5 MUOTOKUVAN TARINAA Parhaat ideat Design Asko kalusti koko Suomen ULLA TILLANDER-GODENHIELM ”Palautimme sukutaloon 1700-luvun.” NÄYTTELIJÄ MIITTA SORVALI ”Aallon Mehiläispesä on aarteeni.” NÄIN SISUSTAT ANTIIKILLA Elävä legenda Keramiikan runoilija Heljä Liukko-Sundström O LL AK SE N KA RT AN O AS KO N H U O N EK AL U TE H D AS H EL JÄ LIU KK O -S U N D ST RÖ M 8/2017 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 16 2 8/2 017 KERÄILY • SISUSTUS • ANTIIKKI • DESIGN • VINTAGE • TAIDE
fasetti-ornasmallisto-9.indd 1 12/07/2017 15.00
Hienoimmat ovat tanskalaista tiikkiä, mutta myös suomalaiset kelpaavat. Tässä numerossamme on paljon ideoita sisustajalle. vuosikerta, 12 nroa vuodessa (kaksi kaksoisnumeroa) Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/antiikkijadesign Digilehti tilaajille ja irtonumeron ostajille: www.lehtiluukku.fi www.antiikkidesign.fi Antiikki & Design 3. Asko kalusti Suomen kodit. Toisenlaisen maaseudun rauhaa henkivän kodin omistaa asiantuntijamme Ulla Tillander-Godenhielm. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Hetki sitten tuollainen senkki näytti kiusallisen vanhanaikaiselta, mutta nyt se on himoittu kohde, jota jahtaavat nuoret ja varttuneet sisustajat. Puhdetyö on arvokas muisto. Antiikki on kierrätystä kauneimmillaan. Molemmat kodit kertovat asukkaistaan ja heijastelevat heidän arvomaailmaansa ja makuaan aivan toisella tavalla kuin suoraan sisustuskaupasta ostettu valmis kokonaisuus. Muistelen, että 60-luvulla senkin päällä näki kehystettyjä valokuvia, pieniä taide-esineitä tai esimerkiksi Timo Sarpanevan Festivo-kynttilänjalkoja. Miksi ostaa uutta, kun voi käyttää vanhaa, totesivat ystäväni tytär ja hänen miehensä muuttaessaan ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa. Nyt siellä taitavat olla lähes samat koristeet, ylioppilaskuvan sijaan vain jokin mustavalkoinen taidevalokuva. Nähdään Habitaren Antiikkitapahtumassa 13.–17.9.! Valitsemme jälleen messujen kiinnostavimmat esineet. MITÄ KOTI KERTOO. Sen laatikkoihin voi säilöä tärkeitä papereita, ja liukuovien taakse voi kätkeä isoja astioita ja kukkamaljakoita, ruokaliinoja ja sen sellaista. maija.toppila@fokusmedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu 2017 ISSN 1238-5654 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 24. Katso esimerkiksi sivun 56 juttua Leena ja Joni Leppäsen kaupunkikodista: lähes kaikki on ostettu käytettynä. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Olohuoneeseen tuli kaksi 1950-luvun nojatuolia, jotka ystäväni oli nuorelleparille itse kunnostanut ja verhoillut työväenopiston kurssin opeilla. Suurin ylpeys oli kuitenkin perintökalleus mummolasta: 1960-luvun matala senkki liukuovineen ja laatikoineen. pääkirjoitus Päätoimittaja Maija Toppila Toimitussihteeri, verkkotuottaja Arja Maunuksela Toimittaja Antti Kaijalainen Taitto Susanna Lehto / Faktor Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisija Fokus Media Finland Oy Julkaisujohtaja Katriina Palo-Närhinen Mediamyynti Jaana Lindvall-Harki jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Levikkimyynti Johanna Mikkonen johanna.mikkonen@fokusmedia.fi Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. Senkki on itse asiassa aika kätevä. Hänen talossaan on aitoa vanhaa antiikkia
51 Hannu Väisänen Kolumnistin messulöytö. 46 Korsutuvan aarteet Leena ja Mikko Keisu keräävät sodanaikaisia puhdetöitä. 26 Keramiikkaa ikävän torjuntaan K Elävä legenda -sarjassa tapaamme keramiikkataiteilija Heljä LiukkoSundströmin. 32 Kaunis koti K Designvalaisin kruunaa kodin. elokuuta 2017 numero 162 12 ”Ollas on vain lainassa” K Koruasiantuntijamme Ulla Tillander-Godenhielm on sisustanut perheensä maaseutukodin antiikilla. Sivu 12 Antiikki & Design 4. 34 Perinnetapetteja joka kotiin K Tapetointi on helppo tapa luoda eri aikakausien tunnelmaa. 42 ”Olen osa huonekalujen tarinaa” Perinne elää -sarjassa huonekalujen entisöijä Anne Syrén. 40 Muovituolista raitiovaunuun Sisustusarkkitehteja esittelevässä sarjassa Olavi Hänninen. 22 Kasvoista kasvoihin K Muotokuvia Sinebrychoffin taidemuseon näyttelystä. Sisältö Ollaksen salissa on 1700-luvun tunnelma. 16
