29 15,90 € 5 | 2025 aarrelehti.fi Kettulan erämaahistoriaa s. 62 Mielenrauhaa metsästä Oma metsä auttoi Veli Kaskista jaksamaan rankat syöpähoidot ja vaimon kuoleman, s. 24 TYÖVÄLINEET Akkusahoja moneen käyttöön s. 44 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Räätälöi itse vakuutusturvaasi s. s. 18 AR-20250526-533011-_6376000.indd 1 AR-20250526-533011-_6376000.indd 1 12.5.2025 14.56.24 12.5.2025 14.56.24. 48 Lisää kasvua ja terveyttä metsään s. Lehtikuusten oksia raivatessa tarvitaan nöyryyttä ja vahvaa selkää
Siksi niitä luetaan. Muuta tarinasi suuntaa. Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. AR-20250526-533012-_6376002.indd 2 AR-20250526-533012-_6376002.indd 2 12.5.2025 14.56.28 12.5.2025 14.56.28
Muuten ei EteläKarjala näemmä oikein kunnos tautunut vastaperustetun MTK:n Säätiön rahan keräyksessä. Metsän ajateltiin luovan vankinta pohjaa vakaalle vaurastumiselle, ja sijoitussuunnitelman ensisijaiseksi vaihtoehdoksi valittiin metsäkiinteistö. Huhtikesäkuussa 1926 MTK:n liittojen vapaaehtoiset kerääjät Uudeltamaalta aina Pohjois Pohjanmaalle kiersivät polkupyörillä talosta taloon. En nen 30luvun alun lamaa maaseutu oli täynnä tulevaisuudenuskoa. Iloisena yllätyksenä keräys tuotti säätiölle peruspääoman jatkoksi yli miljoona markkaa. Syksyllä 1927 MTK:n Säätiön hallituksen pu heenjohtaja, kunnallisneuvos Evert Nukari ehdotti, että säätiö ostaisi Kettulanimisen metsätilan Turun ja Porin läänistä Suo musjärven kunnasta. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Metsä tarjosi parasta uskoa tulevaisuuteen PÄÄKIRJOITUS L ahjoittajien listasta löytyy tuttu nimi, Toivo Ikonen. 3 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533013-_6376007.indd 3 AR-20250526-533013-_6376007.indd 3 12.5.2025 14.56.47 12.5.2025 14.56.47. Kerääjät kiersivät polku pyörillä talosta taloon. Tässäkin listassa näkyy paljon tuttuja sukunimiä koti kuntani kantatiloilta. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Viime mainittu oli paljon käytetty sijoitusmuoto. Juttu Kettulan tilan metsä ja erähistoriasta alkaa sivulta 44. Maailmansotaa seuranneesta rahanarvon romahta misesta opiksi ottaneena hallitus päätti sijoittaa varat turvaan uudelta inflaatiolta ja hankkia omaisuutta, joka vahvistaisi maataloustuottajain järjestön taloudellista asemaa tulevien sukupolvien hyväksi. Sen sijaan Hausjärven isännät innostuivat Etelä Hämeen keräyksestä oikein joukolla, vaikka liittyjiltä edellytetty 500 markan vähimmäislahjoitus oli tuohon aikaan iso raha. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Nykysuomalaiselle paikannimi on tuttu kesän 1944 Kannaksen torjunta taisteluista, Tali– Ihantalasta. Lahjoittajia oli vain seitsemän: viisi alueen Maatalous tuottajain Yhdistystä ja kaksi yksityis henkilöä, toinen heistä Toivo vaijani. Pankkiin, metsiin vai kau punkikiinteistöihin. Kauppa solmittiin saman vuoden joulukuussa. SEURAAVAKSI SÄÄTIÖN hallituksen piti miettiä, miten keräysvarat sijoi tetaan. Keväällä 1926 isoisäni oli juuri ostanut maatilan Viipurin maalaiskunnan Talin kylästä
Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. jakso (Norm. 119,40 €) 89 € /6kk VOITA 500€! ARVONTA JOKA KUUKAUSI AR-20250526-533015-_6376004.indd 5 AR-20250526-533015-_6376004.indd 5 12.5.2025 14.56.34 12.5.2025 14.56.34. + Koneklassikot 2 -kirja, arvo 35,00 € Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti KAV5022 VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K1 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan, kestotilauksen 1. Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV5022 Tilaa netistä: koneviesti.fi/lehti tai oheisella QR-koodilla TILAUSKORTTI Tilaajana osallistun samalla 500,00 euron arvontaan joka kuukausi. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja sähköpostilasku (0 €) Valittu laskutustapa paperilasku (4,90 €) Muista hyödyntää ammattilaisen verovähennysoikeus! 500 EURO 500 Koneviesti Lehti + Digi Kestotilauksen 1. jakso 6 kk vain 89 € (norm. Arvonnan säännöt: koneviesti.fi/arvonta Tarjous on voimassa 30.6.2025 asti. Tilaa tekstiviestillä: LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KAV5022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Numeroon 13526 Tekstiviestin lähetys on maksuton. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@viestimedia.fi tai 020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm). 119,40 €) . Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku
18 VOIMAA OMASTA METSÄSTÄ Veli Kaskiselle metsä on ollut mielenterveystoimisto ja kuntosali. ERKKI VOUTILAINEN / MUSEOVIRASTON KUVA-ARKISTO HANNE MANELIUS JYRKI LUUKKONEN KANNEN KUVA JOHANNES WIEHN METSÄ 3 METSÄ TARJOSI PARASTA USKOA TULEVAISUUTEEN 8 METSÄ NYT Parempaa metsäneuvontaa ja muita metsäalan uutisia. 22 KOTIMAINEN KOIVU TUKKI ANSAITSISI LISÄÄ KÄYTTÖÄ Miltä näyttää sahaja vanerikoivun tulevaisuus, jos koivutukin tarjonta kasvaa. Kuvassa boorilannoitusta reppuruiskulla. Susanna Rautasaari veistää puusta asiakkaiden rakkaita lemmikkejä. Oma saksanpaimenkoira Seppo näyttää malliposeerausta. 38 VINKIT ALKUKESÄN SESONKIIN Puukaupan kilpailutus voi tuoda metsänomistajalle tuhansia lisäeuroja. 15 NYT ON HYVÄT EDELLY TYKSET LUONTAISELLE UUDISTAMISELLE Sekametsän kasvattajalle männyn ja koivun hyvät siemenvuodet ovat eduksi, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 29 SÄHKÖLLÄ SAVOTTAAN Kokeilumme neljästä erityyppisestä akkusahasta kiinnostavimmaksi osoittautui Stihl MSA 300. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa kettuemo ja metsänimisissä Aimo Katajamäki. 24 LISÄÄ KASVUA JA TERVEYTTÄ Tästä vuodesta on tulossa vilkas metsänlannoitusvuosi, ja erityisesti kasvatuslannoitukset kiinnostavat metsänomistajia. 10 PURUN PEITOSSA Susanna Rautasaari on onnellisimmillaan, kun hän saa veistää eläimiä kotiverstaallaan. SISÄLTÖ 6 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533016-_6376028.indd 6 AR-20250526-533016-_6376028.indd 6 12.5.2025 14.59.57 12.5.2025 14.59.57. 36 11 KYSYMYSTÄ TILUSJÄRJESTELYISTÄ Mitä ovat metsätilojen tilusjärjestelytoimitukset ja miksi niitä tehdään. 5 2025 lukuvinkki! 10 44 24 Kettulan jahdeissa vieraili muun muassa presidentti Urho Kekkonen. Lannoitus parantaa metsien kasvua ja terveyttä
HYVINVOINTI 60 RIISTAA KESÄÄN Valmista nyhtöhirvestä täyte höyrysämpylän väliin sekä juhlava grilliateria. JUURET 44 METSÄNHOITOA JA ERÄNKÄYNTIÄ Kettulan tila on esimerkki pitkäjänteisestä metsätalou desta, ja Kettula tunnetaan myös edustusjahdeistaan. OMA TALOUS 62 RÄÄTÄLÖITYÄ VAKUUTUSTURVAA Metsänomistajan kannattaa harkita metsävakuutuksen lisäksi ainakin henki vakuutusta. Yksi niistä sopii tukkimetsään. PUU 48 TIITUN TORPAN PUUTARHA Vanhan metsänvartijan torpan puutarha Joroisissa kukoistaa Liisa Osmalan käsissä. Tunnuksen luomiseen tarvitset vain takakannen osoite kentästä löytyvän asiakasnumerosi sekä postinumerosi. Aarre kokeilu Aarre kokeili neljää erityyppistä akkusahaa. 67 ENSI NUMEROSSA Lisää aarteita! MUISTA ARKISTO Osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti löydät yli viiden vuoden Aarteet näköis lehtinä. Luo käyttäjätunnus osoitteessa aarrelehti.fi/luotunnus ja pääset uppoutumaan lehti arkistomme aarre arkkuun. LUONTO 56 UNTUVIKKOJEN VAARAN VIIKOT Metsäkanalintujen poika set kuoriutuvat kesäkuun alkuviikoilla, ja kylmä sää vaikeuttaa niiden selviyty mistä. RISTO JUSSILA HANNU HUTTU 41 MUTKISTUU KUN PITKISTYY Kun metsää omistavan kuolinpesän purkaminen viivästyy, metsätalouden harjoittaminen mutkistuu. 7 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533016-_6376028.indd 7 AR-20250526-533016-_6376028.indd 7 12.5.2025 14.59.59 12.5.2025 14.59.59. 42 ”SÄHKÖ ON TULOSSA METSÄKULJETUKSIIN” Metsäteho Oy:n uusi toi mitusjohtaja Mikko Juhola nimeää kuljetusten sähköis tämisen tärkeäksi kehitys kohteeksi. Aarteen kestotilaajana pääset lukemaan lehtiä sen jälkeen, kun olet luonut itsellesi käyttäjätunnuksen. VAKIOT 64 AARRE UUDISTUU ELOKUUSSA 65 RISTIKKO 66 SAHARAN VIHREÄT METSÄT Liian tehokas laidunnus saattoi estää puuston uusiu tumisen Saharassa, kirjoit taa Risto Isomäki. 54 TILAA JAKAMAAN Käytä yli jäänyt puutavara ja vanhat heinäseipäät puu tarhan aidakkeen rakenta miseen. 56 29 Vastakuoriutuneen teeren pojan selviytyminen riippuu muun muassa säistä ja pienpedoista
Säätiö täydentää olemassa olevia suojeluohjelmia kuten valtion Metso-ohjelmaa. 8 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533019-_6375996.indd 8 AR-20250526-533019-_6375996.indd 8 12.5.2025 14.56.13 12.5.2025 14.56.13. Keskustelua ja kuuntelua Haastatellut metsäammattilaiset korostivat vuorovaikutustaitojen merkitystä. Suurin osa kyselyyn vastanneista metsäammattilaisista oli hankkinut jollakin tavalla lisäosaamista moniarvoiseen metsänhoitoon liittyvistä teemoista. Taloudellinen tuotto on metsänomistajille tärkeä tavoite, mutta myös luonnon monimuotoisuuden ja ilmastokestävyyden edistäminen, virkistyskäyttö ja maisemanhoito korostuvat tavoitteissa. Metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään jatkossa metsävähennyksen määrä, enintään 75 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta. ”Säätiömme kautta voidaan suojella myös sellaisia kohteita, joiden suojeluun ei tällä hetkellä ole tarjolla rahoitusta”, sanoo Metsä Groupin väistyvä pääjohtaja Ilkka Hämälä. Tapio selvitti Moniarvoinen metsäammattilaisuus -hankkeessa sitä, miten erilaiset metsänomistajat ja monitavoitteisuus otetaan huomioon metsäneuvonnassa. Metsäammattilaisten näkemyksiä tutkittiin verkkokyselyllä ja haastatteluilla. Millaista on hyvä metsäneuvonta. Säätiön toiminta käynnistyy vuonna 2026, ja toimintaan on tällä hetkellä varattu 10 miljoonan euron rahoitusvaltuudet. Selkeä ja havainnollistava keskustelu oli kaikkien haastateltujen mielestä paras tapa välttää ristiriitatilanteiden syntyminen. Hyvä neuvonta edellyttää aktiivista kuuntelemista ja avointa keskustelua, jossa metsänomistajan näkemyksiä arvostetaan ja erilaiset hoitovaihtoehdot käydään läpi tasapuolisesti. Lakeja ja metsänhoidon suosituksia sekä esimerkkikohteita voi käydä läpi yhdessä metsänomistajan kanssa. Selvitykseen osallistuneet ammattilaiset työskentelevät metsäneuvonnan parissa muun muassa metsänhoitoyhdistyksissä sekä metsäja sahateollisuuden yrityksissä. Myös metsäalan sisäinen tiedonvaihto ja verkostoituminen kaipaavat vastaajien mukaan kehittämistä, sillä niin sanottu hiljainen tieto ei aina siirry eteenpäin. SANNE KATAINEN METSÄ NYT Metsäammattilaisten mielestä monitavoitteisen metsänhoidon suunnittelua ja toteutusta helpottaa eniten mahdollisuus yhteisiin maastokäynteihin. Teksti ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Lisää suojelua Metsä Group perustaa suojelusäätiön, joka tarjoaa metsänomistajalle korvauksen monimuotoisuudeltaan arvokkaista metsäkohteista. Tapion hankkeessa koottiin metsäammattilaisten avuksi kuuden kohdan muistilista moniarvoiseen metsäneuvontaan: kuuntele ja kysy aktiivisesti, esitä vaihtoehtoja, arvosta metsänomistajan näkemyksiä ja päätöksiä, tee yhteistyötä ja hyödynnä verkostoja, kehitä omaa osaamistasi ja viesti työstäsi säännöllisesti. Tavoitteet voivat tulla esille ”rivien välistä”. Metsäneuvojan täytyy osata ammattitaitoisesti perustella, miksi metsänomistajan ehdottamat toimenpiteet eivät ole mahdollisia jokaisella kohteella. Uudistuksen tavoitteena on kannustaa yksityismetsänomistajia aktiiviseen metsätalouteen ja turvata metsäteollisuuden raakapuun saatavuus. Metsäammattilaisilta vaaditaan monipuolista osaamista, jotta he voisivat tarjota metsänomistajien tavoitteita vastaavaa neuvontaa. S uomalaisten metsänomistajien tavoitteet ovat moninaiset, ja metsäammattilaiset kokevat tarvitsevansa lisää koulutusta voidakseen vastata paremmin metsänomistajien tavoitteisiin, selviää Tapion tuoreesta raportista. Keskustelu vaatii haastateltujen mukaan diplomaattisia taitoja. Veroetu myös edistää perhemetsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Lisää veroetua Metsävähennyksen enimmäismäärä nousee ensi vuonna 15 prosenttiyksikköä. He halusivat kehittää osaamistaan vesiensuojeluun, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä aiheissa. Keskustelu vaatii dip lomatiaa. Yksityisistä metsiensuojelusäätiöistä tunnetuin, Pentti Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö, täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Metsäammattilaisten haastatteluissa ilmeni, että monet metsänomistajat kokevat nykyisen neuvonnan painottuvan liiaksi metsänhoidon taloudelliseen kannattavuuteen. Metsävähennys ei koske rahastoja ja yhtiöitä. Metsänomistajalle ei myöskään pidä lupailla liikoja. Uusi säätiö keskittyy metsien pysyvään suojeluun kaikkialla Suomessa, eikä suojelutoimia rajata vain Metsä Groupin omistajajäsenten metsiin. Lähes kaikki haastatellut kertoivat, että metsänomistajan tavoitteet selviävät parhaiten tarkalla kuuntelulla yhteisellä maastokäynnillä. Metsäneuvojan tulee tarjota metsänomistajalle riittävästi tietoa metsänhoidon mahdollisuuksista ja riskeistä, monimuotoisuudesta sekä vaikutuksista talouteen ja metsän kehittymiseen. Jatkossa metsävähennyksen määrä on enintään 75 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä ja metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista. Korotetun vähennyksen voi tehdä myös ennen lain voimaantuloa hankituista metsistä
Samoin kuin esim MT:n KV-ilmoituksessa: MT LEHTI + DIGI 27 90 €/kk Määräaikaisena (Norm. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. Tällä kertaa syntyi keskustelu ”paperilehti” termistä, jota on muutamissa ilmoituksissa käytetty. Pari muutospyyntöä: Muutetaan keskimmäinen bullet -teksti: painettu lehti 3 kertaa viikossa Fiiliskuvan päällä oleva hintalaatikko tulee tilausilmoituksissa kokonaan kuvan päälle. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakas viestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. 34,90 €/kk) T A R J O U S 500 EUR O 500 MT Lehti + Digi määräaikaisena 3kk vain 83,70 € (norm. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@viestimedia.fi tai 020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm). 104,70 €) MAV5022 Tarjous on voimassa 30.6.2025 asti. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa netissä! MT.FI/lehti tai QR-koodilla Tilaa soittamalla! 020 413 2277 (arkisin 8-21) Mainitse tilaustunnus MAV5022 Etunimi Sukunimi • uutiset ja analyysit verkossa ja sovelluksessa päivittäin • painettu lehti 3 kertaa viikossa • liitteet: Kantri, MT Metsä ja MT Suomalainen Maaseutu Tilaajana osallistun 500,00 € arvontaan joka kuukausi! AR-20250526-533018-_6375995.indd 9 AR-20250526-533018-_6375995.indd 9 12.5.2025 14.56.01 12.5.2025 14.56.01. ???. Päädyttiin siihen, että käytetään jatkossa termiä ”painettu lehti”. Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Hyvä vaan saada ajoissa näitä ajoissa tsekattavaksi, niin ei tule kiirettä kommenttien keruun kanssa
Toisten veistäjien Facebook-tileiltä Mitä seuraavaksi. Ratsastus Työn alla. Lukio Työ. Haluaisin kokeilla myös savesta veistämistä, mutta tämä on vasta suunnitelmissa 10 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533020-_6376021.indd 10 AR-20250526-533020-_6376021.indd 10 12.5.2025 14.59.50 12.5.2025 14.59.50. Jämsässä Perhe. Pystykorva Mistä saat inspiraatiota. Yrittäjä Harrastukset. 42 Koti. HENKILÖ Kuka. Susanna Rautasaari Ikä. Mies ja kaksi lasta, lisäksi koira, kissa, kaksi hevosta ja kani Koulutus. Tölttäävä islanninhevonen on koottu asiakkaan tuomasta puusta ja useasta eri kappaleesta
PURUN PEITOSSA Susanna Rautasaari on onnellisimmillaan, kun hän saa uppoutua eläinten veistämiseen kotiverstaallaan. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 11 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533020-_6376021.indd 11 AR-20250526-533020-_6376021.indd 11 12.5.2025 14.59.54 12.5.2025 14.59.54. Oma yritys hänellä on ollut vuodesta 2018. Susanna Rautasaari ryhtyi veistämään puueläimiä äitinsä ehdotuksesta
En harjoitellut.” Sitten eräänä kevätpäivänä Rautasaari vahti pihalla tyttäriään, jotka leikkivät puuhevosellaan. HENKILÖ 12 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533020-_6376021.indd 12 AR-20250526-533020-_6376021.indd 12 12.5.2025 14.59.58 12.5.2025 14.59.58. Jämsäläinen veistäjä tunnetaan luonnollisen näköisistä eläinveistoksistaan. ”Äitini ei ole lainkaan hevosihminen, mutta minulla oli pakkomielle, jonka olin itsepäisesti päättänyt toteuttaa.” Susanna Rautasaarelle hevoset ovat rakkaita, ja eläimen linjakkuus kiehtoo häntä. Sitten hän laskee kypärän silmikon, käynnistää sahan ja ryhtyy millimetri kerrallaan veistämään hevosen profiilia. Mietin, mitä tekisin isona.” Rautasaaren äiti Eine Rautasaari tekee moottorisahaveistoksia. Voimaantuneena hän soitti isälleen. Susanna Rautasaari kammosi veistämisessä käytettäviä työkaluja. Hevoselle piti tehdä pää. ”Äiti on sitä mieltä, että hän ei itse osaa veistää koiraeläimiä, joten hän alkoi pikkuhiljaa työntää niitä minulle.” Kolmas työ oli hevonen. ”Tein makaavan hevosveistoksen, ja yllättäen sain sen kaupaksi.” Yrityksensä Rautasaari perusti vuonna 2018. Eine Rautasaarella oli asiakas, joka halusi puuveistoksen saksanpaimenkoirastaan. Sitten laitan ruokaa. ”Kerroin ylpeänä, että katkaisin pöllin ja jäin henkiin. Isä vastasi, että hienoa, onhan sinulla kypärä.” Susannan syntymäpäivänä äiti osti uuden sahan ja järjesti tyttärelleen veistopäivän. Seuraava tilaustyö oli susi. Rautasaari on töidensä suhteen perfektionisti. Tie nykyiseen ammattiin avautui, kun Rautasaari oli kotona hoitamassa nuorinta lastaan. ”Jos esimerkiksi veistoksen pää ei miellytä minua, saatan sahata sen irti ja tehdä uuden.” P uuveistos on vasta aihio, mutta tölttäävän islanninhevosen muodon tunnistaa jo vaivatta. Hänellä oli näkemys, että osaan muotoilla.” Saha syntymäpäivälahjaksi Matkassa oli yksi mutka. ”Äiti lainasi ikivanhan sähkösahan ja sanoi, että nyt harjoittelet. ”Aamulla, kun taksi on hakenut lapset kouluun, menen verstaalle ja veistän noin kolmeen asti. Verstas sijaitsee kotipihassa. ”Muistin äidin tuoman sähkösahan ja ajattelin, että nyt.” Rautasaari haki sahan, käynnisti sen ja sahasi rungosta pätkän, jolle hän piirsi silmät. Äidin opastamana Susanna veisti pöllön. Joskus veistän myös iltaisin ja viikonloppuisin.” Jättitukeista veistoksiksi Raaka-aineena Susanna Rautasaari käyttää pääasiassa kuusta, joskus mäntyä ja koivua. Susanna Rautasaari kiertää veistoksen ja tarkastelee sitä huolellisesti. ”Hän rupesi höykyttämään minua, että ala veistää. ”Hoitovapaa oli luovuudelle ihanteellista aikaa, ihanaa ja tylsää. Hevosten linjakkuus kiehtoo veistäjää. ”En koskaan oppinut veistämään kunnollista pöllöä, mutta opin käyttämään sahaa.” Hevosia ja koiraeläimiä Ensimmäinen asiakastyö tuli äidin kautta
