirjaston toiminnasta. Hän on saanut töitä neljästi yli 50vuotiaana. NINNI SANDELIUS . Viimeisimpään tehtäväänsä Tampereella hän ryhtyi pari vuotta sitten 61-vuotiaana. – Kaikenikäistä henkilökuntaa tarvitaan. . – Olen miettinyt toisinaan, miettivätkö rekrytoijat ikääni, mutta ilmeisesti eivät. Samaan aikaan uusissa työpaikoissa saan uusia haasteita ja tunnen, että löydän itsestänikin uusia puolia. Työpaikka: Tampereen kirjaston pal velu päällikkö. Aiemmat työyhteisöt ovat olleet oikein hyviä. – Työhön kuuluu suunnittelua, kehittämistä ja esihenkilötehtäviä, ja saan olla lähellä kirjaston arkea työskentelemällä välillä palvelutiskillä. ”Levottomuus” on ollut työelämässä luontevaa. Se taitaa kertoa myös kirjastoalasta. Sen jälkeen hän on ollut vakituisissa töissä kirjastoissa eri paikkakunnilla Etelä-Karjalassa, Savossa ja Päijät-Hämeessä noin 30 vuoden ajan. Minulle on tärkeää säilyttää sisäinen kipinä. Hän on pannut merkille, että esimerkiksi terveysongelmat ja ikä eivät juuri korreloi työelämässä, vaikka äkkiseltään niin voidaan luulla. Hän pitää työstään myös monipuolisuuden vuoksi. Kirjastossa voi myös hyödyntää omaa osaamista, tietämystä ja harrastuneisuutta, jota on kerryttänyt elämän varrella. Hän ei ole epäröinyt vaihtaa työpaikkaa ja kotikuntaa sen mukana. Silloin hyviä ihmisiä jää töiden ulkopuolelle. Samaan aikaan olemme monta muutakin asiaa kuin ikämme eivätkä kaikki kaltaiseni kuusikymppiset ole samasta muotista. – Työ on iso osa elämää, ja annan sille itsestäni paljon. Kirjastojen asiakaskunta on hyvin moninainen, joten työntekijöidenkin pitäisi olla, Stavén jatkaa. . Työnantajien pitäisi päivittää asenteitaan, hän sanoo. On työnantajilta todella lyhytnäköistä karsia hakijoita iän perusteella. A P U | 5 K irjastotyö on joukkuelaji, toteaa palvelupäällikkö SylviaKiddha Stavén, ja kertoo arvostavansa työkavereitaan Tampereen kirjastossa. Stavén aloitti uransa kolmikymppisenä työllistettynä Puumalan kunnankirjastossa. A J A S T I N SYLVIA-KIDDHA STAVÉN, 63 K U V A R II N A P EU H U Näin t yöllist yin ”Minulle on tärkeää säilyttää kipinä” Sylvia-Kiddha Stavén sai nykyisen työnsä yli kuusikymppisenä.. Kotipaikka: Tampere. Koulutus: Filosofian maisteri, informaatiotutkimus.
Kot imaan kat saus Kalaonni täällä vaihtelee Puruveden muikku saa patsaan Kerimäelle. Leluvaaleissa on kuusi ehdokasta, joilla on kirjaston toimintaan liittyviä ajankohtaisia näkemyksiä ja eri mielipiteet siitä, mikä kirjastossa on tärkeää. Auto ajoi myös karille, sillä se päätyi osin kivien päälle. Joskus sata vuotta sitten lapsia pystyi tiettävästi postittamaan paikkakunnalta toiselle. Puruveden nimisuojattu muikku ansaitsee patsaansa. Lasten mieltymykset tulevat siis näkymään vaalien lopputuloksessa. . Lukuhaasteeseen osallistui koko koulu: henkilökunnalla oli oma uutuuskirjojen lukupiiri ja koulun maskotti Keke-kettukin istui kirja tassuissa. Lähde: Rovaniemen kaupunki 1 2 5 3 4 K U V A T: A D O B E S T O C K. Lähde: Helsingin Sanomat Leluvaalit Jyväskylä. Lokeron ovi avattiin etänä. Ehdokaslelut itse ovat vaalien ajan vaalikahvilla lastenosaston vitriinissä. Kenties tämä oli mielessä Malmin lapsilla, joista yksi ryömi Postin pakettiautomaattiin. Outokummussa kalastajat ajoivat jäihin ja karille. Taideseppä Heikki Mielosen laatiman luonnoksen mukaan patsas tulee esittämään viittä parven muodossa uivaa muikkua. Nuppia kohti luku-urakkaa tuli keskimäärin 1 459 sivua. Puruveden muikku saa oman patsaan Kerimäen kirkkopuistoon. Lähde: Yle Miljoonakoulu Rovaniemi. Jyväskylän pääkirjastossa järjestetään vaalit, joissa on tiukka ikäraja: vain alle 18-vuotiaat saavat äänestää. Juojärvelle autolla kalaan lähteneet kaksi henkilöä kokivat ikävän yllätyksen, kun heidän ajoneuvonsa upposi jäihin. Korkalovaaran koulun oppilaat ja henkilökunta saavuttivat maaliskuun 20. Kaverit hälyttivät paikalle pelastuslaitoksen, joka ratkaisi pulman soittamalla paikalta löytyneeseen Postin huoltonumeroon. Lokeron ovi meni kiinni, eikä avautunut. . . Lähde: Yle Muksupaketti Helsinki. . Lähde: Suur-Jyväskylän Lehti Parvi patsaassa Kerimäki. Kerimäki saa näin myös toisen nähtävyyden maailman suurimman puukirkon lisäksi – kala-aiheisia patsaita ei ihan joka pitäjästä löydy. . Kevätpilkille köröttelijä kaaransa kalastaa, voisi olla toimiva nykykansan viisaus. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Autolla karille Outokumpu. 6 | A P U . Matkustajat pääsivät autosta omin neuvoin pois, sillä paikalla oli vettä vain metrin verran. päivä tavoitteensa: He ovat lukeneet yli miljoona sivua lukuvuoden aikana
