1. 1 3. 2025 6,90 € ELISABETH REHN NÄKI JO 1990-LUVULLA LÄHI-IDÄN JA SODAN KASVOT ”Nyt kaikki on romahtanut” Suur NUORI SUOMI MISSÄ ON MAAKUNTIEN NUORTEN TULEVAISUUS. 30 VUOTTA VUODESTA 1995 JÄÄKIEKON MM-KULTA TURISMIBUUMI TALLINNAAN NAISET PÄÄSEVÄT ARMEIJAAN PEKKA HAAVISTO & TIMO SOINI
pantin 0,15 Ilman Plussa-korttia 2,49/tlk (7,09/l) sis. pantin 0,20 -27 % Plussa-etu -13 % Plussa-etu -27 % Plussa-etu -19 % Plussa-etu 3 99 kpl (13,30/kg) OLO CREATIVE KITCHEN KEITOT 300 g -6 % Plussa-etu 2 50 4 prk (3,13/kg) MAITOKOLMIO FIT MAUSTAMATTOMAT PEHMEÄT RAHKAT JA JOGURTTIRAHKA 200 g, ei kermainen Ilman Plussa-korttia 0,75-0,95/prk (3,75-4,75/kg) -16-34 % Plussa-etu 1 69 tlk (1,69/l) UUTUUS ELOVENA TUORE KAURAJUOMA 1 l Ilman Plussa-korttia 1,89/tlk (1,89/l) -10 % Plussa-etu ps (3,60-3,78/kg) 1 89 VAASAN ISO PAAHTOLEIVÄT 500-525 g Ilman Plussa-korttia 2,25/ps (4,29-4,50/kg) -16 % Plussa-etu 4 00 2 pl (7,60/l) FROOSH SMOOTHIET 250 ml Sis. Kuukauden Plussa-tarjoukset PUTAAN PULLA MAINIO MAALAISSÄMPYLÄ 5 kpl/240 g Porkkanasiemensämpylä Vain K-kaupoista 3 99 kpl (19,00/kg) CHALUPA WRAPIT 210 g Ilman Plussa-korttia 4,39/kpl (20,90/kg) -9 % Plussa-etu 5 00 2 ps (5,56/kg) FINDUS WOK VIHANNEKSET 450 g Ilman Plussa-korttia 2,99/ps (6,64/kg) -16 % Plussa-etu -11 % Plussa-etu 2 99 pkt (12,20-12,46/kg) 4 50 2 pl (4,10/l) FINDUS FISH & CRISP KALANUGGETIT tai KALAFILEET 240-245 g MSC-sertifioitu Pakaste FUN LIGHT JUOMATIIVISTEET 0,5 l, sis.pantit 0,40 Ilman Plussa-korttia 4,15/pkt (16,94-17,29/kg) Ilman Plussa-korttia 2,59/pl (4,78/l) sis. HINNAT VOIMASSA 2.-29.1.2025 ELLEI TOISIN MAINITA. Ilman Plussa-korttia 4,29/kpl (14,30/kg) KAIKISTA K-RUOKAKAUPOISTA HINNAT VOIMASSA 2.-29.1.2025 ELLEI TOISIN MAINITA. pantin 0,10 -27 % Plussa-etu 3 50 2 ps (9,72-10,29/kg) FAZER ENJOY MAKEISPUSSIT 170-180 g Ilman Plussa-korttia 2,15/ps (11,94-12,65/kg) -18 % Plussa-etu 1 69 ps (7,04/kg) Ilman Plussa-korttia 1,99/ps (8,29/kg) -15 % Plussa-etu WWW.K-MARKET.FI WWW.K-CITYMARKET.FI WWW.K-SUPERMARKET.FI WWW.K-MARKET.FI WWW.K-CITYMARKET.FI WWW.K-SUPERMARKET.FI 5 49 rs (7,84-8,45/kg) KOKKIKARTANO KIUSAUKSET 650-700 g Ilman Plussa-korttia 6,59/rs (9,41-10,14/kg) -16 % Plussa-etu 2 99 kpl (9,34/kg) SAARIOINEN KOTIRUOKASARJAN VALMISRUOAT 320 g Ilman Plussa-korttia 3,55/kpl (11,09/kg) -15 % Plussa-etu 2 79 pkt (13,95-21,46/kg) 3 99 pkt (10,50/kg) 2 99 pkt (16,61-17,59/kg) 3 49 rs (13,96/kg) HK LASTUT 170-180 g HÄRKIS HÄRKÄPAPUMURSKAT 250 g Ilman Plussa-korttia 3,35/pkt (16,75-25,77/kg) Ilman Plussa-korttia 4,49/pkt (11,82/kg) Ilman Plussa-korttia 3,59/pkt (19,94-21,12/kg) Ilman Plussa-korttia 4,49/rs (17,96/kg) -16 % Plussa-etu -16 % Plussa-etu -22 % Plussa-etu Ilman Plussa-korttia 4,79/pkt (5,99/kg) Ilman Plussa-korttia 6,19/kpl (8,25-9,90/kg) 3 49 pkt (4,36/kg) 4 99 kpl (6,65-7,98/kg) DANONE ACTIMEL JOGURTTIJUOMAT 8 x 100 g VALIO HYVÄ SUOMALAINEN ARKI JUUSTOT 625-750 g ARLA PROTEIN LAKTOOSITTOMAT RAHKAT 200 g SNELLMAN TOSI MUREAT KOKOLIHALEIKKELEET 130-200 g KIVIKYLÄN WANHANAJAN NAKKI 380 g Ilman Plussa-korttia 0,99/prk (4,95/kg) 3 50 4 prk (4,38/kg) 2 pl 4 prk 4 prk 2 pl 2 ps 2 ps 2 19 tlk (6,18/l) OLVI HARD SELTZERIT 4,5 % 0,33 l/tlk Sis. pantin 0,15 Voimassa 2.1.2025 alkaen -12 % Plussa-etu -11 % Plussa-etu Härkisnachopelti 4 15 pkt (4,07/kg) WHISKAS KISSAN ANNOSPUSSILAJITELMAT 12 x 85 g Ilman Plussa-korttia 4,59/pkt (4,50/kg) -9 % Plussa-etu KYT_PlussaVKK_APU_0301_410x280.indd 1 KYT_PlussaVKK_APU_0301_410x280.indd 1 16.12.2024 11.51 16.12.2024 11.51. pantit 0,20 Ilman Plussa-korttia 2,75/pl (10,60/l) sis
pantit 0,20 Ilman Plussa-korttia 2,75/pl (10,60/l) sis. pantin 0,20 -27 % Plussa-etu -13 % Plussa-etu -27 % Plussa-etu -19 % Plussa-etu 3 99 kpl (13,30/kg) OLO CREATIVE KITCHEN KEITOT 300 g -6 % Plussa-etu 2 50 4 prk (3,13/kg) MAITOKOLMIO FIT MAUSTAMATTOMAT PEHMEÄT RAHKAT JA JOGURTTIRAHKA 200 g, ei kermainen Ilman Plussa-korttia 0,75-0,95/prk (3,75-4,75/kg) -16-34 % Plussa-etu 1 69 tlk (1,69/l) UUTUUS ELOVENA TUORE KAURAJUOMA 1 l Ilman Plussa-korttia 1,89/tlk (1,89/l) -10 % Plussa-etu ps (3,60-3,78/kg) 1 89 VAASAN ISO PAAHTOLEIVÄT 500-525 g Ilman Plussa-korttia 2,25/ps (4,29-4,50/kg) -16 % Plussa-etu 4 00 2 pl (7,60/l) FROOSH SMOOTHIET 250 ml Sis. Kuukauden Plussa-tarjoukset PUTAAN PULLA MAINIO MAALAISSÄMPYLÄ 5 kpl/240 g Porkkanasiemensämpylä Vain K-kaupoista 3 99 kpl (19,00/kg) CHALUPA WRAPIT 210 g Ilman Plussa-korttia 4,39/kpl (20,90/kg) -9 % Plussa-etu 5 00 2 ps (5,56/kg) FINDUS WOK VIHANNEKSET 450 g Ilman Plussa-korttia 2,99/ps (6,64/kg) -16 % Plussa-etu -11 % Plussa-etu 2 99 pkt (12,20-12,46/kg) 4 50 2 pl (4,10/l) FINDUS FISH & CRISP KALANUGGETIT tai KALAFILEET 240-245 g MSC-sertifioitu Pakaste FUN LIGHT JUOMATIIVISTEET 0,5 l, sis.pantit 0,40 Ilman Plussa-korttia 4,15/pkt (16,94-17,29/kg) Ilman Plussa-korttia 2,59/pl (4,78/l) sis. HINNAT VOIMASSA 2.