Ehdin vain todeta, että oho, onneksi ei osunut. SUSANNA RAUTASAARI Lämminverinen Irma on Susanna Rautasaaren harrastuskaveri. Kuusta on myös huono työstää taltalla, sillä se murenee.” Lemmikin kuvat mallina Kun asiakas pyytää veistoksen lemmikistään, Rautasaari pyytää ensin eläimestä kuvia. Sen jälkeen heitin terät roskiin.” Rautasaarella ei ole puuntyöstöön koulutusta. Käytän tähän valtavasti aikaa, jotta hahmotan ne piirteet, joista omistaja lemmikkinsä tuntee. ”Halkeamat jakavat mielipiteitä. Rälläkkään kiinnitettäviä teriä Rautasaari käytti aiemmin mutta luopui niistä läheltä piti -tilanteen jälkeen. ”Olen estottomasti kokeillut kaikkia menetelmiä.” Kaikki hänen käyttämänsä työvälineet toimivat joko sähköllä tai polttomoottorilla. Jos työ ei miellytä, muokkaan sitä niin kauan kuin on tarpeen. Kookas teos voi vaatia useamman osan. Sitten hän ryhtyy veistämään, ensin hahmottelemalla teoksen karkean muodon. ”Luonnostelen paperille, hahmottelen rakennetta ja profiilia. ”Yksi kuva ei riitä, vaan tarvitsen useita erilaisia.” Ennen työn aloittamista Rautasaari tutkii kuvia tarkkaan tavoittaakseen eläimen ominaispiirteet ja luonteen. ”Kuivuessaan puu halkeilee, ja koska minun työni menevät usein sisätiloihin, puun pitää olla todella kuivaa.” Halkeamat Rautasaari paikkaa joko puukiiloilla tai sahanpurusta ja liimasta tehdyllä massalla. ”Kesken työskentelyn terästä sinkosi hammas. Suurikokoisten töiden liikutteluun hän käyttää apuna vinssiä. Se on ollut hyväkin asia. ”Eläimissä ei koskaan ole vain yhtä sävyä.” Varsan (säkäkorkeus 120 cm) Susanna Rautasaari veisti Lohjan museon kotieläinpihan vahvistukseksi. ”Ihanteellisin olisi kookas, läpimitaltaan 90-senttinen tukki. Usein he soittavat, kun heillä on sopiva puu. Yhden työn valmistuminen kestää viikkoja, sillä puun täytyy antaa kuivua välillä. ”Olen tosi hidas veistämään. ”Tämä ei ole maksettu mainos, mutta Tikkurilan Unica Akvaa saa sopivan kokoisissa pöntöissä ja useissa sävyissä.” Sävyt Rautasaari sekoittaa itse, ja maalaamiseen hän käyttää pensseliä. Joidenkin mielestä ne ovat tyylikkäitä, toiset eivät halua niitä yhtään.” Hammas lensi halki ilman Usein Rautasaarella on työn alla useampi veistos samaan aikaan. Kun yksi kuivuu, toista työstetään. ”Talttaa en osaa käyttää ollenkaan. ”Sillä on iloisen röyhkeä luonne, josta tykkään paljon.” 13 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533020-_6376021.indd 13 AR-20250526-533020-_6376021.indd 13 12.5.2025 15.00.02 12.5.2025 15.00.02. Jos jostain löytyy näin mahtavan kokoinen tukki, joka ei ole vanhuuttaan lahonnut, olen ihan seitsemännessä taivaassa.” Isot tukit eivät kokonsa vuoksi kelpaa sahoille, mutta paikalliset tietävät, että Rautasaari käyttää niitä. En itsekään haluaisi lemmikistäni veistosta, joka ei näytä itseltään.” Toisinaan lemmikki on jo menehtynyt, eikä uusia kuvia ole mahdollista ottaa. Lopettaminen on vaikeinta. ”Suomalaiset arvostavat ja kunnioittavat puuta ja haluavat, että siitä tehdään muutakin kuin polttopuuta.” Ensin Rautasaari katkaisee tukista sopivan pöllin. Joskus on vain pakko sanoa itselleen, että nyt se on valmis.” Työvälineinä ovat erikokoiset moottorisahat, rälläkkä eli kulmahiomakone sekä hiomalaikat. ”Silloin teen parhaani niiden kuvien perusteella, mitä on.” Valmiit työt Rautasaari maalaa sekä sisäettä ulkokäyttöön soveltuvalla maalilla
Näinkin on käynyt. Ratsu saapui palasina Susanna Rautasaari pitää myös piirtämisestä, mutta veistoksissa häntä viehättää niiden kolmiulotteisuus ja kosketeltavuus. Saksanpaimenkoira Seppo toimii mallina, kun Susanna lähettää asiakkaalleen esimerkkejä toivomistaan mallikuvista. ”Jännitystä, kauhua, mysteerejä ja psykologisia trillereitä. Yrittäjä ei juuri itseään markkinoi eikä viihdy somessa. ”Tieto kulkee suusta suuhun.” Tuntikausien kuplassa Veistäminen on tasaista, rauhallista ja yllätyksetöntä, ja juuri se on Susanna Rautasaaren mukaan työssä parasta. Tarkoitus oli, että lapset olisivat saaneet ratsastaa sillä. ”Rahti olisi kallis, ja minua huolestuttaa, säilyykö veistos ehjänä. Kyselyjä tulee ulkomailtakin, mutta Rautasaari on kieltäytynyt toimittamasta. Hänen teoksensa menevät pääasiassa Suomeen. Rakastan veistämistä, mutta minulla on ristiriitainen suhtautuminen valmiisiin töihin.” Rautasaaren yrityksellä ei ole verkkosivuja, vain tilit Facebookissa ja Instagramissa. Stephen King on suuri suosikkini.” Eniten Rautasaari nauttii siitä, kun saa veistää rauhassa omassa kuplassaan. ”Kuljetusyhtiön pitää ymmärtää, että pakettia ei voi pudottaa tai runnoa. Silti tilausjono on kookkaiden töiden osalta noin vuoden mittainen. Se sopii minulle.” Ikävin yllätys on se, jos puu on sisältä laho. ”Veistos saapui perille monessa palassa. Veistäessään Rautasaari kuuntelee musiikkia ja äänikirjoja. Pari vuotta sitten hän teki keinuhevosen, koska halusi kokeilla osaisiko. ”Yllätyksiä ei juuri satu, jollei lasketa sitä, että kerran puusta löytyi luoti.” Ikävin yllätys on se, jos puu onkin sisältä laho. Nyt hevonen on jo uudessa kodissaan. Kuljettaminen on riittävän hankalaa kotimaassakin.” Rautasaari kertoo laukkaavasta hevosesta, jonka hän veisti tilaustyönä kirjastoon. On tosi syvältä käyttää veistokseen viikkoja ja sitten se tulee perille polttopuuna.” Pitkä jono tilauksia Suurikokoisten veistosten lisäksi Rautasaari tekee pienempiä, esimerkiksi kirjahyllyyn sopivia teoksia. ”Veistän monta tuntia putkeen, en käy edes kahvilla, ja sitten kaivaudun verstaastani esiin purun peitossa ja väsyneenä. Puuseppä liimasi teoksen, mutta ei sillä koskaan ratsastettu, eikä kuljetusliike suostunut korvaamaan.” Tapauksen jälkeen Rautasaari on ollut äärimmäisen tarkka siitä, mille kuljetusyhtiölle hän teoksensa luovuttaa. HENKILÖ Susanna Rautasaaren tilaustyönä veistämä riistaa haukkuva pohjan pystykorva. SUSANNA RAUTASAARI 14 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533020-_6376818.indd 14 AR-20250526-533020-_6376818.indd 14 13.5.2025 8.44.21 13.5.2025 8.44.21. Töidensä suhteen Rautasaari kertoo olevansa perfektionisti, joka on ”loistava näkemään valmiissa töissä vikoja”. Silloin koko työ pitää aloittaa alusta. ”Usein teoksessa on jokin kohta, jota katson ja ajattelen, että tuo olisi pitänyt tehdä toisin. Aivan pieniä veistoksia hän ei tee, sillä koneiden koko rajoittaa sellaisten veistämistä
Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Männyn käsin kylväminen on keväällä nopeaa, ja siementuottajilta saattaa löytyä pieniä määriä jalostettua rauduskoivun siementä. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Kun luontaista siementä on luvassa runsaasti, ei putoa kovin korkealta, vaikka jättää kuusentaimien istutusmäärän reippaasti normaalia pienemmäksi. Näistä sitten parhaat mättäät voi istuttaa kuusella. Jalostushyöty jää saamatta, mutta määrä korvaa laatua ainakin osittain. Jos hakkuuaukko jäi tänä keväänä istuttamatta, nyt kannattaa ainakin juurikäävän saastuttamilla kuvioilla harkita luontaista uudistamista koivulle. Metsääkeen muokkausjälki on männyn ja koivun siemenien itämiselle ja kehittymiselle useimmiten kaivinkonelaikutusta parempi, vaikka toki on myös osaavia kaivinkonelaikuttajia. Jos hakkuutähteet ovat talven jäljiltä vielä korjaamatta, kannattaa pitää kiirettä. Koivun käsinkylvöön löytyvät ohjeet siementuottajien sivuilta. Täystiheän sekametsän perustamiseen riittää 800–1 000 kuusentainta hehtaarille. 15 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533025-_6376011.indd 15 AR-20250526-533025-_6376011.indd 15 12.5.2025 14.57.42 12.5.2025 14.57.42. Luontainen uudistaminen sopii myös niille metsänomistajille, joita arveluttaa istutuskoivujen selviytyminen hirvituhoista. SEKAMETSÄN KASVATTAJALLE hyvät siemenvuodet ovat myönteinen asia. Mikäli metsäänsä haluaa jatkossakin rauduskoivusekoitusta, säästöpuiksi kannattaa valita rauduskoivuja ja tehdä tekopökkelöt mieluummin hieskoivuista. Se, että metsänomistaja päättää hyödyntää luontaisen uudistumisen mahdollisuutta, ei estä häntä tavoittelemasta samalla jalostushyötyä. Täystiheiden kuusentaimikoiden istuttajille koivun runsas siemensato loppukesällä voi tarkoittaa työlästä varhaisperkausta muutaman vuoden kuluttua, mutta sekametsien kasvattajalle asiasta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Edellytykset luontaiselle uudistamiselle ovat siis tavallista paremmat, mikä kannattaa ottaa huomioon metsän uudistamisessa. Itse suosin kuusten istuttamista kuviolle tasaisen harvaan asentoon. Männyn siemen varisee lopputalven aikana, joten ensi kevään ruuhkaan ei muokkausta kannata lykätä. Laikutuksen yhteydessä kannattaa pyytää, että laikun päähän tehdään mätäs, jos kivennäismaata tulee runsaammin kauhan eteen. Maanmuokkaus kannattaa jättää loppusyksyyn tai alkutalveen, jos haluaa vähentää koivun itämistä. Kuluvan alkukesän uudistamistyöt ovat jo pitkällä, koska lumet sulivat etelässä poikkeuksellisen aikaisin. Koivun luontaisessa uudistamisessa kivennäismaata tulisi paljastaa mahdollisimman paljon, mutta kuitenkin kevyesti. Luontainen uudistaminen edellyttää laadukkaita siemenpuita. Koivun hyvän siemenvuoden suunnitelmallinen hyödyntäminen edellyttää maanmuokkauksen ajoittamista heinäkuulle. Kannattaa muistaa, että valtaosa nuorista ja varttuneistakin viljelykuusikoistamme on istutettu metsä-äkeen muokkausjälkeen. Suuria määriä ei tarvitakaan, 80 grammaa hehtaarille voi riittää. MARIA MIKLAS L uonnonvarakeskus ennustaa kuluvalle kesälle hyvää koivun siemenvuotta ja keväille 2026 ja 2027 hyviä männyn siemenvuosia. Vaikka nykyään suositaan lähes pelkästään mätästystä, metsä-äkeen muokkausjälki sopii myös kuusen istutukseen. Kalliot ja kuivat rinteet saavat jäädä kokonaan ilman kuusia. Siemenet talvehtivat lumen alla kevättä odottaen. Vallitseva tuulensuunta Suomessa on lounaasta ja lännestä, joten jos kuvion länsilaidalla on varttunutta koivutai mäntyvaltaista metsää, siementä yleensä riittää, vaikkei siemenpuita olisi erikseen jätetty. MÄNNYN LUONTAISEN uudistamisen ja luontaisen mäntysekoituksen varmistamisen osalta kiire ei ole yhtä kova. KOIVUN SIEMEN irtoaa heinäkuusta alkaen, ja variseminen on huipussaan yleensä elokuun alkupuolella. Jos niitä ei ole hakkuussa jätetty, epäonnistuminen on todennäköistä. Metsä-äkeet tekevät kevään ja alkukesän työnsä kesäkuun loppuun mennessä, joten heinäkuussa kalustoa pitäisi olla saatavilla, mikäli kuljettajat eivät ole lomanvietossa. PETRI KORTEJÄRVI Nyt on hyvät edellytykset luontaiselle uudistamiselle KORTEJÄRVI Männyn siemen varisee lopputalven aikana
Kyseinen yksilö ei ollut erityisen arka, ja kohtaaminen on edelleen hienoin hetkeni ketun kanssa. Siellä on tietyt paikat, mistä olen sanonut, että tätä ei hakata koskaan, tämä pysyy vain meidän salaisuutena.” Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Annika Kangas omistaa metsää Pohjois-Karjalassa (MT Metsä 3/2025) ”Esimerkiksi aikanaan kruunu vei tuhkatkin pesästä, kun salpietari vero kerättiin tuhkina.” Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael KirkkoJaakkola selittää satoja vuosia vanhan sanonnan taustaa (Taloustaito 2/25) Hakkuumahdollisuusarvio Luonnonvarakeskus arvioi vuosittain suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän valtakunnallisesti ja maakunnittain. Se oli 2,9 miljoona kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hakkuumahdollisuusarviossa otetaan huomioon puuntuotannon rajoitteet, kuten suojelu ja metsien muut käyttömuodot. (Lähde: Ruokavirasto) ”Kun metsä palstan hankki, niin tunneside syntyi viidessä minuutissa. Kettuperhe pysyy yhdessä myöhään syksylle saakka, minkä jälkeen nuoret ketut lähtevät maailmalle omiin suuntiinsa. Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva ELMERI JUUTI AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet MARI IKONEN ja ELINA LAMPELA Ruokaa poikasille K ettuemo on saalistanut poikasilleen myyrän. Laskeva aurinko maalasi pehmeästi heiniä, ja näkymää täydensi voikukan siementen rauhaisa lento. 1,2 Mustikkasato oli hyvä vuonna 2024. Havaitsin niityn toisessa laidassa liikettä, joka osoittautui ketuksi. Lopulta pääsin tarkkailemaan lähietäisyydeltä ketun saalistusta. ELMERI JUUTI LISÄÄ KUVIA Instagram: @elmerijuuti_photography 16 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533026-_6376009.indd 16 AR-20250526-533026-_6376009.indd 16 12.5.2025 14.57.18 12.5.2025 14.57.18. Oli alkukesäinen ilta Paraisilla vuonna 2020, ja tarkkailin maisemaa niityn laidalla. Kettu kulki niityn reunaojien varsia ja hyppäsi silloin tällöin ojan pohjalle myyrän perään. Sen jälkeen se suuntaa läheiseen metsäsaarekkeeseen pentujensa luo. Pesä on mäyrän kaivamassa luolassa tai luonnon muovaamassa onkalossa. Ketunpennuilla on jatkuvasti nälkä, ja molemmilla emoilla on täysi työ ruokkia pentuetta. Mustikkaa tuli myyntiin 1,2 miljoonaa kiloa. Hiljalleen se kulki lähemmäs minua, ja lähestyin sitä varovasti myös itse. Seuraavaksi se yrittää saalistaa toisen ja ehkä kolmannenkin
Muna, toukka, kotelo, aikuinen. HÄMMÄSTYTTÄVÄT HYÖNTEISET Sami Karjalainen tarjoilee ihmeellisen matkan hyönteisten muodonmuutokseen. Toisinaan vesiväreillä ja paksulla sivelti mellä maalaan karkealle paperille tunnelmakuvan maisemasta pilvineen ja heijastuksineen.” Millaisen teoksen tekisit Kataja mäestä. ”Taivun, kun oikein taivutetaan. Erityisen voimakkaita ovat lapsuuden luontokokemukset. 2 Arktiset aromit ry ja Martta liitto valitsivat kolme vuoden 2025 luonnontuotetta. ”Veistäisin kirveellä arkaaisen puu ukon. Luonnon rytmi on lohdullinen, ja samalla on haikeaa, kun kesä jälleen kääntyy syksyksi. Mieluiten tähyilisin mäen päältä.” Minne tähyilet. 3 Mikä lintu on KeskiSuomen vaakunassa. Mitkä ne ovat. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 67. 4 Mikä on Suomen lämpö ennätys ja missä se mitattiin. Se muistuttaisi vaikkapa Pihlajaveden erä maakirkon vaivaisukkoa, jonka silmät muljahta vat, kun sen sisään työntää kolikon.” LISÄTIETOJA Aimo Katajamäki on helsinkiläinen kuvataiteilija, graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Tekstiäkin lukee mielellään: tiukkaa tietoa ja tarinointia. Pitkän uran Ylen toimittajana tehnyt Blomberg on joutunut puolustamaan paikkaansa urheilutoimittajana, tullut työpaikkakiusatuksi ja uupunut. MAARIT CEDERBERG 5 Minkä puun voimakkaasti tuoksuva kukka on kuvassa. Marko Leppänen ja Adela Paju nen: Luonnon rytmissä yli vaikei den aikojen (Gummerus 2025) 1 Mikä aiheuttaa puihin tuulenpesiä. Aimo Katajamäellä on parhaillaan työn alla suuri keraaminen julkisivuteos Elisan uuteen pääkonttoriin Pasilassa. ”Elämässä on ollut sekä ala että ylämäkiä. Olen nimennyt asuinpaikkani Katajanokanmäeksi.” Taivutko. Asun toni on saarekkeen korkeimmalla kohdalla. Makrokuvat eri vaiheista ovat häkellyttävän hienoja. 6 Missä sijaitsee Suomen suurin ortodoksinen puukirkko. Esineenä olisin voiveitsi tai puulusikka.” Oletko kapsahtanut katajaan. ”Saimaan kesäpaikkamme katajaiselta kalliolta tähyilen SuurSaimaan selältä norppaa. Se on sijoitettu Eduskuntatalon lisärakennuksen aulaan. Tekstin läpi paistaa lämpö ja kiitollisuus. Ylöspäin nouseminen on työlästä mutta näköalat paranevat, alamäkeä mennään lenseämmin, mutta pohjalla voi joutua ojasta allikkoon. Suomalaiset arvostavat vuodenaikojen vaihtelua. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset KATAJAMÄEN KOTIALBUMI Aimo Katajamäki KUVATAITEILIJA Mihin olet juurtunut. Mutta joskus saaliina on ollut pyy pivossa ja taskut täynnä katajanmarjoja.” Ylämäki vai alamäki. 17 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533026-_6376824.indd 17 AR-20250526-533026-_6376824.indd 17 13.5.2025 8.49.43 13.5.2025 8.49.43. Hän on tehnyt paljon puuveistoksia, joista tunnetuin lienee 11 veistoksesta koostuva installaatio Puun kansa. Sami Karjalainen: Muodon vaihdoksia ihmettelemässä (Tammi 2025) PAINAVAA ASIAA Hilla Blombergin muistelmien pääteemaksi nousee tasa-arvo urheilumaailmassa ja työelämässä. ”Kuuseen on kyllä monesti tullut kurkotettua ja alaskin ol laan tultu ryminällä. ”Katajanokalle. Kesäisin Katajamäki veneilee Saimaalla. Muistelmateos on sujuvaa luettavaa. En helposti murru, mutta olen helposti muokatta vissa. Hilla Blomberg: Suurella sydämellä (Tammi 2025) VALO JA PIMEYS Aamu on kuin kevät ja lapsuus, yö kuin talvi ja vanhuus
Veli Kaskinen puskee raivaussahaa odottavan taimikon läpi Valkealan Pihlajasaaressa. Voimaa omasta metsästä Veli Kaskiselle metsä on mielen terveystoimisto ja kuntosali, jossa hankittu voima auttoi kestämään vaimon sairauden ja omat rankat syöpähoidot. METSÄNOMISTAJA Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 18 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533028-_6376027.indd 18 AR-20250526-533028-_6376027.indd 18 12.5.2025 15.00.30 12.5.2025 15.00.30
Metsän omistaja ”Viimeksi jutellessamme poikani arvelivat, että he voisivat lähiaikoina ottaa metsät nimiinsä.” Veli Kaskinen Ikä: 72 Perhe: leski, kaksi aikuista poikaa Koulutus: keskikoulu ja sairaanhoitooppilaitos Työura: mielenterveyshoitajana Valkealan sairaalassa ja turvallisuuskoordinaattorina Kuusankosken psykiatrisessa sairaalassa, nykyään eläkkeellä Metsät: vajaat 30 hehtaaria Tuohikotissa, Kääpälässä ja Pihlajasaaressa, jotka ovat kyliä Kouvolan Valkealassa Harrastukset: lukeminen, kuuntelu, valokuvaus ja kukkien kasvatus Haave: että saisi kuolla saappaat jalassa 19 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533028-_6376027.indd 19 AR-20250526-533028-_6376027.indd 19 12.5.2025 15.00.35 12.5.2025 15.00.35
Ruoka menee suoraan ohut suoleen. Lääkäri totesi ensin anemian. Kalle puolisoineen osti muut omistajat pois.” Toissa syksynä Kaskiselle tuli taloa maalatessa olo, ettei hän pysy pystyssä. Varjon paikkoja ei ole kuin maaston läpi viistävässä solassa. Kaskinen huomasi vieraslajin maillaan toissa kesänä ja niitti sen pois. Syön kuin hevonen eli riittävän vähän ja riittävän usein. ”Sellaiset kymmenen runkoa pitää poistaa tänä kesänä. Taudin runte lemista puista saa hyviä sytykkeitä”, Kaskinen sanoo ja pohdiskelee, mihin suuntaan runko kannattaa kaataa. Raijan veljineen omistaman mökin perivät molemmat pojat. Palsta on pieni, hehtaarin kokoinen, mutta siinä kasvaa iso ongelma: jättiputki. Sen ja huoltoaseman välissä kulkee Mikkelin ja Kouvolan välinen valtatie 15. Metsänomistajan tarkka silmä löytää tervasrosoa toisestakin männystä. Kotitalo pihapiireineen ei ole kaukana. Kun Kaskinen kaatoi raken nuspuita ja horjahti, saha osui reiteen mutta pysähtyi turvahousuihin. ”Minulle kerrottiin, että edessä on maraton. ”Turhan ohutta metsää vielä kaadettavaksi”, tuu maa Kaskinen ja osoittaa männynrungon puolivälis sä olevaa tummaa länttiä. Velin vinkit 1 Metka-tukea kannattaa hakea. Sen on tehnyt tervasroso, männyn ruostesienitauti. ”Ilmeisesti se leviää mutta hitaasti. Tiedossa oli työ Valkealan sairaalan mielisairaanhoitajana. Kerättiin marjoja ja pidettiin luontoterapia ryhmiä. Valmistimme itse varusteita pidemmille retkille.” Metsän hyvinvointivaikutuksista ei silloin vielä puhuttu, mutta metsä teki hyvää jo näppituntuman pohjalta. Lääkärin mukaan normaaliannos minulle on kolmasosa pizzasta”, kertoo sairauden myötä 16 kiloa laihtunut Kaskinen. ”En ole käynyt siellä koskaan, katsonut vain sitä kartasta ja satelliittikuvista. Terveyskeskuksessa todettiin, että verkkokalvo oli pai koillaan, mutta autolla ei ollut lupa ajaa enää kotiin. 4 Kolmemetristen tekopökkelöiden sijasta aukoille voisi jättää kunnon keloja. ”Kotitalon viereistä hakkuuaukkoa en saanut han kittua pari vuotta sitten. Jatkotutkimuksissa löydettiin mahalaukkusyöpä. Ajomatkalla hän osoittaa vasemmalle. Uutta kasvustoa pukkaa. Sen ansiosta olin niin hyvissä voimissa, että kestin rankat hoidot.” METSÄNOMISTAJA Metsätöiden lisäksi Veli Kaskiselle maistuu mustikoiden kerääminen ja sienestys omissa metsissä. Aurinko va laisee kuivan mäntykankaan. ”Pitäisi katkoa taas kasvit ennen kuin ne siementä vät. Hoitona oli sytostaatteja, mahalaukun poisto ja lisää sytostaatteja. 20 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533028-_6376027.indd 20 AR-20250526-533028-_6376027.indd 20 12.5.2025 15.00.37 12.5.2025 15.00.37. Pikkupalsta tuli sukuun tilakaupan yhteydessä. ”Metsässä verenpaine laskee ja olo rauhoittuu. Sitten iski armoton väsymys. K ivenheiton päässä Tuohikotin ABC:ltä on Veli Kaskisen lähin metsäpalsta. Hänellä on metsiä myös Tuohikotin viereisessä ky lässä Kääpälässä ja siitä noin viiden kilometrin päässä sijaitsevassa Pihlajasaaressa. ”Hengissä selvittiin. Raija menehtyi armollisesti keuhkokuumeeseen. 2 Ennakkoraivaaminen kannattaa tehdä aina, jos kasvattaa puupeltoja. ”Metsä on ollut kuntosali. Muuta tehtävää ei tässä metsässä sitten ole kaan, paitsi mustikoiden keruu.” Kaskinen pyytää traktorikuskin hakemaan rungot pois, kunhan on saanut ne kaadettua. Olen miettinyt myös myrkyttämistä.” Jättiputkien lisäksi olisi muutakin poistettavaa. Sillä kuittaa polttoainekulut. Pari tankil lista kun sahaa, niin oma tankkikin on tyhjä.” Eläkepäiviä varjosti puolisolla todettu PSP eli progres siivinen supranukleaarinen halvaus, keskus hermostoa rappeuttava etenevä sairaus. Eläkeläisellä metsässä on vierähtänyt kesäisin vähintään kaksi päivää viikossa. Kan non päällä istuskellessa voi kuunnella lintujen laulua ja seurata puun kasvamista”, Kaskinen sanoo ja hui too hyttysiä lierihattunsa ympäriltä. Kaadettavaksi joutaa myös vinoon kasvanut puu ja muutama harsuuntunut honka. Jokaisella tilalla piti olla ai koinaan niin sanottu mutakuoppa, ja tämä on ollut ilmeisesti sellainen.” Metsä alkaa kylän asutuksen vierestä. En arvannut, että siihen kuuluvat alkuerät, välierät ja loppukilpailu.” Kontrollikäynneillä ei ole havaittu etäpesäkkeitä. Pääosa Kaskisen metsis tä on perittyä, mutta hän on ostanut itsekin palstoja, jos hinta on ollut kohdallaan. Kuopukseni Kalle kosi siellä tulevaa vaimoaan, kun se kasvoi vielä metsää. ”Auton peilistä näin, että silmä oli ihan punainen. Jossakin siellä, muiden omistamien metsien keskel lä, on suo ja sen uumenissa oma puolen hehtaarin perintö palsta. ”Se toi liikaa mieleen muistoja. Viimeiset kaksi vuottaan vaimo oli niin huonossa kunnossa, ettei Veli ehtinyt ollenkaan metsätöihin. Kesämökkinsä Pesäntäjärven rannalla Kaskinen an toi pojalleen Teemulle, sillä hän ei pystynyt käymään siellä enää vaimonsa kuoleman jälkeen. 3 Jos mahdollista, metsissä kannattaa kasvattaa useita puulajeja. Metsästä voi seurata myös ikäviä terveysvaikutuk sia, jos ei ole tarkkana. Samalla valtio maksaa siitä, että hankit itsellesi raivaamalla hyvän kunnon. Raivatessa hänellä oli kerran kypärän silmikko ylhäällä, kun jotakin lensi silmään. ”Mutta eivät ne pitkiä päiviä ole olleet. ”Melkoista aarniometsää”, Kaskinen pohtii ja istah taa kaatuneen haavan rungolle. Sen jälkeen on ollut silmikko aina silmien edessä.” Tervasroso riesana Kaskinen lähtee näyttämään Kääpälässä kasvavaa männikköään. ”Omaa traktoria olisi kiva käyttää, mutta sellaista ei kannata hommata, kun metsää ei ole paljon.” Saattohoitoa ja sairautta Kymmenen viime vuotta Kaskinen on ollut eläk keellä. ”Käytimme potilaita paljonkin sairaalan viereisissä metsissä. Koivuja on ihan liian paljon. Olisin ostanut palstan heille häälahjaksi.” Sahaajalle sattuu Veli Kaskinen muutti vaimonsa Raijan ja esikoispoi kansa Teemun kanssa Kuopiosta Valkealan Tuohikot tiin vuonna 1983
