Porissa maailman suurin kuorma-autoalustainen nosturi
Ä LIITTEEN SULUTU
KO KARTTA
8 2011
HINTA 6,90
www.ajolinja.fi
ERIKOISLEHTI
RAPORT TI
AMMATTIAUTOILUN
Suomen kevein
Tieraportti Iisalmesta Laaksosen 5-akselinen TRAKKER
PUUAUTO
Maailman vahvin tien päällä
SKAL Suoritealat johtaja Risto Jaakkola:
Volvo FH16-750
ÖSTRÖMIN perunaSCANIAT
Suomessa ON LIIKAA KALUSTOA
Se voisi olla suoraan Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n lehdistötiedotteesta. Kannattavuusongelma ei ole uusi sairaus. Toki osalla menee ihan hyvin, mutta liian monella toiminta on pakkasen puolella tai ainakin nollassa. On edetty lamakausia, poistui liikennelupien tarveharkinta, tuli Euroopan Unioni tuoden kansainvälisen kilpailun ja uusia rajoittavia säädöksiä. On kuitenkin hämmästyttävää, että niin moni isokin kuljetusliike on mennyt nurin. Luulisi, että edes talousjohtajalla olisi ollut laskimessa uudet patterit. a j o l i n j a . Pitäisi ottaa keskusteluun, että millä tavoin kustannuslaskentataidot saataisiin paremmin yrittäjäkurssilaisten päähän. SKAL Suoritealat ry:n johtaja kertoo tässä lehdessä, miten monet nuoret keskittyvät kuljetusyrityskursseilla mielummin isoihin komeisiin autoihin kuin hintalaskelmiin. Heti sotien jälkeen ei kannattavuusongelmaa ollut. f i
A M M AT T I A U T O I L U N T U O R E I M M AT U U T I S E T J A TA PA H T U M AT
Nro 8 2011 Tässä numerossa
AMMATTIAUTOILUN ERIKOISLEHTI
PÄÄKIRJOITUS
Pääkirjoitus Tieraportissa Iisalmi Vuorsolan mahtipilkki Koeajossa VolvoFH16-750 SKAL Jaakkola puhuu Maalipinnan kiillotus Laaksosen Trakker
3 4 14 18 22 26 28
Puutteellinen kustannuslaskenta kuljetusalan syöpä
Kuljetusalan yrityksillä on keskimääräisesti huono kannattavuus. Rahdinkorotukset saadaan aina jälkikäteen ja siten on vaikea pysyä kustannusnousujen vauhdissa mukana. Vuonna 1983 Nyholmin kuljetusliikejätin johtaja kirjoitti henkilöstölehdessään, että kuljetusalalla on kilpailu kiristynyt ja alan kannattavuus on kokonaisuudessaan heikohko. Huolestuttavaa on se, että kustannuslaskenta ei ole vieläkään riittävän vahvassa huudossa. Mutta mitä pidemmälle vuodet vierivät, sitä enemmän lisääntyi kuorma-autojenkin määrä. Voisiko pääsyvaatimuksia kiristää, pitää ennakkokoe. w w w. Tilannekatsaus käy aivan hyvin tähän päivään. Velkasaneeraus- ja konkurssitilastoissa kuljetusyritykset ovat yliedustettuina. Kansakoulun käynyt yrittäjä viihtyi mielummin ratissa tai remontissa kuin taskulaskimen äärellä. Moni kova työmies hankki auton, teki pitkää päivää ja sai kohtuullisen elintason. Miksi kuljetusyrityksessä ei sitten ole osattu laskea sitä taksaa, millä kannattaa ajaa. Kuljetusmaksutaulukot oli monessa tapauksessa lähtökohta isoille alennusprosenteille. Saatiin se taksa, mikä pyydettiin. Sitä podettiin jo liikennelupien tarveharkinnan aikana, jolloin täysin vapaata kilpailua ei ollut. Kuljetusala on sen verran kiehtova, että sen ansaitsisi kokonaisuutena menestyvän nykyistä paremmin.
Kustantaja: B YHTIÖT Oy Päätoimittaja: Jouni Hievanen jouni.hievanen@ajolinja.fi Ilmoitusmyynti: Riitta Tynkkynen 040 455 9656 Tuija Juuri 040 455 1753 Ulkoasu: Ismo Kivelä Yhteydenotot/ osoitteenmuutokset/ tilaukset: Puhelin: 09 547 621 Telefax: 09 547 622 46 www.boy.fi tai sähköpostilla boy@boy.fi Osoite: Nuijamiestentie 5A, 00400 Helsinki Paino: ScanWeb, Kouvola ISSN 0359-3010
TRUCK OF THE YEAR JURY MEMBER VAN OF THE YEAR JURY MEMBER BUS OF THE YEAR JURY MEMBER
31
Ajokoulutus toi säästöä Neljä raskashinuria Tanskan kukkakeisarit Tanskan jenkkirekkayrittäjä Tanskan kalakunkku Koulutusgallup Actros kiertueella Sjöblom motiivimaalari Öströmin Scaniat Rahtarien uusi pomo Sisärengas Kimmo Puntti Xtransin kevyet Renaultit SM-Sisu jaksaa Vuoden 2012 valinnat Sähkeitä Huutoja ja kuiskauksia 31 34 36 40 44 47 48 52 54 59 60 62 68 71 74 78
LUE MYÖS
ajolinjan nettisivut www.ajolinja.fi
Tärkeää!! Ilmoitathan osoitteenmuutoksesta meille tilauspalveluumme.. Jos huonohintaista ajoa ei kukaan aja, niin kyllähän asiakas nostaa hintaa tai ajot jää ajamatta. Vaikka kilpailu ei ollut vielä kovin rajua, oli sitä kumminkin. Mutta onhan meillä hyviäkin esimerkkejä, miten kuljetusyritykset ovat pystyneet mukautumaan muuttuviin tilanteisiin
22 000 asukkaan Iisalmi tunnetaan Suomessa paljolti pitkät perinteet omaavasta panimosta. Viinan himon villitsemille kansalaisille kun
Syvällä Savossa
haluttiin tarjota miedompia vaihtoehtoja. TIERAPORTTI
Teksti ja kuvat Riitta Airaksinen
ajolinja
Iisalmi
Monelle Iisalmesta tulee ensimmäiseksi mieleen Olvi, joka toki työllistää ison joukon kuljettajia. - Kesällä siirtokuormien määrä nousee noin viiteenkymmeneen kuormaan päivässä, kertovat Olvi Oyj:n logistiikkapäällikkö Timo Miettinen ja työnjohtaja Juhani Karvonen. Leijonanosa Olvin tuotteista kuljetetaan Transpoint Oy:n ja sen alihankkijoiden autoilla.
