1. 5 30. 2025 5,90 € ”Euroopalla on housut kintuissa” + 7 S I V U A R I S T I K O I TA KREIKKALAISIA SAVUKOSKELLA Mummolasta tuli Airbnb-talo YLI 60 VUOTTA POLITIIKKAA LÄHELTÄ SEURANNUT PAAVO LIPPONEN HOLLYWOOD-TÄHTI GLENN CLOSE ”Suomessa olin kuin taivaassa” Suur SAMULI PUTRO ”HALUSIN NÄYTTÄÄ JOLTAKIN MUULTA KUIN ITSELTÄNI” APU TUTKI HELSINGISSÄ EI LEIKATA TARPEEKSI TEKONIVELIÄ PAL .VKO 2025 -06 17 7006 -2505
MONDON PARHAITA JUTTUJA ITALIAN UPEAT LÖYDÖT! 124 S I V U A ! SAATAVILLA LEHTIPISTEISSÄ JA VERKOSSA: MEKO.FI/MONDO-ITALIA Mondo_Italia_205x280mm 2 Mondo_Italia_205x280mm 2 18.12.2024 9.55 18.12.2024 9.55
5 52 Maakuntakirjeenvaihtaja. Asta Leppä. 8 Voiko kaakaon korvata suklaassa. 58 Lähiluonto. Näin työllistyin: Markku Kananen, Kajaani. 90 Radioviikko. Kerkko Koskinen. 100 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. 6 Rovaniemen taksi oli todella pimeä. Paavo Lipponen uskoo kriisien keskelläkin nuorisoon. KANNESSA PAAVO LIPPONEN. Runebergin mutakakku. 76 Televisio-ohjelmat. 69 Terveys.Tunnista sydänlihastulehdus. 32 Missä on tulevaisuus. 74 Elokuvavinkit. 66 Valokeilassa. Glenn Close. 70 Apu-klinikka. 16 Metatyö. Tampere on tekonivelpääkaupunki. KUVA ANTTI VETTENRANTA. 7 Jos janoon kuoleminen uhkaa, auttaako virtsan juominen. 9 Kolumni. . 102 Nitrodisko ja horoskooppi. Marko Hietala. 68 Viikon resepti. 20 Ilmiö. 99 Sudokut ja Apu-visa. Aino-Maija Klasila luopui älypuhelimesta. Suunnistajanuoret lähtevät lukion jälkeen Sotkamosta 40 Omaishoitajien maa. 92 Ajanviete. 106 Jatka lausetta. Robotti auttaa ortopedia. 23 Apu tutki. Pippa Laukka. 10 Kansijuttu. 5 Ajastin. 62 Tähtihaastattelu. Samuli Putro ui joka arkipäivä. 101 Palvelukortti. Suur. S I S Ä LT Ö 52 ATEENALAISET ELENI GEROUTAN JA STATHIS ATHANASIADIS VIIHTYIVÄT TANHUAN KYLÄSSÄ SAVUKOSKELLA. 46 Henkilö. Näkymätön kotityö kuormittaa etenkin pienten lasten äitejä. Ristikot ja krypto. Orava muutti metsästä kaupunkiin. Hautajaiset ovat pienempiä kuin ennen. A P U | 3 01 _Vinjet t i 4 Pääkirjoitus. 104 Lukijat ja sarjakuvat. Kreikkalaismatkailjat ihastuivat Savukosken rauhaan. 73 Tv-viikon ohjelmasuositukset
Vakansseja riitti ja uusia perustettiin. ”VaraManu” valittiin eduskuntaan vuotta myöhemmin pudo takseen sieltä yhden kauden jälkeen. Ehkä lempinimi tuli myös siitä, että ehdokkaan ja hänen avustajansa ulkonäössä oli jotain samaa. Saattoi tuntua siltä, että politiikalle ja SDP:lle ei olisi enää annettavaa, koska niin paljon oli jo annettu. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. . Se johti puoluetoimis tojen paisumisen. Loppu onkin historiaa: 2928 päivää peräjälkeen pääministerinä. Kahdeksan vuotta aiemmin tunnelmat olivat päinvastaiset. Julkisista varoista maksettava puoluetuki oli aloi tettu 1960luvun lopulla. alehdet.fi info@aspa.alehdet.fi (09) 759 6600 mape 820, la 1015 Aikakausmedia ry:n jäsen 91. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Pääk ir joit us Kahdeksan vuoden ihme V altiotieteiden maisteri Paavo Lipponen nimi tettiin pääministeriksi 13.4.1995. alehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin netissä: asiakaspalvelu. Se on Suomen ennätys, jota tuskin rikotaan. Kevään 1995 vaalikamppailussa koh tasivat sulava ja nopea Esko ”Kannuksen Kennedy” ja hänen täydellinen vasta kohtansa Paavo ”Mooses” Lipponen. Ensimmäistä kertaa suuren yleisön tietoisuuteen Lipponen nousi ”varaManuna”. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Hän oli keskeisesti mukana Mauno Koiviston euforisessa vaalikamppailussa vuosina 1981–1982. Vuosi kymmen oli puolueiden ohjelmatyön kultaaikaa: tehtiin periaate ohjelmia, ulkopoliittisia ohjelmia, vaaliohjelmia. lipposen yllätysnousu oppositiopuolueSDP:n puheen johtajaksi vuonna 1993 tapahtui tilanteessa, jossa pää opposition suosio oli tapissaan. Uskoisin, että vanha sanonta siitä, että taikuri itsekin oli hämmästynyt, kuvaa hyvin tuota hetkeä. Tehtävät vaihtuivat, vastuu kasvoi ja työtä riitti. VILLE PERNA A päätoimittaja K U V A T IM I K U O S M A N EN VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Ville Pernaa SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen Selina Keränen Johannes Kotkavirta Kati Lahtinen Laura Myllymäki Hanna Parhaniemi Milka Sauvala Niklas Thesslund Milla Talja ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Joni Myyryläinen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy TOIMITUSJOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 Alehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @alehdet.fi VERKKO www.apu.fi apu@alehdet.fi Facebook: apulehti Instagram: @apu_360 Tiktok: @apu_360 X: @apu_360 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere MEDIAMYYNTI mediaopas.alehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy TILAUKSET lehtitilaukset. Kansijuttumme kertoo, mitä Lipponen nyt ajattelee politiikasta ja urastaan. Äänestäjät olivat kyllästyneitä Esko Ahoon, Iiro Viinaseen ja heihin henkilöityneeseen leikkauspolitiik kaan. Koivistolla oli niin kova kysyntä, että yhdessä paneelikeskustelussa häntä tuu rasi Lipponen. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. Lipponen työskenteli puoluetoimistossa lähestulkoon koko 1970luvun. 4 | A P U . Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Puolueen uskollinen soturi lähti kuitenkin vuoden 1991 eduskuntavaaleihin ehdolle ja pääsi yllättäen Helsingistä viimeisenä läpi. Lipponen oli juuri pudonnut edus kunnasta. Puoluetukea maksetaan siinä suhteessa kuin puolueella on paikkoja eduskunnassa. Pettymys oli niin kova, että Lipponen päätti luopua politiikasta ja ryhtyä tutkijaksi
