1. 1 4. 2024 5,90 € ”Pariisi on minulle kuin Kuhmo” + 7 S I V U A R I S T I K O I TA JOHANNAN JA ÄIDIN VAIKEA SUHDE Vasta Alzheimer lähensi JUSSI PARVIAINEN MUUTTI RANSKAAN JA LÖYSI KADONNEEN ELÄMÄNHALUN PYHÄÄ ELÄMÄÄ JA HOTELLIMAJOITUSTA Nunnaluostari keskellä Turkua Suur MIHIN MENET, AFRIKKA. OVATKO SUOMI JA EU HÄVINNEET KISAN KIINALLE JA VENÄJÄLLE?
Mies, joka alkoi halata. Ja lukuisia muita pelottomia juttuja. Lataa Apu360-sovellus. Enemmän sitä, mikä kiinnostaa. LATAA SE APU360_PRINT_217x280mm 2 APU360_PRINT_217x280mm 2 11.12.2023 10.07 11.12.2023 10.07
73 Tv-viikon ohjelmasuositukset. Koomikko Fathi Ahmed on koiran kumppanuusvanhempi. Esa Pulliainen. Yhdeksän kysymystä Afrikasta. Tarmo Poussu. Johanna alkoi tutustua ja lähentyä kylmäkiskoiseen äitiinsä vasta tämän Alzheimerin myötä. 90 Radioviikko. 7 Manu Marttinen ja Noora Sillgren ovat Avun uudet kirjeenvaihtajat. Jussi Parviainen. 8 Pilvipalveluita sijoitetaan merenpohjaan. S I S Ä LT Ö 19 AFRIKKA VAURASTUU, MUTTA ILMASTONMUUTOS NÄKYY MANTEREELLA RAJUSTI. 68 Viikon resepti. 66 Kuluttajatesti. 48 Henkilö. Suur. 74 Elokuvat. Pippa Laukka. Emma Stone. 19 Pintaa syvemmälle. 9 Kolumni. Essi Hellén. 42 Perhe. Jussi Parviainen löysi kadonneen elämänhalunsa Pariisista. Ahmoja piisaa taas. Mandariini-jogurttikakku. 58 Luonto. 99 Sudokut ja Apu-visa. Sami ja Pasi Kuronen. Nunna luostari sijaitsee keskellä Turkua. 92 Ajanviete. A P U | 3 4 Pääkirjoitus. Termosmukit. 72 Kolumni. 101 Palvelukortti. 5 Ajastin. 62 Tähtihaastattelu. 106 Jatka lausetta. Satu Rämö. 100 Ristikoiden ratkaisut ja Jallu-kilpailu. Olli Rehn. 1 52 Maakuntakirjeenvaihtaja. 76 Televisio-ohjelmat. 18 Kirjeitä Pariisista. Ristikot ja krypto. KUVA HELI SORJONEN. Meppi Burkina Fasosta. 16 Kohtuuton vaalitentti. 10 Kansijuttu. 70 Apu-klinikka. Asta Leppä. 104 Lukijat ja sarjakuvat. KANNESSA JUSSI PARVIAINEN. Tansaniassa iloitaan hiilikaupoista. Suomessa töissä: ravintolanomistaja Angelo Tursi, Italia. Polvikipu. 69 Terveysvinkit. 36 Yhteiskuva. 102 Nitrodisko ja horoskooppi. 6 Joensuussa lasketaan kaistoja. 56 Valokeilassa
a-lehdet.fi info@aspa.a-lehdet.fi (09) 759 6600 ma–pe klo 8–18 Aikakausmedia ry:n jäsen 90. Suomen vetovoimatekijöitä ovat korkeatasoinen koulutus, puhdas luonto ja demokratia. Toimitus vastaa vain tilatusta aineistosta. Tilatut lehdet toimitetaan force majeure varauksin (ylivoimainen este, esimerkiksi lakko tai tuotannolliset häiriöt).. Kerran viikossa kysymme Suomeen muuttaneilta, mikä heitä tänne vetää, miten heitä on täällä kohdeltu ja miltä Suomi ja suomalaiset heidän silmissään näyttävät. . Myös rasismia ja syrjintää esiintyy. vuosikerta issN 0355-3051 Virallinen osoitteenmuutos postiin tai vtJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Suurimmat haasteet liittyvät kielitaitoon, erilaisiin tapoihin tehdä työtä, ennakkoluuloihin ja puutteelliseen perehdytykseen. S. 4 | A P U . K U V A H A N N E S P A A N A N EN K U V A JO U N I H A R A LA Vuoden irtonumero VOITTAJA ED ITKILPAILU 2022 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Iina Artima-Kyrki PÄÄTOIMITTAJA Marja Aarnipuro SISÄLTÖPÄÄLLIKKÖ Eeva Sederholm TOIMITUSPÄÄLLIKÖT Samuli Isola Miikka Järvinen (digi) Mikko Vienonen TOIMITUS Jenni Arbelius Sammeli Heikkinen Pekka Hiltunen (matkailu) Selina Keränen (some) Johannes Kotkavirta Kati Lahtinen (audio) Laura Myllymäki Milka Sauvala (terveys) Niklas Thesslund (feature) Milla Talja Jukka Väänänen ULKOASU Samuli Häkkilä, AD Timo Tervoja, johtava AD / Ajankohtaismediat Tanja Pellikka Cilla Lehtonen TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Tarja Jokinen SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy LIIKETOIMINTAJOHTAJA Anna Ruohonen KUSTANTAJA A-lehdet Oy TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Apu, 00081 A-lehdet (09) 759 61 (vaihde) etunimi.sukunimi @a-lehdet.fi VERKKO apu.fi facebook.com/ apulehti Twitter @apulehti PAINOPAIKKA PunaMusta Tampere MEDIAMYYNTI mediaopas.a-lehdet.fi Ilmoitusten trafikointi PunaMusta Oy TILAUKSET lehtitilaukset. a-lehdet.fi ASIAKASPALVELU Nopeimmin asioit netissä: asiakaspalvelu. Pääk ir joit us Tullaan tutuiksi S uomi tarvitsee kipeästi työperäistä maahanmuuttoa. Ennakkoluulot ja pelot syntyvät siitä, että emme tunne toisiamme. Monet myös näkevät Suomen hyvänä maana lastensa tulevaisuuden kannalta. Työntekijöitä ei silti ole aina helppoa tänne houkutella: Aika harvalle tämä kuitenkin on maailman mittakaavassa unelmien muuttokohde. 