ARJEN HISTORIA Peltisepästä suunnittelijaksi PAAVO TYNELL Mahtipontinen barokki Kultaa ja kulisseja Surrealismin johtohahmo RENÉ MARGRITTE Piruja ja enkeleitä HUGO SIMBERG Keräilijöiden kuningas EERO LEHTINEN Helena Tynellin SUOSITUT AURINKOPULLOT Jäljet lumessa – kenkänäyttely Tampereella Valaisin liki 400 000 euroa. KERÄILY . 1/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI . KÄDENTAIDOT
www.lappeenranta.fi/museot Museot avoinna ti –su 11-17. Lappeenrannan taidemuseo 19.1.–28.4.2019 TUORETTA MAALIA LAPPEENRANNASSA – TAIDEMAALARILIITON 90 V. JUHLANÄY T TELY Lappeenrannan taidemuseo Kristiinankatu 8–10, Lappeenrannan linnoitus Lappeenrannan linnoituksessa sijaitsee myös EteläKarjalan museo, jossa on esillä Kalevala Korun 80-vuotisjuhlanäyttely 31.3.2019 saakka. Erika Adamsson, Riikka Ahlfors, Tyko Elo, Anssi Hanhela, Selma Haro, Kaija Hinkula, Emmu Johansson, Markku Keränen, Sari Koski-Vähälä, Jarmo Kukkonen, Hannele Kumpulainen, Helena Laine, Riikka Lenkkeri, Katri Mononen, Paula Ollikainen, Kimi Pakarinen, André Peterdi, Mari Rantanen, Satu Rautiainen, Mikko Rekonen, Elina Ruohonen, Jukka Siikala, Ville-Veikko Viikilä ja Jenni Yppärilä
Antiikki ja taide | 3 Pääkirjoitus ................................................................................................5 René Magritte oman aikansa kapinallinen ...........................................6 Uutiset......................................................................................................10 Paavo Tynell kasvoi peltisepästä suunnittelijaksi ...............................12 Hugo Simberg oli valon ja varjon lapsi ................................................16 Exlibris on pienoistaidetta parhaimmillaan ........................................22 Jäljet lumessa esittelee kenkien historiaa ...........................................29 Laila Pullinen sai idean Aurinko tunturissa –teoksen räjäytystekniikkaan NASA:lta ................................................................30 Hollolan Pyhän Marian kirkko on kolmanneksi suurin keskiaikainen kivikirkko .........................................................................32 Göran Hongell: suomalaisen lasimuotoilun pioneeri .........................36 Alicja Kwaden näyttely sai inspiraation taidemuseon arkkitehtuurista ...............................................................38 Pertti Mäkelä on ihastunut vanhoihin suomalaisiin lasiesineisiin ....40 Helsingin Kaapelitehdas on jättimäinen kulttuurikeskus ...................44 Taidemaalariliiton Teosvälitys on Suomen suurin kuvataidetapahtuma ..............................................................................52 Vaskikellossa noin 2000 erilaisen kellon kokoelma ...........................56 Eero Lehtinen on keräilijöiden kuningas..............................................58 Lumoava dokumentti: Siirrettäväksi syntyneet ..................................63 80-vuotias Kirsti Stång tekee tulitikuista taidetta ..............................64 Helsingistä löytyy monipuolinen valikoima erikoisgallerioita ..........66 Tyylisuunnat: Barokki oli kultaa ja kulisseja ........................................70 Tilauskortti ...............................................................................................75 Hollolan taidemuseo – pikkukaupungin tuntematon helmi ..............76 Rakkaat esineet: Matkamuisto Amerikasta .........................................80 Tapahtumat .............................................................................................82 Sisältö 6 58 44 Surrealisti René Magritten teoksissa arkinen todellisuus käännetään päälaelleen ja tuttu onkin yhtäkkiä hämmentävän vierasta. Eero Lehtisen noin 100 000 kuulakärkikynän kokoelma vie autotallin verran tilaa. 22 Euroopan mittakaavassakin suuri Kaapelitehdas on toiminut kulttuurikeskuksena jo 30 vuotta. Lisäksi hänellä on kattava kokoelma eriaikakauden puhelimia ja puhelinkoppeja sekä tuhansia säästölippaita.. Sieltä löytyy monenlaista kulttuuria tanssija musiikkiesityksistä messuihin ja festivaaleihin sekä taidenäyttelyihin ja museoihin. Kirjanomistajamerkki eli exlibris on harvinainen keräilylaji, mutta jokainen voi tehdä sen myös itse itselleen
040 753 8555 Palveluhakemisto Uudenmaankatu 17, Helsinki www.porvoonwanharautakauppa.fi Asentajantie 8, Porvoo puh. 2 Varaa paikkasi palveluhakemistossa! Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.fi puh. 040 707 4753 WANHAN TALON VARAOSAT • tulisijat ja -tarvikkeet • vanhat ovet ja ikkunat • helat, lukot ja ruuvit Puutarhakatu 9, Turku Puh. 050 566 5350 / Satu www.ajan-muisto.fi OSTO – JA MYYNTILIIKE. 0500533587 www.gema.fi A NTIK Sajaniemi, Loppi Puh