Luonnollinen ainesosa herätti heti hänen kiinnostuksensa. En suoriutunut siellä kuten ennen ja olin tyytymätön kestävyyteeni. Hän aloitti Virizilin ja hänen aamuistaan on tullut miellyttävämpiä. Tiedäthän, kun olet juuri herännyt aamulla. Sain kestävyyttä makkariin Fredrik hakeutui hoitoon olkapäänsä vuoksi, mutta hän sai neuvoja myös muiden ongelmien ratkaisemiseen. Se yllä pitää elinvoimaa, kestokykyä sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Sinkki on tärkeä ainesosa miehisen sukupuolihormonin testosteronin tuotannossa. Ginsengista, sinkistä ja aminohapoista valmistettu Virizil on Wellvitan miesten seksuaalisen hyvinvoinnin tuote. Tämä alkaa tuntua taas normaalilta, hymyilee Fredrik. Virizilin ainesosiin kuuluvat myös aminohapot L-sitrulliini ja L-arginiini. Ginseng edistää erektiota, seksuaalisuutta ja torjuu väsymystä. Hän ei vain koskaan kuvitellut, että hän kuuluisi itse siihen joukkoon. Sekä puhti että halu oli poissa ja tunsin oloni täysin tyhjäksi, Fredrik kertoo. Hän on jo suositellut Viriziliä monille tuttavilleen ja toivoo, että he voivat hyötyä yhtä paljon luonnollisista ainesosista. Sinkki auttaa ylläpitämään normaalin testosteronitason veressä ja lisäksi se voi edistää normaalia hedelmällisyyttä. Arjesta on tullut taas hauskaa. Olen täynnä energiaa ja valmiina päivän touhuihin. PIRISTYSRUISKE SEKSIELÄMÄLLE Seksielämäni heräsi eloon 64-vuotias Fredrik on aina nauttinut hyvästä seksielämästä. Fredrikin seksielämän ongelmat varjostivat hänen jokapäiväistä elämäänsä. Kun Fredrik loukkasi olkapäänsä, aiheutti se monia asioita, jotka vaikeuttivat kovan tahdin ylläpitämistä. Ei tehnyt mieli seksiä. Energia, halu ja kestävyys alkoivat viikko viikolta palautua. Tämä alkaa tuntua taas normaalilta. Miehet ymmärtävät tarkalleen mitä tarkoitan, Fredrik naurahtaa. ELINVOIMAA EDISTÄVÄT AINESOSAT Tilaa Virizil Nyt -50% kestotilauksella 21,95€ + toimitus 4,95€ Kuukaudeksi (90 tablettia) Vain 0,73€ päivässä Seuraavat toimitukset kuukauden välein: 43,95€ + toimitus 4,95€ Asiakaspalvelu . Suurimman eron huomasin kuitenkin makkarin puolella. Siksi olikin iso kolaus, kun ongelmat makuuhuoneen puolella alkoivat. 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to 8-16, pe 8-14.30 Olemme täällä sinua varten, soita ja kysy lisää! wellvita.fi Hirsalantie 11 02420 Jorvas -50% 1. Olin koko ajan valtavan väsynyt ja voimaton, mikä puolestaan vaikutti kaikkiin elämäni osa-alueisiin. toimitus MAINOS. Fredrik tiesi entuudestaan, että miehillä voi olla iän myötä ongelmia haluttomuuden ja kestävyyden kanssa. Hän kuuli ensi kertaa ginsengin vaikutuksesta kestävyyteen ja energisyyteen
8 | A P U Jännän äärellä Miksi suomalaisissa kunnissa ei ole enemmistöhallitusta ja oppositiota. Tämän vuoksi Suomen politiikkaan vaikutti 1990-luvulle hyvin vahvasti parlamentin lisäksi väkevän presidentin hahmo. SAMMELI HEIKKINEN Mihin jännään kysymykseen tarvitset vastauksen. Koko valtiota koskevassa päätöksenteossa on myös tekijä, joka kuntapolitiikasta puuttuu: presidentti. Siksi 1800-luvun loppupuoliskolla alkanut kunnallishallinnon lyöminen lakikirjojen kansien sisään on jatkumoa vanhoista käytännöistä. TA N JA P EL LI K K A. Ensimmäinen Venäjän keisarin kunnallista itsehallintoa koskeva asetus annettiin vuonna 1865. K unnan asioista päättävien ihmisten valinta demokratisoitui suljetuksi äänestykseksi. . Ihmisyhteisöjen yhteinen päätöksenteko on hyvin vanha asia, Suomen alueellakin kylien asioista on päätetty iät ja ajat. Kunnallislaki säädettiin vuonna 1917 ja astui voimaan vuoden 1918 alussa, juuri ennen sisällissotaa. – Niiden kausi alkaa vasta vuoden 1983 vaaleista. Tämä yhteiseen asioiden hoitamiseen pyrkivä malli siirtyi