ja taide Värikäs NYKYTAIDE kiinnostaa RYIJYN tarina käyttötekstiilistä sisustustarvikkeeksi 3UHVLGHQWLQOLQQDQ .(/7$,6(1 6$/,1 HPSLUHVRKYDNDOXVWRQ N¦GHQVLMDW NXLQ PDUVDONDQ NRPHQWRVDXYD 1/2014 8,10 € NYT 5,90 Martta Wendelinin maailmassa ikuinen sunnuntai Verhoilumestari Anneli Hiiri: Puuhuonekalua eivät tuhoa kuin tupajumi ja tulipalo Martta Wendelin: Punapukuinen nainen, öljy, 1935. $UMHQ KLVWRULD. . .HU¦LO\ . (QWLV¸LQWL . Kuva: Tuusulan taidemuseo. .¦GHQWDLGRW
Kokoelman teoksia on myynnissä aina muutaman päivän ajan kuukaudessa Vallilassa sijaitsevassa Pop up-myymälässä. Jos kangas on käsitelty valmiiksi likaa hylkivällä aineella, se suojaa kangasta arkipäivän pieniltä vahingoilta. Huuhteluaineitakin voi käyttää; ne poistavat sähköisyyttä. Ajankohtaista Hagelstamin Suomi-kiertue jatkuu Huutokauppatalo HAGELSTAM&Co:n asiantuntijat jatkavat Suomi-kiertuettaan. Erityisesti talvisin kuiva huoneilma aiheuttaa myös huonekaluissa sähköisyyden lisääntymistä. Pietarsaari, Vaasa, Uusikaarlepyy 5.3. Bukowskis/ Albert Edelfelt. Oulu, Kokkola 18.2. Kangasta ei kuitenkaan pidä voimakkaasti hangata. Nordea Pankin taidetta myynnissä Yleishyödyllinen Taidesäätiö Merita osti vuonna 2011 Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä kokoelman taideteoksia, joista se tulee myymään osan pois. Bukowskis/Constantine korovinen. Lisäksi ääneen pääsee silloinen puolustusministeri Rudolf Walden ja muu poliittinen johto sekä Helsingin asukkaat. Huonekalukankaiden puhdistukseen soveltuvat tavalliset pyykinpesuaineet. Pop up -myymälän kevään 2014 aukioloajat: 23.1. Lopputalven Suomi-kiertueen paikkakunnat ovat: 17.2. Kirjassa on 318 sivua. Hintaennätyksiä Bukowskin huutokaupassa Joulukuun 2013 Helsingin klassisessa Bukowskin huutokaupassa oli jännittäviä huutokilpailuja. Antiikki ja taide Kirjauutuuksia historian ystäville Otava julkaisi tammikuussa 2014 kaksi mielenkiintoista historiallista tietokirjaa. klo 11-14, 29.3. Pop up -myymälä löytyy osoitteesta Aleksis Kiven katu 3–5, Helsinki. Kostutetulla rätillä, johon on laitettu huuhteluainetta, voi pyyhkäistä kankaiden lisäksi huonekalun jalkoja. Aina hyvin haluttu Aivazvsky varmisti tasonsa Myrskyävä meri -teoksellaan, josta sai maksaa 300 000 euroa. Jos kangas tahrautuu, yleensä riittää tahran paineleminen puhtaalla, kostealla rätillä. Myynnissä on kerrallaan noin 300 teosta, joiden hinnat ovat muutamasta kympistä noin 1000 euroon. Kirjassa on 424 sivua. nen teos vietiin gallerian ollessa auki. Kirjassa käsitellään kattavasti myös venäläislentäjien näkökulmaa ja heidän kokemuksiaan. Astianpesuaine on huono vaihtoehto pesuun. Valkoisen kankaan puhdistukseen voi käyttää myös valkaisevia pyykinpesunesteitä. Paperille tehty uniikki pienikokoi- Jacked Up/ Study. klo 12-17, 3.5. Antiikkihuonekalut ulkoilemaan! Pehmusteiden ja kangasosien pöyhiminen pakkaslumella raikastaa ja pehmentää kangasta; kovaa tamppaamista ei suositella. Peter Halleyn Jacked Up/ Study -teoksen hinta näyttelyssä oli 5300 eu- Peter Halley: roa. Bukowskis/Maisema krimiltä.. Seppo Aallon kirjoittama uutuusteos Krigsstaden kertoo ruotsiksi vuosiin 1550–1630 sijoittuvan pienen, mutta värikkään kauppakaupungin, Helsingin tarinan sodan varjoissa. klo 11-14, 27.2. Maksuvälineenä käyvät ainoastaan maksukortit. 2 . klo 11-14, 6.5. Heiltä voi tiedustella kotikäyntiä arvioimaan kodin arvoesineitä. Hämeenlinna, Hyvinkää Taidesäätiö Merita myy vuonna 2011 ostamansa Nordea Pankki Suomi Oyj:n kokoelman taideteoksia. Kuva: Alma Riikonen/Taidesäätiö Merita. klo 11-14, 1.4. klo 12-18, 25.1. Antero Raevuoren Hävittäkää Helsinki kertoo neljästä eri näkökulmasta Helsingin suurpommituksista helmikuussa 1944. Parhaiten pesuun soveltuvat nestemäiset, kirjopyykille tarkoitetut pyykinpesuaineet, joita käytetään vaatteidenkin pesuun. klo 12-18, 1.3. Esimerkiksi Albert Edelfeltin Nainen parvekkeella ”La Parisienne”, jonka lähtöhinta oli 50–70 000 euroa, myytiin lopulta 171 000 eurolla. Niin venäläinen kuin suomalainenkin taide nousi hyvin. Venäläisen Constantine Korovinen Maisema Krimiltä kuusinkertaisti lähtöhintansa ja myytiin lopulta hintaan 290 000 euroa. Ilmatorjunnan sankariteot saavat kirjassa ansaittua huomiota. Säätiö järjestää myös näyttelyitä Rautatalossa ja Vanhassa pankkisalissa Helsingissä. klo 12-17 Tiedustelut: 040-163 7281, alma.riikonen@artmerita.fi, artmerita.fi Varastettu maalaus Tammikuun alussa varastettiin Galleria Forsblomilta Helsingin Yrjönkadulla esillä ollut teos
Jyväskylän Antiikki- ja Keräilymarkkinat Survo-Korpelan kartano, Siltakatu 25, Jyväskylä Torstai – sunnuntai kello 10 – 17 29.5. la - su kello 11 - 17 Kaapelitehdas, Merikaapelihalli Tallberginkatu 1, Helsinki WWW.EXPONOVA.FI Järjestäjä: ExpoNova Tiedustelut: 044 5758 056. Lahden Antiikki- ja Keräilymessut Jokimaan ravikeskus, Toto-halli, Jokimaankatu 6, Lahti Pääsiäisenä, lauantai ja sunnuntai kello 10 – 16 28.-29.6. Hauhon Antiikki- ja Keräilymarkkinat Vanha Villatehdas, Wanha Areena, Kankurinkatu 4, Hyvinkää Helatorstai kello 10 – 17 Witsiälän lava, Vitsiälänraitti 124, Hauho Lauantai kello 9 – 15 WWW.KERÄILYKUUME.FI Järjestäjä: ExpoNova Tiedustelut: 044 5758 056 HELSINKI RETRO & VINTAGE + DESIGN EXPO 29.-30.3. Vääksyn Antiikki- ja Keräilymessut Vääksyn liikuntahalli, Asikkalantie 14, Vääksy Lauantai ja sunnuntai kello 10 – 16 17.-20.7. Hyvinkään Antiikki- ja Keräilymarkkinat 2.8. Keräilykuume - messut Vantaan Energia Areena, Rajatorpantie 23, Vantaa Lauantai ja sunnuntai kello 10 – 16 19.-20.4. KERÄILYKUUME ANTIIKKI- JA KERÄILYTAPAHTUMAT 8.-9.3
