03 ”Meininki on yhä aika villiä” Meiju, 60, ja Frederik, 73 Äiti surmattiin pikkuMarian silmien edessä ”Pelko kuoli vasta tappajan mukana” RAIKASTA KIIVIHERKKUA 3 REPORTAASI 20 TV-KANAVAN OHJELMAT + RADIOT EI KAIVOSTA TÄNNE! Suurhanke järkyttää luostaripitäjää ”VALETUTKIJA, PUTININ KÄTYRI!” Tutkijat kertovat saamistaan vihaviesteistä APU-TONNIN VOITTAJAT Vertaistukea keskosten läheisille KALEVI, 80, GOLFAA ”Viheriö riittää kuntosalikseni” 5 SIVUA RISTIKOITA . Parhaat vinkit Pietariin . 17.1.2019 HINTA: 5,50 € . Matkailijan kätevä rokotusopas KEVÄÄN MATKAILU-EXTRA SUOMEN LUETUIN VIIKKOLEHTI. 7 syytä matkustaa Rio de Janeiroon
Tähdet, tähdet ja Kultainen Venla. 34 EDELLÄKÄVIJÄ. Monikäyttöinen kiivi sopii vaikka raakakakkuun tai salsaan. 64 Televisioja radio-ohjelmat. Eve Hietamies. 98 MITÄ OLEN OPPINUT. 24 Koko Suomen Apu Sisältö 3/2019 M at ia s H on ka m aa Ka nn en ku va Jo ha nn a M yl ly m äk i Aluksi 4 Tutkijat vihapuheen kohteena. 22 APU-TONNI. Elämänmakuinen Pietari on vertaistaan hakeva miljoonakaupunki. Lopuksi 92 LUONTO. Ajastin 12 Kirja kertoo kehnoista pomoista. 15 KOLUMNI. Hannu Kivioja. 9 Lukijat. Henkilöt ja ilmiöt 16 KANSI. APU | 3 Arkkimandriitta Sergei pitää Heinäveden kaivoshanketta käsittämättömänä. Matkailijan muistilista reissussa terveenä selviämiseen. 24 KAIVOSLAKI. Kasaritähdet Meiju Suvas ja Frederik kiertävät yhä keikoilla. 84 Sudoku, Nitrokrypto ja Apuvisa. 13 SANAN VOIMALLA. 97 Lasten suusta, Apu ensi viikolla. Ohjelmasuositukset, juonipaljastukset, katsotuimmat ohjelmat. 58 KIMINKINEN. Johanna Korhonen. 90 TÄHTIHETKET. Tikusta asiaa eli kurren kintereillä. Forssalaiset keskosvauvojen äidit Linda Suuronen ja Veera Laine kirjoittivat kirjan vertaistueksi. Ajanviete 80 Ristikot ja krypto. Miksi korvat ovat lukossa. Heinävedelle suunniteltu grafiittikaivos herättää vastustusta. 52 TERVEYS. 55 RUOKA. Kalevi Tellqvist, 80, aloitti golfin jo 57 vuotta sitten. Televisio 60 TV-VIIKKO. 87 Horoskooppi. Sodankyläläisperheen piina hellitti vasta äidintappajan kuoltua. 11 Päätoimittajalta. 14 TIEDE. 86 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. Apu on tehnyt juttuja vuonna 2019 näillä paikkakunnilla. 46 METROPOLI. 88 Nitrodisko ja sarjakuvat. 30 PELKO. Pioneeri Florence Nightingale. Hyöty 38 MATKAILU. Tarmo Poussu. Seitsemän syytä matkustaa Rio de Janeiroon.. 62 ELOKUVAT
SUTJAKASTI SANOVAT ja ironiset vihapuhujat ovat uudempi ilmiö. Hän tapasi aggressiivisia miehiä yksitellen yleisissä kahviloissa. Yliopistolla ei ole vahvaa linjaa ja apua vihapuheen kohteeksi joutuneille. – Tutkimus tuo esiin tuntemattomia asioita. Oli pakko lopettaa, koska se kävi niin rasittavaksi. Tutkijan tehtävä on tutkia ja analysoida tuloksia eikä esittää mielipiteitä ja vastustaa kaikkea. Rikosilmoituksia jutussa haastatellut tutkijat eivät ole tehneet. Alkulämmittelyn jälkeen sanoin jokaiselle tiukasti: ”Mitä sinä tuolla tarkoitat. Sanat voivat edetä perinteiseen mediaan toimittajien käyttöön. 4 | APU . Väitteet eivät perustu faktoihin, Kangaspuro sanoo. Sain selittää kauan, mistä on kysymys. – Natsiviittaukset kyllä lähentelevät kunnianloukkausta. – Se on loukannut. – He keksivät uusia sanoja. Lapin yliopiston tutkimusmenetelmien professori Suvi Ronkainen on tehnyt tutkimusta monella alalla. Ronkainen otti härkää sarvista. Tutkijat on jätetty yksin kohtaamaan kansan raivo. Naiset useimmin kiittivät, mutta miehet soittivat ja haukkuivat suoraa huutoa. ISLAMISTIKESKUSTELUA ja vaihtoehtoyhteisöjä tutkiva Karin Creutz hämmästyi 2000-luvun alussa. NAISTEN KOHTAAMAA JA TEKEMÄÄ väkivaltaa tutkinut Suvi Ronkainen sai hämmentävän ryöpyn. Kerran työpaikalla esimies lukitsi kerroksen, jossa Creutz työskenteli. Vihapuhe tukkii sähköpostin ja kommentoijat räyhäävät, jos tutkijan aihe on maahanmuutto, Venäjä, ravitsemus tai naisten asema. – Suomalaisilla on Venäjään niin pitkä ja iholle tuleva tunnepohjainen suhde. Hän johtaa Suomen merkittävintä Venäjän-tutkimuslaitosta Aleksanteri-instituuttia. Minua on haukuttu elintarviketeollisuuden Göbbelsiksi, Fogelholm sanoo. – Esimieheni huolestui kovasti eikä ymmärtänyt ilmiötä. – En ole varma, ovatko termit trumputin ja putler hyvä juttu. Venäjän-tutkijaa, professori Markku Kangaspuroa pidetään maanpetturina ja kommunistina, jos hän ei heti tuomitse Venäjän toimia. Valetutkija. Jos vihaajat sulkevat huippututkijoiden suun, jääkö meiltä muilta jotakin tärkeää kuulematta. Ne leviävät ja merkitys muuntuu, Kangaspuro sanoo. – Olin päättänyt etukäteen, miten toimin. Vaikka kyse olisi vain sanoista, väkivallan uhkaan ja ulkonäön pilkkaamiseen ei noin vain totu. Epävakaalta vaikuttanut henkilö oli ottanut yhteyttä ja tulossa paikalle. En ole mielestäni ansainnut ryöpytystä. Vihapuhe. Puhe on entistä rajumpaa, avoimempaa ja sitä esitetään somessa omilla nimilläkin. Olisin ollut koutsaamisen tarpeessa. Tutkijoista leviää myös muokattuja, törkeitä kuvia. Myrkyttäjä. Huora. Putinin kätyri. Trump ja Putin ovat karnevalisoituja pilahahKuvate ”Kommunisti, punavihreä dosentti, yliopistovässykkä!” ”Kyllä nyt on sellaista paskaa, että hävettää puolestasi.” ”Idiootti! Teit ammatillisen itsemurhan.” ”Nyt pyydät heti