Saatavana Teboil-huoltoasemilta sekä laajan valikoiman jälleenmyyjiltä. Otimme huomioon vanhojen autojen ja moottoripyörien erityisvaatimukset, mukaan lukien märkäkytkimet. Lisäsimme vielä tiivisteitä hoitavan lisäaineen. AMERICAN CAR SHOW OULU HOT ROD & ROCK SHOW DODGE CHALLENGER SRT-8 ’70 LISÄKSI ESITTELYSSÄ Chevrolet Corvette LS7 ’69 • Indian X 3 Buick Grand National ’87 • Ford Roadster ’34 Hudson Hornet ’52 • Pontiac Catalina 2D ’60 R ak kaud e st a Ra ut aa n • 4/ 20 1 8 • 8,9 € 6 414887 002455 1 8 4 70 02 45 -1 80 4 PAL VKO 2018-28 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi AM ER IK AN RA UT A 4/ 20 18 NR O 44 ”S ILL O IN KU N OT IN SE N KO N TIS TA , M IE TIN KY LL Ä, ET TÄ M IT EN IH M EE SS Ä IH M IN EN VO I O LL A N IIN TY H M Ä, ET TÄ O ST A A N O IN RU M A N AU TO N .” KAHDEKSAN ERIKOISNUMEROA VUODESSA Klassikko jo syntyessään – Teboil Silver Classic GT-S 20W-50 Parasta voitelua klassikoille Tämän päivän tietotaidolla teimme öljyn klassikkoajoneuvojen moottoreille. Valitsimme huippulaadukkaat mineraaliperusöljyt sekä klassikoille parhaat lisäaineet. Lue lisää www.teboil.fi ULKONÄ KÖ PETTÄÄ E-ROD-TEKNIIKKAINEN CHEVROLET DIVCO VAN ’42 Häiriintynyt Nostalgia Car Show Helsinki. Näin syntyi Teboil Silver Classic GT-S 20W-50. Erityisen voimakas kulumisenestolisäaineistus suojaa tehokkaasti moottoria sekä moottoripyörän vaihteistoa
Ajon estäviä vikoja autossa ei ollut yhtään, ja ne katsastuksen kannalta kriittiset asiat olivat toimimaton pissapoika ja epätasaisesti ”ehkä” ottava käsijarru. Muistan tapauksen, jossa omistaja auton täysin läpikäytyään jätti sen vuosiksi makaamaan tyhjän panttina, koska ”siinä olisi laittamista”. Yksi sellaisista on alkuperäinen Duane Steckin Moonglow, jonka suomalainen ja kenties tarkin tähän mennessä rakennettu jäljitelmä esiteltiin lehdessämme viime vuonna. Tampereen Hot Rod & Rock Show’ssa tuli vastaan yksi sellainen, nimittäin tässä lehdessä esiteltävä Jorkka Mäkisen Vette. Tosiasia on kuitenkin se, etteivät nuo autot yleensä seistessäänkään parane. Tai ei oikeasti unohdu, mutta toisinaan säilytyspaikka on sellainen, että autoa on hankalaa hakea sieltä pois, ja pikkuhiljaa esteestä muodostuu mielessä ylitsepääsemätön. Oli mukava nähdä, että Kari Saurun nostalgiseen kilpurilookiin aikoinaan rakentama ’59 Custom Royal on lähes 30 vuotta valmistumisestaan edelleen ulkoisesti samassa kunnossa, ja Mika Kaukon samoihin aikoihin rakentama ”Flash Gordon” ’58 Cadillac oli myös herätetty onnistuneesti henkiin, kiitos Cadillac Clubin Tomin ja Janitan aktiivisen toiminnan. Moniauto vain yksinkertaisesti unohtuu vuosiksi seisomaan. Mielipiteensä kullakin, mutta on tuossa myös vahva pointti. Ehkä kyse on vain siitä kontrastista, kun ennen niin upea pinta himmenee. Tunnistankyllä tuon sääliongelman itsessänikin. Tai eihän auto ole ollut Jorkalla enää vuosikymmeniin, mutta senaikaisen omistajansa nimissä se muistetaan. Tänä kesänä, kuutisen vuotta maalauksesta, se on vihdoin toiminut siinä tarkoituksessa, mihin se hankittiin. Ajettavaksihan ne on tehty – vaikka sitten näyttelyyn ja sieltä kotiin. Historia tuntee monta upeaa näyttelyautoa, jotka ovat jo varhain tuhoutuneet tai ainakin kadonneet jäljettömiin. Eräs tuttava totesi joskus, että jos auto olisi tehty näyttelyesineeksi, se olisi korkeintaan 30 senttiä pitkä, jolloin sitä olisi helppo pitää vitriinissä. Tomi Eronen Päätoimittaja tomi.eronen@amerikanrauta.fi Kadonneiden jäljillä 3 AMERIKAN RAUTA 4/2018 Pääkirjoitus. S itä tulee monesti miettineeksi, että missähän joku vanha näyttelyistä tai lehtien sivuilta tuttu auto on nyt – onko se vielä samannäköinen kuin silloin ennen, tai onko sitä enää edes olemassa. Valitettavan usein näyttelyauton alamäki sen aktiivisen näyttelykierroksen jälkeen on jyrkkä, ja jostain syystä tuntuu, että mitä näyttävämpi on maalipinta, sitä nopeammin se rapistuu. Toisinaan, aivan kuten Moonglow’nkin tapauksessa, auto rakennetaankin hetikohta uusiksi, eikä sitä välttämättä edes älyä mieltää ”siksi” samaksi laitteeksi. Lopulta tämä rakentaja myönsi, että ilmeisesti auton rapistuminen käytössä pelotti, eikä sitä enää uskaltanut viedä ahtaisiin parkkiruutuihin kolhittavaksi. Minäkin hankin sen lowrideriksi sittemmin rakennetun Cutlassin kesäkauden käyttöautoksi, mutta homma karkasi vähän käsistä, enkä minä raaskinut sillä enää markettireissuja tehdä. Lähipiirissä oli eräs