Piispaa avustivat Kirkon koulutuskeskuksen kouluttaja Lasse Östring (vas.), Sääksmäen seurakunnan kirkkoherra Markku Antola, rovasti Sari Lindström ja Akaan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sinikka Ylimäki. peurapukki sotkeutui sarvistaan hevoslaitumen aitanauhoihin sunnuntaina Lintumaalla. » Sivu 7 » Sivu 11 » Sivut 6–7 Numero 45 Keskiviikko 11.11.2015 | Akaan paikallislehti | www.akaanseutu.fi | Irtonumero 3 euroa Ali Kulhia asetettiin Akaan kirkkoherran virkaan KAHVITARJOILU konttorillamme keskiviikkona 18.11. klo 10-15. pauli Hanhiniemen ja Erkki Kososen yhteistä päivää Havulinnan vanhainkodissa voi seurata perjantaina televisiosta Vain Elämää -ohjelman erikoisjaksossa. Tarkistuta samalla vakuutusturvasi! Tervetuloa! Juha Kosonen. Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo asetti teologian tohtori Ali Kulhian Akaan seurakunnan kirkkoherran virkaan viime sunnuntaina. Eläin saatiin vapautettua kolmen miehen voimin
Tarja Antola MLL:n Viialan paikallisyhdistyksen sihteerin Jaana maaningan mukaan MLL:n perhekahvilan muutto nuorisotilasta pappilaan on ollut yhdistykselle lottovoitto. Tavoitteena on tehdä Viialan kirkon parkkipaikan tuntumassa sijaitsevasta pappilasta kohtaamispaikka, jossa on tarjolla perheille ja muillekin kävijöille avointa toimintaa. Akaalaisen Sami Hyötyläisen ostaman rakennuksen peruskorjaus on viemäreiden osalta jo alkanut. Mikko Peltoniemi Akaan Seutu kertoi viime viikolla, että vuonna 1916 rakennettu ravintola Leskirouvan rakennus ja sen lisäsiipi peruskorjataan ja siipeä myös korotetaan. Tarja Antola Akaan kaupunginhallitus esittää valtuustolle äänin 6–5, että valtuusto vahvistaa ensi vuoden tuloveroprosentiksi nykyisen 21,25. Akaan seurakunnan lapsija perhetyön diakoni Hanna-mari Yogaswaranin mukaan Avoin pappila ei kuitenkaan korvaa kaupungin järjestämää koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa, koska paikalla on pääsääntöisesti vain yksi työntekijä. MLL:n toteuttama eri ikäpolvien yhteinen Terhokerho kokoontuu pappilassa kerran kuussa sunnuntaisin. 86-sivuista tutkimusraporttia ei ole esitelty Akaan tekniselle lautakunnalle. Suunnitelmissa on myös seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijän vetämää toimintaa. Perhetalon lisäksi Lehtonen työskentelee myös Pajantien päiväkodissa. Pappilan ovet ovat kaikille avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin parin tunnin ajan kello 13 alkaen sekä perjantaisin kello 9–11. Peruskorjauksen ja laajennusosan kustannusarvio on 5,8 miljoonaa euroa. Runsaasti korjauskehotuksia Toijalan terveysasema valmistui vuonna 1984. Akaan seurakunnan ja Akaan vanhempienverkoston pyörittämä nuorisokahvila Heaven on edelleen tauolla valvojapulan vuoksi. Avoimeen pappilaan voi tulla esimerkiksi viettämään aikaa, tapaamaan muita, leikkimään, lukemaan lehtiä ja kahvittelemaan. Viialan MLL:n sihteerin Jaana Maaningan mukaan tila sopisi esimerkiksi potilasjärjestöjen kokoontumisPappila oli Viialan MLL:n perhekahvilalle lottovoitto Tarja Antola Akaan kaupunki on valmis myymään Akaanportin yritystalosta lisätilaa työkaluja tarvikealaan erikoistuneelle Würth Oy:lle. Eilen Roininen kertoi, ettei hän ole kuullut mitään koko terveysaseman kuntotutkimuksesta saati sen tuloksista. Teknisen lautakunnan jäsen Saija Roininen (sd) jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, koska hän ei saanut kokouksessa kaipaamiaan lisätietoja tekniseltä johtajalta Antti Kemiltä. Viialan MLL:n perhekahvilan ja Avoimen pappilan lisäksi perhetalolla on myös seurakunnan diakoniatyön, nuorisotyön ja varhaisnuorisotyön sekä partiolippukunta Viialan Metsänkävijöiden toimintaa. Lapsia hoitaa perhetalon emäntä Anneli Lehtonen. Kiinteistöveroprosenttien korotus lisää kaupungin verotuloja noin 230 000 euroa. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia esitetään nostettavaksi yhdellä prosenttiyksiköllä 4:ään ja voimalaitosten kiinteistöveroprosenttia 0,25:llä 3,10:een. Käytössä ovat pappilan alakerran noin sadan neliön tilat. Esityksen mukaan yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 1,05:stä 1,10:een, vakituisten asuinrakennusten 0,60:stä 0,65:een ja muiden asuinrakennusten 1,20:stä 1,25:een. Ilmanvaihtokoneiden kiilahihnat olivat kuntotutkimuksen mukaan lähes poikki.. Vanhemmat voivat varata lapselleen maksuttoman 1–1,5 tunnin hoitohetken ja käydä itse sillä välin asioilla. Lapset hoitoon, aikuiset asioille Torstaisin kello 8.30–12 pappilassa on tarjolla lastenhoitoapua. Mitään faktatuloksia ei näytetty, Eerola sanoo. Avoin pappila neljänä päivänä Perhekahvila on osa Akaan seurakunnan, Akaan kaupungin ja Viialan MLL:n yhteistyössä toteuttamaa perhetaloa. Myös lämmitysja lämmöntalteenottopatterit ovat erittäin likaiset ja reuna-alueiltaan tukossa, ja pattereiden välisessä tarkastuskammiossa on erittäin paljon epäpuhtauksia. kerrottiin. Keskiviikko 11.11.2015 Nimipäivät tänään panu, torstaina virpi, perjantaina Kristian, Ano, lauantaina iiris, sunnuntaina Janina, Janika, Janette, Janita, maanantaina Aarni, Aarne, Aarno, tiistaina Eino, Einari. Kaupan ehtona on, että myös Akaanportin kiinteistöosakeyhtiö myy Würthille lisätilaa 11 neliön verran. Sanottiin vaan, että semmoinen on tehty ja mitään ei ollut. Tekninen lautakunta ei ole saanut kuntotutkimusraporttia Toijalan terveysaseman ilmanvaihto on huonossa kunnossa Kokoomusta teknisessä lautakunnassa edustava Eero Eskola kertoo kuulleensa Antti Kemiltä ja lautakunnan puheenjohtajalta Sirpa Hämäläiseltä (kok), että tutkimuksia on tehty, mutta raporttia tai mitään tuloksia Eerolakaan ei ole nähnyt. Viime keskiviikon perhekahvilaan osallistui 19 aikuista ja 28 lasta, kun nuorisotilan perhekahvilassa kävi keskimäärin 5–7 aikuista lapsineen. Tämä selvisi tämän vuoden maalis–toukokuussa tehdyssä kuntotutkimuksessa. Lapsija perhetyön diakonin Hanna-Mari Yogaswaranin mukaan perhetalon toimintaa kehitetään jatkossa kutsumalla mukaan myös muita yhdistyksiä. – Puhaltimien hihnat ovat lasittuneet ja murtuneet, poistopuhaltimen urapyörät ovat kuluneet, poistopuhallin käy puolella teholla, kun tuloilmapuhallin on asetettu käymään taajuusmuuttajan ohjaamana, raportti kertoo. Muutenkin paikka on turvallisempi vaunujen kanssa tuleville kuin Keskuskadun varrella oleva nuokkari, Jaana Maaninka perustelee. Vielä elokuussa talousarvion valmistelun lähtökohtana oli pitää kiinteistöveroprosentit ennallaan.Kiinteistöveroprosentit vahvistaa valtuusto. Korotuksen kannalla olivat Savolaisen lisäksi Salla Bister (sd), Hannu Järvinen (sd), Aarne Kiuru (sd) ja Jukka Saari (vas). Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti pysyy nollana. Kaupunginhallitus esittää nykyistä tuloveroprosenttia Lesken Pub jatkaa toimintaansa Arvo Ylpön koulun vuonna 1916 rakennetun kivikoulun lattiat jätettiin aikatauluja säästösyistä korjaamatta vuonna 2000, eikä vuonna 2010, kuten Akaan Seudussa 4.11. Perhetalon emäntänä työskentelee kaupungin palkkaamana, asiakastyötä aiemmin tehnyt Anneli Lehtonen Viialasta. Kauppahinta on 32 500 euroa. Kun nykyinen rakennus liiketiloineen ja asuntoineen on valmis, sen taakse rakennetaan 3–4-kerroksinen kerrostalo. Samat epäkohdat ja epäpuhtaudet on havaittu sekä päivystystilan, potilasosaston että toimenpideosaston ilmanvaihdossa. Savolaisen mukaan korotuksella olisi korvattu omaishoidon tuen leikkausta, pienten koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan supistuksia, ikäihmisiä palvelevan päiväkeskus Päivikin sulkemista sekä katettu alijäämää. Asiantuntijapalvelut Lukkari Oy:n 30.5.2015 päivätyn kuntotutkimusraportin mukaan terveysaseman alkuperäisten tuloja poistoilmakoneiden tuloilmasuodattimet ovat likaisia. Kauppa koskee kaupungin omistamaa 40 neliön tilaa Würthin tilojen vieressä. Ravintolan omistajat kertovat, että sekä Lesken Pub että ravintolapuoli jatkavat toimintaansa normaalisti. Häviölle hallituksessa jäi inka Savolaisen (sd) esitys veroprosentin nostamista 0,25:llä 21,50 prosenttiin. Nykyisen veroprosentin puolesta äänestivät tapio Kivistö (ps), markku Lapinleimu (kok), marita markkula (ps), mari peräkivi (kesk), Jouko Rytkönen (kok) ja Susanna Saxberg (kok). Lautakunta ei nähnyt raporttia myöskään 22. Korjaus Akaan kaupunki myy Würthille lisää tilaa Korotusesitys hylättiin äänin 6–5 Mikko Peltoniemi Toijalan terveysaseman ilmanvaihtokoneet ovat olleet huonossa kunnossa ja niissä on erittäin paljon epäpuhtauksia. – Pappilaan on helppo tulla ja tila on kodikas – kuin olohuone. – Tiedän, että se on tullut ja se piti käsitellä, mutta ei ole sitä käsitelty ollenkaan. Osa asiakkaista on ollut huolissaan vanhan rakennuksen alakerrassa toimivan pubin tulevaisuudesta. Kiinteistöveroihin esitetään korotuksia Kaupunginhallitus esittää 0,05–1 prosenttiyksikön korotuksia kiinteistöveroprosentteihin. lokakuuta pidetyssä kokouksessa, jossa se hyväksyi tekninen johtaja Antti Kemin esityksen uuden hyvinvointikeskuksen peruskorjaamisesta Toijalan terveysaseman ja entisen Hakalehdon vanhainkodin tiloihin
– Huonetilat ovat alipaineisia tai ylipaineisia ja painesuhde yleisesti väärä. Varaa aika etukäteen! V 3 n! Ma pe 9 19 la 9 15, su 11 15 Valtatie 6, 37800 Akaa, p. Akaan kaupungin päivähoidon johtajan Anneli Säterin mukaan myös kaupungin varhaiskasvatus haluaa tehdä yhdistysten ja seurakunnan kanssa yhteistyötä perheille suunnatun viriketoiminnan järjestämisessä. Hämäläisen mukaan lautakunnalle kerrottiin 22. Mittaus on nopea, kivuton ja tuloksen saat heti. TIETOKONEHUOLTOA www.kuusistoservices.fi Akaa Akaa Akaa Akaa Akaa Sääennuste Akaaseen Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai +6 +5 +5 +5 +4 +4 +6 +6 +3 +4 2 1 3 3 1 Tekninen lautakunta ei ole saanut kuntotutkimusraporttia Toijalan terveysaseman ilmanvaihto on huonossa kunnossa Epäpuhtauksien lisäksi myös koko rakennuksen ilmanpaineet ovat olleet pahasti pielessä. kello 13–18. Niiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet, mutta konepaketin uusintaan tulee varautua seuraavan 10 vuoden aikana. Raportin voi lukea kaupungintalolla Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sirpa Hämäläinen on töissä Toijalan terveysasemalla vastaavana hoitajana ja kuului myös hyvinvointikeskuksen perustamista esittäneeseen työryhmään. lokakuuta pidetyssä kokouksessa, että kuntotutkimusraportti on valmistunut toukokuussa.– Minun mielestäni lautakunnan jäsenet voivat käydä lukemassa sen teknisen toimen pöydältä, Hämäläinen sanoo. klo 10-16.30 Tulos antaa osviittaa silmänpohjan ikärappeuman riskistä. Mittauksen suorittaa erikoissairaanhoitaja. Pappila oli Viialan MLL:n perhekahvilalle lottovoitto Kahvia kaatava Anneli Lehtonen on aloittanut perhetalon emäntänä. Hänen mielestään mitään laiminlyöntiä ei ole tapahtunut, ja raportissa mainitut epäpuhtaudet ovat ulkoseinärakenteissa. Tutkimusraportti ei ollut viime kokouksen esityslistan tai pöytäkirjan liitteenä, eikä Kemikään ensin muista, onko raportti lähetetty teknisen lautakunnan jäsenille. Mitä välitön aina käytännössä tarkoittaa, se on vähän semmoinen suhteellinen käsite, Kemi sanoo. Rakennuksessa on myös muun muassa pimeitä ja rikkinäisiä merkkivalaisimia ja avoimia kaapeleita. Lautakunta ei tarvitse raporttia Akaan teknisen johtajan Antti Kemin mukaan kuntotutkimuksen tuloksia on esitelty tekniselle lautakunnalle soveltuvin osin. (19 e) 15,50 ?. – Aina kun otetaan materiaalinäytteitä, aina löytyy, Kemi kuittaa. Hinta 10 € . Tuore tutkimus ei tutkinut eristeitä vaan keskittyi talotekniikkaan ja löysi epäpuhtauksia nimenomaan ilmanvaihdosta. Tarja Antola Etelä-Hämeen www.koirahoitola.net -suoritamme myös trimmauksia Tassutie 1 13720 PAROLA p. 10-17.30, la 10-14 Ke 18.11. Toijalan terveysaseman sähköpuolesta kuntotutkimusraportti kertoo, että alkuperäisiä sähköpiirustuksia ei ole päivitetty vastaamaan tehtyjä muutoksia. Sen lopputuloksena on kerrottu, että on erinäköisiä parantamistarpeita. – Sellaisia, mitä on nähty sillä tavalla, että ne ovat asioita jotka kannattaa hoitaa heti. Osa menee kokonaisurakkaan. Haittaohjelmien poisto. hän ehdottaa. – Tuota tuota, en muista tarkkaan ottaen mitä kaikkea aineistoa on jaettu. Mikko Kuusisto 040 825 9399 Tietokoneiden huolto, asennukset ja korjaukset, myös paikan päällä. Vahva D-vitamiinivalmiste lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseen aikuisille. Raporttiin on kirjattu kaikkiin ilmanvaihtokoneisiin toistakymmentä välittömästi korjattavaa puutetta. Perhetalon avajaisia vietetään Viialassa tiistaina 24.11. Perhetalon suunnitteluun ovat osallistuneet Anneli Säteri Akaan kaupungilta, Jaana Maaninka Viialan MLL:stä ja Hanna-Mari Yogaswaran Akaan seurakunnasta. . 040 749 7743 Avoinna: ark. (03) 542 1622 www.akaanapteekki.. Kemin mukaan tutkimusraportin välittömät huoltoja korjauskehotukset on toteutettu osittain. paikaksi.– Voisiko pappilassa mitata esimerkiksi verenpainetta ja kohdata ihmisiä erilaisten asioiden tiimoilta. Sitten Kemi muistaa, että lautakunta ei ole saanut raporttia. Aurinko nousi tänään kello 8.06 ja laskee kello 16.00. Tilojen alipaineisuus ja väärät painesuhteet mahdollistavat epäpuhtauksien siirtymisen rakenteista huoneilmaan, todetaan kuntotutkimusraportissa. Lautakunta tietää siitä euromäärän. Tekninen johtaja perustelee asian sillä, että tutkimustulokset ovat valmisteluun liittyvää aineistoa, jolla ei ole sellaista uutisarvoa, että lautakunnan täytyisi niistä tietää.– Se on laskenta-asiakirja yleissuunnitteluvaiheessa. Devisol-tuotteen ostajalle Avainapteekkien heijastin kaupan päälle! DEVISOL STRONG D3, 50?g, 120 tabl. Toukokuussa valmistunutta kuntotutkimusraporttia ei ole annettu Akaan tekniselle lautakunnalle, joka edellisessä kokouksessaan hyväksyi lähes kuuden miljoonan euron suunnitelmat rakennuksen jatkokäytöstä.. 040 555 8878 LAADUKASTA TÄYSIHOITOA KOIRILLE JA KISSOILLE Eläinhoitola Mittaa silmäsi luteiinipitoisuus! AKAAN LUONTAISTUOTE Valtatie 20, Akaa p