Guggenheim-säätiön 15 miljoonan lainan takaajanakin olisi ollut Helsingin kaupunki. Helmikuussa Amos Rexissä esittäytyy ensimmäisen kerran Suomessa maailman eturivin surrealisti, belgialainen Réne Magritte. Neljässä kuukaudessa japanilaisen Teamlab-kollektiivin Massless-näyttelyn näki noin 270 000 kävijää. Päätoimittaja: Eero Ahola eero.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Mediapalvelu SP Oy/Jaana Isosaari antiikki.eko@gmail.com Toimituksen osoite: Antiikki ja taide Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Jos tämän näyttelyn suosio on avausnäyttelyn veroinen, Amos Rex hätyyttelee jo kahdella näyttelyllään Helsinkiin vuosina 2011–2016 suunnitellun Guggenheimin vuotuista kävijämäärää. Kannen kuva: Matton Vuonna 2019 ilmestyy 6 numeroa. Jono oli museon ovelta Mannerheimintietä pitkin aina Simonkadulle asti ja kiinnitti jopa ulkomaalaisten huomion. Lisäksi Lasipalatsin aukiolla on näyttelytilan kattona kumpuileva tapahtuma-aukio. Niissä molemmissa kävi vuoden 2015 tilastojen mukaan koko vuoden aikana noin 260 000 vierailijaa per museo. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 38 € Määräaikainen tilaus: 12 kuukautta, 6 numeroa 43 € ISSN 2341-622X (painettu) ISSN 2489-8686 (verkkojulkaisu) www.antiikkijataide.fi Amos Rexin aukio Helsingin Kampissa.. Luku on huima, kun vertaa sitä Ateneumin ja Kiasman kävijämääriin. Päivittäin kävijöitä oli keskimäärin noin 2 000. Miten loppupeleissä olisi käynyt, sitä ei voi tietää, sillä hanke eteni vain rakennuksen suunnittelukilpailun voittajan valintaan asti, kunnes viiden tunnin valtuustokeskustelun ja 170 puheenvuoron jälkeen se kaatui äänin 53–32. Siihen Helsingin kaupungin suunniteltu rahoitusmäärä olisi ollut 80 miljoonaa. Avajaisnäyttelyn perusteella Amos Rex onnistui tavoitteessaan. 1/2019 H Olisiko tähän pystynyt Guggnheim. Siitä suunniteltiin taiteen ja kaupunkikulttuurin kohtaamispaikka, joka koostuisi useista maanalaisista näyttelytiloista. Nyt voidaan vain spekuloida, olisiko Guggenheim turha, kun Helsingissä on Amos Rexin kaltainen yksityisellä rahoituksella tehty museo, jonka näyttelyyn jonotetaan jopa kolme tuntia. Antiikki ja taide | 5 elsingin Yrjönkadulla avattiin viime elokuun lopussa uusi, arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen yksityinen taidemuseo Amos Rex. 040-753 8555 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma–pe 9–15 Puh. Amos Rexin tavoitteeksi asetettiin esitellä kiinnostavaa ja kunnianhimoista taidetta virkistävästi ja elämäniloisesti, yhdistää menneisyys ja nykyhetki ja tulevaisuus ja tuottaa ainutkertaisia elämyksiä. Ainakin se on hatunnoston arvoinen suoritus Amos Rexiltä. 09-413 97 300 Mediamyynti: Sirpa Hornaeus sirpa.hornaeus@karprint.fi Puh. Pohjana toimi vuonna 1936 rakennettu Lasipalatsi ja elokuvateatteri Bio Rex
Tällöin Magritte yhden tunnin aikana ja parinkymmenen diakuvan avulla nosti esiin taiteilijoita, joiden vaikutuspiirissä oli teoksiaan luonut: pariisilaisen surrealismin teoreetikon André Bretonin sekä belgialaiset aisaparinsa Paul Nougén, Jean Scutenairen ja E.L.T. Hän kuvaa taiteilijaa oman aikansa kapinalliseksi. Arkitodellisuutta luotaamalla hän pyrki pääsemään käsiksi siinä piilevään ”mysteeriin”. Magritten surrealistisena päämääränä oli selvittää taiteensa välityksellä ihmisyyden arvoitus. Näyttely on rakennettu Magritten 20. La-Lampe-philosophique 1936 René Magritte valokuvaaja Lothar Wollehin kuvaamana. – Magritten taide on yleisön helposti omaksuttavissa, onhan se hyvin konkreettista, näyttelyn koordinaattorina toimiva ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman sanoo. ELÄMÄNVIIVA. Hänen teoksissaan esimerkiksi omena valtaa kokonaisen huoneen ja nenä kääntyy piipuksi. Amos Rexin näyttelyn kuraattoreina ovat toimineet belgialaiset surrealismin asiantuntijat, Charleroin valokuvamuseon johtaja Xavier Canonne sekä taidehistorioitsija Julie Waseige, ja se on toteutettu yhteistyössä sveitsiläisen Luganon taidemuseon kanssa. marraskuuta 1938 Antwerpenin Koninklijk Museum voor Schone Kunstenissa pitämän Elämänviiva-luennon pohjalta. Vuoteen 1926 asti, jolloin hän toteutti ensimmäisen surrealistisen maalauksensa, hän työskenteli tapetMagritten surrealistisena päämääränä oli selvittää taiteensa välityksellä ihmisyyden arvoitus.. Vielä tuolloin Magritte oli suurelle yleisölle täysin tuntematon. Hän myös valotti surrealistisen taiteen vaiheita aiemmilta kolmeltatoista vuodelta ja luonnehti surrealismia ”kuvallisena kokeiluna”, jonka päämääränä oli päästä selvyyteen ”ihmiseen liittyvästä arvoituksesta”. Kuva Wikimedia Commons B elgialainen taidemaalari ja 1900-luvun surrealismin johtohahmo René Magritte on Amos Rexin kevään taiteilija. – Magritte maalasi näkymiä, joita yhdisteli tavanomaisuudesta poikkeavasti. (1898–1967) tunnetaan teoksistaan, joissa arkinen todellisuus käännetään päälaelleen ja tuttu onkin yhtäkkiä hämmentävän vierasta. Mesensin. 6 | Antiikki ja taide TEKSTI: TIMO ELO René Magritte – surrealismin johtohahmo Oman aikansa kapinallinen Surrealisti René Magritten teoksissa arkinen todellisuus käännetään päälaelleen ja tuttu onkin yhtäkkiä hämmentävän vierasta. Hänen tuotantoaan on nyt ensimmäistä kertaa esillä Suomessa
