SIVU 18 Näin onnistut tammen kasvatuksessa SIVU 38 8 2025 AR-20250915-549727-_6500066.indd 1 AR-20250915-549727-_6500066.indd 1 9/2/2025 8:43:22 AM 9/2/2025 8:43:22 AM. METSÄNHOITO | OMA TALOUS | PUUMARKKINAT | MONIMUOTOISUUS Tavoitteena pysyvä puusto Eero Vainio hivuttaa metsiään jatkuvaan kasvatukseen SIVU 10 Täystaltta puree tehokkaasti SIVU 20 Kenelle yhteismetsä sopii
Subaru_Forester_Turvallisuus_ensin_MTB_230x290.indd 1 Subaru_Forester_Turvallisuus_ensin_MTB_230x290.indd 1 27.8.2025 13.39 27.8.2025 13.39 AR-20250915-549728-_6500073.indd 2 AR-20250915-549728-_6500073.indd 2 9/2/2025 8:43:44 AM 9/2/2025 8:43:44 AM. Siksi saat aina kaikki turvallisuusjärjestelmämme, kun ostat uuden Subarun. Subaru Forester – Tutustu TURVALLISUUS ENSIN SEIKKAILULLA JA KOTIMATKALLA. Emme mekään. Tiedämme ettet ota turhia riskejä ja vain toivo parasta. Parhaat seikkailut ovat niitä, joilta tulet turvallisesti kotiin. Turvallisuus ei kokemusta huononna. Päinvastoin
Televisiossa Nelosella esi tetty Savottasarja metsäalan arjesta sai katso jilta mainion vastaanoton. Metsä tuntuu olevan monelle maa doittava tekijä elämässä. Toinen selkeä havainto on ollut, että tilan koosta riippumatta metsänomistajat ovat hyvin usein luontoihmisiä. Sitä tarvitaan. Asuin paikka, elämäntilanne, työ ja terveydentila voivat muuttua, mutta oma metsä on luotet tava tukipilari. Milloin hakkuut olisi lopetet tava, milloin luonto ennallistettava. Olen myös huomannut monen epäilevän, ettei lapsista tai lapsenlapsista taida kuiten kaan olla tilan jatkajiksi. Vastoinkäymisiä tulee väistä mättä. Lähetykseen tuli useampia viestejä metsästä. Tämä ilmiö on ulottunut myös metsä asioihin. Kunhan nuoriso huomaa, että met sästä voi saada monenlaista; alkaen poltto puista, luontoarvoista ja joulukuusista, kiin nostus viriää kyllä. Metsäala ja luonnosta kiinnostuneet asemoidaan stereotyyppisesti vastakkaisille puolille. Jotta osaisimme täällä toi mituksessa tarttua teille lukijoille tärkeisiin aiheisiin, meidän täytyy tie tää, millaiset asiat juuri nyt mietityttävät. On harmillista, että tämä puoli tulee julki suudessa harvoin esille. Paikka, joka pysyy, vaikka kaikki muu elämässä mullistuisi. PÄÄKIRJOITUS V iimeksi kuluneina kuu kausina olen puhunut kymmenien metsänomis tajien kanssa siitä, mitä metsä heille merkitsee. Metsän pitäisi tuottaa enemmän iloa kuin huolta. Metsän elämä kasveineen, eläimineen ja sää ilmiöineen tarjoaa uteliaalle loputtoman innoituksen lähteen. VIIME VUOSINA etenkin sosiaalisessa medi assa on vellonut repivä ja syyttelevä keskuste lutapa. ”Istun tauolla syömässä eväitä ja kuuntelen lintu jen laulua. Tässä asiassa uskon ajan kulumisen ja omistuksen vaihtumisen voimaan. Perinteisessä mediassakin vaatimuk sia on sadellut. Nyt on kuitenkin alkanut vaikuttaa siltä, että ääni monipuolistuu. On ollut äärimmäisen kiinnostavaa sukel taa erilaisten ihmisten metsäiseen mielenmai semaan. Silti minua harmittaa joka kerta, kun joku kertoo, että metsä on pelkkä riesa. Ehkä tyypillisesti käy niin, että metsästä tulee luovuttua, jos luonto ja sen ilmiöt eivät lainkaan kiinnosta. Ennen luopumista kuitenkin kysyisin muilta metsänomistajilta ja asiantuntijoilta apua. Selvittäisin vaihtoehtoja tilan hoitamiseen ja pohtisin, onko omistuksen rakenne paras mahdollinen. Metsänomistajan AARRE 3 AR-20250915-549729-_6500074.indd 3 AR-20250915-549729-_6500074.indd 3 9/2/2025 8:43:45 AM 9/2/2025 8:43:45 AM. Hiljattain kuuntelin pitkällä automatkalla radiota, jossa juontaja kyseli, mitä kuuntelijat puuhailevat. Jos hoidettavat asiat tuntuvat aina vain ahdista vilta, silloin on ehkä syytä miettiä luopumisen vaihtoehtoa. Mikäpä olisi hienompaa!” Ei voi kuin kiittää kaik kia aktiivisia metsäihmi siä, jotka tuovat oman äänensä kuuluviin perinteisessä ja sosiaa lisessa mediassa. Enemmän iloa kuin huolta Metsänomistajan Aarteen tuottaja Hanna Lensu on metsänomistaja, joka innostuu kaikesta, mikä kasvaa. TIETENKÄÄN METSÄNOMISTAMINEN ei ole aina helppoa
Metsäsi ääni. AR-20250915-549731-_6500068.indd 5 AR-20250915-549731-_6500068.indd 5 9/2/2025 8:43:25 AM 9/2/2025 8:43:25 AM
Lääkäri vastaa. METSÄNHOITO 10 Olli ja Eero Vainio valitsivat jatkuvan kasvatuksen. KURKISTUS EUROOPPAAN 44 Pakkosuojelu ahdistaa Latviassa. HYVÄT NEUVOT 18 Jos omistus uhkaa pirstoutua, yhteismetsä on vaihtoehto. KAUDEN RESEPTIT 56 Syksyn sienet maistuvat keitoissa ja kastikkeissa. MONIMUOTOISUUS 28 Haapoja säästämällä voi tehdä halvalla hyvän työn. LUONNOSSA 46 TunturiLapissa kannattaa poiketa sivureiteille. RAIVAUSKOULU 54 Säädä valjaat kroppaasi kuunnellen. Lari Lievonen Timo Heikkala 32 TÄSSÄ NUMEROSSA 8/2025 HENKILÖ 32 Isä kannusti Erkki Hannulaa metsän ostoon. AJANKOHTAISTA 8 Syksy paljastaa havupuut heinikosta. KYSY ASIANTUNTIJALTA 60 Miksi käsineet aiheuttavat ihottumaa. TULEVAISUUDEN METSÄ 38 Näin menestyt tammen kasvatuksessa. 28 PÄÄKIRJOITUS 3 Metsän pitäisi tuottaa enemmän iloa kuin huolta. Turkistarhauksessa ja koneurakoinnissa on ollut hyviä ja huonoja vuosia, mutta harvoin ne sattuivat samaan aikaan, Erkki Hannula pohtii. KONEET 20 Moottorisahan terävä kulmainen leikkuuhammas tuo lisätehoa. 6 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549732-_6500069.indd 6 AR-20250915-549732-_6500069.indd 6 9/2/2025 8:43:32 AM 9/2/2025 8:43:32 AM. PUUKAUPPA 36 Erikoispuita saa myytyä, jos runkoja on riittävästi. AJASSA 52 Ruokolahden Kummakivi on nimensä veroinen. VAKIOT 17 Kolumni: Petri Kortejärvi 51 Ristikko 59 Ensi numerossa 62 Kolumni: Risto Isomäki Sadat metsälajit kiittävät metsänomistajaa, joka jättää haavat kaatamatta
20 Moottorisahan teräketjun teräväkulmainen leikkuu hammas eli täystaltta puree puuta selvästi tehokkaammin kuin perinteinen pyöreä kulmainen hammas. Risto Jussila Metsänomistajan AARRE 7 AR-20250915-549732-_6500069.indd 7 AR-20250915-549732-_6500069.indd 7 9/2/2025 8:43:34 AM 9/2/2025 8:43:34 AM
KOMMENTTI Syksy paljastaa havupuut Vihreän kasvillisuuden keskeltä havupuun taimia on vaikea erottaa. Nykyisin jokainen metsänomistaja tekee halutessaan torjuntatoimia omilla maillaan, mutta toimet voivat jäädä tehottomiksi, jos ympäröivissä metsissä on kirjanpainajille suotuisat olot. Varsinkin rehevien maiden pikkutaimikoissa saattaa kulua kesäisin runsaasti aikaa taimien etsiskelyyn heinikon keskeltä. Jos heinikko on taimien kannalta haitallisen tiheää, se kannattaa niittää tai polkea taimien ympäriltä juuri loppukesällä ja syksyllä, jotta kasvillisuus ei ehdi kasvaa takaisin eikä lakoa talvella taimien päälle. Teksti Henrik Hohteri AJANKOHTAISTA Uskot kun näet HEINÄNTORJUNNAN tarve kuusentaimikoissa tuntuu jakavan mielipiteitä. Kysely toteutettiin Kantar Agrin verkkopaneelissa 20.5.–5.6.2025, ja siihen vastasi 719 metsänomistajaa. Silloin ne on helppo erottaa ympäristöstään. Virhemarginaali on +/3,6 prosenttiyksikköä. Teksti Henrik Hohteri Yhdessä kuoriaisia vastaan LÄHES kolme neljäsosaa metsänomistajista toivoo metsätilarajat ylittävää ja helposti järjestyvää suunnittelua kirjanpainajatuhojen hillitsemiseksi, kertoo WWF:n, Lähi Tapiolan ja Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen teettämä kysely. TAIMIKONHOITO HELPOTTUU, kun havupuut alkavat erottua ympäristöstään. Heinäyksen tarpeeseen ei usko, ellei varjossa kituvia kuusenrääpäleitä ole omin silmin nähnyt. Teksti Hanna Lensu Tulokkaat Aasiasta vaivaavat saarnia KAKSI eri vitsausta uhkaa eteläisessä Suomessa kasvavia saarnipuita. Syksyllä varhaisperkaus ja heinäys on tehokkaampaa ja lopputuloskin on parempi, kun vältytään vahingossa katkaistuilta havupuun taimilta. Epäilen, että suhtautuminen vaihtelee sen mukaan, millaisilla maalajeilla metsää kasvatetaan. Turun yliopiston mukaan esimerkiksi Turun monet saarnipuut ovat huonokuntoisia. Lehtipuut, heinät ja muu aluskasvillisuus muuttuvat keltaisen, ruskean ja punaisen sävyihin, mutta kuuset ja männyt säilyvät vihreinä. Toiset taas pitävät heinän polkemista jokavuotisena välttämättömyytenä. Niitä vaivaa todennäköisesti Euroopassa hyvin laajalle levittäytynyt saarnensurmasieni, joka on alun perin kotoisin Aasiasta. Vain riisinjyvän kokoinen, myös Aasiasta kotoisin oleva saarnenjalosoukko on aiheuttanut mittavia saarnikuolemia Pohjois-Amerikassa. Kirjanpainajan tuhoille ovat alttiita vanhat kuusikot kuivilla kasvupaikoilla. Teksti Hanna Lensu S aara La v i USD A Sanne Katainen L ar i L iev on en 8 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549734-_6500096.indd 8 AR-20250915-549734-_6500096.indd 8 9/2/2025 8:47:45 AM 9/2/2025 8:47:45 AM. Syksy on monesta syystä erittäin otollista aikaa nuorten taimikoiden hoitoon. Kyllä ne sieltä nousevat itsekseen, luottaa moni, jos ei nyt ihan pellon metsityksestä ole kyse. Suomea lähinnä olevat havainnot on tehty Pietarista. Saarnia uhkaa myös toinen tuholainen, joka ei ole levinnyt vielä Suomeen asti. Toinen syy on maaston värimaailma. Kun tukalat kesähelteet ovat ohi, metsätyöt ovat jo lämpötilan puolesta mukavampia tehdä, eikä viileyden tavoittelun takia tarvitse ryhtyä toimeen ani varhain aamulla
Puukauppa nikottelee PUUKAUPPA on käynnistynyt nihkeästi kesälomien hiljaiselon jälkeen. Metsäntutkimuksen keskeinen kannustin oli tuolloin pyrkimys saada metsistä hyötyä yhteiskunnalle. Monet Kalmin havainnot koivusta myöhempi tutkimus on kumonnut erityisesti lääketieteen osalta, mikä suotakoon anteeksi. Kalmin ohjaama – todennäköisesti myös pitkälti kirjoittama – ruotsinkielinen väitöskirja koivusta jäi vuosisadoiksi unhoon, kunnes sen täydennetty laitos ilmestyi suomeksi 2024. Kaikkien puutavaralajien hintakäyrät kääntyivät juhannuksen tienoilla alaspäin. Ajankohtaisesti ytimeen Kalm osuu pohtiessaan koivun oivallisuutta hiilenvalmistuksessa. Toki kokonaismäärä jäi lähes puoleen edellisvuoden marjasaaliista, mutta suomalaiset kuitenkin keräsivät marjoja merkittävästi enemmän kuin aiempina vuosina. Vuosirenkaiden ja puun iän yhteyden nosti ensimmäisten joukossa esiin Pehr Kalm, (1716-1779) joka oli paitsi talousopin professori Turun Akatemiassa, myös ahkera metsäntutkija. 1700-luvulla koivu oli arvossaan. Kirja kertoo myös, miten ymmärryksemme koivusta on muuttunut. Korkeimmillaan alkukesällä kuusitukista maksettiin pystykaupassa keskimäärin yli 85 euroa kuutiolta. Kausityölupia on myönnetty noin kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna oli ulkomaisia poimijoita. Puun iän määrittäminen vuosirenkaita laskemalla tulee tutuksi viimeistään alakoulussa. Kalm halusi tutkimusta nimenomaan koivusta kaiketi siksi, että se oli Suomessa kaskikulttuurin vuoksi hyvin yleinen puu. PEHR KALMIN uudelleen julkaistu tutkimus kertoo koivun olleen 1700-luvulla suuressa arvossa. Molemmat yritykset perustelevat päätöstään graafisten papereiden laskevalla kysynnällä. KIRJA-ARVIO Koivu oli 1700-luvun tutkijoiden ihmepuu Käsitys koivun merkityksestä on vaihdellut vuosi satojen aikana. Teksti Hanna Lensu Metsänomistajan AARRE 9 AR-20250915-549734-_6500096.indd 9 AR-20250915-549734-_6500096.indd 9 9/2/2025 8:47:46 AM 9/2/2025 8:47:46 AM. Tilastojen perusteella kotimaiset poimijat toden totta olivat vuonna 2024 aiempaa uutterammin liikkeellä. Hänen aikanaan se palveli teräksen valmistusta, nykyisin koivun sitoma hiili voi olla ratkaisu ilmastonmuutoksen torjunnassa. Poikkeuksena oli viime vuosi, jolloin ulkomaisia poimijoita tuli erinäisten ongelmien vuoksi Suomeen vain vähän. Alkuvuosi oli vilkas, joten notkahdus on tapahtunut kesän aikana. Myös puukaupan määrät ovat laskeneet. Vuoden aikana ostettu puumäärä on hiipunut pienemmäksi kuin kahtena edellisenä vuotena alkusyksyyn mennessä. Kuusikuitupuun pystykaupan keskihinta käväisi enimmillään yli 35 eurossa kuutiolta. Tuotannon on määrä päättyä vuoden 2025 loppuun mennessä. Se on ilmeisesti ensimmäinen koivua käsittelevä suomalainen tieteellinen esitys ja oiva tirkistysreikä 1700-luvun metsäajatteluun. Sappin Kirkniemen tehdas on ollut maailman suurin päällystettyjä aikakauslehtipapereita tuottava tehdas. Runsas pari vuosisataa sitten lustojen yhteys puun ikään oli akateemisen tutkimuksen kohde. Kuitenkin niin, että niitä ei uhkaa hävitys. Myös eteläafrikkalainen metsäyhtiö Sappi suunnittelee aikakauslehtipaperikoneen sulkemista Kirkniemen tehtaalla Lohjalla. Tänä vuonna ulkomaisia poimijoita on ollut liikkeellä taas runsaammin. Metsäyhtiö UPM kertoi aikakauslehtipaperia valmistavan koneen alasajosta Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa. Pehr Kalmin Koivu: Vanhin koivutieto, sen lähteet ja päivitys nykyaikaan, Faros, Turku 2024 Teksti Pasi Jaakkonen Suomalaiset uutterina marjametsissä VIIME VUOSINA on epäilty marjojen jäävän metsiin, jos kaupallinen poiminta lankeaisi suomalaisten urakaksi. Vuonna 2024 marjaa kerättiin kaupalliseen käyttöön yhteensä runsaat viisi miljoonaa kiloa. Teksti Hanna Lensu Kotimaiset poimijat olivat aiempaa uutterammin liikkeellä. Teksti Hanna Lensu Paperikoneilla tiukat ajat KULUVA vuosi näyttää muodostuvan viimeiseksi usean suomalaisen tehtaan paperikoneille. Huippuvuosi oli 2022, jolloin marjoja kerättiin lähes 18 miljoonaa kiloa. Ulkomaiset poimijat ovat 2020-luvulla hoitaneet Ruokaviraston Marsi-tilastoihin kirjatun kaupallisen marjanpoiminnan 80–90-prosenttisesti. Hän antoi vuosirenkaiden tutkimusaiheen lahjakkaalle oppilaalleen Johan Grundbergille. Melko modernia ajattelua siis. Kotimaisen poiminnan osuus nousi 64 prosenttiin koko marjamäärästä
10 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549736-_6500085.indd 10 AR-20250915-549736-_6500085.indd 10 9/2/2025 8:47:44 AM 9/2/2025 8:47:44 AM. Olli Vainion ja hänen poikansa Eeron metsissä Salon Perttelissä tehtiin tuolloin raivauksia ja suunnitteilla oli harvennushakkuu. SALO A jatus tavallista luonnonmukaisemmasta metsänhoidosta syntyi kymmenkunta vuotta sitten kävelyretkillä kansallispuistoissa. Turun lähettyviltä löytyi esimerkkikohde, jossa oli tehty jatkuvan kasvatuksen hakkuu, ja sitä Vainiot lähtivät katsomaan. Eero Vainio mainitsi isälleen, että metsää voisi käsitellä myös perinteistä poikkeavalla tavalla
Työ vaatii vuosikymmeniä aikaa ja jokaisen puun kohdalla tehtävää kaatopäätöstä. Metsänomistajan AARRE 11 AR-20250915-549736-_6500085.indd 11 AR-20250915-549736-_6500085.indd 11 9/2/2025 8:47:56 AM 9/2/2025 8:47:56 AM. METSÄNHOITO Elinkelpoista taimiainesta syntyy metsään joka vuosi. Vuosi kymmen jatkuvaa kasvatusta Olli ja Eero Vainio päättivät vaihtaa metsänhoito menetelmänsä päätehakkuuta välttelevälle jatkuvalle kasvatukselle
Eero Vainio hoitaa perheen metsätilalla taimikonhoitotyöt. Kun mielessä oli lisäksi omissa metsissä juuri tehty avohakkuu, jonka jälki ei tyydyttänyt silmää eikä mieltä, omaan metsään suunniteltu alaharvennus vaihtui yläharvennukseksi ja ajatukset kääntyivät erirakenteisen metsän kannalle. Metsää on hoidettu aiemmin perinteisesti päätehakkuisiin perustuvan metsänhoidon menetelmien mukaisesti. ”Vielä matkalla kohteelle epäilin systeemiä, mutta toteutettuna hakkuu näytti aika hienolta”, Olli Vainio muistelee. Vainiot tiedostavat, että siirtymä täysin tasarakenteisesta metsästä kerrokselliseksi, eri-ikäistä Siirtymä täysin tasa rakenteisesta metsästä kerrok selliseksi, eri ikäistä puuta kasvavaksi metsäksi vaatii 50–60 vuotta. ”Minulla ei ole sellaista lapsuuden metsäsuhdetta, että olisin tehnyt täällä töitä. Palsta on parinkymmenen hehtaarin kokoinen, pääosin mustikkaja puolukkatyypin kangasmaata. Alueen keskiosassa on kosteampi painanne, jossa kasvaa suopursua. VAINIOT OMISTAVAT yhteensä kuusi metsäpalstaa. Perttelin metsäpalstan Olli Vainio lunasti kuolinpesän osakkailta 13 vuotta sitten. Metsä oli silloin minulle vain retkeilyn kohteena, isä ja työmiehet hoitivat metsätyöt”, Olli Vainio kertoo. 12 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549736-_6500085.indd 12 AR-20250915-549736-_6500085.indd 12 9/2/2025 8:48:16 AM 9/2/2025 8:48:16 AM. ”Se ei ollut ainoa eikä varsinainen syy, mutta kyllä avohakkuun näkymä helpotti peitteiseen kasvatukseen siirtymistä”, Olli Vainio sanoo. Jatkuvan kasvatuksen hakkuilla tarkoitetaan päätehakkuuta välttelevää metsänkasvatusta, jossa metsikössä kasvaa aina eri-ikäisiä puita