-29.1.2025 ELLEI TOISIN MAINITA. pantin 0,10 -27 % Plussa-etu 3 50 2 ps (9,72-10,29/kg) FAZER ENJOY MAKEISPUSSIT 170-180 g Ilman Plussa-korttia 2,15/ps (11,94-12,65/kg) -18 % Plussa-etu 1 69 ps (7,04/kg) Ilman Plussa-korttia 1,99/ps (8,29/kg) -15 % Plussa-etu WWW.K-MARKET.FI WWW.K-CITYMARKET.FI WWW.K-SUPERMARKET.FI WWW.K-MARKET.FI WWW.K-CITYMARKET.FI WWW.K-SUPERMARKET.FI 5 49 rs (7,84-8,45/kg) KOKKIKARTANO KIUSAUKSET 650-700 g Ilman Plussa-korttia 6,59/rs (9,41-10,14/kg) -16 % Plussa-etu 2 99 kpl (9,34/kg) SAARIOINEN KOTIRUOKASARJAN VALMISRUOAT 320 g Ilman Plussa-korttia 3,55/kpl (11,09/kg) -15 % Plussa-etu 2 79 pkt (13,95-21,46/kg) 3 99 pkt (10,50/kg) 2 99 pkt (16,61-17,59/kg) 3 49 rs (13,96/kg) HK LASTUT 170-180 g HÄRKIS HÄRKÄPAPUMURSKAT 250 g Ilman Plussa-korttia 3,35/pkt (16,75-25,77/kg) Ilman Plussa-korttia 4,49/pkt (11,82/kg) Ilman Plussa-korttia 3,59/pkt (19,94-21,12/kg) Ilman Plussa-korttia 4,49/rs (17,96/kg) -16 % Plussa-etu -16 % Plussa-etu -22 % Plussa-etu Ilman Plussa-korttia 4,79/pkt (5,99/kg) Ilman Plussa-korttia 6,19/kpl (8,25-9,90/kg) 3 49 pkt (4,36/kg) 4 99 kpl (6,65-7,98/kg) DANONE ACTIMEL JOGURTTIJUOMAT 8 x 100 g VALIO HYVÄ SUOMALAINEN ARKI JUUSTOT 625-750 g ARLA PROTEIN LAKTOOSITTOMAT RAHKAT 200 g SNELLMAN TOSI MUREAT KOKOLIHALEIKKELEET 130-200 g KIVIKYLÄN WANHANAJAN NAKKI 380 g Ilman Plussa-korttia 0,99/prk (4,95/kg) 3 50 4 prk (4,38/kg) 2 pl 4 prk 4 prk 2 pl 2 ps 2 ps 2 19 tlk (6,18/l) OLVI HARD SELTZERIT 4,5 % 0,33 l/tlk Sis. Ilman Plussa-korttia 4,29/kpl (14,30/kg) KAIKISTA K-RUOKAKAUPOISTA HINNAT VOIMASSA 2.-29.1.2025 ELLEI TOISIN MAINITA. pantin 0,15 Ilman Plussa-korttia 2,49/tlk (7,09/l) sis. pantin 0,15 Voimassa 2.1.2025 alkaen -12 % Plussa-etu -11 % Plussa-etu Härkisnachopelti 4 15 pkt (4,07/kg) WHISKAS KISSAN ANNOSPUSSILAJITELMAT 12 x 85 g Ilman Plussa-korttia 4,59/pkt (4,50/kg) -9 % Plussa-etu KYT_PlussaVKK_APU_0301_410x280.indd 1 KYT_PlussaVKK_APU_0301_410x280.indd 1 16.12.2024 11.51 16.12.2024 11.51
HINNAT VOIMASSA 2.-29.1.2025 ELLEI TOISIN MAINITA. Kuukauden Plussa-tarjoukset 3 50 2 ps (10,29-11,67/kg) 3 00 2 ps (3,75/kg) 3 50 2 prk (11,67/kg) 3 00 2 pkt (10,00/kg) Ilman Plussa-korttia 1,69/pkt (11,27/kg) -20 % Plussa-etu -18 % Plussa-etu -12 % Plussa-etu -7-29 % Plussa-etu PATA-AINEKSET 150-170 g Ei kanarisottoainekset GLUTEENITTOMAT PASTAT 400 g TONNIKALAPALAT ÖLJYSSÄ ja VEDESSÄ 200/150 g, MSC PÄHKINÄHEDELMÄSEKOITUKSET 300-325 g PYYKINPESUNESTEET 750-900 ml ja -JAUHEET 1050 g sekä PYYKKIETIKAT 500 ml, ei Ecocert tuotteet 3 99 ps (12,28-13,30/kg) 7 00 2 kpl (3,89-7,00/l, 3,33/kg) Ilman Plussa-korttia 2,19/ps (12,88-14,60/kg) Ilman Plussa-korttia 1,85/ps (4,63/kg) Ilman Plussa-korttia 1,99/prk (13,27/kg) Ilman Plussa-korttia 5,29/ps (16,28-17,63/kg) Ilman Plussa-korttia 3,79-4,99/kpl (4,32-9,98/l, 4,71/kg) -8-32 % Plussa-etu -10 % Plussa-etu 4 kpl 2 pkt 3 kpl 3 prk 2 ps 2 ps 2 prk 2 kpl 2 rl VÄLIPALAPATUKAT 50 g PROTEIINIPATUKAT 45 g ja PROTEIINIJUOMAT 250 ml ANANAKSET MEHUSSA 227/140 g 2 00 4 kpl (10,00/kg) 4 00 3 kpl (5,33/l, 29,63/kg) 2 40 3 prk (5,71/kg) Ilman Plussa-korttia 0,59/kpl (11,80/kg) Ilman Plussa-korttia 1,45-1,99/kpl (5,80/l, 44,22/kg) Ilman Plussa-korttia 0,89/prk (6,36/kg) WWW.K-MARKET.FI WWW.K-CITYMARKET.FI WWW.K-SUPERMARKET.FI Aina hyvää VEGEVIIPALEET 150 g Tonnikalapasta -24 % Plussa-etu -15 % Plussa-etu -11 % Plussa-etu JÄTEKASSIT 25 l ja 40 l 15-30 kpl/rl Ilman Plussa-korttia 2,59-2,89/rl (0,09-0,17/kpl) 4 00 2 rl (0,07-0,13/kpl) -22-30 % Plussa-etu KYT_Pirkka_APU_0301_205x280.indd 1 KYT_Pirkka_APU_0301_205x280.indd 1 16.12.2024 13.56 16.12.2024 13.56
24 Henkilö. Näin työllistyin: Minna Hietanen. 29 Ilmiö. 63 Terveysvinkit. Naisten vuoro. KANNESSA ELISABETH REHN. 72 Kolumni. 64 Tähtihaastattelu. Selena Gomez. Satu Rämö. 73 Tv-viikon ohjelmasuositukset. 70 Apu-klinikka. 34 Ilmiö. Hävikkisitrusmuffinit. Mari Rantasila. 10 Kolumni. 92 Ajanviete. 55 Viikon resepti. Kahdet kasvot muutokselle. Suuri teemakokonaisuus. Elisabeth Rehn oli ysärin voimanainen. 1 50 Omaishoitajien maa. Asta Leppä. 103 Horoskooppi. Hyvät eväät matkalle. 56 Maakuntakirjeenvaihtaja. Reijo Laatikainen. Janne Niinimaa ja uran nopea nousu. 7 Ajastin. 12 Kansijuttu. 68 Valokeilassa. 11 30 vuotta vuodesta 1995. 99 Sudoku ja Apu-visa. . Elinvoimaa kuin pienessä kylässä. 104 Lukijat ja sarjakuvat. Tallinna: Vähän toista kuin kotona. 102 Nitrodisko. 8 Kotimaan katsaus. KUVA TIMI KUOSMANEN. Ristikot ja krypto. 106 Jatka lausetta. Miten juuri hänestä tuli 1990-luvun suomalaisen elokuvan kultasormi. 76 Televisio-ohjelmat. A P U | 5 Suur 01 _Vinjet t i 5 Pääkirjoitus. 5 vinkkiä ehkäistä jännitystä. 9 Laiva ohjaa itseään. 100 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. Markku Pölönen. 18 Reportaasi. Krista Pärmäkoski.. 38 Henkilö. 60 Luonto. S I S Ä LT Ö 18 VUONNA 1995 TALLINNAN MUSTAMÄEN TORILLA NÄYTTI TÄLTÄ. 74 Elokuvavinkit. Sastamala saa omenapuun taimen, Kuopio Verjnuarmun. 42 Uusi juttusarja alkaa: Missä on tulevaisuus. Katoaako varpunen
Kasetin kyljen teippiin ei olisi tarvinnut edes katsoa, tiesin mitä siinä luki: MM95, Finaali. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Siksi myöhemmät mestaruudet ovat aivan yhtä tärkeitä: niistä on tullut nuoremmille polville aivan samanlaisia avainkokemuksia, joihin liittyvä ilo on saattanut kestää läpi vuosien. a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin netissä: asiakaspalvelu. Mutta vuonna 1995 tapahtui paljon muutakin. Siksi tämä numero on teemanumero tuosta vuodesta, joka muutti kaiken. Yhteiskuntatieteilijät sanovat, että ihmisiin vaikuttavat eniten ne kokemukset, se musiikki, elokuvat, kirjat ja tapahtumat, jotka he kokevat ollessaan 14–17-vuotiaita. Tämä ja tämä ja tämä joutaa mennä, tämä vanha takki varsinkin joutaa mennä. Sitten käteni osuivat vanhaan VHS-kasettiin, jonka tunnistin heti. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure -varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. Todellakin säästin. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Olin samaan aikaan harrastusmenossa ja isäni otti pelin videolle. En ehkä itse esineen vaan itse tapahtuman tähden, sillä yhä tänä päivänä olen tätä mieltä: harva asia on tuonut elämääni yhtä paljon iloa kuin tuo kiekkomaajoukkueen 30 vuotta sitten voittama ensimmäinen MM-kulta. Kyse ei silti ole nostalgiasta tai yksittäisestä turnauksesta. Keväällä 1995 olin 17 ja kyllä, kuten valtavan monet suomalaiset, muistan tuon kevään pelit paljon paremmin kuin eilisen. 6 | A P U ?v Pääk ir joit us Suomi muuttui 30 vuotta sitten J apanilaisella kirjailijalla Marie Kondolla on periaate, miten koti pidetään siistinä ja järjestyksessä. . Kiinnityin yhteiseen, voittoon johtaneeseen tarinaan parhaassa mahdollisessa iässä, ja 30 vuotta olen voinut muistella sitä hyvää. Onneksi se oli aikaa ennen somea ja älypuhelimia: kun tulin partiohommista kotiin, en ollut nähnyt pelin lopputulosta puhelimeltani. Mitä syvemmälle varaston sedimenteissä pääsin, sitä vaikeammaksi puuha meni. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. Kyse on siitä, millä tavoin tuollainen juhla – voitto ja positiivisuus – jäi mieleen. Saatoin katsoa pelin pari tuntia kaikkien muiden jälkeen. Ja nauttia vähintään yhtä paljon. Muistin Kondon muutamia vuosia sitten, kun siivosin kellarivarastoamme. NIKL A S THESSLUND vastaava tuottaja K U V A E S S I LY Y T IK Ä IN EN VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Ville Pernaa SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen TOIMITUS Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen Selina Keränen Johannes Kotkavirta Kati Lahtinen Laura Myllymäki Hanna Parhaniemi Milka Sauvala Niklas Thesslund Milla Talja ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Joni Myyryläinen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy TOIMITUSJOHTAJA Heli Arantola KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO www.apu.fi apu@a-lehdet.fi Facebook: apulehti Instagram: @apu_360 Tiktok: @apu_360 X: @apu_360 PAINOPAIKKA PunaMusta, Tampere MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy TILAUKSET lehtitilaukset. Kondon mukaan nimetyn konmarituksen perusajatus oli tämä: karsi kaikki turha, säästä vain ne asiat, jotka tuovat sinulle iloa. a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma-pe 8-20, la 10-15 Aikakausmedia ry:n jäsen 91. Nyt seuraa paljastus, josta kaikki ystävänikään eivät tiedä: tuolle videokasetille oli todellista käyttöä, sillä en koskaan nähnyt legendaarista finaalia Ruotsia vastaan suorana. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin
Siinä auttaa, kun työkaverit kannustavat ja neuvovat. . – Olin lähestymässä eläkeikää ja ollut koko ikäni töissä vaihtelevilla työajoilla parturikampaajana, myyntiedustajana ja taksinkuljettajana. . Varsinkin viime vuosina yleistynyt etätyö on Hietaselle tärkeää. Hietanen kiinnostui palkanlaskennan koulutuksesta, jota järjesti Tampereen aikuiskoulutuskeskus. Hietanen käyttää työssään kahta eri palkkaohjelmaa, joiden käytön hän on oppinut työn ohessa. Sieltä Hietanen tekee myös töitä. NINNI SANDELIUS . Nyt olemme koko ajan asiakkaiden kanssa tekemisissä ja työ on muutenkin sosiaalisempaa. Työpaikka: Palkanlaskija tietojärjestelmäja talouspalveluyritys Stariassa. Työelämä tuntuu rennommalta kuin aiemmin. A J A S T I N MINNA HIE TANEN, 60 K U V A R II N A P EU H U Näin t yöllist yin ”Muutos pitää hyväksyä” Minna Hietanen löysi töitä palkanlaskijana lähes 60-vuotiaana.. Oltuaan pari vuotta työttömänä hän osallistui TE-toimiston uravalmennuskoulutukseen ja alkoi etsiä sopivia työvoimakoulutuksia. Pitkän työuran tuoman kokemuksen huomaa etenkin asiakkaita kohdatessa. Joskus asiakkailta saattaa tulla kiukkuisia viestejä, mutta Minna tietää, miten niihin kannattaa vastata. Siirtyminen taksinkuljettajasta palkanlaskijaksi oli viimeisin hyppäys uuteen. A P U | 7 T amperelainen Minna Hietanen, 60, on ollut neljässä ammatissa. Sen jälkeen hänelle tarjottiin vakituista työtä palkanlaskijana syksyllä 2022. – Ennen ajateltiin, että palkanlaskija istuu työpöydän ääressä, ei näy eikä kuulu. – Työelämässä uutta tulee koko ajan vastaan. Koulutus: Parturikampaajan ammattitutkinto, liiketoiminnan ammattitutkinto, palkanlaskenta. Hän löysi harjoittelupaikan talouspalveluita tarjoavan Starian Tampereen-toimistolta. Uusien asioiden omaksuminen minun ikäisenäni on onnistunut yllättävän hyvin. Harjoittelusta hän eteni kesätuuraajaksi. . Muutos pitää hyväksyä ja olla sille avoin. Työpäivän päätteeksi laitan koneen kiinni ja olen saman tien vapaalla, Hietanen pohtii etätyön etuja. Halusin kokeilla työtä tavallisilla työajoilla. Hänellä on puolisonsa kanssa Ylöjärvellä mökki Näsijärven maisemissa. Kotipaikka: Tampere. Hietanen irtisanottiin taksiyrityksestä YT-neuvotteluissa vuoden 2019 lopulla. Nyt Hietanen pyörittää noin 30 yritysasiakkaan palkanlaskentaa. – Etätyö on todella mukavaa, ja pidämme työkavereiden kanssa yhteyttä Teams-sovelluksen kautta