Kokonaisuus toimi eräänlaisena käyttöoppaana hänen maalaustyyliinsä. Elokuvasta kiinnostuneille näyttelyn oheisohjelma laajenee Bio Rexin valkokankaalle Louis Feuilladen ohjaamana vii. Antiikki ja taide | 7 La-Lampe-philosophique 1936 titehtaassa ja toimi mainosten ja julisteiden suunnittelijana. Lisäksi hän avasi käyttämäänsä ”syväyhteyden” menetelmää; kyseessä oli uusi todellisuuden tutkimisen tapa, jossa rinnastettiin kaksi toisiinsa yhteydessä olevaa arkista asiaa tai käsitettä siten, että niiden yhdistelmä aikaansai paljastavan visuaalisen yllätyksen. Elämänviiva-luento oli yksi niistä harvoista kerroista, jolloin Magritte avasi omaa ajatteluaan yleisölle ja esitteli lähestymistapaansa sekä maalaustyylinsä kehitysvaiheita vuoteen 1938 asti. Magritte oli muutoin aina kieltäytynyt selittämästä teoksiaan, jotka tarjosivat väläyksiä siitä, miltä ”maailman mysteeri” voisi kuvallisessa muodossa näyttää. Menetelmän tarkoituksena oli tuottaa vastauksia universaaleihin kysymyksiin maalauksen välityksellä. Näyttelyssä esillä olevat teokset avaavat monipuolisesti Magritten työskentelyn kehitystä eri aikakausilla. Antwerpenin-luennollaan hän selitti, miten muovasi taiteessaan arkipäivän esineistä hätkähdyttäviä ja kehitteli edelleen myös ajatuksia, joita oli ensi kertaa esittänyt jo vuonna 1929 kuvitetussa Sanat ja kuvat -tekstissään. Taiteilijan ajatukset siivittävät matkaa läpi hänen vaiherikkaan uransa
8 | Antiikki ja taide Alice-au-Pays-des-Merveilles 1946 Les-Forgerons 1920 Le Grand-Siècle 1954 Les Marches-de-l’été 1938 La-Belle-Idée 1963–1964 La-Chambre D’écoute 1958 La-Mémoire 1948 Les Regards-Perdus 1927-2918 Les-Reflets-du-Temps 1928
Surrealismi, ranskaksi surréalisme, merkitsee sananmukaisesti todenmukaisuuden yläpuolella olemista. Esityksiin on vapaa pääsy museon sisäänpääsylipulla. Surrealistit hakivat innoituksensa pääosin alitajunnasta ja unista. . maaliskuuta saakka. Surrealismi syntyi vastalauseena realismille ja kubismille. SURREALISMIN PERINTÖ. Surrealismi syntyi alun perin kirjallisena liikkeenä. Vuonna 1927 Magrittesta tuli surrealistisen kuvataiteen johtohahmo. Magritte ei ollut niinkään kiinnostunut alitajunnasta, vaan tutki taiteensa kautta todellisuutta epäluotettavana ja ideologisena rakenteena. Kysymyksessä on yksi 1910-luvun merkittävimmistä rikoselokuvasarjoista. Antiikki ja taide | 9 siosaisena Fantômas-sarjana. Maalaustaiteessa surrealismille tunnusomaisia piirteitä olivat unenomaiset ja vertauskuvalliset sommitelmat sekä omalaatuiset aikaja tilasuhteet Ensimmäisiä surrealistisia kuvataiteilijoita olivat muun muassa Max Ernst, Joan Miró ja Man Ray, ja ensimmäinen surrealistien maalaustaiteen yhteisnäyttely järjestettiin vuonna 1925, jolloin mukana oli myös Pablo Picasso. Magritten teokset luottavat vahvojen, hätkähdyttävien kuvien voimaan. Nykyisyyden, historian ja tulevaisuuden, toden ja ei-toden väliin nivoutuu useita, joskus katsojan eksyttämään pyrkiviä kerroksia. SURREALISMIN VAIHEITA. Esityksiä on maanantaisin 11. Liikkeen perusteksteihin lukeutuu André Bretonin vuonna 1924 laatima Surrealismin manifesti, jossa todetaan, ettei surrealismi noudata mitään tiettyä suunnitelmaa eikä perinteistä mallia, vaan surrealistit pyrkivät olemaan epätavanomaisia. Sen elementtejä pilkkomalla ja lainaamalla oli kuitenkin mahdollista lähestyä ihmisen olemassaoloon liittyviä perustavanlaatuisia kysymyksiä, ”maailman mysteeriä”. Kulkureitin varrella on lähes 150 teosta – öljyvärimaalauksia, guasseja sekä veistoksia. Surrealismi kyseenalaistaa realismin ja naturalistisen kuvauksen. Vuodesta 1929 taidesuuntauksessa mukana oli myös Salvador Dali. Johtaviin surrealisteihin vaikuttivat niin Sigmund Freudin teoriat kuin Karl Marxin ajatukset. Magritte belgialaisine surrealistipiireineen erosi muista käyttäessään todellisuutta välineenä kyseenalaistaessaan itse todellisuuden. Se teki kokeiluja uudella ilmaisumuodolla, ”automaattisella kirjoituksella”, jonka piti vapauttaa alitajuinen mielikuvitus. Magritte maalasi tavanomaisia kohteita yhdistellen niitä oudosti ja sijoittaen niitä yllättäviin ympäristöihin. Taidesuuntaus syntyi vuonna 1919. Esine, jota esimerkiksi maalaus kuvaa, korvataan jollakin luonnollisesta poikkeavalla. Sen luojina toimivat taidemaalari Max Ernst ja kirjailija André Breton. Ranskankieliset elokuvat on tekstitetty englanniksi. Les Grands-Voyages 1926 Le Retour-de-flamme 1943 Schéhérazade-ou-Portrait-deRachel-Baes_1947. Hän maalasi tavanomaisia kohteita yhdistellen niitä oudosti ja sijoittaen niitä yllättäviin ympäristöihin. Liike hajosi toisen maailmansodan aikana, ja moni surrealisti siirtyi Yhdysvaltoihin, missä myös Magritten työt olivat arvossaan. RENÉ MAGRITTE: ELÄMÄNVIIVA 8.2.19.5.2019 AMOS REX -TAIDEMUSEOSSA. Brysselin Köningsplatzilla avattiin kesäkuussa 2009 Magritte-museo, jossa viiden kerroksen läpi kulkeva reitti tutustuttaa katsojan taiteilijan elämänkaareen. Surrealismi kyseenalaistaa ja laajentaa tottumusten ja tapojen todellisuutta muovaamalla sitä uudelleen. Surrealistit painottivat taiteen syntymistä ilman järjen, estetiikan ja moraalin tietoista kontrollia