Sen tavoitteena on erirakenteinen metsä. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä taimia poistetaan vähemmän kuin tasaikäisessä, päätehakkuuseen tähtäävässä metsänhoidossa. ”Jos on joitakin kuusia, niin yritän säästää ne. Männyillä täytyy olla tilaa kasvaa ylöspäin, sillä niiden kasvu kärsii, jos ne ovat liian lähellä lehtipuuta. • Peltoon ja taimikkoon rajautuvalla kapealla ku violla on tehty harvennus hakkuu. TYÖ: Lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori (emer.) METSÄT: Vajaa 90 hehtaaria kuudella eri palstalla. HARRASTUKSET: Metsien kasvun ihmettely, lukeminen, tennis Metsänomistajan AARRE 13 AR-20250915-549736-_6500085.indd 13 AR-20250915-549736-_6500085.indd 13 9/2/2025 8:48:36 AM 9/2/2025 8:48:36 AM. PARAIKAA EERO Vainio tekee metsässä taimikonhoitoa. Samoin säästän männyt, jos ne eivät ole aivan koivussa kiinni. Jos on esimerkiksi iso pajupensas, joka on koivujen alla, niin tietysti säästän sen pajun ihan vain sen suuren ekologisen merkityksen takia”, hän pohtii. Ne pärjäävät tiheämmässä asennossa, mutta kasvu voisi olla parempi vähän harvempana.” Ulkopuolisten metsurien käyttö metsässä arveluttaa Eero Vainiota, sillä raivaussahan varressa tehtävien päätösten selittäminen toiselle tuntuu haastavalta. • Eero Vainio on harventanut alikas voksena syntyneen koivikon kehittymään omana kerroksenaan. Aiemmin metsänhoidossa pyrittiin eroon kaikista lehtipuista, mutta nykyään niitä suositaan monimuotoisuuden takia myös perinteisissä metsänhoidon menetelmissä. • Eero Vainio jättää taimikon hoidossa havupuita kasvamaan hyvinkin lähelle toisiaan. ”Kilpailkoot keskenään. Asuu Turussa. Havupuiden osalta päätökset ovat jopa lehtipuita moninaisempia. ”Metsänomistajan pitäisi olla pitkäikäinen, jotta näkisi tuloksia”, Olli Vainio sanoo. Se kumpi pärjää, jää seuraavassa harvennuksessa kasvamaan”, hän sanoo. Pajupensaan sisältä Eero Vainio poistaa lisäksi kaikki pienetkin koivunvesat, jotka voisivat kasvaessaan haitata pajun kasvua. Työ on hitaampaa, koska jokaisen puun kohdalla on mietittävä, jätetäänkö se kasvamaan vai ei. EERO VAINIO valitsee parhaimmat lehtipuut jatkamaan kasvua noin kahden metrin välein. Kuusia olen tainnut säästää liiankin kanssa. ”Ei haittaa, vaikka ne sattuisivat kuolemaan, kun tiheyttä kuitenkin on tarpeeksi.” Olli Vainio, 73 PERHE: Vaimo ja kolme poikaa. Sijaitsevat Salon seudulla, Huittisissa, Sastamalassa ja Parkanossa. Hän kertoo suosivansa alueella lehtipuita ja jättävänsä mänty-kuusi-puupareja kasvamaan jopa 40 sentin päähän toisistaan. ”En usko, että ammattimetsuri tekisi noin.” Myös huonokuntoisia puita voidaan jättää metsään kasvamaan. puuta kasvavaksi metsäksi vaatii 50–60 vuotta. ”Metsuri ei välttämättä jaksaisi olla niin kärsivällinen kuin itse olen
tia hoidetaanko taimikkoa vielä uudel. dään jonnekin muualle, jolloin syn. 14 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549736-_6500085.indd 14 AR-20250915-549736-_6500085.indd 14 9/2/2025 8:48:51 AM 9/2/2025 8:48:51 AM. tuttu hyvin. Jos yksittäisiä vanhoja puita kuolee, vieressä on nuorempi, johon tuholainen ei tartu”, Eero Vai. laisilla on vähemmän mahdollisuuk. taa myös havupuiden kasvua. Valintoja tehdään jokaisella raivauskerralla. dinaiheuttajia vastaan. Vainioiden Perttelissä sijaitsevan metsän taimettumisessa on onnis. KOSKA PERINTEISTÄ päätehakkuuta ja istutusta ei tehdä, elinkelpoisen ja runsaan taimiaineksen syntyminen on välttämätöntä. Jos joku yksittäinen puu kuolee, niin aina on vieressä seuraava. sia tappaa tai sairastuttaa kokonaisia kuviota, koska puulajeja enemmän. tynyt taimiaines säästyy ja uusi ura puolestaan saa mahdollisuuden tai. kot pyritään jättämään tiheämmiksi ja lehtipuusekoitusta suositaan. • Ilmakuvasta näkyy hyvin, miten metsään on jo syntynyt kerroksellisuutta. Siirtymä peitteiseen metsätalouteen on vasta alussa. Joitakin kohtia pitää käydä etukäteen nau. Vainioiden käsityksen mukaan myös päätehakkuisiin perustuvan metsänkasvatuksen taimikonhoito. Se parantaa metsän vastustuskykyä tau. halla merkkaamassa”, Olli Vainio korostaa. Vanhan harvennuksen jäljiltä erottuva ajoura on esimer. ”Työnjohto ja suunnittelu peit. Tuho. ohjeisiin on tullut muutoksia. kosuunnitelmat ovat vielä pohdinnassa. EERO VAINION raivaaman taimikon jat. Jatkuvassa kasvatuksessa ei olla sitouduttu vain yhteen puulajiin, vaan niitä saattaa olla kasvupaikan rehe. vyydestä riippuen jopa kymmenen. leen muutaman vuoden kuluttua vai vasta myöhemmässä harvennuksessa. ”Hyväksymme työlaskun, koska tulos on meille mieleinen.” Eero Vainio, 45 ASUU: Turussa TYÖ: Varastotyöntekijä HARRASTUKSET: ulkoilu, pyöräily, tennis, padel • Tässä männikössä olisi enemmän kerroksellisuutta, jos alikasvosta ei olisi aiemman hakkuun yhteydessä raivattu kokonaan pois. teisessä metsätaloudessa ei ole sitä, että motomies ohjataan kar. ”Ajatuksena seuraavaan harven. Taimi. Tämä vaatii hyvää suunnittelua, mikä luonnollisesti myös maksaa. nukseen on se, että uusi ajoura teh. ”Kyseessä ei ole pelkkä lajiston monipuolisuus vaan myös metsän ikärakenne. Asiantuntijan kanssa on tarkoitus poh. Se paran. nio muistuttaa. ”Lehtipuusekoituksella on maata parantava ominaisuus. kiksi täynnä elinkelpoisia taimia. tan kanssa metsään, vaan ohjeet pitää antaa todella tarkasti. Kyse on mykorritsojen toiminnasta, siitä on olemassa paljonkin tutkimuksia”, muistuttaa Olli Vainio. mettua”, Eero Vainio sanoo
VAINIOT ESITTELEVÄT noin 50-vuotiasta männikköä, jossa on tehty harvennus parikymmentä vuotta sitten. Kuluneena kesänä puiden pituuskasvu on ollut ilahduttavan kova, Eero (vasemmalla) ja Olli Vainio tuumivat. Se sopii heidän luontoarvoihinsa jaksollista kasvatusta paremmin. Silloin raivattiin kaikki alikasvos pois hakkuuta haittaamasta. ”Nyt näyttää siltä, että kuvio taimettuu hyvin. Aivan joka paikassa taimiahan ei edes tarvitse olla, 2–3 metrin välein riittää hyvin.” Peitteisessä metsätaloudessa isää ja poikaa innostaa ajatus siitä, että voi itse vaikuttaa siihen, miten luonto pärjää. Vainiot haluavat, että metsä säilyy metsänä. Metsänomistajan AARRE 15 AR-20250915-549736-_6500085.indd 15 AR-20250915-549736-_6500085.indd 15 9/2/2025 8:48:59 AM 9/2/2025 8:48:59 AM. Vainiot pohtivat, millainen tämän metsän tilanne olisi, jos raivausta ei olisi tehty. Teksti Tiina Lietzén Kuvat Pasi Leino Metsuri ei välttämättä jaksaisi olla niin kärsivällinen kuin itse olen. Raivauksessa menetettiin nuorten puiden 20 vuoden kasvu
Viimeisin keskusteluaihe on ollut luontoarvohehtaari, joka liittyy hiilikompensaatioon. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä Vainiot luopuivat 6–7 vuotta sitten. Keskusteluketjut käyvät kuumana, kun tehdään kysymyksiä ja vaihdetaan kokemuksia esimerkiksi metsänhoidon vaikutuksesta vesistöihin tai ollaan saatu kuulla BirdLifen metsälintuasiantuntijaa”, Olli Vainio kertoo. Olli Vainio on ollut Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry:n jäsenenä melkein yhdistyksen perustamisesta lähtien. JATKUVAAN kasvatukseen siirtyminen on vaatinut metsänomistajilta perehtymistä uudenlaisiin metsänkasvatusmenetelmiin. Kiitosta he haluavat antaa erityisesti Metsäpalvelu Silmun Jussi Saariselle. Eero Vainio on saanut vinkkejä raivaustyömaalle muun muassa opintoretkiltä. Vertaisryhmä pohtii hoitotapoja yhdessä 16 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549736-_6500085.indd 16 AR-20250915-549736-_6500085.indd 16 9/2/2025 8:49:04 AM 9/2/2025 8:49:04 AM. Silloin ryhdytään ottamaan huomioon muutakin kuin puun talousarvo.” Teksti Tiina Lietzén Kuva Pasi Leino Jatkuva kasvatus on sen verran harvinaista, että metsänomistajat ovat perustaneet oman vertaisryhmän, jossa kokemuksia jaetaan. Miten metsää kannattaisi harventaa, jos haluaa metsän, jossa on eri-ikäisiä puita. Hän on aktiivisesti mukana myös Silvan käynnistämässä Metsäkumppanit-ryhmässä. Viestivaihdon lisäksi ryhmä on kokoontunut kasvokkain ympäri Suomea. Se on 30–40 metsänomistajan muodostama porukka, joka vaihtaa ajatuksia ja levittää tietoa jatkuvasta kasvatuksesta WhatsApp-ryhmässä. Olli ja Eero Vainio ovat etsineet tietoa metsän jatkuvasta kasvatuksesta lukemalla kirjoja, hakemalla tietoa netistä, käymällä opintoretkillä muiden metsissä sekä keskustelemalla kokeneempien metsänomistajien kanssa. Syy oli yksinkertainen: apua jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon ei saanut riittävästi. ”Meillä on viikottaiset ohjelmat, jolloin perehdytään tiettyihin yksittäisiin asioihin. ”Kompensaatio tulee varmaan muuttamaan metsän taloudellista käyttöä
Tuhkalannoitteen raskasmetallipitoisuus voi puolestaan vaikka kaksinkertaistua, kun samalla käyttömäärä puolittuu 2 000 kiloon hehtaarilla. Tämä on hyvä tavoite; tuhkalannoitus on tutkitusti toimiva keino lisätä suometsien kasvua ja samalla vähentää kunnostusojituksen tarvetta. Asetuksessa tulisi siis sallia, että tuhkalannoitteen ravinteet tulevat lisätyistä komponenteista. MAAJA metsätalousministeriö pyrkii vahvistamaan metsien kasvua ja hiilinielua kesällä julkaisemallaan toimenpidepaketilla. Siksikin hehtaariannoksen pienentäminen ravinnemääristä tinkimättä olisi järkevää. Tällä määrällä hehtaariannoksessa päästään 40 kiloon fosforia ja 80–100 kiloon kaliumia. Edellinen ja nyt jo päättynyt tuki ei käytännössä toiminut, joten toivottavasti tällä kertaa onnistutaan paremmin. NYKYINEN LANNOITELAINSÄÄDÄNTÖ rajaa lisättävien ravinteiden määrää niin, että tuhkaa joudutaan levittämään hehtaarille yleensä 4 000 kiloa. Näissä metsissä ankaraakin puutetta on yleensä vain kaliumista ja boorista. Riittävän laadukasta tuhkaa ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Lannoituksen kustannusten kannalta merkittävin kuluerä syntyy logistiikasta ja itse lannoitteen levityksestä. Metsän ja metsänomistajan kannalta määrällä ei sinänsä ole merkitystä, kunhan pääravinteita, fosforia ja kaliumia, saadaan riittävästi. Se heikentää palotapahtumaa, jonka seurauksena raskasmetalleja jää tuhkaan enemmän. Sekin olisi hyvä tunnistaa, että aikanaan peruslannoitetut suometsät eivät pääsääntöisesti hyödy fosforin lisäämisestä myöhemmin. Ministeriö määrää asetuksellaan siitä, kuinka paljon lannoitteessa saa olla raskasmetalleja ja ravinteita. Tuhkalannoitetta koskevassa ministeriön asetuksessa piilee kuitenkin ongelma, jonka takia tavoite lannoituksen lisäämisestä ei tule onnistumaan. MINISTERIÖN ASETUSTA tulisikin muuttaa niin, että tuhkan rikastaminen nykyistä suuremmalla määrällä fosforia ja kaliumia on mahdollista. Pyrkimys tuhkalannoitusten lisäämisestä ei tule onnistumaan, ellei asetuksen raja-arvoja pitoisuuksista muuteta. Lisäksi nykyinenkin saatavuus tulee entisestään heikkenemään, kun puun energiakäyttö vähenee. Tuhkaa voidaan rikastaa apatiittikasteella ja kaliumsuolalla tai biotiitillä niin, että hehtaarikohtaiset ravinnemäärät saavutetaan ratkaisevasti pienemmällä tuhkalannoitteen levitysmäärällä. Tavoitteena on nelinkertaistaa suometsien lannoitusala 40 000 hehtaariin vuodessa. Rahaa aiotaan käyttää esimerkiksi joutoalueiden ja heikkotuottoisten peltojen metsitykseen. Paketissa ohjataan rahoitusta myös tuhkalannoituksen lisäämiseen. Laadukkaassa tuhkalannoitteessa raskasmetallipitoisuus on matala ja ravinteita on riittävästi. Lämmityskattiloita ajetaan yhä useammin ylös ja alas. Siksi herääkin kysymys, miksi lainsäätäjä käytännössä edellyttää fosforin lisäämistä sellaisiinkin metsiin, joissa se ei vauhdita kasvua. Tuhannen kilon lannoitemäärä hehtaarille olisi vielä järkevämpää sekä talouden että ympäristön kannalta. Lannoitusten lisäys kompastuu lainsäädäntöön Metsänomistajan AARRE 17 AR-20250915-549743-_6500088.indd 17 AR-20250915-549743-_6500088.indd 17 9/2/2025 8:47:09 AM 9/2/2025 8:47:09 AM. Kiertotalous on kaikin puolin kannatettavaa, mutta metsänomistajan ja veronmaksajankin näkökulmasta olennaista on metsien kasvun lisääminen luotettavasti ja kohtuullisin kustannuksin. KOLUMNI Kolumnisti Petri Kortejärvi on metsänhoitaja ja metsänomistaja, joka työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla
Metsästä voi nauttia monin tavoin, vaikkei siellä itse saakaan tehdä varsinaisia metsänhoitotöitä”, Mulari sanoo. ”Jos haluaa hoitaa itse metsäänsä ja tehdä siellä metsänhoitotöitä, ei yhteismetsään kannata liittyä. Kun osakkaille jaetaan tuottoja, ei osakkaan tarvitse maksaa enää tuotoista veroa. ”Hyvä metsänhoito ja iso metsäala tuovat osakkaille yhteismetsästä tasaista tuottoa vuodesta toiseen. Sukupolvenvaihdoksen voi tehdä helpommin vaiheittain, jos jaossa on metsäpalstan sijasta yhteismetsän osuuksia. Projektipäällikkö Jarmo Mulari Suomen Metsäkeskuksesta näkee kuitenkin muut asiat merkittävämpinä. YHTEISMETSÄ HELPOTTAA metsien omistajanvaihdosten tekemistä. Hallinnointi vaatii rahaa, joten pienellä pinta-alalla verohyöty häviää helposti kuluihin.” Tavallisen yksityismetsän tulot verotetaan pääomatulona. SUKUMETSÄN OMISTAJUUTEEN liittyvät usein tunteet. Nimensä mukaisesti ne ovat monen metsänomistajan yhteisesti omistamia ja hallinnoimia metsäkokonaisuuksia. Jarmo Mulari keksii oikeastaan vain yhden metsänomistajaryhmän, jolle yhteismetsä ei sovi. ”Omistajuus ja side omaan metsään säilyy, vaikka se onkin liittämisen jälkeen osa isompaa kokonaisuutta. Yhteismetsään liittyminen tulee usein puheeksi juuri siinä tilanteessa, kun perheessä mietitään, miten metsävarallisuus siirretään suvussa eteenpäin. HYVÄT NEUVOT Yhteismetsän osakkaana pääsee helpolla Omien metsien hoidon voi ulkoistaa liittämällä ne yhteismetsään. Perhemetsässä tuottoja saattaa tulla vain joka kymmenes vuosi”, Mulari muistuttaa. Iso yhteismetsä tarjoaa tasaista tuottoa vuodesta toiseen. Yhteismetsän osuuksia on helpompi myydä ja lahjoittaa kuin kokonaisia metsäpalstoja. Jarmo Mulari kehottaa miettimään tarkasti ja ottamaan yhteyttä esimerkiksi Metsäkeskuksen asiantuntijoihin, jos suunnittelee yhteismetsän perustamista. Yhteismetsien yhteenlaskettu pinta-ala on tällä hetkellä noin 800 000 hehtaaria, nelisen prosenttia Suomen metsäalasta. Y hteismetsät ovat nousseet suosituksi metsän omistusmuodoksi. Yhteismetsien pinta-ala on kasvanut kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sama suunta jatkuu. Yhteismetsien merkittävimmäksi eduksi nimetään usein perhemetsänomistajuutta alhaisemmat verot. Yhteismetsä on hyvä vaihtoehto sellaisessa tapauksessa, jossa omistajuus uhkaa jakautua monelle omistajalle. Yhteismetsän osakkaat eivät voi tehdä itsenäisesti hoitotöitä eikä metsään liittyviä päätöksiä.” ”Pidämme liitettävän metsätilan alarajana noin 30 hehtaaria.” 18 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549744-_6500070.indd 18 AR-20250915-549744-_6500070.indd 18 9/2/2025 8:43:40 AM 9/2/2025 8:43:40 AM. ”Yhteismetsillä voi tavoitella suuruuden ekonomiaa. Yhteismetsän kokonaisveroaste on 26,5 prosenttia ja vero peritään yhteismetsältä. Yhteismetsä parantaa usein myös metsänhoidon laatua”, Mulari tiivistää. Kun suvun metsän liittää jo olemassa olevaan yhteismetsään, syntyvät hoitopäätökset virallisissa hallintoelimissä demokraattisesti. Hoitokunta käyttää töiden toteuttamisessa metsäalan ammattilaisia.” MYÖS KOKONAAN uuden yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perhepiiriin on mahdollista. Metsätilan voi liittää yhteismetsään yhtenä kokonaisuutena joko ennen sukupolvenvaihdosta tai vasta sen jälkeen. Osuudet antavat mahdollisuuden osallistua yhteismetsän osakaskokoukseen ja kertoa siellä mielipiteensä yhteismetsän hoitamisesta. ”Liittämisessä jokainen metsänomistaja saa omistusosuuttaan vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. Siksi metsäpalsta saattaa ajan myötä pirstoutua pieniksi paloiksi ja omistus ja päätösvalta hajautuvat. ”Etelä-Suomessa yhteismetsän koko saisi olla vähintään muutama sata hehtaaria ja pohjoisessa selvästi suurempi. Kun pinta-ala on isompi, saa myytävälle puulle usein paremman hinnan ja hoitotyöt ja tarvikkeet hankittua edullisemmin. Kun verossa huomioidaan yrittäjävähennys, on metsätulojen pääomaveroaste 28,5 prosenttia, jos vuositulo jää alle 30 000 euron. Varsinaiset hoitoja hakkuupäätökset tekee yhteismetsälle valittu hoitokunta