Lähde: Aamulehti Käry kolarissa Eura. Jackass tarkoittaa muun muassa pölkkypäätä, jos se muuten jäi epäselväksi. Poliisin työtä tällaiset rikospaketit saattaisivat toki helpottaa. Henkilöauton kuljettaja puhalsi 2,2 promillea, törmäilevä pakettiautoilija taas nollan. Lähde: Yle Idioottilive Helsinki. Lähde: Turun Sanomat 1 2 5 3 4 K U V A T: A D O B E S T O C K. Kuusi vuotta tauolla ollut maailman ainoa savonkielinen metalliyhtye Verjnuarmu tekee paluun ensi keväänä kotikaupungissaan Kuopiossa järjestettävillä hevifestareilla. Kaupan tarkoituksena on vähentää kaupungin vuokra-asuntoyhtiöiden määrää – mutta toki ostaja päättää, mitä ostoksellaan tekee. Maailmalla metallimusiikin ystävät opettelevat suomea voidakseen nauttia meikäläisestä metallista. Kot imaan kat saus Uuden vuoden lahjoja Sastamala saa omenapuun taimen, Kuopio taas Verjnuarmun. 8 | A P U . Kylätappeluiden ystävät voinevat jo laittaa popparit tulille. . Pakettiauton kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, henkilöauton kuskille rapsahti heti väliaikainen ajokielto. Yhtye tunnetaan muun muassa levyistään Ruatokansan uamunkoitto ja Pimmeyven ruhtinas. . Näin varmaan ajateltiin Tampereella, sillä kaupunki päätti ostaa itseltään vuokra-asuntoja. Lähde: Ilta-Sanomat Kierrätä ja voita Sastamala. – Tämä on jackass Suomesta, livestriimaaja kommentoi lähetyksessä. . Livestriimaaja oli keksinyt sytyttää huonekaluja tuleen suorassa lähetyksessä. Hyvä kysymys kuuluu, minne se istutetaan. Todella kovat luut opetelkoot savoa. . Tämä tapahtui niin, että Tampereen kaupunki myi Annalan Vuokra-asunnot Oy:n osakkeet Tampereen Vuokra-asunnot Oy:lle. Kauppa se on, joka kannattaa. Lähde: Tyrvään Sanomat Sisäiset bisnekset Tampere. Rattijuopolla oli Eurassa erityisen huono päivä, sillä pakettiauto törmäsi hänen henkilöautoonsa Markkulantiellä. Sastamala saa palkinnoksi omenapuun taimen, joka istutetaan yhdessä kaupungin edustajien kanssa keväällä 2025. Sastamalaan kuuluvat Mouhijärvi ja Suodenniemi ovat voittaneet Pirkanmaan Jätehuollon biojätteen kierrätyskisan, joka järjestettiin yrityksen kolmekymppisten kunniaksi. Ihmiskunnan miespuolinen jäsen oli vauhdissa öiseen aikaan kerrostaloasunnossaan Helsingin Pakilantiellä. . Katsojat soittivat paikalle pelastuslaitoksen. KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Hyvvee hevvii Kuopio
T iede Laiva ohjaa itseään Kapteeni siirtyy etäohjauskeskukseen, kun laiva saa tekoälyn. Sähkökäyttöisellä 7-metrisellä aluksella on lukuisia sensoreita, joiden avulla se kerää tietoa ympäristöstään ja luo tilannekuvaa etäohjauskeskusta varten. A D O B E S T O C K. MARJUKK A PUOL AKK A ”Autonominen merenkulku mahdollistaa huomattavia säästöjä.” Merenkulun kansainvälinen kattojärjestö työstää autonomisia aluksia koskevaa säännöstöä. – Autonomiset toiminnot mahdollistavat teknologiat kehittyvät suhteellisen nopeasti, mutta merenkulun kansainvälinen säännöstö päivittyy melko hitaasti. Jokela uskoo, että ensimmäiset autonomiset rahtilaivat voivat seilata vesillä jo hyvinkin pian. – Aluksella on muun muassa RGBja lämpökameroita, tutka, laserkeilan, inertiamittausyksikkö ja satelliittipaikannusjärjestelmiä. Ainakin kansainvälisesti purjehtivien alusten yleistymistä hidas sääntötyö saattaa viivyttää. . A P U | 9 . Sähkön voimalla kulkeva 80-metrinen konttialus kuljettaa lannoitteita vakioreitillä. Toiminnan taustalla on tekoäly. Merenkulun kansainvälinen kattojärjestö IMO työstää parhaillaan autonomisia aluksia koskevaa säännöstöä. Kerättyä dataa käytetään aluksi autonomisen liikkumisen mahdollistavien algoritmien, kuten koneoppimisen kehittämiseen ja myöhemmin aluksen autonomiseen operointiin, kertoo Turun ammattikorkeakoulun AIS Labin johtava asiantuntija Tero Jokela. Kehityksen pullonkaulana ei ole teknologia, vaan merenkulun määräykset ja standardit. – Autonominen merenkulku mahdollistaa toteutuessaan huomattavia säästöjä laivojen operoinnissa. Vähentyneet miehistökustannukset ovat niistä vain osa, sillä itsenäisesti kulkevat alukset voivat ajaa hitaammin. T urun ammattikorkeakoulun rakentama testialus eM/S Salama on suunnannäyttäjä itsenäisesti kulkevien laivojen eli autonomisen merenkulun kehittämisessä. . Esimerkiksi Norjan Porsgrunnissa otettiin keväällä 2022 käyttöön itseohjatuva Yara Birkeland, joka on siirtymässä vähitellen kohti täysin autonomista operointia. Se optimoi polttoaineen kulutuksen. Älykkäiden ja autonomisten laivojen kehityksen taustalla on merenkulun turvallisuuden ja tehokkuuden parantaminen
Neurokirjolla olevat ja mielenterveyden haasteista kärsivät ihmiset näkevät maailman eri tavalla kaikkineen, ja siksi heitä pitäisi päinvastoin arvostaa. Metsäteollisuuden selluu ja kartonkii -ajattelu on jotakin täysin päinvastaista. Yritysten investoinnit laskivat tämä vuoden ensimmäisenä kvartaalina 4,2 prosenttia, toisena 35 prosenttia ja kolmantena 8,9 prosenttia aiempaan vuoteen verrattuna. Tämä on sinänsä ihailtavaa, mutta paradoksi onkin, että myös se, että karttaa riskejä, sisältää riskin. Kaikki luova ajattelu sisältää näet riskin. Hän haluaa olla perustyytyväinen ja tavallinen jalat maassa -tyyppi. . Samoin ihmiset, jotka joutuvat elämään halveksittuina. ASTA LEPPÄ ON TOIMITTAJA JA ESSEISTI. MiTä ajan lopulta takaa. Eikä vain siinä. Yhdestä jaetusta ideasta sikiää toinen ja niin edelleen. Sitä, että useat sellaiset tahot ja ihmiset, joilta hallitus paraikaa säästää, ovat juuri niitä, jotka tuovat yhteiskuntaan uutta verta. TaiTeesTa puhuTTaessa ei saisi vedota kansantalouteen tai ylipäätään taloudellisiin seikkoihin. En ihmettele, jos alan työntekijät vaativat tavan takaa lisää palkkaa. Viime vuosina Suomessa on vallinnut katastrofaalinen investointilama. 