pitkälti uusilla osilla ja varmasti hyvin näyttelykuntoon rakennettu auto, joka näytti puolenkymmentä vuotta kylmässä hallissa seistyään siltä, kuin se olisi ollut vuosikymmeniä vanha rakennelma, kun kiiltävät osat olivat hapettuneet ja maalit lohkeilleet, vaikkei autolla ollut ajettu varmasti korkeintaan 1000 kilometriä sen valmistumisen jälkeen. Lisäävastauksia ”missä sekin on nyt” -kysymyksiin toi äitienpäiväviikonloppuna Helsingin vanhassa jäähallissa järjestetty Nostalgia Car Show, jonne oli onnistuttu keräämään komea määrä hyvin tunnettua kalustoa takavuosilta. Sekin on muuttunut vuosien varrella niin paljon, että vain erikoisen lyhyt rekisteritunnus sai miettimään, että onko tämä tosiaan ”se” Jorkan candypunainen ’69
Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Mikkonen, Veli Vartiala, Markku Pahkajärvi Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. 4 AMERIKAN RAUTA 4/2018 Toimitus. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) tilaajapalvelu@amerikanrauta.fi Päätoimittaja Tomi Eronen Toimittajat Kimmo Janhunen, Olli Lehtinen, Tuukka Erkkilä Avustajat Jussi Löppönen, Janne Kutja, Pasi Kekarainen, Robert McCarter, Kari B. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 06-2810 170, Fax 06-2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Postiosoite Amerikan Rauta, PL 350, 65101 Vaasa Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.amerikanrauta.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@amerikanrauta.fi myynti@amerikanrauta.fi materiaali@amerikanrauta.fi etunimi.sukunimi@amerikanrauta.fi Painopaikka PGM Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2243-4550 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Tilaajapalvelu Puh
Hänen tallistaan löytyykin merkittävä kokoelma linjakkaita 20-luvun Inkkareita. 48 Ford Galaxie 500 Fastback ’64 Uusikaupunkilaisen Miki Helmisen Galaxie näyttää auringon haalistamalta reliikiltä, mutta patinakuosin alta paljastuu nykyaikainen 32-venttiilinen ja nelinokkainen Modulartekniikka. Sen todisti lappeenrantalainen Reima Vesala. ESITTELYSSÄ 12 Chevrolet Divco Van ’42 Marko Stjerbakoffin step vanissa on ilmaalustoineen, 20-tuumaisine peltivanteineen ja patinapintoineen sekä uusine E-Rod-tekniikkoineen jotain todella häiriintynyttä. 24 Ford Roadster ’34 Tommi Äikään Roadster on esitelty lehdessämme jo kerran aikaisemmin, mutta auto koki viime talvena niin suuren muodonmuutoksen, ettei sitä meinaa tunnistaa enää samaksi autoksi. 4/2018 24 Ford Roadster ’34 12 6 AMERIKAN RAUTA 4/2018. Legenda on edelleen voimissaan ja viettänyt viimeiset 14 vuotta Jämsässä, Pekka Kiisken tallissa. Kannessa: Chevrolet Divco Van ’42 Nro 44. 30 Buick Regal Grand National ’87 Remahlien GNX-henkeen paranneltu Grand National kulkee paljon alkuperäistä X-malliakin rivakammin, ja kiihdytysradalla sen ratin takaa löytyy vasta 17-vuotias kuski. 56 Pontiac Catalina ’60 Siilinjärvellä asuva Iiro Laukkanen tunnetaan siitä, että hän näkee ulkoisesti karujen autojen sisäisen kauneuden. 42 Chevrolet Corvette LS7 ’69 Mäkisen Jorkan Vette kuului aikoinaan tunnetuimpiin suomalaisiin katuautoihin. 36 Hudson Hornet ’52 Alkuperäinen Fabulous Hudson Hornet oli väriltään sininen, mutta kultainenkin näkemys aiheesta toimii mainiosti. Moottorina on 7-litraiseksi stroukattu Gen3 SRT Hemi. 62 Indian Scout ’28, Four ’29 & Chief ’25 Jouko Kotilainen on harrastanut Indianmoottoripyöriä 90-luvun puolivälistä saakka. 18 Dodge Challenger SRT-8 ’70 Mika Hirvikankaan pro touring Challenger vastaa tuoretta Charger SRT-8:a sisustusta ja alustaa myöten
76 Nostalgia Car Show 68 Hot Rod & Rock Show 48 Ford Galaxie 500 Fastback ’64 18 Dodge Challenger SRT-8 ’70 Tapahtumat 68 Hot Rod & Rock Show Tampereen näyttelyssä oli tänä vuonna niin paljon nähtävää, ettei sitä meinannut ehtiä ahmia yhdessä päivässä. 88 Kutjan kuva Jannen näkemys Ford Galaxiesta pokkeaa melkoisesti Miki Helmisen toteutuksesta. 74 Pre-Cruise, Malmi Malmin lentokentällä järjestettävät Stadin cruising-iltojen etkot ovat nousseet suosiossa Kauppatorin kokoontumisen edelle. VAKIOT 8 Rauta-annos Suomeen on saatu uusi Ford GT, uusi vauhtikauppa sekä uusi kansainvälisesti menestynyt pin-up-malli. 10 Pelit ja vehkeet Tuoteuutuuksia auton ylle ja alle, kuskeja unohtamatta. 76 Nostalgia Car Show Lahden Jenkkiautonäyttelyn järjestäjien uutuustapahtuma vei ajatukset 30 vuoden päähän, kun American Car Show pidettiin vielä Helsingin Jäähallilla. 54 Tarinan takana: Galaxie ’64 Vaikka Miki Helmisen Galaxien pintaan ei koskettu, käytiin auto piiloon jääviltä osiltaan läpi huolella. 80 American Car Show, Oulu Pohjois-Pohjanmaan oma American Car Show kokosi tämän hetken kuumimmat näyttelyautot Ouluhallille. 7 AMERIKAN RAUTA 4/2018. ARTIKKELIT 86 Metson mancave Jarno Metso on monialakeräilijä, jonka talli edustaa miesluolakulttuuria perinteisimmillään