42. 68 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. Monia vanhoja kauniita tapettikuoseja valmistetaan edelleen, tässä 1950-luvun Flora, s. 80 Vastaa ja voita! Arvomme Utopia & Utilityn maljakon. Entisöijä Anne Syrén taitaa marmoroinnin ja monta muuta tekniikkaa, s. 73 Luupin alla Barokkikruunu lähikuvassa. 32. 74 Messut Löytöjä Fiskarsin antiikkipäiviltä. 34. 5 MUOTOKUVAN TARINAA Parhaat ideat Design Asko kalusti koko Suomen ULLA TILLANDER-GODENHIELM ”Palautimme sukutaloon 1700-luvun.” NÄYTTELIJÄ MIITTA SORVALI ”Aallon Mehiläispesä on aarteeni.” NÄIN SISUSTAT ANTIIKILLA Elävä legenda Keramiikan runoilija Heljä Liukko-Sundström O LL AK SE N KA RT AN O AS KO N H U O N EK AL U TE H D AS H EL JÄ LIU KK O -S U N D ST RÖ M 8/2017 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 16 2 8/2 017 KERÄILY • SISUSTUS • ANTIIKKI • DESIGN • VINTAGE • TAIDE 101980_.indd 1 28.7.2017 10:09:09 sisältö KANNEN KUVA: PIA INBERG TYYLI: IRENE WICHMANN Designvalaisin sopii niin perinteiseen kuin moderniinkin kotiin, lisää valaisimia s. 8 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat, löydöt ja huutokaupat. 78 Minne mennä Loppukesän antiikkitapahtumia. Laila Zinkin lautanen löytyi messuilta. 60 ”Askossa on” K Askon huonekalutehtaan mallistosta löytyi vuosikymmenten ajan jokaiselle jotakin. 52 Uutta vain mausteeksi K Leena ja Joni Leppäsen asunto Helsingissä on sisustettu kauniisti 1920–60-lukujen henkeen. 52. Sivu 74 K Kannessa 72 Janne Koskinen Kolumni sisustuksen pysyvyydestä. Antiikki & Design 5. Art deco on Leena Leppäsen lempityyli, kuten kampauspöydän viehkeä toilettisetti kertoo, s. 82 Minun antiikkini K Miitta Sorvalin rakas valaisin. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus Mitä koti kertoo
Sain aivan uutta tietoa esimerkiksi tekstiilitaiteilija Eva Taimin tuotteista. 1 800 e, Bukowskis. Kun olet lehtemme tilaaja, olet automaattisesti mukana. Hääpäivän muistoksi -artikkelin kuvitus jalokivikoruineen oli loistava ja aihe hyvin kiinnostava. Myös etenkin kotijutut jäävät kovin arvoituksellisiksi, jos asukkaista ei näy jälkeäkään. Käsittelette monipuolisesti eri antiikin alueita, kuten koruja, ryijyjä, sokeripihtejä. Ne voisi korvata aihekuvituksella paitsi silloin, kun aiheena on kuvan henkilö. Tällä kertaa lahjana on viisi juhlavaa punamustaa ruusuhuivia, jota voi käyttää myös sisustuksessa. Puolivalkoinen lasi on vihertävää tai harmahtavaa, koska siihen ei ole lisätty vastaväriainetta. Ihminen kuuluu välttämättä sellaisiin sarjoihin kuin Perinne elää, Keräilijä ja Minun antiikkini. Onnekkaat tilaajamme ovat Maila Kormano Vihannista, Marleena Arkkio Ylöjärveltä, Jussi Rissanen Helsingistä, Paula Hjort Tammisaaresta ja Anne Lahti Savonlinnasta. Lasin värejä käsittelevän jutun lisäksi voisin mainita vaikka Kari-Paavo Kokin Tyylikoulu-sarjan Rokokoo-jutun. Väristä voi tunnistaa aikakauden ja jopa tehtaan. Aalto kuitenkin halusi maljakkonsa edullisesta lasista. Sain lehdestä uusia visioita ja uutta tietoakin monesta asiasta. Onnea! Tilaaja-arvonta Joka numerossa arvomme tilaajien kesken yllätyslahjoja. Helena Tynellin Aurinkopulloa ja Palaa valmistettiin Riihimäen lasitehtaassa vuosina 1964–74. Pirjo Kupari, Hyvinkää Kerro toimitukselle, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot s. Vaasi nimittäin puhallettiin Karhulan lasitehtaassa samasta lasista kuin pullot ja puristelasiesineet, siis halvasta puolivalkoisesta lasista. Ne olivat tyypillisiä värejä Karhulan funkiksen ajan lasille. Made by Choicen laadukkaan Lonna-sateenvarjotelineen voitti Vuokko Seppänen Oulusta. Jos joku vaikkapa omistaa palatsin, kuva omistajasta ei ole oleellinen. 