10 | A P U . Taiteilijat, ne ”kansan” mielestä hassuimmatkin, ovat äärimmäisen tärkeitä. Tyytyväisyys voi syntyä tasaisuudesta ja turvallisuudesta, mutta merkityksellisyys siitä, että saa ajatella, luoda ja tehdä jotakin omaa käsillään. Olen ihmetellyt tätä ennenkin: minne hävisi suomalainen innovatiivisuus. Hyvä, uutta luova, aktiivinen yhteiskunta vaalii nimenomaan erilaisiaan. Se kyllä ajaa asiansa, siis tuo edelleen tuloja, mutta jättää hyödyntämättä osaamista ja ideoita – ja jähmettää koko alaa. Tutkimusten mukaan innovatiivisessa yhteiskunnassa ideat ja ajatukset virtaavat vapaasti kaikkien saataville. Niihin usein kuitenkin vedotaan, ja pääasiassa näin: jolleivät teokset myy, ei kun lähihoitajaksi. Mutta yksittäisen taiteilijan toimeentulo on väärä tapa tarkastella taidetta edes talouden näkökulmasta. Ja esimerkiksi Suomen selkäranka, metsäteollisuus, nojaa edelleen bulkkikamaan, selluun ja kartonkiin. Kolumni K eskustelimme kerran ystäväni kanssa luovuudesta ja innovatiivisuudesta. Uumoilen, että tämä kaikki nivoutuu myös siihen, miksi taidetta ja luovuutta ei arvosteta. Joku on ihmetellyt allekirjoittaneellekin, miksi jaan ideoitani niin hövelisti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, kun ne voisi ”jalostaa tuloksi”. Mutta raha ei voi olla kaiken välitön motiivi. On näet eri asia olla tyytyväinen kuin löytää merkityksellisyyttä elämästä. Ajatusten jakaminen tarkoittaa yhteishyvän luomista. Ja sitä suomalainen kaihtaa. Huomautettakoon, että tämä aihe liittyy kiinteästi nykyisen hallituksen kulttuurileikkauksiin – mutta myös laajemmin maan tämän hetken ilmapiiriin. K U V A JO H A N N A M Y LL Y M Ä K I. En puhu yksinomaan taiteesta, vaan ylipäätään uusista keksinnöistä ja tuotteista. Riski nimeltä riskittömyys On eri asia olla tyytyväinen kuin löytää merkityksellisyyttä elämästä. Se näkyy viime kädessä kansantaloudessa
Y LE M P I K U V A M A R K K U U LA N D ER /L EH T IK U V A . K U LTA I N E N V U O S I 1995 MUUTTI KAIKEN 30 VUOTTA VUODESTA 1995. . A P U | 11 H EL EN A V A LT O S EN LE H T IL EI K E V U O D EL TA 19 9 5. N I I N K U I N O N M Y Ö S E R Ä Ä S TÄ M A A I L M A N M E S TA R U U D E S TA . E N S I M M Ä I S E T N A I S E T PÄ Ä S I VÄT S U O M E S S A A R M E I J A A N , S U O M E S TA T U L I E U : N J Ä S E N , P E R U S S U O M A L A I S E T P E R U S T E T T I I N … K A I K K I E D E L L I N E N TA PA H T U I V U O N N A 1 9 9 5 , J O S TA O N N Y T 3 V U O T TA
YSÄRIN VOIMANAINEN Kun Elisabeth Rehn oli presidenttiehdokkaana 1994, hänen taakseen syntyi kansanliike. Rehnin mielestä tämä kuvastaa suomalaisten ajattelun mullistumista 1990-luvulla. 12 | A P U
teksti MIL K A S AU VA L A kuvat T IMI K U O SM A N EN YSÄRIN VOIMANAINEN A P U | 13 30 VUOTTA VUODESTA 1995. Suomen ei pidä irtautua Ottawan sopimuksesta, hän sanoo nyt. Suomen ei pidä irtautua puolivälissä. . . Ottawan sopimuksesta, hän sanoo nyt. Hän oli ajan suomalaisen politiikan voimahahmo, Hän oli ajan suomalaisen politiikan voimahahmo, jonka elämä sai käänteen vuosikymmenen jonka elämä sai käänteen vuosikymmenen puolivälissä. . 1990-luku oli dramaattinen vuosikymmen 1990-luku oli dramaattinen vuosikymmen Suomelle, Euroopalle – ja Suomelle, Euroopalle – ja Elisabeth Rehnille Elisabeth Rehnille
I kkunan takana talitiaiset käyvät nokkimassa talipalloa, ja onpa Elisabeth Rehn, 89, nähnyt täällä närhiäkin. Kun hän meni esittäytymään kansainvälisten joukkojen kenraalille, tämä ei ensin korvaansa lotkauttanut. Rehn kertoo, ettei ole juurikaan puhunut parin viime viikon aikana ja ääni on tullut vasta jotenkuten takaisin. 14 | A P U T iellä tuli vastaan ihmisiä, jotka kuljettivat omaisuuttaan kärryissä. Sain valtavan tiiviin yhteyden näihin naisiin, Rehn sanoo. Silloin hän muuttui täysin. Sitten adjutantti toi kenraalille lapun. Rehnin kotitalon pihalla Kirkkonummen Hilassa käy päivittäin myös neljän peuran seurue. Rehnin kotona on paljon muistoja maailmalta. – Näin, että siinä luki, että olen entinen puolustusministeri. He syyttivät tapahtuneesta kansainvälistä yhteisöä, ja siksi myös Rehn oli heidän silmissään syyllinen. Rehn katselee peuroja, ja peurat häntä. Rehn tapasi kuolleiden äitejä, tyttäriä ja vaimoja. – Olen vähän tämmöinen ylireipas välillä, Elisabeth Rehn luonnehtii itseään. Sen piti olla YK:n suojeluksessa. Elisabeth Rehn oli nimitetty YK:n ihmisoikeusraportoijaksi entisen Jugoslavian alueelle. Häntä tarvittiin täällä Bosniassa. Vuodesta 1995 on nyt 30 vuotta, ja historia tuntuu toistavan itseään. Hän pahoittelee, että vastaa liiankin pitkästi. 1990-luvulla hän meni paikkoihin ja tilanteisiin, joista turvamies ei pitänyt ollenkaan. Kuormat olivat valtavia, tilanne kamala. Rehn seuraa aktiivisesti myös tapahtumia Israelissa ja Gazassa sekä Syyriassa, ihan kuten ennenkin. Euroopassa soditaan taas, nyt Ukrainassa. Hän oli napannut jostakin mykoplasman, jonka kylkiäisenä tuli keuhkokuume. Tauti oli hirveä, mutta onneksi lääkkeet auttoivat. Titteli toi arvostusta Eurooppaa repineellä sotatantereella, jonne Elisabeth Rehn oli päätynyt käänteentekevänä vuonna 1995. Oikeastaan hänen olisi pitänyt olla säätämässä lakeja Euroopan parlamentissa, mutta hän koki, ettei hänestä ollut Brysselin käytävillä todellista hyötyä. Srebrenicaan Rehn matkusti turvamiehen kanssa, onneksi. Heinäkuussa 1995 Bosnian serbijoukot olivat teloittaneet yli 8 000 muslimimiestä ja -poikaa, jotka olivat etsineet turvaa kaupungista. Rankkaa tautia ei huomaa mistään, kun Rehn pääsee vauhtiin. – Useimmat eivät jaksaneet olla heidän kanssaan tekemisissä, mutta ajattelin, että minun on pakko. Rehn kuvaa 1990-lukua dramaattiseksi vuosikymmeneksi: silloin tapahtui paljon ja tehtiin kauaskantoisia päätöksiä.. Hän oli matkalla Srebrenicaan, itäisessä Bosniassa sijaitsevaan vuorten ympäröimään kaupunkiin, jossa oli tapahtunut järkyttävä verilöyly. Aluksi oli nimittäin päätetty, ettei ihmisoikeusraportoija tarvitsisi sellaista. Myöhemmin teko katsottiin kansanmurhaksi