historiallinen hetki, kun maahantuoja pääsi luovuttamaan US-Parts Finn Am Oy:n Ilkka Ruopalle ainoan tehtaan maahan myymän uuden 2018 Ford GT:n. Onneksi olkoon ja onnea tuleviin koitoksiin! Toimittanut: Kimmo Janhunen ja Tomi Eronen. GT:n luvataan kiihtyvän nollasta sataan noin kolmessa sekunnissa, joten kyseessä on todellinen superauto. Uusi kolmannen polven GT eroaa konseptina melkoisesti aiemmasta, joka perustui vielä perinteiseen mekaanisesti ahdettuun V8-moottoriin. Wilhelmina on valittu myös syksyllä Lahdessa järjestettävän Jenkkiautonäyttelyn yhteydessä pidettävän Pin-Up Finland -kilpailun uudeksi vetäjäksi, ja hän lupaa uudistaa kisaa tehden siitä entistä korkeatasoisemman. Uudet autot saavat harvoin innostumaan ihmeemmin, mutta kun kyseessä on Ford GT:n kaltainen unelma-auto, joka on keräilykohde jo tehtaalta tullessaan, on huikea juttu, että yksi näitä saatiin Suomeenkin! Viva Las Vegas Miss Pin-Up Suomalainen Wilhelmina Af Fera kruunattiin Viva Las Vegas Rockabilly Weekendin yhteydessä järjestetyssä Miss Pin-Up -kilpailussa ensimmäiseksi perintöprinsessaksi. Tapahtuma oli historiallinen myös rahassa laskettuna, sillä Ford Suomen toimitusjohtaja Hannu Pärssinen epäili, ettei hänen työaikanaan tulla luovuttamaan asiakkaalle enää yhtään näin kallista Fordia. Niitähän valmistettiin Euroopan markkinoille 101, joista yksi ja ainoa täydellisessä Gulfvärityksessä tehtaalta tullut yksilö löytyy myös Ruopan tallista. Ruopan uusi GT yliteipattiin Steve McQueenin Le Mans -elokuvastakin tuttuun perinteiseen Gulfin kisateemaan. 8 AMERIKAN RAUTA 4/2018 Uutispalsta Uusi Ford GT Suomeen Suomen Fordilla koettiin 25.4. Hiilikuitua ovat myös auton lattiat ja sisustus penkkien runkoa ja kojelautaa myöten. Suoritusta voidaan pitää varsin kovana, sillä kyseessä on alan kaikkein arvostetuin kansainvälinen kilpailu. Auton verollinen hinta Suomessa kun kohoaa peräti miljoonaan euroon. Kyseisestä voittoautosta lainattiin myös 9-kilpailunumerot. Uuden GT:n voimanlähteenä on 650-hevosvoimaiseksi kutiteltu 3,5-litran turboahdettu EcoBoost V6, ja auton runko on hiilikuituinen monokokki. Kaikkiaan uutta GT:tä tullaan valmistamaan 500 kappaletta, joista Eurooppaan tulee vain 24, mikä on paljon vähemmän kuin edellisen viime vuosikymmenen puolivälissä julkaistun GT-polven kohdalla. Edellisen polven GT:tä oli saatavana Gulfin Le Mans -kilpureista tutussa vaaleansinisessä värissä, jota uutuusversioon ei ole tarjolla. GT:n hankinnassa ei ollut kyse mistä tahansa autokaupasta, sillä mallia ei käytännössä saa rahalla. Autoa koristamaan tulivat myös Ford GT:n, alustanumeroltaan 1075, vuoden 1968 ensimmäistä Le Mansin 24 tunnin ajojen voittoa juhlistavat 50 years -logot
Meillä on aika vahva tuntemus alasta ja tiedämme, mitä myymme. Avajaisia vietettiin 4.5, jolloin tarjouksia tahditti puodin edustalla esiintynyt The Sun Connection. Jukka-Tukku laajensi Helsinkiin Dickiesiä, DePalmaa, Ben Davisia ja montaa muuta perinteikästä vaatemerkkiä edustava Jukka-Tukku laajeni Turusta Helsinkiin. Karkkilan rompetori ja harrasteajoneuvoparkki Valtatie 26, Karkkila 15.-16.6. Rakentelun taso on kovaa ja osilta osataan vaatia laatua”, Jussi täsmentää. Scandinavian Dirt Track Weekend Uppsala, Ruotsi 8.-10.6. Harley-Davidson Club Finland Juhannusralli 2018 Bastö Hotell & Stugby, Ahvenanmaa 29.6.-1.7. Cadillac Club of Finlandin kesäpäivät Imatran Kylpylä 8.-10.6. Road Rockets American Car Meeting Pensala 15.-16.6. Primer ParkingLot Nationals Högforsin ruukkialue, Karkkila 16.6. Halvimpia ja huonolaatuisimpia osia Vintage Motors ei ota tarjontaansa lainkaan, sillä pahimmassa tapauksessa ne on todettu hengenvaarallisiksi. Olimme avovaimoni kanssa Amerikan matkalla ja kiersimme kaikki mahdolliset hot rod ja speed shopit, jotka Kaliforniasta löytyy. Hot American Cars – harrasteajoneuvonäyttely ja -parkki Ideapark, Lempäälä 9.