42. Tulijoita kohtaan on kuitenkin edelleen ennakkoluuloja. Esimerkiksi juttusarjan aloittava italialainen Angelo Tursi sanoo, että Suomessa on helpompi perustaa yritys ja menestyä kuin Italiassa. On tärkeää, että tänne töihin tulevat tuntisivat itsensä tervetulleiksi. Tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että aineistoa voidaan korvauksetta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. SUOMI ALKAA OLLA OMAISHOITAJIEN MAA. Osoitetta voidaan käyttää ja luovuttaa suoramyyntitarkoituksiin. Julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kiel letty. APU PUREUTUU TÄNÄ VUONNA MYÖS IKÄÄNTYMISEEN. Vastaukset saattavat yllättää. MARJA A ARNIPURO, PÄ ÄTOIMIT TA JA . Tutustutaan siis tulijoihin. Suhtautuminen ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin on viime vuosina muuttunut myönteisemmäksi, mutta ongelmia on edelleen. Niiden hälventämiseksi Apu julkaisee vuonna 2024 Suomessa töissä -juttusarjan, jossa tapaamme viitisenkymmentä tänne muualta töihin tullutta ihmistä
Suomea pidetään usein byrokraattisena maana. Mutta jos saakin ajaa Ferrarilla, se nyt vain on nopeampi, Angelo nauraa. – Disko meni kiinni puoli neljältä yöllä, mutta silloin ei ollutkaan pimeää, vaan aurinko paistoi. Perhe: vaimo ja kaksi lasta. Yllätys jatkui vielä valomerkin jälkeenkin. Ei mitään parin vuoden leikkimistä, se ei kuulu tyyliini. Tursin mielestä 2000-luvun alussa vallinneet kulttuurierot Suomen ja Italian välillä olivat myös kiva juttu. . A P U | 5 I talialainen Angelo Tursi tapasi Cesenassa asuvan suomalaisen Leenan vuonna 2000 diskossa, jota hän vapaa-ajallaan pyöritti. Hän pääsi italialaiseen ravitolaan palkkatöihin ja opiskeli kieltä työn ohessa. Pariskunta asui Italiassa ja vietti kaikki lomansa Suomessa. Tursin mielestä Suomessa on helpompaa perustaa yritys ja menestyä kuin Italiassa. Angelon mielestä vähemmän kuin Italia.. – Italiassa se on paperia paperin perään kuukausien ajan. Tursi lakkautti kahvila-ravintolansa Italiassa ja aloitti elämän Suomessa lähes nollasta. Ehkä valittajilla ei ole vertailukohtaa. Angelo itse muistaa, että meno suomalaisessa kesädiskossa oli aivan erilaista kuin se, mihin hän kotimaassaan oli tottunut. Ihmettelin, kuinka pitkään me oikein olimme olleet siellä! JENNI ARBELIUS . . Suomessa ihmiset tunnistavat hyvän meiningin ja palaavat. Syntynyt: 1979 Cala briassa Italiassa, muutti Suomeen 2006. A J A S T I N ANGELO TURSI K U V A S U V I EL O Suomessa töissä ”Täällä tunnistetaan hyvä meininki” Suomiko byrokraattinen. – Kun laittaa laatua, on helpompaa erottautua kuin Italiassa. . Italiassa olisimme vain yksi laaturavintola miljoonasta. Ravintoloitsijan mielestä Suomeen muuttavien ulkomaalaisten kannattaa aluksi tutustua kulttuuriin ja kunnioittaa sitä. Asuinpaikka: Naantali. . Nykyään eroa ei varsinkaan nuorten keskuudessa samalla tavalla huomaa. Nykyään hän pyörittää kahta omaa pitseriaa ja yhtä yhdistelmäravintolaa, jossa on pitseria, pastaravintola ja jäätelöbaari saman katon alla. Angelo on eri mieltä. Kaikki katsovat samoja videoita, pelaavat samoja pelejä ja pukeutuvat samalla tavalla. Erityisesti Pizzeria 450 °C on menestynyt: se valittiin neljänä vuonna peräkkäin Euroopan 50:n parhaan pitserian joukkoon. – Sanoin Leenalle, että jos muutamme Suomeen asumaan, sitten mennään ihan tosissamme. Jos on aina ajanut Fiat 500:lla, helposti ajattelee, että se on tosi nopea. Ammatti: omistaa Pizzeria 450 °C ravin tolat Turussa ja Naan talissa sekä yhden yhdistetyn pasta, pit sa ja jäätelöravintolan Turun keskustassa
KO ONNUT VESA SISÄT TÖ Kaistalaskuja Joensuu. Varsinkin, kun ei sieltä asti näy Suomen upein kaupunki, sanoi toisaalta Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälä vuosi sitten. Vuoden alkaessa on hyvä hetki tarkastella menneen vuoden numeroita. Bodyssa on tyylikäs teksti Mie (sydän) siuta, jossa sydämenä on Etelä-Karjalan liiton logo. Iltakävelyllä ollut joutsen juuttui paikoilleen Kuuanvuorentien ja Juntinraitin risteyksessä. – En usko, että meidän täytyy jonkun kaapelitornin takia olla kauhean huolissaan. Lähde: Karjalan Heili Treffitilasto Helsinki. Saakohan joutsenille nastakenkiä. Kaistojen lukumäärä onkin ehkä rationaalitai reaaliluku, mutta tuskin sentään irrationaalisaati kompleksiluku. Uutisen mukaan oikea vastaus on, että liittymä on osittain kaksikaistainen. Pelastuslaitos auttoi joutsenen tien reunaan, mistä se jatkoi matkaansa. Nyt ei ollut joutsen jäätynyt kiinni, vaan päinvastoin. Lukumäärä ei vaikuta olevan luonnollinen luku eli esimerkiksi 1 tai 2. 