ARJEN HISTORIA ALTTARITAULUT Abstraktin taiteen mestari FRANTIŠEK KUPKA TAIDELAINAAMO tukee taiteilijan työtä Turku pursuaa taidetta ja historiaa TYYLISUUNNAT: Rokokoo Kosket vaalivat emalimuistoja merkittävää taidetta ROOMA antiikin historian harrastajan paratiisi. 2/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI . KÄDENTAIDOT . KERÄILY
Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Ajankohtaiset palstat kertovat tämän hetken halutuista esineistä, alan tapahtumista sekä näyttelyistä. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. tilaukset@karprint.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Antiikki ja taide -lehti kertoo asiantuntevalla ja syväluotaavalla tavalla suomalaisesta taiteesta ja taiteilijoista, keräilystä, vanhoista esineistä ja niiden kunnostamisesta sekä suomalaisen muotoilun klassikoista. Lehden artikkelit antavat lukijoille tietoa tyylisuunnista ja niiden ilmentymistä Suomessa sekä eri kaupunkien tarjonnasta antiikin ja taiteen ystäville. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Lehti antiikin ja taiteen ystäville Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.antiikkijataide.. Puh. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Tilaa Antiikki ja taide www.antiikkijataide.. 09 413 97 300 Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.antiikkijataide.
Tsekkiläisen František Kupkan avainteoksessa yhdistyvät järvi ja pianon koskettimet. Taiteilijan töihin voi tutustua Ateneumin kevään suurnäyttelyssä. Emalikokoelman harvinaisuuksia ovat Velin kädessä olevat keltaiset Kehrä-koristeiset astiat ja Tuulan pitelemä tuntemattoman suunnittelijan Fantasykuvioinen iso kulho. Se ei kelvannut keisarille Tuomiokirkkoon. 74 Ikoninäyttely Valamon luostarissa .......................................................76 Pellavakangasta on valmistettu kivikaudelta saakka .......................79 Rakkaat esineet: Matkamuisto Amerikasta .........................................80 Tapahtumat .............................................................................................82 Sisältö Antikvaariyrittäjä Timo Surojegin on taiteen pauloissa. Veli ja Tuula Koski asuvat Keuruun vanhalla rautatieasemalla, josta osa on pyhitetty täysin keräilykäyttöön. 36 22 6 18. R. Antiikki ja taide | 3 Pääkirjoitus ..............................................................................................5 Tsekkiläinen František Kupka oli abstraktin taiteen mestari ...............6 Uutiset......................................................................................................10 Pääsiäinen Pokrovan ortodoksisessa veljesyhteisössä ......................12 Utsjoen kirkon tekstiileissä yhdistyvät perinnetaidot ........................16 Pääsiäinen on hyvä aika tutustua Helsingin alttaritaiteeseen .........18 Antikvaariyrittäjä Timo Surojegin taiteen pauloissa ..........................22 Tyylisuunnat: Pikkutuhma rokokoo ......................................................28 Huipputaidetta Puristamossa ................................................................31 Nykypäivän rokokootaiteilija Karoliina Hellberg .................................32 Sarpanevan Ahtojää etsii sijoituspaikkaa ............................................34 Kosket vaalivat emaliastioissa muistoja ja kulttuuriperimää ............36 Siluettitaide on maailman vanhinta grafiikkaa ...................................38 Taidelainaamot esittäytyvät .................................................................41 Turku: Taidelainaamo tukee taiteilijan työtä .......................................44 Turku: Eerik’s Auction House, huutokauppaa vaikka kotisohvalta ....46 Turku: Suomen vanhimman kaupungin nähtävyydet pursuavat taidetta, historiaa ja käsitöitä .............................................48 Eija Koski on kokenut himmelisti ..........................................................54 Vaatturija ompelijamestari Hannele Teurokoski on kädentaitaja ..56 Antiikin historian harrastajan paratiisi Rooma ....................................60 Suomen ystävä Irina Sitdikova kuvaa luontoa ja eläimiä ..................64 Aleksanterin teatterivanha oopperatalo ...........................................68 Suomenlinnan kirkko– kappale historiaa.............................................72 Porvoon öljyväriliitujen tarina .............................................................. Hänen intohimonaan ovat kirjallisuus ja taide. W. Ekmanin alttaritaulu on Helsingin Vanhassa kirkossa
0500533587 www.gema.fi A NTIK. 2 Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.fi puh. 040 707 4753 WANHAN TALON VARAOSAT • tulisijat ja -tarvikkeet • vanhat ovet ja ikkunat • helat, lukot ja ruuvit Puutarhakatu 9, Turku Puh. 040 753 8555 Palveluhakemisto Uudenmaankatu 17, Helsinki www.porvoonwanharautakauppa.fi Asentajantie 8, Porvoo puh