Tietoisesti ja arvotaiteeseen sijoittaminen kannattaa aina, mutta hinnan kanssa täytyy olla tarkempi. Wendelinin ihannemaailmassa kaikki on selvää, yksinkertaista ja arvokasta. 16 24 Kuvanveistäjä ja taideseppä Risto Immosen puinen ”Auringon palvojat” on Ivalossa, Saariselällä Hotelli Kakslauttasessa. 10 Martta Wendelinin suomalainen onnela Lastenhoitaja ja musiikkipedagogi Riikka Ranta seuraa lasten leikkiä. 6 Värikäs nykytaide kiinnostaa Taidekauppaa on tehty Suomessa noin sata vuotta. 09-413 97 333. On lähdettävä aikamatkalle – joudumme siirtymään ajassa 1400-luvulle asti. Henkilökunta on taidepedagogisesti monipuolista. ja taide Sisällys 1?2014 20 32 Aikamatkalla menneisyyteen ANTIIKKI JA TAIDE Vuonna 2014 ilmestyy 6 numeroa. aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista Määräaikainen tilaus: paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan Antiikki ja taide ISSN 2341-622X käyttää suoramarkkinoinnissa. Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Tuottaja: Atte Backström attebac@gmail.com 4 . Toimituksen osoite: Antiikki ja taide Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Siellä on ikuinen sunnuntai. 12 kuukautta, 6 numeroa 39 €. Suomessa on paljon lahjakkaita ja kiinnostavia nykytaiteilijoita, joita kannattaa seurata. Taiteilija tunnetaan etenkin pohjoissuomalaisen arkirealismin, ympäristön ja ihmisten kuvaajana. Taide on osa arkea niin sisustuksessa, välineissä kuin toiminnassa. Immosen veistokset tunnetaan ympäri maailmaa. 09-413 97 370 Tilaushinnat: Karprint Oy julkaisee 16 erikoisalan Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 34 €. Mukaan on tullut noin kymmenen vuotta sitten tytär, Satu Helppi. Läheinen kulttuuriympäristö halutaan ottaa haltuun ja rikastuttaa sitä. 37 Kuvanveistoa ja taontaa sopivassa suhteessa Kuvanveistäjä ja taideseppä Risto Immonen haluaa käsitellä töissään inhimillisen elämän ilmiöitä. Koko hirsitalo on liikkeen toimitilana. 20 Elämän ja ajan ainutlaatuisia hetkiä Valokuvataiteilija Esko Männikkö maalaa puhuttelevilla kuvillaan ajan kauneutta. Jyväskyläläisessä päiväkodissa on tilaa 30 lapselle. 09-413 97 300 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi, puh. Taide kuuluu jokaiseen päivään Jyväskylän keskustan kerrostaloon avattu taidepäiväkoti tahtoo ottaa lapset tosissaan. 28 Rakastettu taiteilija Martta Wendelin onnistui luomaan suomalaisesta onnesta kuvan, johon ovat tarttuneet sekä hänen aikalaisensa että nykyihmiset. 28 50 Veikko Helpin osto- ja myyntiliike Ajan muisto sijaitsee Lopen Sajaniemellä, entisessä kaupan varastossa. Yritys on perustettu 1962. Käyttötekstiilistä koristeeksi Ryijyn tie arkisesta käyttötekstiilistä moderniksi taideryijyksi on pitkä ja vaiherikas. Leena Airikkalan akvarellien aiheet kumpuavat arkipäivän väreistä ja tunnelmista. Antiikki ja taide Arkkitehtuurin ja taiteen mestariluomus Suomalaisen kansallisromantiikan vaikuttava monumentti, Tampereen tuomiokirkko, houkuttelee matkailijoita kotimaasta ja maailmalta. Toimitussihteerit: Reetta Ahola, Mari Ahola-Aalto, Mira Piispa Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh
50 Kohde eri – keräilykuume sama Loppilainen osto- ja myyntiliike Ajan muisto syntyi viehätyksestä vanhan tavaran kertomaan ja kauneuteen. 79 Historiaa nykypäivään Suojeluskuntamuseon lottanuket kantavat puvuissaan entisten omistajiensa nimiä. Pääkirjoitus 64 Verhoilijamestari Anneli Hiiri on juuri kiinnittänyt tämän renesanssityylisen kirpparilöydön joustimet luonnonkuituisella sidontalangalla. Näiden mystisten kukkien uskotaan olevan vahvoja suojelijoita – ulkoisesta hentoudestaan huolimatta tai ehkäpä juuri siksi. Kasviuutuus, tulppaani tuli Turkista KeskiEurooppaan 1550-luvulla. Keisarillinen empire on arkkitehtuurityyli, jolla demokraattinen Suomi esiintyy vierailleen Helsingin Senaatintorilla. Museon johtaja Petra Tandefelt jatkaa äitinsä kutsumustyötä merkityksellisten lelujen parissa. Kuvitustyön varjoon on kuitenkin jäänyt mittava maalaus-, grafiikka- ja piirustustuotanto. Suomessa tulppaani ei kuitenkaan ollut itse kasvina vielä tuolloin tunnettu, ja niinpä 1700-luvun ryijyissä nähdään hyvin omaperäisiä tulppaanitulkintoja. 10 Martta Wendelin tunnetaan erityisesti korttien ja lehtien kansikuvien, muun muassa Kotilieden, piirtäjänä sekä satukirjojen kuvittajana. Näistä merkkausliinoista ryijynkutojat ottivat tulppaanin uudeksi kuvaaiheeksi. Hugo Simbergin maalauksessa Haavoittunut enkeli paareilla istuvalla enkelillä on kädessään lumikelloja. Seuraavalla vuosisadalla eli barokkiajalla muodikas tulppaani koristi jo gobeliineja, sitä kirjottiin vaatteisiin ja maalattiin tauluihin. 44 Engel uudisti Senaatintorin palladiaaniseen empiretyyliin myös Presidentinlinnan. Sellaisen näemme Tampereen tuomiokirkon kuuluisassa freskossa, Hugo Simbergin öljyvärimaalauksessa Haavoittunut enkeli. Taideteoksen kokemiseen, katsomiseen ja tulkitsemiseen löytää aina uuden, erilaisen näkökulman. 5. Ennen vanhaan, vallankin Virossa ja Venäjällä sekä Suomessakin oli tapana asettaa ikkunalle kimppu lumikelloja, että paha ei tulisi taloon. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia. Tampereen tuomiokirkon freskossa lapset kuljettavat paareilla enkeliä tamperelaisessa maisemassa, ja etäällä savuaa kaksi tehtaan piippua. Taide pitää sisällään huikean määrän monitasoista symboliikkaa ja kulttuurihistoriaa. Alle on laitettu satulavyöt ja naulattu ne kiinni, ommeltu päälle joustimet purjelangalla sekä sidottu ne. Toinen tässä lehdessä huomion kiinnittävä kukka on lumikello. Tänä päivänä käsin tehdyt pöytäliinat ovat lähinnä arvokasta kulttuuriperintöä. Uudessa, ryijyjen historiasta kertovassa juttusarjan ensimmäisessä osassa korostuu tulppaanin erityislaatuinen asema ryijyjen koristeaiheena. Universaaliutta maalaukseen tuo paitsi itse aihe, myös paareilla istuvan enkelin kädessä oleva lumikello-kukkanen. Luotetaan taiteen voimaan! REETTA AHOLA Antiikki ja taide . 