OAJ:n Akaan paikallisyhdistys Oppilaalla on oikeus tukiopetukseen Lokakuun kokouksessaan tekninen lautakunta päätti esittää Hyvinvointikeskuksen perustamista Toijalan terveysaseman ja entisen Hakalehdon vanhainkodin tiloihin, joita peruskorjattaisiin ja myös laajennettaisiin. Samassa kokouksessa tilahallinto esitti yhtenä tavoitteenaan "kaupungin kiinteistöjen, erityisesti koulujen, saattamisen oireettomaksi sisäilman osalta". Koskeekohan suunnitelma myös Toijalan yhteiskoulua ja Hirvialhon koulua. marraskuuta vietettävään pääjuhlaan Toijalan Sampolassa, jonka juhlapuhujana on valtioneuvos Riitta Uosukainen. Perusteluiksi turvapaikanhakijoiden huonolle kohtelulle ei riitä se, että suomalaiset ensin. Kannattaa kuunnella käyttäjiä. Tämä käsite ei opettajille oikein aukea. Luovutettu Karjala elää kirjoissa, joista hieno otos on nähtävissä nyt kaupunginkirjaston näyttelyssä. Tämäkin asia olisi syytä perata hyvin, koska vielä on elossa heitä, jotka jotakin muistavat. Eikö kiinnosta, vai eikö ole taitoa hoitaa luottamustointa. Myös kolmiportaisen tuen yksi tukitoimi on tukiopetus yksilönä tai ryhmässä. Kiinteistöt eivät pysy kunnossa, jos niissä ilmenevät ongelmat vuosi vuodelta lakaistaan maton alle. Molemmat rakennukset on korjattu muutama vuosi sitten, mutta jo nyt monet saavat tiloissa pahojakin oireita. Kirjoitukset julkaistaan kirjoittajan omalla nimellä. Tämä on virheellistä ja valheellista tietoa. Tästä summasta maksettiin palkkioina opettajille 17 000 euroa eli vajaa puolet valtion antamasta rahasta. Päättävät henkilöt pyysivät nähdä tai kuulla suunnitelmia Hyvinvointikeskuksesta, mutta niitä ei esitetty. Se oli Suomen vilja-aitta, teollisuuden ja kansainvälisen kaupan keskus – idän ja lännen risteys. Näyttely on osa Akaan Karjalaseuran 75-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoa. Rasin koululla on töissä loimaalainen rakennusliike, loimaalainen vs. Ihmetyttää sekin, että kaupungin töihin ei nykyään löydy paikallisia rakennusliikkeitä, vaan on pitänyt tuoda tekijät ja valvojat ihan Loimaalta asti. Eihän suomalaisten siirtyminen toiseen paikkaan Suomessa toki ole sama asia, mutta osa karjalaisista nousi pohtimaan omaa kohteluaan nähtyään ja kuultuaan, kuinka onnettomasti suomalaiset tänään suhtautuvat turvapaikanhakijoihin. Siksi, että emme unohtaisi Karjalaa, ja siksi, että oppisimme Suomen kansana olemaan ihmisille ihmisiä, tuli heitä mistä ja miten paljon tahansa. Ei auta, vaikka kaivettaisiin salaojat ja poistettaisiin ulkokuori ja huonot eristeet ja maalattaisiin sisäpinnat. Tukiopetusta pidettiin Akaassa viime vuonna keskimäärin 0,7 tuntia/ oppilas. Karjalaa emme saa takaisin. Menetetty kotiseutu on viilto sydämessä. Ja aika ajoin syntyy voimakastakin keskustelua Karjalan takaisin saamisesta, mikä osaltaan kertoo karjalaisuuden voimasta, ovathan nuorimmatkin aikoinaan lähteneistä nyt jo eläkeiässä. Asialla oli myöskin kiire. Esimerkiksi viipurilaiset olivat Pietarin ja vaikkapa Tallinnan, Riikan, Vilnan ja Gdanskin (Danzig) yhteyksien kautta ymmärtäneet jo kauan ennen Suomen itsenäistymistä kansainvälisen kaupan merkityksen. Tämän peruskorjauksen hintaa ei ole otettu huomioon, kun suunnitellaan terveysasemille muuta käyttöä. Meiltä homeherkistyneiltä saa myös arvokasta tietoa rakennusten kunnosta. Mielestäni nämä koulut olisi syytä korjata välittömästi, sillä Akaassa ei ole herkistyneelle yläkouluikäiselle yhtään tervettä koulua. kiinteistöpäällikkö Juha Jalonen valvoo, ja työn teettää loimaalaisen Antti Kemin johtama tekninen keskus. Tämän ajatuksen karjalaiset ovat onnistuneet siirtämään jälkipolvilleen, vaikka totuuden nimessä on sanottava, että menetetty Karjala – Viipurin lääni – on isossa kuvassa kuin mikä tahansa Suomen maakunta. Rakennus on siinä kunnossa, että se olisi parasta purkaa ja tehdä tilalle uusi, terve tila. Tukiopetukseen käytetyillä varoilla ei esimerkiksi palkattaisi yhtään erityisopettajaa Akaaseen. Jos Viialan koululla menee viiden miljoonan työstä purkutöiden osalta lähes miljoonan yli budjetin, herää kyllä kysymys, onko suunniteltu, onko valvottu tai onko perehdytty asiaan ollenkaan. Entä opettajien ja muun henkilökunnan terveys. Kaupunkilaiset karjalaiset sijoittuivat pääasiassa suurempiin kaupunkeihimme ja tulivat heti osaksi jälleenrakennusta. Pääkirjoitus Juha Kosonen lukijamme kirjoittavat Lähetä meille mielipiteesi. Suomalaista Karjalaa vain ei enää ole. Ei paljon hyödytä, vaikka kouluissa säästetään lyijykynissä, jos toisaalla on miljoonien piikki auki. Oppilaat ovat innokkaasti osallistuneet lapsille ilmaisiin kerhoihin Akaassa.Rämö mainitsee lisäksi opettajien pitävän ”näitä noita”. Karjalasta evakkoon lähteneiden kohtalo nousi viimeksi keskusteluun syyskesällä, kun Suomeen alkoi vyöryä turvapaikanhakijoita. Olisi meidän kaikkien akaalaisten kannalta parempi, jos tarkkaan suunnitellut ja lasketut urakat verotuloineen jäisivät paikkakunnalle. Tämä kiire, jolla ajetaan asioita läpi ilman suunnitelmia, on kyllä niin vanha konsti, että se ei liene käytössä enää muualla kuin Akaassa. Onneksi teknisessä lautakunnassa on sentään joku, joka kyselee perusteita. Pyyntö oli mielestäni ihan kohtuullinen. Hämmästyimme valtuutettu Harri Rämön virheellisiä kommentteja Akaan Seudussa 4.11. On erittäin haasteellista saada Toijalan terveysaseman rakennus remontoimalla terveeksi, Hakalehdon tilojen kuntoon saaminen onkin sitten todella epätodennäköistä. Seuran juhlavuosi huipentuu 22. Akaan kaupunki on niin köyhä, ettei sen kannata sijoittaa euroakaan tulokseltaan epävarmaan remonttiin. Tekninen lautakunta siunasi Hyvinvointikeskuksen korjaamisen Hakalehdon rakennuksesta. Miten he voivat suorittaa oppivelvollisuutensa. Perusopetuslaki 16 §: ”Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta.” Opettajalla on myös velvollisuus viestittää huoltajille, jos koulumenestys on heikentynyt. Postiosoite: Akaan Seutu PL 60, 37801 Akaa. Tosin ilman suunnitelmia on tehty ennenkin. Kun yleiskeskustelussa puhutaan Karjalasta, tarkoitetaan sillä Neuvostoliitolle toisen maailmansodan rauhanehdoissa luovutettua aluetta, josta muutti pois lähes puoli miljoonaa suomalaista. Onko tarkoitus näillä kikkailuilla pudottaa jo alkuun pois muutamia urakoitsijoita. Kun liikkeellä oli lähes puoli miljoonaa ihmistä, kaikki ei tietenkään mennyt niin kuin suunniteltiin. Rämö kertoi, että opettajat pitävät sopimuksensa turvin subjektiivisella oikeudella tukiopetustunteja ja kerhotunteja sekä ”näitä noita”, joilla sitten kasvattavat ansiotasoaan. Näihin päiviin asti on iloittu siitä, että karjalaiset sijoitettiin uusille kotiseuduilleen ongelmitta. Viivi Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä. Koulut korjattaisiin käyttökelpoisiksi, jolloin väistötiloista voitaisiin luopua (Rasin, Keskustan ja Arvo Ylpön koulut). Ilman suunnitelmia hyväksyttiin Antti Kemin 5,8 miljoonan esitys. Rakennusurakoitsijat eivät uskalla avata keskustelua tästä. Karjalaa emme unohda. Muista aina liittää mukaan nimesi, puhelinnumerosi ja osoitteesi. Miksi arpisia haavoja pitää raaputella. Teknisen keskuksen ihmeelliset seikkailut A kaan kaupunginkirjastossa avautui maanantaina pienimuotoinen Karjalaiset kirjat -näyttely. Jos tällaiset miljoonien työt teetetään laskutustöinä ilman suunnitelmia, on jälki helposti sellaista, että akaalaiset saavat jatkossakin vuokrata parakkikyliä koulujen urheilukentille. Vastuutahan ei tarvitse kantaa mistään. Se on noin kolme minuuttia kuukaudessa eli pari euroa oppilasta kohden, joten kustannusten suhteen asiassa puhutaan lillukanvarsista. Ei asioita voi budjetoida sillä tyylillä, että lyödään pöytään kuusi miljoonaa ja myöhemmin pyydetään lisää muutama miljoona. Vai aikooko kaupunki tarjota näitä epäterveitä tiloja peruskorjaamatta esimerkiksi kehitysvammaisten toimintakeskukselle. Suuri kiitos Saija Roiniselle, Aki Anderssonille ja Jussi Uimille siitä, että rohkenitte esittää asian jättämistä pöydälle. Maatalousväestölle, joita valtaosa tulijoista oli, kävi kehnommin, koska heille luovutettiin toisinaan riidellenkin kyisiä, kivisiä ja hallanarkoja alueita, joihin asutustila oli raivattava. Sähköposti: toimitus@akaanseutu.fi. Suunnitelmassa kerrotaan, että tiloille on mahdollista järjestää muuta käyttöä, esimerkiksi kehitysvammaisten toimintakeskuksen siirtäminen vuokratiloista jompaankumpaan toisi kaupungille noin 90 000 euron säästön vuokramenoissa.Suunnitelman alkuteksteissä on kerrottu, että kaikki terveysasemarakennukset ovat siinä kunnossa, että niihin pitäisi tehdä peruskorjaus. Ei kannata siis luopua väistötiloista, sillä niille on vielä käyttöä.Tilahallinnon taloussuunnitelman perusteluissa kerrotaan, että välittömästi suoritettavat hätäkorjaukset tulee minimoida tehokkaalla PTSsuunnittelulla ja suunnitelmaseurannalla. Perusteluksi karjalaisten huonolle kohtelulle ei riittänyt se, että kaikilla Suomessa oli nälkä ja kurjaa. Näin puutteelliset tiedot perusopetuslaista on korjattava heti. Viilto sydämessä avautui. Akaa sai kerhoihin valtiolta rahaa viime vuonna 35 000 euroa. Valtuutetut itse ovat hyväksyneet koulujen budjetin, joka sisältää kerhotunnit. Oliko niitä suunnitelmia olemassakaan. Länsi-Suomessa karjalaiset koettiin muukalaisiksi ja ruotsinkielisille alueille heitä ei uskallettu sijoittaa ollenkaan. Karjalaiset kirjat kertovat Karjalasta ja vain vähän sijoittumisesta uusiin maisemiin. Suosittelen myös rehellistä ja realistista kuntotutkimusta, sillä tekninen toimi antaa aivan liian ruusuisen kuvan Akaan kaupungin kiinteistöjen kunnosta. Puhelin: 044 7557 210, 044 7557 211. Kerhotuntien pitämiseenkään opettajilla ei ole minkäänlaista subjektiivista oikeutta, vaikka Rämö niin väittää. Onko se liikaa Rämön mielestä, jos tällaisella summalla saadaan oppilaat pysymään opetuksessa muiden mukana. Kaupungin pitää etsiä toisaalta kohteita menoerien leikkaamiseksi esimerkiksi lopettamalla Päivikin toiminta – alle 100 000 euron menoerä/vuosi – puhumattakaan joistakin koulujen tai päiväkotien pikku säästöistä. Evakot ja heidän yhdyssiteikseen perustetut Karjalan Liitto ja lukuisat paikallisyhdistykset ovat pitäneet huolen, että Karjalaa emme ole päässeet unohtamaan. Opettajilla ei ole mitään subjektiivista oikeutta tukiopetustuntien pitämiseen. Ihmetyttää vain nämä loput lautakunnan jäsenet, jotka siunaavat holtittomasti 6–10 miljoonan menoerän. Oppilaalla on sitä vastoin subjektiivinen oikeus yhdessä huoltajansa kanssa pyytää tukiopetusta, kun oppiminen sitä vaatii. Kirsti Tulikari Säästöjä. Hyvinvointikeskussuunnitelman toteutumisen myötä terveyspalvelutoiminta loppuu Viialan ja Kylmäkosken terveysasemilla. Maksajana sentään akaalaiset. Pitäisikö tukiopetustuntien määrän olla jopa paljon suurempi, varsinkin kun Akaasta on jo poistettu lähes kaikki pienluokat. Silloin oppilas saa tukiopetuksella mahdollisuuden koulumenestyksen parantamiseen. Tarjouspyyntöjen laskenta-asiakirjat ja suunnitelmat ovat paikallisten rakentajien mukaan olleet sekavia, tai suunnitelmia ei ole ollenkaan eikä aikatauluja tarvitse kaikkien noudattaa
Osa huoneistoista remontoitu, osa peruskuntoisia. Kaikissa huoneistoissa parveke. Vh. Vh. 050 3677 598 Nordea Pankki Suomi Oyj Akaan konttori Insinöörinkatu 23, 33720 Tampere, puh. Toimi pian, parhaat viedään päältä! Avoinna joka päivä klo 10-19. mennessä ilmaiseen edestakaiseen kuljetukseen. 2 h+kk+kph+p. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17–19, 00380 Helsinki. (03) 542 3680 WWW.KRUUNAJAKLAAVA.FI WWW KRUUNAJAKL W KRUUNA & KLAAVA • Torstaina Quiz Kulkee. Paritalomaista asumista vanhassa idyllisessä puutalossa rauhallisella paikalla palveluiden äärellä. Hyväpohjainen 1/3 krs:n asunto. D2007*. MYYJÄISET Toijalan torilla 21.11. Takapiha rajoittuu puistoalueeseen. klo 13. Mh. 500 m. 539632 Akaa, Toijala / Nahkiala kt 51 m² Vihkurintie 1 C. 539460 Akaa, Toijala / Torkko rt 81 m² Järveläntie 3 B. 75.800–104.800 €. 542120 Akaa, Toijala / Pätsiniemi okt 78/122 m² Ainolantie 18. Juhlapuhuja valtioneuvos Riitta Uosukainen. 234.000 € . Maalämpö. 62.575,29–82.575,29 €, vh. 3 h+k+s. Rauhallinen sijainti. Mh. Rauhallinen sijainti päättyvän tien miltei päästä. 139.000 € . 2-3 h+k+kph/wc. C2007*. Mukavalta paikalta 2-tasoinen huoneisto, keskustaan ja rautatieasemalle kävellenkin n. Pikkukoti hyvällä pohjaratkaisulla, parvekkeelta näkymät Nahkialanjärven suuntaan. Muistamiset tilille FI84 5472 0450 0044 68. 56.500 € . 523039 Akaa, Viiala / Keskusta okt 97/107 m² Pistokuja 3 as 1. ja tied. Ylpöntie 3–5. Remppaa mieleiseksi. 010 254 6011. Palvelut, koulut ja päiväkotikin kävelymatkan päässä. 24 %). klo 1 3 –1 . Saarioispuolen Metsästysseura kutsuu seuralle maansa vuokranneet maanomistajat ja seuran jäsenet seuralaisineen HIRVIPÄIVÄLLISILLE Viialan Metsälinnaan 27.11.2015 klo 18.30. Olisiko tämä uusi kotisi. 82.000 € . Ma-pe 10.00-16.30 Välitys 010 255 4488 Isännöinti 010 255 4489 Akaa, Toijala / Junkkari okt 139/217 m² Sammaltie 3. Mahtava valikoima maahantuojan JOULUKORISTEMALLEJA todella edulliseen hintaan. 24.500 € . Akaan Seutu – Keskiviikko 11.11.2015 5 Hämeenlinnalaista katsastuspalvelua ilman ajanvarausta. Mh. Mh. Riitta HognerudMikkonen, 040 413 6021 tai riitta.hognerudmikkonen@ gmail.com Akaan Seudun Suomi-Viro seura Akaan Karjalaseura ry:n 75-vuotisjuhla Toijalan Sampolassa su 22.11. 