Antiikki ja taide | 5 2/2019 E Matka taiteeseen on myös matka äidinrakkauteen Kannen kuva: Mari Metsämäen teos Puupäiden perhe vuodelta 2018. Suru pannaan säkkiin, säkki lättiin ja iso tynkö oven päälle. Sokea ukko, märkähattu karjapaimen, kuitenkin vaanii Lemminkäistä ja syöksee tämän lävitse vesikyyn tai umpiputken, ja Lemminkäinen joutuu virtaan. Maalauksessa äiti odottaa katse ylös suunnattuna mehiläistä, joka toisi hunajaa Ukko ylijumalan halleista. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 38 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 43 € ISSN 2341-622X (painettu) ISSN 2489-8686 (verkkojulkaisu) www.antiikkijataide.fi remitaasissa Pietarissa nähtiin alkuvuodesta todellinen taidetapaus: varhaisrenessanssin yhden keskeisen taitelijan, Piero della Francescan (1416-1492) näyttely Piero della Francesca, Monarch of Painting. Taide tuli avuksi, täytti ikävyyden lovea. Piero della Francescan töitä ei ole lainkaan venäläisissä museoissa. Leonardo da Vinci oli varmasti itse saanut kokea, mitä on rakkaus aidoimmillaan, kun kaikki aineellinen on karsittu pois. Hunaja herättäisi Lemminkäisen taas henkiin. Pierro della Francescan Madonna con bambino, 1432-39 -teoksen, puulle tehdyn temperan, madonnan kasvoista henkii intensiivinen äidinrakkaus, ehkä kuitenkin tavanomaisesti kuvattuna. New Yorkin Frick Collection esitteli vuonna 2013 seitsemän della Francescaa, ja Metropolitan Museum of Art seuraavana vuonna neljä teosta. Tuonen verinen poika iskee vielä Lemminkäisen miekallaan palasiksi ja käskee ivallisesti tätä ampumaan nyt joutsenen joelta. SUOMEN TUNNETUIN äidin rakkauden kuvaus on varmasti Akseli Gallen-Kallelan (1865-1931) Lemminkäisen äiti -maalauksessa (1897). Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen. Päätoimittaja: Eero Ahola eero.ahola@karprint.fi Toimituksen osoite: Antiikki ja taide antiikki.toimitus@karprint.fi Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Hän syntyi avioliiton ulkopuolella notaari Piero da Vincin ja maalaistyttö Caterinan pojaksi. Kuraattori Irina Artemieva on todennut The Art Newspaperille näyttelyn olevan suurin Piero della Francescan teosten esittely tähän saakka. Vuonna 2019 ilmestyy 6 numeroa. Viisivuotiaana Leonardo da Vinci muutti isänsä, isovanhempiensa ja setänsä Francescon kotiin Vinciin, jossa hänen isänsä oli mennyt naimisiin 16-vuotiaan Albiera-nimisen tytön kanssa. 040-753 8555 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe 9–15 Puh. 1400-luvulla veistos nauravasta Jeesus-lapsesta oli sensaatio, sitä ei pidetty yksinomaan radikaalina, vaan jumalanpilkkana, ja Leonardo da Vinci joutui sen vuoksi monenlaisiin vaikeuksiin. Lemminkäisen äiti on haravoinut poikansa ruumiinosat Tuonelan virrasta ja ommellut hänet taas kokonaiseksi. 1400-luvun loppupuolelta peräisin olevan veistoksen alkuperästä on kiistelty pitkään, nyt se on tunnistettu Leonardo da Vincin tekemäksi. RENESSANSSINERO Leonardo da Vinci (1452-1519) räjäytti tajunnanvirran Neitsyt ja naurava lapsi -veistoksellaan. Lemminkäinen lähtee tappamaan lintua jousi ja nuolet mukanaan. Äitiys on yksi taiteen merkittävimpiä aiheita ja inspiraation lähteitä. Sanoo kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi. 09-413 97 300 Mediamyynti: Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. Pietariin näyttelyn yksitoista teosta oli saatu lainaan Italiasta, Espanjasta, Portugalista ja Britanniasta. Sitä on universaali äitiys ja naiseus. Albiera rakasti Leonardoa, mutta kuoli muutaman vuoden kuluttua. Murheen karkoittaja, ilon tuoja. Lapsi äitinsä sylissä nauraa ja kujeilee pyyteettömän rakkauden tuomassa aidossa turvallisuudessa. Esimerkiksi Schjerfbeckin Miekkailija-teos (1924), joka syntyi vuosi hänen äitinsä kuoleman jälkeen, on kenties osoitus vapaudesta; nyt voi maalata miesmallejakin! Tammikuussa 2019 Reitzin säätiö hankki Helsingin Töölössä sijaitsevan museonsa kokoelmiin Helene Schjerfbeckin Miekkailijan. Museokortti on muuten oivallinen äitienpäivälahja!. Ehkä Neitsyt ja naurava lapsi -veistoksen nauravat äiti ja poika ovat myös Leonardo da Vincin kaipuuta äidin ja naiseuden rakkauden iloon, kun sen ilon hän oli jo varhain menettänyt. 1400-luvun lopulla lasta ei suinkaan kuvattu ilon lähteenä, rahvaalle lapsi oli työvoimaa, monesti taakka, ylhäisille maineen ja kunnian pönkittäjä. Se elvyttää Lemminkäisen. Äitisuhde oli merkittävä tuki ja turva äitinsä kanssa asuneelle Helene Schjerfbeckille (1833-1876), konservatiivinen äiti oli myös tyttärensä ”moraalinvalvoja”, ehkä tietynlainen kahlekin, kuten äiti-tytärsuhteessa helposti puolin ja toisin on. Äidit, nuo toivossa väkevät, heidän katseessaan on jumaluus. Luonto on äidin nöyrälle pyynnölle armollinen, mehiläinen tuo parantavaa hunajaa. Kaiken yllä lepää kaikessa uskova ja toivova äidin rakkaus. Ei ilo itsessään, kuten äitiys sekä lapsi nykyään sallitaan olevan, ja modernin psykologisin tutkimusmenetelmin molemmat myös on todettu olevan. Neitsyt ja naurava lapsi -veistoksellaan Leonardo da Vinci osoittaa olleensa todellinen renessanssi-ihmisen prototyyppi myös psykologisessa futurismissaan. Neitsyt ja naurava lapsi -veistoksen äidin katse lapseensa on kauneudessaan ja rakastavuudessaan häikäisevä, todellinen elämän valo
Abstrakti pioneeri aidemuseo Ateneumin näyttely paljastaa, miten monipuolinen taiteilija František Kupka (1871–1957) oli. ta taiteilijaa, jolla olisi yhtä ehyt ura, sanoo Kupkaan perehtynyt intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Hänen urallaan oli lukuisia erilaisia kausia ja se etenee johdonmukaisesti tyylilajista toiseen. – Hän on kenties johdonmukaisin taiteilija, jota olen koskaan tutkinut. Kupkasta tiedetään, että hän oli lapsena kiinnostunut piirtämisestä. Hän uudistui koko ajan ihan viimeiseen teokseen saakka. Näyttelyssä voidaan kulkea hänen uransa jokaisen vaiheen läpi. František Kupkan näyttely jatkuu Ateneumissa 19.5. T. saakka. Taiteilijan töihin voi tutustua Ateneumin kevään suurnäyttelyssä. ÄIDIN KUOLEMA PYSÄYTTI. Hän oli hyvin kiinnostunut henkimaailman asioista ja se näkyi hänen taiteessa myöhemmin. Ei varmaankaan ole toisKupkan avainteoksessa yhdistyvät järvi ja pianon koskettimet. Myöhemmin hän elätti itsensä meediona rahoittaakseen opintojaan. Hänen urallaan ei ole varsinaisia suvantoja ja huippuja, hänen taiteensa on uskomattoman korkeatasoista kauttaaltaan. Kupkalle teosofinen ajattelu oli luontaista. S oli pojalle traumaattinen kokemus, mutta tapahtumalla oli pitkäkestoinen vaikutus hänen tulevaan taiteeseensa. Lisätuloja hän hankki työskentelemällä meediona ja lehtien kuvittajana. – Hän kiinnostui spiritismistä ja meni oppilaaksi erääseen salaseuraan. 