4. - Tänä vuonna päästäneen vähintään samaan tulokseen. Huima litramäärä tietää sitä, että jakeluautojen lisäksi Olvilta lähtee joka työpäivä 14-16 yhdistelmäkuormallista juomia kohti jakeluterminaaleja. Viime vuonna Olvin kotimaan myynti oli 137 miljoonaa litraa. Alun perin Olvi perustettiin juoppouden poistamiseksi. Mutta löytyy Ylä-Savosta paljon muitakin automiehiä.
IISALMI
Perustettu 1627 Maakunta Pohjois-Savo Pinta-ala: 872,13 km2 Väkiluku: 22 095
Jos haluaa jututtaa Iisalmessa automiehiä, heitä löytää varmimmin paikallisen panimon purku- tai lastaushallista. Nykyään yritys työllistää IisalTyönjohtaja Juhani Karvonen ja logistiikkapäällikkö Timo Miettinen.
messa lähes neljäsataa henkilöä. Marras-joulukuun vaiheilla juomien kuljetuksessa alkaa joulusesonki. Lisäksi raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetus työllistää satoja automiehiä. Silloin entistä useampi rekkamies kaartaa viitostieltä Marjahaan rampille ja kohti kaupungin keskustaa. Jos kaikki Olvin Iisalmessa valmistamat juomat olisi pakattu 0,33 litran tölkkeihin, Iisalmen panimolta olisi lähtenyt juomia asiakkaille yhteensä 415 151 151 tölkillistä
Vaan niinhän se menee, että kun savolainen puhuu, vastuu siirtyy kuulijalle. Naapuriapua antamassa Pasi Koponen.
Hiekkaa, hiekkaa, enemmän hiekkaa
Olvin lastauslaiturista lähdettäessä ylämäki on sen verran jyrkkä, että liukkaalla kelillä soralaatikolle johtaa polku jos toinenkin. - Ihan liian kauan, Harjula murjaisee yrittäjänä olemisesta. - Juomakuorman sitominen on joskus haastavaa. Tänä aamuna tie vei Kuopiosta Vieremälle. - Viitostie oli liukas. - Vika on harmillinen. Savon piäkaapunnissa Kuopiossa ratin taakse vaihtuu velipoika. Edesmenneen suuruuden, Pietikäisen Kuljetuksen nimi vilahtaa Harjulan puheissa.Yrittäjänä hän aloitti jo Pietikäisen aikaan. Sorvin ääressä Pasi Koponen.
Jumissa ollaan, hiekka auttaa. Kiitoautojen väreissä olevan auton ratissa istuu Timo Harjula. Koponen on Transpointin miehiä. Samoja murheita on ollut muillakin. Se on nopeuttanut herkän kuorman käsittelyä. Jakeluajossa IShift on hyvä, Harjula kuitenkin kehaisee. Ajaa Koponen muutakin kuin kaljaa. Toinen mies vie kontin ja perävaunun perille.
5
Dollyt haastavat sitoa. Kiitoautojen väreissä olevan auton vetopyörien alle heittelee Koposen Pasi. "Salkkulavat" ovat tukevampia lastata ja kuljettaa kuin dollyt tai lukuisia erikokoisia tuotteita sisältävät kauppakohtaisesti kerätyt lavat. Olvilla tehdään tiimityötä. Se tulee ja menee. Pakkasta oli neljä astetta ja satoi vettä, Koponen kertoo. Eipä tuosta kommentista siis ota selvää, oliko se annettu tosissaan vai hurtilla huumorilla. Maanantaiaamuna Iisalmeen on satanut ensilumi ja laitureiden edessä oleva luiska on kiillottunut liukkaaksi. Kun koko kuorma sattuu olemaan liukkaasti pyörillä liikkuvia dolleja, kuljettaja joutuu ottamaan käyttöönsä koko liina- ja kulmasuoja-arsenaalinsa ja vähän enemmänkin. On siihen nyt kuitenkin jo harjaantunut, Koponen kertoo. Myös rikkoontumiset ja kuormien jäätymiset ovat vähentyneet huomattavasti. Kun etelän janoisille menevät juomat on lastattu, Koponen suuntaa Scanian keulan Kuopioon. Volvo on oma. Kytkin ei toimi, Harjula diagnosoi. Se on osasyynä soralaatikon verottamiseen. Juomakuormia ajavat pitkälti samat kuljettajat. Myös hänen nimi on teipattu auton kylkeen.