6 | A P U Kot imaan kat saus Uusia numeroita Kaistojen lukumäärää lasketaan Joensuussa. Räpylät olivat alkaneet livetä jäisellä tiellä, eikä lintu uskaltanut liikkua. Lähde: Turun Sanomat Maakuntabody Lappeenranta. Hän kävi 39 treffeillä 16 eri miehen kanssa. Koulukadun ja Rauhankadun uuteen kiertoliittymään liittyy matemaattinen ongelma: Montako kaistaa kiertoliittymässä on. . . Esityksessä on tilasto myös treffikerroista per mies ja piirakkakaavio treffipaikoista. Etelä-Karjalan keskussairaalassa vuonna 2024 syntyvät vauvat saavat lahjaksi Etelä -Karjalan liiton lahjoittamat vauva -asut, pitkähihaiset bodyt. . . Näsinneula ei ole enää Suomen korkein rakennus. Helsinkiläis sinkku tilastoi treffit. Tampereella on jopa puhuttu Näsinneulan korottamisesta. Annuliina Suopajärvi laati powerpointin vuoden 2023 deittailustaan. Lähde: Helsingin Sanomat Joutsen liukkailla Uusikaupunki. Lisäksi Suopajärvi listasi treffien pahimman ”wtf-hetken”, joka oli treffikumppanin syvä nenänkaivuu ravintolapöydässä. . Lähde: Uutisvuoksi Ennätys meni Tampere. Lähde: Tamperelainen 1 2 5 3 4 K U V A T: 2, 3, 5) A D O B E S T O C K. Bodyja on varattu 720 kappaletta, mutta liitto on ilmoittanut tekevänsä mielellään lisätilauksen. Ennätyksen vei Kirkkonummelle valmistunut Prysmian Groupin kaapelitorni (185 m)
Uutta 2024: Rakkauskirjeenvaihtaja! Manu Marttinen ja Noora Sillgren ovat Avun uudet kirjeenvaihtajat. Sillgren haluaa kirjoittaa nuoruu desta, sillä jo muutaman vuoden ikäero voi muuttaa asenteita ja näkemyksiä niin, että eri ikäluokille voi tulla vai keuksia ymmärtää toisiaan. Entä seksi. Diskoja, baareja, ravintoloita ei olisi ilman rakkautta, eikä asuntoa vaih dettaisi suurempaan. Marttinen aikoo kertoa jutuissaan rakkauden ja seksin moninaisuudesta. Apuun huonoosaisuudesta kirjoittaa vuonna 2024 edelleen Asta Leppä, rikoksesta Kale Puonti, maaseudusta Tiina Ojutkangas, mielenterveydestä Venla Rossi ja vallasta Markus Leikola. – Olen realistinen romantikko, joka pyrkii löytämään asioista niiden koomi sen puolen, Marttinen kertoo. Tätä ryhtyy Avussa selvit telemään vuonna 2024 uusi rakkauskirjeenvaih tajamme Manu Marttinen. – Nuoruus on lyhyt mutta vimmainen jakso elämässä. SAMMELI HEIKKINEN Manu Marttinen on Avun uusi rakkauskirjeenvaihtaja ja Noora Sillgren uusi nuoruuskirjeenvaihtaja. A P U | 7 . T IM O P Y Y K K Ö E S S I LY Y T IK Ä IN EN ”Rakkaus pyörittää oikeastaan kaikkea.”. Se on kaiken taustalla, meidän valintamme pohjautuvat rakkauteen tai sen etsimi seen. . M illaista suoma lainen rakkaus on juuri nyt. – Rakkaus pyörittää oikeastaan ihan kaikkea. Toivon voivani olla edes vähän avuksi siinä. Hän arvelee, että juuri nyt, kun vastak kainasettelu korostuu, rakkaudesta kir joittaminen on tärkeämpää kuin koskaan. – Olen journalistiikan opiskelija ja sielultani ikuinen teini, hän kertoo. Rakkauden perässä me nous taan aamuisin sängystä liikkeelle. Vuoden 2024 Avun nuoruuskirjeen vaihtaja taas on Noora Sillgren. Kaiken muun myller ryksen keskellä voi olla vaikea tuoda ajatuksiaan esille tavalla, jota vanhem mat sukupolvet kuuntelevat. Toisaalta esimerkiksi pitkistä, niin sanotusti perinteisistä parisuhteista, toisaalta taas sitä, miten monessa muodossa ja miten erilaisilla kokoon panoilla seksiä voi harrastaa
Pohjolan houkuttimena investoinneille on viileä ilmasto, keskusten hukkalämmön hyödyntäminen talojen lämmityksessä sekä vakaa sähköverkko, jossa on tarjolla enemmän uusiutuvaa energiaa. Kun merivesi jäähdyttää Hainanin datakeskusta, on tämän laskettu säästävän vuosittain 122 miljoonan kilowattitunnin verran sähköä, saman verran kuin 160 000 kiinalaisen keskimääräinen sähkönkulutus. 8 | A P U . Kiinassa datakeskus on tulossa merenpohjaan. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä keskus koostuu sadasta moduulista, joilla on laskentatehoa yhteensä kuuden miljoonan tietokoneen verran. Datakeskukset käyttävät kolme prosenttia maailman sähköntuotannosta. Keskuksen tulevia käyttäjiä ovat muun muassa China Telecom ja tekoäly-yritys SenseTime, kertoo Interesting Engineering. Etelä-Kiinan Hainanin saaren edustalle 35 metrin syvyyteen on asennettu ensimmäinen 1 300 tonnia painava datakeskusmoduuli. Kiina on ensimmäisenä maana rakentamassa isoa kaupallista datakeskusta merenpohjaan. Hainanin vedenalainen keskus vie valmistuessaan tilaa noin 68 000 neliömetriä, mikä vastaa lähes 13 jalkapallokenttää. Pinnan alla oleva datakeskus säästää maanpäällistä tilaa muulle rakentamiselle. T iede Pilvipalveluita merenpohjaan Kiinassa on rakenteilla suuri vedenalainen datakeskus. MARJUKK A PUOL AKK A Meriveden viilentävä vaikutus vähentää sähkönkulutusta. Datakeskukset ahmivat energiaa, kun tietokoneet prosessoivat yötä päivää ja tuottavat valtavasti lämpöä. Suomeen on rakennettu useita ulkomaisten toimijoiden datakeskuksia. A D O B E S T O C K. Moduulit on suunniteltu kestämään 25 vuotta, ja niiden tulisi olla suojassa meriveden paineelta ja korroosiolta. Määrä on on huimassa kasvussa jo senkin takia, että tekoäly kuluttaa valtavat määrät sähköä. D atakeskuksia tarvitaan netin valtavien, alati kasvavien tietomassojen käsittelyyn ja tallentamiseen. Laskentatehoa on kuuden miljoonan tietokoneen verran. Arvioiden mukaan datakeskusten energiankulutus nousee ensi vuosikymmenellä jopa 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta sähkönkäytöstä, jos mitään toimenpiteitä ei tehdä. Toinen ja tärkeämpi syy pilvipalveluiden viemiselle pinnan alle on meriveden viilentävä vaikutus
