13 27. 3. 2025 5,90 € + 7 S I V U A R I S T I K O I TA TUULIHUUMA JA VETYBUUMI KENEN EHDOILLA UUTTA ENERGIAA. TIETOKIRJAILIJAN MUISTISAIRAUS ”EHKÄ OLIN OIKEA IHMINEN SAIRASTUMAAN” AIKANSA KOHUPARI Laila Kinnunen & Ville-Veikko Salminen VOLODYMYR ZELENSKYI Vapaan maailman uusi johtaja Suur NEW YORK VAPAUTTI JENNI VARTIAISEN JULKISUUDEN HAAVOISTA ”Yritin suojella itseäni” PAL .VKO 2025 -14 17 7006 -2513
9 Mihin meni vesisänky. 54 Henkilö. 66 Valokeilassa. Joka vuosi. Pippa Laukka. Matchatiramisu. Rusakko. 10 Tärkeät pikku krillit. 76 Televisio-ohjelmat. 99 Sudokut ja Apu-visa. Sitten myös hänellä todettiin Alzheimer. 21 Apu Tutki. 28 Vetyyn siirtyminen on alkutekijöissään. Näin työllistyin: Sari Veittikoski. 100 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. Asta Leppä. 46 Suomalaiset rakkaustarinat. 74 Elokuvavinkit. Lammilla lukio laiset tekevät musikaalin. 106 Jatka lausetta. New York muutti Jenni Vartiaisen elämän. Ristikot ja krypto. 18 Ilmiö. 58 Luonto. 40 Omaishoitajien maa. 12 Kansijuttu. KANNESSA JENNI VARTIAINEN. Konsta Hietanen. KUVA KRISTIINA KURRONEN. Surmaaja käytti yksityisetsivää. 22 Luhangan sitkeä tuulivoimakiista. 13 tonen lähti etsimään karjalaisuutta. 11 Kolumni. 7 Ajastin. . Laila Kinnunen ja Ville-Veikko Salminen. 101 Palvelukortti. 62 Henkilökuva. Sauvo HentS I S Ä LT Ö 50 SAULI HENTTOSEN JUURET OVAT RAJANTAKAISESSA KARJALASSA. 68 Viikon resepti. Marija Vantin vanhemmat saivat muistisairauden. 70 Apu-klinikka. Niina Wunsch Linkki ja Kalle Linkki. Jaakko Saariluoma.. 92 Ajanviete. 32 Missä on tulevaisuus. 90 Radioviikko. 104 Lukijat ja sarjakuvat. Suomen energiakäänne. NYT HÄN ASUU POHJOISKARJALASSA. Volodymyr Zelenskyi. 72 Kolumni. Satu Rämö 73 Tv-viikon ohjelmasuositukset. 69 Terveysvinkit. A P U | 3 Suur 01 _Vinjet t i 4 Pääkirjoitus. 50 Maakuntakirjeenvaihtaja. Apu noidannuoleen. 102 Nitrodisko ja horoskooppi. 8 Saamelaisessa kasvisruoassa voi olla vähän lihaakin
Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Samuel Savolainen SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola, Miikka Järvinen TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen Selina Keränen Johannes Kotkavirta Kati Lahtinen Laura Myllymäki Hanna Parhaniemi Milka Sauvala Niklas Thesslund Milla Talja TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD /Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Joni Myyryläinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy TOIMITUSJOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy. . Tulee uutta huolta ja hoidettavaa, asioita järjesteltäväksi ja ehkä myös riideltäväksi. Muutama vuosi sitten Vantti sai itsekin Alzheimer-diagnoosin. Ajatus siitä, että väestön vanheneminen ei ole vain yhden sukupolven asia, vaan koko perheen. Samat tavat ratkoa erilaisia arjen tilanteita tai luistella niistä pois. Luopumisen vääjäämättömyys on kirjoitettu aikuisen lapsen ja tämän vanhemman suhteeseen jos johonkin. Ensin on nuoruusvuosien kritiikki: tuollaista minusta ei ainakaan tule, siitä pidän huolen. 4 | A P U . a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma-pe 8-20, la 10-15 Aikakausmedia ry:n jäsen 91. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. NIKL A S THESSLUND vastaava tuottaja K U V A E S S I LY Y T IK Ä IN EN VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Samuel Savolainen SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola, Miikka Järvinen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO www.apu.fi apu@a-lehdet.fi Facebook: apulehti Instagram: @apu_360 Tiktok: @apu_360 X: @apu_360 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy TILAUKSET lehtitilaukset. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Apu360 tarjoaa uusia ja syvempiä näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin. Muistan, miten ilahduin tästä oivalluksesta, jota olin siihen asti liian nuori näkemään. Tilaa Apu360! Sisältöjä, joita et muualta saa. Kun nuorempikin on jo tukevasti keski-ikäinen, tämä kuitenkin kääntyy usein sen ymmärtämiseen ja tunnistamiseen, että minustahan tuli ihan samanlainen. Sama maltti tai kärsimättömyys, opittuna tai perittynä. Pääk ir joit us Lapsia ja aikuisia T oimittaja Anneli Juutilainen kirjoitti tähän numeroon artikkelin kirjailija Marija Vantista, jonka molemmat vanhemmat sairastuivat aikoinaan muistisairauteen. Muistan hyvin, kun itse joitakin vuosia sitten ymmärsin, miten valtavan monin osin muistutankaan isääni. Vantti sanoo, että vanhempien sairastuminen sotki sukupolvien ketjun heidän perheessään: vanhemmista tuli lapsia ja hänestä heidän huoltajansa. Tässäkin muutoksessa on paljon käsiteltävää, sillä lapsen ja vanhemman suhde pyörähtää elämän aikana usein ympäri toisellakin kuin Marija Vantin mainitsemalla tavalla. Tästäkin kirjoitamme Omaishoitajien maa -sarjassa. Eräänlaiset toiset ruuhkavuodet siis. Artikkeli käsittelee sitä, millä tavoin vanhempiensa sairaudet nähnyt suhtautuu omaan sairauteensa, mutta se ei ole jutun ainoa viesti. Valitettavasti muistan vielä paremmin seuraavan ajatukseni: Isä on jo sairas; sitä hetkeä, että olisimme samanlaisina edes melko samankaltaisessa elämäntilanteessa, ei tullut eikä tulisi. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. EdEllinEn oli juuri syy, miksi aikoinaan ryhdyimme tekemään Omaishoitajien maa -nimistä sarjaa näihin SuurApuihin . Perheen, jossa lapset ovat itsekin jo keski-ikäisiä ja usein vielä eri paikkakunnalla kuin vanhempansa. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Käytännön tason alla on aina vanhempien ja lasten vuosikymmenten mittainen suhde, johon uusi tilanne väistämättä alkaa vaikuttaa. a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin netissä: asiakaspalvelu