-10.6. ”Ajatus tähän syntyi viime kesänä. Tampere Cruising Nuutisarankatu 35 klo 18:00 30.6-1.7. Norrtälje Custom Bike Show Norrtälje, Ruotsi 3.6. Manse Vans Weekend Tampere 30.6. Aurinkoisena iltana ajeltiin myös Stadin cruisingit, ja moni ulottikin lenkkinsä Malmin lentokentän ja Kauppatorin lisäksi myös Linnakoskenkadulle.. Harley Weekend Suomen Moottoripyörämuseo, Lahti 15.6. 1.6. Kun osat ostetaan ja pakataan itse, tiedetään täsmälleen, mitä asiakkaalle lähtee ja milloin se on perillä. Maamme uusimman vauhtikaupan takaa löytyy kaksi kotimaista alan pitkäaikaista konkaria, Timo Jämsen ja Jussi Luntamo. Tämä mahdollistaa yhteydenpidon pienempiin ja spesiaalimpiin osatoimittajiin, jolloin valikoimaan voidaan ottaa muutakin kuin isojen liikkeiden listatarjontaa. Kesä-Heikki – harrasteajoneuvotapaaminen ja rompetori Mobiilimäki, Turku 8.-9.6. Jussi jää hoitamaan putiikkia Suomen päähän siksi aikaa, kun Timo on Amerikassa. Eura-Huittinen maisemacruising S-marketin piha, Eura klo 18:30 2.6. Stadin Cruising Kauppatori, Helsinki 1.6. Cruising Pre-Party Malmin lentokenttä, Helsinki 1.6. Kauppa on auki sopimuksen mukaan kellonajasta riippumatta ja rantautuu välillä myös swappeihin ja tapahtumiin. Oldtimer Run -harrasteajoneuvotapahtuma Visulahti, Mikkeli 30.6. Samalla tuli luotua sinne kontaktit ja mietimme, miksi emme ryhtyisi tuomaan osia Suomeen. LB Summer Cruise – Rock’n’Rollja harrasteautotapahtuma Hotel Vesileppis, Leppävirta 2.6. Jukka-Tukku tuli kolmanneksi pyöräksi VintagEija´sin ja Kustom Kulturen Töölössä sijaitsevaan Bonnie & Clyde -kivijalkapuotiin. Customs & Kustoms Ellös, Ruotsi 16.6. Suomalainen asiakas voi hoitaa koko toimitusketjun suomalaisen kauppiaan kanssa suomen kielellä. Osia toimitetaan myös nettikaupan välityksellä osoitteessa www.vintagemotors.fi. Vantaan cruising Tiedekeskus Heurekan parkkipaikka 15.-16.6. Tomahawk Townin talliputiikista löytyy jatkuvasti tietty perustarjonta, jota laajennetaan sitä mukaa, kun uusia kontakteja saadaan luotua. Lintta Meet Camping Nyyssänniemi, Keuruu 2.6. Historic Race Cup Botniaring, Jurva T apah tuma t 9 AMERIKAN RAUTA 4/2018 Vintage Motors Hot Rod Shop Helsinkiin saatiin uusi vanhoihin vauhtiosiin keskittynyt speed shop, kun Vintage Motors avasi ovensa Tomahawk Townin tiloissa Tattarisuolla osoitteessa Kaasutintie 17. Kysyntää täällä kuitenkin on”, Timo perustelee. Meillä on myös melko hyvä käsitys siitä, mitä suomalaiset harrastajat haluavat. Hang ’em hi #5 Enköping, Ruotsi 1.-3.6. ”Tämä homma toimii harrastajalta harrastajalle. Concours D’elegance Harjattulan kartano, Turku 22.-24.6. Puruveden Ympäriajo Savonlinna 9.6. Route 24 Cruising Joenkulmantie 2, Vesivehmaa, klo 18:00 17.6. GM Summer Meet Visulahti, Mikkeli 9.6. Helsinki Bike Show Kaivopuisto, Helsinki 9.6. Mies hyppää hommaan täysipäiväisesti vuoden ajaksi ja muuttaa itse Amerikkaan hoitamaan asioita siellä päässä
Teoksesta löytyy tuttuja nimiä, kuten Aaron Kaufman, Ed Roth, Galpin Autosports, Gene Winfield, George Barris, Hollywood Hot Rods ja Old Crow Speed Shop. Lisäksi neste paljastaa pienetkin vuodot, kun kohdetta tarkastetaan UV-valolla. Vannetta on saatavilla 15-17-tuumaisena. Kaikki kirjassa esiteltävät ajokit eivät kuitenkaan ole amerikkalaisia, ja mukaan on löytänyt tiensä myös yksi suomalainen rakentaja. Mallistosta löytyy street wear -henkistä paitaa, hupparia, housua ja takkia niin koviin duuneihin kuin vapaa-aikaankin. Tuoteuutuudet Toimittanut: Kimmo Janhunen DePalmaa Jukka-Tukusta Kalifornialaista, työvaatemerkkinä syntynyttä DePalmaa saa nykyään Jukka-Tukusta. Hinta 150 ml tuubille 9,90 € ja 500 ml pullolle 10,50 €. G3-tuotteet ovat käyttäjäystävällisiä, tehokkaita ja sopivat käytettäväksi kaikentyyppisten maalien kanssa. www.vannetukku.fi Naarmut veks Farécla on suunnitellut G3-tuotteiden ammattimaiset koostumukset molekyylitasolta alkaen, yli 50 vuoden kokemuksella. Naarmunpoistajassa on voimakas hiontaominaisuus ja se soveltuu parhaiten pienelle alueelle syntyneisiin pintanaarmuihin. Ohjaustehostimen huoltoon Jos amerikanraudalla autoileva ei saa näppyjä valmistusmaan perusteella, niin tästä Pietarissa valmistetusta tuotteesta voi olla helpotusta huonosti toimivaan ja äänekkääseen ohjaustehostimeen. www.jukkatukku.net Edullinen maastovanne Jack Wheelerin Rocky Beadlock on lukkovanne, joka pitää renkaan kiinni äärimmäisissä maasto-olosuhteissa pienelläkin rengaspaineella. 149,95 €. Hinta alk. Hinta 55,00 €. www.koivunen.fi Autot ja niiden rakentajat ”The Drive: Custom Cars and Their Builders” on massiivinen 400-sivuinen järkäle rakennelluista autoista ja niiden rakentajista. Hinta 30,00 €/purkki. Kustom Kulture -kirjakauppa, Linnankoskenkatu 5, Helsinki. i-Magnet PSF on ohjaustehostimen hoitoon tarkoitettu täysin synteettinen öljy, joka vähentää tai jopa poistaa ohjaustehostimen aiheuttamaa tärinää ja äänekkyyttä. www.kaasutinexpertti.fi 10 AMERIKAN RAUTA 4/2018. 32 beadlock-pulttia varmistavat sen, että rengaspaineen alentuessa renkaan reuna pysyy turvallisesti kiinni vanteessa, eikä pääse irtoamaan haastavassakaan offroad-ajossa
