RAKKAUTTA OLI ILMASSA, KUN SUKU JA YSTÄVÄT JUHLIVAT ANJA POHJOLAA, 95 LEGENDAN SYNTTÄRIT PIPPA LAUKK A VASTA A MITEN HOIDAN ÄRTYNYTTÄ RAKKOANI. RAHAPELIT VEIVÄT ISÄN ”OLIN KIUKKUINEN JA VALEHTELIN LAPSILLENI” APU TUTKI PERÄTÖN RAISKAUSILMOITUS EI OLE MYYTTI Koko Suomen paikallislehti SAIMI HOYERIN ELÄMÄ HARVINAISEN SAIRAUDEN KANSSA SYRJÄKYLÄLLÄ ”Epävarmuus on kaikkein pahinta” 13 / 2026 6,90 €
124 S I V U A ! MONDON PARHAITA JUTTUJA ERIKOISLEHTI NYT LEHTIPISTEISSÄ JA VERKOSSA: KOTONAKAUPAT.FI/MONDO -KREIK KA KREIKAN IHANAT LÖYDÖT!
Juha Tapio. Näyttelijä Anja Pohjolan 95-vuotispäivillä juhlivat ”kaikki”. 34 Henkilö. 42 Henkilö. Harvinainen sairaus opetti Saimi Hoyerille lähipalvelujen merkityksen. Kansanedustaja Tuula Haatainen. 18 32 KANNESSA SAIMI HOYER. 38 Maakuntakirjeenvaihtaja. Punk yhdisti Janin ja Pekan. Viisas Eron-hevonen. Kuva Sirpa Mikkola 10 13 | 26. Pippa Laukka. PARHA AT JUTUT 10 Kansijuttu. 55 Tv-poiminnat. 56 Elokuvavinkit. 8 Juuret. Eroon väsymyksestä. Satu Kivistö sairastui läheisriippuvuuteen. Keuruulla toimii yhä satoja yhdistyksiä. Koti täynnä leppäkerttuja. 82 Jatka lausetta. 9 Kolumni. 50 Kolumni. Takatalvi voi olla tuhoisa. 72 Ristikot. 51 5 × Terveysvinkit. 6 Näin ystävystyimme. 79 Horoskooppi. Sami Leppälä jäi koukkuun peleihin. 78 Tehtävien ratkaisut ja Jallu-kilpailu. 32 Aarteet. 77 Apu-visa ja sudokut. 81 Käytännön apu ja lukijat. Niku Hooli. 80 Elämäni eläin . Timo Soini. 18 Reportaasi. 52 Apu-klinikka. Perättömät raiskausilmoitukset. 46 Luonto. HYÖTY & HUVI 54 Tv-kolumni. Ilkka Heiskanen. 26 Apu tutki. 58 Televisio-ohjelmat. A P U 3 AJASTIN 5 Pääkirjoitus
Arvonta Arvomme tilaajien kesken kesärahaa 4 000 €. Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. Lue lisää tilaajan eduista A-lehtien digiasiakaspalvelusta asiakaspalvelu.a-lehdet.fi ETKÖ VIELÄ OLE TILAAJA. SITÄ SAA, MITÄ TILAA – JA ENEMMÄN! Avun tilaajana saat aina enemmän Meillä A-lehdissä uskollisia tilaajia palkitaan säännöllisesti. Tuotelahja Saat lahjaksi Apuseinäkalenterin. APU ILMESTYY 1.4., 16.4., 23.4 ja 30.4. TILAA NYT: LUE.APU.FI/TILAA TILAAJAN 2026 EDUT Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. APU ILMESTYY 5.3., 12.3., 19.3. Tilaajana ilahdut eduista ja yllätyksistä pitkin vuotta, osallistut mahtavien rahapalkintojen arvontaan – ja saat tietenkin lempilehtesi kotiin kannettuna, aina reiluun hintaan. ja 28.5. Muista osallistu a! Tätä kannattaa odottaa Yllätysetu!. APU ILMESTYY 9.1., 15.1., 22.1. Löydä kiinnostavat podcastit, pelit, ristikot, urheilun sisäpiiri ja muut parhaat jutut. APU ILMESTYY 3.9., 10.9., 17.9. ja 29.1. APU ILMESTYY 7.5., 13.5., 21.5. ja 29.10. Tuotelahja Saat kesälahjana näytelehden A-lehtien valikoimasta. Muista myös Apu360-palvelun maksuton kokeilujakso 6 kk Kokeile Apu360-sovellusta rajoituksetta puolen vuoden ajan. APU ILMESTYY 5.11., 12.11., 19.11. ja 24.9. ja 26.3. ja 30.7. APU ILMESTYY 3.12., 10.12. ja 17.12. APU ILMESTYY 6.8., 13.8., 20.8. ja 27.8. APU ILMESTYY 5.2., 12.2., 19.2. Reilun hinnan lupauksemme tuo mielenrauhaa: tilauksesi hinta ei nouse lasku laskulta, eikä jatku yllättäen. ja 26.2. Yllätysetu! Arvonta Arvomme tilaajien kesken joulurahaa 5000 €. APU ILMESTYY 1.10., 8.10., 15.10., 22.10. Seinäkalenteri 2026 Edun arvo on 77,40 €. Tuotelahja Saat lahjaksi Eeva Ristikot -lehden näytenumeron. APU ILMESTYY 2.7., 9.7., 16.7., 23.7. ja 26.11. APU ILMESTYY 4.6., 11.6. ja 17.6
Sellainen, että on voinut tehdä asioita, joista todella pitää. vuosikerta | issN 0355-3051 Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Hyvään elämään liittyy luultavasti vielä yksi seikka. VASTA AVA PÄ ÄTOIMIT TAJA Iina Artima-Kyrki PÄ ÄTOIMIT TAJA Samuel Savolainen SISÄLTÖPÄ ÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄ ÄLLIKÖT Samuli Isola, Miikka Järvinen AD AJANKOHTAISMEDIAT Timo Tervoja AIK AK AUSMEDIA RY:N JÄSEN 92. Ei siksi, että he olisivat tulleet näyttäytymään, vaan siksi, että kaikille heille Anja Pohjola oli ollut tärkeä, rakas ja läheinen. Mieluummin sellainen, josta moni on saanut nauttia. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Edellinen tuntuu hyvältä ehdotukselta siitä, millainen on hyvä elämä. Ja silloin onkin jo kyse kaikista niistä ihmissuhteista, joita yksi elämä on saanut aikaan ja tuonut tullessaan. Vaikuttanut kymmeniin elämiin ja ehkä muuttanut näiden suuntaa. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyynti tarkoituksiin. NIKLAS THESSLUND VASTA AVA TUOTTAJA K U V A E S S I LY Y T IK Ä IN EN. Takuulla hyvää elämää on se, että on sinut itsensä kanssa, oli elämä sitten minkä kokoista hyvänsä. TOIMITTAJA LIISA Talvitien ja valokuvaaja Juuso Westerlundin artikkeli näyttelijä Anja Pohjolan 95-vuotissyntymäpäiviltä kertoo monin osin juuri tällaisesta elämästä. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Aivan varmasti hyvään elämään kuuluu rakkautta. Luultavasti sitä on elämä, joka säteilee ympärilleen. Tarjonnut ystävyyttä ja toveruutta. Pohjola järjesti maaliskuun puolivälissä syntymäpäiväjuhlat taiteilijakoti Lallukassa Helsingissä ja paikalla oli tietenkin kotimaisen näyttämötaiteen kerma, mutta myös juhlavieraita toisilta aloilta ja muista ystäväpiireistä. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen Topias Kauhala Selina Keränen Johannes Kotkavirta Kati Lahtinen Hanna Parhaniemi Milka Sauvala Niklas Thesslund Milla Talja ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Tanja Pellikka Joni Myyryläinen YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO www.apu.fi apu@a-lehdet.fi Facebook: apulehti Instagram: @apu_360 Tiktok: @apu_360 ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy TOIMITUS JOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy PAINOPAIKK A PunaMusta, Tampere MEDIAMY YNTI mediaopas.a-lehdet.fi ILMOITUSTEN TR AFIKOINTI PunaMusta Oy TIL AUKSET lehtitilaukset.a-lehdet.fi ASIAK ASPALVELU asiakaspalvelu.a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma—pe 8-20, la 10—15 – PÄÄKIRJOITUS – LUE MAKSUTTA Tilaajana saat ilmaisen 6 kk:n kokeilujakson Apu360-digimediaan. Edun arvo 77,40e Lunasta etu: lue.apu.fi/etu A P U 5 ● Ehdotus hyvästä elämästä M illainen on hyvä elämä. Hyvä elämä ei ehkä ole vain yhden ihmisen kokoinen. Varmuudella hyvä elämä on oman näköinen. Yhtä oikeaa vastausta ei ole, mutta joitain suuntaviivoja ehkä sentään. Kun ihminen täyttää 95 vuotta ja paikalla on salin täydeltä juhlavieraita, kertoo se siitä, että yksi elämä on säteillyt mittaansa laajemmalle
A P U 6 ● P unk toi jo vuosi kymmeniä sitten yhteen vastaavan näyttämömestari Pekka Aitta-ahon, 50, ja raitiovaunun kuljettaja Jani Koskisen, 50. Pattitilanne ratkesi, kun eräs pai kallinen onnistui vakuuttamaan poliisin, että pikkubussi on suoma laisten ja sen täytyy lähteä. Berliinissä poliisi teki rynnäkön vallattuun taloon, jossa Janin bändi keikkaili. Nykyään hän myös luotsaa punkkiin keskittynyttä levy yhtiötä. Toisinaan Jani käy len killä ennen saunaa, piirun van hempi Pekka toteaa, että hänellä on iäkkäämmät polvet. AJASTIN K U V A M IL K A A LA N EN Jani (vas.): ”Pekan kanssa on leppoisa tunnelma, josta nauttii.” Pekka: ”Janin kanssa ei kirreillä.” – NÄIN YSTÄVYSTYIMME –. Punkin teeseitse hengessä puuhailtiin monenlaista. Meidän piti lähteä kotimatkalle kohti lauttaa, mutta jäimme blok kiin mielenosoittajien ja poliisin väliin, Pekka kuvaa. Mielenosoittajia ammuttiin vesi tykeillä ja pampusta saattoi saada myös alaikäinen ohikulkija. Muutaman vuoden päästä Jani muutti Pekan kotikaupunkiin Hämeenlinnaan, mikä tiivisti ystä vyyttä. – Olemme muuttuneet paljon siitä mitä olimme nuorina, mutta samaan suuntaan, Jani sanoo. Pekka ja Jani koh tasivat 1990luvulla punkyhtyeen keikalla. – Sitten kivet rupesivat lentämään. Muutama vuosikymmen sitten poliisi suhtautui aggressiivisesti mielenosoituksiin varsinkin Sak sassa. ● MIA TAKULA ”Pekan kanssa selvitään mistä vain” Pekka Aitta-aho ja Jani Koskinen ovat seikkailleet ympäri Eurooppaa. – Luotan, että Pekan kanssa selvi tään mistä vain, Jani kertoo. Kun bändien Euroopan kiertueille tarvitaan kuskia, toive on selvä. Jani on soittanut monissa yhty eissä. Tiistaisin tavataan lenkki saunassa. Elämä on kuljettanut miehet asu maan samaan etelähelsinkiläiseen taloon. Miesten lapset leikkivät keskenään. – Ja kerran Hampurissa oli kadun valtausbileet keikkapaikan lähellä
Se kasvaa nimittäin vähitellen iän myötä, ja kaikkien miesten eturauhanen onkin 65-vuotiaana suurempi kuin 25-vuotiaana.. 91 % asiakkaistamme kertoo, että he suosittelisivat Prostabona Plus -valmistetta myös muille.* Lue lisää wellvita.fi MIEHEN TERVEYS Usein toistuvat vessakäynnit – etenkin yöllä – ovat monille vanhemmille miehille turhauttava osa elämää. Merkkejä Eturauhasen muutosten merkkejä voivat olla usein toistuva virtsaamistarve, erityisesti yöllä. 