Virtsarakko Eturauhanen Virtsaputki Tilaa Prostabona Plus saat 50 % alennusta Kestotilauksen 1. Tee Prostabona Plus -ravintolisästä osa päivittäistä rutiiniasi ja lue lisää siitä verkkosivulta wellvita.fi Askel kohti hyvinvoivaa kehoa Hallitse virtsaamistasi – luonnollisesti MAINOS. Tarkasti valittujen ainesosien myötä se tukee kehoasi osana terveellistä ja monipuolista elämäntapaa. Nukut yösi ilman ylimääräisiä vessareissuja Virtsaat 5 7 kertaa päivässä Virtsasuihku on hyvä ja rakkosi tyhjenee kunnolla Sinun ei tarvitse etuilla vessajonossa TARKISTA ITSE 4 3 2 1 Onko virtsaamisesi normaalia. Sen olemassaolon tulee huomanneeksi yleensä vasta myöhemmässä vaiheessa elämää. Enemmän energiaa päivään Hyvin nukuttu yö ilman toistuvia vessakäyntejä tarkoittaa usein parempaa unenlaatua, jonka positiivisena seurauksena on enemmän energiaa ja tarmoa jokapäiväisessä elämässä. Sinkki auttaa ylläpitämään veren normaalia testosteronitasoa. Eturauhanen on tärkeä osa miesten lisääntymiselimistöä. *Wellvitan asiakaskysely, joulukuu 2021. Fenkolinsiemenuute edistää normaalia virtsaamista ja virtsaneritystä. 09 615 00 516 (pvm/mpm) Ma to: 8.00 16.00 Pe 8.00 14.30 wellvita.fi tai skannaa QR-koodi ja tilaa . Kehon normaaleja toimintoja kannattaa ylläpitää valituilla kasviuutteilla, joita Prostabona Plus sisältää. Prostabona Plussan ainesosat antavat sinulle mahdollisuuden ylläpitää normaalia eturauhasta ja virtsaamista. Yön aikana herääminen ei vaikuta ainoastaan yöuniin, vaan myös energiatasoon päivällä. / 2 kk:n annos) Asiakaspalvelu . Ei sitoutumisaikaa . toimitus Fenkolinsiemen Pellavansiemen Prostabona Plus ainesosat Pellavansiemenuute edistää eturauhasen normaalia toimintaa ikääntyvillä miehillä. Ota askel kohti jokapäiväistä hyvinvointia. E-vitamiini ja seleeni suojaavat soluja hapettumisstressiltä. Se on pieni rauhanen, joka nuorella miehellä on noin kastanjan kokoinen ja iän myötä se voi vähitellen kasvaa. Voi olla, että iän myötä pissalla on käytävä useammin, ja se voi olla häiritsevää. Useimmille miehille nämä muutokset ovat harmittomia, mutta ne voivat vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, etenkin jos ne häiritsevät unta ja jaksamista. ETURAUHANEN Eturauhanen sijaitsee pojilla ja miehillä lantion alaosassa lähellä virtsaputkea. Monet ikämiehet hyväksyvät tihentyneen virtsaamisen luonnollisena osana elämää, mutta monet ovat myös huomanneet, että he voivat tehdä hyvinvointinsa eteen jotain. MIEHEN TERVEYS Usein, erityisesti öisin toistuvat vessakäynnit ovat turhauttavia, ja ovat osa monen ikääntyvän miehen elämää. Kyse ei ole pikaratkaisusta, vaan säännöllisestä kehon huoltamisesta oikeilla ravintoaineilla. Tämä kasvu on luonnollinen prosessi, ja sen voi huomata tihentyneestä virtsaamistarpeesta. Mistä tihentynyt virtsaaminen voi johtua. Tyytyväisyystakuu Hirsalantie 11 02420 Jorvas -50% 1. Asiakkaamme antavat positiivista palautetta 91% asiakkaistamme sanoo suosittelevansa Prostabona Plussaa myös muille.* Monet kokevat, että normaalin virtsaamisen myötä he jaksavat hyvin ja heillä on elämä tasapainossa. pakkaus NYT: 21,95 € + toimituskulut 4,95€ (60 tabl
Eino Grön innostuvat myös. Saija Tuupanen 14.4. Kyösti Mäkimattila & Ajan Sointu 22.–23.4. Vanhasuora & Esa Nummela 13.–14.4. 7.4. Tommi Soidinmäki & Vastakaiku 7.–8.5. 30.–31.3. Heidi Pakarinen & HOT 10.4. Finlanders 14.–15.5. Finlanders 25.4. Teemu Roivainen & Energia 21.4. Weranta 6.-7.5. Komiat Viking Grace Varaa viihderisteily osoitteessa vikingline.fi tai soita 0600 41577 (2 €/vastattu puhelu+ pvm./mpm.) Viking Glory 2.–3.4. Janne Tulkki & Tulinen Sydän 8.-9.4. Anssi Kela 12.5. Sinitaivas Gabriella/Viking Cinderella Viking XPRS 1.–2.4. Eija Kantola & Omega 2.4. Charles Plogman & MiSiO Heille, uusista klassikot, mutta jotka tuntevat rytmeistä
Edellisestä työstään lähtiessään hän oli juuri vii denkympin rajapyykillä. Hän ei mietti nyt ikäänsä, mutta tietää kuitenkin, että iällä on työmarkkinoilla merkitystä. 2021 syk syllä hän huomasi, että Pirkkalan ABC:lle etsittiin palveluvastaavaa. Meillä on keittiössä tun nelikone, jonne astiat syötetään. Saatuaan pestin hän eteni Pirkan maan osuuskaupan palveluksessa nopeasti. Pidän työstäni pal jon ja saan olla paljon asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Hän käväisi Teivon ABC:llä apulaisliikennemyymäläpäällikön teh tävässä, ja kun vastaava työ aukesi Pirk kalassa, Veittikoski sai paikan. 48vuotiaana hän alkoi katsella työ paikkoja, koska kaipasi asiakaspalvelu työtä ja uusia haasteita uralle. Sitten hän vaihtoi työtä.. Hän työskenteli samassa yrityksessä 29 vuotta: ensin kassalla, sitten lounasravintoloiden päällikkönä ja viimeiset vuodet aluevas taavana vastuullaan laajempi joukko ravintoloita. A P U | 7 K un liikennemyymä län apulaispäällikkö Sari Veittikoski tulee aamuvuoroon Pirkkalan ABC:lle, hän keittää kahvia, paistaa pullia ja ottaa vastaan ensimmäisiä asiakkaita. Työ päivän aikana hän työskentelee myös hampurilaisravintolan kassalla ja tekee esihenkilön tehtäviä. Hän huolehtii, saako hän enää mistään töitä. NINNI SANDELIUS . Työpaikka: Apulais liikennemyymälä päällikkö, Pirkan maan Osuuskauppa. . Veittikoski sai nykyisen työnsä hie man yli viisikymppisenä. Työpaikka oli kotikunnassa ja tiesin, että siinä olisi etsimääni haastetta. Se on ihana paikka, missä voi olla hetken omissa ajatuksissaan, Veittikoski kertoo hymyillen. – Jos kaipaan pientä breikkiä, menen tiskaamaan. Veittikoski opiskeli 1990luvulla suurtalousesimieheksi. – Jos vähänkin mietityttää, kannattaa lähteä etsimään toisenlaista työtä. A J A S T I N SARI VEIT TIKOSKI, 52 K U V A R II N A P EU H U Näin t yöllist yin ”Kannattaa etsiä toisenlaista” Sari oli samassa yrityksessä 29 vuotta. – Ajattelin, että nyt tai ei koskaan. . Kotipaikka: Pirkkala. Se antaa intoa ja tuoretta näkökulmaa. . Mietin kin nyt, olisinko uskaltanut lähteä pitkä aikaisesta työstäni, jos olisin ollut reippaammin yli 50vuotias. Hän kannustaa silti viisikymppisiä tutkimattomille urille. – Olen henkilöstölle lähikontakti ja päällikön oikea käsi. – Samanikäiseltä ystävältäni on menossa työpaikka alta. Koulutus: Suurtalous esimiehen ammatti tutkinto