Hän kertoo nauraen, kuinka oli joskus ajatellut jäävänsä nyt 62-vuotiaana eläkkeelle. – Jos vaan terveyttä riittää, ei minulla mikään kiire ole pois. Mietin, että pitää tuokin riski kokeilla. – Olen nyt kolmannen kerran ihmisten kodeissa. Hain erilaisia johtotehtäviä, mutta rupesi haisemaan, että alan olla ”vanha”. . Kiinnostusta uuden oppimiseen ja alaan riitti, mutta ennakko-odotukset yrittäjyydestä olivat vähintäänkin realistiset. HEIDI LEHIKOINEN . Silloin Kanasesta ei tullut yrittäjää, mutta vuonna 2015 keskustelut saman kauppiaan kanssa jatkuivat. – En ollut koskaan ollut yrittäjä. . Se toi Kanaselle uutta virtaa. Kananen oli tuolloin 52-vuotias. A P U | 5 M arkku Kananen ehti olla yrittäjyyden ja yrittäjien kanssa tekemisissä ison osan työelämästään ennen kuin hänestä itsestään tuli lopulta yrittäjä. . Kananen nauttii silminnähden tilanteestaan. Polku yrittäjyyteen alkoi, kun 25 vuoden työura finanssialan johtotehtävissä päättyi fuusiossa. – Vuoden verran katselin ympärilleni, että mitähän alan isona tehdä. Oli mietintätauon aika. Muutos entiseen on ollut suuri. Kananen on ollut ihmisten kanssa tekemisissä työurallaan aiemmin pankkija vakuutusyhtiövuosinaan, ja sitä hän saa ilokseen jatkaa nykyäänkin. Koulutus: Merkonomi. Hänellä oli vankka kokemus työuraltaan monesta asiasta, mutta yrittäjänä hän olisi noviisi. Yrittäjänä Kananen aloitti helmikuussa 2016. Kotipaikka: Kajaani. Aluksi rahoitin, sitten vakuutin ja nyt sisustan. Työ: Yrittäjä, Kajaanin Sisustajat Oy. Työllistää itsensä lisäksi kolme ihmistä. Kajaanin Sisustajia hän oli katsellut jo 15 vuotta aiemmin. Finanssiala oli tuolloin myös suuressa muutoksessa digitalisaation vuoksi, Kananen sanoo. Yrittäjävuodet ovat olleet antoisia, vaikka rakennusalalla eletäänkin nyt huonoa aikaa. Muutaman kuukauden valmistelun jälkeen hieraistiin kaupat. – Meillä on ihana henkilökunta ja yhteistyökumppanit, jotka opettivat minut tälle alalle nopeasti. Hän oli miettinyt ostavansa yrityksestä vaikka puolet ja alkavansa hoitaa markkinointia ja myymälää. A J A S T I N MARKKU K ANANEN, 62 K U V A A N S S I M Ä K IN EN Näin t yöllist yin ”Ei minulla ole kiire pois” Markku Kananen ryhtyi yrittäjäksi, eikä kiirehdi eläkkeelle.
Näin voisi poh tia turvallisuusalan filosofi. . . Pelas tuslaitos todellakin selvitti melkein kaatuneen haavan tapauksen Joki ahteentien lähistöllä. . Tekoälypohjainen chatti botti jakelee vastauksia Limingan kun nan nettisivuilla. Lähde: Helsingin Uutiset Tosi pimeä pirssi Rovaniemi. Pohdintaan on heitetty esimerkiksi kirkkovene taksi, jollaista ei ehkä joka kylästä löydykään. Kieli taittui, mutta Limingan kirjaston osoite on Liminganraitti 5. Hiukan epävarmalla duolingolatinalla esitetty kysymys "Ubi sunt biblioliot heca Liminkae?" tuotti vastauksesi "Bibliotheca Liminkae in Laukeustalo invenitur, in Liminganraitti 10 C. Veren väristä tietä voisi taikauskoisempi pitää raamatullisen huonona enteenä. Talvituristien laumat ovat tehneet Rovaniemestä hou kuttelevan paikan vähän kelvotto mammillekin taksiyrittäjille. Lähde: Satakunnan Kansa Polyglottibotti Liminka. Jos puu melkein kaatuu metsässä, tuleeko siitä pelastus laitokselle tehtävä. Tämä ei ehkä ollut niitä dynaamisia vaiku tuksia, joita taksiuudistuksella aikanaan tavoiteltiin. Mutta toisaalta kysymyk siä voi esittää millä tahansa kielellä. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Kirkkovenetaksi Sulkava. Sulkavalla kunta ja Sulka van Suursoutuja järjestävä Tiittala Events pohdiskelevat uusia mat kailuinnovaatioita. Väri oli kuitenkin pyörä kadun pinnoitteesta irronnutta harmitonta rautaoksidia. Kysyä voi vain kun nan asioista. Mahdolli sesti myös sen verot ja vakuutukset olivat maksamatta, eikä ajoneuvo ollut liikennekäytössä. Huippu saavutettiin, kun poliisi pysäytti taksiauton, jota epäiltiin alun perin varastetuksi. Ja syytä oli kin, tyvestä melkein poikki ollut haapa oli kaatunut konkeloon toi sen puun varaan ja olisi voinut rymähtää tielle. Järvet ovat vielä jäässä, mutta suunnitelmat kesän turisti virtojen ohjailusta kotikunnan suuntaan ovat jo pitkällä monin paikoin. . 6 | A P U . Lähde: Rantalakeus Tekoverinen tie Helsinki. Värjäy tyminen vähenee onneksi ensim mäisen talven jälkeen – ensi vuon na pahanenteisyys lienee jo men neen talven lumia... Lähde: Yle 1 2 5 3 4 K U V A T: A D O B E S T O C K. Näin jatkuu Joki ahteentiellä taas turvallinen kulku. Ruskeasuolla ihmeteltiin uuden pyöräkadun nuoskalumen värjäytymistä punaiseksi. Lähde: Yle Likikaatunut puu Eura. . Kot imaan kat saus Takseja joka lähtöön Rovaniemellä kyydittiin varastetulla autolla, Sulkavalla juonitaan kirkkovenekyytiä
