V KO 20 26 -0 2 17 70 6 -2 60 1 VOITA 150€ RISTIKOISTA 108 sivua. 12. 1 31. 2025 6,90 € ”Me ajoimme itsemme loppuun” DINGON HAJOAMINEN KOSKETTAA YHÄ Koko Suomen paikallislehti 40 VUOTTA VUODESTA 1986 NAISPAPPEUS RAVISUTTI KIRKKOA TABU MULLISTI TV-KOMEDIAN MIKKELIN PANTTIVANKIDRAAMA TˇSERNOBYL JÄRKYTTI MAAILMAA NEUMANN PALAA MYRSKYISIIN HETKIIN LÄHIKUVA OLYMPIAKOHU JÄTTI SYVÄT JÄLJET ANNI VUOHIJOKEEN PA L
nivelrikko, jännetulehdukset, urheiluvammat, TMD). Nettisivuiltamme voit lukea käyttäjien omia kertomuksia sekä blogista am mattilaisten kokemuksia. Se siis auttaa oikeasti!” • Kent Nordström, Loviisa: ”Olen nuoresta asti harrastanut tennistä. • Eija Suominen, Vaasa: ”Tutustuin B-Cure Laseriin kolmisen vuotta sitten. Laitteen odotettava huoltovapaa käyttöikä on peräti 30 000 hoitokertaa, joten muutaman satasen arvoisen laitteen hoitojen hinnaksi jää vain muutama eurosentti. Ei tarvitse lähteä kotoa mihinkään itseään hoidattamaan, laitetta on tosi helppo käyttää, eikä sillä ole haittavaikutuksia. laitteen olevan kivun hoidossa kipulääkkeiden vertai nen sekä edistävän haavojen parane mista. i Tuotetta myy Terveystekniikka. Mahtavaa, että on tällainen lääkkeetön vaihtoehto kivunhoitoon!” • Riitta Pehkonen, Kerava: ”Olen vuosia kärsinyt iskiaskivusta, joka on pitänyt minua öisin hereillä. fibromyalgia ja nivelrikko, joiden hoitoon tämä laite on loistava. Käynnistä laser 2. Käyttäjät kiittävät Aidot käyttäjäkokemukset kertovat terapian monipuolisuudesta. Lisätietoa teknologiasta, varmistettuja käyttäjäkokemuksia, tutkimuksia ja nettikauppa: www.terveystekniikka.fi | puh. Lääkärit eivät löytäneet mitään korjattavaa ja ennustivat kipujen seuraavan minua loppuelämän. Ja mikä parasta: se todella tehoaa kipuihin ja laskee tulehduksiin usein liittyvää turvotusta. Kohdista kipukohtaan Paraneminen alkaa! MAINOS MAINOS. Te ho kasta kivunlie vit ys tä KLIIN ISES TI TUTK ITTU Jo tuhannet suomalaiset kotitaloudet käyttävät BCure Lase ria mitä moninaisimpiin vaivoihin. • Nivelrikko • Rasitusvammat • Hermokivut • Lihasja nivelkivut • Kulumat • Haavat • Tulehdukset Tuija Manninen hoitaa laserilla selkäranganahtauman aiheuttamia kipuja ja sormien moninivelrikkoa. Suomessa apua vaivoihin saadaan jo tuhansissa kotitalouksissa, ja laitetta hyödyntävät myös kipuklinikat, haavahoito sekä fysioja lymfaterapeutit. Ilman B-Cure Laseria olisin joutunut lopettamaan pelaamisen.” • Hannu Eloranta, Helsinki: ”Minua vaivasi pitkään ikävä tenniskyynärpää. Minulla on useita sairauksia, mm. B-Cure Laserin on kliinisesti todistettu lievittävän laajaa kirjoa erilaisia kipuja ja edistävän kudosvaurioiden ja tulehdusten paranemista. Terapialla ei ole vasta-aiheita; sitä voi käyttää tekonivelten, sydämentahdistimen tai muiden implanttien yhteydessä. Kotikäyttöön suunnitellut B-Cure-laserlaitteet ovat helppokäyttöisiä A kuutin ja kroonisen kivun hoitoon käytettävän laserterapian pitkäaikainen kivunlievitysvaikutus perustuu kivun lähteen hoitoon. Ensin vuokrasin sen kuukaudeksi, että sain rauhassa kokeilla. Terapia vahvistaa oireilevan kudoksen toimintakykyä, jolloin alueel la vallitsevan tulehduksen tai vaurion luonnollinen paraneminen edistyy. Sa to ja julk aistuja käyttäjä ko ke m uk si a KÄYTTÄJÄT KIITTÄVÄT ja turvallisia, ja ne sopivatkin koko perheen käyttöön. akuuttiin ja krooniseen lihasja nivelkipuun, erilaisiin kulumaja hermokipuihin, sekä edistävän haavojen ja tulehdusten paranemista (mm. Valitse aika (2–8 min.) 3. 030 635 8332 muuttui tuskalliseksi. Lääkärissä minulle on vain annettu kipulääkkeitä, kun muita keinoja ei ole keksitty. Muutama vuosi sitten alkoi käden ylös vieminen vaikeutumaan ja syöttäminen Ota niskalenkki kivustasi Vuoden terveystuote 2022 B-Cure Laser valikoitui Parhaaksi Laitteeksi kommentein ”Laserointi lie vitti nivelrikosta kärsivien sormien kipu ja jo viikossa. Turvallinen ja helppokäyttöinen Ei kontraindikaatioita tai yliannostusriskiä. B-Cure Laserilla kipu lievittyi heti ensimmäisellä hoitokerralla ja kun jatkoin hoitoa, toipui kyynärpääni parissa viikossa.” • Ann-Mari Reinson, Tampere: ”Kaaduin vuosia sitten pyörällä ja polveni vääntyi pahasti. Tutkimuk set osoittavat mm. Onneksi löysin B-Cure Laserin, jonka avulla olen saanut kivun pois.” Turvallinen ja edullinen kotikäytössä Koska B-Cure Laserin teho perustuu kudoksen ja solujen oman toiminnan parantamiseen, parhaat tulokset saadaan kuurinomaisella hoidolla. Laitetta voi myös vuokrata kokeiluun. Kliiniset tutkimukset osoittavat terapian tehoavan mm. Sen ansiosta yöunet eivät enää keskeytyneet.” B-Cure Laserin tehosta on julkaistu 7 tuplasokkotutkimusta. Hankin B-Cure Laserin, jonka avulla olen voinut jättää kipulääkkeet kokonaan pois. 1