Kuopiolainen Pasi Koponen on tällä kertaa saanut helpon kuorman. - Kiitoautot on hyvä kuljetuksenantaja, Harjula loiventaa lausuntoaan ja lähtee kohti Kuopiota. Soraa heitellään hyvässä hengessä naapurinkin rattaiden eteen, vaikka hänen työtakin väri ei oman takinvärin kanssa täsmäisikään. Siitä on lähes parikymmentä vuotta. Työajat on pidettävä laillisissa puitteissa. I-Shift temppuilee. - Heittää vapaalle. Iisalmi
Salkkukuorma on kätevä lastata
Jakopaikkoja on päivittäin 1520. Sallituilla painoilla mennään.
Ylikuormiin ei ole edes mielitekoa, sillä yli 63 tonnin painoista ei rahaa kassaan kilise. Tenhunen jakelee juomia Kuopion keskustan alueelle. Laatikko oli täynnä soraa.
Laiturista lähdettäessä Tenhusen Pekan askeleissa on sama kaiku kuin muillakin. Sitä kohti suunnistaa ripein askelin Jari Niskanen. Partasen Kuljetuksen toimenkuvana on puunajo, joten dieseliä palaa metsäteillä rymytessä. Lisänä ovat Kiparin Kuljetuksen kolme autoa. Oma aikansa kuluu kennojen, palpalaatikoitten ja säkkien kyytiin kärräämisessä. Välillä myös hyllytetään tuotteita ja tehdään muita asiaan kuuluvia askareita.
Vielä niitä honkia humisee
Marjahaan ABC:n pihassa ei iltapäivällä ole montaa yhdistelmää. Juomien jakelemisessa on sen verran paljon askaretta, että se tehdään kahden miehen voimin. Ne hidastivat matkantekoa Niskasen viime reissulla, kun keli äityi perin liukkaaksi. Osasyy siihen voi olla hieman hankala asemalle ajo varsinkin etelän suunnasta tultaessa. Suoperäisellä maalla kasvanut harvennusmänty voi painaa tonnin kuutio tai enemmänkin. Ylämäkeen lähtö ei onnistu ilman lapiotöitä. - Liukasta on joka puolella. Nosturivaaka helpottaa kuljettajan urakkaa. Moni käykin hörppäämässä kahvinsa Lapinlahden puolella Matin ja Liisan asemalla. Vaikka auton kyljessä lukee Partasen Kuljetus Oy, vetovastuu yrityksestä on Niskasella. Syyssateitten pehmentämiä teitä löytyy Ylä-Savostakin. Viime perjantaina takalaitanostin oli avattava 23 pihassa. Ei riitä, että juomalavat ja dollyt puretaan kaupan takahuoneeseen. - Kuljettajien väliset erot kulu6 Jari Niskanen ajaa 560 heppaisella Scanialla.
tuksessa ovat 5-10 prosentin luokkaa, Niskanen perustelee. Mutu-tuntumalla lastaamalla ylikuormaa saattaa lipsahtaa tolppien väliin alan rautaiselta ammattilaiseltakin.
- Eri paikassa kasvanut puu voi olla eripainoista. Jossakin muualla kasvanut voi olla kevyempää, Niskanen kertoo.. Tienhoitokin on mennyt niin paljon alaspäin, että sivuteille ei enää uskalla lähteä, Tenhunen veistelee. Ei direktiivin velvoittamana, vaan omasta halusta ja tarpeesta. Yksi puutavara-auto Marjahaan pihassa kuitenkin on. Keskimääräisen kulutuksen Niskanen kertoo olevan 70 litraa satasella. Mietteissä onkin järjestää kuljettajille taloudellisen ajon koulutuspäivä. Partasen Kuljetuksella on seitsemän autoa. - Toimin vähän niin kuin salanimellä, Niskanen valaisee. "Matiski" vetää väkeä siihen malliin, että sitä ollaan laajentamassa. TIERAPORTTI
ajolinja
Iisalmi
"Sivuteille ei uskalla"
Talvi ei yllättänyt. Rahtareitten iloksi pihalle on luvassa enemmän parkkitilaa
Vaikka onhan sitä aina vanhassa jotakin askartelemista. Iisalmelainen on laitattanut autojensa selkään vaihtolavalaitteet. Iisalmi
Sisua isältä pojille
- Tämä on armeija-iässä. Kesäksi päälle vaihtuu kuuppalava ja Piippo suuntaa autoinensa as-
faltinajoon.Talvella ajetaan lunta. - Tyyppivikoja autossa ei ole ollut. - Harmittaa vaan, että omana elinaikana tuli autoihin puhelin ja digipiirturi. - Se on se perinteinen kaari. Sisun lisäksi kalustoarsenaaliin kuuluu kaksi muuta autoa. Niiden mukana tuli kiire, Piippo naurahtaa.
7. Nyt sillä saralla on hiljaisempaa. Välikaasun ja kaksoiskytkennän käyttö sujuu siis jo luonnostaan. Piippo ei ole yrittäjänä eilisen
teeren poika. Fuller kestää, Piippo
Asko Piippolle Fullerin synkronoimaton vaihdeaski on tuttu juttu.