”Taloudellisesti järkevän toiminnan kannalta pidämme liitettävän metsätilan alarajana noin 30 hehtaaria. Yksi uusia osakkaita ottavista yhteismetsistä on neljä vuotta sitten perustettu Lähi Tapiola Yhteismetsä. Yrityksellä on hoitosopimuksia ympäri Suomen ja siksi meillä on mahdollisuus ottaa uusia osakkaita yhteismetsäämme hyvin laajalta alueelta.” Lähi Tapiola pidättää itsellään yhteismetsään liittämisestä palkkion, joka on 2,2 prosenttia metsäkiinteistön arvosta. Metsänomistaja voi halutessaan liittää vain osan metsistään yhteismetsään ja pitää osan itsellään, jolloin pääsee vielä töihin omalla metsäpalstallaan. Saamme yleisestä metsävaratiedosta nopeasti selville palstan arvon. Valmiiseen yhteismetsään liittymällä liittymiskulut jäävät pieniksi. Yhteismetsien pinta-ala on keskimäärin 1 200 hehtaaria, joten Lähi Tapiola Yhteismetsä on kooltaan suuri. Teksti Markku Pulkkinen Kuvitus Aino Saarikivi Yhteismetsä Vaivaton tapa omistaa metsää Hyvä ja vakaa tuotto Ammattimainen hoito Edullinen verotus (26,5 % voitosta) Yhteisöllisyys Helppo omistajanvaihdos Raskaampi hallinto Ei tarjoa hetkellisiä, isoja hakkuutuloja Ei saa yleensä tehdä itse metsätöitä Osuuksien kaupasta ei synny metsävähennysoikeutta Osuudet eivät kelpaa vakuudeksi Purkaminen hankalaa Metsänomistajan AARRE 19 AR-20250915-549744-_6500070.indd 19 AR-20250915-549744-_6500070.indd 19 9/2/2025 8:43:41 AM 9/2/2025 8:43:41 AM. Makkonen kehottaa kilpailuttamaan yhteismetsään liittämiset, sillä yhteismetsät tarjoavat erilaisia liittämissopimuksia ja tuotto-odotuksia. ”Metsänhoitokumppanina meillä on AARI Metsä. Alkuvaiheessa yhteismetsä suojeli isoja alueita ja sai siitä alkupääomaa toimintaansa. Yhteismetsät ja niiden sijainnit selviävät Metsäkeskuksen ylläpitämältä yhteismetsat. Osakkaille yhteismetsä on jakanut hieman yli kolmen prosentin tuottoa. Jos metsäpalsta sopii kokonaisuuteemme, teemme tarkemman metsäarvion paikan päällä”, Makkonen selventää. Viime vuonna osuuksille maksettiin 3,4 prosentin tuotto. MAKKONEN KANNUSTAA metsänomistajia ottamaan rohkeasti yhteyttä, sillä mahdollisuus yhteismetsään liittämiseen selviää varsin nopeasti. Maanmittauslaitos hoitaa liittämiseen liittyvät rekisteröinnit maksutta. ”Kannattaa huomioida myös osuuksien jälkimarkkinat. Jos haluaa, teemme liittämissopimuksen ja Maanmittauslaitos hoitaa liittämistoimet.” Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana toimiva Marika Makkonen kertoo, että Lähi Tapiola Yhteismetsä on päässyt yli kahdeksan prosentin tuottoon. ”Selvittelyjen jälkeen metsänomistaja voi tehdä päätöksen, haluaako hän liittyä yhteismetsäämme. Eteen voi tulla tilanne, jossa osakas haluaa syystä tai toisesta luopua yhteismetsän osuuksistaan. ”Olemme koko kansan yhteismetsä, joka sopii monenlaisille osakkaille”, Lähi Tapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen tiivistää. LISÄTIETOJA yhteismetsään liittymisestä ja sen perustamisesta: yhteismetsat.fi. Yhteismetsään liittymistä harkitsevan kannattaa ensimmäiseksi selvittää, missä ovat lähimmät yhteismetsät ja kysyä niiden kiinnostusta hankkia lisää osakkaita. Yhteismetsän pinta-ala on 10 700 hehtaaria, josta metsämaata on 9 500 hehtaaria. fi-sivustolta. Metsän sijainti vaikuttaa myös siihen, kuinka kiinnostuneita olemme metsäpalstasta”, Makkonen valottaa. Kaikilla yhteismetsillä on omat kriteerinsä uusien osakkaiden ottamiselle. ”Arvioimme ensin, onko tarjottu palsta meille sovelias sijainnin, pinta-alan ja puumäärän suhteen. SUOMESSA ON 660 yhteismetsää. Lähi Tapiola Yhteismetsään on liittynyt hieman yli sata osakasta. Silloin on hyvä olla mukana yhteismetsässä, jonka osuuksille on kysyntää”, Makkonen painottaa
20 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549746-_6500089.indd 20 AR-20250915-549746-_6500089.indd 20 9/2/2025 8:49:46 AM 9/2/2025 8:49:46 AM. Täystalttaketju oikein imaisee itsensä puuhun ja etenee sen jälkeen hämmästyttävän suoraan
Kokeilussa kävi selvästi ilmi, että teräväkulmaisten ketjujen leikkuukyky todella on normaaleja pyöreäkulmaisia parempi. Mainio leikkuukyky tuo mukanaan myös haittapuolia. Selvään eroon päästiin sekä sylinteritilavuudeltaan 45-kuutioisilla että sitä isommilla tukkisahoilla, joita kokeilussa käytettiin. T eräketjun leikkuuhampaan etukulman muoto määrää sen, kuinka ärhäkästi hammas haukkaa puuta. Terävä kulmaisten ketjujen leikkuu kyky todella on normaaleja pyöreä kulmaisia parempi. Nyt Stihlin ja Husqvarnan omia ketjuja sekä Echon käyttämiä Oregonin ketjuja saa myös teräväkulmaisina. Muoto riippuu ketjutyypistä, eikä siihen voi vaikuttaa viilaamalla. Muutaman viime vuoden aikana etukulmaltaan terävät ketjut eli täystaltat ovat yleistyneet. Kysymys on aiheellinen senkin takia, että isojen runkojen katkaisu paikallaan seisten ei ole läheskään niin rasittavaa kuin karsinta ja esimerkiksi pölkkyjen siirtely. LÄPIMITALTAAN 40–50 sentin rungon katkaisussa teräväkulmaiset täystalttaketjut leikkasivat rungon poikki parhaimmillaan noin 1,5–2,5 sekuntia nopeammin kuin pyöreäkulmaiset. METSÄNOMISTAJAN AARTEEN kokeilussa kaadoimme, karsimme ja pölkytimme isoja tonttikoivuja näiden kolmen merkin teräväkulmaisilla ketjuilla. Verrokkeina olivat vastaavat pyöreäkulmaiset ketjut. Katkaisuaikoja mittasimme sahaamalla rungoista ohuita kiekkoja. Metsänomistaja voi tietysti hyvällä syyllä kysyä, kuinka paljon minulla on käyttöä parille säästyneelle sekunnille. Tarkoittaako nopeutunut katkaisu silloin sitä, että työ muuttuu jopa aavistuksen rasittavammaksi, koska raskaampiin työvaiheisiin riennetään joutuisammalla tahdilla. Etukulma voi olla terävä tai pyöreä. Viimeksi sellaisen pukkasi markkinoille Husqvarna. KONEET Metsänomistajan AARRE 21 AR-20250915-549746-_6500089.indd 21 AR-20250915-549746-_6500089.indd 21 9/2/2025 8:49:56 AM 9/2/2025 8:49:56 AM. Täystaltta puree tykimmin Moottorisahan teräketjun teräväkulmainen leikkuuhammas eli täystaltta puree puuta selvästi tehokkaammin kuin perinteinen pyöreä kulmainen hammas. Mitä todellista hyötyä ketjusta silloin on metsänomistajalle, joka haluaa edetä töissään tuttuun rauhalliseen tahtiinsa ilman kiirehtimistä
22 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549746-_6500089.indd 22 AR-20250915-549746-_6500089.indd 22 9/2/2025 8:50:06 AM 9/2/2025 8:50:06 AM. Aggressiivisesti toimiva ketju oikein nykäisee itsensä puuhun. Eikä tarkkuus sittenkään ole yhtä hyvä. Sellaisessa pölkkykasassa sahaajan silmä lepää. Vaikka jokaisen kesto lyhenee täystalttaketjulla vain aavistuksen, kokonaisrasituksen tasolla eron tuntee jo kropassaan. Vaikuttavinta kokeilussa oli silti se, että teräväkulmainen ketju on merkillisen tarkka. • Husqvarnan teräväkulmainen leikkuuhammas (alempi) on myös sivuprofiililtaan pyöreäkulmaista terävämpi. Pölkynpäistä tulee suoria, vaikka asiaan ei kiinnitä erityisempää huomiota. Kun pätkii suuren koivun takkaan tai saunanpesään sopivan mittaisiksi pölkyiksi, teräväkulmaisella ketjulla katkonta nopeutuu parhaimmillaan noin parin, kolmen minuutin verran. Pihakoivun pölkytyksessä klapikokoon katkaisuja kertyy noin 60–75 kappaletta. Pyöreäkulmaisellakin saa pölkkyjen päistä suoria, mutta sahatessa pitää olla skarppina. Tosin sekin tuli huomattua, että kolmentoista tuuman laipalla suuren pölkyn suora sahaus täystaltalla ei ollutkaan yhtä tarkkaa kuin viidentoista ja vielä enemmän, kahdeksantoista tuuman laipalla. Lisäksi asiassa on henkinen ulottuvuus, jonka jokainen isoja koivuja pölkyttänyt tietää. KÄYTÄNNÖN TASOLLA suoralla sahauksella on se merkitys, että pölkkyjä on mukavampi pilkkoa kirveellä, kun ne pysyvät hakkuupölkyllä aivan suorassa. Pyöreäkulmaisella ketjulla siinä on tekemistä, eikä äärimmäisen ohut leikkuu välttämättä onnistu lainkaan. Edellä oleva näkemys on toki tarkoituksellisen kärjistetty ja hieman hupaisakin. Pyöreäkulmainen hammas (vas) leikkaa puuhun pyöreähköä sahausuraa. Metsänomistajalle pelkkä ajansäästö on vielä tuossakin mittaluokassa samantekevää. Se on selvästi tarkempi kuin pyöreäkulmainen. • Huskun taltta ketjun säätöhampaan viilauksessa yllä pidetään yläpinnan kolmiomaista kärkeä. Teräväkulmaisella leikkuun saa menemään niin suoraan, että ohuenkin siivun irrotus onnistuu. Aluksi täystaltan purevuus jopa hämmästytti. Antaa näet pienoista nautintoa, kun pystyy pölkyttämään paksun rungon niin, että pölkkyjen päät ovat järjestään suoria. Olennaista on kuitenkin se, että samalla työn rasittavuus vähenee. Suorasta leikkauksesta on hyötyä myös rakentamiseen menevien runkojen katkonnassa. Todellisuudessa työ ei leikkuun nopeutuessa muutu raskaammaksi, vaan päinvastoin. Pitkä laippa, joka näkyy koko mitalta, tuo tarkkuutta. Tämä on uutta viilauksessa. Merkitystä on myös sillä, että työnteko tuntuu mukavammalta, kun terä leikkaa maukkaasti. Teräväkulmainen täystaltta leikkaa teräväkulmaista uraa, eikä ketju kääntyile leikkuun suunnasta yhtä helposti kuin pyöreäkulmainen. Tämä tuli esiin, kun sahasimme suuren pölkyn päästä sentin paksuisia tai vielä sitäkin ohuempia kiekkoja
• Sahapukilla täystaltta tarttuu puihin turhan repäisevästi ja voi lennättää ne sahaajan silmille. TÄYSTALTTAKETJUN HYVÄN leikkuukyvyn ylläpito edellyttää ainakin kohtalaista ketjun viilaustaitoa ja vaatii aluksi totuttelua. • Täystaltta on parhaimmillaan isojen runkojen pölkytyksessä. KAATOSAHAUKSESSA KOKENUTKIN saa pitää täystaltan kanssa varansa, ettei kaatosahaus suhahda läpi saranaksi jätettävän pitopuun. Sahatöihin tottuneelle metsänomistajalle ne sopivat muun muassa suurten runkojen pölkytykseen, kun riski osumasta maahan on vähäinen. Metsänomistajan AARRE 23 AR-20250915-549746-_6500089.indd 23 AR-20250915-549746-_6500089.indd 23 9/2/2025 8:50:21 AM 9/2/2025 8:50:21 AM. Suositus TERÄVÄKULMAISET TÄYSTALTTAKETJUT ovat aloittelijalle purennaltaan liian äkkinäisiä. Maaosumien välttäminen on tärkeää. Kuusten karsintaan pakkasella täystalttaketju on turhan tökkivä. SAHAPUKILLA RANKOJA ja myös halkoja katkoessa täystalttaketjun repäisevä tartunta voi lennättää puita silmille. Samoin, kun halutaan täysin suorat leikkaukset tukkien tai pölkkyjen päihin. • Oregonin SpeedCut (vas) tarkoittaa pyöreäkulmaista ja PowerCut teräväkulmaista ketjua
Kulman pyöreän muodon takia siihen ei kuitenkaan muodostu samanlaista piikkimäisen terävää kärkeä kuten teräväkulmaiseen. Sillä voi irrottaa paksunkin pölkyn päästä ohuen kiekon. JOS KARSITAAN kuusia, pyöreäkulmainen ketju on miellyttävämpi. Kun sahasin ohuita kiekkoja kiven päällä tuntuvasti kierossa olevasta rungonpätkästä, lättyjen paksuus alkoi heitellä. Piikkimäisestä kärjestä voi lähteä pitkältä matkalta niin paljon metallia, että entisen terävyyden saaminen on Täystaltta ketjua ei kannata käyttää, jos riski kivi osumiin on olemassa. Normaaliin tyyliin karsiessa teräväkulmainen ketju haukkaa oksaa niin ahnaasti, että karsinta voi tuntua tökkivältä. TERÄVÄKULMAINEN KETJU näyttää menettävän sahauksessa äreimmän leikkuukykynsä nopeammin kuin pyöreäkulmainen. TERÄVÄKULMAISET TÄYSTALTTA KETJUT on tarkoitettu kaatoon ja katkontaan. Tätä voi vähentää kuljettamalla laippaa karsiessa eteenpäin tavallista maltillisemmin ja välttäen laipan iskemistä oksiin. Silloin laippaa voi työntää vauhdilla oksiin, eivätkä osumat silti ole yhtä töksähteleviä, jos sahassa vain on riittävästi tehoa. JOS TÄYSTALTTA KETJU pääsee osumaan kiveen tai naulaan, jälki on pahaa. Kun oksat ovat paksuja, kuten väljässä tilassa kasvaneissa pihakoivuissa ja -männyissä, teräväkulmainen ketju pelaa paremmin. Karsinta on silloin tarkempaa ja hallitumpaa katkaisua yksi oksa kerrallaan, jolloin täystaltan taipumus repäistä itsensä kiinni oksaan ei niin korostu. Nopeassa leikkuussa ketju ei saa irrota jatkuvasta ja tiiviistä purennasta katkaisun aikana. Vähäiset karsinnat sujuvat tällä ensiavulla. Lisäksi tarkkuus teräväkulmaisella talttaketjulla parantuu, kun sahattava runko on aivan vaakasuorassa. Myös pyöreäkulmaisen leikkuuhampaan etureuna on uutena terävä. 24 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549746-_6500089.indd 24 AR-20250915-549746-_6500089.indd 24 9/2/2025 8:50:31 AM 9/2/2025 8:50:31 AM. Tässä on se huono puoli, ettei teräväkulmaisen viilaus ole yhtä helppoa kuin pyöreäkulmaisen. Silloin mainio leikkuukyky nousee oikeuksiinsa. Pakkasella eli jäisissä oksissa asia vielä korostuu. Etukulman kärki pitää täystalttaketjussa saada pistävän teräväksi, jotta ketju puree kuten uutena. Täystaltta menee suoraan
Voi olla, että viila kyllä kuluu ja kirskahtelee, mutta kovaksi karkaistu hammas ei silti teroitu kuten pitäisi. Samalla myös viilattavuus kärsii, koska viila ei pure erityisen kovaksi karkaistua metallia kunnolla. KUVAN pyöreäkulmainen perusketju lukeutuu halpa ketjuihin. Lieneekö johtunut ketjun laadusta, että siitä katkesi normaalissa puunsahuussa peräti kolme leikkuuhammasta. Halpisketjun hampaat katkeilivat Hampaiden katkeilu voi johtua siitä, että ketjun huonosti hallittu karkaisu on tehnyt ainakin osasta hampaita liian kovia. Metsänomistajan AARRE 25 AR-20250915-549746-_6500089.indd 25 AR-20250915-549746-_6500089.indd 25 9/2/2025 8:50:43 AM 9/2/2025 8:50:43 AM. Kovuus heikentää metallin sitkeyttä. Stihl suosittelee 2-in-1-ohjaimen käyttöä kaikkien teräketjujensa viilaukseen. Oregon PowerCut. Edullisesta ketjusta katkesi puun sahuussa säätöhampaan eli purupiikin takana oleva leikkuuhammas pois. Hampaiden katkeilu voi johtua siitä, että ketjun huonosti hallittu karkaisu on tehnyt ainakin osasta hampaita liian kovia. • Laadukkaassa teräketjussa karkaisu on tasaista, eikä ketju jäykisty niittien kohdalta
Ne tunnistaa Oregonilla nimestä Speed Cut. Tämä on teräväkulmainen Stihl Super. Täystalttaketjua ei kannata käyttää, jos riski kiviosumiin on olemassa. Siinä auttaa viilanohjain. työn ja tuskan takana ainakin pelkästään käsin viilaten. Pyöreäkulmaisia ketjuja sanotaan myös puolitalttaketjuiksi. Hampaan muoto ei vaikuta ketjun hintaan. Hinta riippuu muun muassa hampaiden koosta ja ketjun pituudesta. Stihl käyttää niistä nimitystä Micro ja myös sanan ensimmäistä kirjainta M. Hyvä leikkuukyky on paljon helpompi ylläpitää, kun täystaltan piikkimäiset hampaat eivät koskaan osu mihinkään puuta kovempaan. Husqvarna käyttää täystaltasta nimitystä Chisel sekä sanan ensimmäistä kirjainta C. Ei myöskään hiekkaisten puiden sahauksessa. Jos ketju on otettu pois pakkauksestaan, teräväja pyöreäkulmaisen erottaa toisistaan katsomalla hammasta suoraan edestä tai suoraan takaa. 26 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549746-_6500089.indd 26 AR-20250915-549746-_6500089.indd 26 9/2/2025 8:50:51 AM 9/2/2025 8:50:51 AM. Ketjuvalmistajista Oregon käyttää täystalttaketjuista nimeä PowerCut. Stihlillä ne tunnistaa sanasta Super ja sitä ilmaisee myös kirjain S. TERÄVÄKULMAISISTA TÄYSTALTTAKETJUISTA käytetään myös nimeä full chisel -ketju (chisel, taltta). Husqvarnalla pyöreäkulmaiset ovat Semi Chisel -ketjuja, ja samaa ilmaisee myös kirjain S. Taita ketju niin, että yksi ainut lenkki jää koholle.Katso valoa vasten. Se onnistuu helpoimmin, kun taittaa ketjua niin, että siitä on koholla vain yksi ainut leikkuuhammas, jota sihdataan valoa vasten. Teksti ja kuvat Risto Jussila Teräkuvitus Aino Saarikivi LISÄTIETOJA Echo, stokker.fi Husqvarna, husqvarna.fi Oregon, stokker.fi Stihl, stihl.fi Etkö ole varma ketjun tyypistä. Viilaus pitää tehdä myös oikealta korkeudelta, jotta kärjen terävyys on optimaalinen. Kyse ei ole vain viilauksen määrästä ja kulmasta