2010-luvulta lähtien Suomi on ollut myös likipitäen joka vuosi investointitaantumassa – ainut, mihin investoidaan ovat rakennukset, koska tilat ovat jotakin konkreettista, eivät ideoita, keksintöjä ja ajatuksia, jotka eivät tuota hetimiten rahaa ja työpaikkoja. Ulkoisesti motivoitunut haluaa päteä saadakseen muiden arvostusta, kun taas sisäinen motivaatio taas nousee ihmisestä itsestään, siitä, mikä on juuri hänelle tärkeää. Tuntuu, että suomalaisessa yhteiskunnassa on monin paikoin unohdettu, mikä on sille itselleen, työn lisäksi, arvokasta. Tällä ei pitäisi olla mitään tekemistä puoluekannan kanssa. . Huolettaa esimerkiksi se, miten kepeästi huono-osaisuusteemat nykyisin puoluepolitisoidaan. Toinen mieltäni painava seikka on yhä lisääntyvä – tai ainakin entistä näkyvämpi – kulttuurija tiedevihamielisyys. Oikeasti tieteen ja taiteen halveksunnalla on kauaskantoisia taloudellisia seurauksia. Kolumni V uoden vaihtuessa olen miettinyt pääni puhki suomalaista yhteiskuntaa – millaisia ristivetoja se juuri nyt pitää sisällään. Vähäpätöisinkin maininta ison maailman mediassa herättää kollektiivisen ”Torille!”-huudahduksen. Tällainen tieteen ja taiteen halveksunta on impivaaralaisuutta. Samaan aikaan kun tuskaillaan romahtaneita Pisa-tuloksia, Suomessa nostetaan kirjojen arvonlisävero eurooppalaiselle huipputasolle. Samaan aikaan yli puolet kansasta on vakaassa uskossa, ettei vihreä siirtymä hyödytä mitenkään kansantaloutta. Ruotsista tulee popmusiikkia, Norjasta kirjallisuutta, Tanskasta maailmankuuluja tv-sarjoja. Ja kuitenkin suomalaiset vahtaavat herkkähipiäisesti sitä, mitä meistä muualla kirjoitetaan. Myös työntekijöiden oikeudet, kuten lakko-oikeus, mielletään ahtaan puoluepoliittisesti. Nämä kun tuntuvat olevan liian innoissaan siitä mitä tekevät, mutta eivät tienaa, vaan sinnittelevät kuka mitenkin. K U V A JO H A N N A M Y LL Y M Ä K I. Siinäkin Suomi on jäljessä pohjoisia verrokkimaitaan. Yksi: sivistysvaltio pitää huolta heikoista. Perinpohjaisen outoa on, että ihminen voi samaan aikaan olla lakossa ja arvostella ay-liikkeitä ”lakkoleikeistä”. Sellaiseenkin olen somessa viime aikoina törmännyt. Mutta OnkO se sitä mitä yhteiskunta eniten tarvitsee – kehuja ja suomalaisuuden eksotisointia. ASTA LEPPÄ ON TOIMITTAJA JA ESSEISTI. Vuosikertomus Onko se sitä mitä yhteiskunta nyt eniten tarvitsee – kehuja ja suomalaisuuden eksotisointia. Ensin mainittu on lasinhaurasta, jälkimmäinen sitkeänlujaa. Toisin sanoen heikoista huolehtiminen mielletään hirvittävän usein vasemmistolaiseksi ajatteluksi. A P U | 9 . Kaksi: sivistysvaltiona vaalia sisäistä kulttuuriaan, ominta omaansa, eli tieteitä ja taiteita. Muistelen hiihtovalmennuskurssilla opetettua ulkoisen ja sisäisen motivaation eroa. Vain näin Suomi voi hyvin – ja siinä sivussa myös pärjää. Esimerkiksi vihreässä siirtymässä Suomi on takamatkalla moniin kilpailijamaihinsa verrattuna, vaikka kyseessä on väistämätön uusi teollinen vallankumous. Tämä on poikkeuksellisen lyhytnäköistä eliittivihaa, sillä eliittivihaa se nimenomaan on, nythän ei vihata rahaherroja, vaan ”ajatteluherroja”. . Entä kulttuurivienti
Entinen kotimaa näyttäytyy hänelle pelkästään masentavana paikkana. Jussi Parviainen kertoo, ettei hänellä ole aikomusta palata takaisin Suomeen. 10 | A P U
teksti V IL L E H A R T IK A IN EN kuvat H EL I S O R J O N EN Täällä Jussi Parviainen, A P U | 11 PARIISI. Elämä on paljon antanut ja ottanut, mutta nyt Seinen on paljon antanut ja ottanut, mutta nyt Seinen rantamilla on valmisteilla uralle uusi kevät. Jussi Parviainen, Jussi Parviainen, mies monen teatteritarinan ja mies monen teatteritarinan ja kohun takana, muutti keväällä Pariisiin, jossa hän kohun takana, muutti keväällä Pariisiin, jossa hän on löytänyt kadonneen elämänhalunsa. rantamilla on valmisteilla uralle uusi kevät. Elämä on löytänyt kadonneen elämänhalunsa. .
12 | A P U Parviainen kirjoittaa päivittäin Café de Floressa, joka tunnetaan mm. JeanPaul Sartren ja Ernest Hemingwayn kaltaisten kulttuurihenkilöiden kohtaamispaikkana. – Atmosfääri resonoi ja saa väkisinkin inspiroitumaan.