kehaisee suorahampaista vaihdeaskia, jossa synkronirenkaita ei ole suotta kulumassa tai vaihtamista hidastamassa. - Sisu on maastokelpoinen ja vakaa kipata, Piippo jatkaa. Piipolla on ollut Sisuja maailman sivu, Kontioita ja Jyryjä. Saa nähdä, kumpi loppuu ennemmin, auto vai mies, Asko Piippo naurahtaa. Armeijaikäisen Sisunsa sotilasarvoa Piippo ei kuitenkaan paljasta. Kehaisun kohteena oleva vuonna 1998 päivänvalon nähnyt SRSisu rouskuttaa pihalla tyytyväisenä dieseliä. Piippo antaa kiitosta myös Sisun voimansiirrolle. Vuonna 1977 aloin itse yrittäjäksi. Nokkamallisen menopelin alla on neljä akselia, kantavuutta siis riittää. Eikä parempaa sora-autoa ei ole. Mittarissa on 1,3 miljoonaa. Se lienee sotasalaisuus sorarintamalla. Ajoa on kuitenkin kotikonnuilla riittänyt. Pari vuotta sitten Iisalmen seudulla oli isoja työmaita, kun kaupunkiin rakennettiin suuria marketteja. Siitä osakiitos kuuluu sille, että kalusto muuntuu monenlaiseen ajoon. Ajoin isäukolla ensin kymmenen vuotta. - Laatikkoa ei ole avattu kertaakaan. Niitä ajavat Piipon kaksi poikaa, siis kolmas sukupolvi
Miettisellä työn alla on logistiikan perustutkinto. - Jopa niin paljon, että joudumme suorittamaan valintoja hakijoiden välillä, Kauppinen kertoo. Opiskelu on ollut monipuolista. Opin tielle lähtemässä ratamestari Jaakko Toivonen, kuljettajaksi opiskeleva Henri Miettinen ja kouluttaja Markku Kauppinen.
Öljyä on. Yksi aikuisopiskelijoista on pyhäjärvinen Henri Miettinen. Miettinen on tyytyväinen koulutuksen tähänastiseen antiin. Sama sävel on myös ajoratamestarin puheissa. Maanrakennuskoneenkuljettajia kouluttava Markku Kauppinen on tyytyväinen, että Iisalmessa pidettäville yhdistelmäajoneuvon- ja maanrakennuskoneenkuljettajakursseille on ollut mukavasti hakijoita. Todistuksen nuori mies saa käteensä toukokuussa. Kuormiakin on ajettu; soraa, elintarvikkeita ja koneita. Lähtötarkastusta tekemässä Henri Miettinen.
Ylä-Savon ammattiopisto tarjoaa kuljetus- ja maansiirtoalan koulutusta niin nuorille kuin aikuisille. - Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, Jaakko Toivonen tietää.
8
Raskas kalusto kiinnostaa
Yhdeksän kuukautta kestävän koulutuksen aikana Miettinen ehtii saada monta ajoopetustuntia.
- Voisihan sitä kokeilla jotakin muutakin liikuntamuotoa. - Sprinter on hyvä kaupunkijakelussa. Iisalmi
ous! tarj umis tust Tu
Tilaa
Ajolinja
maksuttomalla tekstiviestillä!
Jaakon Srinterissä on takalaitanostin. Palvelu toimii Soneran, Elisan, Telefinlandin, DNA:n, Saunalahden ja Ainan liittymistä.
seuraavaa
9
90
- Ammattiliikenteen erikoislehti -
9. Ei olisi niin yksipuolista, Jaakko Katainen toteaa.
2 numeroa
Lähetä viesti AJO 2 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTIOSOITE numeroon 16303. Kattainen toimii sukulaismiehensä Markon kanssa Kiitoautojen alihankkijana. Palvelun hinta on 0 . Purkupaikat ovat Kattaisen mukaan kohtuullisen hyviä. Liikuntaa jakeluajossa saa työn puolesta mukavasti. Se oli työpaikka, joka tunnettiin ja jossa viihdyttiin. kuumat kisaraportit, taustat ja tun Viihteellinen erikoislehti kaikille ammatikseen tien päällä liikkuville.
Jaakon jakosprintteri
Monet savolaiset automiehet muistelevat vieläkin kaihoisin mielin seudulla pitkään vaikuttanutta Pietikäisen Kuljetusta. Yksi autoista on lastauslaiturissa seisova Sprinter, Jaakko Kattaisen ajokki. Jaakon työpäivä alkaa kuudelta runkoautojen purkamisella. Yrityskauppojen myötä Pietikäisen nimi hävisi maailmankartalta ja Iisalmen terminaalin seinään vaihdettiin Suomen Kiitoautot Oy:n kyltti. Saat tilauksestasi kuittausviestin ja postitse laskun. Tilaus on määräaikainen ja alkaa seuraavaksi ilmestyvästä numerosta. Kantavuudeksi kuljettaja ilmoittaa reilut 1700 kiloa.
Ajolinja Ammattiliikenteen tuntemukset immät tien päältä ja tien vierestä. Mahtuu ahtaisiin paikkoihin, Kattainen kertoo. Iisalmen kaupunkijakelu hoidetaan kolmella omalla autolla. Joskus tosin joutuu tekemään lumitöitä, kun pumppu ei lumisella asfaltilla kulje. Perinteikkäällä kuljetusliikkeellä oli 1990-luvun puoliväliin saakka terminaali myös Iisalmessa. Sitten alkaa jakelusavotta. Näe ärjy heet, vehkeet, lue viimeisimmät kahvipu nelmat. Terminaalin tiskin takana istuu nyt Raimo Kattainen
Lappalainen läväyttää pyörännapaan rautatangolla. Ehkä raskaan kaluston asentajan työtä pidetään vieläkin likaisena ja fyysisenä. Eivät ne elämää pelasta, Lappalainen toteaa. Työn alla on ilmankuivaimen vaihto paikallisen puutavara-autoilijan työkaluun. Raskasparilla työskentelevää Riku Hiltusta raskaan kaluston
Kauko Lappalainen.
asentajat työt kuitenkin kiinnostivat. Iisalmessa autoja remppaa kuusi asentajaa. Niiden löytäminen ei ole aina helppoa, vaikka olisi millaiset Tech Toolit ja aparaatit käytössä. Volvo näytti idealle vihreää valoa ja ideasta syntyi Raskaspari. Nyt työn alla on jarrulevyn vaihto. Nyt ei pelkkä patruunan vaihto riitä. - Armeija pitäisi suorittaa jossakin välissä, Hiltunen kertoo työn lomassa. - Kiinnostuimme ajatuksesta pyörittää itse korjaamotoimintaa. - Uusia asentajia on vaikea löytää. Yrityksen takana ovat korjaamoyrittäjät Kalle Salonen Sipoosta ja Jyrki Hakkarainen Kuopiosta. Tiskin takana varaosamyyjä Joona Eskelinen.