anteeksi julkisuudessa!” ”Suoranainen majesteettirikos!” ”Pekka Puska ja Mikael Fogelholm hitaasti tappavat lapsemme.” ”Elintarviketeollisuuden Göbbels.” ”Vai että tällaista vastuuta! Nyt kannattaa ottaa aikalisä ja oikeasti miettiä tämä homma.” ”Valelääkäri! Sinulla ei ole lääkärin koulutusta ollenkaan.” ”Olet vuosikymmeniä saanut meidän sairaiksi ja edelleen jatkat valehtelemista.” ”Takaperintutkija, haista paska.” Kärttyisät kommentoijat:. Joidenkin taustan hän selvitti tarkasti. Ronkainen arvioi, että tutkimus avasi keskustelun piilotetuista tapahtumista ja kipeistä tunteista. Kukaan ei vain tiedä, mitä ne tarkoittavat. Vihaajat pitävät Kangaspuroa putinistina, joka hyväksyy Krimin miehityksen. Fogelholmin vihaaminen alkoi 1990-luvulla väitöskirjasta, joka ei ollut eduksi lisäravinnebisnekselle. Vihapuhujat eivät tartu olennaisiin asioihin. – Kun sain ensimmäiset uhkaavat vihakommentit netissä, netti oli minulle uusi ja tuntematon maailma. Huippututkija vai sylkykuppi. – Vihaajien hyökkäys on voimallinen, alatyylinen ja nöyryyttävä. Kyllä se sattui. Fogelholm joutui liriin, kun vihaaja otti yhteyttä hänen taannoiseen esimieheensä Suomen Akatemiassa. Vihapuhe ei anna energiaa vaan vetää mattoa alta, Ronkainen sanoo. Vain sukupuolen tutkimuksen aiheissa hän on kokenut vihaa. Tuntuu pahalta, että sellaista nujerretaan. teksti Ulla Veirto, kuvitus Esa-Pekka Niemi Y li 20 vuotta vihapuhetta kuunnellut ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sanoo olevansa todella kyllästynyt: Jatkuvaa haukkumista, soimaamista, aliarviointia ja henkilökohtaisuuksiin menevää kommentointia, jossa tutkijaa välillä syytetään murhaajaksi. Hän ehdotti muutamalle huutajalle tapaamista. Naispuolisia tutkijoita vihataan herkemmin kuin miehiä. Idiootti. Se ei ole totta. Minulla on tasan 20 minuuttia aikaa tähän keskusteluun.” – Jaksoin kolme tapaamista
?. APU | 5 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan
SULKEEKO VIHA SUUN. Käyn tarkasti läpi tutkimukset, jotka liittyvät aiheeseen. Mikael Fogelholm. – Pyrin valmistautumaan esiintymisiin ja haastatteluihin entistäkin huolellisemmin. Suvi Ronkainen. En kokonaan tuomitsisi niitä. 6 | APU moja. Karin Creutzille yksi vihaaja totesi: ”Minä niin sydämestäni toivon, että sinun jälkeläisiäsi raiskataan.” Tutkija kyseli heti perään: – Oletko ihan tosissasi. Koen, että minulla on velvollisuus osallistua. Fogelholmilla on ollut tusina vakiovihaajaa. – Kolme pointtia Venäjän tilanteesta. Fogelholm ei tahdo vitsailua sulattaa. Tutkijoita ja valtaa pitäviä saa ja pitääkin kyseenalaistaa, Ronkainen toteaa. Hän arvioi, että ehkä viha saa tutkijat jämäköitymään tai vetäytymään pois. Fogelholmin ja Kangaspuron puhumiseen julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa se on vaikuttanut jonkin verran. Yritän perustella paremmin ja selkeästi. Kangaspuron mielestä se on kaventanut tutkijan sanomisia. Markku Kangaspuro, tutkimusjohtaja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa Markku Kangaspuro. Nettikommentoija voi etsiä kansainvälisiä tutkimuksia ja haastaa suomalaisen asiantuntijan. Yksinkertaistukset voivat antaa lisää aseita vihapuhujille. Sanat kuulostavat hauskalta, kun samaan aikaan Yhdysvaltoihin ja Venäjään liittyy vakavia ihmisoikeus-, talousja turvallisuusongelmia. – Yllättävän usein keskustelijat ovat miehiä, joilla on ammattikorkeakoulun tai akateeminen koulutus tekniseltä alalta. Vihapuhe on saanut Mikael Fogelholmin hiomaan sanomisiaan. Sitaatti Kuka sanoi, missä sanoi Pyrin vastaamaan kaikille vihapuhujille. Vihainen ihminen joskus myös pyytää anteeksi sanomisiaan. Eivät Yhdysvaltojen ja Venäjän ongelmat johdu lainkaan näistä kahdesta herrasta. Ravitsemuksen alalla nettikommentaattorit voivat sysätä muut syömään epäterveellisesti ja sairastumaan. Hän on yksi niistä asiantuntijoista, jotka suunnittelevat Suomen ja Pohjoismaiden ravitsemussuosituksia. Vihapuhe ja vihainen puhuja ovat eri asia. Keskustelijoiden ravitsemukseen liittyvät väitteet eivät yleensä pidä paikkansa miltään osin, Fogelholm sanoo. ENTÄ JOS VIHAPUHUJA ONKIN oikeassa. Kangaspuron ja Fogelholmin mielestä vihapuhujat eivät lopulta edes halua keskustella tutkijoiden kanssa. Erityisesti karppaajat vetivät keskusteluja aktiivisesti. – Yksittäinen tutkimustulos ei ole luotettava. Jos asiantuntija on seurannut alaansa kymmeniä vuosia, hän osaa arvioida ja vertailla tuloksia, Fogelholm sanoo. Ei hän oikeasti toivonut. – Karnevalisointi ja ironia ovat yksi keskustelun muoto. Hän ei riemumielin osallistu haastatteluihin, jos toimittaja pyytää yksinkertaistamaan ilmiöitä liiaksi. Karin Creutz. VIHASTA ON TULLUT OSA keskustelukulttuuria. Mitä haittaa on siitä, jos tutkija ei puhu. Mahdotonta tiivistää laajoja aiheita kolmeen pointtiin. Myös tutkijoista tehdään pilailuhahmoja ja vihattavia toimijoita. – Minun on vaikea nähdä keskustelussa yhtään mitään huumoria. Toivotko oikeasti, että jonkun lapsia raiskataan. Vetäytyykö tutkija julkisuudesta ja alkaa varoa sanojaan. Pysyn huolellisesti tieteellisessä näytössä. Osallistuminen veisi koko työpäivän. He haluaisivat, että huippututkijat sanoisivat, että juuri heidän ruokavalintansa ovat ok. Ne voivat olla osa monisyistä keskustelua, joka voi opettaa tutkijoille jotakin tässä digitalisoituvassa maailmassa, Suvi Ronkainen sanoo. Karin Creutz, tutkija Helsingin yliopiston Eurooppatutkimuksen keskuksessa. – Se voi auttaa käsittelemään vaikeita tunteita. En enää katso nettikeskusteluja. Siihen ei aika riitä