6 | Antiikki ja taide TEKSTI: PAULI JOKINEN KUVAT: ATENEUM Tsekkiläinen František Kupka oli abstraktin taiteen mestari, joka teki hämmästyttävän pitkän ja monipuolisen uran. Hänelle mikrokosmos ja makrokosmos ovat yhtä, von Bonsdorff sanoo. Kupkan ollessa 9-vuotias hänen äitinsä kuoli. Tsekin alueella, silloisessa Itävalta-Unkarissa syntynyt Kupka teki uran, joka kesti vuosikymmeniä aina 1950-luvun lopulle saakka
Tapahtumalla oli pitkäkestoinen vaikutus hänen tulevaan taiteeseensa.. Antiikki ja taide | 7 Kupkan omakuva. Kupkan abstrakti kausi. Kupkan ollessa 9-vuotias hänen äitinsä kuoli. Kupka haki innoitusta koneista
– Pariisiin hän jäi pysyvästi ja siellä hän pääsi toteuttamaan itseään taiteilijana, luonnehtii von Bonsdorff. Hyvää kannattaa odottaa. Kupka kiinnostui evoluutioteoriasta, kun Charles Darwin oli julkaissut Ihmiskunnan synty -teoksen ja näkemyksensä ihmiskunnan kehityksestä. Siellä hänelle avautui tiedemaailman ja kansainvälisen modernin elämän mahdollisuudet. Samaan aikaan Ateneumissa nähdään näyttely, joka vie katsoja Ruoveden maisemiin. 1800-luvun lopulla tapahtui valtavasti suuria tieteen mullistuksia, joita aikalaiset pääsivät seuraamaan läheltä. Hänen varhaisessa taiteessaan oli runsaasti vaikutteita wieniläisestä symbolismista ja eurooppalaisen filosofian perinteestä. Ruovedellä vaikuttivat aikanaan muun muassa Werner Holmberg, Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff. Aika Wienissä avarsi hänen elämänkatsomustaan. Siellä hän hankki oppia ja kokemusta historiamaalari August Eisenmengerin ateljeessa. 8 | Antiikki ja taide SCHJERFBECK JA RUOVESI TULOSSA . Kupka siirtyi Wienistä taiteilijoiden pääkaupunkiin Pariisiin vuonna 1896 ja jatkoi siellä tutkimuksiaan ja pohdintojaan ihmisen evoluutiosta. – Kupka oli hyvin yhteiskuntakriittinen ja hän toi kuvituksissa hyvin kärkkäästi omiakin mielipiteitä esiin. Varsinaisen taiteensa ohella hän teki lehtikuvituksia ja pilapiirroksia. Ateneumissa nähdään ensi talvena laaja Helene Schjerfbeck -näyttely, joka on ensin Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa 20.7.–27.10.2019. Kuvat olivat hyvin yhteiskuntakriittisiä ja anarkistisia. Vuonna 1892 Kupka lähti täydentämään opintojaan Wieniin. Esille saadaan myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin nähty Suomessa. Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Lontoon jälkeen näyttely nähdään Ateneumissa laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. – Prahan taideakatemiassa Kupka sai hyvin perinteisen akateemisen taidekoulutuksen. Esimerkiksi Schjerfbeckin tunnetuimpiin kuuluva teos Toipilas (1888) on maalattu St Ivesissä. KUVITUKSIA PARIISISSA. Kupkan kiinnostus tieteitä kohtaan näkyy hänen koko tuotannossaan. – Wienissä hän oli vain pari vuotta, mutta se oli merkittävä ajanjakso. MOLEMMAT NÄYTTELYT AVAUTUVAT MARRASKUUSSA 2019. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkoihin Pohjois-Ranskan Pont-Aveniin, Italian Fiesoleen sekä Iso-Britannian St Ivesiin 1800-luvun lopussa. Kupkan maalama prostituoitu. Hän kävi taideopetuksen ohessa tiedeakatemian luennoilla, von Bonsdorff kertoo. Näyttely on ensimmäinen kattava katsaus taiteilijan tuotantoon Isossa-Britanniassa. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Hänen näkemyksensä mukaan raha ja valta korruptoi ihmisen ja ihmiskunnan, ja siitä tulisi päästä eroon.. INSPIROIVA WIEN. Ateneumin näyttelyssä on esimerkiksi Kupkan teos Hiljaisuuden tie (1903), jossa näkyy hänen kiinnostuksensa klassiseen historiaan ja maailmankaikkeuteen. Hänen tuttavapiirissään oli anarkistiajattelijoita, joiden näkemyksiä maailmasta hän siirsi lehtien sivuille. Siellä opeteltiin maalaamaan historia-aiheisia ja uskonnollisia maalauksia
Siitä syntyi maalausten sarja Gigolettes eli Miestennielijät. – Kupka viehättyi prostituoitujen huolitellusta ulkonäöstä ja kauniista kampauksista, von Bonsdorff tietää. Sarjojen tavoitteena oli rakentaa taidetta kuin Bachin Fuuga. – Kupka ihastui koneisiin ja liikkeeseen. Kupka on aina ajatellut yleisöä ja mieltänyt itsensä yleisön palvelijaksi. Hän halusi tehdä musikaalisia teoksia, sanoo von Bonsdorff. Maalauksissa oli hyvin voimakkaat värit ja niissä näkyy hänen siirtymisensä modernimpaan ilmaisuun. LAITAKAUPUNGIN MIESTENNIELIJÄT. Samoihin aikoihin myös muut taiteilijat, kuten Hilma af Klint ja Wassily Kandinsky tekivät vastaavia kokeiluja ja pyrkivät kuvittamaan abstrakteja aiheita. Kupkan viimeinen kausi oli minimalistinen. Veden pinta väreilee musiikin voimasta, mutta samalla herää kysymys, onko kyseessä todellinen maisema vai illuusio.. Osittain Kupka teki lehtien kuvituksia rahan takia, mutta hänellä oli myös taiteellista kunnianhimoa. Kupkan taide jatkui kohti yhä abstraktimpaa suuntaa. Antiikki ja taide | 9 Siirtymä esittävästä kohti abstraktimpaa ilmaisua. KOHTI ABSTRAKTIA. – Kupka lähti käsittelemään musiikin kautta maailmaa. Hän tutki liikkeen ja värien kuvaamista ja maalasi teossarjoja. – Hänellä oli ajatus, että lehtien ja kirjojen kuvittaminen on demokraattista taidetta. Värikkään järvimaiseman