15,90 € METSÄNHOITO | OMA TALOUS | PUUMARKKINAT | MONIMUOTOISUUS Pöllit pätkiksi ja myyntiin 16-vuotiaan Juhon yritys pärjää SIVU 30 Akkusahat: Vihdoin tehokas yhdistelmä SIVU 20 Tiaiset tarvitsevat pienpuuta SIVU 26 Näin puhdistat metsän juurikäävästä SIVU 36 10 2025 AR-20251110-556209-_6532624.indd 1 AR-20251110-556209-_6532624.indd 1 10/28/2025 12:22:01 PM 10/28/2025 12:22:01 PM
ilmannopeus: 106 m/s » Paino: 10,2 kg STIHL BR 600 REPPUPUHALLIN 699 , 00 GRUNDENS GRUNDIES THERMAL VÄLIKERRASTOPAITA 69 , 00 » Koot: S-3XL » Väri: Musta » Rintatasku Grundens Grundies Thermal on lämmin ja laadukas välikerrastopaita, joka on suunniteltu kylmiin ja kosteisiin olosuhteisiin. 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.. STIHL BG 56 PUHALLIN 259 , 00 (ovh. halk.pituus: 61 cm » Max. ilmamäärä: 1720 m³/h » Max. halk.paksuus: 45 cm » Paino 271 kg » Moottori: 6,5 hp, 4T » Takuu 12 kk TIMCO ATV 28T HALKOMAKONE 1690 , 00 (ovh. Paita omaa HeiQ™-hajunestokäsittelyn, joka pitää hajut loitolla kovassakin käytössä. Paidan materiaali on joustavaa ja lämpöä säätelevää ?eeceä. 339,00) » Moottori: 27,2 cm³ » Max. Kampanjat voimassa 23.11.2025 asti METSÄTYÖT METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS NORDFOREST KLAPISÄKKI 1,5m³ 18 , 90 NORDFOREST KLAPISÄKKI 1,0m³ 16 , 90 Katso määräalennukset verkkokaupasta! ERIKOISVAHVA ERIKOISVAHVA Metsätöihin laatutarvikkeet Uittokalustolta! 39 , 00 HUSQVARNA CLASSIC KYPÄRÄPAKETTI (ovh. X-Treem valjaat STIHL 4-piste tärinänvaimennus, STIHL ErgoStart, monitoimikahva, kaksoiskahva, kahvan pikasäätö, 2-MIX moottori, STIHL M-Tronic. www.uittokalusto.. » Teho: 2,8 kW » Moottori: 64,8 cm³ » Max. ilmamäärä: 730 m³/h » Max. 2190,00) STIHL MS 201 C-M MOOTTORISAHA 649 , 00 » Teho: 1,8 kW » Moottori: 35,2 cm³ » Paino: 4,0 kg » Laippa: 30 cm STIHL FS 460 C-EM K RAIVAUSSAHA 949 , 00 » Teho: 2,2 kW » Moottori: 45,6 cm³ » Paino: 8,5 kg » Sis. ilmannopeus: 71 m/s » Paino: 4,1 kg AARRE lukijaetuna ilmaiset toimitukset verkkokaupasta koodilla: ETUAARRE (vain noutotoimitukset ja yli 50€ ostoksiin) GRUNDENS GRUNDIES THERMAL FLEECE HUPPARI 74 , 00 » Koot: S-3XL » Väri: Oliivi » Rintatasku ja huppu AR-20251110-556210-_6531528.indd 2 AR-20251110-556210-_6531528.indd 2 10/27/2025 11:39:46 AM 10/27/2025 11:39:46 AM. 49,90) » Metallinen verkkovisiiri » Säädettävä kypärä » SRN arvo 27 dB » Halkaisuvoima: 28 ton » Max
Esimerkiksi jalostettuja, nopeakasvuisia koivuntaimia ei suositella istu tettavaksi havupuiden sekaan. NIINPÄ NYT tartutaan innokkaasti isojen metsä yhtiöidenkin tarjoamaan lääkkeeseen: sekametsien kasvatukseen. Fiksusti sekametsän kasvatukseen Metsänomistajan Aarteen tuottaja Hanna Lensu on metsänomistaja, joka innostuu kaikesta, mikä kasvaa. Kirjan painajien armeijat nakertelivat puita hengiltä nopeammin kuin ihmiset ehtivät asiaan rea goida. Tulokset ovat olleet osin karmaisevia. Sekametsällä tarkoitetaan metsää, jossa pääpuulajin osuus on korkeintaan 75 prosent tia. Sen jälkeen vannottiin arvokkaiden mäntyjen nimeen. Maaperä, maantieteellinen sijainti, valoolosuhteet ja puulajin kasvurytmi ratkai sevat. Ensinnäkään vahingossa syntynyt sekametsä ei ole taloudellisesti kovin tuottoisa vaihtoehto, jos puulajiksi on osunut vaikkapa hieskoivu. Esimerkiksi kuivilla kankailla kasvaa mänty; muu on toivotonta. Entä jos eteläisen Suomen olosuhteet ovat kin muuttuneet 20 vuodessa paljon suotuisammiksi uusille puulajeille, kuten jaloille lehtipuille, kuin nyt ymmärretään. Roska puuna pidetyistä koivuista koetettiin päästä eroon kaikin keinoin. Sitten alkoi hirvituhojen vauhdittama kuusi buumi, jonka seurauksia joudutaan tule vina vuosikymmeninä korjailemaan. Kuusiinnostus laantui nopeasti, kun kuvat ja tiedot KeskiEuroopan ja EteläRuotsin mittavista hyönteistuhoista levisivät. Silmänkantamattomiin ulottuvat luu rankomaisemat hätkähdyttivät. Toiseksi sekametsän perustajan pitää tie tää, mitä tekee – jopa enemmän kuin yhden puulajin kasvattajan. PÄÄKIRJOITUS O n aika erikoinen ilmiö, että metsänhoidossa muotivirtaukset ovat kovin voimakkaita. Lievästi sekapuustoinen metsä on silloin, jos pääpuulajia on 75–95 prosenttia. Muutos on jo silmin näh tävissä. Ei, vaikka kuinka haluaisi ja yrittäisi. Esimerkiksi Lou naisSuomessa tammet ovat viimeksi kuluneina kesinä puskeneet häm mentävän runsain jou koin taimiaan perin teisten puulajien sekaan. Kuusen taimiakin lykittiin turhan paljon paikkoihin, joissa kuusi ei menesty. Sekametsä tuntuu jopa helpolta vaihtoeh dolta. Mäntyjä piti yrittää istuttaa kaikenlaisille kasvupaikoille, pelloista alkaen. Voisi luulla, että muutoksiin ryhdyttäisiin verkkaisesti ja analysoiden, sillä alku vaiheen päätökset määrittelevät hyvin paljon seuraavan puolen vuosisadan kehitystä. Annetaan vain kaikkien puiden kasvaa. Kolmanneksi – tätä ovat jatkuvan kasva tuksen harjoittajat kuunnelleet kyllästymi seen asti – kaikkiin paikkoihin sekametsää ei pysty perustamaan. Sotien jälkeen oli vallalla koivuviha. Metsänomistajan AARRE 3 AR-20251110-556211-_6531599.indd 3 AR-20251110-556211-_6531599.indd 3 10/27/2025 2:17:11 PM 10/27/2025 2:17:11 PM. Valitettavasti asiantuntijat ovat jo joutuneet toppuuttelemaan pirskahtelevaa sekametsä innostusta. Jospa kuusi koiden kasvatus onkin suuri virhe. Sen uskotaan suo jaavan metsätuhoilta ja parantavan myös luonnon monimuotoisuutta. JOTTA ASIAT eivät olisi liian yksinkertaisia, lämpenevä ilmasto sekoittaa pakkaa lisää
Defender 130 on vakiona 5-paikkainen (2+3), ja optiona saatavilla myös 7-paikkainen malli: edessä 2 paikkaa, toisella rivillä 3 ja kolmannella rivillä 2. Lue lisää: www.landrover.fi SAATAVANA LADATTAVANA HYBRIDINÄ, PAKETTIAUTONA JA KEVYT MAASTOKUORMA-AUTONA TANINKATU 12, 33400 TAMPERE | AVOINNA: MA-PE 10-18, LA 10-15 PUH. Defender 110 tarjoaa vakiona 5 istumapaikkaa (2+3) ja optiona 6-paikkaisen kokoonpanon (3+3), jossa eturivin keskipaikalla on ”jump seat”. Valitse laajasta valikoimasta lisävarusteita ja varustepaketteja, jotka tekevät Defenderistäsi juuri sinun tarpeisiisi sopivan. Saatavilla Defender 110 sekä Defender 130 -malleihin. ET EHKÄ VIE SITÄ ÄÄRIOLOSUHTEISIIN, MUTTA TIEDÄT, ETTÄ VOISIT Defender 110 S D250 MHEV, Hinta alkaen N2G kevyt maastokuorma-autona 86 600 € (sis. 25, 5 %) + toimituskulut 600 €. 020 770 4301 | JLR.SALES@INCHCAPE.FI | WWW.INCHCAPE.FI PYYDÄ TARJOUKSESI AR-20251110-556213-_6531630.indd 5 AR-20251110-556213-_6531630.indd 5 10/27/2025 2:22:10 PM 10/27/2025 2:22:10 PM. Hinnasto 26MY, Pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin. Kuvan auto erikoisvarustein. Annetut arvot on laskettu valmistajan ilmoittamista testituloksista. CO2 224 g/km, EU-kulutus yhdistetty 8,5-9,2 l/100km. Pyydä tarjous ja saat arvion vaihtoautostasi. alv. 020 757 1112 | AUTOCENTER@AUTOCENTER.FI | WWW.AUTOCENTER.FI LAIVALAHDENKATU 8, 00880 HELSINKI | AVOINNA: MA-PE 9-18, LA 10-15 PUH. Ota käyttöösi Defenderin voittamattomat maasto-ominaisuudet nyt myös autoverottomana N2G -luokkaan uutena rekisteröitävänä kevyenä maastokuorma-autona
VAKIOT 17 Kolumni: Petri Kortejärvi 51 Ristikko 58 Ensi numerossa 62 Kolumni: Risto Isomäki Jussi Pennasen omistamasta kuusikosta löytyi merkkejä hyönteistuhosta, ja nyt omistajat ovat isojen päätösten edessä. AJANKOHTAISTA 8 Majavat järjestivät odottamattoman savotan. KONEET 20 Akkuraivaussahojen todellinen esiinmarssi alkoi vasta nyt. METSÄNHOITO 10 Kirjanpainaja iskeytyi Jussi Pennasen kuusikkoon – tilanne paljastui sattumalta. RAIVAUSKOULU 54 Minustako terän käytön virtuoosi. HYVÄT NEUVOT 18 Viimeistään 60-vuotiaana on hyvä pysähtyä pohtimaan sukupolvenvaihdosta. KURKISTUS EUROOPPAAN 42 Suurten metsätilojen määrä kasvaa Ruotsissa. TULEVAISUUDEN METSÄ 36 Näin puhdistat lahovikaisen metsän juurikäävästä. Stihlin akkuraivurin kahvaleveys on sopiva myös tiheään taimikkoon. KAUDEN RESEPTIT 56 Hirvenlihasta loihdit maukkaat ateriat arkeen ja juhlaan. 10 PÄÄKIRJOITUS 3 Fiksusti sekametsän kasvatukseen. 6 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556214-_6531602.indd 6 AR-20251110-556214-_6531602.indd 6 10/27/2025 2:17:16 PM 10/27/2025 2:17:16 PM. KYSY ASIANTUNTIJALTA 60 Kuinka laajasti uusi Ever cover-sertifikaatti tunnetaan. Saara Lavi Risto Jussila 20 TÄSSÄ NUMEROSSA 10/2025 HENKILÖ 30 16-vuotias yrittäjä Juho Kemppainen haaveilee muutosta Kanadaan. JUURET 44 Toimittaja rakensi vanhojen oppien avulla varaavan ja tehokkaan puu-uunin. AJASSA 52 Kitukasvuinen suomännikkö muotoutuu metsäkosteikoksi. PUUMARKKINAT 34 Puun ostoon tuli äkkijarrutus, mutta puuta tarvitaan vielä ensi vuonnakin. MONIMUOTOISUUS 26 Auta tiaisia asuntopulassa
Petteri Kivimäki Metsänomistajan AARRE 7 AR-20251110-556214-_6531602.indd 7 AR-20251110-556214-_6531602.indd 7 10/27/2025 2:17:17 PM 10/27/2025 2:17:17 PM. 44 Toimittaja Pasi Jaakkonen perehtyi entisaikojen uunimestarien oppeihin ja rakensi vanhaan navettaan lämmitysuunin
Kanadanmaja vat olivat ryhtyneet padon rakennustöihin. ”Onneksi sain myytyä alueen valtiolle luonnonsuojeluun”, Ukkola kertoo. Jos myynti luonnonsuojelualueeksi ei olisi onnistunut, tilanne tulvineen olisi jäänyt metsänomistajan vahingoksi. Nouseva vesi rapauttaa tiet ja sillat. Ja an a K an ka an pä ä Vimmattu majava KUN vesi nousee tielle, on syytä epäillä, että alarin teessä on tapahtunut jotain poikkeuksellista. Tutkimuksessa kerättiin 138 neulas näytettä 23 kuusesta Kittilän kaivok sen alueelta. Suomen suurin jyrsijä voi saada talous metsässä isoja vahinkoja aikaan. Aina karhu ei tee talvipesää. Suomea etelämpänä karhut voivat olla aktiivisia koko tal ven, kertoo suurpedot.fisivusto. Pohjois-Pohjanmaalla muhoslaisen Jukka Ukkolan metsään saapuneet majavat eivät moista miettineet. Sen jälkeen vuorossa ovat koivut ja viimeisinä havupuut. Teksti Hanna Lensu 8 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556216-_6531628.indd 8 AR-20251110-556216-_6531628.indd 8 10/27/2025 2:21:58 PM 10/27/2025 2:21:58 PM. Niin hän siellä olikin; tosin tapahtumapaikalle oli vaikeaa päästä tulvan vuoksi. Puut tukehtuvat tulvaveteen. Kuusen neulasiin kerty vää kultapölyä ei kuitenkaan voi kuu sesta silmin nähdä, eivätkä pikkuruiset nanohituset valitettavasti sovellu kul lan keräämiseen. Lämmin syyssää voi kuitenkin viivästyttää talvipesään vetäytymistä, sillä pimeyden ohella lämpötila ohjaa karhun toimintaa. Ukkola on käynyt tulvametsän alueella pari kertaa vuodessa. Puut oli nakerreltu nurin ahkeralla tahdilla. Teksti Hanna Lensu M a rkk u Vu ori k ar i Jo ha nna Ko kk o la AJANKOHTAISTA Neulaset paljastivat kullan OULUN yliopiston ja Geologian tutki muskeskuksen tutkijat ovat löytäneet ensi kertaa yhteyden kuusenneula sissa elävien bakteerien ja kultahiuk kasten välillä. Kohteella arvioitiin viisi vuotta sitten, että järeää haapaa kasvaa noin 200 kuutiota hehtaarilla. Teksti Hanna Lensu Jukka Ukkola KOMMENTTI Odottamaton haapasavotta Majavat nakersivat isot puut nurin Muhosjoen varressa. Ne kaataa rymistelivät viime vuonna jokeen jopa 80 sentin paksuisia ja 35 metriä pitkiä puunrunkoja. VANHAT HAAVAT ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä säästöpuita. Hän arvelee, että majavien puunkaatourakka on tapahtunut kesän 2024 aikana, sillä loka-marraskuussa käsillä oli kuvassa näkyvä tilanne. Aivan yllätyksenä majavien maihin nousu ei metsänomistajalle tullut. Löydön avulla voi daan kuitenkin kehittää ympäristöys tävällisiä menetelmiä kullan etsintään. Ei auta kuin ryh tyä vastatoimiin ja tutkia, mitä metsä vakuutus sanoo majavatuhoista. Hakkuu ei olisi alueella onnistunut, koska se oli luokiteltu tulvametsäksi. Teksti Hanna Lensu Kylmyys ja pimeys unettavat KARHUT vetäytyvät talviunille tavan omaisesti lokakuussa ja heräilevät huh tikuulla. ”Ne ovat olleet aiemmin joen yläjuoksulla, mutta niillä ilmeisesti loppui eväs ja sen vuoksi siirtyivät alemmas.” Ukkolan mukaan majavat tyypillisesti kaatavat ensin haapapuut. Neljän kuusen neulasista löydettiin kultananopartikkeleita. Talviuni on karhulle säästöliekillä elämisen aikaa, mutta naaraat myös synnyttävät ja imettävät pentujaan tal ven aikana. Karhun talvipesän paikka voi olla muurahaispesän kyljessä, kuusen tyvellä, kallionkolossa tai ison kiven alla. Se saattaa vain mätkähtää makuulle tiheän kuusen alle