Twitterissä kommentoin joskus trolleja. Eipäs-juupas-keskusteluun en lähde. . Suvi Ronkainen, Lapin yliopiston tutkimusmenetelmien professori. Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. Viestejä tulee Messengeristä, Twitteristä ja sähköpostilla. En enää katso nettikeskusteluja. Olen vapaaehtoisesti ottanut roolini yhteiskunnassa ja olen toimija, jota voi myös kyseenalaistaa. Venäjä-tutkija Kangaspuro ei enää keskustele vihapuhujien kanssa lainkaan. Velvollisuuteni on osallistua, vaikkei se olisi mukavaa. Mikael Fogelholm, Helsingin yliopiston Ravitsemustieteen professori Kävin tapaamassa kolmea haukkujaani kahviloissa. – Jotkut kommentit voivat olla seksuaalissävytteisiä, mutta kun olen vastannut, alkuraivon jälkeen minua on kunnioitettu tasa-arvoisena keskustelijana. – Jos lähtee kommentoimaan, siihen kuluu koko työpäivä, ja vain munaan itseni. . – Väkivaltainen ja alistava puhe voi muuttua rakentavaksi. Hän on käynyt Hommafoorumilla kommentoimassa ja vastaa kaikkiin yksityisviesteihin, jos aika ja hermot riittävät. Olen sanonut perheelle: älkää lukeko ja uskoko. Osallistun keskusteluun hiukan, jos ihmiset kysyvät asiallisesti. Törkyä kirjoittaneista henkilöistä on tullut myös vastaajia hänen tutkimukseensa. Creutz kerää aineistoja erilaisista vaihtoehtoyhteisöistä. VIHAAJIEN KANSSA kannattaa keskustella, jos haluaa ymmärtää tämän päivän vastakkainasetteluja, Karin Creutz ajattelee. – En halua elää arvokuplassa. APU | 7 . Ihmisvastaisia näkemyksiä en hyväksy. Naiseus ei vaikuta vihapuheeseen. Creutz ymmärtää, etteivät kaikki kollegat juttele vihaajille. Koen osallistumisen palkitsevaksi, olen oppinut paljon. – Moni kokee, että se tekee väärinkäytökset ja vahingolliset näkemykset hyväksytyksi
ILMOITUS 1.1.2019
Somessa on osalla unohtunut kaikki käytöstavat. Tarvitsemme näköjään yhä enemmän kriittistä mediaa, kun eivät politiikotkaan kykene näitä kansallisia epäkotia löytämään. Eija ANNA-LEENA HÄRKÖSEN KOLUMNI Avussa 2/2019 oli todella virkistävä näkökulma tämän itsensäruoskintakulttuurin keskellä. Hän korostaa, että seksu aalirikoksista annettavia rangais tuksia pitäisi koventaa, mutta muistuttaa, että oikeusvaltiossa vain rikoksen tehnyt on syyllinen. Voisitte myös joskus koota vaikka 20 paperinukkea ja julkaista ne. Liity Avun lukijaraatiin: lue.apu.fi/ lukijaraati ”Apu pitää kansalaisten puolta” VIIME VIIKON AVUSSA 2/2019 oli selvitetty sähkönsiirtohinnan mutkikkaat vuotokohdat niin, että sen ymmärsi kotitalousjärjelläkin. 3D-printattu talo JUNNUPUUHAT! Opi piirtämään Junnu HYVÄ UUTINEN Koreassa ei saa enää syödä koiria MINULLA ON HIENOMPI LENTOKON E. Anne Avun FB-sivulla SAKU TIMONEN ON AIVAN oikeassa (Apu 2/2019). Äänestä tä män lehden suosikki juttuasi osoitteessa lue.apu.fi/paras. Valitettavaa on, että poliittiset päättäjät eivät ole ohjanneet toimintaa terveille urille. Heistä kaikista on varmaan aikanaan ollut Avussa paperinukke. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että kyseessä on huijaus, kun rahoja ohjataankin ties minne ja yhteisöveroja kierretään. lue.apu.fi/ystavyys Ki rs i Tu ur a Jallu-kilpailu nyt uudella paikalla! Löydät sen sivulta 86. APU | 9 Lukijat @ apu@ a-lehdet.fi www. . Su vi El o Tilaa Apu Juniori! Uusi lehti tiedonjanoisille lapsille UUTISET LUONTO TIEDE URHEILU TEKNOLOGIA ELÄIMET PUUHASIVUT UUSI LEHTI TIEDONJANOISILLE LAPSILLE LIHANSYÖJÄKASVIN HOITO-OPAS MITÄ IHMETTÄ. Olemme hyväntahtoisesti maksaneet toistuvat korotukset siirtohintoihin ymmärtäen, että ne käytetään maakaapelointiin käyttövarmuuden parantamiseksi. Kerromme jutussa myös, miten kyseistä tulehdusta voi torjua. Esko Järvenpää OLISI OLLUT HAUSKAA, jos olisitte liittäneet Apu Specialiin myös lehdessä esiteltyjen legendojen paperinuket. Jorma Avun FB-sivulla HIENOA, KUN TUOTTE koulumaailmaakin esille. apu.fi Kirjoita, kommentoi: Apu, 00081 A-lehdet facebook.com /apulehti Instagram @apulehti f Paras juttu EDELLISEN Avun parhaaksi valittiin Eija-Riitta Korholan ja Ritva Oksasen ys tävyydestä kertonut artikkeli. MINULLAP AS! RÖYH! MINÄ KOULUSSA Tubettaja Roni Bäck NÄIN LEIVOT KUPPI KAKKUJA Hinta 4,90 € 1 2019 lehtitilaukset.a-lehdet.fi/lehtitarjous/apujuniori. lue.apu.fi/oikeusvaltio Vihaisuuden syynä voi olla tulehdus Uusi tutkimustulos paljastaa, että huonotuulisuus tai alaku loisuus voi johtua kehossa jyllää västä hiljaisesta tulehduksesta. lue.apu.fi/vihaisuus Ystävyydestä Lola Odusoga tunnustaa olevansa aika huono ystävä. Hanna Avun FB-sivulla RITVA OKSANEN ON ihana ystävä, joka todella välittää ja osaa auttaa hädän hetkellä (Apu 2/2019). (Apu 2/2019). Avun paperinuket ovat osa kahden, kolmen sukupolven lapsuutta. Nuori Yrittäjyys ry (NY) on toiminut jo useamman vuoden. Lukija Apu netissä Oulun tapauksista Uuninpankkopoika Saku Timonen punnitsee Oulun seksuaaliri koksia. .
Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä kotona, koulussa ja julkisuudessa. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. On hyvä myös muistaa, että jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Kukaan ei saa vahingoittaa lasta. Jos näin tapahtuu, aikuisten on autettava. 85. vuosikerta. ISSN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme.. APU | 11 Kaivoslaista tulee vaaliteema siinä missä maahanmuutostakin. Meidän täytyy luoda sellainen Suomi, jollaisessa lapset osaavat välttää vaaran ja uskaltavat kertoa epämääräisistä ehdotuksista aikuisille. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Sopimuksessa korostetaan vielä erikseen, että lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Kävimme Heinävedellä kuulemassa paikallisten mielipiteitä. Sopimus velvoittaa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia – meitä kaikkia. Lainsäätäjien kuuluu tehdä ratkaisuja niin lakien kuin maahanmuuttosäännöstenkin suhteen. Päätoimittaja Marja Aarnipuro AD Samuli Häkkilä (virkavapaalla) Sanna Eskelinen (vt.) Toimituspäälliköt Samuli Isola Niko Rinta (digi) Mikko Vienonen Toimitussihteerit Anne Joutsen lahtiLankinen Selina Keränen (digi) Jukka Väänänen Tuottaja Satu Kärki (terveys, matkailu, autot, raha) Toimituksen assistentti Ritva Pasanen Toimittajat Eve Hietamies Jorma Lehtola Susanna Luikku Liisa Talvitie Ulla Veirto Graafikot Jonna Hoffrén, Nea Ivars ja Cilla Lehtonen / Aste Helsinki Oy Sivunvalmistus Aste Helsinki Oy Liiketoimintajohtaja Arto Seppänen Kustantaja A-lehdet Oy Toimituksen yhteystiedot Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi Internet www.apu.fi facebook.com/apulehti Twitter: @apulehti Painopaikka PunaMusta, Tampere 2019 Mediamyynti ja markkinointi mediaopas.a-lehdet.fi Media-assistentti Jatta Waarala Lehtitilaukset ja asiakaspalvelu www.a-lehdet.fi/ asiakaspalvelu asiakaspalvelu@a-lehdet.fi (09) 759 6600 (ma–pe klo 8–18) Aikakauslehtien Liiton jäsen. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Päätoimittajalta Marja Aarnipuro Yhteiset lapsemme Y K:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa sanotaan, että lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Rikos ei ole uhrin häpeä. Sivu 24. Toimitus Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. Nyt Apu auttaa Suomi on hyvien ihmisten maa -kampanjalla. PS Apu perustettiin vuonna 1933 työttömien auttamiseksi. Jokaisella lapsella on oikeus olla turvassa. Meillä on yhteinen vastuu lapsistamme. Heitä kaikkia on suojeltava. Viranomaisten tulee hoitaa tehokkaasti näiden rikosten tutkinta ja rangaista syyllisiä. Lukuisat epäilyt ulkomaalaistaustaisten miesten lapsiin kohdistamista seksuaalirikoksista kuohuttavat mieliä ja täysin syystä. Meidän kaikkien on aika päättää ja huolehtia yhdessä siitä, että lapsiin kohdistuva seksuaalinen ja muukin väkivalta kitketään kokonaan pois suomalaisesta yhteiskunnasta. Yhteiskunnan on huolehdittava, että väärinkäytösten uhriksi joutuneita lapsia autetaan toipumaan ja että heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan edistetään kaikin mahdollisin tavoin. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta
– Think positive -ajattelun ansa voi olla ongelmien kieltäminen. Jukka Väänänen Legendat Konsertti. Patriootit voisi ikävä kyllä sijoittua myös Suomeen, niin tutulta somejokellukselta kuulostavat romaanin rotuhygieenikkojen harhaiset käsitykset itsestään ja maailmasta. Tuolloin kokoonpano hajosi Hanoi Rocksin vuoksi ennen sovittua kiertuetta, mutta nyt lavalla nähdään koko suomalaisen musiikin historiaan painunut miehitys. Vielä ehtii nähdä Pelle Miljoona Oy:n 40-vuotisjuhlakiertueella. Ristiriita luo epävarmuutta ja saa työntekijät välinpitämättömiksi, mielisteleviksi tai vihaisiksi. Sama porukka levytti vuonna 1980 klassikot Moottoritie on kuuma ja Juokse villi lapsi . Pelle Miljoona Oy:n 40-vuotisjuhlakiertueella nähdään oikea all stars -kokoonpano. Koonnut Selina Keränen. Kirja. tammikuuta se pysähtyy Turun konservatoriossa. Se ei silti tarkoita, että he olisivat automaattisesti hyviä johtajia. Erikson kuitenkin korostaa, ettei kyse ole tieteestä eikä yksiselitteisistä totuuksista. 18. – Mitä ylemmäs organisaatioissa mennään, sitä useampi pomo edustaa eniten punaista eli hallitsevaa, dynaamista persoonallisuutta. Seinäjoen Rytmikorjaamossa ja 19.1. Vainio kuoli vuonna 1990 52-vuotiaana. Esiintymässä ovat muun muassa Vainion poika Ilkka Vainio ja Janus Hanski. Selina Keränen . Chileläis-ruotsalainen Pascal Engman, entinen toimittaja, rakentaa esikoisromaanistaan Patriootit (WSOY) monitasoisen trillerin ja kylmäävän todentuntuisen ajankuvan. Idiootit ympärilläni -kirjallaan maineeseen nousseen Thomas Eriksonin uutuus käsittelee johtamisen vaikeutta persoonallisuustyyppien kautta. Tässäkin eri persoonien kohtaaminen ja hyväksyminen on avainasemassa. Sitä ennen hän ehti luoda kaikkiaan 2 433 sanoitusta tai sävellystä. Suomessa on perinteisesti arvostettu autoritaarista johtoa enemmän kuin Ruotsissa, mutta nykymaailmassa ”koska minä sanon niin” ei kauan riitä perusteluiksi millään alalla. Joskus tällaista johtamista myös pidetään yhä miehellä jämäkkyytenä ja naisella hankaluutena, Erikson muistuttaa. Vihapuhe konkretisoituu Tukholmassa, kun maahanmuuttomyönteisiä toimittajia aletaan murhata. Pe nt ti H ok ka ne n Junnu Vainion muistolle Konsertti. 12 | APU Ajastin Näin naapurissa Trilleri. Lavalle nouseva Pelle Miljoona, Andy McCoy, Sami Yaffa, Tumppi Varonen ja Ari Taskinen. Self help -oppaiden, mentaalivalmentajien ja nettihuuhaan kulta-aikana on ymmärrettävää, että persoonallisuuksien jako neljään värityyppiin herättää epäluuloja. K un Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni nousi suosioon, nousivat myös ruotsalaiset psykologit – takajaloilleen. Pelle Miljoona Oy 18.1. Selina Keränen . Kehnot pomot ympärilläni (Atena) keskittyy siihen, miten tärkeä osa johtamista kommunikaatio on ja miksi siinä usein epäonnistutaan. Juha ”Junnu” Vainio oli riimittelijöiden kuningas, joka loi lukemattomia ikimuistoisia heittoja ja mainoslauseita. Eriksonin mukaan pahimmat johtamisen ongelmat liittyvät usein sanojen ja tekojen ristiriitaan. teksti Susanna Luikku, kuva Peter Knutson Thomas Erikson on työskennellyt es imiehenä ja esimiesten kouluttajana lähes 30 vuotta. Juhlakonserttikiertue kulkee ympäri Suomea. Materiaalia siis piisaa hänen 80-vuotisjuhlakonserttiinsa, jossa luvataan klassikoita, tarinoita ja yllätyksiä. To ni H är kö ne n Minkä värinen pomosi on. Lue lisää: lue.apu.fi/juhavainio Juha Vainion poika Ilkka Vainio esiintyy muistokonsertissa. Moni muistaa yhä, että Valintatalon kassissa / on talous vatupassissa , tai vaikkapa kappaleet Käyn ahon laitaa ja Vanhojapoikia viiksekkäitä . Helsingin jäähallissa