tsaarin asetukseen ja sitten aikanaan Suomen lainsäädäntöön. Valtakunnanpolitiikka tuskin oli myöskään itsenäisen Suomen alkutaipaleella selkeä ja houkutteleva esimerkki kunnan asioiden hoidolle. Siinä kunnan hallinto erotettiin seurakunnista. Tämä oli yleiseurooppalainen trendi, Jokisipilä sanoo. Jokisipilä kertoo, että ennen sisällissotaa sosialidemokraatit ajoivat mallia, jossa kaikki valta olisi ollut eduskunnalla. On selvää, etteivät tuollaiset pätkähallitukset ehdi toteuttaa mitään mielekästä suunnitelmaan maan viemiseksi tiettyyn suuntaan. P oliittisen historian professori Markku Jokisipilä Turun yliopistosta muistuttaa, että kunnallisen päätöksenteon vieminen lakeihin on Suomessa vanhempaa perua kuin eduskunta ja sen pohjalle muodostettu hallitus. Näistä kaksi oli enemmistöhallituksia. Sisällissodan jälkeen oikeisto taas halusi säilyttää lyhyen kuningasseikkailun jälkeen ajatuksen vahvasta johtajasta. – Siihen saakka kuntien hallinto oli ollut kirkon piirissä. MIK Ä A SK ARRUT TA A. – Esimerkiksi 1920luvulla oli 14 hallitusta. Kunnanja kaupunginhallituksia paikkoja jaetaan kaikille edustajia saaneille ryhmille, ehkä aivan pienimpiä lukuun ottamatta. Käytännössä syntyy hallitus, jolla on takanaan valtaosa edustajista. – Juuri kun hallituksen toiminta oli saatu käyntiin, se kaatui. Kauko muistuttaa, että eduskuntavaalien jälkeen Suomessa hallitus muodostetaan vaalien tuloksen perusteella. – Päätöksiä tehtiin kuntalaisten kokouksissa, asioista yritettiin päästä yhteisymmärrykseen, Jokisipilä kertoo. heikkinen@a-lehdet.fi ja yritämme auttaa. Laita sähköpostia osoitteeseen sammeli. Suurin osa jäi alle vuoden ikäisiksi. Miksi näin ei käy kuntavaalien jälkeen. Kauko arvelee, että myös kuntapolitiikka kiinnostaisi enemmän, jos kunnissakin olisi valtakunnan mallin mukainen hallitus–oppositiojako. Myös vahvojen enemmistöhallitusten aika on Suomessa historiallisesti lyhyt. Samalla säilyi ajatus siitä, että kaikki osapuolet ovat mukana, kun asioita valmistellaan ja kun niistä päätetään. K oska kuntavaalien tulos selviää sunnuntaina, etsimme tällä kertaa vastausta lukijamme Kaukon ajankohtaiseen kysymykseen. Loput puolueet jäävät hallituksen ulkopuolelle, oppositioon
Kaikille esitettiin sarja optisia illuusioita, joissa on vaikea arvioida kahden samankaltaisen esineen kokoa. A D O B E S T O C K. Uusi tutkimus paljastaa, että lääketieteellisen kuvantamisen asiantuntijat ovat hakoja välttämään optisia illuusioita ja näkevät siten paremmin myös arjessa. Lääketieteellisten kuvien, kuten magneettikuvien, tarkka diagnoosi on ratkaisevan tärkeää syövän ja muiden sairauksien tunnistamisessa. Ne voivat olla hauskoja, mutta ne auttavat myös tutkijoita ymmärtämään paremmin, miten aivomme toimivat, kertoo Itä-Anglian yliopiston vanhempi tutkija Martin Doherty. Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistu neljän brittiyliopiston tutkimus osoittaa, että tämän työn ammattilaiset ovat tarkempia arvioimaan esineiden kokoa optisissa illuusioissa. Tutkimus viittaa siihen, että koulutus, joka tähtää esineiden tarkkaan havaitsemiseen lääketieteellisissä kuvissa, vähentää asiantuntijoiden alttiutta visuaalisille illuusioille. Tämä on tärkeää, sillä 60–80 prosenttia diagnoosivirheistä liittyy havaintoon, sanoo tohtori Radoslaw Wincza Keski-Lancashiren yliopiston tiedotteessa. – Optiset illuusiot on suunniteltu huijaamaan aivojamme. Tutkimukseen osallistui 44 radiologia ja röntgenhoitajaa sekä vertailuryhmänä 107 opiskelijaa. Yksi kuvasarjoista oli Ebbinghausin illuusio, jossa ympyröiden suhteellinen koko hämää katsojaa. O ptiset illuusiot huijaavat näköaistia ja saavat aivot tulkitsemaan asioita todellisuuden vastaisesti. 10 | A P U . Heidän tuli valita kuvista suurempi esine. MARJUKK A PUOL AKK A ”Ihmisiä voidaan kouluttaa ratkaisemaan visuaalisia illuusioita.” Koulutus, joka tähtää esineiden tarkkaan havaitsemiseen lääketieteellisissä kuvissa, vähentää asiantuntijoiden alttiutta visuaalisille illuusioille. – Osoitimme ensimmäistä kertaa, että ihmisiä voidaan kouluttaa ratkaisemaan paremmin visuaalisia illuusioita. . Loppupeleissä tuli selväksi, että lääketieteellisen kuvantamisen asiantuntijat näkivät illuusioiden läpi. Keskellä oleva ympyrä näyttää pienemmältä, kuin sitä ympäröivät suuremmat ympyrät. T iede Illuusio ei hämää radiologia Radiologit ja röntgenhoitajat eivät lankea optisten harhojen ansoihin. Niitä voitaisiin ehkä jopa käyttää lääketieteellisten kuvien analyytikoiden koulutuksessa tulevaisuudessa