Myöhemmin samana päivänä poliisit menivät harjoittelemaan käytöstä poistet tuun Allinpuiston päiväkotiin. Vanhan viisauden mukaan raparperi on syötävää, mutta ennen haukkaamista kannattaa valita val miiksi lievä voimasana kuten ”voi jumpe”. Merirosvon aarre. Vääräleuat tulevat tosin näkemään siinä Elon Muskin Xtunnuksen. Valmiutta oli siis pelastaa pahemmastakin pulasta. Nurmijärvellä halutaan syödä puistosta. Tämä olisi etenkin lapsille opettavaista. Kotka. Se muodostuu kah desta kohtaavasta nuolesta, jotka viittaavat maailmojen kohtaami seen. Lähde: Yle Pohjoisen kasvis Inari. Lähde: Yle 1 2 5 3 4 K U V A T: A D O B E S T O C K. 8 | A P U . Vai onko ison X:n alle haudattu jotain. Mies pääsi jatkamaan unia Oulun poliisivankilaan. Hätiin läh tivät Rajavartiolaitoksen helikop teri, ilmatyynyalukset Porista ja Raumalta sekä vielä pelastuslai toksen yksiköitäkin. Saamelaisalueen koulutus keskuksen ruokalassa on jo pitkään voinut nauttia tavallisen kasvis ruoan ohella myös niin sanottua saamelaista kasvisruokaa. . Näin osaamattoman rosvon kannattaisi harkita alan vaihtoa. Rahaa ja irtaimistoa oli viety. Se poik keaa muista kasvisruoista siinä, että se sisältää toisinaan myös lihaa ja kalaa. ”Popsi poroa – pelasta planeetta” voisi olla saamelaisen kasvisruoan iskulause. Kot imaan kat saus Ruokaa omasta maasta Inarissa tarjotaan saamelaista kasvisruokaa. . Lähde: Satakunnan Kansa Kaiva tästä. . Listassa huomio kiinnittyy raparperiin. . . Sieltä löytyi nukkumasta mies, jolla oli hallussaan Iskosta varastettua omaisuutta. Poliisi sai keskiviikkoaamuna tie don, että Iskossa sijaitsevaan oma kotitaloon oli murtauduttu. Nurmijärven kunnanval tuustossa ehdotettiin, että leikkipuistoi hin ja viheralueille istutettaisiin syötäviä kasveja, kuten marjapensaita, omena puita ja raparperia. Lähde: Kaleva Raparperi opettaa Nurmijärvi. Lähde: Nurmijärven Uutiset Melkein hädässä Eurajoki. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Kehno konna Oulu. Hän oli pudonnut jäihin kohdassa, jossa vettä oli vähän, mutta ei päässyt itse rantaan. Kurkkarinsalmelta kuultiin avunhuutoja. Pelastuslaitos löysi kui tenkin vain henkilön, joka seisoi vedessä noin sata metriä ran nasta. Kesällä Kotkan Kanta satamassa voidaan ihailla uutta aukiota, jonka pintaa hallitsee val tava Xmerkki. Määrät ovat pieniä, joten saamelainen kasvisruoka muistuttaakin kasvispainotteista planetaarista ruokavaliota
Hän opiskeli San Franciscon osavaltionyliopistossa ja esitteli sängyn lopputyönään vuonna 1968. Jos halusi patjan, joka jotenkin muotoutui omaan vartaloon, vesipatja oli ainoa vaihtoehto. Seksi ei vesisängystä laimentunut Suomessakaan kokonaan. Vuonna 1996 silloinen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen kirjoitti kohun nostaneissa muistelmissaan: ”Vesisänky on suurenmoinen; se ei natise – ja sitä naimisen loisketta.” T uohon aikaan vesisänky oli Suomessakin jo menettänyt suosiotaan. Mutta kaikesta päätellen niiden osuus myydyistä sängyistä ja patjoista on varsin pieni. Selvää syytä tälle ei ole. Se oli osa ajankuvaa, jotain uutta, eksoottista ja ylellistäkin. Vesisänky sai hyvin nopeasti kylkeensä eroottista värettä, ehkä ajan vapaata rakkautta korostavan ilmapiirin vuoksi, tai sitten ihan vain siksi, että seksi myy. Veden liikkeitä voidaan rajoittaa esimerkiksi jakamalla patja osastoihin. Viimeiseen kysymykseen on suoraviivaisinta vastata. Aavistuksen paheentuoksuisesta lähdöstä huolimatta vesisänky levisi parin vuosikymmenen sisällä ihan tavallisiin amerikkalaisiin koteihin. Vielä 1980-luvulla suomalaisasuntojen sänkyjen normaalit patjat olivat yleensä ohuita ja monelle melko epämukavia. Niinpä esimerkiksi Playboy-moguli Hugh Hefner hankki valtavan vesisängyn, joka oli päällystetty kettukusun nahkalla. Se ei myöskään enää aaltoile samoin kuin varhaisemmat mallit. Ja onko vesisänkyjä enää edes myynnissä. Laita sähköpostia osoitteeseen sammeli. Yhdysvalloista vesisänkyjen suosiosta on tilastoja. Nykyaikaiset vesisängyt ovat aika toisenlaisia kuin vaikkapa 1980-luvulla myydyt. Saattaa olla, että aika yksinkertaisesti ajoi vesisängyn ohi. Mutta suosio on valunut vähiin. Makuuhuoneessa ei enää ollut tarvetta sadoille kiloille vettä. Siellä huippuvuonna 1987 joka viides myyty sänky oli vesisänky. A P U | 9 Jännän äärellä Harva muistaa ”sitä naimisen loisketta” – mihin katosi vesisänky. SAMMELI HEIKKINEN Mihin jännään kysymykseen tarvitset vastauksen. Kuten myös Suomeen, jossa siitä tuli vähän samantyyppinen nousukauden symboli kuin leipäkoneesta tai pörssissä pelaavista nurkanvaltaajista. Nyt ehkä joka kahdeskymmenes. 1990-luvulta eteenpäin muut patjat kehittyivät: joustinpatjojen jousia lisättiin ja kehiteltiin erilaisia vyöhykkeitä vartalon eri kohdille. MIK Ä A SK ARRUT TA A. Parin lehtijutun perusteella vesisängyillä on harvalukuinen mutta uskollinen käyttäjäkunta, joka ostaa silloin tällöin uusia vesipatjoja tai -sänkyjä. Todellinen innovaatio oli siinä, että Hall valmisti vesipatjan lujasta ja vedenpitävästä vinyylistä ja lisäsi mukaan lämmittimen, joka piti veden miellyttävän lämpöisenä. Hallin keksinnöstä tuli hitti. TA N JA P EL LI K K A. Petauspatjoista tuli paksumpia, ja käyttöön tuli vartaloon muotoutuvia muistitäytteitä. J os ehti saavuttaa riittävän tietoisuuden tason ennen 1980luvun loppua, vesisänky tuli varmasti tutuksi. heikkinen@a-lehdet.fi ja yritämme auttaa. Nykyään vesipatja ei välttämättä vaadi massiivista ja jäykkää tukirakennetta. Vesisänkyjä myydään edelleen, myös Suomessa. Mistä vesisänky tuli ja miksi se katosi makuuhuoneista. Vesisänky ei siis ole hävinnyt. Kettukusu on australialainen pussieläin. E rilaisia vesipatjakonsepteja oli hahmoteltu ja rakennettukin aiemmin, mutta modernin vesisängyn kehitti Charles Hall.