Raskasparin arkea ja juhlaa
Keväällä 2009 Iisalmen Volvona tunnetun rakennuksen katolle vaihdettiin Raskaspari Oy:n kyltti. Ennen Raskasparin perustamista molemmat olivat Volvon palkkalistoilla. Raskaspari on Volvon valtuutettu huolto- ja varaosapalveluyritys. Niinpä aloimme neuvotella asiasta Volvon kanssa, Hakkarainen kertoo. Hankalampia ovat sähköviat. - Se käy nivelten ja selän päälle. Tänä päivänä Raskaspari toimii Iisalmen lisäksi myös Mikkelissä ja Joensuussa. Pitkän työrupeamansa aikana Lappalainen on ehtinyt kontata betonilattialla kerran jos toisenkin. On tässä työssä tosin hyviäkin puolia, Lappalainen huomauttaa. Kauko Lappalainen on ruuvannut autoja jo 30 vuotta. - Testerit ovat vain apulaitteita. TIERAPORTTI
ajolinja
Iisalmi
Hädän hetkellä soitetaan huoltopäällikkö Heimo Hiltuselle. Ei Volvon huolto Iisalmesta kuitenkaan minnekään kadonnut. Olemme hankkineet asentajia rekrykoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen avulla, kertoo Hakkarainen. Nuori mies valmistui asentajaksi viime keväänä. Juntturassa, mokoma.
10. Muuten simppeli homma, mutta... Vaikka asentajia jatkokoulutetaan jatkuvasti, Lappalaisella on tunne,
Riku Hiltunen on töissä Raskasparilla.
että joskus kehityksen kelkka kulkee liian nopeasti. Nuoret ovat enemmän kiinnostuneita henkilöautoasentajan työstä
Rattailla on tölkkikuorma ja luiskassa olevaan laituriin pitäisi päästä. Tölkkiralli on melkoinen, sillä tölkkejä käy purkamassa keskimäärin viisi yhdistelmää päivässä. Tyhjät tölkit Olville tuodaan Haaparannasta. Tavaraa on liki kattoon asti, mutta painoa kuormalle kertyy vain muutama tonni. Haaparannassa trukki nostelee uudet tölkkilavat kyytiin. Iisalmi
Tölkkirallia Haaparannasta
Olvin pihalla tuoreessa lumessa tarpoo myös oululainen Jani Kaijala. Joskus suoraan junasta, joskus varastohallista. Tiellä tämä käyttäytyy kuitenkin melko samalla tavalla, Kaijala kertoo yhdistelmän ajo-ominaisuuksista. Kaijalan jäljet eivät johda sylttytehtaalle, vaan soralaatikolle. - Tämä on hieman hankalampi peruuttaa kuin täysperä. Kuljettaja tosin vaihdetaan välillä.
Vara-Ville on torniolainen yritys.
11. Puolikkaan perässä oleva keskiakseliperävaunu eli vasikka meinaa kuitenkin vikuroida. Kuorma on kevyt. Pienellä korjauksella yhdistelmä kuitenkin sujahtaa laituriin. Eikä sen lastaamisessa tai purkamisessa nokka kauaa tuhise. Purkamisen jälkeen Kaijala ottaa kurssin kohti pohjoista
Hallista on peruutettava kadulle.
Euromasterin kahvipöydän ääressä istuu Martti Säkkinen. Erityisesti Pohjoisesta kaivattaisiin tekijää.
Lehtiavustajan tulisi
ymmärtää raskaan kaluston kieltä ja maailmaa osata tuottaa sujuvaa tekstiä hallita digitaalisen valokuvauksen perusteet
Heittäisit jutun meille silloin tällöin. Kun rengasliikkeessä ollaan, kahvipöydässä juttu kääntyy renkaisiin. - Joskus on käytävä varmuu-
Ammattiautoilun erikoislehti Ajolinja on ilmestynyt 30 vuotta.
Juhlavuoden
kynnyksellä etsimme uusia lehtiavustajia tuottamaan artikkeleita Suomen maakunnista. Typen käytöstä renkaissa on hehkutettu monessa alan lehdessä. Silloin meni pari rengasta. Niitä jou-
tuu viemään välillä melko hankaliinkin paikkoihin. - Kalliita laitteita ei ole kannattanut hankkia. Euromasterillekin tulee silloin tällöin "kiviset ja soraset"-renkaita. Eikä Iisalmen Euromasterilta typpeä saa muualta kuin hengitysilmasta. Kokeileminen ei maksa mitään!
den vuoksi katsomassa purkupaikka etukäteen. Ahtaita purkupaikkoja ei voi välttää, mutta ahtaita huoltoasemien pihoja kyllä. TIERAPORTTI
ajolinja
"Käännökset tuhoaa rengasta eniten"
Iisalmi
Iisalmen Euromaster on keskellä kaupunkia. Kun asiakas tilaa elämässään yhden talopaketin, ei voi vaatia, että hän osaisi arvioida, miten paljon tilaa yhdistelmä vaatii, Säkkinen perustelee. Ne ovat niitä kantikkaaksi kuluneita. Typpilinjalle Säkkinen ei ole lähtenyt. Tehdään koejuttu ja katsotaan, onko sinusta lentäväksi reportteriksi. Säkkisen kuljettaa Ivecollaan lähinnä talopaketteja. Säkkinen kertoo, että pintoja häneltä on lähtenyt todella harvoin. Kysyntää ei ole ollut juuri ollenkaan, Euromasterilta kerrotaan.