alapuolelle hän maalasi mustavalkoiset pianon koskettimet. Hänen tyylinsä muotoutui entistä pelkistetymmäksi. – Mutta tuskin kukaan muu taiteilija on kuvannut yhtä havainnollisesti musikaalisuutta ja abstraktin ja esittävän taiteen rajapintaa. Masinismiksi nimetty tyyli pitää sisällään kone-estetiikkaa. Miestennielijät-sarjan hahmot muistuttavat antiikin Kreikan palatsien seinämaalauksia. – Maalaussarja uudisti Kupkan tyylin. Öljyvärimaalaus on rikkaille, mutta kenellä tahansa on varaa ostaa lehtiä. Musiikki on ainoa taiteenlaji, joka on immateriaalinen, ja sen takia se on hänen mielestään muita korkeampi taidemuoto. . Kupka oli muuttanut Pariisin esikaupunkialueelle ja käytännössä kuvitti omaa lähiympäristöään. Kupkan mielestä syrjäkujien prostituoidut toivat mieleen Aiskhyloksen tragedioiden hahmot. Hänen mielestään ihmisen tulisi saada luontoyhteys takaisin ja ihmisen tulisi kehittyä jollekin korkeammalle asteelle. Lopulta 1920ja 1930-luvuilla Kupka otti askeleen takaisin esittävään taiteeseen. 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Kupka alkoi etsiä uutta tapaa maalata ja jäsennellä todellisuutta. Siinä hän maalasi erilaisia kontrasteja, pintoja ja muotoja. Kupkan näkemykset olivat hyvin vasemmistolaisia, mutta hän ei tunnustautunut esimerkiksi marxilaiseksi, vaikka kritisoi teollistumista ja työväestön hyväksikäyttöä. Hän otti maalauksiinsa inspiraatiota koneista ja tehtaista, mutta musiikkia hän ei silti unohtanut, vaan esimerkiksi jazz on läsnä maalauksissa. – Enemmänkin kyse on hänen teosofisesta maailmankatsomuksestaan. Kupkan uran käännekohtana on pidetty hänen maalaustaan Pianon koskettimet, Järvi (1909). KONE-ESTETIIKKAA JA KONTRASTEJA. Kupka maalasi elämänsä loppuun saakka. Uransa loppupuolella Kupka työsti maalausten sarjaa, jonka hän nimesi Sarja C:ksi. Maalauksessa hän yhdisti abstrakteja ja esittäviä elementtejä. Hän kiinnostui arkielämän aiheista ja ryhtyi maalaamaan pariisilaisia prostituoituja ja parittajia. Täysin abstraktin vaiheen jälkeen Kupka yhdistää jälleen abstraktia ja esittävää taidetta, toteaa von Bonsdorff
Millaisia aarteita oululaista kodeista löytyy, siihen voi tutustua lokakuussa PohjoisPohjanmaan museossa. Se on inspiroinut suomalaisia taiteilijoita jo vuosisatoja. Esinehausta ja näyttelystä saa halutessaan enemmän tietoa museologian opiskelijoiden työryhmältä sähköpostilla minunaarteeni(at) gmail.com. Nykytaiteen maisemat voivat olla jatkumoa perinteiselle tavalle kuvata luontoa ja ympäristöä, mutta tyypillisimmillään ne tarjoavat aivan toisenlaisia tulokulmia aiheeseen. Kuva: PohjoisPohjanmaan museon kuva-arkisto/ Uuno Laukan kokoelma Uutiset Jouna Karsi, Vuoristorata, 2010, sekatekniikka. ELOKUVAA, KUVANVEISTOA JA INSTALLAATIOTA sisältävä amsterdamilaisen taiteilijakollektiivin Studio Drifin Amos Rexissä nyt esillä oleva näyttely tarkastelee kaiken elollisen toiminnan perustaa: yksittäisiä kokonaisuuksia, jotka kiinnittyvät laajempaan kontekstiin. Leijuva mysteeri. Luonto ei näyttäydy nykytaiteessa pelkästään kohteena, vaan kumppanina. Hiukkanen yksinään on merkityksetön; se saa merkityksen vasta osana jotain suurempaa, monimutkaisempaa järjestelmää. Näyttely kertoo siitä, mikä on oululaisille tärkeää. Drifter symboloi inhimillisiä järjestelmiä: kappaleet ovat suuria, raskaita ja jäykkiä maassa ollessaan, kun taas ilmassa leijuessaan ne vaikuttavat luonnollisilta, vapautuvat painovoimasta ja kykenevät liikkumaan kuten kaikki elolliset olennot. Pohjois-Pohjanmaan museolla yhteyshenkilöinä ovat tutkija Eija Konttijärvi (044 703 7184, eija.konttijarvi@ouka.fi) ja museolehtori Arja Keskitalo (044 703 7159, arja.h.keskitalo@ouka.fi). 10 | Antiikki ja taide KOONNUT: JAANA ISOSAARI Luonnon ja taiteen yhteys SUOMI ON METSÄLÄISTEN. Viime vuosina he ovat siirtyneet monialaisessa taiteellisessa tuotannossaan yhä enemmän suurimittaisten installaatioiden suuntaan, joissa luonnon monimutkaiset prosessit on käännetty visuaaliseksi runoudeksi. Näyttelyn vaiheita voit seurata opiskelijoiden ylläpitämästä Minun aarteeni -blogista. Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoittamaan suomalaisen nykytaiteen kokoelmaan kuuluu yli 3200 teosta ja se on yksi Suomen hienoimmista nykytaidekokoelmista. Amos Rexin uusin vetonaula on jättimäinen kuutio, jonka alla voi kävellä. Lisäksi he saavat Luuppi-lipun, joka oikeuttaa maksuttomaan vierailuun Museoja tiedekeskus Luupin kaikissa kohteissa. Miten kuutio on saatu leijumaan, on mysteeri. Nykytaide käsittelee luonnon ja maiseman kulttuurisia merkityksiä ja tulkintoja, ekosysteemiä, luontoja ympäristösuhteen muutoksia sekä niihin liittyviä moniaistisia kokemuksia. Kokoelma, jonka koti Rovaniemen taidemuseo on, kattaa hienon kokonaisuuden 2000-luvun vaikuttavimmasta suomalaisesta kuvataiteesta. Esinehaku on nyt käynnistetty, ja aarteenlainaajaksi on ilmoittauduttava viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Kokonaisuus on vahvasti luontoläheinen mutta kuvaa myös suomalaisen nykytaiteen luomisvoimaa varsin monipuolisesti. Näyttely toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan museon ja Oulun yliopiston museologian opiskelijoiden yhteistyönä. TOUKOKUUTTA SAAKKA. Drifter, utooppinen visio, jossa betoninen monoliitti leijailee ääneti kohti tuntematonta määränpäätä. NÄYTTELYN AIKANA LIPUNMYYNTI SULJETAAN PÄIVITTÄIN KLO 13.45–14.15 SEKÄ LISÄKSI KESKIVIIKKOISIN JA TORSTAISIN KLO 16.45–17.15 NÄYTTELYN SÄÄNNÖLLISEN YLLÄPIDON VUOKSI. POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO etsii oululaisilta