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma-to8-16,pe8-14.30 www.wellvita.fi Soita ja tilaa vain 14,95 € + toimituskulut 4,95 € Kestotilauksen 1. Yöllä herääminen vaikuttaa nimittäin yöuneen sekä päivittäiseen jaksamiseen. Virtsaamisen aloittaminen voi myös olla vaikeaa, suihku voi olla heikko tai keskeytyä ja voi tuntua siltä, että virtsarakko ei tyhjene kokonaan. • Sinkki auttaa ylläpitämään veren normaalia testosteronitasoa. Jälkitiputtelua voi myös esiintyä. Tyytyväisyystakuulla! Ei sitoutumisaikaa! Mikä on eturauhanen. Tarkoin valitut ainesosat eturauhasen hyvinvointiin Eturauhanen Eturauhanen sijaitsee miesten lantion alaosassa lähellä virtsaputkea. Jos sinulla on vakavia virtsaamisongelmia tai ongelmasi pahenevat, suosittelemme ottamaan yhteyttä lääkäriin mahdollisten sairauksien poissulkemiseksi. • Seleeni suojaa soluja hapettumisstressiltä. Mikä Prostabona Plus on. pakkaus Tilaa Prostabona Plus Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Jatkolähetyksetkuukaudenvälein hintaan34,90€sis.toimituskulut. Vähemmän keskeytyksiä ja enemmän energiaa Kuinka monta kertaa sinä käyt vessassa päivän aikana. Päivän energiatasot voivat olla alhaalla, kun yöllä joutuu heräämään normaalia useammin virtsaamaan ja on myös ärsyttävää keskeyttää päivän aktiviteetit yhä uudelleen jatkuvan virtsaamistarpeen vuoksi. Virtsarakko Onko virtsaamisesi normaalia. Aikuisille miehille on normaalia käydä vessassa 5–7 kertaa vuorokaudessa. Se sijaitsee miesten lantion alaosassa lähellä virtsaputkea. #1 Nukut yösi ilman ylimääräisiä vessareissuja #2 Virtsaat 5-7 kertaa päivässä #3 Virtsaaminen sujuu säännöllisesti ja helposti #4 Virtsasuihku on hyvä ja rakkosi tyhjenee kunnolla Eturauhanen Virtsaputki TARKISTA ITSE MAINOS Jatkuvaa virtsaamista päivin ja öin. Jos joudut jatkuvasti pysähtymään pyöräretkellä, laskemaan golfmailan tai keskeyttämään työsi virtsaamisen vuoksi, voi olla hyvä idea kokeilla ravintolisää, joka ylläpitää normaalia virtsaamista. Useimmiten eturauhasen olemassaoloa ei huomaa ennen myöhempää ikää. Prostata eli eturauhanen on pieni kiivin kokoinen rauhanen. Useimmiten nämä muutokset ovat vaarattomia, mutta ne voivat vaikuttaa suuresti arkielämään. Useimmiten sen olemassaolon huomaa vasta myöhemmässä iässä. Prostabona Plus on päivittäinen ravintolisä, joka sisältää eturauhasen normaalia toimintaa ylläpitävää pellavansiemenuutetta sekä fenkolia, joka edistää normaalia virtsaamista ja virtsan erittymistä. Oletko keski-ikäinen tai vanhempi mies, jolla on jatkuva pissahätä tai muita virtsaamisongelmia. • Fenkolinsiemenuute edistää normaalia virtsaamista ja virtsaneritystä. *Wellvitan asiakastutkimus 2021 • Pellavansiemenuute edistää normaalia eturauhasen toimintaa ikääntyvillä miehillä. Sen myötä voit jopa nukkua keskeytyksettä ja saada enemmän energiaa päivän aktiviteetteihin. • E-vitamiini suojaa soluja hapettumisstressiltä
Opettajaperhekin kutsuttiin perunannostoon ja heinätalkoisiin. Vehmersalmelta olen kaivannut luonnon lähei syyttä. Muut oppilaat kutsuivat minua koulun Tuulaksi. Viimeinenkin murre lähti, kun muutin Hel sinkiin ja aloitin leikkaussa lissa kirurgin avustavana sai raanhoitajana. Kahdeksan kilometrin matka piti taittaa lossilla ja bussilla. Isossa kaupungissa sellaista ei tehty. Koulun toinen opettaja ja keittäjä asuivat myös raken nuksessa. Kun oppikouluun piti kulkea lossilla ja bussilla, se tuntui jo seikkailulta. Olin tottunut siihen, että ihmiset katsovat silmiin ja tervehtivät. Viisilapsi nen per heemme asui koulun päädyssä, sillä isäni työskenteli opetta jana. Yhdessä tehtiin talkoilla paljon. Minusta koulumatkat olivat seik kailuja! KUN ALOITIN lukion Kuo piossa, se tuntui isolta pai kalta. Meillä oli aivan ihana kesäpäivä. Metsän maisemat ja rau hallisuus, valtavat lumiröykkiöt ja luottamus kotiin ovat jääneet vahvoina mieleen. Muuten Kuo piossa oli samanlaisia lupsa koita ja välittömiä savolaisia. Kylä läiset pelasivat koulun pihalla lentopalloa. Viime kesänä pidimme oppikouluporukan kanssa luokkakokouksen. teksti EM I LI A SA LOR A NTA ”V ietin lapsuu teni lossi matkan takana Soi salon saa ressa Veh mersalmella. Savolaisiin liittyvä stereotypia on, että lasketaan leikkiä muista, mutta itse ei kestetä sitä. Se jännitti, vaikka olin asunut koulussa jo vuosia. Kansanedustaja Tuula Haatainen asuu nykyään puolisonsa kanssa Helsingissä. Olisin voinut mennä sisä kautta, mutta halusin kulkea samoista ovista muiden kanssa. Aloitin kuusivuotiaana koulun. Kokoonnuimme paikalliseen Millibaariin, joka on veneilijöiden suosiossa. Myöhemmin muutinkin mieheni kanssa Itä Helsinkiin veden lähelle. Pyrytti paljon lunta. Savolainenhan ymmärtää nuotista, että kyseessä on vitsi, mutta muut voivat pitää juttua epäkohteliaana. Koulussamme toi mii nykyään puusepän verstas. JUURET A P U 8 ● K U V A T U U LA H A A TA IS EN KO T IA LB U M I ”Muut oppilaat kutsuivat minua koulun Tuulaksi” Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) kasvoi opettajan perheessä Soisalon saaressa. VEHMERSALMI Kuva on otettu Vehmersalmen koulun luokkakokouksessa viime kesänä.. Alueen vesi on yhä kirkasta ja puhdasta. Kun olin noin kymmenen, pääsin isän kanssa hiihtäen pidemmälle kalareis sulle. Meillä kotona puhuttiin aika yleiskieltä. Isä kalasti ja metsästi. Vehmersalmeen voi tutustua muun muassa Kuopiosta lähtevillä risteilyillä.” ● Juuret-palstalla tunnetut suomalaiset kertovat kotiseutunsa merkityksestä. Oppikoulu oli mantereella, Vehmersalmen kes kustassa. Ensimmäisenä aamuna otin äidin ison laukun ja kiersin ulkokautta koulun pihalle. Isoisoäiti oli oikea Savon murteen nero, hän keksi jopa omia sanoja. Muistikuvani liittyvät luonnossa liikkumiseen