Ne ovat syy siihen, miksi ryhävalaat matkaavat tuhansia kilometrejä vuosittain ruokaillakseen Etelämantereen jäisillä vesillä. Tutkijat kehittävät menetelmää, jolla voidaan satelliittien avulla havain noida, kuinka paljon krillejä elää Eteläi sen jäämeren vesillä. – Nämä pienet, vaatimattomat olen not ovat Eteläisen jäämeren sykkivä sydän, joka ylläpitää uskomatonta merellistä elämää. Nyt tutki joilla on satelliittidatan lisäksi käytös sään menetelmä, joka seuraa valon hei jastumista krilleistä. Krillit ovat myös ilmastosankareita, sillä niiden tärkeä tehtävä on sitoa hiiltä valtameren pinnalta, sanoo Britannian WWF:n polaarialueiden pääneuvon antaja Rod Downie järjestön tiedotteessa. T iede Krillit imevät hiiltä kuin Britannia Piskuiset äyriäiset ovat elintärkeä osa meren ravintoverkkoa. Krillien suojelu on tärkeää, jotta meriekosysteemi pysyy terveenä ja vakaana. Veden värin havainnointiin tarkoite tut satelliitit ovat tarjonneet päivittäistä maailmanlaajuista seurantaa valtame ristä jo vuodesta 1997 lähtien. K rillit ovat elintärkeä osa Eteläisen jää meren ravintoverk koa, jossa ne ovat hylkeiden, pingvii nien ja maailman suurimpien eläinten, sinivalaiden, päivittäistä ruokaa. 10 | A P U . A D O B E S T O C K. Kuu den sentin mittaan kasvavat äyriäiset elävät tiheissä parvissa, joissa voi olla jopa kymmenentuhatta yksilöä kuutio metrissä vettä. . Tarkoituksena on määrittää, kuinka krilliparvien tiheys vaikuttaa meren väriin, jolloin populaa tioita voidaan seurata satelliittien avulla avaruudesta. Krillit tekevät tämän syö mällä ja ulostamalla kasviplanktonia sekä vaihtamalla säännöllisesti kuo rensa, johon on sitoutunut hiiltä. WWF, Strathclyden yliopisto ja British Antarctic Survey ovat yhdistä neet voimansa Krill from Space hank keessa, joka pyrkii tarjoamaan uuden työkalun krillien seurantaan ja suoje luun. Krillipopulaatioita uhkaavat kuiten kin meriveden lämpeneminen ja yli kalastus. MARJUKK A PUOL AKK A ”Nämä pienet olennot ovat Eteläisen jää meren sykkivä sydän.” Krillit ovat valaiden, hylkeiden ja ping viinien ruokaa. Joka päivä Eteläisen jäämeren krillit siirtävät 300 000 tonnia hiiltä meren syvyyksiin. Määrä vastaa Yhdistyneen kuningaskunnan päivittäisiä hiilidiok sidipäästöjä
Ongelma nimeltä hyöty Aivan erityisesti kannattaisi muistaa, että tyhmyydellä on vaarallinen sisarpuoli: pahuus. Kolumni N uori opiskelija kertoi merkillisen esimerkin. Barometrin mukaan peräti 87 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hyvinvointiyhteiskunta rakentuu sivistyksen ja koulutuksen varaan. Aikuiset vesi-insinöörit eivät nimittäin tienneet kosteikon eliöstöstä juuri mitään. Edes saukkoa he eivät tunnistaneet. Opiskelija oli kuin puulla päähän lyöty. Tikkanen ja Weijo suuntaavat katseensa historiaan ja siihen, miten suomalainen korkeakoulujärjestelmä alun perin kehittyi. Jo ensimmäisenä vuonna lukiolaisen on mietittävä, mitä aineita hän aikoo kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa ja panostaa niihin, jotta paikka jatko-opintoihin heltiää. Miten tämä oli mahdollista. Ensin haluttiin kouluttaa pappeja kirkkoihin ja virkamiehiä valtiolle, sitten päällimmäiseksi nousi ajatus “valmiista maisterista”, joka sujahtaisi työelämään kuin hansikas käteen. Aivan erityisesti kannattaisi muistaa, että tyhmyydellä on vaarallinen sisarpuoli: pahuus. ihminen tarVitsee ajatteluunsa työkaluja – tietoa ja käsitteitä. Hän oli kehittämässä vesi-insinöörien kanssa peliä, jonka yhtenä osana oli kosteikon ekosysteemi simppeliin yläkoulutyyliin. Siinä missä eurooppalaisissa verrokkimaissa kandidaatin tutkinto on ennen muuta yleissivistyksen ja tietopohjan luomista, Suomessa se on vain johdonpätkä maisterin tutkintoon ja pikaiseen työelämään. Itseäni tulos yllätti. . Sen me näemme paraikaa maailmanpolitiikassakin. Huhuista, tarinoista, juoruista, mutusta, salaliittoteorioista. Viime Vuoden syksyllä silmiini osuivat niin sanotun Sivistysbarometrin kyselytulokset. Yli 70 prosenttia oli huolissaan yleissivistyksen rapautumisesta ja kaksi kolmasosaa heikentyvästä lukutaidosta. ASTA LEPPÄ ON TOIMITTAJA JA ESSEISTI. Ei myöskään riitä, että tuntee putkinäköisesti vain oman alansa ongelmat, koska kompleksisessa maailmassa kaikki liittyy kaikkeen. Viime vuosina myös lukio on muuttunut yhä voimakkaammin välineelliseksi, siis portiksi korkeakouluun, ja sen yleissivistävä alkuajatus on kärsinyt inflaation. Samaa selitystä sivusivat Aalto-yliopiston professorit Henrikki Tikkanen ja Henri Weijo Helsingin Sanomien taannoisessa Vieraskynä-kirjoituksessaan (7.3.2025). Opiskelu oli siiloutunut. A P U | 11 . Kokonaiset tieteenalat halutaan savustaa ulos yliopistoista, koska niistä ei ole kuulemma “mitään hyötyä”. K U V A JO H A N N A M Y LL Y M Ä K I. Kun niitä on vähän tai ei lainkaan, selitykset kursitaan kokoon siitä, mitä on käsillä. Muulla ei niin väliä. Niin kuin vaikka ekosysteemeillä. . Juuri hyödyn problematiikka on kaiken keskiössä. Ei siksi, ettenkö olisi ollut enemmistön kanssa samaa mieltä, vaan lähinnä mietiskellen, miten vihamielinen keskusteluilmapiiri sivistyksen ja kulttuurin ympärillä silti paraikaa vallitsee. Opiskelijalla oli hyvä teoria. Mielipiteet ja näkemykset muuttuvat hauraiksi – ja ihmiset manipuloitaviksi
teksti V IL L E H A R T IK A IN EN kuvat K RI S T IIN A K U RR O N EN ”MINÄ YRITIN SUOJELLA ITSEÄNI”. Sitten tuli New York, joka muutti Jennin suhteen omaan olemukseensa. Sekä siitä, miksi hän tuntee muuttuneensa. Nyt hän on valmis kertomaan, miksi on kokenut, ettei ole voinut puhua yksityisistä asioistaan. 12 | A P U Kan sijut t u Jenni Vartiainen oli poptähti, joka halusi paeta julkisuutta
– Mulle on monesti sanottu, että ihmisillä on susta ihan väärä käsitys. A P U | 13 . Että ethän sä olekaan sellainen seipäänniellyt, vitun takakireä tyyppi, joka ottaa itsensä liian vakavasti..