Perintövero korvattaisiin luovutusvoittoverolla, eli peritystä omaisuudesta maksettaisiin veroa vain, jos se myydään. Toisin sanoen muutos ei olisi kannattava suurimmalle osalle suomalaisista, vaan se hyödyttäisi ainoastaan kaikkein rikkaimpia. Perintöverosta puhutaan kuin se olisi säädetty ihmisten kiusaksi, vaikka sen tarkoitus on kaiken verotuksen tavoin valtion menojen rahoittaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Korkeimmillaan vero on lähisukulaiselle 20 prosenttia, muille perijöille 33 prosenttia. SILVIA HOSSEINI ON KIRJAILIJA JA KRIITIKKO. Historiallisesti progressiivinen tuloja perintövero ovat olleet tehokkain keino hyvinvointivaltion ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Vastaavat luvut olivat Britanniassa 72 % ja 46 % ja Japanissa 64 % ja 63 %. A P U | 11 . Historiallinen data osoittaa lisäksi, ettei reipaskaan verotus ole talouskasvun este, päinvastoin. Perintöverokeskustelussa unohtuu kuitenkin, että pienet, alle 20 000 euron perinnöt ovat Suomessa täysin verottomia, samoin osa isommistakin perinnöistä puolisosekä alaikäisyysvähennysten jälkeen. . K U V A R II N A P EU H U. Molemmat ovat nimittäin voittaneet.” Vaan ovatko. Kolumni P ääministeri Petteri Orpon kasvutyöryhmä esittää perintöveron poistamista. Suomessa perintövero ei edes ole kovin ankara. Ymmärrän Perintöveron aiheuttaman harmin tapauksissa, joissa peritty omaisuus pitää myydä verojen maksamiseksi. Luovutusvoittoverotuksessa tällaisia huojennuksia ei ole. Esimerkiksi 100 000 euron perinnöstä lähisukulainen maksaa veroa enintään 8,7 %. Perintövero ei ole kiusa Tapa, jolla perintöverosta on keskusteltu, kertoo paljon ajastamme. Minkä muun seurausta ne ovat kuin taloudellisen ja sosiaalisen epätasa-arvon. Samalla kun perintöveron lakkauttamisesta intoillaan, moni kauhistelee Ruotsin levottomia lähiöitä ja jengiväkivaltaa. Ekonomisti Thomas Pikettyn teoksesta Pääoma ja ideologia ilmenee, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa suurin kasvun aika koettiin vuosina 1950–1990, jolloin veroprogressio oli korkeimmillaan. . ”Viisi rikkainta ruotsalaista omistaa enemmän kuin puolet maan asukkaista”, Yle uutisoi viime marraskuussa. Sitä ei jostain syystä nähdä investointina esimerkiksi työn tuottavuuteen. Tapa, jolla asiasta on keskusteltu, kertoo paljon ajastamme. Perintöja lahjaveron osuus valtion budjetista on noin 900 miljoonaa euroa, mikä vastaa osapuilleen ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta. Orpo ja monet elinkeinoelämän järjestöt perustelevat kantaansa sillä, että nykytilanteessa yritykset eivät pääse tekemään investointeja, koska niissä on varauduttava tuleviin perintöveroihin. Samoilla linjoilla on kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen, joka kehuu blogissaan (11.1.2025) perintöverosta luopunutta Ruotsia: ”Ja nyt näyttää selvältä, että Ruotsissa ei perintöveroa ole jäänyt kaipaamaan kukaan, ei kansalaiset eikä valtion kassakaan. Kaikissa länsimaissa kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee, ja näin on etenkin naapurissa. Näiden lukujen valossa perintöveroa voisi Suomessa itse asiassa korottaa, ainakin isoimpien perintöjen osalta. Vertailun vuoksi: Yhdysvalloissa suurimpien perintöjen marginaaliverokanta oli vuosina 1932– 1980 keskimäärin 75 % ja vuosina 1980–2018 noin 50 %
Kun tytär seurusteli narsistin kanssa, äiti uskalsi ottaa riskin ja puuttua asiaan. 12 | A P U Kan sijut t u ”ÄITI EI TRIGGERÖI MUA OLLENKAAN” Bikini fitnessin maailmanmestari ja Tanssii tähtien kanssa -kisan voittaja Pernilla Böckermanilla ja äidillään Riikalla on ainutlaatuisen tiivis suhde. teksti H A N N A PA RH A NIEMI kuvat E SSI LY Y T IK Ä IN EN
A P U | 13 . Riikka ja Pernilla Böckerman tuntevat kaikki tunteet isosti..