64 Mahdollisimman alkuperäisiksi Entisöinnin ja verhoilun ammattilainen saa korjattua kaikki puusta tehdyt huonekalut. Lumikellot paitsi symboloivat suojelusta, myös Haavoittuneen enkelin nöyryyttä. Linnan tärkein, 1800-luvun alun kokonaisuus on Keltaisessa salissa: Pietarista hankittu pähkinäpuinen sohvakalusto, joka on tutkijoiden mukaan Suomen hienoimpia empirekokonaisuuksia. Taideteos on alati itsessään uudistuva. Nyt hänen Romuritari-liikeensä yhdistää antiikkia, entisöintiä ja uustuotantoa. 86 Tarinoita suomalaisuudesta Suomenlinnan Lelumuseo palauttaa kävijän leikkikalujen kulta-aikaan, joka ei ehkä palaa. 44 Keisarillinen Helsinki, porvarillinen biedermeier 60 Romuritari entisöi, ehostaa ja valmistaa uutta Marko Kosonen tiesi jo lapsuudessaan 1970-luvulla, että vanhat esineet ja historia kiinnostavat. 42 Aateliston juhlista kansan keittiöihin 1800-luvulla elettiin pöytäliinojen kukoistusaikaa, jolloin malleja ja kankaita virtasi maahamme Ruotsin kautta lännestä. 56 Vuosikymmen vanhaa rautaa Teemu Tukiaiselle tulee täyteen kymmenen vuotta Uudenmaan boheemeimpana rautakauppiaana. Tulppaani ja lumikello Tämän lehden artikkeleissa nousee kaksi kukkaa ylitse muiden: tulppaani ja lumikello. Ensimmäisenä sipulikukkana keväällä, usein jo maaliskuussa valkoiset ja kellomaiset lumikellot työntyvät lumen alta ja aloittavat kukintansa. Suomessa 1700-luvulla säätyläistytöt ompelivat itselleen merkkausliinoja, joissa koristeena komeili kaksikorvaisessa, jalallisessa renessanssimaljakossa oleva tulppaani
Tietoisesti ja arvotaiteeseen sijoittaminen kannattaa aina, mutta hinnan kanssa täytyy olla tarkempi. Lopulta 1980-luvun lopussa oli Suomessa Laitinen-Laihon mukaan ensimmäinen taidebuumi, ja ihmiset todella alkoivat sijoittaa siihen. Suomalaisen galleriatoiminnan ammattimaistumiseen ja modernismin juurtumiseen Suomeen vaikutti voimakkaasti Laitinen-Laihon mukaan Euroopasta vaikutteita Suomeen tuonut Maire Gullichsen. Taidesijoittaminen on asiantuntijan mukaan hyvin pääomia vaativaa ja suhdenneherkkää, kun taas taiteen keräily ei vaadi isompaa rahallista panostusta. Huutokaupat ovat kaikille avoimia ja julkisia taidemarkkinoita, Laitinen-Laiho määrittelee. – Myös taiteilijat itse liikkuivat ja toivat vaikutteita, esimerkiksi karismaattinen Akseli Kallen-Gallela toi terveisiä Pariisista. Hyvään sijoittavalle runsas tarjonta VÄRIKÄS NYKYTAIDE KIINNOSTAA Taidekauppaa on tehty Suomessa noin sata vuotta. Suomalaisten taidetuntemus ja -sivistys on hänen mukaansa jo hyvällä tasolla, vaikka taidekauppa alkoikin Suomessa suuremmalla volyymillä eurooppalaisittain myöhään, vasta 1980-luvulla. Antiikki ja taide TEKSTI: MIRA PIISPA ri sukupolvi, joka on ollut taiteen ympäröimänä jo lapsuudestaan. – Kehittyminen vie usein vähän pidemmän ajan. – Suomessa oli kiertäviä taidekauppiaita jo ennen taidekauppaan lamaannuttavasti vaikuttavia maailmansotia. Arvohankinnat tehdään nyt Pauliina Laitinen-Laihon mielestä nykytaide on Suomessa todella korkeatasoista, kuten myös esimerkiksi Aasiassa.. Hän toimii tällä hetkellä oman yrityksensä, Suomen Taidearvioinnin, puitteissa taidearvioitsijana ja -asiantuntijana niin yksityishenkilöille kuin museoille ja yrityksille. – Kenestä tahansa voi tulla taiteen asiantuntija, siihen ei tarvita taidehistorian tai tutkijan koulutusta, vaan kokemuksen kehittämää näkemystä, Pauliina LaitinenLaiho vakuuttaa. K otimaisista taidemarkkinoista 1980–1990-luvulla väitellyt filosofian tohtori Pauliina Laitinen-Laiho, 43, on perehtynyt taidekaupan historiaan ja nykypäivään Suomessa. Markkinat syntyivät markkinapaikkojen myötä Laitinen-Laiho kertoo, että Euroopassa taidekauppa on ollut kehittynyttä aina siellä, missä talous on voinut hyvin. Suomessa on paljon lahjakkaita ja kiinnostavia nykytaiteilijoita, joita kannattaa seurata. Roomassa antiikin aikana, Italian kaupungeissa, muun muassa Venetsiassa ja Firenzessä 1500-luvulla, flaamikaupungeissa, kuten Gentissä ja Braggessa, Alankomaissa 1700-luvulla, Düsseldorfissa 1820–1860, Pariisissa 1800-luvun loppupuolelta ja Lontoossa 1950-luvulta alkaen. Tottakai vaikutteita, joita Suomeen ennen muuta tulee lännestä, on ollut matkustelun myötä kautta aikojen, asiantuntija kertoo. 1950–60-luvuilla Suomen taiteeseen vaikutti myös italialainen taide monen suomalaisen taiteilijan opiskellessa Italiassa. – Suomen taidemarkkinat kehittyivät roimasti 1980-luvun alussa monen uuden taidehuutokaupan ja taidekaupan myötä. Pian meilläkin voidaan sanoa, että olemme kansainvälisellä tasolla taiteen kuluttamisessa ja siihen sijoittamisessa. Laitinen-Laihokin on seurannut taidetta ja hankkinut sitä koko ajan myös itse, mutta enimmäkseen muistoina eri tapahtumista. On hyvä, että meillä kasvaa nuo- 6 . Mutta taidekaupan kehittyminen Suomessa on vaatinut myös yleistä vaurastumista ja nimenomaan suurempien ihmisjoukkojen vaurastumista