6 Näin ystävystyimme. 106 Munkkiniemen herra. HYÖTY & HUVI 74 Kanavaralli. 46 Ilmiö. 75 Tv-poiminnat. 76 Elokuvavinkit. 92 Ristikot. 36 Ilmiö. Kale Puonti. 73 Kolumni. Irja Askola oli yksi ensimmäisistä naisista, jotka vihittiin papeiksi. 66 Luonto. Kuva Antti Vettenranta 31. Ryhmäteatterin sketsisarja Tabu oli tahallisen epäsovinnaista viihdettä. 1 18 36 KANNESSA NEUMANN. 7 Juuret. Janne Kankkunen. Anni Vuohijoki ei mahdu muottiin. Ilkka Heiskanen. 18 Reportaasi. Forssa näyttää, miten Suomi on muuttunut 40 vuodessa. 103 Horoskooppi. Merkkilelut ja pelikoneet mullistivat lasten maailman 1980-luvulla. 70 Apu-klinikka. 99 Apu-visa ja sudokut. 58 Maakuntakirjeenvaihtaja. A P U 3 AJASTIN 5 Pääkirjoitus. Pippa Laukka. Helpota kurkun käheyttä. Seniorikaveritoiminta tuo ihmiset yhteen ja tukee hyvinvointia. 104 Elämäni eläin ja lukijat. 8 Rakkauden asialla. 72 5 × Terveysvinkit. Jouko Hackzell luo taidetta ja kurittaa kehoa Leijonatornissaan. 100 Tehtävien ratkaisut ja Jallu-kilpailu. Mikkelin panttivankidraama jätti pysyvän jäljen yhteiskuntaan. Lotta Backlund. Dingo ei osannut sanoa ei, muistelee Pertti Neumann. Timo Soini. 9 Kolumni. Veijo Niemelä ja Seppo Kangasniemi. 62 Omaishoitajien maa. JOULUKUUTA 10. 42 Puheenaihe. 50 Lähikuva. 26 Apu tutki. Talvi suojaa ja muokkaa maisemaa. 32 Henkilö. Näin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus paljastui suomalaisille. 78 Televisio-ohjelmat. PARHAAT JUTUT 10 Kansijuttu
Reilun hinnan lupauksemme tuo mielenrauhaa: tilauksesi hinta ei nouse lasku laskulta, eikä jatku yllättäen. APU ILMESTYY 3.12., 10.12. ja 30.7. Tuotelahja Saat lahjaksi Eeva Ristikot -lehden näytenumeron. Arvonta Arvomme tilaajien kesken kesärahaa 4 000 €. APU ILMESTYY 6.8., 13.8., 20.8. ja 28.5. ja 29.1. APU ILMESTYY 2.7., 9.7., 16.7., 23.7. APU ILMESTYY 1.4., 16.4., 23.4 ja 30.4. APU ILMESTYY 5.3., 12.3., 19.3. ja 26.3. Yllätysetu! Arvonta Arvomme tilaajien kesken joulurahaa 5000 €. ja 27.8. ja 17.12. Tuotelahja Saat lahjaksi Apuseinäkalenterin. ja 24.9. APU ILMESTYY 4.6., 11.6. APU ILMESTYY 7.5., 13.5., 21.5. Tilaajana ilahdut eduista ja yllätyksistä pitkin vuotta, osallistut mahtavien rahapalkintojen arvontaan – ja saat tietenkin lempilehtesi kotiin kannettuna, aina reiluun hintaan. APU ILMESTYY 5.2., 12.2., 19.2. TILAA NYT: LUE.APU.FI/TILAA TILAAJAN 2026 EDUT Tammikuu Toukokuu Syyskuu Helmikuu Kesäkuu Lokakuu Maaliskuu Heinäkuu Marraskuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. ja 26.11. APU ILMESTYY 9.1., 15.1., 22.1. Löydä kiinnostavat podcastit, pelit, ristikot, urheilun sisäpiiri ja muut parhaat jutut. Tuotelahja Saat kesälahjana näytelehden A-lehtien valikoimasta. APU ILMESTYY 1.10., 8.10., 15.10., 22.10. Muista myös Apu360-palvelun maksuton kokeilujakso 6 kk Kokeile Apu360-sovellusta rajoituksetta puolen vuoden ajan. APU ILMESTYY 3.9., 10.9., 17.9. ja 17.6. Arvonta 3 x 200 € lahjakortti Finnish Design Shop -verkkokauppaan. Seinäkalenteri 2026 Edun arvo on 77,40 €. ja 26.2. Muista osallistu a! Tätä kannattaa odottaa Yllätysetu!. Lue lisää tilaajan eduista A-lehtien digiasiakaspalvelusta asiakaspalvelu.a-lehdet.fi ETKÖ VIELÄ OLE TILAAJA. APU ILMESTYY 5.11., 12.11., 19.11. SITÄ SAA, MITÄ TILAA – JA ENEMMÄN! Avun tilaajana saat aina enemmän Meillä A-lehdissä uskollisia tilaajia palkitaan säännöllisesti. ja 29.10
Artikkelissaan Dingo-huumasta hän kirjoittaa, että ihailijoita tuli kauempaakin. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt). Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Kukaan ei enää tekisi sielunsiskoille voileipiä, sillä nämä olisivat jo ostaneet eväänsä paistopisteiltä. Liftaajat ovat saaneet kotoa luvan. Sille oli siihen aikaan hyvät eväät: hyvinvointivaltio ja talous porskuttivat, omakotitaloja nousi toinen toisensa viereen ja lama oli vielä vuosien päässä. NIKLAS THESSLUND VASTAAVA TUOTTAJA K U V A E S S I LY Y T IK Ä IN EN. Edun arvo 77,40e Lunasta etu: lue.apu.fi/etu A P U 5 Luottamuksen vuodet T ämän numeron kansijutun kirjoittanut Hanna Leivonniemi oli 1980-luvun puolivälissä porilainen varhaisteini. Jopa senkin jälkeen, mitä Ukrainassa huhtikuun lopulla tapahtui. Leivonniemi ei ollut ainoa. Avun seuraava numero ilmestyy poikkeuksellisesti perjantaina 9.1. Itselleni jäi erityisesti mieleen tämä: joskus fanityttöjä oli tullut liftaamalla Helsingistä asti ja Leivonniemi teki heille kotonaan voileipiä. On luotettu. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyynti tarkoituksiin. TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen Topias Kauhala Selina Keränen Johannes Kotkavirta Kati Lahtinen Hanna Parhaniemi Milka Sauvala Niklas Thesslund Milla Talja ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Tanja Pellikka Joni Myyryläinen YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO www.apu.fi apu@a-lehdet.fi Facebook: apulehti Instagram: @apu_360 Tiktok: @apu_360 ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy TOIMITUS JOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy PAINOPAIKK A PunaMusta, Tampere MEDIAMY YNTI mediaopas.a-lehdet.fi ILMOITUSTEN TR AFIKOINTI PunaMusta Oy TIL AUKSET lehtitilaukset.a-lehdet.fi ASIAK ASPALVELU asiakaspalvelu.a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma—pe 8-20, la 10—15 – PÄÄKIRJOITUS – LUE MAKSUTTA Tilaajana saat ilmaisen 6kk kokeilujakson Apu360-digimediaan. EDELLINEN EI liity Dingoon vaan siihen muutokseen, joka neljässäkymmenessä vuodessa on tapahtunut. Porilaisuudesta on tuskin kellekään ollut yhtä suurta hyötyä kuin tuolloin. On luotettu lapseen ja siihen, että mitään ei käy, kyllä se pärjää. Siitä kertoo toimittaja Sammeli Heikkisen artikkeli tässä numerossa. Valta kunnan suosituin yhtye Dingo oli sieltä, ja siksi yhtyettä ja sen laulusolistia Neumannia kiivaasti ihaillut Leivonniemi saattoi viettää päiväkausia laulajan kodin lähellä nähdäkseen tämän edes vilaukselta. Tuskin kukaan enää liftaisi satojen kilometrien päähän, teini-ikäinen varsinkaan. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Kuviossa on toinenkin puoli. VASTA AVA PÄ ÄTOIMIT TAJA Iina Artima-Kyrki PÄ ÄTOIMIT TAJA Samuel Savolainen SISÄLTÖPÄ ÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄ ÄLLIKÖT Samuli Isola, Miikka Järvinen AD AJANKOHTAISMEDIAT Timo Tervoja AIK AK AUSMEDIA RY:N JÄSEN 92. ● PS. vuosikerta | issN 0355-3051 Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. TÄMÄ AVUN numero keskittyy vuoteen 1986, ja tehdessään näin se keskittyy osaltaan juuri luottamukseen. On ollut pakkokin luottaa, sillä kaiken muun lisäksi puuha tapahtui kauan ennen kännyköiden yleistymistä. Oli kaikki syy uskoa ja luottaa
Veijo on rakennusinsinööri ja Seppo rakennusarkkitehti. Miehet tapasivat rakennusalan yhdistyksessä 1970-luvun lopulla. Musiikista voi nauttia kotonakin. He huomasivat tulevansa hyvin toimeen ja pitävänsä samanlaisesta musiikista: perinnejazzista, jossa on svengiä. – Kun Heikki Silvennoisen muistokonsertin liput tulivat myyntiin, varasin meille liput Veijolta kysymättä. Seppo listaa keikkoja ja kaupunkeja: Reykjavik, Barcelona, Budapest, Dublin, Lontoo, Berliini, Praha, Ateena, Istanbul, Pietari... Ammatillisten intressien lisäksi Seppoa ja Veijoa vetivät puoleensa keikat. Menemme välillä syviin vesiin ja olemme toisillemme olkapäänä. Yhteydessä ollaan toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. – Yhdessä vaiheessa kuuntelimme Sepon vinyylisoittimella jatkuvasti erästä jazzpianisti Oscar Petersonin levyä, diggailimme ja joimme olutta, Veijo kertoo. A P U 6 ● K erran kuussa tamperelaisessa Telakkaravintolassa järjestetään TamJazzyhdistyksen tiistaijamit. ● NINNI SANDELIUS Seppo (vas.) VeijoSta: ”Veijon kanssa voi puhua avoimesti mistä vain. – Luistimme aina iltaisin etsimään paikallisia jatsikuppiloita, Veijo muistelee. Silloin kangasalalainen Veijo Niemelä, 73, ja tamperelainen Seppo Kangasniemi, 72, istuvat kuuntelemaan lavan eteen vakiopöytäänsä. Kunnioitamme toisiamme.” Veijo SepoSta: ”Luotan tuohon kaveriin.” ”Yhdessä nippa nappa pärjätään” Musiikki on yhdistänyt Veijoa ja Seppoa vuosikymmenet. Veijo pohtii, että joistain asioista ei tohdi puhua elämänkumppaneilleen, mutta kaverille uskaltaa. Pirkanmaan rakentajat -yhdistys teki vuosittain matkoja Eurooppaan. – Yhdessä me nippa nappa pärjätään, Seppo lisää. – Olemme olleet kavereita 50 vuotta. – Välillä voi mennä kuukausia, että kuljemme omiamme, mutta sitten taas näemme, Seppo sanoo. AJASTIN K U V A R II N A P EU H U – NÄIN YSTÄVYSTYIMME –. Kun ehdottaa yhteistä tekemistä, toinen on heti mukana
Ehkä siksi tämä on pysy nyt minulle turvallisena ja helppona paikkana. Myös isovanhemmat asuivat lähellä. Tämä on varmaan se paikka, josta aikanaan jalat edellä lähden. Jos haluan mennä pelaamaan tennistä, vuoro jär jestyy samalle päivälle. Kun aloitin vuonna 1983 poliisikoulussa, kävin kurssit Tampereella. Vanhaan kansa kouluuni on matkaa 600 met riä, lapsuudenkotiini kilo metri. Kaikki tuntevat kaikki, ja saan olla koko ajan lapa pystyssä. Riihimäestä sanotaan, että täältä on helppo päästä pois, sillä junayhteydet ovat hyvät. Asuimme tehtaan vieressä olevassa kerrostalossa. Kesällä kannattaa käydä maauimalassamme, joka rakennettiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin.” ● Juuret-palstalla tunnetut suomalaiset kertovat kotiseutunsa merkityksestä. Tuntui käsittämättömältä, että joku tuotiin kou luun autolla! Koululla ei ollut edes parkkipaikkaa, sillä ei opettajillakaan ollut autoja. Eikä siihen aikaan ollut juuri autojakaan. Sii hen aikaan lasitehdas oli iso osa Riihimäkeä ja myös meidän perheemme elämää. Kansakoulussa oli vain yksi luokka, ja meitä aloitti sillä alle kolmekymmentä oppilasta. Olin lopulta huumepoliisissa töissä kolmekym mentä vuotta, mutta koskaan en ajatellut, että tuli sin Riihimäelle poliisiksi. Osoitteeni on kuitenkin aina ollut