esineitä lokakuussa avautuvaan näyttelyynsä Minun aarteeni. Rovaniemen taidemuseon Prima Vista esittelee uutuuksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta. STUDIO DRIFTIN ELEMENTAL-NÄYTTELY AMOS REXISSÄ 19. Se voi olla rakkain vaatekappale, tärkein lahja, valokuva tai aivan jotain muuta. Näyttely on esillä valvotussa tilassa museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa. Metsä on ollut suomalaisille kaikkea, ja taiteilijoille myös muusa. Se miten teos on saatu leijumaan, on taiteilijoiden salaisuus. Ihminen luo luonnon hallintaan tarkoitettuja järjestelmiä ja tekniikoita kehittyäkseen, toteuttaakseen unelmiaan, luodakseen paremman tulevaisuuden ja, perustavanlaatuisemmalla tasolla: luodakseen yhteyksiä. Vain esineen tunnearvolla on väliä: museo haluaa jakaa aarteiden tarinoita. Näyttelyn keskeisin teos hämmentää katsojia. Lainattu aarre saa museoesineen arvoisen kohtelun, se laitetaan esille vitriiniin tai suojataan. Näyttelyyn valikoitujen esineiden omistajat kutsutaan kiitokseksi näyttelyn avajaisiin. Kuva Aamos Rex Lonneke Gordijnin ja Ralph Nautan vuonna 2007 perustama Studio Drift käyttää teoksissaan useita tekniikoita liikkuen vaivattomasti taiteen ja teknologian rajapinnoilla. Mikä on sinun aarre
Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis Magnus Enckell, Lepohetki, 1919, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Värit koskettavat Ateneumissa vieraili viime vuonna 440 828 kävijää. Avoinna: loka–huhtikuu pe–su 11–18 touko–syyskuu ti–su 11–18 Puh. Amos Rex kiinnosti väkeä jonoiksi asti. KAUKANA VIILEÄ VARJO – PIENI NÄYTTELY VÄREISTÄ TAIDEMUSEO GÖSTA, MÄNTTÄ 8. Kuva: Sampo Linkoneva VÄRIÄ EI VOI KOSKETTAA, mutta se koskettaa meitä monilla eri tavoilla. 040 831 405 Liput 8/3€ Museoiden suosio kasvoi MUSEOVIRASTON VUODEN 2018 museotilastojen mukaan Suomen ammatillisissa museoissa kävi yli 7,1 miljoonaa kävijää. SYYSKUUTA ASTI.. Kymmenen suosituimman joukkoon kipusi myös museokeskus Vapriikki Tampereelta ja Espoon WeeGee. Suosituimpia Museokortti-kohteita olivat pääkaupunkiseudun suuret museot: Ateneum, Amos Rex, Kiasma, HAM, Taidehalli, Kansallismuseo, Designmuseo ja Didrichsenin taidemuseo. Miten väripigmenttien kehitys näkyy taiteen historiassa, tai minkälaisia merkityksiä on ladattu punaiseen väriin. Näyttely nostaa esille värinkäytön helmiä Serlachiuksen taidekokoelmasta. Mukana on myös lainateoksia sekä museokokoelmasta että nykytaiteilijoilta. Antiikki ja taide | 11 Museo Milavida Milavidanrinne 8 museomilavida.. Kuva: Hannu Miettinen Anu Tuominen, Lämmintä, kylmää, 2019, installaatio lämpömittareista. Näyttelyn taiteilijat ovat Carolus Enckell, Magnus Enckell, Jussi Goman, Päivi Hintsanen, Pekka Jylhä, Marra Lampi, Alexander Lauréus, William Lönnberg, Claude Monet, Riiko Sakkinen, Sigrid Schauman, Helene Schjerfbeck, Georges von Swetlik, Reidar Särestöniemi, Anu Tuominen ja Rafael Wardi. Serlachiuksen Gösta-museossa oleva pieni näyttely väristä herättelee esiin väriin liittyviä aistimuksia ja kokemuksia. Miten näemme värit ja miten ne meihin vaikuttavat. Museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet yli kolmanneksella Museokortin käyttöönoton jälkeen
Sitä edeltää suuri paasto, jossa valmistaudutaan pääsiäiseen, Jeesuksen kärsimykseen ja ylösnousemisen juhlaan. Näin isä Hariton muistuttaa meitä pääsiäisen sanomasta.. 12 | Antiikki ja taide Pääsiäinen Pokrovan ortodoksisessa veljesyhteisössä Uskon täyttymys ja vuoden suurin juhla Pääsiäinen on ortodoksille uskon täyttymys, vuoden suurin juhla ja riemujen riemu
Pääsiäismuna on ylösnousemuksen ja ikuisen elämän symboli. Pokrova on kahden pappismunkin, isä Haritonin ja isä Foman, muodostama veljesyhteisö Jorvaksessa Kirkkonummella Länsi-Uudellamaalla. PAASTO PÄÄTTYY PÄÄSIÄISEEN. Pääsiäismunat ovat Pokrovassa valmiina ripustettavaksi ruokasalin kattoon. Se on ortodoksisen kirkon pääsiäisperinteeseen kuuluva koriste-esine. Antiikki ja taide | 13 TEKSTI: LIISA AIRAKSINEN KUVAT: PAPPISMUNKKI FOMA sä Haritonilla on yllään pappismunkin musta viitta, risti kaulassaan ja päässään kamilavka, sylinterin muotoinen papin ja munkin päähine. Ortodoksisessa kirkossa suuri paasto eli pääsiäispaasto kestää seitsemän viikkoa. Paastoaminen on kieltäytymistä, mutta ei vain tietyistä ruoista, vaan myös mieliteoista ja nautinnoista. Pääsiäinen Pokrovan ortodoksisessa veljesyhteisössä Uskon täyttymys ja vuoden suurin juhla I. Hän istuu pöydän ääressä Pokrovan päärakennuksen salissa, jonka seiniä koristavat kauniit ikonit. Se alkaa laskiaiseli sovintosunnuntaita seuraavana maanantaina ja päättyy pääsiäisenä. Isä Hariton Suuren viikon lauantaiaamuna. Isä Hariton alttarissa ja ehtoollislahjat alttaripöydällä