Sotien ikäluokat pelastivat itsenäisyyden, jälleenrakensivat maan, siittivät ja synnyttivät suuret ikäluokat, loivat Suomen elinvoiman. Suomeen, jota ymmärrän, jonka kieltä rakastan ja joiden asukkaita siedän. Jälleenrakennuksen ihme palasi mieleeni voimakkaana. Luotiin peruskoulu, säädettiin kansanterveyslaki, rakennettiin sopimusyhteiskuntaa, pidettiin kiinni omaisuudensuojasta. Huoltovarmuus oli kunnossa. Ottaa oppia vastuuntunnosta, oman osansa tekemisestä. ULKOMINISTERINÄ NÄIN maailmaa monelta kantilta, mutta niin vain minäkin suksin maailmalta kotiin. Kunnianpalautusta he eivät tarvitse, koska kunniaa heiltä ei koskaan oltu viety. ● K U V IT U S TA N JA P EL LI K K A TARKISTA KOLUMNIN KIRJOITTAJA! TIMO SOINI Timo Soini on huumorintajuinen kansanmies – ja entinen ulkoministeri.. Konttorit ovat kiinni ja puhelimessa olet aina jonossa, paina yksi, paina kaksi, odota, olet jonossa. Ryti ei enää työelämään palannut, mutta Tanner palasi vielä eduskuntaan ja puoleensa johtoon. Lopuksi sulje puhelin. Siellä näin paitsi sinistä merta niin sinisiä (ginisiä) päiviä, kun pienen ihmisen ahdistus ja ilo sekoittuivat ja purkautuivat. Saanut sekä elämän että elämän eväät. Sodassa hävinnyt on aina väärässä. Suomessakin järjestettiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnit. Hänestä tuli isäni. Maatilalle ja taksinajoon. Muutama päivä kirjoitukseni julkaisemisen jälkeen puhelin soi. Kasari lähestyi. Äitini lypsi viimeisenä päivänä kotoa lähtiessään vielä aamupäivällä lehmät ja iltapäivällä linjaauto ajoi äidin Tampereelle. KAKSI ENOANI Veikko ja Erkki olivat siellä jossakin. Jälleenrakennuksen Suomessa pääsit vielä pankkiin ja puhelimella Kelaan. Euroopan hullut vuodet sotkivat Suomeakin. Mitään ei ole syntynyt itsestään. Palvelu kuulemma paranee, kun se lakkautetaan. Minäkin pääsin isän mukana Riccioneen Italiaan. Ni är ännu I kön. Voittaja määrää tahdin. Heitä kannattaa vielä jututtaa ja kiittää. Töihin. Pääsivät takaisin kotiin. A P U 9 ● Jälleenrakennuksen ihme K irjoitin muistokirjoituksen ystävästäni Pekka Katajasta Helsingin Sanomiin. Olen hyötynyt siitä. Jalat olivat maassa, kunnes maa kutsui. Äiti tapasi Martin. Soittaja halusi puhua vennamolaisuudesta (joka yhdisti Katajaa ja minua), omista muistoistaan, yhteiskunnasta, koulutuksesta ja työelämästä. JÄLLEENRAKENNUKSEN SUOMI tuotti itse ruokansa ja juomansa. Nyt et pääse kumpaankaan. Kaikki on rakennettu työllä ja vaivalla. Toinen molemmat sodat, toinen jatkosodan. Otti omansa, muutama mallikappale elää vielä keskuudessamme. Ei silloin ollut voimassa terapiatakuuta, eikä muitakaan yhteiskunnan tukitoimia, joita he olivat seuraaville sukupolville rakentamassa. Minun pelihousuni ovat jo digiloikassa revenneet. Nauttimaan jälleenrakennuksen ylisukupolvisista hedelmistä. Soittaja oli omaksunut sosialidemokraattisen katsannon, mutta osasi antaa arvoa toisillekin. Kaikki eivät jaksaneet, heitä varten luotiin hyvinvointivaltion palveluja, joita nyt ajetaan alas. Radikaalit huusivat, Repo-radio pauhasi, presidentinvaalit varastettiin poikkeuslailla, mutta Suomi kesti ja vaurastui. Artikkeli oli herättänyt ajatuksia. Kahdeksan tuomittua, etunenässä Risto Ryti ja Väinö Tanner, maksoivat koko kansan poliittiset sotakorvaukset. Sitä ennen osa jälleenrakennuksen tekijöistä lähti elämänsä ensimmäistä kertaa Ruotsia pitemmälle, mitä nyt osa oli aikanaan käynyt Neuvostoliitossa ilman passia ja viisumia
Saimilla on painavaa viestiä Savonlinnan sairaalan ja muiden syrjäseutujen terveyspalvelujen puolesta. teksti TII N A OJ UTK A N G A S kuvat SI RPA M I KKOL A A P U 1 EPÄVARMUUS ON PAHINTA – KANNESSA –. Hoyerin sairastama perinnöllinen immuunipuutossairaus CVI edellyttää säännöllistä hoitoa. A P U 1 Saimi Hoyer, ex-huippumalli ja yrittäjä, elää arkeaan Savonlinnan syrjäkylällä
A P U 1 1 A P U 1 1 EPÄVARMUUS ON PAHINTA Kerran kuukaudessa Saimi Hoyer saapuu matkojen takaa Savonlinnan sairaalaan saamaan elintärkeää hoitoa harvinaiseen sairauteensa.
