8 MERIAIHEISTA LÖYTÖÄ NÄYTTELIJÄ TIIA LOUSTE ”Laila Zinkin vaasissa on ikuinen kesä” Tarjoile jäätelö tyylillä Suvun aarteet Kastemekot & merkkausliinat Asuntomessuilla Seinäjoen upea pohjalaistalo Kesäpöytään ARABIAN ASTIAT JÄ ÄT EL Ö AS TIA T KA ST EM EK O T KA N KA IS TE N KA RT AN O 7/2016 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 151 7/2 016
Uusi ikkuna maailmaan LUONTO • MATKAT JA SEIKKAILUT • HISTORIA • KANSAT JA KULTTUURIT • TIEDE Tilaa omasi fokusmedia.fi/tilaa-lehti 230_x_297_Antiikki_Plaza.indd 1 22.2.2016 13:01:03
pääkirjoitus Päätoimittaja Maija Toppila Toimitussihteeri, verkkotuottaja Arja Maunuksela Toimittaja Antti Kaijalainen Taitto Susanna Lehto / Faktor Oy Sivunvalmistus Faktor Oy Erityisasiantuntijat Kari-Paavo Kokki Tuija Peltomaa Julkaisija Fokus Media Finland Oy Kustantaja Markku Hurmeranta Mediamyynti Jaana Lindvall-Harki jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Levikkimyynti Johanna Mikkonen johanna.mikkonen@fokusmedia.fi Postiosoite Antiikki & Design Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostit etunimi.sukunimi@fokusmedia.fi antiikkidesign@fokusmedia.fi Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@fokusmedia.fi puh. SADEPÄIVÄN HUPI Lapsuuteni Oulussa pääkirjasto oli samassa rakennuksessa kuin Pohjois-Pohjanmaan museo. Lue lisää sivulta 7. Kuka tahansa voi mennä museoon ja syventää tietämystään tai etsiä ajanvietettä, kuten minä 10-vuotiaana. Tutkiskelin lasivitriineissä lepääviä 1800-luvun koruja ja hienojen naisten silkkipukuja. Huoneessa oli myös pelottava noitarumpu. Mikä yhdistelmä! Jos oli sadepäivä, hurautin usein pyörällä Ainolaan, palautin kirjapinon lainastoon ja kapusin kiviportaita yläkerrokseen. Joidenkin paikkojen ovet avautuvat vain kesäsin. Ali ei ainakaan! Turun Luostarinmäen käsityöläismuseo kutsuu lukijoitamme 23.–24.7. Kankaisissa voi käydä heinäkuussa. vuosikerta, 12 nroa vuodessa (kaksi kaksoisnumeroa) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/antiikkijadesign www.antiikkidesign.fi Suomi-design karua. Museokäynti on ehkä vain sadepäivän hupia, mutta elämyksellä voi olla syvä vaikutus. Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu 2016 ISSN 1238-5654 23. Yksi tuoreista kohteista on Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin reunalla. Sellainen on upea Kankaisten kartano Turun liepeillä, jonne meidät johdattaa filosofian tohtori Riitta Koskinen sivuilla 64 –70. Ihmettelin, miksi maalta tutut käyttöesineet, kuten leipälapio tai viikate, olivat museotavaraa. Perinneasuihin puettujen mallinukkejen silmät selvästi seurasivat vierailijaa. 020 7354 130* *Puhelun hinta on lankapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelinliittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Kaikkein jännittävin oli saamelaishuone. Yli 200 museon yhteislippu, suuren suosion saavuttanut Museokortti on tehnyt vierailuista hyvin edullisia. Se on kuin yhteinen olohuone, johon tuleva voi piipahtaa kahvilassa ja saada annoksen uudella tavalla tarjoiltua pääkaupungin historiaa. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. maija.toppila@fokusmedia.fi Antiikki & Design 3. Syttyy kiinnostus historiaan, joka ei ole vain vuosilukuja oppikirjassa vaan osa omaa elämää. Siellä tervaporvarien loistava menneisyys antiikkiesineineen kohtasi maaseudun talonpoikaiskulttuurin ja mystisen Lapinmaan. Kestin aikani, sitten pakenin
7 Lukijatapahtuma Tule Turkuun Luostarinmäen Käsityöläismuseoon! 8 Ajankohtaista Näyttelyt, kirjat, löydöt ja huutokaupat. 20 Villa metsän siimeksessä Christina Antellin kesäparatiisi on muistoja herättävä suvun huvila luonnon keskellä. 28 Kaunis koti K Kata kesä vanhoilla Arabian astioilla. 12 Tee ja tarjoile jäätelö tyylillä K Jäätelöä syötiin jo ennen pakastimia, ja se on aina tarjoiltu kauniisti. heinäkuuta 2016 numero 151 3 Pääkirjoitus Sadepäivän hupi. 6. Sisältö Tapaa koristemaalari Tiina Lahikainen Luostarinmäellä! Sivu 7 ja 30 Antiikki & Design 4. 34 Asuntomessujen punamullattu helmi K Seinäjoen asuntomessuilla voi vierailla siirretyssä hirsitalossa. 6 Lukijalta Palautetta lehtemme lukijoilta. 30 ”Vanhassa on erityistä tunnelmaa” Perinne elää -sarjassa tapaamme koristemaalari Tiina Lahikaisen. 19 Isa Kukkapuro Kolumnistin kesän elementit