B osniaan oli kylvetty valtavasti miinoja. – Illalla syötiin yhdessä ateria ja juotiin lasi viiniä ja rauhoituttiin. Miinojen todellisia uhreja olivat siviilit. Suomi riutui lamassa, mutta puolustukseen kaivettiin rahaa. Ei olisi ollenkaan väärin kutsua häntä ysärin kuningattareksi. Kerran kun hän oli pitänyt puheenvuoron ryhmäkokouksessa,. Tien vierelle ei voinut mennä poimimaan kukkia, ja jollakin hautausmaalla saattoi kävellä vain matalien hautakivien päällä. ” – Jouduin kyllä voimakkaasti kaikkiin näihin pyörteisiin, hän sanoo. A P U | 15 Olli Rehn aloitti omansa sanoilla as my grandmother just said , kuten isoäitini juuri sanoi. Monta sataa ihmistä ryntäilivät käytävillä, miksi ja minne, ja sitten äänestettiin. Kuolleita oli kerätty halleihin, joissa ihmiset etsivät merkkejä läheisistään: olisiko tuo villapaita, jonka joskus neuloin. – Voimakas tahtoni oli saada ihmiset ymmärtämään, että puolustusta on pidettävä yllä, vaikka Ruotsi naapurissa toimi toisin, Rehn sanoo. Rkp:n kansanedustaja Elisabeth Rehn oli 1990-luvun suomalaisen politiikan voimahahmoja, johon kiteytyy paljon vuosikymmenen suurista asioista. Kun oli päivä, jolloin seurattiin hautojen avaamista, vaatteisiin tarttui ihmisjäänteiden haju. Suomi on jo venyttänyt niiden rajoja ja on myös leikkaamassa kehitysrahoitusta. Hän oli yksi Euroopan unioniin liittyneen Suomen ensimmäisistä europarlamentaarikoista vuonna 1995. Se invalidisoi tai jopa tappaa vielä vuosikymmenten jälkeen. Rehn toivoo, että naisille tulisi vielä yleinen asepalvelus. Rehn asui Sarajevossa 1,5 vuotta. – Miina on salakavala ase. Suru ja tuska olivat suurta. Sen jälkeen hän toimi YK:n silloisen pääsihteerin Kofi Annanin erityisedustajana ja YK:n alipääsihteerinä Bosniassa ja Hertsegovinassa 1998–1999. Hän on nähnyt miinojen tuhot, toiminut Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n uhrirahaston johtokun”Miina on salakavala ase. Ihan ilman tunkkaisia tuulahduksia tästä ei selvitty. Tehtävä oli palkaton. Siksi työ Jugoslavian hajoamissotien ravistelemalla alueella tuli kuin lahjana. Miinoista varoittivat punaiset kolmiot. Muita olivat muun muassa keskustan Paavo Väyrynen ja Olli Rehn sekä vihreiden Heidi Hautala. Hänet nimitettiin puolustusministeriksi tiettävästi ensimmäisenä naisena maailmassa vuonna 1990. Hänestä niin ei pidä tehdä. Rehn kertoo kuuntelevansa surullisena keskustelua siitä, että Suomen tulisi irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Hän oli yksi Suomen ensimmäisistä europarlamentaarikoista, eduskunnan tehtävään valitsema. Seuraavana vuonna hän sai myös tasa-arvoministerin salkun. . Ensin Rehn nimitettiin YK:n ihmisoikeustarkkailijaksi alueelle vuonna 1995. Hänen elämänsä sai kuitenkin pian uuden käänteen. Rehniä kiusasi, että puolustusministeriyttä pidettiin kovin hienona, mutta tasa-arvoministerin tehtävää ei niinkään, vaikka samalla tavalla hän niitä hoiti. Suomi valitsi hävittäjikseen amerikkalaiset Hornetit, joista ensimmäiset laskeutuivat Suomeen nekin vuonna 1995. Hän näki lapsia, jotka olivat menettäneet jalkansa miinaan. Mutta mepin työ osoittautui jonkinmoiseksi pettymykseksi. V uosi 1995 alkoi tehtävällä Euroopassa. Viisi vuotta ministerinä ollut Elisabeth Rehn oli pakannut tavaransa ja lähtenyt Brysseliin. Rehn teki töitä, että naiset saattoivat osallistua maanpuolustukseen kuten miehetkin. Sitä hän on jo 30 vuotta odottanut. – Tuntui siltä, etten saanut mitään aikaiseksi. He eivät ole sukua toisilleen. Merkittävä sysäys tasa-arvolle tapahtui vuonna 1995, kun naiset saivat oikeuden suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Oli pakko olla normaalisti, etteivät tapahtumat seuraisi mukana, Rehn kertoo. Rehn muistaa, miten varovasti alueella piti sodan jälkeen liikkua. Näkemykseen vaikuttavat Rehnin kokemukset. . Hän oli ehdolla presidentinvaaleissa vuonna 1994 ja eteni historiallisesti toiselle kierrokselle Martti Ahtisaaren kanssa. – Aseistuksemme on meille valtavan tärkeää, mutta niin ovat myös kansainväliset sopimuksemme. Rehn oli vastuussa osasta sodan jälkisiivousta, johon kuului myös miinojen etsiminen ja raivaus. Elisabeth Rehn muistaa, että sukunimikaimalla oli tapana vitsailla. N oina vuosina Suomi pyyhki Neuvostoliiton naapuruuden jättämiä pölyjään (ei tosin kaikkia, kuten nyt on huomattu) ja kurotti länteen. Se invalidisoi tai jopa tappaa vielä vuosikymmenten jälkeen. Rehnillä oli suomalainen tiimi, luottosakki, jonka kanssa tehdä vaikeaa työtä. Kun ensimmäiset naiset lähtivät rauhanturvaajiksi Golaniin ja Libanoniin loppuvuonna 1991, kritiikkiin sekoittui selvää asenteellisuutta. – Väitettiin, että minä hoidin naisia patjoiksi rauhanturvaajille. Elisabeth Rehn sai Euroopan parlamentissa hyvät paikat ulkoasioiden ja lakiasioiden valiokunnissa. – Kaikki olivat kauhuissaan, että ei tuollaisesta voi laskea leikkiä, Elisabeth Rehn naureskelee. Ottawan sopimuksesta irrottautuminen olisi vakava ulkopoliittinen askel