10 | Antiikki ja taide Uutiset TAITEILIJAT ERIC O. Kaluston nykyinen omistaja ei halua tienata rokokoo-harvinaisuudellaan. SERLACHIUS-MUSEOT GUSTAF JA GÖSTA 26.1.2019–12.1.2020 TEKSTIILITAITEILIJA INKA Kivalo on voittanut 150 000 kruunun arvoisen pohjoismaisen taidepalkinnon tekstiilitaiteelle. Kuva: Astiataivas Museoissa yli 7 miljoonaa käyntiä MUSEOIDEN SUOSIO pyst yi Suomessa huippulukemissa myös viime vuonna. Vuonna 2015 käyttöön otettu Museokortti-järjestelmä on lisännyt osaltaan museokäyntejä. Muut mitalisijat ottivat niin ikään Helsingissä sijaitsevat Ateneumin taidemuseo ja Nykytaiteen museo Kiasma. Tekstiilitaiteilija Kivalo palkittiin Olga GummerusEhrström, Pojan muotokuva, 1896, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Fokus-säätiön joka toinen vuosi jakama The Nordic Award in Textiles -palkinto luovutettiin eilen Boråsissa Ruotsissa. Kyseessä oli harvinainen, muuminäyttelyä varten valmistettu muumimuki. Suomen vierailluin museokohde oli viime vuonna Helsingin kaupunginmuseo, joka kirjasi noin 364 500 käyntiä. Palkintosumma vastaa noin 14 000 euroa. Näyttely pohjautuu pitkäaikaiseen luettelointija tutkimustyöhön, jonka tuloksena taiteilijapariskunnan 1930-luvun puolivälissä Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle lahjoittamaa kokoelmaa saadaan esille laajasti. Museotilastossa on mukana 154 museota, jotka ylläpitävät yli 300:aa museokohdetta. Ammatillisesti hoidetuissa museoissa vierailtiin alustavien tietojen mukaan viime vuonna yli 7,1 miljoonaa kertaa eli suurin piirtein saman verran kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2000 hänet valittiin Vuoden tekstiilitaiteilijaksi.. W. Kuva: Teemu Källi. Muumibuumi jatkuu MUUMIMUKIBUUMI EI näytä laantumisen merkkejä. Muumimukeilla on kysyntää. Verrattuna vuoteen 2015 museoiden käyntiluvut ovat kasvaneet noin 1,5 miljoonalla. Helsinkiläisessä Helanderin huutokaupassa myytiin tammikuussa Muumipeikko unelmoi -muki vasarahintaan 999 euroa. Ehrström (1881–1934) ja Olga Gummerus-Ehrstöm (1876–1938) ovat suomalaisen taidehistorian tuntemattomia. Marraskuussa Bukowskis-huutokaupassa huudettiin Fazer Muumimukista 6 100 euroa, mikä oli erikoiserämukille kelvollinen, joskaan ei huippuhinta. Inka Kivalo on osallistunut näyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla vuodesta 1981 lähtien. Kokonaisuuteen kuuluu kolme kristallivalaisinta sekä komeita rokokootyylisiä kalusteita: mahalipasto, pari pikkulipastoa, vitriini, nojatuolipari, sohvapöytä ja sohva. Museoviraston mukaan näyttää siltä, että käyntiluvut ovat vakiintumassa seitsemän miljoonan tuntumaan. Taidemuseo Göstan näyttely painottuu Olgan maalauksiin ja piirroksiin. Näyttelyn ovat kuratoineet Serlachius-museoiden tutkija Kekkosen huonekalut lahjoitetaan HUUTOKAUPPA HELANDER on saanut erikoislaatuisen toimeksiannon: presidentti Urho Kekkosen huonekalustolle pitäisi löytää uusi koti. Huonekalut lahjoitetaan, kunhan sopiva, pitkäaikaisen presidentin arvolle sopiva sijoituspaikka löytyy. Suuri osa näyttelyssä nähtävistä teoksista ja luonnoksista on esillä ensimmäistä kertaa. Gustaf-museossa esitellään Ehrstömien henkilöhistoriaa, Ericin taideteollisuutta sekä pariskunnan yhteistyötä Gösta Serlachiuksen kanssa. Muumipeikko unelmoi –mukia valmistettiin muuminäyttelyä varten erikoiserä vuonna 2005. Mukeja järjestettiin Arabian museon järjestämään näyttelyyn valmistettiin 2 005 kappaletta. Mukin lopullinen hinta nousi kuluineen 1 204 euroon. Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide Helena Hänninen ja Visavuoren museonjohtaja Pälvi Myllylä. Näyttely levittäytyy molempiin Serlachius-museoihin. Olga (Olli) oli lahjakas muotokuvamaalari, joka suunnitteli ja toteutti miehensä työparina myös lasimaalauksia, tekstiilejä ja muita koristetaiteen teoksia. Fazer-mukeja on valmistettu vain 400 kappaleen erä. Eric (Bucklan) oli tuottelias ja arvostettu taiteilija ja taideteollisuusmies, joka teki merkittävimmät työnsä arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saariselle
Yllätys oli vielä suurempi, kun maailmankuulu graffititaiteilija Banksy vahvisti, että graffiti on hänen tekosiaan. TERÄSTEHTAASSA PORT Talbotissa Walesissa työskentelevä Ian Lewis, 55, näki Facebookissa kuvia melkoisen rumasta autotallista, jonka seiniin oli ilmestynyt graffiti. Ennen avaamista museo kertoi toivovansa ensimmäiselle näyttelylle 100 000 kävijää. Tässä yksi hänen töistään. Hän asuu oletettavasti Bristolissa Britanniassa. Hän näytti kuvaa pojalleen, joka vahvisti että kyseessä oli heidän autotallinsa. Banksy iski taas Amos Rex yllätti Esimodernista japanilaisesta taiteesta ponnistaen teamLabin digitaaliset työt yhdistävät lännen ja idän tilakäsityksiä. Kuva: Amos Rex HELSINGISSÄ UUDEN Amos Rex -taidemuseon suosio yllätti museoväen, sillä neljä kuukautta kestäneessä japanilaisessa Team Lab -avajaisnäyttelyssä kävi 270 000 vierailijaa. Banksy on tehnyt humoristisia ja usein poliittisia seinämaalauksiaan eri puolille maailmaa. Näyttelyyn johtavista pitkistä tuntia kestäneistä jonoista ehti ennen näyttelyn loppumista loppiaisena kehkeytyä jo mediatapahtuma. Britanniassa hän on etsintäkuulutettu, koska graffitien maalaaminen julkisille paikoille on määritelty rikokseksi. Pisimmillään jonotusaika oli kolme tuntia.. Banksyn todellinen henkilöllisyys ei ole selvillä. Antiikki ja taide | 11 Ostoja myyntiliike Purppura Antiikki www.purppura-antiikki.fi Banksy on mystinen, tuntematon brittimaalari, joka tekee salaa graffiteja
12 | Antiikki ja taide Lumihiutalevalaisimessa on 120 messinkilangasta valmistettua ”lumihiutaletta”, jotka luovat ympärilleen salamyhkäisiä varjoja.