Ja jokaisessa niissä puhutaan palveluiden keskittämisestä ja sairaalaverkoista. – Kyllä tässä potilaan kanssa tutustuu ajan mittaan ja voi puhua muistakin asioista, Halko hymyilee ja käy hakemassa Hoyerille jääkaapista pillimehun. Yksi heistä on sairaanhoitaja Ulla-Riitta Halko, joka tottuneesti valmistelee potilaansa hoitoa varten. Se on puolustusjärjestelmän sairaus, jossa elimistö ei pysty tuottamaan riittävästi infektioiden torjuntaan tarvittava vasta-aineita. Rinnalla on kulkijoita, joille pystyy kertomaan, mitä on ollut sen kuukauden aikana. Sitten Saimi kertoo, mitä hoidon aikana tapahtuu. S aimi on saanut pitkään täällä hoitoa. Hoito on aina räätälöityä, ja joissakin tilanteissa hoito voidaan antaa myös suonensisäisesti muutaman viikon välein annostellen. On ollut monta sairaanhoitajaa, jotka ovat kannatelleet minua. Puhe perinnöllisestä sairaudesta ja hoidon saamisesta herkistävät. Nyt hän on saapunut sairaalaan, jonka ikkunoista aukeaa jäästä vapautuva Saimaa. – On sairaanhoitajan ydintyötä antaa potilaille kuuluvia hoitoja. Savonlinnan sairaalassa on todella vahvoja ammattilaisia ja ymmärtäviä ihmisiä. Hoyerille on ollut suuri helpotus löytää vertaistukea. Tällä kertaa rospuuttokelin vuoksi matkaan kului kaksi tuntia. Saimi Hoyer on monella tavalla harvinainen, mutta niin on hänen sairautensakin, joka edellyttää joka kuukausi sairaalassa annettavaa hoitoa. Täällä Hoyer ei ole huippumalli ja julkisuuden henkilö vaan mukava, mutta elintärkeää hoitoa tarvitseva potilas. Hoyer on nähnyt maailman glamourin, sen valot ja varjot. Elämä on lahja, ja tätä haluaisi myös elää. Tämä hoito toteutetaan tänäänkin Savonlinnan sairaalan hoitokeskuksessa polikliinisesti, ja se vie aikaa 3–4 tuntia. – Yleensä nukahdan kesken hoidon ja hoitaja joutuu tökkimään hereille. T änään Saimi Hoyer on herännyt aikaisin. On tämä ollut raskasta myös muille, ei pelkästään minulle, Hoyer sanoo. Hoyer sairastaa perinnöllistä immuunipuutossairautta CVI:tä, joka edellyttää säännöllistä hoitoa. Sairaalan sängyssä Hoyerilla on ollut aikaa pohtia näitä. En vastaile puhelimeen. Sairaus diagnosoidaan usein vasta aikuisena. A P U 1 2 S aimi Hoyer pötköttelee sairaalasängyllä. Suurin osa on syöpäpotilaita. Suomessa on CVI:tä sairastavia eniten maailmassa, mutta siltikin vain noin kuudesta seitsemään 100 000 ihmistä kohti. Kiitollisuus on kuitenkin se asia, josta Saimi haluaa ensin kertoa. S uomessa on 21 hyvinvointialuetta sekä Hus. Hoyer ja Halko ovat tunteneet vuosien ajan – ja sen huomaa. – Olen kiitollinen verenluovuttajille. Sairaanhoitajille on kehittynyt rinnalla elämisen malli, Saimi kiittelee. Potilastyötähän me teemme mieluiten. Sitten auto on lähtenyt Savonlinnan Vaaran kylästä kohti Savonlinnan keskustaa. Esimerkiksi Saimi Hoyerin tapauksessa näin ei ole, vaan hoitoa tarvitaan joka kuukausi. Tuki löytyi aikoinaan viereiseltä sairaalavuoteelta. Potilaalle annetaan valmiita vasta-aineita (immunoglobuliineja, IgG), jotka on valmistettu verenluovuttajien plasmasta. Yrittäjänä ja puhujana toimiva Saimi Hoyer on ollut julkisuudessa vuosikymmeniä. Sairaanhoitaja Halko on töissä yksikössä, jossa hoidetaan vakavasti sairaita ihmisiä. Ilman verenluovuttajia en olisi tässä. Tällaisia reissuja Saimi tekee kuukausittain. Hänen saamansa hoidon tavoitteena on korvata puuttuvat vasta-aineet ja estää infektioita. Kun henki on kallis, on oma sairaala kultaakin kalliimpi. Kun elämää varjostaa vakava sairaus, ovat terveyspalvelut huipputärkeitä. Omalla tavallaan tämä verihoito on minulle täyttymisen aikaa, jonka otan itselleni.. Jälkimmäisiin kuuluu viisitoista vuotta sitten todettu sairaus. Ensin mallinuransa vuoksi, sitten TV-kasvona, puhujana ja seitsemän vuotta myös hotelliyrittäjänä Punkaharjulla. Hän on pohtinut paljon hyvinvointialueita, siitä hän haluaa puhua pian lisää. Elämän ymmärtää vielä paremmin ja osaa arvostaa vielä paremmin, kun on ollut pelkoja, lähdenkö tästä maailmasta, mitä se merkitsee mun läheisille. Usein puhutaan siitä, että erikoissairaanhoito on tyyliin kerran elämässä tarvittavaa hoitoa, jolloin välimatkoilla ei olisi väliä. Waltti-koira on ulkoilutettu ja kahvit juotu. Infektiolääkäri Eija Ruotsalainen ja hoitajat saavat Saimilta varauksettoman kiitoksen. Harvinaissairaudessa samaa sairautta potevaa ei ole välttämättä helppo löytää. Auto kävi alkumatkalla sohjokelissä myös pellon kautta. Kanyyli on laitettu käsivarteen ja lääke on alkanut juosta pullosta. Saimi Hoyeria hoidetaan täällä oman harvinaissairautensa vuoksi. Näillä potilailla on tavallista enemmän bakteereiden aiheuttamia hengitystieinfektioita kuten poskiontelotulehduksia ja keuhkokuumeita. Tavoitteena on tehdä potilaan olo mahdollisimman hyväksi ja turvalliseksi, Halko sanoo. Säännöllisesti keskustellaan myös siitä, että olisiko oikea säästökeino, että hyvinvointialueita vähennettäisiin. Lisäksi CVI on harvinainen, krooninen sairaus, jonka hoito vaatii erityisosaamista. Vai mitä saataisiin aikaan alueiden toiminnan sisältöjä ja toimintatapoja kehittämällä sekä mahdollisesti vastuita vähentämällä. – Täällä minut otetaan ihmisenä vastaan. – Täällä on ihana ja ammattitaitoinen henkilökunta. – On elinehto, että saan tämän hoidon
A P U 1 3 ”On tämä ollut raskasta myös muille, ei pelkästään minulle.” Kuukausittaisen hoitopäivänsä aluksi Saimi Hoyer ulkoilutti Waltti-koira Puruveden maisemissa. Sitten alkoi kahden tunnin ajo sairaalaan.
