62 AR-20250428-529578-_6354052.indd 1 AR-20250428-529578-_6354052.indd 1 14.4.2025 7.48.43 14.4.2025 7.48.43. 24 Lajityypillistä elämää Kiroilevan siilin luojan Milla Paloniemen hevoset laiduntavat metsätarhassa, s. 32 15,90 € 4 | 2025 aarrelehti.fi Kattoja tuohesta ja päreistä s. Kaikki metsästä tulleet tuotot olen investoinut takaisin metsään. 10 VARHAISPERKAUS Isän ja pojan yhteinen urakka s. s. 16 Istutusputkien heikot kohdat s. 46 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Veromuistiinpanot järjestykseen s
Keruukausi alkaa jo varhain keväällä ja jatkuu pitkälle syksyyn! KEVÄÄN SUOSIKKIKIRJA MYYNNISSÄ! Villiyrtit ja luonnon marjat kirja on myyn nissä osoitteess a booky.fi ”Kun kerää marjansa itse, tietää syövänsä eettisesti kestävää ja terveellistä lähiruokaa.” Tilaa omasi booky.fi AR-20250428-529637-_6354044.indd 2 AR-20250428-529637-_6354044.indd 2 14.4.2025 7.47.41 14.4.2025 7.47.41. Osta Villiyrtit ja luonnonmarjat itsellesi tai lahjaksi ja kerää Suomen luonnon aarteet talteen! V illiyrtit ja luonnonmarjat -kirja opettaa tunnistamaan, keräämään, säilömään ja käyttämään Suomen luonnon arvokkaita villivihanneksia ja marjoja. Upeasti kuvitettu kirja sisältää yrttien ja marjojen käyttövinkkejä eri tarkoituksiin sekä inspiroivia ruokaohjeita
Aamutakin rinnuksesta saattaa löytyä sotealueen logo. Joskus Aarteen alkuvuosina olin puhumassa metsäasioista nuorehkolle kuulijakunnalle. Kenkälaatikon pohjalta kaivellaan esiin kumisaappaat, turvajalkineet ja varrelliset vaelluskengät, mutta myös crocsit, lenkkarit, leveälestiset miestenkengät, punaiset korkkarit ja terveyssandaalit. Osalle metsän omistajista kaikki on uutta. Samaten oranssivoittoinen mutta osin maastokuvioitu takki ja sen kanssa oranssi pipo. Nämä eivät riitä alkuunkaan. Metsäyhtiön mielestä hehtaarin päätehakkuu ei ole kovin iso; mökkinaapuri on aukon koosta toista mieltä. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Vuosittain omistajaa vaihtaa noin kymmenen tuhatta metsätilaa. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Suomalainen metsänomistaja pukeutuu myös farkkuihin, verkkareihin, leggingseihin ja suoriin housuihin. Hänellä on mekkoja, kulahtaneita t-paitoja ja vähän siistimpiä pikeepaitoja, huppareita, jakkupukuja, pukuja ja solmioita. Villasukkia, tennissukkia ja sukkahousuja, kalsareita ja rintaliivejä. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Hehtaarikaupalla uutta opeteltavaa PÄÄKIRJOITUS J os suomalainen metsänomistaja olisi paperinukke, hänellä olisi laaja vaatevarasto, kenkälaatikollinen. Osalle heistä kaikki on uutta. Hehtaari, neliön muodossa sata metriä kertaa sata metriä, on ison tuntuinen pinta-ala silloin, kun teini harventaa sokerijuurikaspeltoa tai seitsen kymppinen raivaa umpeen kasvanutta kuusen taimikkoa. 3 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529580-_6354049.indd 3 AR-20250428-529580-_6354049.indd 3 14.4.2025 7.48.07 14.4.2025 7.48.07. JOS RIITTÄÄ vaatetusta joka lähtöön, monenlaisia ovat myös metsänomistajien lähtötiedot. Loppujen lopuksi kysymys oli hyvä, suorastaan filosofinen. Oranssivoittoinen, taskullinen pusakka ja sen kanssa housut, joissa on joustoa haaroissa ja viiltosuojaa reisissä. Kypärä ja hanskat sävy sävyyn. Metsänomistaja taas katsoo pankkitiliään ja miettii, että hehtaari kuulosti vähän suuremmalta siinä vaiheessa, kun puukaupasta sovittiin. Neonkeltainen turvaliivi erikoistilanteisiin. Merinovillainen kerrasto. Kun lopuksi tiedustelin, onko yleisöllä kysyttävää, eturivistä rohkein nosti kätensä ja kysyi: ”Mikä on hehtaari?” Häkellyin – ja ehkä opin jotain itse. Koska osa tiloista siirtyy kuolinpesille ja yhtymille, joka vuosi alkaa reilut kymmenen tuhatta suomalaista perehtyä metsänomistukseen. Punatai vihreä ruutuinen flanellipaita, tummat tuulihousut ja yhteistyö kumppanin lippis
Sen jujuna on pystysuuntainen ura, jota pitkin mahdolliset kondenssivedet valuvat anturan kautta maahan. Katossa on monta kaarta eri suuntaan ja on tärkeää, että kaarien sirous säilyy lopputuloksessa. “Villaeristettä oltaisiin tarvittu puoli metriä, mikä olisi tuhonnut kattojen estetiikan. Kesällä 2025 Santaranta on tarkoitus saada vesikattovaiheeseen. Siihen tulee luonnonkiviseinät ja huomiota herättävät, kaarevat kattoelementit. Sipe Santapukki rakentaa unelmiensa järvenrantataloa Santarantaa. Saan mielenrauhaa, kun tiedän, että minun ei tarvitse huolehtia kellarin kosteusongelmista”, Santapukki toteaa. Finnfoamin eristeetkin ovat tulleet vuosien mittaan tutuiksi. KATSO VIDEOT KOHTEESTA WWW.FINNFOAM.FI/SANTARANTA MAINOS AR-20250428-529582-_6354067.indd 5 AR-20250428-529582-_6354067.indd 5 14.4.2025 7.51.26 14.4.2025 7.51.26. Santarannan vesikaton kaarevien elementtien eristämisessä Finnfoamin FF-PIR-eristeet olivat Santapukin mielestä ainoa vaihtoehto. Santaranta-nimisen talon on suunnitellut yhdysvaltalainen orgaanisen arkkitehtuurin mestari Eric Lloyd Wright Eric Lloyd Wright. KOSTEUSTURVALLISUUS HOIDOSSA Santarannan kolmisen metriä korkean kellarin kylkeen tulee Finnfoamin kellariin seinäeriste CW-300. Hän haluaa käyttää kohteessa vain parhaimpia ja kestävämpiä materiaaleja, koska hän toivoo vielä jälkipolviensakin viettävän aikaa siellä. FF-PIR-eristeellä sama eristävyys saadaan huomattavasti ohuemmalla ratkaisulla: Kaaren sisälle riitti pari kappaletta kymmenen sentin eristelevyä”, Santapukki kertoo. Eristeiden osalta Finnfoam oli itsestäänselvä valinta tässä projektissa”, Santapukki painottaa. “Sisätyöt ottavat sitten oman aikansa, ehkä pari kolmekin vuotta. Pystysuuntaisen kondenssiuran ansiosta eriste tarjoaa turvan vettä vastaan ikään kuin kummastakin suunnasta”, Santapukki sanoo. “Kun rakentaa kulttuurihistoriallista monumenttia, niin vain parhaat materiaalit tulevat kyseeseen. Apulannan toimitusjohtajana ja rumpalina tunnetulla Sipe Santapukilla Sipe Santapukilla on meneillään ainutlaatuinen rakennusprojekti häikäisevän kauniilla paikalla, korkean kallion päällä Heinolassa Ruotsalaisen järven rannalla. RAKENNUSMATERIAALIEN LAADUN MERKITYS KOROSTUU Santapukki on harrastanut remontointia viimeiset kymmenen vuotta yhdessä muiden apulantalaisten kanssa. Rakennusprojektit ovat opettaneet paljon paitsi remontointimetodeista, myös eri materiaaleista. “Tykkään, että Finnfoamilla on yksinkertaisilla asioilla tehty hyvää insinöörikehittelyä. “Jos lattian alta yrittää puskea vettä, niin Finnfoam on niin tiivis, että eriste painaa kosteuden sinne minne kuuluukin, eli sepeliin ja salaojiin. Maanvaraisen lattian alle tulee keltaista klassista Finnfoam-eristettä. Talon ääriviivat koostuvat tasakylkisistä kolmioista. Talosta tulee toivottavasti sukupaikka sadoiksi vuosiksi eteenpäin niin sen lopullisella valmistumisajankohdalla ei siksi ole niin kovasti merkitystä.” LAADUKAS ERISTYS TUO SIPE SANTAPUKILLE MIELENRAUHAA “Tyylisuunnan filosofiassa rakennukset ikään kuin kasvavat maasta ja sulautuvat saumattomasti ympäröivään luontoon”, Santapukki kertoo. Tämä asetti reunaehtoja eristeen paksuudelle
10 PONITÄDIN UNELMA Milla Paloniemen Ponifar milla hevoset saavat laidun taa vapaasti metsätarhassa. 4 2025 lukuvinkki! 32 40 16 Pojasta polvi paranee. 30 7 KYSYMYSTÄ METSÄN UUDISTAMISESTA Miten metsänomistaja voi varautua ilmastonmuutok sen tuomiin haasteisiin. Teppo Kuittinen perkasi poikansa kanssa viiden hehtaarin taimikon kasvukuntoon. Kaksi viikkoa ensimmäisen metsätilakauppansa jäl keen Marko Rasilainen sai vakavan sydänkohtauksen. 38 ”LISÄÄ INVESTOINTEJA KAIVATAAN” Metsähallituksen puheen johtajakautensa juuri päät SISÄLTÖ 6 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529583-_6354055.indd 6 AR-20250428-529583-_6354055.indd 6 14.4.2025 7.49.12 14.4.2025 7.49.12. 24 PUTKEEN MENI Istutusputket ovat olen nainen osa suomalaista metsänuudistamista. MARIA MIKLAS PETRI JAUHIAINEN MARIA MILAS KANNEN KUVA JOHANNES WIEHN METSÄ 3 HEHTAARIKAUPALLA UUTTA OPETELTAVAA 8 METSÄ NYT Kantorahat yhä kasvussa ja muita metsäalan uutisia. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvas sa horroksesta herännyt siili ja metsänimisissä Elise Pihlaja niemi. Teini paiski töitä kuin mies ja innostui toden teolla metsänhoidosta. Metsävisan finaalin osan ottajat ovat vuodesta toiseen niin päteviä, että eroja heidän välilleen ei ole helppo saada. 22 TUONTITULLIT SEKOITTAVAT SAHA TAVARAMARKKINOITA Yhdysvaltojen asettamat uudet tuontitullit kiristä vät kilpailua Euroopassa ja Aasiassa ja vaikuttavat Suomen vientinäkymiin. 32 RAIVAA, SYÖ, NUKU, TOISTA Viiden hehtaarin taimikon perkaus oli opettavainen kokemus toimittajalle ja hänen teinipojalleen. 21 SUOMESSA TARVITAAN TEHOMETSÄTALOUDEN PALUUTA Tänä päivänä tarvitsem me metsien hoitoon itse asiassa enemmän tehoa kuin koskaan aiemmin, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 16 METSÄTUOTOT TAKAISIN METSÄÄN Hyvinkääläisellä Marko Rasilaisella on selkeät teesit metsänomista juudessaan
HYVINVOINTI 58 KUKILLA KOREAKSI Kääretorttukakku ja pikkuleivät saavat viimeisen silauksen villikukista. Tunnuksen luomiseen tarvitset vain takakannen osoite kentästä löytyvän asiakasnumerosi sekä postinumerosi. 52 24 Tundrasinisiipeä tavataan vain muutamalta Kilpisjärven alueen tunturilta. LUONTO 52 KETOJEN KAUNOTTARET Suomesta on tavattu 123 päiväperhoslajia, mikä on maantieteellinen sijaintimme huomioon ottaen paljon. OMA TALOUS 62 MUISTIINPANOT JÄRJESTYKSEEN Tässä vaiheessa kevättä voi alkaa valmistautua seuraavan vuoden metsäveroilmoituksen tekemiseen. Lisää aarteita! MUISTA ARKISTO Osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti löydät jo viiden vuoden Aarteet näköis lehtinä. Aarteen kestotilaajana pääset lukemaan lehtiä sen jälkeen, kun olet luonut itsellesi käyttäjätunnuksen. PUU 50 PARAATIPAIKALLE Nikkaroi ylijäämäpuusta jämäkkä penkki pihan parhaalle näköalapaikalle. Ilmaston lämpeneminen on sille suuri uhka. VAKIOT 60 RISTIKKO 65 LUKIJAKYSELY 67 ENSI NUMEROSSA 66 EU:N ENNALLISTAMIS OHJELMAAN LIITTYY VAIKEITA VALINTOJA Jos yritämme torjua lajikatoa vain näyttämällä muulle maailmalle hyvää esimerkkiä, emme välttämättä saa mitään aikaan, kirjoittaa Risto Isomäki. RIST O JUSS ILA JUSSI MURTOSAARI tänyt Päivi Huotari toivoo, että valtion maaja vesialueita voitaisiin hyödyntää vihreää siirtymää tukeviin investointeihin. Aarre kokeilu Istutusputket ovat lujatekoisia. Luo käyttäjätunnus osoitteessa aarrelehti.fi/luotunnus ja pääset uppoutumaan lehti arkistomme aarre arkkuun. JUURET 46 SUOJAAN SATEELTA Vuosisatojen ajan katajainen kansamme haki metsästä tykötarpeet rakennusten vesikattoihin. 7 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529583-_6354055.indd 7 AR-20250428-529583-_6354055.indd 7 14.4.2025 7.49.15 14.4.2025 7.49.15. Putkia tekee tällä hetkellä kolme valmistajaa. 40 MITÄ METSÄ MEILLE OPETTAA Aarre seurasi yläkoululaisten Metsävisan loppu kilpailua Nuuksion kansallis puistossa Espoossa toukokuussa 2024
Nykyään metsänomistaja saa tilan rajojen etsimiseen apua pu helimensa karttasovelluksesta, mutta se voi kertoa rajan sijainnin jopa kymmeniä metrejä väärin. Ensi vuonna puukauppojen määrä kasvaa edelleen noin kaksi prosenttia. Teksti MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Rajat hukassa. Tilasto tauolle Suomen vapaaehtoiset hiili markkinat ovat viettäneet hiljais eloa. Energiapuun kysyntä saattaa loppuvuonna laskea lauhan talven jäljiltä. PTT ennustaa, että tänä vuonna yksityismetsänomistajien puunmyyntitulot kasvavat noin 3,2 miljardiin ja ensi vuonna jo noin 3,4 miljardiin euroon. Pellervon taloustutkimus ennustaa puun kotimaisen kysynnän pysyvän vahvana ja kantorahatulojen nousevan uuteen ennätykseen. Ensi vuonna puunkäyttö lisääntyy edelleen noin neljä prosenttia, kun tuotanto kasvaa sekä puutuoteettä massateollisuudessa. Lähitulevaisuudessa metsänomistajien puunmyyntitulot nousevat edelleen ja yltävät myös reaalisesti ennätykseen. ”Kuitupuun hintakehitys tasaantuu selvästi viime vuosiin verrattuna, mikä kertoo uuden markkinatasapainon löytymisestä. Hiilensidonta ry:n puheenjohta ja Antti Laakso uskoo, että pitkäl lä aikavälillä vapaaehtoinen hiili markkina kokee kuitenkin merkit tävää kasvua. Puun tuonti on lisääntynyt erityisesti Latviasta, mutta se ei riittäne kattamaan kysyntää. Yksityismetsien nimelliset bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna vajaaseen 2,9 miljardiin euroon. Kuitupuun hintakehitys tasaantuu. Yksityismetsien bruttokantorahatulot ovat kohoamassa uusiin ennätyslukemiin. Aikoinaan mittaukset tehtiin ketjua tai nauhaa perässä vetäen. Rajan tarkka paikka selvitetään maksullisessa rajankäynnissä. Metsäteollisuuden puunkäytön PTT ennustaa kasvavan tänä vuonna noin kaksi prosenttia. ”Hiilensidonnan kustannuste hokas potentiaali maankäyttösek torilla sekä ilmastonmuutoksen eteneminen vaikuttavat vapaaeh toisten hiilimarkkinoiden mahdol lisuuksiin ja tarpeeseen tulevai suudessa”, Laakso sanoo. ”Parin viime vuoden aikana koettu murros puumarkkinoilla on nyt takana ja puun hinnat tasoittuvat”, tiivistää PTT:n metsäekonomisti Olli Korhonen. M etsäteollisuuden puun tarve kasvaa tänä ja ensi vuonna, ja sekä hakkuumäärät että puun hinnat nousevat, Pellervon taloustutkimus arvioi huhtikuussa julkaisemassaan metsäalan ennusteessa. ”Maastossa alkuperäisellä pai kallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja”, kertoo Maanmittauslaitoksen palvelu päällikkö Panu Karhu. Kauppamäärä kehittyy suunnilleen samassa suhteessa sekä tukkiettä kuitupuussa. Koska hiiliyksiköiden tarkko ja määriä ja hintoja ei voida tuot taa, Pellervon taloustutkimus ja Hiilensidonta ry ovat päättäneet jättää hiilimarkkinoiden tilastoin nin julkaisemisen tauolle. Tilas tointia jatketaan markkinatilan teen kehittyessä. Kotimaisen puun kysyntä on heijastunut myös puunmyyntituloihin. Koivutukin keskihinta nousee hienoisesti viime vuodesta. Ensi vuonna tukkipuun nimellinen keskihinta nousee noin kaksi prosenttia. Pyykkeinä on käytetty kiviä, betonia, metal lia ja puupaaluja, ja yhteensä niitä on Suomessa noin 12 miljoonaa. Modernin mittalaitteen maanmit tarit saivat avukseen vasta noin 20 vuotta sitten. Tänä vuonna havutukkien vuotuinen keskihinta pystykaupoissa nousee PTT:n mukaan viime vuotta maltillisemmin, hieman alle neljä prosenttia. JUHA KAIHLANEN METSÄ NYT Yllätyksiä metsä teollisuustuotteiden maailmanmarkkinoil la voivat aiheuttaa tullit ja vastatullit. Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on kolmisen miljoonaa sellaista rajapyykkiä, joiden sijainti ei ole tarkasti tiedossa. Puukauppojen määrä kasvaa koko vuonna 2025 noin kaksi prosenttia viime vuodesta. Kun otetaan huomioon inflaatio, reaalisesti kantorahatulot jäivät kuitenkin hieman alle aiemman ennätysvuoden 2007. Kotimaisen puun tarve pysyy vahvana. Kantorahat yhä kasvussa 8 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529586-_6354057.indd 8 AR-20250428-529586-_6354057.indd 8 14.4.2025 7.49.41 14.4.2025 7.49.41. Viime marraskuussa julkaistus sa edellisessä tilastossa jouduttiin turvautumaan tarkkojen lukujen sijasta vaihteluväleihin tuotettu jen ja myytyjen yksiköiden mää rien ja myytyjen yksiköiden hinto jen osalta. Kantorahat reaaliseen ennätykseen Leudon talven myötä myös tukkija kuitupuun kysyntä näyttäisi siirtyneen tavanomaista aiemmin kesäkorjuukelpoisille kohteille. Pystykaupoissa kuitupuun vuotuinen keskihinta nousee tänä vuonna noin neljällä prosentilla ja ensi vuonna suunnilleen kaksi prosenttia”, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. Tänä vuonna hakkuumäärän ennustetaan nousevan noin viisi prosenttia, ja ensi vuonna se lisääntyy yhä noin kahdella prosentilla
Taloudellisesti vähäarvoisia lehtipuita, kuten haapaa, pihlajaa, raitaa ja leppää, tulisi säästää pysyvästi eikä korjata energiapuuna. Luonnontilaiset metsät ovat pieniä ja sirpaleisia, mutta ne sisältävät runsaasti vanhaa puustoa ja lahopuuta, joka on välttämätöntä uhanalaisille lajeille. Lehtipuustoa tulisi ylläpitää kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Metsähallituksen metsätalouspuolen kannattavuus säilyi viime vuonna hyvänä. Laskennallinen panostus näihin yleisiin yhteiskunnallisiin hyötyihin oli 117 miljoonaa euroa. Luken raportti suosittelee, että säästöpuiden määrä tulisi kaksinkertaistaa ja kaikki lahopuu säästää uudistusaloilla, jotta saavutetaan metsästrategian mukainen kymmenen kuution lahopuutavoite. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaat elinympäristöt tulisi jättää metsätaloustoimien ulkopuolelle. Valtaosa Suomen tuottavasta metsämaasta on rakenteeltaan tasaikäistä. Näistä 617 000 hehtaaria oli viime vuonna monimuotoisuuden, porotalouden, saamelaiskulttuurin tai metsien virkistyskäytön vuoksi hakkuiden ulkopuolella tai rajoitettujen hakkuiden piirissä. Luonnonvarakeskuksen valtion maille tekemien hiilitaselaskelmien mukaan valtion metsät toimivat edelleen kasvavana hiilivarastona. Metsähallituksen luontoja yleisökohteilla oli viime vuonna 8,6 miljoonaa kävijää. Luonnonhoidon kustannukset syntyvät pääasiassa hakkuiden vähentämisestä tai lykkäämisestä, metsänkäsittelytapojen muutoksista ja aktiivisista luonnonhoitotoimista. Se on 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2024. Vuonna 2028 tuloutuksen on sovittu olevan jo 140 miljoonaa euroa. Erityisesti luonnonhoidollista kulotusta ja paahdeympäristöjen hoitoa tehtiin aiempaa enemmän. Luonnonvarakeskuksen uusi synteesiraportti korostaa metsien luonnonhoidon yhteiskunnallisia hyötyjä ja tarjoaa suosituksia talousmetsien ekologisen kestävyyden ja monimuotoisuuden parantamiseksi. Lahopuuta on tärkeää jättää myös talousmetsiin. Metsähallituksen luontokohteiden suosio on pysynyt suurena. Luonnonvarasuunnitelmien mukaan suurin kestävin hakkuukertymä valtion metsissä on 6,8 miljoonaa kuutiometriä. Helmi-ohjelmaa ja muita luonnonhoitotöitä toteutettiin Metsähallituksen monikäyttömetsissä yhteensä 20,7 miljoonan euron edestä. Uusi valtion retkeilyalue perustettiin napapiirille Vaattunkikönkään alueelle. Metsätaloudesta kertynyt liikevaihto oli 439 miljoonaa euroa, ja puuta hakattiin valtion metsistä 6,5 miljoonaa kuutiometriä. ”Pääsääntöisesti kaikki lahopuu tulisi metsänhoidossa säästää, mutta sitä voidaan myös lisätä esimerkiksi tekemällä tekopökkelöitä ja maapuita, perustamalla luontokohteita ja suojavyöhykkeitä sekä pidentämällä uudistamisen kiertoaikoja”, sanoo Luken tutkimusprofessori Matti Koivula. Erityisen merkittäviä metsälajien elinympäristöjä ovat lehdot ja paahdeympäristöt. Kuva on Oulangan kansallispuistosta. T alousmetsien luonnonhoito tarkoittaa toimenpiteitä, jotka tukevat metsän muita arvoja kuin puuntuotantoa. Kustannusten jakautuminen metsänomistajien, metsäteollisuuden, kuluttajien ja veronmaksajien välillä riippuu markkinoiden rakenteesta sekä yhteiskunnan ohjauskeinoista. Metsähallituksen talouskäytössä olevia metsiä on yhteensä noin 3,5 miljoonaa hehtaaria. KARI SALONEN KARI SALONEN Valtion metsien hiili varasto kasvaa edelleen Luonnonhoito turvaa talousmetsien lajistoa V altioneuvosto hyväksyi huhtikuun alussa Metsähallituksen tilinpäätöksen vuodelta 2024 ja päätti, että Metsähallitus tulouttaa kuluvana vuonna valtion kassaan 125 miljoonaa euroa. 9 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529586-_6354057.indd 9 AR-20250428-529586-_6354057.indd 9 14.4.2025 7.49.45 14.4.2025 7.49.45. Ryhmiin keskitettynä säästöpuut vähentävät tuulenkaatojen ja kirjanpainajan riskiä sekä parantavat monimuotoisuushyötyjä