Äitinsä Riikka Böckermanin kanssa hän voi kuitenkin tehdä pitempiäkin reissuja. 14 | A P U Pernilla Böckerman ei ole mielellään paria päivää pitempään pois kotoa. Äiti on Pernillan turva.
Isä oli vaan, että nyt sä olet kolmanneksi paras Suomessa. Hän oli yksin kotona ja lyyhistyi ikkunoiden alle lattialle piiloon. Huutelijoita riitti, osa lähti joskus peräänkin. Äiti Riikka Böckerman oli se, joka jynssäsi tiilitalon seinästä kananmunista – suureen seuraajamäärään mahtui myös asiatonta käytöstä. A P U | 15 N yt kuolen, Pernilla Böckerman ajatteli 15-vuotiaana, kun perheen rivitaloasunnon takaoveen kolkutettiin tarmokkaasti. Osaa Pernilla taas ihastutti – vähän liikaakin. Se oli suora syöttö Pernillan lapaan. . Ovella oli Pernillan ystävä, mutta melko tuore muisto oli saanut hänet epäluuloiseksi. Puhuin soutuajoistani isän kanssa. Siksi vanhemmat kuskasivat häntä paljon. Ja työssään mieluummin ”spicy spice”, mielipiteitä jakava, kuin kädenlämpöinen. Pernilla ei epäröi kertoa mielipiteitään ääneen, ja äiti Riikka on samasta padasta. Youtube-kanavalla oli 10 000 tilaajaa vuorokausi sen jälkeen, kun hän julkaisi videon, jossa hän vastaili sosiaalisen median kautta saamiinsa kysymyksiin. Vuoden kuluttua seuraajia oli yli 100 000. Se on osasyy myös siihen, miksi Pernilla ei vieläkään juuri liiku iltaisin missään. Nuorilla oli palava halu päästä lähelle tähteä. Hänellä on lukihäiriö, eikä hän saanut koulumaailmassa koskaan kehuja – paitsi liikunnassa. Riikka kuvailee tytärtään varmistelijaksi. – Jengiä pyöri kodin ympärillä, ja kauppakeskukseen kun meni, niin meidät suljettiin johonkin vaatekauppaan. – Se meni ihan näppärästi ja kivasti. – Joitain juttuja voit säästää jollekin muullekin, Riikka nauraa. Juuri tuolle puolelle taloa oli heitelty aiemmin lumipalloja ja kananmunia. Pernilla haluaa kuulla, jos hän on onnistunut jossain. Tehtiin semmoinen barrikadi siihen oven eteen, ettei päästetä ulos, Riikka muistelee katsoen vieressään istuvaa tytärtään. Pernilla sai varmistettua äidiltä, että kyllä hän siihen pystyy. – Ja jos vaikka olisi ystävän luona illalla kylässä ja matka olisi 800 metriä, niin menen senkin matkan autolla. Hirmu vahtiminen. Tuolloin pelko meinasi ottaa vallan Pernillasta, mutta äidin kannustava puheenvuoro auttoi häntä eteenpäin. T ässä kaikessa oli ihmettelemistä niin Pernillalla kuin hänen perheelläänkin. Pernilla muistaa, miten häntä pelotti kulkea puiston halki käydessään kuntosalilla. Somesta oli tullut kolmessa kuukaudessa teini-ikäisen koululaisen työ. Pernillan isä on entinen sisäsoutaja ja Pernillan fitness-aikojen treeniohjelmaan kuului 500 metrin sisäsoutu. – Mut on opetettu siihen, että puhu, puhu, puhu. Ä idilleen Pernilla soitti myös silloin, kun hän nauhoitti uuden Toinen totuus -podcastinsa ensimmäistä jaksoa, jossa hän kertoo entisestä parisuhteestaan narsistin kanssa. Hän on noussut nopeasti huipulle sisäsoudussa, mihin Pernilla on nyt uppoutunut täysillä. – Meillä oli siinä kyllä sellainen suojelu päällä, ettei se karkaa käsistä. Kilpailuvietti oli herännyt. Vaikuttajaura lähti nousukiitoon räjähdysmäisesti. Mä oksennan kaiken ulos ja aika lailla heti. Osaa Pernillaa vihastutti, ja he kirjoittelivat tyhmyyksissään anonyymejä tappouhkauksia Pernillalle somessa. Hän kuvasi ensimmäisen Youtube-videonsa rippijuhliaan seuranneena päivänä, kun oli päässyt ostamaan kauan toivomansa järjestelmäkameran rippirahoilla ja pullonkeräyksestä tienatuilla säästöillä. Sillä hän hoitaa pientä koululaista sisällään – sitä Pernillaa, joka ei tuntunut olevan se penaalin terävin kynä. Onneksi sitä ei kestänyt kauan, Riikka sanoo. Silloin kun Pernilla oli parisuhteessa narsistin kanssa, Äiti ja muu ”Meillä oli suojelu päällä, ettei se karkaa käsistä.”. Ja hänestä oli tullut suuri sometähti. Hän on tanssinut voittoon Tanssii tähtien kanssa -kisassa. Ja sit mä puhun. Silloinkin, kun Pernilla oli saanut Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa tuomareilta kymppejä viikko toisensa jälkeen, hän soitti aina esityksen jälkeen vanhemmilleen kysyäkseen, oliko kaikki mennyt hyvin. – Lumipallot olivat ihan ok, jos niiden sisällä ei ollut kiviä, suurelle yleisölle fitness-urheilijana ja Tanssii tähtien kanssa -ohjelman 16. Pernilla on kaikessa määrätietoinen. Sisäsoutu kuulostaa yllättävältä lajivalinnalta, mutta Pernillan tuntevat tietävät, että se tuli hyvin luontaisesti hänen elämäänsä. N yt Pernilla on ollut sosiaalisen median vaikuttajana kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi silloin, kun Pernilla oli menossa katsomaan lentopallopeliä ja autoili uudenlaista reittiä. tuotantokauden voittajana tunnetuksi tullut Pernilla toteaa. Tällä välillä hän on myös valloittanut fitness-maailman ja voittanut junioreiden bikini fitnessin maailmanmestaruuden pituusluokassaan vuonna 2021. Ja yleensä kyllä sulle, Pernilla sanoo äidilleen. He ovat sanavalmiita, tunteet isosti tuntevia, yltiörehellisiä herkkiksiä. Kun hän oli ajanut kahdesta rampista väärin, oli soitettava äidille kaiken sen sekamelskan keskellä vain siksi, että sai päästellä höyryjä ulos. Pernilla Böckerman nousi nuorten keskuudessa supersuosioon juuri 15-vuotiaana. Tubettajat olivat siihen aikaan kuin rokkistaroja ja aiheuttivat hysteriaa nuorten keskuudessa.