Mukaan on mahtunut myös monia menetyksiä, sairastamista ja muita vastoinkäymisiä. Sekä siitä, miksi tuntee muuttuneensa. Mitä on tapahtunut. – Mulle on monesti sanottu, että ihmisillä on susta ihan väärä käsitys. Että ethän sä olekaan sellainen sei päänniellyt, vitun takakireä tyyppi, joka ottaa itsensä liian vakavasti. Siihen liittyy kaikenlaista säätöä, hän selittää. Hän ei ollutkaan enää se tunnettu poplaulaja, josta kirjoitetaan kaikenlaista lehdissä, vaan ihan tavallinen perheenäiti. – Mustahan olisi siis ihanaa käydä jokaisen suomalai sen luona kahvilla juttelemassa. Asiat ovat muuttuneet. – Minua eivät kiinnosta julkisuudessa olevien ihmis ten yksityiset asiat, enemmän olen ollut kiinnostunut, kuinka he ovat työnsä ja taiteensa tehneet. ”Päätin heittäytyä elämälle.”. Se on tehnyt hänestä monen silmissä hahmona etäi sen. Kun eihän ihmisiä todennäköi sesti kiinnosta mun tekemiset, vaan niiden omat asiat. Päätin heittäytyä elämälle sen sijaan, että olisin yrittänyt kontrolloida sitä. Hän on ollut arvoitus. J enni Vartiainen on poptähti, jonka kaikki tietävät, mutta jonka harva kunnolla tuntee. Häntä on nimitetty diivaksi ja kotimaisen popin kuningattareksi. Aina näin ei ollut. Tässä on jotain uutta. Monesti häneen liitetyt sanat ovat salaperäinen ja mystinen. Vartiainen kertoo tunteneensa vuo sien ajan ahdistusta pelkästään siitä, jos hänet tunnistet tiin yllättäen ja odottamattomissa paikoissa. Jo pelkäs tään siitä syystä, että se tuntuisi epäreilulta läheisiä kohtaan. Poptähti Jenni Vartiainen on puhunut elämästään toimittajalle parin tunnin ajan, huolettomasti ja varsin avoimestikin . New York sai Jennin vapautumaan. E ivätkä muutokset jääneet tähän. U usi Jenni ei silti tarkoita, että hän haluaisi avata henkilökohtaisinta elämäänsä edelleenkään julkisesti. Nyt alkaa olla jo kiire. Jos hän vertaa itseään siihen Jenniin, joka hän oli vielä viisi vuotta sitten, hän kokee nyt olevansa huomattavasti aiempaa rennompi ja avoi mempi ihminen. – Tajusin, että hei, enhän mä oikeasti olekaan se tyyp pi, joka kävelee lippis päässä ja leuka rinnassa. Neljästä New Yorkissa vietetystä vuodesta tuli Jennin elämää mullistavia. Kyllä hän tätä ”hörhöpuolta” voisi julki sestikin esitellä. Ja nyt hän on valmis kertomaan, miksi on aiemmin kokenut, ettei voi puhua yksityisistä asioistaan. – Siis mähän rakastan uimista. Suurkaupungissa asuessaan ja New Yorkin kaduilla kä vellessään hän huomasi koko identiteettinsä muuttuvan. Hän oli löy tänyt rinnalleen miehen, liikeelä män vaikuttajan, jolle juorulehdet antoivat lempinimen ”rahkamiljonääri”. Äkkiä Vartiai nen muistaa New Yorkissa uudelleen virinneen uintiharrastuksensa ja riemastuu asiasta silmin nähden. Viimeiset vuodet ovat kuulemma muuttaneet häntä rauhallisemmaksi ja tuoneet elämään selkeyttä. Parisuhteesta tuli perhe. – Mulla ei ollut mitään roolia, mihin olin Suomessa tottunut. Siitä pian lisää. Arvoituksellisuuden vaikutelmaa on lisännyt se, ettei hän ole kertonut parinkymmenen vuoden artistiuransa aikana henkilökohtaisesta elämästään juuri mitään. Hän sanoo, ettei hän enää jännitä haastatteluita tai koe tarvetta olla koko ajan varuillaan. 14 | A P U J enni Vartiainen vilkaisee kelloaan. Sellainen teki mulle hirmu hyvää, Vartiainen kertoo. Tässä on piillyt myös epäilemättä osa Vartiaisen viehätysvoimaa. – Ja tämähän on siis ihan tyhmää, että jos mulle kävi kerran suomalaisessa uimahallissa kaksikymmentä vuotta sitten tuolla tavalla, niin what are the odds, että niin kävisi uudestaan. Hän naurahtaa. Nekin ovat antaneet perspektii viä sille, mikä elämässä todella on tärkeää. Kaikkeen ei enää suhtaudu yhtä vakavasti kuin nuorena. – Lähdin sillä asenteella, että nyt mä lähden katso maan, mihin tämä rakkaus mua vie. Se oli aikaa löytää oma olemus uudelleen. Tämän tiedostaa Vartiainen itsekin. – Meillä on sata vuotta vanha talo, ja talo yhtiöön on tulossa ikkunaremontti. Ja sitten on New York, joka saattoi alulle uuden Jennin. Esikoispoika syntyi vuonna 2019 ja toinen poika vuonna 2022. Suomessa en kuiten kaan uskaltanut käydä enää uimahallissa, kun multa tul tiin kerran kysymään nimikirjoitusta, kun olin shampoot päässä nakupellenä suihkussa. Että kuka mä olen ilman kaikkea julkisuutta. Jos anonymiteetin menettäminen pelotti häntä aiemmin, nyt hän olisi valmis menemään vaikka tuntemattomien ihmisten koteihin. Näin hän itsekin ajattelee. Toki usein yksityinen elämä liittyy siihen vahvasti, mutta ihminen antaa siitä meille muille sen, minkä haluaa ja sen pitäisi riittää. Esimerkiksi perheestään Varti ainen ei halua odotetusti kertoa yh tään sen enempää. Vartiainen kertoo olevansa kaveriporukassa usein se, joka heittää mauttomimmat puujalkavitsit. Varsinkin niiden, jotka väittävät keskustelupalstoilla mun olevan sitä tai tätä. Hän kääräisee lounaalta yli jääneen pullan lautasliinaan ja sujauttaa sen laukkuunsa. Se sai tuntemaan olon normaaliksi. Ehkä kyse on vain keskiikäistymisestä, Vartiainen, 42, naurahtaa. V artiaisen elämässä tapahtui suuria, kun hän muutti New Yorkiin vuonna 2019. Se on tuliainen hänen viisivuotiaalle pojalleen. Että mä olen vain ajautunut sellaiseksi, kun olen yrittänyt suo jella itseäni joltain… en ehkä miltään. Sen jälkeen aloin kulkea pää pystyssä ja oikein ahmin ihmisiä katseellani. Eikä häntä muidenkaan julkkisten yksityiselämä kiinnosta