Että voisitteko yhdistää puhelun junan konduktöörille. Kun kysyn, että voisiko se olla varastossa, myyjä ei edes reagoi. Jos konduktööri ystävällisesti voisi ojentaa kassin junan ovesta. Hätä oli suuri, sillä lääkkeet olivat kassissa. Ei ja ei! H elsinkiläinen supermarketti. SIINÄ VAIHEESSA HERMOSTUIN ja huusin naiselle, että voisitko edes yrittää tulla puolitiehen vastaan. Mutta täytyyhän juna-asemalle joku numero löytyä. Parin viikon päästä kassi palautui omistajalleen löytötavaratoimiston kautta. Voisinko puhua siivoojan kanssa. Ilman vihaamaansa pipoa (”kondomia”) hiihtänyt norjalainen mullisti hiihtomaailman kirikyvyllään, röyhkeillä lausunnoillaan ja muihinkin kuin lajiniiloihin vetoavalla tyylillään. Kerroin nuorelle miespoliisille koko tarinan, ja kysyin, että kun kassi tuodaan poliisiasemalle, voisiko hän lähettää sen bussilla siihen kaupunkiin, missä olemme. – Mutta johan nyt on perkele, jos ei muka junaan voi soittaa, poliisi tuiskahti. Nuori nainen. Lopulta soitin turhautuneena junan pääteaseman poliisiasemalle, joka ottaa vastaan sen kaupungin löytötavarat. Kaksinkertainen olympiavoittaja ja 13 MM-kullan mies Petter Northug, 33, lopetti uransa kesken tämän kauden. – Konduktöörille ei voi soittaa. Myös kieli on urheilukirjallisuuden mittareilla ilahduttavan rikasta ja sujuvaa. HÄMMENNYIN. Vien rahani toiseen kauppaan. Northugia edes kisapaikoilla seuranneille ei silti ole yllätys, että reteän roolin takana on koko ajan ollut ankarasti kasvatettu ja pohjimmiltaan ujo maalaispoika. Apu nro 3/1979. Toki maksan kaiken. Junaan jääneet tavarat viedään paikalliselle poliisiasemalle, josta ne lähetetään edelleen löytötavaratoimistoon. ”Jos se ei ole hyllyssä, sitä ei ole”. Poliisi vastasi pahoitellen, että saattaa kestää viikonkin, ennen kuin VR toimittaa junaan jääneet löytötavarat. Junan siivooja. Ja tämä kutsuu seuraavan. Asemalle ei ole numeroa. Perillä hotellissa huomasimme, että erään rouvan kassi oli jäänyt junaan. Susanna Luikku Apu-muisto Jotta voisin saada tästä elämästä irti parhaan mahdollisen, pyrin karsimaan siitä turhan ja tarpeettoman. Saattaa kestää viikonkin, ennen kuin VR toimittaa löytötavarat. Junaan ei voi soittaa, asiakaspalvelu vastasi. Matkustin vanhemman naisjoukon kanssa Keski-Suomeen. Ihminen ei auta edes sitä vähää. ”Olkaa hyvä ja kiitos, kun asioitte meillä”. APU | 13 Sanan voimalla Klikkaa oikea layer näkyviin, niin saat kolumnistin kuvan ja tiedot esiin. Tiesin, että juna oli parin tunnin päässä tulossa takaisinpäin, joten soitin VR:n asiakaspalveluun ja selitin tilanteen: tiesin vaunun ja istumapaikan numeron, kassi on penkin kohdalla lattialla. Entä henkilö, joka ottaa talteen junaan jääneet tavarat. Jonas Forsangin kirjaama Northug – minun tarinani (Otava) on toki tehty kohteensa ehdoilla, mutta se päästää silti kurkistamaan Northugin sisäiseen maailmaan: kaiken nielevään voitontahtoon, tiettyyn epävarmuuteen urheilun ulkopuolella ja lapsuudenperheen rooliin sekä turvaverkkona että tunteiden tukahduttajana. Kun juna palaa takaisin, voisin mennä sitä asemalle vastaan. Amerikkalainen supermarketti. Kolme myyjää etsii kattilaa valtavasta kaupasta, lopulta se tuodaan varaston puolelta leveiden hymyjen kanssa. En löydä haluamaani tavaraa. Ja eihän asema tyhjillään voi olla, etenkin kun juna juuri tuli sinne. Eve Hietamies Kirjoittaja on Avun toimittaja ja kirjailija. Jos konduktöörin kanssa ei voi puhua, voisitteko yhdistää sille asemalle, missä juna tällä hetkellä seisoo. TÄLLAINEN MUISTO tuli mieleen, kun mietin viimekesäistä junamatkaa. Painotin uudelleen, että lääkkeet ovat kassissa. Jospa sieltä haettaisiin konduktööri puhelimeen. Toimittajana tiedän, että jotain voidaan aina tehdä! Mummeli tarvitsee lääkkeensä! Auta nyt hyvä ihminen edes vähän! Ei. Ensimmäinen myyjä ei tiedä, missä niitä on, mutta kutsuu seuraavan paikalle. KESKEN POLIISIN PUHELUN helpottunut mummeli tuli hotellihuoneeseeni lääkepussukan kanssa, se oli löytynyt matkalaukusta. – Asemalla ei ole ketään. Vapaa-aikanani teen niitä asioita, joista pidän, ja olen niiden ihmisten seurassa, joiden kanssa minun on hyvä olla, Lenita Airisto sanoo. – Siivoojille ei voi soittaa. Myyjä ei edes katso kohti, puistelee vain päätään. Hiihtokuninkaan kahdet kasvot Elämäkerta. Haluaisin ostaa popcorn-kattilan. Kirjan ansiot ovat juuri Northugin ristiriitaisuuden ja tunne-elämän kuvaamisessa
Suomalaisen Reaktor Hello World -satelliitin kyydissä oleva hyperspektrikamera on lajissaan maailman ensimmäinen. Nightingale paransi hoito-olosuhteita niin, että haavoittuneiden kuolleisuus laski murto-osaan aiemmasta. Marjukka Puolakka Uranuurtaja Florence Nightingale Pioneerit. Hänestä tuli sairaanhoidon ja sairaaloiden hygienian puolestapuhuja sekä sairaalasuunnittelun asiantuntija. Ne auttavat näkemään vaikkapa peltojen kastelutarvetta ja hiilinielujen kehitystä. Kasvatusfilosofi Rudolf Steiner (1861–1925) perusti ensimmäisen koulun Stuttgartiin 1919. Astrofysiikan tohtori Neil deGrasse Tyson, Tähtitiedettä kiireisille (Aula&Co 2018) Supertarkka avaruuskamera Kuvaus. Fysiikan lakien hyvä puoli on se, ettei niiden ylläpitoon tarvita yhtäkään lainvalvontavirastoa. 3 Vuonna 1934 valmistunut Aleksis Kiven kansakoulu Helsingissä oli aikanaan Suomen suurin kansakoulu. Fo to lia Ku va pö rs si O y/ Ju pi te rim ag es. 2 Kirjailija Helen Keller (1880– 1968) on ensimmäinen yliopistosta valmistunut kuurosokea. Tuon ajan sotasairaalat olivat huonosti johdettuja likapesiä, joissa kuoli sotilaita enemmän kuin rintamalla. Vammaisten puolestapuhujana hän piti luentoja ympäri maailmaa. Nightingalen koulu aloitti sairaanhoitajien koulutuksen. Vuonna 1860 Lontooseen perustettu Nightingalen sairaanhoitajakoulu oli alku alan ammattimaiselle koulutukselle. Se mahtuu parikiloisen nanosatelliitin kyytiin, eli avaruuteen voidaan lähettää useita hyperspektrikameroita. Kuvat kertovat myös maaperän kuivuudesta ja auttavat ehkäisemään Kalifornian maastopalojen kaltaisia luonnonkatastrofeja. Vuonna 1925 hän haastoi Lions Clubit ”sokeuden ritareiksi ristiretkelle pimeyttä vastaan”. Hänet valittiin Amerikan tilastollisen seuran kunniajäseneksi 1874. VTT:n kehittämä kamera toimii lähi-infrapuna-alueen aallonpituuksilla ja tuottaa ennätystarkkaa reaaliaikaista tietoa maapallon tilasta. Koulun teknisiin hienouksiin kuului keskusradio, kertoo lyhytelokuva Suomen uudenaikaisin kansakoulu. 