Veli Kaskiselle metsä on ollut kuntosalin lisäksi mielenterveystoimisto ja ruokakauppa. Hiekkatien toisella puolella olevan koivikon Kaskinen osti vuonna 1992. Matka jatkui, ja välillä hän makasi saha sylissä mäessä. ”Kouvolassa asuva Teemu on kasvissyöjä, eikä Kallelle kannata lähettää lihoja Ou luun asti. Mutta kumpikaan heistä ei ole tarttunut vielä tarjoukseeni.” Metsään rauhoittumaan Metsää pitäisi olla Kaskisen mielestä lähemmäs sata hehtaaria, jotta omistaja saisi siitä järkevän tuoton. Toisella puolella on perinnöksi saatua kuusikkoa. Kääpälän metsästään Veli Kaskinen tuntee melkein joka männyn. Pihlajasaaressa riittäisi työtä ja harventamista. ”Koivuja pois. ”Vaikka vain pienen kasan polttopuuta.” Kääpää pukkaava pökkelö Pihlajasaaren kuusikossa ihastuttaa Kaskista. ”Lähdin rauhoittumaan, ettei tule sanottua pahas ti. Silloin oli ollut pitkään hyvä hankikanto, mutta vesisade pehmitti lumen ja jalat upposivat syvälle. Minä taas nautin hiljaisuudesta ja sahan äänestä”, Kaskinen sanoo ja kertoo, kuinka paineli aikoinaan metsään, jos oli riitaa vaimon kanssa. Olivat niin hyvin naamioi tuneita, etten ollut huomannut mitään.” Auto pysähtyy, pientare pölyää. ”Syön hirveästi marjoja ja sieniä, jotka haen met sistäni. ”Puolitoista tuntia meni reissussa ja olin hiki märkä. Kaskinen palasi samoja jälkiä hakemaan lumiken gät. Pihlajat jätän. Metsään, tietenkin. Tarjous pojille Pihlajasaaren metsiin ajaessamme vastaan tulee letka armeijan kulkuneuvoja. Kaskinen luettelee, mitkä taimet hän aikoo laittaa nurin ja mitkä saavat jäädä. Se teki tuhat euroa kauppaa kohden, turhan paljon.” Muutaman viime vuoden Kaskinen on yrittänyt tyrkyttää metsiään pojille sillä ehdolla, että hän saa itse tehdä yhä metsätyöt ja voi pitää metsästäjien antamat hirvenlihat. Omassa metsässä on kuitenkin silkan riihikuivan lisäksi muitakin arvoja. Ehkä kolme tai neljä risua ehdin sahata poikki, mutta olin kovin tyytyväinen.” Miehiä alkoi nousta mättäiden takaa. ”Ennen olin metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Pitää katsella, mikä on vointi ja mitä kaikkea jaksan tehdä.” Puiden myynnin Kaskinen on hoitanut suoraan Metsä Groupin kanssa. Vekaranjärven varus kunta on lähellä. Ja sain samalla metsätöitä aikaiseksi.” Kun Raija oli pari päivää hoitokodissa ja Velillä omaishoitajana ensimmäinen vapaa viikonloppu, hän lähti rentoutumaan. Veli Kaskinen nauttii siitä, kun saa jotakin aikaiseksi. Joku tykkää pitää kuulokkeita raivatessaan. Kerran syysmetsässä Kaskiselle tuli tunne, ettei hän ole yksin. ”Imatran rajavartijoita. Sitten miehiä alkoi nousta mättäiden takaa. Mak soin jäsenmaksua sata euroa vuodessa ja tein puu kauppoja kymmenen vuoden välein. 21 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533028-_6376027.indd 21 AR-20250526-533028-_6376027.indd 21 12.5.2025 15.00.41 12.5.2025 15.00.41
Kotimainen lehtipuu Ulkomainen lehtipuu Hinta ei houkuta Koivukuidusta maksetaan metsänomistajalle saman verran kuin havukuidusta, tätä nykyä noin 35 euroa kuutiometriltä. MARI IKONEN 22 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533032-_6376013.indd 22 AR-20250526-533032-_6376013.indd 22 12.5.2025 14.58.03 12.5.2025 14.58.03. Toukokuun alussa koivutukista maksettiin noin 16 e/m3 vähemmän kuin havutukeista pääteja kasvatushakkuiden pystykaupoissa koko maan hinta tilastoissa. PUUMARKKINAT Teksti TUOMAS NIINISTÖ | Graafi AINO SAARIKIVI Puutuoteteollisuuden lehtipuun käyttö 2000–2024 LÄHDE Luonnonvarakeskuksen tilastot Graafi näyttää, että tuontikoivun (tukin ja kuidun) käyttö Suomen sahaja vaneriteollisuudessa väheni pysyvästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Miltä näyttää sahaja vanerikoivun tulevaisuus, jos koivutukin tarjonta kasvaa sekametsien yleistyessä. Lähimpänä toisiaan koivuja havutukkien hintakäyrät kävivät alku vuonna 2024. Sen sijaan koivutukin hinta on ollut tilastoissa selvästi mäntyja kuusitukin alapuolella. Myös kotimaisen koivutukin käyttö väheni vuonna 2009 ja on sen jälkeen pysytellyt noin miljoonan kuutiometrin vuositasolla. 500 1000 1500 2000 20 24 20 23 20 22 20 21 20 20 20 19 20 18 20 17 20 16 20 15 20 14 20 13 20 12 20 11 20 10 20 09 20 08 20 07 20 06 20 05 20 04 20 03 20 02 20 01 20 00 Kotimainen koivutukki ansaitsisi lisää käyttöä Venäjän hyökkäyssodan myötä kotimaisen koivun kysyntä on kasvanut. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ulkomaisen koivutukin osuus maamme puutuoteteollisuudessa on jäänyt miltei olemattomaksi
Koivu on kuitenkin arvostettu raaka-aine esimerkiksi puusepänteollisuudessa. Koivun hallitseva osuus selittää sitä, miksi muita lehtipuulajeja hyödynnetään vain vähän. Lehtipuiden määrää on pyritty lisäämään muun muassa päivittämällä sekametsien kasvatusohjeet osaksi metsänhoidon suosituksia. Jo nyt suomalainen koivu tunnetaan maailmalla muun muassa Alvar Aallon huonekalujen ansiosta. Kuvassa vanerilevypinoja Metsä Woodin Punkaharjun vaneritehtaalla. Lehtipuun kasvava tarjonta mahdollistaisi koivun ja miksei myös muiden lehtipuulajien nousun nykyistä merkittävämmiksi teollisiksi raaka-aineiksi. Toisaalta luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta järeät haavat suositellaan nykyään jätettäväksi metsään tarjoamaan elinympäristöjä useille lajeille. Havupuuvaltaisissa metsissä, joita Suomessa riittää, riskinä ovat etenkin kuusikoiden hidastunut kasvu ja laajat kaarnakuoriaistuhot. Nykyinen tilanne puumarkkinoilla on johtanut koivutukin osalta sekä tuotannon supistumiseen että hankinta-alueiden laajenemiseen. Koivutukkia ja -kuitua Teollinen kysyntä ja aktiiviset puumarkkinat edistävät osaltaan lehtipuiden kasvattamista. Samalla vähennetään juurikäävän kaltaisten tuhonaiheuttajien vaikutuksia. Lehtipuun osuus on suhteellisen pieni, sillä kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tukkija kuitupuuta lähes 62 miljoonaa kuutiometriä. Monipuolisempi puulajisto edistää myös metsäluonnon monimuotoisuutta. Koivu kasvaa usein sekapuustoisilla kohteilla, joissa hakkuukertymä jää pieneksi ja korjuu on kalliimpaa. Ulkomaisen lehtipuun merkitys puutuoteteollisuuden raaka-aineena oli suhteellisen pieni jo ennen Ukrainan sotaa. Se on vaaleaa, lujaa ja kestävää puuta, josta valmistetut tuotteet kestävät sukupolvelta toiselle. Suomalaista designia Metsäteollisuuden elinvoimaisuus edellyttää toimivia markkinoita, vakaita olosuhteita sekä varmaa raaka-aineen saatavuutta. Siksi kesäaikana koivutukkia voi päätyä selluksi tai jopa energiaksi. Haapaa lauteisiin. Metsien ilmastoja tuholaiskestävyyden parantamiseksi tutkijat ovat jo pidempään suositelleet lehtipuiden määrän lisäämistä ja sekametsien kasvattamista. Koivun ohella myös muista lehtipuista valmistetuille puutuotteille olisi vähintään pienimuotoista kysyntää. Tuo maine kannattaa pitää elossa. Niitä on jo nähty laajasti Keski-Euroopassa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan Suomen metsäteollisuudessa käytettiin vuonna 2024 lehtipuuta kaikkiaan kymmenen miljoonaa kuutiometriä. SAARA LAVI 23 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533032-_6376013.indd 23 AR-20250526-533032-_6376013.indd 23 12.5.2025 14.58.05 12.5.2025 14.58.05. Miksei sille ole enempää kysyntää. Arvokkaampaa olisi, jos nämä puut olisivat kasvaneet kotimaan metsissä. Yksi syy lienee koivun hinta, jota nostavat puunhankinnan kustannukset. Koskisen Oyj osti Iisveden Metsä Oy:n liike toiminnan vahvistaakseen levyteollisuutensa raaka-aineen hankintaa. Koivutukin suhteellisen pieni käyttömäärä hieman yllättää. Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkija. Koivut ovat usein myös oksaisia, ja ne ovat herkkiä hirvija lumituhoille sekä korjuuvaurioille. Ukrainassa toivottavasti saavutettava rauha johtanee jollakin aikavälillä Venäjään kohdistuneiden talouspakotteiden purkamiseen. Kallistunut raaka-aine on saatu siirrettyä lopputuotteiden hintaan, ja sivutuotteiden kysyntä on ollut vahvaa. Nila-aikana koivun kuori irtoa helposti, eikä puu kestä varastointia. Koivua jalostavalla metsäteollisuudella on mennyt viime aikoina kohtalaisen hyvin. Vaikka itäraja avautuisi uudelleen, puun tuonti tuskin palautuisi ennalleen. Kasvava tarjonta nostaisi koivun teollista merkitystä. Esimerkiksi haapa päätyy usein energiaksi tai selluksi. Metsäluonnossa muutokset näkyvät hitaasti. Venäläistuotteiden poistuminen Euroopan markkinoilta on lisännyt suomalaisten koivutuotteiden kysyntää rakennusalan vaikeuksista huolimatta. Monen suomalaisen sauna on vuorattu ulkomaisesta haavasta tai lepästä tehdyllä paneelilla. Laatu vaihtelee Koivun hankintaa haastaa myös raaka-aineen vaihteleva laatu. Silti jo muutamassa vuosikymmenessä lehtipuuta pitäisi olla aiempaa enemmän tarjolla metsäteollisuuden jalostettavaksi. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan Suomen metsien puustosta kuitenkin noin viidennes on lehtipuuta. Loput käytettiin kuitupuuna massateollisuudessa. Metsä Wood taas päätti sulkea Suolahden vaneritehtaat, jotka ovat jalostaneet myös koivua. I lmastonmuutos haastaa metsänkasvatusta, kun hellejaksot lisääntyvät ja myrskytuhot yleistyvät. Sekametsät eivät hyödytä pelkästään metsien ilmastokestävyyttä tai luonnon monimuotoisuutta vaan vahvistavat myös kotimaisen lehtipuuraaka-aineen saatavuutta. Erityisesti kotimainen koivu ansaitsisi kunnianpalautuksen. Myös sekametsien kasvattaminen osaltaan tukee näitä tavoitteita. Koivuvaneria valmistavia tehtaita on Suomessa muutama, mutta isomman mittaluokan koivusahoja vain yksi. Koivutukkia tarvitaan sahaja vaneriteollisuudessa. Muilla lehtipuulajeilla korjuun hintavaikutus on vielä suurempi. Tästä noin miljoona kuutiometriä oli vanerija sahateollisuudessa jalostettua tukkia. Siitä 80 prosenttia on koivua. Tulevaisuus voi kuitenkin tuoda haasteita suomalaiselle metsäteollisuudelle. Saunojen ohella muitakin käyttökohteita riittää, ja lämpenevä ilmasto mahdollistaa myös jalojen lehtipuiden kasvattamisen eteläisessä Suomessa
KUVA JYRKI LUUKKONEN METSÄNLANNOITUS 24 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533066-_6376010.indd 24 AR-20250526-533066-_6376010.indd 24 12.5.2025 14.58.07 12.5.2025 14.58.07. Puuston kasvuhäiriöitä ehkäisevä boorilannoite voidaan levittää tarvittaessa jo taimikkoon. Tässä työ tehdään reppuruiskulla
Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvat VM-ARKISTO 25 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533066-_6376010.indd 25 AR-20250526-533066-_6376010.indd 25 12.5.2025 14.58.11 12.5.2025 14.58.11. Lisää kasvua ja terveyttä Tästä vuodesta on tulossa vilkas metsänlannoitusvuosi. Terveyslannoitukseen saadut Metkatuet ovat puolestaan veronalaista metsätalouden pääomatuloa. Metsän omistajia kiinnostaa erityisesti kasvatus lannoitus, joka on kan nattava investointi jopa Lapissa. Verovinkki Metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat metsänomistajalle vähennyskelpoisia metsäverotuksessa
Milloin olisi hyvä ajankohta. Ilman arvonlisäveroa kasvatuslannoitus maksaa alimmillaan noin 400 euroa hehtaarilta, joten edellä kuvatulla laskutavalla jokaisen lannoitukseen sijoitetun euron saa kaksinkertaisena takaisin. Suomen metsäkeskus on tuottanut paikkatietoa potentiaalisista lannoitusalueista ja lannoittamatta jätettävistä alueista Manner-Suomen alueelta. Metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden aktiivisen tiedottamisen myötä myös moni pienen tai keskikokoisen metsätilan omistaja on teettänyt metsäänsä lannoituksen tai suunnittelee sitä. Metka-tukea saa vain metsän terveyslannoituksiin. Mukaan yhteishankkeisiin. Osaltaan tähän on vaikuttanut Kemera-tuen muuttuminen Metka-tukijärjestelmäksi. Metsäkeskuksen tietojen pohjalta Metsäteho Oy on muodostanut kasvatusja terveyslannoitukseen mahdollisesti sopivia alueita. Metsänhoitoyhdistykset pyrkivät myös kokoamaan usean maanomistajan kimppoja niin, että samalla kertaa voitaisiin lannoittaa isompia pinta-aloja. Sopivasti ennen päätehakkuuta tehdyllä kasvatuslannoituksella voidaan saada käytännössä hehtaarilta 12–20 kuutiometriä enemmän puuta. Tiedot ovat saatavilla avoimena paikkatietona Metsätehon verkkosivuilla. Kasvatuslannoitukset ovat markkinaehtoisia, eli maanomistaja maksaa ne kokonaan itse. Paljonko lannoitus maksaa. METSÄNLANNOITUS Helikopteri kuljettaa kerrallaan 900 kiloa typpilannoitetta, ja tunnissa ehtii käsitellä 20–25 hehtaaria. Niin sanotulla sisäisellä korkokannalla laskettuna lannoituksen tuotto on 10–20 prosenttia. Näin lannoitusten kokonaiskysyntä kasvaa vuosi vuodelta. Metsänomistajien keskusteluissa nousevat esiin erityisesti kasvatuslannoitukset. Muutos vaikutti terveyslannoitusten tukipäätöksiin niin, että moni viime kesälle aiottu lannoitus siirtyi rahoituspäätöstä odoteltaessa tälle kesälle. K uluvasta vuodesta on tulossa todennäköisesti historiallisen vilkas metsälannoitusvuosi. Suomessa lannoituksia tehdään eniten pohjoisissa maakunnissa kuten Kainuussa ja Lapissa. Puun hintojen ollessa lähes historiallisen korkealla metsän kasvua tukevat investoinnit kuulostavat houkuttelevilta, jos metsänomistaja uskoo puun hintojen säilyvän korkealla jatkossakin. ”Onnistuessaan kasvatuslannoitus on kannattavin yksittäinen metsänhoidollinen toimenpide”, toteaa Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes. Metsänhoitoyhdistykset ovat järjestäneet metsänomistajille webinaareja, joissa asiantuntijat ovat kertoneet kasvatusja terveyslannoituksen hyödyistä. Kiinnostuneet ovat voineet esittää lisäkysymyksiä. ”Tämän hetken hintatasoilla lisätuotto hehtaarilla on kahdeksansadan euron kieppeillä”, Remes laskee. Siellä on enemmän valtion metsiä ja suuria metsänomistajia, jotka ovat olleet jo pitkään aktiivisia metsänlannoituksessa. Tyypillisesti kasvatuslannoitus tehdään metsään kerran, ja sen ihanteellinen ajankohta on noin 8–10 vuotta ennen päätehakkuuta. KUVA MARKKU PULKKINEN 26 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533066-_6376010.indd 26 AR-20250526-533066-_6376010.indd 26 12.5.2025 14.58.14 12.5.2025 14.58.14
Viljavammilla kasvupaikoilla käytetään usein NPK-lannoitteita eli sellaisia, joissa on typen lisäksi kaliumia ja fosforia. Kannattaako kaikkialla. Kasvatuslannoitukset tehdään pääasiassa keväällä ja alkukesällä, jolloin tulevan kesän säitä on hankalaa ottaa suunnittelussa huomioon. Toisaalta tällöin lannoituksiin kuluu vuosikymmenten mittaan tuntuva rahasumma. Luonto on monin eri tavoin muutoksiin reagoiva kokonaisuus, jossa lämpösumma Suomessa on lannoitettu tutkimus metsiä jopa kahdeksan kertaa. ”Kasvatuslannoitusta ei kannata tehdä esimerkiksi juurikäävän vaivaamille kuusikoille eikä lehtipuustolle”, Metsäkeskuksen Remes sanoo. Miten säät vaikuttavat. Parasta tuottoa Jos metsää lannoittaa jo ensi harvennusikäisestä alkaen ja uusii lannoituksen kymmenen vuoden välein, metsikkö saavuttaa päätehakkuuiän nuorempana. ”Lannoituksen teho on ollut näissä 7–10 vuoden välein toistetuissa kasvatuslannoituksissa joka kerta melkein yhtä hyvä, niin nuorissa kuin varttuneissa kasvatusmetsiköissä”, Ilvesniemi sanoo. Markku Remeksen mukaan tyypilliset kasvatuslannoituskohteet ovat havupuuvaltaisia tuoreita tai kuivahkoja kankaita eli mustikkatai puolukkatyypin metsiä. Pitkät kuivat jaksot tai toisaalta pitkät sadejaksot eivät tue lannoituksen vaikutusta parhaalla tavalla. Lannoituksen teho kestää 6–10 vuotta kun taas metsät kasvavat vuosikymmeniä. Viime kesä oli Lapissa hyvin helteinen. Parhaan kannattavuuden kasvatuslannoitukseen käytetylle rahalle saa lannoittamalla varttuneen kasvatusmetsän 6–10 vuotta ennen päätehakkuuta. Se oli 1 704 vuorokausiastetta vuonna 2024 ja vuotta aiemmin 1 533 vuorokausiastetta. Myös kesällä 2023 Sodankylässä kertyi yhteensä 1 096 vuorokausiastetta. Esimerkiksi vuonna 2024 Sodankylässä lämpösumma nousi peräti 1 259 vuorokausiasteeseen. Silloin lannoitukseen sidotulle pääomalle tarvitsee laskea korkoa vain enintään kymmenen vuoden ajalle. Kasvatuslannoituksen voi halutessaan teettää useitakin kertoja metsikön kiertoaikana. Lannoitusvaikutus riippuu kasvukauden sääolosuhteista. Lämpösummaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on viiden lämpöasteen yläpuolella. Ilmaston lämpenemisen myötä kasvatuslannoitus on kannattava investointi lähes koko Suomessa. Kasvatuslannoituksessa metsään levitetään typpilannoitetta, jonka kasvua edistävä vaikutus jatkuu 6–10 vuotta. Summaan lasketaan vuorokauden keskilämpötilan viiden lämpöasteen yli menevä osa. Ilmatieteen laitoksen kasvukausitilastoissa Sodankylän lämpösummia voi verrata vaikkapa Kanta-Hämeen Jokioisten lämpösummaan. Lannoitteen sisältämien ravinteiden seossuhteet vaihtelevat lannoitettavan metsän mukaan. Laskeeko lannoitusteho. Lämpösumman lisäksi myös monet muut tekijät vaikuttavat kasvatuslannoituksen kannattavuuteen. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi kertoo, että Suomessa on lannoitettu tutkimusmetsiä jopa kahdeksan kertaa. KUVA MARKKU PULKKINEN 27 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533066-_6376010.indd 27 AR-20250526-533066-_6376010.indd 27 12.5.2025 14.58.17 12.5.2025 14.58.17. Käytännössä tarvitaan reilun 800 vuorokausiasteen lämpösumma, jotta metsä voi hyödyntää lannoituksen myötä saamansa ravinteet tehokkaasti hyväkseen. ”Kasvua saadaan lisää myös lehtomaisella kankaalla, mutta suhteessa vähemmän.” Kivennäismailla käytettävästä kasvatuslannoitteesta suurin osa on typpeä