Riihimäellä. RIIHIMÄELLÄ JOKA paik kaan pääsee viidessätoista minuutissa. Lähi kauppa on 400 metrin päässä. JUURET A P U 7 ● K U V A K A LE P U O N T IN KO T IA LB U M I ”Tämä on varmaan se paikka, josta jalat edellä lähden” Dekkaristi Kale Puonti muistaa, miten ihmeelliseltä vielä 1970-luvun Riihimäellä tuntui, kun joku tuotiin autolla kouluun. Muistan ikuisesti 70luvun puo lella, kun lasitehtaan toimitusjohtaja toi tyttärensä kouluun autolla. Asun suojelukoh teessa, lasitehtaan vanhassa ruokalassa. Sanonta pidä enää paikkaansa, puutarhurit ovat tehneet kaupun gista kauniin. Paikka sopii myös sosiaaliselle luonteelleni. teksti EM I LI A SA LOR A NTA ”R iihimäestä tuli kau punki kolme vuotta ennen syn tymääni, vuonna 1960. Isä toimi tehtaalla lasinpuhaltajana, äiti palkanlaskijana. RIIHIMÄKI Kale (vasemmalla) kaverinsa Arton kanssa Riihimäen lasitehtaan maisemissa 1960-luvun lopulla.. Riihimäellä suosittelen lasimuseon lisäksi käymään erämuseossa sekä tutustumaan monipuoliseen teatteritarjontaan. Kale Puontin kirjaan perustuva Pasilan myrkky – Joni -sarja alkoi 1.1. Sen jälkeen kun jäin neljä vuotta sitten eläkkeelle huu mepoliisista, olen viettänyt suurimman osan ajastani Rii himäellä. Elämä oli hyvin turvallista. Suurin osa kavereistani asui vieressä, lasitehtaan hyttikortteli alueella. Riihimäestä on sanottu, että ”ruma kuin Riihi mäki”, sillä sen keskustaa rakennettiin 1970luvulla, samaan aikaan oman kasvuni kanssa. Ruutu+-palvelussa
● K U V A A N N A -K A T R I H Ä N N IN EN Kiinnostuitko Jannesta. Apu ei takaa, että vastaanottaja vastaa viestiin. Kankkuselle kelpaisi ihan ”tavallinen” nai nen. Hän kan nustaisi toista uralla. Ota häneen yhteyttä sähköpostilla: rakkaus@a-lehdet.fi. Avun toimitus lukee ja välittää sähköpostiviestit ja kirjeet edelleen. Kankkunen erosi poikiensa äidistä kuusi vuotta sitten ja muutti sen jäl keen Kangasniemeltä Mikkeliin. Kankkuselle avo ja avioliitto ovat tulevai suudessa mahdollisia, mutta eivät itsetarkoitus. Jotkut tapailut ovat päättyneet siihen, että nai sella on ollut Kankkusen mielestä liian hoppu edetä. – Tärkeintä on yhteys toiseen ihmiseen. Nyt, muuta man tapailusuhteen jälkeen, sinkkumies toi voo jo löytävänsä pysyvän kumppanin. Kun sitä ei aina ole luvassa, niin sitten autetaan toista joko tuuppaa malla tai tasoittamalla sitä ylämäkeä pois. Mikä sitten tuntuisi paremmalta toisen ihmi sen rinnalla. Kirjoita aihekenttään nimi Janne Kankkunen. – Ei mitään voi päättää kuvan perusteella. ● MARIKA LEHTO MONI SUOM AL AINEN K AIPA A KUMPPANIA EL Ä M Ä ÄNSÄ . A P U 8 RAKKAUDEN ASIALLA N ettideittailu ei sovi Janne Kankkuselle. Kankkusen arjen täyttävät työ yrityspal velumyyjänä Starkilla ja vapaaehtoishommat 18vuotiaan pojan jääkiekkojoukkueessa. Toisaalta on varmuus, että sopivan kanssa kaikki kyllä lutviutuisi. Hänen mielestään hyvä parisuhde vapaut Janne etsii elämäänsä tavallista naista nimi: Janne Kankkunen ikä: 49 kotipaikka: Mikkeli harrastukset: Urheilun seuraaminen, televisio, podcastit ja äänikirjat. – Kaikki. Joskus Kankkusta mietityttää, osaisiko toisen ihmisen kanssa vielä elää. Se on liian pin nallista kahden teinipojan isälle. – Toivon, että pyrkisimme tekemään toisil lemme elämään myötämäkeä. – Parisuhteessa tärkeintä on kuitenkin se, mitä siellä kuoren sisällä on. taisi elämään vielä nykyistä parempaa elämää. millaista kumppania etsii: ”Aivan tavallinen” nainen, vaikka toiselta paikkakunnalta: ”Tarkoitan, että kuuhun kurkottelun sijasta nainen suhtautuisi asioihin realistisesti”. Tai kirjeellä: Apu-lehti / Rakkaus, 00081 A-lehdet. Ihminen aukeaa ihan eri tavalla, kun puhutaan kasvokkain. VUONNA 2026 APU AUT TA A IHMISIÄ LÖY TÄ M Ä ÄN TOISENSA .. Hänen korostaa, että hänelle sopii hyvin sekin, että nainen on menestynyt
Pelkkä asioiden hallinta ei riitä, tarvitaan kykyä ottaa muita mukaan ja huomioon sekä viestiä selkeästi. 3) Kykyä luoda poliittinen ideologia. Ainoa yhdistävä tekijä on olla vaihtoehto vanhoille puolueille. ● K U V IT U S TA N JA P EL LI K K A TARKISTA KOLUMNIN KIRJOITTAJA! TIMO SOINI Timo Soini on huumorintajuinen kansanmies – ja entinen ulkoministeri.. SUOMEN POLITIIKASSA on sadan vuoden aikana syntynyt vain kaksi uutta poliittista voimaa, jotka ovat saaneet merkittävää ja pitkä aikaisempaa kannatusta: vihreät ja SMP/perussuomalaiset. Ne ovat monissa politiikan sisältökysy myksissä toistensa vastakohdat. Virolaisesta tuli pitkäaikainen Maalaisliiton/ Keskustan puheenjohtaja ja Ven namo perusti SMP:n. A P U 9 ● Mistä on hyvä poliittinen johtaja tehty. Mielestäni Suomen historian kovin johtajakisa käytiin aikanaan Maa laisliitossa. Harva ihminen valitaan puheenjohtajaksi yksimie lisesti. Hän on saanut kym menvuotisen puheenjohtajakau tensa aikana tuloksia nimenomaan kokoomuslaisesta näkökulmasta katsoen. Kekkonen, Virolainen ja Ven namo olivat loistavia puhujia ja