Medianomi graafisen suunnittelun linjalta Opiskelussa. Ponifarmi Sippolassa Harrastukset. Hevospalvelujen tuottaminen Työ ja ura. Maaliskuussa ilmestyi kymmenes Kiroileva siili -sarjakuva-albumi 10 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529587-_6354065.indd 10 AR-20250428-529587-_6354065.indd 10 14.4.2025 7.50.58 14.4.2025 7.50.58. Sarjakuvia, nykytaidetta, kuvitusta ja Ponifarmin pitämistä Koti. Oma metsätarha Ajankohtaista. ”Välillä kiroilen itsekin”, tunnustaa Kiroilevan siilin äiti. 41 Koulutus. HENKILÖ Kuka. Sama kuin työ Lempipuu. Milla Paloniemi Ikä. Kataja Hienoin metsä. Viime aikoina Milla Paloniemi on päästellyt höyryjä pihlajia ja haapoja raivaamalla
Kun Milla Paloniemi oli asunut Sippolan farmillaan viikon, hän tunsi olevansa kotona. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 11 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529587-_6354065.indd 11 AR-20250428-529587-_6354065.indd 11 14.4.2025 7.51.01 14.4.2025 7.51.01. PONITÄDIN UNELMA Kiroilevasta siilistä tunnetun Milla Paloniemen tosirakkaus ovat hevoset. Ne saavat laiduntaa vapaasti hänen Ponifarminsa metsätarhassa
Takana tilan ikivanha kataja. Hevosilla ei ole tallia, vaan ne ovat ympäri vuoden vapaasti pihatossa. Kun Ponifarmin omistaja Milla Paloniemi astelee aitauksesta ja hallista muodostuvaan pihattoon, Vessaharja tulee heti rapsutelta vaksi. Avomikkitapahtumassa Myllykoskella hänellä oli usean runon setti. Heppafani pienestä pitäen Hevosista Paloniemi kiinnostui jo lapsena. Täällä sijaitsee Ponifarmi, jossa asuvat shetlanninponi Rokki, norjanvuonohevonen Hali ja islanninhevoset Vessaharja ja Kromi. Siili seikkailee kymme nessä albumissa, ja oheistuotteita riittää. Hän tekee myös musiikkia ja esittää runo jaan. Paloniemi ei osannut arvata, kuinka suo sittu hahmosta tulisi. Niillä lämpiävät pönttöuunit ja Porin Matit. Pian hahmottui sarjakuva strippi siilistä, jota ärsytti matojen syöminen. Sukulaishahmo na on Keskon kampanjan Kiroileva hiili. Aluksi omakustanteena ilmestynyt Ki roileva siili sai kustantajan vuonna 2007. Ensimmäinen siili syntyi taidehistorian luennolla vihkon reunaan, kun Paloniemi oli aloittanut graafisen suunnittelun opin not Evtekmuotoiluinstituutissa Vantaan Tikkurilassa. Hän ahmi Hevoshullulehteä, ja sen sarja kuvat innostivat häntä piirtämään ja teke mään omia kokeiluja. Seuraavana vuonna se voitti ensimmäisen SarjakuvaFinlandiapalkinnon. Viime syksynä hän ja kumppani Pertti Jarla erosivat ilman draamaa. ”Siili elättää minua edelleen”, sanoo kumi saappaissa tallusteleva Paloniemi, jolla on monta rautaa tulessa. Vieressä on parin hehtaarin kokoinen metsätarha, jossa hevoset laiduntavat. Navetassa on monta suursäkkiä klape ja, jotka tulivat talokaupan mukana. HENKILÖ Paloniemi suunnittelee metsätarhan laajentamista, jotta hevoset saavat lisää laiduntilaa. ”Pysyvät terveinä ja hyvässä kunnossa. K ouvolan Sippolassa, maa laismaisemassa Silmun joen vierellä, on maalais talo ja sen edessä posti laatikko, jonka kyljestä Kiroileva siili ilmoittaa: ”Ei mainoksia!” Pihapiiriin kuuluu vanha tupa, 70luvun oma kotitalo sekä monta punaista puurakennusta, joissa on sam malenvihreät ovet: navetta, aittoja ja liite reitä. Hän tekee graafista suunnittelua ja kuvi tuksia, opettaa sarjakuvapiirtämistä ja jär jestää vierailuja Ponifarmille. 12 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529587-_6354065.indd 12 AR-20250428-529587-_6354065.indd 12 14.4.2025 7.51.05 14.4.2025 7.51.05. ”Ne kasvattavat superpaksun talvikarvan, ovat kuin pieniä mammutteja”, Paloniemi sanoo. Ihmisen ei tarvitse vastata ollenkaan niiden liikuttamisesta.” Ura urkeni siilistä Graafikko ja taiteilija Milla Paloniemi tun netaan parhaiten Kiroilevasta siilistä, jonka hän kehitteli parikymppisenä opiskelijana vuonna 2003. Vuotta myöhem min hän toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja hankki ensimmäisen oman hevosensa, Kromin. Vuonna 2018 hän muutti Helsingistä Tampereen Pispalaan. On kalentereita, tiskirättejä, peflettejä, parkki kiekkoja ja saunamittareita. Milla Paloniemen tuoreimman siilialbumin nimi on Eroilut ja kiroilut (Like). Skandinaaviset, pienikokoiset lajit ovat sopeutuneet kylmyy teen. Siellä ne nakertavat juuria, kaarnaa ja varpuja
”Haluan järjestää halukkaille hevosfiilistelyä, vierailuja, joissa eläinten kanssa ei suoriteta.” Paloniemi opiskelee hevospalvelujen tuottamista Harjun oppimiskeskuksessa Haminassa. Hommaa riittää, vaikka ylimääräinen puuha on minimoitu ja ruoka tulee heinä automaatista.” Tunnelma on kuin Astrid Lindgrenin kirjoissa. Paloniemi ahmii hevosiin liittyviä tutkimuksia. Samalla hän palasi lapsuutensa töihin eli hevosaiheisten, omaelämäkerrallisten sarjakuvien pariin. Siihen saapuvat majoittuisivat Ponifarmin tuvassa kukkatapettien ja ponitaulujen seurassa. ”Ajattelin myydä pois ne metsät, jotka eivät toimi metsälaitumena. Heinää kasvaa omiksi tarpeiksi, jos on kasvaakseen. ”Vähän läpällä”, Paloniemi sanoo. Tila Sippolassa jäi mieleen. Sippolassa Ponifarmin vieressä kohisee Silmunkoski. Aurinko kuivattaa hiljakseen myös Millan orapihlaja-aidasta leikkaamat, ärsyttävän piikikkäät oksakasat. Fiilistelyä ilman suorittamista Pihapiirin punaisen tuvan ulkoseinässä oleva kyltti kertoo rakennusvuoden: 1903. Sisällä on pönttöuuni ja lattialla tärisevä patjakasa, jonka uumenissa kissa on möyhennyspuuhissa. Ponifarmi kakkoseen kuuluu tiluksia 28 hehtaaria, peltoa pikkuisen enemmän kuin metsää. Ponifarmi voisi palvella myös tutkijoiden tarpeita. Hevosia on metsässä ja joskus sisälläkin. Tähän mennessä Ponifarmilla on käynyt lähinnä lastensuojelupaikoista saapuneita ryhmiä. On kiva käydä välillä teatterissa tai ulkona syömässä, mutta sen jälkeen olen ihan väsynyt. ”Olin impulsiivisella tuulella.” Loppuvuodesta 2020 hän perusti Tampereen Teiskoon Poni farmin ja hankki lisää hevosia. ”Nyt kaikki hevoseni ovat 4–5-vuotiaita, ja ne kaipaisivat esikuvaa.” ”Kahdeksan heppaa on kyllä ehdoton maksimi. ”Kaupungissa käydessä aistini ovat superavoinna ja mieli ylikuormittuu. Puut kiinnostavat minua kovasti, mutta ei niiden hoitaminen. Nurmikko ja voikukat rehottavat rauhassa. Ylisuorittamiseen en ryhdy missään asiassa.” Ponifarmilla kaikki saa olla vinksin vonksin. Ajatuksissa on ollut myös hevosten vanhainkoti ja hevoskahvila, jossa hevoset aidataan kahvipöytien ulkopuolelle, etteivät pullat häviä lautasilta. Metsätarha jää.” Mäntyvaltaisen metsätarhan takana kasvaa rauhoitettu, 500-vuotias kataja. Jonkinlainen ympyrä on sulkeutunut, eikä Paloniemi osaa kuvitella enää asumista kaupungin keskustassa. Hevosilla pitää olla paljon tilaa. Sitten hän lähti silloisen puolisonsa kanssa matkalle ja palasi sieltä eronneena naisena. ”Takapuoli vain vilahti, kun se asteli olkkariin.” Ponifarmilla kaikki saa olla vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun. ”Laitoin Teiskon paikan myyntiin ja pelkäsin, ettei se mene kaupaksi. ”En ota liikaa paineita mistään. ”Se oli silloinen unelmieni farmi. Olen alkanut tajuta, kuinka herkkä tyyppi olen.” Ponifarmiin on haussa vanhempi heppa. Sitten rauhoituin ja ajattelin, että kaikki on hyvin, kävi miten kävi.” Kaupat syntyivät niin Teiskossa kuin Sippolassa. Ihmisille riittää vähempikin.” Paloniemi alkoi haikailla isompaa Ponifarmia ja etsi huvikseen netistä, mistä sellainen löytyisi. Yksi Milla Paloniemen haaveista on avata Sippolaan Pohjoismaiden ensimmäinen hevostaideresidenssi. Teiskossa Vessaharja livahti kerran kodin terassille ja siitä peremmälle. 13 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529587-_6354065.indd 13 AR-20250428-529587-_6354065.indd 13 14.4.2025 7.51.07 14.4.2025 7.51.07. ”Tavoitteenani on tarjota hevosille mahdollisimman lajityypillinen elämä. Ongelmana oli, että sinne ei mahtunut riittävästi porukkaa. Suunnitelmissa on myös hevostaideleirejä, joissa piirretään hevosta elävästä mallista, askarrellaan voimahevosia ja hengaillaan hevosten kanssa. Paloniemen omistama heppavanhus jäi entiselle farmille Teiskoon eläkepäiviä viettämään toisen pappahepan kanssa. Ruskeakarvainen Vessaharja on yksi Milla Paloniemen hevosista. Sippolan farmia hän saapui katsomaan yksin – ja ihastui siihen täysin. Ajattelen hevosia kokonaisvaltaisesti, ja ne ovat perheen jäseniäni.” Ei turhaa stressiä Milla Paloniemi kasvoi maaseudulla Jalasjärvellä maitotilan vieressä lähellä koskea
Arkojen eläimien kuvaaminen onnistuu parhaiten etäältä. (Lähde: Luonnonvarakeskus) Uudistamisvelvoite Metsälain mukaan metsänomistajalla on yli 0,3 hehtaarin päätehakkuun jälkeen metsän uudistamisvelvoite, eli paikalle pitää kasvattaa uusi puusukupolvi. JAANA RUNDELIN 12 Metsäteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna noin 12 miljardia euroa. Nurmikot viheriöivät keskellä talvea, ja vesisateet kastelivat hyvät talvihorrospaikat. Se oli selviytynyt hyväkuntoisena talvihorroksestaan. Risukasasta kurkistaa piikikäs lyllertäjä, siili (Erinaceus europaeus). Tässä kuvassa ISO-arvona on 800, ja kuva on otettu 400 mm:n teleobjektiivilla. Se oli 17 % Suomen tavaraviennistä. Erityisesti kartongin ja sahatavaran vienti vahvistui. Siilin arvellaan tulleen ihmisten avustuksella Virosta ja Venäjältä 1800-luvulla ensin eteläiseen Suomeen, ja sen jälkeen se on levinnyt pohjoisemmaksi. Siili liikkuu vilkkaimmin iltaja yöaikaan. Muutama vuosi sitten kuvan siili ilmestyi lumien sulettua pihapiiriini. Siili viihtyy ihmisen rakentamassa ympäristössä, jossa on puutarhoja ja puistoja mutta myös lehtikasoja ja risukoita. ”Olen sanonut Osmolle, että hän voi luottaa minuun: kannustan menemään vain sellaisista paikoista, joista tiedän hänen selviävän.” Toimittaja ja juontaja, viimeksi Peltsi ja Osmo -tv-sarjasta palkittu Mikko Peltola (Matkailulehti kesä 2025) ”Joskus vieras mies on tullut kysymään outo katse silmissään, että eikö sinua pelota täällä yksin. Oma piha voi olla pienien ekosysteemien keidas, ja tutut olosuhteet auttavat hyvien valokuvien saamisessa. 14 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529593-_6354050.indd 14 AR-20250428-529593-_6354050.indd 14 14.4.2025 7.48.45 14.4.2025 7.48.45. Oliko vaahtera joskus noin pieni. Syynä voivat olla lämpimät talvet, liian steriileiksi rakennetut viheralueet, robottiruohonleikkurit ja liikenne. Pelästyessään siili jähmettyy paikalleen ja vetää itsensä piikkipalloksi, jolloin sen ilmeikäs naama jää kuvaamatta. Viime vuosina siili on harvinaistunut koko Suomessa. Oman lähiympäristön kuvaaminen dokumentoi luonnossa tapahtuvia muutoksia. Milloin varpuset hävisivät ja tilalle tuli pikkuvarpusia. Velvoite täyttyy, kun taimikko on lain suomassa määräajassa vähintään puoli metriä korkeaa ja riittävän tiheää. Kotipihan havainnointi muistuttaa, että luonto on läsnä kaikkialla. Kulunut talvi oli Oulun seudulla siilien painajainen. Silloin tekisi mieli sanoa, että äsken ei vielä pelottanut!” Vaeltamista harrastava ja autiotuvissa yöpyvä näyttelijä Linnea Leino (Tunne & Mieli 1/2025) Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva JAANA RUNDELIN AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet MARI IKONEN ja ELINA LAMPELA Ihan pihalla R apinaa, kahinaa, tuhinaa. Missä vaiheessa koivunkantosienet ilmestyivät pihanotkelmaan
Sanna Vainikainen & Sakke Yrjö lä: Karppi kaupassa (Nemo 2025) PERINNETIETOA Reetta Ranta on koonnut yksiin kansiin puihin liittyvää kansanperinnettä maailmanpuumyytistä, uhrija karhunkallopuista sekä hiisistä aina nykysuomalaisille tärkeisiin puuyksilöihin ja lähimetsien merkitykseen. Ilman historian tuntemista on hankala osata suhtautua nykyajan elämänmenoon, Elise Pihlajaniemi ajattelee. Hämäläisenä tervaleppänä myös näkymä Vanajavedelle Tyrvännön suuntaan olisi hieno.” LISÄTIETOJA Elise Pihlajaniemi on tietokirjailija ja väitöskirjatutkija. Uudessa lastenkirjassa Yrjölän kalapiirustukset yhdistyvät Sanna Vainikaisen hauskoihin runoihin. Tuumausja tankkaustauot ovat tärkeitä. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset NICLAS MÄKELÄ / OTAVA Elise Pihlajaniemi TIETOKIRJAILIJA, 39 Missä ovat juuresi. ”En onneksi, en edes mehiläistarhaajapuolisoni mettisiä.” Mikä on sinulle pyhää. Reetta Ranta: Pyhät puut (SKS Kirjat 2025) VOIMAA LAPISTA Kirjoittaja kuvaa syvällisesti sitä, millaista mielenrauhaa tunturimaasto tarjoaa. ”Jos olisin saaristossa kasvava paksuoksainen mänty, tykkäisin elää katsellen Pikku-Nauvon pohjoispuolelta Airistolle päin. 6 Minä vuonna äitienpäivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi Suomessa. 3 Mikä on Suomen pienin nisäkäs. Mukana on myös tietoa ja uskomuksia eri puulajeista. Tuomen tuoksu tuo kesän, kataja tukee terveyttä. 4 Kuinka monta sammakko lajia Suomessa on. KALARUNOJA LAPSILLE Kuvittaja Sakke Yrjölä tunnetaan kala-aiheisista teoksistaan. Mikä villiyrtti se on. Pihlajaniemen tarinallinen historiateos Linnaelämää keskiajan Suomessa (Otava) ilmestyi maaliskuussa. Hän tekee Turun yliopistossa väitöskirjaa Pyhästä Birgitasta. ”Turun saariston Nauvossa, Paimiossa, jossa olen syntynyt, sekä isoisäni kautta suomenruotsalaisuudessa. ”Auringon alla! Mansikkapaikkani tässä maailmassa on Nizza, jonka erityisen kauniissa valossa akkuni latautuvat.” Oletko sitkeä ja taipuisa. Yksinvaeltajan pitää ratkoa itse kiperätkin tilanteet. Henkiset juureni yltävät myös Vanajaveden äärelle Hattulaan, jossa on kummieni kesäpaikka.” Auringon alla vai varjossa. Anna Koikkalainen: Yksin vaeltaja (Gummerus 2025) 1 Miksi puun rungon sisintä osaa kutsutaan. ”Luonto: tuuli, puut, linnut ja vesi.” Lempimaisemat niemennokasta. 2 Mitä tarkoittaa harsuuntuminen. ”Kyllä. KARI SALONEN 5 Kuvan villiyrtin nuoret versot ovat herkullisia salaatissa. ”Historian myllerryksiä ja käännekohtia tunteva ihminen ymmärtää ehkä paremmin oman paikkansa maailmassa.” 15 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529593-_6354050.indd 15 AR-20250428-529593-_6354050.indd 15 14.4.2025 7.48.49 14.4.2025 7.48.49. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 67. Esimerkiksi virran ylitykseen tai kovaan tuuleen Koikkalainen varautuu tavalla, josta lukija saa hyviä vinkkejä. Ihan pienistä vastoinkäymisistä en napsahda poikki.” Vedätkö pörriäisiä puoleesi. Kirjan tieto-osuudessa he esittelevät 35 Suomen vesistöissä elelevää kalaa
METSÄNOMISTAJA Metsä tuotot takaisin metsään Vain pari viikkoa sen jälkeen, kun Marko Rasilainen oli hankkinut ensimmäisen metsätilansa, hänen elämänsä oli hiuskarvan varassa. Nyt metsänhoito pitää huolta keskiikäisen miehen sydänterveydestä. Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 16 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529595-_6354068.indd 16 AR-20250428-529595-_6354068.indd 16 14.4.2025 7.52.39 14.4.2025 7.52.39
Metsän omistaja Hyvinkään Kytäjän taloa varjostanut kuusikko kaadettiin, ja tilalle annettiin luontaisesti kasvaa koivikko. Marko Rasilainen Ikä: 54 Koulutus: tuotanto talouden insinööri ja maisteri markkinoinnin kansainvälisestä maisteriohjelmasta Ammatti: kehityspäällikkö Perhe: vaimo Eeva ja poika Onni sekä aikuiset tyttäret Ida ja Anni edellisestä liitosta Metsät: noin 250 hehtaaria Ruokolahdella ja Lappeenrannassa Harrastukset: metsätyöt, lukeminen, mailapelit ja kuntosali 17 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529595-_6354068.indd 17 AR-20250428-529595-_6354068.indd 17 14.4.2025 7.52.44 14.4.2025 7.52.44
5 Tee ensi harvennus ajoissa ja varmista, että jäävä runkoluku on luokkaa 1 000–1 100. ”Vuosien saatossa minulla on ollut vajaat 30 asuntoja metsäprojekteihin liittynyttä pankkilainaa. Markon isä Tauno Rasilainen syntyi, kun tämän oma isä oli jo 58-vuotias, ja oli vain kymmenvuotias isän kuollessa. Toki kävimme usein mummolassa, ja sieltä on muita muistoja.” Sydänkohtaus pysäytti Ensimmäisestä raivauskerrasta ja siitä syntyneestä innostuksesta meni vielä vajaat kymmenen vuotta, ennen kuin Marko Rasilaisesta tuli metsänomistaja. Mökkilomat ja pitkät viikonloput omien metsien kupeessa ovat Marko Rasilaiselle tehokas tapa lievittää stressiä. ”Kerran isä oli taimikkoa raivaamassa ja sanoi minulle, että kokeile. Sitä kautta myös hänen poikansa innostui metsänhoidosta. Pari vuotta sydänkohtauksensa jälkeen Marko muutti puolisonsa Eevan ja tyttäriensä Idan ja Annin kanssa upeaan taloon Hyvinkään Kytäjän kirkon naapuriin. 6 Myy puuta vuosittain ja kilpailuta ainakin isommat kaupat. 18 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529595-_6354068.indd 18 AR-20250428-529595-_6354068.indd 18 14.4.2025 7.52.47 14.4.2025 7.52.47. Vuotta myöhemmin syntyi Markon kuopus Onni. Kynttilää ei voi enää polttaa molemmista päistä. Kaksi viikkoa tilakaupan jälkeen tuolloin nelikymppisen Marko Rasilaisen sydän pysähtyi. METSÄNOMISTAJA Marko Rasilaisella on selkeät teesit metsänomistajuudessaan. Talo remontoitiin, ja verstas muutettiin erillistaloksi. ”Välillä olin markkinoinnissa ja käynnistämässä uutta liiketoimintaa. 4 Tee taimikon hoidot ajallaan, hyödynnä Metkatuet ja ota huomioon luon toarvot. Stressi helpottuu raivatessa Marko Rasilaisen isän suvulla on metsää Ruokolahdella. Kun talot olivat valmiit, hän osti vanhan pienkerrostalon, remontoi asunnot ja vuokrasi ne maksaakseen vuokratuloilla sijoituslainojaan. ”Vähän nolottaa, kun pihakoivikkomme olisi selvästi raivauksen tarpeessa, mutta kun kaikki raivaussahat ovat Ruokolahdella”, Rasilainen naurahtaa. ”Isäni sai unohtaa oppikoulun ja mennä 15vuotiaana metsätöihin”, Marko kertoo perheensä tarinaa. Taloa on remontoitu vuosien mittaan kaikessa rauhassa. Elämää luonnon keskellä Kun perhe muutti taloon, sitä ympäröi sankka kuusimetsä. Myös palkkatyössään hän eteni vauhdikkaasti, kiersi 2000-luvun alussa Koneen eri liiketoiminnoissa ja opiskeli markkinoinnin kansainvälisen maisteritutkinnon. H yvinkääläinen Marko Rasilainen on aina ollut vauhdikas kaveri, ja bisnes on kiinnostanut häntä pienestä pitäen. Marko selviytyi kohtauksesta nipin napin hengissä. Raivatessa unohtui työstressi, sai hyötyliikuntaa ja näki heti työnsä jäljen.” Tuolloin Marko Rasilainen oli jo kolmikymppinen. Se oli saman tien menoa. Perhe viettää usein lomiaan kesämökillä Ruokolahdella Rampalanjärven rannalla. Lisäksi pariskunta on istuttanut tontin yhdelle nurkalle tammea terhoista ja vesoista. 2 Muokkaa ja istuta heti pääte hakkuuvuonna, jos mahdollista. Opiskeltuaan tuotantotalouden insinööriksi Rasilainen päätyi isänsä jalanjäljissä töihin Koneelle, Hyvinkään isolle työnantajalle. Markon vinkit 1 Tunne metsäsi. Vapaa-ajalla riitti puuhaa, kun Rasilainen remontoi ja rakensi. ”Lapsuudesta minulla ei ole metsätyömuistoja. Lapsiperheen arkea väritti kahden talon projekti. Se varjosti pihaa niin, että kuuset kaadettiin. Tienvarteen pysähtyy linja-auto, ja kymmenvuotias Onni tepastelee kotiin koulupäivän jälkeen. 3 Muista heinätä rehevien paikkojen taimikot. Rasilainen ei istuttanut kahden hehtaarin tontille uusia kuusia vaan jätti muutaman vanhan koivun, jotta pieneen aukkoon pääsi syntymään luontaisesti koivikko. Kaikki tuotot hän investoi takaisin metsään. Yli kymmenen vuoden ajan sairaskohtauksen jälkeen Rasilainen teki lyhennettyä työviikkoa ja on pyrkinyt lääkärin määräyksestä välttämään stressiä. Muutaman vuoden kuluttua Tauno Rasilainen opiskeli koneteknikoksi ja pääsi pian valmistumisensa jälkeen Hyvinkään uuden hissitehtaan koneistolinjan työnjohtajaksi. Kyseessä oli vakava yöllinen sydänkohtaus, josta mies selviytyi nipin napin hengissä. Perheen tontilla oli omakotitalo ja vanha kenkäverstas. Sydänpysähdyksen jälkeen elämä on ollut erilaista. Jäätyään 2000-luvun alussa eläkkeelle Tauno Rasilainen palasi kotitilalleen ja ryhtyi kunnostamaan sukunsa metsiä Ruokolahdella. Vuonna 2011 hän osti ensimmäisen metsätilansa yhdessä isänsä kanssa. Kierrä kaikki kuviot läpi pari kertaa vuo dessa. Jo nuorena miehenä hän harjoitti kiinteistösijoittamista, vuosikymmeniä ennen kuin siitä tuli muodikasta. Enimmäkseen olin liiketoiminnan kehittämistehtävissä Hyvinkäällä ja välillä Helsingissä ja Espoossa.” Tämän vuoden tammikuussa Rasilainen lopetti työnsä Koneen palveluksessa. Nyt ne kaikki on saatu maksettua”, Rasilainen kertoo