Yleiskäyttöön sopii paremmin pyöreäkulmainen Micro. Pyöreäkulmaista myydään eniten Teräväkulmaista täystaltta ketjua ostavat ammattilaiset ja ammattimaisesti toimivat metsänomistajat. Sitä ostavat ammattilaiset ja myös ammattimaisesti toimivat metsänomistajat. Kirjainyhdistelmässä PM tarkoittaa ketjua Picco Micro ja RM ketjua Rapid Micro. Picco-ketjussa leikkuuhammas on pienempi kuin Rapid-ketjussa. • Oregonin pyöreäkulmainen SpeedCut (ylempi) ja täystaltta PowerCut, jonka leikkuuhammas on hitusen pitempi. Metsänomistajan AARRE 27 AR-20250915-549746-_6500089.indd 27 AR-20250915-549746-_6500089.indd 27 9/2/2025 8:50:58 AM 9/2/2025 8:50:58 AM. Rapid-ketjussa leikkuuhammas on Piccoa korkeampi ja se edellyttää sahalta Piccoa enemmän tehoa. ”Teräväkulmaisen Stihl Super -ketjun eli täystaltan osuus ketjumyynnistä on noin neljännes. Stihlin ensiasennusketjuista valtaosa on mallia PM tai RM. Picco on suunniteltu pienemmän pään moottorisahoille. Tällainen käyttäjä hyötyy leikkuun nopeudesta eniten.” Nenonen muistuttaa, että sahan tehon, ketjunopeuden ja väännön tulee olla riittävä, jotta täystaltan hyvä leikkuukyky pääsee esiin, eikä ketjun toiminta kärsi tehon puutteesta. ”SUURIN osa meidän Pohjoismaissa myymistä teräketjuista on pyöreäkulmaisia”, kertoo Andreas Stihl Oy:n Eteläja LänsiSuomen aluepäällikkö Juuso Nenonen. Micro-sana tarkoittaa pyöreäkulmaista ketjua. • 45-kuutioisen Echo 4510 ES:n leikkuukyky kohentui selvästi Oregonin täystalttaketjulla. Täystaltta Stihl Super (kuvassa) on kaatoja katkaisuketju. Se sopii käyttäjälle, jolla on kokemusta sahatöistä
Metsän omistaja voi tehdä halvalla hyvää jättämällä haapoja kasvamaan ja lahoamaan. Haapa on superlaji MONIMUOTOISUUS 28 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549754-_6500084.indd 28 AR-20250915-549754-_6500084.indd 28 9/2/2025 8:45:40 AM 9/2/2025 8:45:40 AM. Hopeakylkinen, haviseva haapa tarjoaa lukuisille metsälajeille ravintoa ja kodin
Met sien avainlajiksi kutsuttu haapa tar joaa elämän edellytykset sadoille eliölajeille. O letko kuullut puna häröstä, jonka frakki kiiltää nimensä mukai sesti karmiinin punaisena. Ne kaikki sijait sevat Metsähallituksen hoitamilla luonnonsuojelualueilla. Punahärö ei ole ainoa laji, joka uhkaa hävitä haapojen mukana. Ensin tikat nakuttavat pehmeään puuainekseen pesäkoloja, joihin seu raavina vuosina muuttaa muiden lin tulajien ohella kaikenkarvaisia pesi Teemu Rintala Lari Lievonen Metsänomistajan AARRE 29 AR-20250915-549754-_6500084.indd 29 AR-20250915-549754-_6500084.indd 29 9/2/2025 8:45:48 AM 9/2/2025 8:45:48 AM. Sadat metsälajit kiittävät metsänomistajaa, joka jättää haavat kaatamatta. Monelle niistä nopeakas vuinen, helposti pystyyn ja ontoksi lahoava lehtipuu tarjoaa ravintoa ja suojaa. Van hoista haapapuista riippuvainen laji on liki hävinnyt Suomesta metsien hoidon suosiessa havupuita ja koivua. Punahärö on riippuvainen vanhoista haavoista. Järeiden haavikoiden huvet tua punahärön elinalueita tun netaan maassamme enää kolme: Hämeenlinnassa ja kahdessa pai kassa Kuhmoisissa
Säästöpuut kannattaa jättää ryhmiin ja suosia haavan ohella muitakin lehtipuita, kuten raitaa ja jalopuita. Asia vahvistui, kun Uudella maalla ja Pohjois-Savossa tarkastettiin parinkymmenen hakkuualan säästöpuut. Toisin kuin sertifikaatit ja metsänhoidon suositukset ohjeistavat, säästöpuiksi oli jätetty lähinnä keskikokoisia havupuita ja koivuja. Pesäkolonsa se nakuttelee mieluusti pehmeään haapapuuhun. Yhtä suuri kato kävi kuolleessa puustossa. Tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että säästöpuiden valinta menee herkästi päin honkia. Pohjantikka männyn kyljellä. Huomattiin, että järeistä haavoista oli kaadettu liki 90 prosenttia ja raidoista sekä pihlajista 70 prosenttia. Kuollessaan puu tarjoaa kasvualustan myös kääville, sienille ja muille hajottajille. Metsänhoidon suosituksissa viitataan tutkimuksiin, joiden mukaan säästöpuuta pitäisi jättää hakkuualalle moninkertainen määrä verrattuna metsäsertifioinnin vaatimuksiin, mikäli tavoitteena on ylläpitää metsien monimuotoisuutta. Siitosen mukaan valintaa ei pitäisi jättää konekuskin harteille. Kaadetut haavat myydään halvalla energiapuuksi, kun taas metSäästöpuut kannattaa jättää ryhmiin ja suosia lehtipuita. Epäonnistuminen säästöpuiden valinnassa syö myös metsänomistajan tuloja. Vanhojen, elävien haapojen rungoilla kasvaa lukuisia jäkäliä ja sammalia. Metsänomistajien suositellaan sopivan metsäammattilaisten kanssa säästettävien puulajien sijainnista ja määrästä hyvissä ajoin hakkuita suunniteltaessa. Sopiva määrä olisi vähintään 20–50 puuta hehtaarille, mutta mieluusti enemmänkin lahopuun syntymisen varmistamiseksi. Jyri Lehtonen 30 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549754-_6500084.indd 30 AR-20250915-549754-_6500084.indd 30 9/2/2025 8:45:55 AM 9/2/2025 8:45:55 AM. jöitä, kuten liito-oravia, näätiä ja lepakoita
• Haavankääpä viihtyy nimensä mukaisesti haavan kyljessä. Teksti: Katja Lamminen ARTIKKELISSA KÄYTETTYJÄ LÄHTEITÄ: Beetles LIFE -suojeluhanke Monimetsä-hanke Katja Lamminen: Metsätalous & Luonnon monimuotoisuus. Tuumasta toimeen Säästä lehtipuita kaikissa metsänkasvatuksen vaiheissa. Päätehak kuussa kannattaa säästää myös nuorten lehtipuiden ryhmiä ja riistatiheikköjä. Vastapaino 2025. METSÄKANALINNUT SYÖVÄT lehti puiden urpuja ja metsäjänikset haavan ja pajun kuorta. Samalla hiilen sitoutumi nen tehostuu. Kuitupuukokoisesta koivusta katkaistavan tekopökkelön tekeminen puolestaan verottaa puukauppatiliä muutamalla eurolla. Monimetsähankkeessa vuonna 2023 laadituissa ohjeissa käydään läpi lehtipuiden lisäämisen ja säästämisen taloudellisia vaikutuksia. ILMASTO LÄMPENEE ja kuivuuskau det lisääntyvät. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2024 energiapuusta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 14,50 euroa ja hankintakaupoissa 42,40 euroa kuutiometriltä. Lehtipuiden säästämisen hyötyjä SEKAMETSÄ ON lajistoltaan moni muotoisempi ja maisemaltaan vaihte levampi kuin yhden puulajin metsä. JÄTÄ metsikköön kasvamaan yhtä monta puulajia kuin siellä oli ennen hakkuiden tai muiden hoitotöiden aloittamista. Kuusten ja koivujen muodostamassa sekametsässä koivut ovat yleensä laadukkaampia kuin puhtaassa koivikossa, koska puihin kasvaa vähemmän oksia. PÖLYTTÄJÄHYÖNTEISET SAAVAT ravintoa kukkivista lehtipuista, kuten pihlajasta, vaahterasta, tuomesta, rai dasta ja muista pajuista. Havupuumetsikköön suositellaan vähintään kymmenen prosentin lehti puuosuutta. Haapaperhonen kuuluu Suomen suurimpiin päiväperhosiin. Siten esimerkiksi kuusen taimikkoon kannattaa jättää jo var haisperkauksessa runsaasti ja moni puolisesti siemensyntyisiä lehtipuita. Tosin hinta on ollut nousussa ja sitä myötä myös metsänomistajien myyntihalut. Puuryhmän säästäminen metsä töiden kannalta hankalaan koh taan, kuten kivikkoon tai kos teikkoon, voi vähentää korjuu ja uudistamiskustannuksia. Havupuiden taimia voi istuttaa hieman totuttua harvempaan, jotta luontaisesti syntyville lehtipuille jää kasvutilaa. LEHTIPUIDEN KARIKE vähentää met sämaan happamuutta ja lisää metsä maan viljavuutta sekä puuston elinvoi maisuutta. Seka metsän tuottamiseksi riittää esimerkiksi 1 600 kuusentainta hehtaarille. Monipuolinen puusto lisää myös ruokasienten lajikirjoa. MARJASADOT OVAT usein sekamet sässä runsaammat pölyttäjien ja valoi suuden vuoksi. Hakkuu aloilla järeistä haavoista oli kaadettu liki 90 prosenttia. Valitse säästöpuiksi ensisijai sesti järeitä lehtipuita. Ohjeiden mukaan maltillinen, noin 10–20 prosentin lehtipuusekoitus havupuumetsikössä ei yleensä aiheuta metsänomistajalle taloudellista tappiota, vaan päinvastoin voi lisätä puuston tuotosta. Heikki Willamo Jari Kostet Metsänomistajan AARRE 31 AR-20250915-549754-_6500084.indd 31 AR-20250915-549754-_6500084.indd 31 9/2/2025 8:46:03 AM 9/2/2025 8:46:03 AM. Sitä voi ajatella luonnon säästöpossuna, joka palvelee myös metsänomistajaa ja tulevia polvia. sään jätetyistä havupuista olisi saanut kuitupuun tai jopa tukin hinnan riippuen järeydestä. Kaikissa hakkuissa kannattaa tehdä tekopökkelöitä pystylahopui den lisäämiseksi: (lehti)puu kat kaistaan 2–5 metrin korkeudelta ja latva jätetään maahan lahoamaan. Sekametsä on vastus tuskykyisempi tuhoja vastaan, mikä turvaa metsän tuottoa. Yksittäisten taloudellisesti vähäarvoisten lehtipuiden, kuten haapojen, raitojen ja pihlajien, säästäminen taimikonhoidossa ja harvennuksissa vähentää myöhempiä puun myyntituloja vain vähän. Hankkeessa olivat mukana Tapio, Suomen metsäkeskus, Metsäteollisuus, MTK ja Koneyrittäjät. Sen toukat syövät haapaa
32 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549758-_6500086.indd 32 AR-20250915-549758-_6500086.indd 32 9/2/2025 8:46:08 AM 9/2/2025 8:46:08 AM. Koneenkuljettajan on hyvä tiedostaa, että suorituskyky muuttuu työvuoron aikana, Erkki Hannula sanoo
ERKKI HANNULAN perustamassa yrityksessä työskentelee 15 työntekijää, jos mukaan lasketaan hänen kaksi poikaansa, jotka ovat johtaneet yriMetsänomistajan AARRE 33 AR-20250915-549758-_6500086.indd 33 AR-20250915-549758-_6500086.indd 33 9/2/2025 8:46:17 AM 9/2/2025 8:46:17 AM. Hannula myös tietää, miten vauriot vältetään. Hänen mukaansa suomalaisten metsäkonekuskien ammattitaito on korkea. HENKILÖ Koneiden arvo hupenee, mutta metsän säilyy Alavieskalainen Erkki Hannula on nähnyt koneellisen puunkorjuun kehityksen ja sen vaikutukset molemmille osapuolille, metsä koneyrittäjälle ja metsänomistajalle. Jos nopeus kasvaa liikaa, voivat kuskin taidot loppua kesken, jolloin harvennushakkuissa harvesterin puomi tai puomin päässä oleva harvesteripää voi iskeytyä jäljelle jääviin puihin. Tämä sääntö koskee niin harvesterikuskeja kuin puita metsästä tien viereen tuovien kuormatraktoreiden eli ajokoneiden kuljettajia. ”Ei pidä tehdä nopeampaa tai enempää kuin mihin kuskin pää kykenee”, Hannula toteaa. ”Koneen säädöt pitää asettaa jokaiselle kuskille optimaaliselle nopeudelle kunkin taitojen mukaan.” Kuskin ammattitaito syntyy siitä, että tietää omat rajansa. ”He ovat kyllä kehut ansainneet.” Hannula tietää hyvin, kuinka harvennushakkuissa metsänomistajia jännittävät mahdolliset metsäkoneiden tekemät korjuuvauriot. ”Työpäivän lopulla havainnointikyky ja reaktiot eivät ole enää samaa luokkaa kuin vuoron alussa.” Erkki Hannulan yrityksessä kuljettajat tekevät kahdeksan tunnin työpäiviä. ALAVIESKA E rkki Hannula Alavieskasta on pitkän linjan metsä kone yrittäjä ja myös metsänomistaja. ”Kuskin pitää aina tietää, mitä on tekemässä”, Hannula sanoo. Ajokoneiden aiheuttamat mahdolliset korjuuvauriot syntyvät yleensä puun juurille, kun raskaita kuormia ajettaessa maaperä painuu kuormatraktorin renkaiden alla. Pidemmät työpäivät eivät olisi enää tehokkaita ja korjuuvaurioiden riski kasvaisi liikaa. TAITAVA KUSKI myös tietää, että työpäivän mittaan omat rajat muuttuvat. ”Nykypäivän harvesterissa on niin paljon toimintoja ja tapahtumia, joita kuljettaja seuraa, että jokainen väsyy työpäivän mittaan”, Hannula muistuttaa
Lisäksi traktoriin asennettiin ohjaamo ja sen katolle kuormain. 1980-LUVUN ALUSSA Hannula hankki ensimmäisen harvesterinsa viemällä ruotsalaisen Kockumin ajokoneensa Rovaniemelle, nykyään puukoistaan tunnetun Marttiinin konepajalle muodonmuutokseen. ”Ei pidä tehdä nopeampaa tai enempää kuin mihin kuskin pää kykenee.” 34 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549758-_6500086.indd 34 AR-20250915-549758-_6500086.indd 34 9/2/2025 8:46:25 AM 9/2/2025 8:46:25 AM. Metsäkoneissa on tapahtunut valtava kehitys. Hannula ei omista enää ensimmäistä Savotta Countyaan, mutta yritykseen on hankittu lähes vastaava uudempi County. Vaihtuvuus on vähäistä. Työntekijät ovat olleet kaikki pitkään palkkalistoilla. Hannula aloitti alalla 1970luvun alussa ostettuaan ensimmäisen ajokoneen, Savotta Countyn. Kone oli todella kestävä muutosten jälkeen, ja Kockumin peruskone oli todella aikaansa edellä verrattuna moneen kilpailevaan merkkiin”, Hannula muistelee. 73-vuotias Hannula itse on virallisesti eläkkeellä. Hannulan ensimmäinen ajokone oli aikoinaan melkoinen ilmestys metsätyömailla. ”Minun ensimmäisessä Countyssani oli neloskone (neljä sylinteriä), tässä on kutoskone”, Hannula esittelee ylpeänä hienosti entisöityä ajokonettaan. Ovathan hekin jo viisikymppisiä, ei siihen isäukon tarvitse tulla neuvomaan”, Hannula hymähtää. Kansankielellä tätä yhdistelmää kutsuttiin häntämotoksi. Sitä hän on entisöinyt eläkepäivillään, kaverinaan kokenut Fordin huoltomies Timo Lähdemäki. ”Olen hallituksen puheenjohtaja ja autan välillä tarvittaessa, mutta kyllä pojat pyörittävät yritystä itsenäisesti.” ”Niin sen pitää ollakin. Erkki Hannula osti ensimmäisen ajokoneensa jo 1970-luvun alussa. Mutta niin se on tänä päivänäkin. Savotta-varustus tarkoitti teloja, joiden kireyttä säätelivät etuosan pienemmät syöksypyörät. Koneen rahoitus ei ollut läpihuutojuttu, mutta uskaliaat naapurit, setä ja isä lähtivät takaamaan konelainan. Koneen hinnalla olisi tuolloin saanut omakotitalon. Hannula osti koneen käytettynä naapuriltaan Matti Rahjalta. Savotta Countyn ohjaaminen oli tarkkaa puuhaa, sillä käännöksissä telat saattoivat helposti pudota paikoiltaan, vaikka syöksypyörät kiristivät teloja automaattisesti käännöksen yhteydessä. tystä jo kymmenisen vuotta. 1980-LUVUN ALUSSA Hannula myös aloitti metsämaiden ostot. Kyseessä oli Ford County -traktori, johon oli asennettu ajokoneen vaatima Savotta-varustus Rovaniemellä Pohjolan autossa. ”Noin puolet työntekijöistä on oppinut pelkästään työssä, eli he eivät ole tulleet metsäkonekuljettajien kouluista meille töihin.” ”Nykyään suuntaus on, että nuoret tulevat koulun kautta töihin.” METSÄKONEISSA ON nähty valtava kehitys. Ajokoneesta poistettiin puiden kuljettamiseen tarvittavat pankot, runkoa lyhennettiin ja koneen kyytiin asennettiin uusi kuormaaja sekä “prosessori”, joka karsi ja katkoi puut. ”Metsurit edelleen kaatoivat puut, Kockumin nosturilla syötettiin puut prosessoriin