50 Jokapoika-keräilijäksi puolivahingossa Retrofiili-sarjassa Marimekon paitojen keräilijä Leif Jakobsson. 66 Aikakaudet kerrostuvat Kankaisten kartanossa Kulttuurimatkalla 1500-luvun kivilinnassa, joka uudistui 1700-luvulla rokokookartanoksi. 58 Merkkausliinojen salaisuudet K Nuorten tyttöjen kirjontatyöt kertovat naisen roolista. Kankaisten kartanossa on säilynyt loistava 1700luku. 82 Minun antiikkini K Tiia Louste kertoo Laila Zinkin maljakosta. 77 Janne Koskinen Kolumni kansainvälisestä Suomenlinnasta. sivu 28. 78 Liikkeessä Antik Helén myy talonpoikaisantiikkia Kokkolassa. 81 Minne mennä Kesän antiikkitapahtumia. Sivu 44 Antiikki & Design 5. 8 MERIAIHEISTA LÖYTÖÄ NÄYTTELIJÄ TIIA LOUSTE ”Laila Zinkin vaasissa on ikuinen kesä” Tarjoile jäätelö tyylillä Suvun aarteet Kastemekot & merkkausliinat Asuntomessuilla Seinäjoen upea pohjalaistalo Kesäpöytään ARABIAN ASTIAT JÄ ÄT EL Ö AS TIA T KA ST EM EK O T KA N KA IS TE N KA RT AN O 7/2016 Hinta 12,50 € AN TII KK I & D ES IG N 151 7/2 016 32963_.indd 1 17.6.2016 14:55:26 sisältö KANNEN KUVA: PIA INBERG TYYLI: IRENE WICHMANN Arabian vanhat astiat kuuluvat suomalaisten muistoihin. Oletko syönyt jäätelöä Opan teräskulhosta. 76 Luupin alla Lähikuvassa hopeinen sokerilipas. 1950-luvun sohva ja muut vintagelöydöt luovat tunnelmaa Ilkka Kärkkäisen kesähuvilaan. 73 Mikä missä milloin Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin esineistä. 52 Huvila, koulu ja koti Ilkka Kärkkäinen osti kesäkodikseen vanhan koulun ja sisusti sen vintagelöydöillään. Kartano avaa ovensa vierailijoille heinäkuussa. Keräsimme kesäistä jäätelöön liittyvää esinistöä. Kata niillä nostalginen kesätunnelma! Ks. 61 Vastaa ja voita! Arvomme Woodekin pöydän. 62 Pienen pienet pyhäpuvut K Vanhoja kastemekkoja on näytteillä Tammisaaren kirkossa. 42 Eksoottinen Japani Muodikasta japanilaisesineistöä löytyy hyvin huutokaupoista. 44 Värin ja veistoksen mahtinaiset Kuvanveistäjä Essi Renvall ja taidemaalari Ester Helenius ovat näyttelykesän kotimaisia klassikoita. Kannessa K Essi Renvall veisti Erkki Tuomiojan
ANTTI NUORTIO KUVAT ERJA LEMPINEN O krankeltaisen päärakennuksen portaille johtaa hiekoitettu keskikäytävä, jonka molemmin puolin sijaitsevat punamullatut sivurakennukset, kavaljeeriflyygelit. Tällä kertaa kirjapalkinnon voitti Tuula Puusaari. Nykyään unohdetun asun nimi on englanniksi stroller (US) tai black lounge (UK), saksaksi stresemann. Toiseksi eniten ääniä sai Antti Kaijalaisen kirjoittama ja Kristiina Hemmingin kuvaama juttu Björn Weckströmistä. Tuula Puusaari, Kokkola TÄSSÄ NUMEROSSA kerromme lukijatapahtumasta, joka on Luostarinmäen käsityöläismuseossa Turussa, ks. Kesäaamuisin juomme tässä kahvit, sillä veranta on aamuauringon puolella. Pääsen iloitsemaan kauniista esineistä ja kodeista ihan ilmaiseksi, siis tilausmaksun hinnalla. Syreenit tuoksuvat, kesän valo tulvii sisään ja ympärillä avautuu itäisen Uudenmaan levollinen maalaismaisema, jonka tunnelma on kuin Topeliuksen sadussa. Ajattelin, ettei tällaista voi ollakaan, se oli kuin iso satu. Annikki Lyytinen, Naantali IHANA LEHTI, ainoa mitä olen säännöllisesti tilannut vuosien ajan. Päärakennus on kustavilaiselta ajalta › Salissa huonekalut ovat perinteisesti reunoilla, ja keskellä on vapaata tilaa. Sinne ei ole kuljetusta, mutta tilaisus palvelee etenkin varsinaissuomalaisia. 