A P U | 7 Jännän äärellä Jos mitään muuta juotavaa ei ole, kannattaako juoda virtsaa. Virtsa kuitenkin sisältää myös bakteereja. Jos haaksirikkoisia on useampi, ei kannata juoda myöskään toisen pissaa. . Kannattaako henkilömme juoda silloin omaa virtsaansa. Koska maailma on sellainen kuin on, pissan juomisen pohdiskelu ei rajaudu pahimpiin ahdinkoihin. Siinä on siis enemmän suolaa ja kuonaaineita. Mitään tieteellistä näyttöä pissan juomisen hyödyistä ei ole löytynyt. Vaikka virtsan juominen on useimmille ajatuksena ällöttävä, vastaus on vähän yllättävä. Ilmeisesti seudun pissa oli roomalaisten mielestä erityisen parantavaa. Tilanne muuttuu heikommaksi, jos ihmisen keho on valmiiksi kuivunut, kuten hätätilassa todennäköisesti olisi. Jossain vaiheessa vesi loppuu ja jano käy kestämättömäksi. Ihmiskeho poistaa virtsassa sellaisia aineita, joita keho ei enää voi käyttää hyväkseen tai jotka voivat olla jopa keholle haitallisia. Toisen ihmisen virtsan juominen on juuri näitten bakteereitten takia riskialttiimpaa kuin oman lopputuotteensa kulauttelu. Onhan virtsa kuitenkin enimmäkseen vettä. O letetaanpa ikävä tilanne: hypoteettinen henkilö on haaksirikkoutunut merelle, eksynyt aavikolle tai jäänyt sortuneen rakennuksen alle loukkuun. Virtsa onkin aina diureetti, kehoa kuivattava aine. Lyhyt vastaus kuvitteellisen haaksirikkoisemme kysymykseen on, että omaa pissaa ei kannata juoda. Sen sijaan, jos vettä ei kerta kaikkiaan ole saatavilla, tuoretta virtsaa voi käyttää esimerkiksi haavojen puhdistamiseen tai lämpöhalvauksen uhrin virvoittamiseen. Enemmänkin siitä voi aiheutua haittoja, etenkin suurkuluttajille. Hyvin juonut ihminen voi periaatteessa juoda pissaansa melko huoletta. Lisäksi kehostamme poistuu virtsan mukana suolaa, fosfaatteja, happoja ja niin edelleen. Esimerkiksi Yhdysvaltain armeijan selviytymisoppaan mukaan virtsa ei sovi veden korvikkeeksi. MIK Ä A SK ARRUT TA A. P issanjuojan suurin ongelma on se, että virtsa on suolaista. Juomana sen ei voi sanoa olevan täysin turvallista. TA N JA P EL LI K K A. Vaikka sanomattakin luulisi olevan selvää, niin sanotaan kaiken varalta, että tällaiset keinot otetaan käyttöön vasta kun muita ei ole enää tarjolla. SAMMELI HEIKKINEN Mihin jännään kysymykseen tarvitset vastauksen. Siis juodessa. heikkinen@a-lehdet.fi ja yritämme auttaa. Heti sen ensimmäisinä vuosina sinne pesiytyi guruja, jotka mainostivat oman virtsan juomista valtavan terveellisenä ja fiksuna touhuna. Veden lisäksi virtsassa on ureaa, proteiiniaineenvaihduntamme lopputuotetta. Virtsa sisältää myös kaikenlaista muuta juomassa epätoivottavaa yhdistettä. Se kuulemma takasi hyvän terveyden ja paransi masennuksen. J os hädässä oleva esimerkkihahmomme turvautuu pissan juomiseen, kehon kuivuminen todennäköisesti nopeutuu verrattuna siihen, että virtsan jättää juomatta. Muinaiset roomalaiset taas tiettävästi toivat virtsaa nykyisen Portugalin seudulta saakka. Laita sähköpostia osoitteeseen sammeli. Videopalvelu Youtube on vajaat 20 vuotta vanha. Kuivuneen kehon tuottama virtsa on väkevämpää kuin hyvin nesteytetyn. Vuonna 2020 brittitabloidi Daily Mail kertoi saksalaismiehestä, joka joi joka päivä jopa seitsemän tuoppia omaa virtsaansa
Kaakaon hinta on kaksinkertaistunut vuodessa, kun sään ääri-ilmiöt ovat koetelleet kaakaopuuviljelmiä Länsi-Afrikassa, joka tuottaa neljä viidesosaa maailman kaakaosta. Tämän jälkeen solut lisääntyvät, kunnes saamme paljon biomassaa, josta keräämme kaakaovoin ja jäljelle jää kaakaojauhe, sanoo CNN:lle israelilaisen Celleste Bion toimitusjohtaja Michal Beressi Golomb. Yritys käyttää suklaavaihtoehtonsa valmistukseen muun muassa auringonkukan ja viinirypäleen siemeniä sekä kauraa. Näin suklaata voidaan myydä lämpimämmissä ilmastoissa. 8 | A P U . A D O B E S T O C K. T iede Mistä tulee tulevaisuuden suklaa. Kaakaopuut janoavat myös runsaasti vettä. MARJUKK A PUOL AKK A Monet startupit kehittävät kaakao papujen soluviljelyä. . Brittiläinen Nukoko-startup puolestaan korvaa kaakaopavut Euroopassa viljellyillä härkäpävuilla. Suklaalle on kysyntää, mutta sen tuotantoon liittyy kysymysmerkkejä. Golomb näkee soluviljelyssä kuitenkin monia etuja perinteiseen viljelyyn verrattuna: – Laskennallisten mallinnusjärjestelmien avulla voidaan tulevaisuudessa luoda monia tuotteita, kuten korkeammassa lämpötilassa sulava kaakaovoi. Maailma taas janoaa suklaata, jonka kysyntä on ylittänyt tarjonnan jo pitkään. Nyt etsitään kiivaasti vaihtoehtoja suklaantuotantoon ilman perinteistä kaakaopuiden viljelyä. Viljelyyn liittyy myös muita ongelmia, kuten laiton metsien hävitys ja lapsityövoiman käyttö. Kaakaovoin valmistaminen soluviljelyllä on kuitenkin äärimmäisen kallista ja tuotteen myyntiin liittyy vielä sääntelyesteitä. Oikeiden reseptien löytäminen vaatii kuitenkin aikaa. Suklaan raaka-aineita haetaan nyt härkäpavusta ja laboratoriosta. – Teimme ensimmäisen prototyyppimme ja nykyisen reseptimme välillä kokeilukierrosta, eikä mikään osio alkuperäisestä tuotteesta selvinnyt kaupalliseen valmistukseen, kertoo saksalaisen Planet A Foods -yrityksen Max Marquart CNN:lle. – Otamme yksi tai kaksi kaakaopapua ja laitamme ne soluviljelmään, jossa niille annetaan sokeria, vitamiineja ja vettä. Toisena tienä on kaakaopapujen soluviljely, jota monet startupit kehittävät laboratorioissaan. S uklaan tulevaisuus on vaakalaudalla
Muistan yhä, kun Intiassa matkustaessani eksyin vahingossa slummiin. Kaikki muistavat, miten lapsena rakastivat krääsää. Siinä ei ole toki mitään pahaa. Myös esteettinen maku jalostuu, jos altistaa itsensä toistuvasti kauneudelle. Jos harrastelee punaviinejä, alkaa pikkuhiljaa maistaa rypäleiden eri vivahteet. Ihmisen maku kehittyy sitä enemmän, mitä enemmän hän on jonkin asian kanssa tekemisissä. Mikä tahansa potut ja soossi -ateria ei enää kelpaa, jos on tottunut satsaamaan ruoan maustamiseen ja tuoreisiin raaka-aineisiin. Mitä enemmän ”timantteja” ja ”kultaa” esineessä oli, sitä hienommaksi se muuttui. Kauneus on arvokkuutta. Kauneudenjanon syrjäyttäminen lävistää miltei koko kulttuurin. Kolumni T avaratalojen sisäänkäynnit on suunniteltu niin, että ensimmäiset osastot tarjoavat eri sortin tilpehööriä kotiin: on