Taimikoita riittää. Pihalla kasvaa koivun lisäksi tammea. ”Ruokolahdella ja Lappeenrannassa on Suomen parhaat kasvupotentiaalit. Naapuri tontilla on komea kuusimetsä. ”Itse käyn mökillä useammin kuin muu perhe, vähintään joka kolmas viikonloppu. Tuolloin Rasilainen osti sukupolvenvaihdoskaupalla loput isänsä metsätiloista sekä vapailta markkinoilta kuusi muuta metsätilaa Ruokolahdelta. Jonkun vuoden päästä niistä olisi saanut Rasilaisen perheen pihassa kasvaa komeita, vanhoja kilpi kaarnamäntyjä. Samalla hänelle on kehittynyt selkeä käsitys metsänsä tuottomahdollisuuksista. ”Puoleenpäivään mennessä olen raivannut 3–4 tankillisen verran, ja siinä on päivän raivaukset tehty. Tilojen ostoja on pitänyt rahoittaa päätehakkuilla, ja nyt taimikoissa on runsaasti hoidettavaa. Päätehakkuussa voi saada 400 mottia hehtaarilta.” Lämpimät kesät toisaalta tarkoittavat myös sitä, että kuusten tuhohyönteinen kirjanpainaja saattaa ehtiä tuottaa kaksi sukupolvea. Vuonna 2019 metsätilakaupoissa alkoi uusi vaihe, joka koronavuosina kiihtyi. Siinä sitten kyselin kaikkea mahdollista ja sain runsaasti metsätietoutta.” Kirjanpainajia ja hirviä Myös metsäalan lehtiä ja kirjoja Rasilainen on lukenut ahkerasti. Vuonna 2014 Rasilainen osti suvun maita, ja lisäksi hän osti Tornatorilta metsää, joka sijaitsi suvun metsien välissä. ”Joka kerta, kun Teppo oli tulossa tiloillemme maastokäynnille, halusin lähteä mukaan. Iltapäivällä saatan vielä kiertää tutkimassa metsiä muuten vain.” Oma luottomies Kaikkea Rasilainen ei raivaa itse. Tätä ennen hän oli tyypilliseen tapaansa perehtynyt huolellisesti metsätalouden saloihin. 19 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529595-_6354068.indd 19 AR-20250428-529595-_6354068.indd 19 14.4.2025 7.52.51 14.4.2025 7.52.51. Valkohäntä peurat ovat riesana Kytä jällä. Hänellä on noin 250 hehtaaria metsämaata, joten hän työllistää metsänhoidossa myös tuttua, pätevää paikallista metsuria. Lämpösumma on niin suuri ja maaperä metsissäni rehevää. Hehtaareita on kertynyt usealla eri metsätilakaupalla. Lautaaita ei niitä hidasta. Mökille ajaa täältä noin kolmessa tunnissa.” Rasilaisen mökkiaamu alkaa usein aamukahdeksalta taimikonraivauksella. ”Kaksi varttunutta kuusikuviota olen joutunut päätehakkauttamaan kirjanpainajien takia. Metsätietoa Rasilainen kertoo oppineensa myös Stora Enson Ruokolahden metsäasiantuntijalta Teppo Pelliseltä, jolla hän on teettänyt metsäsuunnitelmansa ja jonka kanssa hän on tehnyt puukauppoja. Se harmittaa, vaikka molemmilla kerroilla saatiin 300 mottia hehtaarilta
Metsistä hän ei ole luopumassa, vaan toiveena on viettää enemmän aikaa Ruokolahdella. Puukaupoilla lisämetsää Yhden metsätilan kanssa hän onnistui erityisen hyvin. Lisäksi hän on myynyt puuta tilalta sen verran, että on jo tienannut yhteensä yli tilan ostohinnan verran. sata mottia enemmän, jos olisi voinut jättää metsän kasvamaan.” Hirvet ovat olleet riesana parilla metsätilalla, jotka sijaitsevat hirvien talvehtimisalueilla. Metsätilojen suhteellisen korkeista hinnoista huolimatta Rasilainen on edelleen kiinnostunut os tamaan lisää metsää. Asuinkiinteistöjen myynnillä Rasilainen sai kuitattua kaksi kolmasosaa metsätilan ostohinnasta. Muita kiinteistöomistuksia hän vähensi sydänpy sähdyksen jälkeen ja pyrkii luopumaan lopuistakin asunnoistaan. Rasilainen esittelee kuvaa Ruokolahden mökille rakenta mastaan raivaus sahojen hyllystä. Marko Rasilaisen mielestä metsätalouden etuna on se, että siinä uskaltaa niin sanotusti vivuttaa eli investoida velkarahalla enem män kuin vaikkapa osakemark kinoilla. Metsätalouden tuotot ovat tasaisia, mutta sijoitus luokkana metsäomaisuus ei ole korkeatuottoisimpia. METSÄNOMISTAJA Marko Rasilainen on aktiivinen metsänomis taja, jolla on vankkoja mielipiteitä vaikkapa kirjanpainajatuhoista. ”Siinä kävi myös vähän tuuri, että asuintonteille löy tyi ostaja. Mikä on saanut insinöörin investoimaan metsään. ”Yhdelle mäntytaimikolle jäi kerran karkoteaine suihkuttamatta, ja eivätköhän hirvet heti syöneet oikein sellaisen uran taimikon läpi.” Metsiä uskaltaa ostaa Vaikka Rasilaisella on vielä paljon aikaa vanhuus eläkkeeseen, ajatukset ovat osittain myös jo työuran jälkeisissä vuosissa. Kytäjän piha koivikko on vielä raivaamatta, koska raivaus sahat ovat Ruokolahdella. Hän seuraa myyn tiilmoituksia mutta on myös aktiivinen laittamaan itse os toilmoituksia. Tilan mukana tuli rantamökki, ja lisäksi mökin vieressä oli tilan päärakennus. ”Kaikki metsästä tulleet tuotot olen investoinut takaisin metsään.” Metsä tiloja uskaltaa ostaa myös velka rahalla. ItäSuomessa ei löydy ostajaa joka mökille.” Tuuria hänellä on ollut myös siinä, että viime vuo sina puun hinnat ovat nousseet voimakkaasti. ”Metsän arvo on vakaa ja kas vaa koko ajan.” Rasilainen on pyrkinyt löytämään kohtuuhintaisia metsätiloja. Se on nostanut Rasilaisen ostamien metsätilojen arvoa. 20 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529595-_6354068.indd 20 AR-20250428-529595-_6354068.indd 20 14.4.2025 7.52.55 14.4.2025 7.52.55
Sotakorvausten myötä kehittyneen konepajateollisuuden vienti puolestaan suuntautui pääosin Neuvostoliittoon ja sen satelliittivaltioihin, ja länsivaluutan sijasta viennistä saatiin korvauksena muun muassa fossiilisia polttoaineita. Vesistöjen tilan tehokas parantaminen edellyttää parempaa suunnittelua. Termi ”tehometsätalous” ei herätä kovin positiivisia mielleyhtymiä, vaikka nykyinen hyvinvointimme perustuu paljolti sille. Ei kuitenkaan välttämättä enemmän tai rajumpia hakkuita, vaan hakkuiden oikeaa kohdentamista ja esimerkiksi sekametsien lisäämistä. Valtio sitoutui metsien kasvun parantamiseen, ja melko pian resursseja kanavoitiin metsänhoitoon Mera-ohjelmien muodossa. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Mera-ohjelmien toteutus tunnettiin myöhemmin niin sanottuna tehometsätaloutena, joka muutti suomalaista maisemaa voimallisesti. Molemmissa on parannettavaa, ja keinotkin tiedetään. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Tuolloin ei vielä tiedetty avosoiden ojittamisen ilmastovaikutuksista, ja vielä vähemmän oli tietoa 2020-luvun ilmastopolitiikasta. MARIA MIKLAS S uomen metsien hakkuumahdollisuudet herättivät huolta metsäalalla ja koko yhteiskunnassamme 1960-luvulla, kun hakkuut ja luonnonpoistuma ylittivät muutamana vuonna metsien kasvun. Tähän tarvitaan rahoitusta ja toimijoiden sitouttamista. Vielä 1950-luvulla metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä oli 85 prosenttia, ja vienti suuntautui valtaosin länsimaihin. PETRI KORTEJÄRVI Suomessa tarvitaan teho metsätalouden paluuta KORTEJÄRVI Tehokkuuden ei pitäisi olla poissa muodista. Tarvitsemme lisää tehoa puuntuottamiseen, lisää tehoa luontoarvojen vaalimiseen, lisää tehoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja lisää tehoa vesistöjen tilan parantamiseen. Toisena skenaariona tarkasteltiin tehostettua metsänhoitoa, jonka tavoitteena oli metsien kasvun parantaminen ja sitä mukaa metsäteollisuuden tuotannon kasvu. Ensinnäkin niin, että metsäteollisuus sopeutuu kestäviin hakkuumahdollisuuksiin eikä metsänhoitoon tehdä muutoksia. Jälkimmäinen valittiin. Tehokas sopeutuminen ilmastonmuutokseen tarkoittaa käytännössä enemmän metsätaloutta. Laskelmia tehtiin karkeasti kahdella oletuksella. Omasta mielestäni tehon ja tehokkuuden vaatimisen ei sinällään pitäisi olla poissa muodissa. Viimeksi mainittu puolestaan edellyttää uudistushakkuita, koska koivu ja mänty eivät isossa mittakaavassa uudistu ja kasva peitteisessä metsässä. METSIEN JA niiden myötä metsä teollisuuden kasvulle oli erittäin painavat syyt. Tänä päivänä tarvitsemme metsien hoitoon itse asiassa enemmän tehoa kuin koskaan aiemmin. Metsäntutkijat tekivät skenaariolaskelmiaan jo tuolloin. Luontoarvojen vaalimisessa tehokkuus tarkoittaa suojelun ja luonnonhoidon oikeaa kohdentamista niin, että suojeluhehtaareiden ja -prosenttien sijaan saavutetaan monimuotoisuuden vahvistumista. 21 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529592-_6354053.indd 21 AR-20250428-529592-_6354053.indd 21 14.4.2025 7.48.42 14.4.2025 7.48.42. Tehokkuus on syytä nostaa takaisin metsätalouden keskeiseksi tavoitteeksi, mutta nykyaikaan sovitettuna. NYKYPÄIVÄNÄ TEHOKAS puuntuotanto tarkoittaa etenkin metsänhoitotöiden ja hakkuiden oikeaa ajoittamista ja toteutuksen laatua. Edellytykset tähän ovat hyvät, koska suomalainen metsäntutkimus on edelleen maailman huippua. Muun muassa soiden ojittaminen metsätalouden käyttöön tapahtui käytännössä varsin lyhyessä ajassa 1960–1980-luvuilla. Silloisissa oloissa rahoitusta hankittiin Maailmanpankilta. Tarvitaan valuma-aluetason ratkaisuja ja laajojakin pintavalutuskenttiä ennen vesien johtumista jokiin ja järviin
Nimelliskulutuksella tarkoitetaan yhteen laskettua tuotantoa ja tuontia, josta on vähennetty vienti. Jos Yhdysvallat haluaisi lopettaa kokonaan sahatavaran tuonnin, sen korvaaminen omalla tuotannolla olisi käytännössä mahdotonta. Tuontitullit sekoittavat sahatavaramarkkinoita Suomi vie vain vähän sahatavaraa Yhdysvaltoihin. Maan asettamat uudet tuontitullit kuitenkin kiristävät kilpailua myös Euroopassa ja Aasiassa ja vaikuttavat siten Suomen vientinäkymiin. 22 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529599-_6354054.indd 22 AR-20250428-529599-_6354054.indd 22 14.4.2025 7.48.52 14.4.2025 7.48.52. Alempi graafi näyttää Yhdysvaltain sahatavaran tuonnin ja viennin suhteen. PUUMARKKINAT Yhdysvaltain sahatavaran tuotanto ja nimelliskulutus Yhdysvaltain sahatavaran tuonti ja vienti 20 40 60 80 100 120 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 5 10 15 20 25 30 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 LÄHDE FAO Tuotanto Nimelliskulutus Tuonti Vienti Teksti MATTI VALONEN | Graafit AINO SAARIKIVI | Kuva VM-ARKISTO Ylemmässä graafissa on kuvattuna Yhdysvaltain sahatavaran tuotanto ja nimelliskulutus vuosina 2014– 2023
Tämä pehmentää Yhdysvaltojen tullien myötä uusille markkinoille etsiytyvän sahatavaran vaikutusta sahatavaran maailmanmarkkinoihin ja Suomen sahatavaravientiin. Tämä kiristää kilpailua Euroopassa ja Aasiassa. Tällä kertaa vaikutukset olisivat järeämpiä, sillä Yhdysvaltain talouskasvun ennustetaan tänä vuonna hidastuvan merkittävästi tullipäätöksien myötä. Tullit koskevat kaikkia tuoteryhmiä lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia. Mediatietojen mukaan puutuotteille oltaisiin kuitenkin valmistelemassa erillisiä tuontitulleja. Metsäteollisuuden ulkomaankaupan ennakkotilastojen mukaan sahatavaran viennin arvo kasvoi lähes kahteen miljardiin euroon, mikä oli 16 prosenttia metsäteollisuustuotteiden vientituloista. Eurooppalaiset tuottajat pyrkinevät ensisijaisesti lisäämään toimitusmääriään eurooppalaisille asiakkaille. Tuolloin viennin lasku jäi maltilliseksi Yhdysvaltain rakentamisen vahvan kasvun ansiosta. Yhdysvaltojen nimelliskulutuksesta 80 prosenttia katettiin omalla tuotannolla. Samanaikaisesti sahatavaramarkkinoihin vaikuttaa tukkipuun rajallinen saatavuus sekä Kanadassa että Euroopassa. Tämä on lyhyellä aikavälillä mahdotonta ja pidemmälläkin aikajänteellä todella haastavaa. Suhdanneherkälle rakentamiselle tämä ei lupaa hyvää. Tuotantoedellytysten heikentyminen vähentää tuotantoa Kanadassa ja Euroopassa. Tuonti ei voi päättyä On siis todennäköistä, että eurooppalaiselle sahatavaralle asetetaan jonkinlaiset tuontitullit ja että kanadalaisen sahatavaran nykyistä tuontitullia korotetaan. Jatkossakin Yhdysvallat tarvitsee suuria määriä tuontisahatavaraa, vaikka rakentaminen vähenisi ja maa saisi lisättyä omaa tuotantoaan. Vaikutuksen merkittävyys riippuu siitä, minkä suuruiset tullit eurooppalaiselle sahatavaralle ja millainen korotus kanadalaiselle sahatavaralle asetetaan. Kilpailu kiristyy Yhdysvaltojen sahatavaran tuonnista reilut 80 prosenttia tulee Kanadasta ja reilut kymmenen prosenttia Euroopasta. Molemmat alueet ovat tärkeitä markkinoita suomalaiselle sahatavaralle. Nämä toimet vaikuttavat toteutuessaan sahatavaran maailmanmarkkinoihin, sillä Yhdysvallat on suuri sahatavaran tuoja. Tuonti Suomesta Yhdysvaltoihin on ollut erittäin vähäistä. Mäntysahatavaran osuus viennin arvosta oli 45 prosenttia. Vuonna 2024 Suomesta vietiin sahatavaraa maa ilmalle 8,2 miljoonaa kuutio metriä, josta Eurooppaan 48 prosenttia. Aika näyttää, minkä verran sahatavaran vienti Kanadasta ja Euroopasta Yhdysvaltoihin vähenee. Kanadalaisen sahatavaran tuontitullia ei muutettu, vaan se pysyi ennallaan 15 prosentissa. MARI IKONEN 23 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529599-_6354054.indd 23 AR-20250428-529599-_6354054.indd 23 14.4.2025 7.48.54 14.4.2025 7.48.54. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n tilastojen perusteella vuonna 2023 Yhdysvaltojen sahatavaran tuonti oli 25 miljoonaa kuutiota ja nimelliskulutus (yhteenlaskettu tuotanto ja tuonti vähennettynä viennillä) 97 miljoonaa kuutiota. Merkittävimmät viennin kohdemaat olivat Saksa (osuus 11 prosenttia), Kiina (10 prosenttia) ja Yhdysvallat (9 prosenttia). Monin paikoin metsätuhot ovat pienentäneet molempien alueiden puuntuotantopotentiaalia, mikä on heikentänyt sahojen nykyisiä ja tulevia tuotantoedellytyksiä. Yhdysvalloissa rakennusalan toimijat tosin uskovat, että kanadalaisen sahatavaran tuontitullia korotetaan myöhemmin tänä vuonna. Odotettavissa olevat tullit eurooppalaiselle sahatavaralle sekä kanadalaisen sahatavaran tullin korotus kohottavat sahatavaran ja muiden rakennusmateriaalien hintaa yhdysvaltalaisille rakentajille ja kuluttajille. Järeitä vaikutuksia Huhtikuussa 2017, Donald Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella, Yhdysvallat asetti kanadalaisille sahoille tuottajakohtaiset tuontitullit, jotka olivat keskimäärin 20 prosentin suuruiset. Eurooppalaisille tuotteille määrättiin 20 prosentin suuruinen tulli, jonka oli määrä astua voimaan huhtikuun yhdeksäntenä päivänä. Jos Yhdysvallat teoreettisesti haluaisi lopettaa tuonnin kokonaan, sen tulisi kasvattaa omaa tuotantoaan vuoden 2023 lukujen perusteella liki 20 miljoonaa kuutiota. Kirjoittaja on Pellervon talous tutkimuksen metsä ekonomisti. Sahatavaran vienti kasvoi Suomen metsäteollisuuden vientituloista 60 prosenttia tuli viime vuonna Euroopasta ja 21 prosenttia Aasiasta. Tuontitullit ja rakentamisen suhdannetilanteen heikentyminen eivät pysäytä Yhdysvaltojen sahatavaran tuontia Euroopasta ja Kanadasta tykkänään. KAI TIRKKONEN H uhtikuun alussa Yhdysvallat asetti tuontitulleja kaikille kauppakumppaneilleen. Todennäköisesti kanadalaiset sahat pyrkivät lisäämään vientiään Aasiaan, jossa niillä on jo vakiintuneita asiakkaita. Euroopan ja Kanadan viennin vähentyessä Yhdysvaltoihin sahatavaran tuottajat joutuvat etsimään tuotannolleen muita markkinoita. Monin paikoin metsä tuhot ovat pienentäneet puun tuotanto potentiaalia. Yksi näistä poikkeuksista on sahatavara. Tärkeimmät vientimaat sahatavaralle olivat Euroopassa Saksa, Aasiassa Kiina ja Afrikassa Egypti. Vuonna 2017 kanadalaisen sahatavaran vienti Yhdysvaltoihin laski seitsemän prosenttia
Toista kättä käytetään vain taimien ottamiseen vakasta ja pudottamiseen putkeen. Putki isketään maahan yhdellä kädellä. TYÖVÄLINEET KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Taimet maahan Juttuun liittyvällä videolla katsomme, miten istutusputki toimii ja millaisia vikoja siihen voi tulla. Putkeen meni 24 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529609-_6354069.indd 24 AR-20250428-529609-_6354069.indd 24 14.4.2025 7.52.58 14.4.2025 7.52.58. Ammatti-istuttajat poistavat usein putkesta toisen kahvan