Sen jälkeen se pestään tai pyyhitään pois pehmeällä liinalla. www.martelius.com Pissapoikien suuttimet ja säiliöt Trade Partsilta löytyy hyvä valikoima Classic Industriesin valmistamia alkuperäisen mallisia osia, jotka usein usein puuttuvat tuontiautoista. Näitä ovat esimerkiksi pissapojan suuttimet, säiliöt ja moottorit. ASC-tuotenimikkeellä myytäviä Economy-sarjan edullisia alustanosia on saatavana nyt yhä useampaan amerikkalaiseen autoon. 24,90 €. www.meguiars.fi Ajolasit silmälasien päälle Airfoil 9305 OTG:t ovat hieman modernimman tyylin ajolasit, jotka soveltuvat käytettäväksi myös silmälasien kanssa. Esimerkiksi pallonivelet alk. 29,00 €/pari. Hinta 12,00 €. Laseissa on huurtumista estävät tuuletusaukot ja linssit ovat UV400-suojatut sekä säröytymättömät. Vaahto on erittäin tehokas, riittoisa ja pysyy pystypinnoilla kauan. www.uspartsperformance.fi Hyttysten raatoihin Kesä on tulossa ja kohta autojen keulat ovat taas hyttystenraatojen peitossa. Aine sumutetaan pintaan ja sen annetaan vaikuttaa viitisen minuuttia. Suuttimien hinnat alk. Meguiar’s Heavy Duty Bug & Tar Remover on uudentyyppinen itikanja pienpoistovaahto. Tuotteet ovat nyt tilattavissa ja lisätietoja saa suoraan valmistajalta. Tähän kevääseen on saatu soundit ja tehot kohdalleen sekä Ecoboost-moottorille että GT-veekasille. www.tonupstore.com 11 AMERIKAN RAUTA 4/2018. Hinta 35,00 €. Erinomainen esimerkiksi siitepölyn ja katupölyn putsaamiseen ilman vettä. Edullisesta hinnastaan huolimatta tuotteet on todettu käytössä kestäviksi ja niillä on luonnollisesti normaali alustanosille myönnettävä 12 kuukauden takuun. Putkistot uudempiin Mustangeihin Martelius on tuotteistanut uusien Mustangien pakoputkistoja urakalla. Pakettiin sisältyy kantopussi ja puhdistusliina. Hinta 39,00 €. www.jarimaki.fi Edulliset alustan osat US-Partsin alustaosavalikoima kasvaa entisestään. www.tradeparts.info California Car Duster Laadukkaalla, harjamaisella California Car Duster -pölyhuiskulla on kätevä siistiä pölyt auton pinnasta nopeasti
Last Aid Car 12 AMERIKAN RAUTA 4/2018
Ilma-alustoineen, 20-tuumaisine peltivanteineen ja patinapintoineen sekä uusine E-Rodtekniikkoineen se on yhdistelmä, jossa ei ole mitään arkipäiväistä. CHEVROLET DIVCO VAN ’42. Marko Stjerbakoffin aikoinaan sairaanhoitotehtävissä toimineessa step vanissa on jotain niin häiriintynyttä, että olisi vähättelevää kutsua sitä vain ensiapuautoksi. Teksti ja kuvat: Tomi Eronen • Malli: Camilla Rauhala/ Night Nurse, www.nightnurse.fi 13 AMERIKAN RAUTA 4/2018
Pian hyvä fiilis kuitenkin palasi, ja Divco otettiin suunnitelmien mukaan työn alle Herstin pajalla. ”Tietoja näiden valmistusmääristä on monenlaisia, mutta joku sanoi, että niitä olisi tehty vain 5-10 ja tämän auton myynti-ilmoituksen mukaan niitä oli vain kolme jäljellä. Tekniikka menikin kokonaan uusiksi. Takapyöränaukkoja alkuaan peittäneet fender skirtit olivat kadoksissa, ja alla oli 80-lukuisilta vaikuttaneet valkoiset kolmioreikäiset truck-vanteet. Perä antoi hiukan ääntä, joten siihen asennettiin uusi välitys sekä lukko. Esimerkiksi polkimet oli purettu jo pois, vaikka alkuperäinen tekniikka oli vielä paikallaan. Samoihin aikoihin Marko hankki myös ’66 avoThunderbird-projektin, joten monta rautaa oli jo valmiiksi tulessa, kun messuosastoja ja niihin liittyvää kalustoa työkseen rakentava Marko sai kuulla Mikael Forsmanilta, että periaatteessa mieleinen, mutta Chevyn keulalla varustettu maitoautoaihio olisi myynnissä Kaliforniassa. Kyseessä oli rottakuosinen, mutta periaatteessa kokonainen auto, joka ei kuitenkaan ollut ajokuntoinen. Väitteille antaa vahvaa pohjaa se tosiasia, että elettiin Toisen maailmansodan aikaa, eikä autoja ylipäätään valmistunut Yhdysvalloissa kuin hyvin pieniä määriä. Erikoisen korirakenteen