Voimisteluharrastuksen hän sai aloittaa erikoisluvalla alaikäisenä, jo kolmevuotiaana. Kun Riikka sitoi kaksivuotiaalle tyttärelleen luistimet jalkaan ensimmäisen kerran, tyttö lähti saman tien omin avuin luistelemaan. – Mutta mä luotin meidän suhteeseemme. Molemmat ovat herkkiä. – Ou jes, Riikka huokaa ja alkaa nauraa. Kyllä hän voisi rahansa tyhmemminkin käyttää. He eivät aina enää keskustele kuin äiti tyttärelle ja tytär äidille, vaan aikuinen aikuiselle. Osaltaan siinä auttaa se, etteivät he liimaudu toisiin. Joku kontrollifriikkihän mä myös olen. Riikka kuuluu itsekin näihin esimerkillisiin aikuisiin. Narsistinen kumppani ei onnistunut kiilaamaan hänen ja perheen väliin. Ihan sama mikä liikuntalaji oli kyseessä, Pernilla otti sen omakseen. Pernilla on nyt 25-vuotias, aikuinen nainen. – Välillä mietin, että pitikö taas itkeä, mutta se on osa mua, Pernilla toteaa. Joillekin perheen ainutlaatuisen tiivis yhteiselo on ollut liikaa. – En kuluta rahaa alkoholiin, en juurikaan syö ulkona, enkä matkustele usein, Pernilla luettelee. Silti Pernilla kysyy äidiltään yhä luvan, jos hän haluaa ostaa vaikka hintavammat kengät tai laukun, vaikka olisi jo selittänyt luvan itse itselleen. ” Jos haluat olla mun kanssa, kaupan päälle tulevat äiti, isä, veli ja koira.”. – Jos olisin saanut sitä kommentointia, että äiti olisi vaikka sanonut, että kyllä sun pitää nyt laihtua tai syödä vähän enemmän, tai jos äiti olisi kommentoinut itseään tai valmentaja olisi kommentoinut johonkin suuntaan… Aivan varmasti olisin täynnä syömishäiriöitä, koska olen yliajattelija, joka jää vatvomaan asioita, Pernilla pohtii. Siinä missä heidät saa helposti nauramaan, myös itku on herkässä. Molemmat osaavat antaa toisilleen tilaa. Joskus itku tulee, kun he puhuvat itselleen tärkeistä asioista, kuten vaikka perheestä. Esimerkiksi fitness-maailmassa pyörii paljon pahuuttakin. Elämäniloinen ja energinen tytär alkoi kadota. Jos Pernilla kysyy hänen mielipidettään, hän saa äidin mielipiteen, ei ystävän. P äämäärätietoinen liikunnallinen lahjakkuus, sellainen Pernilla oli pikkulapsesta lähtien. Riikka Böckerman on hyvillään siitä, että Pernillan ympärillä on ollut aina hyviä valmentajia ja muita aikuisia. – Meillä on kuitenkin ihan omat elämät, Pernilla huomauttaa. P eilin edessä keikistelyn sijaan Pernilla on nähnyt äidin tunteilemassa. Pernilla myöntää sen pitävän paikkaansa. Konkreettinen esimerkki tästä on se, ettei hän ole ikinä mittaillut itseään suuntaan eikä toiseen peilin edessä, eikä kommentoinut muiden ulkonäköä. – Mä haluan treenaamaan, mä haluun tietää, missä on lähin vessa ja mikro ja sairaala ja kaikki. Mutta äidin kanssa Pernilla voi matkustaa kolme päivää pitemmille matkoille. – Sen näki jo ihan kävelemään lähtiessä, että mitä tämä daami haluaa, Riikka muistelee. Jos joku antoi Pernillalle mailan käteen, hän alkoi pelata. Ja jos Riikka piti aiemmin huolta esimerkiksi siitä, että Pernilla osasi 15-vuotiaana maksaa alvit oikein, nyt myös Pernilla antaa äidilleen bisnesvinkkejä. Kolmen päivän pyörähdys Lontoossa vielä menettelee, mutta sitä pitemmät reissut hän jättää mieluummin väliin. Mä luotin siihen, että vaikka sieltä tulee se kevyt protesti, että hei mulla on kaikki ihan hyvin, niin kyllä se herätys tulee. – Oot sä kyllä, Riikka vahvistaa. – Jos olisin ollut yksin siinä tilanteessa, kaikissa niissä tilanteissa, mitä on ollut, niin en tiedä, missä jamassa mä olisin nyt. Äidin ja tyttären suhteen ainutlaatuisuuteen kuuluu esimerkiksi se, etteivät he väsy toistensa seuraan. – Jos haluat olla mun kanssa, kaupan päälle tulevat äiti, isä, veli ja koira. Äiti on hänen turvansa. Rutiinit pitävät pään kasassa. Hänen seurassaan on helppo olla, voi hengittää