7. Onnittelut! Tilaaja-arvonta Joka numerossa arvomme tilaajien kesken yllätyslahjoja. Kultakehyksinen korkea peili on englantilainen. Kun astumme sisään päärakennukseen, meitä tervehtii tilava veranta, farstu, jossa kimaltelee kauniisti katettu pöytä. Paras juttu 4/2016 kotona kotona kotona Valo saa kartanon salit loistamaan Kustavilaisen kartanon tärkeimpiin sisustuselementteihin kuuluu valo, sen voi nähdä aurinkoisessa Lill-Särklaxissa. Lassi Patokorpi, Helsinki DAHLBERGIEN KUNNOSTAMASTA Lill-Särklaxin kartanosta kertova juttu miellytti Kerro, mitä mieltä olet lehdestämme, yhteystiedot sivulla 3. Margareta ja Heinrich Dahlberg ovat vuodesta 2000 kunnostaneet 1700-luvun taloa kodikseen. Tällä kertaa lahjana on Iittalan jäätelökauha, jonka voittivat Raimo Eklund, Kaisa Lassila, Ulla Weijo, Antti Voutilainen ja Minna Väliaho. Muistan kun näin niitä Retretin luolastossa. Lattialankut ovat alkuperäiset. s. Jukka Honkavaara, Hämeenlinna PARAS JUTTU kertoi Björn Weckströmistä. Merja Heino, Kouvola LEHDEN PARHAIMMAKSI jutuksi lukijat äänestivät Antti Nuortion kirjoittaman ja Erja Lempisen kuvaaman jutun kustavilaisesta Lill-Särklaxin kartanosta. Uskomaton kokemus. Olen aina tykännyt hänen korusistaan ja koko tuotannostaan. – Kun lapset ja lastenlapset tulevat kylään tai vieraita on paljon, aterioimme tässä talon suurimman pöydän ääressä. 1930-luvun kuvassa sulhanen on sonnustautunut tummaan pukuun ja miljoonahousuihin. Rokokoosohvan yllä olevien kipsimedaljonkien aiheena ovat Kustaa III sekä runoilija ja muusikko Carl Michael Bellman. Salme Taskinen, Helsinki PIDÄN ENITEN kartanoiden korjausja entisöintiartikkeleista, ja siksi myös käsityöläisistä kertovat artikkelit kiinnostavat. Onnea voittajille! lukijalta Antiikki & Design 6. Ikkunoiden edessä on kustavilaiset taburetit. Kun olet tilaajamme, olet automaattisesti mukana. Kaisa Kaukinen, Heinola SINEBRYCHOFFIN siivouspäivästä kertova hyvä juttu neuvoi, miten hellävaraista vanhojen tavaroiden kotisiivouksenkin on oltava. Se on ns. Pelkän lasin kuvaamista tulisi välttää, sillä mielestäni Suomessa on meneillään jonkinlainen lasisairaus. Antiikki & Design Antiikki & Design 13 12 KIRJOITA MEILLE HÄÄPUKU-JUTUSSANNE oli yksi asu, jota haluaisin kommentoida. – Pidän pöydässä aina valmiin kattauksen, sillä se luo kodikkuutta ja saa tulijan tuntemaan itsensä tervetulleeksi, Margareta Dahlberg hymyilee. Toimitus ANTIIKKIMESSUILTA voisi ottaa tarkempia kuvia, sellaisia, joissa antiikkiesineet näkyisivät paremmin. MARGARETA JA Heinrich Dahlbergin Lill-Särklax on kaunis pieni herraskartano, joka alun perin oli osa Särklax-nimistä maatilaa. Arvomme palautetta antaneiden kesken Maahengen kustantaman, Jaakko Heikkilän kuvaaman Venetsia-kirjan Veden kätkemiä huoneita. minua eniten. Kolumnistinne ovat tasokkaita ja hauskoja. Upeasti tyylillä ja pieteetillä kunnostettu kartano! Ihailtava pariskunta ja kunnostus, oli nautinto lukea. Tillanderin upean timanttikorun voitti Vuokko Sarvala Nummelasta. lounaspuku, joka nousi suosioon tuona aikana. Lukijamatkat lähtevät tietysti aina Helsingistä, mutta näinhän se on kaikilla matkoilla
AIKA 23. Perinne elää -tapahtumassa eri alojen käsityöläiset saapuvat esittelemään ammattejaan. Nykyään tämä vanha kaupunginosa toimii ulkoilmamuseona, jossa aika tuntuu pysähtyneen. 02 2620 350, luostarinmaki@turku.fi LIPUT Aikuiset 6 e, lapset 7–15 v. Mukana ovat peruukkimestari Pekka Helynen, kultaaja Suvi von Essen, kaakelimaakari Susanna Palovaara, hansikkaantekijä Liisa Sauso ja restaurointimaalari Tiina Lahikainen, jonka työstä voit lukea tämän lehden sivuilta 30. (03) 621 2669 / (03) 621 3017 Avoinna: ti-to 11-18, pe-su 11-17 www.hameenlinna.fi/taidemuseo H ÄMEENLINNAN T AIDEMUSEO M ODERNIN M ONET K ASVOT 8.4.-30.10.2016 E STER H ELENIUS (1875-1955) 10.6.-2.10.2016. TURUN PALO TUHOSI valtaosan kaupungista vuonna 1827, mutta kaupungin laidalla sijainnut Luostarinmäki säästyi tulelta. Antiikki & Design 7 Viipurintie 2, 13200 Hämeenlinna puh. heinäkuuta. 1 e, perhelippu 13 e Katso käsityöläismuseon koko kesän tapahtumat ja opastukset www.turku.fi/kasityolaismuseo lukijatapahtuma Luostarinmäen museo kertoo 1800-luvun asumisesta ja ammateista. TAPAA LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISET! Lehtemme Perinne elää -sarjasta tuttuja ja muita käsityöläisiä vierailee Luostarinmäen käsityöläismuseossa Turussa. Tule tutustumaan heihin 23.–24. –24.7. Museossa pääsee tekemään aikamatkan 1800-luvun vähävaraisen kansanosan elämään samalla, kun se esittelee esiteollisen ajan käsityöammatteja. klo 10–18 PAIKKA Luostarinmäen käsityöläismuseo Vartiovuorenkatu 2, Turku YHTEYSTIEDOT Puh. 4 e ja 4–6-v