koristetyynyjä, kuivakukkia, kippoa ja kuppia. Mutta lapsenomainen maku kertoo myös jotakin ympäristöstämme ja sen esteettisestä niukkuudesta. On hienoa, että ylipäätään osaa tuntea nautintoa kauneudesta uskon vakaasti, että meissä kaikissa elää syvä kauneudenjano. . Se näkyy vaatteissa, toimistorakennuksissa, halpatavaratalojen käytävillä, arkiesineissä. A P U | 9 . ASTA LEPPÄ ON TOIMITTAJA JA ESSEISTI. Suomessa kauneus sijoitetaan lähestulkoon aina luontoon, luonnollisuuteen ja luonnonkauneuteen. K U V A JO H A N N A M Y LL Y M Ä K I. Abstrakti taide oli lapsena käsittämätöntä, maailman upeinta taas kimallehipuin koristellut kiiltokuvat. . Kahvimaku kehittyy, jos maistelee ahkerasti kahvilaatuja. Suomalaisten suhde estetiikkaan näyttäytyy niin ikään asenteessa, jonka mukaan taide on turhaa, ”luksusta”. Ihminen tarvitsee muutakin kuin lepoa ja ruokaa. Millaista onkaan maata pitkäaikaissairaana hoitolaitoksessa, jossa luontoa ei näy, mutta jossa kaikki on järjestetty sen mukaan, että hygienia on kunnossa. Myös ihmisen itsensä arvokkuutta. Vastikään esillä oli kynttilänjalkoja, jotka olivat koristeellisuudessaan vailla vertaa, kuin kristallimöykky olisi pudonnut keskelle myyntihyllyä. ”Vaatimattomuus kaunistaa” – onkohan missään muussa kielessä vastaavaa sanontaa. Tietenkään kaikkien ei tarvitse pitää samoista jutuista. Arvokas kauneus Ihminen tarvitsee muutakin kuin lepoa ja ruokaa. Koristautumista ja laittautumista halveksutaan, sillä se liitetään yhteen kuolemansyntiin, turhamaisuuteen. Arvoista tärkein on käytännöllisyys, kuten varautuminen lumimyrskyihin ja paukkupakkasiin, joita tosin sattuu aina vain harvemmin ilmastonmuutoksen edetessä. Jopa äärimmäisessä köyhyydessä ihmiset koristautuivat kukin ja maalasivat silmänsä ja otsansa. Taidemaalari-tätini kertoi, miten hänen ystävättärensä ensi kertaa taidenäyttelyssä ihastui eniten museokaupan postikorttiin, johon oli kuvattu terrieri kastepisaroista kimaltava neilikka suussaan. Kun kaikki on niukkaa, räikeä kimallus vetää puoleensa. epäeSteettinen ympäriStö vaikuttaa mielialaan
10 | A P U Suomen pitkäaikaisin pääministeri Suomen pitkäaikaisin pääministeri pohtii aikaa ja johtajien viisautta pohtii aikaa ja johtajien viisautta Helsingin Töölössä. Helsingin Töölössä. Onneksi nuorissa on toivoa. Onneksi nuorissa on toivoa. Paavo Lipposen Paavo Lipposen mukaan Suomen ja Euroopan tilanne on mukaan Suomen ja Euroopan tilanne on kurja: Ukraina, kilpailukyky, Yhdysvallat, kurja: Ukraina, kilpailukyky, Yhdysvallat, Kiina... teksti M A RK US L EIKO L A kuvat A N T T I V E T T EN R A N TA ”NYT ON EUROOPALLA HOUSUT KINTUISSA”. Kiina..
. Vuosia 1995–2024 käsittelevä kirja valmistuu kevääksi. Paavo Lipponen viimeistelee elämäkertansa kolmatta osaa. . A P U | 11
Paikka ja ympäristö tihkuu politiikkaa halki aikojen. Kuopiolaisesta kirjastosta lainatuissa Platonin teoksissa nuorta Lipposta innoitti filosofikuninkaan idea: ihannevaltio utopiassa joko filosofeista tehdään kuninkaita tai sitten kuninkaiden on ryhdyttävä filosofeiksi, sananmukaisena käännöksenä: viisauden rakastajiksi. Ja mitä kuuluu sille filosofihallitsijalle, joka Lipposen mielessä jo nuorena siinsi. Hän aloitti muistelmiensa kirjoittamisen lähes kaksi vuosikymmentä sitten. Tämä johtoajatus alkoi kantaa Lipposta seitsemän vuosikymmenen ja usean toistaan seuranneen maailmanajan läpi, paikasta seuraavaan: filosofi ja hallitsija ovat eri rooleja, mutta niiden tulisi lähentyä toisiaan. Toisen kerran Ingman oli pääministerinä tasan sata vuotta sitten. Urakka on nyt tullut päätökseen ja kirja valmistuu kevääksi: on aika katsoa, miten muistaminen muuttaa menneisyyttä ja miten menneisyys on muuttanut sitä, mistä tuli nykyhetki. Uuden ajan merkkejä oli totisesti ilmassa: hallituksen nimittänyt uusi demaripresidentti Martti Ahtisaari tuli politiikan ulkopuolelta, kokoomus oli ollut SDP-vetoisessa hallituksessa sotien jälkeen vain yhden kerran aikaisemmin. Istumme tänään kivenheiton päässä eduskuntatalosta. Kotikirjastonsa keskeltä hän seuraa maailmanmenoa ja kirjoittaa silloin tällöin teräviä kannanottoja mediaan.. Vasemmistoliitto oli syntynyt muutamaa vuotta aikaisemmin kommunistisen puolueen ja vasemmistososialistien yhteisen puolueen SKDL:n raunioille ja vihreillä ei ollut mitään kokemusta hallitusvastuusta. Hallituspohja oli ennen näkemätön – ja nykyhetkellä vaikeasti kuviteltavissa: SDP, kokoomus, RKP, vasemmistoliitto sekä vihreät. Paavo Lipponen asuu Töölössä, kivenheiton päässä Eduskuntatalosta. Seitsemän vuosikymmentä sitten Lipposen maailma oli kaukana näiltä töölöläisiltä kaduilta, kaukana politiikasta ja Euroopan metropoleista. Mutta nuoren miehen mieli lensi jo korkealla. Kokoomuslaisen Ingmanin ensimmäinen kausi oli sisällissodan jälkeen, jolloin sodan hävinneet vasemmistolaiset saivat asettua ehdolle kunnallisvaaleihin alle vuosi sodan päättymisestä. hallituksen pääministeri. Ritavuoren serkun pojanpojan pojanpoika taas on nykyinen elinkeinoministeri Wille Rydman. SDP voitti vaalit ylivoimaisesti ja Paavo Tapio Lipposesta tuli Suomen 66. Politiikkaa on tihkunut myös Paavo Lipposen elämä. Näiden kausien välissä nähtiin itsenäisen Suomen ainoa ministerimurha, kun äärioikeiston viha liberaalia sisäministeriä Heikki Ritavuorta kohti johti tämän murhaan Lipposen talon ovella. Tänään Paavo Lipponen on pisimpään yhtäjaksoisesti pääministerinä toiminut suomalainen. M iltei tasan 30 vuotta sitten, keväällä 1995, kaikki muuttui nopeasti. 12 | A P U H aastattelun aluksi Paavo Lipponen, 82, haluaa sijoittaa töölöläisen kirjastohuoneensa Suomen poliittisen historian kartalle: tässä samassa talossa asui hänen etäinen sukulaisensa Lauri Ingman, joka oli Lipposen tavoin kahdesti pääministerinä