14 | APU Tiede Tutkittuja juttuja. Sairaanhoitajien esikuva oli myös arvostettu tilastotieteilijä. Florence Nightingale paransi hoito-oloja Krimin sodassa niin, että kuolleisuus laski. Nightingale päätti toisin ja aloitti vanhempiensa kauhuksi sairaanhoidon harjoittelutyöt Kaiserswerthin Diakonissalaitoksessa. Vuonna 1854 Nightingale johti 38 vapaaehtoisen sairaanhoitajan työtä Krimin sodassa Turkissa. Lionsien näönsuojeluohjelmat jatkuvat edelleen. Nightingale julkaisi yli 200 kirjaa, raporttia ja pamflettia sairaaloiden suunnitteluun ja organisointiin liittyen. Nightingale oli myös pätevä tilastotieteilijä. Kolmoset Oppia ikä kaikki 1 Steinerkoulu viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan. Kuningas Edvard VII nimitti hänet vuonna 1907 Ansioritarikunnan ensimmäiseksi naisjäseneksi. Yksilöllisyyttä korostavan pedagogiikan mukaisia kouluja ja päiväkoteja on ympäri maailmaa – myös buddhalaisissa ja islamilaisissa maissa. Runsaslapsisessa Kalliossa tehtiin koulutyötä kahdessa vuorossa ja oppilaita oli 2 300. F lorence Nightingale (1820–1910) syntyi vakavaraiseen brittiperheeseen aikana, jolloin naisen tehtävänä oli päästä hyviin naimisiin ja kasvattaa perhe
Nyt hän kertoo olevansa ”tyytyväinen, että uskalsin sanoa ne asiat” ja aikoo jatkaa puhumista ”niin paljon kuin vain jaksan”. Olen ollut työssäni paljon tekemisissä ihmisten kanssa, joiden tajuan jättävän paljon sanomatta. Kuka ne arvot muodostaa, elleivät juuri työssä olevat ihmiset. Olen kysynyt häneltä, miksi hän ei tuonut kantojaan esiin silloin, kun niillä olisi ollut merkitystä ja vaikutusta. Kissa opettaa ihmiselle hyödyllisiä perustaitoja: lepää aina kun voit. MAAILMAAN MAHTUU PUHETTA ja verkkoon kivoja nettijuttuja tärkeistä asioista. KAIKKEIN ENITEN SUOMALAINEN PELKÄÄ työnantajaa. Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä 83% on suomalaisten tekoa. Todellinen vaikuttamisen paikka on työelämä. Epäkohtiin puuttumista ei kannata lykätä siihen vaiheeseen, kun itse pääsee eläkkeelle. Epäkohtiin puuttumista ei kannata lykätä siihen vaiheeseen, kun itse pääsee eläkkeelle, muistuttaa Johanna Korhonen. Harkki kertoo jutussa, että hän eläkkeelle jäädessään ”päätti puhua suunsa puhtaaksi”. Tunnen henkilökohtaisesti korkean viranhaltijan, joka vuosikausia nysväili virassaan ”maltillisena” muiden pomojen myötäilijänä ja nyt tykittää täysillä oman alansa keskustelupalstoilla netissä. Heidän olisi todella syytä antaa haastattelu ja puhua siinä totta nyt, ei kymmenen tai viidentoista vuoden päästä. Milloin presidentti ja pääministeri ilmaisevat järkytyksensä tästä. Meillä on jopa perustuslaki, joka takaa jokaiselle oikeuden vapaaseen ajatteluun ja laaja-alaiseen toimintaan oikeina pitämiensä asioiden puolesta. Kohta tulevat ensimmäiset linnut. Jos joku ei uskalla puhua silloin, kun sen aika on, hän ei voi odottaa kuulluksi tulemista myöhemminkään. Taas yksi, joka vaikenee silloin, kun pitäisi puhua, ja puhuu sitten, kun sillä ei enää ole suurtakaan vaikutusta. En lue niitä. Minuakin pelotellaan jopa omalla työnantajallani: usein, kun joku yleisön edustaja on kanssani eri mieltä jostakin, mistä tahansa, saan postia aiheesta ”onko tämä nyt tosiaan työnantajasi kanta”. NÄKYVISSÄ ASEMISSA OLLEET, eläkkeelle jääneet henkilöt kirjoittavat sitten suu puhtaaksi -tyyppisiä muistelmia ja ovat kaiketi itse ylpeitä ”rohkeudestaan”. Fo to lia Sanavalmiina Johanna Korhonen Twitter: @johannakorhonen. APU | 15 1 2 3 Kintaalla twiitaten Klikkaa oikea layer näkyviin: Enbuske / Korhonen. Työlainsäädäntö takaa hyvän suojan mielipiteen ja ilmaisun vapaudelle. Miksi työpaikat silti ovat notkollaan ”yhteistyökykyisiä” tuppisuita, jotka pysyvät lojaalisti hiljaa silloinkin, kun näkevät asioiden menevän pieleen. Näitä on suomalainen työelämä täynnä: vaikenijoita, jotka omituisella tavalla rohkaistuvat ja puhkeavat kukkaan vasta ensimmäisenä eläkepäivänään. Päivä pitenee! Vielä selviämme tästäkin talvesta. . Se herättää minussa tuskastumista, lamaannusta ja kiukkua. Suu puhtaaksi liian myöhään I lmastosta kirjoittava verkkolehti Hyvän sään aikana on haastatellut ilmastoaktiivina toimivaa eläkeläistä otsikolla ” Anu Harkki joutui vaikenemaan vuosikausia tutkimusjohtajana – nyt hän sanoo suoraan, mitä ajattelee Suomen ilmastopolitiikasta”. Ei kiinnosta, enää. Sitäkö, että joku on eri mieltä ja näkemysten välille syntyy pikkuinen konflikti. Miksi suomalaiset ovat näin pliisua porukkaa. Mitä me pelkäämme. Jutun mukaan tutkimusjohtajana Harkki ”ei voinut vaikuttaa yhtä vapaasti kuin nyt, aktiivisena eläkeläisenä”. Pelossaan mykistelevät yleensä ne, joilla siihen olisi kaikkein vähiten syytä. Kuka niihin voi vaikuttaa ja niitä muuttaa, elleivät ne, jotka työtä tekevät. Hän ei vastannut, mutta loukkaantui. TAAS YKSI, AJATTELIN. Anu Harkki sanoo haastattelussa, että kemianteollisuudessa ja tutkimusmaailmassa hänen omat arvonsa ”erosivat osin työnantajan arvoista”. Vastaan, ettei tietenkään ole, vaan minun! Työnantajan kanta voi olla sama, eri, minulle tuntematon tai kokonaan olematon, mutta se on toinen asia. Työnantajan pelkääminen on turhaa ja haitallista. Totta kai sama pätee myös käsillä tekijöihin. Puhumisen paikka on silloin, kun ihminen on johtaja, viranhaltija, asiantuntija tai mikä tahansa muu aivotyöstään palkkaa saava ihminen