Tällöin metsä ei välttämättä pysty hyödyntämään lisäravinteita, koska se ei saa tarpeeksi kasvuun tarvitsemaansa vettä samassa suhteessa kuin ravinteita olisi saatavilla. Tuhka vaikuttaa pitkään Toinen yleinen terveyslannoitus on suometsien tuhkalannoitus. Lämpösumman kasvaessa maaperä voi myös kuivua. Tuhkalannoitusten vaikutusaika on myös pitkä, useita kymmeniä vuosia. 28 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533066-_6376010.indd 28 AR-20250526-533066-_6376010.indd 28 12.5.2025 14.58.20 12.5.2025 14.58.20. Jos hajotus kiihtyy enemmän kuin kasvu, ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa myös vähentää tarvetta kasvatuslannoituksille. Toiset kestävät boorin puutosta paremmin kuin toiset”, Metsäkeskuksen Markku Remes sanoo. Booria Savoon, tuhkaa suolle on yksi iso tekijä. Fosforin puutteesta kärsivillä havupuilla puolestaan oksat ovat mutkaiset ja hennot, neulaset lyhyitä ja neulasvuosikertoja vähän. ”Boorin puutos näkyy metsässä usein epätasaisesti, sillä puissa on geneettistä vaihtelua. ”Puun kasvun lisäksi muutkin prosessit muuttuvat lämpösumman kasvaessa”, Luken Hannu Ilvesniemi pohtii. ”Parasta on puhdas puutuhka”, Markku Remes painottaa. Boorin puutteen huomaa parhaiten havupuun latvoista. Esimerkiksi ravinteita on todennäköisesti enemmän saatavilla ilmaston lämmetessä, sillä bakteerien hajotustoiminnan kiihtyessä vapautuu enemmän ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Boorilannoituksia tehdään erityisesti Itä-Suomessa, jossa kaskikulttuuri jatkui pisimpään. Metsää kokonaisuutena katsottaessa boorin puute näkyy puiden lyhytkasvuisuutena tai jopa pensastumisena. Hinnastaan huolimatta tuhkalannoitus on kannattava investointi, erityisesti Metka-tuen ansiosta. Tuhkaa levitetään metsään huomattavasti enemmän kuin booria. Sen avulla saadaan maaperän pH-arvo nousemaan, jolloin turpeen omat ravinteet ovat paremmin käytettävissä. METSÄNLANNOITUS Tuhkalannoi tuksen voi tehdä joko helikopte rilla tai maa levityksenä. Ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia metsän kasvuun ei vielä tiedetä. Turpeessa on yleensä riittävästi typpeä suhteessa kasvun kannalta tärkeisiin muihin ravinteisiin kuten kaliumiin, fosforiin ja booriin, joita metsään voidaan lisätä tuhkalannoituksen mukana. Lentolannoituksena tuhkalannoitus maksaa noin 600 euroa hehtaarilta. Turvemaiden tuhkalannoituksen Metka-tuki on 270 euroa hehtaarilta. Kärkisilmujen muodostuminen häiriintyy tai latva kuolee kokonaan. Kaskeaminen poltti maaperästä booria. Osa muutoksista on hyväksi puun kasvulle. Boorilannoitukseen voi saada Metka-tukea 155 euroa hehtaarilta, jos tuen edellytykset täyttyvät. Booria tulee maaperään merestä haihtuneena, ja sitä on erityisesti savimaiden mineraaleissa. Tuhkalannoitusta kaipaavan suometsän tunnistaa muun muassa kaliumin puutoksesta, jolloin neulaset kellastuvat tai jopa muuttuvat ruskeiksi. Boorilaskeumat eivät yletä rannikolta kovin pitkälle Sisä-Suomeen, minkä vuoksi moni metsä Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kärsii boorin puutteesta. Metsään ei saa levittää mitä tahansa tuhkaa, vaan tuhkalta vaaditaan tuoteseloste, joka perustuu mittauksiin tuhkan sisältämistä ravinteista. ”Meillä on lannoituskokeet käynnissä, ja tulevina vuosina saamme tietoa, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa lannoituksen tehokkuuteen. Boorilannoitus tehdään yleensä helikopterilla, ja ilman arvonlisäveroa se maksaa noin 250–300 euroa hehtaarilta. Tällöin puu jatkaa kasvuaan uuden latvan kautta, mikä aiheuttaa runkoon laatuvirheen. Vielä siitä ei ole tuloksia”, Ilvesniemi sanoo. KUVA PETTERI KIVIMÄKI Y ksi tärkeimmistä metsän terveyslannoituksista on boorilannoitus. Tuhkalannoitus voidaan tehdä myös maalevityksenä, jolloin se maksaa noin 400 euroa hehtaarilta
Vioittunut koivu pölkytettiin polttopuiksi. AKKUSAHAT Aarre kokeilu Sähköllä savottaan 29 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533054-_6376393.indd 29 AR-20250526-533054-_6376393.indd 29 12.5.2025 15.08.41 12.5.2025 15.08.41. Tämän kokoisen rungon pätkimisestä Stihl MSA 300 C-O suoriutui 50-kuutioisen bensasahan veroisesti. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Suuren kimppuun Juttuun liittyvällä videolla sahaamme kokeilun akkusahoilla isoja ja pieniä puita
S tihl MSA 300 C-O -sahamallin myötä akkusahojen kehittyminen saavutti jälleen uuden etapin. Käytännössä ison puun leikkuuteho on kutakuinkin sama, olipa päällä korkein tai keskimmäinen toimintatila. Se on valmistajan tehokkain akku saha ja kaikkien saha merkkien akkusahoista ensimmäinen, jonka ominaisuudet riittävät myös tukkimetsään. 60-kuutioinen bensasaha leikkasi paikoin kivikovaa mäntyä selvästi paremmin. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA AKKUSAHAT Kulkuväylälle kaatunut jättirunko toi MSA 300:n rajat esiin. Sahan mekaaninen suorituskyky vertailuarvona bensasahoihin on 2,5 kW, minkä Stihl ilmoittaa asiallisesti tuotetiedoissa. Valmistaja kutsuu tasoja toimintatiloiksi. Näitä lukuja vasten peilaten Stihl MSA 300 -akkusahan vertailuarvona ilmoitettu 2,5 kW:n teho todella yltää vastaamaan saman merkin 50-kuutioista bensasahaa. Tehonkulutus ei ole sama asia kuin teho. Tarkasti ottaen sahan voimanlähteenä on AP 500S -akku, joka tuottaa 3,0 kW sähkötehon. Painoa MSA 300:ssa on kuitenkin enemmän kuin vastaavan tehoisissa, metsään tarkoitetuissa ammattitason bensasahoissa. Se on hirmuisen paljon, sillä esimerkiksi Stihlin 3 kW:n ammattisaha MS 261 saavuttaa ”vain” ketjunopeuden 25,6 m/s. Sähkölaitteista ilmoitetaan tehonkulutus, jonka Stihl ilmoittaa olevan MSA 300 -akkusahassa 3,0 kW. Ketjunopeudesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että se mitataan kuormittamattomalla ketjulla, jolloin väännöllä ei ole merkitystä. Korkea ketjunopeus Sahan käyttöpaneelista on valittavissa kolme tehotasoa. Akkusahalle 2,5 kW on sekin kova lukema. Nimitykset niille ovat Eco, Kaato ja Karsinta. Kokeilumme neljästä akku sahasta edistyneimmäksi osoittautui Stihl MSA 300. Ero on merkittävä, vaikka vahvakätisellä ei sähkösavotta siihen kaadu. Valmistaja pyrkii sillä opastamaan sahan oikeanlaiseen käyttöön. Bensasahojen maailmassa se tarkoittaisi 50 cm3:n sylinteritilavuutta vastaavaa tehoa. Stihlin bensamalleista ammattisahan MS 261 sylinteritilavuus on 50,2 cm3 ja teho 3 kW. Tätä kuvaa myös korkeimman toiminta tilan nimi Karsinta. Stihl MSA 300 C-O on jykevä saha, mutta sen muotoilu on Stihlin tuttua metsäsahojen linjaa ja karsintakin sujuu. Verovinkki Hankintahakkuussa ja muussa metsätaloudessa käytettävät työvälineet, niiden varaosat ja huolto ovat metsäverotuksessa metsänomistajalle vähennyskelpoisia menoja. Kaikki MSA 300:n toimintatilat ovat käytettävissä vain tehokkaimman AP 500S -akkumallin kanssa. Tässä toimintatilassa nopeus syntyy väännön kustannuksella. 30 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533054-_6376393.indd 30 AR-20250526-533054-_6376393.indd 30 12.5.2025 15.08.47 12.5.2025 15.08.47. Ketjunopeus hidastuu 30 m/s:n huippunopeudesta niin nopeasti, että siitä on hyötyä vain isompien oksien karsinnassa. Sitä matalaviritteisemmän mallin MS 271 sylinteritilavuus on samoin 50,2 cm3 ja teho 2,6 kW. Huippunopeus hiipuu Koekäytössä kävi selvästi ilmi, että suurimmalla tehotasolla ketjunopeus alentuu nopeasti tukin katkaisussa. Teholtaan väkevimmässä akku-Stihlissä leikkuuteho on saatu tasolle, joka riittää tukkikoon puiden jatkuvaan karsintaan ja katkontaan. Aiemmin akkusahat ovat kyenneet kilpailemaan bensasahojen kanssa metsäkelpoisuudessa vain pienempitehoisten sahojen kokoluokissa. Tehonkulutus ja teho Akkuja bensasahojen teho mitataan eri tavalla. Kolmannessa eli korkeimmassa toimintatilassa sahan ketjunopeus on peräti 30 m/s. Myös AP 300S -akku käy sahaan, mutta järkevää sen käyttö ei ole, koska silloin käytettävissä on vain heikkotehoinen Eco-tila. Olennaista tehon lisäksi on se, että MSA 300:n käyttöominaisuudet metsässä on saatu hyvälle tasolle
Turvakytkimen uudenlainen kupera nappi on kahvan sivussa peukalon ulottuvilla. Varsinkin teräöljyn loppumisen merkkivalo on tarpeen, mikäli öljytankkia ei täytetä aina samalla, kun akku vaihde taan tai ladataan täyteen. Se suojaa sähkömootto ria ja sitä ohjaavaa elektroniikkaa ylikuu menemiselta. Keskimmäisessä toimintatilassa ketju nopeus on hitaampi, mutta silti hyvä. Ilmeisesti suodatin on tarpeen sahan hy vän tehon takia. Useita merkkivaloja Näyttöpaneelista näkyvät tärkeimmät ti latiedot. Teho lisää kuumentumis ta, jolloin jäähdytys pelaa parhaiten, kun jäähdytettävät paikat pysyvät puhtaina. Kun työ on pienimuotoisempaa eikä akun kulumisella ole väliä, karsinta nopeutuu suurinta tehoaluetta käyttäessä. Tukkipuu katkeaa maukkaasti kerran toisensa jälkeen. Turvakytkin löy tyy pienen treenin jälkeen siihen katsomat ta, ja hipaiseva osuma riittää aktivoimaan virran. Virran viive katkoa ei siis tule, vaikka käyttöliipaisinta ei paineta eli sahalla ei sahata. Kokonaisuus on erinomainen. 31 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533054-_6376393.indd 31 AR-20250526-533054-_6376393.indd 31 12.5.2025 15.08.53 12.5.2025 15.08.53. Tämä saattaa tulla eteen, jos esimerkiksi pölkyttää helteellä suuria pihapuita. Ylintä tehotasoa ei metsässä kannata pa hemmin käyttää, koska korkea ketjunopeus syö akkua. Se pitää poistaa riittävän usein. Hyvää on myös se, että virta pysyy päällä niin kauan kuin kahvan päällä oleva turva liipaisin on alas painettuna. Ilmansuodatin akkusahassa MSA 300:ssa on kuitukankainen ilmansuo datin, joka suodattaa jäähdytysilmaa. Akku sahoissa ei ole aiemmin ollut suodatinta, se on kuulunut bensasahojen varustukseen. Stihl MSA 300:n järeä terälaite lukittuu kahdella mutterilla, mikä lisää pitkän laipan jämäkkyyttä. Asiasta on hyvä olla jyvällä, jotta ei suotta vihoitte le sahalle sen yhteistyöhalun puutteesta. Hipaiseva osuma riittää aktivoimaan virran. Sijainniltaan se osuu peukalon toimintasäteelle. Merkkivalot kertovat myös valitun toi mintatilan, ketjujarrun päällä olemisen, ylikuumenemisen ja virran aktiivisuus tason. Sellaista ei ole ennen ollut Sahanpuru täyttää purukopan yläosan tiiviinä massana. Jos sahaa täysiä päiviä, suodatin pitää joi denkin päivien välein ainakin kopistella puhtaaksi. Siihen kertyy yllättävän nopeasti pölyä ja myös isompaa rupua. Tosin se edellyttää myös riittävää työtaitoa, muuten oksien katkontanopeuden pienillä eroilla ei ole rätinkikelpoista merkitystä. Jos tämä vaatii napin etsiskelyä katsekontaktil la, veren paine saattaa nousta. Käytettävyydeltään turvakytkin lienee pa ras, mitä akkusahoista tällä hetkellä löytyy. Silloin vääntömomentti on suurin ja katkai suvoima säilyy tasaisena. MSA 300 sahan turvakytkin on pyöreän ulkoneva ja herkkä. Käyttöliipaisin eli ”kaasu” ei toimi, jollei turvakytkintä ensin paineta. Teknologia mahdollistaa myös sen, että jos saha kuumenee kuormittavassa ajossa liikaa, virran voimakkuus eli sähköteho alentuu itsestään. Suodatin löytyy ruuveilla kiinnitetyn kannen kopan alta. Syntyvällä virran säästöllä esi merkiksi pitkälle edenneen kaatosahauksen saa surruutettua loppuun, mikä parantaa työturvallisuutta. Sama toiminto menee päälle akun ollessa loppumassa. Matalin eli Ecotila on sen verran hidas, ettei sille juuri ole metsässä käyttöä. Sahassa on myös tärinänvaimennus järjestelmä. Hyvä turvakytkin Bensasahoihin tottunutta sahuria ovat metsässä närästäneet akkusahojen turva kytkimet
Ammattilaisille pihapuiden kaatoon ja pölkytykseen tehon puolesta parhaita ovat edelleen 60–70 cm3:n bensasahat. Akku kestää metsätyössä keskiteholla puolisen tuntia. Jatkuva isojen runkojen sahaus syö akun nopeammin, pienempien puiden hakkuussa akku kestää yli puoli tuntia. Siitä tuntuu olevan eniten hyötyä pyyhkäisykarsinnassa. Sahaan on saatavana myös 14 tuuman laippa. Teholla ja järeydellä on seurauksensa. Metsänomistajalle MSA 300 riittää näihinkin töihin, ja mukana tulevat akkusahan edut. Sahan paino on tuntuva, joten jatkuvassa käytössä saha on parhaimmillaan vahvoissa käsissä. Jos latauspaikka on lähellä, esimerkiksi mökillä, kahdella tai ainakin kolmella akulla pärjää. Vuosien myötä sahan hankintahintaa sulattaa akkujen latauksen lähes olematon hinta. Tukki katkeaa helposti. akkusahoissa. Öljytankki täynnä ja 16 tuuman laipalla mittasimme sahan painoksi AP 500S -akun kanssa 7 723 grammaa, runsaan kilon enemmän kuin Stihlin 50-kuutioisissa bensa sahoissa. Vaikka sahassa ei ole kytkintä, ylikuormituksessa virta ei tunnu katkeavan äkkinäisesti. AARRE SUOSITUS: Stihl MSA 300 C-O on ensimmäinen isojen puiden metsähakkuuseen kelpaava akkusaha muodoltaan, teholtaan ja käyttöominaisuuksiltaan. Ego Power CS 1410E Stihl MSA 70 C-B Stihl MSA 220 C-B Stihl MSA 300 C-O Hinta ilman akkua (e) – 249 529 959 Ketjunopeus (m/s) 20 – 23 30 Vetolenkin leveys (mm) 1,1 1,1 1,1 1,3 Laipan pituus (tuumaa) 14 12 14 16 Akku Ego vakio AK 30 S AP 300S AP 500S Akun kapasiteetti (Ah) 2,5 5 7,2 8,8 Akun jännite (V) 56 36 36 36 Akun hinta (e) – 184,50 363,30 494,90 Suositeltu laturi Ego vakio AL 101 AL 501 AL 501 Laturin hinta (e) – 50,60 191,30 191,30 Hinta akun ja laturin kanssa (e) 529 484,10* 1 083,60 1 645,20 Paino (g)** 5 412 4 145 5 694 7 723 Neljä erityyppistä akkusahaa AKKUSAHAT Metsänomistajalle Stihl MSA 300 on täysin riittävä saha kaikkiin niihin töihin, joita normimetsissä tulee vastaan. Terävarustus metsään Kokeilusaha oli varustettu järeällä 16 tuuman laipalla, jossa on 1,3 mm ketju-ura. Terälaite todentaa sen, että saha on mitoitettu tukkipuiden kokoisten runkojen kaatoon, karsintaan ja katkontaan. * Pakettina hintaan 429,00 e ** Painot Aarteen mittauksia akun, laipan ja ketjun kanssa, teräöljytankki täynnä eli täydessä käyttökunnossa 32 Aarre 5/2025 METSÄ 32 METSÄ AR-20250526-533054-_6376393.indd 32 AR-20250526-533054-_6376393.indd 32 12.5.2025 15.08.58 12.5.2025 15.08.58. Tarkkakorvainen voi reagoida väännön loppumiseen keventämällä leikkuuta, mikä on iso plussa. AP 500S -akku kestää metsätyössä keskiteholla puolisen tuntia. Varustus on sama kuin Stihlin ammattimallissa MS 261, jonka teho on 3,0 kW
Bajonettikorkin ylös nousevasta puolikkaasta korkki avautuu vähällä vääntövoimalla. Virran aktivoimisen nappi käsikahvan sivussa pitää painaa pohjaan asti, jotta virta aktivoituu. Kokeilun sahoista Stihl MSA 220 C-B on tasapainoinen kokonaisuus, jossa myös karsintaominaisuudet ovat hyvää tasoa. Suositeltu akku AP 300S kestää koivikossa kolmisen varttia, kuusikossa vähemmän. Jos ketjua painaa puuhun liikaa tai ketjun iskee oksaan, virta voi katketa, jolloin se pitää aktivoida painonapista. Taustalla on paitsi teho myös kapea 1,1 mm:n vetolenkki. Se uppoaa hyvin puuhun ja kuluttaa akkua 1,3 mm:n ketjuvahvuutta vähemmän. Myös oma työtahti säätelee akun kestoa. Kapea ketju parantaa leikkuukykyä ja akun kestoa, mutta ammattihakkaaja voi vierastaa yleiskäyttöön tarkoitetun ketjun taipumusta lentää päältä. Ennen isomman puun kaatoa ketjun kireys pitää myös muistaa tarkistaa. Valmistajan ilmoittama tehonkulutus on 2,1 kW ja mekaaninen suorituskyky vertailuarvona bensalaitteisiin 1,7 kW. Akkusaha MSA 220 kiilaa jo melko lähelle tätä hankintahakkaajien suosimaa bensasahaa. Tehon ja painon suhde suositellulla akulla on akkusahaksi hyvää tasoa. Nämä ovat kelpo lukuja. Rauhallisessa ketjun syötössä puuhun virta ei katkea äkisti, vaan sen yleensä kuulee, jolloin katkon voi estää keventämällä. Stihl MSA 220 C-B S tihlin akkusahoista MSA 220 C-B on kooltaan ja ominaisuuksiltaan ehkäpä eniten metsänomistajaa kiinnostava saha. Kokeilusta talvella hankintahakkuulla kerroimme Aarteen numerossa 2/2025. Metsäsahoista puhuttaessa luontevin verrokki on ammattitason bensasaha Stihl MS 201, joka painaa 4 986 g ja teho on 1,8 kW. Jos kaatosahaus jää kesken, voi syntyä vaaratilanne. Öljytankin korkissa on kätevä bajonettilukko. Painoa on suositellun AP 300 S -akun kanssa 5 694 grammaa. Akkusahojen laatutasoa on eniten nostanut akkujen tehon ja keston parantuminen ilman tuntuvaa painon lisäystä. MSA 220 leikkaa puuta erinomaisesti, ja myös tukki katkeaa vaivatta. Summana kaikesta vahvistui käsitys, että vaikka saha on hyvä ensiharvennuksella, parhaimmillaan se on metsänomistajan yleissahana. Tehoa on riittävästi myös isomman puun katkaisuun. Aarre suositus: Stihl MSA 220 C-B on erinomainen akulla toimiva yleissaha metsänomistajalle. Tehon ja painon suhde on akkusahaksi hyvä. Karsinnassa vähänkin löysällä oleva ketju hyppää päältä, kun sahurin otteet ovat rouheita. Lukujen valossa selvemmin on eroa painossa, MS 201 on sitä noin 700 grammaa kevyempi. Sen lisäksi kokeilimme sahaa muinakin vuodenaikoina. Yleiskäytössä, jossa sahan leikkuukyky on tärkeää, MSA 220:n paras ominaisuus eli hyvä uppoaminen puuhun pääsee selvimmin esiin. Virran painonappi kahvan sivusta löytyy peukalolla melko hyvin. 33 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533054-_6376393.indd 33 AR-20250526-533054-_6376393.indd 33 12.5.2025 15.09.05 12.5.2025 15.09.05. Korkin upotus ja sijainti auttavat tankkausta. Toisaalta 1,1 mm:n ketju ei pysy terälaipan päällä niin hyvin kuin ammattihakkaajien metsätyössä suosima 1,3-millinen ketju
Tämä näkyy etenkin sahan pakettihinnassa. Se johtunee siitä, että pieni teho yhdessä pienen hampaan kanssa ei tarjoa kovin paljon repäisyvoimaa ketjun irrotukseen. Isompikin puu kyllä katkeaa, mutta sahan vähäisen tehon takia hitaasti. Se ei pienissä sahatöissä lopu kesken. Sahassa on vetolenkiltään kapea 1,1 mm:n teräketju. MSA 70 ei edusta aivan uusinta kehitystä akkukäyttöisten pihasahojen rintamalla. Varsinkin pihasahassa se on kätevä ominaisuus. Turvakytkimestä huolimatta akku kannattaa poistaa sahasta käytön jälkeen etenkin lapsiperheissä. Tällä näppärällä pikkusahalla sahaamiseen ei tarvita kummoisia voimia. 34 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533054-_6376393.indd 34 AR-20250526-533054-_6376393.indd 34 12.5.2025 15.09.15 12.5.2025 15.09.15. Teräöljysäiliö on läpinäkyvä. Rankapuiden teko vielä sujuu, mutta siinäkin saha on hitaan kiiruhtajan työkalu. Teräketjun kiristys tapahtuu ilman työkaluja kuten MSA 220 -sahassa. Stihl MSA 70 C-B LISÄTIETOJA Stihl, stihl.fi S tihlin akkusaha MSA 70 C-B on tarkoitettu pelkästään pienimuotoisiin sahatöihin pihaan, puutarhaan ja rakennustyömaille. Sahan siro, kärkeä kohti kapeneva 12-tuumainen laippa mahtuu puutarhassa melko ahtaisiin oksaväleihin ja rakennustöissä kapeisiin rakoihin. Kapeneva terälaippa laajentaa sahan käyttöaluetta puutarhapuiden oksien poistossa ja nikkaroinnissa. MSA 70:n hyviin puoliin kuuluu akkusahaksi vähäinen 4 145 gramman paino. AKKUSAHAT Stihl MSA 70 C-B on hieman lelumaisen pieni saha, mutta juuri se yhdessä riittävän leikkuutehon kanssa tekee minisahasta näppärän. Jos ryhdytään katkomaan isoja puita, hitaasta leikkuusta johtuva virrankulutus suhteessa tulokseen nousee esiin. Aarre suositus: Stihl MSA 70 C-B ei lukeudu metsäsahoihin. Olennainen asia leikkuukyvyn kannalta on se, että teräketju ¼”P on hampaaltaan vielä vähän pienempi ja kapeampi kuin 1,1 mm:n 3/8”P -ketju, jollainen on muun muassa MSA 220 -akkusahassa. Se on tarkoitettu vain pieniin sahatöihin pihaan ja rakennuksille. Akun voi lukita sahaan paikoilleen kahdella eri tavalla: kuljetusja sahausasentoon. Sahan paras ominaisuus on vähäinen paino. Se on etu leveisiin ja päistä pyöreisiin terälaippoihin verrattuna. Sahaan suositellaan akkua AK 30 S, jonka kapasiteetti on 5 Ah. Kun öljytankin korkkia ei kierrä täytön jälkeen liian tiukalle, se aukeaa seuraavalla täyttökerralla vaivattomammin. Tällainen sahaus on tarkoituksenmukaista lähinnä silloin, kun kyse on vain satunnaisesta isomman rungon katkaisutarpeesta. Se on niin vähän, ettei sahaus juuri rasita käsiä. Näissä puuhissa sahan 1,1 kW:n tehonkulutus ja suorituskyvyn vertailuarvo 0,9 kW riittävät. Ketju ei tunnu lähtevät laipalta kovin helposti. Pikkuruisen hampaan ansiosta MSA 70 leikkaa puuta hyvin
Kivikossa sahaa maahan laskettaessa tämä on syytä muistaa. 35 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533054-_6376393.indd 35 AR-20250526-533054-_6376393.indd 35 12.5.2025 15.09.23 12.5.2025 15.09.23. Aarre suositus: Ego Power CS 1410E on suunniteltu pihaan ja puutarhaan pienimuotoisiin sahatöihin. Egon ajattelussa ulkonäköä ei pyritäkään saamaan mahdollisimman siroksi. Teräketjun kiristys ilman työkaluja on hyvä ominaisuus pihakäyttöön tarkoitetussa sahassa. Varma käynnistyvyys ilman nykimistä houkuttelee. Kokeilun saha myydään pakettina vakiolaturin ja 2,5 Ah:n akun kanssa. Tämä heikentää karsintaominaisuuksia mutta ei haittaa katkonnassa maastossa tai sahapukilla, kaadossa eikä isompien oksien katkaisussa. Tämä trendi luo mahdollisuuksia myös muille kuin ensisijaisesti metsäsahoja valmistaville merkeille. Voi olla jopa niin, ettei metsäsahan leima ole kaikille ostajille paras houkutin. Vain akkutoimisia työvälineitä valmistava Ego on kansainvälinen yritys, joka pyrkii sahan muotoilulla erottumaan metsäsahoista. Akku on alaosastaan näkyvillä eikä suojatussa kotelossa kuten metsäsahoissa. Runko on muuten kapea, mutta poikkipäin sijoitettu iso akku tekee sahan takaosastaan etukahvan levyiseksi. Hyvä ketjunopeus parantaa Ego Power CS 1410E:n käyttökelpoisuutta rankapuun sahauksessa. Ego Power haluaa erottua metsäsahoista muun muassa sillä, ettei siinä ole lainkaan oranssia huomioväriä. Se osaltaan antaa korkean 20 m/s:n ketjunopeuden ja tarjoaa riittävän leikkuukyvyn sahan käyttöalueella. Kokeilun Ego on käsissä jämäkkä mutta takapainoinen. Merkin lippulaiva on voimakas CSX 5000, jonka esittelimme Aarteessa 7/2024. Se lukeutuu Egon malliston pienitehoisiin sahoihin ja on tarkoitettu pelkästään pieniin sahatöihin. Ego Power CS 1410E LISÄTIETOJA Ego Power, hautalaservice.com A kkusahojen suosio lisääntyy huimaa vauhtia erityisesti pienimuotoisessa käytössä kuten tontin puiden ja pensaiden hoidossa, polttopuiden teossa, rakentamisessa ja nikkaroinnissa. Ego erottuu muista sahamerkeistä raikkaan modernilla ulkonäöllään. Metsäsahaksi se ei sovellu muodoltaan eikä väännöltään, vaikka ketjunopeutta riittää. Siinä Ego myös onnistuu. Saatavana on myös useita muita, pitempään kestäviä akkuja. Ulospäin saha näyttää 14 tuuman laipan kanssa jopa melko isolta. Kapasiteetiltaan pieni akku tyhjenee suuren ketjunopeuden takia melko pian, joten latauspiste lähellä käyttöpaikkaa on tarpeen. Kokeilussa ollut Ego Power CS 1410E edustaa muotoilultaan tuttua futuristista Ego-tyyliä. Ego Powerin akun kuori on kestävä, mutta sahaa maahan laskiessa sopiva varovaisuus on tarpeen. Puutarhassa siitä ei tunnu olevan sanottavaa haittaa. Muotoilun takia etukahvan ja akun väliin voi metsäpuita karsiessa työntyä oksia. Saha ei lukeudu 5 412 gramman painollaan kaikkein keveimpiin, mutta ei toisaalta ole kovin raskas akkusahaksi. Akun 56 voltin jännite on suurempi kuin kokeilun Stihleissä