Kellfri Istutusputken olennainen ero on materiaalissa, putki tehdään alumiinista. Uusi istutustapa tyrmäsi kourukuokan. Verovinkki Metsänhoidossa ja metsän uudistamisessa käytettävät työvälineet, kuten istutus putket ja taimivakat, ovat metsän omistajalle vero vähennyskelpoisia vuosi menoja. Alumiinisena putki ei ruostu. Väriltään Kellfri on nykyisin alumiininharmaa. Pottiputken asemaa metsänistutuksen mullistuksessa kuvaa hyvin se, että moni kutsuu istutusputkea edelleen pottiputkeksi, vaikka Pottiputki on yksi istutusputkien tuotemerkki, ei yleisnimi. Kotimaista tuotantoa edustaa väriltään sininen Sisuputki, jonka nimi oli aiemmin Finnputki. Joskus sitä voi aiheuttaa leukoihin takertunut savi. I stutusputken edeltäjän, istutuspihdit, kehitti Metsäntutkimuslaitoksen kenttämestari Sauli Takalo. Suomalainen metsän uudistaminen jalostettuja paakkutaimia käyttäen on menestystarina, josta istutus putket ovat olennainen osa. Putkia tekee tällä hetkellä kolme valmistajaa. Sisuputkea valmistetaan neljänä eri kokona. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA välinen yritys, joka valmistaa taimien tuotantoketjun eri vaiheisiin tarvittavia laitteita ja osaamista siemenkeskuksille, taimitarhoille ja käyttäjille. Toisaalta putki ei saa olla liian väljä, koska silloin putken reunat eivät pidä paakkua suorassa ja paakku voi pudota maahan kieroon. Tällä hetkellä saatavana on kaksi putkikokoa. Ensimmäinen istutusputki oli väriltään punainen ja nimeltään Pottiputki. Nimen taustalla on paakkutaimea tarkoittava sana pottitaimi. Aiemmin Kellfri oli väriltään keltainen ja sitä ennen vihreä. Sisuputkessa on kuitenkin hieman erilaiset leuat ja leukojen avausmekanismi, lisäksi muun muassa käsikahva on hitusen pitempi. Väriltään Pottiputki on edelleen punainen. Kolmas tuotemerkki on Kellfri Istutusputki. Kellfri on vankan rakenteensa vuoksi selvästi muita putkia painavampi. 25 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529609-_6354069.indd 25 AR-20250428-529609-_6354069.indd 25 14.4.2025 7.53.03 14.4.2025 7.53.03. Jos putki on liian ahdas, paakku ei mahdu siihen tai jää putkeen jumiin. Kuusentaimissa kokona on usein keskipaakku, jolloin läpimitaltaan 55 mm:n istutusputki on sopiva. Vanhat, kunnostetut putket ovat siihen omiaan. Istutusputkien myydyimpiä kokoja ovat keskikoot 55 mm ja 63 mm. Taimet myös jäivät helposti kieroon, jolloin tukin tyvikin saattoi kasvaa kieroksi. Se on kansainKun leuat on laukaistu liipaisimesta, niiden kuuluu mennä tiiviisti toisiaan vasten, eikä rakoa saa jäädä. Vemellä on yli 30 vuoden kokemus istutusputkien valmistuksesta. Sujuvassa istutuksessa paakun pitää sujahtaa putken läpi ongelmitta. Sitä myy ruotsalaisen Kellfri Ab:n suomalainen tytäryhtiö. Sisuputki ja Pottiputki ovat samannäköisiä, ja niiden toimintaperiaate on sama. Vinoon jäänyt taimi voi johtaa kieroon tyveen. Ammattimaiseen varustukseen kuuluvat käyttövälineiden lisäksi myös varaputket. Putken läpimitta Paakkutaimet määritellään paakun koon perusteella iso-, keskija pikkupaakkuihin. Sisuputkea valmistaa Veme Oy Laitilassa. Muistan itsekin hyvin, kuinka raskasta oli kuokalla istuttaminen, koska se edellytti käsivoimien käyttöä ja kumartelua. Pottiputken kokovalikoima on markkinoiden laajin, tuotannossa on kuusi erikokoista putkea. Varsinaisen istutusputken ideoi ja kehitti keksijä Tapio Saarenketo, ja tuotannon aloitti Lännen Tehtaat Oy 1970-luvun alussa. Kolme valmistajaa Kaikki Pottiputket tekee nykyisin BCC Ab Plant The Planet Ruotsissa
Sokkia ja sokka tappeja saa vara osina. Yleensä putki lyödään mättääseen, jolloin taimi hutkahtaa heti riittävän syvään. Jos sokka katkeaa, sokkatappikin lopulta tipahtaa, minkä jälkeen laukaisutangon haarukkapää ja koko tanko irtoavat. Istutusputken kumikahvan sisällä on jäykkä vieteri, joka joustaa ja vaimentaa. Taimi valmiiksi putkeen ja seuraavalle mättäälle. Jos metsää on vähänkin enemmän, itsellinen metsänomistaja hankkii omat istutusputket tavallisimman kokoisille taimille. Merkki Ulkohalkaisija (mm) Paino (g) Pituus (mm) Kahvat (kpl) Hinta (e) BCC Pottiputki Pottiputki 38 38 2 480 925 1 139,90 Pottiputki 45 45 2 530 940 1 139,90 Pottiputki 50 50 2 770 940 2 139,00 Pottiputki 55 55 3 110 970 2 139,00 Pottiputki 63 63 3 340 935 2 139,90 Pottiputki 75 75 3 630 935 2 149,90 Sisuputki Sisuputki 4 45 2 000 950 1 129,00 Sisuputki 5 55 2 200 950 2 129,00 Sisuputki 6 63,5 3 000 950 2 129,00 Sisuputki 7 75 3 200 950 2 139,00 Kellfri Istutusputki Kellfri 63 66 5 000 1000 2 134,00 Kellfri 73 76 5 150 1000 2 134,00 Istutusputket metsätyöhön 26 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529609-_6354499.indd 26 AR-20250428-529609-_6354499.indd 26 14.4.2025 8.54.46 14.4.2025 8.54.46. Koska tasaisillakin mailla esiintyy siellä täällä kiviä, maahan lyömisestä aiheutuu putkeen iskuja. Sokka on ohutta metallia. Putken rikkoutumiseen ammattilainen varautuu kuljettamalla mukana varaputkea. Muita vikoja Kapea korvake, johon laukaisutanko alapäässä kiinnittyy, voi murtua kovasta osumasta kiveen. Silti varsinkin ammattimetsureilla on tapana lyödä putki maahan työn nopeuttamiseksi, elleivät mättäät ole pahoin kivisiä. Istutusputken laukaisutangon alaosassa on haarukkapää, joka lukitaan sokkatapilla korvakkeeseen. Putki kestää parhaiten, kun sitä ei lyödä maahan. Toisaalta niiden kestävyys riippuu myös istuttajan työ tavasta. Ajankohta on syytä sopia ajoissa. Sokkatappi pysyy paikoillaan saksisokalla, jonka päät taitetaan. Mistä putki rikkoutuu. Istutusputkia voi saada lainaan joistakin metsänhoitoyhdistyksistä, mutta niitä on tarjolla rajallisesti. Putki on sen jälkeen käyttökelvoton. He katsovat asiaa kokonaishyödyn näkökulmasta. Niitä on saatavana varaosina, kuten kaikkia istutusputkien irrallisia osia. Hitsaamalla sen saa takaisin paikoilleen. Haarukkapään voi kiinnittää tilapäisesti paikoilleen myös rautalangalla, joskin leuat kiinni palauttavan laukaisusalvan toiminta voi sen jälkeen olla nihkeämpää. Investointi ei ole järin suuri. Sijaintinsa takia se on altis kulumaan osumista maahan ja kiviin. Harva kuitenkaan malttaa istuttaa niin, että vain pudottaa putken mättäälle ja upottaa sen sitten kahvasta painaen ja käännellen syvyysrajoitinta myöten maahan. Omilla työvälineillä saa joustavuutta ja varmuutta istutusurakan läpivientiin. Kokenut istuttaja minimoi työvaiheisiin kuluvan ajan. Vaikka putki kolisee kiviin ja iskuista aiheutuu aikaa myöten yleensä vaurioita, työ nopeutuu ja keventyy niin paljon, että hyödyt ovat haittoja suuremmat. TYÖVÄLINEET Syvyysrajoitin on säädetty samaan tasoon kuin putken muutkin uppoamista rajoittavat ulokkeet. Tähän voi varautua hankkimalla varastoon muutaman sokkatapin ja sokan. Kestävä työväline Istutusputket ovat lujatekoisia. Keskikoon putken käyttäminen yhdellä kädellä voi näkyä putkesta päälle päin niin, että toinen kahva on ruuvattu tykkänään pois, koska sitä ei tarvita
27 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529609-_6354069.indd 27 AR-20250428-529609-_6354069.indd 27 14.4.2025 7.53.10 14.4.2025 7.53.10. Kuumina päivinä aamun varhaiset tunnit ovat pa rasta istutusaikaa. Sisuputket ovat lujia ja kestä viä. Tästä vanhemmasta put kesta murtui laukaisutangon haarukkaan tuleva korvake, joka on hitsattu takaisin kiinni. Sokat ovat kuluvia osia. Laukaisusalpa lukit tuu vinossa asennos sa, vaikka tangon kar hennus olisi kulunut salvan kohdalta pois. Välillä tankataan taimivakkaa, välillä vakan kantajaa. Jos ohut sokka katkeaa, sokkatappikin lopulta ir toaa, kuten myös laukaisu tangon haarukkapää
Kahvan hitsaaminen takaisin melko ohuen putken kylkeen ei ole enää ihan helppoa. Sopivan varovaisessa käytössä istutus putki voi kestää metsänomistajan käytössä vuosikymmeniä. Ammattikäytössä sen käyttö ikä on paljon lyhyempi. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, salpa pitää myös karhentamattomassa tangossa. Kitka syntyy sal van vinosta asennosta. LISÄTIETOJA Kellfri Istutusputki, kellfri.fi Pottiputki, uittokalusto.fi Sisuputki, veme.fi TYÖVÄLINEET Se mahdollistaa putken lyömisen maahan ilman iskua käteen. 28 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529609-_6354069.indd 28 AR-20250428-529609-_6354069.indd 28 14.4.2025 7.53.15 14.4.2025 7.53.15. Kellfrin istutus putken erikoisuutena on se, että alumiini sena se ei ruostu. Vieteri voi ajan myötä katketa mutta ku mikahva säilyä ehjänä. Myös salvan ruostunut akseli voi estää lukittumisen. Käytössä eroja ei juuri huomaa. Uusia kahvoja saa varaosina. Tangossa on uutena karhennus, joka kuluu aikaa myöten pois. Jos salpa ei pidä, tarkista sen yläpuolella olevan pienen jousen kunto. Putken laukaisusalpa lukittuu tangon ja salvan välisestä kitkasta. Kahva voi myös revetä irti kiinnityk sestään putken kyljestä, mutta tämä on harvinaista. Se on istutusputkien myydyin koko. Pottiputken (vas.) leuat avaavan polkaisutangon pää on pyöreä ja tasainen. Kuusentaimen keski paakku mahtuu 55 mm:n istutusputkeen. Suhauta akseliin monitoimiöljyä ja nitkut tele, kunnes liikkuvuus palautuu. Sisuputken tangon pää on soikea ja siinä on karhennus
Xact-istuttaja muistuttaa metsätaimien istutusputkea, ja siinä on samanlaiset avattavat ja suljettavat leuat. Maan sisään painetun Xact-istuttajan leuat avataan vääntämällä putkea astinlautaa vasten sivulle. LISÄTIETOJA Fiskars, fiskars.com/fi Fiskarsin Xact-istuttaja painetaan kantapäällä tai päkiällä maahan astinlaudan tyvelle astuen. AARRE SUOSITUS: Molemmat laitteet ovat toimivia apuvälineitä puutarhan multamaassa. Kartiomuodon ansiosta multa myös pysyy teräosan sisässä yllättävänkin hyvin, kun laite nostetaan kuopasta. Työasento ei rasita selkää. Aluksi vääntämällä tapahtuva leukojen avaaminen ihmetyttää. Molemmilla voi istuttaa seisaaltaan muun muassa pieniä taimia ja kukkasipuleita. Teräosan upotessa multa työntyy ylöspäin leviävään kartioon. Koko mekanismi on kätevästi astinlaudassa. Istutuskuoppa multaan Teräksisellä Ergo-istuttajalla tehdään istutuskuoppia multaan. Notkeaselkäinen ei niitä tarvitse, mutta tietyssä iässä näitä selkää säästäviä laitteita osaa jo arvostaa. Xact-istuttajan runkoputki on alumiinia, toinen leuka terästä ja astinlauta terästä sekä komposiittia. Niiden tärkein ominaisuus on sama kuin metsässä käytetyissä istutusputkissa. perennojen ja kesäkukkien astiataimille. Laite asetetaan maahan ja painetaan maan sisään nousemalla astinlaudan päälle toisella jalalla tai tiiviissä maassa molemmin jaloin. Xact-istuttajassa mekanismin etuna on yksinkertaisempi ja kompaktimpi rakenne. Hinta 69,90 e. Istutusputkia puutarhaan F iskarsin pitkävartinen Xact-istuttaja sekä pitkävartinen Ergo-istuttaja ovat puutarhaan tarkoitettuja työvälineitä. Metsätaimien istutusputken leuat avataan polkaisemalla jalkavipua. Leukojen avautumisen kuulee napsahtavasta äänestä. Taimi tai sipuli pudotetaan kuoppaan, minkä jälkeen multa vapautetaan kuopan viereen käsikahvan laukaisinvivusta, joka avaa leuat. Multa siirrellään ja painellaan saappaalla taimen ympärille. Molemmat ovat niin lujatekoisia, että niille voi odottaa kymmenien vuosien käyttöikää. Tällä tavalla voi tehdä kuopan esim. Laitteen pituus on 100 cm ja paino 1 935 g. Tuttuun Fiskarsin tapaan molemmat istutustyökalut on tehty lujiksi ja kestämään käytössä jopa vuosikymmeniä. 29 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529609-_6354069.indd 29 AR-20250428-529609-_6354069.indd 29 14.4.2025 7.53.21 14.4.2025 7.53.21. Laitteella voi kaivaa myös isomman kuopan painamalla sen maahan vieri viereen useita kertoa. Laitteen pituus on 105 cm, paino 2 059 g ja putken halkaisija 50 mm. Mitä tiiviimpää maata, sitä paremmin multa pysyy kartiossa. Fiskarsin Ergo-istuttajan kartiomainen pää avautuu käsikahvojen vieressä sijaitsevasta oranssista vivusta. Hinta 47,90 e. Olennainen ero on siinä, että kun putki on painettu astinlaudan tyven päälle astumalla mullan sisään, leuat avataan vääntämällä putkea vasten pitkää astinlautaa
1 Miten taimikauppa on käynyt tänä keväänä. Ilmastonmuutos on otettu huomioon metsänjalostuksessa jo 30 vuoden ajan. Olemme siinä junassa jo nyt. Fin Forelia Oy Suomen suurin yksityinen taimi tuottaja, jolla on neljä taimi tarhaa eri puolilla maata. Remes: Kuusen viljelyä ei ole tarpeen välttää kokonaan, sillä on kohteita, joille se on perusteltu valinta pääpuulajina. Remes: Metsänomistajan kannattaa varautua jo nyt ääreviin sääoloihin. Jos maanmuokkaus jätetään tekemättä, metsien kasvu romahtaa. Immonen: Vaikka kuusi on edelleen suosituin puulaji, mänty ja rauduskoivu kirivät, ja niiden osuus on kasvanut merkittävästi. Tämä trendi on ollut näkyvissä jo muutaman vuoden ajan. Hyviä kohteita ovat hienojakoiset, rehevät kivennäismaat, joille mänty tai rauduskoivu eivät sovellu, sekä viljavat turvemaat, kuten korvet. Muutos on merkittävä ja näkyy jo maastossa. Lehtipuustoa tulee uudistusalalle usein luontaisesti, mutta lehtipuita kannattaa myös viljellä, jotta jalostushyöty saadaan käyttöön. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan viime vuonna mäntyä viljeltiin 51 prosentilla kaikista uudistusaloista, kun taas kuusen osuus oli 43 prosenttia. Taitekohta oli vuonna 2020, jolloin kuusen osuus oli huipussaan, mutta sen jälkeen trendi on ollut laskeva. Sekametsät tukevat monimuotoisuutta ja kestävät metsätuhoja yhden puulajin metsiä paremmin. Lisäksi monimuotoisuutta voi tukea istuttamalla vaikkapa yhden taimipakkauksen jotakin erilaista, esimerkiksi kuusen ja koivun viljelykohteelle yhden pakkauksen tammea tai tervaleppää. Oikea menetelmä tulee valita kohteen mukaan. 4 Tänä keväänä is tutetut taimet ovat uudistusiässä 2100 luvulla, jolloin ilmas to voi olla hyvin erilainen kuin nykyään. 2 Kuusi on pitkään hallinnut uudistus aloja. Myös turve mailla tarvitaan jatkossakin maan muokkausta. Tällä hetkellä taimitarhoilla suunnitellaan vuosien 2026–27 taimitoimituksia. Kuusen osuus on pudonnut 52 prosentista 43 prosenttiin. Jalostus ei ole kohdistunut pelkästään kasvuun vaan myös puun resilienssiin eli sopeutumiskykyyn. Myymättä jääneet taimet joudutaan hävittämään, mistä aiheutuu turhia kustannuksia. Miten metsänomistaja voi varautua muutokseen. Kuusta ei pidä viljellä sellaisille kasvupaikoille, jotka ovat alttiita kuivuudelle. Fin Forelia Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Anne Immonen: Kauppa on käynyt hyvin, ja kevään taimet on pääosin jo myyty. Immonen: Emme voi ajatella, että ilmastonmuutos on jotakin, mikä tapahtuu kaukana tulevaisuudessa. Pienillä teoilla on iso vaikutus, kun moni metsänomistaja tekee samoin. Kuusi sopii parhaiten riittävän viljaville kasvupaikoille, jotka eivät ole alttiita kuivuudelle. Sekapuuston suosiminen on suositeltavaa aina, kun se kasvupaikkatyypin puolesta on mahdollista. Taimituotanto perustuu ennakkotilauksiin, sillä taimet ovat tuoretavaraa, ja kevään ja alkukesään myyntiin suunniteltujen taimien laatu heikkenee kesän edetessä. Metsänjalostusaineistosta pyritään karsimaan pois tautiherkät yksilöt. Pitäisikö metsänomistajan välttää kuusen viljelyä. Miten met sänomistaja voi varautua muuttuvaan ilmastoon. Tavoitteena on istuttaa mahdollisuuksien mukaan useampaa puulajia samalle kuviolle. 7 kysymystä metsän uudis tamisesta Tänä keväänä istutetut taimet varttuvat erilaisessa ilmastossa kuin missä nyt elämme. Fin Forelia tuottaa vuosittain yli 10 miljoonaa tainta koti maahan ja vientiin. Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes, Suomen metsäkeskus: Kuusettumisen TIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuva HANNE MANELIUS / VM-ARKISTO taittuminen on ollut selvästi havaittavissa koko 2020-luvun. 3 Yksipuolisen kuusenviljelyn haitat tunnetaan aiempaa paremmin. 30 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529633-_6354047.indd 30 AR-20250428-529633-_6354047.indd 30 14.4.2025 7.48.06 14.4.2025 7.48.06. Onko kuuset tumisen taittuminen jo havaittavissa
2 Sulata taimet. Kuivatusta tarvitaan veden vaivaamilla alueilla jatkossakin esimerkiksi naveromätästyksen muodossa. Anna taimien sulaa rauhassa noin viikon ajan. Esimerkiksi tammen viljelyä voitaisiin laajentaa nykyistä pohjoisemmaksi, sillä tammi menestyy jo Keski-Suomen hyvillä kasvupaikoilla. 7 Mistä tekijöistä taimen hinta muodostuu. Taimet ovat elävää materiaalia ja herkkiä vaurioille. 8 Käsittele taimia hellä varaisesti. Tilastot perustuvat met sänkäsittelyilmoituksiin, mutta ne aliarvioivat mene telmän yleisyyttä. Peruspuulajien eli kuusen, männyn sekä raudusja hieskoivun lisäksi kasvatamme douglaskuusta, tammea, lehtikuusta ja tervaleppää. PohjoisSuomessa sekä suurten taajamien lähistöl lä Uudellamaalla ja Pirkan maalla peitteistä metsän käsittelyä käytetään eniten. Työvoimakustannukset ovat merkittävä osa, sillä vaikka automaatio on lisännyt tehokkuutta, taimituotannossa on edelleen paljon käsityötä. 7 Tiivistä maa varovasti. Raju käsittely voi aiheuttaa mikrovaurioita, jotka altistavat taimen kasvitaudeille. Peitteinen metsän käsittely yleistyy Myös turvemailla tarvitaan jatkossakin maanmuokkausta, sillä esimerkiksi varputurvekankaat uudistuvat huonosti ilman sitä. Seuraavaksi aiomme kokeilla metsävaahteraa. Myös kotimaisten puulajien joukossa on vaihtoehtoja kuusen, männyn ja koivun rinnalle. Istuta taimi keskelle mätästä, ei risujen tai kivien päälle. P eitteisen metsän käsittelyn osuus kai kista uudistamisista on valtakunnallisesti hie man alle neljä prosenttia, mutta maakunnalliset erot ovat suuria. 5 Istuta oikeaan paikkaan. 31 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529633-_6354047.indd 31 AR-20250428-529633-_6354047.indd 31 14.4.2025 7.48.08 14.4.2025 7.48.08. Ennen istutusta juuripaakun pitää olla kostea – veden tulee pisaroida, kun paakkua puristaa. ”Trendi on selvästi nou seva, ja peitteinen metsän käsittely yleistyy tulevai suudessa”, arvioi Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. Näin näet taimen paremmin ja vältät vaurioittamasta sitä kengällä. Näin voimme oppia kasvattamaan sitä etukäteen ja varmistaa, että tuotanto on valmiina. 6 Istuta riittävän syvään. En suhtaudu ehdottoman kielteisesti eksoottisten puulajien viljelyyn, vaan katson, että niiden viljelystä kannattaa kerryttää kokemusta. Remes: Isossa kuvassa puulajikirjon laajentaminen on ilman muuta tarpeen, mutta muutokset on tehtävä hallitusti, jotta vältytään ongelmilta. 4 Valitse oikea istutushetki. Syväistutuksessa juuripaakun päälle jää noin viisi senttiä maata. Taimen mukana metsänomistaja saa käyttöönsä jalostushyödyn, joka voi lisätä puuston kasvua jopa 20 prosenttia. Oikea kasvatusresepti löytyy erehdysten ja onnistumisten kautta. Peittei seksi metsänkäsittelyksi ti lastoidaan vain poiminta ja pienaukkohakkuut, vaikka myös esimerkiksi kaistale hakkuut ja yläharvennukset ovat yleisiä siirryttäessä jaksollisesta metsänkäsit telystä peitteiseen. Kun taimilähetys on saapunut, avaa laatikot ja tarkista, että taimet ovat kunnossa. Ala on pääomavaltainen, ja suuria investointeja tarvitaan koneisiin ja laitteisiin. Älä heittele taimilaatikoita äläkä käytä karkeita hansikkaita käsitellessäsi niitä. Taimituotannon on oltava kannattavaa, sillä kyseessä on erityisosaamista vaativa ala. Istuta taimet lämpimään maahan, sillä kylmä maa vaikeuttaa vedenottoa ja hidastaa juurtumista. Maan alle jäävästä versosta kehittyy uusia juuria. Esimerkiksi metsävaahtera tekee kyllä siementaimia marjapensaiden alle, mutta koetapa kasvattaa sitä kasvihuoneessa, niin ei varmasti idä. Immonen: Puulajivalikoimamme on laajentunut viime vuosina, kun monipuolisten puulajisuhteiden hyödyt ovat tulleet yhä paremmin tietoon. Myös energiakustannukset, kuten lämmitys, vaikuttavat taimien hintaan. Ilmastonmuutoksen edetessä on todennäköistä, että joudumme käymään keskustelua siitä, tuleeko nykyisistä vieraslajeista tulokaslajeja, halusimme tai emme. On myös tärkeää tutkia riskit huolellisesti ennen päätösten tekemistä. 3 Varmista juuripaakun kosteus. 6 Miten tarve moni puolistaa metsien puu lajikirjoa näkyy taimitarhalla. Immonen: Olen ollut kotimaisten puulajien kannattaja, mutta viime aikoina olen jo hieman kääntänyt takkiani. Turvemailla peitteinen met sänkäsittely on yleisempää kuin kivennäismailla. Immonen: Taimen hintaan vaikuttavat useat tekijät. Paina maa juuripaakun ympäriltä tiiviiksi kengän kärjellä, ei kantapäällä. Taimituottajalla pitää olla tuntuma siihen, mitä puulajia tulevaisuudessa halutaan. 8 vinkkiä istutukseen 1 Tarkista taimien kunto. Männyn viljelyn osuus on ollut viime vuosina kasvussa hirvituhojen pelosta huolimatta. 5 Pitäisikö meidän varautua muuttuvaan ilmastoon viljelemällä myös muita kuin koto peräisiä puulajeja. Kokeilu kannattanee aloittaa Etelä-Suomesta. Liian nopea lämpötilan muutos, kuten sulattaminen pannuhuoneessa tai suorassa auringonpaisteessa, voi vahingoittaa taimien solurakennetta