020 780 2050 Kaikille huoneiston ostajille 2000 euron ostoetu Asko huonekaluliikkeeseen. Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. Autolle tolppapaikka. Paikkavaraukset 040 815 0891. 1947 peruskorjaus tehty 1979-80 ja laajennus 1991. 69.800–89.800 €. 3 h 74 m 2 ja 76,5 m 2 mh. Y-tunnus 1831315-2. 5 h+k+sauna-os. klo 10-13. Tervetuloa!. 3 h+k+s. 47.000 € . Toijalan keskustaan n. 3 h+k+kph+ lasit. 46.255 € . (03) 687 8111 www.katsastuskuvio.fi KATSASTUSKUVIO KANTOLA Luukkaankatu 2 p. p. 105.682 € . Ei et*. Yrittäjäntie 4, Kylmäkoski (Tokmannin tavaratalon vieressä) KIRPPUTORI Viialan Metsälinnassa sunnuntaina 15.11. Maaeudun rauhassa saneeratun pienkerrostalon hyväkuntoinen huoneisto. Myös rekisteröinnit ja vakuutukset! KANTOLA Luukkaankatu 2, HML ma-pe 8.30-17 TIIRIÖ Mäkeläntie 7, HML ma-pe la 8-17 9-14 Tervetuloa! KATSASTUSKUVIO TIIRIÖ Mäkeläntie 7 p. 3 h, k, kh, s. 548571 Kurisjärventie 11, Toijala puh. Vh. Suojainen takapiha rajoittuu metsään. (03) 687 8100 Katsastuskuvio Rivi-, parija puutalot Kerrostalot Omakotitalot Akaan Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Valtatie 6, 37800 Akaa opkk.. 10 minuutissa. 25.200 € . Mh. Suojainen puutarhapiha. Onnittelut klo 12. Ei et*. Isot terassit talon molemmin puolin. Palvelemme nyt – treffataan kasvokkain vaikka verkossa! Varaa aika op.fi tai puh. Autokatos ja varastot. TIETOVISA klo 19.00 • Perjantaina ilmainen sisäänpääsy ja KARAOKE • Vielä ehdit varaamaan pikkujoulusi OP Tampere 90 vuotta tulevaisuudessa. Energialuokka F. D2007*. Ei et*. Mh. Ei et*. Vh. MARTIN MARKKINAT Retki Helsinkiin 22.11. Rakennus valm. • Leivonnaisia • Käsitöitä • Arpoja • Glögiä Toijalan Eläkkeensaajat ry. ALV:n): Kiinteän verkon lankaliittymistä 0,0835 euroa/puhelu + 0,07 euroa/min., matkapuhelinliittymistä 0,0835 euroa/puhelu + 0,17 euroa/min. 531926 Akaa, Kylmäkoski / Kurisjärvi kt 71 m² Arolantie 30 as. 110.000 € . Rautatie-/ bussiasemalle n. Kodikas koti pienelle perheelle. 2 h 58,5 m 2 , 59 m 2 ja 60 m 2 mh. Mh. Ilmoittaudu Vilkkuun 16.11. Ilm. 51.107 € . Viistot sisäkatot tuovat avaruutta, katon koristelu puupaneelein luo tunnelmaa. 6 km. 540335 Akaa, Toijala / Rautala kt 76 m² Matinpuistontie 20 B. 66.889,52–95.889,52 €, vh. Liity sinäkin omistaja-asiakkaaksi, niin saat päivittäispalvelut 6 kk maksutta! Hintatiedot 010-numeroihin soitettaessa kaikkialta Suomesta (hinnat sis. Sijainti palveluiden läheisyydessä mainioiden ulkoilumaastojen kupeessa. Alueella mainiot piha-alueet lastenkin temmeltää. / Huoneistokeskus TOIJALA, KESKUSTA, KT 58,5–76,5 m 2 Parvekkeellisia, edullisia kerrostalohuoneistoja aivan Toijalan keskustassa palvelujen lähituntumassa. 020 780 2355 GSM 040 519 9995 Huoneistokeskus Oy LKV Konttorinjohtaja puh. Tervetuloa! Akaan pääkirjastossa keskiviikkona 18.11.2015 klo 19.00 kirjailija Päivi Alasalmi puhuu kirjoistaan ja työstään. Esittely sunnuntaina 5.1 . Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,07 snt/min (alv
määrän kaloja. Piispa Matti Revon mielestä kirkkoherran oikeudenmukaisesti hoidettavassa kaksoisvirassa on niin paljon tehtävää, että varmasti välillä mieleen nousee ajatus, voisiko asioita hoitaa joku toinen tai voisiko asioita tehdä kokonaan toisin. Lahjaksi pastori Mari Pakkanen luovutti kirkkoherralle, joka on myös Toijalan Marttojen jäsen, Marttojen keittokirjan. Paavali sanoi: sen vuoksi te verojakin maksatte, että viranomaiset ovat Jumalan palveluksessa kun he hoitavat tehtäviään. Voisiko asia ollakaan muulla tavoin. Myös Jeesuksen ensimmäiset opetuslapset joutuivat miettimään, miten saisivat roponsa riittämään. – Kuha tulee onkimalla, sovelsi piispa some-vitsiä. Töiden jakaminen on vaikea laji, jossa haluan edistyä jatkuvasti, kuvasi kirkkoherra Kulhia tehtäväänsä.Hän kertoi iltarukouksessaan pyytävänsä jokaiseen päivään viisautta, voimaa ja Pyhän Hengen voitelua.– Tarvitsemme niin arkista viisautta kuin hengellistä viisautta, voimaa ryhtymiseen ja loppuun saattamiseen. Messussa saarnannut piispa Matti Repo kuvasi taas seurakunnan vapaiden lasten valtakunnaksi, jossa toimitaan kuitenkin sääntöjen mukaan. Taloushaasteista puhuttiin vakavasti myös viime viikolla kirkolliskokouksessa.– Ja taloushaasteiden pariin joutuu myös Akaan uusi kirkkoherra. Piispa Repo kysyi, opettaako Jeesus sellaista pyhää huolettomuutta, että päivittäisistä veroista yritetään selvitä ostamalla arpoja ja odottamalla pikavoittoja. Kävely laiturille vaikka onkimaan on joskus tarpeellista. – Tässä kertomuksessa on kyse muusta. Akaan seurakuntatalolla oli tarjolla juhlalounas ja ohjelmaa seurakuntalaisille. Johtajana haluaisin olla mallikas työntekijä, mutta tarkoitus ei ole, että teen kaiken yksin ja itse. Se on luottamuksen valtakunta. Juha Kosonen. 6 Keskiviikko 11.11.2015 – Akaan Seutu Juha Kosonen Teologian tohtori Ali Kulhia on Akaa seurakunnan 30. Jopa kuskustelu turvapaikanhakijoista jää toiseksi. – Toinen kertomus on pieni kertomus hopearahasta kalan suussa. Messussa musiikista vastasivat Kylmäkosken ja Viialan lapsikuorot, Ad Libitum -yhtye, Akaan kirkkokuoro, Nina Kulhia sekä kanttorit Marja Karhu , Heikki Ali-Löytty ja Juha Salmesvuori . Siinä Pietari saa valtavan Piispa Matti Repo Akaan kirkossa: Kirkkoherra on työyhteisön esimies ja seurakunnan hengellinen johtaja Piispa Matti Revon mielestä Suomen talous huolestuttaa kansalaisia muita asioita enemmän. Siinä on kyse kristittyjen suhteesta esivaltaan. Kuulimme Paavalin roomalaiskirjeistä, että esivalta on Jumalalta peräsin. Toinen muistetaan paremmin. marraskuuta. – Sattuvasti asetetaan tänään isänpäivänä virkaansa kirkkoherra, joka on itse perheenisä. On puhuttu kestävyysvajeesta, leikkauksista ja tuottavuuden lisäämisestä, pohti piispa Repo. Ulkonaisesti seurakunta voi olla vähävoimainen ja heikko, mutta sisäisesti se voi olla vahva, kun se elää Jumalan armosta ja rakkaudesta, saarnasi piispa. Messuun osallistui kirkkoherran läheisten lisäksi lukuisa joukko seurakuntalaisia ympäri Akaata. Nämä kolme ovat Ali Kulhian mukaan tarpeen kaikilla elämän alueilla, niin viranhoidossa kuin muutenkin elämässä. Sitä luonnehtivat armo, rakkaus, pitkämielisyys, keskinäinen sopu ja yhteiseen päämäärään pyrkiminen. Toiseksi voidaan ihmetellä miesten vapaamielistä suhtautumista veroihin. Mallikas töiden jakaja Virkaansa asetettu kirkkoherra Ali Kulhia sanoi tervehdyksessään seurakunnalle saaneensa paljon tehtäviä niin piispalta, perheeltään kuin seurakunnaltakin. Juhlallisen messun avustavana liturgina toimi rovasti Sauli Turja , seurakunnan 28. Hänellä on seurakunnan esimiestehtäviä, mutta samaan aikaan hänen kutsumuksensa on olla hengellinen isä seurakuntalaisilleen sekä omille lapsilleen. Hän totesi myös olevansa sanan alla muiden seurakuntalaisten tavoin.– Velvollisuudentunto on jokapäiväinen seuralaiseni. Nämä vaarat vaanivat niin hallitsijoita, lainvalvojia, oikeuslaitosta kuin työpaikoilla valtaa käyttäviä esimiehiä, kouluissa opettajia ja perheissä vanhempia. Raamatussa on kaksi kertomusta ihmeellisistä kalansaaliista. – Pitempään ja laajemmin on oltu huolissaan Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä, lisääntyvästä työttömyydestä ja valtion velan kasvusta. Martti Luther selittää Katekismuksessaan rikkauden vaaroista. Voimia työhön Verot on kerättävä ja taloutta on hyvin hoidettava, mutta ahneus ja yltäkylläisyys eivät kuulu seurakunnan ja kristityn hyveisiin. kirkkoherra ja tekstejä luki rovasti Sari Lindström , seurakunnan 29. Taloutta ei pääse pakoon Tavattoman hyvin kiinni ajassa liikkuneessa saarnassaan piispa Repo nosti suomalaisten arjen ensimmäiseksi puheenaiheeksi sittenkin maan talouden. Tampereen piispa Matti Repo avustajineen asetti hänet virkaansa viime sunnuntaina 8. – Seurakunta on sydänten kuuliaisuutta Jumalalle. kirkkoherra. Ja ihmisten yhteiskunnassa hän pitää rauhaa, oikeutta ja turvallisuutta yllä käyttäen hyväksi esivaltaa, sanoi piispa Repo. Kylmäkosken ja Viialan lapsikuorot lauloivat muun muassa juhlamessun alkumusiikin Kuljen porteissa kiittäen, jonka on säveltänyt Gwen Shaw. Akaan seurakunta tervehti uutta kirkkoherraa laululla. Ensinnäkin, tarkoittaako se, että Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat rahattomia. Kirkkoherra on seurakunnan johtaja. kirkkoherra. Eikö heiltä taskunpohjalta löydy sen verran käteistä, että temppeliveroista selvittäisiin. Ja Jumalan tahdon mukaiseen evankeliumin toteuttamiseen tarvitsemme Pyhää Henkeä. Sen ohi eivät ole menneet kuin vain väliaikaisesti puheet vaikkapa Syyrian ja Irakin turvapaikanhakijoista tai sote-uudistuksesta
– Rakennus vaatisi suuren peruskorjauksen, ei mitään pikku remonttia. Se hiekkapuhallettiin, pestiin ja maalattiin. Aarre Mattila lähti oitis paikalle, soitti hirvipäällikölle ja sai luvan ampua peura tarvittaessa. Yhteistyö voisi nyt jatkua toiselta pohjalta, toivoo Aulanko. Päivölän opistolla selvitellään parhaillaan, voisivatko matematiikkalinjalla opiskelevat nuoret tehdä teknologiateollisuudelle ja pelialan yrityksille erilaisten ohjelmistojen testauksia projektityönä. Mattila hälytti vielä kolmanneksi paikalle naapurin Heikki Hämäläisen . Messu on päättynyt. Nokia lahjoitti meille Tietotalossa olleet laitteet ja kalusteet, kertoo rehtori Aulanko. Vuosi sitten tismalleen samalta paikalta löytyivät 9ja 10-piikkiset peurasonnit kuolleina toistensa sarviin ja aitanauhoihin sotkeutuneina. – Rakennuksen kattopellitys oli kunnossa. Rovasti Sari Lindström luovutti seuraajalleen mielestään tärkeitä kirjoja. Viulisti Nina Kulhia esiintyi yhdessä miehensä Alin ja kanttori Juha Salmesvuoren kanssa. Rakennuksessa tulevat edelleenkin olemaan Mannerheim-kokoelma, Maanpuolustuksen perinnehuone, Aukusti Veuron töiden pysyvä näyttely, Hilda Huntuvuori -huone sekä matkaopaskoulutustilat. Komea peurauros pääsi pälkähästä Lintumaalla isänpäivänä Peura oli sotkeutunut sarvistaan hevoslaitumen aitanauhoihin. Tapahtumalla oli onnellinen loppu. Kun viimeinen naru leikattiin, eläin syöksyi pystyyn kovalla vauhdilla ja törmäsi Hämäläiseen, joka lensi kolmisen metriä suoraan selälleen. Sen mineriittilevyissä oli lohkeamia, ja lämpöeristyksen uusiminen oli tarpeen, toteaa Päivölän kansanopiston rehtori Asko Aulanko . Vanha kutomorakennus on puolestaan saamassa sammaloituneen huopakattonsa tilalle uuden peltikaton.– Pihapiirissä olevan tiilirakennuksen toinen pääty on nyt matematiikkalinjan käytössä, ja sinne on siirretty Nokian Toijalan-yksikön toiminnot. Pertti Heinonen saapui hakemaan apua Mattilasta. Rovasti Sauli Turja (edessä), kirkkoherra Ali Kulhia ja piispa Matti Repo poistuvat kirkosta. Sillan yli ajettuaan hän näki pellolla 8-piikkisen sarvipääpeuran. Peura teki aluksi kovaa vastarintaa. Tällaisia ajatuksia ja suunnitelmia meillä nyt kehitellään. Samalla kun se luopui matkapuhelimista, sen tarve käyttää matematiikkalinjalaisiamme apunaan loppui. Remonttia on ollut tekemässä Salpausselän Rakentajat -yrityksen kuusimiehinen remonttiryhmä. – Tarvetta korjauksiin on ollut jo pitkään. – Ei ole täysin poissuljettu, että Nokia olisi jatkossakin mukana. Varsinkin viisikymmentäviisivuotiaan verstasrakennuksen seinät kaipasivat korjaamista. Pirkko Mattila Liisa Ahokas Verstasrakennus maalattiin päärakennuksen väreihin.. – Siinä voisi Nokiakin olla yhtenä mukana. Edellisiä suuremman remontin tarpeessa on entinen maatalousoppilaitoksen kivirakennus, jossa ovat sekä matematiikkalinjalaisten opetustilat että heidän asuntonsa. Jonkin verran uusittiin seinien alajuoksuja ja oikaistiin seiniä. Meneillään ovat entisen verstasrakennuksen ja vanhan kutomorakennuksen remontit. Kolmannen miehen tultua apuun saatiin katkottua puukolla nauhat. – Katso mitä tarvitset ja pistä eteenpäin. Taistelun tuoksinassa Aarre Mattila ja Pertti Heinonen kaatuivat. Mineriittilevyt saivat lähteä, ja uuden pinnan alla on kunnon lämpöeristeet ja tuulensuojalevyt, kertoi vastaava mestari Tero Jalava .Rakennuksen kaikki ikkunat uusittiin, ja sisällä tehtiin pientä pintaremonttia ikkunaseinillä. Tällä hetkellä meillä ei ole siihen vielä rahoitusta, toteaa Aulanko. Uutta ilmettä ja uusia tuulia Päivölänmäelle Kylmäkoskelainen Pertti Heinonen ajeli isänpäivänä vaimonsa kanssa mökille Lintumaan Kallijärvelle. Akaan Seutu – Keskiviikko 11.11.2015 7 Liisa Ahokas Päivölän opiston mäellä ovat sahat soineet ja kirveet paukkuneet jo toista kuukautta. Pertti Heinonen Piispa Matti Repo Akaan kirkossa: Kirkkoherra on työyhteisön esimies ja seurakunnan hengellinen johtaja Kirkkoherra Ali Kulhia haluaa olla johtajana mallikas työntekijä, mutta ei halua tehdä kaikkea yksin ja itse. Ensin se ui joen yli ja pakeni suojaan läheisen metsän siimekseen. Pysähdyttyään autolla katsomaan tarkemmin, hän havaitsi peuran olevan sarvistaan pahasti sotkeutunut hevoslaitumen aitanauhoihin. – Verstasrakennuksen runko oli periaatteessa ihan kunnossa. Virkaanasettaminen sai kirkkokansan liikkeelle. Rakennus maalattiin Päivölän vanhan päärakennuksen väreihin. Päivölä haluaa jatkaa yhteistyötä Yhteistyösopimus Nokian kanssa päättyy keväällä 2016, mutta rehtori Aulanko on toiveikas jatkosta. Kiitokseksi peura nosti häntäänsä ja ampaisi rakettimaisesti matkaan