1990-luvulla osapuolet olivat yhteydessä, keskustelivat. Julmuuksien todistaminen vaikutti Rehniin. Venäjä oli avautumassa, ja siltä toivottiin paljon. Siinä itku ei auta. Bosniassa hankalassa maastossa miinoja raivattiin koulutettujen saksanpaimenkoirien ja labradorinnoutajien avulla. Hän seuraa silti aktiivisesti kansainvälistä politiikkaa, kuten myös toista intohimoaan jalkapalloa. Ne ovat lopulta omien kansalaisten jatkuva pelko. – Vakavoiduin paljon näiden vuosien jälkeen. Kun Rehn istuu nojatuolissaan, hänestä tuntuu, että voi katsoa suoraan lapsuuteensa. Täällä taitaa olla roinaa, jota olen saanut häneltä. Oltiin menossa eteenpäin ja suunniteltiin asioita. 16 | A P U nassa ja selvittänyt YK:lle naisten ja lasten asemaa eri sodissa. Myöhemmin hän pohtii, oliko ihmisillä silloin avarampi sydän. Puoliso Ove sairasteli, ja kun Kofi Annan pyysi, että Rehn jatkaisi työtä erityisedustajana, hän kieltäytyi. Kun Elisabeth Rehniltä kysyy, mikä oli hänelle henkilökohtaisesti suurin asia 1990-luvulla, katse kääntyy kotiin. Sitten tuli korona ja lopetti reissut. ”. Ove kuoli vuonna 2004. – Miinoja asetetaan myös maastoon, jonne koneet eivät yllä. Nyt perheeseen kuuluu jo 13 lapsenlasta ja 19 lapsenlapsenlasta. Kahtena ensimmäisenä yönä hän näki painajaisen, jossa makuuhuoneen nurkassa oli kirstu ja sisällä paloiteltu ruumis. Rehn sai neljä lasta puolisonsa Ove Rehnin kanssa. Paikka merkittiin kepillä, ja miina räjäytettiin myöhemmin. Rehn ei usko, että nämä estäisivät tuhoja tapahtumasta. Siitä tuli hiljattain 20 vuotta. Jos häntä haluaa muistaa, voi tehdä lahjoituksen Lääkärit Ilman Rajoja -järjestölle, joka hoitaa ihmisiä konfliktialueilla. Tapahtumat eivät ole kuitenkaan piinanneet häntä. – Mutta kun on vakavia asioita, kiristän hampaita. – Toivon, että jollakin lailla yhteistyötä on kuitenkin ihmisten välillä. Kun Suomi voittaa, silmät saattavat kostua. – Se on loistavaa työtä, hän sanoo. Rehn vieraili puolustusministerinä Israelissa ja tapasi matkoillaan myös palestiinalaisia. Rehn oli lapsi, kun Suomi soti talvija jatkosodan. Olohuoneessa on myös maalaus Rehnin lapsuuden kotitalosta. Rehn syntyi vuonna 1935. Sitä varten hänellä on lääkärin tyttärenä toive. Löytämättömiä miinoja on maassa yhä. Hän ryhtyi pikkulotaksi. Nyt nimittäin tuntuu, että olemme jotenkin byrokratisoituneet ja jakolinjat ovat suuremmat esimerkiksi politiikassa. Koirat kulkivat nuuskien ja pysähtyivät, kun havaitsivat miinan. Sanotaan, että uusi teknologia, miinojen tarkka merkitseminen karttoihin ja uudet raivauskoneet mahdollistavat perusteellisen poiston sitten joskus. Passikin meni vanhaksi. Täällä taitaa olla roinaa, jota olen saanut häneltä. – Tunnelma oli monella tavalla myönteinen. – Olen itse kokenut, mitä miinat merkitsevät siviili väestölle ja maan jälleenrakentamiselle. – Sitten kaikki romahti, ja nyt näemme seuraukset. Ja myös Bosniassa oli karttoja, mutta eivät ne aina pitäneet paikkaansa. E lisabeth Rehnin kodin seinät on peitetty tauluilla, ja kaikkialla on esineitä, jotka kertovat asukkaansa poikkeuksellisesta elämästä: Tove Janssonin piirros Pikku Myystä, Bosnian serbeiltä saatu ikoni. Elisabeth Rehn täyttää huhtikuussa 90 vuotta. ” Jasser Arafat oli hyvä ystäväni. Olimme todellakin kaiffareita, vaikka hän oli terroristi. Suhtautuminen siihen kertoo myös hänestä. . Isä oli kunnanlääkäri, ja perhe asui Mäntsälässä. Kaikki on jotenkin niin jyrkkää, ja ihmiset ovat valtavan itsekkäitä. Paitsi ihan alussa, kun hän palasi kotiin. V aikka 1990-luvulla tapahtui pahoja asioita, ihmiset tuntuivat katsovan eteenpäin niin Suomessa kuin Euroopassa. Taloa kutsuttiin Lepolaksi, ja yläkerran toinen päätyikkuna oli Rehnin huoneen ikkuna. Mutta se oli mission impossible . Rehn itse teki töitä ihmisoikeuksien eteen ja kiersi puhumassa maailmalla vielä yli kahdeksankymppisenä. Maailmanpolitiikan nimet tippuvat keskusteluun arkisesti, tähän tapaan: – Jasser Arafat oli hyvä ystäväni. Saksakin voimistui, Rehn sanoo. Minut ylipuhuttiin olemaan ehdolla myös vuoden 2000 presidentinvaaleissa, mutta en voinut asennoitua tarpeeksi suurella sydämellä Suomen ongelmiin, koska olin elänyt keskellä paljon pahempia. – Päätin, että nyt minulla on missio saada Ove terveeksi
Perhe: 4 lasta puolisoineen, 13 lapsenlasta puolisoineen ja 19 lapsenlapsenlasta. Syntyi: 6.4.1935 Helsingissä . . Harrastukset: Jalkapallo. Elisabeth Rehn . . . ”Oi että mä ulvoin täällä, kun Helmarit pärjäsivät!” Rehn sanoo hetkestä, jolloin Suomen naisten jalkapallomaajoukkue varmisti paikkansa EM-lopputurnaukseen. Asuu: Kirkkonummella . A P U | 17
Harmaalokin takaa avautuu Tallinnan kaupunki kuvan kerroksellisuus Toompealta. 1990-luvun puolivälin jälkeen Raatihuoneen tornin taakse on kohonnut useampikin tornitalo. 18 | A P U 30 VUOTTA VUODESTA 1995