KUKKIVAA LASIA KAUKLAHDESTA ITÄMEREN ALUEEN taide ja taideteollisuus esittäytyi vuonna 1914 Malmössä. Näyttely kertoo paitsi tehtaan tuotteista myös niiden tekijöistä eli tehtaalaisten yhteisöstä. Nyt näyttely herää henkiin uudelleen koottuna versiona Turussa. Tehtaassa oli enimmillään 160 työntekijää. espoonkaupunginmuseo.fi. Nykyään tehdasrakennus on Kuusakoski Oy:n käytössä. Ku va Es po on ka up un gi nm us eo / M au no M an ne lin Uhra-Beata Simberg-Ehrström oli suomalaisen tekstiilitaiteen uudistaja, joka muutti perinteiset ryijyt kuin moderneiksi maalauksiksi. (AM) Lasin aika 3.9. asti Espoon kaupunginmuseossa KAMUssa, Näyttelykeskus WeeGee, www. Balttilainen näyttely oli alueellinen vastine maailmannäyttelyille. Ku va Es po on ka up un gi nm us eo / R au no Tr äs ke lin Venäläisen Aleksandr Hauschin öljymaalaus Ilotulitus on ajalta 1900–14. Kuvan ryijy on Venezia vuodelta 1965. ESPOON KAUKLAHDEN lasitehtaan tuotannosta on ensimmäisen kerran koottu laaja näyttely. Mukana olivat Ruotsi, Tanska, Saksa ja Venäjä. saakka tutustua hänen uraansa. Pohjanmaan museossa Vaasassa voi 11.9. Mukana on ryijyjä muun muassa lehtemme numerossa 2/2016 haastatellun keräilijän Tuomas Sopasen kokoelmasta. asti, www.turuntaidemuseo.fi. Lasitehtaan maalaamo vuonna 1948. Käsinmaalatut kukkakuvioiset maljakot toivat kauneutta suomalaiskotien arkeen. Myös Suomen suuriruhtinaskunta oli saanut oman osastonsa. Lisäksi esillä on upeita valaisimia, sillä Kauklahden lasitehdas oli myös yksi maamme merkittävimpiä valaisinlasin tuottajia. (AM) Baltiska speglingar – Heijastuksia vuodelta 1914 Turun taidemuseossa 28.8. Mukana on kotoisia, nostalgisia juomalaseja, kermakkoja ja sokerikkoja sekä maljakkoja, joita on koristettu sekä kaivertaen että käsivaraisesti maalaten. Tehdas toimi 1923–52 Kauklahden aseman lähellä, ja melkein alusta asti se oli Riihimäen Lasin tytäryhtiö. Ku va Ki a O ra m a Ku va M al m ön ta id em us eo Antiikki & Design näyttelyt 8
Kullattu, emalityötä, 85 e, Dessein. Coro on pukukorujen keräilysuosikki. 7. Linjakasta norjalaista 1950-luvun muotoilua, yhdistelmä kaunista emalityötä ja kullattua hopeaa, 220 e, Dessein. Daalia, krysanteemi vai muu kukkanen. 6. Mikromosaiikkikorut olivat aikoinaan suosittuja tuliaisia Italiasta. Antiikki & Design ostoksilla 9. 4. 1910-luvun graafisessa jugendrintakorussa kohtaavat edelweiss ja kissankello. 8. 3. Selkeän 1970-luvun omena-aiheisen rannekorun materiaalina on messinki, 85 e, Dessein. 1940-luvun rintakorun ruusukimppu on niin sanottu reverse carved eli kääntöpuolelta taidokkaasti kaiverrettu, akryyli ja messinki, 48 e, Hoochie Mama Jane. 2. Luonnossa kielo hehkuu vain hetken, mutta 1940-luvun rintaneulassa sen herkkä kauneus kestää. Hopea ja strassit, 48 e, Hoochie Mama Jane. Tässä kesään huolettomia pukukoruja, joiden kauneus ei ole materiaalien kalleudessa. 5. Ti ed us te lu t: A nt iik ki M ai ni ja Ve li (0 9) 45 4 69 70 , D es se in (0 9) 63 7 74 5, H oo ch ie M am a Ja ne 50 34 3 93 94 TEKSTI JA KUVA HEIKKI RAUTIO Yksi koru riittää, kun se on näyttävä. Näyttävä 1950-luvun markasiittirintakoru 50 e, Antiikki Maini ja Veli. 1. Tunnetun amerikkalaisen pukukoruvalmistajan Coron 50-luvun klipsikiinnitteiset korvakorut ovat helmiäishohtoista Lucite-muovia, 48 e, Hoochie Mama Jane. Mielessä patikointiloma Alpeilla. Miniatyyrikukkasin koristeltu rintakoru 1800-luvulta 185 e, Dessein. 1 3 2 5 6 7 8 4 MUUSANA LUONTO Kasvit ovat inspiroineet ihmistä aina, ja niiden kauniit muodot sopivat erityisesti korujen aiheiksi