Kuten silloin, kun Kekkonen pyysi vuosikymmenen lopulla demarien puoluetoimistossa työskennellyttä nuorta maisteria kansainvälisten asioiden avustajakseen. Hyviäkin yrityksiä on, mutta unionin toimintakyky edellyttäisi määräenemmistöpäätöksiä, jotta ei tarvitsisi antaa Unkarin Orbánin retostaa. Paavo Lipponen kertoo, miksi. Laman selkä oli taittunut, mutta valtionvelka ei. Mutta emme me olleet lännessä pelkästään tervetulleita, Lipponen muistuttaa. – Toiveet olivat korkealla silloin, kun pyrin komission puheenjohta. Lipposta harmittaa, että unionia ei ole kehitetty, vaan etsikkoaika on mennyt. A joitus on politiikan taidetta parhaimmillaan. Suurten ikäluokkien ikätoverit olivat istuneet Arkadianmäellä siinä vaiheessa jo monta vaalikautta. Moni SDP:tä äänestänyt oli pettynyt siihen, että Esko Ahon (kesk.) ja Iiro Viinasen (kok.) myrkkyrohdoista ei päästykään eroon yhdessä yössä. Hän pyrki ja pääsi eduskuntaan paljon myöhemmin, yli nelikymppisenä 80-luvun Mauno Koivisto -ilmiön imussa, kun SDP:n kannatus huiteli kolmessakymmenessä prosentissa. Takana oli vuoden 1994 kansanäänestys, jossa Suomen kansa oli äänestänyt Suomen integroitumisesta Euroopan Unioniin. . Mutta jos Ruotsi olisi äänestänyt ensin ja päättänyt jäädä ulkopuolelle, ei Suomikaan ehkä olisi lähtenyt mukaan. Eikä Lipponen malta olla letkauttamatta, että hänen – sosiaalidemokraatin! – hallitustensa jälkeen valtionvelka on sitten taas ollut hunningolla. – Neuvostoliiton varjo yllämme herätti varsinkin läntisessä elinkeinoelämässä paljon epäilyksiä. Lipponen kuvailee pääministeriyden ongelmaa: pitäisi edistää johtamansa puolueen asioita sekä olla eri puolueita tasapainottava voima. – EU-jäsenyyden hyväksyminen oli hallitusmuodon hyväksymisen jälkeen suurin muutos Suomen historiassa – se koskia kaikkia mahdollisia aloja. Mutta tuolloin siitä ei tietenkään olisi tullut mitään, kun olin pudonnut eduskunnasta. Se on mahdollista, kun vaaditaan aina yksimielisyys. Enää ei ole sitä ongelmaa, mutta ajalla on yhä sellainen ominaisuus, että kelloja ei voi pysäyttää. Siinä kohtaa Suomi muuttui pysyvästi. Ja nyt sitten on housut kintuissa. Lipponen palasi vaaleissa eduskuntaan Helsingin viimeisenä demarina ja Paasion tilalle puheenjohtajaksi valittiin Sundqvist. SDP:n kannatus nousi oppositiossa kohisten, mutta Sundqvist joutui eroamaan kahden vuoden jälkeen, kun kävi ilmi, että hän oli ”Ei pidä nähdä vihollisia ympärillä, vaikka yhteistyösuhteet politiikassa olisivat rikki.” Ulkoministeriksi nousi ensimmäistä kertaa nainen, Tarja Halonen (sd.), oikeusministeriksi toinen tuleva kansansuosikki Sauli Niinistö (kok.) ja ympäristöministeriksi kolmas, Pekka Haavisto (vihr.). Ja ennen kaikkea Suomesta oli juuri tullut Euroopan unionin jäsen: Neuvostoliiton varjon, Kekkosen ja ystävyysliturgian aika oli jäänyt peruuttamattomasti taakse. Tämähän alkaa kuulostaa siltä, että Nato-jäsenyys on vain sen kehityksen päätepiste, jossa Suomi toimii ensin ja itsenäisesti. Oli vain – tuolloinkin epäsuosittu – talouskuri. – Silloin olisi kyllä politiikka jäänyt, Lipponen arvelee. Suomeen iski saman tien karmea lama, joka johti puolen miljoonan ihmisen työttömyyteen. Se on niin mennyttä aikaa kuin olla voi! L ipposen poliittinen herätys tapahtui kaukana niin Savosta kuin Töölöstäkin: nuoruuden käänteentekevä kokemus oli koulun jälkeinen vuosi Yhdysvalloisssa. – Avainasemassa oli – on aina – pääministerin ja valtiovarainministerin välinen luottamus, Lipponen sanoo. Kolme vuosikymmentä sitten Suomi oli juuri aloittanut jäsenenä EU:ssa. . Seuraavissa vaaleissa Lipponen ei päässyt enää läpi. T oisin kävi, muttei mutkitta. Lipposen silmiin syttyy hohde hänen muistellessaan innostuksen aikaa. Aivan mahdoton tilanne: Ukraina, eikä kilpailukykyä ole suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Ja koska Suomi ehti ensin päättää jäsenyydestä, Ruotsin oli vaikea jäädä ulkopuolelle. Sorsan jälkeen SDP:n johtoon valittu Pertti Paasio menetti omiensa tuen, kun puolue joutui oppositioon vuonna 1991. Se on johtanut siihen, että päätään erityisesti Itä-Euroopassa nostava äärioikeisto voi sabotoida koko unionin toimintaa. Lipponen muistaa aikaa, jolloin nuoriso oli aloittanut liikehdinnän, kaikkialla yliopistolla puhuttiin politiikkaa. Lipposen ja valtiovarainministeri Niinistön tiiviillä yhteistyöllä velkaantumisen suunta kuitenkin kääntyi vuonna 1997, kuusi vuotta laman alkamisen jälkeen. Kukaan ei tiennyt vielä, että Nokiasta tulee se, mikä siitä tuli: maailman markkinajohtaja ja koko kansantalouden veturi. SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa pyysi häntä silti seuraajakseen. – Itse asiassa minulla oli ollut mielessä, että haluaisin johtaa puoluetta. Lipposen ura on muutenkin täynnä tilanteita, joissa ajoitus etsii oikeaa kohtaansa historiassa. Jotkut olivat jo ehtineet lähteäkin politiikasta – kuten Lipposta viisi vuotta nuorempi demarikomeetta Ulf Sundqvist Suomen Työväen Säästöpankin pääjohtajaksi. Lipponen jätti tarttumatta tarjoukseen. Mutta paikka ja aika oli Lipposelle väärä: paluu Suomeen keskelle noottikriisiä teki nuorukaisesta presidentti Urho Kekkosen kannattajan – mikä tarkoitti 1960-luvun alussa sosialidemokraattien vastustamista. Lähinnä mietin kokonaan lähtemistä pois politiikasta. A P U | 13 jaksi