Entinen pankkiholvi on nykyisin päiväkerhon varasto. 7-vuotiaat Wenica Ijäs (vas.) ja Roosa Aaltonen ovat luokkakavereita Arvo Ylpön koulusta. Akaan Soroptimistit myivät arpoja entisissä Toijalan Postin tiloissa. 8 Keskiviikko 11.11.2015 – Akaan Seutu Tarja Antola Vivikka Monto Akaassa vietettiin torstaina kolmatta kertaa Punaisen maton huumaa -tapahtumaa, jolla tehtiin tunnetuksi akaalaisia yrityksiä ja palveluita. Kauppias Anita Vihanto arvioi päivän olleen jonkin verran tavallista vilkkaampi. Tyttöjen mielestä Akaan Seudun söpöllä kissalla pitää olla söpö nimi. Toijalan liikkeitä kiertäneet Neramat jatkoivat pankin lohisopalle. Esillä oli myös lastenja nuortenvaatteita. Entiset naapurit Sirkka Tuusa ja Aulis Hakala vaihtoivat kuulumisia ja muistelivat vanhoja Akaan Seudun Osuuspankin lohisopalla. Kaija Syrjänen osallistui seurakuntapastori Mari Pakkasen vetämälle Akaan seurakuntatalon esittelykierrokselle. Punaisten mattojen päivä huipentui muotinäytökseen Kruunassa & Klaavassa. Pääpalkinnoista vaateliikkeen lahjakortin voitti Marjut Hakala ja kuntosalilahjakortin Neraman pariskunta Tuula ja Jorma (kuvassa). Toijalan keskustassa liikkeitä kiertäneet Tuula ja Jorma Nerama kiittelivät tempausta hienoksi. Se keräsi sankan katsojakunnan, mutta silti jokaiselle löytyi istumapaikka. Outi Laine poikkesi alkuillasta Rihkamapuodissa. Muotinäytöksen juonsivat Maria Valtonen vaateliike Huuskasta sekä Nina Weltzien Nina’s Cafè Placesta.Yleisilmeeltään varsin tummanpuhuviin asuihin toi väriä kauden tehosteväri punainen. Akaan seurakuntatalon edessä Akaan Seudun kissa sai kaverikseen Sipe Hukkasen, Venla Saarisen, Jussi Saarisen ja Issu Olisen. Muotinäytöstä seurasi runsaslukuinen yleisö. Tomi Vuorenpää haki 8-vuotiaan Veikko Vuorenpään kanssa huollossa olleen nahkatakkinsa Akaan Suutarilta, jota pyörittää Taina Elfvengren-Laaksonen. Wenican mielestä kissa voisi olla Stella ja Roosan ehdotus on Juulia. Mallina toimineen Johanna Aholan päällä oli upea kultamusta mekko. Kierroksen päätteeksi Jorma lupasi viedä Tuulansa ulos syömään eli Akaan Seudun Osuuspankin lohisopalle. Päivä huipentui illalla Ravintola Kruunassa & Klaavassa pidettyyn muotinäytökseen. Vuorenpään mukaan punaisten mattojen päivänä ihmisiä oli tavallista enemmän liikkeellä Toijalan keskustassa. Tuotto käytetään akaalaisten lapsiperheiden hyväksi. Arpoja myymässä Eva von Wehrt. Vuonna 1955 valmistuneessa seurakuntatalossa on aikanaan toiminut myös Akaan Seudun Osuuskassa, Arolan liike, Toijalan Seutu, Mäkisen kelloliike, huonekaluliike ja henkikirjoittajan toimisto
Tarja Antola Toijalan SPR Akaan seurakuntatalon edessä Akaan Seudun kissa sai kaverikseen Sipe Hukkasen, Venla Saarisen, Jussi Saarisen ja Issu Olisen. Entinen pankkiholvi on nykyisin päiväkerhon varasto. Paikalla oli myös osaston Toijalan SPR viettää juhlavuotta uusia jäseniä, joille tapahtuma oli oiva tilaisuus tutustua tilaan ja toimintaan. Äitien mukaan Akaasta löytyy palveluita lapsiperheille, mutta lisäksi he toivovat lastenvaateliikettä. Pia Hakala (oik.) teki kampausta Kati Tanskaselle ja Marika Kivelän asiakkaana istui Säde Roive. Kaikkiaan peittoja syntyi seitsemän kappaletta. Laura Jussila kertoo perheenlisäyksen myötä etsivänsä aiempaa enemmän palveluita asuinpaikkakunnalta. Sirpa Koivisto Ahti Kallioinen (vas.), Kaarina Hakala ja Esko Pitkänen saivat aktiivimerkin Toijalan SPR:n 65-vuotisjuhlassa. Tarja Antola, Vivikka Monto Topias Salminen ja Anna-Emilia Piittisjärvi esittelivät nuoremman polven muotia. Akaan Seutu – Keskiviikko 11.11.2015 9 SPR Toijalan osaston perustamisesta tuli lokakuussa kuluneeksi 65 vuotta. Vuonna 1955 valmistuneessa seurakuntatalossa on aikanaan toiminut myös Akaan Seudun Osuuskassa, Arolan liike, Toijalan Seutu, Mäkisen kelloliike, huonekaluliike ja henkikirjoittajan toimisto. Aamupäivällä avoimien ovien aikaan toimitilassa Valtatiellä vieraili kolmisenkymmentä henkeä nauttimassa kahvit ja muistelemassa menneitä vuosia. Akaan Seudun Ruskat muistaa lämpimällä lahjalla vanhuksia Akaan Seudun Ruskien hallitukseen kuuluvat Liisi Uutela (vas.), Malla Dunder, Tuula Syrjälä, Seija Juuri, Pirjo Rantala, Sirkka Kaivo-oja ja Tuulia Passila toivat perjantaina ensimmäisen lahjoituspeiton Mäntymäen vanhainkotiin, jossa sitä olivat vastaanottamassa vastaava hoitaja Seija Tromstedt yhdessä talon asukkaiden Laimi Salon ja Aune Järvenpään (oik.) kanssa. Toiminnan tavoitteena on olla mukana kaupunkilaisten arjessa ja tarjota heille auttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Aktiivimerkin vastaanottivat Kaarina Hakala , Ahti Kallioinen ja Esko Pitkänen . Iltapäivällä toimitilalla pidettiin rento ja lämminhenkinen kahvituokio naapuriosastojen edustajien kanssa. Parturi-Kampaamo H?0:ssa valmistauduttiin iltapäivällä illan muotinäytökseen. Heidän lisäkseen aktiivimerkit on myönnetty Juuso Hyväriselle , Liisa Hyväriselle , Eero Lapinleimulle , Arja Lohelle , Sinikka Rasmukselle ja Leena Siikanen-Toiviolle . Avustuksella toivottiin muistettavan yhdistyksen entisiä jäseniä, jolloin Akaan Seudun Ruskissa syntyi ajatus palapeittojen tekemisestä. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös pitkäaikaisia Nälkäpäivä-kerääjiä, joita yhdistys halusi juhlavuoden kunniaksi muistaa aktiivimerkein. Nälkäpäivän lisäksi he ovat osallistuneet huhtikuussa järjestettyyn Nepal-keräykseen sekä vaatekeräyksiin toukoja lokakuussa. Punaliivisiä osaston vapaaehtoisia on tämänkin vuoden mittaan tavattu erilaisissa tilaisuuksissa pitämässä kahviota, myymässä arpoja, ulkoiluttamassa vanhainkodin asukkaita, ensiapupäivystäjinä ja kerääjinä. Haikan mukaan punaisten mattojen tapahtumassa yrittäjät pääsevät näyttämään, että Akaassakin on palveluja eikä aina tarvitse lähteä ostoksille muualle. Päivi Koskinen (vas.) oli liikkeellä 1-vuotiaan Matiaksen ja Laura Jussila 1-vuotiaan Jussin kanssa. Tarja Antola Akaan Seudun Ruskat lahjoittaa palapeiton Akaan vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Reilun kahdensadan jäsenen osasto on toiminut aktiivisesti eri toimintamuodoissa ja osallistunut erilaisten tapahtumien ja keräysten järjestelyyn. Toijalan SPR:n juhlavuosi huipentuu Vain Elämää Goes Punainen Risti -tvohjelmaan, jossa esitellään Punaisen Ristin ystävätoiminnan eri muotoja. Punaisten mattojen päivä huipentui muotinäytökseen Kruunassa & Klaavassa. lokakuuta. Yhdistyksen jäsenet ovat neuloneet paloja tarinatuvassa ja kotonaan, ja palat on sommitellut peitoiksi Malla Dunder . Aktiiviset kerääjät palkittiin merkillä Varsinaista vuosijuhlaa vietettiin lauantaina 24. Sari Haikka Viialasta esitteli entisissä Postin tiloissa ruotsalaista vaatemerkkiä, jota myydään pääasiassa kotikutsuilla. Peiton saavat myös Kurkelanhovi, Torkonkartano, Havulinna, Arwola ja Tarpiakoti.– Se on hieno lahja. Lapsille on järjestetty kerhotoimintaa, omaishoitajia on tuettu heidän tärkeässä työssään, on tarjottu ystävätoimintaa ja kohtaamisen paikkoja käsityöihmisille. Tätä merkkipäivää on juhlistettu jo pitkin kuluvaa vuotta. Yhdistys kävi viemässä ensimmäiset peitot perjantaina Mäntymäen vanhainkotiin ja Karpinmäen palvelutaloon Viialassa. Pistetään se kenen vaan hartioille, on varmaan iloinen, Mäntymäen vanhainkodissa asuva 95-vuotias Aune Järvenpää kiittelee. Kaija Syrjänen osallistui seurakuntapastori Mari Pakkasen vetämälle Akaan seurakuntatalon esittelykierrokselle. Akaan Seudun Ruskien puheenjohtaja Tuulia Passila kertoo yhdistyksen toteuttaneen peittoprojektin Ruskaliiton antamalla lisäavustuksella, jonka liitto myönsi viimevuotisen 40-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi
Perinteinen, mahtava ilotulitus klo 18. KYLMÄKOSKI avoinna joka päivä klo 8–21 Hinta ja herkut parhaimmillaan! 6 99 kg BROILERIN FILEEPIHVI 1 kg hunajamarinoitu Shokkihinta! 1 79 ps 2 29 kg 8 99 kg kg APPELSIINI Espanja HYVÄ APAJA SUOMALAINEN KIRJOLOHI n. Joulupukki vierailee klo 14–18 jakaen lapsille karkkia.. 5 kg kpl Joulunavaus lauantaina 14.11.! Tarjoamme joulutorttukahvit klo 10–15. ilo 3 99 kg g NI 99 kg FAZER JUUSTOSÄMPYLÄ 5 kpl / 300 g (5,11/kg) VALIO HYVÄ SUOMALAINEN ARKI GOUDA 625 g tai ARKI JUUSTO EDAM 750 g (5,32-6,38/kg) 3 99 kg 4 99 Leivon Leipomon konsulentti paikalla klo 10–16. ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. 1,2 kg Kokonainen PAPRIKA Keltainen ja punainen, Espanja KOTIVARA MEETVURSTITANKO n. 10 Keskiviikko 11.11.2015 – Akaan Seutu Fiksun ostamisen puolesta Tarjoukset voimassa torstaista sunnuntaihin 12.–15.11. 1 kg ATRIA SUOMALAINEN LUUTON JUHLAKINKKU n. Ilmoitetut alennusprosentit on laskettu normaalihinnoistamme
Toijalan SPR:n ystäväpalvelu on Havulinnan asukkaille ja henkilökunnalle tärkeä osa viikkoa. – Resursseja kiristetään koko ajan, ja vapaaehtoistyön merkitys korostuu. Se, mikä ehkä unohtuu, on että on tosi mukava jutella ja tavata ihmisiä. Juoksin nuorena satasen 11,7:ään. Tämä yhteistyökuvio on tosi ilahduttava.. Vapaaehtoistyö veti Hanhiniemen mukaan Pauli Hanhiniemi kertoi Akaan Seudulle pohtineensa hieman, haluaako hän vielä olla mukana Vain Elämää -kuvioissa. – Tämä homma onnistuu kaikilta. Pyörätuolia jaksaa kyllä työntää, ja ihmisten on mukava päästä katsomaan, missä kunnossa kotikulmat ovat. Yksinäisyydestä on vasta herätty keskustelemaan, ja se on iso ongelma meidän yhteiskunnassamme. Vapaaehtoisia tarvitaan hoitajien rinnalle Hanhiniemi kyseli muutenkin Kososelta tämän elämäntaipaleesta. – Hoitajien täytyy turvata tietyntasoinen hoito ja hoiva, mutta myös vapaaehtoisia ja omaisia tarvitaan rinnalle. Minua kiinnostavat vanhat jutut, joita ei omilta kavereilta kuule. – Heitä odotetaan tosi paljon ja olemme tosi kiitollisia. Hanhiniemi oli syyskuun alussa Havulinnan asukkaiden ja Toijalan SPR:n ystäväpalvelun vapaaehtoisten eli Herrakerhon kanssa muun muassa kävelyllä ja kakkukahveilla ja lauloi ja soitti yhdessä Kososen kanssa Havulinnan asukkaille ja henkilökunnalle.Hanhiniemen vierailu Akaassa liittyi Vain Elämää -tv-sarjan erikoisjaksoon, jossa on mukana aikaisempien tuotantokausien esiintyjiä. SPR-painotus ratkaisi asian. Akaan Seutu – Keskiviikko 11.11.2015 11 Mikko Peltoniemi Perjantaina 13.11. Pauli pumppasi Erkin renkaat matkakuntoon Havulinnan vastaavan hoitajan Anna-Stiina Salmisen kaupungin vanhainkoti oli heti valmis lähtemään mukaan Vain Elämää Goes SPR -kuvauksiin. Se saattaa tuntua uhraukselta mutta on mukavaa. Ja kyllä mulle vauhti käy. Kuvausryhmä ja Toijalan SPR:n ystäväpalvelun vapaaehtoisporukka kulkivat kuvauspäivänä syyskuun alussa peräkanaa Ajulantiellä. Olen myös imitoinut muun muassa Esa Pakarista , Kosonen kertoi, ja Hanhiniemi totesi nykypäivän stand up -koomikoiden kulkevan Kososen jalanjäljillä. Aika paljon puhutaan eettisestä omastatunnosta, ja me lähdemme aina vanhuksesta ja kuuntelemme häntä ja arvioimme hänen kuntoaan. Mikko Peltoniemi Pauli Hanhiniemi sai Havulinnan hoitajilta pumpun lainaksi ja täytti Erkki Kososen pyörätuolin renkaat ennen kävelyreissua. Harri Kyyrö kulki keulilla Toijalan SPR:n ystäväpalvelun vapaaehtoisten ja Havulinnan vanhainkodin asukkaiden yhteisellä kävelylenkillä. Mikko Peltoniemi Ystäviä tarvitaan myös nuorille Varpu Salmenrinne työskentelee ystävätoiminnan suunnittelijana SPR:n keskustoimistolla Helsingissä ja oli mukana Havulinnan kuvauspäivässä. Mulla piti aina olla juttuja ja kaskuja, että sain ihmiset viihtymään. Salmenrinne toivoo, että perjantaina Nelosella nähtävä Vain Elämää Goes SPR -jakso vaikuttaisi yhtä myönteisesti kuin viime vuonna.– Tuli yllätyksenä, kuinka paljon se herätti kiinnostusta ystävätoimintaan ja toi myös lisää vapaaehtoisia. – Jos käyn omalla rollaattorilla, menen hiljempaa, mutta nyt Pauli vei lujempaa. Jo toisena vuonna päivän yhteistyökumppani on Suomen Punainen Risti. Hanhiniemelle hyväntekeväisyystyö on yleensä tarkoittanut konsertteihin osallistumista, joten liittyminen Toijalan SPR:n Herrakerhon porukkaan oli mukavaa vaihtelua. Erkki Kosonen ei ole sukua Akaan Seudun päätoimittajalle Juha Kososelle. Kivi kuiskaa ja ratas rupattaa, miehet naureskelivat kävellessään välillä muun seurueen kanssa, välillä kahdestaan.Esiintymiskokemusta löytyy molemmilta miehiltä.– Olen laulanut Toijalan Eläkkeensaajien Pirteätkuorossa ja ollut itse tekemiemme ohjelmien juontajana. Kivi kuiskaa ja ratas rupattaa 85-vuotiaalla Erkki Kososella ja Pauli Hanhiniemellä eivät jutunaiheet loppuneet kesken. Koko Suomessa ystävätoimintaan osallistuu noin 8500 ihmistä, ja yleensä he viettävät kahdenkeskistä aikaa laitoksissa asuvien vanhusten kanssa.Ystäviä tarvitaan kuitenkin yhä enemmän myös nuorille.– Heistä on jatkuva tarve. Vaikka taival Toijalan Ajulantiellä taittui pyörätuolissa verkkaisesti, on Kosonen mennyt kovempaakin vauhtia. nähdään televisiossa osa muusikko Pauli Hanhiniemen ja akaalaisen Erkki Kososen yhteisestä päivästä Havulinnan vanhainkodissa. – Halusin vähän kuulla, mistä Erkki on kotoisin ja minkälaista historiaa hänellä on. Se rytmittää viikkoa, kun tiedämme, että lauantaina tulee SPR, AnnaStiina Salminen sanoo