kir jallisia kykyjä. Ennen kuin johtajalla on pääsyä kansakunnan kaapin päälle, pitää voittaa omien luottamus puo lueessa. MENESTYKSEKKÄÄLTÄ poliitti selta johtajalta edellytetään ja vaa ditaan nähdäkseni: 1) Täyttä sitoutumista puolueen ohjelmaan ja asiaan. Niin sanotuissa läntisissä demokratioissa, joi hin Suomikin kuu luu, on poliittisella johtajalla oltava samaan aikaan oman puolueen ja kansan tuki. Politiikka on myös henkilökysy mys. P olitiikka on kult tuurisidonnaista. Sen sijaan hän täytti hyvin edellä hahmottele mani neljän kriteerin edellytykset. Erilaiset järjestelmät luovat puitteet val lankäytölle. Näyttää kuitenkin siltä, että pääministerikausi on hänelle sekä ensimmäinen että viimeinen. Uudelleenvalinta sen sijaan on helpompaa, jos on onnistunut tehtävässään. Pääministeri Petteri Orpo on osoitus siitä, että voi olla hyvä poliittinen johtaja ilman isoa egoa ja tunnekuohuja. Puheenjohtajana voi olla vain yksi ihminen kerrallaan, eikä jono tusnumeroita ole. Tilannetajua, ihmisten ja tilantei den lukutaitoa. Kärsivällisyys korvautui määrätie toisuudella. Se taas ei ole mikään jokamiehen oikeus ja kaikkien saavutettavissa. 2) Äärimmäistä kärsivällisyyttä. 4) Kykyä innostaa ja koota ihmiset puolueen linjan ja puheenjohtajan taakse. Kekkosesta tuli pre sidentti, muista ministereitä ja Virolaisesta ja Vennamosta puheen johtajia. Vih reissä johto on hajautettua, sen sijaan SMP:ssä ja perussuomalai sissa puheenjohtajan merkitys on ollut huomattava. Molempia tarvi taan, sekä pehmeyttä että kovuutta. Politiikassa valtaa ei saa helposti. Se on kuitenkin paljon enemmän kuin useimmat poliitikot koskaan saavuttavat. SANNA MARIN oli lyhytaikainen SDP: n puheenjohtaja, joka ei voitta nut pääministeriyttä vaaleissa vaan se lankesi hänelle, kun hän voitti puheenjohtajavaalissa Antti Lindtmanin kolmella äänellä. Samoina vuosina ylöspäin ja eteen päin pyrkivät Urho Kekkonen, Ahti Karjalainen, VJ Sukselainen, Johannes Virolainen ja Veikko Vennamo. Sotien jälkeen poliitti nen lahjakkuus oli keskittynyt huo mattavassa määrin Maalaisliittoon. Suurin ja silmiinpistävin ero vih reiden ja perussuomalaisten välillä on politiikan johtamisessa. Omien luottamus oli luja ja pääministerijatkon mahdol listava vaalivoitto jäi viittä vaille, pienestä kiinni. Paikkoja huipulla on raja tusti, ja Kekkosen seuraajaa heistä kenestäkään ei tullut
A P U 1 A P U 1 LAPSUUDEN SANKARILLE – MUUTOSTEN VUOSI 1986 –
A P U 1 1 Hanna Leivonniemi oli Dingo-fani, joka istui 1980-luvulla Neumannin pihalla odottamassa idoliaan. Nyt Levoton Tuhkimo -elokuvan käsikirjoittanut Leivonniemi kertoo tuosta ajasta ja Dingosta. Ja tietenkin tapaa Neumannin. teksti H A N N A LEI VON N I EM I kuvat A NT TI V E T TEN R A NTA , A-LEHTI EN KU VA-A RKISTO JA N EU M A N N I N FA N I EN LEI KEKI R JA A P U 1 1 Lauluntekijä ja solisti Pertti Neumann keikkailee Dingon kanssa yhä, mutta alkuperäisestä kokoon panosta on jäljellä hänen lisäkseen vain kitaristi Jonttu Virta.
Sävelet ja sanat puhuivat rakkaudesta, kaukokaipuusta ja elämän kipukohdista sanoin, jotka solahtivat suoraan sieluuni ja ravistelivat sitä tavoilla, joille minulla ei ollut nimeä. En vieläkään täysin ymmärrä, mitä tapahtui. En muista tätä, mutta isäni on kertonut, että eräänä päivänä otin kuvat seiniltäni ja vein ne pahvilaatikossa roskiin. Täydellisen sekoamisen – sellaiseksi sitä voi kyllä kutsua – koin vasta seuraavan levyn, Kerjäläisten valtakunnan, myötä. N eumannin tuon aikaiseen kihlattuun Marikaan suhtauduimme ihailunsekaisella kateudella. Olin kuullut Dingon kappaleita jo edellisenä vuonna, kun yhtyeen ensimmäinen albumi Nimeni on Dingo ilmestyi. A P U 1 2 K uumana kesänä 1985 minulla ja kaverillani Tealla oli tapa. Niitä tuli Neuman nille, kuten muillekin Dingon jäse nille, aikanaan jätesäkeittäin.. Vaikka tuli syksy, pysyimme Eteläranta 6:n pihalla. Valkoiset tiikerit, Rio ohoi, Nahkatakkinen tyttö ja ehkä yhä maailman kaunein rakkauslaulu Kulkuri ja kaunotar soivat kasettisoittimessani uudestaan ja uudestaan. Eteläranta 6 oli Pertti ”Neumann” Niemisen (nyk. Tuntui, kuin Neumann olisi puhunut suoraan minulle. Katossa sängyn yläpuolella minua tuijotti Suosikista saatu Neumannin kokovartalojuliste, ja yhdelle seinälle olin tehnyt kollaasityön eri lehtien pienistä Dingo-kuvista. Silloin lähestyimme häntä sydän pamppaillen, nimmarivihot käsissä ja joskus (harvoin) uskalsimme kysyä jotain muutakin kuin pelkän nimikirjoituksen. Vanhempani olivat kauhuissaan, mutta minä olin löytänyt oman heimoni, muut Dingo-fanit. Ehkä bändin kolmas albumi Pyhä klaani ei enää iskenyt sähköä sieluuni, kuten aiemmat levyt. Ehkä kasvoin yli. Syksyllä 1986, kun olin siirtynyt jo yläasteelle, Dingo hajosi. Dingoon palasin vasta 2020-luvun alussa, kun aloin tehdä Neumannin tarinan ympärille kietoutuvaa Dingo-elokuvaa Levoton