32 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529619-_6354066.indd 32 AR-20250428-529619-_6354066.indd 32 14.4.2025 7.52.04 14.4.2025 7.52.04. Metsänomistaja voi vähentää myös sahojen huoltoja polttoainekulut samoin kuin kilometrikorvaukset ajomatkoista metsäpalstalle. Teksti TEPPO KUITTINEN | Kuvat PETRI JAUHIAINEN Verovinkki Taimikon raivauksessa tarvittavat työkalut ja turvavarusteet voi vähentää metsäverotuksessa. TAIMIKON VARHAISPERKAUS Raivaa, syö, nuku, toista Viiden hehtaarin taimiviidakon raivaaminen kasvukuntoon oli uuvuttava mutta opettavainen kokemus toimittajalle ja hänen teinipojalleen
Valoa ja vapautta. Vesakon varjoon jääneet kuusentaimet kylpevät valossa raivauksen jälkeen. 33 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529619-_6354066.indd 33 AR-20250428-529619-_6354066.indd 33 14.4.2025 7.52.06 14.4.2025 7.52.06
34 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529619-_6354066.indd 34 AR-20250428-529619-_6354066.indd 34 14.4.2025 7.52.10 14.4.2025 7.52.10. Ero oli valtava, kun vieressä saattoi olla heinikon yläpuolelle päässyt kuusentaimi, joka oli jo miehenkorkuinen. Tämän kokemuksen jälkeen ymmärtää hyvin, miksi entisajan metsurien eväsleivissä oli voita paksummin kuin ruisleipää. Jos rehellisiä ollaan, heinäntorjunta ei myöskään houkutellut. Heinäntorjunta olisi kyllä muutamin paikoin todella kannattanut. Raivausreissujen jälkeen ensimmäiset päivät Helsingissä menivät kuin sumussa. Edes saunominen ja venyttely eivät auttaneet kuin hieman. M iten luonnistuu viiden hehtaarin taimikon raivaus keskikuntoiselta, keski-ikäiseltä toimittajalta ja hänen teini-ikäiseltä pojaltaan. Mennä nyt kuumana kesäpäivänä hyttysten syötäväksi, paarmojen purtavaksi ja punkkeja iholleen keräämään. Raivausreissujen yöt eivät olleet katkonaisia vain vajaaksi jääneen energiansaannin vuoksi. Siinä piti välillä herätä keskellä yötäkin syömään, kun päivällä ei ehtinyt nauttia tarpeeksi kaloreita. Tähän vaikutti myös välimatka metsätilalle. Kuusentaimikko sijaitsee mäellä niin, että alavimmat kohdat ovat kasvupaikaltaan lehtomaista kangasta ja mäkeä noustaessa tuoretta kangasta. Vuosikasvua saattoi olla lähemmäs 40 senttiä. Käytännössä voi sahata kaikkea, mikä ei ole vihreää. Keho oli sokissa rasituksesta samaan tapaan kuin vastaharvennetun kuusimetsän kuuset ovat sokissa valon rajusta kasvusta. Raivaajien ei tarvitse sentään pelätä kirjanpainajan iskeytymistä iholle, vaikka väsymys iskee. Keväällä lumien sulamisen jälkeen sahaus on helppoa. Neljässä vuodessa taimikosta oli tullut melkoinen viidakko. Lihakset olivat rasituksesta niin kipeitä, että tuntui kuin joku pistelisi niitä tikarilla. Tarvittiin paljon energiaa. Ja kun väsymyksen aiheuttama aivosumu hälventyi, saatoimme kerrata upeita hetkiä taimikolla. Taimikko oli kätevästi soratien vieressä, joten huoltopiste oli auton luona. Maapohja on niin rehevää, että neljässä vuodessa taimikosta oli tullut melkoinen viidakko. Ja sitähän se oli. Ensimmäisinä kesinä Helsingistä ei tullut lähdettyä Kiuruvedelle heinäntorjuntaan. Juotavaa tulee taimikossa olla reilusti mukana. Urheilukellon mukaan päivittäinen energiankulutus oli 5 000 kilokalorin luokkaa. Korkean heinikon eniten varjostamat kuusentaimet eivät olleet kasvaneet neljässä vuodessa kuin muutaman kymmenen senttimetriä. TAIMIKON VARHAISPERKAUS Seuraavaa tankillista sahaamaan. Tikarinpistoja Nykyään terveellisempi vaihtoehto on vaikka suolapähkinä, jossa on paljon energiaa sekä hyviä rasvoja. Tähän saatiin vastaus ensin keväisellä ja sitten syksyisellä raivausretkellä Helsingistä Kiuruvedelle. Yhteensä kuuden työpäivän aikana raivattiin viisi hehtaaria taimikkoa. Varsinkin lämpimän kesän ja syksyn 2024 vuosikasvu oli monella heinikon varjot karistaneella kuusentaimella huikea. Suolakaan ei ole pahasta, kun metsässä hikoilee kamppeet likomäriksi. ”Raivaa, syö, nuku, toista”, tiivisti teinipoika pelin hengen. Kuusikko Taimikosta reilut neljä hehtaaria oli istutettu kuusentaimilla keväällä 2020
Toisen tankillisen tai enemmänkin ehti raivata illalla, sillä päivänvaloa riitti pitkään. Vaikka on käynyt koulutuksen ja tietää, että raivaussahalla voi ohjailla kaadettavia puuntaimia jo raivatun alueen suuntaan, lepikossa vallitsevat viidakot lait. Raivatessa pyrimme myös polkemaan heinää lakoon kuusentaimien ympäriltä aina, kun sitä sattui jalan ulottuville. Ryppäitä raivatessa voi sentään hyödyntää raivaussahan terän pyörimissuuntia ja kaatokulmia. Kuusentaimet ovat kuin kaltereiden takana 2–3-metristen, tiheiden leppäviidakoiden sisällä. Pienetkin kuusentaimet erottuivat selkeästi, ja raivauksessa saattoi keskittyä vesakoiden niittämiseen. Raivaus on hikistä hommaa, joten vettä kuluu paljon. Taimikkoa varjostavat myös vadelmapensaat ja pihlajat sekä ennen kaikkea leppä-, haapa-, koivuja pajuvesakot. Pieniä puita on yksinkertaisesti niin paljon, että lopulta niitä kaatuu joka suuntaan ja raivaaja päätyy heilumaan raivaussahan kanssa ympäriinsä. Keväällä päivät olivat myös pitkiä. Keväällä eivät myöskään hyönteiset haitanneet, tosin eivät syksylläkään. Liikkuminen on hankalaa, kun leppää on maassa sikin sokin. Mutta erikseen heinäntorjuntaan ei ollut aikaa, eikä heinikko niin montaa tainta lopulta varjostanut. Syksyllä yksittäiset pienet kuusentaimet olivat heinikon piilossa. Kun aamulla oli raivannut sahan tankin tyhjäksi, saattoi pitää useamman tunnin lounastauon, jolloin keho ehti levätä ja kerätä uusia voimia. Parhaimmillaan haavat kaatuvat nätisti nippuun raivaajan iloksi. Lepikko Heinikko on vain yksi harmi, jonka kanssa taimet saavat taistella valosta, vedestä, ravinteista ja elintilasta. Lepikon raivaaminen ei ole helppoa. Tosin haavanvesat kasvoivat enemmän ryppäinä kuin mattona. Kuusentaimi ei onneksi säiky siitä, että kaadettu vesakko painaa sitä hetken aikaa vinoon. Voi vain kuvitella, kuinka pimeää lepikon keskellä kituvilla kuusentaimilla on jopa kirkkaana kesäpäivänä ja miten paljon paremmin kuusi pääsee kasvamaan nyt, kun lepikko sen päältä on hävitetty. Vesoja joutuu nostelemaan ja siirtämään, jotta ne eivät taivuta tai paina kuusia. Haavikko Haapa on taimikon raivaajalle toinen riesa. Suolapähkinät ja vesi olivat mainio yhdistelmä lyhyiden taukojen aikana. Haapa on kuitenkin niin tehokas lisääntymään, että sitä on ihan kaikkialla. Kiuruveden hurjimmat lepikot lienevät siemensyntyisiä, sillä pieniä puita kasvaa vieri vieressä mattona usean neliömetrin alueella. Reilulle neljälle hehtaarille oli istutettu yli 7 000 kuusta, joista suurin osa oli heinikkoa korkeammalla. Keväällä, helatorstain pitkänä viikonloppuna, raivaus oli huomattavasti helpompaa, kun heinikko oli lakoontunut lumen painosta. 35 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529619-_6354066.indd 35 AR-20250428-529619-_6354066.indd 35 14.4.2025 7.52.13 14.4.2025 7.52.13. Väsyneitä jalkoja nostaessa kengänkärki tarttuu helposti leppäkasaan, ja sitten raivaaja on nenällään. Täytyi olla tarkkana, ettei vahingossa sahannut kuuseen, kun raivasi heinikossa kasvavaa vesakkoa. Siis aivan kaikkialla. Kun ajattelet, että sainpa tämän kohdan raivattua, ja käännät katsettasi, eikö selän takana ole vielä vähintään yksi haaparyväs odottamassa. Tekisi mieli lennättää lepät pois koko taimikolta kuin ne kuuluisat leppäkeihäät. Vesakon raivaamista hidastaa vesojen valtavan määrän lisäksi niiden kaatuminen kuusentaimien päälle. Lepikot ovat hurjan näköisiä jo neljän vuoden jälkeen
Myös eläimet ja hyönteiset ovat pienen kuusen uhkana. Yksittäiset oksissa säilyneet lehdet auttoivat varmistamaan puulajin. Mielessään saattoi nähdä jo ensi kesän rauduskoivut täydessä lehdessään. Komea koivikko, onko kauniimpaa näkyä. Puulajin tunnistus oli näin helpompaa, kun puissa oli vielä yksittäisiä lehtiä jäljellä. Kasva te taan komean kuusen sijasta pullea raudus koivu. Siellä täällä yksittäisissä kohdissa kuusentaimet voivat kuitenkin tukehtua liialliseen kosteuteen tai kärsiä taudeista, ravinteiden puutteesta, pakkasesta, lumivahingoista, roudasta tai kevätahavasta. Se voi elää vuosikaudet pimeässä kasvien ja muiden puiden varjostamana ja singahtaa kasvuun taimikon raivauksen jälkeen. Tuolloin lehti ei ollut vielä puissa ja heinikko oli lumesta laonnutta, harmaata massaa maanpinnalla. 36 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529619-_6354066.indd 36 AR-20250428-529619-_6354066.indd 36 14.4.2025 7.52.17 14.4.2025 7.52.17. Koivikko raivattiin kokonaan lokakuussa. Teinipojalle oli helppoa sanoa kuusentaimikossa toukokuussa, että raivaa pois kaikki mikä ei ole vihreää. Neljässä vuodessa rauduskoivut olivat kasvaneet jo 2–3-metrisiksi hujopeiksi, mutta koivujen vanavedessä olivat kasvaneet myös muut lehtipuut. Raivaajalle jokainen menetetty kuusentaimi on pieni surunaihe, sillä siihen kohtaan ei kasva aikanaan komeaa kuusitukkipuuta. Koivikossa merkitsin rauduskoivut punaisella kuitunauhalla teinipojan työtä helpottamaan. Lokakuun puoliväli on Pohjois-Savossa aika ihanteellinen ajankohta raivata koivuntaimikkoa. Kun lisätään olosuhteisiin harmaa ja sateinen päivä sekä lokakuun puolivälin niukka valo, puulajin tunnistus muuttuu jo useamman pykälän vaikeammaksi. Joku kuusentaimi jää aina vahingossa raivaussahan terän uhriksi. Rauduskoivun rungossa on läiskiä vähän kuin seepran turkissa, ja sormenpäillä kokeilemalla tuntee hyvin, kuinka rauduskoivun pinta on karkeampi kuin muilla puulajeilla. Mitä kasvattaa tukehtuneen kuusen tilalle. Paikalla on aikaisemmin ollut pelto, ja maapohja on hyvin kosteaa ja rehevää. Rauduskoivun vesa on sinällään helppo erottaa pelkän rungon perusteella muista lehtipuista. Lisätään päälle väsymys, hiestä höyrystyneet silmälasit ja metsurinkypärän visiirin näkökenttää heikentävä ja tummentava vaikutus, niin useamman kerran saa kurkata puiden latvukseen ja varmistaa lehtien perusteella, mikä näistä olikaan se rauduskoivu. TAIMIKON VARHAISPERKAUS Viiltosuojahousut ovat mukavan peh mustetut, jolloin vesakko ei hankaa ja hakkaa jalkoja. Mutta se on myös mahdollisuus. Kuusentaimikkoa raivattiin sekä toukokuussa että lokakuussa Helsingin koulujen syysloman aikana. Lopputulos oli silmiä hivelevä. Koivikko Kiuruveden raivaussavottaan kuului vajaan hehtaarin koivuntaimikko. Sahatessa saa olla tarkkana, ettei väsy neenä huitaise rai vaussahalla kuusen taimea poikki. Suurin osa lehdistä on pudonnut maahan, jolloin näkyvyys on parempi. Koivikon raivaus on kokemattomalle raivaajalle vaativa suoritus. Silti työ oli vaativaa pehmeällä ja osin upottavalla maapohjalla. Sekametsä Kuusentaimi on sitkeä. Välillä riittää sekin, että katkaisee kaadetun vesan rungon, jolloin kuusi omalla voimallaan työntää vesan pois päältään
LISÄTIETOJA metsakeskus.fi Pojasta polvi paranee. Taimikko on metsänomista jan puutarha, jossa kasvatetaan paljon muu takin kuin kuitu ja tukkipuuta. Kuolleen kuusen muistoksi viereen voi jättää myös katajan kasvamaan. Sil loin päätös on helppo. Niiden päällä on hyvä pitää piknik, ja sellaiseen kohtaan on kiva jättää ihailtavaksi useita eri puu lajeja kasvamaan. Kasvatetaan komean kuusen sijasta pullea rauduskoivu, joka myydään aikanaan tehtaalle koivuvanerin tekemistä varten. Taimikkoisen mäen päällä on komeita, sammaleisia kallionnyppylöitä. Tuen myöntämisen ehtona on se, että hoitotyöt on tehty niin, ettei alueella tarvitse tehdä samantyyppisiä töitä seuraavaan viiteen vuoteen. Yksittäisiä leppäviidakoitakin voi säästää. Kuolleen kuusentaimen viereen on saat tanut luontaisesti kasvaa rauduskoivua. Muista Metka-tuki Taimikon varhaisperkaukseen voi hakea taimikon ja nuoren metsän hoitoon tarkoitettua Metka-tukea. Tukea haetaan sen jälkeen, kun hoitotyöt on tehty. Työt voi tehdä itse tai teettää esimerkiksi metsäammattilaisella. Tuki on veron alaista tuloa. 37 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529619-_6354066.indd 37 AR-20250428-529619-_6354066.indd 37 14.4.2025 7.52.21 14.4.2025 7.52.21. Tukea voi saada kohteelle, jonka pinta-ala on vähintään yksi hehtaari. Taimikonhoito on sahaamista, mutta se on myös luomista. Tukea täytyy hakea viimeistään kaksi kuukautta hoitotöiden lopettamisen jälkeen, ja töiden aloittamisesta saa olla kulunut korkeintaan puoli vuotta. Tukea haetaan Metsäkeskukselta, ja sen suuruus on 200 euroa hehtaarilta. Pyy viihtyy tiheässä lepikossa, ja säästyypä raivaamisen vaivalta. Pihlajan lehdet ovat sen verran siroja, ettei iso kaan pihlaja varjosta häiritsevästi lähistön kuusen taimia. Helpointa hakemuksen tekeminen on Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Talousmetsän ei tarvitse olla – eikä se koskaan olekaan – täysin yksilajinen, mono toninen näky. Vanha ka taja on aina niin kaunis, ja niin ovat myös pihlajat punaisine marjoineen. Kohde voi koostua useasta kuviosta. Teini poika (taustalla) paiski töitä kuin mies ja innostui toden teolla metsänhoidosta raivaus reissuillamme PohjoisSavoon
Päivi Huotari Tausta. METSÄVAIKUTTAJA ”Valtion metsien keskeinen tavoite on tuottaa suomalaisille hyvinvointia niin retkeilypalvelujen, luonnon monimuotoisuuden kuin talouden ja työllisyydenkin kautta”, Päivi Huotari sanoo. Rauha 38 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529617-_6354070.indd 38 AR-20250428-529617-_6354070.indd 38 14.4.2025 7.52.28 14.4.2025 7.52.28. Metsähallituksen hallituksen puheenjohtaja 1.4.2022–31.3.2025, sitä ennen Maatalous yrittäjien eläkelaitoksen toimitus johtaja 2004–2022 Parasta metsässä. Teksti MARKKU PULKKINEN Kuva MARIA MIKLAS Kuka. ” Lisää investointeja kaivataan” Metsähallituksen puheenjohtaja kautensa maaliskuun lopussa päättänyt Päivi Huotari toivoo, että valtion maa ja vesialueita voitaisiin hyödyntää vihreää siirtymää tukeviin investointeihin. 65vuotias varatuomari Espoosta Työ
Asioiden yhteensovittaminen tapahtuu pääosin normaalina työnä Metsähallituksen sisällä, mutta myös hallituksessa pyritään löytämään koko yhteiskunnan kannalta mahdollisimman hyvä kokonaisratkaisu. Luontopalveluiden pitää sopeutua siihen raamiin, joka valtion budjetissa on tähän tarkoitukseen kohdistettu. Olemme kuitenkin koettaneet löytää sellaisia säästökohteita, jotka haittaavat tärkeintä tehtäväämme mahdollisimman vähän. Inventointi on iso urakka ja työllistää kymmeniä henkilöitä. Erityispiirteen hallituksen työhön tuo se, että Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka toiminnasta on säädetty laissa. 39 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529617-_6354070.indd 39 AR-20250428-529617-_6354070.indd 39 14.4.2025 7.52.30 14.4.2025 7.52.30. Keskeisimmät osat kriteereissä ovat tuloksellinen ja kustannustehokas toiminta, luonnon monimuotoisuustavoitteet sekä asiakaskokemukseen ja henkilöstön tyytyväisyyteen liittyvät tavoitteet. Mitkä ovat suurimmat haasteet kiinteistökehityksen puolella. Retkeilymahdollisuudet ja luonnon monimuotoisuustyö halutaan edelleen turvata, sen sijaan rakennuskantaa karsitaan. Mikä oli tärkein tehtäväsi. Metsähallituksen pitää peilata oman, vuoteen 2026 jatkuvan inventointinsa tuloksia valtioneuvoston asettamiin kriteereihin ja tehdä sen perusteella valtioneuvostolle esitys suojeluun siirrettävistä alueista. Tulos palkkaus kriteerit mietitään vuosittain uudelleen. Taloudellisten arvojen ja luonnonarvojen yhteensovittaminen on Metsähallituksen työn ydintä, ja se näkyy vahvasti hallituksen toiminnassa. FSC vaatisi lisäponnisteluja, ja FSC-sertifioidulle puulle pitäisi saada lisähintaa. Supistamiset eivät ole koskaan helppoja päätöksiä. Kuinka Metsähallitus toteuttaa Euroopan unionin määräämää ennallistamista. Luonnon ja ihmisten hyvinvointia edistetään monimuotoisuutta lisäämällä ja ilmastonmuutosta hillitsemällä. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Valtioneuvosto vahvisti maaliskuussa kansalliset vanhojen metsien kriteerit. Mitkä ovat Metsähallituksen viime vuonna laaditun uuden strategian keskeiset kohdat. Onko tämä järkevää. Käyn joka ilta kävelylenkillä lähimetsässäni Espoossa. Myös yhteistyö luontopalvelujohtajan kanssa on ollut tiivistä, koska luontopalvelut ovat niin oleellinen osa Metsähallituksen toimintaa. Tulospalkkausjärjestelmä jatkuu, ja kriteerit mietitään vuosittain uudelleen. Teimme viime vuonna ennallistamisja luonnonhoitotoimia suojelualueilla ja monikäyttömetsissä yli 11 000 hehtaarilla. Hallituksessa on liiketalouden, hallinnon sekä metsäja ympäristöalan osaamista, ja asioista keskustellaan rakentavasti. FSC-sertifikaattia on aika ajoin pohdittu, mutta ainakaan tähän mennessä toista sertifikaattia ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Alueellisilla luonnonvarasuunnitelmilla sovitetaan yhteen kestävät hakkuut sekä monimuotoisuus-, virkistysja ilmastotavoitteet. Yhteistyö oli mutkatonta ja tiivistä. Metsähallituksen metsätalouspuoli tuottaa hyvin, mutta luonto palveluista joudutaan leikkaamaan. Positiivista virettä tuo se, että vapaa-ajan tonttien kysyntä on viime aikoina vilkastunut erityisesti Lapissa. Hallituksessa tiedonvaihtoa käytiin aktiivisesti myös kokousten välillä. Kolmeen vuoteen mahtui monia isoja hankkeita. Myös yritysten kiinnostus niin matkailutontteihin kuin erilaisiin vihreän siirtymään hankkeisiin on kasvussa. Mitä sen jälkeen tapahtuu. Palkitsemistavoitteet noudattavat strategisia linjauksia. Niemelän kanssa. Miten Metsähallituksen toimintaan kohdistuvat ristikkäiset yhteis kunnalliset paineet näkyvät hallituksen työssä. Miten perustelet 1 400 hehtaarin metsäalueiden myynnin datakeskuksille. Valtion vanhoja ja luonnontilaisia metsiä inventoidaan parhaillaan. Metsähallitus on julkisuudessa esillä milloin mistäkin näkökulmasta, ja puheenjohtajalla on tarvetta saada lisätietoa puheena olevista asioista. Näihin sisältyi muun muassa soiden ennallistamista, kulotusta sekä paahdeympäristöjen, lehtojen ja perinnebiotooppien hoitoa. Lisäksi kunnostettiin 41 kilometriä virtavesiä. Valtion metsät ovat tällä hetkellä kokonaisuudessaan PEFC-sertifioituja. Laadimme Pohjois-Pohjanmaan– Kainuun, Etelä-Suomen ja merialueiden luonnonvarasuunnitelmat. Tässä vaiheessa olemme arvioineet, että suojeluun tulisi 80 000–100 000 hehtaaria uusia alueita. Edistimme uusiutuvan energian investointeja monilla isoilla tuulivoimahankkeilla ja kilpailutimme Suomen ensimmäisen avomerialueen tuulivoimapuiston. Metsähallituksella on ollut jo 30 vuotta oma metsienkäsittelyn ympäristöopas, jossa on osittain tiukempiakin vaatimuksia kuin kummassakaan sertifikaatissa. Toimit kolme vuotta Metsähalli tuksen hallituksen puheenjohta jana. Vihreää kasvua haetaan biotalouden puolelta metsien parempana kasvuna sekä uusiutuvaa energiaa lisäämällä. Voisivatko kaikki valtion monikäyttömetsät olla sekä PEFC että FSCsertifioituja. Ohjausta tulee lisäksi eduskunnasta, maaja metsätalousministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Millaista käytännön yhteis työtä teitte pääjohtaja Juha S. Liiketoimintapuolen hyvääkään tulosta ei voida hyödyntää luontopalveluiden puolella. Metsähallituksessa nähdään, että valtion mailla ja vesillä voisi olla paljon isompikin merkitys sille, että Suomeen saadaan uusia investointeja ja uusiutuvaa energiaa, ja siellä etsitään uusia alueita tuulivoimakehitykseen tai vaikkapa datakeskushankkeisiin Metsähallituksen johtajien bonuspalkkaus aiheutti viime vuonna kriittistä keskustelua. Valtion metsien hiilinieluja halutaan kasvattaa. Jatkuuko tulospalkkaus samoilla perusteilla. Toivotaan, että ulkomaisia investoijia tulee Suomeen vielä lisää. Tällä hetkellä lisähinta ei ole ollut riittävän kannustava. Varmistimme viranomaisilta, että myytävillä alueilla ei ole suojeltavia luontoarvoja, jotka estäisivät luovutuksen. Metsähallituksen rahoitus on hyvin tarkasti eriytetty. Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanosuunnitelmaa, ja tässä työssä Metsähallitus on mukana. Virtavesien kunnostamiseen ja vesien hoitoon panostetaan jatkossa enemmän. Markkinatilanne on suhdanteen takia haastava. Kiinteistöjen kysyntä on tällä hetkellä melko vähäistä korkojen ja kustannusten nousun vuoksi. Strategia vuosille 2024–2028 edistää vihreää kasvua sekä ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Ne eivät perustu pelkästään liiketaloudelliseen tulokseen. Saamme datakeskusten kautta Suomeen valtiontalouden kannalta tärkeitä investointeja