Metsänomistajan AARRE 35 AR-20250915-549758-_6500086.indd 35 AR-20250915-549758-_6500086.indd 35 9/2/2025 8:46:34 AM 9/2/2025 8:46:34 AM. ”Halusin, että eläkkeellä on muutakin omaisuutta kuin koneita. Jompikumpi bisnes on aina tukenut toista. ELÄKKEELLÄ OLEVA Hannula asuu Alavieskassa metsäkoneyhtiönsä huoltohallin naapurissa. YRITYKSELLÄ ON neljä koneketjua eli neljä harvesteria sekä neljä ajokonetta ja lisäksi vielä viideskin ajokone muun muassa risujen ajoon. ISÄ JA POJAT on myös aktiivisia metsä kiinteistöja asunto-osakesijoittajia Keski-Pohjanmaalla. Yksi kone rahoitettiin osaksi talolainalla, vaikka talo oli jo rakennettu. Mietin, että keskityn tarhanpitoon, jos konehommat eivät enää maistu. OMISTAA POIKIENSA kanssa metsää muutamia satoja hehtaareita Keski-Pohjanmaalla. Hannulalla oli vuosikymmenien ajan myös turkistarha, mutta lintuinfluenssan vuoksi eläimet jouduttiin lopettamaan pari vuotta sitten, ja Hannula päätti samalla lopettaa tarhanpidon. ”Ei se ollut itsestään selvä asia, mutta sen mahdollisti koneen myyjä, joka ajoi talkoilla kaverina ja oli mukana koneen remonteissa. Erkki Hannula on entisöinyt eläkepäivillään ensimmäistä Savotta Countyaan vastaavaa konetta. Turkistarhaus alkoi yhdellä supiemällä ja sen pennuilla omassa pihapiirissä.” Hannula oli ison perheen toiseksi vanhin, eli hänen piti nuorena lähteä hakemaan elantoa muualta. ”Välillä piti lähteä Saksaan ja Ruotsiin metsäkoneita ajamaan, kun Suomessa ei ollut koneille töitä”, Hannula muistelee. Omaan omistukseen niistä on jäänyt muutamia osakkeita. Molemmissa on ollut hyviä ja huonoja kausia mutta harvoin samaan aikaan. Lisäksi Hannula on aktiivinen kiinteistösijoittaja, ja poikiensa kanssa he ovat rakennuttaneet viisi kerrostaloa. Välillä oli niin vaikeaa, että lainojen maksu teki tiukkaa. 15 työntekijää. Niiden arvohan on ihan mitätön käytettynä.” Erkki Hannulalla on poikiensa kanssa yhteensä muutama sata hehtaaria metsää Keski-Pohjanmaalla. Metsäomaisuus säilyy”, hän miettii. ”Nuorena miehenä päätin aloittaa turkistarhan pidon, kun tein koneella paljon yövuoroa, ja se alkoi tympimään. Yrittäjän piti keksiä keinot, kun pääomia ei ollut. Hän päätyi sitten konemieheksi armeijasta päästyään. ”Vatsahaavanhan siitä sai, mutta nyt on lainat maksettu.” Teksti Teppo Kuittinen Kuvat Timo Heikkala Erkki Hannula METSÄKONEYRITYS Erkki Hannula oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän sanoi, että tienataan pankkiin pesämuna, että pääset kunnolla alkuun.” TURKISTARHA TOI myös taloudellista turvaa koneurakoinnin rinnalle. ”Välillä piti lähteä Saksaan ja Ruotsiin metsäkoneita ajamaan, kun Suomessa ei ollut koneille töitä.” ”Isä sanoi aina, että pyörien päällä oleva omaisuus rullaa pois
Koskinen uskoo yrityksen kasvuun kotimaisen haavan varassa. Tervaleppä viihtyy kosteilla mailla. Merkittä väksi teollisuudeksi asti puuta ei ole riittänyt. Puusepänverstailla on kysyntää vähemmän käytetyillekin puulajeille. Ensimmäisen hankintatalven tulos oli useampi tuhat kuutiota haapatuk kia ja muutama kuorma tervaleppää. Kun puuta on vähän saatavilla, sille ei ole syntynyt laajamuotoista kysyntääkään. Yksittäiset rungot ja harrastajasa hureiden lankut vaihtavat omista jaa netin kauppapaikoilla. V altaosa Suomen metsien puustosta on mäntyä, kuusta ja koivua, ja näi den puiden myynnistä metsänomistajat myös saavat suurimman osan puunmyyntituloistaan. Paneeleihin ja saunasisustukseen erikoistunut Pieksäwood aikoo lisätä kotimaisen haavan osuutta tuotan nossaan. Muutamasta rungosta kauppaa ei lähdetä tekemään, mutta suhteelli sen pienetkin erät kiinnostavat, jos ne 36 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549762-_6500076.indd 36 AR-20250915-549762-_6500076.indd 36 9/2/2025 8:44:14 AM 9/2/2025 8:44:14 AM. Valtakunnan metsien inventoin nin mukaan Suomen metsien koko 2,5 miljardin kuution puustosta vain reilu kolme prosenttia on muuta leh tipuuta kuin koivua. Kaikesta lehtipuusta, koivu mukaan lukien, vain kymmenesosa on tukkipuuta. Vuosi sitten yritys alkoi kokeilla, olisiko haavan ja tervale pän sahaus teollisessa mittakaavassa mahdollista Suomessa. Rehevällä maapohjalla se voi kasvaa komeaksi tukkipuuksi. ”Ensimmäisen vuoden osalta olemme saaneet haapatukkia yli odo tusten. ”KÄYTÄNNÖSSÄ HAAPAja terva leppä tuotteiden jalostus Suomessa on perustunut ja perustuu edelleen Baltian puutavaraan”, sanoo Pieksä mäellä toimivan Pieksäwoodin toimi tusjohtaja Sami Koskinen. Näitä lukuja vasten on helppo ymmärtää, että harvinaisem pien puulajien hankkiminen met sästä esimerkiksi puusepäntöitä varten on kuin neulasen etsimistä heinäsuovasta. PUUKAUPPA Erikoispuilla voi tehdä kunnon tilin Muun muassa laadukkaalle haapatukille on kysyntää jopa teollisessa mittakaavassa. Ensi kaudelle suunnittelemme suurempaa tuotantomäärää.” Pieksäwood maksaa laadukkaim mista lehtipuutukeista havutukin hintaa vastaavia kuutiohintoja
Arvopuun kasva tusta ajatellen tammikin vaatii rehe vän kasvupaikan. Yleisimmin kyse on douglaskuusen kasvatuksesta. Metsälakikohteista kaikki eivät välttämättä näy kartoilla, vaan niiden säilymisestä vastuu on metsänomis tajalla ja metsässä toimijalla. Tammea sen sijaan tapaa usein jopa kui vilta kankailta, ja se pystyy tuottamaan siellä terhojakin. Esimerkiksi raitaa tai pihlajaa voi kasvattaa alle 0,3 hehtaarin metsiköinä, mutta laa jempi kasvatus edellyttäisi hyväk syttävän selvityksen tekemistä metsäkeskukselle. JOS OMALLA maalla kasvavia jalo puita mielii hakata, alueen ja lajien suojelumääräykset pitää huomioida. Tammen siirtyminen kohti pohjoista liittyy varmasti ilmaston lämpenemi seen. Puuviljelmiä rajoituk set eivät koske. ”Mikäli metsänomistaja löytää esi merkiksi kosteuden tai rehevyyden sekä puuston vuoksi erottuvia koh teita, kannattaa pysähtyä mietti mään, voisivatko ne olla kokonaan säästämisen arvoisia. Saamme kehit tää myös haavan muuta käyttöä Suo messa”, Koskinen toteaa. Se on kiinnostava artikkeli, mutta meillä ei ole siitä riittävästi kokemuksia.” Pieksäwoodin lisäksi haapaa sahaa muun muassa Urjalawood Urjalassa. Jos puu on vähän kauempana, niin sitä pitäisi olla vähintään rekallinen.” Pieksäwoodille kelpaa vain suora ja vähäoksainen, järeä tukki. Esimerkiksi luonnonvaraiset kynä jalavat on kokonaan rauhoitettu, ja suojelualueiden ulkopuoliset jalopuu metsät saattavat olla metsälain tur vaamia arvokkaita elinympäristöjä tai luonnonsuojelulain määrittämiä luontotyyppejä. Otsamo neuvoo kiinnittämään huomiota maape rän rehevyyden lisäksi vesitalouteen. sijaitsevat alle 200 kilometrin säteeltä sahalta. Metsälaki rajaa sallittua puulaji valintaa jonkin verran. Kelpaako sekin saunan pintaan. Valmiiksi saunatuotteeksi asti päätyy noin 20 prosenttia ostetusta puusta. Sillä on potentiaalia.” Teksti Henrik Hohteri Kuvat Markku Vuorikari, Sanne Katainen ”Ollaan mielen kiinnolla valmiita testaamaan hybridi haapaa.” Metsänomistajan AARRE 37 AR-20250915-549762-_6500076.indd 37 AR-20250915-549762-_6500076.indd 37 9/2/2025 8:44:16 AM 9/2/2025 8:44:16 AM. Yhteen erikoispuulajiin erikoistu nut saha on myös esimerkiksi leh tikuusta sahaava Pentti Huppusen saha Nurmijärvellä. ”Sahauksesta kertyy energiapuuta ja muuta haapasahatavaraa, jolle ei ole vielä markkinoita. Haapaa, raitaa, pihlajaa ja leppiä pus kee rehevien maiden uudistusaloille paikoin ylenmääräisesti, EteläSuo men parhailla alueilla jopa jaloja lehtipuita. Sama koskee terva leppävaltaisia metsiä. Luonnonsuojelulain mukai nen luontotyyppi nauttii lain suo jaa, jos elykeskus on tehnyt alueesta rajauspäätöksen. Fiskarin laatu puu Raaseporissa ostaa eri puulajeja monipuolisesti. Hybridihaapaviljelmiä perustettiin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa selluteollisuuden kannustamana. Jotta jalo puualuetta ei tulevaisuu dessa luultaisi suojelta vaksi luonnonmetsäksi, viljelmän perustami nen kannattaa dokumen toida huolellisesti. Metsämaassa riittäisi monin paikoin poten tiaalia nykyistä laajem man puulajikirjon kasva tukselle. ”Ainakin ollaan mielenkiinnolla val miita testaamaan hybridihaapaa. Yleensä nämä lehtipuut raivataan varhaisessa vaiheessa havupuiden ja koivujen tieltä pois, ehkä muutamia puuyksilöitä luonnonhoidon vuoksi säästäen. Mikään lehtipuu ei kasva kun nolla tukiksi asti tuo retta kangasta karum milla mailla. Otsamon mukaan metsäkeskus saa muutamia selvityksiä poikkea vista puulajivalinnoista vuosittain. Osa visakoivusta päätyy vientiin runkoina, jotka sitten sorva taan viiluksi ulkomailla. Muutama kymmenen vuotta sit ten Suomeen istutettiin myös hybridi haapaa, joka on tavallisen metsähaa van ja amerikanhaavan nopeakasvui nen risteymä. Apua tunnis tamiseen saa metsäammattilaisilta ja elykeskukselta”, sanoo metsän hoidon asiantuntija Riikka Otsamo metsäkeskuksesta. ”Ostamme hyvin pieniäkin, vajaan 50 kuution tukkieriä. Myös kilohinnalla myytävän arvok kaan visakoivun pienimuotoisella jalostuksella on Suomessa pitkät perinteet. ”Tammiahan alkaa olla Oulun kor keudella asti, kun karkulaisia tulee puistoista, pihoilta ja hautausmailta. Esimer kiksi tervaleppä viih tyy hyvinkin kosteissa paikoissa
Ensimmäiset 30 vuotta tammi vaatii runsaasti hoitoa. TULEVAISUUDEN METSÄ Tulevaisuuden talouspuu Pertti Keskitalo ja Lea Johansson uskovat, että Suomeen tulee ilmaston muuttuessa hyvät olosuhteet tammen kasvatukselle. 38 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549764-_6500090.indd 38 AR-20250915-549764-_6500090.indd 38 9/2/2025 8:49:07 AM 9/2/2025 8:49:07 AM
Metsänomistajan AARRE 39 AR-20250915-549764-_6500090.indd 39 AR-20250915-549764-_6500090.indd 39 9/2/2025 8:49:11 AM 9/2/2025 8:49:11 AM. Hän on istuttanut metsiinsä tammea. Pertti Keskitalo haluaa kokeilla uusia puulajeja metsän viljelyyn
”Kuusen selviäminen roudattomista talvista ja kuivista kesistä on kovin epävarmaa. Mielikuva visasta perustuu ehkä perinteisiin Hämeestä kerättyihin yksittäisrunkoihin, ja se on kokonaan eri asia kuin viljelty visakoivikko.” Keskitalon mukaan visakoivun käyttö näyttää riippuvan suhdanteista ja jopa muodista. Kymmenen vuotta sitten Keskitalon metsään istutettiin ensimmäinen tammikko. Heikki Kiurun kirja Jalopuumetsien perustaminen tuli luettua moneen kertaan läpi. Silloin pikkupojan kämmenet riittivät sulkemaan rungon sisäänsä. Tunnetusti tammi vaatii sivuvarjostusta, mutta latvan pitää saada valoa. Nyt pitää vain olla tarkkana, että poistaa koivut ennen kuin ne alkavat piiskata tammien latvoja.” PERTTI KESKITALO nostaa esiin ilmaston muuttumisen, jolloin myös metsät ja metsänviljely joutuvat sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Pertti Keskitalon mukaan viljelyohjeissa ei aina tehdä riittävän selvää eroa peltoon perustetun ja päätehakkuualueelle istutetun tammikon välillä. Nykyiselle kasvupaikalleen puu on siirretty 1960luvun alussa. Toinen tammien istuttamisen inspiraation lähde oli silloisen Marttilan metsänhoitoyhdistyksen retki Sysmään, Ensio Soutamon isännöimään Mynnilän arboretumiin. Enää eivät edes aikamiehen käsivarret riitä mittaamaan rungon ympärysmittaa. Siellä oli kasvamassa usealla kuviolla tammea, ja Keskitalon mieleen jäi, että Soutamo piti kuusta huonona tammen kumppanipuuna. ”Olen ratkaissut päätehakkuualueella tungospuun ongelman antamalla luontaisen koivun tulla täyttämään uudistusalaa. ”Tammi on kautta historian ollut hyvin keskeinen rakennusaine esimerkiksi laivanrakennuksessa, miksei myös talonrakennuksessa. ”Myös visakoivun viljelyä kokeilin huonolla menestyksellä. Jopa pyökki ja saarni olivat harkinnassa. Hirvet kaventavat männyn ja koivun viljelyn onnistumista. Hirvivahingot olivat mittavia ja leikkuu työlästä. Tammi vaatii sivuvarjostusta, mutta koivun oksat eivät kuitenkaan saa piiskata tammen latvaa. Pihan tammi on väkevällä kasvullaan rohkaissut kokeilemaan tammea myös metsän uudistuksessa. Peltoon istutettaessa pitää todennäköisesti istuttaa myös varjostavia puita, Keskitalo kertoo. MARTTILA V altava tammi hallitsee Pertti Keskitalon ja Lea Johanssonin Marttilan kodin pihaa. On kokeiltava ja löydettävä uusia puulajeja metsänviljelyyn.” Keskitalo muistelee pohtineensa myös muiden puulajien istutusta. Pitkiksi venähtäneet koivut ovat kaadettava pois. Edel”Tammi vaatii sivuvarjostusta, mutta latvan pitää saada valoa.” Tammet kasvavat vielä rinnakkain koivujen kanssa. 40 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549764-_6500090.indd 40 AR-20250915-549764-_6500090.indd 40 9/2/2025 8:49:25 AM 9/2/2025 8:49:25 AM. Tammikon kasvun suuntaaminen ylöspäin on hyvän tammimetsän lähtökohta
Eikä tunnu rasitteelta, että joutuu otta maan hyvin hoidetun tammimet sän vuorostaan yhden sukupolven mittaiseen hoitoon. Hirvi eläimet ovat kyllä vikuuttaneet run koja, mutta ahkeralla leikkaamisella vikoja saa piiloon.” Keskitalo kannustaa muita met sänomistajia istuttamaan tam mea omiin metsiinsä, varsinkin, jos ei aseta taloudellisia tavoitteita kasvatukselle. ”Olen hyvin tyytyväinen, että arvi oni osui melko lailla oikeaan. Se kasvaa siellä vain hitaammin. Vasta kolmas tai neljäs sukupolvi saa tammesta päätehakkuutuottoa.” KESKITALON MIELESTÄ metsäalan byrokratia ei ole pysynyt monipuolis tuneiden viljelypuulajien tasalla. Lisäksi taimet pitää suojata. Siinä mielessä tammen viljely on ylisukupolvista, ei pelkästään oma juttu.” Teksti Tiina Lietzén Kuvat Pasi Leino ”Vahvaa, hyvälaatuista tammea tarvitaan varmasti myös tulevaisuudessa.” Tammia pitää hoitaa ensimmäiset vuosikymmenet uutterasti. Keskitalo oli tehnyt tammimetsäs sään taimikon varhaishoidon ja mer kinnyt kuvion pääpuulajiksi tammen. Kes kitalon kokemuksen mukaan tam mesta maksetaan vain sama korvaus kuin rauduskoivusta, vaikka taimi kustannus on noin nelinkertainen. Siitä on kitkerää kokemusta. ”Toivottavasti seuraava suku polvi ymmärtää sen arvon, mitä sii hen on työtä ja varoja laitettu. On erikoista pyöritystä samaan aikaan puhua leh tipuiden lisäämisestä viljelyyn ja sit ten todeta, että olikin väärin viljelty – eikä kukaan edes käy katsomassa, miltä metsässä näyttää.” Toinen epäkohta tammen viljelyyn suhtautumisessa on sen huono kor vattavuus hirvituhoarvioissa. ”Siinä vaiheessa, kun tammea istut taa, olisi hyvä tietää, kuka sitä jat kossa tulee hoitamaan. Metkatukihakemus tuli hylättynä takaisin, ja asiaa kysyttäessä selvisi, että tammelle hyväksyttävä kasvu paikka on ravinteisuudeltaan vähin tään lehtomainen kangas. Metsätyypin hän oli poiminut metsä suunnitelman kuvioluettelosta, jossa se oli määritetty mustikkatyypiksi. Istuttaessa hän oli varautu nut siihen, että noin kymmenen pro senttia taimista menehtyy. Ensimmäiset kolmekymmentä vuotta vaativat hoitoa, mutta sen jäl keen tammikko on kasvukunnossa. Tammi vaatii sivuvarjostusta, mutta latvan pitää saada valoa. Metsänomistajan AARRE 41 AR-20250915-549764-_6500090.indd 41 AR-20250915-549764-_6500090.indd 41 9/2/2025 8:49:35 AM 9/2/2025 8:49:35 AM. ”Tammi kasvaa luontaisesti, lin tujen levittämänä, paljonkin karum milla mailla kuin lehdoissa. ”Vahvaa, hyvälaatuista tam mea tarvitaan varmasti myös tulevaisuudessa.” SELLAISTA HETKEÄ ei ole vielä tullut, että Keskitalon luotto tammeen olisi horjunut. leen kaikkein kestävimmät rappuset tehdään tammilaudasta”, Keskitalo sanoo