Opettajana Paavo Tynell. Sieltä ne levisivät erilaisina versioina aina Amerikkaa myöten. tammikuuta 1890 Helsingissä aikana, jolloin sähkön käyttö alkoi vakiintua. – Ne ovat nimensä mukaiset. Paavo Tynell syntyi 25. Näin syntyi ajatus huutokaupasta. Myöhemmin hän Metallitaonnan opetustilanne Taideteollisuuskeskuskoulussa 1920-luvulla. – Tiedossa oli, että Tynellin valaisimesta oli aikaisemmin maksettu ennätyshinta, noin 200 000 euroa, mutta tässähän sekin tuli nyt ylitetyksi. Valaisimet olivat peräisin Enso Gutzeitin Honkapirtti-nimisestä klubirakennuksesta Imatralta. Jokaisessa on 120 messingistä valmistettua ”lumihiutaletta”, joita on ollut todella vaikea tehdä. Kaikki kolme Lumihiutale-valaisinta myyntiin samalle ostajalle erillisinä, ja yhden valaisimen korkein hinta oli 386 450 euroa. Näin on moni kultaseppäkin todennut, Galleria Annmari’s Oy:n design-vastaava Ilkka Takala kertoo. Mutta mikä olisi ollut oikea hinta. Ostajaa viehätti Tynellin ’koneellinen käsityö’, jossa yhdistyy poikkeuksellisella tavalla vanha käsintekemisen taito koneelliseen valmistukseen, Takala kertoo. Kävi ilmi, että valaisimia oli sieltä jo yritetty ostaa. Yhden valaisimen korkein hinta oli 386 450 euroa.. Tässä tapauksessa olimme olleet hyvissä ajoin yhteydessä Honkapirttiin. – On ilahduttavaa, että nykyään on alettu kohtuullisen hyvin tunnistaa arvotavaroita eikä niitä heti viedä roskalavalle. Tynell suunnitteli valaisimensa vuonna 1946 avatun helsinkiläisen ravintolan Kestikartanon hääsaliin. Lumihiutale-valaisimissa on sademaisesti leijailevia messinkisiä hiutaleita, jotka alhaalta päin valaistuina heijastuvat kattoon ja luovat illuusion moninkertaisesta määPaavo Tynell kasvoi peltisepästä suunnittelijaksi Mies, joka valaisi Suomen Paavo Tynellin nimi nousi viime joulukuussa otsikoihin tamperelaisen huutokauppakamarin myytyä kolme hänen suunnittelemaansa valaisinta maailmanennätyshintaan – 1,1 miljoonalla eurolla. K rästä putoavia hiutaleita. Antiikki ja taide | 13 TEKSTI: TIMO ELO olme suunnittelija Paavo Tynellin Lumihiutale-valaisinta lähti ulkomaalaisen ostajan mukaan tamperelaisesta huutokaupasta yhteensä 1,1 miljoonalla eurolla. TYNELLIN TARINA
Tynell itse piti eräänä Taito Oy:n 1920luvun huomattavimpana työnä eduskuntataloa, jonne tehtiin viitisentoista erilaista kattovalaisinmallia sekä toimitettiin hänen suunnittelemiaan pöytävalaisimia. LÄHTEET: ”PAAVO TYNELL JA TAITO OY”, DESIGNMUSEO 2005, TOIMITUS: MARIANNE AAV JA EEVA VILJANEN, KIRJOITTAJINA: MARIANNE AAV, TUULA POUTASUO, KAISA KOIVISTO, SUSANNA AALTONEN JA JUHANA LAHTI; ANNA-KAISA HUUSKO JA PEKKA JÄRVELÄINEN: ”MUOTOILUN AARTEET SUOMALAISIA VALAISIMIA”, WSOY 2012. Kuvat: Amos Rex . Tynellin valaisimet eivät pyrkineet kilpailemaan teknisillä ominaisuuksilla, vaan omalla tyylillään, jossa näyttävyys oli tehokkuutta tärkeämpi. 14 | Antiikki ja taide KOHTEITA HELSINGISSÄ Bio Rex’in aulaa valaisee Tynellin suunnittelema ”Rypälevalaisin”. Vuonna 1936 valmistui Viljo Revellin, Niilo Kokon ja Heimo Riihimäen suunnittelema – tilapäiseksi tarkoitettu – Lasipalatsi, jonka elokuvateatteriin Bio Rexiin ja HOK:n ravintolaan Tynell suunnitteli valaisimet. Bio Rexin aulan suuret kirkkaat lasipalloryppäät ovat edelleen tärkeä osa rakennuksen funkishenkeä. Siksi onkin ymmärrettävää, että Tynellin valaisimia hankittiin juuri tunnelmaa vaativiin tiloihin, kuten kahviloihin ja ravintoloihin. Bio Rexin aulan suuret kirkkaat lasipalloryppäät ovat edelleen tärkeä osa rakennuksen funkishenkeä.
Huttunen suunnitteli hotelli-ravintolan huonekalut ”saarislaisen” perinteen mukaisesti, mutta valaisinten osalta hän antoi ohjat Tynellille. Työympäristönä oli perheen omakotitalo Tuusulan Rusutjärvellä. PELTISEPÄN URA KUTSUU. Paikalla on nykyisin Aikatalo. Hän suunnitteli näyttäviä uniikkivalaisimia muun muassa öljymiljonäärien taloihin, ravintoloihin ja pankkeihin. Tynellin messinkivalaisimista tuli menestys sekä kotimaassa että Yhdysvalloissa, ja ne levisivät eri variaatioina julkisiin tiloihin ja koteihin. Valaisinten vienti Yhdysvaltoihin alkoi vuonna 1948 suomalaisen kauppayhtiön Finnish American Trading Corporationin avattu Suomi-talon, Finland House’n, New Yorkiin. Hotelli Juhana Herttua, Pori (valaisimia) ?. Oli aika lähteä maailmalle. Helsingin kaupunginkellarin messinkinen kattovalaisin ”Lumihiutale” vuodelta 1947 koristaa Paavo Tynellin ja Taito Oy:n historiakirjaa vuodelta 2012 (WSOY), kansikuva: Rauno Träskelin.. Tynell ei kuitenkaan malttanut jäädä eläkkeelle. Eduskuntatalo (valaisimia) ?. Tynell kuoli 83-vuotiaana 13. Isä oli kuitenkin vastaan, koska muitakaan perheen lapsia ei ollut kyetty kouluttamaan. Valaisimet edustavat Tynellin 1940-luvun ornamenttipainotteista ja koristeellista linjaa. Hotelli Vaakuna (valaisimet) ?. Mutta Tynell ryhtyikin osakkaaksi uuteen metallialan yritykseen, Taito Oy:hyn, jossa työskenteli sittemmin lähes koko uransa