Länsi-Suomessa vahva katolinen kirkko kitki puille ja kiville uhraamisen jo kauan sitten pois. Ruotsissa on maailman tihein hirvikanta. Ilmiöön löytyy looginen selitys: metsästyslupia on lisätty. Jos puu kuoli, sen uskottiin ennustavan ikävyyksiä talon asukkaille. Jos haluamme jatkossakin nähdä hirviä metsissämme, metsästystä on vähennettävä”, kirjoitti ympäristöjärjestö WWF tiedotteessaan samana päivänä, kun tämän vuoden hirven metsästyskausi alkoi Pohjois-Ruotsissa. Nykyihmisten luontoyhteyden katoaminen ja kristinuskon yhteisvaikutus ovat liudentaneet vanhat kansanperinteet. Metsien arvo mitattu LUONNONVARAKESKUS (Luke) on EU:n velvoittamana käynnistänyt uuden metsätilinpidon tilaston julkaisemisen. Sitä löytyy yllättävän paljon – tavat ja tarinat ovat vain ehtineet painua unholaan. Tuhansia lomautettu tehtailta KULUVAN vuoden jälkipuolisko on ollut karu suomalaiselle paperija selluteollisuudelle. Punaiselle listalle päätyvät uhanalaiset, hävinneet, silmälläpidettävät ja puutteellisesti tunnetut lajit. Suomen metsäpinta-ala oli 22,5 miljoonaa hehtaaria, josta puuntuotantoon oli käytettävissä 19,2 miljoonaa hehtaaria. Sinne on päätymässä myös hirvi, sillä tilastojen mukaan kanta on pitkällä ajalla pienentynyt. Sen sijaan Itä-Suomessa muinaiset tavat säilyivät pidempään, osin sen vuoksi, että ortodoksinen kirkko hyväksyi niitä vapaamielisemmin ja sulautti pakanallisia tapoja osaksi omaa toimintaansa. PIHAPUUT ovat suomalaisille tärkeitä; puu on voitu istuttaa lapsen syntymän tai naimisiinmenon kunniaksi. 83 sivua. Hirvivahinkoja sattui paljon, ja kantaa päätettiin yli kymmenen vuotta sitten määrätietoisesti pienentää. Myös lukuisat muut tehtaat ovat seisoneet. Reetta Ranta: Pyhät puut. Metsä Board lopetti Takon kartonkitehtaan, UPM Kaukaan paperitehtaan ja Sappi yhden kolmesta paperikoneestaan Lohjan Kirkniemessä. Teksti Hanna Lensu Hirvikö uhanalainen. Selitys ei tieteilijöiden mukaan kuitenkaan vaikuta listauksen tekoon, sillä siinä pitää tarkastella kannan muutosta yhden maan sisällä. Ruotsin lajitietopankin alustavan arvion mukaan hirven uhanalaisuusluokitus on laskenut elinkelpoisesta silmälläpidettäväksi. Jotain on silti juuri ja juuri jäljellä: esimerkkeinä karhunmetsästyskulttuuri sekä peijaiset eli metsästysjuhla. Uskottiin, että ennen puun kaatoa tuli koputtaa sen runkoa, jotta sen henki ehti lähteä etsimään uutta asuinsijaa. Teksti Hanna Lensu ”KANSALLISELÄIMEMME ON kovan paineen alla. Uhripuuperinne on ollut jatkoa esikristillisten uhrilehtojen ja vainajien metsiköiden, hiisien, perinnölle. Vaatimus on yllättävä Ruotsissa, sillä maassa on koko maailman tihein hirvikanta, ja se on kasvussa. Sen mukaan Suomen metsien puuston arvo oli 123 miljardia euroa ja paljaan maan arvo 50 miljardia euroa vuonna 2023. KIRJA-ARVIO Pihamaan pyhä puu Kirjassa esitellään muun muassa 16 puulajia ja niiden merkitys kansanperinteelle. Tehtaiden synkkä tilanne on hiljentänyt voimakkaasti hakkuita ja puun kysyntää. Hirvikeskustelu liittyy Ruotsissa ensi vuonna päivitettävään lajien punaiseen listaan. Uhritoimituksella haluttiin varmistaa sato ja metsästysonni tulevina vuosina. Reetta Rannan tuoreessa kirjassa pureudutaan puihin liittyvään suomalaiseen kansanperinteeseen. Tekstit Hanna Lensu Metsänomistajan AARRE 9 AR-20251110-556216-_6531628.indd 9 AR-20251110-556216-_6531628.indd 9 10/27/2025 2:21:58 PM 10/27/2025 2:21:58 PM. Suomen metsissä oli puuta 2,6 miljardia kuutiometriä. Jos pihapuu lahoaa, on harmi joutua sellainen kaatamaan. Niihin ei ollut lupaa kajota. Esimerkiksi Savosta on vielä 1900-luvulta runsaasti kertomuksia emännistä ja isännistä, jotka suorittivat riittejään talon uhripuun luona. Kirjan mukaan uhripuiden lisäksi myös muita puita kunnioitettiin. Puun juurelle saatettiin viedä ensimmäinen osa sadonkorjuusta, metsästyssaaliista ja juhlatarjoilusta. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoi MT:lle (10.10.), että liiton työssä käyvistä vajaasta 10 000 jäsenestä noin kolmasosa eli 3 000 on ollut lomautettuna vuorollaan. Nykyihmisen harmi ei kuitenkaan ole mitään siihen verrattuna, että esivanhempamme pitivät tiettyjä puita pyhinä. Metsätilinpito muodostaa EU:n jäsenmaat kattavan järjestelmän, jonka tiedot ovat vertailukelpoisia maiden välillä, Luke kertoo tiedotteessa. SKS kirjat, Helsinki 2025. Tällaisia rituaaleja toimitettiin erityisesti lauantaisin, juhlapyhien aattoina, Mikkelinpäivänä ja kekrinä
Tilan sukupolvenvaihdos tehtiin reilut 20 vuotta sitten. Viestissä kehotettiin menemään nettiin Metsään.fi-palveluun, jossa oli uusia tietoja kuolleista puista Pennasen ja hänen veljensä omistamassa metsässä. Koti tilalla oli 140 hehtaaria talousmetsää, joissa Pennanen teki hankintahakkuita isänsä ja veljensä kanssa. Kun isä ikääntyi, perheen pojat jatkoivat tilanpitoa, vaikka molemmilla on myös päivätyö. ”Silloin kun nämä metsät uudistettiin, kanto käsittelyitä ei vielä tehty kesäisin estämään juuri käävän leviämistä.” Metsänomistajan AARRE 11 AR-20251110-556218-_6531622.indd 11 AR-20251110-556218-_6531622.indd 11 10/27/2025 2:22:50 PM 10/27/2025 2:22:50 PM. KERIMÄKI K erimäkeläinen Jussi Pennanen sai yllättävän sähköpostin Suomen metsäkeskukselta elokuussa. Jussi Pennanen on kokenut metsänomistaja. Viestistä alkoi pohdinta kuusikon kohtalosta, jossa vaihtoehdot ovat vähissä. ”Monta vuotta vielä viljeltiin marjoja, mutta jossain vaiheessa alkoivat loppua tunnit vuorokaudesta”, Jussi Pennanen sanoo. Kuusien vuosikasvut ovat selvästi typistyneet eli kasvu oli hiipunut. Nykyään Timo Pennasen perhe asuu kotitilalla ja Jussi Pennasen perhe lähistöllä Kerimäellä. Tyvilahoakin puissa saattaa olla. ”Meillä oli marjatila, vadelmaa ja mansikkaa, mutta metsä toi merkittävän osan perheen tuloista”, Pennanen kertoo. Jussi Pennanen puntaroi yhä metsänsä kohtaloa. Pennanen on kotoisin kerimäkeläiseltä maatilalta, ja metsätyöt tulivat hänelle tutuiksi jo lapsena. Hän myös työskentelee metsäteollisuudessa suunnittelemassa traktorivarusteiden laitteistoja Keslalla
Tällä hetkellä heidän omistuksessaan noin 260 hehtaaria talousmetsää Savonlinnassa. ”Mäntymetsikön uudistaminen toisella lajilla on hankalaa, sillä läh tökohtaisesti maaperä on liian karua kuuselle tai koivulle”, Jussi Pennanen sanoo. Entisille pelloille perustettu metsä Puruveden rannalla kasvaa mäenrinteellä. Tauti ei katoa päätehak kuussa, joten ohjeena on puulajin vaihtaminen lehtipuuksi, yleensä koivuksi, yhden hakkuukierron ajaksi. Pennasten metsässä juurikääpä oli alkanut lahottaa myös männikköä, johon oli iskenyt männyntyvitervas tauti. Erityisesti Kerimäen Pihlajaniemestä vuonna 2015 ostettu 40 hehtaarin metsätila on tarjonnut yllätyksiä. ”Yksi kuusikko kun kaadettiin, niin maannousemaa oli aika lailla”, Pen nanen muistelee. Metsänhoito on sen sijaan jatku nut tähän päivään asti, ja veljekset ovat ostaneet myös lisää metsätiloja. Puulajin vaihto lehtipuuksi ei myöskään takaa uudistamisen onnistumista, sillä männynjuuri kääpä lahottaa lähes kaikkien puu Jussi ja Timo Pennanen kävivät tarkastamassa metsänsä Kerimäen Pihlajaniemellä. Yli tiheänä pitkään kasvanut kuusikko on iästään huolimatta vasta kunnolla järeytymässä. AKTIIVISILLE METSÄNOMISTAJILLE metsätuhotkin ovat tulleet tutuiksi. Männynjuurikääpä lahottaa juuristoa ja aiheuttaa männyn run gon tyven tervastumisen ja usein lopulta myös puun kuoleman. Maannousema eli kuusentyvi laho on havupuissa tyven lahoamista aiheuttava sieni, tutummin juuri kääpä. ”Mutta ehtiikö kuusikko sitten kasvaa tarpeeksi niin, että terveys lannoitus maksaa itsensä takaisin, vai tuleeko lisää tuhoja?” 12 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556218-_6531622.indd 12 AR-20251110-556218-_6531622.indd 12 10/27/2025 2:23:03 PM 10/27/2025 2:23:03 PM
Me olemme antaneet kuusikon vain kasvaa.” Ylitiheänä pitkään kasvanut kuusikko on iästään huolimatta vasta kunnolla järeytymässä. lajien juuristoja. Pennasenkin palvelu ohjasi metrin tarkkuudella kuolleen puun kohdalle. ”Ja silloin oli harvennettu yliharvaksi. Asia selvisi sattumalta, kun Pennasen puhelimeen kilahti viesti tuhopuista. PIHLAJANIEMEN MÄNNIKÖSSÄ riitti pähkäiltävää. Kotimaisista puulajeista kestävin on haapa, mutta myös puhdas koivikko kestää yleensä hyvin männynjuurikääpää. ”Kyllä siinä mietittiin, että pitääkö nyt tehdä saman tien päätehakkuu”, Jussi Pennanen sanoo. • Jussi Pennasen koira oli metsässä mukana, kun veljekset kävivät tarkastamassa metsää. Jussi Pennanen kirjautui Metsään. Puut kasvoivat tiheän kuusikon keskellä niin, että kuolleet puut huomasi vasta läheltä latvoja tarkastellessa. fi -palveluun ja huomasi kartassa merkinnän useasta pystyyn kuolleesta puusta kuusikossa. TYÖSKENTELEE TUOTESUUNNITTELIJANA Keslalla Kesälahdella. Veljekset olivat yhtäkkiä isojen päätösten äärellä. Kuolleita puita oli puolenkymmentä pienellä alalla. Puiden kaarnapinnalla oli reikiä ja purua, ja kuuset olivat yrittäneet taistella kirjanpainajia ja muita tuhohyönteisiä, kuten aitomonikirjaajaa ja kuusentähtikirjaajaa, vastaan erittämällä pihkaa. Kuusien vuosikasvut ovat kuitenkin selvästi typistyneet eli kasvu oli hiipunut. HARRASTAA METSÄNHOITOA, kuntoilua, hirvenmetsästystä ja retkeilyä. ”En ollut huomannut kyseisessä kuusikossa mitään ongelmia, ja kun tulin viestin jälkeen paikalle katsomaan kuolleita kuusia, en olisi löytänyt niitä ilman nettipalvelua.” Metsään.fi näyttää nykyään ruudulla sekä oman että tuhopuiden sijainnin, jolloin kännykkä ohjaa suoraan kuolleiden puiden luo. Järeytymistä kannattaisi odottaa vielä kymmenisen vuotta. Metsä perustettiin vanhalle pellolle 60–70 vuotta sitten. Jussi Pennanen PERHEESEEN KUULUVAT puoliso ja kolme lasta. OMISTAA NOIN 260 hehtaaria metsää yhdessä Timo-veljensä kanssa Savonlinnassa. Päätehakkuu tarkoittaisi kuitenkin isoa menetystä tuleviin tuottoihin, sillä kuusikko on parhaassa arvonnousuvaiheessa. Osassa puista on värimuutoksia. Jos se nyt jouduttaisiin kaatamaan, tukkisaanto jäisi pieneksi ja iso osa puusta menisi kuiduksi. Kuusissa oli merkkejä hyönteistuhoista. Edellinen omistaja on tehnyt kuusikolle vain yhden harvennuksen. Metsänomistajan AARRE 13 AR-20251110-556218-_6531622.indd 13 AR-20251110-556218-_6531622.indd 13 10/27/2025 2:23:23 PM 10/27/2025 2:23:23 PM. Metsänomistajan painajainen alkoi valjeta. • Tuhopuut kasvoivat tiheässä kuusikossa, josta tuhopuita ei ollut aluksi helppo havaita. Päälle tuli elokuinen sähköpostiviesti metsäkeskukselta. • Kirjanpainaja oli iskeytynyt Jussi Pennasen kuusikkoon