teksti Ville Hartikainen, kuvat Johanna Myllymäki E npä olisi uskonut tätäkään näkeväni. Suvakselle viisukarsinnat olivat sen sijaan onnenpotku. Hän pöyhii pilailupuodista hankkimaansa karvapehkoa ja arvioi katseellaan lopputulosta. ”KYLLÄ SIELLÄ KAIKENLAISTA NÄKI. Suomen euroviisuedustajaksi Dubliniin lähetettiin Riki Sorsan Reggae OK . Melkein neljä vuosikymmentä sen jälkeen, kun Frederik palkkasi Meiju Suvaksen taustalaulajakseen, molemmat tekevät tahoillaan keikkaa täyttä häkää. Atlantin pohjassa möllöttävältä matkustajalaivalta nimensä lainannut diskokappale oli osallistumassa helmikuun 21. Sitten hän kietaisee paksun kultaketjun ranteeseensa, oikaisee kauluksensa ja astelee valokuvastudion puolelle. Frederik piti Suvasta ”sähäkkänä mimminä” ja päätti pestata tämän taustalaulajaksi myös tuleville kiertueilleen. Kaikkea en kehtaa edes kertoa. – Ehkä nämä ovat sittenkin vähän liian rajut. – Se oli siihenastisen elämäni suurimpia juttuja, Suvas kuvailee työtarjousta 38 vuotta myöhemmin. päivä järjestettävään Eurovision laulukilpailun karsintaan. Frederik ja Suvas poseeraavat kameralle vuosikymmenien tuomalla kokemuksella. Huuruisiin takavuosiin ei ole paluuta, vaikka biletyskeikoilla ”meininki on yhä aika villiä”. Soittaja oli muusikkosäveltäjä Jori Sivonen. Pitkä kuuma 1980-luku Kasaritähdet. Suvas kertoo kokemuksen olleen kasvattava – monessakin mielessä. Sitä bändin touhua katsellessa menetin tavallaan uskoni miehiin, hän sanoo ja naurahtaa. Tällaistako oli heidän elämänsä myös kultaisella 1980-luvulla. ALKUVUODESTA 1981 parikymppinen Meiju Suvas vastaa puhelimeen kotonaan Helsingin Oulunkylässä. Malmin kauppaopistossa merkonomiksi opiskellut Suvas haaveili laulajanurasta, ja Sivosen tarjous kuulosti hänestä unelmien täyttymykseltä. Kaksikon yhteispelistä ei puutu tunnelmaa. KAIKKEA EN KEHTAA EDES KERTOA.”. Seuraavat kaksi kesää Suvas viiletti Frederikin yhtyeen matkassa pitkin Suomea. Ehkäpä. – Kyllä siellä kaikenlaisia juttuja näki. hän lopulta toteaa. Samalla he nauraa räkättävät toistensa pikkutuhmille vitseille. Aikaisemmin hän ei ollut käynyt kotimaassaan Tamperetta pidemmällä. Totta kai hän halusi. Studion perällä, katosta roikkuvien diskopallojen ja kohdevalojen keskellä keikistelee toinen kotimaisen iskelmätaivaan kestotähti, laulaja Meiju Suvas. Seuraan sivusta, kun laulaja Frederik eli Ilkka Sysimetsä asettelee pukuhuoneen peilin edessä tekorintakarvoja paitansa alle. 16 | APU . Sivosella on Suvakselle ehdotus: hän tiedustelee, haluaisiko Suvas tulla laulamaan taustoja iskelmätähti Frederikille kirjoittamalleen kappaleelle Titanic . Monet jutuista ovat melko rasvaisia. Frederik sai tyytyä ammattilaisraadin käsittelyssä jämäsijoihin. TITANICILLE KÄVI KARSINNOISSA lopulta kalpaten. He vaihtavat asentoja, tekevät keinuvia tanssiliikkeitä ja keimailevat minkä ehtivät. Machomiehen maineessa ollut 35-vuotias Frederik oli yksi maan kuumimmista poptähdistä ja hänen kappaleensa Jos jotain yrittää , Kolmekymppinen ja Tšingis Khan olivat olleet edellisvuosien suurimpia hittejä
. – Räp on ihan oma lajinsa. Nykyinen listamusiikki puhuttelee Meiju Suvasta ja Frederikiä harvoin. Meidän kappaleemme osataan sen sijaan edelleen ulkoa, Frederik sanoo.. APU | 17 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. En usko, että ne biisit elävät pitkään
60-luvulla musiikkilehti Stumpin kustantaja ja toimittaja. – Sua ei saanut koskaan herättää aikaisin. Artisteilla oli töitä enemmän kuin jaksoi tehdä, ja keikkapaikat olivat useimmiten päivästä riippumatta loppuunmyytyjä. . Juice Leskinen, Irwin Good”SAIN LAPSENIKIN 80-LUVULLA, MUTTA EN MUISTA NIISTÄ AJOISTA OIKEASTAAN MITÄÄN.” Frederik . Tötteröllä tarkoitettiin laulajatähden kalsareihin tungettua tennissukkaa, jonka tarkoituksena oli korostaa pullotusta housujen etumuksessa. Suvaksen läpimurtosingle Tahdon sinut oli vuoden 1982 suurimpia hittejä, ja samana vuonna julkaistua debyyttialbumia Meiju myyytiin yli 50 000 kappaletta. MUISTIN TEMPPUILUN SYY tosin saattaa piillä myös kosteassa juomakulttuurissa. Oman bändinsä tyttöjä Frederik kohteli kuin kukkaa kämmenellä. Kaksi lasta liitosta Pauliina Lunnan kanssa. Pisaraakaan ei saanut juoda ennen lavalle menoa. – En siis syönyt kuormasta, Frederik komppaa. Hänen kohdallaan juhliminen oli kuitenkin huomattavasti maltillisempaa. Kaikki aika meni kiertämiseen ja uuden ohjelmiston harjoitteluun. Viikonlopun päätteeksi salkku ammotti aina tyhjyyttään. man ja Hurriganesin Cisse Häkkinen käytännössä joivat itsensä hengiltä. Oikea nimi Ilkka Sysimetsä. – Niin no, et ainakaan minua! 1980-LUKU OLI yltäkylläistä aikaa kotimaiselle populaarimusiikille. Sain lapsenikin 80-luvulla, mutta en muista niistä ajoista oikeastaan mitään. – Eikä ollut! Frederik protestoi. Kotona ehti kiertueiden lomassa monesti vain piipahtamaan. Perhe: Asuu Helsingissä. 1945 Helsingissä. – Mullahan oli ihan hirveä krapula aina aamuisin. Myös levyjen tekeminen oli 1980-luvulla taloudellisesti kannattavaa. Vuosikymmenen suosikeista esimerkiksi Pate Mustajärvi, Olli Lindholm ja Martti Syrjä ovat kertoneet alkoholiongelmastaan. – En ollut 80-luvulla yhtään päivää selvin päin, Frederik myöntää. . Vielä 1980-luvulla muusikkopiireissä alkoholin suurkululutus oli enemmän sääntö kuin poikkeus, ja monilla vuosia jatkunut viinan kanssa läträäminen johti ongelmiin. Frederik muistaa tehneensä vauhdikkaimpina kausinaan 350 keikkaa vuodessa. – En kerennyt kuuntelemaan muiden tekemää musiikkia ollenkaan, ja olin ihan ulalla, mitä musiikkimaailmassa tapahtui. Ja kainaloihin piti laittaa paperitollot, kun hikoilit niin kamalasti. Ei hän meitä yrittänyt kertaakaan, Suvas sanoo. Ei Suvaskaan täysin kuivin suin iltojaan viettänyt. Kundit ovat tulleet esiintymään siellä naisina.. Töitä saattoi välillä olla liikaakin, Frederik arvioi. – Itselläni koko vuosikymmen meni ihan sumussa. Ensimmäisen solistivuotensa tuloilla Suvas osti itselleen auton ja ensimmäisen oman asuntonsa. Syntynyt: 2.2. – Se on ihan kusetuspaikka. Sinkuksi toissa vuonna jäänyt Frederik kertoo kokeilleensa deittisovellus Tinderiä. Frederikin toilailua Suvas kertoo seuranneensa huolestuneena vierestä. Olit muuten vihainen kuin ampiainen. Tunnetuimpia kappaleita: Tšingis Khan (1979), Kolmekymppinen (1980), Titanic (1981). Suvas kuitenkin korostaa, ettei Frederik omia työntekijöitänsä kohtaan mikään öykkäri ollut – pikemminkin päinvastoin. Muuta: Neljä kultalevyä. – No, olihan. Frederikiä ajatus huvittaa. Viikonlopun keikkamatkoilla Frederikillä oli tapana kantaa mukanaan mustaa nahkasalkkua, johon hän oli jemmannut kahdeksan Koskenkorva-pulloa. Mulla on aivan hirveitä kokemuksia sieltä. 18 | APU Suvaksen tehtävänä oli muun muassa varmistaa ennen keikkaa, että Frederikin ”tötterö” oli kunnossa. . – Reetu oli meille aina oikein miellyttävä, kuin suojeleva isoveli. Mutta oli ryyppäämiselle asetettu myös selkeät säännöt. Myös Frederikin alkoholinkäyttö oli holtitonta. Neljä lastenlasta