ajan. Designmuseo Arabia (alkuperäisen museon valaisimet yhdessä Lisa Johansson-Papen kanssa) ?. PAAVO TYNELLIN SUUNNITTELUTÖITÄ ?. Tämä oli katkera pala opinhaluiselle nuorukaiselle. Lasipalatsi (valaisimia) ?. Nakkilan kirkko (kirkkosalin valaisimet) ?. Tynellin funkiskaudelta ovat säilyneet muun muassa Lasipalatsin ”rypälevalaisimet”. Syksyllä 1916 Tynell jatkoi metallitaiteen päiväopiskelijana Taideteollisuuskeskuskoulun Ylemmässä Taideteollisuuskoulussa, jossa hänet kuitenkin todettiin ylikoulutetuksi ja hänen toivottiin kesken ensimmäistä vuosikurssia ryhtyvän koulun metallityön opettajaksi. Yrityksen tavoitteena oli valmistaa esineitä kullasta, hopeasta, pronssista ja raudasta. Myös Alvar Aalto teetti valaisinmallinsa 1950-luvulle asti yhteistyökumppaninaan Tynell, jonka asiantuntemuksella Aalto-mallit toteutuivat niin Viipurin kirjastoon kuin Villa Maireaankin. Tynell omisti yhtiön osakkeista viidesosan. Yhtiö toimi viiden huoneen huoneistossa Ateneumin naapurissa, Mikonkatu 8:ssa. Tynellin isä, lasinpuhaltajan poika Gustaf Tynell, sen sijaan oli valinnut maalarin ammatin rautateillä. Sohlbergin tehtaalla. SUOSIKKINA MESSINKI. Meilahden kirkko (kirkkosalin valaisimet, alttarikyntteliköt ja kastemalja). Hän teki ainutlaatuisen uran sekä Suomessa että etenkin Yhdysvalloissa, jossa monipuolinen ja kaukonäköinen taitaja tunnettiin suomalaisen teollisen muotoilun uranuurtajana. Hän suunnitteli sekä näyttäviä barokkihenkisiä kattokruunuja että uusasiallisia kotivalaisimia ja omaksui myös funktionalismin opit. Koulussa hän oli etevä oppilas. Sokos-talon suunnittelu oli aloitettu jo vuonna 1938, mutta talo valmistui lopullisesti vasta sotien jälkeen vuoden 1952 olympialaisiin. Niinpä opettaja kävi kotona puhumassa Paavon oppikouluun panemisesta. syyskuuta 1973. Tynell teki yhteistyötä myös amerikkalaisten arkkitehtien kanssa. Iltaisin hän jatkoi metallialan opintoja Taideteollisuuskeskuskoulussa, josta siirtyi lisäoppia saatuaan siselöinnin eli taiteellisen pintakäsittelyn oppilaaksi Taidetakomo Koruun, jossa valmisti ammattitaitonsa näytteeksi messinkisen pöytälampun saaden siselöitsijän kisällikirjan. Merkittäviin asiakkaisiin kuului muun muassa Stockmann, joka osti messingistä ja silkistä tehtyjä valaisimia. Taito Oy:n ensimmäisiä huomattavia töitä oli Suomen upseerikunnan tilaama kenraali Carl Gustaf Mannerheimin kunniamiekka (1920). TYYLIEN MONITAITURI. Tynell tuli erityisen tunnetuksi merkittävien julkisten rakennusten valaisimien suunnittelijana. Vielä tämänkin jälkeen Tynell jatkoi jonkin aikaa suunnittelutyötään free-lance-pohjalta Idmanin kanssa, kunnes 1960-luvun alussa yhteistyö katkesi lopullisesti. Tynell matkusti seitsemäksi kuukaudeksi Saksaan, jossa työskenteli berliiniläisissä metallitehtaissa. Suomessa suvussa oli runsaasti lasinpuhaltajia. Kansakouluaikanaan Paavo toimi sanomalehtipoikana jakaen ja myyden lehtiä. Tulokset julkistettiin Waldorf Astoria -hotellissa. Tynell työskenteli Taito Oy:n johdossa vuoteen 1953, jolloin yritys siirtyi Idmanin omistukseen. Tynellin messinkivalaisimien leimallisena piirteenä voidaan pitää metallija kukkakoristeiden, metalliverkkojen sekä rei’itysten ja ornamenttien aikaansaamaa valon ja varjon leikkiä. Näin ollen kaikki Vaakunan valaisimet valmistettiin Taito Oy:ssä vain tätä projektia varten. Taito Oy:n yhtenä omistajana ja pitkäaikaisena toimitusjohtajana hän teki pioneerityötä suomalaisen valaisinmuotoilun hyväksi. Suomalaisyhtiön toiminnan hiipuessa Tynellin valaisimia markkinoitiin Yhdysvalloissa amerikkalaisin voimin. Alkoi hänen ”messinkikautensa”, jonka aikana Tynellin ystävän, arkkitehti Erkki Huttusen piirtämässä Helsingin Sokos-talossa sijaitsevaan Vaakuna-hotelliin valmistui merkittävä valaisinprojekti. Ammattiuransa Tynell aloitti peltiseppäoppilaana G. Muotoilijana Tynell oli monen tyylisuunnan taitaja. . Kun sodan päätyttyä Outokummusta alettiin jälleen saada messinkiä, Tynell ryhtyi käyttämään sitä valaisinmetallina. Antiikki ja taide | 15 tuli tunnetuksi miehenä, joka valaisi Suomen. Valaisimimissa näyttävyys oli tehokkuutta tärkeämpi. Olihan hän maamme ensimmäinen, yksinomaan valaisinten suunnitteluun erikoistunut muotoilija, jonka ansiosta Taito Oy:sta muodostui maan johtava julkisten tilojen valaisinvalmistaja. 1960-luvun lopussa hän alkoi valmistuttaa muun muassa suunnittelemiaan kynttilänjalkoja teettäen niitä metalliverstaissa. Hienosepän ammattinimikettä käyttäneen Tynellin taiteelliset taipumukset tulivat ilmeisesti sukuperintönä Skotlannista. W. Hankittiinpa YK:n pääsihteerin Tryggve Lien työhuoneeseenkin Tynellin valaisin, joka voitti ensimmäisen palkinnon American Institute of Interior Decorators -järjestön vuotuisessa kilpailussa. Ahkerana ja säästäväisenä luonteena hän pystyi ansioillaan ostamaan itselleen hopeakuorisen taskukellon, jota käytti lopun ikänsä. Honkapirtti (valaisimia) ?