Ota rohkeasti yhteyttä sähköpostilla
12
jouni.hievanen@ajolinja.fi. - Vaihdetaan karkeampia pin-
toja alle, Säkkinen kertoo. - Kaikki kuljettajat eivät ymmärrä, miten paljon liian tiukat käännökset tuhoavat rengasta. Viime vuosi oli poikkeus
Tänä syksynä Vuorsola hankki selvästi suurimman kuorma-autoon asennetun nosturin, mitä meillä on nähty. Vuorsolalla maailman suurin
Mahtipilkki
World Power nosturi on 365-tonnimetrinen. Työstä tulee erittäin joustavaa ja nopeaa,
P
Mikko Vuorsola on pelannut ikänsä nosturien kanssa, myös korjauspuolella.
14 14. Sen alla on järein Scania-alusta, 61-tonninen.
Teksti Jouni Hievanen, kuvat Vuorsola ja Jouni Hievanen
kuorma-autoalustainen nosturi
orilainen nosto- ja kuljetusalan yritys Vuorsola tunnetaan kookkaista nostureista. Se on 365-tonnimetrinen, kun suurimmat suomalaiset ovat olleet 175-tonnimetrisiä. - Ulottuvuus ja nostotehot riittävät kuljettajien mielestä joka paikkaan
Hydraulinen jatko, jib, pidentää nosturin ulottuman 45,6 metriin, josta nousee
500-heppainen riittää konetehoksi, kun 57tonnisen omamassan lisäksi ei ole muuta kuormaa.
,,
Nosturin ulottuma on 45,6 metriä, josta nousee vielä 600 kiloa.
laisnostajan pilkit ovat Hiabilta.
vielä 600 kiloa. Mikko on oppinut tuntemaan turkkilaisyrityksen.
Tällä nostettavalla on painoa noin 30 tonnia.
15 15. Netistä huomasin firman ja kävin paikan päällä tutustumassa, Mikko Vuorsola toteaa. Viiden metrin päässä autosta nousee 72 tonnia ja peruspuomin päästä 22,5 metristä 9,3 tonnia. Jos Hiabilta olisi saanut yhtä ison, eiköhän sellainen olisi Vuorsolalle tullut. Kaikki muut pori-
Turkissa osataan
Uusi mahtinosturi, nimeltään World Power, on Turkista. Vuorsolan toimitusjohtaja Mikko Vuorsola toteaa. Valmistaja ja nosturiasentaja on World
Power Erkin Duty Machines Ltd. - Muualta ei noin isoa nosturia saa. - Nosturilla on neljä kertaa suuremmat arvot kuin suurimmalla Hiabilla. Ja onhan nuo nostoarvot hämmästyttävää luettavaa
- Koneissa käytetyt komponentit ovat laadukkaita, länsimaisia. Heidän isänsä perusti oman tehtaan työskenneltyään aikansa Liebherillä. Vuorsolan mahtipilkki
- Tehdasta pyörittää nykyisin kolme veljestä. Pakkanen luo haastetta hydrauliikalle, kosteus sähkölaitteille. - Öljyt pitää olla meillä tietysti erilaiset kuin etelässä. Viisiakselisen R500-Scanian alusta on järein, mitä tehdas toi-
mittaa. Erkin World Power on toimittanut toimintansa aikana yli 3000 nosturia. Käytössä ei ole ilmaantunut muuta vikaa kuin yksi vuotava painemittauksen nippa.
Järeä alusta
Vuorsolan 365-tonnimetrinen nosturi on maailman
suurin kuorma-auton päälle asennettu nosturimalli. Se tarkoittaa, että autolla voi ajaa laillisesti halvemmalla polttoaineella, kevyellä polttoöljyllä.
Vene nousee kuin vettä vaan.