Eihän sitä tajunnut Suomessa kukaan. – Taisin haukkua sua mulkuksi. On paljon muutakin. Niin naiivia vastaanottoahan ei pysty edes kuvittelemaan. Parviainen paljastaa kävelevänsä Pariisin kaduilla päivittäin minimissään kymmenen kilometrin lenkin ja elävänsä kaikin puolin tervehenkistä elämää. Sitten paksut, tummasankaiset silmä lasit ja vaaleat harottavat hiukset. Kolumnisarja kulkee nimellä Kirjeitä Pariisista . Parviainen hörähtää nauramaan. Työ on hänelle silti kaikki kaikessa. Hänen ajateltiin oikeasti seonneen. Tarvitsetko lainkaan seuraa. Hän selostaa innostuneesti kaupun gin kulttuuri ja taidehistoriasta sekä merkittävistä tapahtumapaikoista. Ensin Parviainen ilmoitti, ettei halua tarkistaa juttua, ja kun hän lopulta halusikin, oli jo liian myöhäistä. Mutta toisaalta lähdin siitä, että ihmisillä on oikeus tajuta myös väärin. Se oli vaikeaa ja väsynyttä aikaa hänen elä mässään. Parviainen on itsekin kertonut usein tarinan siitä, miten hänen nousujohteinen teatteri uransa tuhoutui surkeaan väärinymmärrykseen. Lepopulssi näyttää lukemaa 43. Heihin hän kertoo pitävänsä satunnaisesti yhteyttä. . Vuoden 2024 alussa Parviainen aloittaa Apulehden kolumnistina. Huomautan, että suurelta osalta tämä taiteellinen aspekti jäi huo maamatta. V arsinkin 2010luvulla Parviaisen elämä näytti kulkevan sensaatiosta toiseen, ja taiteellisten ansioiden sijaan saatiin lukea yhä useammin hänen käytöksestään, oudoista mediatempa uksistaan ja on–offsuhteestaan 19vuotiaaseen kohu morsiameen. – Se hävettää. Ennen leikkausta hän joutui syömään elintoimintoja hidastavaa lääkettä, joka vaikutti väistämättä myös mie lenliikkeisiin. Ei ollut tavallaan enää toivetta siitä, että tulisi taas vastaanotetuksi. Parviainen sanoo, että surkuhupaisassa sekoilussa oli todellisuudessa kyse julkisuudessa suoritettavasta taideperformanssista, hänen halustaan leikkiä todelli suuden ja fiktion rajapinnoilla. Se on suuri muutos entiseen. – Onhan tämä todella ison tyytyväisyyden ja onnelli suuden aikaa, kun saa aikaan asioita ja teksti kulkee. Parviainen ei halua kyseisiä tapauksia kommentoida. Sen sijaan hän puhuu urheiluharrastuksestaan. Sen huomasi myös ulospäin. Niistä puitiin julkisuudessa, välillä oikeusistuimissa. Y htä mennyttä asiaa Jussi Parviaisen teatteri uralla ei voi kuitenkaan unohtaa ja ohittaa. Jos Rans kassa tai Espanjassa oltaisiin yhtä tyhmiä, niin ihmeteltäisiin Picassoa, että eikö se saatana osaa piirtää edes näköistä kuvaa. Toki hänellä on Suomessa yhä neljä lasta, useita lapsenlapsia ja muutama läheinen ystävä. Neljä vuotta sitten Parviainen oli suuressa sydän operaatiossa. Hän kirjaa ylös havaintojaan ja ajatuksiaan Ranskan pääkaupungin kaduilta, hautausmailta, aukioilta, kansasta, vallasta ja kahvikuppiloista. Siellä Parviainen kertoo käyvänsä kir joittamassa päivittäin. Muuta hän ei kuulemma enää kaipaa. On joulukuun alku ja Pariisissa neljä astetta läm mintä. Se on hänen elämänsä keskipiste. Pariisi on alkanut tuntua mulle niin kuin kotikylältä. Ja harmittaa, olihan se merkintä hul luksi. Hän sanoo elävänsä nyt onnellista aikaa elämässään ja suhtautuvansa tulevaisuutensa toiveikkaana. A P U | 13 E nsin kuvaan ilmestyy miehen otsa. Vähän niin kuin joku lapsuuden Kuhmo, hän tunnelmoi. – Ei ei ei… Eivätkä muut tarvitse minua. Ja tuolla on Café de Flore; Albert Camus’n, Jean-Paul Sartren ja Ernest Hemingwayn kaltaisten merkittävien kulttuu rihenkilöiden suosima historial linen kohtaamispaikka. Mennei den kaivelu tuntuu tarpeettomalta. Apu lehti oli jo painossa. Haastattelin Parviaista helmikuussa 2018 hänen elä mäkertansa Jumalan rakastaja julkaisun yhteydessä. Parviainen sanoo kyllä muistavansa tapauksen. Ja toisaalta tuossa vaiheessa mun urani oli jo takana. . – Voimaa on niin, että lihaksia pakottaa, Parviainen kehaisee. Keväällä 1987 Jumalan teatteri niminen Teatterikor keakoulun opiskelijaryhmä aiheutti skandaalin Oulun ”Pariisi alkaa tuntua kotikylältä. – Joo joo, tietysti. Siksi saattoi heit täytyä pelleksi. Parviainen, 68, kertoo asuneensa keväästä lähtien Le Marais’n modernin eliitin kaupunginosassa ja työstä neensä Pariisiin sijoittuvaa, omaelämäkerrallisia ele menttejä sisältävää romaanikäsikirjoitusta. Tuossa talossa asui James Joyce, hän viittoo, ja tuossa puo lestaan runoilija Charles Baudelaire. Katse on eteenpäin. Muitakin vaikeita aikoja 2010luku Parviaiselle tarjoili. Jussi Parviainen kietaisee kaulaliinan ylleen ja harppoo ovesta ulos. S ellaista on hänen elämänsä: kirjoittamista aamusta iltaan. Kuin lapsuuteni Kuhmo.”. Kamera heiluu sivulta toiselle, kun Parviainen harp poo Pariisin katuja. Kaikenlaista on sattunut ja tapahtunut – aivan viime vuosinakin. Parviainen vaikutti ärtyneeltä, eikä tapaaminen päätty nyt positiivisissa merkeissä. Harmittaako. Pääteostaan. – Odota sekunti, hän sanoo rätisevän linjan takaa