3. PARAS JUTTU 5–6/2017 design Pullonvihreästä turkoosiin Suomalaisilla lasitehtailla on ollut omat vahvuutensa ja erikoisuutensa lasin värjäyksessä. ANTTI KAIJALAINEN S uomalaisen lasimuotoilun ikonisimpia esineitä on Alvar Aallon 1937 suunnittelema Savoy-vaasi. Funktionalismin ihanteena oli sävytetty mutta koristelematon lasi. Aineen tarkoituksena on poistaa Alvar Aallon 1937 suunnittelema Savoy-malja on Karhulan 1930-luvun tuotantoa. Halusiko hän kenties sillä korostaa vaasin modernin muotoilun demokraattisuutta funktionalismin ihanteiden mukaisesti. Kiitän myös laadukkaista, selkeistä ja riittävän suurista kuvista. Sodan jälkeen valmistus siirtyi Iittalaan, jossa malja tuli sarjatuotantoon 1953. raaka-aineiden epäpuhtauksien aiheuttama väri ja tehdä lasista valkoista eli väritöntä. Karhulan johto olisi ollut valmis tekemään Savoy-vaasin lyijykristallista. marraskuuta asti. Muita värejä olivat savunväri, vaaleansininen, merivihreä, rionruskea ja puolivalkoinen eli vihertävä. Sinikka Villman, Kuopio NUMEROSSA 5–6 oli odella hyviä juttuja. Toimitus PERINNE ELÄÄ -sarjan juttunne paanukaton tekijästä Tom Nylundista numerossa 5–6 oli hyvä. Koulutaulut, opetusvälineet ja pulpetit muistuttivat oman 1950-luvun lapsuuteni vaiheista. Savoy-vaasia valmistettiin 1938 maailmannäyttelyyn kuitenkin myös kirkkaana. Onnea voittajille! lukijalta Antiikki & Design 6. › Ku va Ti m o Ju nt ti la Antiikki & Design Antiikki & Design 25 24 KIRJOITA MEILLE ESITTELITTE numerossa (7/2017) näyttelyn Pienet piimäsuut, joka on Heinolan kaupunginmuseossa. Toiseksi eniten ääniä sai Antti Nuortion kirjoittama ja Erja Lempisen kuvaama juttu Kullan kartanosta ”Kartano kuin tietopankki”. Sen muoto oli valmistuessaan vallankumouksellinen, mutta väri ei. Karhulan maljakot ovat signeeraamattomia, ja niiden värit, kuten tässä vihertävä, olivat samoja kuin halvoissa pulloja puristelaseissa. LEHDESSÄ on hieman liikaa kuvia ihmisistä. Suosittelen, näyttely jatkuu 20. 415 e / 30 kpl, Bukowskis. Se on tärkeää, jos haluaa tarkastella esineitä tai tauluja. Se kertoo suomalaisesta lapsuudesta viimeisen sadan vuoden ajalta. Niitä tehtiin eri kokoisina, ja niissä näkee liki kaikkia Riihi mäen lasin käyttämiä värejä. Väritön koristehiottu lyijykristalli oli 1900-luvun alussa ollut Karhulan näyttelyesineiden ja hienojen lasiesineiden valmistusmateriaali, josta se tunnettiin kansainvälisesti. En ole ennen tiennytkään aiheesta juuri mitään. Tällä kertaa arvomme vastanneiden kesken Maahengen ainutlaatuisen tietoja kuvakirjan Ylimuistoinen tuohi – käytön kulttuurihistoriaa. Myös kirjaesittelynne ovat sangen kiinnostavia. Sen sai Pirjo Kupari. Anja Helisten, Loviisa LUKIJAT VALITSIVAT numeron 5–6/ 2017 parhaaksi jutuksi Antti Kaijalaisen kirjoittaman suomalaisen värilasin historiasta kertovan jutun ”Pullonvihrestä turkoosiin”. Menin katsomaan sitä, ja näyttely olikin todella mielenkiintoinen. Raimo Teivonen, Tampere TAAS OLI Antiikissa & Designissa paljon luettavaa. SUOMALAISTA LASITUOTANTOA tehostettiin 1930–40-luvuilla vähentämällä kalKaj Franckin Nuutajärvelle suunnittelemaa juomalasia (malli 5023) tehtiin 1953–68 monen värisenä, mutta ei värittömänä. Tapio Ukkonen, Jyväskylä Kiitos palautteesta
Muotoilu ja materiaalit tekevät klassikon. www.fennooptiikka.fi Käsityönä, sinulle. Suomessa reunahiotut linssit parantavat työtehoa ja ehkäisevät niskaja hartiaseudun särkyjä. Vain Fennosta. Rodenstock Multigressiv Ergo® 2 lähityölinssit on suunniteltu erityisesti aikuisnäköisille entistä mukavampaan näkemiseen työssä ja harrastuksissa. Näemme ihmisen. Suomessa suunniteltu Titan-kehysmallisto on maalattu käsin. Ku va n ke hy ks et Ti ta n PT 61 23 F Ka llio
Japanissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa julisteet ja muut painokuvat olivat suosiossa, ja perinteisiä tekniikoita kuten puupiirrosta yhdistettiin uusiin länsimaisiin tekniikoihin. Kuinka suomalainen hänen suomalainen maisemansa oikeastaan olikaan. Werner Holmberg maalasi Suomalaisen järvimaiseman 1855 Düsseldorfissa ennen matkojaan Suomeen luonnostelemaan, ja maaston muodoissa näkyykin saksalaisia piirteitä. ”Nuoren avioparin kodis samme ei ollut edes sohvaa ensimmäiseen viiteen vuoteen, mutta grafiikkaan kuitenkin jostain löytyi rahaa”, Ismo Sirén muistelee. Lopulliset teokset eivät olleet oikeita maisemia sellaisinaan, vaan eri paikoista kerätyt elementit yhdistyivät tasapai noisiksi sommitelmiksi, kuin kollaaseiksi. (AM) Werner Holmberg 10.9. SUOMALAISET NÄKYMÄT painottuivat uran lopulla, kun Holmberg kiersi täällä luonnostele massa 1857 ja 1859. Ajan painokuvia on 2.9. KOLLAASEJA MAISEMISTA HUGO SIMBERGIN grafiikkaan keskittyvä näyttely on esillä Oulussa. Häntä opetti norja lainen maiseman mestari Hans Gude, ja hän avioitui norjalaisen taiteilijan Anna Gladin kanssa. Muodissa oli ulkoilmamaalaus, jossa luonnosteltiin maisemia kesällä ja maalattiin lopullinen teos talvella ateljeessa. asti Hämeenlinnan taidemuseossa, www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo. Teok set ovat 25 vuotta grafiikkaa keränneen oululaisen pariskunnan Ismo ja Mervi Sirénin kokoelmasta. Werner Holmberg -kirjan kannessa on maalaus Postitie Hämeessä, 1860. Hänen taidokkaita, yksityiskohtaisia mai semiaan voi nyt ihailla Hämeenlinnan taidemu seossa. WERNER HOLMBERG (1830–1860) tunne taan suomalaisen maisemamaalauksen uranuur tajana. asti Oulun taidemuseossa, www.ouka.fi/oulu/luuppi/oulun-taidemuseo. Näyttelyn yhteydessä on ilmestynyt Ville Lukkarisen ja Anne-Maria Pennosen kirja Werner Holmberg, Parvs. (AM) Hugo Simberg – Suomalainen elegia 17.9. Kotimaataan Holmbergin kannatti kuvata mainetta ja taulujen myyntiä ajatellen, mutta kyllä hänellä oli siihen myös aito into. Maalarina tunne tumpi Simberg (1873–1917) oli myös suo malaisen taidegrafiikan uranuurtajia. Näyttelyn yhteydessä ilmestynyt kir ja analysoi mielenkiintoisesti Holmbergin tai detta. Hän kuoli keuhkotautiin ennen täytti 30 vuotta, mutta ehti maalata laajan tuotan non. asti nähtävillä ja myynnissä Aikaikkunoita keisari Meijin maailmaan -näyttelyssä Galleria Paperihuoneessa Hämeenlinnassa, www.paperihuone.com. Fortumin Taidesäätiö. Ku va M ik a Fr im an Ku va R au no Tr äs ke lin Helsingissä syntynyt Holmberg opiskeli ja pääosin työskenteli Düsseldorfissa, joka oli sil loin tärkeä taidekaupunki. Niistä löytynee maalarille mittaamattomia aar teita”, hän kirjoitti. Jopa sama puu saattaa olla mukana eri maisemissa. Simbergin grafiikassa häntä viehättää taitei lijan tapa piirtää ajatuksensa varmalla kädel lä suoraan pohjustetulle laatalle ilman luon nostelua. Hugo Simberg: Talonpoika ja Kuolema taivaanportilla, 1902. Näin Holm berg maalasi paljon saksalaisia maisemia. ”Voin olla kiitollinen meidän köyhästä Suo mestamme, koska sillä on metsiä, joita ei ole vielä kukaan muu kuin Luojan käsi koskenut. Antiikki & Design näyttelyt 8. Saksa lainen luonto oli hänen mielestään menettänyt vapauttaan, kun kaikkialla näkyi ihmiskäden jäl ki