Silloin arvossaan pysyy grafiikka, mutta se ei koskaan ole hyvä sijoituskohteena, ellei kyseessä ole pienet ja erinomaisen hyvät grafiikan sarjat Picassolta, Dalilta tai vaikkapa Mirólta. Vielä ammattimaisemmalla otteella suomalaisesta taiteesta pitäisi tosin tehdä vientituote. Kuva: Johanna Pohjavirta. Laadukas sijoitus ei yleensä koe arvon romahdusta, vaan nousukaudella sijoituksistaan voi taiteen jälkimarkkinoilla myös hyötyä, Laitinen-Laiho toteaa. Siksi taiteeseen saa sijoittaa vain kymmenen prosenttia sijoitustensa kokonaisarvosta. – Siihen kuuluvat teoksen omistushistoria ja esiintyminen kirjallisuudessa, julkisuudessa ja näyttelyissä. – Ennen pian alkavaa uutta noususuhdannetta nyt on taiteeseen todella sijoittaville vielä ostamisen aika. – Taidesijoittamisen kannalta on tärkeää, että taiteilijalla on ”nimeä” eli taiteilijaa on markkinoitu hyvin, taiteilijan taide edustaa ajankohdan taidetta parhaimmil- Antiikki ja taide . Tämän hetken taidemarkkinoilla on Laitinen-Laihon mukaan jälleen matalasuhdanne, muttei silti läheskään samankaltainen kuin 1990-luvulla. Rahaa pitää olla käytettävissä tarpeeksi, eikä saa kitsastella valitessaan kalliimman ja edullisemman teoksen välillä. Jos taiteeseen todella tahtoo sijoittaa tai keräilijänä varmistella jollain tavalla ostoksensa arvon säilymistä, on Pauliina Laitinen-Laihon mukaan erittäin tärkeää tuntea teoksen provenienssi eli teoksen omistaja- ja käyttöhistoriaan liittyvät tiedot. Huomattavaa on myös, että hyviä sijoituskohteita ei maailmassa ole paljoa. 7. Vientiä edistävät politiikot ja diplomaatit tulisi saada suomalaistaiteen promotointiin mukaan entistä vahvemmin, tietenkään taiteilijoita itseään unohtamatta. Sijoittaja tarkkailee historiaa ja markkinaa Kotimaisista taidemarkkinoista väitelleen filosofian tohtori Pauliina Laitinen-Laihon avioeron jälkeen pienemmän kodin seinät ovat täynnä taidetta. ” Vientiä edistävät politiikot ja diplomaatit tulisi saada suomalaistaiteen promotointiin mukaan entistä vahvemmin. ” – Siihen vaikuttaa alan arvostus, hyvä koulutus ja aika demokraattisesti jaettavat apurahat. Asiantuntija neuvoo, että taidekauppoihin ryhtyvän olisi heti alussa päätettävä, ostaako omien mieltymystensä mukaan ja aidosta rakkaudesta omaan sisustukseen sopivaa, keräilykohdetta vai onko tarkoituksena sijoittaa taiteeseen. Ulkomailla myytävien impressionistien yli miljoona euroa maksavien teosten myynti ja ostaminen on mahdotonta ilman jokaisen yksityiskohdan vahvistamista. Grafiikkaa kuitenkin ostetaan, sillä hinnat ovat edulliset, 150–500 euroa. Hän hankkisi tulevaisuudessa lähinnä jonkun tunnetun taiteilijan veistoksen
Taiteen ensimarkkinoilla jokainen taiteilija määrittelee itse hintatasonsa. Taidekaupan volyymiä on Suomessa Laitinen-Laihon mukaan hillinnyt toisaalta suurten pääomien puute, mutta myös korkeat hinnat, mikä pitää varastokierrot maltillisina. Hänellä on luottamukselliset suhteet keräilijöihin laajasti ympäri Suomea. Elvi Maarni 4. Korjaamo Gallerian näyttely on vain uusien teoksien, joskin samaa sarjaa kuin Taidehallin uudet. laan, jälleenmyyntiverkostot toimivat ja myyvät taiteilijan töitä. Toisaalta taitelijan tulisi mielestäni muistaa ’’harvinaisuus-aste’’ eli ei olla samaan aikaan esillä liian monessa näyttelyssä. Ville Vallgren 5. Marianna Uutinen 4. – Taiteilija valmistautuu tänä vuonna isoon tilaustyöhön helsinkiläiseen Kulosaaren kouluun, vastaaava johtaja Jukka Valkonen Korjaamo Galleriasta kertoo. Miksi. Leena Luostarinen 2. Tässä Marilan tuore Kulosaari-taulu Kulosaaren kartasta vuodelta 2012, 250x200 cm. Santeri Salokivi 4. – Kansainvälisten ja kotimaisten huutokauppojen merkitys on suuri. Vähänkin ammattimainen taidesijoittaja seuraa jatkuvasti jälkimarkkinoita eli huutokauppoja, vaikka tekisikin omat ostoksensa luottamuksella hiljaisesti. – Jos myynnissä on hiljaisesti jokin arvoteos, minun täytyy pitää huoli siitä, että olen ensimmäisenä ostamassa sitä, myös asiakkailleen taidetta hankkiva Suomen Taidearvioinnin yrittäjä sanoo. Helene Schjerfbeck Uusi lista ilmestyy maaliskuussa ja se tulee sisältämään jälleen uusia nimiä nykytaitelijoiden joukossa. Robert Lucander Edesmenneet taiteilijat: 1. Lista perustuu taidearvioistijana toimivalle Pauliina Laitinen-Laiholle tulleisiin kyselyihin. Lisäksi vaikuttaa se, onko useilla keräilijöillä kyseisen taiteilijan töitä. Tuoreus ja näkökulma ovat valttia. Klassikoissa muuttuu lähinnä järjestys, mutta pari uutta nimeäkin on tulossa mukaan. Akseli Gallen-Kallela 2. Nanna Susi 3. Tämä tulee varmaan pitkällä viiveellä Suomeenkin. – Suomalainen nykytaide on todella korkeatasoista ja uusia nimiä tulee koko ajan. Kimmo Kaivanto Klassikkotaiteilijat: 1. Nykytaiteilijat: 1. Sisustusihmiset viemässä taidemarkkinoita Taidemarkkinoilla on aina kova kilpailu parhaimmista taideteoksista ja ostavista asiakkaista. 4) – Heikki Marilaa alettiin rakastaa Ars Fennica -palkinnon saaneista kukkatöistä, joita häneltä edelleen kysyttäisiin. – Huutokaupat vetävät Saksassa tällä hetkellä ja Pariisissa aina. Arvokkaita öljymaalauksia aina Arvotaiteen kysyntää on Suomessakin aina, niin myös nyt laskukaudella. Sen sijaan Euroopassa jälkimarkkinat toimivat. Ne kertovat julkisesti, mitä keräilijät himoitsevat ja miten he arvottavat eri taideteoksia, Pauliina Laitinen-Laiho tietää. – Kiinnostukseen taiteilijaa kohtaan on vaikuttanut se, että teoksia on ollut esillä paljon. Kuvataiteen kuuma lista Taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Laiho on laatinut Taloustaito-lehdelle TOP 20 -listan taiteilijoista, joista taiteen keräilijät ja satunnaiset ostajat ovat olleet kiinnostuneita julkaisua edeltävän kuuden kuukauden aikana. Muodissa ovat aina rakastetuimmat, noin 30–40 suomalaisen klassikkotaiteilijan tuotannot ja tämän rinnalla tulee Laitinen-Laihon mukaan muutamia moderneja taiteilijoita. Asiantuntija kommentoi nimiä Pauliina Laitinen-Laiho luonnehtii käsityksiään siitä, miksi hänen syksyn 2013 nykytaiteen top 5 -listalleen päätyivät juuri nämä nykytaiteilijat: 1) – Rockmuusikko Andy McCoy on uusi nimi keräilijöiden tiedusteluissa. He kokoavat teoksista paketteja koteihin. 