Tuhkimo. Vanhoista fanikirjeistä paistaa nuoruuden vilpittömyys ja ihailu. Tiedotustilaisuudessa vakavailmeinen Neumann ja tupakkaa polttava hiljainen basisti Pepe Laaksonen kertovat manageri Lasse Norres taustallaan, miten motivaatiota jatkaa ei enää ollut. Dingo ja yhtyeen laulusolisti Neumann ehtivät lyhyen uransa aikana rikkoa kaikki levymyyntiennätykset maassamme.” Kelaan edestakaisin Yle Areenan pätkää tv-uutisista lokakuulta 1986. Oma fanitukseni oli laantunut vähän aiemmin. Farkkutakin rintapielet olivat Dingo-rintanappeja täynnä. Kolme vuotta suomalaisen kevyen musiikin huipulla pysynyt yhtye vahvisti tänään huhut hajoamisestaan. Marika poltti sinistä Belmontia ja siksi mekin kokeilimme. Neumannia näimme satunnaisesti. Odotimme, että näkisimme edes vilaukselta nuoren miehen, jota palvoimme. Kaikki farkkuni kavensin Husqvarnan ompelukoneella niin kapeiksi, että sain ne vedettyä jalkoihini vain selälläni maaten. Olin 12-vuotias ja rakastunut. Dingon hajoaminen on yltänyt valtakunnan ykkösuutisten päälähetykseen. Välillä meitä faneja tuli kauempaakin. Kotona kävin tekemässä Helsingistä liftanneille tytöille voileipiä. Äidiltäni vein mustat nahkasormikkaat, joiden sormiosat leikkasin saksilla irti, sillä Neumannilla oli sellaiset. Päivästä toiseen me istuimme kotikaupunkini Porin Eteläranta 6:ssa kivitalon sisäpihalla ja odotimme. Kun hän ehdotti, että alkaisin miettiä aiheesta elokuvaa, olin heti valmis. Pertti Neumann) osoite ja me hänen yhtyeensä Dingon faneja. Vuorasin huoneeni seinät Dingon julisteilla. Häntä näimme useammin kuin Neumannia, kun hän kävi ulkoiluttamassa pariskunnan valtavaa irlanninsusikoiraa Rioa. Olin tuolloin töissä tuotantoyhtiö Yellow Film & TV:ssä, ja siellä silloinen pomoni tiesi porilaisuudestani ja Dingo-menneisyydestäni. Aloin kuunnella Madonnaa ja siirryin eteenpäin. ”S uomalainen ilmiö nimeltä Dingo on nyt historiaa. Silmien ympärillä oli mustat kajalit, tukka oli krepattu ja tupeerattu pystyyn
Fanihysteriaa 1980-luvulta. Neumann kirjoittaa nimmaria t-paitaan.. Lokakuun 1986 tiedotustilaisuudessa Neumann, manageri Lasse Norres ja basisti Pepe Laaksonen kertoivat Dingon hajonneen. A P U 1 3 ”Syksyllä 1986, kun olin siirtynyt jo yläasteelle, Dingo hajosi.” Kuvateksti
Niistä piirtyy kuva nuoruuden innosta, jolla itsensä Levyraadista läpi lyönyt bändi lähti valloittamaan Suomea. Autoja oli parkkeerattuna jo kilometrejä ennen keikkapaikkaa. Tytöt kirkuivat ja itkivät, he pyörtyilivät. Vanhempien vaatekaapeista löytyneissä vaatteissa, itse tehdyissä nahkahousuissa ja tyttöystävien meikeissä. Olen aloittanut työn kahlaamalla läpi lukemattomia lehtijuttuja, netistä löytyneitä arkistopätkiä ja kaikki elämäkerrat, joissa aihetta sivutaan; manageri Lasse Norreksen, musiikkituottaja Pave Maijasen, Neumannin itsensä ja keikkamyyjä Lido Salosen muistelma teokset. Kirjeitä on pääosin tytöiltä, mutta myös joiltain pojilta. Pepe Laaksonen kertoo siitä, miten heitä kuljetettiin keikoille roudarien vanerilaatikoissa. Vain muutamia kuukausia aiemmin bändi on lehtihaastattelussa kiistänyt huhut hajoamisesta ja sisäisistä ristiriidoista. A P U 1 4 A P U 1 4 Mitään selvää syytä hajoamiseen ei tule. Teen taustatöitä elokuvaa varten. Ne ovat liikuttavia. Lehtijuttujen, omien haastattelujeni ja kirjojen perusteella vuoden 1985 lopulta lähtien alkaa piirtyä myös synkempi kuva. Ensimmäinen keikka Levyraadin voiton jälkeen Evijärven nuorisoseuran talolla keväällä 1984 oli jo hulinaa, Pertti Neumann kertoo myöhemmin, kun haastattelen häntä elokuvaa varten. Kun Neumann keinutti lannetta, kumartui eturivissä olevien tyttöjen puoleen ja lauloi sinusta ja minusta liikennevaloissa, hän ymmärsi ensimmäistä kertaa, että nyt tapahtuu jotain eriskummallista. Keikkaelämän glamouria. Väsymystä keikkailuun, ainaiTytöt kirkuivat ja itkivät, he pyörtyilivät. Neumannin nykyinen puoliso näyttää minulle vanhoja fanikirjeitä ja jonkun entisen fanin lahjoittamia leikekansioita. Bussi koki kovia fanien käsittelyssä.. Sisällä keikkapaikalla vallitsi täysi hysteria. Neumann palaamassa keikkabussiin, jota kutsuttiin ”Lehmäksi”. Mukana on piirustuksia ja valokuvia. Itse mietin, miten näin valtavan suuri ilmiö saattoikin hiipua vain muutamassa vuodessa. Hysteria oli alkanut. T utkin arkistoja ja yritän ymmärtää, mitä tuolloin oikein tapahtui. Myös läheinen pelto oli autoja täynnä. Kitaristi Jonttu Virta kertoo rivitaloasuntonsa takana sijainneessa metsässä telttailleista faneista ja kodin postilaatikosta sisään tuijottaneista silmäpareista. Lasse Norres kertoo tavaratalo Pukevan keikasta, jonka muututtua kaaokseksi bändi pakeni takakautta Lassen autolla pitkin Mannerheimintietä fanien pinkoessa ratikkakiskoja pitkin perässä. Kirjeistä paistaa nuoruuden vilpittömyys ja ihailu, ja joistain kirjeistä myös jotain syvempää: Dingon laulujen avulla on saatu lohtua vaikeaan tilanteeseen, on löytynyt keino ilmentää omaa identiteettiä ja uskallus pukeutua niin kuin tahtoo. Hysteria oli alkanut