A P U 1 4 A P U 1 4 Kuvateksti. Hän uskoo monien muiden tuntevan samoin. – Savonlinna on upea, kulttuuria ja luontoa hehkuva kaupunki, mutta jos elintärkeät palvelut katoavat, eihän ihmiset tänne muuta. – Jos lähtisin ajamaan Mikkeliin, matka kotoani Vaaran kylän perukoilta Mikkelin keskussairaalaan kestäisi kolme tuntia suuntaansa, jos matkalla pysähtyy. Nyt STM ja VM vääntävät kättä hyvinvointialueiden valtiollisesta normiohjauksesta ja hyvinvointialueiden vähentämisestä ja yhdistämisestä. O ma sairaus on herättänyt Saimi Hoyerin tajuamaan toimivan terveydenhuollon ja lähipalvelujen merkityksen. Hoyer tietää, että täälläkin moni pelkää palveluiden ja oman terveyden puolesta. – Pystyn yhden hoitokerran ansiosta olemaan ja tekemään töitä kuukauden täynnä tarmoa. – Välimatkat on täälläkin hirmuiset. Potilaat tulevat tutuiksi, jolloin uusien ilmenevien ongelmien ratkaisu on helpompaa. Tänään tosin meni pitempään, kun tie oli huonossa kunnossa. Asukasmäärä tuplaantuu kesällä mökkiläisten ja turistien vuoksi. S airaalassa hyvinvointialueen tuska konkretisoituu. E2 Tutkimuksen mukaan suomalaisten suurin huolenaihe on terveydenhuollon tilanne. – Tällaiset potilaat hyötyvät siitä, että asiointi on sujuvaa ja joustavaa. Kolme viikkoa menee alkuun oikein kivasti, mutta sitten väsymys alkaa tulla lopussa. Tilanteen tekee vaikeaksi se, että erilaiset sairaaloiden ja hyvinvointialueiden lakkautuspuheet pysyvät taivaalla mustan pilven tavoin, Saimi sanoo. Hoyer on tyytyväinen saamaansa hoitoon, mutta tulevaisuus ja muiden ihmisten kohtalot huolettavat. Hoyer eläytyy myös muiden kanssakulkijoiden tilanteeseen, vaikka hänen omalla kohdallaan ei vaikutakaan todennäköiseltä, että hoito siirtyisi pois Savonlinnasta. Hän puhuu siitä, miten suomalaisten pitäisi olla yhdenvertaisia kaikkialla maassa, kaikenikäisinä. Savonlinnan sairaala on toinen Etelä-Savon hyvinvointialueen sairaaloista. Silti monen mielestä ihmisten palveluiden kehittäminen ei tunnu kiinnostavan enää valtiovaltaa ja hallitusta. Se on yksi syy, jonka vuoksi valtion linjauksia toiminnan supistamisesta esimerkiksi Savonlinnassa kritisoidaan. Entäs heillä, joilla on pitkä matka ja vaikka omaiset kaukana. Se olisi toistuvasti hoitoja tarvitseville kohtuuton lisärasite, sanoo lääkäri Eija Ruotsalainen. Ennen koronapandemiaa puhuttiin vielä paljon hoitoon pääsystä, palveluketjujen parantamisesta ja siitä, miten voidaan tehostaa organisaatioita. Kanyyli on laitettu Saimin käsivarteen ja lääke alkaa juosta pullosta.. Itselläni on onni, että mulla on vaan puolentoista tunnin matka ja saan hoitoa. Savonlinnan sairaalassa Hoyer kokee olevansa turvassa. Eloisan alueella asuu noin 133 000 asukasta. Yksinkertainen kysymys on, miten jaksaisin ajaa hoidon jälkeen kolme tuntia takaisin. Tämä luo myös kaupungille kovia haasteita. Senkin hän tietää, että ”kilometrit ovat vain numeroita, kun niitä katsoo valtiovarainministeriön budjettipäällikön läppäriltä.” Syrjäseudulla asuvalle kysymys on kuitenkin omasta ja läheisten elämästä, jopa hengestä
Vastaukseksi ei Ulla-Riitta Halko on Saimin luottosairaanhoitaja Savonlinnan sairaalan hoitokeskusyksikössä, jossa hoidetaan vakavasti sairaita ihmisiä.. S uomen sotessa kiehuu. – Mutta entäs vaikka opettajat tai maanviljelijät. Puheissa vilahtelevat myös sanat ambulanssiralli, Kela-kyydit ja niiden kustannukset. Eloisan päätoimipaikka on Etelä-Savon maakuntakeskus Mikkelissä sadan kilometrin päässä. – Minä pystyn freelancerina järjestämään hoitoon kuluvan ajan, mutta täälläkin tähän kuluu lähes koko päivä, enkä jaksa seuraavana päivänä tehdä töitä. Tulevan hallituksen alkutaipaleelle ladataan suuria odotuksia ja paineita. Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella on noin 8 000 työntekijää ja merkittävä osa työpaikoista sijaitsee Savonlinnassa. Valtion arviointimenettelyn välttäminen on yksi prioriteetti, sillä huolena on päätösvallan katoaminen pois omalta alueelta. Valtiovarainministeriö on käynnistämässä selvityshankkeen tukemaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin seuraavaa uudistusta. A P U 1 5 Lisäksi maakunta on iäkkäin ja nopeimmin ”vanheneva” alue, minkä vuoksi vanhustenpalvelut ovat Suomenkin mittakaavassa iso huolenaihe. Tämä on kirjattu myös sairaalalakiin eli kysymys on varsin voimakkaasta toimenpiteestä. Savonlinnassa on jo leikkuri käynyt. Hoyerilla on päättäjille asiaa: – Nyt pitäisi kuunnella kansalaisia ja hankkia oikeata tietoa, miten supistukset vaikuttavat eri sairauksien hoitoon. Tätä mieltä tuntuvat olevan myös monet poliitikot, ainakin lähestyvien eduskuntavaalien alla. Etelä-Savon hyvinvointialue on ratkaissut kiristyvän talouden monien muiden tapaan toimintaa supistamalla ja keskittämällä. Hän luottaa sairaalan työntekijöiden ammattitaitoon niin