14 | Antiikki ja taide Isä Hariton tekee itse kaikki Pokrovan pääsiäispöydässä tarjolla olevat ruoat. Aterialla meitä on koolla 30-40 henkeä, talkoolaisia ja kirkkokuorolaisia. Hän on ollut 45 vuotta kokki ja keittiömestari sekä ravintoloitsija. . Joskus nuorempana tein ruokaa isommallekin porukalle, mutta en enää.. – Palvelukset pitää toimittaa hartaasti ja antaumuksella. Osa palveluksista on vain munkeille, osassa on läsnä myös seurakuntalaisia, isä Hariton kertoo. Hän korostaa paastoamisessa hengellisen kilvoittelun tärkeyttä. HENGELLISTÄ KILVOITTELUA. Paaston aikana ei syödä mitään imettäväisistä eläimistä lähtöisin olevia tuotteita eikä siipikarjatuotteita. Lisäksi syödään kulitsaa, vehnäistä pääsiäisleipää. Nykyihminen ei täysin ymmärrä paaston merkitystä. Teksti on tavattoman kaunis ja syvällinen, isä Hariton toteaa. Joskus on kalakeitto ja ulosheitto, joskus taas neljän ruokalajin ateria. Palvelukset tiivistyvät pääsiäistä edeltävään, ns. Isä Hariton tekee itse kaikki Pokrovan pääsiäispöydässä tarjolla olevat ruoat. PÄÄSIÄISEN JUHLA-ATERIA POKROVASSA – Kun ihminen luopuu jostakin itselleen todella tärkeästä ja tuntee syvän kirpaisun sielussaan, se on merkki siitä, että hän haluaa kasvaa paremmaksi ihmiseksi, isä Hariton avaa paaston merkitystä. Tarjottava vaihtelee vuodesta toiseen, mutta pääroolissa ovat makeat ruoat, kuten pasha, ja kulitsa, vehnäinen pääsiäisleipä. Ensimmäisellä paastoviikolla kirkossa luetaan Andreas Kreetalaisen katumuskanoni, joka on runoelmaksi kirjoitettu teksti Vanhan Testamentin pyhien ihmisten lankeemuksista. Kun ihminen ravitsee itseään Jumalan sanalla osallistumalla jumalanpalveluksiin, käymällä synnintunnustuksella ja pyhällä ehtoollisella, hengellinen kasvu vahvistaa hänen sieluaan. Tämä ei ole osa ortodoksista perinnettä, vaan johtuu hänen kokkitaustastaan. Pokrovan pääsiäisruoka vaihtelee vuodesta toiseen sen mukaan, millä tuulella isä Hariton sattuu olemaan ja mitä hän saa ostettua edullisesti. Seitsemän viikkoa kestäneen paaston jälkeen Pokrovassa kokoonnutaan pääsiäisyön jumalanpalveluksen jälkeen yhdessä pääsiäisen juhla-aterialle. – Kun me tulemme kirkosta, ruoan pitää olla valmista, ja se vain nostetaan pöytään. Pitkän paaston jälkeen pääsiäisruoissa makea puoli on voitolla ja pasha näyttelee pääroolia. Pokrovassa paasto on jumalanpalvelusten toimittamista sekä yleisiä synnintunnustuspäiviä ja sairaanvoitelupäiviä. SYVÄLLINEN KATUMUSKANONI. Pääsiäisyön palvelusten jälkeen Pokrovassa kokoonnutaan yhteiseen pöytään. Ruoan täytyy lisäksi olla sellaista, että se tekeytyy itsestään sillä välin, kun väki pääsiäisyönä on kirkossa. Sen vuoksi emme pysty kaikkia paastonaikaan kuuluvia palveluksia toimittamaan, koska meillä on muitakin töitä, kuten pääsiäiseen ja pääsiäisateriaan valmistautumista sekä puutarhatilan kevätajan töitä. Katumuskanonia luetaan maanantaista torstaihin joka ilta. – Pidän ruoanlaitosta enkä halua päästää ketään tunareita keittiööni, hän nauraa. Tämä ei ole osa ortodoksista perinnettä, vaan syynä on hänen taustansa ja entinen ammattinsa. – Ei se saastua ihmistä, mitä hän laittaa suusta sisälle, vaan se, mikä tulee sieltä ulos, Sanassa sanotaan, isä Hariton tiivistää. Kirkkovuodessa on muitakin paastojaksoja, esimerkiksi ennen joulua. Neljännen viikon torstaina se luetaan alusta loppuun. Isä Hariton siunaa pääsiäisruoat palveluksen jälkeen pääsiäisyönä. suureen viikkoon
?. PÄÄSIÄISYÖN PALVELUKSET. – Uskon, että me kaikki haluaisimme tulla paremmiksi ihmisiksi, mutta valitettavan usein kuitenkin lankeamme synnin polulla. Palvelusten jälkeen nautitaan juhla-ateria, jonne olen kutsunut nelisenkymmentä vierasta, isä Hariton sanoo. Kirkon kaunistamista jatkettiin ja jatketaan yhä. Niitä ei voi pyhittää samassa liturgiassa, missä ne nautitaan, vaan ne on jo aikaisemmin pyhitetty. Samalla tila sai uuden nimen, Pokrova, mikä tarkoittaa Neitsyt Marian suojelusta. Kirkko on kokonaisvaltainen paketti, johon kuuluu synti, synnin katumus, kilvoittelu, hyväntekeväisyys ja usko sekä ymmärrys siitä, että me olemme heikkoja, isä Hariton tähdentää. Kesäkuun 17. Majoitusrakennuksen rakennustyöt alkoivat 2002. Pääsiäisyön palveluksissa Pokrovan kirkko on tupaten täynnä ja läsnä on myös luterilaisia. Muutostyöt kirkoksi alkoivat vuoden 1998 alussa. Pokrovan tarina alkaa vuodesta 1995, jolloin silloinen Suomen ortodoksinen johtaja K.P. – Kirkko ei ole mikään hengellinen konvehtirasia, josta tullaan poimimaan itselle sopivat makupalat vaikkapa pääsiäisenä ja jouluna. Aluetta siivottiin seuraavat vuodet. Rakennukset valmistuivat kahden vuoden kuluttua, ja Pokrovan veljestöllä oli valmius palvella alueen ihmisiä ja yrityksiä työllään. Suuri paasto päättyy pääsiäisyönä. päivänä 2001 kirkko vihittiin käyttöön, ja noin 250 henkeä osallistui liturgiaan. arkkipiispa Johannes antoi isä Haritonille virallisen siunauksensa käynnistää yksityinen luostarihanke Kirkkonummen Jorvakseen. Antiikki ja taide | 15 Isä Hariton ja ehtoollislahjat. Ennenpyhitettyjen Lahjain liturgiat tarkoittaa sitä, että ehtoollislahjat on siunattu jo edellisessä liturgiassa, koska ortodoksisessa kirkossa meidän ymmärryksemme ehtoollisesta on toinen kuin luterilaisilla, isä Hariton selittää. – Ehtoollisleipä ja -viini muuttuvat Kristuksen vereksi ja ruumiiksi. Jumalanpalvelukset pääsivät alkamaan uudessa kirkossa. Samanaikaisesti kunnostettiin päärakennusta, Villa Danneborgia, jossa toimi pieni kotikirkko siihen asti, kunnes vanhaan hevostalliin valmistui nykyinen Pokrovan kirkko. Helmikuussa 1996 allekirjoitettiin Kirkkonummen kunnan kanssa kauppakirjat Dannebrog-nimisen tilan ostamisesta. Sen jälkeen on aamupalvelus, jonka aluksi kuljetaan kirkon ympäri. Pokrovan kirkko ja kupoli. Niiden avulla veljestö elää ja pystyy kehittämään toimintaansa. Siksi on lohdullista muistaa, että meillä on mahdollisuus nousta ylös ja mahdollisuus pelastua. Seuraavana keväänä isä Hariton aloitti talkooväen kanssa alueen ja sen rakennusten kunnostamisen ja remontoinnin. Konevitsan Jumalanäiti Pokrova, Jorvas . Sitten seuraa liturgia, joka päättyy puoli kolmen tai kolme maissa aamuyöllä. POKROVA – NEITSYT MARIAN SUOJELUKSEN KIRKKO – Tämä on hyvin tärkeä palvelus, koska siinä ihmiset tavallaan virittäytyvät paaston ajatukseen ja sen syvällisyyteen. Pääsiäisyön palvelukset alkavat klo 23.30 puoliyöpalveluksella. – Ortodoksisissa jumalanpalveluksissa on teatraalisuutta, mutta juuri sitä ihminen tarvitsee voimaantuakseen. Samaan aikaan ikonostaasin maalauksesta vastasi 20 henkilön ryhmä, joka sai työnsä valmiiksi kahden vuoden kuluttua. Katumuskanonin luku jatkuu seuraavina päivinä pitkänä runoelmana ihmisen synneistä ja katumuksesta