Tuohenkiskonnan aika on käsillä nyt keskikesällä, mutta jos innostut kokeilemaan, muista että tarvitset maanomistajan luvan. FREDRIKA RUNEBERG tunnetaan J.L. (AM) Susanna Widjeskog (toim.): Unelmien puutarha, Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 10. Hän oli hyvin hämmästynyt, kun en aikaisemmin ollut ollut missään työpaikassa. Juurikkala oli maalaistyttö Heinolasta, hyvä piirtämään ja vahvatahtoinen lapsesta asti. Eläimet, varsinkin lapsuudesta tuttu lehmä, olivat Juurikkalalle läheisiä aiheita. Puolison hoitamien kukkien kauneutta ihaili myös kansallisrunoilija. Hänen omat muistiinpanonsa kommentoivat suorapuheisesti ajan taideja taideteollisuuspiirejä. 1960-luvulta alkaen Juurikkala keskittyi kuvanveistoon. asti Heinolan kaupunginmuseossa ja taidemuseossa, www.heinola.fi/heinolan-kaupunginmuseo. Hän pääsi Taideteolliseen keskuskouluun ja sai töitä Arabian tehtaalta, jonne oli tarkoitus mennä vain ystävää tapaamaan. SANAVALMIS TAITEILIJA ANJA JUURIKKALASTA (1923–2015) kertova teos on harvinaisen hauska taiteilijaelämäkerta. Mutta että näin monipuolinen! Siitä on tehty paitsi kontteja ja virsuja, kaikkea aina koruista talojen kattoihin. Saunassa, 1963, pronssi, Anja Juurikkalan kokoelma, Heinolan taidemuseo. Ja kaunista. Runebergin puolisona, joka itsekin kirjoitti, mutta lisäksi hän ansaitsee mainetta puutarhanhoidon edistäjänä 1800-luvun Suomessa. Kirjassa on tarina muun muassa siitä, millaisten hankaluuksien kautta syntyi Heinolan suuri Tulenkantaja-veistos. (AM) Sirpa Juuti: Anja Juurikkala, Heinolan kaupunginmuseon julkaisuja 26. Anja Juurikkala – muistonäyttely 11.9. Tämä kirja kertoo siitä enemmän kuin tulisi mieleen kysyä. Niinpä en tiennytkään miten työpaikassa tulee olla, olin kuin kotona, kävelin ympäri tehdasta, tutustuin kaikkeen ja kaikkiin.” Näin hän suhtautui asioihin myöhemminkin, teki mitä halusi ja osasi, toiset pitivät hänestä, toiset eivät. Tuohi on vesitiivistä, sitkeää, taipuisaa, hajutonta ja mautonta. Heluna-koriste KLkaatimelle oli tuotannossa 1960–73. ”Seuraavana päivänä menin työhönottajan puheille. Puut voivat vahingoittua, ja osittain siksi ”tuohikulttuuria” alettiinkin 1900-luvun alkupuolella paheksua. museonjohtajalle Sirpa Juutille, mutta varsinkin Anja Juurikkalalle itselleen. Antiikki & Design kirjat 10. Anja Juurikkala suunnitteli 1958–60 Runo-kuparipainokoristeen, joka suunnattiin myös Amerikan markkinoille. Ku va A nj a Ju ur ik ka la n ar ki st o, H ei no la n ka up un gi nm us eo n ar ki st o Ku va N ic la s W ar iu s Ku va N ic la s W ar iu s TUOHI on monipuolinen materiaali, sehän tiedetään. Hän joutui jo taloudellisista syistä kasvattamaan ruokaa suurelle perheelleen, ja myös kaunis kukkiva puutarha ja huonekasvit olivat hänelle tärkeitä. Sekä keramiikkaan että veistoksiin voi nyt tutustua näyttelyissä Heinolassa. Kiitos siitä kuuluu toki kirjan tekijälle, Juurikkalan hyvin tuntevalle Heinolan va. Eksoottisten ulkomaisten kasvien kokeilukin kiinnosti. Arabiassa hän loi suosioon nousseita astioiden koristeita ja koriste-esineitä, mutta lopulta turhautui tehtaan muutoksiin ja päätti luopua työstään ja ryhtyä kuvanveistäjäksi. Kirjan puutarha kukoistaa yhä kotimu seossa Porvoossa. (AM) Sirkka-Liisa Ranta: Ylimuistoinen tuohi, Maahenki
3. 5. Arabian kaadin, 1930–40-luku, myytiin yhdessä viiden muun Arabian kaatimen kanssa, yhteensä 570 e, Bukowskis Market. Oskari Paatela: Veneretki, 1910, 13 760 e, Bukowskis. 4. 14 cm, 150 e, Bukowskis Market. Merikapteeninlakki, Suomen höyrylaiva Oy, Suomen Sotilaspukimo, M. 1 2 4 3 6 7 8 5 1. 7. ANTTI KAIJALAINEN huutokaupassa Antiikki & Design 11. 6. MEREN SUOLAA JA LOKIN KIRKUNAA Mikä on kesäisempää kuin päivä vesillä. Favel seilasi Raumalla. Lokki-kahviastiasto 12 hengelle, Bing & Gröndahl, Tanska, 190 e, Hagelstam & Co. Matruusit ovat säästölippaita. 54 cm. Bristolissa rakennettu laiva ostettiin Raumalle 1897, Helsinkiin 1907. Kotschack, Helsinki 1900-luku, 300 e, Bukowskis Market. Teräsparkki Favelin pienoismalli, pit. Kalvosinnapit, 14 ka kulta, 161 e, Bukowskis Market. Matruusin malliset säästölippaat, Hubley, Yhdysvallat, 1900luvun alku, kork. 2. 8. Risteilyjakkarat, 1950–60-luku, 32 e / 4 kpl, Bukowskis Market. Suolaisen merituulen, järven laineiden leppoisan liplatuksen ja lokkien kirkunan voi melkein aistia jo näistä purjehdukseen liittyvistä esineistä. 300 e, Hagelstam & Co
Tarjoilukulho on valkoista lasia eli maitolasia, Ruotsi noin 1900, 70 e, malja vasemmalla 18 e, siihen nojaava hopealusikka, Hämeenlinna 1929, 12 e, hopeakahvainen annostelulusikka, Saksa 1900-luvun alku, 42 e, Antiikki Maini ja Veli. Puristelasinen malja oikealla on 1930luvulta, 10 e, Old Times. Antiikki & Design 12