14 | A P U Teatteripäivillä. Ja se on aika iso puhdistautumisprosessi. Oletko ollut yhteydessä Suomeen ja teattereihin. Nyt hän viettää taiteilijaelämää Pariisin sydämessä. Parviainen huokaisee ja kertoo tarjonneensa aika ajoin näytelmäkäsikirjoituksiaan teattereille, mutta hänen mukaansa niitä ei olla edes kommentoitu. Ajatteleeko hän olevansa uhri. Pariisin kadulla kulkiessaan – ja samalla videohaastattelua Suomeen antaessaan – hän paljastaa elävänsä uutta nousukautta työurallaan. H aastattelun aikana Parviainen painottaa jatkuvasti raudanlujaa työmoraaliaan. Kyllä mä tulen toimeen. Tuntuu kuin ei olisi olemassa. Parviaisen viimeinen julkaistu teos on Ylelle tuotettu Armo -kuunnelma ja samaa tematiikkaa käsitellyt radiomonologien sarja vuodelta 2017. M utta Parviainen ei olisi Parviainen, jos vireillä ei olisi jotain uutta ja suurta. He ruoskivat yleisöä, heittivät ulostetta ja räjähteitä katsomoon ja tyhjensivät VR:ltä varastamansa jauhesammuttimen. Skandaali on seurannut häntä aina näihin päiviin saakka. Toisaalta se voi olla aika iso helpotus myös. Ei kai sen hirveämpää ole. Siitä ei ole hänen mielestään hyötyä kenellekään. Kun asiasta kysyy, kertoo Parviainen työstävänsä Jeesuksen menestystarinan tutkimukseen perustuvaa ”transsendenssin kommunikointi näyttämöltä” -työtään edelleen aktiivisesti. Olen eläkkeellä, ja minulla on lähellä ihmisiä, hyväsydämisiä mesenaatteja. ”Se on semmoinen finaali näihin hommiin. Hän ei tiennyt tapauksesta etukäteen, mutta massiivisen kohun myötä hänet julistettiin yhdeksi tapahtuman syntipukiksi ja työnnettiin syrjään suomalaisesta teatterielämästä. En käytä paljon rahaa, eikä mulla ole isoja kuluja. En juo, enkä syö ravintoloissa. Mä vierastan sitä. – Minne tahansa meneekin, niin kysytään, että ootko paskaa tulossa heittämään. Se on vituttanut ja itkettänyt. Parviainen vihjaa olevansa mukana vielä salaisena pidettävässä miljoonahankkeessa, jota hän kuvailee ”merkittäväksi teatteri-innovaatioksi”. Siihen nähden hänen julkaisutahtinsa on ollut varsin verkkaista. On vain miettinyt, että miten helvetissä tässä saattoi näin käydä. – Tuloistani minulla ei ole kerrottavaa. – Eihän kukaan edes lue väitöskirjoja. Esimerkiksi viimeistelyä vaille valmiista väitöskirjastaan hän on puhunut julkisuudessa yli kymmenen vuoden ajan. Parviainen toimi samaan aikaan koulun dramaturgian lehtorina. Parviaisen äänessä on vahvaa revanssihenkeä. Syöminen ei ole muutenkaan mun laji. Vähiten hänelle itselleen. Silloin sun pitää olla se, joka olet ehkä sieltä sisältä. Mä elän tosi vaatimattomasti. Voisi kuvitella, ettei sellainen elämäntyyli tule halvaksi. Niiden taustalla on Parviaisen mukaan 2000-luvun lopun pankkikatastrofi, jonka mukana kaatui muun muassa suuren viihdeyrityksen omistuksessa mukana olleen Parviaisen talous. Että ei ole kukaan. – Se on ollut trendi elämässäni.. Hän kertoo rahoittavansa elämäänsä muun muassa saamillaan kohdeapurahoilla, ei-julkisilla kirjoitustöillä, erilaisilla koulutustilaisuuksilla ja saamallaan pienellä eläkkeellä. En missään tapauksessa, Parviainen vastaa. Sen jälkeen voin ihan hyvin kuolla. Hän uskoo vakaasti, että projekti tulee palauttamaan hänet takaisin paikalleen suomalaiselle teatterikentälle. – Kun sä olet paska ja haukuttu, sulta putoaa elämästä kaikki. Ilta-Sanomat uutisoi heinäkuussa 2020 Helsingin hovioikeuden hyväksyneen Parviaisen velkajärjestelyhakemuksen. Mulla katkesi siinä lento ja todella korkealle noussut karriääri. Mulla on paino pudonnut kymmenen kiloa täällä. Sen jälkeen voin hyvin kuolla.” Parviainen kertoo olleensa hammasleikkauksessa ja ei ole pystynyt nukkumaan ”kauheiden kipujen” vuoksi. Parviaisen vastaus on, no, varovaisen polveileva. Lisäksi hänellä on vuokra-asunto Helsingin ydinkeskustassa. – Nyt on semmoinen tietynlainen finaali näihin hommiin. Ihan koko ura. Vittu, en ole sitä kuuna päivänä heittänyt. Parviainen irtisanoutui. Tohtorin arvonimen saavuttamista hän pitää toissijaisena. . Jossain vaiheessa ihmiseltä laukeaa se, että mullahan ei ole mainetta. Millä hän oikein elää. E ntä suurin rakkautesi eli teatteri. Kulttuuriministeri Björkstrand esitti professori Jouko Turkan ja lehtori Jussi Parviaisen erottamista. – Sellainen saa tuntemaan itsensä hyljeksityksi. Se oli kova kolaus miehelle, joka oli nimetty muutamaa vuotta aiemmin kotimaisen teatterin uudeksi supertähdeksi, maailmalle tähdänneeksi juppiajan taiteelliseksi tulkiksi, jonka näkemyksellisyyttä suitsutettiin aina ulkomaita myöden. Hänellä oli lähes 400 000 euron velat, jotka olivat syntyneet noin 20 vuoden aikana. Muuta mahdollisuutta ei kuulemma ole
Muuta: elämäkertateos Jussi Parviainen – Jumalan rakastaja (Tammi) maaliskuussa 2018. Syntyi: 15. . . A P U | 15. Työskenteli Teatte rikorkeakoulun dramaturgian lehtorina 1980luvulla. Tytär Emmi Parviainen ja poika Onni Parviainen ovat näyttelijöitä. . Jussi Parviainen . . Tunne tuimpia teoksia ovat Jumalan rakastaja näytelmä (1984) ja Valtakuntanäytelmä (1985). elokuuta 1955 Kuhmossa. Yksityiselämä: Ollut naimi sissa neljä kertaa ja neljän lapsen isä. Työ: Näytelmäkirjailija, käsi kirjoittaja, dramaturgi, ohjaaja ja tuottaja.