omalla kohdalla kuin muutenkin. Ilmassa on paljon puheita sote-palveluiden häviämisestä ja keskittämisestä Mikkeliin – tai jopa PohjoisSavon Kuopioon, joka on yliopistosairaala. Mikkelin reissuun menisi yhdeksän tuntia, Saimi luettelee. Epävarmuus on pahinta. Parlamentaarinen työryhmä aloittaa pian työnsä. Matka on uuvuttava eikä kaikilla ole kuskia. Miten pitkä matka hoitoon vaikuttaisi, jos olisi yksinhuoltaja tai kotona odottaisi koira. Entä vanhukset. Mikä on oikea rahoitusmalli, miten toiminta ja hallinto pitäisi jatkossa järjestää. H yvinvointialueet ovat myös isoja työnantajia. – Ammattitaitoiset työntekijät eivät tiedä, mikä tulevaisuudessa odottaa. Savonlinnan sairaalassa voi lisäksi tehdä polven ja lonkan tekonivelleikkauksia parhaassa tapauksessa runsaat kaksi vuotta. Tämän sairaalan laaja erikoissairaanhoidon yöpäivystys päättyi vuosi sitten. Raskas kirurgia ja ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttävät leikkaukset on keskitetty Mikkelin keskussairaalaan, ja Savonlinnassa tehdään enää vain suunniteltuja päiväkirurgisia leikkauksia. Samaan aikaan hyvinvointialueille toivotaan laajasti myös työrauhaa saada asiansa kuntoon ja nykymalli toimimaan. Saimi Hoyer on oman sairaalansa vahva puolestapuhuja. Hyvinvointialueiden säästöt ja lakkautusten uhkakuvat saavat punapään hiiltymään
A P U 1 6 Saimi Hoyeria on jo pyydetty kolmen puo lueen kansanedustaja ehdokkaaksi. ajankohtaista: Suunnittelee uusia avauksia. Ura: Yrittäjä, puhuja ja malli. SAIMI HOYER ikä: 51. Hän ha luaa kuitenkin vaikut taa muilla tavoin.. Perhe: Kaksi poikaa ja Waltti-koira
Helsingissä tehty ulosteensiirto pelasti hengen. A P U 1 7 riitä, että ”mitäs muutit pikkukylään”. Ne on mun herkät kohdat. On ollut poskiontelotuloksia ja suolistosairauksia. Matkat ovat pitkiä ja monesti joudutaan elämään erilaisten epävarmuuksien keskellä. Epidemia-aikoina joudun kohtaamaan ihmisiä töissä, mutta vältän halaamista enkä lähde rilluttelureissulle. Saan jatkaa tätä elämää. Hän sanoo, että muutto keskelle korpea oli elämää vahvistava kokemus. S airaalasängyllä Saimin kanyyli otetaan pois. Lääkäriltä tuli lisäksi ohje ”muuttaa sinne, missä on paras olla ja hengittää, saada rauhaa toipumiselle”. 17ja 19-vuotiaat lapset ovat jo toisaalla, nuorempi lapsista on Helsingissä lukiossa ja toinen on armeijassa. M EI K K I K A TJ A H IN T SA. Listalla oli pahoja suolistoongelmia, antibioottiripulia, salmonellaa ja salmonellaverenmyrkytystä. ● ”Kilometrit ovat vain numeroita ministeriön virkamiehen läppärillä.” Hoitopäivän jälkeen kotimatkalla Saimi poikkeaa Punkaharjun apteekissa. Savosta hän on löytänyt hoitoa, elämälle uuden rytmin ja tavan hoitaa itseään. – Sain elämäni ja aistit takaisin. Olen hirmu paikkauskollinen ihminen. Elämä oli sumuista, lapset olivat pieniä eikä tiedetty, saadaanko pidettyä hengissä. Luonto on ollut pelastajani. Tämä luonto on pitänyt mielen kirkkaana ja mulla on uskomaton verkosto. Saimin koti on tyhjentynyt. – Olen lapsesta asti sairastellut paljon. Diagnoosista on noin kuusitoista vuotta. Tunteja on kulunut ja Waltti-koira odottaa kotona. Kun sain lapsuudessa olla täällä, siitä jäin sellainen olo, että tää on tuntunut kodilta. Ihmisillä pitäisi olla oikeus asua juurillaan. Siitä on vielä reilu puoli tuntia matkaa kotiin pitkin mutkaista ja rapaista tietä. On aika kiitellä henkilökuntaa ja suunnata kohti parkkipaikkaa. – Kaksi vuotta ravasin kodin ja sairaalan väliä. Kotimatkalla Saimi aikoo käydä Punkaharjulla ruokaostoksilla ja apteekissa. Vuodet ovat runnelleet. – Mulla on onneksi vielä isä Helsingissä ja tädit täällä. Ei saisi kauheasti stressata, mutta elämässä on tapahtunut paljon äidin kuolemasta avioeroon, toisen pojan onnettomuudesta konkurssiin. – Pystyn kuitenkin viettämään täälläkin tämän sairauden kanssa suhteellisen normaalia elämää. Hoyerin mielestä ihmisellä on oikeus asua juurillaan ja vaatia palveluiden säilyttämistä, ”koska tämä on oikea koti.” – Mulla on ollut koti Pariisissa, Milanossa, New Yorkissa ja Helsingissä. Elämä ei täällä ole kuitenkaan vain helppoa. Vähitellen oireiden syytä alettiin tutkia, selvitettiin paljon, epäiltiin kaikkea mahdollista ja suljettiin pois vaihtoehtoja. S airaus on myös yksi tärkeä syy, miksi Saimi muutti Helsingistä Savoon. – Nautin olla Vaarassa olla metsän ja Valtin kanssa, ja välillä käydä Helsingissä lasten luona. Hoyer muutti perheineen Punkaharjulle
teksti LIISA TA LVITI E kuvat J U USO W E STERLU N D – REPORTAASI –. A P U 1 8 ANJA-MUMMAN JUHLISSA Kun näyttelijä Anja Pohjola täytti 95 vuotta, juhlissa Lallukan taiteilijakodissa olivat niin sanotusti ”kaikki”
● A P U 1 9 Anja Pohjola, täyttä elämää jo 95 vuotta! Hänen juhlissaan nauretaan, liikututaan ja ilman muuta esiinnytään, onhan paikalla teatteriväkeä ja muusikoita.