Tällainen jälkiruoka muistutti nykyistä sorbettia, joka valmistetaan jäädyttämällä hedelmätai marjamehuista ilman rasvaa ja kermaa. Jäätelötötterö keksittiin jo 1904 Saint Louisin maailmannäyttelyssä Yhdysvalloissa. Eurooppaan jäätelön valmistusohje kantautui Kiinasta 1200-luvulla venetsialaisen kauppiaan ja tutkimusretkeilijän Marco Polon mukana. Sillä on monen sadan vuoden historia, vaikka varhainen jäätelö ei ollutkaan ihan samanlaista kuin nykyinen. Jäätelöhedelmät värjättiin ja glaseerattiin eli kuorrutettiin sokerilla esikuviensa mukaisiksi ja koottiin näyttäviksi jälkiruoka-asetelmiksi. JÄÄTELÖ SAAVUTTI Pohjolan 1700-luvulla, ja siitä tuli arvostettu jälkiruoka ylhäisön juhlissa. Tinamuoteissa tehtiin lintujen, mansikoiden tai hedelmien muotoisia jäätelöitä. Ruotsalainen taloudenhoitaja ja ruokakirjailija Cajsa Warg julkaisi jäätelöreseptejä 1755 ilmestyneessä keittokirjassaan. Kiinassa syötiin jo tuhansia vuosia sitten jäästä ja lumesta tehtyä kylmää herkkua, jota maustettiin hedelmämehuilla ja hunajalla. ANTTI KAIJALAINEN KUVAT KRISTIINA HEMMINKI H arva jälkiruoka on pysynyt yhtä kauan suosiossa kuin jäätelö. Jäätelöbaareillakin on jo pitkät perinteet. vintage Tee ja tarjoile jäätelö tyylillä Jäätelöä on valmistettu jo paljon ennen pakastimia, mikä on pieni ihme. Aina tämä kylmä herkku on asetettu kauniisti tarjolle, joten sille sopivissa astioissa on valinnanvaraa moneen tyyliin. Tuohon aikaan keittiöväen oli tehtävä palNäin tarjoiltiin jäätelöä Oulun Osuuskaupan liikuteltavasta jäätelökioskista, kuvausaika vuosien 1955 ja 1960 välillä. Ensimmäisen jäätelökahvilan avasi sisilialainen Francisco Procopio Pariisiin 1670. › Ku va Ty öv äe nm us eo Ve rs ta s Antiikki & Design 13
Mansikkakoristeinen vati on Arabian tuotantoa 1900-luvun alusta, 130 e / 6 kpl, Old Times. Antiikki & Design 14. Vasemmalla hopealusikka, Itävalta-Unkari 1900-luvun alku, 460 e / 12 kpl, Old Times. Lautasella vasemmalla on Hjalmar Fagerroosin Helsingissä 1909 tekemä hopealusikka, 240 e / 10 kpl, Old Times. Vieressä hopealusikka Neuvostoliitosta, noin 1950, 32 e, Antiikki Maini ja Veli, josta myös hopeakahvainen annostelulusikka, Saksa 1900-luvun alku 35 e. Viereisessä hopealusikassa on emalivarsi, David Andersen, Norja 1900-luku, 45 e, Antiikki Maini ja Veli
Valio perusti myös jäätelöbaareja, joista ensimmäinen avautui 1936 Helsingin Lasipalatsiin. Ne olivat vain varakkaitten kotien ylellisyyksiä, joiden hoitaminen vaati palvelusväeltä paljon, sillä jäät oli vaihdettava päivittäin. Herkkua sai myös hakea kotiin. jon töitä, jotta herrasväki sai juhlapöytäänsä himoittua herkkua. Opa perustettiin 1926 Helsinkiin Peltiteos Oy -nimisenä, ja Opa-tuotemerkki otettiin käyttöön 1930-luvun lopulla. ENNEN SÄHKÖÄ JÄÄ oli jäätelön valmistuksen ja säilyttämisen tärkein aine. Turussa 1900-luvulla tehtyä hopealusikkaa koristaa emalinen Savon vaakuna, 30 e, Antiikki Maini ja Veli. Säilyttäminen oli helpompaa jääkellareissa ja -huoneissa, joissa talvella kerätty jää säilyi pitkään sahanpuruissa. vintage Herkku syötiin pitkävartisella jäätelölusikalla. Sorbetti tarjoiltiin ennen paksupohjaisesta lasista, suupuhallettu lasi 1800-luvun lopulta 45 e, Old Times. PAKASTELOKEROILLA varustetut jääkaapit yleistyivät Suomessa 1950-luvulla, mikä teki jäätelöstä tavallista herkkua kodeissa. Kerma kiinteytyi jäätelöksi, kun sitä vaivattiin jäillä ja suolalla vuoratussa metallisessa, kampikäyttöisessä jäätelökoneessa riittävän kauan. Jäätelö pakattiin tinaiseen kannelliseen lieriöön, jota saatettiin säilyttää nykyistä jääkaappia edeltävässä jäälohkarekaapissa. Helsingin Jäätelötehdas toimii edelleen Magi-suvun hallinnassa. Tinamuoteilla tehtiin jäätelöhedelmiä, jotka värjättiin ja koottiin asetelmiksi, 1900-luvun alku, 65 e / kpl, Old Times. Tunnetuin kotimainen valmistaja oli kuitenkin Valio, joka alkoi 1930-luvulla valmistaa jäätelöä ja jäätelöpuikkoja ensin Turun-tehtaallaan, myöhemmin