. – No, oli teillä vähän sellaistakin, Suvas huomauttaa. ”OLIN KYLLÄ HELVETIN KOMEA JÄTKÄ!” Discopallot: Clas Ohlson.. Tammikuussa 60 vuotta täyttävä Meiju Suvas harmittelee ajoittaista unettomuuttaan. – Eihän mun tarvinnut tehdä yhtään mitään. Lääkärikaverini ehdottikin jossain vaiheessa, että multa leikattaisiin kainalorauhaset pois. Olin kyllä helvetin komea jätkä! KOLMEN VUOSIKYMMENEN takaisissa valokuvissa Frederik on kieltämättä salskean näköinen ilmestys. Muuta: Kaksi kultalevyä, yksi platinalevy. Toisin kuin kollegansa, piti Suvas aina näppinsä visusti erossa ihailijoistaan. Tunnetuimpia kappaleita: Tahdon sinut (1982), Kun lähdet armeijaan (1982), Pure mua (1992), Kaunotar ja Kulkuri (1993). En ole elämässäni iskenyt yhtä ainutta naista. Hivelikö huomio itsetuntoa. Frederik myöntää käyttäneensä idoliasemaansa sumeilematta hyväkseen. 1.1959 Helsingissä. . . Monesti keikkapaikalle saattoi ilmaantua useampikin vanha heila, ja uusia tarjokkaita riitti jonoksi saakka. Myös Frederikin arki on muuttunut melko seesteiseksi. Liikunnalliseen viikko-ohjelmaan kuuluu muun muassa uintia Tapani Kansan seurassa, tenniksen pelaamista ikämiessarjassa ja punttisalilla rehkimistä vähintään kolmesti. Syntynyt: 22. – Urheilin jatkuvasti ja pidin itseäni koko ajan kovassa kunnossa. Suvaksen mukaan biletyskeikoilla ”meininki on yhä aika villiä”. Lukuisia teatterirooleja. Lavatähden karisman ja sporttisen ulkomuodon yhdistelmä vetosi etenkin moniin naispuolisiin faneihin. . Myös Suvaksella oli oma vannoutunut kannattajakuntansa. – Kyllä se hiveli. Samaan aikaan kilpailu artistien välillä on kiristynyt. EI HÄN MEITÄ YRITTÄNYT KERTAAKAAN.” Meiju Suvas . – Välillä en saa millään unen päästä kiinni, vaikka ennen nukuin kuin tukki. – Ihan sellaista tavallista elämää, Suvas kiteyttää. Nykyisin keikkoja on tarjolla enää lähinnä viikonloppuisin, ja levymyynti on pudonnut murto-osaan entisestä. Ei siellä silti mitään ryhmäseksiä harrastettu. – Jengi elää vahvasti mukana, ja kaikenlaisia ehdotuksia satelee edelleen. – En päästänyt heitä koskaan iholle, enkä olisi sellaista toisaalta halunnutkaan. Nyt ”junttidiskon kuningas” kertoo kaipaavansa vierelleen uutta elämänkumppania. Myös Suvaksen ja Frederikin henkilökohtainen elämä on ehtinyt mullistua useaan otteeseen. Jännitin keikkoja niin paljon, että paidat olivat litimärkiä jo ennen lavalle menoa. Nämä olivat juuri niitä asioita, joita päätin tehdä eri tavalla, kun katselin vierestä sitä Reetun menoa, Suvas kertoo. Ei Frederik silti ainut intohimoja herättänyt osapuoli ollut. . Lapsiensa ja lapsenlapsiensa kanssa hän kertoo olevansa tekemisissä lähes päivittäin. Toissa vuonna häneltä päättyi 17 vuoden seurustelusuhde. Mullahan oli siihen aikaan tosi huono itsetunto. Normaalistihan saan istua saunassa puoli tuntia, ennen kuin hiki alkaa nousta pintaan. Toimi nuoruudessaan tanssinopettajana. Myös naisseikkailut ovat jääneet. APU | 19 Jatkuu-nuoli, linjaa elementin vasen reuna palstan oikeaan reunaan. – Eikä varmasti ollut! Mun naisiin ei koskeneet varmasti muut kuin minä itse. Lisäksi ne mimmit olivat monesti sellaisia, että ne suostuivat melkein ihan mihin vain. Perhe: asuu Vantaalle aviomiehensä John Bergerin ja kahden tyttärensä kanssa. Harrastuksiin kuuluu vesijuoksua, koiran kanssa lenkkeilyä sekä mökkeilyä ja teatterissa käymistä yhdessä aviomiehen kanssa. ”REETU OLI MEILLE OIKEIN MIELLYTTÄVÄ, KUIN SUOJELEVA ISOVELI. Eikä keikalla oltu koskaan kännissä, Frederik muistuttaa ja sanoo pitäneensä kropastaan huolta. Alkoholin käytön Frederik lopetti kokonaan vuonna 2012. Suvas on nykyisin kahden teini-ikäisen tyttären äiti. 1980-LUVUN HUMUVUODET ovat taakse jäänyttä elämää, ja moni asia on toisin musiikkimaailmassa
Mutta samalla mietin, että jos nyt olisin parikymmentä vuotta nuorempi… . Voitko kuvitella. tammikuuta Espoon Sellosalissa. Olitko kertaakaan uskoton. – En kertaakaan. – En saa välillä millään unen päästä kiinni, vaikka ennen nukuin kuin tukki. Sen vuoksi hänen unirytminsä on aivan koko ajan sekaisin. – No, en voi! VANHENEMISEEN kaksikko sanoo suhtautuvansa ristiriitaisin tuntein. Liikunnan lisäämisestä huolimatta hän on huomannut nukkuvansa huonommin kuin aikaisemmin. 20 | APU . Parikymppiset mimmit huusivat kylpypaljusta rinnat paljaina: ”Reetu tänne mukaan.” En perkele kehdannut mennä. tammikuuta, ja tuleva syntymäpäiväjuhlakonsertti on vuorossa 23. Muutama vuosi sitten Frederik joutui sydämen rytmihäiriöiden vuoksi sairaalaan – liian kovan treenaamisen vuoksi. Päivisin on monesti kuin pahassa kankkusessa: hikoiluttaa, kädet tärisevät ja päässä heittää. KEIKKAELÄMÄÄ KUMPIKAAN ei ole silti jättämässä. Frederikiltä ilmestyi marraskuun lopulla single Tinderella , ja ensi kesälle suunnitteilla on 50-vuotista uraa juhlistava kiertue. tammikuuta 60 vuotta. Suvas täyttää 22. Varsinkin 73-vuotiasta Frederikiä fyysinen rapistuminen harmittaa. Siellä oli ihan mieletön fiilinki. Suosiota riittää, ja yleisön edessä esiintyminen tuottaa molemmille edelleen nautintoa. Kun Suvakselta ja Frederikiltä kysyy, kaipaavatko he koskaan 1980-luvun vuosia, he vastaavat myöntävästi. Hän kertoo palkanneensa viime syksynä itselleen personal trainerin. – Olin esiintymässä teekkareiden bileissä Otaniemessä. Suvas utelee. Myös Frederik kertoo kärsivänsä uniongelmista. Kukapa ei omaa nuoruuttaan joskus ikävöisi, kuten Frederik sanoo ja kertoo muiston viime syksyltä. Kaikilla kavereillanikin tuntuu olevan vähän sama ongelma, Meiju harmittelee. Meiju Suvaksen seuraava single Suorinta tietä julkaistaan suoratoistopalveluissa 18. Yhteisistä keikoistakin kaksikolla on ollut puhetta. Vanhoja äijiä tässä ollaan itsekin. – Kavereita tippuu koko ajan vierestä. Frederik ja Meiju Suvas juhlivat vuonna 2019 työn merkeissä, Meiju synttärikonsertissa ja Frederik 50-vuotista uraa juhlistavalla kiertueella.. – Ei siihen ole oikein mitään lääkettä. Ikä tuo toki kokemusta, mutta toisaalta erilaisten kremppojen määrä kropassa on lisääntynyt. Niiden syyksi hän arvelee epäsäännöllistä keikkaelämää