3) – Marianna Uutista arvostavat eniten kokeneemmat keräilijät. – Näyttää siltä, että tämä kilpailutilanne lähentää tulevaisuudessa ensi- ja jälkimarkkinoita lähemmäs toisiaan, Pauliina Laitinen-Laiho arvioi ja ennustaa jo hieman tulevaa kehitystä: – Jenkeissä myös sisustussuunnittelijoiden ja -arkkitehtien rooli on jo valtava. Lähde: Pauliina Laitinen-Laiho 8 . Antiikki ja taide Heikki Marilan Kulosaarimaalaus (vuodelta 2012 / 250x200 cm) on syntynyt tilaustyöprosessin aikana: tänä vuonna Kulosaaren koulu saa hänen ison teoksensa. Siellä on myös omat venäläisen taiteen markkinat, jonne tullaan niin ikään Lähi-Idästä. Näin ollen todella arvokasta taidetta on kaikesta kuvataiteesta vain noin Heikki Marila pitää näyttelyt tänä vuonna samanaikaisesti Kulttuuritehdas Korjaamo Galleriassa ja Taidehallissa, Helsingissä 17.5.–3.8.2014. 5) – Robert Lucander työskentelee lähinnä Saksassa, mutta on tunnettu ja haluttu nimi myös Suomessa. Keräilijät kiinnostuvat aina myös uusista, tuoreista nimistä ja heidän teoksistaan. Nina Terno 5. Lontoo pysyy aina taidemarkkinoiden polttopisteenä samoin kuin New York ja suurimmat taidemessut, kuten Art Basel ja Tefaf Maastricht. Heikki Marila 5. Ferdinand von Wright 3. McCoyn teoksista ovat olleet kiinnostuneita erityisesti ostovoimaiset, suosituimpien taiteilijoiden teoksia hankkivat keräilijät. 2) – Nanna Susi on nykytaiteen ystävien intohimo vailla vertaa ja hänessä viehttävät todennäköisesti teosten ekspressiivisyys ja värikylläisyys. Muuten tulee kyllästyminen. Ilkka Lammi 3. Taidehallin näyttely on valtaosin retrospektiivinen, mutta myös uusia teoksia mahtuu mukaan. Andy McCoy 2. Teoksissa on hyvä hinta-laatusuhde ja neutraaleina eli ei-feminiinisinä tai ei-maskuliinisina ne sopivat monen yrityksen kokoelmiin ja erilaisiin tiloihin.
Tuotantokausi taiteilijan tuotannossa. 15 % yksityiset keräilijät. 80 % satunnaisostajat, omaksi ilokseen keräävät. Kuka teoksia välittää ja markkinoi. 1990-luku hiipuminen, taantuma: * pienemmät ostokset, sijoitukset * * * * nykytaiteeseen. 1980-luvun loppu taidebuumi: * muotiteokset, sijoittamista. Suomalaisen taiteen ostajan profiili 5 % laatuun ja nimeen sijoittavat. * Luottamuksesta Henkilökohtaisista tunteista ja intohimoista * Lähde: www.pauliinalaitinenlaiho.com Varsinainen arvotaide on Pauliina Laitinen-Laihon mukaan suurimmaksi osaksi öljymaalauksia. Aikaisemmat hintanoteeraukset. Onko ollut tai tulossa kyseisen taiteilijan näyttelyjä ja onko taiteilijan tuotannosta kirjoitettu kirja lähiaikoina. * Harvinaisuusassosiaatiosta. Herättääkö teos paljon tunteita ja keskustelua. – Myös aitoustodistuksia, kuitteja ja kaikkia muita mahdollisia asiakirjoja väärennetään. Montako saman taiteilijan teosta on samassa huutokaupassa myynnissä. taiteilijan tuotannon arvokkuuteen ja arvon säilymiseen. Taidekaupan kehitys Suomessa 1910-luku ensimmäiset tunnetut * taidekaupat. Onko teoksen tyyli muodissa. – Etenkin 1940–50-luvulla maalatut, niemennokissa sijaitsevat mummonmökit järven rannalla eivät enää kiinnosta, eikä sen enempää harmaa värimaailma. Kuka teoksen aitouden on * todennut. 2000-luku nousukausi: keräilystä ammattimaista, hintojen nousu. Jälleenmyyntikorvaus ja huutokauppojen myyntiprovisio. Koolla ei ole merkitystä. Noin 20 vuoden aikana Ruotsista levinnyt kiinnostus värikkääseen, puoliabstraktiin taiteeseen on ollut näkyvissä myös Suomessa. Kiireen tuntu kaupassa sekä teokseen nähden alhainen hinta ovat tunnettuja varoitusmerkkejä väärennösmyyntien kohdalla. * Teoksen Taiteilijan tausta, kuuluisuus, * maine. – Jos epäily herää, pitää heti ensin ottaa yhteyttä kauppiaaseen tarkistamista varten. Onko teos taiteilijan tyylille ominainen, sellainen, mistä taiteilijan helpoimmin tunnetaan. * Sen hetkisestä mielikuvasta, * johon on muun muassa vaikuttanut markkinointi. Teoksen provenienssi eli al* kuperä ja kulkureitit: muun * * * * * * * * * * * muassa, missä ja monessako kokoelmassa teos on ollut aikaisemmin. Hän kehuu suomalaisten perusepäilevää luonnetta ja neuvoo niin analyyttisyyteen kuin omaan intuitioon luottamiseen, kun pyritään minimoimaan riski ostaa väärennös. kymmenen prosenttia ja kunkin taiteilijan tuotannosta noin 5–10 teosta. Ennen ostoa on kirjattava ylös kaikki epäilyä aiheuttavat merkit, ja sen jälkeen ne on tarkistettava, kun ostaa teoksen. Taiteilijan maine ja asema taidehistoriassa. Onko taiteilijan teoksia * huutokaupattu eli julkisesti myyty * * * * * * * * * * ja mikä oli niiden hinta. Suhdannesyklit ovat Suomessa noin 7–10 vuotta, suuremmilla pääomamarkkinoilla lyhyemmät. Keräilijöiden ja sen hetkisen kiinnostuksen määrä. Onko taiteilijan tuotannosta tehty julkaisuja. Taiteilijan muiden teosten * myyntihinnat. Teoksen kunto ja mahdollinen * restaurointi. Muoti- ja suhdannevaihtelut. Iloiset, elämänmyönteiset ja positiiviset aiheet nostattavat hintaa. Puhutaanko taiteilijasta populaari- vai ammattilehdissä vai molemmissa. Miten ihmisten odotetaan reagoivan taustatietoon ja mainontaan. Vaikka taide tuottaa kaikenlaisille ostajilleen ja keräilijöilleen myös persoonallisesti koettua iloa ja hyviä tuntemuksia, asiantuntijan mukaan tietynlaiset teokset ovat muodin muuttumisen vuoksi nyt todella poissa. . Antiikki ja taide . 