KOULULAISTEN METSÄTAIDOT Mikä Metsävisa. Metsävisan järjestävät Suomen Metsäyhdistys ja Bio logian ja maantieteen opetta jien liitto kaikkiaan yhdeksän yh teistyökumppanin ja rahoittajan kanssa. 40 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529635-_6354060.indd 40 AR-20250428-529635-_6354060.indd 40 14.4.2025 7.50.34 14.4.2025 7.50.34. Metsävisan finaali järjes tetään 22.–23. Metsävisan päärahoitta ja on Suomen Metsäsäätiö. Koululaisten lisäksi Metsä visan finaalissa on muka na joukko opettajia ja vanhem pia, ja kaikkiaan tapahtumaan osallistuu noin 120 henkeä. Rastia veti Nina Rouhiainen Metsäteollisuus ry:stä. Finaaliin kut suttiin 50 kouluissaan menesty nyttä metsätietäjää. toukokuuta 2025 Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Kuluvana vuonna Metsä visan alkukilpailu pidettiin hel mikuun alussa yläkouluissa ympäri Suomen. Tehtävänä on etsiä monimuotoisuuden merkkejä kasvatusmetsästä: kääpäisiä koivupökkelöitä ja muuta lahoavaa puuta maassa ja pystyssä, sekapuustoa, haapoja ja raitoja
Aarre seurasi vuoden 2024 loppukilpailua Nuuksion kansallispuistossa Espoossa. Teksti HANNES MÄNTYRANTA | Kuvat MARIA MIKLAS 41 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529635-_6354060.indd 41 AR-20250428-529635-_6354060.indd 41 14.4.2025 7.50.37 14.4.2025 7.50.37. MITÄ METSÄ MEILLE OPETTAA Yläkoululaisten Metsävisa mittaa moni puolisesti nuorten luonnontuntemusta sekä biologian ja maantiedon osaamista
Jos vaihtoehdon neljästä kasvista edes yhdestä tiesi, että sitä tuossa ei varmasti ole, sen saattoi sulkea pois”, sanoi Peetu Rönkkö Juhani Ahon koulusta Iisalmesta. Kasveja sai katsella minuutin. Sanoihin oli hyvä perustelu. Vaihtoehtoja lueteltiin paljon. Onko siinä vanamo, suokukka, rahkasammal ja suopursu, vai vaivero, puolukka, karhunsammal ja juolukka, vaiko sittenkin karpalo, suokukka, rahkasammal ja suopursu. 42 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529635-_6354060.indd 42 AR-20250428-529635-_6354060.indd 42 14.4.2025 7.50.41 14.4.2025 7.50.41. Rönkön mielestä kasvintunnistustehtävät olivat helppoja. Sitten ryhmää vetävä opettaja antoi koodin, jonka kautta visailijat pääsivät vastaamaan kännyköillään. Siellä aiheena oli kasvien tunnistus. Alkukilpailuja käytiin kaikkiaan 330 yläkoulussa. Vajaat 50 finalistia oli seulottu helmikuussa järjestettyjen alkukilpailujen peräti yli 20 000 osanottajasta. ”Olette kaikki mestareita jo nyt”, lausui Suomen Metsäyhdistyksen yhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen finaalin avaustilaisuuden alkusanoissaan. ”Poissulkemalla. Aikaa ei ollut paljon, ja se oli järjestäjiltä tietoinen valinta. ”Monessa tehtävässä oli se hankaluus, että oikeita vaihtoehtoja oli useita, mutta jos sitten valitsikin väärän, tuli miinuspiste.” Nuoret mestarit Visaajien taitavuus oli tiedossa. ”Mitä kaikkea metsä meille opettaa”, kysyi Opetushallituksen opetusneuvos Hanna Pohjonen avaussanoissaan ja vastasi itse: ”Se opettaa lajeista, lajien välisistä suhteista, elottomasta luonnosta, suojelusta ja käytöstä, ihmisten metsäsuhteesta.” KOULULAISTEN METSÄTAIDOT Giitika Rani (vas.), Katariina Paatsola ja finaalin voittajak si selvinnyt Ilari Kämäräinen mittaavat puuston pohja pintaalaa relaskoopilla. Miten meni. Metsävisan finaalin osanottajat ovat vuodesta toiseen niin päteviä, että eroja heidän välilleen ei ole helppo saada. Yksi keino oli lyhyt vastausaika. M etsävisan loppukilpailu toukokuun lopun torstaina alkoi melkeinpä hartaissa tunnelmissa Nuuksion kansallispuiston Solvallassa. Elias Oksanen, Peetu Rönkkö, Veera Hämä läinen ja Matias Niva lainen relaskooppi tehtävän kimpussa. Ryhmä Punaiset tarpoi hiljaisuudessa ja jännittyneenä ensimmäiselle rastille
Hankala hiilikysymys Puoli ikäänsä metsäasioita hoitaneelle kysymykset olivat kyllä valtavan vaikeita. Sen enempää erottelua ei tarvittu. Tahti oli tiivis ja marssi rastien välillä reipasta. Kasvintunnistusta hän piti helppona, niin kuin monet muutkin finalistit. Vai mitä sanotte tästä: ”Mitkä pölyttävät tällä paikalla olevia varpukasveja, tuuli, mehiläiset, ampiaiset, kimalaiset vai muurahaiset?” Visaajien mielestä vaikeimmat kysymykset tuntuivat hieman yllättäviltä. ”Kyllä, joo.” Myös iisalmelaisen Juhani Ahon koulun Peetu Rönkköä jännitti alussa, mutta viitasaarelaisen Haapaniemen koulun Emmi Tuikkasta ”ei yhtään”. ”Metsä opettaa kohtuullisuutta, kierrätystä, hiljentymistä, suvaitsevaisuutta. Silti reittiin kului yli kaksi tuntia. 43 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529635-_6354060.indd 43 AR-20250428-529635-_6354060.indd 43 14.4.2025 7.50.44 14.4.2025 7.50.44. Giitika Rania Kulosaaren yhteiskoulusta Helsingistä jännitti. Peetu Rönkkö, Elias Oksanen, Veera Hämäläinen ja Emmi Tuikkanen tunnistamassa kasveja. Paremmuus ratkaistiin parin kilometrin radalla, jonka varrella oli 33 tehtävää. Kilpailun voittajaksi selvinnyt Vaalan yhtenäiskoulun Ilari Kämäräinen piti kysymystä puiden hiilensidonnasta hankalana. Reipasta marssia Yhdenvertaista ajattelua kuvastaa myös Metsävisa, vaikka se kilpailu onkin. Tästä kehyksestä löytyi karhunsammal, kynsisammal ja seinäsammal sekä hirven-, poronja torvijäkälät. Metsässä tarvitaan kaikkia.” ”Kettu ei voi hoitaa lieron tehtäviä eikä liero ketun, ne ovat yhtä tarpeellisia kumpikin. Mutta olihan se lopun päältä ihan rento ja kiva kisa.” Raskaana rataa pitivät kaikki. ”Alussa ei tietenkään tuntenut ketään, mutta kyllähän siinä tutustui”, sanoi Tuikkanen. Kukaan meistä ei ole toistaan parempi”, opetusneuvos jatkoi opetuksiaan. Kilpailijoiden piti tunnistaa maahan asetettujen kehysten sisällä kasvavia eliöitä. Toki visassa seulottiin kolme parasta, mutta seuraavat seitsemän jakoivat neljännen sijan ja kaikki loput viidennen sijan. Mutta on aihepiiri hankala aikuisillekin ainakin, jos julkisesta keskustelusta voi mitään päätellä. Itse visaa Rani piti aika vaikeana. ”Kävelyä oli paljon”, sanoi Rani. Rönkkö jatkoi: ”Kaikki oli kyllä ihan tuppi suuna, mutta kun aloin siinä heitä puhuttaa, niin kyllä tarinaa syntyi, vaikka suurin osa oli kyllä hiljaa ihan loppuun saakka. Finalistit vastasivat kysymyksiin matkapuhelimeen ladatulla Metsävisa-sovelluksella
Mutta se yllätti, että asia tuli vastaan nimenomaan Metsävisassa. Allamme oli jääkauden sileäksi hiomaa kiveä. Kohteessa oli kolme ”puuta”: sähköpylväs, latvasta keloutunut, lahoava mänty ja nuori, elävä mänty. Kaikki vaikutti olevan ainakin sen verran tuttua, että tehtäviin tartuttiin mukisematta. Vain elävä puu sitoo hiiltä ilmakehästä, mutta se myös vapauttaa hiiltä, tosin paljon vähemmän kuin sitoo. Mutta jos sitä ei ole tehnyt ennen, on vallan ymmärrettävää, että siitä ei yhdellä suullisella ohjauksella välttämättä muista aivan kaikkea. Sekä Rani että Tuikkanen pitivät yllättävimpänä kysymystä, jossa piti tietää kallion ikä. Myös Tuikkanen ja Rani pitivät tätä kysymystä vaikeana, mutta Rönkön mielestä se oli helppo. Tehtävä sinänsä on yksinkertainen. Vaihtoehtoja annettiin alle 100 000 vuodesta yli tuhanteen miljoonaan vuoteen. Oikea vastaus oli yli tuhat miljoonaa vuotta. KOULULAISTEN METSÄTAIDOT Metsähallituksen Pekko Riihonen seuraa, miten Emmi Tuikkanen, Giitika Rani ja Peetu Rönkkö selviytyvät retki keittimen kokoamisesta. Relaskooppitehtävän lisäksi tutkittiin ilmansuuntia kompassilla ja koottiin retkikeitin. Jokaisesta piti tietää, sitooko se hiiltä ilmakehästä, vapauttaako se hiiltä ja onko se hiilivarasto. 44 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529635-_6354060.indd 44 AR-20250428-529635-_6354060.indd 44 14.4.2025 7.50.48 14.4.2025 7.50.48. Oikea vastaus oli, että jokainen noista kolmesta puusta on hiilivarasto ja että lahoava puu vapauttaa hiiltä. Tuikkasen mukaan asiasta oli kyllä puhuttu koulussa. Kompassi ja retkikeitin Toinen vaikeuksia tuottanut tehtävä oli relaskoopin käyttö puuston pohjapinta-alan arvioimisessa. Tätä ongelmaa oli ratkottu niin, että vastausvaihtoehdot eivät olleet tarkkoja lukuja vaan selvästi toisistaan erottuvia pohjapinta-alan vaihteluvälejä. Sitooko sähkö pylväs hiiltä. Noista kolmesta puusta siis vain elävä puu oli hiilinielu. Mutta minulle kerrottiin, että joskus aiemmin tehtävässä ei ollut ohjausta lainkaan”, sanoi Rönkkö. Myös taitoja mitattiin. ”Oli sitä kyllä kokeiltu opettajan kanssa etukäteen. Rönkkö myös ihmetteli kysymystä siinä mielessä, että tulos saattaa riippua siitä paikasta missä mittaa. Emmi Tuikkanen tunnistaa koivulla kasvavaa jäkälää, joka on karvejäkälä
”Mutta jos vaan pääsee, olisin kyllä mielelläni mukana”, Rani sanoi. Emmi Tuikkasen mielestä Metsävisan finaali oli hieno kokemus ja ylitti hänen odotuksensa monella tapaa. Kisan veteraani Myös Rönkön mielestä kisa oli mukava. Solvallan urheiluopiston maastot Espoossa ovat vaihtelevia, ja parin kilometrin reitillä saatiin kävellä mäkiä ylös alas. Tuikkasen mieleen ei visasta jäänyt mitään erityisen vaikeaa tai helppoa kysymystä, mutta seuraavan päivän ohjelma oli hänen mielestään mielenkiintoisia juttuja täynnä. Perjantaina visaajat tutustuivat Suomen luontokeskus Haltiaan Nuuksiossa sekä Helsingin yliopiston metsätieteiden koulutukseen ja tutkimukseen muun muassa työpajoissa. Työpaikan tarjosivat metsänhoitoyhdistykset Lakeus, Lappi, Louna metsä, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Pyhä-Kala, Päijät-Häme, Satakunta ja Sotkamo sekä MTK ja Suomen Metsäyhdistys yhdessä. Työjakson aikana yläkoululaiset pääsevät tutustumaan erilaisiin metsäalan töihin ja näkevät käytännössä, miten metsiä hoidetaan. Työpaikat pyrittiin järjestämään mahdollisimman läheltä nuorten kotipaikkoja. Yleensä kesä kuun kahden ensimmäisen viikon aikana järjestettävä palkallinen työjakso antaa nuorille kokemusta työskentelystä metsänomistajien ja metsätalouden parissa. 45 Aarre 4/2025 METSÄ AR-20250428-529635-_6354060.indd 45 AR-20250428-529635-_6354060.indd 45 14.4.2025 7.50.51 14.4.2025 7.50.51. Mikä on jää kauden hioman kallion ikä. Metsänhoitoyhdistykset ovat tarjonneet kesätöitä jo yli 130 Metsävisaan osallistuneelle nuorelle. Ensimmäisellä kerralla seiskaluokkalaisena hän voitti koko kisan vuonna 2022. Uudestaankin hän voisi osallistua, mutta Juhani Ahon koulussa Metsä visaan saavat osallistua vain yhdeksäsluokkalaiset. Tarjolla työjaksoja M etsänhoitoyhdistykset ja MTK ovat tarjonneet jo yli kymmenen vuoden ajan kesätöitä hyvin pärjänneille metsävisailijoille. Seuraavana vuonna hän tuli kolmanneksi, ja vuoden 2024 visassakin hän ylsi kymmenen parhaan joukkoon jaetulle neljännelle sijalle. ”Kivaa oli.” Pari uutta kaveriakin löytyi. Tulosten julkistustilaisuudessa Vanhanen hattutemppuineen sai erikoisaplodit jo ennen varsinaista palkintojenjakoa. Giitika Ranin koulussa saivat taas osallistua vain kahdeksasluokkalaiset, eli hän ei jatkossa pääse edes yrittämään. ”Todella hyvin hoidettu, ja meno oli kaikin puolin mukavaa”, hän sanoi. Viime vuoden alkukilpailussa menestyneiden kesken arvottiin eri puolilta Suomea yhteensä 11 kesätyöpaikkaa. Kaikissa yläkouluissa rajoituksia ei ole, ja niinpä Metsävisan finaalissa voi olla myös veteraaneja. Sellainen oli Taito Vanhanen Juvan yhtenäiskoulusta. Samaa mieltä oli Rani. Nuoret pääsivät kunnolla tutustumaan toisiinsa vasta visan jälkeen. Mukavaa menoa Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n yhteisrastilla jyrkänteen alusmetsässä pohdittiin, millaisia erityispiirteitä kohteella on ja miten metsänomistaja voisi toimia alueelle sijoittuvan puukaupan yhteydessä
Kuin puuta nylkisi Malkakatossa malat suojasivat tuohta myös auringon paahteelta ja haurastumiselta. ”Tuohi eristää vettä. Paras aika tuohen keruulle koitti kesäkuussa, juhannuksen kummallakin JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTON KUVA-ARKISTO puolella. Tuohi varastoitiin levyinä vitsaksilla napakaksi kiristettyyn pinkkaan, jotta ne kuivuessaan suoristuivat. Turun kaupunginmuseon rakennustutkija Sanna Kupila vahvistaa muiston todeksi: tuohi oli Suomessa vesikattojen valtamateriaali vielä 1800-luvulla. ”Kuinka isoja tuahia oli ni sel levysiä kastia mentiin ylöspäin että se tuli monen kertasta”, Juho Korpi muisteli tutkijalle Pirkkalassa. Kattotuohien irrottamiseen suositeltiin Pietarin päivää, 29. Ilmavassa varastossa materiaali saattoi säilyä vuosia. ”Sittem mentiin tuaheen sakilla, sinnev vietiiv vaimmokki; munkin äiteni”, ikämies jutteli, ja Pertti Virtaranta tallensi materiaalia kirjaansa. 1940-luvun lopulla tehdyssä haastattelussa hän palasi ajatuksissaan lapsuutensa ja nuoruutensa Urjalaan 1800-luvulle. 46 Aarre 4/2025 JUURET AR-20250428-529605-_6354059.indd 46 AR-20250428-529605-_6354059.indd 46 14.4.2025 7.49.50 14.4.2025 7.49.50. Tuohta käytettiin katoissa kenties jo kivikaudella mutta ainakin keski ajalta lähtien. Kun tuohi irtosi helposti, sen sanottiin melkein luistavan kerääjän käsiin. kesäkuuta. ”Trappujen kans ne kävi koivussa korkeella.” Ensin veitsellä vedettiin koivuun saumat, sitten irroteltiin varovasti sormilla. Se ei kuitenkaan pysy sellaisenaan paikoillaan ja käpristymättä, joten tuohilevyjen päälle tarvittiin painoksi malkoja eli puisia seipäitä. Työ alkoi räystäältä. E i mistääm muusta kattoo tehty kun tuahesta”, muisteli Vihtori Rakennus murretutkijan magnetofonin äärellä. Siksi tuohikattoja sanotaan malkakatoiksi”, Kupila kertoo. SUOJAAN SATEELTA Vuosisatojen ajan katajainen kansamme haki metsästä tykötarpeet rakennusten vesikattoihin. ”Tuohilevyjä käytettiin myös tuulensuojana seinissä ulkovuorauksen alla”, Sanna Kupila kertoo. Silloin tuohi on ”valoisan mielen vallassa”, Pekka Kautovaara toteaa kirjassaan. ”Niitä saattaa edelleen löytyä rakennuksista, jotka on tehty ennen 1800-luvun puoli väliä.” Mieluiten hieskoivuista Katolle tuohilevyt aseteltiin ruoteiden päälle, ulkopinta alaspäin ja lomittain eli suomuksittain. ”Ihan kaikki niim puhtaana lähti niinkun nahka eläväjem päältä kun nyljetään”, Vihtori Rakennus kuvaili. Tuohien irrottamiseen suositeltiin Pietarin päivää
MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA Katteesta tulee ikään kuin nelinkertainen, kun tuohet limitellään toistensa puoliväliin sekä pystyettä vaakasuunnassa, Museoviraston opas selventää. Kirjallisuus kertoo jopa satavuotiaista tuohikatoista. Tuolloin koivikkoja kasvoi kaskeamisen jäljiltä paljon, joten tuohista ei juuri riidelty käräjillä, toteaa Hämeen historia -teos. Liisteet olivat ohuita, pitkiä ja kapeita puunsäleitä, joita halottiin esimerkiksi suorasta, oksattomasta kuusesta. Tuohesta alkoi tulla paikoitellen pulaa. Tarkempi menekkitieto löytyy merkinnästä, että vuonna 1565 kruunu eli valtio käytti Hämeenlinnassa kahden tuvan kattoihin 5 466 tuohilevyä. Isoon malkakattoon oli kaadettava jopa satoja nuoria havupuita, arvioi Rakkaat vanhat talot -kirja. Ne oli tavallisesti tehty mäntylaudasta, Sanna Kupila kertoo. Pärekattoon materiaalia meni vähemmän. Tuohta käytettiin edelleen vesi eristeenä kahden lautakerroksen välissä. Parhaan kattotuohen sai Pekka Kautovaaran mukaan lehtomaiden hieskoivuista. SOTAMUSEO / ESKO TÖYRI 47 Aarre 4/2025 JUURET AR-20250428-529605-_6354059.indd 47 AR-20250428-529605-_6354059.indd 47 14.4.2025 7.49.53 14.4.2025 7.49.53. Liisteet saattoivat olla katon lappeen mittaisia, historioitsija Erkki Laitinen kirjoittaa. Malat olivat usein kuusitai mäntyrankoja tai hirsistä lohkaistuja seipäitä. Lähimetsästä saatuja rakennusmateriaaleja hyödynnettiin myös jatkosodan aikana rintamalla. Siitä kertyi tuohia kaksi kuormallista. Kansalta tuohia perittiin veroina. ”Niinpä niitä käytettiin lähinnä vain ulkorakennuksissa.” Päre tuli ja voitti Tuohesta ja maloista tehdyn katon valtakauden päätti pärekatto. Kaupunkitaloissa ja maaseudun hienoimmissa rakennuksissa alkoi 1700-luvulla näkyä myös lautakattoja. Tuohivarkauksien ilmoittamisesta luvattiin vuonna 1933 palkkioitakin, Pakkanen ja Leikola kirjoittavat. Kansatieteilijä Toivo Vuorela kuvasi vuonna 1947 tämän tuohija malkakattoisen ladon Lapuan Tiistenjoella. Kelpasi verottajalle Jokaiseen kattoon tarvittiin tuohta ”eri tavalla” eli todella paljon, pälkäneläiset Juha Saarinen ja Aukusti Alkman muistelivat tutkijalle tallin katon purkamista. Tuohikattojen rinnalla varsinkin Itä-Suomessa käytettiin liistekattoja. Idässä liistekattoja Hyvä tuohikatto saattoi kestää jopa 70 vuotta, Vihtori Rakennus arveli. ”Niin kauniista koivuista, että hirvittää”, linjaa rakennusarkkitehti Kari Tervo raportissaan vanhojen rakennusten korjaamisesta. Tässä poteron kattoa vuorataan koivun tuohella. Lyhyempiäkin ladottiin toistensa jatkeeksi. Malkapainot täytyi kuitenkin uusia 15–30 vuoden välein. Liisteitä tarvittiin useita kerroksia, mutta ne eivät olleet yhtä tiiviitä ja kestäviä kuin tuohet. Myöhemmin kiistat lisääntyivät ja ongelmia aiheutti tuohipuiden kaataminen