vapaasti. Siinäkin on tekemistä, että joku onnistuu mahduttamaan itsensä tämän perheen sekaan. Samalla hän on luonut tyttärelleen turvallisen alustan kasvaa urheilijana. Kun kolme vuotta vanhempi isoveli hyppäsi uima-altaaseen, pikkusisko hyppäsi perässä. . – Mutta kyllä aina pidän siinä kuitenkin semmoisen rajan, että olen äiti. Ja se tuli tosi nopeasti, Riikka kertoo. Se oli ehkä ensimmäinen tilanne, jolloin Pernilla kyseenalaisti äitinsä ajatukset. Tunteet toimivat myös hälytysmerkkinä – jos niitä ei herää, joku mättää. En ole se frendi, Riikka sanoo. Riikka väistää esimerkiksi silloin, kun Pernilla saa ”ihmeellisen kohtauksen” ja alkaa yhtäkkiä vaikka treenaamaan kesken kaiken. Varmasti olisin kiinni siinä suhteessa vieläkin, Pernilla pohtii. 16 | A P U perhe näkivät, ettei hän voinut hyvin. Hän keksii 15 syytä, miksi jää mieluummin kotiin kuin lähtee ulkomaille. – Äiti ei triggeröi mua ollenkaan. – Niin, koska sun pitää aina päästä kotiin Prismaan, Riikka sanoo viitaten matkustelun vähyyteen. Jos lapsena äiti oli hänelle auktoriteetti ja kaikki kaikessa, nyt niiden rinnalle on kiivennyt vahvasti myös ystävyys. Ä idin ja tyttären roolit ovat muuttuneet iän myötä. He voivat olla perheen yhteisellä mökillä Haminassa useamman viikon putkeen ilman, että toisen naama alkaa kyllästyttää. Silloin Riikka otti riskin ja antoi aika voimakastakin, joskin rakentavaa, palautetta tyttärelleen
. . Ajankohtaista: Toinen totuus -podcast Podimossa alkoi tammikuun lopussa. Perhe: Äiti, isä, isoveli ja koira. Asuu: Helsingissä. Syntyi: 12.3.2000 Espoossa. . Riikka Böckerman . . . . Sijoittui alkuvuodesta neljänneksi sisäsoudun 500 metrin MM-kisoissa.. Syntyi: 25.4.1970 Haminassa. . Pernilla Böckerman . Asuu: Helsingissä. A P U | 17 . Ajankohtaista: Vierailee tyttärensä Pernillan Toinen totuus -podcastissa. Perhe: Aviomies ja kaksi aikuista lasta
Joukossa on myös uhanalaisia lintuja. – Torjuntatoimet ajoitetaan aina hetkeen ennen ilma-aluksen lentoonlähtöä ja laskeutumista. Luonnonsuojelulain mukaan lintujen rauhoitussäännöksistä voidaan poiketa, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, muun muassa lentoturvallisuuden turvaamiseksi. Lintuja ja nisäkkäitä häädetään ja ammutaan vain aitojen sisäpuolelta. Peippo kertoo, että lisäksi tilastojen mukaan lentokentillä ammutaan rauhoittamattomista linnuista etenkin naakkoja, variksia ja harmaalokkeja. – Kentillä ammutaan vuosittain myös noin sata teertä, jotka luontaisesti hakeutuvat avoimelle paikalle etenkin soitimelle, kertoo Etelä-Savon riistakeskuksen riistasuunnittelija Lauri Peippo. 18 | A P U KUOLEMAN KENTÄT Finavian lentokentillä ammutaan joka vuosi satoja lintuja lentoturvallisuuden takaamiseksi. Päätös ampumisesta tehdään aina lentoturvallisuuden, ei eläinlajin perusteella. – Lentoaseman turva-aidan sisäpuolelle joutunut suuri nisäkäs tai kookas lintu muodostaa riskin ilmaaluksille erityisesti nousuja lähestymisvaiheessa, Pitkäranta sanoo. teksti I SM O T U O RM A A kuvitus TA N JA P EL L IK K A S uomen lentokentillä tapetaan joka vuosi satoja lintuja ja nisäkkäitä. Häätämisen ja ampumisen tekevät Finavian henkilökuntaan kuuluvat omat työntekijät. K aikki Finavian 20 lentokenttää ovat aidattuja. Linnut ja nisäkkäät ammutaan lentokentiltä poikkeusluvilla. Avoin kenttä vain vetää puoleensa joitakin lintulajeja. Eläin voidaan joutua ampumaan, jos sitä ei saada karkotettua esimerkiksi äänen avulla ja se vaarantaa lentoturvallisuuden, Finavian kestävän kehityksen johtaja Kirsi Pitkäranta sanoo. Lukumääräisesti eniten lintuja ammutaan Helsinki-Vantaalla, mutta paljon myös muualla, esimerkiksi Tampere-Pirkkalassa ja Kuopiossa. Suokukko on äärimmäisen uhanalainen lintu. Poikkeuksesta ei saa olla