Vaikka Dingo oli leimallisesti tyttöjen bändi, myös moni poika löysi Dingosta esikuvan ja uskal luksen ilmentää itseään.. Kateutta parhaiten toimeentulevan Neumannin tuloista, riitoja biisivalinnoista ja bändin suunnasta, alkoholinkäyttöä ja holtitonta rahankäyttöä, jota kukaan ei hillinnyt eikä valvonut. Se myi kultaa, mutta lehdistössä sitä arvosteltiin ja Fanikirjeet liikuttavat Neumannia yhä. Samalla reissulla heidät oli buukattu esiintymään televisioon, maan suosituimpaan viihdeohjelmaan, The Late Late Show’hun. A P U 1 5 Nosto, joka on korkeintaan kaksi riviä seen tien päällä oloon, toinen toistensa naamaan. Levyntekoa jatkettiin Suomessa, ja Pyhä klaani -albumi ilmestyi ajallaan maaliskuussa 1986. Paikalle suoraan lähetykseen saapui vain Lasse Norres, muut olivat ryyppäämässä pubissa. Alkuvuodesta 1986 bändi lähti levyttämään Irlantiin
A P U 1 6. ura: Dingo-yhtyeen laulusolisti, tehnyt myös soololevyjä. ajankohtaista: Pyhä Klaani -levyn 40-vuotiskeikka Helsingin Tavastialla 31.1.2026. PERTTI NEUMANN ikä: 66
Se on järkevää. Dingon ensimmäisestä hajoamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Dingon keikoilla on myös ollut viime vuoden ajan vipinää. En mä tekisi mitään toisin. Eletään joulunalusaikaa vuonna 2025. Silloin niitä kertyi kymmeniä tunteja. Me ei jaksettu enää touhuta, eikä toisiamme. Neumann naurahtaa kuullessaan luonnehdinnan. Viimeiseksi jääneessä haastattelussaan Norres kertoi Helsingin Sanomille, että Dingo on edelleen tikku hänen takapuolessaan. Katsoin kohtausta samalla paikalla, missä nuorena tyttönä usein istuin, ja hetken minusta tuntui, kuin olisin siirtynyt suoraan 1980-luvulle. M IL IT A R YTA K K I / A R T IS T IA SU . Nytkin palaamme aiheeseen. Kosketinsoittaja Pete Nuotio lähti bändistä syyskuussa, ja lokakuussa Nivalassa bändin viimeisellä keikalla Neumann sai tarpeekseen. Se levisi hemmetin nopeasti, näkyi keikkapaikoilla ja yleisön rakenteessa. ● T Y Y LI V ES A SI LV ER . Molemmat olivat Neumannille tärkeitä ihmisiä. A P U 1 7 kutsuttiin flopiksi. Siellä hän istui, hajotetussa takahuoneessa ja itki. Se sai elokuvateattereissa lähes 200 000 katsojaa. Se oli tosi luontevaa, pari sanaa vaihtaa. Olisiko jonkun pitänyt hillitä tahtia. Siinä oli vääntöä bändin linjasta, mutta jos mä olisin tehnyt toisin, en olisikaan enää kuunnellut itseäni. – Tietäen ja tuntien Lassen väittäisin, että se on enemmänkin vertauskuva. Jos taulun maalaaminen perustuisi suunnitelmallisuuteen, siinä pettäisi itsensä. Mä olin vain oma itseni. Haastattelua seuraavana päivänä bändin on tarkoitus lähteä laivalle keikalle. Vaikka bändi jatkaa yhä, alkuperäisestä kokoonpanosta ovat jäljellä vain Neumann ja Jonttu. Aiemmin päivällä Neumann on katsonut pitkästä aikaa vanhoja fanikirjeitä 1980-luvulta, mutta vanhenemista hän ei halua itse ajatella. – Näen sen sillä tapaa, että kaikki kuuluu suureen palettiin. Yksi bändin pitkä aikaisimmista jäsenistä, basisti Pepe Laaksonen, ja Dingon entinen manageri Lasse Norres ovat kuolleet. Pienen hetken ajan olin taas 12-vuotias Dingo-fani. – Mä yritän välillä painaa jarruja, mutta Jonttu edustaa sitä ihmislajia, joka elää siitä kun pääsee lavalle. Kun elokuvaa sitten kuvattiin Porissa syksyllä 2023, koin hämmentävän hetken. – Paljon niitä faneja oli, kerrankin oli koko ullakko täynnä. Dingo hajosi siihen, että me vaan kerta kaikkiaan ajettiin itsemme loppuun. – Dingon heikkous oli, että me ei osattu sanoa ei. – Heti kun tuli julkiseksi se leffa, kului viisi sekuntia, niin tuli Messenger viestejä täyteen. Viimeksi istuin tässä samassa tuolissa, kun tein haastatteluja elokuvan käsikirjoitusta varten vuonna 2020. Elokuva on ollut yleisömenestys. Nykyään pidetään taukoja, oman hyvinvoinnin takia. – Se on jotenkin erikoinen tunne, kun huomaan ajan vierivän. Aavistin heti, että nyt on iso juna liikahtanut. Yksi ajanjakso oli tullut päätökseen. Ja samalla jostain kumman syystä tuntuu, että se kaikki olisi tapahtunut eilen. Otan puheeksi Dingon hajoamisen vuonna 1986. Olisiko Dingo pitänyt aikanaan pelastaa siten, että bändi olisi vain mennyt telakalle hajoamisen sijaan. Läsnä olivat sekä helpotus että suuri suru. – Hanna moi, oon laittanut sulle valmiiksi haastattelutuolin, sanoo Pertti Neumann ja halaa tullessaan hetken päästä avaamaan. Samalta minustakin tuntuu. Ehkä hän tarkoitti sitä, että hän on tehnyt valtavan kirjon hyvin merkittäviä töitä, mutta aina ja yhä vaan hänet muistetaan Dingon managerina. 