. Niiden materiaali on verkaa, joka on tiivistä, lyhytnukkaista ja sileää villakangasta. . Utsjoen kirkon tekstiilit on suunnitellut Matti Porkka ja valmistanut Päivi Ruottinen. Alttarivaate korostaa alttaria Kristuksen läsnäolon paikkana. U tsjoen vuosina 1850?1853 rakennettu kirkko entisöitiin 1990-luvun alussa. Läsnäolo toteutuu ehtoollisessa. Kuvassa kalkkiliinoja. Tekstiilin ristikuvio on valmistettu hopeanauhasta. Utsjoen kirkon tekstiileissä yhdistyvät perinnetaidot: Saamelainen käsityö ja kristillinen kirkkotekstiili nykyisten kirkkotekstiilien materiaalivalinnoissa. Kirjaliina Sekä saarnastuolin että lukupulpetin kirjatelinettä verhoaa kirjaliina. Utsjoen kirkossa käytetään kahdenlaisia kalkkiliinoja. Vaatteen reunoja kiertävät Utsjoen saamenpuvun värit. Utsjoen kirkon alttarivaate on kirkkovuoden värien mukaisesti vaihtuva, yksinkertainen ja suorakaiteen muotoinen. Utsjoen seurakunnassa on vuosisatojen ajan käytetty kirkkotekstiilejä eli paramenttejä. Saamelainen käsityöperinne näkyy Utsjoen kirkon upeissa kirkkotekstiileissä kietoutuvat yhteen perinteinen saamelainen käsityötaito ja kristillinen kirkkotekstiiliperinne. Kirkkotekstiilit valmisti Päivi Ruottinen Rovaniemellä. Molempien perinteiden väritkin ovat löytäneet paikkansa. Kirkollista värisymboliikkaa edustavat neljä liturgista värisarjaa: valkoinen (Jumalan ja autuaiden väri), punainen (Pyhän Hengen, Jumalan rakkauden väri ja Kristuksesta todistamisen väri), vihreä (kasvun ja elämän väri) ja violetti (katumuksen ja parannuksen väri). Suntio Juha Reinola esittelee papin kasukoita ja stoolaa. Saamelaisvärit reunustavat toista liinamallia, kuten messukasukoitakin. ?. Utsjoen kirkossa käytettävien kirjaliinojen kuviona on Kristus-monogrammi. Kalkkiliina Ehtoollismalja peitetään kalkkiliinalla. Monogrammi koostuu kahdesta kreikankielisen Kristus-nimen alkukirjaimesta X (khii) ja P (roo), jotka on kirjailtu päällekkäin. Messua johtavalla papilla on yllään kasukka. Kirkkotekstiilien reunoissa esiintyy Utsjoen saamelaispuvun, gáktin, värit: sininen, punainen ja keltainen. Koristeena tekstiileissä on käytetty hopeatai kultanauhaa. Alttarivaate Alttarin etuosan peittävä tekstiili on alttarivaate eli antependium. 16 | Antiikki ja taide . Vanhoista tekstiileistä on vielä tallessa messukasukka, joka on valmistettu mustasta sametista ja hopealangoista vuonna 1843. Vuonna 1992 se sai kaunistuksekseen nykyisinkin käytössä olevat alttarivaatteet ja papin liturgiset asut, jotka suunnitteli korjaustöitä johtanut ortodoksi-isä, arkkitehti Matti Porkka. Samaa painottaa kirkon alttarin krusifiksi, ristiinnaulitun kuvapatsas. Kirjaliina verhoaa lukupulpetin kirjatelinettä kuin myös saarnastuolin kirjatelinettä. Toinen liinamalli on koristeltu lisäksi ristikuviolla. Stoola on pappeuden merkki, jota pappi käyttää kaikissa liturgisissa toimituksissa. Värit vaihtuvat kirkkovuoden mukaisesti ja kertovat vertauskuvallisesti kunkin kirkkopyhän sanomaa
HELSINKI 2019. Alba on myös kristityn vaate, kastepuku, jota voivat käyttää muutkin kuin papit. KRISTILLINEN TAIDESEURA RY. Utsjoen kirkon alttarivaate on yksinkertainen ja suorakaiteen muotoinen. Toinen on koristeltu lisäksi ristikuviolla.. . ARTO JA RAIJA SEPPÄSEN ARTIKKELI: KIRKKOJEN KAUNISTUKSESTA UTSJOELLA JA YHTEYDET KRISTILLISEEN TAIDESEURAAN. – Tuntuu juhlavalta pukea ylleen upea messukasukka. Se jää kasukkaa käytettäessä sen alle. TAITEEN POLKUJA 1919?2019. Kasukka on tehty villakankaasta ja siinä on silkkivuori. Antiikki ja taide | 17 TEKSTI: LIISA AIRAKSINEN KUVAT: PÄIVI AIKASALO LÄHDE: IKKUNASTA NÄKEE ULOS JA SISÄLLE. Pappi käyttää stoolaa kaikissa liturgisissa toimituksissa. Kalkkiliinalla peitetään ehtoollismalja. . Kasukka ilmaisee vertauskuvauksellisesti sen, että pappi julistaessaan evankeliumia ja toimittaessaan ehtoollisen sakramenttia tekee sen Kristuksen sijassa ja hänen paikallaan (Christi vice et loco). Kasukka Ehtoollisjumalanpalvelusta eli messua johtavan papin vaate on kasukka. Utsjoen kirkon stoolat noudattavat samaa kirkkotekstiilien värisymboliikkaa kuin muutkin tekstiilit. Kuva: Juha Reinola Alttarivaatteen väri vaihtuu kirkkovuoden värien mukaisesti. TOIMITTANUT IRJA ARO-HEINILÄ. Messukasukka peittää papin muun vaatetuksen. Utsjoella rippikoululaiset käyttävät konfirmaation aikana joko saamenpukua tai muuta juhla-asua. Kasukoiden värit noudattelevat kirkkovuoden värejä. Stoola on nauhamainen pitkä tekstiili, joka asetetaan papin niskan takaa olkapäiden yli eteen riippumaan. Stoola Pappeuden merkki, Kristus-ikeen symboli on stoola. Toista reunustavat saamelaisvärit. . Utsjoen kirkossa on käytetään kahdenlaisia kalkkiliinoja. Niskaosaan on ommeltu ristikuvio kultalangoin. Muilla papeilla on yllään messupaita eli alba sekä stoola. Se onkin mukava ja lämmin päällä, kun kirkossa on talvella vähän viileä, sanoo Utsjoen seurakunnan määräaikainen kirkkoherra Päivi Aikasalo. Utsjoen kirkossa käytettävien kasukoiden etupuolelle on ommeltu Kristus-monogrammi ja selkämykseen ristikuvio. Alba Pitkä, valkoinen paitamekko on alba, jolla pappi peittää oman maallisen vaatetuksensa. Stoolan niskaosa on suunniteltu samoin kuin saamelaismiehen lapinpuvun eli gáktin ylös nouseva kaulus