1990-luvun lopulla EU-Suomessa ajantasaistettiin ihmisoikeudet eurooppalaiselle tasolle ensin kansalaisten oikeustajuun ja sitten itsenäisyyden aamuhämärän aikaiseen perustuslakiin. Adressit, Facebook-ryhmät ja peukuttaminen ovat helppoja tapoja osallistua, vaikka ne eivät synnytäkään kestävämpiä vallankäytön rakenteita. Ja kouriintuntuvia jäämiä nuoresta kuopiolaispojasta, joka taannoin hahmotteli ihannevaltion olemusta Platonia luettuaan. Entä Lipponen itse. P ian kaksi vuosikymmentä päiväpolitiikan maailmaa etäämpää tarkkailut, ja silloin tällöin terävillä kirjoituksillaan huomiota herättänyt Lipponen ei entisiä muistellessaan jyrähdä – vaikka moni hänet jyrähtelijänä muistaa. Juuri hänen ulkoministeriaikanaan ne tulivat myös keskeiseksi osaksi ulkopolitiikkaa. Lipponen selvästi karsastaa kansainvälisten suihkuseurapiirien säihkettä – mutta yhtä lailla hän on kieltäytynyt sellaisesta kollegaporukan maailmanparannuksesta, jota Martti Ahtisaari harjoitti eläköityneiden valtionpäämiesten The Elders -ryhmässä. – Minä pidän Koivistoa viisaimpana presidenttinä, joka meillä on ollut. Ei tätä voi näihin tunnelmiin jättää. – Sundqvist oli sukupolvemme ehdottomasti etevin poliitikko. Minä vain toivoisin, että Suomi ei olisi mikään soturikansa, vaan että yhteiskunnallinen herääminen olisi innokkaampaa. Minä en ollut työläistaustasta lähtöisin, ja SDP:ssä sillä oli merkitystä. Mutta tavallaan poliittinen osallistuminenkin on kulkenut 1970–1980-luvun järjestöjyrien, valtakirjojen ja kokoustekniikan kultakaudesta takaisin 60-lukulaisuuteen, jolloin spontaanit mielenosoitukset ja epämuodollinen toiminta olivat muodissa. . Minä kunnioitin näitä pitkän linjan työläispoliitikkoja kuten Lauri Ihalainen, Matti Puhakka ja Matti Ahde, jotka opettivat meitä maistereita. Yhteyksiä pidetään edelleen taannoisiin eurooppalaisiin kollegoihin, joita hän luonnehtii nopein siveltimenvedoin. Sodan, ilmastonmuutoksen ja muiden kriisien keskellä täytyy vielä kysyä: Missä on toivoa. Hänhän oli rakennustyöläisen poika. Väistäminen on taito sekin, Lipponen väistää kysymyksen, pieni pilke silmäkulmassaan. Loput ovat erilaisia persoonia siltä väliltä, kuten Itävallan liittokansleri Franz Vranitzky… Listaa riittää. – Kiitospuheessani sitten kiitin kaikkia kilpakumppaneitani erikseen ja siteerasin Edith Södergranin runoa. Minä en käyttäytymiseltäni vastannut niitä vaatimuksia, mutta Koivisto oli minulle malli: yhteistyötä ja liikkumatilaa ministeriöille, mutta johtamisen pitää olla omissa käsissä. Että jaksetaan uskoa. Mutta kaukana on myös Mooses. Muistopuheessani vertasin häntä filosofikuninkaan ideaaliin, joka on ollut minulle saavuttamaton. Silloin, vuonna 1993, Lipposen aika ja paikka olivat vihdoin kohdallaan: Sundqvist itse kysyi Lipposta asettumaan ehdolle. punapääoman linnakkeet eli pitkäaikainen vasemmistolainen suurliiketoiminta. Parhaita ystäviä ovat Italian ex-pääministeri ja EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi – ”älykkö”, Il Professore , entinen EU-komission puheenjohtaja JeanClaude Juncker –”omalakinen huumorimies, taitava sukkuloija”, Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson ”pragmaatikko, kiireestä kantapäähän poliitikko”. Käsi sydämelle, onko nuoruuden tavoite toteutunut. Moni edellä mainituista Lipposen eurooppalaisista ystävistä on ollut eräänlaisia filosofikuninkaita. SDP:n kaaosta syvensi koko työväenpankin kaatuminen liiallisen riskinoton tähden periporvarillisen Kansallispankin syliin, ja samalla murenivat muutkin ns. K atse menneestä lopuksi vielä tulevaisuuteen. – Hänhän usein väisti sen, mitä kysytään, ja puhui jotakin muuta. Isoin ero Lipposen omaan aikaan on hänelle itselleen päivänselvä: – Onhan tämä some sellainen ympäristö, jossa minä en ikinä olisi selvinnyt. – Se varmaan näytti kaoottiselta, Lipponen kuvailee. 14 | A P U myötävaikuttanut johtamansa pankin lainoihin, joilla oli rahoitettu Sundqvistin oman yrityksen ostamista. Myös toisen demaripresidentin, Tarja Halosen, Lipponen arvostaa korkealle. Yhden nimen kohdalla Lipponen empii: Britannian pääministeri Tony Blair, sillä ”hänhän nousi sitten tällaiseen eliittiin”. Se on kauheaa ja pahemmaksi menee, kun maailman vaarallisin mies Trump ja maailman suurin moukka Musk pääsevät valtaan. Koivistoa pidettiin filosofisena, mutta myös vaikeaselkoisena. Lipponen haluaa kannustaa niitä kaksikymppisiä, jotka miettivät menemistä politiikkaan. Se oli kypsymisen hetki minulle: erittäin vakavassa tilanteessa ei pidä nähdä vihollisia ympärillä, vaikka yhteistyösuhteet politiikassa olisivat rikki. ”Toivoisin, että yhteis kunnallinen herääminen olisi innokkaampaa.”. Ei Lipponen hitaastikaan puhu, vaan innostuu jatkuvasti maailmasta kaukana Töölönlahden tuolla puolen. Lipponen tuli valituksi puolueen puheenjohtajaksi keskellä lamavuosia 1993. Ehkä ripaus filosofikuningasta sittenkin. – Kyllä se on nuorissa. Selvästikin filosofikuningas-hetki. Meillä on hyvin asiat siinä mielessä, ajatellaan vaikkapa maanpuolustustahtoa. – Tarja Halonen on ollut maailman tason ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäjä
. . . Syntyi: 23. Paavo Lipponen . Perhe: Vaimo Päivi Lipponen, keskenään ja aiemmista liitoista yhteensä neljä tytärtä. A P U | 15 . Ajankohtaista: Keväällä ilmestyy muistelmien kolmas osa Valtionhoitaja (WSOY), joka kertoo vuosista 1995–2024.. huhtikuuta 1941 Turtolassa. Asuu: Helsingissä.