He olivat kovassa paikassa. – Tapasimme, kun sodan päättymisestä oli kulunut 40 vuotta. Suojärvellä tuli stoppi ja sanottiin, ettei tästä eteenpäin saa mennä kuin omalla vastuulla. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Marko Kivi ja Jere Virtala . Paluu asemapaikalle ei kuitenkaan ollut helppoa. Myös yhteys lottasisariin säilyi sodan jälkeen. Valkeakosken–Sääksmäen Sotaveteraanien 50-vuotisjuhla oli sekä arvokas että rento. Reinillä on myös rauhanturvaajakokemusta sekä maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajaja kurssinjohtajakokemusta. Liisa Ahokas. Vihdoilla 200 euroa veteraaneille Tarttilan koululla heinäkuun alussa perinteisesti vietettävien Vihtavestivaalien vihtojen huutokauppatuotto luovutettiin veteraaneille juhlan alussa. Ahonen on ollut merkittävä tekijä yhdistyksen toiminnassa, ja hänet palkittiin Etelä-Hämeen reserviläispiirin kevätkokouksessa tänä vuonna vuoden puheenjohtajana. Reini on ollut aikaisemmin yhdistyksen ensimmäinen varapuheenjohtaja. Myöhemmin perhe muutti Valkeakoskelle. Ennen kokousta yhdistyksen Vapaaehtoisten pelastuspalvelun vastaava Juuso Hyvärinen esitelmöin Vapepa-toiminnasta. Lotat tapasivat 40 vuotta sodan jälkeen Rintamalta Salo palasi lottapuvussa ja reppu selässä Tornioon. Liisa Ahokas Viialan teatterissa perjantaina ensi-iltansa saanut Iloisiin kuulemiin ja näkemiin -musiikkinäytelmä on historioitsija Jukka Relanderin ja toimittaja Outi Poppin käsikirjoittama komediallinen laulunäytelmä ja katsaus Suomen lähihistoriaan sekä Yleisradioon ja iskelmän kultakauteen. Toimituksessa on vankka jäsenkirjamiehitys sekä vasemmalta että oikealta. Rankkaa meillä oli kaikilla, mutta päivääkään en kuitenkaan niistä kokemuksista vaihtaisi pois, sanoo Sikke Salo. Hän liittyi lapsena Torniossa pikkulottiin, kävi radistikurssin keskikoulusta päästyään 1942 ja toimi radistina Äänislinnassa. Poliittisesti valitut johtajat johtavat, ja jakkarat vaihtuvat poliittisten suhdanteiden mukaan. Niissä sivutaan niin Helsingin olympialaisia, Armi Kuuselan misseyttä, Urho Kekkosen presidenttikauden tapahtumia noottikriisistä Etykiin, Tsekkoslovakian miehitystä kuin ensimmäistä kuulentoa. Meitä radistejakin oli silloin koolla toistakymmentä. Yhdistyksen veteraanijäsenten keski-ikä on jo yli 90 vuotta, juhlaan oli heistä jaksanut saapua vielä useampikin.Valkeakosken–Sääksmäen Sotaveteraaniyhdistyksessä on 74 veteraanitunnuksen omaavaa jäseniä, joista miehiä on 51 ja naisia 23. Veteraaniyhdistykset ovat muuttumassa perinneyhdistyksiksi Sikke Salo on positiivinen lottaveteraani. – Kurssin jälkeen minun asemapaikkani piti olla Kontupohja, jonne lähdin yksin junalla. Nyt olen ainoa elossa siitä joukosta. Tavoitteena on, että viiden vuoden kuluttua maassa olisi 50–60 alueellista perinneyhdistystä. Tapahtumapaikkana on Yleisradion Päivän peilin toimitus, ja ohjelma on yksi valtakunnallisesti kautta aikain kuunnelluimmista radio-ohjelmista. Uusi työpaikka oli iso hirsirakennus, jonka yläkerrassa lähetettiin huonolla kelillä sanomia sähköttämällä ja hyvällä säällä puheradiolla. Rakennuksen alakerrassa oli sotilassairaala.– Siellä sain nähdä sodan surullisinta puolta. Sattumalta tapasin siinä tutun aliupseerin, joka oli armeijan kuorma-autolla palaamassa rintamalle ja sain häneltä kyydin uuteen työpaikkaani. Jari Hänninen Ossi Reini johtaa reserviläisiä Syyskokouksessa oli läsnä 25 yhdistyksen jäsentä. Arvostan ja ihailen niitä naisia, jotka jaksoivat sitä työtä haavoittuneiden ja kaatuneiden parissa. Hallituksessa toimivat ensi vuonna myös Jari Hänninen , Markku Vehmas , Jarmo Perttunen , Heikki Ahola , Juuso Hyvärinen , Timo Leppänen sekä Katja Ahola . Näytelmän uutistapahtumat ajoittuvat vuodesta 1952 vuoteen 2007. Lapin sota oli menossa, kaikki sillat Oulun ja Tornion välillä oli hajotettu. Lahjoituksen vastaanottivat Valkeakosken–Sääksmäen Sotaveteraanien puheenjohtaja Aulis Saarinen ja hallituksen jäsen Marja Niemi , ja sen luovuttivat tarttislaiset Sointu Simola ja Pekka Hovila . Sen on ohjannut Arto Mantela . – Veteraanien arvostus on kasvanut viime vuosina ja mukaan toimintaan on tullut nuoria. Kannattajäsenineen yhdistyksessä on 184 jäsentä, kun määrä neljäkymmentä vuotta sitten oli 635. Onnistunut kuvaus Päivän Peilistä Viialan Teatterissa Reservin ylikersantti Ossi Reini on valittu Toijalan seudun reserviläisten uudeksi puheenjohtajaksi. Toijalan seudun reserviläisten syyskokouksessa puheenjohtajana toimi yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Timo Lehtonen . Elämä on kuitenkin kohdellut Saloa hyvin. Ymmärtäjiä onneksi löytyy tänään, mutta vähitellen ollaan myös tulossa aikaan, jolloin painopiste toiminnassa siirtyy perinnetyöhön, totesi yhdistyksen puheenjohtaja Aulis Saarinen avauspuheessaan. Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten Liitto perustivat jo vuonna 2003 Tammenlehvän Perinneliiton, jonka tarkoituksena on hoitaa ja vaalia 1939–1945 sotien ja niiden veteraanien perinteitä. – Kun hyökkäykset Kannaksella alkoivat, radisteja kutsuttiin Hämeenlinnaan, missä meitä koulutettiin aliupseerien tilalle ilmavalvonnan johtotehtäviin, muistelee Salo. Näytelmän toisessa näytöksessä annetaan läpileikkaus radioviestinnän muutoksista.Vanhoista toimittajista aletaan leipoa mediapersoonia ja heitä aletaan kouluttaa muutoshalukkaiksi ja innovatiivisiksi kilpailevien kaupallisten kanavien tullessa kuvaan. Matka piti tehdä sumussa sotalaivalla – ja perillä odotti poltettu koti. Ne, jotka eivät pysy mukana, joutavat lähteä. Työpaikka löytyi Tornion lennättimestä ja sitä kautta aviomies Heikki . Sikke Salo on ollut yksi Valkeakosken–Sääksmäen Sotaveteraaniyhdistyksen aktiivisia veteraaneja. Nykyisen puheenjohtajan Jarmo Ahosen viisi vuotta kestänyt puheenjohtajuus päättyy kuluvan vuoden loppuun. Jari Hänninen Päivän Peilin toimitukseen mahtuu niin radikaali Astrid Vaara (Susanna Nieminen, vas.), johtaja Markkanen (Juha Polakovski), kesätoimittaja Kylmälä (Tanja Peräkivi), pääkuuluttaja Kälpäkkä (Anne Myllymäki) kuin utelias siivooja Sirpakin (Hanna Koppanen). Sikke Salo ei vaihtaisi päivääkään Yksi tilaisuuden pirteimpiä veteraaneja oli Valkeakosken Huittulassa asuva 93-vuotias Sikke (Sigrid) Salo . Juhlan ohjelmassa kuultiin eri tahojen tervehdyksiä, mutta myös runsaasti musiikkia. 12 Keskiviikko 11.11.2015 – Akaan Seutu Liisa Ahokas Viime torstaina Päivölässä pidettyä Valkeakosken– Sääksmäen Sotaveteraaniyhdistyksen 50-vuotisjuhlaa vietettiin arvokkaasti mutta rennosti
Musiikki-taustanauhan on toteuttanut Suutarin rumpukauppa ja äänitehosteista vastaa Jouko Suutari . Silloin ihan tavallisesta talonpojasta tai rengistä tai piiasta tulee yksilö. Pudokkaita piisaa, eikä yhteiskunnan kokovartalo millään puudu. Rikos ja rangaistus jättivät jäljen Teemu Keskisarjan mukaan suomalaisten sielu on kotoisin havumetsän huminasta ja savupirtin hämärästä. – Jos vuonna 1943 olisi järjestetty gallup-kysely Koljosen kuolemanrangaistuksesta, varmaan 99,9 prosenttia olisi kannattanut sitä. Hanna Koppanen on uteliaan, toimeen tarttuvan ja julkisuudesta haaveilevan siivojaan roolissa aivan mainio. Keskisarja pohti Viialassa pariinkin otteeseen vastaavan menettelyn käyttöä ennen ja nyt. – Mitä hittoa "sosiaalitoimen" – käytännössä poliisin irtolaisosaston ja väkijuomaosaston – kannatti Koljoselle tehdä. Päivän Peilin toimitukseen mahtuu niin radikaali Astrid Vaara (Susanna Nieminen, vas.), johtaja Markkanen (Juha Polakovski), kesätoimittaja Kylmälä (Tanja Peräkivi), pääkuuluttaja Kälpäkkä (Anne Myllymäki) kuin utelias siivooja Sirpakin (Hanna Koppanen). 60-luvun kantaaottavat laulut ja Ultra Bra tuovat omat muistonsa. "Kuolemaantuomittu ei taatusti uusi rikostaan" Vanhojen hyvien aikojen perään haikailijoille Teemu Keskisarja kertoi Viialassa asioiden oikean tolan. Tutut iskelmät Hopeisesta kuusta ja Suklaasydämestä Jambalayaan saavat vanhemman katsojakunnan jalat lyömään tahtia. Hän on loistava esitellessään ideoitaan ja uudistussuunnitelmiaan fläppitaulun edessä. – Eivät ihmiset silloin rakastaneet toisiaan yhtään sen enempää kuin me. Toimituspäällikkönä, Kepun mandaatilla paikan saaneena Markkasena on Juha Polakovski . 1960-luvun lopulla toimitukseen tulee Eino S. Suomalaisen iskelmän ystäville näytelmä on ehdoton hitti. Ehkä tarkoituskaan ei ole. Ymmärrän kyllä kuolemanrangaistuksen kannattajia. Rikoshistorioitsijana joudun huokaisemaan, että ei mitään uutta auringon alla eikä edes mitään uutta täällä Pohjantähden alla. Rikollisuus tulee historioitsijan avuksi, kun hän haluaa kirjoittaa pienten ihmisten elämäkertoja. Myös "vakavaan masennukseen" ja "kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön" saattaisi diagnoosi kiertyä. – Miksi Koljosen elämä meni päin helvettiä. Rikoshistoriassa karisevat illuusiot menneisyyden ihanuudesta.– Usein saa lukea tai kuulla, että menneisyyden maalaiskylässä vallitsi auvoinen yhteisöllisyys, ja yhteisöllisyys on nyt menetetty ja ihmiset eivät enää välitä naapureistaan tai toisistaan eivätkä lapsistaankaan ja ennen kaikki oli paremmin. Samasta miljööstä, missä kaikki esi-isämme muutamaa piispaa ja aatelista lukuun ottamatta ovat eläneet 1800-luvulle saakka. Ehkä sotakokemukset traumatisoivat, mutta sota ja kova lapsuus ovat osuneet satojen tuhansien kohtaloksi. Roolitus on onnistunut Näytelmässä ei osoiteta sormella ketään oikean Päivän Peilin henkilökuntaan kuulunutta. Aikakautensa hittejä ovat muun muassa Moottoritie on kuuma, Hetki lyö ja Kolmas linja. Nico edustaa nykypäivää Kun Yleisradion perinteinen linnake on murtumassa, toimitukseen tulee uuden ajan visionääri Nico, jota esittää rooliin erinomaisesti sopiva Petja Kopperoinen . Viialan Teatteri Historioitsija Teemu Keskisarja kertoi Viialan kirjastossa Vilkussa kirjoistaan ja niiden syntymisen syistä. 21.10.1943 soramontulla Turun lähellä luodista saanut Toivo Harald Koljonen on viimeinen Suomessa teloitettu siviili, jonka rikos oli siviilimäinen ja joka sai tuomionsa käräjillä, hovioikeudessa, korkeimmassa oikeudessa ja presidentin vahvistamana. Ehkä hän on voinut jonnekin kirkontorniin kiivetäkin. Erityisesti jäivät mieleen Jukka Peräkiven esittämä Maailman sinisin taivas ja Petja Kopperoisen Rappiolla. löytö oli se, että Koljonen oli lahjakas ammatissaan koristemaalarina ja pääsi 12–13-vuotiaana oppilaaksi ei sen enempää eikä vähempää kuin kansallismaalari Akseli Gallen-Kallelalle , Keskisarja kertoo. Akaan Seutu – Keskiviikko 11.11.2015 13 Mikko Peltoniemi Tohtori Teemu Keskisarja , 44, on jo vuosia ollut luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia historioitsijoita. Revon nimittämä radikaali Astrid Vaara, jota esittää Susanna Nieminen . – Koljonen ei maalannut freskoja tai muita merkkiteoksia mutta oli apuri telineiden pystyttämisessä ja maalin sekoittamisessa. Näin käy välillä, kun lukee Keskisarjan tuoreinta teosta Kirves.Vieraillessaan Akaan kirjastotoimen kutsumana Viialan kirjastossa Keskisarja kertoi pohtineensa kirjaa kirjoittaessaan sitä, mikä oli murhamies Toivo Harald Koljosen tekojen syy. Näytelmän lavastus on onnistunut. Sosiaalityöntekijä "ottaisi kopin"; vertaistuki ja ennen muuta mömmöt pitäisivät pedon turtana aisoissa tai sitten eivät. Myllymäen monotesti ja ohjelmanmittaustaukokuulutukset ovat näytelmän herkkuja, vaikka replikointi on hitusen liian yliampuvaa. Ehkä siksi, että lapsuuteen kuuluivat väkivalta, alkoholi ja sisarusten kuolemat. Tänään mielenterveyshuolto hukkaisi Koljosen puhelinjonoon tai paapoisi "päihderiippuvaista" ja "moniongelmaista" eläkkeelle. Neiti Kylmälän roolissa nähdään Tanja Peräkivi , joka on rooliin erinomainen ja uskaltaa panna itsensä likoon. Nykypäivä selittää pilattuja elämiä "syrjäytymisellä", mutta uussana ei kuvaa oikeasti uutta vaan ajatonta ilmiötä, joka on aina ollut ja aina oleva. On järjetön ajatus, että ihmiset olisivat muuttuneet jotenkin perustavanlaatuisesti ilkeämmiksi. Jukka Peräkivi on edellisestä ohjelmastaan hyllytetty toimittaja Pekkala, joka haluaa päästä helpolla kaikesta. Hän on rooliin juuri sopivan määrätietoinen, vauhdikas ja rohkea. Näyttelijät esittävät kiitettävän hyvin musiikin helmiä 50-luvulta tähän päivään. Hän tulee ja menee oman mielensä mukaan ja yrittää pitää asiat järjestyksessä. Eiköhän riitely ja väkivalta ole syvään kirjoitettu ihmisen geeneihin. Toimituksen naisten yölliset juomingit toimituksessa on yksi railakkaimpia kohtauksia. Se, että myös Koljosesta itsestään tuli väkivaltainen alkoholisti, oli sekä syy että seuraus, mutta toisessakin vaakakupissa oli punnuksensa.– Yllättävin yksittäinen Teemu Keskisarja tutkii pienten ihmisten isoja tekoja Miksi Koljosen elämä meni päin helvettiä. Hänellä olisi hyvällä tsägällä ollut mahdollisuus kunnolliseen elämään. Uudemmissa lauluissa todetaan Jos sä tahdot niin ja Tykkään susta niin, että halkeen. Kuten esimerkiksi kollegansa Mirkka Lappalaisen , myös Keskisarjan vahvuutena on kansantajuinen kerronta ja sujuva suomen kieli. Sen henkilöt ovat fiktiivisiä, ja jokainen näyttelijä tekee siinä oman roolinsa. Viiniä juodaan ja rintaliivit heitetään pois, mutta ne kukkahuivit puuttuvat. Elämä menneisyyden maalaiskylän yhteisöllisessä miljöössä on ollut samanlaista kylmää tai väärällä tavalla kuumaa. Päin vastoin. Onnistunut kuvaus Päivän Peilistä Viialan Teatterissa Musiikki ajaa tapahtumien ohi Kaiken kaikkiaan näytelmä etenee niin huimaa vauhtia, ettei nuorempi sukupolvi asioita tuntematta kenties pysy tapahtumissa mukana. Menevän miehen imago sopii hänelle. Valosuunnittelu on Arto Mantelan ja Sami Haaviston . Päivän Peilin toimituksen yhteyteen on näytelmässä sijoitettu myös on pääkuuluttaja ja keskusneiti rouva Kälpäkän työpaikka. On tultu hetkeen, jolloin sanotaan: Tulos tai ulos! Kopperoisen Nico ei pelkää ketään, hän tietää mitä tahtoo. Kuten tämä kesään 1940 ajoittuva sitaatti Kirveen sivulta 38. Mikko Peltoniemi. – Jos kuka tahansa talonpoika kolautti kirveellä naapurinsa hengiltä tai hakkasi vaimonsa niin, että siitä jouduttiin käymään oikeutta, hänestä jäi värikkäitä asiakirjoja. kuten kirjailija asian ilmaisi. Toimituksessa kaiket päivät häärivä siivooja Sirpa tietää kaiken ja kuulee kaiken. Ja oliko mitään tehtävissäkään, kun mies valitsi omat polkunsa synnynnäisine ja ympäristön tartuttamine kirouksineen. Väreilyä saavat aikaan Susanna Niemisen ja köörin esittämät Kenen joukoissa seisot ja Sinä lähdit pois -kappaleet. Kuolemaantuomittu ei taatusti uusi rikostaan. Se on jopa todenmukainen, studioikkunaa ja verhon takana olevaa printtihuonetta myöten. Ilman kekseliäitä ilmauksia ei olisi mahdollista, että kuusi ihmistä samassa huittislaisessa aamunsarastuksessa 17.3.1943 murhanneen miehen elämäkerta saa aikaan hymynkareita ja jopa naurunpyrskähdyksiä. Kielen ohella toinen asia, joka leikkaa keskelle Keskisarjan henkilöhaastatteluihin ja kirjallisiin lähteisiin perustuvaa kerrontaa, ovat yhteiskunnalliset vertaukset menneiden aikojen ja tämän päivän välillä. Näytelmä on enemmän musiikkikavalkadi, mutta hyvä sellainen. Hän tekee edustustehtävästä toiseen kiirehtivänä miehenä roolinsa uskottavasti. Hänellä on ideoita ja hänelle sysätään juttuja, mutta kukaan ei edes muista hänen etunimeään. Kälpäkkää, joka edustaa pysyvyyttä ja perinteisiä arvoja talossa ja jonka tyyliä ja olemusta eivät mitkään muutokset heilauttele, esittää Anne Myllymäki .Myllymäki on sisäistänyt hyvin itseään lähes Yleisradiona pitävän Kälpäkän roolin. Oikeistolaisen idealistin, toimittaja Korpikarin, roolissa nähdään Janne Petäjä , jonka mesoaminen on todentuntuista ja uskottavan oloista, vaikka tulosta ei aina synny.Eniten ja ahkerimmin toimituksessa saa aikaan neiti Kylmälä, vuosia sitten kesätoimittajaksi palkattu. Peräkivi esittää kotiasioissaan hieman reppanan ja toimituksessa helppoja ratkaisuja löytävän Pekkalan roolin rutiinillaan. Tällaisen kadonneen maailman tutkiminen on hänen mielestään tärkeää, ja se onnistuu vain kirjallisten lähteiden avulla