W. 18 | Antiikki ja taide R. Ekmanin alttaritaulu Vanhassa kirkossa.
Joukossa on muun muassa R.W. Ville Vallgrenin veistämä Mikael Agricola Tuomiokirkossa. Harvemmin kiinnitetään huomiota Tuomiokirkon alttaritauluun, vaikka se onkin kovin näkyvällä paikalla. Alkujaan alttaritauluksi tilattiin Robert Wilhelm Ekmanilta kaunis maalau sJeesus siunaa lapsia. Vanhan kirkon alttaritaululla on sikäli erikoinen historia, että se ei kelvannut Tuomiokirkkoon. Rukoilevat enkelit veisti saksalainen August Wredow. Ne ovat merkittävien taiteilijoiden tekemiä; osa suomalaisten, osa ulkomaisten taiteilijoiden. Ekmanin ja Bruno Tuukkasen töitä sekä Eero Järnefeltin viimeiseksi jäänyt teos. Pääsiäinen on hyvä aika tutustua Helsingin alttaritaiteeseen Jumalallisia maalauksia Helsingin kirkoissa on alttaritauluja eri vuosikymmeniltä. HYLÄTTY ALTTARITAULU VANHASSA KIRKOSSA . Antiikki ja taide | 19 TEKSTI JA KUVAT: PAULI JOKINEN MESTARITEOS TUOMIOKIRKOSSA . Venäjän keisari Nikolai I:n edustaja, vapaaherra O.W. Klinckowström ei kuitenkaan ollut maalaukseen tyytyväinen. Tuomiokirkon alttaritaulua pidetään yhtenä von Neffin pääteoksista. Helsingin tunnetuimmassa maamerkissä, Carl Ludwig Engelin suunnittelemassa Tuomiokirkossa on paljon tunnettua taidetta, kuten katon harjalla seisovat apostoliveistokset ja sisätilojen uskonmiesten patsaat. Hän teki myös alttaritaulua reunustavat kullatut pilasterit ja yläreunassa olevat enkelireliefit. Kun Tuomiokirkkoa rakennettiin 1800-luvun alkupuolella, niin Vanha kirkko rakennettiin väliaikaiseksi kirkoksi, mutta samalla paikalla se edelleen on. Kirkon länsiosan alttaria komistaa venäläisen Timoleon Adrejevits von Neffin vuonna 1851 maalaama alttaritaulu, joka kuvaa Jeesuksen ristiltä ottoa. Esittelemme edustavan valikoiman pääkaupungin alttaritaidetta.. Nikolai I tilasi uuden alttaritaulun von Neffiltä, joka oli keisarin hovimaalari ja Pietarin taideakatemian historiaja muotokuvamaalauksen professori. Von Neffin alttaritaulun reunoilla on kullatut enkelipatsaat
Alttaritauluja hän on tehnyt muun muassa Sauvon, Viitasaaren, Tammelan, Paimion ja Sääksmäen kirkkoihin. R. TYÖLÄISIÄ KALLIOSSA . Johanneksenkirkossa Edelfelt esitti toiveen, että alttaritaululle varattu tila suurennettaisiin, jotta hänen Golgata-maalauksensa mahtuisi sinne, mutta arkkitehti Melander jyrähti, ettei voi sellaista sallia, vaikka kovasti arvostaakin Edelfeltiä taiteilijana. Jugendia edustava graniittikirkko valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1912. Hän oli hyvin kiinnostunut maamme historiasta ja uskontarinoista. Ekmanin maalaus Jeesus siunaa lapsia. Etu-Töölöön vuonna 1969 valmistunut Temppeliaukion kirkko rakennettiin kallion sisään ja siitä on tullut koko Suomen tunnetuimpia nähtävyyksiä. Alttariseinälle tilattiin taulu Hannes Autereelta, joka on tunnettu puuveistoksistaan. 20 | Antiikki ja taide Tuomiokirkkoon tilattiin alttaritauluksi R. W. Johanneksenkirkon kapea alttaritaulu. Taivaallinen näky -maalauksen aiheena on Jeesuksen opetuslapsia vainonneen apostoli Paavalin kääntyminen kristinuskoon Damaskoksen tiellä. PERUSKALLIO TAIDETEOKSENA . Siinä Jeesus kutsuu luokseen Kallion asukkaita. Kilpailuun oli osallistunut 14 työtä, ja Edelfeltin ehdotukset nappasivat kisassa kaksi kärkisijaa. Kaikkiaan Ekman toteutti yli 30 alttaritaulua. Helsingin komein uusgotiikkaa edustava kirkko, Johenneksenkirkko, oli vuosikymmeniä ilman alttaritaulua. Hän on tehnyt raamatullisia veistoksia myös muihin kirkkoihin, kuten Pylkönmäen, Riihimäen, Iisalmen ja Saarijärven kirkkoihin. W. Vuonna 1932 Johanneksenkirkko viimein sai alttaritaulunsa. Ekman oli 1800-luvun tunnetuimpia maalareita Suomessa. Alttaritaulun nimi on Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Venäjän keisari edustajineen ei pitänyt maalausta riittävän arvokkaana, ja se sai kodin Vanhasta kirkosta. Hän teki runsaasti taidetta kirkkoihin. Voittajaksi päätyi ehdotus Betlehem, mutta kirkkoneuvosto päätyi ehdottamaan toiselle sijalle päätyneen Golgatan toteuttamista, johon Edelfelt myöntyi. Albert Edelfelt voitti vuonna 1891 kilpailun alttaritaulusta. TYHJÄ TAULU JOHANNEKSENKIRKOSSA . Kirkon sisällä ollut peruskallio poistettiin ja tilalle rakennettiin puinen alttaripöytä. Seurakuntalaiset tottuivat vuosien saatossa tyhjään tilaan ja sitä alettiin pitää alttaritauluna, joka kuvaa iäisyyttä. Kallion kirkon nykyinen alttaritaulu on vuodelta 1956. Kallion kirkon alttaritaulu on tehty pieni pilke silmäkulmassa, ja Autereen taiteelle olikin tunnusomaista leikkisyys ja humoristisuus. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema Kallion kirkko kohoaa jylhästi kaupunginosan korkeimmalla paikalla. Kirkon arkkitehtuurista vastasivat veljekset Timo ja Tuomo Suomalainen, jotka voittivat arkkiKallion kirkon alttaritauluun on kuvattu Kallion asukkaita. Hän toteutti Turun Tuomiokirkkoon suuritöiset seinämaalaukset, jotka valmistuivat 1850-luvulla. Maalaus jäi Järnefeltin viimeiseksi.. Kirkkoa uudistettiin ja remontoitiin 1950-luvulla ja koko alttarialue laitettiin uuteen uskoon. Edelfelt teki myöhemmin Betlehem-ehdotuksen pohjalta alttaritaulun Vaasan kirkkoon, ja se on taiteilijan ainoa toteutunut alttaritaulu. Sen teki professori Eero Järnefelt. Kaksi taiteilijaa oli törmäyskurssilla, eikä asiaan löytynyt ratkaisua ja alttaritauluhanke hautautui lähes 40 vuoden ajaksi. Totuus oli kuitenkin se, että kirkon arkkitehti Adolf Emil Melander oli jättänyt alttaritaululle niin kapean tilan, ettei siihen kunnolla mahtunut kookasta alttaritaulua. Tämä maalaus kelpasi keisarille ja Tuomiokirkkoon. Veistokseen on kuvattu kirkon ylivahtimestarin vanhemmat, naapurin talonmies, muurari, pyykkäri ja kalliolaisia lapsiperheitä. Lisäksi hän teki myös huonekaluja ja sankaripatsaita. Myös alttaritaulun materiaaliksi valikoitui puu. Kirkko valmistui 1880ja 1890-lukujen taitteessa ja alttaritaulun paikalla oli ensiksi vain tyhjä tila ja sininen kangas