Pärehöylissä pölkkyä työnnettiin terää vasten tai terää pölkkyä vasten, ensin miesja hevosvoimin, sittemmin vesija tuulivoimalla. ”Pärehöylä kuului myös omavaraisen talon kalustoon”, Tapio Vilkunan muistelus kertaa 1930-luvun lapsuutta Nivalassa. Itäisessä Suomessa päre saattoi tuntua luontevalta jatkolta liisteelle. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVA KOKOELMA / MATTI POUTVAARA Iitissä vuonna 1960 kuva tussa hirsirakennuksessa on hyväkuntoinen pärekatto. JUURET Pärekatto talkoot Mänt sälässä vuonna 1960. Kiintokuutiosta pärekuutio Käsin tehty puukkoeli kiskopäre osoittautui höyläpärettä laadukkaammaksi. Keski-Suomessa laji saattoi vaihdella pitäjästä toiseen ja männystä kuuseen tai haapaan. ”Höylän myötä päreestä tuli halpa”, Sanna Kupila tiivistää. Suosituin pärepuu oli mänty pihkansa ja saatavuutensa ansiosta, listaa Maaja kotitalousnaisten perinneopas. Päreet, mieluiten tuoreet, ladottiin räystäältä harjalle päin lomittain useiksi kerroksiksi. Silloin alettiin myös saada pieniä, tehdastekoisia nauloja, joilla päreet kiinnitettiin. Yleistyminen alkoi vasta pärehöylän keksimisen myötä 1850-luvulla”, Sanna Kupila kertoo. Vuonna 1880 vähän yli puolessa maaseudun asuinrakennuksista oli jo pärekatto, kymmenen vuotta myöhemmin melkein kolmessa kodissa neljästä. Kolmen neljän millin paksuisia päreitä lohkottiin pölkyistä puukoilla ja päreveitsillä. Puukolla puu lohkesi syiden mukaan, solukko ei rikkoutunut ja päreeseen syntyi uria, joita pitkin vesi ja ilma kulkivat. Höylällä omavaraiseksi Aluksi päreet kiskottiin puusta käsin, hitaasti ja vaivalloisesti. PohjoisSuomessa käytettiin vain mäntyä, Karjalankannaksella ja Länsi-Suomessa lähinnä kuusta. Vastakiskotut päreet eivät naulatessa lohkea yhtä helposti kuin kuivat päreet, jotka oli lioteltava käyttökelpoisiksi. Koti ja navetta olivat jo saaneet tiilikatot, mutta ulkorakennuksiin mukaan luettuna viitisenkymmentä niittylatoa upposi rutkasti pärettä. MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / MATTI POUTVAARA 48 Aarre 4/2025 JUURET AR-20250428-529605-_6354059.indd 48 AR-20250428-529605-_6354059.indd 48 14.4.2025 7.49.56 14.4.2025 7.49.56. Kari Tervon mukaan kuusi olisi paras pärepuu, haapa ja mänty seuraavat, joskin haapa päreiden pitää olla puolet pienempiä kuin muiden. Päreiden puulaji valittiin sen mukaan, mitä seudulla kasvoi. Päre levisi hämmästyttävää vauhtia, Erkki Laitinen päättelee tekstissään. Puulaji valittiin sen mukaan, mitä seudulla kasvoi, Museoviraston opas kertoo. ”Ensimmäiset pärekatot tehtiin Suomessa 1830luvulla, mutta ne yleistyivät hitaasti
Paanu. MUSEOVIRASTO / SUOMALAIS-UGRILAINEN KUVAKOKOELMA 49 Aarre 4/2025 JUURET AR-20250428-529605-_6354059.indd 49 AR-20250428-529605-_6354059.indd 49 14.4.2025 7.49.59 14.4.2025 7.49.59. Huopaa, peltiä ja tiiliä Pärekatto rapistui nopeammin kuin tuohikatto. ”Etelä-Suomessa pärekatto kesti keskimäärin 25 vuotta, kylmemmässä pohjoisessa 35 vuotta”, rakennustutkija Sanna Kupila kertoo. Suoria tai koveraksi veistettyjä hirrenpuolikkaita lomittain aseteltuina. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Olli Cavén: Pärekatto, korjauskortti 19 (Museovirasto 2000) Erkki Helamaa: Vanhan rakentajan sanakirja (SKS 2004) Pekka Kautovaara: Kättentöitä (Otava 2003) Matti Laine ja Anssi Orrenmaa: Rakkaat vanhat puutalot (Otava 2012) Erkki Laitinen: Tuohesta päreisiin. ”Yhdestä kiintokuutiosta saa yhden pärekuution.” Pärekuutiolla kattaisi noin 12 neliömetriä. Ladottiin tuohen päälle. Puukkopäreelle paras puun halkaisija on 30 senttiä ja höylälle 25, Tervo suosittelee. Sahattu tai veistetty mäntytai haapalaudasta arvokkaisiin rakennuksiin kuten kirkkoihin. Teoksessa Ihminen ja metsä 2 (Metsäkustannus 2012) Armas Luukko: Metsänkäyttö ja tervatalous. Olki. Teoksessa Hämeen historia II (Hämeen Heimoliitto 1957) Esko Pakkanen & Matti Leikola: Puut perille ja käyttöön (Metsäkustannus 2011) Partanen, Korhonen & Kovanen (toim.) Riukuaita ja pärekatto (Maaja kotitalousnaisten Keskus 2002) Erkka Pajula: Tuohi-malkakatto, korjauskortti 27 (Museovirasto 2024) Kari Tervo: Kengitystä ja pärettä (Kainuun ympäristökeskus 1998) Tapio Vilkuna: Savitalon pojat savotalla (Metsälehti kustannus 1998) Pertti Virtaranta: Hämeen kansa muistelee (WSOY 1950) Muita katteita Turve. ”Kaupungeissa pelättiin päreiden tulipalovaaraa”, Kupila kertoo. ”Maaseudulla päre pysyi kuitenkin yleisenä 1930-luvun lopulle saakka, jolloin asuinrakennuksista 83 prosentissa oli yhä pärekatto.” Päreen uusi nousu koitti hetkeksi maailmansotien jälkeen 1940-luvulla, kun kaikesta muusta materiaalista oli pulaa. LÄHDE Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975) Sakari Pälsi kuvasi kolttasaamelaisen rakennuksen malkakaton Petsamossa vuonna 1929. Tervattuna kestää hyvin. Hirsipalkki ja -kouru. ”Pärepuuksi valitaan pitkiä, suoria, hitaasti kasvaneita tiheäsyisiä puita, joiden oksisto on karsiutunut mahdollisimman ylös”, Museovirasto neuvoo ja toteaa kestäviksi korpikuuset ja kostealla kangasmaalla kasvaneet männyt. ”Puukkopäre tosin saattoi kestää 40 tai jopa 80 vuotta.” Varsinkin kaupungeissa päreet korvasi melko nopeasti kattohuopa, jota alettiin valmistaa Suomessa 1870-luvulla. Kevyt ja vedenpitävä, pitkään yleinen ulkorakennuksissa. Vielä 1600-luvulla tavallinen pappiloissakin. 1900-luvun myötä yleistyivät myös peltija tiilikatot
Malli, teksti ja kuvat SUSANNA TUUKKANEN OMIN KÄSIN 50 Aarre 4/2025 PUU AR-20250428-529631-_6354064.indd 50 AR-20250428-529631-_6354064.indd 50 14.4.2025 7.50.34 14.4.2025 7.50.34. Harmaantuneesta ylijäämä puutavarasta nikkaroitu penkki sulautuu maastoon. Par aati paikalle Nikkaroi ylijäämäpuusta jämäkkä penkki kotitai mökkipihan kauneimmalle näköalapaikalle. Siinä on mukava istuskella luontoa tarkkailemassa
TARVIKKEET 200 x 50, 200 x 30 sekä 100 x 50 mm:n kokoista puutavaraa, mitta, saha tai sirkkeli, 90 x 5 mm:n kokoisia puuruuveja, pora ja ruuveihin sopiva kärki sekä harmaata puuöljyä ja sivellin 1 2 3 4 5 51 Aarre 4/2025 PUU AR-20250428-529631-_6354064.indd 51 AR-20250428-529631-_6354064.indd 51 14.4.2025 7.50.39 14.4.2025 7.50.39. 3 Kiinnitä rungon poikkipuut etummaisiin jalkoihin 80 mm:n päähän jalkojen yläreunoista. Kiinnitä selkä noja takimmai siin jalkaosiin. Kokoa penkin runko ruuvaamalla poikkipuut kiinni takimmaisiin jalkoihin niin, että poikkipuiden alareuna on noin 330 mm jalkojen alareunasta. Nikkaroi penkkiin selkänoja, jotta siinä on rentoa istuskella. A jan mittaan harmaan tunut ylijäämä puutavara sopii mai niosti ulko käyttöön tehdyn penkin materiaaliksi. 4 Ruuvaa istuinlankut paikalleen ja kiinnitä lopuksi käsinojat huomaamattomasti lankkujen alapuolelta ruuvaamalla. Kanna penkki pihasi paraatipaikalle niin, että voit ihailla kevääseen puhkeavia istu tuksiasi tai maisemaa pidemmällekin. Ei haittaa yhtään, vaikka puutavara olisi kulunutta ja penkin osat hieman erikokoisia. 2 Ruuvaa selkänojalankku penkin takimmaisten jalkojen yläreunaan. Tee näin 1 Sahaa 2 kpl 1 200 x 200 x 50 mm:n istuinlankkua, 1 300 x 200 x 30 mm:n pituinen selkänoja, 2 kpl 500 x 100 x 50 mm sekä 2 kpl 850 x 100 x 50 mm penkin jalkoja, 2 kpl 400 x 100 x 50 mm:n lankkua rungon poikkipuiksi sekä 2 kpl 300 x 100 x 50 mm:n lankkua penkin käsinojiin. Öljyä penkki tasahar maaksi tai öljyä ainakin lankkujen sahaus pinnat, jotta sinun ei tarvitse odottaa niiden harmaantumista. Käsittele penkki puu öljyllä. 5 Käsittele penkki tai ainakin lankkujen sahauspinnat harmaalla, ulkokäyttöön sopivalla puuöljyllä. Elämää nähnyt puu sopii hienosti vanhalle pihalle tai puutarhan muiden kierrätys kalusteiden joukkoon. Ruuvaa istuin lankut ja käsi nojat paikalleen. Kokoa penkin runko poikkipuilla ja etujaloilla. Sahaa penkin kappaleet. Ei haittaa, vaikka puu olisi kulunutta
Osa vakinaisista lajeista levittäytyy pohjoisemmaksi, ja etelästä tulee Suomeen uusia. PÄIVÄPERHOSET 52 Aarre 4/2025 LUONTO AR-20250428-529615-_6354063.indd 52 AR-20250428-529615-_6354063.indd 52 14.4.2025 7.51.20 14.4.2025 7.51.20. Pientareilla ne ovat vaarassa liiskautua autoihin. Teksti ja kuvat JUSSI MURTOSAARI Lehtohopeatäplä on yksi suomalaisen lajiston helmistä. Ketojen kaunottaret Päiväperhosten paratiiseja ovat kukkaniityt ja kedot
53 Aarre 4/2025 LUONTO AR-20250428-529615-_6354063.indd 53 AR-20250428-529615-_6354063.indd 53 14.4.2025 7.51.22 14.4.2025 7.51.22. Häiveperhosten koiraiden siipien väri vaihtelee katselu kulman mukaan sinisen ja ruskean välillä. Kuvassa pikkuhäiveperhonen
Tämän vuosituhannen alun vaelluksen seurauksena lajia tavataan nykyään vakituisena jo ainakin Kuusamon korkeudella. Valitettavasti pelkkä rauhoitus ei perhosia auta, mikäli sopivaa elinympäristöä ei ole tarjolla. Nykyään lajia tavataan Kainuuta myöten, ja myös talvehtiminen näyttää onnistuvan. Suomessa elää vakituisesti noin sata päiväperhoslajia. Useimpien lajien paratiisi on kukkaniitty tai keto. Jyväskylän korkeudelta ensi havainto tehtiin 1972. Karttaperhonen on pystynyt samaan vieläkin nopeammin. Monen vakituisen lajin vuotuiset kannat vaihtelevat suuresti. Suomen ensimmäinen vakituinen esiintymä löytyi 1980-luvulla Ilomantsista. Lajin levinneisyysalueen pohjoisraja on siirtynyt kahdeksassa vuosikymmenessä keskimäärin lähes sata kilometriä vuosikymmenessä. Neitoperhonen oli 1940-luvulla Ahvenanmaan ja etelärannikon harvinaisuus, joka ei aikuistalvehtijana selvinnyt Suomen talvista. Maassamme kohtaavat monien itäisten, eteläisten ja pohjoisten lajien levinneisyysalueet. Meillä on useita itäisiä lajeja, joita ei esiinny Ruotsissa. Viimeisin runsaampi esiintyminen on jo viidentoista vuoden takaa. Neitoperhonen myös esiintyy runsaslukuisena ja on välillä ollut jopa nokkosperhosta yleisempi näky. Näistä idänniittyperhonen, harjusinisiipi ja lehtohopeatäplä ovat suomalaisen lajiston kruununjalokiviä. Nämä perhoset ovat periaatteessa löydettävissä jossakin muodonvaihdoksen vaiheessa vuoden jokaisena päivänä. PÄIVÄPERHOSET Sinappiperhonen vaeltaa Suomeen melko epäsäännöllisesti. Suomi on metsien maa, mutta metsässä viihtyvät oikeastaan vain kirjoja täpläpapurikko. Lajirauhoitusta tehokkaampaa olisi sopiva ympäristönhoito eli vieraslajien hävittäminen, kotimaisten niittykasvien suosiminen sekä elinympäristöjen ylläpito vaikkapa laiduntavilla lampailla. Rauhoitus ei riitä Koko Suomen mittakaavassa päiväperhostilanteen yleiskuvana on pohjoisten lajien ahdinko, vakinaisten lajien levittäytyminen pohjoisemmaksi, uusien eteläisten lajien ilmaantuminen ja erilaiset vaellukset. Huono perhoskesä onkin yleensä edellisen vuoden aikaansaannosta. Naaras munii munia, joista kuoriutuu toukkia. Meillä päiväperhosten lajimäärä on selvästi suurempi kuin vaikkapa Tanskassa tai Britanniassa. Tähän valtiovalta on reagoinut rauhoituksilla. Päiväperhosten yksilömäärät ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet huomattavasti. Täysikasvuiset toukat koteloituvat, ja kotelosta kuoriutuu uuden sukupolven aikuinen perhonen. Vakituiset lajit Perhoset kehittyvät nelivaiheisen muodonvaihdoksen avulla. Suomessa on rauhoitettu 15 päiväperhoslajia ja kaksi maantieteellistä muotoa. Määrä on maantieteellinen sijaintimme huomioon ottaen suorastaan runsas. Nykyään päiväperhosten vaatimukset täyttäviä elinympäristöjä ovat lähinnä tienvarret, joissa onnettomuusriski on huomattava. Sateinen ja kylmä sää vaikeuttaa perhosten lisääntymistä ja toukkien kehittymistä. 54 Aarre 4/2025 LUONTO AR-20250428-529615-_6354063.indd 54 AR-20250428-529615-_6354063.indd 54 14.4.2025 7.51.26 14.4.2025 7.51.26. Moderni, hoidettu ympäristö ei päiväperhosia suosi. Joidenkin lajien kotiutuminen on ollut suorastaan huikeaa. S uomesta on tavattu 123 päiväperhoslajia
55 Aarre 4/2025 LUONTO AR-20250428-529615-_6354063.indd 55 AR-20250428-529615-_6354063.indd 55 14.4.2025 7.51.31 14.4.2025 7.51.31. Suomalaisten päiväperhosten kokohaitari on melkoinen. Keisarinviitta on nykyään melko yleinen ja laajalle levinnyt laji, kuvassa koiraita. Apollo rauhoitettiin ensimmäisenä suomalaisena päivä perhosena jo vuonna 1976. Lauhahiipijä on pienimmästä päästä ja apollo puolestaan yksi kookkaimmista
Muurahaisen ilmaantuessa toukka alkaa erittää makeaa nestettä, joka saa muurahaisen innostumaan toukas ta. Kylmä kesä 1962 pyyhkäisi haapaja pihlajaperhosen sekä keisarinviitan lähes koko Suomesta vuosikausiksi. Muurahais sinisiiven elinpaikka vaatimukset ovat hyvin erikoiset. Räikein esimerkki lienee muurahais sinisiiven elinkierto. Kiekkosarviviholaisen pesät eivät ole kovin suuria, joten yhteen pesään voi tulla vain yksi tai kaksi muurahais sinisiiven toukkaa, jotta niille riittää ravintoa. 56 Aarre 4/2025 LUONTO 56 LUONTO AR-20250428-529615-_6354063.indd 56 AR-20250428-529615-_6354063.indd 56 14.4.2025 7.51.36 14.4.2025 7.51.36. Isännät sallivat tämän, kun han toukka erittää niille lisää makeaa. Muurahaissinisiiven naaras munii yksitellen kangasajuruohon nuppuihin. Kannussinisiipi, etelänhopeatäplä ja isonokkosperhonen lienevät vielä osittain vaellusten tuomien lisäysten varassa. Jos ja kun sellainen ilmestyy, sen pitää vielä olla aivan tiettyä lajia eli kiekko sarviviholainen. Toisinaan se tuntuu kuitenkin menevän jopa liiallisuuksiin. Kangasajuruoho on matala kasvi, joka ei pärjää kilpailussa pitkille heinäkas veille. Elävä makeinen kannetaan nopeas ti muurahaispesään, joka on kaivettu hiekkaan. Maankäytön muutokset ovat supistaneet päiväperhosten elinpaikkoja. Lopulta täysikasvuinen toukka ko teloituu muurahaispesän uumeniin, kömpii sieltä seuraavana kesänä pois ja kohoaa siivilleen. Valta osalla päivä perhosista menee huonosti. Ilmeisesti yksikään päiväperhonen ei ole vielä pysyvästi hävinnyt Suomen luonnosta, mutta valtaosalla menee huonosti. Pesässä toukan ruokahalu palaa, ja se alkaa syödä muurahais toukkia. Satunnaisina harvinaisuuksina Suomessa on tavattu viitisentoista lajia. Uusia tulokkaita Taantuneiden lajien vastapainoksi meille on ilmaantunut uusia eteläisiä lajeja, jotka ovat onnistuneet vakiintumaan. Tällä vuosituhannella kaksi häiveperhosta, kuusamaperhonen ja ruostepapurikko vaikuttavat vakiintuneen. Useista on tehty vain yksittäishavainto. Harvinaisia vieraita Suomesta tavataan melko säännöllisesti lähes kymmentä vaeltajaa. Muurahaissinisiipi on nykyään meillä äärimmäisen harvinainen ja rauhoitet tu päiväperhoslaji. Haapaperhonen ja keisarinviitta tekivät paluun kaakosta 1980-luvulla. Menestyäkseen kangasajuruoho kaipaa paljasta hiekkamaata paahtei sella paikalla. Nykyään näitä kaikkia tavataan jo suurimmassa osassa maata. Taantuneet lajit Idänhäränsilmä katosi Suomen vakituisesta lajistosta jo 1940-luvulla. Pihlajaperhonen sinnitteli aluksi lähinnä Ahvenanmaalla. PÄIVÄPERHOSET Kirjopapurikko viihtyy metsäi sessä ympä ristössä. Erityisen huonosti menee ketoja paahdeympäristöjä suosivilla perhosilla sekä monilla soilla ja Lapin perukoilla viihtyvillä lajeilla. Erikoinen elinkierto L uonnossa on yleisesti pidetty hyvänä vallata lajille sopiva ekologinen lokero ja välttää näin turhaa kilpailua. Tavallisimmat ovat amiraali ja ohdakeperhonen, jotka ovat vuosittaisia. Ruokahalunsa menetettyään se pudottautuu maahan ja alkaa odottaa, josko paikalle osuisi muurahaisia. Neitoja karttaperhosen lisäksi meille on asettunut muitakin uusia päiväperhosia. Munasta kuoriutuva pieni toukka alkaa syödä kukkia, mutta vain aivan piene nä. Uusimmat havaitut lajit ovat etelänhiipijä ja kirjoniittyperhonen. Lajeja siis tavataan meillä joka kesä, mutta ne eivät voi meillä talvehtia, vaan uudet sukupolvet ovat aina vaeltajien varassa. Harvinaisempia vieraita ovat sinappija vaaleakeltaperhonen. Laji viihtyy paahteisilla paikoilla, joil la kasvaa runsaasti kangasaju ruohoa, joka on sen toukkien ravintokasvi
Päiväperhosia voi houku tella omaan puutarhaan sopivilla kasvivalinnoil la. Kallionauhus maistuu hyvin herukka, neito ja nokkosperhoselle. Kilpisjärvellä perhos kesä on vain reilun kuukauden mittai nen. Kuvassa lapin verkkoperhonen. Kukkiva keto on päivä perhosten paratiisi. 57 Aarre 4/2025 LUONTO AR-20250428-529615-_6354063.indd 57 AR-20250428-529615-_6354063.indd 57 14.4.2025 7.51.40 14.4.2025 7.51.40
3 Säilytä kukat rasiassa jääkaapissa ja käytä ne leivonnaisten ja salaattien koristeena mahdollisimman pian. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat AINO SAARIKIVI Kukilla koreaksi 58 Aarre 4/2025 HYVINVOINTI AR-20250428-529629-_6354045.indd 58 AR-20250428-529629-_6354045.indd 58 14.4.2025 7.48.15 14.4.2025 7.48.15. Metsäkävelyillä kannattaa tarkkailla maasta nousevia kukintoja ja poimia syötävät kukat talteen. Mansikoilla ja kukilla koristeltu kääretorttukakku on juhlapöydän katseenvangitsija. VILLIRUOKA Luonnon kaunista 1 Monet alkukesän herkät luonnonkukat ovat syömäkelpoisia, esimerkiksi metsämarjojen kukat, käenkaali, voikukka, kissankello, keto-orvokki ja metsäkurjenpolvi. 2 Kerää kukat puhtaalta kasvupaikalta mielellään aamulla. Kerää vain sellaisia kukkia, jotka varmasti tunnistat, äläkä ahnehdi koriisi koko kasvustoa. Tarkista, ettei kukissa ole ötököitä. Keväisten juhlien tarjottavat saavat viimeisen silauksen villikukista
Leikkaa kääretorttu 1–2 cm:n paksuisiksi viipaleiksi (17 palaa). Vatkaa ainakin 5 minuuttia niin, että vaahto on kuohkeaa ja paksua. Jotta syntyy torni, laita alimmaiseen kerrokseen noin 8 torttuviipaletta (6 viipaleen rengas ja 2 viipaletta keskelle), seuraavaan n. Levitä sose ohueksi kerrokseksi torttulevylle. metsämansikan kukkia, ketoorvokkeja, syreeninkukkia, voikukan terälehtiä) Sulata rasva ja anna sen hieman jäähtyä. Veitsellä varovasti tasoittamalla saat kuorrutteen leviämään kauniisti. Rullaa levy tiukasti leivinpaperin avulla kääretortuksi, jätä sauma alaspäin. 500 g) • 2 rkl nypittyjä voikukan terälehtiä • 2–3 rkl sokeria Vaahto kerrosten väliin: • 2,5 dl vispikermaa tai vaahtoutuvaa kermavalmistetta • 0,5 dl sokeria • 1 tl vaniljasokeria • 1 rasia mascarponetuorejuustoa (200–250 g) Koristeluun: • 0,5–1 l mansikoita • syötäviä luonnonyrttejä, esim. 24 nokaretta 12 valmiiseen keksiin). 59 Aarre 4/2025 HYVINVOINTI AR-20250428-529629-_6354045.indd 59 AR-20250428-529629-_6354045.indd 59 14.4.2025 7.48.20 14.4.2025 7.48.20. Puhdista mansikat ja viipaloi ainakin osa niistä kakkukerrosten väliin laittamista varten. Levitä kahden keksin väliin sitruunatahnaa ja liimaa keksit yhteen. Levitä kuorrutetta heti tasaiseksi kerrokseksi kerroskeksien päälle (noin 1 tl per keksi). Sekoita kuorrutuksen tomusokeri, munanvalkuainen ja sitruunamehu paksuksi, levittyväksi tahnaksi. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 6–10 minuuttia. 1 rkl puristettua sitruunamehua Koristeluun: • syötäviä pieniä kukkia (esim. Lisää sokeri ja muna sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet. Tee tasatuplamäärä keksinokareita siihen nähden, kuinka monta valmista keksiä haluat saada (esim. Ennen tarjoilua koristele kakku mansikoilla ja syötäväksi sopivilla luonnonyrteillä ja -kukilla. Anna kuorrutteen kovettua hetki ennen tarjoilua. Tarkka paistoaika riippuu keksien koosta. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. 5 viipaletta, seuraavaan 3 viipaletta ja päällimmäiseksi 1 viipale. Survo täytettä varten tuoreet mansikat ja nypityt voikukan terälehdet korkeassa kannussa sauvasekoittimella ja mausta seos sokerilla. ketunleipiä, metsämansikan pieniä lehtiä ja kukkia, koivun hiirenkorvia, orvokinkukkia tai voikukan keltaisia kukkia Vaahdota munat ja sokeri puhtaassa kulhossa. Jos haluat keksien reunoista tasaiset, voit muotoilla niitä pyöreän lasin avulla. Kumoa kypsä torttulevy toiselle leivinpaperille, jolle on ripoteltu hieman sokeria. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe ja kääntele jauhoseos varovasti munavaahdon sekaan. Kukkaiskeksit (NOIN 12–16 KEKSIÄ) Keksitaikina: • 100 g voita • 0,5 dl sokeria • 1 kananmuna • 1,5 dl vehnäjauhoja • 1 dl kaurahiutaleita • 1 tl leivinjauhetta • 1 tl vaniljasokeria • (ripaus kanelia tai kardemummaa) Täyte: • 150 g lemon curdia (sitruunatahnaa) Kuorrute: • 4 dl tomusokeria • 1 kananmunan valkuainen • n. Laita kääretorttu vetäytymään kylmään ainakin tunniksi tai mielellään yön yli. Kaada taikina juoksevalla margariinilla voidellulle leivinpaperille uunipellille ja paista 200-asteisen uunin keskitasolla 7–10 minuuttia. Koristele pikkuleivät heti pienillä, erivärisillä, syötävillä kukilla. Kakun täytevaahtoa varten vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita joukkoon tuorejuusto ja mausta sokereilla. Anna keksien jäähtyä. Kukkaiskekseistä voi tehdä joko isompia tai aivan pieniä, macaron-leivosten tyyppisiä suupaloja. Kokoa pyramidinmuotoinen kakku laittaen vadille vuorotellen kääretorttuviipaleita, mansikkaviipaleita ja kerma-mascarponevaahtoa. Anna levyn jäähtyä mansikkasurvoksen tekemisen ajan. Kukitettu kääretorttukakku (6–8 ANNOSTA) Torttupohja: • 6 kananmunaa • 2 dl sokeria • 1 dl perunajauhoja • 1 dl vehnäjauhoja • 1 tl leivinjauhetta • juoksevaa margariinia voiteluun Täyte: • 1 l tuoreita mansikoita (n. Nosta kahdella lusikalla nokareita leivinpaperin päälle pellille. Säilytä kakku jääkaapissa