myös Helsingissä, Viipurissa, Tampereella ja Oulussa. Marketta Tammisen ja Bernt Moreliuksen kirja Keittiöantiikkia (Otava 2009) kertoo, että helsinkiläinen Hotelli Seurahuone mainosti 1835 Helsingfors Tidningar -lehdessä ”vaniljajäätelöä olevan tarjolla tulevana sunnuntaina ja sen jälkeen niin kauan kuin jäitä riitti”. Antiikki & Design 15. Suomen ensimmäiset jäätelötehtaat olivat Suomen Eskimo Oy ja italialaissyntyisten Magin veljesten perustama Helsingin Jäätelötehdas, jotka aloittivat toimintansa 1922. Moni muistanee Valion baareista Opa Oy:n teräksiset jäätelökulhot, joita tehtiin ainakin 1970-luvulle. Jäätelön sai nauttia tyylikkäästi, sillä tarjolla oli monien muotoilijoiden suunnittelemia › Ennen pakastimia jäätelö säilytettiin tinalieriössä, Israel Buhrman, Tukholma 1791, 570 e
Opan teräksinen jäätelökulho on 1960–70-luvun vaihteesta, yksityiskokoelma. Hopealusikka, Kultakeskus, Hämeenlinna 1938, 16 e, Antiikki Maini ja Veli. Jäätelökauha, Japani 1960–70-luku, 15 e, Antiikki Maini ja Veli. Kotimaisessa 1960-luvun lasissa on jäätelösoodaa, 20 e, Ritva’s. Antiikki & Design 16
Mainoskuvassa collie kantaa jäätelöpakettia kotiin. Antiikki & Design 17. Vuonna 1935 syntynyt Pingviini oli aluksi helsinkiläisen Oy Jäätelö – Glass AB:n tuotemerkki, kunnes muutama vuosi myöhemmin Valio osti sen. Vieressä Nanny Stillin SV-sarjan kulho, Nuutajärvi 1950–66, 64 e, Momono. Vihreä kulho on ruotsalaisen Bengt Orupin Strikt, Johansfors 1950-luku, 50 e, Ritva’s. Sen jälkeen ne levisivät koko Suomeen. Edessä Kaj Franckin kulho, Nuutajärvi 1953–68, 23 e. Jäätelöbaarit kilpailivat näyttävillä jäätelöannoksilla, joita koristeltiin esimerkiksi paperisilla päivänvarjoilla. Muuri. Tämä kuva on vuodelta 1962. Takana Timo Sarpanevan Kekkerit, Nuutajärvi 1970-luku, 25 e, oikealla Erkkitapio, Siiroisen Barokki, Riihimäen Lasi 1970-luku, 30 e, Antiikkiliike R. vintage Oiva Toikan Kastehelmi, Nuutajärvi 1964–88, 20 e, Maini ja Veli. Ensimmäinen Valion jäätelöbaari perustettiin Lasipalatsiin Helsinkiin vuonna 1936. Ku va Va lio Ku va Va lio Violetti kulho on Saara Hopean Jäätelömalja, Nuutajärvi 1952–68, 30 e, Maini ja Veli
Ja voi sitä surua, jos jäätelöpallo sattui putoamaan kuumalle kesäkadulle. Muuri. Tunnetuin jäätelölle tehty astia on Saara Hopean kulho (malli 1344), jota yleisesti kutsutaan Jäätelömaljaksi. Yhdysvalloissa ne tunnettiin jo 1800-luvulla, mutta Suomessa nämä kylmät juomat yleistyivät 1950-luvulla. Keramiikkakannut ovat Arabian tuotantoa 1920–40-luvulta, pienempi 85 e, isompi 120 e, Antiikkiliike R. Siinä on leveä jalka, jolle voi kätevästi laskea lusikan. Klassisia, joka puolella maailmaa tunnettuja jäätelöannoksia ovat Sundae, Banana Split, Tutti frutti ja Beach Melba. Sen tilalla keksi nokkela kiksi Sundae-annoksen on varmasti moni tehnyt myös kotonaan. Vaikka jäätelö arkistui, ei kesä ilman jäätelökioskilta ostettua jäätelötötteröä ollut kesää nähnytkään. vintage jälkiruokakulhoja. Se on nykyään Nestlén tuotemerkki, kuten myös Pingviini. vohvelikauppias käyttää jäätelöä. Riihimäen Lasin mittakannu 1950-luvulta 55 e, Old Times. Niistä syötiin myös hedelmäsalaatit, vanukkaat ja kiisselit. Ensimmäinen Sundae on tiettävästi valmistetettu Ithacassa Yhdysvalloissa jo 1892. JÄÄTELÖTÖTTERÖ, kuten moni muukin tärkeä asia elämässä, syntyi vahingossa. Jäätelömaljaa sai ainakin kahdeksaa väriä, ja se oli Nuutajärven tuotannossa 1952–68. Valiojäätelö oli vuosikymmenien ajan Suomen kansaa yhdistävä herkku. Jäätelösooda, joka valmistuu yksikertaisesti parista jäätelöpallosta ja hiilihapollisesta juomasta, vaikkapa kivennäisvedestä tai sitruunalimonadista, on nykyään ehkä monille tuntematon mutta taatusti kokeilemisen arvoinen viileä ihanuus. Siihen tulee jäätelön lisäksi erilaisia kastikkeita tai siirappia sekä strösseleitä, kermavaahtoa tai vaikkapa suklaarouhetta. Nykyajan jäätelökioskit ovat monesti näyttäviä maamerkkejä, mutta 1950-luvun jäätelökioskit saattoivat olla liikuttavan pieniä ja siirrettäviä, kuten Oulun Osuuskaupan jäätelökioski tämän jutun alussa. Myös jäätelösoodat ja pirtelöt ovat olleet jäätelöannosten rinnalla suosikkeja niin jäätelöbaareissa kuin kodeissakin. Ku va Xx xx xx Va lio Antiikki & Design 18. Valion Juhlajäätelön mainos on 1950-luvulta. EsimerJäätelötötterö syntyi kermavaahdon loputtua. Saint Louisin maailmannäyttelyssä 1904 oli nimittäin päässyt loppumaan vohvelirullan täyte, vispikerma