Terveyslannoitus antaisi samalla kuusille lisää elinvoimaa taistella tuhohyönteisiä vastaan. Koska ala on pieni, Timo Pennanen pohdiskelee boorin levittämistä käsin ruiskulla. ”Ei tätä uskalla enää harventaa, kun ensimmäinen kova puhuri tuolta isolta järvenselältä puhaltaa koko kuusikon nurin”, Jussi Pennanen arvioi. ”Se voisi olla yksi vaihtoehto”, Kokkonen sanoo ja nyökyttelee. METSÄN TILANNETTA on tullut arvioimaan metsätuhoihin erikoistunut metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen Suomen metsäkeskuksesta. Kuuset ovat voineet siis kärsiä kuivuudesta, ja siitä on alkanut niiden kuolemankierre, jonka kirjanpainajat ovat sinetöineet. Hyönteiset ovat iskeytyneet heikentyneeseen tai jo lähes kuolleeseen puuhun. KUOLLEET PUUT ovat varmaankin kärsineet kuivuudesta, tyvilahosta ja boorin puutteesta ja menettäneet elinvoimansa. METSÄKESKUKSEN KOKKONEN ehdottaa, että jos muissa puissa näkyy Pennasten kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos jo 20 vuotta sitten. Kirjanpainajien ja niiden toukkien kaivamat syömäkuviot katkaisevat puun nilakerroksen nestevirtaukset. Syömäkuvioiden yltäessä rungon ympäri puu kuolee. 14 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556218-_6531622.indd 14 AR-20251110-556218-_6531622.indd 14 10/27/2025 2:23:33 PM 10/27/2025 2:23:33 PM. ”Taitaa olla boorin puutosta”, Kokkonen toteaa. Kuolleet kuuset ovat kasvaneet toisaalta valoisammassa kohdassa ajouran varrella. Veljekset ovat aktiivisesti myös laajentaneet metsäomaisuuttaan. Maaperä on kuolleiden kuusten kohdalla selvästi karumpaa ja heinikkoisempaa, kun taas terveen kuusikon maaperä on enemmänkin mustikkatyyppiä eli tuoretta kangasta. Pellolle perustetut kuusikot kärsivät herkästi boorin puutteesta ja tarvitsevat terveyslannoituksen. Kuusikko on silmin nähden tiheä ja vihreän latvusmassan osuus on alle puolet rungon mitasta. Tiheässä kuusikossa puuyksilöt ovat pitäneet toinen toistaan pystyssä. Pitkään liian tiheässä kasvaneilla kuusilla on harvemmassa kasvaneita kuusia pienemmät pintajuuret, sillä niiden ei ole tarvinnut kasvattaa tukevampaa juuristoa tuulen tuiverrusta vastaan. Kuusikko on toisaalta myös vielä yhden harvennuksen tarpeessa. ”Mutta ehtiikö kuusikko sitten kasvaa tarpeeksi niin, että terveyslannoitus maksaa itsensä takaisin, vai tuleeko lisää tuhoja”, Kokkonen pohdiskelee. Jälkikäteen on mahdotonta varmuudella sanoa, missä järjestyksessä asiat ovat tapahtuneet
jatkossa merkkejä kirjanpainajista ja muista tuhohyönteisistä, ne kaadettaisiin ja kuljetettaisiin pois metsästä. ”Ei tässä auta kuin seurata tilannetta”, Jussi Pennanen sanoo. Tuollaisen pihkapisaran sisältä voi välillä löytää esimerkiksi yksittäisen kirjanpainajan”, Kokkonen sanoo. Se auttaa päättämään, kannattaako kuusikko vielä jättää kasvamaan.” Kokkonen huomauttaa, että koska viereisen kuusikon päätehakkuussa havaittiin tyvilahoa, se on todennäköisesti levinnyt naapurimetsäänkin. Tutkimuksessa eriasteisista tuhoista kärsineille kuusille tehdään lujuuskokeita laboratoriossa. Tällä hetkellä sahat eivät ota vastaan jo kuivunutta ja kuorensa pudottanutta tuhopuuta, vaan puu päätyy polttoon. Timo (vasemmalla) ja Jussi Pennanen tutkivat, näkyykö kirjanpainajien jättämiä jälkiä puun rungolla. Erityisen alttiita tuhoille ovat ylitiheydestä johtuvasta valon ja ravinteiden puutteesta kärsivät kuuset. Teksti Teppo Kuittinen Kuvat Saara Lavi ”Mäntymetsikön uudistaminen on hankalaa, sillä lähtökohtaisesti maaperä on liian karua kuuselle tai koivulle.” Voiko tuhopuuta käyttää sahalla. Ensi kesänä, sään lämmetessä, kuolleisiin puihin munitut hyönteiset aloittavat parveilun ja iskevät uusiin puihin lähistöllä. Hän pohtii mahdollisten uusien tuhopuiden kaatoa ja kuusikon varovaista harventamista, jolloin puuta voisi myydä hankintahakkuuna vielä, kun ne saa myytyä tukkeina ja kuitupuina. Metsätuhohankkeessa kehitetään palvelua, joka tunnistaa kuolleita kuusia satelliittikuvien perusteella. Hanke on saanut Business Finlandin rahoitusta. Kuolleiden puiden viereisissä kuusissa näkyy merkkejä kirjanpainajista; runkojen pinnalla on pistemäisiä, tuoreen kirkkaita pihkapisaroita, jotka kimaltavat auringonvalossa kuin timantit. ”Silloin kun nämä metsät uudistettiin, kantokäsittelyitä ei vielä tehty kesäisin estämään juurikäävän leviämistä”, Kokkonen sanoo. TIMO PENNANEN on metsänomistaja mutta myös projektipäällikkö tutkimushankkeessa, jonka tuloksia moni metsänomistaja odottaa mielenkiinnolla. ”Kun seuraavalla kerralla tuleekin tuhat kirjanpainajaa, niin siitä puu ei enää välttämättä selviä.” KOSKA OLLAAN jo alkusyksyssä ja sää on viilentynyt, kuuset ovat tämän kasvukauden osalta todennäköisesti turvassa kirjanpainajilta. Metsänomistajan AARRE 15 AR-20251110-556218-_6531622.indd 15 AR-20251110-556218-_6531622.indd 15 10/27/2025 2:23:40 PM 10/27/2025 2:23:40 PM. Kirjanpainajat iskeytyvät kuusen nilakerrokseen ja syövät sen täyteen onkaloita, jolloin puu ei pysty kuljettamaan vettä juurista latvukseen. ”Samalla näkee, onko kuusissa tyvilahoa. Puu kuivuu ja kuolee. Metsäkeskus päivittää kuolleiden kuusien sijaintitiedot Metsään.fi-palveluun ja lähettää niistä metsänomistajille ilmoituksen. ”Puu on pystynyt vielä pysäyttämään yksittäisten tuhohyönteisten hyökkäykset. Kirjanpainajat voivat muuttaa elinvoimaisen kuusimetsän hetkessä arvottomaksi polttopuukasaksi – mutta voisiko tuhopuu sittenkin kelvata rakentamiseen. Havaintojen avulla metsänomistaja voi arvioida metsiensä metsätuhoriskejä sekä hoitoja hakkuutoimenpiteiden tarpeellisuutta, ennen kuin hyönteistuhot leviävät laajemmalle alueelle. Jussi ja Timo Pennasen metsä oli mukana metsäkeskuksen toisessa hankkeessa, jota kautta veljekset saivat sattumalta tiedon kirjanpainajatuhoista metsässään. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja Suomen metsäkeskuksen yhteisessä TUHTO – tuhopuut hallintaan ja tuotteiksi -hankkeessa selvitetään, voiko kirjanpainajien jo kuivattamaa puuta hyödyntää puurakentamisessa vai onko siitä vain polttopuuksi
Satelliittipalvelu on aloitettu kirjanpainajien pahimmilta alueilta Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa kuten Kerimäellä. ”Voi hyvinkin olla, että tutkimuksessa päädytään suosittelemaan tarkempia maksimiaikoja varastoinnille. Satelliittihankkeen lisäksi tietokoneohjelmat etsivät kuolleita kuusia Suomen metsistä ilmakuvien perusteella. Esimerkiksi ainespuuta tärvelevät jäärät ja muut vastaavat syvemmälle puuhun tunkeutuvat tuhohyönteiset tekevät tuhojaan aika nopeasti varastoiduille tukeille”, Pennanen sanoo. “Aikamoinen ajoitus, että olen mukana kirjanpainajatutkimuksessa, ja sitten onkin omassa metsässä tuhoja”, Timo Pennanen toteaa. Aikataulutusta laaditaan myös tukkien sinistymiselle varastointivaiheessa. PENNASEN vetämässä kirjanpainajien kuivattamien puiden hyödyntämismahdollisuuksia selvittävässä hankkeessa ollaan puolestaan vaiheessa, missä tuhopuista sahatut lankut on toimitettu laboratorioon tutkittavaksi. Viime vuonna kirjanpainajatuhoista ilmoitettiin metsänomistajille riskikarttakirjein tai sähköpostitse, tänä vuonna tuhotiedot on saatu vietyä Metsään.fi-palveluun, josta viesti lähtee metsänomistajalle. Hankkeesta saadaan tärkeää tietoa myös siitä, kuinka pitkään puutavara säilyy hyvälaatuisena tienvarsien varastopaikoilla. Tällä hetkellä puutavara pitää korjata varastopaikoilta ennen juhannusta, etteivät tuhohyönteiset ehdit aiheuttaa puuhun laatuvirheitä. Muilla alueilla käytetään harkinnan ja budjetin mukaan tarkkoja satelliittikuvia. Sinistymistä aiheuttava sieni värjää ainespuun pilalle varsin nopeasti, erityisesti ilmastonmuutoksen vuoksi kasvaneen lämpösumman johdosta. Kirjanpainajat iskeytyvät kuusen nilakerrokseen ja syövät sen täyteen onkaloita. Metsätuhopalvelun käytännön toteutus on tehty vaiheittain. 16 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556218-_6531622.indd 16 AR-20251110-556218-_6531622.indd 16 10/27/2025 2:23:42 PM 10/27/2025 2:23:42 PM. Puu kuivuu ja kuolee. Yhdessä ilmakuvien kanssa tietokoneavusteisen tuhopuiden havaitsemisen kattavuus on tänä vuonna ollut muutama miljoona hehtaaria. Tulkintaa tehdään ilmakuvista siellä, missä tuoretta kuvaa on saatavilla. ”Onhan tuhopuista sahattu kenttäsahoilla lankkuja ennenkin ja rakennettu niistä piharakennuksia omaan käyttöön, mutta ilman virallista lujuusluokittelua sahayrittäjä ei voi myydä tuhopuuta kuluttajalle”, Pennanen sanoo. Metsäkeskus tekee satelliittipohjaista metsätuhohavainnointia vain muutamilla alueilla Suomessa, sillä rahat eivät vielä riitä koko Suomen kattavaan palveluun. Teksti Teppo Kuittinen Kuvat Saara Lavi, Kari Salonen Hankkeesta saadaan tärkeää tietoa myös siitä, kuinka pitkään puu tavara säilyy hyvä laatuisena tien varsien varasto paikoilla
Arvostamisohjeen osoittamat arvotkaan eivät osu kohdalleen yksittäisten metsätilojen osalta kuin korkeintaan keskimäärin. Paljaalle maalle arvoksi kerrotaan 46 miljardia arvoa. Metsäalan toimijoiden mielestä luotettava arvo metsälle saadaan vain maastossa mitattuun tietoon perustuvalla metsäarviolla. Mitä tuottovaatimusta tulisi nyt käyttää. Tämä on yksi arvo suomalaiselle metsälle, mutta se ei tietenkään sovi yksittäisen metsätilan arvonmääritykseen. Metsäalan toimijoiden mielestä luotettava arvo metsälle saadaan vain maastossa mitattuun tietoon perustuvalla metsäarviolla. Luvut on laskettu vuodelta 2023. Tuottoarvomenetelmässä metsätalouden nettokassavirrat diskontataan nykyhetkeen valitulla tuottovaatimuksella, ja tämä onkin sen heikkous. Tämä tapa sopii tietysti vain aitoihin myyntitilanteisiin. Verohallinto on lähtenyt siitä, että lahjan tai perinnön saaja ei ole velvollinen hankkimaan metsäarviota verotuspäätöstä varten. Pankit joutuvat arviomaan vakuuksia luoton takaisinmaksun aikana useasti, jopa vuosittain. Metsätilan markkina-arvo selviää luotettavasti ainoastaan laittamalla tila myyntiin ja odottamalla tarjouksia. Metsätilamarkkinassa tyydyttiin nollakorkoaikana hyvin alhaiseen tuottoon, ja sen seurauksena metsätilojen arvo ja edelleen markkina-arvo nousivat hyvin korkeaksi. Ainakin yksityismetsätaloudessa käytetyin arviomenetelmä on edelleen niin sanottu summa-arviomenetelmä. METSÄN ARVON määrittämiseen löytyy useita keinoja, mutta kuinka luotettavia ne ovat. Siinä julkaistaan marras–joulukuussa metsähehtaarin arvot kiinteistöjen kauppahintatilastointiin perustuen aina seuraavalle vuodelle maakunnittain. Tämä ei mielestäni ole perusteltua, sillä summa-arviomenetelmällä pyritään tuottamaan, kaikkine puutteineenkin, arvio metsätilan metsätaloudellisesta arvosta. Tällöin tärkeäksi kriteeriksi muodostuvat myös arvion hinta ja arvioinnin nopeus. Osa arviontekijöistä perustelee kokonaisarvonkorjauksen pienentämistä vetoamalla metsätilojen markkinahintoihin. Arvion tekijöiden työjäljessäkin on kuitenkin usein eroja, mikä on inhimillistä. KOLUMNI Kolumnisti Petri Kortejärvi on metsänhoitaja ja metsänomistaja, joka työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Yhden arvon koko Suomen puustolle antaa Luonnonvarakeskus (Luke), jonka uuden metsätilinpidon mukaan puuston arvo Suomen 19,2 miljoonalla metsähehtaarilla on 110 miljardia euroa. Laskelman mukaan keskimääräisen metsähehtaarin arvoksi tulee siis 8 125 euroa. Paljonko on metsäni rahallinen arvo oikeasti. Verottaja suosittelee kuitenkin arvion hankkimista, mutta toisaalta se hyväksyy erilaisten metsänarvolaskureiden osoittaman arvon. Kysymys on kuitenkin arviosta, ei absoluuttisen arvon määrittämisestä. Rahoittajan näkökulmasta arviomenetelmälle on tarkkuuden ja luotettavuuden lisäksi muitakin vaatimuksia. Toisenlaisia arvoja metsähehtaarille saadaan Verohallinnon perintöja lahjaverotuksen arvostamisohjeesta. Jokainen metsätila on oma yksilönsä, ja vaikka metsätilat käyvät hyvin kaupaksi, niin on hyvä, että verohallintokin hyväksyy vakiintuneet arviomenetelmät arvonmääritykseen. Kuitenkin jo pelkästään summa-arviomenetelmään kiinteänä osana kuuluvan kokonaisarvonkorjauksen erilainen soveltaminen voi johtaa 20 prosentin eroon käyvässä arvossa. Molemmat arviot ovat yhtä oikeita, ja tämä täytyy vain hyväksyä. Markkinahinnan arviointiin sopivat muut menetelmät, tuottoarvomenetelmä ja edelleen kauppahintamenetelmä. Alpo Arvioitsija saa käyväksi arvoksi 120 000 euroa ja Alma Arvioitsija 140 000 euroa. Metsänomistajan AARRE 17 AR-20251110-556225-_6531632.indd 17 AR-20251110-556225-_6531632.indd 17 10/27/2025 2:23:03 PM 10/27/2025 2:23:03 PM