Keskustelussa selvitetään, mitkä lohkot maanomistaja kokee hankaliksi ja millaisia muutoksia hän toivoo. Osana selvitystä maanomistajat haastatellaan yksitellen. Suurempi kuviokoko ja lyhyempi lähikuljetusmatka alentavat korjuukustannuksia, TIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuva PEKKA FALI / VM-ARKISTO Vähemmän ja isompia Haukiputaan metsätilusjärjestelyhanke päättyi vuonna 2018. Eräässä aiemmassa tilusjärjestelyssä yli sata tilaa yhdistettiin 1 700 hehtaarin yhteismetsäksi, mikä tehosti metsän käyttöä ja hallintaa merkittävästi. Prosessiin voidaan ottaa mukaan maanomistajan metsäomaisuus joko kokonaan tai osittain. Korhonen: Hanke käynnistyy yleensä maanomistajan tai metsäalan toimijan aloitteesta tilanteessa, jossa tilusrakenne koetaan hankalaksi. Tilusjärjestelyn kokonaiskustannukset olivat 600 000 euroa, josta maanomistajien osuus oli 150 000 euroa. Korhonen: Tilusjärjestely parantaa metsien saavutettavuutta ja mahdollistaa tehokkaamman metsänhoidon. Selvitys on maanomistajille ilmainen. Tavoitteena on tukea maanomistajien päätöksentekoa niin, ettei heidän tarvitse niin sanotusti ostaa sikaa säkissä. Potentiaalinen ennallistamiskohde järjesteltäisiin sellaiselle maanomistajalle, joka ennallistamista haluaa, ja vastaavasti sellainen maanomistaja, joka ei ole ennallistamisesta kiinnostunut, saisi maata jostakin muualta. Korhonen: Noin puolet tilusjärjestelyselvityksistä etenee tilusjärjestelytoimitukseen. Mitä ne ovat ja miksi niitä tehdään. Selvitys on maanomistajille maksuton, Maanmittauslaitos tekee sen virkatyönä. 4 Millaisia asioita haastatteluissa käydään läpi. Korhonen: Kahdenkeskiset haastattelut järjestetään kartan äärellä. Palstojen keskikoko kasvoi 11,1 hehtaarista 25,5 hehtaariin. 3 Miten tilusjärjestely hanke alkaa. Tavoitteena on saada selkeä kuva kunkin maanomistajan tarpeista ja odotuksista. Epäkäytännölliset ja pirstaleiset palstat järjestellään tarkoituksenmukaisemmiksi kokonaisuuksiksi. mikä kasvattaa metsänomistajan kantorahatuloja. Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen, Maanmittauslaitos: Tilusjärjestely on Maanmittauslaitoksen koordinoima prosessi, jossa tilusrakennetta nykyaikaistetaan. Selvityksen valmistumiseen kuluu keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen. Alun perin alueella oli yhteensä 574 pirstaleista ja epäsäännöllisen muotoista palstaa. 5 Miten selvitys etenee tilusjärjestely toimitukseen. Yhtenäisempi tilusrakenne lisää metsän houkuttelevuutta puunostajan silmissä. Tilusjärjestelyn toimitusalue kattoi yhteensä 6 200 hehtaaria, joista metsää oli 4 000 hehtaaria ja kitutai jouto maata 2 200 hehtaaria. Haastattelussa kartoitetaan myös maanomistajien kiinnostus liittyä olemassa olevaan tai uuteen, perustettavaan yhteismetsään. Järjestelyn myötä palstojen määrä väheni 244:ään. Niissä tarkastellaan kunkin maanomistajan tilannetta sekä tarvittaessa käydään läpi tilusjärjestelyn periaatteita. Jos selvitystä pyydetään, Maanmittauslaitos rajaa alueen ja aloittaa selvityksen valmistelun. Keskimääräinen kustannus oli siis 40 euroa metsämaan hehtaarilta. Tilusjärjestelyyn voivat osallistua kaikenlaiset maanomistajat, esimerkiksi yritykset, yhteisöt, luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät. Tilaisuudessa maanomistajat voivat pyytää tilusjärjestelyselvityksen tekemistä. Esimerkiksi pitkät ja kapeat metsälohkot voivat nostaa korjuukustannuksia niin, etteivät puunostajat tee tarjouksia lainkaan. Yhteydenoton jälkeen Maanmittauslaitos kutsuu alueen metsänomistajat tilaisuuteen, jossa kerrotaan huonon tilusrakenteen haitoista ja tilusjärjestelyn eduista. Selvityksessä tutkitaan maanomistajien halukkuus ja mahdollisuudet tilusjärjestelyyn. Tällä hetkellä selvitetään muun muassa sitä, voidaanko tilusjärjestelyillä edesauttaa metsäalueiden ennallistamista. 1 Mitä tarkoittaa tilusjärjestely. 2 Mitä hyötyä tilus järjestelystä on metsänomistajalle. Tilusjärjestelyhankkeen yhteydessä voidaan edistää myös ympäristötavoitteita. Lisäksi kunnostusojitusten ja lannoitusten toteutus helpottuu, ja palstojen parantunut muoto vähentää rajojen viemää pinta-alaa. Haastattelujen pohjalta laaditaan tilusjärjestelyselvitys, jossa esitetään hankkeen hyödyt ja kustannukset. 11 kysymystä tilus järjestelyistä Pohjoisessa Suomessa on parhaillaan käynnissä viisi metsätilojen tilusjärjestelytoimitusta. 36 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533034-_6376018.indd 36 AR-20250526-533034-_6376018.indd 36 12.5.2025 14.58.37 12.5.2025 14.58.37
Suunnitelma esitellään maanomistajille, ja sitä muokataan heiltä saadun palautteen perusteella. Korhonen: Tärkeintä on ymmärtää se, että tilusjärjestelyn lopputulos on aina kompromissi, jolla parannetaan hankealueen tilannetta. Isonjaon jälkeen maat jaettiin perinnönjaossa kaikille lapsille yhtäläisesti, mikä johti tilusten pirstoutumiseen. Myös selvityksiä on käynnissä viisi. 37 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533034-_6376018.indd 37 AR-20250526-533034-_6376018.indd 37 12.5.2025 14.58.39 12.5.2025 14.58.39. Neuvomme mielellämme tilusjärjestelyjä koskevissa kysymyksissä. Moni välttää puhumasta aiheesta, jottei naapurille muodostuisi vaikutelmaa ”liiallisesta” hyötymisestä. 8 Kuinka monta selvitystä tai toi mitusta on par haillaan käynnissä ja missä päin ne ovat. Valtio kattaa 75 prosenttia kustannuksista ja maanomistajat loput 25 prosenttia. 10 Millaisia neuvoja antaisit hank keessa mukana olevalle tai sitä harkitse valle metsänomistajalle. 9 Millaisia kokemuksia metsänomistajilla on tilusjärjestelyistä. Meihin voi ottaa yhteyttä joko verkkosivuiltamme löytyvän yhteydenottolomakkeen tai asiakaspalvelumme kautta. Olen tulkinnut tämän niin, että valtaosa on tyytyväinen lopputulokseen. Hankkeiden koko vaihtelee 1 000–5 000 hehtaarin välillä. Mitä vähäisempi hyöty, sitä pienempi kustannus. Sotien jälkei nen teollistuminen hidasti pirstoutumista, mutta tilusrakennetta ei ole onnistuttu maanomistajien omin toimin korjaamaan. Maanmittauslaitos laatii hyötylaskelman, jossa verrataan kunkin maanomistajan tilannetta ennen ja jälkeen tilusjärjestelyn. Meri-Lapissa tilusrakenne on erityisen hankala. Tilusjärjestelyn yhteydessä metsänomistajalla on myös mahdollisuus luopua lunastuksen kautta osasta tai koko metsäomistuksestaan. Kustannus ositellaan kunkin maanomistajan saaman hyödyn mukaan. Jos hanke jatkuu toimituksena, seuraavaksi suunnitellaan uudet palstasijoitukset maanomistajien toiveiden ja tavoitteiden pohjalta. Korhonen: Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta tietoa löytyy kattavasti. 6 Millaisia kustannuksia tilusjärjestely toimi tuksesta koituu metsänomistajalle. Alueet ovat laajoja ja mukana voi olla satoja maanomistajia, joten mielipiteitä ja tavoitteita on paljon. Laskelmassa otetaan huomioon esimerkiksi palstan muodon paranemisen vaikutus korjuukustannuksiin sekä parempien kulkuoikeuksien tuomat hyödyt. 7 Säilyykö metsä omaisuuden arvo tilusjärjestelyssä. Tämä toki näkyy sitten maanomistajien toimituskustannusten määrässä. Jakosuunnitelman laillistuttua uudet rajalinjat avataan ja pyykitetään maastoon. Rajalinjojen siirtely on herkkä asia. Korhonen: Tilusjärjestelytoimituksen kustannukset perustuvat käytettyyn työaikaan. Jokaista toivetta ei voida toteuttaa, eivätkä kaikki tilusjärjestelyn hyödyt jakaudu täysin tasan. KATSO VIDEO QR-KOODILLA Vinkki Maanmittaus laitoksen YouTube video tilusjärjestelyistä. Tilusjärjestelytoimitus kestää keskimäärin 3–5 vuotta. Korhonen: Tällä hetkellä on käynnissä viisi metsätilusjärjestelytoimitusta, joista kaksi tai kolme valmistuu kuluvan vuoden aikana. Korhonen: Lähtökohta on se, että tilusjärjestelyssä maanomistajan varallisuusasema säilyy. Jos tilusjärjestelyssä maan arvo vähenee, erotus korvataan rahalla. Tilusjärjestelyhankkeilla pyritään eroon epäkäytännöllisen pitkistä ja kapeista metsäpalstoista. Tämä pirstaleisuus hankaloittaa nykyaikaista metsätaloutta, sillä epäkäytännöllisen muotoiset palstat kasvattavat puunkorjuun kustannuksia ja heikentävät toiminnan tehokkuutta. Taustalla isojako H eikon tilusrakenteen taustalla ovat histo rialliset maanomistusjärjestelyt ja perintö tilojen jakaminen. Sekä toimitukset että selvitykset sijaitsevat Oulun yläpuolella, suurin osa MeriLapin alueella, jossa tilusrakenne on erityisen hankala. 11 Mistä metsän omistaja saa lisätietoa. Näitä palautekierroksia on yleensä kahdesta kolmeen, kunnes valtaosa maanomistajista hyväksyy suunnitelman. Korhonen: Päättyneistä hankkeista tulee vain vähän yhteydenottoja, ja valituksia maaoikeuteen tehdään harvoin. Varsinkin ran nikkoseuduilla palstat jaettiin pitkittäissuunnassa, minkä seurauksena syntyi pitkiä ja kapeita tiloja
Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvat VM-ARKISTO Verovinkki Metsänhoito yhdistyksen jäsenmaksu ja yhdistyksen muut palvelu maksut ovat metsänomis tajalle vähennyskelpoisia vuosimenoja metsä verotuksessa. MARIA MIKLAS PUUKAUPPA Puumarkkinoilla hinnat ovat olleet ennätyskorkealla ja tarjousten väliset erot suurempia kuin miesmuistiin. Kilpailutus voi tuoda metsänomistajalle tuhansia euroja lisää. Metsänomistajalle on tärkeää, että arvokas tukki tulee hyödynnetyksi mahdollisimman tarkkaan. Vinkit alkukesän sesonkiin 38 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533060-_6376008.indd 38 AR-20250526-533060-_6376008.indd 38 12.5.2025 14.57.15 12.5.2025 14.57.15
Energiapuubuumi on kuitenkin menossa ohi. Nykyään markkinat toimivat ja tarjouksissa on isoja eroja”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Yhtiöiden ostoammattilaiset ostavat juuri ennen kesälomia aktiivisesti varsinkin kesäja kelirikkoleimikoita. Vuonna 2024 ostetusta energiapuusta oli latvusmassaa puolet ja karsittua rankaa kolmannes. ”Havuille maksetaan ylikorkeaa hintaa, jolloin tukin todellinen hinta ei tilastoidu. Avuksi ammattilainen Todellisuudessa tukkija kuitupuusta maksetaan vielä korkeampia hintoja kuin tilastot kertovat. Viime kesänä oli tästä aika räikeitä esi merkkejä.” Yksittäisessä puukaupassa metsänomistajalle lienee se ja sama, jos latvusmassasta ja muista hakkuutähteistä maksetaan ylihintaa, kunhan lopullinen kauppasumma on mahdollisimman suuri. Energiapuuta ostavat kaukolämpölaitokset ovat hankkineet sähkötoimisia lämpökattiloita, jotta niiden ei tarvitse ostaa ja polttaa kallista energiapuuta. Kun Putin hyökkäsi Ukrainaan, samalla lopetettiin puun tuonti Venäjältä Suomeen. Tämän vuoksi kotimaisesta kuitupuusta maksettiin vuonna 2024 parempia hintoja kuin pitkään aikaan. Puusta, jota voi korjata vain roudan ja lumen aikana, maksetaan vähemmän kuin leimikoista, jotka ovat korjuukelpoisia myös sulan maan aikana tai hankalissa kelioloissa. Puun hinnat ovat nousseet ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssodan takia. Vaikka olisit tehnyt pitkään puukauppaa saman tutun yhtiön ja sen paikallisen puunostajan kanssa, kannattaa silti ainakin varmistaa se, ettei saa muualta selvästi parempaa hintaa. Myös puun hinnat ovat viime vuosina olleet korkeimmillaan kesäkuussa. Jos on tehnyt edellisen puukauppansa vuosia sitten, voi elää vielä käsityksessä, ettei muilta yhtiöiltä saa juuri parempaa tarjousta kuin tutulta ostajalta. Edellisen kerran koivukuidusta on maksettu yhtä hyvin 1980-luvun alussa. ”Hakkuutähteiden kanssa täytyy olla varovainen, sillä aika usein käy niin, että niiden keruu viivästyttää leimikon uudistamistöitä.” Metsänomistajan tulisi saada saneltua puukaupan ehtoihin ainakin se, että havut kerätään tiettyyn päivämäärään mennessä hakkuutyömaalta. Hinnat korkealla Viime vuonna kuusitukista maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 80,50 euroa ja mäntytukista 77,20 euroa. Jos istutus viivästyy vuodella, heinikko ehtii humahtaa pitkäksi ja myöhässä istutetut taimet joutuvat kasvukilpailussa alakynteen. Venäjältä kuljetettiin Suomeen koivua sellutehtaiden raaka-aineeksi. Näin ollen energiapuun kysyntä 39 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533060-_6376008.indd 39 AR-20250526-533060-_6376008.indd 39 12.5.2025 14.57.18 12.5.2025 14.57.18. Pystykaupoissa kuusikuitu maksoi viime vuonna keskimäärin 32,70 euroa kuutiometriltä ja mänty 30,60 euroa. Loppu oli karsimatonta kokopuuta. Käytännössä kyse on tällöin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puunmyynnin ammattilaisen palveluista. Vuonna 2024 energiapuun hinnat nousivat ennätyskorkeiksi. Karsitun energiarangan keskihinta nousi edellisvuodesta 27 prosenttia 25 euroon kuutiolta. ”Aika, jolloin samasta leimikosta sai kaikilta ostajilta samankokoisia tarjouksia, on historiaa. ”Jos ammattilaisen avun ansiosta saa viisi euroa paremman kuutiohinnan kuin metsänomistaja olisi saanut omin voimin, metsänomistaja jää 500 motin puukaupasta yli 2 000 euroa voitolle.” Katkonnan merkitys Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset tuntevat oman alueensa puun ostajat ja osaavat ottaa huomioon mahdolliset vääristymät hintatilastoissa. Venäjältä tuotiin aikaisemmin lähinnä kuitupuuta. Myös ostetun energiapuun kokonaismäärä oli suurin koskaan tilastoitu ja ylitti edellisen vuoden lukemat neljänneksellä. Tämä johti kotimaisen puun kysynnän rajuun kasvuun. Luken vuonna 2014 aloitetussa tilastossa ei ole koskaan ollut näin korkeita energiapuun reaalihintoja. Nyt koivukuitu ostetaan suomalaisilta metsänomistajilta, minkä vuoksi koivukuidusta maksettiin viime vuonna keskimäärin 31,20 euroa kuutiolta. Se on 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 ja peräti 44 prosenttia enemmän kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Uusi metsä kun kannattaa perustaa mahdollisimman nopeasti. Energia puun hinnat alkoivat kohota nopeasti vuonna 2022 energian hintojen noustua ja Venäjän tuontipuuvirtojen tyrehtymisen vuoksi. Vauhti kiihtyy Jo useana vuonna puumarkkinoiden vauhti on ollut kiivaimmillaan alkukesällä. Vuoden 2024 kesäkuussa esimerkiksi kuusikuidun keskimääräinen hinta ylitti pystykaupoissa 34 euroa. Osittain alkukesän hyviin hintoihin vaikuttaa puun kesäkorjuukelpoisuus. Latvusmassan hinta nousi peräti 43 prosenttia 10,60 euroon. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki muistuttaa, että puun ostajat pystyvät vaikuttamaan tukkija kuitupuun tilastohintoihin maksamalla korjuutähteistä markkinahintaa enemmän. Jo roolinsa puolesta Välimäki kannustaa metsänomistajia käyttämään ammattilaisia apunaan puukaupassa. ”Meidän yhdistyksen ammattilaisen käyttö maksaa alle euron per myyty kuutio”, Välimäki sanoo. ”Meillä on valtava määrä katkontadataa aikaisemmista puukaupoista. Edellisen kerran havutukkien reaalihinnat olivat näin korkealla vuosina 2007 ja 2008. Kantojen nostaminen ja energiakäyttö on nykyään vähäistä. Kysy keneltä tahansa puunmyynnin ammattilaiselta ja saat saman neuvon, olitpa ison metsäyhtiön pitkäaikainen sopimusasiakas, osuuskunnan jäsen tai ensimmäistä puukauppaa harkitseva tuore metsänomistaja. Tiedämme, kuinka paljon eri yhtiöt ovat korjanneet tietyntyyppisestä leimikosta tukkipuuta ja minkä verran kuitupuuta”, Välimäki jatkaa. Katkonta tarkoittaa eri ostajien ta paa hyödyntää puunrungon arvokas tukkiosuus. ”Yleensä suurimmat erot puukaupan loppusummaan saadaan juuri katkonnalla.” Välimäki painottaa myös hakkuutähteiden keruun ajankohdan tärkeyttä päätehakkuissa. ”Nyt on tärkeää, ettei mene vain mukavuudenhalu ja tuttuus edellä”, Mäki-Hakola varoittaa metsänomistajia. K ilpailuta, kilpailuta, kilpailuta. Energiapuun buumi on ohi Hakkuutähteiden hintoihin on vaikuttanut merkittävästi myös sota Ukrainassa. Mutta samalla tällaiset puukaupat vääristävät tilastoja, jolloin muut metsänomistajat eivät osaa vaatia todellista markkinahintaa
”Kannattaa ainakin vaatia energiapuukaupan ehtoihin, että puu ei siirry ostajalle ennen kuin rahat on maksettu”, Huupponen neuvoo. Konkari muistuttaa metsänomistajia, että energiapuukaupassa kannattaa olla nyt tarkkana. Puukaupan painopiste on siirtynyt syksystä alkukesään, ja ostajat ovat aktiivisia juuri ennen kesälomakautta. Kaikki tavat ovat tietysti oikein, sillä jokaisella metsänomistajalla on oikeus toimia omaisuutensa kanssa niin kuin itse katsoo parhaaksi. Metsänhoitoyhdistysten ammattilaiset antavat rahanarvoisia neuvoja myös niille metsänomistajille, jotka haluavat tehdä puukaupassa kaiken itse. Moni heistä on ostanut isot varastot energiapuuta, joka nyt odottaa käyttöä välivarastoissa. Jotkut haluavat päästä mahdollisimman helpolla, toiset haluavat tehdä kaiken itse. Puuta ja samalla yritysten pääomaa on jäänyt varastoihin makaamaan, kun kaukolämpölaitokset ovat sähköistyneet ja poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi energiapuuta on tarvittu ennakoitua vähemmän. ”Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan muutakin kuin se, että otetaan kuviotiedot Metsään.fi-palvelusta ja lähetetään niiden perusteella tarjouspyynnöt alueen puunostajille”, sanoo mhy Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki. Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen kannustaa metsänomistajia tutustumaan yhdistysten OmaMetsä-puukauppapalveluun. Välimäki muistuttaa metsänomistajia, että tarjouspyynnössä tulisi olla monia muitakin seikkoja, kuten metsikön arvokkaat luontokohteet, maaston korjuukelpoisuus, puun varastointipaikat, tieoikeudet sekä tiestön kunto ja kantavuus. Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäsen näkee OmaMetsässä lisää tietoja, kuten vastaavien hakkuiden kokonaismyyntihinnat samalla alueella, hintaan vaikuttavat tekijät sekä ostoaktiivisuuden. OmaMetsään voi kirjautua maksutta. Suurimmat erot puu kaupan loppu summaan saadaan katkonnalla. MARKKU VUORIKARI on jo monin paikoin Suomessa laskenut tai laskemassa. PUUKAUPPA 40 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533060-_6376008.indd 40 AR-20250526-533060-_6376008.indd 40 12.5.2025 14.57.20 12.5.2025 14.57.20. Pienen ostajan riskit Metsänhoitoyhdistyksiä palvelevan MHYP Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen on työskennellyt mhy-kentässä useissa rooleissa metsurista johtotehtäviin. Pelkkä julkinen metsävara tieto ei riitä P uukauppaa suunnittelevat metsänomistajat ovat monenkirjava joukko. ”Vielä voi saada ennätyskorkeita hintoja, mutta siitä ei voi olla varma, tulevatko rahat metsänomistajan tilille. Antamalla Metsään.fi-valtuutuksen metsänomistaja näkee osan hintatiedoista ilmaiseksi. Tarkoitus ei ole mollata ketään, mutta muuttuneessa markkinatilanteessa osa pienistä energiapuun ostajista voi olla taloudellisesti tiukoilla.” Buumi toi energiapuukauppaan uusia toimijoita