Hän oli myös vaa'ankieliasemassa, kun hän samaan aikaan käännytti saamelaisia mutta myös uskoi saamelaisiin taikoihin ja halusi säilyttää saamen kielen katoavaa kansanperinnettä ja mytologiaa. – Kun ostimme Apteekin, kuulin jossain vaiheessa entiseltä omistajalta Rudolf Matsinin nimen ja traagisen kohtalon. Sittemmin työtä on tehty lähinnä kulttuurin kukistamiseksi.– Saamelaiset on opetettu rangaistuksen uhalla pois saamen kielestä ja häpeämään saamen kieltä. Vaimo ja kolme pientä tytärtä jäivät Viroon, ja Matsinin apteekki kansallistettiin, mutta vuonna 1929 rakennettu apteekkirakennus jäi pystyyn. – Inarin aluetta pitivät omanaan Venäjä, RuotsiSuomi ja Tanska-Norja. Kertomus ihmisen ainutkertaisuudesta Tuulia Matilaisella ei ollut mahdollisuutta lähteä tutkimaan Matsinin taustoja, mutta Virossa on yrityksiä, jotka selvittävät muun muassa kadonneiden ja kyyditettyjen kohtaloita. Pää on täynnä tarinaa. Hullu koira on virolaiseen apteekkariin ja hänen kohtaloonsa perustuva tarina, joka on istutettu henkimaailmaan ja Viron historiaan ja nykypäivään.Apteekkari Rudolf Matsin vangittiin vuonna 1941 ja kuljetettiin Leningradin kautta Siperiaan ammuttavaksi. Mikko Peltoniemi Akaalainen Tuulia Matilainen julkaisi tänä vuonna ensimmäisen kaunokirjallisen teoksensa. Saamelaisuutta 1500-luvulta tähän päivään käsittelevä Joenjoen laulu ilmestyi vuonna 2013. saamelaisten polut yhtyvät Joenjoen laulussa ja Pajulinnun huudossa monella tasolla, ja polkujen varsille jää sekä raatoja että rakkautta.Yksi osa Joenjoen laulusta on pyhitetty koko pohjoisen Suomen historiaan ja nykypäivään vaikuttaneelle ja puoliksi saamelaiselle Lars Levi Laestadiukselle . Saamelaisten veroprosentti oli 110 Päivi Alasalmea kuunnellessa mieleen tulee Suomen etelänaapurin Viron historia, jonka nykyisellä alueella orjuuttajat ja alistajat ovat vaihtuneet tiuhaan. Oli vain yksi lause, ja ajattelin, että kun kirjoittaminen tyssää, alan tehdä synopsista. Kaikki olivat niin pirun taitavia, että osasivat korjata autot ja leipoa viinerit ja hallitsivat kaikki kalastukset ja metsästykset, oli nainen tai mies, Alasalmi nauraa. Laestadiuksen rooli oli ristiriitainen Soruian tarina alkaa Joenjoen laulussa 1500-luvun alusta, jolloin Tornionjokilaaksossa ja Perämeren rannoilla asuneet ja Lapinkauppaa käyneet pirkkalaiset saivat veronkantooikeuden. Sarjan kolmannesta osasta on jo synopsis valmiina, ja Päivi Alasalmen mukaan trilogia on puheissa muuttunut Soruian saagaksi, joten kolmas osa ei välttämättä ole viimeinen. Inariin sijoittuva Soruian saaga alkoi Joenjoen laulussa ja jatkui tänä syksynä Pajulinnun huudossa. – Kun kirjoitin Pajulinnun huutoa, se tuli aika pakottomasti. Myöhemmin hän sai Rudolf Matsinin tyttärentyttären yhteystiedot ja kysyi, voisiko hän kirjoittaa Rudolfista. Kuten virolaisilla, saamelaisillakin isäntiä on riittänyt joka ilmansuunnasta. 14 Keskiviikko 11.11.2015 – Akaan Seutu Mikko Peltoniemi Päivi Alasalmi hullaantui Lappiin ja sekosi saamelaisuuteen 1990-luvun alussa kirjoittajaleirillä PohjoisNorjassa. Se oli minulle tärkeää, koska halusin käyttää Rudolf Matsinin henkilöä mutta en niin, että se olisi ikään kuin varastettu. Matilainen otti yhteyttä yhteen firmaan, teki toimeksiannon ja sai paljon melko tarkkaakin tietoa. Yksi leirin ohjaajista, Rauni Magga Lukkari , pyysi Alasalmen luokseen Norjan Tromssaan ja kertoi paljon saamelaisten historiasta. Siinä hän teki valtavan kulttuurityön. – Silloin koin herätyksen ja aloin lukea Saamen historiasta. – Tutustuin hänen saamelaisiin sukulaisiinsa ja rupesin ihailemaan saamelaisia ja sitä, kuinka he ovat pärjänneet vaativissa oloissa. Alasalmi halusi lestadiolaisuuden isän mukaan luettuaan tämän kirjan Lappalaisten mytologian katkelmia. Espoon Nuuksion nimikin tulee saamen joutsenta tarkoittavasta sanasta. Tarina on Virossa tosi tavallinen, mutta jollain tavalla se alkoi tulla minulle eläväksi ja vaivaavaksi, Matilainen kertoo. Saman talon Tuulia Matilainen osti miehensä kanssa vuonna 2011. Mikko Peltoniemi Mikko Peltoniemi. – Se teki minuun suuren vaikutuksen, ja halusin tuoda Laestadiuksen esiin ihmisenä, jolla on hyvin ristiriitainen suhde omaan perimäänsä eli saamelaiseen äitiin ja isän puolen pappissukuun. – Jos olisin tehnyt lisäpyynnön, olisin varmaan saanut kuulustelupöytäkirjatkin.Matilainen myös luki muuta kyydityksiin ja Viroon liittyvää historiaa. Ällistyin, kuinka vähän koulussa oli puhuttu siitä, että saamelaiset ovat asuttaneet koko Suomenniemeä. Vaikeimmillaan veroprosentti oli 110, kun kaikki maat verottivat sitä omana Lapinkylänään, Alasalmi kertoo. – Tyttärentytär vastasi, että se olisi suuri kunnia. Alasalmen oma yhteys saamelaisiin syveni entisestään, kun hän tapasi Tampereella miehensä Jarmon , joka oli puoliksi saamelainen. Sarjan kolmas osa on jo tekeillä. Se ei tyssännyt ennen kuin tarina oli lopussa. Pirkkalaisten ja Soruian Saagan kolmas osa on jo tekeillä Saamelaisuus vei Päivi Alasalmen mennessään Akaalainen kirjailija Päivi Alasalmi on perehtynyt saamelaisuuteen jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Siinä nuorena naisena esitelty Soruia on päähenkilö tänä syksynä julkaistussa Pajulinnun huudossa. Matilainen ei halunnut kirjoittaa Matsinista varsinaista elämäkertaa. Turun Ruissalo ja Helsingin Laajasalo ovat saaria, ja niiden nimi ei tule suomen metsäistä erämaata tarkoittavasta salo-sanasta vaan saamen kielen saarta tarkoittavasta suolu-sanasta, Alasalmi kertoo. Aluksi kirjasta oli kuitenkin tulossa enemmän dokumentaarinen, mutta sitten Matilainen muisti kuulleensa tarinan naisista, jotka käyVanhan apteekin henki synnytti Hullun koiran Aiemmin muun muassa lapsiperheen rutiineista kirjoittanut akaalainen Tuulia Matilainen julkaisi tänä vuonna teoksen Hullu koira, jossa henkimaailma yhdistyy Viron historiaan ja yksittäisen ihmisen tarinaan. Minulla ei ollut edes muistiinpanoja
Hän oli koko ikänsä kaivannut isää, josta tiesi vain nimen. Katariina Romppainen on julkaissut myös vanhustenhoidosta kertovan kirjan Pitkät päiväunet ja rakkausromaanin Mustikkasoppa.TV2:lla esitettävän draamakomedian Uusi päivä käsikirjoittajatiimiin kuuluvalla Romppaisella on tällä hetkellä työn alla paitsi uusi lastenkirja myös uusi aikuisille suunnattu romaani. Hullussa koirassakin on taluttajatverkkosivusto, ja eräänä päivänä Matilainen keksi tehdä myös itselleen taluttajat.fi-sivut. Nuoruus on julmaa aikaa, Romppainen miettii. Rudolfin lisäksi talutettavia on muitakin. Tiina Kauppinen. – Jotta Senjan tarina onnistuisi, minun piti kirjoittaa vähän suuremmasta kaupungista. Kuten nimestäkin kuuluu, kaikki lapset oli ristitty suomalaisilla nimillä, Alasalmi kertoo vuonna 2013 edesmenneestä miehestään. – Minä sanoin heille, että puhukaa vaan, että minäkin oppisin ja lapseni oppisivat. Päähenkilön mieltä polttelee myös kaipuu isään, jota hän ei tunne, ja josta äiti ei suostu kertomaan. Kirjassa Vuokkola on pieni paikkakunta, joka sijaitsee 40–50 kilometrin päässä Tampereelta. Kirjoista saadun palautteen perusteella Alasalmi voi lasketella saagaansa loputkin osat jo kertyneeseen faktatietoon tukeutuen. Kalastajasaamelaiset pysyivät pakoillaan ja kalastivat, ja porosaamelaiset jutasivat porojensa mukana. Esimerkiksi yksi henki tuli vasta loppuvaiheessa, koska tunsin, että se pitää vielä liittää mukaan. Tiina Kauppinen Akaalainen nuortenkirjailija Katariina Romppainen julkaisi elokuussa uusimman romaaninsa Sori vaan, se on totuus. Isän kaipuu nousi erääksi kirjan teemoista Romppaisen perhehistoriasta. – Sain idean kerran työmatkalla, ja se oli pakko toteuttaa. Kaikissa hengissä on jotain, mikä heitä pidättelee, Matilainen kuvailee. Kolmososassa keskityn vielä enemmän noitatematiikkaan, Alasalmi sanoo. Katariina Romppaisella on itsellään kaksi lasta, jotka ovat 12ja 16-vuotiaat. Romppaisella oli kuitenkin syynsä kirjoittaa tarinaan onnellinen päätös. Päivi Alasalmi kertoo lukeneensa vuosien saatossa melkoisen kasan lähdekirjoja. Päivi Alasalmi on kirjailijavieraana Akaan pääkirjastossa Toijalassa keskiviikkona 18.11. Se oli tosi kiva kuulla. Rauni Magga Lukkari puolestaan lukee akaalaisen kirjoja hartaasti vähän kerrallaan. Oma nuoruus hiipii kirjoihin Uusimman kirjansa tapahtumapaikkakunnan nimen keksi Romppaisen 12-vuotias tytär. Taluttaja vie hengen kuolleiden luo Matilaisen kirjan päähenkilö Lena on taluttaja, joka avaa hengille ovet kuolleiden luo, kaikki kun eivät osaa kuolemansa jälkeen lopullisesti pois maan päältä. na Kemijärveltä Ouluun, ja se oli lopulta aika vaikeaa, vaikka itse olin etunenässä sinne menossa. Se oli hänelle valtavan iso asia. – Mutta ehkä minulla on sen verran taluttajan kykyjä, että olen Rudolfin taluttanut. Hän on kuullut, että Suomessakin toimii henkien saattajien ryhmiä. Romppainen toteaa, että hän ei kirjoittaessaan aktiivisesti muistele omaa nuoruuttaan mutta huomaa kuitenkin kirjoittavansa siitä. – Joku luokkakaveri oli hymyillyt ivallisesti, koska jollakulla toisella oli kännykkä, joka oli huonompaa mallia. Otava julkaisi kirjoittamiani lastenja nuortenkirjoja kaikkiaan viisi, Romppainen muistelee. Romppaisen kirjoissa toistuvia teemoja ovat yksinäisyys ja sopeutuminen uudelle paikkakunnalle. – Aloin miettiä, minkälaisia tarinoita voisi olla. Nämä kirjat on pakko kirjoittaa Pajulinnun huudossa pohjoiseen saapuu pirkkalaisten kanssa käsi kädessä myös kristinusko. Tarina ja se, kuinka olen tavallaan kokenut hänen olevan läsnä talossa, on ollut minulle äärettömän syvä kokemus, Matilainen sanoo. Välituntien viettäminen yksin oli kamalaa silloin kun minä olin nuori, ja mitä olen lapsiltani kuullut, se on yksi suurimpia lasten pelkoja vieläkin.Senjan tarina saa kuitenkin onnellisen lopun, ja onpa sitä joissakin kritiikeissä sanottu sokeriseksikin. Akaan Seutu – Keskiviikko 11.11.2015 15 Soruian Saagan kolmas osa on jo tekeillä Saamelaisuus vei Päivi Alasalmen mennessään Vanhan apteekin henki synnytti Hullun koiran vät rauhoittamassa henkiä. Velipuoleni oli tuolloin jo kuusikymppinen ja tapasi silloin ensimmäisen ja ainoan kerran isänsä, joka oli puolestaan jo ysikymppinen. – Isälleni oli ennen hänen avioitumistaan äitini kanssa syntynyt poika, johon tutustuin vasta aikuisena. Teemat juontavat juurensa kirjailijan omiin nuoruuden kokemuksiin. Siihen kehyskertomukseen hän liitti Matsinin ja kyyditykset.– Minulle Hullu koira on ennen kaikkea kertomus ihmisen ainutkertaisuudesta. kello 19. Ei siitä mitään tullut, joten palautin kirjaan rikoksen, ja heti alkoi tarina vetää, Romppainen kertoo. Hän ei itse tunne henkien saattajia, eikä hänellä ole asiasta henkilökohtaisia kokemuksia. – Inarista kotoisin oleva Oulun yliopiston saamen kielen professori tuli Turun kirjamessuilla sanomaan, että hän on lukenut kirjojani kuin piru raamattua, mutta ei ole löytänyt vielä yhtään virhettä. 1990-luvun lopulla hän osallistui lasten lyhytelokuvakäsikirjoituskilpailuun. – Hän kiitti kauneudesta ja siitä, että tuon asiaa esille. – Muutin 16-vuotiaaKatariina Romppainen haluaa tuoda toiveikkuutta nuorten maailmaan Katariina Romppaisen kirjoissa toistuvia teemoja ovat yksinäisyys, kavereiden löytämisen vaikeus ja uudelle paikkakunnalle sopeutuminen. Heillä oli seidat ja rummut, mutta rummun hallussapidosta voitiin määrätä kuolemanrangaistus. – Pettua on syöty paljon, ja kuivakalat ja metsästys ovat olleet tärkeitä. Kirja on kertomus seiskaluokkalaisesta Senjasta, joka häpeää köyhiä kotiolojaan ja äitinsä siivoojan ammattia. Viialan kirjastolta järjestetään tilaisuuteen ilmainen kuljetus, johon voi ilmoittautua soittamalla kirjaston numeroon 040 335 3620. Kaikkihan ovat aika surullisia tarinoita. Haluan, että lukija tuntisi olonsa ennemminkin toiveikkaaksi, kirjailija toteaa. Munkki Tuomas kastaa ja käännyttää, ja Aanaar-järven ja Joenjoen rannoilla heiluu muukin kuin sanansäilä. Jarmollekaan ei ollut puhuttu saamea. Tekeillä rikosromaani Romppaisesta tuli nuortenkirjailija vahingossa. Saamenmaassa luonnonuskonto oli säilynyt pidempään kuin Suomessa. Käsikirjoitus pääsi kilpailun kärkeen mutta päätyi moneksi vuodeksi pöytälaatikkoon. Kirjailija kertoo, että Sori vaan, se on totuus -kirja lähti liikkeelle hänen seurattuaan lastensa kautta nuorten keskuudessa yleistä kilpavarustelua. – Sain keväällä apurahaa rikosromaanin kirjoittamista varten, mutta rupesin jänistämään ja yritin muuttaa käsikirjoituksen tavalliseksi romaaniksi. Saamelaisten elämä on ollut hänen omissa kirjoissaan kuvaillun kaltaista. Välillä pitää tehdä jotain hullua, Matilainen nauraa sivuja esitellessään. Heidän päähänsä oli lapsena iskostettu, että he eivät saa puhua saamea suomenkielisten läsnä ollessa, Päivi Alasalmi kertoo. Välillä yhteys henkeen syntyy heti, välillä se vie viikkoja. – En halua, että lukija, jolla on ehkä vaikeaa, masentuisi kirjani luettuaan. Minunkin anoppivainaani ja hänen sisaruksensa vaihtoivat aina suomen kieleen, kun minä tulin huoneeseen. Saamelaisten kirjailijoiden on vaikea saada etelän suurta kustantajaa tai laajaa lukijakuntaa suomalaisista. Minulla oli kustannusyhtiö Gummerus ja lukijat valmiina. Peuranmetsästys alkoi 1600-luvulla vaihtua poronhoitoon, joka tietysti helpotti ravinnonsaantia, kun porot kulkivat mukana. Tämä oli tärkeä motiivi Soruian saagan synnyttämiselle.– Ajattelin, että jos minä en näitä kirjoja kirjoita, niin ei niitä kirjoita kukaan muukaan. – Vuonna 2001 keksin, että käsikirjoituksesta saisi kirjan, ja Otava otti sen kustannusohjelmaansa. Minulla oli kirjoittaessani mielessäni joku Nokian tyylinen paikkakunta ja myös kotikaupunkini Kemijärvi, Romppainen sanoo. – Kristinuskoa on levitetty tietysti muuallekin väkivaltaisesti. Kuvailu kuulostaa tutulta, mutta Romppaisen mukaan Akaa on Vuokkolan esikuvaksi liian pieni