Omistajanvaihdos on helpointa tehdä kaikkien osapuolten ollessa vielä elossa. ”Kauppa on selkein ja usein myös verotehokkain tapa toteuttaa omis tajanvaihdos. Lähisukulaisten välillä tehtävää tilakauppaa helpotetaan verohuo jennuksin. Jos kauppahinta on vähin tään 75 prosenttia metsäkiinteistön käyvästä arvosta, ei ostajan tarvitse maksaa lahjaveroa. Metsätila annetaan vastikkeetto mana lahjana kuitenkin vain seitse mässä prosentissa sukupolvenvaih doksista. ”Oma terveys ja aika voivat siinä vaiheessa hyvinkin riittää metsien hoitoon, mutta jonkinlainen irtautu missuunnitelma kannattaa tehdä.” METSÄTILAN SUKUPOLVEN VAIHDOS mielletään monesti lahjoitukseksi. M etsätilan sukupolvenvaih doskoulutukset ovat hitti tuote vuosikymmenestä toiseen. Silloin heille jää aikaa miettiä, kiinnostaako metsänhoito. Korkeamman metsävähennyksen saa jo tänä vuonna tehtäviin kauppoihin, mutta sitä voi hyödyntää puunmyynneissä vasta vuoden 2026 metsäverotuksessa. Jälkipolville kannattaa alkaa syöttää ajatusta met sänomistajuudesta vähitellen. Aikaisemmin metsävähennyspohjaa muodostui 60 prosenttia kauppasummasta. Lahjametsän mukana ei tule metsävähennysoikeutta. ”Ajoissa aloittamisessa on myös se etu, että vaihdos voidaan toteuttaa elävien ihmisten kesken. HYVÄT NEUVOT Metsä sujuvasti jatkajalle Hyvä metsätilan sukupolvenvaihdos kypsyy kuin syksyinen lihapata, hitaasti hautuen. Projektipäällikkö Minnamari Tuovinen Metsäkeskuk sesta on opastanut tuhansia metsän omistajia onnistuneisiin omistajan vaihdoksiin LänsiSuomessa. ”Ensimmäinen ja tärkein viesti on aina sama: aloita sukupolvenvaihdok sen suunnittelu ajoissa. Jos kauppahinta on 0–75 prosenttia palstan käyvästä 18 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556226-_6531608.indd 18 AR-20251110-556226-_6531608.indd 18 10/27/2025 2:17:37 PM 10/27/2025 2:17:37 PM. Ja jatkajalla on aikaa pumpata hiljaista tietoa nykyiseltä omistajalta”, Tuovinen neuvoo. Edelleen 46 prosent tia sukupolvenvaihdoksista tapahtuu perinnönjaossa. Metsän omistaja on laittanut omaa aikaansa ja rahaansa kiinni metsään, joten on oikein, että hän saa siitä luopuessaan turvaa vanhuuden varalle”, Tuovinen perustelee. Verovinkki METSÄVÄHENNYS NOUSEE vuonna 2026. Rahalla tapahtuvan kaupan etu on se, että jatkaja saa maksamal leen summalle metsävähennys oikeutta, jota voi käyttää puun myyntitulojen verojen alentami seen. Jos tilan kauppahinta on 100 000 euroa, saa puukaupparahaa vuosien mittaan verovapaana 75 000 euroa. Normaali kauppa on myös reilu tapa luopujan ja kaik kien perillisten kannalta. 28 prosenttia omistajan vaihdoksista lähisukulaistenkin kes ken toteutetaan kauppana. Kun omistajanvaihdok sen ajankohta ei ole selvillä, voi metsä jäädä pitkäksi aikaa huonolle hoidolle.” Suositeltavaa luopumisikää ei luon nollisestikaan ole, mutta Tuovisen mukaan viimeistään 60vuotiaana on hyvä pysähtyä pohtimaan oman met sänomistajuuden jatkoa. Metsänomistaja saa maksamastaan kauppahinnasta ja kauppaan liittyvistä kuluista 75 prosentin metsävähennyspohjan, joka pienentää ensimmäisistä puukaupoista maksettavaa pääomaveroa
Se ei ole taloudellisesti eikä käytännöllisesti suositeltava tapa, koska omistajanvaihdoksen ajankohta ei ole tiedossa. Asiantuntijan tekemä metsäarvio toimii pohjana kauppahinnan määrittämisessä ja myös lahjaverojen määräytymisessä. Myös pankin puoleen on helpompi kääntyä, kun ostettavasta kohteesta on luotettava arvio. Siinä pääsee alkuun internetissä ilmaiseksi käytössä olevien, julkiseen metsävaratietoon perustuvien laskureiden avulla. SUKUPOLVENVAIHDOKSEN TOTEU TUKSEN ensimmäinen vaihe on metsätilan arvon määrittäminen. Kuolinpesä kannattaa purkaa pois mahdollisimman pian. Samalla metsänomistaja ja jatkaja saavat arvokasta tietoa ajankohtaisista hoitotöistä”, Tuovinen muistuttaa. Monta tapaa vaihtaa omistajaa 1. Perinnönjaon jälkeen metsätila kannattaa myydä yhdelle metsästä kiinnostuneelle kuolinpesän osakkaalle. KAUPAN TEKEMINEN ei välttämättä merkitse rahan siirtämistä kaupantekopäivänä. ”Metsätilan arvon määrittäminen kannattaa antaa aina ammattilaisen hoidettavaksi. Jos metsätilakauppaan ottaa pankkilainan, voi metsää käyttää lainan vakuutena. MINNAMARI TUOVINEN suosittelee luovuttamaan metsätilan vain yhdelle omistajalle. Metsä luoton pituus on yleisimmin kymmenen vuotta, mutta se voi olla joskus jopa 15 vuotta. Tämä sopii hyvin useamman jatkajan malliin. Silloin metsänomistus säilyy yhteismetsän osakkaana, mutta hoito töistä ei tarvitse huolehtia”, Tuovinen vinkkaa. Tarkka arvo saadaan vain käymällä metsätila läpi paikan päällä. Uuden omistajan kannattaa käydä heti omistuksensa alussa metsätila läpi metsäneuvojan kanssa ja huolehtia ajankohtaiset hoitotyöt kuntoon. ”Hakkuut kannattaa toteuttaa yleensä vasta suku polven vaihdoksen jälkeen.” arvosta, pitää lahjavero maksaa lahjan osuudesta. ”Kuolinpesä menee helposti sotkuiseksi, koska siihen tulee alusta alkaen monia omistajia. Itsekseen on myös hankalampi riidellä. ”Jos metsässä on hakattavaa, hakkuut kannattaa toteuttaa yleensä vasta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. LAHJOITUS Ostaja maksaa lahjaveron, joka on 10–15 prosenttia lahjan arvosta. KUOLINPESÄ Väliaikainen metsän omistusmuoto. Monen osakkaan kuolinpesässä päätöksenteko voi olla hankalaa. Useamman omistajan verotusyhtymässä näkemykset voivat mennä joskus hakauksiin”, Tuovinen perustelee. 5. Verohallinto on tähän saakka katsonut, että kymmenen vuoden maksuaika on hyväksyttävissä ilman veroseuraamuksia”, Tuovinen tietää. 4. Tämä on melko yleisesti käytetty tapa. ”Motivaatio metsän hoitamiseen on parempi, kun omistaa metsätilan yksin. Jos lähipiiristä ei löydy kiinnostusta metsää kohtaan, kannattaa se myydä hyvään hoitoon aktiiviselle metsänomistajalle. Tällöin puhutaan lahjanluonteisesta kaupasta. ”Myyjä voi antaa ostajalle korotonta tai korollista maksuaikaa, jolloin ostaja voi lyhentää velkaansa myyjälle esimerkiksi tulevista hakkuutuloista. Laskurit antavat kuitenkin vain suuntaa, eikä niiden perusteella voi tehdä varsinaisia kauppoja. KAUPPA TAI LAHJAN LUONTEINEN KAUPPA Kun kauppahinta on yli 75 prosenttia metsätilan käyvästä arvosta, on kauppa lahjaverovapaa. PERINNÖNJAKO Metsän voi siirtää testamentilla haluamalleen omistajalle. Se on aina vain väliaikainen metsänomistusmuoto.” ”Jos lähisuvusta ei löydy innostusta metsätalousyrittäjyyteen, on silloin parasta myydä metsätila ulkopuoliselle. Jatkaja voi toki ottaa pankista metsälainan ja maksaa ostoksensa kaupantekopäivänä. Pankit katsovat metsätilan vakuusarvoksi yleensä 40–60 prosenttia tilan käyvästä hinnasta. YHTEISMETSÄ Metsän voi liittää yhteismetsään ennen sukupolvenvaihdosta ja luovuttaa jatkajalle yhteismetsän osuuksia. 6. Teksti Markku Pulkkinen Kuvitus Aino Saarikivi LISÄTIETOA: www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-jaomistus/metsatilan-omistajanvaihdos www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/ koulutukset-ja-tapahtumat ”Edelleen 46 prosenttia sukupolven vaihdoksista tapahtuu perinnön jaossa.” Metsänomistajan AARRE 19 AR-20251110-556226-_6531608.indd 19 AR-20251110-556226-_6531608.indd 19 10/27/2025 2:17:38 PM 10/27/2025 2:17:38 PM. 3. Luopujan ei tarvitse maksaa lähisukulaiselle myynnistä luovutusvoittoveroa, jos hän on omistanut metsäpalstan yli kymmenen vuotta. Pitkäaikaisen kuolinpesän omistuksen Tuovinen tyrmää. Silloin uusi omistaja voi hyödyntää kaupasta saamansa metsävähennyksen ja saa rahaa metsälainan lyhentämiseen”, Tuovinen muistuttaa. Omistajien määrä saattaa vielä vuosien myötä kasvaa. 2. Jos kiinnostusta metsää kohtaan on, mutta hoitotyöt eivät innosta, voi metsätilaa tarjota johonkin lähellä sijaitsevaan yhteismetsään. MYYNTI ULKOPUOLISELLE Metsätiloilla on hyvä kysyntä
20 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556228-_6531629.indd 20 AR-20251110-556228-_6531629.indd 20 10/27/2025 2:23:09 PM 10/27/2025 2:23:09 PM. Jorma Halonen tekee ennakko raivausta energia puun konehakkuulle
Akkuraivureista ei ole irronnut riittävästi puhtia taimikoiden hoitoon. 200 millin terävarustuksen voi vaihtaa isompaan 225 milliseen. Ei ole liioittelua sanoa, että metsässä akkuaika alkaa kunnolla vasta nyt. Nyt metsänomistajalle on tarjolla riittävän tehokas akkusaha sekä hakkuulle että raivaukseen. Jos kotoa jo löytyy muutama Stihlin tehokkain akku ja laturi, akkuraivurin hankintaa voi miettiä uudesta näkökulmasta. A kulla pyörivien raivaussahojen tuotekehitys on ollut suomalaisesta näkökulmasta verkkaista. Sen voi halutessaan vaihtaa isompaan 225 millin versioon. Ero ei ole suuri, mutta etenkin uudessa akkusahassa FSA 400 K sen tuomalla parannuksella on merkitystä leikkuukykyyn. NYT STIHL avaa pelin myös metsäraivureiden saralla. Uutuuden teho vastaa Stihlin raivaussahoista bensaraivuria FS 410 C-M K, jonka sylinteritilavuus on 41,6 kuutiosenttiä ja teho siis sama kaksi kilowattia. Myös runkoputken pituus ja kulmavaihde ovat passeleita metsätyöhön. Varsinkin Stihlin akulla toimivilla moottorisahoilla sahaaville uutuus on hyvä uutinen. Metsänomistajan AARRE 21 AR-20251110-556228-_6531629.indd 21 AR-20251110-556228-_6531629.indd 21 10/27/2025 2:23:28 PM 10/27/2025 2:23:28 PM. Kannen kopan alta paljastuu hyvin suojattu sähkömoottori. Kun sekä hakataan että raivataan, akkujen yhteiskäyttö alentaa akkutoimisuuden kustannuksia niin merkittävästi, että akkukoneiden kilpailukyky nousee uudelle tasolle. Ensi kerran samoja akkuja voi siis hyödyntää kahdessa eri metsätyön lajissa myös urakkatahtisessa työssä. Parhailla akkusahoilla on savotoitu hankintapuuta pinoon jo useamman vuoden. Leikkuukyvystä puhuttaessa on hyvä muistaa, että jos sahaan vaihdetaan isompi 225 mm terälevy, Stihlin terälevyn paksuus myös isommassa koossa on 1,6 mm. TÄTÄ ASETELMAA akkuvälineiden käyttäjät ovat odottaneet. STIHLIN UUDEN akkusahan FSA 400 K:n merkitsevin ominaisuus on kahden kilowatin teho. Uusi akkusaha täyttää metsäsahan vaatimukset myös kolmen muun tärkeän ominaisuuden osalta. Muissa merkeissä isomman levyn paksuus on 1,8 mm. Kaikki raivattavat rungot katkeavat sillä vaikeuksitta. KOKEILU Raivaussahojen akkuaika alkaa nyt Stihlin uusi FSA 400 K on merkkipaalu akkuraivaussahojen kehityksessä. Moottori sahojen puolella on edetty ripeämmin. Metsänomistajille vielä tutumpi vertailukohta lienee suosikkisaha FS 460 C-EM K, jonka teho on 2,2 kilowattia eli vain hieman enemmän kuin uudessa akkusahassa. Isommat rungot tosin kahden puolen sahaten, koska testisahassa oli 200 millimetrin terävarustus. Uusi FS 400 K on riittävän tehokas paitsi varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon, myös hakkuun ennakkoraivaukseen. Viimeinkin metsänomistaja voi hyödyntää samoja akkuja kaikissa niissä metsätöissä, joita metsäomistajat tekevät itse: varhaisperkauksessa, taimikonhoidossa, ensiharvennuksessa, tuulenkaatojen keruussa ja päätehakkuun ennakkoraivauksessa. Siksi valmistajat ovat panostaneet etupäässä siihen, kuinka hyviä akkuraivureita ne pystyvät tekemään kotipihojen, tonttien, kaupunkien julkisivujen ja puistojen hoitoon. Niille riittää kysyntää maailmanlaajuisesti. Se on johtunut osin siitä, ettei edes Keski-Euroopassa hoideta taimikoita raivureilla samalla tavalla ja yhtä laajasti kuin meillä. Sahaan ei kannata hankkia muiden merkkien paksumpia terälevyjä. Metsänomistajan Aarteen kokeilu osoitti, että saha on akkuraivureista ensimmäisenä riittävän tehokas metsään