Sinivuori varoittaa, että se lisäisi riskejä riitaisuuksista, kun äänestyksissä hävinneet osakkaat voisivat tuntea itsensä sivuutetuiksi. Mutkistuu kun pitkistyy Kun metsää omistavan kuolinpesän purkaminen viivästyy, metsätalouden harjoittaminen mutkistuu. Monille iäkkäille metsänomistajille metsän omistaminen on osa identiteettiä. Metsänomistusmuotona kuolinpesä on kankea, sillä yhteishallinnossa päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen. Julia Sinivuori havaitsi tutkielmassaan, että verolainsäädäntö sisältää merkittävän kannustimen jättää kuolinpesät jakamatta. Luottamus voisi heiketä Asiantuntijoiden mukaan metsän hoidosta kannattaisi sopia jo perunkirjoituksessa. Elinaikaisten omistajanvaihdosten muita esteitä ovat muun muassa keskustelun puuttuminen ja halu välttää konflikteja. Se alentaa perintöveron määrää mutta voi lukita kuolinpesän tilanteen lesken elinajaksi eli jopa vuosikymmeniksi. Silloin, kun kuolinpesän osakkaina on lesken lisäksi perittävän rintaperillisiä, vaatimus perinnönjakoon on myös heillä. Arkijärki arvelee, että siinä vaiheessa perillisillä on paljon muutakin ajateltavaa kuin metsätilan yhteishallintosopimus. He toteavat, että pelkkään talouteen ja tekniseen hallinnointiin keskittyvä sukupolvenvaihdosneuvonta ei ota riittävästi huomioon perheen sisäistä vuorovaikutusta. Noin kolmannes kuolinpesistä on kuitenkin edelleen purkamatta viiden vuoden kuluttua pesänselvityksestä. Myös suvun yhteiskäytössä olevan vapaa-ajan asunnon sijainti metsätilalla tai oikeus polttopuiden keräämiseen saattavat ylläpitää kuolinpesäomistusta. Lainsäätäjän tarkoitus on, että kuolinpesän yhteishallinto olisi väliaikainen vaihe ennen perinnönjakoa. Perheja yhtymäomistuksessa noin neljännes metsänomistajista on naisia, mutta kuolinpesissä naisten osuus on peräti 45 prosenttia. Ketjuuntuva omistus hankaloittaa päätöksentekoa entisestään. M etsän jättäminen perintönä ei ole taloudellisesti kovin edullinen tapa siirtää metsätila seuraavalle omistajalle. ”Kuolinpesän yhteishallinnossa luottamus osakkaiden välillä on yksi kantavista peruspilareista, ja enemmistöpäätöksenteon myötä luottamus voi heiketä.” Kuolinpesien metsänomistajilla on muita metsänomistusmuotoja useammin luonnonja maisemansuojeluun sekä virkistyskäyttöön liittyviä tavoitteita, tai he ovat tavoitteistaan epätietoisia. Tuonnoisessa tutkimuksessa peräti kolme neljästä kuolinpesän edustajasta totesi, että heille on tärkeää mahdollisuus polttopuiden korjuuseen. Silti lähes puolet metsänomistajista aikoo jättää metsänsä perintönä tai testamentilla. Maidell ja Laturi ehdottavat muun muassa vertaisneuvonnan kehittämistä. Miljoonan hehtaarin kysymys Kuolinpesät omistavat Suomessa noin miljoona hehtaaria metsää. Lesken hallinnassa olevan kuolinpesän jakoa voi vaatia vain leski itse. Kuolinpesiä voi pitää yllä jopa polttopuun himo. Perilliset haluavat olla osa ylisukupolvista maanomistusta. ”Metsäomistukseen liittyy selvästi enemmän esimerkiksi muistoihin ja ylisukupolvisuuteen kytkeytyviä tunnetekijöitä kuin joihinkin muihin omaisuuslajeihin”, huomauttavat Pellervon taloustutkimuksen tutkijat Marjo Maidell ja Jani Laturi. ”Joissain tilanteissa on lesken ja perillisten edun mukaista jättää perinnönjako tuonnemmaksi, mutta lähtökohtaisesti leskeä olisi hyvä informoida niistä hyödyistä, joita perinnönjako voisi tuoda.” LÄHTEITÄ Marjo Maidell ja Jani Laturi: Puut, perintö ja päätökset: kuolinpesien rooli muuttuvassa metsäpolitiikassa (Pellervon taloustutkimus – Puheenvuoroja 3/2025) Julia Sinivuori: Kuolinpesä metsänomistajana: Kannustimet pitää metsävarallisuus jakamattomassa kuolinpesässä (Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkielma, marraskuu 2024) Hallinta oikeus voi lukita kuolin pesän tilanteen. Vino verokannustin Osakkaiden tunneside metsään on yksi merkittävä tekijä, joka pitää yllä kuolinpesiä. Mitä vanhempi kuolinpesä, sitä suurempi on todennäköisyys sille, että yhden osakkaan menehtyessä kuolinpesän osakkaaksi METSÄNOMISTUS Teksti MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO tulee toinen kuolinpesä. Puuta ei myydä, jos yksikin osakas vastustaa. Leski avainroolissa Yksi sudenkuoppa on testamentilla annettu lesken hallintaoikeus. Kuolinpesiin kuuluvat metsänomistajat ovat muita metsää omistavia yksityishenkilöitä iäkkäämpiä. Joskus on ehdotettu, että kuolinpesissä siirryttäisiin yksimielisyysvaatimuksesta enemmistöpäätöksiin. Julia Sinivuori huomauttaa, että osituksen ja perinnönjaon suorittaminen lesken eläessä selkeyttää perinnönsaajien taloudellista tilannetta sekä jäämistöön kuuluvan omaisuuden hallinnointia. ”Kannustin voimistuu, mitä enemmän pääomatuloja metsä saa ja mitä useampaan kuolinpesään pääomatulot jakautuvat”, Sinivuori kirjoittaa. 41 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533077-_6375998.indd 41 AR-20250526-533077-_6375998.indd 41 12.5.2025 14.56.02 12.5.2025 14.56.02. Tietyissä tilanteissa kuolinpesä on edullista säilyttää verotussyistä tai osakkaiden sosiaalietuuksien takia
Mikko Juhola Tausta. ”Kohdennetulla lannoituksella pystyisimme lisäämään metsiemme kasvua 30 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.” METSÄVAIKUTTAJA ” Sähkö on tulossa metsäkuljetuksiin” Metsäteho Oy:n uusi toimitus johtaja Mikko Juhola nimeää metsäkuljetusten sähköistämisen tärkeäksi kehityskohteeksi. Rentoutuminen ja metsän monimuotoisuus 42 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533036-_6376017.indd 42 AR-20250526-533036-_6376017.indd 42 12.5.2025 14.58.32 12.5.2025 14.58.32. Metsäteho Oy:n toimitus johtaja 1.4.2025 alkaen, sitä en nen pitkä työura Stora Enson puunhankinnassa sekä tutki mus ja kehitystoiminnassa Parasta metsässä. Juhola toivoo, että Metsätehon uutta lannoituspotentiaalikarttaa käytettäisiin ahkerasti. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Kuka. 55vuotias diplomi insinööri ja eMBA Espoosta Työ. Metsäteho edistää myös raidekuljetuksia ja uittoa
Isommat puunkäyttäjät ovat pyrkineet suitsimaan ylikuormia siten, että ne maksavat autoilijoille vain laillisesta kuormasta. Miltä näyttää uiton tulevaisuus. Mitkä ovat suomalaisen metsäsektorin menestystekijät tulevaisuudessa. Ilman muuta pitää etsiä koko ajan kuljetusmuotoja, joilla pystytään pienentämään hiilijalanjälkeä. Menestys lähtee siitä, että metsässä tehdään töitä kestävästi ja vastuullisesti. Ulkomaisten työntekijöiden osalta meidän on huolehdittava erityisesti työturvallisuuskoulutuksesta ja perehdytettävä heidät työelämän pelisääntöihin. Toinen ajankohtainen teemamme on täsmämetsänhoidon ja -puunkorjuun kehittäminen. Tänä vuonna yksi toimintamme painopiste on puun kuljettamisessa käytettävän kaluston uudet käyttövoimat ja niiden kustannusja ympäristötehokkuus. Miten se onnistuu. Esimerkiksi kuusen tyvilahosta löytyy kuntakohtainen kartta, josta metsänomistaja saa käsityksen siitä, miten tyvilahoa esiintyy eri puolilla maata. Millainen on metsänomistajien rooli Metsätehon Puuhuollon visiossa 2030. Ulkomainen työvoima on tullut mukaan metsäalalle, ja sitä tarvitaan jatkossakin. Miten yksityismetsänomistaja hyötyy Metsätehosta. Sähköistämisessä lähdetään liikkeelle tehdasalueiden sisäisistä kuljetuksista. Kun kuljetusmatka pitenee, raiteiden kilpailukyky maantiekuljetuksiin nähden paranee. Siinä vaiheessa, kun puuntuonti Venäjältä loppui, uitto palasi merkittävässä määrin puun kuljetusmuodoksi. Raideliikenne ja uitto ovat tässä tavoitteessa keskeisiä kuljetusmuotoja. Selvitämme erityisesti sitä, millaisia mahdollisuuksia olisi sähköistää puukuljetuksia. Työtehoseuralla on tärkeä roolinsa erityisesti metsäalan koulutuksessa. Nykyään uitetaan vuodessa yli puoli miljoonaa kuutiometriä, mikä on lähes prosentti kaikesta teollisuuden käyttämästä puusta. Tämä on toimialamme yhteinen haaste, johon ei ole olemassa pikaratkaisua. Toteutamme myös metsien monimuotoisuuskarttoja, jotka auttavat metsänhoitotöiden ja hakkuiden suunnittelussa. Tänä aamuna kävin koiran kanssa lenkillä Espoon keskuspuistossa. Jos metsänomistaja osaa käyttää paikkatieto-ohjelmaa, hän voi itse katsoa metsiensä lannoituskohteet. Huolestuttaako tilanne. Kartan aineisto on koottu Metsätehon jäsenten hakkuukonedatasta vuosina 2019–22, ja se on vapaasti käytössä verkkosivuillamme. Nämä teemat eivät ole vuosikymmenten mittaan muuttuneet. Mitkä ovat toimintanne painopisteet nyt juhlavuonna. Tuoreessa kartoituksessa Suomesta löytyi 1,4 miljoonaa hehtaaria metsiä, jotka hyötyisivät lannoituksesta. Olemme koko olemassaolomme ajan tehneet työtä puuhuollon kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Ovatko tyvilahoja lannoituskartat alikäytössä. Lannoituskartat ovat niin tuoreet, että niiden käyttömääristä ei ole vielä tietoa. Pääasiassa karttaa hyödyntävät metsäpalveluorganisaatiot, jotka välittävät tietoa lannoitustarpeista metsänomistajille. Uitto on erinomainen ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto ja myös hyvä tapa varastoida puuta. Tällä hetkellä noin kolmasosa puusta kulkee tehtaille raiteilla. Menestys vaatii, että meillä on käytettävissä mahdollisimman avointa, ajantasaista ja kattavaa tietoa. En oikein ymmärrä, miksi autoilijoiden kannattaisi ajaa ylikuormia. Selvitämme gps-paikannuksen tarkkuutta metsäolosuhteissa. Puunkorjuineen ja -kuljetuksineen metsäala on teknologiakehityksen huipulla, mutta tätä eivät kaikki välttämättä tunnista. Noin kolmasosa puusta kulkee tehtaille raiteilla. Työtehoseura tutkii myös energiapuuasioita, jotka eivät ole meidän tutkimuskentässämme. Tähän tarvitaan rekoille sopivia uuden teknologian latauspisteitä. Uskon, että lannoituspotentiaalikartat tulevat aktiiviseen käyttöön, koska metsänlannoitus on nyt vahvasti esillä myös hiilensidonnan näkökulmasta. Uitolla on jatkossakin paikkansa kuljetusmuotona. Olisiko järkevää yhdistää Metsätehon ja Työtehoseuran tutkimustoimintaa. Visiomme tarjoaa metsänomistajille mahdollisuuksia myös oman puuntuotantonsa tehostamiseen ja metsätalouden kannattavuuden parantamiseen. Metsäteho on jättänyt palvelutarjonnastaan pois koulutuksen ja keskittyy pääasiassa logistiikan, puunkorjuun ja puuntuotannon kehittämiseen. Mielestäni molemmilla organisaatiolla on selkeä toimintakenttänsä ja painopisteensä, eikä päällekkäistä tutkimustoimintaa ole. Myös tekijöitä metsäalan tehtäviin pitää löytyä riittävästi. Puuhuollon visio 2030 on Metsätehon tutkimusja kehitystoiminnan strategia. Laatimissamme kartoissa on yhdistetty eri toimijoiden karttoja esimerkiksi luontoarvoista, puulajeista ja maapohjan kantavuudesta. Metsänomistaja pystyy hyödyntämään joitakin työkalujamme. Alan tunnettuutta on rakennettava yhdessä, jotta potentiaaliset työntekijät ymmärtävät, millaisia työmahdollisuuksia metsäala tarjoaa. Ylimenevästä kuormasta ei makseta rahtimaksua. Olisi hyödyllistä tietää ainakin puolen metrin tarkkuudella, missä metsäkone ja sen koura liikkuu. Maaliskuussa täytimme 80 vuotta ja juhlimme pitkää taivaltamme julkaisemalla kattavan historiateoksen. Metsätehon selvityksen mukaan metsäalalle tarvitaan lähes tuhat uutta työntekijää vuosittain. Rautatiekuljetusten lisäämiseksi on tehty paljon töitä muun muassa panostamalla rautateiden varsilla oleviin puuterminaaleihin. Sitä kautta myös hiilinielu on suuri ja toimiva. 43 Aarre 5/2025 METSÄ AR-20250526-533036-_6376017.indd 43 AR-20250526-533036-_6376017.indd 43 12.5.2025 14.58.34 12.5.2025 14.58.34. Pitäisikö puulogistiikassa siirtyä kumipyöriltä enenevästi kiskoille. Lannoituskartta on sellaisessa muodossa, että se vaatii paikkatieto-ohjelman. Nettisivuillamme on myös kartta potentiaalisista metsänlannoituskohteista. Metsänomistajalla on siinä keskeinen rooli, koska osakkaamme kehittävät metsänomistajiakin koskevia ratkaisuja puun korjuuseen ja kuljetukseen. On myös turvattava terveet ja hyvin kasvavat metsät. Tietääkseni tyvilahokarttoja käytetään ja hyödynnetään metsätalouden suunnittelussa aika hyvin. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Poliisi kertoi tänä keväänä, että lähes kaikissa itärajan pinnassa liikkuvissa puutavara-autoissa on ylikuormaa. Tärkeää on myös se, että raideliikenteessä on kilpailua, jotta kustannukset pysyvät kurissa. Tähän tarvitaan hyvää ja laadukasta tutkimusja kehitystoimintaa, jossa Metsäteho on omalta osaltaan mukana. Siellä koulutetaan esimerkiksi metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajia. Huolestuttaa, jos näin todella on
Hiilikuormia jäitä pitkin Edelliset seitsemän vuotta Kettulan oli omistanut Lohjan Selluloosa Oy. Erämaiden puita poltettiin syyskesällä hiileksi ja ajettiin kevättalvella jäiden yli pitkillä hevoskuormaletkoilla 50 kilometrin päähän Karjaalle Mustion rautaruukin tarpeisiin. Hak kuilla pilattuja, raivaamattomia alueita kaikkialla, upottavia soita, jotka ojittamattomina olivat sois taneet hyväpohjaisia korpimaita. Teitä ei ollut, jalankuljettavat polut risteilivät laajalla metsäalueella. Ny kyrahassa se on vajaat 800 000 euroa. Sen jälkeen Kettulan tilasta on tullut esimerkki pitkäjänteisestä metsätaloudesta, ja tila tunnetaan myös edustusjahdeistaan. Pari vuotta aikaisemmin tulipalo oli tuhonnut Kettulan ryhmäkylän kuudesta talosta viisi, mikä ajoi talolliset patruunan vuokralaisiksi eli lampuodeiksi. Ruukinpatruuna Magnus Linderin haltuun Kettula oli joutunut vuonna 1798. Lähivuosien hakkuumahdollisuudet Juslin arvioi heikoiksi, mutta ostajalla riitti tulevaisuudenuskoa. JUURET Teksti MARI IKONEN | Kuvat ERKKI VOUTILAINEN / MUSEOVIRASTON KUVA-ARKISTO Uskoa koeteltiin jo vuonna 1930, kun lama pysäytti kaikki hakkuut. 1940luvun alussa hiilenpoltto palasi Kettulaan muutamaksi vuodeksi, kun sinne rakennettiin hiiltä mö puuhiilillä käyviä autoja varten. Ensimmäisinä vuosina niillä joutui usein eksyksiin ja vasta iltamyöhällä selviytyi uupu neena kylän aukeamaan.” Näin muisteli Maataloustuottajain Keskusliiton Säätiön tarkastusseurueen jäsen Kettulan metsiä 1920luvun lopulla. METSÄN HOITOA JA ERÄNKÄYNTIÄ Kettulan metsät olivat 120 vuoden ajan Linderin patruunoiden siirtomaita. Tuolloisen lain mukaan rautateollisuuden harjoittajat saivat etuostooikeuden tiloihin, joilla voitiin harjoittaa ruukin hiilenhankin taa. Jatkosodan vuosi na Kettulassa valmistettiin myös tervaa ja tärpättiä. MTK:n Säätiö oli ostanut silloisesta Suomusjärven kunnasta Kettulanimisen 2 450 hehtaarin metsätilan joulukuussa 1927 kahdella miljoonalla markalla. O li laajoja puuttomia kangas alueita, jotka pitkäaikainen paljaanaolo oli jäkälöittänyt. Edellisvuonna metsänhoitaja Julius Juslin oli tehnyt metsänarvioinnin, jonka mukaan ”koko Kettulan tilan metsäalue on hakattu viimeisten 20–30 vuoden aikana siten, ettei missään tapaa koskematonta metsää”. Tätä ennen Kettula oli ollut 120 vuotta Linderin patruunoiden raakaainevarasto. 44 Aarre 5/2025 JUURET AR-20250526-533038-_6376006.indd 44 AR-20250526-533038-_6376006.indd 44 12.5.2025 14.57.32 12.5.2025 14.57.32. Yhtiö oli jättänyt kylvö ja istu tusvelvoitteita hoitamatta, ja töiden toteuttaminen jäi MTK:n Säätiölle
Myöhemmin Linderin sisarpuolella Kittyllä oli romanssi Mannerheimin kanssa. Itse jahti oli eräänlainen näytelmä, jonka huippukohtana oli ajolla kokoon kerätyn hirvilauman ihaileminen. Ajoon tarvittiin Suomusjärveltä ja naapuripitäjistä 200 miestä. Tässä metsän lannoituksen koesarjoja Kettulan rahkasoilla toukokuussa 1961. Kettulassa muistetaan Hjalmar Linderin suurelliset jahtimatkat. Vasta vuonna 1920 lampuodit pääsivät jälleen itsenäisiksi tilallisiksi, ja samalla itsenäistyivät kylän lukuisat torpat. Sisällissodan jälkimainingeissa Hjalmar Linder joutui poistumaan Suomesta ja myymään omaisuutensa. Pyssyjään seurue käytti vain ampumakilpailussa, jossa maaleina oli ilmaan heitettyjä pulloja. Metsäntutkimuslaitoksella (nykyään Luonnonvarakeskuksella) oli Kettulan tilalla tutkimus koealoja. 45 Aarre 5/2025 JUURET AR-20250526-533038-_6376006.indd 45 AR-20250526-533038-_6376006.indd 45 12.5.2025 14.57.36 12.5.2025 14.57.36. Hirvenajon valmistelut aloitettiin kolme viikkoa aikaisemmin kamariherran kuulutuksella Suomusjärven kirkossa. Parhaiten Kettulassa muistetaan Hjalmar Linderin suurelliset jahtimatkat. Hän myös rakennutti Kettulan kylään kansakoulun. Ajomiehet saivat juoda ehjiksi jääneet. Nykyään matkan hurauttaa autolla puolessatoista tunnissa. Kettulan saunoissa IsoToravan rannalla on kylpenyt moni poliitikko, johtaja ja kulttuurivaikuttaja. Desanttien merkkituli Kettulan tila sijaitsi niin syrjässä, että 1920-luvun lopussa matka sinne vei Helsingistä junalla, postiautolla ja hevoskyydillä kokonaisen päivän. Kun ruukki myöhemmin vaihtoi puuhiilen kivihiileen, Kettulan lampuodit ja torpparit joutuivat maksamaan veronsa rahana ja päivätöinä, joista pitkä välimatka Mustion kartanoon teki erityisen raskaita. Loisteliaat jahtiseurueet Kettulan omistajista nimekkäin oli kamariherra ja teollisuusmies Hjalmar Linder (1862–1921), joka oli äitinsä puolelta venäläistä Musin-Puškinin aatelis sukua. Tarkastuskäynneillään patruuna saattoi pyyhkiä yli kirjanpidosta alustalaisten taksvärkkirästejä. Lopuksi iloinen seurue siirtyi illanviettoon Mustion kartanoon, koska Kettulassa oli tuolloin vain vaatimaton metsästysmaja. Kuva on elokuulta 1959, ja kuvassa oleva rantasauna valmistui 1947. Kettulan isäntänä Hjalmar Linder oli ristiriitainen hahmo. Vuonna 1896 Linder avioitui ystävänsä Carl Gustaf Mannerheimin Sophie-sisaren kanssa, mutta liitto päättyi pian eroon
Vuonna 1947 rakennetussa pää pirtissä on ajaton tunnelma. Vuonna 1943 Maaseudun Tulevaisuus otti huollettavakseen yhdeksänlapsisen sotainvalidiperheen, jolle rakennettiin Kettulaan asuinja ulkorakennukset. Vuosina 1928–1967 Kettulan metsiä raivattiin, kylvettiin ja istutettiin, ojitettiin, kulotettiin ja hakattiin. E. Saunassa ja hirvipassissa Kettulan savusaunassa ja muissa rantasaunoissa on vuosikymmenten mittaan kylpenyt moni kulttuurivaikuttaja, diplomaatti, ministeri, maaherra ja johtaja. 46 Aarre 5/2025 JUURET AR-20250526-533038-_6376006.indd 46 AR-20250526-533038-_6376006.indd 46 12.5.2025 14.57.41 12.5.2025 14.57.41. Metsätalouden harjoittamista Kettulassa vaikeutti teiden puuttuminen. Soita kuivattiin, ja Metsäntutkimuslaitos teki niillä lannoituskokeita. Jahdin onnistumiseksi kreivi Carl Mannerheim toi Ruotsista kaksi ”jämtlantilaista” koiraa. Kerran ylijohtaja Veikko Vennamo saateltiin niin sanotulle varmalle passipaikalle. Osa sen harvinaisista puista tuhoutui talvisodan pakkasissa, mutta moni niistä on edelleen kävijöiden ihailtavana. Sarvipään kaadolla presidentti Urho Kekkonen syksyn 1958 hirvijahdissa. JUURET Eränkäyntiä Kettulassa on harjoitettu ikimuistoista ajoista. Kasvukoealoja perustettiin vuosina 1934 ja 1958. Sillanpää ja Jalmari Finne. Vuonna 1948 Kettulan maille suunniteltiin kolme metsätietä sekä kunnostettiin yksi kärry tie autolla ajettavaksi. Vuoden 1941 elokuussa syttyi metsäpalo, joka havaittiin tähystystornista. Rakennuksen piirsi kuvanveistäjä Kalervo Kallio, ja kalustot suunnitteli sisustusarkkitehti Birger Hahl. Puutavaraa jouduttiin telaamaan hevosilla jopa kymmenen kilometrin päästä autoteiden varsille. Perheen isä Mauno Mattsson toimi tilalla aputyönjohtajana. Kettulan tilan pihapiiriin perustettiin vuonna 1933 arboretum. Tilalle perustettiin oma taimitarha. Paikalta löydettiin naftan ja paloöljyn sekoitusta sisältänyt pullo, ja rikospoliisi teki johtopäätöksen, että palo oli desanttien sytyttämä. Vuonna 1934 Kettulan metsissä aloitettiin sellaiset hirvijahdit, joissa hirviä myös kaadettiin eikä vain katseltu. Myöhemmin mainetta niitti MTK:n puheenjohtajan Veikko Ihamuotilan metsästyskoira Kiri. Vakituisia Kettulan-vieraita olivat muun muassa kirjailijat F. Suolle sytytetty, pitkään kytevä tuli oli viholliselle sopiva paikantamismerkki. Kohta paikalle tuli kaksi komeaa hirvisonnia. Kuva on syyskuulta 1959. Kun laukausta ei kuulunut, Vennamon passiin saattanut talonmies huudahti sydämensä kyllyydestä: ”Herrat perkeleet!” ”Tätä mielenkiintoista sattumaa on muisteltu hauskalla tavalla jokaisella sen jälkeisellä jahtimatkalla”, kerrotaan Kettulan eräja riista mailta -kirjasessa
Kettulan laajoissa metsissä riittää sieniä. Presidentti Tarja Halonen ei aikanaan tullut MTK:n vieraaksi hirvijahtiin vaan sienestämään. Kettulan pihapiirissä oli oma taimitarha. Kuva on heinäkuun lopulta 1961. Nykyään säätiöllä on noin 8 000 hehtaarin metsäomaisuus, ja se on halukas ostamaan esimerkiksi sellaisia perhemetsätiloja, joille ei löydy jatkajaa. LISÄTIETOJA mtk.fi/mtksaatio PAINETTUJA LÄHTEITÄ Kettulan eräja riistamailta (Maataloustuottajain Keskusliiton Säätiö 1959) MTK:n säätiön vaiheita vuosilta 1925–1965 Erkki Teräväinen: Maaseudun Tulevaisuus 100 vuotta (Maahenki Oy 2016) 47 Aarre 5/2025 JUURET AR-20250526-533038-_6376006.indd 47 AR-20250526-533038-_6376006.indd 47 12.5.2025 14.57.47 12.5.2025 14.57.47. Kettulan ostamisen jälkeen säätiö hankki 1930-luvulla kolme metsätilaa Padasjoelta, ja sen jälkeen tiloja on ostettu pikkuhiljaa lisää. Säätiön satavuotisjuhla pidetään Lahden Sibeliustalossa 27.6.2025. MTK:n Säätiön hallituksen puheenjohtaja on nykyään Esa Härmälä ja asiamies Timo Rytkönen. Perustajajäsenten lahjoittaman alkupääoman jälkeen rahaa kerättiin muun muassa arpajaisilla sekä keräyslistoilla pitkin maakuntia aina 1929 alkaneeseen lamaan asti. MTK:n Säätiö 100 vuotta Maataloustuottajain Keskusliiton Säätiö perustettiin 27.6.1925. Männyntaimien istuttamista Kettulassa toukokuussa 1960 kuokalla ja käsin ennen pottiputkien aikaa