Moni vaatekappale on kulkenut Haikaraisen 2-, 6ja 8-vuotiailla lapsilla esikoiselta kuopukselle. Lapsiperheessä metatyö liittyy usein arjen organisointiin. Eerola antaa esimerkkejä. Haikaraisen puoliso tekee reissutyötä ja on pois kotoa keskimäärin 2–3 päivää viikossa. Kun Haikarainen on yksin lasten kanssa, arjen järjestely on hänen vastuullaan. M etatyö on näkymätöntä työtä, joka tapahtuu piilossa ja usein pään sisällä. 16 | A P U Kaikki kotityö ei ole näkyvää Metatyö on näkymätöntä työtä, joka esimerkiksi lapsiperheissä liittyy usein arjen organisointiin. Millainen lapsi on ollut tämä paita päällään, mitä hän on puuhannut ja miltä hänestä on tuntunut. Haikarainen, 43, työskentelee asiantuntijatyössä Aalto-yliopiston viestintäpäällikkönä ja tiiminvetäjänä. – Puhtaan pyykin käsittely on kaiken ajatustyön rinnalla rentouttavaa, jos sen saa tehdä rauhassa. teksti V EN L A SE U RI kuvat MIK KO S U U TA RIN EN K un Riikka Haikarainen viikkaa pyykkiä kodissaan Helsingin Jätkäsaaressa, hän ajattelee lapsiaan. Näin sen määrittelee yliopistonlehtori, dosentti Petteri Eerola Jyväskylän yliopistosta. Yritän mennä vanhempana siihen suuntaan, ettei kaikkea voi optimoida. Eerola on tutkinut erityisesti isyyteen, miesten perhevapaisiin, vanhemmuuteen, perheisiin ja perhepolitiikkaan sekä tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. – Tämän syksyn motto on ollut rima maan alle, hän kertoo. Metatyöstä kuormittuvat etenkin synnyttäneet äidit. Näin on ollut siitä lähtien, kun pariskunta aloitti suhteensa 15 vuotta sitten. Kärjistäen hän sanoo, että jos haluaa säilyttää järkensä, on hyväksyttävä kaaos. – Elämästä tulee aika kuormittavaa, jos työelämän ulkopuoliseen arkeen sovelletaan tehokkuuden, tuottavuuden ja taitavuuden vaatimuksia. Hän vastaa yliopiston yleisten asioiden viestinnästä sekä toimii seitsemän työntekijän esihenkilönä. Mietin mielessäni, että mulla on nämä kolme mahtavaa lasta, Haikarainen sanoo. Metatyö voi olla lapsen ilmoittamista syntymäpäiväjuhliin, hammaslääkärin esitietolomakkeen täyttämistä tai sukulaisvierailujen orga. Perhe-elämän ominaispiirteenä Haikarainen pitää hallitsemattomuutta
Haikarainen ei ole tehnyt puolisonsa kanssa metatyölistausta, mutta tehtäviä on jaettu.. A P U | 17
Konkreettiset perhearjen työt, kuten auton huollot tai asunnon ylläpitoon liittyvät asiat, joista isät usein vastaavat, eivät toistu yhtä usein. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, vaikka metatyötä on tullut ajan myötä lisää, Eerola muistuttaa. Tietoa uudistuksen vaikutuksista, kuten siitä, seuraako ei-synnyttävän vanhemman pitämästä vapaasta tasa-arvoisempaa vanhemmuutta, ei vielä ole. lastenhoitaja naapurista. Hän on selvittänyt asiaa entisen perhe vapaamallin aikana.. Perhevapaauudistuksessa vapaata korvamerkittiin sekä synnyttävälle että eisynnyttävälle vanhemmalle. – Metatyö on kuormittanut äitejä jo kauan ennen kuin se tehtiin yhteiskunnassa näkyväksi, Eerola linjaa. Lasten harrastukset on valittu kävelymatkan päästä kotoa. Haikarainen on luopunut lastenvaatteiden jälleenmyynnistä ja vie ne suoraan kierrätykseen. Kaksi siivoojaa käy siivoamassa kodin joka toinen viikko, eikä Haikaraisella ole omien sanojensa mukaan läheistä suhdetta imuriin. S uomessa keskustelu metatyöstä alkoi muutamia vuosia sitten. – Isossa kuvassa voidaan ajatella, että äitien metatyö on viikoittaista, päivittäistä ja tunnittaista intensiivistä ajatustyötä. Tutkimuksissa metatyöstä kuormittuvat erityisesti synnyttäneet äidit. Ensimmäisiä Kelan tilastotietoja uudistuksen jälkeisestä vapaiden käytöstä on jo saatavilla. Ilmiö ei ole kuitenkaan uusi. Riikka Haikaraisen perheen arjessa metatyöstä selviämiseen on omat niksinsä. Metatyö kytkeytyy usein konkreettiseen hoivaan ja kotitöihin. S yksyllä 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus pyrki lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa. 18 | A P U nisointia. Niitä on rajallinen määrä, mutta metatyö ei lopu, Eerola lisää. Tutkijana Eerolalla on kuitenkin aavistuksia kehityksen suunnasta. Perheessä lapsista huolehtivat vanhempien lisäksi viikoittain isovanhemmat ja kummit. Lapsen kaverisynttäreille hän ei mieti lahjaa, vaan ostaa kioskilta elokuvalipun. Riikka Haikarainen ei usko, että isiltä kysytään näkemyksiä arjen pyörittämiseen yhtä usein kuin äideiltä. Lapsille palkattiin myös Suomessa keskustelu metatyöstä alkoi muutamia vuosia sitten