Lämmennyt jäähdytysilma puhaltuu pihalle sahan alapuolella olevasta pienestä aukosta, jossa on ritilärakenne. Toinen vaihtoehto on hankkia erikoistyökalu, jolloin voitelun voi tehdä itse. Tällä pyritään vaseliinin liikatäytön estämiseen. Avain ei maksa paljoa. Jos vaseliinia lisää itse, liikaa sitä ei saa juntata sisään, jotta vaseliinin muuttuva paine ei riko tiivisteitä. Matalin kierrosnopeus sopii lähinnä taimikon varhaisperkaukseen eli ohuille rungoille. Avaus ja vaseliinin lisäys vaatii erikoistyökalun. Kooltaan vaihtelevassa taimikossa on turha pitäytyä koko ajan vaikkapa kolmannella eli suurimmalla tehotasolla. Kahvasta ei näe akun jäljellä olevaa varaustasoa. Koska kierrosalueen valintaStihl FSA 400 K akkuraivaussaha HINTA ILMAN AKKUA: 899 euroa SUOSITUSAKKU: AP 500 S SUOSITUSAKUN HINTA: 495 euroa PAINO TYÖKUNNOSSA: 9 637 grammaa SUOSITUSAKUN PAINO: 1 965 grammaa NIMELLISJÄNNITE: 36 volttia Stihlin uusi akkuraivuri FSA 400 K kelpaa metsässä kaikenlaisiin kohteisiin. Lisäksi kulmavaihteen kulma on sama 25 astetta kuin muissa Stihlin metsäraivureissa. Siksi voitelu pitää teettää huoltoliikkeessä. Ne ovat valjaiden parhaimmistoa yhdessä Huskun ammattivaljaiden kanssa. Lokeron reunojen ja akun välistä kulkeutuu ajan kanssa roskia akkulokeroon. 22 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556228-_6531629.indd 22 AR-20251110-556228-_6531629.indd 22 10/27/2025 2:23:36 PM 10/27/2025 2:23:36 PM. Sitä ilmaisee sahan nimessä kirjain K (kurz = lyhyt). Sen kanssa saha painaa mukana tulevalla 200 millimetrin raivausterällä 9 637 grammaa. Pienehkössä ruuvissa on torx-kanta, jonka keskellä on uloke. Akku sijaitsee avoimessa lokerossa. Runkoputki on samaa vankkaa ja lyhyttä mallia kuten muissakin Stihlin metsäsahoissa. Ne voivat tukkia kotelon pohjalla olevat vesireiät. Se ei ole paha paino tämän tehoiselle sahalle. Tämä voi kismittää, koska normaalia torx-avainta ei voi käyttää. Sahan perässä on irrotettava ilmanpuhdistin metalliverkolla. Akun paino ei kevene virran vähetessä. Valmiutta metsänraivaukseen tuovat mukana tulevat Advance X-Treem -ammattivaljaat. SAHAN KULMAVAIHTEESSA on Stihlin muiden metsäsahojen tapaan nyt voiteluaukko. Nopeustaso valitaan nappikytkimestä, joka sijaitsee liipaisinpuolen kahvassa. Akkua vaihdettaessa lokeron puhtautta on syytä pitää silmällä. Toisaalta kun 0,75 litran bensatankki alkaa tyhjetä, FS 460 muuttuu vähitellen kevyemmäksi. Tämä on puute, koska vilkaisu vaatii pään pöllömäistä kiertoliikettä tai jopa sahan irrottamista valjaista. Se lienee virityksen tarkoitus. Kolme valopalkkia tarkoittaa suurinta nopeutta. Hyvän vertailukohdan tarjoaa FS 460 -malli, joka painaa bensatankki täynnä samalla terällä 9 775 grammaa eli hitusen enemmän. Sen vieressä on kolme merkkivaloa, jotka ilmaisevat kierrosnopeuden. SAHASSA ON kolme terälevyn kierrosnopeuden aluetta. Taimikonhoidossa ja hakkuun ennakkoraivauksessa kakkosja kolmostaso ovat passeleita. Se pitää katsoa akun päällä olevista valopalkeista sahan perästä. Uuteen akkusahaan suositellaan Stihlin parasta AP 500 S -akkua. Roskat saa parhaiten pois kippaamalla sahan ympäri. Sahan perässä on laaja-alainen ilmansuodatin jäähdytysilmalle. Myös välityssuhde on sama. Se estää roskien pääsyn jäähdytysilman mukana sähkömoottoriin
Normaalissa taimikon raivauksessa kesto on mieluummin noin 35–45 minuuttia, kun tempo on ammattitasoa ja 50–60 minuuttia, kun tempo on rauhallinen. Ensiksi metsänomistajan näkökulma. Kokonaisuutena pidin tehoa ja raivausominaisuuksia täysin riittävinä omaan työkäyttööni. Tämä johtui siitä, että raivaus oli jatkuvaa niittoa pienellä ”kaasulla”. Kolme akkua riittäisi metsäisiin suorituksiini. Siksi AP 500 S akku ei hevin tyhjene paljoakaan puolta tuntia nopeammin, olipa kohde mikä tahansa. Metsänomistajan AARRE 23 AR-20251110-556228-_6531629.indd 23 AR-20251110-556228-_6531629.indd 23 10/27/2025 2:23:45 PM 10/27/2025 2:23:45 PM. KOKEILUSSA METSÄPALVELU YRITTÄJÄ Jorma Halonen tutki sahan ominaisuuksia siitä näkökulmasta, täyttääkö Stihlin uusi akkusaha ne vaatimukset, joita ammattiraivaaja asettaa työvälineelleen. Akku kesti hämmästyttävän tarkasti 30 minuuttia kaikilla tehotasoilla. Kokeilussa oli neljä Stihlin AP 500 S -akkua, enkä raivannut yhtään kertaa niitä kaikkia loppuun. Kaksi korkeampaa tehotasoa kuluttavat virtaa selvästi enemmän vasta sitten, kun kierrosnopeudet nostetaan tasojen maksimeihin. Näin siksi, että katkaistavat puut ovat harvemmassa, kävelyä tulee enemmän, latvusten kuntoa pitää tarkkailla päätä nostellen ja myös puulajivalinta vaatii pohdiskelua. Kolme akkua riittäisi metsäisiin suorituksiini. Tällä tavalla akun saa kestämään pitempään. Metsäraivurit pituusjärjestyksessä: Echo 520 ES (vas), Stihl FSA 400 K, Stihl 460 CEM K ja Husqvarna 545 FX AutoTune. Omana roolinani oli arvioida sahaa metsänomistajan vinkkelistä. Metsäpalveluyrittäjä Jorma Halonen raivasi sahalla varhaisperkausta, joka oli pääosin sormen paksuista koivuvesakkoa. Koska vesakko oli pientä, raivaus oli niittoa pienellä kaasulla. Paksuja puita suurimmalla tehotasolla ja käyttökytin eli ”kaasu” pohjassa sahatessa akku tyhjenee nopeammin niinä hetkinä, kun runkoja katkaistaan. Terä ei pysähtynyt työssä lainkaan. TOISAALTA KOKEILUSSA havaittiin, ettei käytetty tehotaso suoraan tarkoita sitä, kuinka nopeasti akku kuluu. Matalimman ja korkeimman tehotason kestoero oli vain noin minuutti lisää kestoa matalan hyväksi. Bensasahan käynnistys nykäisemällä ei tunnu minusta epämiellyttävältä, en koe bensan kanssa läträämistä hankalaksi, enkä koe metsässä tuottamieni pakokaasujen pientä määrää ongelmaksi. nappi on peukalon vieressä, tehoa voi helposti säätää tilanteen mukaan. Uutuus kelpaisi minulle työsahaksi, vaikka bensasahat ovat hitusen ärhäkämpiä ja niissä on vääntöä mielestäni hiukan enemmän. Tällaisessa kohteessa ei kuitenkaan sahata taukoamatta. Jorma sahasi jokaisella tehotasolla yhden AP 500 S akun tyhjäksi ja mittasi ajan. Siinä lähtökohtia olivat rauhallisempi työtahti, lyhyemmät työrupeamat ja se, ettei työn ajatella tuottavan muuta ansiota kuin että kohteet tulee raivatuiksi
”Teholtaan ja käyttöominaisuuksiltaan Stihlin akkuraivuri on vesakon niitossa tehokas ammattitason laite. Ammattityössä ansiotason heikentäminen kalustovalinnoilla ei käy laatuun. Alvin ja verojen vähennys lähes puolittaa summan. Kyllä näissä ainesta on myös ammattikäyttöön.” Osin se johtuu siitä, että Halonen näkee arvoa akkuvälineiden terveysvaikutuksissa. JÄREÄMMÄSSÄ HAKKUUN ennakkoraivauksessa Halonen vaihtaisi sahaan 225 millimetrin terävarustuksen. Suurimpana miinuksena pidän oman ”metsänomistajan” pakettini eli akkuraivurin, kolmen akun ja laturin 2 575 euron ohjehintaa. Tauot akkuja vaihdettaessa olivat todella lyhyitä. Metsä palvelu yrittäjän ensi reaktio akkuraivuriin oli epäilevä. Miinuksena oli, ettei akun varaustaso näy käsikahvasta. ”Isompi terä hidastaa kiihtyvyyttä, mutta suurempi nopeus terän ulkokehällä paikkaa sitä ison rungon kaadossa. Tosin nettikaupoista saman satsin saisi noin 2 000 eurolla. Hän ei ole ihastunut pakokaasujen tuoksusta joillakin pienkonebensoilla. Pyrkimys on juuri päinvastainen. Halonen sahasi varhaisperkauksessa neljä AP 500 S -akkua tyhjäksi kahdessa tunnissa ja vartissa. Sillä on mukava niittää risukkoa”, hän arvioi. ”Käsitykseni sahasta on kokeilun jälkeen myönteinen. Isompi runko kaadetaan 200 millin terällä kaksipuolisella sahauksella. Teho riittää. Koska minulla on lukuisia bensaraivureita, en tällä hetkellä näe tarvetta akkusetin hankintaan. Suurimmalla tehotasolla runkojen kaadossa ei ollut ongelmia. Kuuden tunnin raivaukseen hän tarvitsisi samalla työtahdilla maksimissaan 12 akkua. Siksi ei ollut ihme, että fiilis oli hyvä, kun vinguttellin runkoja nurin akkuvoimin. Kierrosennakolla homma luultavasti toimisi.” Sahan 200 millin terällä käyttökelpoisuus ammattikäytössä oli Halosen mielestä silti yllättävän hyvä. Sahan käyttöön ottamista Halonen piti helppona, hän tottui siihen nopeasti. Käytössäni ei ole entuudestaan AP 500 S -akkuja. Isompi 225 millin terä olisi ulottuvampi. 24 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556228-_6531629.indd 24 AR-20251110-556228-_6531629.indd 24 10/27/2025 2:23:58 PM 10/27/2025 2:23:58 PM. METSÄPALVELUYRITTÄJÄ JORMA Halosen ensi reaktio akkuraivuriin oli epäilevä. Koska sellaista ei ollut, kokeiluun perustuvaa arviota uuden akkusahasta järeän puun kaadossa ei voitu tehdä. Mutta siitä huolimatta akkusahojen varma käynnistyminen heti sekä myös niiden siisteys ja vaivattomuus miellyttävät. Turvaliipaisin (pitkä), virtakytkin, tehotason säätönappi ja käyttöliipaisin etupuolella. Stihlin ammattivaljaat, sahausasento ja sahan mitoitukset tuntuivat hyviltä, laitteen hallinta asialliselta. Miinusta isojen runkojen kaadon osalta tuli 200 millin terästä. Varhaisperkauksessa saha yllätti Halosen myönteisesti. Houkuttelevan mukavaa käyttö kuitenkin on. Olen sahannut akkutoimisilla moottorisahoilla vuosikausia ja tottunut niihin. Vielä enemmän painaa se, että mieluiten hän olisi hengittämättä pakokaasuja
Akkusahassa ei ole energiaa kuluttavaa tyhjäkäyntiä kuten bensasahassa. Teksti ja kuvat Risto Jussila LISÄTIEDOT Stihl, stihl.fi Akku kestää paremmin, kun terä pidetään terävänä. HALOSEN OMA, varmasti riittävä ammattipaketti akkuraivurilla, 12 akulla ja kolmella neljän akun laturilla maksaisi nettihinnoin lähes 6 000 euroa. Metsänomistajan AARRE 25 AR-20251110-556228-_6531629.indd 25 AR-20251110-556228-_6531629.indd 25 10/27/2025 2:24:00 PM 10/27/2025 2:24:00 PM. Jos laite on hyvä, toimiva ja mieluinen käyttää, hinta ei ole ratkaisevin tekijä. Akkujen kuljetukseen työmaalle taas akkujen kuljetuslaatikon.” Laskelmassa on huomioitu, että AP 500 S -akku kestää 2 500 latauskertaa eli ammattikäytössä hyvinkin kymmenen vuotta. ”Konemiehenä näen asian niin, että kokonaisvaikutukset pitkässä juoksussa ratkaisevat. Pidän tuon paketin hankkimista vielä joskus mahdollisena”, Halonen summaa. Alvin ja verojen vähennys kutistaisi tietysti summaa tuntuvasti. ”Metsässä tarvitsisin valjaisiin varaakun kuljetuskotelon. Jos käytössä olisi myös Stihlin akkutoiminen moottorisaha, bensaa halvempi sähkö toisi investoinnin nollille ympärivuotisessa raivausja ketjusahakäytössä arviolta kolmessa vuodessa bensasahoihin verraten