4. 1800-luvun oktantti 675 e, Sea Antiques. Tyylikkään ilmapuntarin on valmistanut Optikon Helsingissä 1900-luvun alkupuolella, 280 e, Occasion. Venäläistä kompassia on vaikea ajoittaa tarkasti. 3. Sisustajan silmää houkuttavat patinoituneet lyhdyt ja valaisimet, joiden materiaalina on usein muodikas messinki. Ei vara venettä kaada. Vanhat merikartat kiinnostavat myös sisustajia. Taidolla punotut merimiesarkun kahvat ovat yksinkertaisen kauniit, 160 e, Sea Antiques. Ahvenanmaan merikartta, 50 e, Sea Antiques. Ti ed us te lu t: O cc as io n 40 53 6 49 3, Se a A nt iq ue s 40 58 56 4, To is to 44 99 8 40 44 TEKSTI JA KUVA HEIKKI RAUTIO Antiikki & Design ostoksilla 9. 7. 5. 1 3 2 5 6 7 4 ON ARMAS MULLE AALLON TIE Meriantiikin keräilijöiden kiikarissa on monenlainen merenkulun esineistö väkipyöristä salongin posliineihin. Sekstanttia edelsi yksinkertaisempi oktantti. Tarkkuuden taidonnäyte on tämä Walker & Son -pulloon säilötty Pamir-purjealuksen pienoismalli, 90 e, Toisto. 1. 2. Kauniisti viimeistellyn esineen materiaali on messinki, 120 e, Toisto. 6. Joku keskittyy merikarttoihin, toinen laivatauluihin. Bore II -aluksen pelastusliivin sisällä on korkkia, 120 e, Sea Antiques. Molempien avulla paikannettiin laivan sijainti, apuna taivaankappaleet
(AM) MARIA EKMAN-KOLARI , toinen Antiikki-kirjan tekijöistä, on antiikin, taiteen ja muotoilun harrastajalle tuttu ammattilainen. Hiljaisia signaaleja on kuitenkin ollut ilmassa siitä, että kiinnostus antiikkiesineisiin olisi taas heräämässä. Ja mikä parasta, niihin pääsee vierailulle Uudenkaupungin vanhat talot -tapahtumassa 2.–3.9. (MT) UUSIKAUPUNKI ON nyt ollut uutisissa autotehtaasta, mutta tiesitkö, että siellä on säilynyt paljon kauniita vanhoja taloja. Seurojen rakentamat 2 500 taloa ovat ainutlaatuinen osa suomalaista arkkitehtuuria ja kulttuuriperinnettä. Nämä omakohtaiset tositarinat ovat kirjan parasta antia. Hän on työskennellyt Bukowskisin ja Hagelstamin huutokaupoissa kolmella vuosikymmenellä. Yhdessä niistä on tiettävästi käytetty hirsiä talosta, jossa solmittiin Uudenkaupungin rauha vuonna 1721. Suomen Kotiseutuliitolle kuvat ottanut arkkitehti-valokuvaaja Tuomas Uusheimo on kiertänyt Suomea seitsemän vuotta. Niin nuorisoseuran-, työväenkuin vapaapalokunnan taloissa on järjestetty kokouksia, iltamia, harrastajateatteria ja paljon muuta. YKSI UNELMA Suomesta: kansanliike rakentaa yhteisölleen oman talon kaikkien iloksi. Ne vievät antiikkimarkkinoiden kulissien taakse ja paljastavat, kuinka vähän tavaroista usein tiedetään – eikä vain niiden rahallisesta arvosta, vaan myös kulttuurisesta merkityksestä. Päivi Sappinen ja Tuija Talvitie: Uudenkaupungin vanhat talot, Uudenkaupungin Vanhat Talot ry, www.uginvanhattalot.fi. Sen merkitys on tietokirjoissa suuri. larin kiinnostuksen. Tuomas Uusheimo: Seurantalolla, Suomen Kotiseutuliitto ja Maahenki. Se löytyi vahingossa huutokaupan kotikäynnin yhteydessä, kun vintillä ollut huonokuntoinen kalusto vaikutti laadukkaalta ja herätti Ekman-Kotämä kirja pyrkii lisäämään. (AK) Merja Asikainen ja Maria Ekman-Kolari: Antiikki – Ostajan opas, Readme. ANTIIKKITIETO ON VALTAA Venäjän keisarinnan Katariina Suuren arkiastiastoa 1700-luvun lopulta. Tapahtuman järjestäjien julkaisema kirja esittelee parikymmentä hienosti kunnostettua ja tunnelmallisesti sisustettua taloa, joiden tarinat liittyvät rannikkokaupungin historiaan. Myöhemmin osoittautui, että kalusto oli kuulunut Venäjän viimeiselle keisarilliselle hallitsijaparille Nikolai II:lle ja Alexandra Feodorovnalle. Kiinnostus antiikkiin oli Suomessa kuumimmillaan 1990-luvulta 2000-luvun alkupuolelle, sen jälkeen on ollut muodikkaampaa kerätä kotimaista muotoilua. Kirja katselee aihettaan monesta näkökulmasta, mistä on varmasti hyötyä aloittelevalle antiikin ostajalle ja harrastajalle. Mukana on puutalojen ohella kaupungin ensimmäinen funkistalokin. Kirjan kuvitusta. Tieto on tässäkin valtaa, ja sitä Antiikki & Design kirjat 10. Vanhat huonekalut ovat ekologisia, sillä huonokuntoisenkin voi korjauttaa, ja nyt ne ovat myös nyt lähes ennätyksellisen edullisia. Nyt näiden talojen helmiä on koottu kirjaan, joka kertoo sekä historiasta että talojen nykyajan käyttäjistä. Olisin kuitenkin toivonut huolellisempaa tekstin editointia. Ekman-Kolarin uralle on sattunut satumaisia löytöjä, kuten keisarillinen kalusto