Mäkeläinen pyörittelee päätään ja etsii maisemasta oikeaa taloa. Takana näkyy kerrostalo. Tallinnan maine ryyppyreissujen kohteena oli kuitenkin turhan raju, sanoo elämänsä Virolle omistanut Tapio Mäkeläinen. Jos terminaalilta vetäisi janan Olevisten kirkon valtavan korkeaan torniin, se leikkaisi ennen vanhaa kaupunkia Tallinnan vierasvenesataman ja kokonaisen uuden kaupungin osan, Porto Francon. Vielä 1990-luvun puolivälissä juuri Mustamäen tori oli Mustamäen torin liiketoimintaa 1990-luvun puolivälistä. Jo aiemmin alueelle oli perustettu sovhoosi, valtiontila, joka toimitti vuosikymmeniä tallinnalaisille vihanneksia ja juureksia. Parvekkeet on maalattu punaisiksi, eiköhän julkisivukin somistettu pariin kertaan. teksti S A MMEL I HEIK K INEN kuvat T IM O P Y Y K KÖ JA AL EH T IEN K U VA-A RK I S T O se paikka, jonne moni suomalainen matkustaja tuli suoraan satamasta. Ja jos tätä janaa alkaisi pyörittää ympyräksi, sen sisälle jäisi paljon enemmän sellaista, mikä on muuttunut vuodesta 1995 kuin pysynyt ennallaan. Mustamäen kerrostalokaupunginosa rakennettiin 1960–70-luvulla. N yt ei liiku ripeästi kuin tuulen työntämä viiltävän viileä ilmamassa, toista oli kolmekymmentä vuotta sitten. A P U | 19 VÄHÄN TOISTA KUIN KOTONA Suomalaiset löysivät etelänaapurin 1990-luvulla. Kun Viro itsenäistyi uudelleen, sovhoosi lakkautettiin. M A R K K U LE P O LA. Toisinaan hän toimii oppaana edelleen. Ihmettelemme ja zoomailemme Tapio Mäkeläisen ja kuvaaja Timo Pyykön kassa puhelimeni ruudulta valokuvaa näiltä sijoilta 1990-luvun puolivälistä. Avun kuvaaja Markku Lepolan kuvassa vihreänkeltaisen Mersun konepellille ja katolle on levitetty myyntiin lenkkareita, laukkuja ja ties mitä nukenratasta. Hylätystä teollisuusalueesta kauppaja ravintolakeitaaksi muutettu Rotermanni. Mäkeläinen opasti suomalaisia ensi kerran Tallinnassa jo 1980luvun alkupuolella. T apio Mäkeläinen tuntee Tallinnan ja Viron kuten harva suomalainen. Mutta tosiaan, vielä vuonna 1995 tyypillinen turisti olisi ehkä suunnistanut suoraan Mustamäelle. – Se oli monelle ykköskohde. 30 vuotta sitten täällä oli vähän toista kuin kotona. Sen entinen johtaja osti alueen itselleen ja pani pystyyn torin, jonka virallinen nimi oli Kadaka Turg, mutta jonka suomalaiset tunsivat Mustamäen torina. Mustamäen entinen hurja tori on lähiöostari, joka sopisi mihin tahansa suomalaiseen kehyskuntaan. Toimintahan oli ainakin puolittain rikollista. Kolmessakymmenessä vuodessa entinen joutomaa on täyttynyt rakennuksista ja suuri osa vanhoista on revitty pois. Taka-alan kerrostalo on säilynyt. Mustamäen ytimessä on rauhallista, jopa uneliasta. Sokkeloisen terminaalin jälkeen joko matkanjärjestäjän bussiin tai taksi alle. D-terminaali, johon Tallinkin laivat saapuvat, on melkein minttikuntoinen: lasipintoja, harmaaksi maalattuja teräspalkkeja ja hillittyjä oranssin sävyjä. . Jos torin seutu on muuttunut, niin on satama-aluekin. Arki-iltapäivänä asioillaan kulkee muutama tallinnalainen. – Tuo talo se on. Mutta tämä talo Mersun taustalla on, arvelee Mäkeläinen. Pilvipeite sentään on repeämässä palasiksi, maisemaan tulee värejä: Mustika-kauppakeskuksen vadelmanpuna ja pinkki, Bauhofin oranssi ja Prisman vihreä. Tuotteet olivat piraattituotteita ja kyllä suomalaiset sen tiesivätkin, Mäkeläinen kertoo. Ei aivan helppoa, kun toriakaan ei enää ole. Uusia hotelleja, kauppakeskuksia ja teitä
– Virolaiset tunsivat Suomen ja osasivat suomea. Markan känni. Nykyään suomea ei enää osata, Mäkeläinen kertoo. – Muutos oli Virossa niin nopeaa. S uomalaiset matkustivat Tallinnaan jo neuvostoaikana. Osa menestyi ja osa ei. Jo 1980luvulla Velipuolikuussa esiteltiin Raivolarysäpöksyt. Monet halusivat tehdä bisnestä ja Viro kiinnosti suomalaisiakin, tänne tuli yrittäjiä, aika usein sellaisia, jotka olivat saaneet Suomessa jotenkin näpeilleen. – Nykysuomalaisen Viro-tuntemus on ihan eri tasolla kuin vuonna 1995. Tapio Mäkeläinen arvelee, että Viro kiinnosti suomalaisia kovasti. Kaikki suomalaiset eivät tulleet maahan vain matkailijoina. Tapio Mäkeläinen.. 20 | A P U Torin elinkaari jäi lyhyeksi, sillä jo vuonna 1997 puolet torista myytiin ja tilalle alettiin rakentaa Mustika Keskusta, jonka parkkipaikalla seisoskelemme. Kuitenkin vasta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen elokuussa 1991 laivamatkailu kääntyi reippaaseen nousuun. Niistä moni oppi suomen kielen, mistä oli hyötyä, kun maa itsenäistyi uudelleen ja suomalaisia alkoi saapua entistä enemmän. ”Yks, kaks, koli, neli”, hoki Kari Hietalahti Vintiöissä Kaido Kuukapina. Seuraavana vuonna Viro oli jo selvästi suositumpi. Tallinnassa ravintoloissa ja kaupoissakin pärjäsi suomella. Tallinna oli tuohon aikaan tavallaan helpompi suomalaiselle kuin nykyään. Esimerkiksi suomalaisessa populaarikulttuurissa Viro ja virolaiset nousivat esiin alkoholin, seksikaupan ja hupaisalta kuulostavan kielen sekoituksena. Hän istuu kuskin viereen ja kiinnittää heti huomionsa Nykyisin Mustamäen kaupunginosan ytimessä on kauppakeskus, joka sopisi mihin tahansa suomalaiseen kaupunkiin. Studio Julmahuvin Tallinnankirjeenvaihtaja Eero Tähtinen tiivisti: ”Ulos laivasta, taksi alle, tyttö päälle, pussit tyhjäksi. Osa tuolloisen Viron viehätystä oli tietty eksotiikka, ehkä arvaamattomuuskin. Homma on siinä.” Oikeastaan suomalaiset eivät tienneet Virosta paljoakaan. M äkeläinen tilaa porukan kielitaitoisimpana taksin, jotta pääsemme Mustamäestä toiseen Tallinnan perinteiseen Suomi-kohteeseen, Hotelli Viruun. Neuvostoaikana Suomen televisiolähetykset näkyivät Pohjois-Virossa. Vuonna 2002 loputkin torialueesta myytiin kauppakeskuksen käyttöön. Vaimolle konvehteja kivaan paperiin. Ja kun Neuvostoliitto oli kaatunut, maahan voivat nyt matkustaa nekin, jotka eivät Neuvostoliittoon olleet halunneet matkustaa. Vuonna 1995 Viro nousi tasoihin Ruotsin kanssa suosituimpana lyhyiden ulkomaanmatkojen kohteena. Yksi käännekohta oli Georg Ots -aluksen tulo Helsinki–Tallinna-välille vuonna 1980