16 16. Alustan etummaiset akselit ovat 10-tonnisia, vetävät akselit ovat 16-tonnisia ja takimmainen on 9-tonninen.Tästä saadaan
tehtaan sallimaksi suurimmaksi kokonaispainoksi 61 tonnia. Tehdas valmistaa myös järeitä rautatienostureita. Vuorsolan Scanian omapaino täydessä nostovarustuksessa on 57 tonnia. - Totta on, että Turkissa saattaa olla 40 astetta lämmintä ja ilmankosteus 4 prosenttia, kun meillä voi olla 30 astetta pakkasta tai ilmankosteus 95 prosenttia. Tai näinhän se menee Södertäljen linjalta valmistuu neliakselisia ja viidennen kääntyvän akselin asentaa Scanian yhteistyökumppani Laxå Special Vehicles AB. Kilpailijat tehdään samoilla leveyspiireillä kuin tämäkin, Hiabit Espanjassa, Effer ja Fassi Italiassa. Erkin World Power yrityksellä on suurempikin malli tuotannossa, mutta se on ajoneuvonosturityyppisellä alustalla. On MM Rothe Erde kääntökehät, Sauer Danfoss hydrauliikkakomponentit ja Brevini vintturit. Sähköhallintalaitteissa käytetään yleisiä muista nostureista tuttuja komponentteja niin kuormanvalvonnassa kuin sähköohjauksessa, Mikko sanoo. - Miksi ei sopisi. Työn laatu, käytetyt komponentit ja elinkaariajattelu ovat lopulta ne, jotka ratkaisevat kokonaisuuden onnistumisen, Mikko muistuttaa. On laitteissa suomalaisosaamistakin, sillä suurlujuusteräkset ovat Rautaruukilta. Nosturiauto on rekisteröity kuorma-autoalustaiseksi työkoneeksi. Turkilla on vahvat siteet Eurooppaan, myös hyötyautosektorilla. Mutta hiukan kevyemmällä varustuksella, ilman jibiä tai osaa vastapainoista, voidaan ajaa täydet 80 km/h:ssa. Tehdas sallisi täysin painoin 70 km/h:n ajonopeuden, mutta Suomessa Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi rajoittaa nopeudeksi 60 km/h. Mutta sopiiko etelämaalainen Suomen suolaan ja pakkaseen. Turkkilaisyritys kuuluu eurooppalaiseen isojen nosturien yhdistykseen (ESTA). Koneet ja päällirakenteet räätälöidään asiakkaan toiveiden mukaisesti, asiakkaan väreihin maalattuna ja heti valmiina lähtemään töihin, Mikko kehuu. - Tehdas on monessa mielessä sopivan kokoinen, ei liian suuri eikä liian pieni
Kun nosturi 100- tai 150-tonniTeräslieriö menossa maalaukseen. - Teollisuudessa ovat valmistettavat kappaleet suurentuneet ja sitä kautta myös metallintyöstökoneet, Mikko kertoo. - Kun oli kiire, oli helpoin pistää auto vientirekisterin ja ajaa se Turkkiin, Mikko kertoo. Halli tuntuu kutistuvan, kun siellä on iso säiliö. Puomin paino rajoittaa nostamista. Vuorsolan kuljettaja teki ItäEuroopan turneen ja näki keikalla Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Slovakiaa, Unkaria, Romaniaa,
Bulgariaa ja tietysti Turkkia. Auto oli valmis elokuussa. Siitä on sitten nostettu painava kappale sisään isolla ajoneuvonosturilla. - Tällä nousee sieltä vielä reilu kolme tonnia, Mikko kertoo.
Nosturissa oma runko
Scanian alusta tuli Ruotsista Suomeen alkukesästä. Kun kookas 50 tonnia painava työstökone nostetaan vanhaan kuusi metriä korkeaan halliin, kattoon on ollut pakko tehdä aikaisemmin reikä. - Ajetaan kappale lavetilla sisään ja nostetaan meidän nosturilla paikoilleen. - Ei tässä kokoluokassa auton runkoa enää vahvisteta. Nosturin apurunkopalkit ovat 600 milliä korkeat, 250 milliä leveät. Maalamo Finnish Steel Painting on Porissa.
metrinen, nostotehoissa ei ole eroa enää paljoa 30-metrissä siinä se on tonnin paikkeilla. Nyt homman voi tehdä helpommin. Tämä viedään maalaamosta Harjavaltaan.
Mutta miksi noin iso nosturi. Ison nosturiauton, World Powerin rinnalla kuitenkin pienen, rakentaminen kestää meillä helposti neljä kuukautta. Autolla ei ole nostotilanteessa oikeastaan muuta merkitystä kuin olla vastapainona.
,,
Kuorma-autoalustaiseksi työkoneeksi rekisteröity ajoneuvo saa ajaa kevyellä polttoöljyllä.
17 17. Nosturissa on kiinni sen oma apurunko. Tässä on hyvät vaakanostoarvot. Koko paketti nostetaan auton päälle, porilaisyrittäjä kertoo
Ne ovat vain isommat ja kalliimmat kuin perheen pienoisilla. Tauolla voi lukea vaikkapa ruotsalaista Bamse-sarjista, Maailman Vahvin Nalle lehteä. Numerot kertovat olennaisen.16-litraisesta rivikuutosesta kutitetaan ulos 750 hevosvoimaa. Aikuisilla lapsilla on omat lelunsa. Reitillä on sen verran vierestä, että anna mennä ohi vaan. Odottamisen tuskaan saa hel750:sten matkassa oli myös teholpotusta pelaamalla FH750-peliä, taan pienempi miniläppäri, 13-litrainen jonka voi ladata netistä älypuheli540-heppainen rahtimoduuliyhdistelmeen tai tablet-minitietsikkaan. mä. Myyntiä on kyllä tehty jolla 750-Volvossa, jonka perässä on syyskuusta alkaen. puoliperävaunu. mahdollista valjastaa käytOhitukseen lähdettiin mahtikoneen töön.
750
2012
Vahvoja virikkeitä teille
18 18. ajoon kuitenkaan sännätty, vaan Saavutin puolikkaalla molemmat aikuisten 750-ajolaitteita kokeilautot ja oli aikomus jäädä perään lepäitiin Göteborgin ja Jönköpingin lemään. Sillä lukemalla ollaan Maailman Vahvin sarjatuotantokuorma-autoista.
G
Ajolinjalla oli mahdollisuus kokeilla Rekkaveturilaite uutta ajopeliä marraskuussa, joten ennakkotunnelmat ehtivät hyvin jouluLisebergin uusi Kanuuna-laite saa laplahjavalvojaisiin. Se mongersi 30-40 km/h taulussa Lisebergin huvipuiston puista erästä mahtimäkeä ylös. Koeajossa Volvo FH16ajolinja
Teksti Jouni Hievanen, kuvat Volvo ja Jouni Hievanen
Maailman tehokkain sarjatuotanto rekka sai sisäisen lapsen esiin.