Syksyllä 1902 Simberg sairastui aivokalvontulehdukseen ja oli pitkään sairaana. Lisäoppia saadakseen Simberg hakeutui Akseli Gallen-Kallelan oppipojaksi Ruovedelle, jossa jo ensimmäisenä syksynään maalasi yhden tunnetuimmista teoksistaan ”Halla”, jossa isokokoinen hahmo istuu viljakuhilaalla puhaltaen ympärilleen kylmyyttä. PIRUJA JA ENKELEITÄ. Tunnetuin niistä ”Haavoittunut enkeli” on Suomen taiteen kultakauden ja suomalaisen symbolismin keskeinen teos. Niemenlautta oli taiteilija Hugo Simbergille rakas kesänviettopaikka, jossa oli paljon hedelmäpuita. Myöhemmin Simberg haki vaikutteita maailmalta, muun muassa Pariisista, Tukholmasta ja Italiasta. Tärkeintä oli katsojalle syntyvä tunnetila. Kuva: Kansallisgalleria. Pari vuotta myöhemmin hän muutti kaksoisveljensä Paulin kanssa Helsinkiin siirtyen opiskelemaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Toipumisen jälkeen syntyi nykyään Haavoittunut enkeli -nimellä tunnettu teos, vaikka alun perin taiteilija oli merkinnyt teoksen nimeksi näyttelyluetteloon pelkän ajatusviivan. Opettajana toimi muun muassa Helene Schjerfbeck. Sukupolvi toisensa jälkeen on rakastunut Simbergin piruparkoihin ja enkeleihin, jotka eivät koskaan lennä. aminassa 1873 syntynyt Hugo Simberg oli kahdeksanvuotias perheen muuttaessa Viipuriin, jossa hän sittemmin, 18-vuotiaana nuorukaisena, kirjoittautui Viipurin taiteenystävien piirustuskouluun. Simberg ei halunnut selittää työtään. 16 | Antiikki ja taide H Hugo Simberg oli valon ja varjon lapsi Haavoittunut enkeli Hugo Simbergin piruja enkelihahmot ovat taideyleisön tuttuja. Hänen piru-, kuolemaja enkeliaiheisilla maalauksillaan on myös nasevia nimiä, kuten ”Emäntä ja piruparka kaksosineen” (1899), ”Enkelin siipiä kynitään” (1911), ”Kuolema kuuntelee” (1897), ”Kuolema luistelee” (1899), ”Kuoleman puutarha” (1896), ”Piru kiikussa” (1907), ”Piru on kuollut” (1907) sekä ”Piru padan ääressä” (1897)
Työt olivat omiaan herättämään myös pahennusta seurakuntalaisissa. Simberg menehtyi äkillisesti aivoverenvuotoon 44 vuoden iässä kesällä 1917. Haavoittunut enkeli. Kirkosta pyrittiin tekemään kokonaistaideteos. Hänen on kerrottu olleen opettajana tiukka, mutta samalla ihailtu. Kuva: Kansallisgalleria. Antiikki ja taide | 17 TEKSTI: TIMO ELO Sairaudesta toivuttuaan Simberg kohtasi uransa kenties haastavimman tehtävän. Uransa aikana Simberg toimi myös opettajana Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa aina vuoteen 1913 asti. Lisäksi hän teki kaksi seinämaalausta, laajemman version Haavoittuneesta enkelistä sekä Kuoleman puutarha -teoksen luurankohahmoineen. Simberg mainitaan myös suomalaisen taidegrafiikan kehittäjänä. Hän maalasi kirkkoon lehterikaidetta kiertävän koristeen köynnöstä kantavine poikineen sekä kattomaalaukset kiemurtelevine käärmeineen. Tuomiokirkon seinämaalaukset eli freskot valmistuivat vuoden 1906 tammikuussa ja pyhättö vihittiin käyttöön helluntaina 1907. Hän oli myös Suomen Taiteilijaseuran johtokunnan jäsen vuosina 1909–1916 sekä Suomen Taideyhdistyksen palkintoja ostolautakunnan jäsen vuodesta 1907 aina kuolemaansa saakka. Ystävänsä Magnus Enckellin kanssa hänen tuli koristella Lars Sonckin suunnittelema Tampereen tuomiokirkko (entinen Tampereen Johanneksenkirkko). Simberg aloitti lähes kaksi vuotta kestäneen työnsä syyskuussa 1904. Enckell maalaisi kirkon alttaritaulun ja Simberg suorittaisi muun koristelun. Lasimaalauksissa Simberg sen sijaan noudatti perinteistä kirkollista tyyliä. Lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta hänen omaperäinen ja laaja taiteellinen tuotantonsa on ansainnut sijansa Suomen taidehistoriassa
Tietokirjailija Helena Ruuska kertoo kulkeneensa Simbergin jalanjäljissä Haminassa, Viipurissa, Lontoossa, Pariisissa ja Firenzessä sekä istuneensa Tampereen tuomiokirkossa kuvitellen, miten taiteilija maalasi käärmeen, synnin vertauskuvan, kirkkosalin korkeimpaan kohtaan. Enkeli taas kuvastaa haavoittuvaa mieltä, jotain sanoin ilmaisematonta.” Ruuska kertoo kerta toisensa jälkeen hämmästyneensä, miten monipuolinen ja tuottelias taiteilija Simberg oli maalatessaan rohkeasti sielunsa silmin ja eri tekniikoita käyttäen sekä suuria että pieniä töitään. Hän toteaa Simbergin piruilla ja enkeleillä aina olleen paikkansa suomalaisten sydämessä, mutta ne kertovat jotakin myös taiteilijasta itsestään. Tässä neljän miehen ryhmä saunalaiturilla. 18 | Antiikki ja taide Simberg lukeutuu Suomen taiteen kultakauden merkittäviin taidemaalareihin. Hänet on haudattu Helsinkiin, Hietaniemen hautausmaalle. ”Piruparka on taiteilijan alter ego, valon ja varjon lapsi. Simbergin tiedetään pitäneen Haavoittunutta enkeliä rakkaimpana ja tärkeimpänä Tampereen tuomiokirkon, nykyisen Johanneksen kirkon kattoholvin maalaus. Hän kaipasi rohkaisua ja ymmärrystä, mutta myös yksinäisyyttä. Kuva: Kansallisgalleria Simberg oli opettajana tiukka, mutta ihailtu.. Ruuskan suorittaman useamman vuoden työn tuloksena syntynyt tietokirja valottaa Simbergin elämää ja taiteellisia pyrkimyksiä. SIMBERGIN JALANJÄLJISSÄ. Hänen merkityksensä katsotaan perustuvan taiteilijan omalaatuiseen, ihmiselämän syvimpiä kokemuksia ja tunteita heijastavaan mielikuvitusmaailmaan. Hugo Simberg tallensi Niemenlautan elämää valokuviin. Simberg myös epäili alati omia kykyjään. Kuva: Kansallisgalleria Refanut, purjevene oli Hugo Simbergin purjevene Niemenlautassa Säkkijärvellä