vuoksi koppaa ei lähdetty nostamaan rungolta, vaan muutokset tehtiin palat yhdessä. Runko puhallettiin ja maalattiin, ja sen takapäätä kiksattiin, jotta auto saatiin laskemaan ilmajousineen aivan maahan saakka, ja Markon ’69 pickupista erillisjousituksen tieltä ylimääräiseksi jäänyt ysituumainen taka-akseli tuettiin nelilinkillä runkoon. Tämä kyseinen yksilöhän ei Silloin kun otin sen kontista, mietin kyllä, että miten ihmeessä ihminen voi olla niin tyhmä, että ostaa noin ruman auton.” ollut koskaan toiminut maitoautona, vaan oli palvellut uutena oregonilaisen sairaalan ensiapuautona. ”Mikael oli sopivasti lähdössä Sema-reissulle Jenkkeihin, joten annoin hänelle luvan käydä tekemässä autosta kaupat paikan päällä”, Marko selittää ja jatkaa: ”Halmari hoiti auton sitten Suomeen”. Suomessahan tämäntyyppiset step vanit ovat tuiki harvinaisia, käytännössä niitä näkee vain monikansallisten logistiikkayritysten, kuten UPS:n käytössä, mutta Amerikan mantereella ne ovat olleet arkipäivää maailman sivu. Todella harvinainen löydös. Mistä näistä tietää, mutta ei niitä paljoa ole”, Marko puntaroi. Etupääksi Marko päätyi Timpan kanssa tilaamaan Helixin Mustang II -tyyppisen hammastanko-ohjauksineen, putkitukivarsineen ja isoine levyjarruineen, jotka otettiin tällä kertaa piparin mallisina uusien RS-Audien 14 AMERIKAN RAUTA 4/2018 Chevrolet Divco Van ’42. Ennen tätä Divcoa Markon ja Hersti AutoShopin hyvin toimineen yhteistyön tuloksena oli syntynyt lyhyelle aikaa kaksikin komeaa näyttelyautoa, ’40-mallisen näköiseksi muutettu ’46 vuosimallin Ford-näyttelykaramellipickis sekä patinakuosinen, mutta 32-venttiilisellä Modular-tekniikalla varustettu, ilmajousineen maassa makaava ’69 ”Egoboost” Ford F-100. ”O lin näitä katsellut jo pidempään ja silloin tällöin olin miettinyt, että tommonen olis makee, nimenomaan sillä Divcon omalla pyöreällä keulalla”, Marko Stjerbakoff avaa maitoautoprojektinsa taustaa. ”Silloin, kun otin sen kontista, mietin kyllä, että miten ihmeessä ihminen voi olla niin tyhmä, että ostaa noin ruman auton”, Marko muistelee nauraen
Nykytekniikasta oli puhuttu jo kauan etukäteen, mutta vanteita emmin niiden hinnan takia pitkään”, mies tunnustaa. Paketti sisälsi myös ohjainlaitteet ja johtosarjat, joiden ansiosta asennus oli suhteellisen ongelmaton. Vähäpäästöinen E-Rod-tekniikka. 20-tuumaiset Detroit Steel Wheelin vanteet sopivat mataline valkosivurenkaineen kokonaisuuteen täydellisesti. Ilmajousisetti tuli Airmaxxilta, ja niin eteen kuin taaksekin asennettiin kallistuksenvakaajat, jotka rauhoittivat korkean auton heilumista huomattavasti. Tilapäisesti alla kävivätkin 16-tuumaiset Rally Wheelit, mutta niiden kanssa kokonaisuudesta vain puuttui jotain. tapaan. ”Tuulilasien ympärykset hitsattiin oikeastaan kauttaaltaan ja Timppa teki koko takaovet uusiksi, minulla on ne vanhat vielä tallessa. Sattumalta Marko kaipasi uutta moottoria savutelleeseen ’40 pickikseensä, joten homma oli selvä, ja KW-Partsilta tilattiin 5,3-litrainen alumiinilohkoinen Vortec tietokoneohjatun 4L65E-automaatin kera. Siinä kohtaa, kun 1940-lukuiseen autoon sovitellaan 2000-lukuista tekniikkaa, on kaikki aina aika suhteellista, mutta joka tapauksessa lopputulos palkitsi. Kylkien kuluneet First Aid Car -tekstit sekä perää koristava Rujo-nimi syntyivät Platun pensseleistä. Tekniikka on normaaliajossa todella hiljainen, ei kuluta juuri mitään, ja Divco liikahtaa tarvittaessa hämmentävän rivakasti 320 nykyhevosvoimansa turvin. Uudet lattiat tehtiin vesivanerista Markon omalla pajalla, Nykypuulla, Jyväskylässä toimiva Custom Cars teki pellistä autoon uudet, pulleat takalokasuojat Markolla jemmassa olleiden lasikuituisten mallien mukaan. Moottorin suhteen Marko punnitsi useampia moderneita vaihtoehtoja, kunnes sai näyttelyssä tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä – jos ostaisi uuden E-Rod LC9:n, saisi tehdasuuden perus-350:n kaupan päälle. Divcossa ei alkuaan ollut vastaavia lainkaan, vaan takapyöränaukkoja peittivät skirtsit. Lattiat olivat vaneria ja aivan mädät, vain lattian etupää oli peltiä”, Marko jatkaa. Kori on muuten alkuperäismuodoissaan ja jopa alkuperäispelleissään, mutta takaovet teki uusiksi Herstin Timppa ja pulleat takalokasuojat teetettiin Custom Carsilla Jyväskylässä lasikuituisten mallien pohjalta. ”Tuossahan on alun perin ollut takana ihan hirveän näköiset fenderit, jollaisia en tosiaan halunnut. Niinpä lopulta Detroit Steel Wheelille laitettiin vetämään tilaus 20-tuumaisista Artillery-peltivanteista, 15 AMERIKAN RAUTA 4/2018