2. 5 3 1 4 2 6 7 MUOTOILUSSA MARINOITUJA Kotimainen design on yhä aallon harjalla, siitä kertoivat Huutokauppakamari Annmarisin ja Hagelstam & Co:n alkukesän modernit huutokaupat. Ne kertovat muotoilun merkityksestä 1930–60-luvun Suomessa. Rationaalisena pidetyn Kaj Franckin hempeästä puolesta kertoo tämä roosan värinen kuplalasi, 500 e, Annmaris. Tapio Wirkkalan 50-luvulla suunnittelema, hopeaa ja tiikkiä yhdistävä tarjotin on valmistettu tilauksesta Kultakeskuksessa 2007, 2 600 e, Hagelstam & Co. ANTTI KAIJALAINEN Kaj Franckilla oli myös hempeä puoli. Aino Aallon 1930-luvulla suunnittelemat tuolit tulivat myyntiin Myllykosken paperitehtaan kerhotalosta, 1 000 e / pari, Annmaris. 6. Vanhat tehdasyhteisöt voivat olla todellisia designin aarreaittoja. 5. Ompelupöytä on upea esimerkki puusepäntaidoista, Boman, 100 e, Annmaris. Tynellin valaisin tuli paperitehtaalta. 3. 55 cm) 500 e / pari, Annmaris. Kaija Aarikan puulinnut (pit. 4. Me suomalaiset olemme todellakin muotoilussa marinoituja. Vuokko Nurmesniemen suunnittelema mekko myytiin yhdessä toisen Vuokon mekon, hatun ja laukun kanssa, 550 e, Hagelstam & Co. Paavo Tynellin suunnittelema kuparivalaisin, Taito Oy, on ollut Myllykosken paperitehtaan kerhotalossa, 23 000 e, Annmaris. 7. Annmarisilla oli myynnissä Myllykosken paperitehtaan kerhotalon irtaimistoa. huutokaupassa Antiikki & Design 11. 1
Mansardikatto purettiin. Nyt julkisivua hallitsee korkea poikkipääty. kotona Ollaksen kartanon päärakennusta korotettiin 1836, jolloin sen ulkomuoto muuttui muodikkaaksi empireksi. Samaan aikaan istutettu tammi on kasvanut valtavaksi pihapiirin suojelijaksi. Antiikki & Design 12
› Antiikki & Design 13. Maalatut ihmishahmot sijoitettiin puutarhoihin ja puistoihin luomaan vieraille vaikutelmaa isosta palveluskunnasta. Ulla Tillander-Godenhielm kertoo, että vanerille maalatun ”Ollaksen tytön” esikuva löytyy 1600-luvun Euroopan suurista kartanoista. kotona ”Ollas on vain lainassa” MAIJA TOPPILA KUVAT ERJA LEMPINEN Koruasiantuntijamme Ulla TillanderGodenhielmin perheen maaseutukoti lepää vehmaassa maalaismaisemassa itäisellä Uudellamaalla. Ollaksen kartanolla on pitkä historia, joka on inspiroinut päätalon sisustamista rokokoo-, kustavilaisja myöhäisempirekalusteilla
Se siirtyy aina uusille, sitä toivot tavasti vaaliville asukkaille, Ulla Tillander-Godenhielm sanoo. Myö häisbarokkia ja varhaisrokokoota edustavat huonekalut – kaarevajalkaiset nojatuolit ja sivupöydät, lipastot ja nelikulmaiset kään töpöydät – on 1700luvun tyyliin sijoitettu salin reunoille. Sen kat veessa on keltainen empi retalo, jonka verannalla kukkii suuri Mår backapelargoni. – Vanhat, ajan kuluttamat huonekalut välittävät tunteen, että tässä talossa on asu nut monta sukupolvea. Niistä hän on tehnyt sekä väitöskirjansa että useita kirjoja. Vaaleanpunaiset kukat virittävät tulijan lempeään tunnelmaan. Asiantuntijan työ vie häntä eri puolille maailmaa, ja uusi englanninkie linen käännös teoksesta Fabergén mestarit on työllistänyt tänä kesänä. kotona KODIN AVAIMET TÄÄLLÄ ASUU FT Ulla Tillander-Godenhielm perheineen. ERITYISTÄ Talo on sisustettu sen eri aikakausiin liittyvällä antiikilla. Maa lamattomat puulattiat ovat paljaat. Ollas on meillä vain lainassa. Hämärän eteisen takaa aukeavat pari ovet johtavat valon täyttämään saliin. Hänelle rakennusten ja ihmisten histo riallinen ulottuvuus on itsestään selvä niin Tillanderin kultaseppäsuvun vaiheiden kautta kuin oman erikoisalueen, Venäjän keisarillisten lahjojen, Fabergén suomalais ten mestareiden ja koruhistorian kautta. Sama tyyli jatkuu lehmuk senvihreässä ruokasalissa. OLLAKSEN HISTORIA alkaa varhain, en simmäiset asiakirjat tilasta ovat 1300lu › Salin kalusteet ovat 1700-luvun tapaan reunoilla. TALO Ollaksen kartano, joka 1836 sai nykyisen empireasun. H iekkatietä Ollaksen karta non pihaan saapuva koh taa väistämättä valtavan vanhan tammen. Antiikki & Design 14