TUOHON TÄYDELLISEEN paikkaan verrattuna oman mökkimme alkukantaisuus alkoi ensin vähän nolottaa, mutta yhtäkkiä kaipasin sinne vimmatusti. KAIKILLA MÖKKIMME esineillä on käyttötarkoitus, sillä pieniin neliöihin ei mahdu turhaa tavaraa. Kesän paikka on siellä, missä vesi ja taivas ovat yhtä, eikä väliin tarvita yhtään ihmisen tekemää esinettä. Kaunis ilmapuntari on ehdottoman tarpeellinen, samoin Bertel Gardbergin messinkiset kynttilänjalat. Harmaa, tuskin kalliosta erottuva pieni talo on vailla kaupungin mukavuuksia. Minimalistinen, vaalea sisustus harkittuine taide-esineineen oli tyylikäs. Entä mihin tarvitsisimme taulutelkkaria, kun voimme katsella horisonttia, jonka kimmellys on loputon. Ku va H en ri k En bo m kolumni Isa Kukkapuro on muotisuunnittelijan koulutuksen saanut toimittaja ja tuottaja–suunnittelija.. Tavarat toimivat kuin hiottu koneisto, ylhäiset ja alhaiset esineet palvelet yhteistä kokonaisuutta. Seinällä roikkuva poppanatyö on lahja saaren edesmenneeltä matriarkalta, kuhmuinen alumiininen perunakattila on anopin sukulaisen kuolinpesästä. Kaksi Kerttu Nurmisen filigraanilasia saavat kantaa kauniin turhuuden taakkaa. Saarella olemme erikoisia, sillä lähes kaikilla muilla on oikeat talot vesiklosetteineen ja pesukoneineen. Juomalasit ovat sekalainen seurue prässättyjä laseja, jotkut jopa antiikkisia. Radiosta kuunnellaan kesäpuhujia, uutiset ja merisää. Kylpytakin taskussa on pyöreä kivi, joka varastoi menneiden kesien lämpöä. Vanha talonpoikaisklaffipöytä hallitsee tupaa, jossa räsymattojen tehtävä on estää lattiavetoa myrskyisällä säällä. Keppihevonen syntyi helteisenä päivänä sukan ja syylingin liitosta. Jokainen kapistus on tarkkaan harkittu ja virkaansa asetettu. Kun astun kynnyksen yli, esineet alkavat kuiskailla. Kumisaappaat, sadetakit ja taskulamput oven pielessä ovat tarpeen huussimatkalle sateella ja pimeällä. On käsintehtyjä leluja, joilla leikkineet ovat jo kasvaneet teineiksi ja aikuisiksi. Moisesta voi moni luksuskeittiö voi vain unelmoida. 19 Antiikki & Design KESÄN PAIKKA KÄVÄISIMME ALKUKESÄSTÄ tuttavan luona Ruotsin länsirannikolla lomailemassa. Kopoti, rakkain lelu. Tiskit pestään kerran päivässä käsin ulkoterassilla, josta on näkymä suoraan hehkuvaan auringonlaskuun. Jokaisella esineellä, höpsöimmälläkin mökkituliaisella, on tarina. Kun astun kynnyksen yli, esineet alkavat kuiskailla. Naulaan huiskaistua olkihattua tai lasten hiekkaämpäriä, postikorttia wc:n seinällä, jotakin kiinnostavaa yksityiskohtaa. Jokainen on yksilö, joten päivän kierrossa käyttäjä tunnistaa omansa ateriasta toiseen. Olin vierailun jälkeen hieman surullinen. Kaunis, maisemaan istuva moderni huvila oli täysin varusteltu kakkoskoti, jonka terassilla voi istua nauttimassa meren välkkeestä sään salliessa. Kaipasin talossa jotakin persoonallista säröä, joka kertoisi menneistä kesistä. Lämmönlähde on valkoiseksi kalkittu keskusmuuri. Seinät ovat ajan liki tumman ruskeaksi patinoimaa maalaamatonta mäntyä. Puhumattakaan lapsista ja koirista ravaamassa sisään ja ulos touhuissaan. Tämä tyttäremme lemmikki sai nimen Kopoti. En pysty kuvittelemaan ketään lueskelemaan sohvalle dekkaria tai torkkumaan huovan alle iltapäivän rauhassa. Keittiönurkkauksessa komentoa pitää Antti Nurmesniemen oranssi Pehtoori-vesipannu. Tämä ystävä on arkkitehti, joten hänen saaristomajansa oli kaikkea muuta kuin sään pieksemä mökki. Minulle on tärkeää kokea se, miten vähällä pystyy loihtimaan olosuhteet, joita itse pidän luksuksena
Ne on valmistanut ruotsalaisen E. Oviaukko johtaa saliin. kotona Ruokasalin tuolit edustavat uusrenessanssia. Antiikki & Design 20. Pettersonin verstas Östervålassa Upsalan lähellä. Peilikaapin päällä on isänisän ranskalainen pöytäkello