12-vuotias fani-Hanna olisi ollut ihmeissään, jos hänelle joku olisi kertonut, että noin 40 vuotta myöhemmin hän istuu Neumannin olohuoneessa haastattelemassa entistä idoliaan. Luin jotain kirjeitä, katoin kuvia, ne liikuttaa ja koskettaa mua yhä. E lokuvaa varten tehdyissä haastatteluissa kävimme välillä syvissäkin vesissä. Minä kerroin, miten nuorena tyttönä istuin hänen pihallaan ja kerran varastin hänen pyykkinarulla kuivuneen paitansakin, jonka tosin palautin pestynä sen jälkeen, kun olin ollut se päällä koulussa. H elsingin Töölössä etsin hetken oikeaa rappua ja soitan sitten tuttuun numeroon. En mä muista teitä sieltä, eikä mua häirinnyt ollenkaan se, että siellä pyöri faneja, toisin kuin ehkä naapureita saattoi häiritä. Tekisikö Neumann jotain toisin, jos voisi palata ajassa taaksepäin?. Myös ikäviä asioita on tapahtunut. Kuvasimme Eteläranta 6:n pihalla kohtausta, jossa nuorta Neumannia elokuvassa näyttelevä Saku Taittonen tuli pihaan maskeerattuna, kitarakoteloa kantaen. Ihan selvästi elokuva on vaikuttanut siihen, että ihan uusi sukupolvi on yhtäkkiä löytänyt keikoille. Häntä tämä vain huvitti. Tekisikö Neumann jotain toisin, jos voisi palata ajassa taaksepäin. Levoton Tuhkimo -elokuva tuli ulos jouluna 2024, ja sen jälkeen on tapahtunut paljon. Porukkaa on hemmetisti, ja keikkoja on paljon, Neumann kertoo. Hän hajotti ensin bändin ja keikan jälkeen takahuoneen. Niissä haastatteluissa Neumann kertoi elämänsä isoista tragedioista ja kipupisteistä, muun muassa isänsä väkivaltaisuudesta ja myöhemmin isän hylkäyksen aiheuttamista haavoista
Raken nettiin niin kerroskuin omakotitaloja ja olipa kaupungissa oma elementtitehdaskin.. A P U 1 8 Forssan kaupunki kasvoi 1970ja 1980-luvuilla
teksti TOPI A S K AU H A L A kuvat E SSI LY Y TI K ÄI N EN A P U 1 9 – MUUTOSTEN VUOSI 1986 –. Mitä opimme maamme 40 vuoden kehityksestä vierailemalla Forssassa. ● ELÄMÄN ELEMENTIT Suomi näytti hyvin erilaiselta vuonna 1986
Kaikkiaan talo on kuitenkin pitkälti alkuperäistä tekoa. Ilmanvaihtokone oli sentään ihan forssalaisvalmisteinen. Olohuoneessa näkyvistä pinnoista tiilet ovat alkuperäiset, mutta lattialaminaatit on ehditty jo uusia. Valkeat ulkotiilet arkkitehdin määräyksestä. Astutaan sisälle. Talohanketta Kallio kutsuu nuoruuden hullutteluksi, mutta mikäpä oli rakentaessa. Kun Kallio pystytti pojille takapihalleen koriskorin, oli Kotti mukana kaivamassa sitä varten kuoppaa. Koko vuoden 1986 hän valmisteli omaa taloprojektiaan. Vaan miten on Forssan laita, se on varmuudella muuttunut 40 vuodessa enemmän kuin Kallion talo. Suomeen nousi 1980-luvulla ennätysmäärä omakotitaloja, ja Kallio oli yksi rakennushommiin ryhtyneistä. Kaksi Forssan isoa alaa vetivät vielä vuonna 1986: tekstiilija rakennusteollisuus. Lyhyen matkan päähän Kallion tontista oli noussut asuntomessualue jo 1982. Hän oli kahta vuotta aiemmin, 1984, perustanut oman kylmäalan yrityksensä. ← Mauri Kallio rakensi omakotitalonsa 1980luvun omakotitalobuumissa. Talven Kallio opiskeli perustusten tekemistä ja talotekniikkaa. Äitienpäivänä kaivettiin pelto auki. Laulaja, suomalaisviihteen moniosaaja Erkki Liikanen asui ihan lähistöllä. Forssalaistehtaissa tehtiin talopaketteja, mutta Kallion talo tuli Keski-Suomesta. Kesällä tuli talopaketti päälle, ja jouluksi perhe muutti jo uuteen 120 neliön kotiinsa. Forssalaisen Feeniks Basketin junioreista voi tulla vielä uusia maajoukkuepelaajia, mutta kuoppia kaivetaan koripallokoreja varten jo MAURI KALLIO, 69, muistaa tarkasti, mitä teki vuonna 1986. Kallion poika puolestaan pelasi samassa Forssan Koripoikien 1981-syntyneiden juniorijoukkueessa kuin tuleva Susijengin monivuotinen avainpelaaja Tuukka Kotti. Yhdessä duunattiin, tehtiin ihan kaveripiirissä. Nyt Forssan väkiluku on 16 000. Olohuone, kolme makuuhuonetta, keittiö, takkahuone, kodinhoitohuone ja sauna. Ja kun näin on, mitä Forssa voisi kertoa siitä, miten Suomi on muuttunut vuodesta 1986. – Se käy meillä edelleen, Kallio sanoo. Viereisille tekstiilitehtaan tiloille on löytynyt uutta käyttöä, voimalaitokselle ei. Uskottiin tulevaisuuteen, nähtiin mahdollisuuksia. Kallion tarinoissa vilahtaa tuttujakin nimiä. – Hän aina lenkkeili tässä, ja kävi meidän kanssa pelaamassa kiekkoa kentällä. Etuvasemmalla avautuu keittiö, etuoikealla olohuone. → Forssan vanha voimalaitos odottaa vuokraajaansa. A P U 2 M auri Kallion silloin kolmekymppinen ikäluokka ainakin unelmoi 1980luvun puolivälissä omakotitaloista. FORSSA M. Kallio oli kokeillut jo kerrosja rivitaloasumista ja todennut, ettei sellainen ole häntä varten. Hän asuu yhä vuonna 1986 val mistuneessa talossaan. – Kaikki olivat enemmän tai vähemmän tuttuja. Pienessä yhteisössä oli kiva, että tällaiset julkut olivat kansalaisten kanssa tekemisissä. Sähkömies oli tuttu, niin kimpassa väännettiin sähköt, Kallio viittaa taloprojektiinsa. Osa niistä taloista oli peräisin ihan forssalaistehtaista. Tontti oli ostettu Forssan Paavolan peltoja metsämaisemasta, kolmen kilometrin päässä keskustasta. Vorssa saavutti 1980-luvun puolivälissä jopa väestöhuippunsa, reilut 20 000 asukasta