Siitä saa nopeasti sopivan pesä paikan metsätiaiselle, hän sanoo. Keskellä hakkuuaukkoa sijaitsevat järeät tekopökkelöt eivät niitä auta. 26 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556234-_6531610.indd 26 AR-20251110-556234-_6531610.indd 26 10/27/2025 2:18:31 PM 10/27/2025 2:18:31 PM. Luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen kantaa nojopuuksi soveltuvaa maalahopuuta kuusen juurelle. MONIMUOTOISUUS Auta tinttiä asuntopulassa Metsätiaiset tarvitsevat pesäpaikoikseen ohuita, lahonneita koivuja kuusikoiden kätköissä
Lapintiai sen uhanalaisuusluokitus on silmäl läpidettävä, töyhtötiainen on lajina vaarantunut ja hömötiainen on erit täin uhanalainen. Nojopuuhun kannattaa tehdä puukolla metsä tiaisen mentävä, halkai sijaltaan noin kolmen sentin suuruinen aukko. Hän vetää maa ja metsätalousminis teriön rahoittamaa Tinttimetsähan ketta. Moottorisahalla tehtynä ne ovat lyhyempiä. Valveutunut metsuri tai monitoi mikoneenkuljettaja voi tehdä paljon metsätiaisten hyväksi, sanoo luon nonhoidon asiantuntija Jukka Ruu tiainen Suomen metsäkeskuksesta. Yksin kertaisin ja nopein tapa auttaa tiaisia asunto pulassa on tehdä niin sanottuja nojopuita. Kun pökkelön vie ressä kasvaa kuusia, joiden oksat ulottu vat alas asti, silloin tiaisen pesä on suo jassa saalistajilta”, hän sanoo. ”Olen tehnyt teko pökkelöitä metsä tiaisille yli 30 vuotta. ”Metsäsertifioinnin mukaan myös energiapuu ja harvennushakkuiden jälkeen metsään pitäisi jäädä tiheik köjä, jotka sopivat metsätiaisten suo japaikoiksi”, Ruutiainen muistuttaa. Jos metsänomistaja haluaa edes auttaa metsätiaisten pesintää, on teh Metsätiaiset, kuten töyhtö tiainen, eivät pesi maa lahopuissa. Metsätiaisista vain kuusitiainen on Suomessa elinvoimainen. ORIVESI P itkän linjan luonto harrastaja, metsä talousinsinööri Arto Hallamäki tekee ennakkoraivausta Orivedellä Aurikko järven rantametsässä ja etsii tiaisille sopivaa tekopökke lön paikkaa. Tekopökkelö on katkaistu puu, joka jää metsään lahoamaan. Monitoimi koneella tehdyt tekopökkelöt ovat 2–5 metriä pitkiä. Metsänomistajan AARRE 27 AR-20251110-556234-_6531610.indd 27 AR-20251110-556234-_6531610.indd 27 10/27/2025 2:18:41 PM 10/27/2025 2:18:41 PM. Sen tavoit teena on lisätä met sänomistajien ja metsäammattilais ten tietoisuutta met sätiaisten elinolo suhteista ja niiden parantamisesta
Metsätiaiset hyötyvätkin pienvesistöjen läheisyyteen jätettävistä suojavyöhykkeistä. Hallamäki muistelee aloittaneensa metsätiaisten auttamisen juuri nojopuiden avulla. Lahonnut tekopökkelö on käytettävissä metsätiaisten pesäpuuksi noin viisi vuotta ennen kuin se kaatuu maahan, kertoo Arto Hallamäki. Ne sidotaan noin 1,5 metrin korkeudelle taloudellisesti vähäarvoisiin alikasvoskuusiin. Sitä ei tarvitse sitoa, kunhan se on tuettu kuusen oksien väliin. Tiaisten näkökulmasta 10–20 pientä pökkelöä olisi parempi. Lopuksi pöntön kylkeen tehdään vielä tuoheen pieni aukko, jotta tintin on helppo kaivertaa puuhun pesäkolonsa. ”Nojopuun pituus on metristä kahteen. Se saa jäädä vähän kallelleen”, Ruutiainen opastaa. ”Avohakkuualueilla tai harvennusmetsissä näkyvillä olevat, yli 20-senttiä paksut pökkelöt eivät ole sopivia pesäpuita metsätiaisille. Hömötiainen tekee joka vuosi uuden pesäkolon ja yleensä vielä eri pökkelöön, joten sopiville pesäpuille on kysyntää. Innokkaimmat metsätiaisten ystävät voivat tehdä maahan lahonneista, 50–70 sentin pituisista koivuista pökkelöpönttöjä. Ne tarjoavat suojaa ja lisäksi metsän kosteissa osissa pökkelöt lahoavat nopeammin kuin muualla. Jos nojopuun tuohi on ehjä, siihen kannattaa tehdä puukolla tintin mentävä, halkaisijaltaan noin kolmen sentin aukko. ”Yleinen ohje motokuskeille on tehdä 2–5 isoa pökkelöä hehtaarille. 28 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556234-_6531610.indd 28 AR-20251110-556234-_6531610.indd 28 10/27/2025 2:18:50 PM 10/27/2025 2:18:50 PM. Kuusitianen on Suomessa elinvoimainen laji. Se ei kustanna metsänomistajalle sen enempää.” Kuusitiheikköjen lisäksi metsätiaisille otollisia pesäpaikkoja ovat soiden reunametsät sekä purojen ja ojien varret. Se on metsä tiaisille parempi kuin iso pökkelö näkyvillä.” Hallamäen mukaan käpytikat suosivat järeitä pökkelöitä hakiessaan hyönteisravintoa. YKSINKERTAISIN JA nopein tapa auttaa tiaisia asuntopulassa on tehdä niin sanottuja nojopuita. Teksti Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat Jyrki Luukkonen Arto Hallamäki on tehnyt tekopökkelöitä metsätiaisille yli 30 vuotta. Myös suon ja kangasmetsän väliset vaihettumisvyöhykkeet on hyvä jättää käsittelemättä, jos haluaa auttaa metsätiaisia sopivan pesäpuun löytämisessä. Niiden pesäpuiksi soveltuvat parhaiten noin 10–15 senttiä paksut lahot koivut ja lepät. ERITYISESTI HÖMÖja töyhtö tiaiset hyötyvät tekopökkelöistä. tävä pieniä pökkelöitä koivusta suojaisiin paikkoihin, Ruutiainen sanoo. Ruutiaisen mukaan tekopökkelöitä tulisikin tehdä runsaammin kuin nykyään on tapana. ”Käytän kolmen p:n muistisääntöä: pieni pökkelö piilossa. Ne auttavat toki muita lajeja luonnossa”, hän sanoo. Jos ne löytävät pökkelöstä tiaisen pesän, ne nappaavat myös poikaset ravinnokseen. ”Kun harvennushakkuusta tai nuoren metsän kunnostuksesta on kulunut 3–5 vuotta, silloin maassa viruneen koivun tai sen latvuksen saa jo katkaistua jalalla nojopuuksi.” Helpointa on nostaa maassa pehmeäksi lahonnut koivu nojaamaan esimerkiksi kuusta vasten
Vielä 1950luvulla maamme hömötiaiskannaksi arvioitiin 1,4 miljoonaa paria. ”Hömötiaiset välttelevät avoimia alueita. Peitteisyys ja kerroksellisuus ovat niille tärkeitä.” Talvella hömötiainen suosii varttuneita havupuuvaltaisia metsiä. ”Parhaiten hömötiaiset viihtyvät varttuneissa, yli 50–60 -vuotiaissa metsissä, jotka tarjoavat niille suojaa. Avohakkuu alueilla tai harvennus metsissä näkyvillä olevat, yli 20 senttiä paksut pökkelöt eivät ole sopivia pesäpuita metsä tiaisille. Hömötiaiset välttelevät avoimia alueita Suomessa pesii arviolta 350 000–490 000 hömö tiaisparia. Erittäin uhanalaiseksi luoki teltu hömötiainen on pieni kokoinen paikkalintu, joka elää samalla melko suppealla alueella ympäri vuoden. Teksti Meeri Ylä-Tuuhonen Hömötiaiset viihtyvät parhaiten varttuneissa, yli 50–60 -vuotiaissa metsissä, jotka tarjoavat niille suojaa. Ne eivät löydä sopivaa elinpiiriä tai riittävästi ravintoa.” Kumpula viimeistelee väitöskirjaa metsähakkuiden vaikutuksesta tiaislintujen ekologiaan. Avohakkuut vähentävät niiden elinpiirien määrää useiksi vuosikymmeniksi”, sanoo väitöskirjatutkija Satu Kumpula Oulun yliopistosta. ”Linnut, jotka pääsevät pesimään, tuottavat hyviä poikasia, mutta hömötiaisten aikuistalvisäilyvyys on vähentynyt. LISÄÄNTYNEET metsähakkuut ovat hömötiaisten vähenemisen suurin syy, käy ilmi Oulun yliopiston vuosikymmeniä kestäneestä pitkäaikaistutkimuksesta. Vuodesta 2019 se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Metsänomistajan AARRE 29 AR-20251110-556234-_6531610.indd 29 AR-20251110-556234-_6531610.indd 29 10/27/2025 2:18:53 PM 10/27/2025 2:18:53 PM. Vielä 1950-luvulla hömötiainen oli neljänneksi yleisin lintu, Kumpula kertoo. Hömötiainen on hänen päätutkimuslajinsa. Kesällä se voi viihtyä myös nuoremmissa metsissä, jos niissä on pesäpuiksi soveltuvaa lahoa koivua tai leppää. Suomen hömötiaiskanta on laskenut nopeasti. Kumpulan mukaan kestää 30 vuotta ennen kuin hömötiaiset palaavat avohakattuun metsään
Perhe haali Kajaanin Prismasta kaikki mahdolliset sytytyspalamallit testatakseen, mikä toimisi parhaiten. Puuilosta kysyttiin pian sen jälkeen, voisivatko Kemppaiset tehdä kynttilöitä tuhat kappaletta. JÄTKÄ-JUHON TARINA alkoi, kun paikallinen matkailuyrittäjä huhuili, kuka voisi tehdä jätkänkynttilöitä. Viisi vuotta sitten kansa ihastui 11-vuotiaaseen Juho Kemppaiseen, joka sahasi jätkänkynttilöitä myyntiin. ”Luulin, että tuotteissa on jokin virhe, mutta meiltä kysyttiinkin, että voisitteko tehdä lisää, sillä tuhat ei riitä mihinkään”, Jätkä-Juhon myyntija markkinointijohtajana työskentelevä Ahokas kertoo. Tuotantotilana toiminut vanha navetta oli ääriään myöten täynnä kosteita pöllejä. ”Sanoin, että minä voin tehdä”, Juho Kemppainen kertoo. Yritys toiminnasta tienatuilla rahoilla Jätkä Juho hankki ensi töikseen traktorin. Kemppaisen tekemiä jätkänkynttilöitä oli myynnissä eräässä toritapahtumasta, jossa sattui vierailemaan tavarataloketju Puuilon perustaja ja silloinen pääomistaja Markku Tuomaala. HENKILÖ Ei mikään turha jätkä Hyrynsalmelainen Juho Kemppainen tuli 11-vuotiaana tunnetuksi jätkänkynttiläbisneksestään. Kun vuoden 2020 joulusta selvittiin, Jätkä-Juhoa pyydettiin tekemään linnunpönttöjä keväälle. Hänen perheensä pohti asiaa pari päivää ja vastasi sitten myöntävästi. Hänen perheensä perustama JätkäJuho oli saanut valtavan tilauksen Puuilolta, ja toimittajia ramppasi Hyrynsalmella jopa haitaksi asti. Luvatun erän toimittamisesta meni pari päivää, kun Puuilosta soitettiin jälleen. Apuna oli useita kynnelle kykeneviä perheenjäseniä ja sukulaisia, kun pöllejä sahattiin ja kuivattiin. Sää heikkeni, ja kynttilöitä oli yhä vaikeampi saada kuivaksi. Hänen metsuri-isänsä sai hommattua kelopuuta, ja Juho aloitti sahauksen. Yritys työllistää päätoimisesti Juhon siskon Taru Kemppaisen, 33, sekä tämän puolison Toni Ahokkaan, 44. HYRYNSALMI K ädenpuristus on vahva. Haastatteluhetkellä nuorimies on kuitenkin harjoittelujaksolla kotona Kainuussa ja ehtii taas tehdä hommia omankin yrityksensä eteen. Moottorisahaa hän käytti niihin aikoihin ensimmäistä kertaa. ”Sitä ennen emme olleet tehneet varmaan sataakaan”, Juho Kemppainen muistelee. Nyt 16-vuotias Kemppainen opiskelee metsäkoneenkuljettajaksi Pohjois-Karjalan Valtimolla ammattiopisto Riveriassa. Nyt haaveissa on valmistua metsäkoneenkuljettajaksi ja lähteä Kanadaan ansaitsemaan rahaa. Veijarimaisesta koulupojasta on kasvanut hillitty teini, joka puhuu vähän mutta asiaa. Jätkänkynttiläbisnes on laajentunut linnunpönttöihin, klapeihin ja somemarkkinointiin. 30 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556238-_6531609.indd 30 AR-20251110-556238-_6531609.indd 30 10/27/2025 2:18:45 PM 10/27/2025 2:18:45 PM. ELETTIIN MARRASKUUTA, ja joulumarkkinoille oli jo kiire
Juho Kemppainen 12-vuotiaana. Linnunpönttöjen tekoa varten piti hankkia naulapyssyjä. Metsänomistajan AARRE 31 AR-20251110-556238-_6531609.indd 31 AR-20251110-556238-_6531609.indd 31 10/27/2025 2:19:00 PM 10/27/2025 2:19:00 PM. Jätkänkynttilöitä on paras sahata, kun on poutaa mutta alle 20 astetta lämmintä. Niidenkin käytön Juho oppi nopeasti. Vanha navetta on nyt täynnä plakaatteja yrityksen saamista tunnustuksista