haittaa lajin suotuisalle suojelutasolle tai sen saavuttamiselle. Lentokentillä ammutaan monenlaisia lintuja: varislintuja, lokkeja, kanalintuja, kahlaajia ja petolintuja. Poikkeuslupien hakija ja käytettyjen lupien raportoija on useimmiten suurinta osaa Suomen suurimmista lentokentistä hallinnoiva Finavia. Eniten lintuharrastajia ihmetyttää, että kentillä ammutaan myös vain muutaman kymmenen gramman painoisia pikkulintuja, kuten erittäin uhanalaisia räystäspääskyjä.. Hänen mukaansa lentoasemien maasto pyritään muokkaamaan sellaiseksi, ettei se houkuttele eläimiä. Lintuharrastajia ihmetyttää, että lentokentillä tapetaan myös pikkulintuja. K un tarkastelee Finavian raportteja poikkeuslupien käytöstä tarkemmin, huomio kiinnittyy eri puolilla Suomea joka vuosi ammuttaviin isoja pikkukuoveihin, töyhtöhyyppiin sekä kalaja naurulokkeihin. Nisäkkäistä lentokentillä ammutaan tyypillisesti metsäjäniksiä ja rusakoita, sekä aidoista huolimatta kentille livahtavia metsäkauriita. Joukossa on myös rauhoitettuja ja uhanalaisia lajeja. Petolinnuista on Helsinki-Vantaalla Kentille eksyneet linnut pitäisi ensi sijaisesti karkottaa, ei tappaa. Eläinten ampumista perustellaan lentoturvallisuuden varmistamisella. Onpa Helsinki-Vantaalla ammuttu myös sinne muuttomatkalla eksyneet kurki, suokukko ja suosirri
BirdLife Suomen suojeluja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo, että lintuharrastajat ymmärtävät ”totta kai” lintujen voivan olla riski lentotoiminnalle. Kentille eksyneet linnut pitäisi tietenkin ensisijaisesti karkottaa, ei tappaa. Räystäspääsky on erittäin uhanalainen. Vastuu lupien myöntämisestä ja valvomisesta jakaantuu monelle taholle. A P U | 19 . – Miksi ihmeessä. ammuttu viime vuosina ainakin kanaja varpushaukka. Kun näin on, lintujen karkottaminen tai jopa ampuminen on perusteltua. Lehtiniemi ei myöskään usko, että haarapääskyn tai tyllin kokoinen lintu aiheuttaa lentoliikenteelle haittaa. Lehtiniemi kysyy. – Myös pienet, parvessa liikkuvat linnut voivat aiheuttaa vaaran ilma-alukselle, Finavian Pitkäranta sanoo. ?. Jos karkottaminen ei onnistu, voidaan parvesta joutua ampumaan yksittäinen lintu, jotta parvi siirtyisi pois lentoasema-alueelta, Pitkäranta perustelee käytäntöä. . P oikkeuslupia lentoturvallisuutta mahdollisesti uhkaavien nisäkäsja lintulajien karkottamiseksi tai ampumiseksi haetaan yleensä viideksi vuodeksi. Eniten lintuharrastajia ihmetyttävät tilastoista löytyvät ammutut, vain muutaman kymmenen gramman painoiset, yksittäiset tyllit, rantasipit ja törmäja räystäspääskyt. – Kun kyseessä ovat uhanalaiset lajit, jokainen yksilö on arvokas. Lapinsirkku on 15-senttinen, parikymmengrammainen lintu, joka on uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä. Lintuja ja nisäkkäitä saa karkottaa tai ampua tarpeen mukaan ympäri vuoden, myös pesimäaikoina. Tilastojen mukaan vuonna 2022 Kajaanin lentokentällä ammuttiin esimerkiksi lapinsirkku. Suomen riistakeskus vastaa riistalajien ja rauhoittamattomien lajien ja Varsinais-Suomen ely-keskus rauhoitettujen lajien luvista. Luvat käsittävät laajasti oikeastaan kaikki lentokentille mahdollisesti eksyvät lajit, sillä etukäteen on mahdotonta tietää, mikä lintu tai nisäkäs päätyy kiitoratojen alueelle. Jos esimerkiksi lentokentän lokkiparvessa on uhanalainen selkälokki, voisiko sen karkottaa ampumalla parvesta vain kalalokin
Idean isä on kunnanjohtaja Lauri Laajala. Perhossa vaatimattomuus on nykyään pannassa, Laajala kertoo.. teksti L EEN A HIRVO N EN kuvat J O N N A N YG Å RD Kunnanjohtaja Lauri Laajala Perhon kevättalvisessa lumipyryssä. 20 | A P U Väkikadon kurittamassa Perhossa tehtiin kaksi vuotta sitten ryhtipäätös: kuntaan muuttavat saavat tuhansia euroja käteistä