9. – Se on hidas tekniikka, hinta säilyy siinä paremmin. * Sen Miten paljon taiteilijan tuotannolla on keräilijöitä. Taiteen hintaan vaikuttavia tekijöitä: laatu ja toteuttamistapa. Huutokauppojen tapa arvioida lähtöhintaa Teoksen laatu, tekniikka ja * aihe. Väärennysepäilyyn tartuttava heti Nousukaudella jostain hyvin halutuista tauluista saatetaan tehdä tai panna myyntiin väärennöksiä, joita löytyy kaikentasoisia. Prosentit ovat taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Laihon arvioita alan kokemuksen perusteella. Mihin kokoelmiin taiteilijan * teoksia kuuluu. Miltä taiteilijan tuotannon ajanjaksolta teos on. 2014-2015 uusi nousu. Yleensä väärennöksiä tarjotaan yksityisesti sille henkilölle, jolla tiedetään olevan käteistä tilillä ja olevan uusi keräilijä, Pauliina Laitinen-Laiho tietää varoittaa. Väärennöksiä on nähty suosituimpien taiteilijoiden, kuten esimerkiksi Helene Schjerfbeckin, Akseli Gallen-Kallelan, Albert Edelfeltin, Pekka Halosen, Ellen Thesleffin ja Eero Nelimarkan teoksista sekä nykyään myös Ilkka Lammin ja Reidar Särestöniemen töistä. Turvallisinta on, jos tietää, miten hyvin myyjä tuntee taiteilijan tuotannon. * Kysynnästä ja tarjonnasta. Suurikokoiset teokset saattavat laskea hintaa. Taustatietojen määrä, löytyykö teoksen luomisvaiheesta esimerkiksi kirjallista dokumenttia ja onko huutokauppa joutunut itse etsimään taustatietoja. Teosten myyntihinta huutokaupoissa kertoo hetkisestä kiinnostuksesta teosta kohtaan. 2008 taantuma, kaupan hiljentyminen: nykytaiteen uusien tekniikoiden runsastuminen. Ulkomailla yli miljoonan euron hintaisten arvoteosten kaupat viimeistelee aina asianajaja ja pankinjohtaja, Pauliina Laitinen-Laiho sanoo. Ovatko teoksesta kiinnostuneet taidekauppiaat, museot, keräilijät vai kaikki edellämainitut. Kiinnostaako taiteilija tai teos * taidehistoriallisesti. Ovatko taidekauppiaat kiinnostuneita taiteilijasta
Kuvataide Kelkkamäessä, sisäkuvitus Martta Wendelinin ja Arvid Lydeckenin kirjaan Kultaisilta päiviltä, akvarelli 1918. 10 . Antiikki ja taide
Rakastetun kuvittaja ja taidemaalari Wendelinin maailma on sadunhohtoinen lapsenmaailma. Siellä on ikuinen sunnuntai. Martta Wendelinin suomalainen onnela Koti, työ, uskonto ja isänmaa Rakastettu taiteilija Martta Wendelin onnistui luomaan suomalaisesta onnesta kuvan, johon ovat tarttuneet sekä hänen aikalaisensa että nykyihmiset. 11. Nyt Erkkolan jykeviä hirsiseiniä koristaa näyttely Kaupungista maalle – Martta Wendelinin kuvituksia ja maalauksia 1920–30-luvuilla. Viime vuonna J.H. Erkon taiteilijakoti Erkkolassa oli esillä Martta Wendelin syntymän 120-vuotisnäyttely. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: TUUSULAN TAIDEMUSEO T aiteilijakoti Erkkolassa Tuusulassa jatkuu Martta Wendelinin (1893–1986) juhliminen. Vuosi 2013 oli taidemaalarin ja kuvittajan varsinainen syntymän 120-vuotisjuhlavuosi, mutta iätön ja ajaton Wendelin vetoaa suureen yleisöön edelleen. Samalla se on myös kuvaus suomalaisesta perheidyllistä, joka le- Antiikki ja taide . Wendelinin ihannemaailmassa kaikki on selvää, yksinkertaista ja arvokasta
Voidaan kenties jopa väittää, että suomalaisuuden ja suomalaisen taidehistorian kannalta on ollut onni, että Wendelin ei koskaan lyönyt itseään läpi niinkään perinteisenä taidemaalarina, vaan hänestä tuli koko kansan tuntojen kuvittaja. 2. vittää ympärilleen pullantuoksuista, työntäyteistä ja turvallista kotitunnelmaa. – Wendelinin maailmankuva on onnellinen ja tasapainoinen. – Niistä syntyi elämänihanne, maailma, jossa kaikki oli selvää, yksinkertaista ja arvokasta. Hän toimi Porvoossa WSOY:n palkallisena kuvittajana, kunnes siirtyi freelance-kuvittajaksi. 4. Tämän päivän ihmisissä se herättää nostalgiaa, joka myös viehättää, Ahdeoja sanoo. Ajattomat elämän perusasiat Wendelinin tuotanto on hämmästyttävän laaja ja monipuolinen. Sielunmaiseman pienet ilot Martta Wendelinin Seura ry julkaisi viime vuonna teoksen Martta Wendelin – kuvittajan siveltimestä. 1. Wendelinin perintö on arvokas. Sara ja Sarri matkustavat, kansikuvitus Anni Swanin kirjaan, peiteväri 1937. Ehkä muutoin ristiriitaisessa maailmassa tarvittiin ja tarvitaan edelleenkin lohtua ja jonkinlaista pakopaikkaa, Ahdeoja sanoo. – Käytännön taloudellisista syistä Wendelin työskenteli ammattikuvittajana. Se puhutteli aikalaisia ihanteena. Hänen opettajinaan toimivat niin Akseli Gallen-Kallela kuin Eero Järnefeltkin. Peiteväri 1954. Jopa synkkienkin pilvien alla elää vahva elämän ja tulevaisuuden usko, toteaa Tuusulan taidemuseon näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja. – Wendelinin kuvissa ihminen on sinut kohtalonsa kanssa. Tämä kuitenkin häviää nopeasti taustalle, jos heittäytyy mukaan Wendelinin kuvien tunnelmaan. Wendelinin paikka paikoin pumpulinenkin maailmankuva voi herättää myös ajatuksen siitä, oliko hän naiivi. Kirjan saatepuheessa Tuusulan kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Marke Naski-Multanen korostaa, miten tärkeä paikka Tuusula oli Wendelinille. 3. Suuri yleisö tuntee hänet ensisijaisesti lehtien, lasten- ja nuortenkirjojen sekä aapisten kansikuvituksista sekä joulu- ja postikorteista, joissa on leimallisen tunnistettava Wendelinin siveltimen jälki. Asetelma siveltimiä tuolilla Gallen-Kallelan ateljeessa, öljy, noin 1922. Tyttö ja poika katsovat tähtitaivasta. Sekä arjessa että juhlassa pienillä suurilla asioilla on tärkeä merkityksensä. 4. Yksityiskokoelma. Suomalaisen onnen ja maalaisidyllin kuvaajana Wendelin viestittää, että onni syntyy loppujen lopuksi elämän perusasioista: koti, uskonto, isänmaa ovat selkeästi läsnä Wendelinin töissä. 5. 1. Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen joulukortti. Punapukuinen nainen, öljy 1935. Lähes 40 vuoden ajan Tuusulassa asu- 12 . Vaikka hän ei itse osannut arvostaa kuvittajan uraansa, hän oli poikkeuksellisen lahjakas, Ahdeoja toteaa. Antiikki ja taide 3.. Yksityiskokoelma. Vähemmän tunnettua lienee kuitenkin se, että Wendelin oli myös tuottelias taidemaalari, joka itse olisi halunnut heittäytyä kokonaan maalaustaiteen vietäväksi. 2. Kaivolla, öljy 1927. Hän halusi aina esittää elämän valoisamman puolen. 5