teksti M A N U M A R T T IN EN kuvitus JA N R O B ER T D Ü N N W EL L ER Koht uuton vaalitent t i Olli Rehn, haluat Turkin EU:hun, teki Erdogan mitä tahansa?. Harmaaksi ja kuivaksi kuvailtu presidenttiehdokas lupaa harrastaa itseironiaa, sillä hänellä on mielestään paljon syitä siihen. 16 | A P U Avun Kohtuuttomassa vaalitentissä on vuorossa Olli Rehn
Minä luotan suomalaisiin, koska Suomi ja suomalaiset inspiroivat minua. Suomi ei ole vielä toipunut siitä koettelemuksesta. Työnjako on ulkoja turvallisuuspolitiikassa selkeä. Harrastaa: jalkapalloa, pyöräilyä, lukemista ja ruoanlaittoa. Minulla on ollut monia huippuhetkiä ja hyviä kohtaamisia kansalaisten kanssa tämän kampanjan aikana, kun olen kiertänyt eri puolilla Suomea. Kampanjan viestintälinjausten mukaisesti olet siis vakaa ja maltillinen. Ståhlberg (1919–1925). Kampanjasi huippuhetkeksi jää 15.9. Tämä on henkilövaali, ja Suomen presidentin pitää olla koko kansan presidentti. Keskuspankkien eettiset säännöt painottavat voimakkaasti keskuspankkiirien riippumattomuutta. Presidentti edustaa Suomea Nato-huippukokouksissa, pääministeri EU-kokouksissa. Lautaskiista ratkesi aikoja sitten. Toisaalta hänen sisäpolitiikkansa oli liian runnovaa, ei sellaista olisi tarvittu ulkoja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden aikaansaamiseksi. Nyt mielestäsi presidentille pitää kattaa lautanen tärkeimmille illallisille. Kielitaito: suomi, englanti, ranska, ruotsi sekä passiivinen saksa. Olet työläistaustainen tohtori ja Suomen Pankin pääjohtaja. Vaikutuit niin paljon turkkilaisten lämmöstä, että tuet maan EU-jäsenyyttä, teki Erdogan mitä tahansa. Jouduin nuorena jopa vaihtamaan jakauksen puolelta toiselle sen takia. Tohtoriksi kansainvälisestä taloudesta, Oxfordin yliopisto 1996. Ei tarvitse kasvattaa, minulla on niin monta pyörrettä päässä, edessä ja päälaella. Olin reilu mutta tiukka neuvottelija. . Haastattelu tehtiin, kun toimin Suomen Pankin pääjohtajana. Ne eivät ole huonoja attribuutteja Suomen presidentille. EU-komissaarina puolustit pääministerin asemaa niin sanotussa lautaskiistassa. V aalikampanjaporukkasi suurin haaste on keksiä synonyymejä sanoille ja tylsä ja harmaa. Hän sai paljon aikaan Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiseksi. Valitsijayhdistyksen ja keskustapuolueen presidenttiehdokas. Albiinokommenttini oli harkitsematon, pyysin sitä anteeksi. Minulla on nyt aikaa vakuuttaa heidät, miksi olisin hyvä vaihtoehto. Sait 20 000 äänikorttia täyteen. Neuvottelin Erdoganin kanssa sananvapauden, naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien laajentamisesta, niissä päästiin eteenpäin 2000-luvun alkupuolella. Tämä on ehkä ainoa tilaisuus näyttää, että olet paitsi valtiomies myös rento ukko. Olen varma, että niitä tulee vielä paljon lisää. Minusta on nastaa olla ykkönen tässäkin. Pieleen meni. Presidentti johtaa sitä eduskunnan tukeen nojautuen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. . Kaikista Suomen presidenteistä paras esikuva kansakunnalle on mielestäni K. Kokeilit olla Talk Helsinki -vaalitentissä hauska ja kuvailit itseäsi harmaan sijaan albiinoksi. Kyse on molemminpuolisesta suhteesta. EU-komissaari 2004– 2014, elinkeinoministeri 2015–2016. Aiot kasvattaa otsakiehkuran, jotta rinnastuisit vielä enemmän Mauno Koivistoon. Aion jatkossakin harrastaa itseironiaa, koska minulla on siihen paljon syitä. ”Suostun mielihyvin arvioon, että olen valtiomies ja rento äijä.”. Kansanedustaja 1991–95, 2015–17. A P U | 17 . . . Se heikentää mahdollisuuksiasi tulla valituksi. Hän oli keskeinen kansankunnan eheyttäjä kansalaissodan jälkeen. Minuun tavataan yhdistää sellaiset ominaisuudet kuin luotettavuus ja maltti. EU-parlamentin jäsen 1995–1996 ja 2014–2015. En tuohtunut, vaan vilkutin silmiäni toimittajalle ja asiallisesti korjasin. Komissaarina vastasi EU:n laajentumisasioista 2004–2009 ja talousja raha-asioista 2010–2014. Edellisestä keskustalaisen presidentin (Urho Kekkonen 1956–1982) valtakaudesta on kulunut vasta 41 vuotta. Perhe: vaimo, kolme aikuista lasta. Jälkimmäisellä kaudella myös Euroopan komission varapuheenjohtaja. Asuu Itä-Helsingissä, kotoisin Mikkelistä. Jatkossa pyrit välttämään kansan kosiskelua kevennyksillä. Ylen Ykkösaamun haastattelussa 2020 sanoit tuohtuneena olevasi ”itsenäinen keskuspankkiiri”, kun toimittaja mainitsi keskustataustasi. Suomen Pankin pääjohtaja. EU:n laajentumiskomissaariaikoina sinut tunnettiin Turkissa arvostettuna ”Mustafa-Ollina”. . Olli Rehn, 61 . Valitettavasti viime vuosina Turkki on erkaantunut Euroopasta. . . Sitä alleviivasin, en todellakaan esiintynyt keskustan edustajana. Ei tarvita liutaa synonyymejä eikä mainostoimistoa. . Turkin pitäisi täyttää EU-jäsenyyden ehdot, mutta se on ennemminkin etääntynyt jäsenyysehdoista kuin lähentynyt niitä. Kekkosen poliittinen perintö on