Kuuset harvennetaan pois ensiharvennuskokoisina, jonka jälkeen metsän kasvatusta jatketaan puhtaana tammimetsänä. Myrsky ei tammea helpolla kaada. Jos taimikonhoitoa tehtäessä metsästä löytyy tammi, sille jätetään sopivia puita tuottamaan sivuvarjostusta. Aleksis Kivi tunnisti jo 150 vuotta sitten tammelle tyypillisen piirteen kirjoittaessaan säkeen ”Tuomas seisoo niin kuin tammi”. Alle kymmensenttisellä puulla on jo noin 50 senttiin ulottuva juuristo. ISTUTUSPAIKKA kannattaa valita helppokulkuiseen paikkaan, sillä taimikossa on ensimmäisten vuosien aikana runsaasti hoitotöitä. Se lähtee kasvamaan kuivillakin kangasmailla, vaikka jää siellä kitukasvuiseksi. Tammi sietää erityisesti nuorena voimakastakin leikkausta. Hyviä kokemuksia on saatu 700 taimen istutustiheydellä hehtaaria kohden niin, että sekaan on istutettu kuusia noin 1 300. Tammi sietää nuorena voimakastakin leikkausta. Tammella on laaja ja syvä juuristo, jonka kasvattaminen alkaa heti terhon idettyä. Närhi levittää tehokkaasti tammen terhoja, ja näitä luontaisesti syntyneitä elinkelpoisia tammia kannattaa metsänomistajan varjella omissa metsissään. Kännykän karttaohjelmaan voi merkata tammen kasvupaikan. Tammen taimet on suojattava suojaputkilla. Tammi kaipaa paljon tilaa ympärilleen. Tammen runko on mahdollista kasvattaa oksattomaksi tekemällä muotoleikkauksia ja karsimalla oksia. Kotimaisen tammen tarjonnan lisääntyessä on oletettavaa, että myös piensahat ottavat tammen valikoimaansa. Myös niihin on varattava pari euroa jokaista tainta kohti. Sahauskelpoiselle tammelle ei ole Suomessa vakiintunutta markkinaa. ”Runko varjossa, latva vapaana” on hyvä muistisääntö tammen kasvattajalle. Tammi lisää metsien monimuotoisuutta ja on ilmaston lämmetessä vaihtoehto, kun mietitään tulevaisuuden puulajeja. Lisäksi taimet on suojattava suojaputkilla. Tammen kasvatus poikkeaa perinteisten puulajien kasvatuksesta melkoisesti. Paras aika hoitoleikkauksille on varhainen kevät. Tiheä hirvieläinkanta on tammille tuhoisa. Puhtaan tammimetsikön perustaminen tulee kalliiksi, sillä taimet maksavat noin kaksi euroa kappaleelta. Samalla sen oksisto levenee. Samalla on huolehdittava siitä, ettei tammen latvus joudu muiden puiden varjoon. Jos tavoitteena on tuottaa tammesta tukkipuuta, puuta voi käydä karsimassa. Leikkausurakat ovat tuttua puuhaa tammia kasvattavalle Pertti Keskitalolle. Sarvipäät katkovat taimia ja hiovat niihin sarviaan. Tammikko kasvatetaan tiheänä, koska puu tarvitsee sivuvarjostuksen oksien karsiutumiseksi. Tammi on sitkeä puu, joka ei ole vaatelias maaperän suhteen. Syvämultaisessa, kalkkipitoisessa ja kosteassa maassa tammi yllättää kasvunopeudellaan. Oksat ja latvat on vuosittain käsiteltävä Tricokarkotteella, ellei koko metsikköä ole aidattu. Tammi kasvaa voimakkaasti pituutta 10–25 vuoden iässä. ”Runko varjossa, latva vapaana” on käytännön muistisääntö tammen kasvattajalle. Näin menestyt tammen kasvatuksessa JYHKEÄ tammimetsä on tavoittelemisen arvoinen ja ahkeran metsänomistajan – tai lähinnä hänen lastenlastenlastensa saavutettavissa. Teksti Tiina Lietzén Kuvat Pasi Leino TULEVAISUUDEN METSÄ 42 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549764-_6500090.indd 42 AR-20250915-549764-_6500090.indd 42 9/2/2025 8:49:41 AM 9/2/2025 8:49:41 AM. Vanhan tammen paalujuuri voi yltää kymmeneen metriin. Tullitilastojen mukaan tammisahatavaraa tuodaan vuosittain muutamia satoja kuutioita, suurimpana tuontimaana on Puola. Tammi voi kasvaa jopa 30 metrin pituiseksi ja 1,5 metriä paksuksi rungoksi. Leveälatvuksisen maisematammen paikka puolestaan on luontaisen aukean laidassa tai kallion reunamalla, jossa puu saa rauhassa aloittaa vuosisataisen kasvunsa. Se kasvaa hyvin vielä yli 150-vuotiaana
PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Metsään!-esitteessä kerrotaan, mitä koirien maastoharjoituksissa tapahtuu ja miksi lupien saaminen harjoitteluja koemaastoille on tärkeää. MYYTÄVÄNÄ Sahalaitos ja höyläämö Katso: www.kampinsaha.fi kampinsaha@pp.inet.fi puh. Soita: 020 413 2321 Hyödynnä kontaktit ja varaa ilmoitus paikkasi palvelu hakemistosta! PALVELUHAKEMISTO laania.fi Tervettä kasvua, hyvällä hoidolla! Terve, metsänomistaja! Tunnetaanko me vielä. Esite: Antamalla pelastuskoirille harjoitteluluvan omistamallasi maa-alueella mahdollistat pelastuskoirien kouluttamisen tärkeään tehtäväänsä. Me tunnemme metsäsi jo nuoresta pitäen ja tiedämme, mitä se tarvitsee terveeseen ja arvokkaaseen kasvuun. laania.fi/metsanomistajat Tutustutaanko lisää. 040 5911500 AR-20250915-549772-_6500072.indd 43 AR-20250915-549772-_6500072.indd 43 9/2/2025 8:43:37 AM 9/2/2025 8:43:37 AM. Autamme metsääsi kasvamaan terveeksi ja hyvinvoivaksi arvometsäksi. Tee pystypuukaupat sulanmaan kohteesta ja voita moottorisaha! Kaikkien kampanja-aikana 1.4.– 31.10.2025 pystypuukaupat sulanmaan kohteesta tehneiden kesken arvotaan Stihl 261 C-M VW -moottorisaha, jonka arvo on noin 850 €. laania.fi/metsanomistajat Laania on kestävän metsänhoidon sekä puuraaka-aineiden asiantuntija
Yhtiö jatkaa puun ostamista Latviasta tarpeen ja hinnan mukaan. Latvian metsäntutkimuksesta vastaava laitos arvioi puuston määrää valtion metsissä ja laskee suositukset niiden kestävälle hakkuutasolle. Siitä huolimatta metsäyhtiö Metsä Group luopui vastikään sikäläisestä puunhankintayhtiöstään. Erityisen iloinen Muiznieks on siitä, että metsäyhtiöt ovat istuttaneet uudistushakkuualoille laadukkaita jalostustaimia. LATVIAN METSÄNOMISTAJIEN etujärjestön puheenjohtaja, metsänomistaja Arnis Muiznieks kertoo, että ulkomaisten metsäyhtiöiden läsnäolo Latviassa on edistänyt maan metsienhoitoa modernimpaan suuntaan. LATVIA S uomeen tuodusta puusta isoin osa tulee nykyään Latviasta. Keskimääräisen metsätilan koko on Latviassa vain runsaat kymmenen hehtaaria, joten metsätulot eivät ole kovin säännöllisiä. Päätehakkuita säädellään Latviassa tiukemmin kuin Suomessa. Arnis Muiznieks omistaa metsää ja valvoo metsänomistajien etua Latviassa. Kun Latvia itsenäistyi vuonna 1991, keskusteltiin paljon, mihin suuntaan maan metsäteollisuutta viedään. Syyksi kerrottiin, että puun hinta heittelee liikaa. Yhtiön omistamat metsät siellä ovat kaupan, mutta Latvian valtiolla ei ole varaa lunastaa niitä, joten sijoittajia tähyillään ulkomailta. Metsän omistaja Arnis Muiznieks kertoo, miten EU:n suojeluja hiilensidontavelvoitteet pitäisi Latviassa hoitaa. Puolet hakatusta puusta menee sahoille, joita Latviassa on yhä. Yksityisten omistajien on teetettävä metsissään inventointi, mikäli niitä 44 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549768-_6500078.indd 44 AR-20250915-549768-_6500078.indd 44 9/2/2025 8:44:43 AM 9/2/2025 8:44:43 AM. Paine lisätä hakkuita valtion metsissä on kasvanut taloustilanteen vuoksi, vaikka samaan aikaan pitäisi suojella enemmän ja sitoa hiiltä. Myös ruotsalainen metsäjätti Södra pyrkii pakenemaan Latviasta. Valtio päätti olla investoimatta paperiteollisuuteen, jonka olemassa oleva teknologia oli vanhaa ja neuvostoaikaista. Metsänomistajat jäävät ymmärrettävästi kyttäämään huippuhintoja, joten puukauppaan syntyy piikkejä ja suvantovaiheita. KURKISTUS EUROOPPAAN Pakkosuojelu ahdistaa metsän omistajia Latviassa Latviassa puun hinta heittelee paljon, koska maassa ei ole enää paperiteollisuutta. Koska Latviassa ei ole enää selluja paperitehtaita, sellupuuta viedään Suomeen ja Ruotsiin, jotka sanelevat hinnat
”Puuston arvo voi olla jopa 15 –25 000 euroa hehtaarilla puulajista ja järeydestä riippuen, mutta suojelusta maksetaan korvausta vain 190 euroa hehtaarilta per vuosi”, Muizniekis sanoo. MUIZNIEKISIN MUKAAN jatkuva kasvatus poimintahakkuineen ei ole suuressa huudossa, koska sen pelätään houkuttelevan kaarnakuoriaisia. ”Moni on pakkosuojelusta kauhuissaan, koska he ovat säästäneet metsiä eläketurvaksi.” Metsänomistajat ovat alkaneet kysellä kompensaatioita. Toisaalta toki ymmärretään, että puupeitteisyys palvelisi metsien monimuotoisuutta. Järeysvaatimuksella kannustetaan metsänomistajia hankkimaan jalostetumpaa taimimateriaalia, joka kasvaa nopeammin päätehakkuuikään. Nyt pakkosuojelu suututtaa ihmisiä, jotka saattavat teettää omaisuutensa menettämisen pelossa aavistushakkuita.” Muizniekis kertoo tietävänsä useita metsänomistajia, jotka olisivat valmiita liittämään maitaan vapaaehtoiseen suojeluohjelmaan. Suometsiin saa hakata korkeintaan kahden hehtaarin aukkoja. ”Sloveniassa ei ole tehty avohakkuita 1950-luvun jälkeen, mutta joudutaan tekemään laajoja terveyshakkuita kaarnakuoriaistuhojen takia”, Muizniekis huomauttaa. mielii hyödyntää taloudellisesti. Isoja omistajia ovat kaupungit ja kirkko. ”Jalostetun taimimateriaalin käyttöä pitäisi lisätä, koska vain 28 prosentille hakkuualoista istutetaan korkealaatuisia jalostustaimia. Maassa on metsiä 3,4 miljoonaa hehtaaria eli murto-osa siitä, mitä Suomessa. 1,9 miljoonan asukkaan maassa noin joka kymmenes omistaa metsää. Natura 2000 -ohjelman perintönä on yhä olemassa korvausjärjestelmä, jota ei pidetä reiluna. AVOHAKKUITA SÄÄDELLÄÄN Latviassa tiukemmin kuin Suomessa, jossa saa nykyään vetää sileäksi minkä ikäisen metsän tahansa. Teksti Katja Lamminen Kuvat Tero Pajukallio Metsänomistajan AARRE 45 AR-20250915-549768-_6500078.indd 45 AR-20250915-549768-_6500078.indd 45 9/2/2025 8:44:45 AM 9/2/2025 8:44:45 AM. Suojelualueiden määrä lisääntyy koko ajan myös yksityismailla. Nyt tiukasti suojeltuja alueita on noin kuusi prosenttia pinta-alasta ja löyhästi suojeltuja Muizniekisin mukaan noin 28 prosenttia. Muizniekis kertoo, että yli kolmasosa omistajista ei ole inventointia teettänyt. Lisäksi on optimoitava, mitä puulajia kasvatetaan missäkin.” Latviassa istutetaan yhä enemmän koivua, koska koivutukin hinta on noussut ja sekametsä kestää tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsä. Mikäli rungot ovat halkaisijaltaan keskimäärin yli 30-senttisiä, metsän saa kaataa nuorempanakin. LATVIA PÄHKÄILEE muiden EU-maiden tavoin, miten täyttää EU:n velvoitteet suojella maan pinta-alasta 30 prosenttia löyhästi ja 10 prosenttia tiukasti. Sitä suuremmat hakkuualat sallitaan vain männiköissä, joihin jätetään siemenpuita. Usein kyse on huonotuottoisista metsistä ja soista, mutta niillä alueilla saataisiin kurottua EU:n suojelutavoitetta umpeen. ”Sellaisen haluaisimme Latviaankin. Suurin sallittu avohakkuuala on viiden hehtaarin suuruinen. Niin varmistetaan, ettei vedenpinta pääse liiaksi nousemaan. YHTÄ LAILLA Latviaa koskee velvoite pitää metsät hiilinieluina, eikä päästö lähteinä. Puita kannattaisi istuttaa vanhoille turvepelloille. ”Hakkuiden rajoittamisesta on keskusteltu, mistä myöskään metsänomistajat eivät ilahdu.” Muizniekisin mukaan hiilinieluja voitaisiin vahvistaa istuttamalla lisää tuottavaa metsää, jolloin hiiltäkin sitoutuisi enemmän. Latviassa avohakattavan männikön täytyy olla 100-vuotiasta, kuusikon 80-vuotiasta ja koivikon 70-vuotiasta. Hän kehuu Suomen vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelmaa. Valtion metsissä keskimääräinen avohakkuuala on kooltaan vain 1,4 hehtaaria. Hakkuita säädellään myös puuston rinnankorkeusläpimitan perusteella. Muizniekis kertoo, että metsiä suojellaan yhä ilmoitusluontoisesti
46 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549773-_6500067.indd 46 AR-20250915-549773-_6500067.indd 46 9/2/2025 8:45:04 AM 9/2/2025 8:45:04 AM. Aakenukselta avautuvat komeat maisemat. Idän suunnalla siintää Kumputunturi. Näin voi välttää suosituimpien reittien ruuhkat. LUONNOSSA Tunturi-Lapin syyslumo Äkäslompolon ja Ylläksen seudun ruska matkailijan kannattaa poiketa myös hiukan sivummalle
Maisemaa Aakenukselta Ylläksen pohjoispuolella sijaitsevan Lainiotunturin ja Pyhätunturin suunnalle. Metsänomistajan AARRE 47 AR-20250915-549773-_6500067.indd 47 AR-20250915-549773-_6500067.indd 47 9/2/2025 8:45:06 AM 9/2/2025 8:45:06 AM
Moloslaen kierros kulkee Vaulokurun kautta. Ruskaretkellä olleet Toni Saario ja Liisa Veijola pitivät Aakenuksen reittien monipuolisuudesta ja ruuhkattomuudesta. Sieltä avautuu huikea maisema Pyhätunturille, jonka siluetti piirtyy Pyhäjärveen. Kone syöksyi helmikuun alussa vuonna 1944 lumimyrskyssä rinteeseen, ja nelihenkinen miehistö sai surmansa. ”Moloslaen kierros kulkee osittain rakkakivikossa, joten hyvät jalkineet ovat tarpeen. Länsipäässä Aakenustunturia sijaitsee kymmenen kilometrin mittainen Vareslaen reitti. Aakenuksen huippu muodostuu kvartsiitista, joka on syntynyt kovassa paineessa ja kuumuudessa. Kittilän Aakenustunturi kuuluu Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon ja on puiston tuntureista itäisin. KITTILÄ, MUONIO T unturi-Lapin eteläosasta löytyy monille päiväretkeilijöille myös uusia käyntikohteita. 48 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549773-_6500067.indd 48 AR-20250915-549773-_6500067.indd 48 9/2/2025 8:45:19 AM 9/2/2025 8:45:19 AM. Kymmenen kilometrin pituisella, paikoin haastavalla Moloslaen kierroksella on jatkosodan muistona saksalaisen Junkers-lentokoneen hylyn osia. Moloslaen kierroksella lentokoneen hylyltä hieman ylöspäin avautuu koillisen suuntaan jääkauden sulamisvesien muovaama Vaulokuru. ”Reittejä on riittävästi, eikä ruuhkia ole ollut”, kertovat Liisa Veijola ja Tomi Saario, jotka ovat kahden päivän vaelluksella AakenusPallas-Yllästunturin kansallispuiston itäosan Aakenustunturilla on useita päiväretkiin sopivia reittejä. Jyhkeä Aakenustunturi on Ylläkseltä Leville autoileville tuttua maisemaa, mutta sinne kannattaa myös nousta patikoimaan. AAKENUSTUNTURIN REITIT alkavat itäpuolelta tunturia Totovaarasta ja länsipuolelta Pyhäjärveltä, joihin pääsee autolla. Metsähallituksella Luontopalveluissa työskentelevä Maarit Kyöstilä pitää Aakenustunturia erittäin hienona paikkana. Reitin varrella oleva Aakenustupa sijaitsee hienolla paikalla, ja siellä on hyvä levähtää, tarvittaessa myös yöpyä.” Moloslaen kivikkoinen rinne on helpointa ja turvallisinta nousta ylöspäin eli patikoida kierros vastapäivään. Niille on hyvä suunnata jo vaihtelun vuoksi ja samalla ehkäistä suosituimpien reittien kulumista. Aakenustunturille on ajomatkaa sekä Ylläkseltä että Leviltä vain puolisen tuntia. Itäosassa tunturia on 13 kilometrin pituinen Totovaaran tunturireitti. Vesi on virrannut huippujen välisessä satulassa suoraan rinnettä alaspäin. Pakasaivon nimi tulee saamen sanasta sáiva eli saivo, joka liittyy arvioiden mukaan saamelaisten muinaisuskoon. Kurussa Aakenustunturin teräväsärmäinen kvartsiittikiviaines on hyvin nähtävillä. Totovaaran ja Pyhäjärven välissä on vaeltajille Aakenuksen 18 kilometrin mittainen kesäreitti. Aakenuksen kallioinen yläosa on aikojen saatossa rapautunut rakkakivikoksi ja louhikoiksi. Koneen jäänteet löydettiin vasta kevään korvalla. Rakka valuu hiljalleen alaspäin, eikä tunturin huipulla ole kivien välissä juuri kasvillisuutta
He arvostavat Aakenuksen helppoa saavutettavuutta lähistön matkailukeskuksista. Pienen järven kallioiset, jyrkät reunat putoavat tummanpuhuvaan veteen. Muonion Pakasaivo on halkaisijaltaan vain 150 metriä. Tuolloin jäätikkövirran pyörre tempaisi mukaansa kiviä ja lohkareita, jotka muotoilivat järven hiidenkirnumaiseksi. Retkeilijän ei pidä rasittaa tunturiluontoa tarpeet tomasti. Jo ennakkoon kannattaa suunnitella, kuinka retken voi toteuttaa rasittamatta luontoa tarpeettomasti”, Tuovinen sanoo. Myöhemmin sen reunakalliot ovat eroosion vaikutuksesta rapautuneet. Hän kertoo, että läntisestä TunturiLapista löytyy paljon matalan kynnyksen retkikohteita, joissa on hyvät polut ja opasteet. Matkaa sinne on metsäautotietä noin 12 kilometriä. Syvän järven pinta on tyyni ja mustanpuhuva. Patikoitavaksi jää vain muutama sata metriä. Merkityillä reiteillä tulisi pysyä, jottei käy kuten kuvan reitillä, joka on levinnyt useaksi poluksi. ”Aakenuksen maisemat ovat mieleenpainuvia, ja lentokoneen hylky tuo oman kiinnostavan lisänsä Moloslaen kierrokseen”, Saario lisää. Pakasaivolle pääsee autolla joko Kolari–Ylläs-tieltä tai Kilpisjärven tieltä Kolarin pohjoispuolelta. ”Aina, kun lähtee retkeilemään, on tärkeää toimia luonnon ehdoilla. Kolme kilometriä Pakasaivon etelä puolella sijaitsee Kirkkopahta, suuri siirtolohkare ja saamelaisten vanha uhripaikka. ”Kaksipohjaisesta järvestä kertoneet sadut tuntuivat jopa pelottavilta.” Pakasaivo on syntynyt jääkauden lopulla sulamisvesien vaikutuksesta. ”Päiväseltään ehtii hyvin käydä tutustumassa tähän upeaan tunturiin”, Veijola sanoo. Terhi Tuovinen on retkeillyt koti kuntansa Muonion luonnossa luke mattomia kertoja ja tuntee seudulta paljon päiväretkikohteita. Metsähallitus on rakentanut järven reunalle katselupaikan ja kävelysillat liikkumisen helpottamiseksi. Myös siihen pääsee tutustumaan autolla. MUONION KUNNAN puolella sijaitseva Pakasaivo on vaikuttava paikka. Metsänomistajan AARRE 49 AR-20250915-549773-_6500067.indd 49 AR-20250915-549773-_6500067.indd 49 9/2/2025 8:45:32 AM 9/2/2025 8:45:32 AM. Muoniolainen Terhi Tuovinen muistaa lapsena kuulemansa tarinat Pakasaivolta. tunturilla. Sekä Pakasaivo että Kirkkopahta ovat muinaismuistolain suojaamia kohteita, eikä niitä saa vahingoittaa. Myös uhripaikkana käytetyllä Pakasaivolla vierailevien on helppo ymmärtää, miksi paikka on ollut seudun asukkaille merkittävä. VALOKUVAAJA TERHI TUOVINEN on retkeillyt Muonion seudun luonnossa lukemattomia kertoja. Järven pinta on yleensä tyyni, mikä lisää sen syvyyden vaikutelmaa. Metsähallituksen uudehkossa Aakenustuvassa mahtuu yöpymään kuusi henkeä. Parkkipaikan tuntumassa on nuotiopaikka ja kuivakäymälät. Pohjoissaamen sana sáiva eli saivo liittyy arvioiden mukaan saamelaisten muinaisuskoon ja tarkoittaa kaksipohjaista järveä, jossa tuonpuoleiset asuivat