öteborgissa on paljon nähtävää lapsille.Ykkösenä on Pohjois-Euroopan suurin ja kaunein huvipuisto Liseberg, jonka 35:stä ajolaitteesta pitäisi löytyä jokaiselle mieleinen oman maun, iän ja rohkeuden mukaan. ei ehdi, sillä tuotanto alkaa helmiSamaa alkukantaista tunnetta on tarkuun alussa. Ja mäkeä, että hevosvoimat oli mehän mentiin. Rahtiauton saavuttanut 750:nen puutavara-auto ei vuoristorataa on kehuttu maailmennyt ohi, vaan jäi perään tekemään man parhaaksi. Joululahjaksi auto senmielisten adrenaliinin heräämään. Sinne ei koesuorituskykyvertailua. Göteborgissa kuorma-automiehille valmistaa virikkeitä Volvo Trucks, jonka suurin ja kaunein on FH16-750. Koeajattaja näytti kuitenkin välillä
Oli kuoriutunut esiin sisäinen lapsi.
19 19. Kickdownia ja isompaa tehoa tarjoavaa koneen kierrätystä ei tarvittu. Ai miksi. FH16-asiakkaat haluavat kuljettaa mahdollisimman paljon tonneja
Rekkaveturissa oli mielenkiintoisena tuttavuutena kuljettajan toimia seuraava vireystilavahti. Se huomaa, jos ratin liikkeissä ja reunaviivojen ylityksissä on epäjohdonmukaisuutta.Tämä varuste on omimmillaan moottoritiellä, jossa on selkeät reunaviivat ja suora tie. 750:nen lähti kiihtymään rivakasti alakierroksilta kuin ylämäkeä ja kuormaa ei puolikkaassa olisikaan. Oma käsi nousi leveään morjestukseen, suunpielet vääntyivät hymyyn. Jos mennään mutkaista ja kapeaa tietä, vireystilavahti antaa helposti turhia hälytyksiä.
I-Shift robottilaatikko, uusimmalla softalla, toimii hienosti tien päällä 750:sessä.
,,Useimmat
kiertäessä reilua tuhatta. Endorfiini-hormonien eritys lisääntyi kehossa, tuli hetkessä mahtava fiilis. Ilosta ei meinannut loppua tulla. Kysy samaa 18-vuotiaalta karvanoppacorollakuskilta, joka viipottaa menemään pitkälti toista sataa
Asiakkaiden on
Pitkät ja painavat
Ja matka jatkui, nyt 60-tonnisella moduulimittaisella rahtiyhdistelmällä.Tehoa on edelleen ne maan mainiot 750 heppaa. Koeajossa Volvo FH16-750
Mutta meitähän ei väsyttänyt, sillä adrenaliinia oli riittävästi veressä. FH540:nen jolkotti ylös kymppiä vähemmän eli alimmillaan 30 km/h taulussa. 730-Scania meni ylös samoilla noin 40 km/h:n lukemilla. Samaa tasoa oli meno Scania R500:sella, joka oli aikanaan R730:sen vertailuajokkina. Mäkinopeudet ovat tärkeitä lukuja, kun taukopaikkojen pöydissä keskustellaan kuin hiekkalaatikolla konsanaan. Kuljettaja ei siis hoitanut edes niitä vähiä jäljelle jääneitä toitään kunnolla. 1,5-vuotta sitten siinä kokeiltiin uusia R730-Scanioita, jonka strategiset mitat ovat aa-
20 20. 750-Volvon nopeus oli mäessä alimmillaan 40 km/h. Onneksi tauolle jäi osa kehoon sitoutuneesta voimamiehen itseriittoisuudesta. Mieleen nousee ensimmäisenä MAN, joka perusteli 90-luvun loppupuoliskolla 603-heppaisen V10-koneversion tuloa. Ja me isot pojat poikettiin sitten tauolle Ulricehamniin, Dan Tervaniemen omistaman Rastaketjun taukopaikalle. Pystyisikö järkiperäisesti perustelemaan, miksi ostaa maailman vahvin. Kun ajetaan jatkuvasti Alppien yli, saadaan aikasäästöä ja voi ajaa enemmän keikkoja. Tukholman suunnasta Göreborgiin menevä kolmekilometrinen mäki on pahin, sillä onhan siinä nousua kahdeksan proRuotsalainen puunkuljetusyhdistelmä on mitoitukseltaan erilainen kuin meillä käytetyt.
,
Nallelle hunaja on namia kuin hevosvoimat automiehille.
,
senttia. Volvon maahantuoja perustelee 750:stä järkiperäisesti. Suomen mäet ovat lastenleikkiä Alppien rinteisiin. vistuksen matalammat kuin Volvossa (730/750 hv, 3500/3550 Nm). Meillä ei taida puutavara-autoilija ajaa yhtään keikkaa enempää 750:sellä kuin vaikkapa 600:sella. Ja syötiin isojen poikien jauhelihapihvit. Niissä on moni suomalainen automies vaihtanut pykälän jos toisenkin pienempään. Tuli unohdettua painaa I-Shift vaihdevivun takaa Power-voimanappia, joten mäki mentiin ylös economy-ohjelmalla. "Meidän iskä on vahvempi kuin teidän iskä." Ja kun mennään Scanialla Volvosta ohi tyhjänä, lasketaan ennen mäkeä teli alas.
Järkisyitä
Kun alla on 750:nen puutavaraauto, tulee ajatuksiin jo vakavampiakin ajatuksia. Volvon tiedotteessa kirjoitetaan, että useimmat FH16-asiakkaat haluavat kuljettaa mahdollisimman paljon tonneja mahdollisimman lyhyessä ajassa. Mahtitehot tulivat hyötykäyttöön, kun päästiin Jönköpingin mäkiin. Puutavara-Volvolla ajaneet kertoivat mäen menneen ylös voimaohjelmalla 43-44 km/h:n nopeudella. Oli virkeä olo kuin veressä olisi pullollinen kitkerän colan makuista Vitanova-energiajuomaa. Se on kirjoitettu Ajolinjan numerossa 3/ 2010