Isän traktorin kyydissä hän on viihtynyt pienestä pitäen. Hinku moton puikkoihin on kova. Arkipäivät hän viettää asuntolassa Valtimolla, jossa tarjotaan iltapalaa lukuun ottamatta kaikki päivän ateriat. Nyt yrittäjiä jo huvittaa muisto alkutaipaleen vimmaisesta ryskäämisestä. YRITYSTOIMINNASTA TIENATUILLA rahoilla Jätkä-Juho hankki ensi töikseen traktorin. ”Kanada kiinnostaa”, hän kertoo. Ainuttakaan linnunpönttöä perhe ei ollut sitä ennen tehnyt, mutta luotto oli ilmeisesti kova. Yritystuloilla Juho on myös hankkinut mopoja sekä motocross-pyöriä. Ajokoneen käytöstä Kemppaisella on jo kokemusta. Seuraavaksi hän haaveilee omasta autosta. Sahauksen jälkeen jätkänkynttilöihin porataan kolo sytytyspalaa varten. Poikkeusluvan henkilöauton kuljetukseen hän voi saada jo vuoden kuluttua 17-vuotiaana. Viikonlopuksi Kemppainen kiirehtii aina kotiin, sillä olot asuntolassa ”eivät ole hääppöiset”. Taru-sisko kertoo, että pikkupoikana Juho ajoi sähkökäyttöistä pikku traktoria, jossa oli pieni peräkärry. Viime kesänä Juho täytti 15 vuotta ja sai vihdoin traktori kortin ja luvan ajaa Valtraa myös julkisilla teillä. 32 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556238-_6531609.indd 32 AR-20251110-556238-_6531609.indd 32 10/27/2025 2:19:09 PM 10/27/2025 2:19:09 PM. Sahat ja naulapyssyt lauloivat. Sitten kynttilät putsataan ja pakataan kuljetusta varten. Pienellä yhdistelmäajoneuvollaan Juho kuskasi halkoja paikasta toiseen. Talvisin Juho Kemppainen käy myös auraamassa teitä. 15-vuotiaana hän sai traktorikortin ja pystyi ajamaan Valtrallaan myös julkisilla teillä. Puru lentää. METSÄKONEKOULU VALTIMOLLA oli Kemppaiselle ”aika selkeä valinta”. Tuotteiden valmistus on sovitettu vuodenkiertoon ja vallitseviin sääolosuhteisiin. Rapakon taakse on houkuteltu lukuisia suomalaisia metsäkoneenkuljettajia muun muassa mukavan palkan turvin. Jätkä-Juhon tiimiin kuuluvat Juho Kemppainen, Toni Ahokas ja Taru Kemppainen. Kemppainen päräyttää moottorisahan käyntiin ja tekee kaksi syvää uraa vastakkaisista suunnista. Noin 75 senttimetrin mittaisiksi sahatut pöllit näyttävät valtavilta shakkinappuloilta. Tuotanto on laajentunut ja vakiintunut. TULEVAISUUDEN HAAVEISSA siintävät valmistuminen ja sen jälkeen työkokemuksen hankkiminen ulkomailla. Traktoria käytetään pääasiassa puunkuljetukseen ja siirtelyyn maatilan pihassa ja puutavaraterminaalissa, jossa yritys valmistaa klapeja. Jätkä-Juhon nuori yrittäjä Juho Kemppainen tienasi jätkänkynttilöiden myynnillä rahat traktoriin. ALKUSYKSYN AURINKOISENA aamuna on oivallinen hetki sahata parikymmentä jätkänkynttilää. Auto tulisi tarpeeseen, sillä ilman sitä kulkeminen Hyrynsalmella on hankalaa. Elokuussa alkanut koulutus on sisältänyt pääasiassa teoriaa. Jatkuvasti uusia myymälöitä avaava Puuilo-ketju on listautunut pörssiin eikä tahdo, että tuotantomääristä kerrotaan enää julkisuuteen. Hänen setänsä pyörittää Kainuun metsäkone oy:tä, jossa Kemppainen on harjoitellut puutavaran lastausta ja kuljetusta. Sairaanhoitaja-äiti oli toivonut pojasta lääkäriä, mutta metsäala veti puoleensa
”Yksi saatiin eilen”, koiran omistaja iloitsee. Pyytää ”kaikkea muuta paitsi karhua”. Linnunpönttöihin yritys ostaa kuusilautaa Kuhmon sahalta. OPISKELEE METSÄKONEENKULJETTAJAKSI Valtimolla. Oma yritys on opettanut Kemp paiselle paljon myös asiakassuh teista, verotuksesta ja logistiikan suunnittelusta. Klapibisnestä varten koivu rankaa hankitaan paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä. Teksti Suvi Jylhänlehto Kuvat Timo Heikkala ”Luulin, että tuotteissa on jokin virhe, mutta meiltä kysyttiinkin, että voisitteko tehdä lisää, sillä tuhat ei riitä mihinkään.” Jätkä-Juho oy PERUSTETTU VUONNA 2020 Hyrynsalmella. Omia metsiä Kemppaisilla on ”jonkin verran”, mutta koivua met sissä ei juuri kasva. PERHEESEEN KUULUVAT äiti, isä ja kolme isosiskoa. Kemppaisten kotitilalla tuotettiin maitoa vielä viime vuosituhannella, lehmät läh tivät vuonna 2000. LISÄKSI TEROITTAA metsäkoneen teriä Kainuun metsäkone oy:lle ja tuottaa somevideoita ja markkinointipalveluita Metsäliiga-nimellä. Se, että on vart tunut metsän keskellä ja saha kädessä, tarkoittaa mitä varmim min sitä, että nuori pärjää yksin vastuullisessa tehtävässä metsä koneen puikoissa keskellä korpea. LIIKEVAIHTOA KERTYNYT viime vuosina vajaa puoli miljoonaa euroa. Juho Kemppainen 16-VUOTIAS YRITTÄJÄ Hyrynsalmelta. TUOTTAA JÄTKÄNKYNTTILÖITÄ, linnunpönttöjä ja polttopuuta Puuilo-ketjulle. Vielä toistaiseksi yritys hankkii sitä välikäden kautta Kuusamon yhteismetsältä. Hevosten pilttuussa teroi tetaan nykyään sahan teriä. Vanhan navettarakennuksen seiniä koristavat lukuisat plakaa tit, joita JätkäJuholle on myön netty. Metsänomistajan AARRE 33 AR-20251110-556238-_6531609.indd 33 AR-20251110-556238-_6531609.indd 33 10/27/2025 2:19:20 PM 10/27/2025 2:19:20 PM. Kemppaisen kaltaiset nuoret ovat monin tavoin haluttuja teki jöitä metsäalalla. JÄTKÄNKYNTTILÖITÄ JÄTKÄ-JUHO ei välttämättä pysty tekemään enää kovin pitkään, sillä kelopuun saata vuus on tiukassa. Kelopuuta on nykyisin hankala saada, minkä vuoksi jätkänkynttilöitä ei välttämättä pysty tekemään enää kauan. HARRASTAA METSÄSTYSTÄ. YRITTÄJINÄ TARU ja Juho Kemppainen, työllistää lisäksi yhden päätoimisen henkilön. PALKITTU MUUN muassa vuoden maaseutuyrityksenä vuonna 2023, Hyrynsalmen vuoden yrittäjänä 2024, Pro metsä -palkinnolla 2023, Pro Kainuu -palkinnolla 2025 ja Einari Vidgrenin säätiön tunnustuksella 2021. Pihalla häkissä häntää heilut taa 2vuotias beagle Tahvo, jonka kanssa Juho käy jänismetsällä
Tuotteiden kysyntä polki paikoillaan ja hinnat laskivat. Ennusteiden mukaan metsänomistajien kantorahatulot nousevat tänä vuonna peräti 3,1 miljardiin euroon. Viimeaikaisten lihavien puukauppavuosien takana on Venäjän käynnistämä hyökkäyssota, joka lopetti venäläisen puun tuonnin. PUUMARKKINAT Puulle riittää kysyntää ensi vuonnakin Puun ostoon tuli tänä syksynä äkkijarrutus, mutta tutkijoiden mukaan metsäteollisuuden puuntarve pysynee suunnilleen nykyisellä tasolla jatkossakin. Se korostaa puukaupan kilpailuttamisen tarvetta. Se tekee 227 euroa metsähehtaarilta. Metsänomistajille koitti kultakausi, joka jatkuu osin edelleen. KEVÄTKIRIN JÄLKEEN metsäyhtiöt havahtuivat siihen, ettei kasvuvire kantanut toivotulla tavalla. Kevättalvella taantuma tuntuikin hellittävän, mikä heijastui myös puukauppaan. Metsäyhtiöt ovat seisottaneet sellutehtaitaan. Sen seurauksena puusta maksettiin kevään kaupoissa nykyisen tilastohistorian parhaita hintoja. Muutoksen rajuus taisi tulla yhtiöillekin yllätyksenä. Syksyn notkahduksesta huolimatta puulle riittää kysyntää ensi vuonnakin, arvioivat metsätutkijat. Vanhimmat metsänomistajat tosin muistavat, että mäntykuitupuusta saattoi takavuosina saada vielä kovempaa reaalihintaa. Myös puun ostossa ja korjuussa lyötiin jarrut päälle. 34 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556242-_6531621.indd 34 AR-20251110-556242-_6531621.indd 34 10/27/2025 2:20:39 PM 10/27/2025 2:20:39 PM. Moista ei ole ennen tapahtunut. Varastojen paisuessa yhtiöt alkoivat seisottaa tehtaitaan. Sen voi päätellä siitä, että Stora Enso joutui syyskuussa perumaan metsänomistajille lähettämiään puun ostotarjouksia. Luonnonvarakeskuksen mukaan noissa muistoissa pitää peruuttaa vuoteen 1990. Kevätkesän ennätyksellisten kantohintojen ansiosta tämän vuoden puukaupat kirjataan historiaan yhtenä parhaista. METSÄTEOLLISUUS LÄHTI tähän vuoteen myönteisillä odotuksilla. P uun, ja etenkin harvennusleimikoiden kysyntä on ollut syksyllä aiempaa vaimeampaa ja ostotarjousten hintahaitari on kasvanut tavallista suuremmaksi. Metsäyhtiöt kisasivat puusta tosissaan kesän korvalle asti. Tilanne nosti kotimaisen puun tarpeen uusiin lukemiin ja päästi kantohinnat laukalle
LEPPÄSEN MUKAAN sahaviennin veto kohdistaa puukauppaa järeisiin kuusileimikoihin. Mäki-Hakolan mukaan tilanne voi tarjota metsänomistajalle myös mahdollisuuksia. Myös energiapuun käytössä on huippu on jäänyt taakse. Teksti Jarmo Palokallio Kuvat Johannes Wiehn, Kari Lindholm, Timo Heikkala ”Tulee surku suoraan yhdelle ostajalle myy vien metsän omistajien puolesta.” Metsänomistajan AARRE 35 AR-20251110-556242-_6531621.indd 35 AR-20251110-556242-_6531621.indd 35 10/27/2025 2:20:44 PM 10/27/2025 2:20:44 PM. Se saattaa jopa kasvattaa tukin kysyntää. Joka tapauksessa puunjalostusteollisuuden näkymät ovat paremmat kuin sellu-, paperija kartonkitehtaiden. Edessä on hidas lasku. Se pönkittää kuusitukin keskihinnan suurin piirtein samalle tasolle kuin tänä vuonna. Ensi vuoden keskihinnaksi Luonnonvarakeskus heittää kuusitukille 82,5 ja mäntytukille noin 79 euroa kuutiometriltä. ”Ostotarjousten vaihtelu on suurta. PUUKAUPAN AJOITTAMISTA pohtivalta metsänomistajalta puun kysynnän ja hintojen vaihtelu vaatii tarkkuutta. PTT:n näkemys on saman suuntainen. Tutkimuslaitoksen mukaan järeälle puulle on muuallakin menekkiä. Tulee surku suoraan yhdelle ostajalle myyvien metsänomistajien puolesta, sillä kantohinnoissa voi olla jopa 15 euron eroja”, toteaa metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola MTK:sta. Sahatavaran kysyntä on hyvää sekä Euroopassa että Pohjois-Afrikassa. Nekin selviävät parhaiten kilpailutuksella, mihin metsänomistaja saa tarvittaessa apua metsänhoitoyhdistyksestä. LUONNONVARAKESKUKSEN ARVION mukaan metsäteollisuuden puuntarve pysyy suunnilleen nykyisellä tasolla jatkossakin. Ennuste tarkoittaa, että kuusitukin hinta kääntyy nousuun alkusyksyn alle 80 euron lukemista. Kotimaassakin odotetaan rakentamisen elpymistä. Parhaaseen tulokseen pääsee kattavalla puukaupan kilpailutuksella. Keski-Euroopassa tuhopuuta on ollut tarjolla aiempaa vähemmän, joten tukeista on ollut pulaa. Ne vähentävät kuitupuun tarvetta, mikä näkyy jo nyt harvennuskohteiden heikossa kysynnässä. Moinen puusuma ei irtoa metsistä ilmaiseksi. ”Kiireelliset metsänhoidolliset hakkuut kannattaa toteuttaa, vaikka markkinatilanne olisi haastava”, Mäki-Hakola muistuttaa. ”Puukauppa on hidastunut syksyllä, joten tarvittavan puumäärän kasaamiseksi on tehtävä töitä”, toteaa tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta. Siltä osin nopeaa muutosta ei tosin ole näkyvissä. Järeiden leimikoiden kysyntä pysyy hyvänä, koska sahatavaran vienti vetää. Se on pysäyttänyt havutukin hintojen laskun tai kääntänyt niiden hinnat nousuun. Sen sijaan sahoilla menee paremmin. Puukauppa ja puunkorjuu ovat vetäneet syksyllä henkeä. Ensi vuonna muutosta metsäteollisuuden puunkäyttöön tuovat kemiallisen metsäteollisuuden heikot näkymät. Mäntyja koivukuitupuulle odotetaan noin 31 euron keskihintaa ensi vuodelle
KURKISTUS EUROOPPAAN Anna Löfgren hoitaa satojen hehtaarien tilaansa itse Ruotsissa metsätilojen keskimääräinen koko on kasvanut samalla, kun omistajien määrä on vähentynyt. Anna Löfgren on innokas metsästäjä. Kun hän hoitaa metsiään yli sadan vuoden aikajänteellä, tapahtuvat asiat EU:ssa yleensä komission toimikauden eli viiden vuoden sykleissä. Skogsstyrelsenin, eli Ruotsin Metsähallituksen, tilastojen mukaan viime vuonna rekisteröityjen uusien metsänomistajien määrä oli vähäisin sitten vuoden 2011. Niiden lisäksi tilalla on lihakarjaa ja majoitustoimintaa. 36 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556244-_6531607.indd 36 AR-20251110-556244-_6531607.indd 36 10/27/2025 2:17:44 PM 10/27/2025 2:17:44 PM. Löfgrenin mielestä EU-politiikan suurin haaste on lyhyt aikajänne. Metsätilojen keskimääräinen koko on kasvanut samalla aikajänteellä 30 hehtaarista 34:een. Anna Löfgrenin tilalla kasvaa laaja valikoima erilaisia lehtipuita. Metsänomistajia on tällä hetkellä hieman päälle 300 000, mikä on suurin piirtein puolet vähemmän kuin Suomessa. Kasvua selittää etenkin suurten, yli sata hehtaaria omistavien metsänomistajien määrän lisääntyminen. Tuloja kertyy myös metsästyslupien myynnistä. Etelä-Ruotsissa Gnestan kunnassa, noin tunnin päässä Tukholmasta, asuva metsänomistaja Anna Löfgren on yksi suurten metsätilojen omistajista. Ennen oman tilan ostamista Löfgren opiskeli muun muassa oikeusja kauppatieteitä. GNESTA R uotsin metsänomistajien rivit ovat harvenneet samalla, kun tilakoko on kasvanut. Niistä on ollut hyötyä yrityksen pyörittämisessä ja ennen kaikkea EU:n maatalouspolitiikan ja muun lainsäädännön ymmärtämisessä. Mukana jahdeissa ovat myös kaksi mäyräkoiraa. Hän osti vuonna 2012 tilakokonaisuuden, johon kuuluu noin 400 hehtaaria metsää ja 200 hehtaaria maatalousmaata. METSÄNHOITO TULI Löfgrenille tutuksi jo lapsena, sillä suvussa on pitkä, vuosisatojen taakse ulottuva metsänomistamisen perinne. Metsänomistajien määrä on vähentynyt Ruotsissa yli 50 000:lla viimeisten 25 vuoden aikana