”Vanhat kalapirtit ovat vaikuttavia rakennuksia, joissa näkyy ajan kuluminen”, Terhi Tuovinen toteaa. Aakenustunturin koillisrinteellä, Moloslaen kierroksen varrella, on saksalaisen Junkers Ju 52 -kuljetuskoneen hylky. Kalastusoikeus järvellä kuului ikiaikaisena nautintana tietyille taloille, joilla oli myös oikeus rakentaa kalamajansa järven rannalle. Rakennukset ovat yksityisomistuksessa, mutta vierailu kalakentällä on sallittu. Keimiöniemen kalapirttejä on kaikkiaan parikymmentä. ”Reitin vierellä ei tulisi kulkea, ettei se lähde leviämään.” Yhtenä retkeilyn ikävänä lieveilmiönä Kyöstilä harmit telee tapaa kasata kiviä tuntu reiden huipuille. Kalakenttä on edelleen alkuperäisessä käytössä. Parhaat kalapaikat olivat kalakentän edustalla. Teksti ja kuvat Arto Komulainen ”Aakenuksen maisemat ovat mieleen painuvia, ja lentokoneen hylky tuo oman kiinnostavan lisänsä Molos laen kierrokseen.” Varjele herkkää luontoa PITKÄÄN Metsähallituksessa työskennellyt Maarit Kyöstilä on joutunut näkemään joil lakin reiteillä luonnon kesto kyvyn ylittymisen. Hän painottaa jokaisen ret keilijän omaa vastuuta luon nossa liikkumisessa. 50 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549773-_6500067.indd 50 AR-20250915-549773-_6500067.indd 50 9/2/2025 8:45:39 AM 9/2/2025 8:45:39 AM. Esimerkiksi Taivas keron kierros Pallaksella ja Kukastunturin ylitys Ylläksellä sorastettiin kestävämmiksi jo vuosia sitten”, Kyöstilä kertoo. Keimiöniemessä on parikymmentä vanhaa rakennusta, jotka ovat pääosin 1800-luvulta. ”Viime jääkauden jälkeen ei kivien päälle ole kasvanut kuin jäkälää. Pyydykset asetettiin kullekin arvonnassa tulleelle apajapaikalle vastarannalla olevien maamerkkien avulla. Sitten ihminen ottaa kiven ja pahimmassa tapauksessa kääntää sen ylös alaisin kiviröykkiöön.” Kyöstilä muistuttaa, että tunturien huipuilla on myös muinaismuistolain suojaamia historiallisia rajapyykkejä, joista osa on nyt hautautu massa ajattelemattomien ret keilijöiden kasaamien kivien alle. Maarit Kyöstilä suosit telee tutustumaan koh teisiin ennalta, jotta huo maa myös retkeilyltä rajoite tut alueet. ”Verkosta löytyy paljon hyvää tietoa retkelle valmistautuessa.” LISÄTIETOJA luontoon.fi museovirasto.fi retkikartta.fi Keimiöniemen kalapirtit Jerisjärven rannalla ovat pääosin 1800-luvulta ja edelleen käytössä. Etenkin herkkä tunturiluonto on kärsi nyt retkeilystä. ”Metsähallitus on ennakoi nut tulevaa jo parikymmentä vuotta. Muonion Jerisjärven Keimiöniemen kalakenttä Pallastunturien läheisyydessä on yksi Suomen Lapin tunnetuimmista ja parhaiten säilyneistä kalakentistä. Paikan historia juontaa juurensa keskiajalle, jolloin Tornion seudun asukkaat kalastivat Muonion järvillä. Kalakenttä ja sen vanhat hirsipirtit ovat yksityisessä omistuksessa, mikä paikalla kävijöiden tulee ottaa huomioon. Kalastusta oli jo ennen seudun asuttamista. Ylitornion kalastusalueeseen kuuluneen Jerisjärven mainittiin 1500-luvulla olevan yksi kalaisimmista järvistä. Merki tyillä reiteillä pysyttely on ensiarvoisen tärkeää. ”Kalakenttä on hieno paikka vierailla ja retkeillä ympäri vuoden.” Vanhojen pirttien pihapiirissä on helppo samastua entisajan kalastukseen. Lentokone törmäsi rinteeseen helmikuussa 1944
8–16). fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirjekuoressa 10.10.2025 mennessä osoitteella Aarre, Ristikko 8, PL 440, 0010, Helsinki. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 020 413 2277 (ark. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake: viestimedia. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Arvomme vastan neiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 6 / 2025 ratkaisu Avainsana: HIESUMAA Onnittelemme ristikon 6/2025 voittajia: Teuvo Saharinen, Suomussalmi Marja-Liisa Mykrä, Hamina Heli Järvinen, Mieskonmäki Osallistu ja voita! LAITA VASTAUKSEESI • Ristikon avainsana • Vastaajan nimi • Osoite, postinumero, postitoimipaikka • Puhelinnumero • Tilinumero IBAN-muodossa Metsänomistajan AARRE 51 AR-20250915-549777-_6500064.indd 51 AR-20250915-549777-_6500064.indd 51 9/2/2025 8:43:15 AM 9/2/2025 8:43:15 AM. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Ri st ik ko 8/ 20 25 Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Ristikon 8/2025 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 10/2025. Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista
Se ei ole mikä tahansa kivi, vaan noin seitsemän metriä pitkä siirtolohkare. Nimensä veroinen AJASSA ETELÄ-KARJALAN vankalla metsä talousalueella Ruokolahden Haukonsalossa on kivi. Paikalle löytää Google Mapsin avulla, laittamalla hakuun Kumma kiventie-osoitteen. Se, että noin 500 tonnin painoiseksi arvioitu kivi kelluu vain muutaman neliömetrin alalta sileän kallion päällä aivan kuin painovoimaa uhmaten, on kuitenkin vahva syy sille, että kiveä on käyty katsomassa jo 1800-luvun alusta lähtien. Kivi rauhoitettiin 1960-luvun alussa, mutta nyt se on sosiaalisen median aikakaudella löytänyt paikkansa monen päiväretkikohteena. Metsäinen polku parkkipaikalta johdattaa tämän ehkä maailmanluokassakin vaikuttavan geologisen mysteerin äärelle. Teksti ja kuva Mikko Nikkinen 52 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549778-_6500077.indd 52 AR-20250915-549778-_6500077.indd 52 9/2/2025 8:44:05 AM 9/2/2025 8:44:05 AM. Toisin kuin monet siirtolohkareet, se ei heilu eikä tutise, siitä pitää huolen valtava paino. Alueella on myös monia muita vaikuttavia lohkareita, mutta tämä on niistä suurin ja erikoisimmassa asennossa. Siinäkään ei ole suuremmin erikoista. Jääkauden jälkeläinen jostain 10 000 vuoden takaa – Kummakivi-nimen saanut lohkare – on nimensä veroinen nähtävyys
Metsänomistajan AARRE 53 AR-20250915-549778-_6500077.indd 53 AR-20250915-549778-_6500077.indd 53 9/2/2025 8:44:07 AM 9/2/2025 8:44:07 AM. 500 tonnin painoiseksi arvioitu kivi kelluu vain muutaman neliömetrin alalta sileän kallion päällä
Että toimii omilla ehdoilla ja edellytyksillä, niin kuin sopivalta ja hyvältä tuntuu. Ranteessa pitää olla hyvä resori tai kiristys, jotta päälle kariseva rupu ei kerry ja pakkaudu sormenpäihin pistelemään. Jos painuu, siirrä ripustuskoukun paikkaa niin että terä on 10–15 senttiä irti maasta sahan tankki täynnä. Laita valjaat ylle ja nosta saha koukkuun. ”Tärkeää ei ole se, että osaa raivata hyvin vaan se, että saa itsensä liikkeelle, metsään ja sahan soimaan. Samaa tekee kumiturvasaappaan pitkä varsi. Sitten olkahihnat. Ne suojaavat pieniltä kolhuilta kannontynkiin. Myös joissakin raivaushousuissa on pehmusteita. VIELÄ TARVITSET metsurinkypärän, jonka visiirin metalliverkko on täysin ehjä. Vedä kouriin hengittävät käsineet. Jos sinulla on metsurinpusero, raivaushousujen hankinta ehkä riittää. Jos iltatyöt eivät innosta, huoltovapaa kumiturvasaapas on helpompi tapaus. Pue koko setti ylle ja säädä valjaat ennen kuin päräytät sahan käyntiin. Sama seuraavalla raivausreissulla. Älä pelästy niiden tarkkuutta. Riittää että jollakin tavalla suoriudut säätämisen läpi ensi kerralla. Kun mikään paikka ei enää kipeydy muita selvemmin, säätö on saatu maaliin. Se vähentää sahan painoa hartioilla. Kainalossa on myös hihna. Säädä valjaat kroppaa kuunnellen Hanki heti alkuun kunnollinen asu ja jalkineet. N ahkaturvakenkä vai kumiturvasaapas. SEURAAVAKSI SÄÄDÄMME valjaat. Kiristä se myötäämään vartaloa. Painuuko terä maahan. Kiristä lantiovyö sopivasti. Mutta jos huudatat sahaa vetisillä paikoilla, kumiturvasaapas pitää sukat varmemmin kuivina ja on edullisempi. Säädä lonkkatuen korkeus niin, että se roikkuu sivulla lonkka nivelen kohdalla tai vähän sen yllä. Moni raivaa metsurinhousuissa, koska säärien etuosan viiltosuojat pehmustavat. Teksti ja kuva Risto Jussila 54 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549780-_6500087.indd 54 AR-20250915-549780-_6500087.indd 54 9/2/2025 8:47:14 AM 9/2/2025 8:47:14 AM. RAIVAUSKOULU Raivauskoulussa toimittaja Risto Jussila opastaa aloittelevia sahaajia metsätöiden antoisaan maailmaan. Oletko toimelias. Niillä pärjäät vuosia. RAIVAAMISTA VARTEN tehty raivausasu on hyvä ja pitkäikäinen työkampe. Tässä helpot pikaohjeet siihen. On turha pelätä, että raivaisi jotenkin väärin”, Jussila kannustaa. Säädä kahvojen kulma vielä niin, että ranteet pysyvät suorina, kun kädet ovat hieman koukussa. Nahkaturvakenkiä ei saa kuivata kuumassa, rapaisina ne pitää puhdistaa ja ajoittain rasvata. Sitten kädet irti kahvoista. Nahka turvakenkä hiostaa vähemmän ja on mukavampi jalassa. Löysää kahvaputken siipiruuvia ja siirrä putkea niin, että kahvat ovat olkapäiden kohdalla, kun kyynärpäät ovat lähes kiinni vartalossa. Jos visiirissä on reikä, lopulta oksa ehkä löytää siitä tiensä silmään. Kiristä niin, että sahan paino asettuu lantion lisäksi osin olkapäille ja selkään. Ja se on siinä! Raivaa vähän ja kuulostele. Vedä nämä kaikki vermeet ylle samoin kuin hankkimasi ammattitason raivaussahan (Raivauskoulu osa 1) mukana tulleet valjaat. Kolottaako jostakin. Paranna säätöä
Tommi Turunen säätää valjaita. Se pitää säätää pysymään irti maasta, mutta se tehdään vasta lantiovyön ja olkahihnojen säädön jälkeen. Kuvassa terä painuu maahan. ”Raivaamista varten tehty raivausasu on hyvä ja pitkäikäinen työkampe.” Metsänomistajan AARRE 55 AR-20250915-549780-_6500087.indd 55 AR-20250915-549780-_6500087.indd 55 9/2/2025 8:47:17 AM 9/2/2025 8:47:17 AM
Kylmäsavuporo sopii kantarellin kaveriksi piiraaseen, joka on oiva tarjottava vaikka vieraille. Syksyn luotto reseptit kaivetaan esiin vuodesta toiseen. Sienet sopivat keittoihin, kastikkeisiin, piirakoihin ja melkein mihin vain. KAUDEN RESEPTIT Kantarelliporopiiras noin 12 palaa AINEKSET • 125 g voita • 2½ dl grahamtai hiivaleipäjauhoja • 1 tl leivinjauhetta • ¼ tl suolaa • 1 dl mustaleimaemmentaaliraastetta • 2 rkl kylmää vettä TÄYTE • noin 500 g kantarelleja • 1 sipuli • 1 rkl voita • 2 rkl sitruunamehua • ½ tl suolaa • ½ tl mustapippuria • 1 prk (200 g) ranskankermaa • 3 kananmunaa • 50 g poron kylmäsavupaistia silputtuna • 2 dl mustaleima emmentaali juustoraastetta • 1 rkl rosmariinia hienonnettuna PÄÄLLE • rucolaa Syksyn parasta antia lautaselle S an ne K ata in en 56 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549782-_6500075.indd 56 AR-20250915-549782-_6500075.indd 56 9/2/2025 8:44:15 AM 9/2/2025 8:44:15 AM
Anna kiehua hiljalleen noin 15 minuuttia. Jatka piirakan kypsentämistä uunin keskitasolla noin 25 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt. Pistele piiraspohja haarukalla ja esipaista 200-asteisen uunin alimmalla tasolla 10 minuuttia. Lisää persiljasilppu. Resepti Kati Pohja Suppilo vahvero keitto 4-6 annosta AINEKSET • 5 dl suppilovahveroita • 2 sipulia • 1–2 valkosipulinkynttä • 2 rkl voita • 2 jauhoista perunaa • 1 tl suolaa • pari timjamintai rosmariininoksaa • 7 dl vettä • 1 prk (2 dl) pippuri ruokakermaa • 1/2 dl persiljasilppua KORISTEEKSI • timjamia tai persiljaa • suppilovahveroita VALMISTUSOHJE: Hienonna puhdistetut sienet, sipulit ja valkosipulinkynnet. Lisää ohra ja anna myös sen kuullottua hetki. Paista sieniä kuivalla pannulla, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Sulata voi kattilassa ja kuullota sipulit. Anna piirakan jäähtyä haaleaksi ennen tarjoilua. Hauduta hetki, ja anna seoksen jäähtyä. Levitä täyte vuokaan ja tasoita pinta. Lisää päälle rucolanlehtiä koristeeksi. Sekoita joukkoon sienet. Pese ja viipaloi purjo. Puhdista ja paloittele sienet. Nosta yrtinoksien rangat pois. Taputtele taikina voidellun piirasvuoan (halkaisija 28 senttiä) pohjalle ja reunoille. Sekoita ranskankerma ja munat kulhossa. VINKKI: Sieniohrattoon voit käyttää myös tuoreita sieniä. Viimeistele sieniohratto pecorinoraasteella. Lisää sitruunamehu ja mausteet. Vältä turhaa sekoittamista. Puhdista ja paloittele ne ja paahda kattilassa sipulien kanssa. Lisää voi ja sipulit. Lisää valkoviini, sekoita ja anna kiehua, kunnes viini on imeytynyt ohraan. mustavahakkaita, suppilovahveroita tai herkkutatteja • 1 sipuli • 10 cm pala purjoa • 2 rkl voita • 3 dl esikypsennettyjä rikottuja ohrasuurimoita • 4 dl valkoviiniä • noin 5 dl kasvislientä • noin 3 dl sienten liotusvettä • 2 dl ruokakermaa • 2 dl pecorinojuustoa raastettuna • ½ tl suolaa • ½ tl mustapippuria • 2 tl timjaminlehtiä VALMISTUSOHJE: Pane kuivatut sienet veteen likoamaan noin 20 minuuttia ennen ruuanvalmistusta. Hauduta hetki. Sieniohratto 4 annosta AINEKSET • 3 dl kuivattuja metsäsieniä, esim. Resepti Anneli Pessala Sanne Katainen Jaana Kankaanpää Metsänomistajan AARRE 57 AR-20250915-549782-_6500075.indd 57 AR-20250915-549782-_6500075.indd 57 9/2/2025 8:44:21 AM 9/2/2025 8:44:21 AM. Lisää kattilaan kasvislientä ja sienten liotusvettä vuorotellen desi kerrallaan, kunnes ohra on lähes kypsää. Koristele annokset yrteillä ja pienillä, pannulla kypsennetyillä suppilovahveroilla. Kaada päälle vesi. Pienet pannulla paistetut sienet ja tuoreet yrtit koristelevat annoksen. Lisää perunat pieninä paloina ja mausteet. Resepti Helena Saine-Laitinen Ju lk ais em m e tä llä pa lst all a V ie sti m ed ia n le ht ie n su os itu im pia kla ss ik ko re se pt ejä . VALMISTUSOHJE: Mittaa paloiteltu kylmä voi, jauhot, leivinjauhe ja suola monitoimikoneen kulhoon. Soseuta keitto. Anna jähmettyä jääkaapissa täytteen valmistamisen ajan. Aja ainekset leikkuuterällä murumaiseksi seokseksi. Sieniohrattoon voi hyödyntää monenlaisia sienisaaliin sieniä. Kuori ja hienonna sipuli. Valmiin ohraton koostumus on valuvan löysää ja ohrassa on juuri ja juuri hiukan purutuntumaa mukana. Lisää poro, juustoraaste, rosmariini ja jäähtynyt kantarelliseos. Säästä liotusvesi. Lisää juustoraaste ja vesi. Lisää voi ja ohra vasta, kun sienistä irtoava neste on haihtunut lähes kokonaan. VINKKI! Keitosta saa vegaanisen, jos korvaa voin rypsiöljyllä ja ruokakerman pippurin makuisella kauraruokavalmisteella. Lisää pippurikerma ja kuumenna keitto. Sekoita edelleen, kunnes taikinasta muodostuu pallo. Nosta sienet vedestä, purista kuivemmiksi ja leikkaa tarvittaessa palat pienemmiksi. Kuori ja silppua sipuli. Kääntele hetki. Kuumenna sienisilppua kattilan pohjalla, kunnes neste on haihtunut. Anna hauta vielä, kunnes neste on lähes imeytynyt ohraan. Lisää kerma, raastettu pecorinojuusto sekä mausteet. Kuori ja paloittele perunat. Lisää voi ja sipulikuutiot
1. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedian asiakaspalveluun: puh. Kerro meille, mitä olit mieltä lehden numerosta 8/2025 ja voita Aarteita Suomen luonnosta -kirja. SEURAAVASSA NUMEROSSA 9/2025 J o h an nes W i eh n M arkk u P u l k k i ne n Ri st o Ju s si la Hei kki W il l am o Pakurin kasvattaja kertoo, toteutuivatko odotukset ”mustan kullan” myyntituotoista. Kyllä En 4. Mistä aiheista toivot juttuja. Suosittelisitko Metsänomistajan Aarretta ystävillesi. • Kaukaan tehtaan juuret ovat Hyvinkäällä. Metsänomistaja Sami Raunio päätyi teettämään harvennuksen kesällä. Vastaa ja voita! Arvomme 10.10.2025 mennessä vastanneiden kesken neljä Maarit Cederbergin Aarteita Suomen luonnosta kirjaa. Oliko lehdessä hyödyllistä sisältöä. Jorma Halonen korjaa puut metsästä mönkijällä. Muuta palautetta. • Raivauskoulu: vinkit puiden kaatoon. Näin voit kartuttaa tuloja, kun suojelet metsääsi. Olen lehden tilaaja tilaajan perheenjäsen muu lukija 2. 020 413 2277 (ark. Nimi Osoite Puhelinnumero Vastaajan syntymävuosi Sähköposti Vastaa osoitteessa viestimedia.fi/ aarre/palaute Voit myös vastata palauttamalla vie reisen lomakkeen kirjekuoressa posti merkillä varustettuna osoitteeseen: Metsänomistajan Aarre / toimitus PL 440, 00101 Helsinki Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi tietoja voidaan käyttää Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 8–21). Seuraava lehti ilmestyy 13.10. Kyllä Ei 3. 58 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549784-_6500061.indd 58 AR-20250915-549784-_6500061.indd 58 9/2/2025 8:43:14 AM 9/2/2025 8:43:14 AM. Mitä pidit uudistetusta Aarteesta. • Sahaa pöllistä teline polkupyörille
30,50 €/kk) T A R J O U S 500 EUR O 500 MT Lehti ja Digi+ kestotilauksen 1. 91,50 €) MAV5023 Tarjous on voimassa 30.10.2025 asti. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. MT LEHTI JA DIGI+ 24 50 €/kk Kestotilauksen 1. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa netissä! MT.FI/tarjous tai QR-koodilla Tilaa soittamalla! 020 413 2277 (arkisin 8-21) Mainitse tilaustunnus MAV5023 Etunimi Sukunimi • uutiset ja analyysit verkossa ja sovelluksessa päivittäin • painettu lehti 3 kertaa viikossa • liitteet: Kantri ja MT Suomalainen Maaseutu Tilaajana osallistun 500,00 € arvontaan joka kuukausi! Tilaan tutusumistarjouksen 24,50 €/kk: KATSO LISÄÄ PITUUSVAIHTOEHTOJA AR-20250915-549785-_6500065.indd 59 AR-20250915-549785-_6500065.indd 59 9/2/2025 8:43:19 AM 9/2/2025 8:43:19 AM. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@viestimedia.fi tai 020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm). Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. jakso 3kk yht 73,50 € (norm. jakso (Norm
Lievästi vinot, nuoret katajat voivat kesän aikana toisinaan vielä suoristua. On tärkeä huomata, että käsi-ihottuman taustalla voi olla monia muitakin asioita kuin käsineiden käyttö, eikä ihottuman ulkonäöstä voi päätellä sen aiheuttajia. Suojakäsine voi hyvin aiheuttaa allergisen ihottuman. TYÖTERVEYSLAITOKSEN ihotautien ylilääkäri Maria Pesonen vastaa: ”Jos käsissä esiintyy ihottumaa, jonka epäilee voivan johtuvan käsineistä, kannattaa hakeutua ihotautilääkärin tutkimuksiin. 2024, Forests) yhden kasvukauden jälkeen yli kaksi kolmasosaa lumen taivuttamista latvialaisista koivuista oli edelleen vähintään yhtä taipunut kuin tuhon jälkeen mitattaessa. Esimerkiksi nahkakäsineiden valmistuksessa käytettävät kromipohjaiset parkkiaineet voivat aiheuttaa ihokosketusallergian. Polttopuuksi ne toki silloinkin vielä kelpaavat.” 60 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549786-_6500062.indd 60 AR-20250915-549786-_6500062.indd 60 9/2/2025 8:43:12 AM 9/2/2025 8:43:12 AM. Myös katajat, joita pidetään taipumisen mestareina (”taipuu, muttei taitu”), murtuvat tai kaatuvat ajoittain lumen ja myrskyn avittamina. Mikä avuksi. Kolmen kasvukauden jälkeen vielä puolet tuhopuista oli yhtä taipuneita kuin alussa. Loppukesällä puun taipumisaste voi olla jopa suurempi kuin heti lumien sulettua. Vain niin ihottuman diagnoosi ja syy voidaan selvittää ja löytää keinot sen hoitamiseen ja uusiutumisen välttämiseen jatkossa.” Elpyvätkö luokille painuneet puut. Puolessa puista taipumiskulma oli loiventunut. Jäykkärunkoiset mänty ja kuusi pääsääntöisesti murtuvat lumen painosta – pienikokoisia notkeita taimia lukuun ottamatta. Etenkin heti alkutalvesta tapahtunut äkillinen runsas lumikuorma nollakelin molemmin puolin voi helposti olla kohtalokas puun myöhemmän toipumiskyvyn suhteen. Tuuhea neulasisto lisää puun riskiä kerryttää lumikuormaa ja huurretta. Viimeistään syksyllä metsänomistaja näkee, mitkä puut eivät taipumisen vuoksi ole enää laatupuiksi kehityskelpoisia. Mahdollisen allergisen ihottuman selvittäminen on mahdollista vain tekemällä asianmukaiset allergiatestit. ”OLEN kokeillut elämäni varrella lukuisia eri materiaaleista valmistettuja käsineitä, mutta ne lähes aina aiheuttavat kutinaa, ihooireita, ihottumaa. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Suomalaisilla vuosittain todetut ammatti-ihotaudit eivät ole olleet kasvussa, vaan lievässä laskussa viime vuosina. Osaltaan tähän kehitykseen on voinut vaikuttaa aikaisempaa laajempi suojavarusteiden saatavuus ja niiden käytön yleistyminen. Itselläni hyvien hanskojen löytäminen on vaikeaa, koska ihoni reagoi niin herkästi”, lukija kirjoittaa. Ajoittain tapaa voimakkaasti kaartuneita koivuja, joiden sivuoksat ovat vuosien varrella lähteneet kurottautumaan ylöspäin latvan tavoin. Keväällä lehtien puhkeaminen ja oksiston kasvu kesällä lisäävät latvuksen painoa entisestään. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai kirjepostilla Metsänomistajan Aarre / Viestimedia Oy, PL 440, 00101 Helsinki. Jos epäilee suojakäsineiden aiheuttavan ihottumaa, on paras hakeutua tutkimuksiin omalääkärin tai työterveyshuollon kautta. Koonneet Aura Pilkama, Henrik Hohteri ja Pasi Jaakkonen Miksi käsineet aiheuttavat ihottumaa. Myös taipumisen ajankohta vaikuttaa; mitä kauemmin puu on pysynyt taipuneena, sitä vaikeampaa ja epätodennäköisempää suoristuminen on. Koivu kestää taipumista havupuita paremmin, mutta esimerkiksi vaakatasoon kaarelle taipunut käsivarren paksuinen koivu harvoin enää itsekseen nousee pystyyn. Kookkaat ja yli 45 astetta taipuneet rungot harvoin enää nousevat omin avuin pystyyn. Alikasvospuut, jotka olivat läpimitaltaan valtapuita pienempiä, suoristuivat parhaiten. Vaikka puu lopulta jäisikin henkiin, voi päärunko jäädä pysyvästi taipuneeseen muotoon. Ulkoisen syyn aiheuttamat ihottumat voidaan jakaa allergista tai ihoon kohdistuvasta ärsytyksestä johtuviin, mutta näitä ei voi silmämääräisesti erottaa toisistaan. Pahasti luokilleen painuneet ”keinutuolinjalkapuut” eivät välttämättä enää toivu laaturungoiksi. Kirjoita viestiin tai kuoreen tunnus ”Kysymys”. Kaikki käsinemateriaalit voivat sisältää kosketusallergeeneja, vaikka niitä pidettäisiin luontoperäisinä materiaaleina. Kumikäsineet, sekä synteettiset että luonnonkumiset, voivat niinikään aiheuttaa ihokosketusallergiaa. KYSY ASIANTUNTIJALTA Onko sinulla kysymys, johon kaipaat vastausta. LUONNONVARAKESKUKSEN erityisasiantuntija Heikki Nuorteva vastaa: ”Puun suoristuminen rungon taipumisen jälkeen riippuu paljon muun muassa puulajista, taipumisvoimakkuudesta ja -kestosta, puun koosta sekä metsikkörakenteesta. Eräässä tuoreessa referoidussa tutkimuksessa (Donis et al
Tällöin luontaisesti syntyneet lehtipuut ja vesaikko ohittavat kasvussa noin 1–2 metrin mittaiset havupuut. Varhaisperkaus on erityisen tarpeellinen männyn taimikoissa, joihin kasvaa runsaasti lehtipuuta. Suurten päiväpetolintujen pesäpuut on Suomessa rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Risto Jussila Metsänomistajan AARRE 61 AR-20250915-549786-_6500062.indd 61 AR-20250915-549786-_6500062.indd 61 9/2/2025 8:43:14 AM 9/2/2025 8:43:14 AM. (Pohjois-Suomessa 1.5.– 31.7.) rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä sekä eräillä muilla kohteilla.” Suurten päivä petolintujen pesäpuut on Suomessa rauhoitettu. Vesaikon nopeimman kasvun aikana kesällä tehty varhaisperkaus on kuitenkin vesojen pituuskasvun ehkäisemisen kannalta paras vaihtoehto. JOHTAVA asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta vastaa: ”Lintudirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden on kiellettävä lintujen tahallinen tappaminen ja pesien tuhoaminen. Havupuutaimikkoa monipuolistavaa lehtipuustoa ei tule kuitenkaan tarpeettomasti poistaa. Lisäksi taimikon kehitys voi hidastua, taimien laatu heiketä ja samalla menetetään tulevaisuuden puunmyyntituloja. Pesimäaikaista häiriötä on vältettävä lajista riippuen 0,5-1 km etäisyydellä pesästä. Varhaisperkauksen tarvetta esiintyy erityisesti ravinteikkailla kohteilla. Ajankohtaa tärkeämpi on ehdottomasti se, että varhaisperkaus tulee tehdyksi. JOS haluan välttää uusien taimien vesomista, milloin olisi otollisin ajankohta tehdä taimikon varhaisperkaus. Tuomioistuimen ratkaisu on tuore, ja hallinnossa tullaan tarkastelemaan, mitä se tarkoittaa Suomen kannalta. Useimmiten taimikon varhaisperkaus on ajankohtaista noin 4–6 vuoden kuluttua havupuun taimien istutuksesta tai kylvöstä. Perkausta ei tarvita, jos kilpaileva puusto ei uhkaa kasvatettavia taimia. Ravinteet ovat tällöin puiden tehokäytössä eivätkä varastoituneena juuristoon odottamaan seuraavaa kasvukautta. Kuusi sietää paremmin varjostusta, mutta varhaisperkauksen viivästyessä voi kuusenkin kasvu hidastua. PITÄÄKÖ lain tai sertifioinnin mukaan hakkuita välttää lintujen pesimäaikana. Tämän mahdollisuuden säilyminen on metsätaloudessa ison mittaluokan kysymys. Paras aikaikkuna varhaisperkaukselle kestää vain yhden tai kaksi kasvukautta. Rauduskoivutaimikoissa varhaisperkauksessa poistetaan vain välittömästi taimia haittaavaa puustoa. PEFC-standardi ei sisällä lintujen pesimäajan huomioon ottamiseen liittyviä vaatimuksia. Kasvukauden alussa havupuiden mittaiset lehtipuut ovat selkeästi etukasvuisia jo saman kasvukauden lopussa.” Pitääkö hakkuita välttää pesimäaikana. EU-tuomioistuin antoi elokuun alussa ennakkoratkaisun, joka koski pesimäaikaisia hakkuita Virossa, jotka oikeus totesi lintudirektiivin vastaisiksi. Metsänhoidon suositusten mukaan hakkuita on suositeltavaa välttää lintujen pesimäaikana 15.4.–15.7. Myöhästyneenä tehty varhaisperkaus on työläämpää ja kalliimpaa. Kaikki käsinemateriaalit voivat sisäl tää kosketusallergeeneja. Esimerkiksi nahkakäsineiden valmistuksessa käytettävät kromipohjaiset parkki aineet voivat aiheuttaa allergiaa. METSÄNHOIDON asiantuntija Riikka Otsamo Metsäkeskuksesta vastaa: Taimikon varhaisperkauksessa poistetaan kasvatettavien, useimmiten männyn ja kuusen taimien kehittymistä haittaavia lehtipuita ja vesaikkoa. Varhaisperkauksen tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kilpailevien lehtipuiden havupuita nopeampi varhaiskehitys. Milloin kannattaa tehdä varhaisperkaus. Joutuisinta ja miellyttävintä työ on tehdä lehdettömään aikaan keväällä tai syksyllä, jolloin eivät kesän helteet ja paarmatkaan ole kiusana. Esimerkiksi EteläSuomen lehtipuuvaltaisissa ja rehevissä FSC-metsissä ei tehdä hakkuita touko-kesäkuussa. FSC-standardi velvoittaa organisaatioita ottamaan lintujen pesimäajan huomioon, kun suunnitellaan hakkuita linnustollisesti arvokkailla kohteilla. Metsäkeskuksen sivuilta löytyy metsänkäsittelyn ohjeet petolintujen pesien lähistöllä. EU:n lintudirektiiviä tulkitaan Suomessa siten, että pesimäaikaiset hakkuut ovat mahdollisia. Elinvoimainen puusto on myös kestävämpi tuhonaiheuttajia, esimerkiksi lunta, hirviä, hyönteisiä ja sieniä vastaan
Monimuotoisen metsätalouden maissa tuulenkaadoista voidaan tehdä esimerkiksi vaatetai hiilikuituja, lastulevyjä, ligniiniä, muoveja, kartonkia tai paperia. Ellemme onnistu pysäyttämään lämpenemistä, aiempaa hurjemmat myrskyt saattavat pian runnella puuston pahaan kuntoon joka vuosi kymmenillä eri alueilla, eri puolilla maailmaa. Uuden Englannin osavaltioiden nykyinen puumäärä on selvästi pienempi kuin tuolloin, mutta ilmaston lämpeneminen on alkanut lisätä myrskyjen voimaa. Uusien laskelmien mukaan Uuden Englannin alueelle omana aikanamme iskevä, voimakkuudeltaan vain hiukan vanhan normaalin ylittävä hurrikaani vapauttaisi ilmakehään noin 70 miljoonaa tonnia hiiltä. Laskelmissa oletetaan, että 25 prosenttia tuulenkaadoista pystyttäisiin hyödyntämään tukkipuuna, niin että niiden sisältämä hiili varastoituisi rakennuksiin ja muihin rakenteisiin pitkäaikaisella tavalla. Kaikilla mailla ei kuitenkaan ole tähän pystyviä teollisuuslaitoksia. Hirmumyrskyjen ilmakehään vapauttama hiili voi siis pian muodostaa ison siivun kaikista ilmastoa lämmittävistä päästöistä. YHDYSVALTOJEN UUDEKSI Englanniksi kutsuttuihin osavaltioihin iski vuonna 1938 poikkeuksellisen voimakas hirmumyrsky. Puut ovat tottuneet ottamaan vastaan vain tietyn suuruisia rasitusvoimia ja kun tuulen nopeus kaksinkertaistuu, sen sisältämä energiamäärä kasvaa kahdeksankertaiseksi. Mutta vaikka myrskyjen voimakkuus kasvaisi vain hiukan, niiden aiheuttamien tuhojen määrä lisääntyy merkittävästi. KOLUMNI Kolumnisti Risto Isomäki on metsänomistaja, joka kirjoittaa tietokirjoja ja tieteisromaaneja. Niissä kannattaisi kehittää menetelmiä, joiden avulla kaatuneet rungot voitaisiin varastoida jollakin pitkäaikaisella tavalla niin, että niiden sisältämä hiili pysyy poissa ilmakehästä. Tehokkain tapa pienentää näitä päästöjä olisi tehostaa tuulenkaatojen talteenottoa. Päästöstä puolet syntyisi tutkijoiden käyttämän mallin mukaan kahden vuosikymmenen kuluessa ja 90 prosenttia sadan vuoden aikana. Uuden Englannin suuri hurrikaani kaatoi kerralla mahdollisesti jopa 18 prosenttia koko alueen puustosta ja vapautti ilmakehään reilut sata miljoonaa tonnia hiiltä. Tuulenkaatojen hyödyntämisestä on tulossa tärkeä taitolaji 62 Metsänomistajan AARRE AR-20250915-549792-_6500060.indd 62 AR-20250915-549792-_6500060.indd 62 9/2/2025 8:43:06 AM 9/2/2025 8:43:06 AM. Olisi tärkeää varautua näihin haasteisiin jo hyvissä ajoin etukäteen. Tästä syystä jo melko vähäinen kasvu tuulien maksiminopeudessa moninkertaistaa tuulenkaatojen määrän. Mallinnuksien mukaan voimakkaimpien Uuteen Englantiin iskevien myrskyjen tuulennopeudet voivat 30 vuoden päästä ylittää aiemmat ennätykset 8–16 prosentilla ja vuosisadan lopulla 35 prosentilla. Suomalaisilla metsäyhtiöillä ja metsäalan konsulteilla voisi olla asiassa keskeinen rooli. Asiaa ei ole huomioitu valtioiden virallisissa suunnitelmissa. Poikkeukselliset myrskyt johtavat helposti paikallisella tasolla myös muunlaiseen puun ylitarjontaan niin, että iso osa kaatuneista rungoista yksinkertaisesti vain lahoaa paikoilleen. Nämä ovat vielä melko varovaisia arvioita: jotkut ilmastomallit ovat ennustaneet selvästi suurempia lisäyksiä myrskytuulien maksiminopeuksiin. Kovilla tuulilla on valitettavasti ikävä tapa repiä kaatuneiden puiden rungot rikki niin, että ne eivät enää kelpaa tukkipuuksi
AR-20250915-549788-_6500071.indd 63 AR-20250915-549788-_6500071.indd 63 9/2/2025 8:43:30 AM 9/2/2025 8:43:30 AM
Osoite Hiukkavaara K3/ Hiukanpiha 13 90670 Oulu Aukioloajat Arkipäivisin 8.00-16.30 Yhteystiedot www.ouluntyostokeskus.fi sak@ouluntyostokeskus.fi 040-163 4418 / 08-311 3133 Ota yhteyttä tai tule käymään! AR-20250915-549789-_6500063.indd 64 AR-20250915-549789-_6500063.indd 64 9/2/2025 8:43:12 AM 9/2/2025 8:43:12 AM. Oulun Työstökeskus Oy Laadukkaat asesepäntyöt Aseiden huollot, korjaukset ja muutokset yli 30 vuoden kokemuksella ja nopealla aikataululla. ww w.o ulun tyostokesk us.f i SA K & A r m a S e t u o t t ee t Äänenvaimentimien ja asetarvikkeiden valmistus, sekä asesepäntyöt vuodesta 1982 saakka. äänenvaimentajien asennukset, haulikon supistusten avarrukset, aseiden vuosihuollot, ja laukaisukoneistojen säädöt. Suunniteltu ja valmistettu Oulun Hiukkavaarassa, testattu pohjoisissa olosuhteissa. SAK .17-.22cal (50-79€) ja ArmaSe .222-.366cal (199-299€). Oma tuotanto Neljä työntekijää, yksi robotti, yli 10 000 äänenvaimentajaa vuodessa. Teemme mm. Meiltä myös suujarrut, bipodit, puhdistuspuikot ja picatinnykiskot. Äänenvaimentimet ja muut asetarvikkeet Äänenvaimentimet metsästykseen ja rata-ammuntaan