Tämä RaamatJumalalla on myös etunimi tu on kopio 1600-luvulta Kuningatar Kristiinan saamasta raamatusta ja täällä – Jehova-sana on mukana monta kertaa kaikissa näissä käännöksissä, sanoo Koskinen.Jopa uskonpuhdistaja Martti Luther tunnusti Kauko Koskisen mukaan Jumalan nimen Jehovaksi, mutta muutti nimen raamatunkäännöksessään kuitenkin Herraksi. Myös Raamatun ns. Hän kuvaa muun muassa maisemia ja luontoa, ihmisiä sekä eläimiä.– Pidän tunnelmaltaan aika tummasävyisistä kuvista. Otan kuvia aina, kun minulla on kamera mukana.Tunnekuviin hän sai malleiksi sekä harrastajaettä ammattinäyttelijöitä. Myös Akaan kirkon 1800-luvulta peräisin olevassa messukasukassa Jehova lukee. Hän alkoi kuvata 1970-luvulla. Tällä hetkellä kuvattuna on noin yhdeksänkymmentä tunnetta. – Se on jäänyt yhden uskonnon harteille koko asia. Hän sai idean tunteiden kuvaamisesta keskustellessaan ystävänsä kanssa. Sortavalan käännöksessä vuodelta 1823 Jehova esiintyy.– Vuoden 1936 käännöksestä Jumalan nimi jätettiin kokonaan pois. Käännöskomitealla on hyvin monimutkainen selitys sille, miksi Jumalan etunimeä ei ole käytetty. Aluksi kuvailin lähinnä kavereita ja kaikkea, mitä ympärillä tapahtuu, Siltala kertoo. Pekka Siltalan valokuva talvisesta Haihunkosken sillasta. marraskuuta näyttely on suljettu. Jumalan nimi -näyttely on avoinna Akaan kaupunginkirjaston aukioloaikoina 26. Tämä kuitenkin perui osallistumisensa. Videolla on näyttelyssä nähtävillä kolmekymmentä raamatunkäännöstä, joissa kaikissa on Jehova. Ilmeisesti sanaa vältetään käyttämästä. Näyttelyssä on mahdollisuus kuvauttaa tunteensa ilmaiseksi Markku Rintalan ollessa paikalla. puhutaan Jehovasta, kertoo Koskinen. Tuloksena on kokoelma Markku Rintalan ottamia kuvia tunteista sekä Pekka Siltalan tunnelmallisia teoksia.Siltala on alunperin kotoisin Oulusta ja tuli Viialaan töiden perässä vuonna 1984. joulukuuta asti maanantaista perjantaihin kello 9–14. Aina 1900-luvun alkuun Jehovatai Jahve-sanaa käytettiin Koskisen mukaan suomenkielisissä Raamatuissa ja muuallakin ihan yleisesti, mutta se katosi 1900-luvulle tultaessa lähes tyystin. Harrastus muuttui vakavammaksi kolmisen vuotta sitten, kun mies osti ensimmäisen digitaalisen järjestelmäkameransa. Akaalaisen Pekka Siltalan ja tamperelaisen Markku Rintalan yhteistyö alkoi oikeastaan sattumalta.Siltala alkoi suunnitella reilu vuosi sitten ensimmäistä valokuvanäyttelyään yhdessä tuttavansa kanssa. Jumalan etunimi Jehova on kirjoitettu tähden keskelle muun muassa Akaan kirkon vanhaan messukasukkaan. Rintala alkoi hänkin valokuvata melko nuorella iällä. – Tässä on Raamattu vuodelta 1886 ja siinä lukee, että Jumala on olennollinen ja nimi, jolla hänet muista jumalista erotetaan, on Jehova. Näyttely on avoinna 4. 16 Keskiviikko 11.11.2015 – Akaan Seutu Vivikka Monto Tunteita ja tunnelmia pääsee tutkailemaan Kulttuuritalo Laaksolaan avatussa näyttelyssä. Myös Suomen Bibliaseuran eestinkielisessä Raamatussa on yli 6 800 kertaa Jehoova. Kuhmoisten kirkon alttaritaulun päätykolmiota kun korjattiin, paljastui maalikerrosten alta Jehova-sana. Opetushallituksen ylläpitämästä Opettajan verkkopalvelusta löytyi lista 104 tunteesta, joiden kuvaamisen hän aloitti. Jehova-nimi on muun muassa Helsingin tuomiokirkon päätykolmiossa näkyvissä. Se mainitaan vain seitsemän kertaa. Evankelisluterilaisen kirkon 2. Katson usein maailmaa kuten katsoisin kameran etsimen läpi.Pekka Siltala sanoo kuvaavansa suurella sydämellä. Ne, jotka ovat Jehovaa käyttäneet, eivät ole mitään selitystä miettineet. Hän kannustaa etenkin Tunteita ja tunnelmia Laaksolassa Juha Kosonen Jehovantodistaja Kauko Koskinen on koonnut Akaan kirjastoon näyttelyn Jumalan nimestä. Intohimoista valokuvausta Markku Rintala on tehnyt tunteita kuvatessaan matkan myös omiin tunteisiinsa. – Pidän historiasta. Varsinainen elanto tulee diplomi-insinöörin töistä. Ei siihen tarvitsisi mitään selitystä keksiä. Vuoden 1992 käännöksestä Jumalan nimi jätettiin lähes pois. Maanantaina 23. – En osannut piirtää, joten rupesin harrastamaan valokuvaamista, Rintala hymähtää.Harrastuksesta on kehittynyt jo sen verran vakava, että hän kuvaa sivutoimisesti toiminimellä. Ajankohdat voi tarkistaa Laaksolasta tai Akaan kaupungin nettisivuilta kulttuurija vapaaaikatoimen alta. Raamattujen lisäksi näyttelyssä on esillä valokuvia vanhoista rahoista. – Kuvaan edelleen intohimoisesti. Sana peitettiin kohun saattelemana paneelin alle. En noudata sääntöjä orjallisesti vaan näen ja kuvaan omalla tavallani. Vivikka Monto. Akaan kaupungin kulttuurikoordinaattori Jaana Kari tunsi Markku Rintalan yhteisen tanssiharrastuksen kautta ja ehdotti tälle näyttelyyn osallistumista. käsky sanoo, älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.– Eihän etunimen käyttäminen väärin ole, miettii Koskinen. Kauko Koskinen ei tiedä, miksi Jehovaa Jumalan etunimenä ei käytetä. Pörri ja Mia on tämän Pekka Siltalan teoksen nimi. marraskuuta saakka. Valokuvat pysäyttävät, ne ovat tehokkaampia kuin filmit. – En oikein tarkkaan tiedä, miksi hän näin menetteli, kun kuitenkin hyvin paljon myöhemmin Jumalan etunimeä vielä käytettiin, kertoo Koskinen. Se on yhdessä alaviitteessä muodossa Jahve. Juha Kosonen Markku Rintalan (vas.) ja Pekka Siltalan välissä on yksi Rintalan tunnekuvista. Myös paikkoja ja rakennelmia, joissa Jehova on tänäkin päivänä paikoillaan, esitellään valokuvin. Kauko Koskinen ihmettelee, miksi Suomessa vältellään Jumalan etunimen Jehova käyttöä, vaikka nimi esiintyy lähes kaikkialla. selfieitä räpsiviä nuoria laajentamaan kuvauskohteitaan.– Valokuvaus on käsittämättömän hyvä harrastus, nuorisoja vapaa-ajan ohjaajaksi opiskeleva mies painottaa
Merikanto) Kaunis kotimaani (Trad.) Kahden maan kansalainen (J. marraskuuta kello 16.00 Konsertit juontaa näyttelijä Esko Rissanen. Merikanto) Suojelusenkeli (P. J. Hannikainen, Immi Hellen) Ken on luonut sinitaivaan (Mikael Nyberg ja Vesa Tuomi) Nocturno (Taisto Wesslin, Eino Leino) Hiljainen tienoo (Trad.) Puhtaat purjeet (Raul Reiman) La Mama (Aznavour) Laupeuden ääni (Trad.) Konsertin tuottavat: Pyhän Johanneksen Hospitaaliritarikunta Ransu ry Tapahtumaa tukee: Pirkanmaan Lehtitalo Ryhmävaraukset: Kirkkokonsertin KÄSIOHJELMA ennakkoon 12 euron hintaan kaikilta ritarikunnan jäseniltä. KÄSIOHJELMA tuntia ennen konserttia kirkon ovelta 15 euroa/ osallistuja. Kirkon tervehdyksen esittää pastori Antero Eskolin.. Konserttien tuotot ohjataan täysimääräisinä lasten ja nuorten tukemiseen sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Löytty) Kotomaamme (Trad.) Ave Maria (Schubert) Kun päivä painuu iltaan (Lehtinen) Oi, muistatko vielä sen virren (O. Hyväntekeväisyyskonsertit Ritarit ja Ransu lasten sekä nuorten asialla 5 kirkkoa ja 50 vuotta estradilla PASI KAUNISTON Taivaantulet JUHLAKONSERTTI Tervetuloa kirkkokonserttiin! SÄÄKSMÄEN KIRKKO (Valkeakoski) su 15. Akaan Seutu – Keskiviikko 11.11.2015 17 Kirkkokonsertin ohjelmistossa muun muassa: Soi vienosti murheeni soitto (O
Pienemmässä kuvassa turnauksen pistepörssin voittanut Tsekin Milan Gulas runnoo joukkueensa ainokaisen. Ensimmäinen kavennus, joka tuli Jovan Stankovicin kaukorankkarista, syntyi liian myöhään. Valitettavasti avausjakson jälkimmäinen kymmenminuuttinen oli synkkääkin synkempi. Aika ei enää riittänyt kuin Jirka Järven toiseen kavennukseen, ja näin kaivattu tasoitus jäi syntymättä. Pelin tasoa pitää saada ylöspäin, Säteri sanoo.Toijalan ulkojäillä viisivuotiaana tavoitteet olivat vielä auki. Hän on näyttänyt, että pystyy sen tekemään. 18 Keskiviikko 11.11.2015 – Akaan Seutu urheilu. Se on se taso, mikä KHL:ssä pitää maalivahdilla olla, Jalonen sanoi Akaan Seudulle. Jalosen mukaan Juha Metsola oli yhtä selvä valinta toiseksi Leijona-vahdiksi Helsinkiin. Se riippuu paljon joukkueesta, ja olen kuullut on kuullut paljon tarinoita siitä, kuinka jossain asiat toimivat ja jossain eivät. Säterin tavoite on edelleen NHL Juha Metsola siirtyi KHL:ään suoraan Tapparasta, mutta Harri Säteri vietti välissä monta vuotta Pohjois-Amerikassa. Pelinopeus oli ehkä vähän suurempi kuin KHL:ssä yleensä. Toiselle jaksolle akaailaiset lähtivät taistelemaan, ja kenttäpeli olikin pirteää. – Siinä lähdettiin rakkaudesta lajiin. Ensimmäinen kausi KHL:ssä oli Säterille myönteinen yllätys. – Peli oli aika lailla sellaista, kuin arvelin. Myöhemmin huomasin, että tästä voi tulla jotain, ja vähitellen tavoitteeksi tulivat SM-liiga ja muut. Mikko Peltoniemi Toijalasta kotoisin oleva ja Akaan Kiekossa jääkiekkoilun aloittanut maalivahti Harri Säteri oli lauantaina kaatamassa Tsekkiä jääkiekon EHT-turnauksessa Helsingissä. Joukkue matkusti Pohjanmaalle Sieviin, jossa viime kauden liigamestari Sievi Futsal isännöi akaalaisia. Tänä syksynä otteet ovat olleet vielä parempia ja vahvempia, Jalonen sanoo Säteristä, joka on ollut kovassa vastuussa omassa seurassaan. Ensi sunnuntaina jatketaan, kun paikallispelissä Valkeakosken Mad Max matkustaa rajan yli Akaaseen Leijonien vieraaksi. Valitettavasti hienosta esityksestä huolimatta futsalissa ei tyylipisteitä jaeta. – Olin varautunut aika paljon huonompaan siinä, miten asioita hoidetaan. – Olen itse ollut valmentamassa kolme vuotta KHL:ssä, ja siellä pitää olla sellainen maalivahti, joka pystyy yksin voittamaan pelit. Harri Säteri nautti maajoukkueen maalilla Harri Säteri virnuili vaihtoaition suuntaan Tsekin kaaduttua 2–1 viime lauantaina Helsingin EHT-turnauksessa. – Olisi ollut väärin, jos tätä maalivahtikaksikkoa ei olisi valittu, koska he ovat olleet Euroopassa meidän kuumimmat maalivahdit. Sievi pääsi iskemään nopeaan tahtiin peräti neljä osumaa, kun vieraiden puolustuspeli rakoili. – Olen nyt parempi veskari kuin sinne lähtiessä, mutta parantamista on vielä joka osa-alueella, myös pääkopassa. Leijona Futsalin taistelu ei tuonut palkintoa Himmeli Akaan Seudun joululehti ilmestyy 2.12. Mikko Peltoniemi. Hänellä on sopimus Vitjazin kanssa vielä ensi vuodeksi, mutta NHL on edelleen tavoitteena. Tappiosta huolimatta hyvä pelin alku ja toisen jakson jopa erinomainen esitys hallitsevan mestarin vieraana antavat uskoa tulevaan. Säteri hoiti hommansa eleettömästi ja päästi taakseen vain yhden kiekon Suomen voittaessa 2–1.Moskovan lähistöllä KHL-joukkue Vitjazissa ammatikseen pelaava Säteri nautti sekä Tsekki-pelistä että viikon kestäneestä Suomen-reissusta. Kauden avausvoittoaan jahtaava Leijona Futsal aloitti pelin hyvin. Puolustimme tiiviisti joukkueena kuten odotinkin.Suomen maajoukkue oli koko viikon Helsingissä, mutta ennen turnausta Säteri heti käydä myös Toijalassa, missä hänen isänsä ja mummonsa edelleen asuvat. Tähän kauteen valmistautuminen oli Säterin mukaan helpompaa, kun tiesi, miten asiat jään ulkopuolella toimivat. Edellisellä Amerikan-reissulla Harri Säterille kertyi pelejä AHL:ssä, mutta NHL jäi kokematta. Jalosen listoilla jo viime vuonna Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Kari Jalonen kertoi ennen turnausta Helsingissä, että Harri Säteri oli vahvasti ehdolla Leijoniin jo viime kaudella.– Näimme, että hän otti omassa joukkueessaan ykkösmaalivahdin paikan ja pelasi huippukauden jo viime vuonna. Vieraiden pirteä ja taisteleva esitys jäi ilman palkintoa, kun pisteet jäivät kotijoukkueelle maalein 4–3 (4–1). Jirka Järven oivasta katkosta Yasar Elbeller pääsi päättämään vastaiskun vierasjohtoon. – Hyvin on mennyt, toteaa kaikki Vitjazin 26 peliä ennen EHT-turnausta torjunut ja maalivahtitilastojen kärjessä keikkuva Säteri. Juha Vedenpää Leijona Futsalin isänpäivä sujui reissutunnelmissa. Ottelu käynnistyy Toijalan Monitoimihallilla kello 16