Tuolloin Suomessa elettiin ensimmäisen sortokauden puristuksessa, joten maalauksessa on aika ajoin haluttu nähdä myös poliittista symboliikkaa. Säilyneet luonnoskirjat osoittavat maalauksen idean syntyneen jo vuonna 1898 taiteilijan palattua Italian-matkaltaan. Joissakin luonnoksissa haavoittunutta enkeliä kuljetetaan kottikärryillä ja joissakin enkeliä kantavat pienet pirut. Enkelin siivessä on veritahra. Erään luonnoskirjan sivuilla pirut hoivaavat loukkaantunutta enkeliä, toisessa taas kantavat siipeensä saanutta. Enkeliä kantavat pojat ovat toisella kymmenellä olevia työväenlapsia, jotka on puettu raskaisiin aikuisten vaatteisiin. Vasemmalla Hugo Simberg ja oikealla stukkorappari Johan Arvid Nurhonen. Lopulta pirut saivat kuitenkin väistyä pikkupoikien tieltä. Antiikki ja taide | 19 työnään. Kevät – karukin – on toivon aikaa. Kuva: Kansallisgalleria. PALKITTU TYÖ. Tampereen tuomiokirkon freskoa tekemässä. Enkeli pitelee kädessään samoja hieman nuukahtaneita kukkia. Kasveissa versoo tulevaisuus. WSOY 2018. He kantavat paareja muistuttavan keppirakennelman päällä enkelipukuista tyttöä, jonka otsan ja osittain silmien ympäri on kiedottu side. Simberg sai teoksestaan valtionpalkinnon vuonna 1904. Kulkue näyttää totiselta, jopa hartaalta. ”Haavoittunut enkeli on samaan aikaan hyvin realistinen ja hyvin symbolistinen maalaus. Taiteilija Venny Soldan-Brofeltin kerrotaan tulkinneen Helena Ruuskan teos ”Pirut ja enkelit” kertoo Hugo Simbergin elämästä. Karussa keväisessä maassa kasvaa hentoja valkoisia kukkia. Maisema, jossa outo kulkue taivaltaa, on tunnistettavissa Töölönlahdeksi, mutta vain siinä tapauksessa, jos katsoja tuntee teoksen taustaa”, Ruuska toteaa. Ensimmäisenä asteleva hattupäinen poika katsoo suoraan eteenpäin, paareilla istuva enkelityttö tuijottaa maahan ja perääpitävä takimmainen paljaspäinen poika on kääntänyt katseensa maalauksen katsojaa kohti. Muun muassa tämä, jossa työstetään Tampereen tuomiokirkon freskoa. Haavoittunut enkeli nähtiin ensimmäisen kerran syysnäyttelyssä 1903, jossa se otettiin innolla vastaan. Kansallisgalleriasta löytyy huikaiseva määrä valokuvia Hugo Simbergin elämästä
Lisäksi yleisö sai äänestää mitä tahansa muuta museon kokoelmien teosta. Samantapaista tulkintaa tarjosi myöhemmin kirjailija Helvi Hämäläinen. Haavoittunutta enkeliä jokainen voi tulkita omalla tavallaan. Eikä suinkaan ole ihme, että se on myös nimetty rakastetuimmaksi suomalaiseksi maalaukseksi Ateneumin taidemuseon yleisöäänestyksessä syksyllä 2006. Tuolloin ”Maamme tauluksi” äänestettiin Simbergin Haavoittunut enkeli. Mutta oliko siipeensä saanut enkeli taiteilijan omakuva. 20 | Antiikki ja taide paareilla kannettavan tyttöenkelin haavoitetuksi Suomi-neidoksi. – 12.11.2006. . Kuoleman puutarha. Haavoittuneen enkelin tavoitettua taideyleisön siitä tuli klassikko. Kuuden viikon aikana lähes 10 000 museokävijää antoi äänensä, joista Haavoittunut enkeli keräsi 1 360. Haavoittuneen enkelin tavoitettua taideyleisön siitä tuli klassikko. LÄHTEET: HELENA RUUSKA: ”HUGO SIMBERG – PIRUT JA ENKELIT”, WSOY 2018; DIDRICHSENIN TAIDEMUSEO, HANNE SYVÄLAHTI; ATENEUMIN TAIDEMUSEO, TIEDOTE 2006. Joillekin teos oli muistutus luonnon ja Töölönlahden suojelemisen tärkeydestä. Toiseksi tuli 1 201 äänellä Helene Schjerfbeckin ”Toipilas” ja kolmannelle sijalle nousi Ferdinand von Wrightin ”Taistelevat metsot” saaden 1 056 ääntä. Siitä myös esitettiin monenlaisia tulkintoja. Tutkija Riikka Stewen puolestaan on 1980-luvulla arvellut enkelin arvoituksen liittyvän uniin ja myytteihin. Hugo Simbergin elämästä kertovassa teoksessaan Ruuska etsii myös vastausta siihen, miksi nuori taiteilija epäonnistui rakkaudessa kerta toisensa jälkeen tai miltä nelikymppisestä kuolemankuvien maalarista tuntui, kun kuolema yht’äkkiä koputtelikin omalla ovella – juuri kun elämä oli alkanut hymyillä. Monet kokivat sen kuvaavan suomalaista sielunmaisemaa, toisille se oli muodostunut Suomen itsenäisyystaistelujen vertauskuvaksi. Valinnan helpottamiseksi museon kokoelmista oli esivalittu 19 teosta. Yleisöllä oli mahdollisuus äänestää paikan päällä Ateneumissa tai museon verkkosivuilla. Moni myös muisti kuva-aiheen lapsuudestaan. Haavoittunutta enkeliä kuvattiin kauniiksi ja ajatuksia herättäväksi. Tässä Maamme taulu -äänestyksessä oli mahdollisuus myös perustella valintoja. MAAMME TAULU. Ruuska lainaa ranskalaista Simberg-tutkijaa Pierre Gervasonia, joka on tulkinnut maalauksen taiteilijan kolmoisomakuvaksi. Siinä ensimmäinen poika kuvaa ailahtelevaa ja vierasmaalaisen näköistä Simbergiä, taaempi poika tavallista suomalaista poikaa, jollaisia Simberg on usein kuvannut ja joihin hän olisi halunnut samastua. Köynnöksenkantaja Tampereen tuomiokirkossa.. Maamme taulu -äänestys järjestettiin Ateneumissa 27.9. Enkelissä on hahmollaan taiteilijan haavoittunut sielu ja inspiraatio