Kuopuksen kanssa puoliso jäi kotiin seitsemäksi kuukaudeksi perhevapaalle ja hoiti tuona aikana taaperoon liittyvät asiat. Tämän takia Haikarainen pitää aiheesta puhumista tärkeänä. Toisaalta tämä ei suoraan tarkoita, etteikö perhevapaalla voisi jossain tapauksissa olla vaikutuksia myös metatyön jakautumiseen, Eerola pohtii. – Lasten ihmissuhteiden hoito on tyypillisesti äitien pyörittämä ruletti. Myös Riikka Haika raisen puoliso on pitänyt perhevapaata kaikkien lasten kohdalla. Haikarainen ei ole tehnyt puolisonsa kanssa metatyölistausta, mutta tehtäviä on jaettu. Se, kumpi viestin näkee ensin, vastaa siihen. Haikarainen ei sano olevansa kuor mittunut metatyöstä, mutta tunnistaa elävänsä elämäntilannetta, jossa tapah tuu paljon koko ajan. On vaikea löytää keinoja, joilla asioita saataisiin nopeasti muutettua, hän sanoo. Eerolan mukaan tällaista puhetta oli paljon kymmenen vuotta sitten, mutta nyt vähemmän. Samalla, kun hän sopii leikkitreffejä lapsilleen, hän sopii kaveritreffejä itselleen. Metatyö liitetään yleensä lapsiin liit tyvään hoivaan. – Tarvitseeko aina olla kivaa. Vaikka Haikaraisella on kolmen lap sen mukanaan tuomaa kokemusta metatyön parissa luovimiseen, jokainen lapsi on tuonut eteen uusia kerroksia ja kysymyksiä. Metatyön takana Haikarainen näkee myös metailon, lapsista kumpuavaa rie mua ja leikkiä. Hän ajattelee, että yksilönä hänen on ollut mahdollista helpottaa omaa työtään pyytämällä apua ja ostamalla palveluja arkeen. Haikaraisen mukaan se sekoitti muka vasti pakkaa ja virkisti. N aispareilla vanhemmuuden tehtävät jakautuvat hieman tasaisemmin kuin heterovan hemmilla, mutta sielläkin korostuu synnyttäneen vanhemman kuormittuminen, Eerola kertoo. Hel pompaa on hyväksyä, että on ikäviä asioita ja velvollisuuksia, mutta omaa jaksamista voi ja kannattaa priorisoida. Yhden vanhemman perheet jäävät keskustelussa usein kokonaan ulkopuo lelle, hän myöntää. A P U | 19 . Koulu tus tai tulotasolla ei ole Eerolan näke myksen mukaan suoraa vaikutusta kuormittumiseen. – Äideiltä odotetaan kokonaisvaltai seen hoivaan liittyviä asioita, kuten lap sen kehityksen seuraamista ja sen tur vaamista, lapsen kasvun tarkkailua, tuen antamista ja etsimistä. Hänen perheellään on ollut paitsi tuki verkkoja lähellä, myös varaa turvautua ulkopuolelta ostettuun apuun. – Tässäkin haastattelussa olen minä eikä mun mies. Hyvätuloisilla voi kuitenkin olla varaa ostaa apua ulkoa. Haikarainen ei esimerkiksi usko, että isiltä kysytään näkemyksiä arjen pyörit tämiseen yhtä usein kuin äideiltä. Haikarainen ei usko, että isiltä kysytään näkemyksiä arjen pyörittämiseen yhtä usein kuin äideiltä. Y hteiskunnallisella tasolla Hai karainen ajattelee metatyötä sukupuolittuneena ja raken teellista epätasaarvoa ruok kivana ilmiönä, jossa käytetään myös valtaa. Se on usein se ensim mäinen askel kuormituksen vähentä miseen. – Kulttuuriset oletukset elävät ja muuttuvat koko ajan, mutta yleensä tosi hitaasti. Eerola kaipaisi muutosta esimerkiksi siihen, miten neuvolat huomioivat myös muut kuin synnyttävät vanhem mat. T utkijan mielestä Suomessa tarvitaan puhetta perheva paista, niiden jakamisesta sekä siitä, että isätkin ovat yhtä hyviä hoitamaan lapsia kuin äidit. Lapsiperheen arjessa on hyväksyttävä kaaos, ajattelee Riikka Haikarainen.. Molemmat vanhemmat kuuluvat kaikkiin lapsia koskeviin WhatsAppryhmiin, oli kyseessä sitten harrastus, koulu tai päiväkoti. – Isän perhevapaan pitämisellä on vaikutusta konkreettisen lastenhoito vastuun jakautumiseen myös perhe vapaan jälkeen. – Haluan sanoa sen, että minähän itsekin opettelen, mitä tämä perhe elämä on. Haikarainen hoivaa metatyöllä myös itseään. Häntä harmittaa, että usein lapsiper heet nähdään Prismaperheinä, vaikka perheissä tapahtuu muutosta ja kasvua jatkuvasti. Metatyötä olisi suotavaa myös jakaa, jos se on mahdollista. Puoliso hoitaa autoon liitty vät asiat, kaupassa käymisen sekä on Haikaraisen mukaan ahkerampi ja parempi kokki. M iehet, joilla on korkea koulutettu puoliso, pitävät muita enemmän perheva paita. . – Jos äiti on tosi väsynyt, ei ole väliä, onko takana tohtorintutkinto tai ammattikoulututkinto. Entä mitä tutkija sanoo väitteeseen, että metatyö on vain asennekysymys, ja että asennetta muuttamalla kuormitus vähenee ja metatyö muuttuu muka vaksi. Toivon, että siihen saisi kaikki vanhem mat mukaan, Haikarainen sanoo. Isommallakaan kysely aineistoilla ei ole löydetty yhteyttä sii hen, että perhevapaa siirtyisi meta työhön. Haikarai nen on myös 25 vuoden tauon jälkeen palannut balettitunnille. Isien koh dalla usein riittää, että isä on lapsilleen läsnä, Haikarainen kertaa
Hän kannustaa muitakin miettimään tapoja, joilla älykännykän käyttöä voi rajoittaa.. 20 | A P U Klasila kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta kokeilustaan