Pohjanmaan nuoret miehet taistelivat hakkuri Mika Mäntylän johdolla miehekkäästi ja veivät tiukan erän akaalaiskatsomon hämmästykseksi ansaitusti 23–25. Kotijoukkue piti pintansa ja vei viimeisen erän luvuin 15–10 ja koko ottelun erin 3–2. Neljänteen erään JymyKuutoset sai vielä yhden kirivaihteen päälle. Kärkitrilleri Hakkarissa alkaa kello 19. Paljon voi kuitenkin tapahtua lentopallopelin kolmen minuutin erätauolla. Vaa´alla Lehtonen hävisi peräti neljä kiloa.Ruotsin tämän sarjan kakkosnainen tuli kovaa päälle joka erässä. – Tämä oli parempi matsi ehdottomasti kuin se meidän edellinen, vahvisti voittaja ottelun jälkeen. Myllylä oli alkuviikon 39 asteen kuumeessa eikä siis lauantaina terävimmillään. Akaan Iskun Satu Lehtonen otti makean voiton Sara Svenssonista. Jymy-Kuutoset vei neljännen erän Pitkä erätauko ei tuonut muutosta voimasuhteisiin, ja Akaan hyökkäysrivistö levisi entisestään. Seuraavat kaksi ottelua olivat taas miesten alle 69 kilon sarjaa. Ne jotka lajista enemmän tiesivät, eivät tuloksesta yllättyneet, mutta räjähtihän Seurahuoneen katsomo, kun tulos 3–0 suomalaiselle julistettiin.Kuntopuoli oli molemmilla kunnossa. mutta vähitellen vieraat saivat juonesta kiinni ja tulivat peliin mukaan. Erän mainittavin asia oli se, että Akaan passari Ossi Heino löysi passeillaan Joni Mikkosen koko aika paremmin ja paremmin ja Mikkosen hyökkäysten edessä vierailijat olivat täysin aseettomia. Jussi Mäkelälle viiri Monessa huipputapahtumassa meritoitunut illan juontaja Kenny Stålhammar aloitti hehkutuksen kotikatsomoa hivelevällä startilla. Akaan yleispelaaja Markus Kauppinen sai peliaikaa, ja tuntuman lisääntyessä Kauppisen otteet varmistuvat, ja hyökkäyspeli alkaa itseluottamuksen lisääntyessä kulkea mukavasti. Lehtonen sai revanssinsa ennen kaikkea osumatarkkuudella ja voitontahdolla. Molemmat ottelijat olivat toisessa ja kolmannessa erässä aivan rättiväsyneitä. Markku Ruonala urheilu.. Ilotulitus illan päätteeksi Ilta päättyi ilotulitusmaiseen näytökseen, kun pääottelijat Satu Lehtonen ja Sara Svensson kävivät taistoon. Työmäärä ennen tapahtumaa ja tapahtuman jälkeen on mittava, mutta joka kerta satapäin tyytyväisiä ihmisiä on poistunut illan päätyttyä. Kotijoukkueen parhaana palkittiin kentän suvereeni ykköshahmo, kovaan pelikuntoon noussut kapteeni Joni Mikkonen. Seuraavassa kamppailussa Kalvolan Iskun Karri Lohi pehmitti Turun Urheiluliiton Samuel Obortan pistein 3–0. Puolia vaihdettiin kotijoukkueen hienoisessa hallinnassa 8–5. Tässäkin ottelussa kuului kommentti katsomosta ”veri kuuluu asiaan“, Kymäläisen nenä kun alkoi punottaa. Kotijoukkue johti vielä 22–20, mutta sitten Jymy-Kuutosten loppuun asti taisteleva peli-ilme astui esiin ja erä kääntyi jatkopisteillä väkisin vieraille lukemin 24–26. Akaan Isku palkitsi Mäkelän pitkästä ja ansiokkaasta seuratyöstä viirillä. Tahmeaa oli. Kymmenettä tapahtumaa odottaa iso joukko. Vierailijoiden vatsat taisivat täyttyä ensimmäisen erän voitosta, sillä toinen erä meni kotijoukkueen selvässä hallinnassa alusta loppuun. Matilainen ei päässyt oikein mitenkään haastamaan nuorukaista. Liikkuminen ja lyöminen oli kuin hidastetusta filmistä. Liberona pelannut kokenut Saku Sinkkonen toi varmuutta ja rauhallisuutta Akaa-Volleyn puolustusja vastaanottopelaamiseen. Hajaäänituomio 2–1 meni Autiolle. Tämän jälkeen illan pääottelun iskijät, Akaan Iskun Satu Lehtonen , sekä Ruotsin ylpeys Sara Svensson pääsivät juontajan tenttiin. Erä tuli nopeassa tahdissa kotijoukkueelle 25–17. Tämä ei ollut iskulaiselle yllätys, kun aiemmin oli jo matsattu.Suomen mestari Lehtonen käänsi tilanteet hienosti joka erässä itselleen. Akaan Iskun Boxing Night täytti jälleen Viialan Seurahuoneen Satu Lehtoselle makea revanssi ruotsalaisesta Sarjaa ylempänä alle 57-kiloisissa Iskun Taru Kymäläinen kävi tasaisen matsin Vilppulan Nyrkkeilijöiden Ida-Kristiina Aution kanssa. Painoluokka oli alle 51 kiloa, mutta pieni painorajan ylitys kuitenkin sallittiin. Tulos toisin päin ei olisi ollut vääryys, kehui valmentaja Raimo Sinkkonen . Sarja oli miehet alle 69 kiloa. Sisulla ja jopa nenä veressä Myllylä taisteli loppuun asti. Viirin ojensi seuran sihteeri Kirsi Lehtinen . Akaan Iskun Joonas Lähteenmäen ja Tampereen Nyrkkeilijöiden Matti Kaukisen tasapäinen vääntö kääntyi Lähteenmäelle 2–1. Akaan Seutu – Keskiviikko 11.11.2015 19 Harri Ahonen Isänpäivän iltana saapui vierailijoita Pohjanmaan suunnalta kovalla asenteella Toijalan Monarille. Ensin kehään kutsuttiin Jussi ”Mässi” Mäkelä . Akaa johti erän puolivälissä lukemin 13–8, Akaa-Volley kaatoi Jymy-Kuutoset Jukka Koskinen Nyrkkeilyseura Akaan Iskun lauantaina järjestämä yhdeksäs Boxing Night -tapahtuma oli taas melkoinen hullunmylly. Takakäsi puri kerta toisensa jälkeen, ja liikkuminen oli joustavaa. Akaan Iskun Tarmo Virolainen löi selkeästi pitkäkätisen Turun Jyryn Niko Salmisen 3–0. Miehet alle 91 kiloa, ja Akaan Iskun Aki Matilaisen sekä Kuopion Boxing Clubin Antti Virtasen mittelö. Boxing Night -tapahtuma teki taas kunniaa lajille sekä tapahtuman koko organisaatiolle. Illan kattaus oli täydellisesti hiottu ja huipentui pohjoismaiseen huippumatsiin. Tapahtumapaikka Viialan Seurahuone oli tupaten täynnä, kun seitsemän otteluparia taisteli kehässä. – Tein ottelun hiukan vaikeaksi itselleni, hän kuitenkin myönsi heti perään. Eipä ollut Akin ilta. Vivikka Monto Akaan Iskun Aki Matilaisen (vas.) ja Kuopion Boxing Clubin Antti Virtasen mittelö päättyi Virtasen voittoon äänin 3–0. Loppuerä oli tiukkaa vääntöä molempien joukkueiden napsiessa pisteitä vuoron perään. Vasta-alkajaksi Virolainen esiintyi varsin mallikkaasti. 3–0 kuopiolaiselle. Nuori 18-vuotias Virtanen vei joka erää saaden oikeinkin hyviä osumia. Viides erä alkoi molemmilta joukkueilta perinteisen hermostuneesti. Kolmaskin erä lähes läpihuutona kotijoukkueelle 25–16. Mikkosen huippukuntoa tarvitaankin jo tulevana perjantaina, kun Akaa-Volley matkaa vieraspeliin pohjoisen rajanaapurin Lempäälän Kisan kotisaliin Hakkariin. Veren makua heti alkuun Avausottelussa sarjassa naiset alle 54 kiloa Turun Teräksen Mia Salokannel kesytti Akaan Iskun Pinja Myllylän 3–0. – Tarun etukäden käyttö oli aivan erinomaista. Vaikka Jymy-Kuutoset oli kotisalissaan syksyn ensimmäisessä pelissä Akaa-Volleytä vastaan saanut tylyn 3–0-oppitunnin, eivät vierailijat tulleet Monarille antautuneena.Ensimmäisen erän alku oli kotijoukkueen selvää hallintaa
Toiseksi tulleet Valppaan Outi Penninkangas ja Heli Sandelin joutuivat taipumaan 10–21, 20–22. Valppaan pelaajille voitto tuli erin 2–1, 21–16, 17–21 ja 22–20. Se on sellainen hyvä pakkaus. Varmaan pitkään vielä jatkan. Vuoriselle ja Nummsielle voitto B-luokan nelinpelistä muodostui erittäin tasainen. Saman luokan nelinpelissä Antti Rehtola ja Marko Lehmusvirta sijoittuivat hopealle. Joukkueessa oli Akaasta yhteensä seitsemän peluria. Finaalissa vastassa oli venäläispari Alexander Polikanov /Natalia Gonchar . Osa on potkinut palloa yhdessä jo alle kouluikäisinä pallokoulussa. Voiton luokassa veivät Terhi Luola/Soile Savolainen. Katsotaan sitten, kuinka pitkälle pääsee, viialalainen Tuomas Pynnönen pohtii. Ensimmäinen erä tuli vielä helposti 21– 15, mutta toinen erä meni jatkopisteille 22–20. 20 Keskiviikko 11.11.2015 – Akaan Seutu urheilu. Naisten kaksinpelin vahvin oli Klaukkalan Tuuli Vasikkaniemi. Sunille ja Rehtolalle sulkapallovoitto Turussa Sami Koljonen näinen. Kaikin puolin positiivinen kausi, joka meni oikeastaan yli odotustenkin, Kohonen sanoo.Akaalaispalloilijoiden mukaan joukkueessa on hyvä henki.– Meillä on positiivinen joukkue, siellä ei kiusata ketään, toijalalainen Listo sanoo, ja viialalainen maalivahti Kalle Kohonen jatkaa.– Joukkue on tosi yhteAkaalaisjunnut juhlivat mestaruutta Hakan paidassa Piirinmestaruuden voittaneessa joukkueessa pelasivat Akaasta Vesa Tuomi (vas.), Kalle Kohonen, Tuomas Pynnönen, Topias Listo ja Lauri Peltoniemi sekä kuvasta puuttuvat Matias Manninen ja Jeremias Partanen. Hän voitti Valppaan Susanna Hakalan 21–13, 21–14. – Alussa oli vähän hieromista, kun oli uudet valmentajat ja uudet kujeet. Uudella pelityylillä menestykseen Yhtenäisyys on ollut Jussi Kohosenkin mukaan myös yksi suurista syistä menestymiseen. Kolme paria päätyi voitoissa tasoihin, mutta voitetut erät ratkaisivat luokkavoiton Valppaan Mikko Vuorisen ja Kimmo Nummisen hyväksi. – En ole ajatellut asiaa paljon. – He ovat näyttäneet, että ovat treenanneet ja päässeet Hakaan pelaamaan, Listo sanoo. Miesten harrasteluokan kaksinpelin finaalissa Eetu Koivu voitti Janne Lehtisen 21–19, 21–11. Huomaa sitten pelikentälläkin helpommin, Kalle Kohonen jatkaa.Junioreilla on erilaisia tavoitteita jalkapallon suhteen.– En ole sillä tavalla miettinyt vielä. Joukkueenjohtaja, niin ikään akaalainen Jussi Kohonen on samoilla linjoilla. Lisäksi jokainen pelaaja kehittyi eteenpäin kauden aikana, ja asenne harjoitteluun pysyi hyvänä, Jussi Kohonen sanoo. Edustusjoukkueen pelaajat esikuvina Tie huippuliigoihin kävisi todennäköisesti Hakan edustusjoukkueen kautta. Meillä on ollut kova halu voittaa, Listo toteaa Yhtenäisyys on ollut akaalaispelaajilla helppo löytää, ovathan juniorit tunteneet toisensa jo pitkään. Se vaatii harjoittelua, Kalle Kohonen sanoo. Voittonumerot olivat 21–19, 21–18.Miesten 45-vuotiaitten nelinpelissä Juha Virkki parinaan Ari -Pekka Tuomi Turun Pyrkivästä voittivat finaalissa parin Markku Kivi Turun Pyrkivä, Jari Paavola Raision Sulkapalloilijat 2–0, 21–12, 21–17. Syksyhän oli ihan loistavaa jalkapalloa. – Joukkue hitsautui hyvin yhteen kesän aikana. – Ehkä sellainen taisteluhalu on ollut iso syy myös. Tähtipelaajien ja omien valmentajien rinnalla edustusjoukkueen pelaajat ovatkin junioreille suuria esikuvia.– Edustuksen pelaajilta oppii tosi hyvin, Kalle Kohonen toteaa. Pertti Tuomela Marko Lehmusvirta oli tyly isäntä ottaen kaksi luokkavoittoa Toijalan Valppaan järjestämässä sulkapallon Halloween-turnauksessa Viialan palloiluhallissa. Sekanelinpelin voitto luokassa meni Hämeenlinnaan Paula Sistosen ja Jukka Häivälän matkaan. He voittivat toiseksi tulleen Valppaan parin Susanna Hakala/Jorma Riipinen 21–10, 21–11. Lehmusvirta voitti miesten B-luokan kaksinpelin ja miesten A-luokan nelinpelin Juha Virkin kanssa. He voittivat toiseksi tulleen Hämeenlinnan parin Paula Sistonen/Jukka Häivälä tiukassa kaksieräisessä ottelussa 23–21, 21–17.Marko Lehmusvirta hallitsi B-luokan kaksinpeliä voittamalla ottelunsa suoraan 2–0. Suurin syy menestykseen oli kuitenkin uuden valmennuksen opettama uusi pelityyli, sen omaksuminen ja sitä kautta saavutetut hyvät tulokset kummassakin sarjassa. Myös Susanna Hakala ylsi B-luokan kaksinpelivoittoon. Muista luokista järjestävän seuran pelaajat saavuttivat neljä voittoa. Ahonen ja Kämärä veivät sekanelinpelin Sekanelinpeliä hallitsi vakuuttavasti Harri Ahonen parinaan Hämeenlinnan Helena Kämärä. A-luokkaa hallitsivat omat pelaajat. Loppua kohden parannettiin, joukkueen vasen laitapuolustaja Topias Listo kuvailee kautta. Vuorinen vei voiton 21–18, 21–12. Joukkueen kausi lähti liikkeelle opettelun merkeissä, sillä joukkueen valmennus vaihtui täysin tasan vuosi sitten. – Koitan päästä huippuliigoihin, kuten Veikkausliigaan tai Englannin liigaan. Nelinpelin finaalissa Matti Hakamäki ja Juho Koskinen voittivat Eetu ja Petri Koivun 21–15, 21–19. Naisten 35-vuotiaitten nelinpelissä Anne-Mari Kallio ja Heli Sandelin tulivat toiseksi. Naisten A-luokan nelinpelissä Anne -Mari Kallio pelasi myös finaalipaikan parinaan Venäjän Natalia Gonchar . Edustusjoukkueessa pelasikin menneellä kaudella akaalaislähtöisiä pelaajia. Miesten C-luokan kaksinpelin finaalissa kohtasivat Valppaan Mikko Vuorinen ja Mansen Sulan Roope Mansnerus. Valmentajaksi olisi kiva päästä joskus, Peltoniemi jatkaa. Toijalan Valppaan sulkapalloilijat Lotta Suni ja Antti Rehtola voittivat A-luokan sekanelinpelin sulkapalloseura Raision Clearin poolikisoissa Turussa. Marko Lehmusvirralle kaksi voittoa sulkapallon Halloween-turnauksessa Pertti Tuomela. Toiseksi tulivat erävertailussa Tommi Silvasti ja Pekka Tiikkaja . He voittivat finaalissa Outi Penninkankaan ja Mikko Vuorisen 21–16, 21–14. Poikien 13-vuotiaitten kaksinpelin voitti Christian Hännikäinen ja toinen oli Oskari Merelä. Sami Koljonen Valkeakosken Hakan D13juniorit juhlivat syksyllä Tampereen Piiriliigan piirinmestaruutta. Finaalissa oli vastassa Clearin Elle Mahnala . Lohjan Terhi Luola ja Espoon Soile Savolainen olivat kuitenkin vahvempia 21–12, 21–16. – Alueliigassa kevät ja kesä menivät opetellessa, mutta sitten kaikki loksahti paikalleen. Kisat pelattiin pooli-kisoina, jolloin pelejä riitti kellon ympäri. Junioriluokissa 15-vuotiaitten poikien kaksinpelin finaalissa Hämeenlinnan Lauri Korhonen voitti Mansen Sulan Niklas Lenanderin 20–22, 21–19, 21–11. Toiset Hakan junioreista ovat aloittaneet jalkapalloharrastuksensa Viialan Peli-Veikoissa, toiset taas Toijalan Pallo-49:ssä. Miesten nelinpelin voittajia olivat Tampereen Juhani Harju ja Tommi Sakki . Naisten nelinpelin voitti Klaukkalan pari Tuuli Vasikkaniemi/Paula Petäys . viialalainen Lauri Peltoniemi kysyy.– Seitsemän–kahdeksan vuotta on tainnut tulla pelattua, Kalle Kohonen laskee.Osa pojista on samalla luokalla koulussa ja viettää aikaa myös koulun ja harrastusten ulkopuolella yhdessä.– Pystyy pelaamaan paremmin yhdessä, kun tuntee toisensa hyvin, maalivahtina pelaava Peltoniemi sanoo.– On hyvä, kun tunnistaa, millainen kaveri on. Susanna Hakala pelasi hyvän turnauksen ja voitti naisten B-luokan kaksinpelin. Sekanelinpeliä hallitsivat Heli Sandelin ja Antti Rehtola. Nelinpelin finaalissa Lehmusvirta ja Virkki voittivat toiseksi tulleen Valppaan parin Sonja Lius/Antti Rehtola kahdessa erässä 21–17, 21–19. Toiseksi tullut Hämeenlinnan Jukka Häivälä ei kuitenkaan antautunut helposti. Suni ja Rehtola voittivat semissä Turun Sulan parin Anton Häggblom /Henna Hietamäki erin 2–0. Saman luokan sekanelinpelissä Anne-Mari Kallio ja Nastolan Mintonin Ville Tuominen olivat myös toisia voiton viedessä Turun Sulan Pauli Saarinen ja Halikon Sulan Marjaana Sorokin . Lisäksi joukkue pelasi Satakunnan piirin Alueliigaa, josta Haka-juniorit nappasi hopeaa. Nelinpelissä Mansen Sulan Anton Hoisko ja Niklas Lenander voittivat seurakaverinsa Oskari Merelän ja Christian Hännikäisen 21–11, 21–12. – Eikös me eskarista lähtien olla pelattu