PUUTARHA Tiitun torpan puutarha Vanhan metsänvartijan torpan puu tarhassa pääosassa ovat 150vuotiaat lehtikuuset. Miljöön kruunaa Liisa Osmalan romusta hitsaama taide. 48 Aarre 5/2025 PUU AR-20250526-533042-_6376020.indd 48 AR-20250526-533042-_6376020.indd 48 12.5.2025 15.00.48 12.5.2025 15.00.48. Teksti SUSANNA TUUKKANEN | Kuvat RITVA TUOMI Liisa Osmalan hitsaamat ötökät on tehty vanhoista, ruostuneista työkaluista
15-vuotias lännenpiippuköynnös kohoaa korkeuksiin vanhan torpan uunien paikalle muuratulla tasanteella. Liisa Osmalan takana vanhan tahkon kivi ja vesisäiliö. Puu tarha Täällä asuu Tiitun torppa Joroisissa on entinen valtion metsänvartijan tila, johon kuuluu myös neljä hehtaaria metsää Puistomaista 4 000 m2:n puutarhaa hoitaa Liisa Osmala, joka osti tilan edesmenneen miehensä kanssa 2000-luvun alussa 49 Aarre 5/2025 PUU AR-20250526-533042-_6376020.indd 49 AR-20250526-533042-_6376020.indd 49 12.5.2025 15.00.54 12.5.2025 15.00.54
Valtion met sänvartijan torppa vuodelta 1880 ja sen villiintynyt pihapiiri saivat heistä uudet omistajat. Entisen metsän vartijan tilan pihapiiristä Joroi sissa on kehittynyt reilussa 20 vuodes sa laaja, puistomai sen upea puutarha, joka on ollut myös avoinna yleisölle. PUUTARHA 50 Aarre 5/2025 PUU AR-20250526-533042-_6376020.indd 50 AR-20250526-533042-_6376020.indd 50 12.5.2025 15.01.01 12.5.2025 15.01.01. Saniaisia Liisa Os mala siirsi metsän vartijan torpan sei nustoilta penkkeihin ympäri puutarhaa. Alue kerrallaan valmistui käsityönä ja lähes pelkästään pariskunnan omin voimin. Tuonela on vanhan torpan makuu kammarin paikalla. Pihalta pariskunta raivasi pois puita ja puskia. Kunnostusprojekti alkoi vanhan torpan hirsien siirrolla pihan perälle ennen uuden talon rakentamista. Hän kertookin sen olevan sekä harrastus että elämäntehtävä. Viisitoista lehtikuusta Pentti toivoi pihalle marja pensaita ja omenapuita, mutta muilta osin Liisa sai päättää puutarhasta. Niistä Liisa teki ympäristötaidetta metsänreunaan, jossa kannot ovat saaneet harmaantua rau hassa vuosien myötä. Pihaa ympäröi noin neljän hehtaarin suuruinen sekametsä. ”Pentti sanoi, että tee sinne puutarhaan kaikkea sitä, mitä ei naapurin puutarhassa ole.” Kokonaisuuden kypsyttely vei aikaa, sillä kaikki piti tehdä vanhojen puiden ehdoilla. Metsänvartijan torpan hirsistä Pentti rakensi uuteen kotiin run gon ja tuvan ja sai niistä materiaalia myös esimerkiksi saunaan ja autotalliin. Harrastus ja elämäntehtävä Pariskunnan yhteinen unelma jäi Liisan varaan, kun Pentti sairastui ja kuoli kahdeksan vuotta sitten. Sen kruununa kiipeilee jo vajaassa kymmenessä metrissä 15vuotias lännen piippuköynnös. Tiedon lisääntyessä puutarha vei mennes sään. Vaalea ohotan maruna tuo valoa ympäröi vään vihreään maisemaan. ”Piha oli silloin vain muutaman sadan neliömetrin kokoinen. Isolle pihalle mahtui eri laisia alueita, jotka avautuvat katsojalle joko puistomaisena kokonaisuutena tai mielen kiintoisina yksityiskohtina. Lapset ja muu suku sekä pienellä paikkakunnalla myös naapuriapu ovat sen jälkeen olleet korvaamattomia ison ta lon ja sen puutarhan hoidossa. Eläkkeelle jäätyään Liisa on panostanut puutarhaan entistä enemmän. Puutarhakierroksella pääsemme näke mään vanhan torpan paikalle rakennetun kukkatarhan. Nyt 6 500 neliö metrin tontista on hoidettua, puistomaista puutarhaa noin 4 000 neliömetriä”, Liisa Osmala kertoo. H uutokauppa ilmoitus vanhasta hirsitalosta Jo roisissa herätti Liisa Osmalan ja hänen mie hensä Pentti Tanskasen kiinnostuksen vuonna 2002. Samana syksynä tehtiin jo uu den talon pohjatyöt. Taidetta harrastava Liisa lähti rakenta maan maisemaa. ”Vaikka olin jo lapsena innos tunut kotini kukkapenkeistä, minulla ei aluksi ollut riittä västi tietoa sopivista kasveista.” Puutarhassa on viisitoista 150vuotiasta lehtikuusta, joiden ympärysmitta on yli kol me metriä. Suuret kannot kaivettiin ylös. Voi vain kuvitella, miten paljon puut imevät voimaa maaperästä
51 Aarre 5/2025 PUU AR-20250526-533042-_6376020.indd 51 AR-20250526-533042-_6376020.indd 51 12.5.2025 15.01.07 12.5.2025 15.01.07. Liisa esittelee kierrätysmateriaaleista tehtyä pilkepilttuuta, johon voi varastoida 25 kuutio metriä polttopuuta. Päivänliljat ovat helppo hoitoisia, pitkä ikäisiä ja näyttäviä perennoja. 2000-luvun alkupuolella kaadettujen puiden kannot kertovat omaa tarinaansa metsänreunaan tehdyssä kantopuutarhassa. Liisa Osmalan lempikasveja ovat viuhkamaiset sirot Adiantum-suvun saniaiset
Patsaan hiuksina ja hameena kasvaa valtoimenaan suikeroalpia. Itse tehtyä taidetta Kierroksemme jatkuu kantopuutarhan kautta pihan keskiöön, josta katse hakeutuu kahteen kunnostettuun aittaan sekä vanhaan vinttikaivoon. Liisa tutkii penkkiä, jonne hän istuttaa kasvit väliaikaisesti ennen niille valittua paikkaa. Lehtikuusten neulaset toimivat katteena niin ruusuille kuin monille muillekin kasveille. Itse tehtyä taidetta ovat myös betonilla päällystetyt mallinuket kuten Tiitun Anni, joka sai nimensä ensimmäisen metsänvartijan tyttären mukaan. ”Kun olen pihalla, olen aina tyytyväinen ja onnellinen. Hän itse taas ihailee enemmän pienikukkaisia lajeja ja lajik keita. Pienin kuunlilja lajike ´Blue mouse ears´ on yksi Liisan puutarhan monista kasveista. ”Hyötytarhassa olen kasvattanut perunan ja porkkanan lisäksi muun muassa kurkkua, punajuurta, sipulia ja maa-artisokkaa”, Liisa kertoo kierroksen jatkuessa. ”Kaikki mahdollinen kierrätetään täällä.” Puutarhassa riittää katseltavaa. Viimeisin osio puutarhassa on pari vuotta sitten perustettu ruusutarha, joka lähti lahjaksi saadusta valamonruususta. Aittojen seinille saattaa päätyä kesän ajaksi myös muutamia talven aikana maalattuja tauluja. Liisa Osmala on esitellyt puutarhaansa lukuisat kerrat myös tilauksesta vierailijaryhmille. Kymmenen viime vuoden aikana Tiitun torppa on ollut useamman kerran mukana Avoimet puutarhat -tapahtumassa. Muutama vuosi sitten Liisa kärräsi ennen tapahtumaa 12 kottikärryllistä pudonneita oksia kivistä rakennetulle nuotiopaikalle. Aittojen takana ovat Liisan kesäkanat sekä puille ”pilkepilttuu”, joka on rakennettu sorapatjan päälle kiviä, kattohuopaa, vanhoja lattialankkuja ja kuutiometrin kokoisia perunalaatikoita hyödyntäen. Siellä hoidettiin ennen muinoin metsänvartijan perheen keuhkotautisia jäseniä. ”Lehtikuusten oksia raivatessa tarvitaan sekä nöyryyttä että vahvaa selkää”, Liisa naurahtaa ja kertoo, että kesän 2010 Astamyrskyn jälkeen pudonneita oksia oli kerättävänä satoja. ”Hellanrenkaat painavat alas omenapuun oksia, jotta ne kukkivat paremmin.” Paljon antanut ja ottanut Liisa kertoo miehensä Pentin tykänneen näyttävistä, isokukkaista kasveista. Romuhitsauskurssin tuloksena pihalta löytyy puutarhurin itse tekemiä ötököitä ja muita koristeita. Omenapuissa roikkuu puuhellan erikokoisia metallisia renkaita. Puista pudonneita oksia ja pensaiden risuja varten on polttopaikka, joka on Liisan mukaan puutarhan tärkein paikka. Taustalla ovat rastas verkolla suojatut pensasmustikat. Puutarhan perusviesti on rauhoittuminen ja tässä hetkessä eläminen. PUUTARHA 52 Aarre 5/2025 PUU AR-20250526-533042-_6376020.indd 52 AR-20250526-533042-_6376020.indd 52 12.5.2025 15.01.14 12.5.2025 15.01.14. Kuitenkin nyt tavoitteenani on löytää uusi torppari työtäni jatkamaan.” Patsaan hiuksina ja hameena kasvaa suikero alpia. Tuonela on vanhan torpan makuukammarin paikalla. Tuonelaksi nimeämäänsä paikkaan Liisa on istuttanut varjoyrttiä, kevätkaihonkukkaa, särkynyttäsydäntä, sulkasaniaista ja kotkansiipeä. Elinvoimainen vanha piha kukoistaa Liisa Osmalan käsissä. Taidetta vai tarkoituksenmukaisuutta. Liisa Osmalan taiteileman Tiitun Annin hiuksina ja ha meena kasvaa suikeroalpia
Pihatien oikealla puolella on vanha sembramänty ja vasemmalla samanlaisen männyn kahdeksan metrin korkuinen kanto, jonka ympärillä kasvaa villiviini. Kesäkanat tuottavat iloa, vaikka ne eivät olekaan kovin seurallista sorttia. ”Adiantum eli hiussaniaiset.” Mikä palkitsee puutarhurin. ”Koko puu tarha on lempipaikkani.” Onko sinulla lempikasveja. Villiviiniin kiedotut tuhat lediä valaisevat pihan upeasti talvi-iltaisin. ”Kun saa jonkin kasvin pelastettua ja näkee sen kasvavan.” 53 Aarre 5/2025 PUU AR-20250526-533042-_6376020.indd 53 AR-20250526-533042-_6376020.indd 53 12.5.2025 15.01.19 12.5.2025 15.01.19. 3 x puutarha LIISA OSMALA, mikä on lempipaikkasi pihalla. Vanhat puuhellan metallirenkaat ovat mainio paino omenapuun oksien taivuttamisessa
Tilaa jakamaan Puutarhan ranka-aidakkeeseen voit käyttää nurkkiin kertyneen puutavaran ja vanhat heinäseipäät. Varastoon kertyneestä puu tavarasta on helppo koota näyttävä kasvi tuki, joka on kaunis tausta myös puutarhakalusteille tai kukka-amppelille. Teksti ja kuvat SUSANNA TUUKKANEN OMIN KÄSIN 54 Aarre 5/2025 PUU AR-20250526-533046-_6376019.indd 54 AR-20250526-533046-_6376019.indd 54 12.5.2025 14.59.11 12.5.2025 14.59.11
5 Pujota puutavara pysty puiden väliin paksuuksia vaihdellen, jotta aita näyttää edestä katsottuna tasaiselta. Et tarvitse ranka-aitaa varten erikoistyökaluja ja -tarvikkeita, mutta tolpanjalkoja joudut luultavasti hankkimaan ainakin ne neljä kappaletta. Mittaa tolpanjalkojen väli paksuimman puun mukaan. Heinäseipäiden pituinen aita tai useamman aidan sommitelma on mainio tilanjakaja. Kavenna kirveellä pystypuu tolpan jalkaan sopivaksi. Mallityö on somistettu vanhoilla airoilla ja kukka amppelilla, jonka voi ri pustaa poikkipuuhun. On makuasia, saha taanko aidan päät tasamittaan vai kootaanko aita erimittaisista puista niin kuin mallityö. Omin käsin tehdylle rankaaidakkeelle löytyy monenlaista käyttöä pihapiirissä. Tee näin 1 Kerää ranka-aidakkeen tarvikkeet rakennus paikalle ja mitoita aita käytettä vissä olevan puutavaran mukaan. Sahaa rankojen ylimääräisiä pi tuuksia pois. Aidan koko ja puutavaran menekki riippuu käyttötarkoituksesta ja aidakkeen sijoituspaikasta. 2 Hakkaa tolpanjalat maahan peräkkäin niin, et tä paksuin ranka tai heinäseiväs mahtuu niiden väliin. A idake, amppeliteline, näkösuoja, tilanjakaja, suurille pensaille vielä kasvitukikin. Käytöstä poistetuille, kuluneille airoillekin löytyy nyt käyttötarkoitus. 4 Ruuvaa laudat aidan poikkipuiksi heti tolpanjalko jen yläpuolelle aidan molempiin päihin. Ruuvaa poikkipuut aidan valmiiseen korkeuteen ja somista aita esimerkiksi kukkaamppelilla. Jos kokoat useamman aidan peräkkäin, saat pihalle näkösuojaa tarpeidesi mukaan. 3 Ohenna kirveellä tar vittaessa aidan pystypuita ja aseta ne tolpanjalkoihin. Ruuvaa poikki puut aidan molempiin päihin. Lyhyistä rangoista koottu aita sopii kasvitueksi ja amppelitelineeksi. 6 Kun aita on sopivan kor kuinen, ruuvaa yläreunaan poikkipuut, jotka kiinnittävät pystypuut samaan leveyteen alareunan kanssa. Lado puutavara pystypuiden väliin ja lyhennä tarpeen mukaan. Osa ranka-aidakkeen materiaaleista saattaa löytyä jo valmiiksi kotinurkista. Mittaa sit ten heinäseipäällä aidan toiseen päähän tulevien tolpanjalkojen paikka ja hakkaa ne maahan. TARVIKKEET 4 kpl 51 x 51 x 600 mm:n kokoista tolpanjalkaa, heinä seipäitä ja/tai rankapuita, kirves, saha, rautakanki, 2 kpl noin 30 cm:n pituista lautaa, puuruuveja ja ruuvin väännin Aidake palvelee näkö suojana ja pensaiden kasvi tukena. Alkukesä on hyvä hetki siivota varastoja ja rakennusten taustoja. Jos löydät ylimääräistä puutavaraa, esimerkiksi rankapuita tai vanhoja heinäseipäitä, ota ne hyötykäyttöön. 1 2 3 4 5 6 55 Aarre 5/2025 PUU AR-20250526-533046-_6376019.indd 55 AR-20250526-533046-_6376019.indd 55 12.5.2025 14.59.16 12.5.2025 14.59.16
Metsäkanalintujen poikaset kuoriutuvat kesäkuun alkuviikoilla. Untuvikkojen vaaran viikot Kevätkesä on lisääntymisen aikaa. Pieni untuvikko on pyrähtänyt männyn oksalle. Kylmä sää vaikeuttaa niiden selviytymistä. Teksti ja kuvat HANNU HUTTU LUONTO 56 Aarre 5/2025 LUONTO AR-20250526-533048-_6376016.indd 56 AR-20250526-533048-_6376016.indd 56 12.5.2025 14.59.02 12.5.2025 14.59.02. Pyyn poikasen siipisulat kehittyvät todella nopeasti
Koppelo on noussut pesästä ja poikaset jääneet ihmettelemään pöllämystyneinä pesään. Kohta munankuori putoaa ja poikanen näkee päivänvalon. Vastakuoriutunut teerenpoikanen tulee emän alta ”kypärä” päässä. Emä sitä ihmettelee ja yrittää auttaa. Emä houkuttelee untuvikot mukaansa hiljaisella äänellä rotkatellen. 57 Aarre 5/2025 LUONTO AR-20250526-533048-_6376016.indd 57 AR-20250526-533048-_6376016.indd 57 12.5.2025 14.59.05 12.5.2025 14.59.05
Pesällä koppelo luottaa suojaväriinsä. Koppelolla haudontaaika kestää vajaat neljä viikkoa. Ihminen voi kävellä ohi muu taman metrin päästä tietämättä hautovasta linnusta mitään. Vapun lähestyessä nekin alkavat vierailla soidinalueilla, ja sekös saa kukot villeiksi. Yhden mielenkiintoisen havainnon olen tehnyt useasti vuosien saatossa. Se kestää syksyyn asti, jolloin poikueet alkavat hajota. Pesintää aloitettaessa täytyy maassa olla pälviä, johon pesän voi tehdä. Munien määrä on uusintapesässä edellistä pienempi. Kainuussa mu ninta ajoittuu toukokuun puoleenväliin, jolloin naaraslintuja näkyy paljon teiden varsilla ruokailemassa. Jos pesä jostakin syystä tuhoutuu pesin nän alkuvaiheessa, naaras tekee uuden eri paikkaan. Muninta kestää puolisentoista viikkoa. Muninnan aikana ei koppelo kuten muut kaan kanalinnut haudo. Koppelon pesän sijainti hiiripöllön lähinaapurina ei liene sattumaa. Koppelon munien kuorista voi päätellä, että poikaset ovat nokkineet kuoren auki ja pesintä siis onnistunut. Teerellä taistelukentäksi valikoituu avo nainen suo tai jokin muu aukea alue, jonne ne saapuvat parvessa aamun valjetessa. Hautomaton muna kestää hyvin kylmää. Soitimen jälkeen alkaa naaraslintujen pit kä pesintäurakka ja poikueesta huolehtimi nen. Munien määrä pesässä kasvoi seitsemään, ja munat kuoriutuvat normaalisti. Parittelun jälkeen koppelo nousee puuhun, sukii höyhenensä kuntoon ja lähtee valmistelemaan pesintää. Muna kestää kylmää Kanalinnuilla pesä on pelkkä syvennys maassa. Löysin kerran koppelon pesän, jossa oli kak si munaa. Väliajat se tankkaa ruokaa hautomista varten. Hiiripöllön naapurina Koppelon pesäpaikka voi olla monenlaisessa ympäristössä. Metson untuvikosta ei vielä saa selvää sukupuolesta. Seuraa van kerran se palaa takaisin vasta vuoden päästä. M etson ja teeren li sääntymiskausi al kaa keväällä soiti melta. Hiiripöllö puolustaa ärhä kästi pesäänsä ja syöksyy äkäisen kimityksen saattelemana kohti pesän lähistöllä liikkuvia tunkeilijoita, myös koppelon munia etsiviä pienpetoja. Lintu käy pesällä pelkästään munimassa. Jo parin päivän päästä parittelusta lintu munii ensimmäisen munan, ja seuraa vina päivinä munia tulee lisää. Ruokai lemaan emä poistuu pikaisesti muutaman kerran päivässä. Vuosittainen lumitilanne voi vaikuttaa pe sinnän ajankohtaan. Teerellä munia on seitsemästä kymmeneen. Koppelo munii yleensä kuudesta yhdek sään vaaleaa, pilkullista munaa. Tar peeksi iso aukea maisema on soidinpaikkana turvallinen, ja lähestyvä kanahaukka ehdi tään huomata ajoissa. Alkukesästä met sokukko viettää hiljaiseloa ja vetää henkeä pitkän, kuluttavan soidinkauden päätteeksi. Teerikukon reviirit soitimella ovat pieniä, noin aarin luokkaa. Pesä tehdään pälveen Kainuun korkeudella niin sanottu naaras viikko, jolloin metsäkanalintujen parittelut tapahtuvat, ajoittuu toukokuun alkuun. Haudonnan aikana asentoa muutellaan ja munia käännellään. Huhtikuulla metsokukot suun taavat päivärevii riltä yöksi soidinalueelle, jokainen omalleen noin hehtaarin kokoiselle reviirille. Se häviää pian pois. Kukkojen taistellessa keväthankien kes kellä naarailla ei vielä ole kiirettä soitimelle. LUONTO 58 Aarre 5/2025 LUONTO AR-20250526-533048-_6376016.indd 58 AR-20250526-533048-_6376016.indd 58 12.5.2025 14.59.09 12.5.2025 14.59.09. Nokasta erottuu muna hammas vaaleana kyhmynä. Emä oli kaivanut lumikerroksen pois niiden päältä jatkaakseen munimista. Pesään on jäänyt myös yksi kehittymätön muna. Kukot jäävät vielä pitämään soidinta, joka laantuu kevään edetessä. Metson soitimella valtakukko parittelee reviirilleen haalitun koppelohaaremin muu tamassa päivässä
Siipisulkien kehitys on kanalintujen poikasilla nopeaa, joten pyrähdys maapetoja pakoon puun oksalle onnistuu niiltä jo melko nuorena. Riekolla ja pyyllä kuoriutuminen menee Kainuussa yleensä juhannusviikolle. Kesällä maistuu mustikka M etson poikasten kuoriutuminen ajoittuu Kainuussa kesäkuun puoleenväliin. Ne nokkivat mustikan varpuja ruokaa etsien ja palaa vat taas suojaan emän alle. Ensimmäinen etappi ei ole pitkä. Sen alta paljastuu kasa untu vikkoja. Pesään jääneistä munankuorista voi päätellä pesinnän onnistu misen. Koiras poikasissa on jo puolet mustaa. Silloin emä ei enää malta lähteä ruokailemaan. Myös pienpedot ja varislinnut ovat metsä kanalintujen poikasten vaarana. Muutaman tunnin päästä emä käyt täytyy levottomasti ja nousee lopulta seisomaan. Poikaset kuoriutuvat muu taman tunnin sisällä. Hyönteis ravintoakaan ei silloin välttämättä löydy. 59 Aarre 5/2025 LUONTO AR-20250526-533048-_6376016.indd 59 AR-20250526-533048-_6376016.indd 59 12.5.2025 14.59.12 12.5.2025 14.59.12. Niiden on itse etsittävä ra vintonsa, joka koostuu etenkin mustikan varvikossa asustavista hyönteisistä. Emä rupattelee poikasille hiljaisella äänellä. Kanalintujen poikueet pysyvät kasassa syksyyn asti. Eteläisessä Suomessa se tapahtuu jo aiemmin, touko-kesäkuun vaihteessa. Kohdalleni sattuneissa tapauksissa kysei nen muna ei ole kehittynyt laisinkaan. Pesästä lähtemistä seuraavan ajanjakson sää on hyvin tärkeä poikasten selviytymi selle. Loppukesästä metson ja teeren poikasten tärkein ravinto on mustikka. Peto rikkoo yleensä munat kokonaan tai kantaa ne pois pesästä. Koppelo kävelee pois pesältä poikasille äännellen, ja untu vikot seuraavat sitä huojuvin askelin. Elokuun lopulla näkee usein teeripoikueita sorateiden varsilla etsimässä jauhin kiviä. Pian koppelon siiven takaa alkavat höyhenet heilua, ja kohta esiin putkahtaa ensimmäisen poikasen pää. Alle kymmenen metrin päässä pe sältä emä ottaa poikaset taas siipiensä suojiin. Poikasten kuoriutuminen kestää noin vuorokauden. Siitä matka jatkuu taas kohta eteenpäin. Huojuvat ensiaskeleet Untuvikkojen värityksestä ja koosta ei voi vielä päätellä sukupuolta, kaikki ovat samanvärisiä ja kokoisia. Poikueet pysyvät kasassa syyskuulle asti. Joskus pesään jää kuoriu tumaton muna. Se pitää hieman leväl lään siipiään, joiden alle kuo riutuneet poikaset mahtuvat. Teeren poikaset kuoriutuvat keskimäärin muutamaa päivää myöhemmin kuin metson. Tunnin päästä kuoriutumisesta virkeim mät poikaset käyvät tutustumassa pesän vieressä olevaan varvikkoon. Munahammas hakkaa aukon Kuoriutumisessa poikanen hakkaa ylä nokassa sijaitsevalla niin sanotulla mu nahampaalla munan tylpän pään puolelle ympyrän muotoisen aukon. Märkä varvikko kastelee ja kylmä sää kylmettää hennot untuvikot. Emä rupattelee niille hiljaisella ää nellä. Emä ei ruoki poikasia. Elokuussa poikasten sukupuolen tunnistaa jo koiraspoikasiin ilmestyneistä mustista höyhenistä. Varsinkin pyyn poikaset nousevat oksille jo untuvikkoina
Kuohkeita baosämpylöitä löytyy kau pasta, tai ne voi leipoa itse. Juhlava grilli ateria syntyy hirven ulkofileestä. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat VILLE YLI-HEMMINKI Riistaa kesään 60 Aarre 5/2025 HYVINVOINTI AR-20250526-533063-_6376005.indd 60 AR-20250526-533063-_6376005.indd 60 12.5.2025 14.56.59 12.5.2025 14.56.59. Uunissa kypsennettyyn nyhtö hirveen kelpaa esi merkiksi lapa paisti. VILLIRUOKA Mehevä nyhtöhirvi tarjotaan rennosti kaalisalaatin kanssa höyry sämpylän välissä