Eikö pitäisi ennemminkin kysyä, miksi joillakin on niin kova tarve puhua omista asioistaan julkisesti ja olettaa, että kaikkia kiinnostaa. . Popstars oli uusia laulajakykyjä etsivä tosi-tv-kilpailu, ja sen voittajista muodostettiin tyttöbändi Gimmel. A P U | 15 – Nykyisin nautin hirveästi siitä, että mut kohdataan esimerkiksi lasteni äitinä. Kyllä hän on puhunut, mutta rajatusti ja omilla ehdoillaan. – Mun mielestäni on ihan luonnollista, ettei ihminen hölise ihan kaikesta. Vartiaisen mielestä on kuitenkin ”höpöhöpöä” väittää, ettei hän suostuisi puhumaan mistään. . Yhtyeeseen kuuluivat Vartiaisen lisäksi Ushma Kar. Sitten hän naurahtaa. Y li kaksikymmentä vuotta sitten Jenni Vartiainen oli tähtiin kurkottava 19-vuotias kuopiolaisteini, joka osallistui vuonna 2002 MTV3kanavalla esitettyyn Popstars -ohjelmaan. On pelkästään ihanaa, jos joku tulee vaikka sanomaan, että tykkää mun biisistä. – Olen tosi huolehtiva mun lapsiani kohtaan. – Jos yritetään tunkeutua mun intiimisuhteisiin, niin mä sulkeudun kuin simpukka. Mulla on tosi kova suojeluvaisto heitä kaikkia kohtaan, Vartiainen kertoo. Enkä ole leijonaemo pelkästään pojilleni, vaan myös perheelleni ja ystävilleni. Silloin tuntuu, että olen luonut yhteyden toiseen ihmiseen
Muuta: Saanut yhdeksän Emma-palkintoa. . . Syntynyt: Kuopiossa vuonna 1983. M EI K K I JA H IU K S E T: M II A O LL U LA , T Y Y LI : EE R O B Ö Ö K . Puoliso ja kaksi lasta. Jenni Vartiainen . Asuu: Helsingissä. Tuli tunnetuksi 2002 Popstars-ohjelmasta ja Gimmel-yhtyeestä. Ajankohtaista: Origoalbumi ilmestyi 21.3. . . 16 | A P U. Työ: Sooloartisti
Olava) ja Susanna Korvala (nyk. Se paikka on musiikki, johon hän on pystynyt vuodattamaan syvimmät tunteensa ja huolensa vailla pelkoa siitä, että tulisi paljastaneeksi itsestään liikaa. Hän vastasi huolettomasti seurustelevansa. – Sanoin, että jos haluat puhua vähemmistöjen adoptio-oikeuksista, niin sitten voidaan puhua. Lauluissa on aina mukana rutkasti värikynää sekä kuvitteellisia ja kärjistettyjä tapahtumia. ”Mähän siis rakastan ihmisiä.” M EI K K I JA H IU K S E T: M II A O LL U LA , T Y Y LI : EE R O B Ö Ö K .. Hän kiittää juttutuokiosta ja heittää olalleen laukun, jossa on pojalle menevä pulla. Sekin tuntui tungettelevalta. On ihailtavaa, että ihminen uskaltaa näyttää haavoittuvuutensa, mutta on tärkeää tehdä se omien rajojensa puitteissa, eikä esimerkiksi julkisen painostuksen takia. Niiden myötä suhde julkisuuteen alkoi muodostua varovaiseksi. Samaan hengenvetoon hän sanoo rakastavansa nykyistä avointa ilmapiiriä. . V artiainen kertoo oppineensa varhain myös sen, että ihmisten ja median nälkä kohdistuu useimmiten juuri julkisuuden henkilöiden henkilökohtaisiin asioihin. Vartiainen huomauttaa, ettei kappaleita voi silti lukea kuin päiväkirjaa. Sarjasta tuli menestys. Sitä, että kipeistäkin asioista voidaan puhua suoraan ja arkailematta. Hänellä on vahva itsesuojeluvaisto. Berg), jotka olivat Vartiaisen lailla parikymppisiä nuoria naisia. Se on täynnä kohtalokkaita ja tunteisiin vetoavia popkappaleita rakkaudesta ja elämän kipupisteistä. Kun naisten välisestä rakkaudesta kertova single Ihmisten edessä julkaistiin, alettiin Vartiaiselta arvuutella hänen seksuaalisuudestaan. Myös menestyvän nykyartistin työkalulaatikkoon kuuluvat erilaiset somekanavat. Se ei ollut helppo päätös. E lämme maailmassa, jossa moni haluaa jakaa intiimeimmätkin hetkensä kahdeksan miljardin kanssaihmisensä kanssa. Siihen elämään, joka kuuluu ainoastaan hänelle ja hänen perheelleen. . Ei ole koskaan nauttinut. Jenni Vartiaisenkin on pitänyt avata oma tili Tiktokiin. Levy-yhtiöön saapui fanipostiksi naamioituja kirjeitä, joissa yhtyeen jäsenille toivottiin mahdollisimman tuskallista kuolemaa. Mutta yhtyettä osattiin myös inhota intohimoisesti. Kun Vartiainen alkoi sulkea suutaan, myös media huomasi sen. Mutta se kenen kanssa mä yöni vietän, se ei kuulu kenellekään. Olen vähän sellainen lonely rider. Ja sen pitäisi riittää. Hän ei myöskään nauti katseiden keskellä ja huomion keskipisteenä olemisesta. Hänelle sanottiin monesti päin naamaa, ettei hänestä voi kirjoittaa lehtijuttua, koska hän ei suostu puhumaan yksityiselämästään. Kaikki tämä tuntui Vartiaisesta hämmentävältä. Uusi albumi Origo kuulostaa juuri sellaiselta musiikilta, mitä Vartiaiselta sopii odottaa. – Trauma on tietysti tosi voimakas sana, muttei se kovin kaukana totuudesta ole. Toki usein yksityinen elämä liittyy siihen vahvasti, mutta ihminen antaa siitä muille sen minkä haluaa. Ne vaikuttivat mun arkielämään ihan konkreettisesti. Sitä, mikä on totta ja mikä ei, hän ei halua lähteä avaamaan. – Välillä koin sen niin ahdistavaksi, etten halunnut poistua Töölön yksiöstäni mihinkään. – Minua eivät kiinnosta julkisuudessa olevien ihmisten yksityiset asiat, enemmän olen kiinnostunut siitä, kuinka he ovat työnsä ja taiteensa tehneet. Välillä kotirappuun ilmestyi kutsumattomia vieraita. Hetkeä aiemmin hän oli ollut aivan samanlainen suomalaisnuori kuin häntä kadulla huorittelevat teinitytöt. Kertoneeksi, että asiassa ei ole mitään hävettävää. Kukaan ei osannut silti aavistaa, millainen ilmiö Gimmelistä kasvaisi. Siinä on mediasta ja somestakin ollut paljon apua. Vartiaisen mukaan kyse ei ole siitä, että hän haluaisi kritisoida muiden valintoja. Hän kertoo ihailevansa niitä julkisuuden henkilöitä, jotka puhuvat haastatteluissa mielenterveysongelmistaan. A P U | 17 . Vartiainen uskoo, että silloisilla kokemuksilla oli kauaskantoisia seurauksia. – Koen, että laulut ovat mulle tosi turvallinen paikka avata omaa sielua. Jokainen kuulija saa tehdä päätelmänsä itse. Vartiainen sanoo, että uudelle levylle syntyneet laulut ovat syvästi omakohtaisia. Näin he tulevat samalla murtaneeksi yhteiskunnallisia stigmoja ja antaneeksi