kaksijakoinen. Se on totta. Ilmoittauduit tähän haastatteluun ehdokkaista ensimmäisenä. En ole huolissani gallup-luvuista. Yhteyteysi keskustaan kelpaa aina, kun siitä on sinulle hyötyä. J. Arvostan, että vertaat minua presidentti Koivistoon. Kampanjasivullasi sanot: ”Pyrin Suomen tasavallan presidentiksi, koska minä luotan suomalaisiin.” Unohdit, että vaaleissa luottamuksen kohteena on ehdokas, eivät äänestäjät. . Seuraavan presidentin toimikaudella toimitaan perustuslain mukaisesti. Suostun mielihyvin arvioon, että olen valtiomies ja rento äijä. Hän oli murrosajan presidentti ja arvotettava valtiomies, en rohkene verrata itseäni häneen. Aktiivinen puolueettomuuspolitiikka toi paljon tuloksia. Toivottavasti myös helmikuussa. . Kampanjani on astunut uuteen vaiheeseen. En laita kolmea pistettä väliin. Elämä on liian rankkaa ilman huumoria
Kun näen taas Pariisissa pienen pään vasten paljasta asfalttia, mielen päällä eivät voi olla enää omat talouteen ja lapsuusmuistoihin liittyvät kärsimykseni. Kaikki synnyttää kysymyksen, johon ei täällä vastausta saa, eikä yhtälöä kykene rakentamaan: miksi. En tiedä, miksi näin hyväkuntoinen nainen on kadulla, mutta koetan ymmärtää asian ison luonteen – sen kuinka Pariisin kaduille on päätynyt niin paljon sellaista väkeä, jonka ei ulkonäöstä päätellen ajattelisi sinne kuuluvan. Tarpeettomana. JUSSI PARVIAINEN ON TEATTERIN AMMATTILAINEN, JOKA ASUU PARIISISSA. Kaikenlaista tulee tuossa hetkessä mieleen: köyhä Kainuu, sodanjälkeiset kuvat, päällämme läpeensä paikatut vaatteet, moneen kertaan parsitut lapaset ja kaikki se kylmyys. Omaisuuksineen. Ferrarit ja Lamborghinit aukiolla, missä Sartre ja de Beauvoir nuoruuteni idoleina kärsivät silloisen eurooppalaisen ihmisen älyllisen vapauden tuottamasta ahdistuksesta. Ehkä se on joillekin jonkinlainen iso valinta. Kun palaan yöllä kirjoittamasta, vieläkin pää Café de Floren ja Café Les Deux Magot'n tuoksuissa ja atmosfäärissä, kohtaan uudelleen pienet pakolaislapset, jotka nyt nukkuvat kaupungintalon aukiota ympäröivien talojen räystäiden suojassa, ulkona, satunnaisilla kankailla peiteltynä, pienet jalat paljaina peiton alta vilkkuen. ?. Täydellisesti tuntevana, kaiken mielessään havaitsevana ja kaikkeen reagoivana ihmisenä. Leireissään, kaiken mukanaan tuomansa, tungoksessa levinneen roskan keskellä, liki alastomien lasten kirmaillessa ympäriinsä. Eilen mummoni kertoi minulle olevansa vanha pariisilainen, ja ikään kuin vastauksena vielä esittämättömiin kysymyksiini, levitti kätensä ja nauroi. ehKä ymmärryKsessä minua auttaa pariisilainen ystäväni, aasialainen mummo, joka asuu kotini likeisen oven syvennyksessä. K U V A H EL I S O R JO N EN LA U R EN T D EN AY pysäköitynä vastapäätä kahvilaa ja suojatielle – turvallisesti, hänen kannaltaan. Kadun tasolla, kasseineen ja nyytteineen. Kir jeitä Par iisista O n varmaankin kohtuullisen suurta itsestään haltioitumista aloittaa kirje Pariisista ja liikuttua samalla oman lapsuutensa köyhyydestä Kuhmossa. Miehet terasseilla, juovat teetä tai kahvia, syövät kakkuja. 18 | A P U . Levähtää, keskelle elämäänsä, antaa periksi ja jäädä siihen. Kävelen Saint-Germain-des-Prés’llä, jossa sadat Qatarin prinssin seuralaiset vaeltavat kahviloiden edustalla. Tapaan häntä päivittäin, jonkinlaisena pakonomaisena eleenä vien hänelle aina muutaman kolikon tai jotain ruokaa. Olla yhteisönsö ytimessä ja samanaikaisesti yhteiskunnan ulkopuolella. Bulevardin edusta kiiltää järjettömän hienojen ja kalliiden autojen kupeita, prinssin sininen Rolls-Royce Köyhyyden ja kerskailun näyttämöt Pakolaislapset roskan keskellä, kankailla peiteltyinä. Naiset koreina, kasvot paakeroituina, kännykästä itseään seuraten. Aina tavatessamme hän päättää sen lentosuukkoihin ja hampaattomaan hymyyn. Qatarin prinssin Rolls-Royce vastapäätä kahvilaa. Ja lisäsi, että ajatukseni ihmisten Pariisin kadulle päätymisen perimmäisistä syistä olisi varmaan minun selitykseni, jos päätyisin itse sinne. Mutta näin käy, kun kävelen kaupunkirauhan estetiikkaan eläytyneenä Luxembourgin puistosta Ho?tel de Villen eteen ja saavun kaupunginpalatsin edustan aukiolle, jossa sadat tummaihoiset pakolaiset makaavat
O VAT K O K I I N A J A V E N Ä J Ä V O I T TA N E E T A F R I K A N P U O L E L L E E N J A E U J Ä Ä N Y T PA I T S I O O N ?. . P I N TA A S Y V E M M Ä L L E MINNE MENET, AFRIKKA. S A M A A N A I K A A N I L M A S T O N M U U T O K S E N VA I K U T U S N Ä K Y Y M A N T E R E E L L A R A J U S T I . A P U | 19 . M I T E N TAVA L L I S E N I H M I S E N E L I N TA S O A N O S T E TA A N , J O S S A M A L L A P I TÄ Ä H I L L I TÄ PÄ Ä S T Ö J Ä. P IR IT TA P A IJ A REPORTA A SI Tansaniassa iloitaan hiilikaupasta FAK TAT Yhdeksän kysymystä Afrikasta HENKILÖ Meppi Burkina Fasosta VA U R A I S S A A F R I K A N M A I S S A O N J O M E R K I T TÄVÄ K E S K I L U O K K A