Sisälle Marko oli jo hyvissä ajoin päättänyt hankkia mukaviksi tietämänsä GTI-Golfin Recaro-penkit. ”Tuo gangsterilippa oli tarkoitettu pickupiin, ja se levennettiin Rujoon sopivaksi. Halusin kojelaudasta vaalean beigen, joka sattui aivan vahingossa hyvin yhteen löytämäni ratin kanssa. Vanteet tilattiin paljaalla peltipinnalla, eikä niitä maalattu myöhemminkään, vaan ne saavat integroitua luonnonmukaisesti patinoituneeseen kokonaisuuteen ajan myötä. Kääntyvillä jalustoilla varustetut etupenkit ovat lähtöisin neloskorisesta, kulmikkaammat takaistuimet kakkoskorisesta GTI:stä. Sehän löytyi sattumalta Hämeenlinnasta Kannisen Mikolta, jolta olin oikeastaan aikeissa ostaa pelkän rattiputken, kun kävi ilmi, että hänellä olisi siihen myös tuollainen ratti”, Marko selittää kohdalle osunutta tuuria. Vähän Impalaakin. Takavalot ovat truck-tarvikkeita samoin kuin peilitkin.” Kun ensimmäiset kuvat Markon Rujoksi nimeämästä Divcosta aivan maan pintaan laskettuna 20-tuumaisine vanteineen levisivät sosiaaliseen mediaan, auto herätti välittömästi paljon kiinnostusta aina kotimaataan myöten, ja täytyy sanoa, että se on häiriintynyt kokonaisuus. 16 AMERIKAN RAUTA 4/2018 Chevrolet Divco Van ’42. Kojelauta on lähtöisin ’59 Impalasta, ja kävi paikalleen yllättävän helposti. Sisältä löytyy nykyisin kuusi kappaletta kahden eri sukupolven GTI-Golfin sporttipenkkejä, jotka verhoili aistikkaasti Vänttisen Lasse. Istuimet verhoili upeasti verhoilijataituri Lasse Vänttinen, Markon firmallaan valmistamat sivuseinät tikkaili aikataulusyistä Nykypuun muissakin hommissa käyttämä Verhoomo Isotäti. Mittaristoa muokattiin myös siten, että sen ison nopeusmittarin sijaan siihen tulivat paikat kahdelle isolle Auto Meterin mittarille. Olisi ollut vaikeaa kuvitella sopivampaa mallia vanhan First Aid Carin kuvauksiin, kuin Night Nurse -bändin laulajana ja lauluntekijänä toimiva Camilla, joka on myös tatuoija ja fitness-maailmanmestari, joka on tehnyt myös useampia suomenennätyksiä voimanostossa. Se on yhtä aikaa ujo, rujo, kolkko ja aika söpökin, ja sen kieroutunein puoli paljastuu, kun polkaisee lapun lattiaan, ja äänimaailma muuttuu sivistyneen rauhallisesta levottoman kireäksi – se pitää kokea itse. joille tilattiin samassa paketissa valkosivuilla varustetut Diamond Back -renkaat. ”’59 Impalan kojelauta löytyi Hellstenin Tomilta Lohjalta, ja se meni melkein suoraan paikalleen, sitä oli vain muotoiltava hiukan päistä
Voimanlähteeksi tuli tehdasuusi alumiinilohkoinen Vortec tietokoneohjatun 4L65Eautomaatin kera. Sisusta: Billetratti, ’59 Impalan kojelauta, Lokarin shifteri, mittarit, kaksivärisiksi ruskealla nahalla verhoillut Mk4 GTI-Golfin penkit edessä ja Mk2 GTI-Golfin penkit takana. Moottori: E-Rod LC9 5.3 V8, tuplaputkisto läpivirtauskatalysaattoreilla. Voimansiirto: 4L65E-automaatti, Fordin 9” perä lukolla. Faktat Chevrolet Divco Van ’42 • Omistaja: Marko Stjerbakoff • Paikka: Pornainen. Alusta: Helixin Mustang II -tyyppinen etupää putkitukivarsilla ja hammastankoohjauksella, droppiolka-akselit, rungon takapäätä kiksattu, takana 4-link-tuenta, kallistuksenvakaajat edessä ja takana, Airmaxx-ilmajousitus kahdella kompressorilla, makkarapalkeet joka nurkassa. Korimuutokset: Gangsterilippa, teetetyt peltiset takalokasuojat, tarvikepeilit ja takavalot. Takavalot ovat truck-tarvikkeita samoin kuin peilitkin.” 17 AMERIKAN RAUTA 4/2018. Vanteet: Detroit Steel Wheelin Artillery-peltivanteet, 20x8” edessä ja 20x10,5” takana. Renkaat: Diamond Back 225/35 R20 ja 285/30 R20. Tuo gangsterilippa oli tarkoitettu pickupiin, ja se levennettiin Rujoon sopivaksi. Jarrut: Helixin levyjarrut piparilevyin edessä, isot rummut takana. Kiitos: Hersti AutoShop, Verhoomo Prima, Verhoomo Isotäti, Custom Cars Finland ja tietysti kotiväelle ja kaikille muille projektissa mukana olleille
Ulkonäkö pettää 18 AMERIKAN RAUTA 4/2018
DODGE CHALLENGER SRT-8 ’70. Teksti: Tomi Eronen • Kuvat: Tuukka Erkkilä 19 AMERIKAN RAUTA 4/2018. Kankaanpääläisen Mika Hirvikankaan Challengerin kohdalla ulkonäkö pettää pahasti, nimittäin pinnan alta ei löydy juurikaan mitään, mikä viittaisi vanhaa E-bodyyn, eivätkä korilinjatkaan ole täysin ennallaan, vaikka muutokset on toteutettu niin hienosti, ettei sitä helposti huomaa