ihmisille lohduttavia sanoja. – Ehkä mussa on myös jotain ujoakin, mutta enemmän se on kuitenkin sitä, että mielelläni tarkkailen tilanteita. V artiainen katsoo jälleen kelloaan. Siinä piileekin hänen mielestään laulutaiteen hienous. Kadulla Vartiaiselle huudeltiin törkeyksiä ja syljettiin päälle. Että en minä tämän takia ole julkisuudessa. Kaikki ne paskat kokemukset saivat mut muuttamaan käytöstä. Tavaratalokeikoilla tuhannet hurmioituneet fanitytöt jonottivat esikuviensa nimikirjoituksia. Julkitulolla voi auttaa itseä ja muita. nani (nyk. Että mulla olisi kaikkea paljon mielenkiintoisempaa kerrottavaa, uutta musaa ja kaikkea. Kerron niissä enemmän itsestäni kuin ihmiset osaavat ehkä ymmärtääkään. Ja kun painostusyritys ei ole tehonnut, toimittaja saattoi lähteä paikalta ovet paukkuen. Ulkomaailma pelotti niin paljon. Sen jälkeen samaa asiaa tivattiin suunnilleen joka haastattelussa. V artiainen huomauttaa, etteivät julkisuuden mukanaan tuomat ongelmat ole olleet silti ainoa syy hänen julkiseen sulkeutuneisuuteensa. – Ajattelin, että hetkinen, nyt tämä menee ihan väärille raiteille. Hän heilauttaa hyvästit ja astelee kevääseen. Niihin on paketoitu viisi vuotta elämää. Onko se myös ujoutta. On kuitenkin paikka, missä Vartiainen on kaikkien vuosien aikana tuntenut voivansa ilmaista itseään avoimesti. – Olen aina superkiitollinen, kun joku haluaa kertoa jostain itselleen käyneestä asiasta, joka voi hävettää tai haavoittaa. Häneltä kysyttiin Gimmelin alkuaikoina suhdestatusta. Kaikki toimivat omalla tyylillään
Kuulostaa aika amatöörimäiseltä, sanoo Suomen yksityisetsiväja lakitoimistoliiton puheenjohtaja Teemu Aapavaara. Vuosikymmenien kaunan ja katkeruuden syy jäi oikeudenkäynnissä pimentoon, sillä tämä tieto salattiin yleisöltä ja asiakirjoista. Kuopiolainen Jarmo Makkonen, 62, oli Itä-Suomen hovioikeuden mukaan syyntakeinen murhat tehdessään. En muista tuon yksityisetsivän nimeä”, Makkonen kertoi poliisille. Perillä talo oli pimeänä, mutta yhdessä ikkunassa paloi valo. Osoitteen saatuaan Makkonen lähetti naiselle useita uhkaavia kirjeitä, joista yhdessä oli mukana eläimen ulostetta. ”Sanoin hänelle heti, että pyydä anteeksi minulta”, Makkonen kertoi myöhemmin poliisin kuulustelussa. teksti R A MI M Ä K IN EN kuvat P O L II SI E nsimmäisessä kuulustelussaan Jarmo Makkonen kertoi, kuinka hän oli pohtinut asioita mielessään, hakenut kotoa haulikon ja lähtenyt Savonlinnaan hakemaan naiselta anteeksipyyntöä. Pelot kävivät toteen 18. Kyseessä oli jokin hyvin yksityisluontoinen asia, joka juonsi juurensa erään opiskelijoiden illanvieton tapahtumiin. S avonlinnan surmaajan palkkaama yksityisetsivä tuli selvästikin harhautetuksi. Nainen oli myös sulkenut sosiaalisen median tilinsä. Hän käytti jäljityksessä hyväkseen ammattilaista. Nainen oli kertonut eräälle läheiselleen, kuinka ”kuopiolainen hullu” oli alkanut lähettää viestejä ja ”kytätä”. Vuosikymmenien kauna oli saanut traagisen lopun. – Eettisesti ja moraalisesti on erittäin arveluttavaa, jos ei tiedä, mihin tarkoitukseen tietoja aiotaan käyttää. – Tarkistamme taustoja ja tarvittaessa soitamme etsittävälle henkilölle ennen tietojen luovutusta asiakkaalle, jos asiakkaan motiivit ovat hiukankin ”Kun halusin anteeksipyynnön, selvitin osoitetiedot yksityisetsivän kautta.”. Yksityisetsivän palkkaaminen kieli tekijän vakaasta harkinnasta. T ammikuussa 2023 tapahtunut Savonlinnan kaksoissurma toi tekijälleen elinkautisen vankeustuomion. Hän kävi myös vaanimassa naisen ja tämän miesystävän asunnolla. 18 | A P U VAINOAJA EI KAIHDA KEINOJA Vanha kauna ajoi Savonlinnan kaksoismurhasta tuomittua miestä, joka jäljitti uhrinsa yksityisetsivän avulla. joulukuuta 2024. Hän näki oviaukossa ison mieshahmon, taittoi haulikon kiinni ja laukaisi. Rikoskomisario Timo Häkkinen kertoo, että miehen kertomus esitutkinnassa piti muutenkin pääosin paikkansa, eikä tällaisen yksityiskohdan keksiminen olisi ollut miehelle ainakaan eduksi. Puhtaita papereita hän ei silti saa alan edustajalta. Hän on työssään kohdannut useita tapauksia, joissa asiakas ottaa yhteyttä ja tietää etsimästään ”hyvästä ystävästä” kaiken muun paitsi kotiosoitteen. Vainoajat hyödyntävät usein kolmansia osapuolia uhrien vakoilussa. Mies kaatui maahan, ja Makkonen astui sisään. Makkonen selvitti opiskeluajan tuttunsa olinpaikan alkuvuodesta 2022. P oliisi pitää Makkosen kertomusta yksityisetsivän käyttämisestä uskottavana, vaikka etsivän henkilöllisyyttä ei saatu esitutkinnassa selville. Makkonen kuuli, kun kissa naukaisi ja ovi avautui. Nainen tuli vastaan eteiskäytävässä. tammikuuta 2023, jolloin Makkonen meni asunnolle haulikon kanssa. Oli syy mikä tahansa, se jäyti miehen mieltä niin, että hän ryhtyi jäljittämään naista lähes 40 vuotta myöhemmin. Makkonen koki, että nainen oli tehnyt hänelle vääryyttä liki 40 vuotta aiemmin vuonna 1984, jolloin Makkonen oli ollut opiskelija ortodoksisessa pappisseminaarissa. Hovioikeus antoi tuomion 20. Makkonen asteli naisen viereen ja surmasi uhrinsa ampumalla teloitustyyliin niskaan. ”Kun halusin anteeksipyynnön, selvitin osoitetiedot yksityisetsivän kautta. Hän muisteli naisen sanoneen jotain sellaista kuin ”mitä sinä meistä haluat, tappamaanko meidät tulit” ja heittäytyneen vatsalleen lattialle
Poliisi löysi useita haulikon patruunoita tuomitun hallusta. tammikuuta 2023. . . A P U | 19 Tekijä meni asunnolle tämä haulikko mukanaan 18. Poliisipartio kuvasi sen Makkosen kiinniottopaikalla. Murhaajalla oli teko hetkellä päällään paita, jossa luki live or die, elä tai kuole.