Ristikon 4/2025 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 6/2025. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Ristikon 2/2025 ratkaisu: Avainsana: TAIMISTO Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 020 413 2277 (ark. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 60 Aarre 4/2025 VAKIOT AR-20250428-529638-_6354061.indd 60 AR-20250428-529638-_6354061.indd 60 14.4.2025 7.49.38 14.4.2025 7.49.38. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. 8–16). Onnittelemme Ristikon 2/2025 voittajia: Pirkko Hautamäki, Hoisko Maritta Silvennoinen, Kintaus Taina Uski, Kannuskoski Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 25.5.2025 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 4, PL 440, 00101 Helsinki. RISTIKKO 4/2025 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti
Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Tällä kertaa syntyi keskustelu ”paperilehti” termistä, jota on muutamissa ilmoituksissa käytetty. Pari muutospyyntöä: Muutetaan keskimmäinen bullet -teksti: painettu lehti 3 kertaa viikossa Fiiliskuvan päällä oleva hintalaatikko tulee tilausilmoituksissa kokonaan kuvan päälle. Samoin kuin esim MT:n KV-ilmoituksessa: MT LEHTI + DIGI 27 90 €/kk Määräaikaisena (Norm. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakas viestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Hyvä vaan saada ajoissa näitä ajoissa tsekattavaksi, niin ei tule kiirettä kommenttien keruun kanssa. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa netissä! MT.FI/lehti tai QR-koodilla Tilaa soittamalla! 020 413 2277 (arkisin 8-21) Mainitse tilaustunnus MAV5022 Etunimi Sukunimi • uutiset ja analyysit verkossa ja sovelluksessa päivittäin • painettu lehti 3 kertaa viikossa • liitteet: Kantri, MT Metsä ja MT Suomalainen Maaseutu Tilaajana osallistun 500,00 € arvontaan joka kuukausi! AR-20250428-529644-_6354042.indd 61 AR-20250428-529644-_6354042.indd 61 14.4.2025 7.47.38 14.4.2025 7.47.38. Päädyttiin siihen, että käytetään jatkossa termiä ”painettu lehti”. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@viestimedia.fi tai 020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm). 34,90 €/kk) T A R J O U S 500 EUR O 500 MT Lehti + Digi määräaikaisena 3kk vain 83,70 € (norm. ???. 104,70 €) MAV5022 Tarjous on voimassa 30.6.2025 asti. Määräaikainen tilaus loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä
Metsäveroilmoitukselle mer kitään luvuista yhteenlasketut summat, mutta veromuistiin panoihin tiedot kirjataan tar kemmin. K un metsäveroasiat ovat hiljattain jätetyn veroilmoi tuksen jäljiltä vielä hyvin mielessä, on helppo koota kuluvan vuoden vero muistiinpanot alusta alkaen järjestykseen. Muistiinpanoissa on löydyttä vä tiedot myös niin sanotuista seurantatiedoista, jotka on an nettava metsäveroilmoituksella silloinkin, kun ei ole muuta ilmoitettavaa. Muistiinpanot on pidettävä tallessa kuusi vuotta vero vuoden päättymisen jälkeen sil tä varalta, että verottaja haluaa tarkistaa annettuja tietoja. 62 Aarre 4/2025 OMA TALOUS AR-20250428-529639-_6354062.indd 62 AR-20250428-529639-_6354062.indd 62 14.4.2025 7.49.57 14.4.2025 7.49.57. Ajojen tarkoitus Hankintatyöstä merkitään muis tiinpanoihin tehdyt määrät ja työn arvo maa tilakohtaisesti. Tositteet tallessa Verottajan ohjeet neuvovat tal lettamaan metsätalouteen ostet tujen tarvikkeiden ja palvelujen HYVÄT NEUVOT Teksti ANU SUSI | Kuvitus AINO SAARIKIVI myyjiltä tai puunostajilta saadut tositteet veromuistiinpanoihin aikajärjestyksessä päivättyinä ja numeroituina. Oman auton käyttö metsä talouden me noihin vähen netään yleensä kilometrikor vauksena ja oman mönkijän tuntikorvauk sena. MUISTIIN PANOT JÄRJESTYKSEEN Tässä vaiheessa kevättä voi alkaa valmis tautua seuraavan vuoden metsä veroilmoituksen tekemiseen. Vero muistiinpanojen tekeminen on metsänomistajalle myös velvol lisuus, sillä kaikista veroilmoi tukseen kirjattavista tuloista ja menoista on löydyttävä tositteet. Omalla vastuulla Menojen kirjaamisessa metsän omistajan kannattaa olla järjes telmällinen, sillä vähennyskel poisten kulujen ilmoittaminen on täysin oman aktiivisuuden varassa. Vähennykset alentavat met sänomistajan verotusta niinäkin Tositteiden on oltava luettavissa vaaditut kuusi vuotta. Pienistäkin ostoista, kuten työhanskoista tai sahaa varten hankitusta kaksitahtibensasta, kertyy vuoden mittaan merkit täviä summia. Kuitteja ei pidä unohtaa taskun pohjalle, vaan ne kannattaa kirjata ja viedä he ti veromuistiinpanoihin. Esimerkiksi oman au ton ja yksityistalouden mönkijän tai moottori kelkan käytöstä on pidettävä ajopäivä kirjaa. Jotkin veroilmoituksen tiedot perustuvat itse tehtyihin kir jauksiin. Silloin ajopäiväkirjassa on oltava ajoista riittävät tiedot eli matkan alkamis ja päättymisai ka, reitti, kilometrimäärä sekä matkan tarkoitus, esimerkiksi taimikon istutus kuviolla xx. Niitä ovat tehdyt meno ja tuhovaraukset, metsä vähennyspohja ja käytetty met sävähennys, metsälahjavähen nyksen peruste ja käyttö sekä tiedot de minimis tuista. Kulu kuitit kannattaa tallettaa veromuistiinpanoihin heti tuoreeltaan. Esimerkiksi poistoista merkitään muistiinpanoihin erikseen kunkin hyödykkeen poistamatta oleva hankintame no, poiston suuruus verovuonna sekä menojäännös poiston jäl keen. Omaan käyt töön metsästä otetun puun määrä ja hinta lasketaan vero muistiinpanoja varten itse puu tavaralajeittain eriteltynä. Vaivannäkö kantaa hedelmää sitten, kun on aika täyttää seu raava metsäveroilmoitus
Metsäyhtiön veroilmoituspalveluiden käyt täminen sitouttaakin osaltaan metsänomistajaa tietyn yhtiön puukauppa kumppaniksi. Kannattaa pitää mielessä, että muistiinpanojen ja tositteiden on oltava luettavissa vaaditut kuusi vuotta. Moni käyttää taulukkolaskentaohjelmaa, joka hoitaa kätevästi yhteenlaskun. Yhtiöiden sähköiset veropal velut toimivat kirjanpitoohjel man tapaan. 63 Aarre 4/2025 OMA TALOUS AR-20250428-529639-_6354062.indd 63 AR-20250428-529639-_6354062.indd 63 14.4.2025 7.49.58 14.4.2025 7.49.58. Sähköisiä metsäveropalveluja tarjoavat asiakkailleen myös suuret metsäyhtiöt. Muista, että verovapaan, omaan käyttöön tulevan polttopuun tekemiseen liittyvää puunajoa ei voi laskea mukaan vähennyksiin. Jos metsän omistaja ei ole arvon lisäverovelvollinen, menoja ja tuloja ilmoit taessa käytetään alvillisia lukuja. Ajopäiväkirja kannattaakin pitää ajan tasalla. Muistiinpanoihin lasketaan erikseen arvonlisäverojen osuudet arvonlisä veroilmoitusta varten. Laske myös alvit Jos metsän omistaja on arvon lisäverovelvollinen, hän kirjaa tulovero tusta varten ostot ja puunmyynti tulot ilman arvonlisäveroja. Sen luoman valmiin veroilmoitustiedoston voi lähettää verottajalle Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Kuolinpesien ja metsäyhtymien veroilmoituksen lähettäminen verottajalle vaatii valtuuden kaikilta osakkailta. Verottaja kyselee Verottajalta metsänomistaja saattaa saada tarkistuskyselyn esimerkiksi oman auton käytöstä metsätalouden matkoihin. Niistä pyydetään Verohallinnon ylitarkastajan Kari Pilhjertan mukaan paljon selvityksiä, koska suurimmalle osalle metsänomistajista tulee ajoista vähennettäviä kuluja. Palveluihin kirjatut tiedot toi mivat verottajan edellyttäminä veromuistiinpanoina. Perusteluihin kannattaa panostaa myös silloin, jos aikoo vähentää metsäverotuksessa metsätalouden koneeksi hankitun mönkijän. Jos puunmyyntituloja ei tule, alijäämä jää hyvittämättä. Käyttäisikö puunostajan metsävero-ohjelmaa. Li säksi metsänomistaja voi tallentaa palveluihin itse muut tulonsa, me nonsa sekä ajopäiväkirjan tiedot. Tyyli on vapaa Veromuistiinpanot voi tehdä monella tapaa, joko paperilla tai sähköisessä muodossa. Jos metsään liittyvä toiminta on laajamittaisempaa, työtä voi helpottaa taloushallinnon ohjelmisto. Jos niitä ei ole, vähennys tehdään alijäämähyvityksenä metsänomistajan ansiotuloista. vuosina, kun metsätaloudesta ei tule tuloja. Jos verovuonna ei ole puukauppatuloja ja ajopäiväkirjan lisäksi menopuolella on vain pari kulukuittia, veromuistiinpanot eivät vaadi kummoista järjestelmää. S uuret puunostajat Metsä Group, Stora Enso ja UPM Metsä ovat kehittäneet jäsenilleen ja asiak kailleen verkko palveluja, joihin sisältyy puu kauppojen ja metsänhoitotöiden lisäksi metsäveropalveluja. Veropalveluun siirtyvät auto maattisesti yhtiöiden kanssa tehty jen puukauppojen ja niiltä tilattujen metsänhoitopalvelujen tiedot. Metsätalouden alijäämä vähennetään ensisijaisesti muista pääomatuloista. Osa metsänomistajista kirjaa menot ja tulot tositteineen paperivihkoon tai kansioon. Vähennys hyväksytään vain, jos metsätalous on riittävän laajaa, mönkijän käytöstä suurin osa on metsänomistajan veronalaiseen metsätalouteen liittyvää ajoa ja mönkijä varusteineen soveltuu metsätalouskäyttöön. Niihin voi tallentaa metsäveroilmoitukseen tarvit tavat tiedot ja lähettää metsä veroilmoituksen. Poikkeus tästä säännöstä ovat kuolinpesät, joiden alijäämää ei voi vähentää omistajien omassa verotuksessa vaan kymmenen vuoden sisällä kuolinpesän ylijäämistä. Kaikkien puunostajien veropalve luissa metsäveroilmoitusta ei vielä ole mahdollista lähettää tiedosto na suoraan verottajalle. Nopeasti haalistuvalla musteella tulostetut kauppakuitit kannattaa kopioida, skannata tai kuvata älypuhelimella paremmin säilyvään muotoon
PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki www.metsastysmuseo.fi ERÄELÄMYS TEN ERÄELÄMYS TEN ÄÄRELLE ÄÄRELLE METSÄSTYSM USEOON METSÄSTYSM USEOON PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 020 413 2321, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 020 413 2321 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. 64 Aarre 4/2025 VAKIOT AR-20250428-529641-_6354048.indd 64 AR-20250428-529641-_6354048.indd 64 14.4.2025 7.48.10 14.4.2025 7.48.10
VIIME VOITTAJAT Aarre 2/25:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Paras työkaveri. 8–21). Kerro, mikä on lehden paras juttu. Kirja opastaa vuodenkierron mukaiseen villiruuan käyttöön kodin ruokapöydässä. 020 413 2277 (ark. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Vastasi odotuksiani . Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Osallistut samalla Metsän ruoka-aarteet -kirjan arvontaan. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Aarre 4 / 2025 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. . Tilaajan perheenjäsen . Varusta kuori kirje posti merkillä. Arvomme kaikkien vastaajien kesken Metsän ruoka-aarteet -kirjan (Viestilehdet 2015). Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 25.5.2025 mennessä. Tulta ja tervaa kirjan voittivat arvonnassa Risto Jussila, Arpela, Jukka Koskela, Turenki, Mauri Långvik, Ylöjärvi ja Anneli Ruokamo, Isokylä. 1. Muu lukija 2. Reseptien lisäksi kirja sisältää vinkkejä villiruuan keruuseen sekä saaliin käsittelyyn ja säilömiseen. Aarre-lehden kestotilaaja . VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Olen . Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. 65 Aarre 4/2025 VAKIOT AR-20250428-529628-_6354056.indd 65 AR-20250428-529628-_6354056.indd 65 14.4.2025 7.48.59 14.4.2025 7.48.59
Jos yritämme torjua lajikatoa vain näyttämällä muulle maailmalle hyvää esimerkkiä, emme välttämättä saa mitään aikaan. Toisaalta Euroopan maiden poliittinen painoarvo maailmalla on viime vuosikymmeninä pienentynyt nopeasti. Euroopan maat kuuluvat maailman rikkaimpiin valtioihin, mutta biologisesti ne ovat rutiköyhiä. Tästä syystä se on jo kauan sitten menettänyt valtaosan suurikokoisista villieläimistään. Cambridgen yliopiston luonnon monimuotoisuuteen erikoistunut tutkija Andrew Balmford on ollut ennallistamisohjelman näkyvimpiä arvostelijoita. Yhden arvion mukaan EU:n alueella elää vain noin 400 sellaista aidosti uhanalaista lajia, jotka eivät esiinny missään muualla. Sen tavoitteena on palauttaa osa Euroopasta takaisin luonnontilaan tai ainakin lähemmäs sitä. Toisin sanoen sama määrä puuta on tropiikissa mahdollista tuottaa pienemmällä pinta-alalla. 66 Aarre 4/2025 VAKIOT AR-20250428-529643-_6354058.indd 66 AR-20250428-529643-_6354058.indd 66 14.4.2025 7.49.10 14.4.2025 7.49.10. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Ylivoimaisesti suurin osa maapallon luonnon monimuotoisuudesta on köyhissä maissa, erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Eli suo siellä, vetelä täällä. Useat muutkin alan tutkijat ovat viime aikoina ilmaisseet huolensa samasta asiasta. RISTO ISOMÄKI EU:n ennallistamisohjelmaan liittyy vaikeita valintoja ISOMÄKI EU siirtää puun ja ruuan tuotantoa muualle maailmaan. Jättiläismajavat, luolakarhut, mammutit, merilehmät ja sapelihammastiikerit ovat vain etäinen muisto. Tehokkaampaa olisi järkevöittää maailman runsaslajisimpien alueiden maankäyttöä tiiviin kansainvälisen yhteistyön kautta. Maailmassa ei taida enää olla maita, jotka pyrkisivät seuraamaan tai jäljittelemään sitä, mitä Eurooppa tekee. Ohjelma olisi kuitenkin niin kallis, että se söisi samalla käytännössä kaikki ne taloudelliset voimavarat, jotka EUmaat kykenevät käyttämään luontokadon vähentämiseen. PELKÄSTÄÄN TROOPPISISSA sademetsissä saattaa elää muun muassa 30 miljoonaa niveljalkaislajia ja 13 miljoonaa erilaista puiden päällyssientä. Mutta koska sukupuuton uhkaamien lajien tiheys globaalissa etelässä on tuhansia kertoja suurempi, hehtaarikohtainen tuottavuus ratkaisee vain pienen osan tropiikkiin siirretyn luontokadon ongelmasta. Ilman omaa ennallistamisohjelmaansa EU:n olisi vaikea puhua monimuotoisuuden suojelusta muiden maiden kanssa. Ajan henki on valitettavasti niin sisäänpäin käpertynyt, ettei se tällä hetkellä suosi tämänkaltaisia ratkaisuja. E uroopassa on ollut tiheää ihmisasutusta tuhansien vuosien ajan. Toisin sanoen Euroopan valtioille jäisi ratkaisevasti pienemmät mahdollisuudet rahoittaa ympäristönsuojelua globaalissa etelässä. Tropiikissa on mahdollista kasvattaa vuodessa jopa 70 kuutiota puuta hehtaaria kohti, kun taas meillä vastaavista luvuista voi vain haaveilla. Sitä paitsi aina, kun EU ennallistaa omia maitaan, se kriitikoiden mukaan siirtää metsäja maataloutta eli puun ja ruuan tuotantoa muualle maailmaan. Asetelma on monimutkainen, eikä yksinkertaisia ratkaisuja ole. Esimerkiksi Suomessa ei elä ainoatakaan sukupuuton uhkaamaa lajia. Jos Euroopan unioni ennallistaa ja suojelee suuren osan omista maa-alueistaan, se saattaa ehkä pelastaa joitakin sukupuuton uhkaamia lajeja. Balmfordin mukaan puuntuotannon tai maanviljelyn siirtäminen hyvin pienen monimuotoisuuden alueilta megadiversiteetin alueille ei torju luontokatoa vaan päinvastoin aiheuttaa sitä. Ohjelmaan on kuitenkin alkanut kohdistua voimistuvaa kritiikkiä myös ympäristöliikkeiden sisältä ja tutkijapiireistä. Euroopan unioni yrittää nyt korjata tilannetta kunnianhimoisen ennallistamisohjelman kautta. Sen sijaan globaalin etelän köyhissä maissa on maat ja meret mukaan lukien yhteensä todennäköisesti joitakin kymmeniä miljoonia uhanalaisia eliölajeja. MARIA MIKLA S Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Ennallistamisohjelman puolustajien mukaan Eurooppa ei voi näyttää muulle maailmalle hyvää esimerkkiä ilman, että se hoitaa ensin omat nurkkansa kuntoon. TROOPPISTEN EKOSYSTEEMIEN suurempi tuottavuus pienentää ongelmaa hiukan. Vain pieni osa kaikista näistä lajeista on tunnistettu ja kuvailtu. Myös pienikokoisempi lajisto on köyhtynyt, ja villiä luontoa on jäljellä vain vähän
Seuraava Aarre ilmestyy 26.5.2025 Asiakaspalvelun yhteystiedot viestimedia.fi/asiakaspalvelu asiakaspalvelu@viestimedia.fi 020 413 2277 (ma-pe klo 8–21, hinta mpm/pvm) PL 440, 00101 Helsinki Asiakas palvelu auttaa Asiakaspalvelu on sinua varten. 3. Sydänpuuksi. 2. Painoa kääpiöpäästäisellä on 1,2–4 g. 6. Vuonna 1947. Suomessa esiintyy vakinaisesti kolme lajia: ruskosammakko, viitasammakko ja rupikonna. Sen pituus vartalon päästä päähän on 3,5–5,5 cm. Kääpiöpäästäinen. 4. Voit olla meihin yhteydessä Aarteen tilaukseen liittyvissä asioissa: • lehden tilausasioissa • jakeluhäiriöissä • osoitteenmuutoksissa • laskutusasioissa • verkkopalveluihin liittyvissä kysymyksissä kuten kirjautumisessa ja käyttäjätunnuksissa Aarre 4/2025 AR-20250428-529642-_6354043.indd 67 AR-20250428-529642-_6354043.indd 67 14.4.2025 7.47.47 14.4.2025 7.47.47. Vuohenputki. Harsuuntuminen tarkoittaa puiden neulastai lehtikatoa, joka voi johtua ilmansaasteista tai luonnollisista tekijöistä. H ANN U HU TT U VI LL E Y LI-H E M M IN K I ENSI NUMEROSSA JOHANNES WIEHN Metsänhoitoa ja eränkäyntiä Kettulan tilalla Metsäkanalintujen untuvikkojen vaaran viikot Metsänlannoituksen näkymiä Vinkit puukauppasesonkiin Rentoa kesäruokaa hirvestä Oma metsä antoi Veli Kaskiselle voimaa kestää puolison sairastuminen ja omat rankat syöpähoidot. Häntä lisää pituutta enintään 3 cm. 5. AARREVISAN VASTAUKSET 1
Aikakauslehteen uppoudutaan. Lue lisää: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella AR-20250428-529645-_6354051.indd 68 AR-20250428-529645-_6354051.indd 68 14.4.2025 7.48.28 14.4.2025 7.48.28. Sinä olet siellä. Silloinkin, kun ympärillä sattuu ja tapahtuu. Lehden ja lukijan suhteesta hyötyy myös mainostaja