Antiikki & Design 15. Huonekalut ovat pääasiassa suomalaista ja ruotsalaista myöhäisbarokkia ja rokokoota. Takaseinän barokkitapetin katkelmista löytyy punaisia tulppaaneja, joista Maria Burmeister otti mallia maalaamaansa boordiin. Tummajalkaisen kääntöpöydän kannessa on maalattu marmorijäljitelmä, kuten ikkunaseinän lipastossakin. kotona Alakerran salin kalusteet ovat seinien vierillä 1700-luvun tapaan
Kattauksen koristeena on usein sesongin kukkia, kuten tässä oman puutarhan malvoja, persiljaa, minttua ja muita yrttejä. Ruokasalin pöytä on katettu. Vaaleanruskea kääntöpöytä on juuripuuta. kotona Salin nurkkauksessa on kaksi oljenkeltaista nojatuolia ja Palikaisten kartanosta tullut rokokoosohva. Keisari Nikolai I:tä esittävän taulun on maalannut Berndt Abraham Godenhjelm. Antiikki & Design 16. Samppanjalasit ovat jo olleet neljän sukupolven käytössä. 1700-luvun pienet lasit ja tinakyntteliköt ovat saaneet vierelleen uudet ruokalautaset, jotka ovat Pierre Freyn Les Gloriettes (Huvimajat) -sarjasta
Huoneiden värit suunnitteli rakennuskonservaattori Thorvald Lindqvist. Talon alkuperäiset lattiat on kunnostanut Kari Rauhanlaakso. Hieno damastiliina on Ulla Tillander-Godenhielmin isänäidin Edith Gallénin liinakaapista. Ruokasalin seiniin on valittu lehmuksenvihreä sävy. Antiikki & Design 17
Antiikki & Design 18. Se on tullut Lars-Petter Godenhielmin isovanhempien muuttokuormassa Ranskan Blois’n kaupungista. Uusrokokootyyliset kandelaaberit on valmistanut Fabergén Moskovan haaraliike. Ison salin ikkunaseinää koristaa ylenpalttinen barokkipeili. Tapetit ovat luultavasti Tukholmasta. Yläkerrassa yllättävät tummat sävyt
Tärkeänä apuna talon värimaailman määrittelyssä oli eri aikakausien värityksiä tutkinut rakennuskonservaattori ja perheen ystävä Thorvald Lindqvist. Ruokasali on lehmuksenvihreä, se on Lindqvistin löytämä 1700-luvun harmoninen sävy, Ulla Tillander-Godenhielm sanoo. Taloa korotettiin 1830-luvulla, ja yläkerran sali on sisustettu samoihin aikoihin muotiin tulleilla myöhäisempirekalusteilla ja uusrokokoolla. Löydön inspiroimana Tillander-Godenhielm on selvittänyt ajan sisustustyyliä tutkijan huolellisuudella ja halunnut tavoittaa kartanon sisustuksessa sen aidon hengen. Uraansa tuolloin aloitellut entisöijä Jorma Pulla entisöi makuukamarin aarnikotkien koristaman kaakeliuunin. – Alakerran huoneiden värit sointuvat ikkunoista näkyvän luonnon väreihin kaikkina vuodenaikoina. TALO SIIRTYI vuonna 1970 perintönä Lars-Petter Godenhielmille, Ulla Tillander-Godenhielmin edesmenneelle aviomiehelle. Yksin ei tätä vaativaa entisöintija sisustamistyötä tarvinnut tehdä. Vasemmalla seinällä olevan balttilaisen säätyläisnuorukaisen muotokuvan löysi Ulla Tillander-Godenhielmin äidinäiti helsinkiläisestä antiikkiliikkeestä 1900-luvun alussa. Ajan kalusteet olivat barokkia, jota täydennettiin pian muotiin tulleella rokokoolla. Päärakennuksen restaurointi kesti vuosia. – Kun tutustuimme edellisten omistajien jättämään kirjalliseen aineistoon, löysimme Pernajan seurakunnan kappalaisen Johan Forsskåhlin edesmenneen vaimon perukirjan vuodelta 1757. Kalusteista osa on perittyjä, osa on löytynyt Suomen ja Ruotsin antiikkiliikkeistä ja huutokaupoista. Viisi sukupolvea sitten Ollas siirtyi nykyisten asukkaiden omistukseen. Hän loi joka huoneeseen oman värityksen. – Vaikka monet talon huonekalut on hankittu eri paikoista, ne näyttävät siltä kuin olisivat aina olleet paikoillaan. Miksi ajallisista