Ja jos joku toimii väärin, voimme erottaa. Se on niin yksinkertaista, Aapavaara sanoo. Omilta jäseniltään Aapavaaran johtama liitto edellyttää sitoutumista eettisiin sääntöihin, jotka löytyvät yhdistyksen nettisivuilta. Nykyään yleisintä on digitaalisten keinojen hyödyntäminen. – Ajattelen niin, että jos itselle tulee sellainen omituinen olo, että mitähän tässä on takana, kannattaa luottaa omaan tuntemukseen ja vähän pohdiskella kysyjän motiivia, Tukikeskus Varjon Hanna Nylén neuvoo. Jos sitä on ollut parisuhteessa, väkivallan tai vainon jatkuminen eron jälkeen on erittäin tyypillistä, Nylén sanoo. Keinoina voi olla niin fyysistä, henkistä kuin taloudellista väkivaltaa. – Teknologian väärinkäyttö on nykyään todella isossa roolissa, ja todennäköisesti sen merkitys vain kasvaa entisestään, koska se tarjoaa helppoja keinoja jäljittämiseen, seuraamiseen ja tarkkailuun, kertoo asiantuntija Outi Rantamäki Ensija turvakotien liitosta. – Kaikki liittoomme haluavat haastatellaan, ja ainakin jollain tasolla tunnemme jäsenemme. – Yrityksen voi perustaa ihan kuka tahansa. Se tarkoittaa käytännössä kohonnutta väkivallan riskiä. Rikoskomisario Timo Häkkinen kertoo, että urkintayrityksiä tulee varsin paljon myös poliisille. Nylénin mukaan eron jälkeistä vainoa pystyy ennustamaan melko hyvin sen perusteella, millaista lähisuhdeväkivalta on ollut suhteen aikana. – Kannattaa arvioida tilannetta ja vähän kyseenalaistaa. Ei ole hyvä merkki, jos hallintaan pyrkivä osapuoli eron jälkeen ryhtyy jäljittämään paennutta tai piiloutunutta osapuolta. Asiantuntijoiden mukaan on kuitenkin hyvin tavallista, että vainoajat hyödyntävät kolmansia osapuolia. Kun parisuhteessa on jaettu laitteita, toinen on voinut asentaa niihin vakoiluohjelmia tai saada selville toisen käyttämiä salasanoja. En haluaisi lähteä neuvomaan, että ei koskaan auteta ketään, mutta aina voi ohjata myös viranomaisen suuntaan. Kahdeksas eli viimeinen porras on murha. . Luvanvaraisuuden ulkopuolelle jääville toimijoille ei ole virallista valvontaa. P akottavalla kontrollilla tarkoitetaan systemaattista, toistuvaa ja kokonaisvaltaista kontrollointia, jossa pyritään väkivallan kohteen lähes täydelliseen hallintaan. Keinovalikoimasta löytyvät muun muassa sosiaalisen median seuraaminen, erilaiset jäljittimet, tilimurrot ja keylogger-sovellukset, jotka tallentavat näppäinpainalluksia. – Ennen vuoden 2017 lakimuutosta esimerkiksi portsarifirman pystyi perustamaan vaikka mikä liivijengiläinen. Pakottava kontrolli on yksi askel portaikossa, Nylén sanoo. Tukikeskus Varjo on eron jälkeisen väkivallan ja vainon uhrien auttamiseen keskittynyt valtakunnallinen asiantuntijayksikkö. Silloin kaikilla tutkintaa tekevillä dekkareilla pitää olla vartijakortti, Aapavaara kertoo. U hrin tietojen selvittäminen juuri yksityisetsivän avulla on harvinaista. Poliisihallituksen myöntämä elinkeinolupa on Aapavaaran mukaan yksi viite siitä, että yritys on asiallinen toimija. – Vainoajat saattavat käyttää aivan uskomattoman määrän omia voimavarojaan ja todella paljon aikaa siihen, että he selvittävät asioita ja pyrkivät saamaan tietoa. Manipulatiivisen urkkijan lähestymistaktiikka voi olla ystävällinen tai aggressiivinen ja epäsuorasti uhkaava. Vainon kohde joutuu usein rajoittamaan omaa sosiaalista elämäänsä ja sen digitaalisia ulottuvuuksia, mikä ei ole oikeudenmukaista, Rantamäki sanoo. Ennen luvan myöntämistä yrityksen pyörittäjien taustat tarkistetaan. U rkinnan kohteeksi voi joutua periaatteessa kuka vain, jolla on jotain tietoa uhrista: läheinen tai vaikkapa joku, joka työskentelee uhrin asioita hoitavassa organisaatiossa. Rajanveto tulee siinä, että jos tekee rikosten paljastamista – eli tutkii, kuka on kavaltanut kassasta rahaa tai muuta vastaavaa – tarvitsee turvallisuusalan elinkeinoluvan. Yksityisetsivä ei ole suojattu eikä luvanvarainen ammattinimike. Heitä toimii Suomessa arviolta joitakin kymmeniä, mutta koska rekisteriä ei ole, tarkka määrä ei ole tiedossa. – Kohde voi olla viranomainen, ammattilainen, ystävä tai vaikka naapuri, kertoo Tukikeskus Varjon väkivaltatyön asiantuntija Hanna Nylén. – Nykyään puhutaan paljon pakottavasta kontrollista. Periaatteessa kuka vain voi ryhtyä etsiväksi. Sitten kun katsotaan tiedot, huomataankin, että ilmoittajalla on päällä lähestymiskielto kadonneeksi ilmoitettua vastaan, Häkkinen kuvailee tyypillistä tapausta. – Kansainvälinen tutkija Jane Monckton Smith on esitellyt kahdeksanportaisen mallin siitä, miten tällainen suhde voi kehittyä henkirikokseen asti. – Tehdään esimerkiksi katoamisilmoitus henkilöstä tai ajoneuvosta ja pyydetään, että hänelle pitää ilmoittaa löytymisestä kiireesti, koska hän on huolissaan. ”Teknologian väärinkäyttö on nykyään todella isossa roolissa.” Urkinnan kohteeksi voi joutua kuka vain, jolla on jotain tietoa uhrista.. V ain mielikuvitus on rajana, kun vainoajat miettivät, millä konsteilla he saisivat kontaktin uhreihinsa. Myös Ensija turvakotien liiton Outi Rantamäki kehottaa harkintaan, jos joku tulee kyselemään tietoja jostakin ihmisestä. 20 | A P U epäselvät