Wendelin piirsi noin 650 joulukorttia ja vuosina 1931-1963 lähes 30 joulumerkkiä. Martta Wendelinille myönnettiin vuonna 1974 taiteilijaneläke, ja vuonna 1977 hän sai elämäntyöstään Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon. Kuka oli Martta Wendelin. Hän sai yksityisopetusta myös Akseli Gallen-Kallelalta ja teki opintomatkoja muun muassa Ruotsiin ja Italiaan. Näyttelyjä järjestetään aineiston pohjalta vuosittain kolme. Kuvitustyön varjoon on kuitenkin jäänyt mittava maalaus-, grafiikka- ja piirustustuotanto. 13. Wendelin tunnetaan erityisesti korttien ja lehtien kansikuvien, muun muassa Kotilieden, piirtäjänä sekä satukirjojen kuvittajana. Martta Wendelin pääsi ylioppilaaksi vuonna 1910 Kotkan suomalaisesta yhteiskoulusta ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopiston piirustussalissa Eero Järnefeltin johdolla vuoteen 1916. Martta Maria Wendelin syntyi marraskuussa 1893 Kymissä ja kuoli maaliskuussa 1986 Tuusulassa. Hän oli hyvin monipuolinen suomalainen kuvataiteilija. Martta Wendelinin museo sijaitsee Tuusulassa, Hyrylän Taide-ja kulttuurikeskuksessa. Hän käytti suomalaiskansallisia aiheita ja oli osaltaan muokkaamassa mielikuvaa siitä, millainen on perinteinen suomalainen joulukuvasto. Museossa on peruskokoelmassa 2 000 Wendelinin työtä, jotka hän aikoinaan lahjoitti Tuusulan kunnalle sekä tilaa vaihtuville näyttelyille. Wendelinin kuvitustyöt edustivat samaa ihannoivaa, herttaista linjaa kuin Rudolf Koivu satukuvituksillaan tai ruotsalaiset Elsa Beskow ja John Bauer. Wendelin rakennutti itselleen Tuusulaan talon, muutti siihen 1946 ja asui ja työskenteli siinä koko loppuelämänsä. Antiikki ja taide
Peiteväri. Kotilieden kansi, huhtikuu 1936. Valokuva: Saku Soukka.
3. Sinikka ja Terttu. Vedenemännän lahja, sisäkuvitus Anni Swanin teokseen Satuja, 1920. Kaupungista maalle -näyttelyssä on esillä Wendelinin kuvituksia ja maalauksia 1920–30-luvuilta. – Wendelin imi kuitenkin vaikutteita onnellisesta perhe-elämästä, kesistä ja jouluista, omasta lapsuudestaan. 2. 3. Näyttely on avoinna 21. Kansanlaulu-sarjan postikorttioriginaalikuvitus. Tussi ja peiteväri 1931. Vaikka hänenkin perheessään oli vastoinkäymisiä, Wendelin ei koskaan halunnut siirtää huolia ja murheita taiteeseensa, Ahdeoja korostaa. Akvarelli 1920. http://www.erkkola.fi 1. Valokuva: Museokuva. . – Tähän suomalaisten oli helppo samaistua. Sisäkuvitus Zacharias Topeliuksen satuun kirjassa Lukemisia lapsille. Peiteväri 1959. Taiteilijakoti Erkkolassa on esillä näyttely Kaupungista maalle, jossa on nähtävillä yli kuusikymmentä Martta Wendelinin maalausta, piirustusta ja kuvitusta yksityisistä sekä Tuusulan taidemuseon kokoelmista. Antiikki ja taide . Peiteväri 1935. Erityisen mielenkiintoista Wendelinin tuotannosta tekee se, että hän itse ei elänyt perinteistä suomalaista perheidylliä. neelle ja työskennelleelle Wendelinille Tuusulanjärven maisemat olivat suorassa yhteydessä hänen taiteeseensa: ”Hänen sielunmaisemansa koostui luonnosta, vaatimattomasta elämästä ja sen pienistä ilonaiheista”, Naski-Multanen kirjoittaa. Wendelin onnistui myös taitavasti sekoittamaan realismia ja fantasiaa, ja etenkin hänen satumaailmansa ovat hyvin viehättäviä ja puoleensa vetäviä. 1. 2. 4. 4. huhtikuuta saakka. Amerin kulttuurisäätiön kokoelma/ Tuusulan taidemuseo. 1930-luvun alusta alkaen kuvitusten lähtökohdaksi tulivat maaseutu ja maalaiselämän arvot. – Voidaan nähdä myös, että sen sijaan, että Wendelin olisi tyytynyt pelkästään kuvaamaan suomalaista onnea, hän itse asiassa loi unelmaa suomalaisesta onnelasta, Ahdeoja toteaa. Pikku joulupukki -lehden sisäkuvitus. Tuomi on virran rannalla. Sikku. Kaupunkilaiset arvot ja keskiluokkaisuus näkyivät monissa Wendelinin varhaisissa teoksissa. 15. Päinvastoin hän oli hyvin itsenäinen taiteilijasielu, joka vasta vanhemmalla iällä perusti perheen ottotyttärensä kanssa
Leena Airikkala ammentaa inspiraatioita työhönsä arjen pienistä elämyksistä. 1600-luvun flaamilainen taide ja pimeät hollantilaiset interiöörit lyijylasisine valoraitoineen ovat minulle mieleen, Leena kertoo. Maailman museot ja taidemuseot ovat toimineet osaltaan töitteni inspiraation lähteinä. – Historian ripaukset antavat kuviin perspektiiviä, tunnetta siitä, että ihminen on pieni pisara kaikkeudessa, hän pohtii. Mielikuvitukselliset, naiselli- 16 . – Erityisesti Italia, ja Umbrian karut maisemat ovat syöpyneet sydämeeni. Maalaustaide Leena Airikkalan akvarellien aiheet kumpuavat arkipäivän väreistä ja tunnelmista Aikamatkalla menneisyyteen Helsinkiläinen kuvataiteilija Leena Airikkala maalaa töihinsä lapsuusmuistojen kukkia, esineitä, tunnelmia ja tuoksuja. Etenkin takavuosina hän reissasi ulkomailla tiuhaan. Lapsuuden kartanoympäristön maatiaiskasvit, kuten liljat, akilleijat, keisarinkruunut, leimut ja pionit värittävät Leenan akvarelleja tänäkin päivänä. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN JA GALLERIA MARIA K uvataiteilija Leena Airikkala 60, vietti lapsuutensa Annalan kartanon läheisyydessä, Helsingin Hämeentiellä. Leena muistaa, kuinka lapsuuden miljöössä, rehevöivien asteripeltojen kupeessa asui myös Signe, surusilmäinen nainen, jolla oli kolme poikaa ja juoppo mies. Antiikki ja taide set korkokengät ovatkin näkyneet Leenan töissä jo parinkymmenen vuoden ajan. Leenan töistä voi löytää yhdestä kuvasta useiden eri aikakausien elementtejä, men- neiden vuosisatojen lattiapintoja tai pukeutumistyylejä yhdistettynä nykypäivän esineisiin. – Signellä oli kuitenkin kyyneleen muotoiset, kultaiset korvakorut ja hän eli puutarhan kukkaloiston keskellä hoitamassa orvokkejaan. Heleissä akvarelleissa toistuvat pehmeän naiselliset ja leikittelevät kenkäaiheet, herkät kukat, linnut ja kulttuuriset sisustuselementit. Mielestäni kauniit kengät ilmentävät naiseuden hyviä puolia, kengissä näkyy myös kulttuurihistoriaa, Leena sanoo. – Itse en pysty kävelemään korkeilla koroilla, mutta rakastan maalata niitä. Järven liplatus ja lin-. Taiteilijatyön vastapainona hän pyörittää perheensä kanssa sisustusalan yritystä, Mosa Interiorsia. Kovan elämän keskellä arjen mielihyvä löytyi luonnon kauneudesta, Leena kertoo. Aikakaudet kerroksittain Historia, kulttuurien tutkiminen ja matkailu ovat aina kiehtoneet Leena Airikkalaa. Tunnelmat, värit ja tuoksumuisti vievät aikamatkalle. Viime vuosina linnut ovat tehneet tuloaan Leenan tauluihin. – Viitisen vuotta sitten jätin matkailun vähemmälle ja aloin viettää aikaani mökillä, luonnon rauhassa. Leenan lapsuusmaisemaa hallitsi kartanon kukkarunsauden ohella Arabian tehdas, jonka naisia, heidän asujaan ja kenkiään pieni tyttö seurasi uteliaana bussipysäkillä
Mitkä tahansa arjen pienet asiat, värit, tuoksut, välähdyksen omaiset asiat tai vanhat, patinoituneet kehykset voivat innoittaa taulun syntymiseen. ” Antiikki ja taide . – En koskaan maalaa huonolla tuulella. 17. Ammennan luonnon levollisuudesta inspiraatiota myös teoksiini, vaikka töitteni aiheena onkin ihmisen rakentama ympäristö. Usein saankin palautet- ” Työni eivät ole puhtaita akvarelleja, sillä käytän niissä lyijykynää, peitevärejä sekä myös paperileikkeitä tai valokuvia. Teen töitäni kotini yläkerrassa sijaitsevassa, pienessä työhuoneessa, joka kylpee eteläauringossa. tujen laulu ovat selvästi iän myötä tulleet minulle tärkeiksi. Leena Airikkala sen sijaan ha- luaa viestiä töillään elämäniloa ja positiivisuutta. Uuden työn aloittaminen on kuin meditaatiota. Taulut henkivät tyyneyttä ja positiivisuutta Moni taiteilija tuo teoksillaan esille elämän kipupisteitä
Kiireen keskellä on tulee osata hellittää ja nauttia jokaisesta päivästä, kuin lahjasta, Leena pohtii. Vuonna 1983 Helsingin taideteollisesta Korkeakoulusta graafikoksi valmistunut Leena Airikkala on kuvittanut aktiivisen näyttelytoiminnan rinnalla lastenkirjoja ja aikakausilehtiä. Syklaami hehkuu pienemmässä taulussa. . Näyttelyn avajaiset ovat lauantaina 1.3. ta siitä, että työt luovat katsojillekin mielen tyyneyttä, Leena kertoo. Vanhoja, iän kuluttamia kehyksiä hän ei missään nimessä kunnosta, sillä niissä ajan vierimisen ja menneisyyden kolhujen kuulukin näkyä. Elämässä ei tule kuitenkaan olla liian vakava, huumori on tärkeä osa elämääni. Jonkin työn idea, värit ja aihemaailmat voivat muhia takaraivossa kauankin. Itse Leena kokee olevansa heidän vastakohtansa. Kun jokin teos lepää välissä hetken, näkee sen tovin kuluttua aivan uusin silmin. Hänet tunnetaan myös postimerkeistään. Hento, melankolinen, mutta sitkeä kevään kukka, kirjopikarililja, näkyy monissa Leenan töissä. Leenalla on samanaikaisesti monta teosta työn alla. Orvokkiteema on saanut innoituksensa Leenan 1-vuotiaasta lapsenlapsesta, Eevi Rauha Orvokista sekä Leenan Orvokki-äidistä. Leenan uusin näyttely ammentaa innoituksensa nuorimmaisen lapsenlapsen mukaan. Tehtaan tytöt -teoksessa käännetään katse Leena Airikkalan lapsuuden ajan naisten asusteisiin. Leenan mukaan hänen kaksi tytärtään ovat molemmat määrätietoisia ja temperamenttisia naisia. Leena on lempeä mummi Taiteen ohella Leenan elämän keskipisteitä ovat tyttäret sekä lapsenlapset, 6-vuotias Ida Sofia sekä 1-vuotias Eevi Rauha Orvokki. Leena ei halua viimeistellä töitään täysin, vaan jättää toisinaan paperin rosoiset reunat näkyviin. – Itse en voi jalkojeni vuoksi kävellä koroilla, siksi maalaan niitä. – Äitinikin oli nimeltään Orvokki, joten innostuin maalamaan orvokkitöitä. Pienin sivellinkoko, jota käytän, on numeroa 000. Kehykset, joita hän kerää huutokaupoista ja antikvariaateista ovat kiinteä osa töitä, eikä Leena koskaan korjaa kuluneitakaan kehyksiä. – Työni eivät ole puhtaita akvarelleja, sillä käytän niissä lyijykynää, peitevärejä sekä myös paperileikkeitä tai valokuviakin. Jäljen pehmeys töissäni johtuu käyttämästäni, italialaisesta lumppupaperista sekä saksalaisista akvarelliväreistä. Leena tekee pääasiassa akvarelleja, mut- 18 . Leena Airikkalan taideteokset syntyvät toisinaan vanhojen, ajan patinoimien kehysten innoittamina. Myös postimerkkikeskus halusi orvokkiaiheisen postimerkin, joka ilmestyy toukokuussa, Leena mainitsee. 2014 kello 13–15, www.galleriamaria.fi. – Mummina olen jopa vähän löperö. Rakkaudella, Signe Leena Airikkalan Rakkaudella, Signe -näyttely on Galleria Mariassa 2.3.– 23.3.2014, osoitteessa Mariankatu 14, 00170 Helsinki. Pehmeä naisellisuus näkyy Leena Airikkalan kenkäaiheisissa tauluissa. Antiikki ja taide ta hyödyntää töissään monimuotoista sekatekniikkaa
Linnut tekevät voimakkaasti tuloaan hänen töihinsä.. Utelias-teoksessa näkyy Leena Airikkalan rakkaus kenkiin ja sisustukseen
Antiikki ja taide. Kuvanveistäjä ja taideseppä Risto Immonen työpajassaan Rovaniemen Muurolassa. Rovaniemeläinen taiteilija Risto Immonen tunnetaan veistosinstallaatioistaan Kuvanveistoa ja taontaa sopivassa suhteessa Kuvanveistäjä ja taideseppä Risto Immonen haluaa käsitellä töissään inhimillisen elämän ilmiöitä. TEKSTI: MAIJA SALMI KUVAT: RISTO IMMONEN 20 . Immosen veistokset tunnetaan ympäri maailmaa