kerrostumista juuri 1700-luvun puoliväli vallitsee Ollaksen alakerrassa. Uusrokokoota on myös kristallikruunu. – Ajattelen, että nuo kalusteet on hankittu Ollakseen Venäjän tuhoisasta miehitysajasta, isovihasta, toipumisen vuosikymmeninä, ehkä 1730-luvulla. Maalaustöitä teki koristemaalari Maria Burmeister (nykyään Meller). Kunnostus alkoi villiintyneestä pihapiiristä, jossa rehotti todellinen kirsikkametsä. › Sisustusta inspiroi perukirja vuodelta 1757. kotona vulta. Antiikki & Design 19. Tillander-Godenhielm avaa lennokkaalla käsialalla kirjoitettuja, kellastuneita mutta hyväkuntoisia liuskoja ja esittelee vauraan pappilan omaisuusluetteloa, johon on kirjattu rakennusten ja kulkuvälineiden lisäksi niin liinavaatteet, hopeat, lasit, kirjat kuin huonekalut. Silloin Suomessa rakennettiin ja sisustettiin kiivaasti, sillä niin paljon oli tuhoutunut
Voimakkain vedoin maalatut kukat, lehdet ja plyymit kuuluvat barokin koristeaiheisiin. Klaffipöytä, öljylamppu ja tuolit ovat olleet talossa ”aina”. Ajan muotikukkia tulppaaneita voi nähdä myös salin seinän yläosaan myöhemmin maalatussa friisissä. Kunnon maalaiskeittiö on talon vanhinta osaa, joka säilyi 1700-luvun alun sodassa. Pihapiirin pakaritupa säästyi 1700-luvun alun isovihasta, jonka jäljiltä päärakennuksesta oli pystyssä vain toisen pään keittiö ja huone. Yksitoistavuotias tyttärentytär on vastikään remontoinut tallin omatekoisille keppihevosilleen, ja seuraavaksi vuoroaan odottaa navetta. Se istutettiin, kun päärakennus viimeksi muutti radikaalisti muotoaan. Seinien roiskemaalauksen on tehnyt Airi Kallio. Antiikki & Design 20. SALIN 1700-LUVUN sini-puna-valkoisesta tapetista on jäljellä katkelmia, jotka on jätetty koristamaan salin nurkkaa. – Kruunukaupan päälle tuli painava taffelipiano! Sen kantamisessa muuttoautoon auttoi viisi ronskia helsinkiläistä palomiestä. Yläkerrassa odottaa yllätys: suuren salin alkuperäiset tummanruskeat tapetit ovat 1840-luvulta, ja samaa aikakautta edustavat myös myöhäisempireja uusrokokookalusteet. Empirejulkisivua hallitsee poikkipääty ja sen seiniä rytmittävät pilasterit. PIHAPIIRIÄ hallitsevan tammen ympärysmitta on 5,55 metriä. Salin seiniä koristavat sukulaistaiteilija Berndt Abraham Goden hjelmin (1799–1881) romanttiset taulut. Ikkunoiden vuorilaudat kielivät paikallisista puusepistä; niiden alaosaa koristavat niin sanotut Loviisan pisarat. Katossa on Pietarissa valmistettu uusrokokookruunu. Ne olivat uusinta muotia, kun yläkerta rakennettiin. Lautashyllyt ja kaapistot niiden alla ovat antiikkikauppias Fjalar Sundvikin löytämiä. Keittiö on talon vanhinta osaa, joka säästyi isovihassa. Kuudes polvi on siis jo mukana auttelemassa kunnostajia ja leikkii suurella pihalla, kohta parisataavuotiaan tammen suojeluksessa. Ollasta on siis uudistettu ja kunnostettu vuosisadasta toiseen, ja työ jatkuu. – Museoviraston tutkijat selvittivät, että tapetit ovat 1700-luvun puolivälistä mutta tuskin juuri tästä talosta. Rokokoon suosimalla vaaleanpunaisella maalattuun, mansardikattoiseen taloon rakennettiin toinen kerros vuonna 1836, ja samalla talo maalattiin keltaiseksi. kotona – Makuuhuone on suuren tammen varjossa, joten se on valoisa empiren keltainen. Pernajan päässä nautittiin kokonainen Chivas Regal -viskipullo naapureiden kanssa, kun piano kovan uurastuksen jälkeen oli saatu paikoilleen. Saadakseen ajanmukaiset, huoneiden värimaailmaan sopivat verhot Tillander-Godenhielm teetti Suomen Käsityön Ystävissä vihreäpuna-, ja siniruudulliset pellavakankaiset rullaverhot, joiden esikuvat olivat Tukholman Skansenin Skogaholmsin kartanossa. Todennäköisemmin ne on hankittu lähiseudulta Suur-Sarvilahden kartanosta. Ovet ja vuorilaudat eivät ole valkoiset vaan harmaanvihreät, ja sama väri toistuu eri vaaleusasteissa myös osassa seiniä