Kypsennä 225 asteessa 20 minuuttia ja laske Soiden supermarja Kesäinen coleslaw • 1 kg valkokaalia • 2 porkkanaa Kastike: • 2 dl majoneesia • 2 dl ranskankermaa • 2 rkl omenaviinietikkaa • 2 rkl dijoninsinappia • 1 rkl sokeria • 1 tl suolaa Päälle: • persiljaa Leikkaa kaali hyvin ohuiksi suikaleiksi. Soseuta kastike sauvasekoittimella, maista ja lisää tarvittaessa suolaa tai fariinisokeria. Laita liha paistoastiaan ja kaada päälle maustekastike niin, että liha on puolittain nesteen peitossa. Anna lihan levätä 20 minuuttia. 61 Aarre 5/2025 HYVINVOINTI AR-20250526-533063-_6376005.indd 61 AR-20250526-533063-_6376005.indd 61 12.5.2025 14.57.02 12.5.2025 14.57.02. Laita jäähtynyt kastike jääkaappiin. Grillaa hirven ulkofileetä kokonaisena kuumassa grillissä noin 15 minuutin ajan välillä käännellen. 1 Karpaloita voi kerätä myös keväällä lumien sulettua. Sekoita kaali, porkkanaraaste ja kastike isossa astiassa ja anna salaatin tekeytyä jääkaapissa 4 tuntia tai yön yli. Sekoita mausteet ja hiero lihan pintaan. Grillattua hirvenfileetä (6 ANNOSTA) • 1 kg hirven ulkofileetä • suolaa ja pippuria Marinadi: • 0,5 dl rypsiöljyä • 0,5 dl soijakastiketta • 2 rkl balsamietikkaa Lisukkeet: • 1 kg varhaisperunoita • 1 kukkakaali • 6–12 pientä porkkanaa • 1 dl rypsiöljyä • suolaa Kastike: • 1 salottisipuli • 1 valkosipulinkynsi • 1 rkl voita • 2 dl punaviiniä • 1 dl vettä • 1,5 dl karpaloita • 2 rkl fariinisokeria • 1 rkl riistafondia • ripaus mustapippuria • ripaus suolaa Poista sulatetusta hirven ulkofileestä kalvot ja kuivaa lihan pinta. Pyörittele filee marinadissa ja rouhi pinnalle pippuria ja suolaa. Annostele nyhtöhirveä ja kaalisalaattia höyrytettyjen bao-sämpylöiden väliin ja tarjoa heti. Anna maustua tunnin verran jääkaapissa. Leikkaa filee reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi ja tarjoa lohkoperunoiden, grillikasvisten ja kylmän karpalokastikkeen kanssa. Nyhtöhirvisämpylät (8 ANNOSTA) • 1–2 kg:n pala hirveä (esim. Pakkasen puremat marjat ovat vähemmän kirpeitä. 2 Karpaloa voi pakastaa sellaisenaan. Lisää loput ainekset ja hauduta maustekastiketta miedolla lämmöllä puoli tuntia. 3 Käytä karpaloa paitsi jälkiruokiin ja juomiin myös suolaisten ruokien lisukkeena. Lisää punaviini, vesi, karpalot, fariinisokeri, riistafondi ja mausteet. Anna lihan maustua pöydällä 1–2 tuntia. Koristele persiljalla ja tarjoa lisukkeena. Hakkaa suikaloitua kaalia esimerkiksi muoviastiassa puisella lihanuijalla, jotta sen rakenne pehmenee. Leikkaa kukkakaali kukinnoiksi. Pyörittele perunalohkot ja vihannekset ruokaöljyssä ja rouhi päälle suolaa. Kuori tai raaputa porkkanat ja poista niistä kannat. uunin lämpö sitten 125–150 asteeseen. Karpalo antaa raikkautta grillatun hirven fileen kastikkeeseen. Kuori ja silppua salottisipuli ja valkosipulinkynsi ja kuullota silppua voissa kattilan pohjalla. Nyhdä kypsää lihaa kahdella haarukalla säikeiksi mausteliemen sekaan. Jatka kypsennystä vielä 4–5 tuntia. Sekoita kastike. Laita filee vetäytymään tiukkaan foliokääreeseen ja kääri folio vielä sanomalehteen. Marja sisältää runsaasti pektiiniä, joten siitä on myös helppo keittää hyytelöä. Grillaa perunoihin ja vihanneksiin kuumassa grillissä pinta ja kypsennä niitä sitten noin 15 minuutin ajan yläritilällä. lapapaistia) • 2 rkl fariinisokeria • 1 rkl rouhittua mustapippuria • 2 tl savupaprikajauhetta • 2 tl suolaa Maustekastike: • 1 salottisipuli • 2 valkosipulinkynttä • 1 rkl voita • 2,5 dl ketsuppia • 0,5 dl siideriviinietikkaa • 3 dl vettä • 2 rkl fariinisokeria • 1 rkl suolaa • 1 rkl rouhittua mustapippuria • 2 tl savupaprikajauhetta • 1 tl cayennepippuria • 1,5 dl pakastekarpaloita Tarjoiluun: • 16 kpl bao-sämpylöitä • coleslaw-kaalisalaattia Poista sulatetusta hirvestä kalvot ja kuivaa lihan pinta. Pese perunat ja leikkaa ne neljään tai kahdeksaan lohkoon. Perunoiden tulee olla hieman pehmenneitä, kukkakaalin ja porkkanoiden napakoita. Kuori ja hienonna salottisipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota silppua voissa kattilan pohjalla. Valmista lihan kypsyessä coleslaw. Kuori ja raasta porkkanat. Sen kuuluu olla voimakasta, makeaa ja hapokasta. Sekoita ruokaöljy, balsamietikka ja soijakastike. Keitä, kunnes nesteestä on haihtunut kolmannes
Lähes 80 prosenttia Pohjolan korvaamista metsävahingoista johtuu myrskyistä. Mieluiten päätehakkuu Yksi vaihtoehto olisi poistaa metsästä vain kaarnakuoriaisen jo tappamat puut, joista vakuutus korvaa niiden senhetkisen arvon. Myös LähiTapiola korvaa eniten myrskytuhoja. Pohjola Vakuutuksen omaisuusvakuuttamisen tuoteasiantuntija Hannu Partanen muistuttaa metsäomaisuuden riskien olevan sellaisia, joihin asiakas ei omalla toiminnallaan välttämättä pysty vaikuttamaan. ”Emme kuitenkaan kannusta metsänomistajaa tekemään näin, koska tämä ei todennäköisesti estä tuhon leviämistä”, Makkonen sanoo. Siksi metsävakuutus on vakuutusyhtiön mielestä hyvä keino riskien hallintaan. Hän muistuttaa, että metsävakuutus ei ole niin kallis kuin jot62 Aarre 5/2025 OMA TALOUS AR-20250526-533072-_6376012.indd 62 AR-20250526-533072-_6376012.indd 62 12.5.2025 14.57.49 12.5.2025 14.57.49. Ainakin metsävakuutuksen, jos kysyy vakuutusyhtiöiltä. ”Suuret myrskyt ovat aiheuttaneet valtakunnanlaajuisia metsätuhoja. ”Jos ei ole omassa metsässä esimerkiksi eläintuhoriskiä, siitä ei tarvitse myöskään maksaa”, Makkonen sanoo. Kohdalle sattuessaan myrsky tai syöksyvirtaus saattaa aiheuttaa metsässä mittavat vahingot, vaikka metsää olisi hoidettu kuinka hyvin. Paljon tulee myös paikallisia tuhoja esimerkiksi yksittäisistä syöksyvirtauksista”, Partanen toteaa. ”Pohjoisessa Suomessa korostuvat lumivahingot. ”Myrskyvahingon riski korostuu kaikkialla Suomessa, jos viereisessä metsässä on juuri tehty avohakkuu, jolloin oma metsä on alttiina tuulille.” Isoja korvaussummia Suomessa metsävakuuttamisessa on kaksi suurta toimijaa, Pohjola Vakuutus ja LähiTapiola. ”Vakuutusehtojenkin mukaan vahingon laajenemista tulisi rajoittaa, jolloin koko kuvio kannattaa hakata kerralla eli myös ne terveet puut.” Vakuutusyhtiö voi maksaa korvaukset hakkuutodistuksen tai asiantuntijan lausunnon perusteella. Jos kuusikon järeytyminen on vielä kesken, järeytymisestä johtuva arvonnousu jää saamatta, ja sitä ei korvaa mikään vakuutus. ”Käytämme usein paikallisen metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan arviota korvauspäätöksissä.” Räätälöity vakuutus Sekä LähiTapiolassa että Pohjolassa on mahdollista räätälöidä metsävakuutus omien tarpeiden mukaiseksi. LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen kertoo, että hyönteistuhot ja niistä erityisesti kirjanpainajatuhot ovat selvästi kasvava trendi metsävakuutuskorvauksissa. Seuraavaksi eniten vakuutuksella korvattavia metsätuhoja aiheuttavat lumi ja hyönteiset. M illaisia vakuutuksia metsää omistava kotitalous tarvitsee. Kun mennään etelään, erityisesti Kaakkois-Suomeen, korostuvat hyönteistuhot, ennen kaikkea kirjanpainajatuhot.” Partasen mukaan alueelliset erityispiirteet vaikuttavat merkittävästi tuhoriskeihin. Jos metsä on Pohjois-Suomessa ja sijaitsee vaaran huipulla yli 180 metrin korkeudessa merenpinnan tasosta, lumivahinkojen riski on huomattavasti suurempi. Tarjolla on myös muuta vakuutusturvaa. RÄÄTÄLÖITYÄ VAKUUTUS TURVAA Metsänomistajan kannattaa harkita metsävakuutuksen lisäksi henkivakuutusta, joka auttaa omaisia maksamaan perintöverot. HYVÄT NEUVOT Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Pohjoisessa lumituhoja Partasen mukaan myrskytuhojen osuus Pohjolan maksamista korvauksista on vuosittain 70–80 prosenttia. ”Puhutaan isoista korvaussummista melko pienilläkin pinta-aloilla, koska kirjanpainajatuhot tapahtuvat usein varttuneelle kuusikolle.” Usein koko kuusikko joudutaan hakkaamaan, kun kirjanpainajatuhot tulevat ilmi
Turvaksi talkoisiin Metsänomistajan on tärkeää pi tää huolta siitä, että hänellä on voimassa tapaturmavakuutus, ennen kuin hän lähtee metsään puita kaatamaan tai taimikkoa raivaamaan. ”Vaikka puhutaan paljon ilmastoriskeistä ja varsinkin hyönteistuhoriskeistä, niin ei se viesti oikein tavoita metsän omistajia”, toteaa Marika Makkonen LähiTapiolasta. ”Tuki ja liikuntaelinsairau det ovat merkittävässä roolissa työkyvyttömyyden taustasyinä, mutta yhä useammin työkyvyt tömyys johtuu mielenterveyden ongelmista”, Hulmi toteaa. Se perillinen, joka saa testa mentissa vaikkapa asunnon, voi maksaa perintöveron pankki lainalla. ”Jos metsäpinta-ala on pieni, ajatellaan, että pientä metsää ei kannata vakuuttaa. Kannattaa muistaa myös talkoo vakuutus. ”Metsäomai suus on sen luonteista, että pieniä tuhoja sattuu aina. LähiTapiola Henkiyhtiön myyntijohtaja Eeli Hulmi kan nustaa harkitsemaan myös työ kyvyttömyysvakuutusta. Jotta perintöverot saadaan maksettua, kiireessä joudutaan joskus hakkaamaan aukoksi metsä, joka ei olisi vielä pää tehakkuukypsä. Suppea vakuutus voidaan myöntää ilman terveysselvitys tä. Henkivakuutus voi auttaa vält tämään tämän tilanteen. ”Työkyvyttömyys johtuu hyvin harvoin tapaturmista. ”Vakuutusmak suun voi vaikuttaa muun muassa omavastuun suuruudella.” Makkosen mukaan LähiTapio lan metsävakuutusten vuosihin nat alkavat muutamasta eurosta per hehtaari ja ovat korkeintaan muutamia kymppejä hehtaarilta vuodessa. kut kuvittelevat. Jos metsää ei ole siirretty metsänomistajan kuollessa vielä seuraavalle sukupolvelle, peril liset joutuvat maksamaan veroa perimästään metsätilasta. Verovinkki Metsävakuutus maksut ovat metsän omistajalle vero vähennys kelpoisia vuosimenoja. Henkiva kuutuksessa metsänomistaja voi nimetä va kuutuskorvauksen saajat ja sen, minkä verran kukin heistä saa korvauksesta. Yleisin syy työkyvyttömyyteen on sairaus, jota tapaturma vakuutus ei korvaa.” Maatiloille omansa Maatilan omistajille on omat henkilökeskeytysvakuutuk sensa. Jos kaveriksi metsätöihin tulee sukulaisia tai ystäviä, metsänomistajan tulee muistaa hankkia myös talkoovakuutus. Asunto käy metsätilaa helpommin pankkilainan va kuudeksi. Pohjola Vakuutuksen Parta nen neuvoo, että omavastuu voisi olla sa tasten sijaan tuhansia euroja, jolloin vakuu tusmaksu on huomattavasti pienempi. Ja jos on suuret pintaalat, ajatellaan, että riski on jo hajautettu”, Makkonen sanoo. 63 Aarre 5/2025 OMA TALOUS AR-20250526-533072-_6376012.indd 63 AR-20250526-533072-_6376012.indd 63 12.5.2025 14.57.50 12.5.2025 14.57.50. Suppea henkilökeskeytysva kuutus sopii tilanteisiin, joissa vakuutuksen hakijalla on jo ennestään terveysongelmia. Yhtiön tekemän kyselyn mukaan metsänsä jättävät vakuuttamatta varsinkin pienmetsänomistajat ja toisaalta myös suuret metsänomistajat. Laaja henkilökeskeytysva kuutus vaatii terveysselvityk sen. Vain puolet vakuutettu L ähiTapiolan muutama vuosi sitten tekemän kyselyn mukaan vain noin puolet Suomen yksityismetsistä on vakuutettu. Mikäli metsänomistaja työl listää oman lapsensa taimikon hoitoon, hänen tulee huolehtia työnantajan pakollisista vakuu tuksista kuten tapaturmavakuu tuksesta. Mutta jos sattuu isompi tuho, menetykset ovat usein suuria, ja silloin tuhan sien eurojenkin omavastuu on suhteessa pieni.” Avuksi perillisille Molemmat vakuutusyhtiöt kannustavat metsänomistajia harkitsemaan myös henkiva kuutuksen hyödyntämistä osana perintösuunnittelua. Jos metsänomistaja on testa mentissaan määrännyt metsä tilansa yhdelle lapsista, hän voi halutessaan osoittaa myös hen kivakuutuskorvauksen kyseisel le perilliselle. Maatilan toiminta voi keskeytyä keskeisten yrittäjien tai mahdollisten työntekijöi den tapaturman tai sairauden vuoksi. Muut jälkeläiset voivat saada testamentin kautta omaisuutta, joka on helpommin muutettavissa rahaksi perintö verojen maksamista varten
Onko sinulla metsään liittyvä pulma, johon kaipaat vastausta. Alkuvuonna olemme keränneet metsänomistajilta mittavan määrän aihetoiveita tulevia artikkeleja varten. Tavoitteenamme on antaa lukijoille uudenlaisia näkökulmia sekä tietoa tilan hoitoon ja päätöksenteon pohjaksi. 64 Aarre 5/2025 VAKIOT AR-20250526-533074-_6376003.indd 64 AR-20250526-533074-_6376003.indd 64 12.5.2025 14.56.31 12.5.2025 14.56.31. 020 413 2321, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 020 413 2321 PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Aarre uudistuu elokuussa Uusi Metsänomistajan Aarre -lehti vastaa lukijoiden toiveisiin: lisäämme metsänhoitoa ja metsä omaisuutta käsitteleviä juttuja. Olethan meihin yhteydessä joko sähköpostitse (toimitus@aarrelehti.fi) tai kirjepostilla (Aarre / Viestimedia Oy, PL 440, 00101 Helsinki). Luvassa on paljon vanhaa tuttua Aarretta, mutta myös aivan uudenlaisia juttuja. Haluaisitko lukea jutun tietystä aiheesta tai antaa juttuvinkin. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Onko sinulla toiveita uudistuvan Aarteen toimitukselle. Olemme metsänomistajan puolella ja tarkastelemme maailmaa metsänomistajan silmin. Muistathan myös, että lehden tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. T arjoamme metsänomistajalle räätälöityä hyötytietoa, ideoita ja vertaiskokemuksia. Viestiin tai kuoreen tunnus ”Juttuvinkit”. Näistä lehden tilaajat pääsevät nauttimaan elokuusta alkaen. Aarre 7/25 ilmestyy 18.8
65 Aarre 5/2025 VAKIOT AR-20250526-533051-_6376014.indd 65 AR-20250526-533051-_6376014.indd 65 12.5.2025 14.58.04 12.5.2025 14.58.04. 020 413 2277 (ark. RISTIKKO 5/2025 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Ristikon 5/2025 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 7/2025. 8–16). Ristikon 3/2025 ratkaisu: Avainsana: AARNIPUU Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Onnittelemme Ristikon 3/2025 voittajia: Aune Hytönen, Liimattala Sanna Laine, Luumäki Ensio Matveinen, Joensuu Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 29.6.2025 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 5, PL 440, 00101 Helsinki. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta
Tämä pienentäisi tutkijoiden mukaan myös muun Etelä-Amerikan ja mahdollisesti jopa Pohjois-Amerikan sademääriä. Amazonian yläpuolella on virrannut mantereen keskiosia kohti ikään kuin suunnaton lentävä joki, yhtä mahtava kuin varsinainen Amazon. Eri puolilta Saharaa on löydetty satoja tuhansia kalliomaalauksia. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Hakkuilta säästyneet sademetsät uhkaavat kuivua puolikuiviksi savanneiksi. Siis vähän niin kuin Eurooppakin on uuden tutkimuksen mukaan ollut ennen ihmistä. Eri puolilla Saharaa on myös suuret määrät norsujen, kirahvien sekä erilaisten korkealta syövien antilooppien kalliomaalauksia. Olen kuitenkin alkanut epäillä, että vanha kansanviisaus ihmisen synnyttämästä Saharasta pitää sittenkin paikkansa ja että tiedeyhteisö on vain unohtanut asiasta kertovat todisteet. MUTTA JOS Saharassa on ollut metsiä vielä muutama tuhat vuotta sitten, missä kaikki puut nyt ovat. Myös kotiplaneettamme muista lentävistä joista ja niitä ylläpitävistä suurista metsistä kannattaisi pitää hyvää huolta. Ajatus siitä, että ihmisellä olisi jotakin tekemistä Saharan synnyn kanssa, muuttui epäsuosituksi ja viimein harhaoppiseksi. Mutta nyt, kun iso osa metsistä on hakattu laidunmaiksi ja soijapelloiksi, jäljelle jäävä puusto ei enää ole jaksanut kiskoa entisiä määriä kosteaa meri-ilmaa mantereen keskelle. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Kyseiset lajit syövät vain puiden lehviä ja voivat elää vain metsissä tai ainakin suhteellisen runsaspuustoisilla seuduilla. Miksei hiekkadyyneistä pistä kauan sitten kuolleiden puiden rankoja. OMANA AIKANAMME brasilialaiset tutkijat sanovat, että Amazonian suunnaton sademetsä on synnyttänyt suurimman osan omista sateistaan. Liian tehokas laidunnus on ilmeisesti estänyt puuston uusiutumisen. Näiden kuvien perusteella Saharassa olisi ollut jokia ja järviä. 66 Aarre 5/2025 VAKIOT AR-20250526-533076-_6376015.indd 66 AR-20250526-533076-_6376015.indd 66 12.5.2025 14.58.15 12.5.2025 14.58.15. Lhote totesi omana aikanaan, ettei menisi enää pitkään, ennen kuin Saharan viimeisetkin puut olisivat kadonneet. I hmiset ajattelivat pitkään, että Sahara ei ole luonnollinen autiomaa vaan ihmisen luomus. -antikvariaatista Saharan kalliopiirrokset -nimisen vanhan kirjan. RISTO ISOMÄKI Saharan vihreät metsät ISOMÄKI Tehokas laidunnus esti puuston uusiutumisen. Saharalla on ikään kuin kaksi normaalia olotilaa, joiden välillä se heilahtelee: vuoroin joko suuri ruohoaro tai hyperkuiva hiekkaaavikko. Saharan kalliopiirrokset eivät edusta yhtä ja samaa sivilisaatiota, vaan niissä on eri aikakausille ajoitettuja tyylisuuntauksia. Kirjan esille tuomien tietojen valossa Sahara alkaa jälleen näyttää ihmisen synnyttämältä. Henri Lhoten kirja selittää myös tämän seikan, joka on ollut tärkein Saharan metsäistä muinaisuutta vastaan puhunut havainto. Osa niistä esittää virtahepoja, krokotiilejä ja uivia ihmisiä. Saharan menneisyyden valossa brasilialaisten tutkijoiden varoitukset tuntuvat entistä varteenotettavammilta. Se on imenyt valtavia määriä kosteaa ilmaa valtamereltä syvälle sisämaahan. Ranskalainen professori Henri Lhote tutki siirtomaakaudella Algerian vuoristojen vanhoja kalliomaalauksia ja kirjoitti niistä Saharan kalliopiirrokset -kirjan. Nykyään vallitsevan virallisen totuuden mukaan Sahara on luonnollinen autiomaa, joka on olemassa vain maantieteellisten ja ilmastollisten syiden takia. Kalliopiirrosten valossa näyttäisi siltä, että Sahara ei muutama tuhat vuotta sitten ollut puhdas ruohoaro vaan monimutkainen metsien ja ruohomaiden mosaiikki. Lentävä joki on heikentynyt ja sademäärät romahtaneet. TOISSA KESÄNÄ löysin lahtelaisesta Aleksis K. Jossakin vaiheessa tiedeyhteisön näkemys asiasta alkoi kuitenkin muuttua. Jos miljoona paimentolaista on sytyttänyt joka vuosi muutamia kymmeniä miljoonia nuotioita, ne ovat helposti ehtineet muutaman vuosituhannen aikana niellä kaikki Saharan vanhat, pystyyn kuolleet puut sitä mukaa kuin niitä tuli esiin hitaasti eteenpäin vaeltavista hiekkadyyneistä. Hänen kirjassaan on valokuvia tuaregeista ja beduiineistä, jotka pienivät hiekan keskellä tuolloin törröttäneitä suuria puita haloiksi. Saharan kuivuminen näyttäisi alkaneen samaan aikaan kuin piirroksissa alkaa esiintyä suuria karja laumoja
Metso. Kiitokset kaikille vastaajille! Aarre 5/2025 AR-20250526-533075-_6376001.indd 67 AR-20250526-533075-_6376001.indd 67 12.5.2025 14.56.20 12.5.2025 14.56.20. 2. Ilomantsissa. 4. Profeetta Elian kirkko valmistui vuonna 1891. T UIJA MAN NER IN KO TIA LB UM I M US E O VIR AS TO N K U V A A R K IS T O ENSI NUMEROSSA RAMI MARJAMÄKI Käsineitä kaikenlaisiin metsätöihin Keski-ikäinen aviopari hurahti marjastukseen Vapaaehtoinen pelastuspalvelu sydämenasiana Herrasväen luontopromenadit Suomen metsät tuottavat 85 päivän kasvukauden aikana yli sata miljoonaa kuutiometriä uutta runkopuuta. Nokkonen, pihlajanmarja ja lampaankääpä. 6. Tuulenpesäsieni. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Voit olla meihin yhteydessä Aarteen tilaukseen liittyvissä asioissa: • lehden tilausasioissa • jakeluhäiriöissä • osoitteenmuutoksissa • laskutusasioissa • verkkopalveluihin liittyvissä kysymyksissä kuten kirjautumisessa ja käyttäjätunnuksissa LUKIJAKYSELYN VOITTAJAT Aarre 3/25:n kiinnostavin juttu -äänestyksen voitti artikkeli Yhteinen käsiala. Metsän ruoka-aarteet -kirjan voittivat arvonnassa Jorma Niskala, Jokimaa, Kalle Ojatalo, Liperi, Tarja Pentti, Jämijärvi ja Sirpa Anneli Pirinen, Kuopio. 3. 5. Tuomen. 37,2 celsiusastetta mitattiin Liperissä 29.7.2010. Seuraava Aarre ilmestyy 30.6.2025 Asiakaspalvelun yhteystiedot viestimedia.fi/asiakaspalvelu asiakaspalvelu@viestimedia.fi 020 413 2277 (ma-pe klo 8–21, hinta mpm/pvm) PL 440, 00101 Helsinki Asiakas palvelu auttaa Asiakaspalvelu on sinua varten
Olipa tavoitteena itse matka tai määränpää, mukavuudet tuovat turvallisuutta ja viihtyisää tunnelmaa ympäri vuoden kaikissa tieolosuhteissa ja kaikissa ilmansuunnissa. Vaivattomalle KABE-elämälle on ominaista mukava matkustaminen ja parhaat mahdollisuudet rentoutumiseen määränpäässä. Aina askeleen edellä… Kabe_230x290mm FI.indd 1 2024-06-03 15:37:26 AR-20250526-533078-_6375997.indd 68 AR-20250526-533078-_6375997.indd 68 12.5.2025 14.55.58 12.5.2025 14.55.58. Otamme kaikki yksityiskohdat huomioon ajoneuvojemme suunnittelussa. Mukavuus ja toiminnallisuus Ympäri vuoden, kaikissa tieolosuhteissa ja ilmansuunnissa. Valitse KABEja unelmiesi matka voi alkaa! Markkinoiden parhaiten varusteltu ajoneuvo Innovatiivista ja nykyaikaista tekniikkaa Markkinoiden laajin valikoima Kabe Suomi kabesuomi Kabe AB www.kabe.se/