– Hankala teini-ikä oli ja meni, mutta Anja tuli luontevasti perheeseemme, josta sittemmin on kasvanut iso porukka. – Olisin ihan yksin ilman heitä, Anja sanoo ja katsoo lähellä istuvaa perhettään. P inja ja Anna ovat nykykielellä ilmaistuna mumman bonuslapsenlapsia. Nämä entiset teinit istuvat juhlapöydässä kunniapaikalla Anjan vieressä. HELSINKI J Kauppaneuvos Juha Lallukka perusti taiteilijakodin 1933, kaksi vuotta Anjan syntymän jälkeen.. Sitten on päästävä istumaan. A P U 2 Hurraa! Hurraa! Hurraa! Nyt ei pönötetä, eikä olla turhan juhlallisia, vaan kuullaan musiikkia, runonlausuntaa ja muistoja vuosikymmenten varrelta. Vuonna 1931 syntynyt ja nyt 95 vuotta täyttävä Anja on juhlien seniori, joka ottaa ensin vastaan vieraiden halauksia, kukkia ja muita lahjoja. Seremoniamestari Anna Hanski laulaa mummalleen suomeksi Charlie Chaplinin Smile-laulun. Anjaa naurattaa, mutta myös ilmiselvästi miellyttää kuulla kehuja, joita hän saa itsestään iltapäivän mittaan kuulla. – Omia lapsia emme toiveistamme huolimatta saaneet, mutta sain kaksi ”hankalaa” teiniä, joista tuli perheeni. Tuolla Liisamaija Laaksonen, Seela Sella, Heidi Herala ja miehensä Seppo Maijala, Marjatta Leppänen ja kohta myös Sinikka Sokka, Eija-Elina Bergholm ja Reima Kekäläinen ja Hannu Huuska! Suvun juhlissa usein kuultu riehakas laulu nostaa tunnelman nopeasti kattoon, kun Anjan lapsenlapsi, laulaja Pinja Rautio ja hänen miehensä, muusikko Pekka Rautio esittävät säveltämänsä ja tekemänsä laulun: ”…juhlitaan kuin rikkaat, kuollaan kuin köyhät… aina on tilaa juhliin ja rakastaa, aina on aikaa…”. Pidämme tiiviisti yhteyttä, Isa Hanski kertoo. Istumapaikkoja ei riitä kaikille, ja vieraita on pian juhlasalin portaita myöten. – Ovathan nämä ilon hetkiä, en osannut tällaista lainkaan odottaa, hän sanoo ja katselee ympärilleen. Kun juhlapöydässä istuvaa päivänsankaria katsoo, ei uskoisi, että joulukuussa sattuneen kaatumisen jälkeen hän on ollut viikkoja ensin sairaalassa ja sen jälkeen kuntoutuksessa. Lapsenlapsia Anjalla on jo kuusi, ja lastenlastenlapsia kaksitoista. On ystävyyttä yli ikäja ammattirajojen. Jo viidettä sukupolvea edustavat Annan Hanskin tyttären Nenna Leskisen kaksi lasta. – Mumma sanoi, että kotiin hän palaa, ja niin palasikin, kertoo Anna ja samaa tahdonvoimaa ja JUHLIEN ALKUUN on vielä hetki aikaa, mutta vieraita kulkee jo pitkin Helsingin Töölön Apollonkatua. Ja sitten alkaa itse juhla, alkumaljoilla ja tietenkin kolminkertaisella huudolla. Pärre oli leski, jolla oli kaksi teini-ikäistä tytärtä. Anja ja hän kohtasivat toisensa Televisioteatterissa. Pian Lallukan taiteilijakodin juhlasali täyttyy hetkessä perheensä ”mummaksi” kutsuman Anjan läheisistä, luottoystävistä, kollegoista ja naapureista. Vaikuttaa siltä, että on käymässä aivan toisin kuin Anja Pohjola arveli pari viikkoa aikaisemmin, kun hän sanoi lapsenlapselleen Anna Hanskille, ettei ”sinne mun juhliin kukaan tule”. Muutamat ovat ehtineet käydä alkudrinkillä läheisessä ravintola Elitessä. Vanhempi heistä, 80-vuotias Isa Hanski on Annan, Pinjan, Petran ja Januksen äiti, ja nuorempi hänen sisarensa, 78-vuotias Pinocchio Tapio. Anja sai perheen mennessään naimisiin näyttelijä Pehr-Olof ”Pärre” Sirénin kanssa vuonna 1963. Myös hänen poikansa Jussi ja Jerry Tapio ovat mukana juhlissa