”Aiemmin samana vuonna, syyskuussa, haimme tekniikanluovuttajaksi Ruotsista ’06 SRT-8 Chargerin. Laatikko on ihan vakiokuntoinen SRT-8:n automaatti, joka tarkastettiin ja huollettiin, perä sen sijaan on ihan koskematon. Peltitöistä päävastuussa oli korihommia työkseenkin tekevä Jaakkolan Pekka, joka hitsaili tätä 100-200 tunnin väliin. Jarrutkin ovat SRT-8:n Brembot, jotka on kunnostettu. Ei sen varalle ollut sen suurempia suunnitelmia, se oli purettu kiihdytysauton koppa, jossa oli hyvät isolohkopaperit ja hinta kohdallaan.” Siinä vaiheessa Mikalla ei oikeastaan ollut edes suurempaa jenkkiharrastustaustaa, vaan aika kului enemmänkin rallitouhujen parissa. Käsijarru on hydraulinen, jos vaikka innostuisi driftailemaan... Pexihän on mun vanha kaveri, joka on toiminut myös mun mekaanikkona rallitouhuissa.” Stroukattu nyky-Hemi. Jutun Challenger-aihio saikin odottaa rauhassa vuoroaan, ja Mika ehti siinä välissä hankkia itselleen myös ’71 Cudan, joka on vastoin tätä museokilvissä. Lopulta sen paikka tulikin niin alas, että jäähdytin kurkistaisi hiekkapellin alta, ellei autossa olisi paikallaan tuplaspoilereita, jotka kuuluivat Challengerin tehdasoptioihin vuonna 1970. ”Mulla oli siinä apuna sellainen ruotsalainen kaveri, joka on näiden uudempien Hemien kanssa pelannut, ja koko moottorin läpikäynti tehtiinkin siellä Ruotsissa.” Oikeastaan ihan koko tuoreen Chargerin tekniikka jousituksineen päivineen siirrettiin Challengeriin, mikä ei todellakaan ollut ihan bolt on -toteutus. ”Suuria virityksiä ei oikeastaan ollut tarkoituksena tuolle moottorille tehdä, mutta halusin läpikäydä sen kuitenkin varmuuden vuoksi ennen keulalle asentamista. 20 AMERIKAN RAUTA 4/2018 Dodge Challenger SRT-8 ’70. Tuore Charger elimenluovuttajaksi. Suunnitelma pitkään seisseen hylsyn varalle hahmottui pikkuhiljaa, ja tekniikkakin löytyi jo omalta tallilta. ”Tässähän on semmoinen tarina näiden peltiosien suhteen, että isällä on ollut 80-luvun lopussa sittemmin Keravalle kulkeutunut Challenger Suomi-auto, josta ostettiin pala kerrallaan tähän. Sellaisen akselistot Challengeriin onkin asennettu.” Paljon oli kuitenkin työtä edessä ennen kuin sitä 6,1-litraista nyky-Hemiä päästiin konehuoneeseen edes mallailemaan. Hiekkapellit, etulokarit ja takaluukku tässä on siitä autosta, johon nykyinen omistaja hankki uusia osia tilalle. Tehostimeksi tuli hydrobooster tilan ahtauden vuoksi ja käsijarrukin on hydraulinen driftaamista silmällä pitäen.” Sisältä auto näyttää oikeastaan täysin uudelta SRT-Chargerilta. Kun sieltä sitten löytyikin alakerrasta vähän kulumaa, niin siihen laitettiin kerralla stroukkikamat”, Mika jatkaa. Niistä E-Bodyn vakiopaikoista takalasin alapuoli oli myös pehmeä, joten se vaihdettiin ehjään. Oikeastaan ihan koko tuoreen Chargerin tekniikka jousituksineen päivineen siirrettiin Challengeriin, mikä ei todellakaan ollut ihan bolt on -toteutus. ”Kori oli aikoinaan puhallettu ja pintaruosteessa kauttaaltaan, joten se vesipestiin. ”Tankki sekä polttoainejärjestelmä saatiin hyödynnettyä sellaisenaan Chargerista, tankki sai paikan takapenkin alta. ”Ei siitä siinä vaiheessa pitänyt tulla oikein mitään. Oli niissä vanhoissa tekemistä, mutta saatiinpahan vähän sitäkin historiaa mukaan tähän autoon”, Mika naurahtaa. Penkkien ja reilusti muokatun kojelaudan verhoilut ovat Design Eugenin käsialaa ja ovipahvien muodot syntyivät kokonaan Mikan omassa tallissa. ”Se oli sitten 2016 joulukuulla, kun aloin tätä Jaakkolan Pexin kanssa työstämään”, Mika selittää. Ihan ensimmäisenä tästä leikattiin nokka pois tulipeltiä myöten, ja lattia lähti takapenkin aluseen saakka. ”K attelin papereista, että se olis ollut joskus 2009, kun tämä aihio alun perin tuli minulle”, Mika Hirvikangas kertaa upean Challengerinsa tarinan taustoja. ”Isällä oli yksi korinvaihto-Challenger, johon velipojan kanssa vaihdettiin isolohkokone, ja ajeltiin sillä. ”Kyllä tähän koriin jouduttiin jonkin verran muutakin peltiä vaihtamaan. Takaluukun sivuposket ja kontin pohja tehtiin käsityönä. Ostinkin sen isältä lopulta 2014”, Mika jatkaa. Sen takia hitsattiinkin ovet kiinni, ja sitten mallailtiin etulokasuojat paikalleen, minkä jälkeen päästiin sovittelemaan tekniikan paikkaa suhteessa pintapelteihin.” Haasteita aiheutti erityisesti se, että Chargerin tekniikkapaketti oli SRT-mallin imusarjoineen niin korkea, ettei se meinannut mahtua vakiokorkuisen konepellin alle millään