Muiden erikoispuulajien markkinat ovat vielä toistaiseksi kehnot. Puita kyllä tuhoutui jonkin verran rutikuivan vuoden 2018 jälkeen, mutta Löfgren sai myytyä ne eteenpäin suhteidensa avulla. Maataloudesta, vuokraustoiminnasta ja metsästyksestä saatavat tulot tasaavat tulovirtaa ja mahdollistavat puukauppojen lykkäämisen eteenpäin. Löfgren hoitaa tammimetsiään säännöllisesti muun muassa oksia karsimalla, jotta lapset pääsisivät aikanaan myymään laatupuuta. Jykevällä tammitukilla voi tienata jopa tuhansia euroja kuutiolta. VAIKKA LÖFGRENIN metsät sijaitsevat Ruotsin pahimmalla kirjanpainaja-alueella, hän on onnistunut välttymään laajemmilta tuhoilta. LÄHDE Ruotsin Metsähallituksen keräämät tiedot Ruotsin tilastokeskuksesta ja kiinteistörekisteristä 1999 kaikki 2024 kaikki Lukumäärä Hehtaaria Metsänomistajan AARRE 37 AR-20251110-556244-_6531607.indd 37 AR-20251110-556244-_6531607.indd 37 10/27/2025 2:17:48 PM 10/27/2025 2:17:48 PM. Elävän latvuksen osuuden tulee olla yli puolet puun pituudesta. Tammimetsän kasvatus vaatii säännöllistä hoitoa, kuten oksien karsintaa. Hintojen kääntyminen laskusuuntaan ei ole säikäyttänyt Löfgreniä. Muun muassa metsäyhtiö Mellanskog ilmoitti syyskuun lopulla alentavansa usean puutavaralajin hintaa. Löfgrenin tilalla puulajien kirjo on vielä tavanomaista laajempi. Ruotsissa yleisin jalopuu on tammi ja sen tyypillisin käyttökohde lattiat. ”Jos puun hinta laskee, jään odottelemaan markkinatilanteen parantumista.” Löfgren esitteli metsätilaansa suomalaisille metsänomistajille Metsäkeskuksen Uudenmaan metsät muuttuvassa ilmastossa -hankkeen ja ilmastokestävyyttä LounaisSuomen metsiin -hankkeen järjestämällä opintomatkalla. Suurin ero Suomeen on lehtipuiden laajempi valikoima. Vanhoilla peltomailla kasvaa muun muassa tammia, tervaleppiä, jalavia ja imeläkirsikoita. Puut on istutettu 1990-luvulla aikana, jolloin pellon metsittämiseen sai tukea. ”Tervalepät menevät polttoon, sillä viimeinen sen kelpuuttanut saha lopetti pari kuukautta sitten omistajan kuoltua”, Löfgren harmittelee. 400 hehtaarin metsätilalla ei tekeminen lopu kesken, sillä Löfgren pyrkii hoitamaan metsiään itse niin paljon kuin vaan muilta töiltään ennättää. Metsät sijaitsevat hemiboreaalisella vyöhykkeellä, johon Suomessa kuuluu vain eteläinen Lounais-Suomi. Pitkä nousukausi saavutti kuitenkin huippunsa kuluneen kesän aikana. Puusta oli tuhoisien kirjanpainajavuosien jälkeen ylitarjontaa, mutta tänä vuonna tilanne on kääntynyt suorastaan tukkipulaksi siitä huolimatta, että puun hinnat ovat olleet historiallisen korkealla. Teksti ja kuvat Anni-Sofia Hoppi Graafi Aino Saarikivi Ruotsin metsänomistajien lukumäärä pinta-alaluokittain 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 >1000 >400–1000 >200–400 >100–200 >50–100 >20–50 >5–20 <=5 Ruotsin yksityismetsänomistus on jakautunut aiempaa selvemmin pieniin, alle viiden hehtaarin, ja suuriin, yli sadan, hehtaarin metsätiloihin. Esimerkiksi saksalaista alkuperää olevat imeläkirsikat ovat halkeilleet, koska niitä ei ole jalostettu kestämään pakkassäätä. Tuolloin puun alkuperään ei kiinnitetty liiemmin huomiota, mikä on kostautunut myöhemmin. Pelloilla on kasvanut myös poppelia, mutta kokeilu jäi Löfgrenin mukaan ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi. Valtaosa hehtaareista on tyypillistä pohjoismaalaista talousmetsää, jossa kasvaa kuusia, mäntyjä, koivuja ja muita lehtipuita
”Arvio on aika lailla kohdallaan lahotappioiden osalta, mutta kasvutappiot puuttuvat siitä. Tappiot kertyvät lahoavien puiden arvon hupenemisesta. 38 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556246-_6531612.indd 38 AR-20251110-556246-_6531612.indd 38 10/27/2025 2:19:17 PM 10/27/2025 2:19:17 PM. Tämän päälle tulevat vielä juurikäävän torjunnasta aiheutuvat kustannukset ja kasvun heikkenemisestä johtuvat tappiot. Peltoniemi veti viime vuonna päättynyttä Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsätehon yhteistä Tyvituho-hanketta, jossa kehitettiin keinoja torjua juurikääpää hakkuukoneiden tuottaman tiedon avulla. Terveen pintapuun turvin sairaat puut voivat elää ja kasvaa jopa vuosikymmeniä ilman, että taudin merkkejä huomaa päälle päin. K uusen ja männyn tyvilahoa aiheuttava juurikääpä on taloudellisesti pahin Suomen metsätuhojen aiheuttajista. Hakkuu koneiden tuottama tieto lahokannoista voi tulevaisuudessa auttaa urakassa. Kuva Tuula Piri / Luke TULEVAISUUDEN METSÄ Metsä puhtaaksi tyvilahosta Juurikäävän saastuttaman metsän tervehdyttäminen vaatii suunnitelmallista metsän hoitoa vuosikymmenten ajan. Hakkuukoneiden katkontatieto vahvisti aiemman arvion lahon laajasta levinneisyydestä todeksi ja tarkensi tietoa sen alueellista esiintymisestä. Juurikäävän voima voi yllättää kokeneenkin metsänkasvattajan. Toisinaan juurikääpä antaa merkkejä itsestään: sitä voi epäillä syylliseksi, jos kuusen kasvu taantuu, tyvi laajenee poikkeavaksi pullistuToisinaan juurikääpä antaa merkkejä itsestään. Vatukko ilmestyy nopeasti kilpailemaan kasvutilasta. Edes myrskyt ja kuusia kuivattavat kirjanpainajat eivät yllä samaan mittakaavaan kuin hitaasti ja salakavalasti etenevä sienitauti, joka lahottaa metsiä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä. Summa saattaa olla noin 1,5-kertainen”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Mikko Peltoniemi. Vähitellen juuristosta runkoon etenevä sieni lahottaa havupuuta sydänpuusta alkaen. Kuivilla mailla on kasvatettava mäntyä tyvitervastaudista huolimatta. Tälle lemiläiselle hakkuualalle juurikäävän saastuttaman kuusikon tilalle on istutettu rauduskoivikko, Juho Kokkonen kertoo. Tautipesäkkeet kannattaa yrittää eristää kaatamalla taimet sairaiden puiden ympäriltä
Männynjuurikääpä voi tarttua koivuun mutta ei leviä siitä eteenpäin. Rauduskoivu sopii yleensä kuusen kasvupaikoille. Juurikäävän leviämistä itiöiden kautta kantoihin torjutaan käsittelemällä kannot torjuntaaineella, kun keskilämpötila on plussalla. Käsitellyt tuoreet kannot tunnistaa väriaineesta. Kuva Markku Pulkkinen Metsänomistajan AARRE 39 AR-20251110-556246-_6531612.indd 39 AR-20251110-556246-_6531612.indd 39 10/27/2025 2:19:29 PM 10/27/2025 2:19:29 PM
Kun hakkuukoneissa on paikannuslaite, lahojen kantojen sijainti voidaan päätellä. Sieni leviää paitsi puussa ylöspäin ja sisältä pintaa kohti, arvokkainta tukkiosuutta lahottaen, myös juuriyhteyksiä pitkin naapuripuihin. herätellä miettimään metsikön seuraavia toimenpiteitä metsätuhoriskien ja metsän uudistamisen näkökulmista. Se on luonnollista, koska tauti etenee yhdestä rungosta ympäristöön juuriyhteyksiä pitkin. Juurikäävän saastuttamat puut erottuvat tietomassasta, koska laho tyviosa ei kelpaa tukiksi ja se katkotaan muista pölkyistä poikkeavalla tavalla. Vaikka puut eivät välttämättä kuole, taloudellinen tappio on pahimmillaan valtava. Luontaisiin alikasvoskuusiin juurikääpä leviää istutustaimia nopeammin. Juurikäävän saastuttaman kuusikon kasvatus on kuin kilpajuoksu aikaa vastaan. Uusimmissa koneissa GPS-sijaintiin yhdistyy tieto puomin liikkeistä, mikä mahdollistaa kantojen paikantamisen alle metrin tarkkuudella. Juurikääpäisiä kuusikoita suositellaankin harvennettavaksi mahdollisimman aikaisin loppukasvatusasentoon. Harventaa kannattaa vain kerran ennen päätehakkuuta. Istutetut taimet voivat saada tartunnan myöhemmin vanhojen ja uusien juuristojen kohdatessa. kuluessa. 40 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556246-_6531612.indd 40 AR-20251110-556246-_6531612.indd 40 10/27/2025 2:19:32 PM 10/27/2025 2:19:32 PM. ”Olen muutamassa paikassa nähnyt, miten metsä näyttää terveeltä, mutta hakkuussa on tullutkin yli 25 prosenttia tyvilahoista puuta”, kertoo Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen. Puulajin vaihto on oikeastaan ainoa tapa, jolla juurikäävän saastuttaman metsän suunnan voi kääntää kohti parempaa. Sukupolvien ajan hoidetusta metsästä saattaa tulla lopulta myyntiin lähinnä kuituja energiapuuta. Kokkosen mukaan esimerkiksi Kaakkois-Suomen kuusikoissa lahovikaisia puita on yleensä aina vähintään 5–10 prosenttia. PÄÄTEHAKKUU EI poista ongelmaa, sillä juurikääpä tarttuu juuriyhteyksiä pitkin uuteen puusukupolveen ajan Juurikääpä aiheuttaa vuosittain arviolta 50 miljoonan euron menetykset metsän omistajille, kun arvokas puu aines lahoaa vähäarvoiseksi hötöksi. Viime vuonna päättyneen hankkeen tutkimusaineistoon kuului yli kymmenen miljoonan päätehakkuissa katkotun rungon tiedot. Puut pitäisi saada tukkikokoon ennen kuin juurikääpä on ehtinyt liian pitkälle tai kirjanpainaja iskeytyy sienen heikentämiin puihin. Mitä aikaisemmin juurikääpä huomataan, sen paremmin taloudellisilta tappioilta voidaan välttyä. Vaikka tuho ei olisi näin paha, tyvilahon kanssa joutuu tekemisiin melkeinpä jokainen metsänomistaja. Mitatut havainnot vahvistivat olettamuksen, että juurikääpä esiintyy metsiköissä usein tihentyminä. ”Jos harvennuksen yhteydessä havaitaan lahoja puita, sen pitäisi jo maksi ja runko alkaa vuotaa pihkaa runsaasti. Sen voi tehdä jo harvennushakkuissa suosimalla sekametsien kasvatusta. Tulokset ovat lupaavia. Jos yksittäisistä tukkikokoisista puista löydetään juurikääpää, suurella todennäköisyydellä se on levinnyt muihin läheisiin kuusiin”, Kokkonen sanoo
Kun sairaiden kantojen sijainti tiedetään, juurikäävälle alttiiden havupuiden kasvattamista näillä alueilla voidaan jatkossa välttää. Tämän takia metsätuholaki velvoittaa käsittelemään lämpimän vuodenajan aikaan hakatut kannot torjunta-aineella juurikäävän leviämisen riskialueilla. Varsinkin toistuvat kesähakkuut ovat runsastuttaneet sientä silloin, kun tautia ei vielä torjuttu kantokäsittelyillä. Kuusenjuurikäävän saastuttaman metsän voisi periaatteessa uudistaa männylle, mutta ongelma on, että taudinaiheuttajan varma lajinmääritys vaatisi laboratoriotyötä. Kartalla korkean riskin vyöhykkeinä erottuvat esimerkiksi suuri osa eteläja länsirannikosta sekä Saimaan ympäristö. Tavallisesti tihentymä sijaitsee vanhan ajouran kohdalla. Kuva Juho Kokkonen Metsänomistajan AARRE 41 AR-20251110-556246-_6531612.indd 41 AR-20251110-556246-_6531612.indd 41 10/27/2025 2:19:38 PM 10/27/2025 2:19:38 PM. Lehtipuusta toiseen se ei kuitenkaan leviä. Päätöksentekoa monimutkaistaa se, että juurikääpää on kahta eri lajia. Männynjuurikääpä voi lahottaa lähes kaikkien puulajien juuria ja tappaa nuoriakin mäntyjä sekä yksittäisiä lehtipuita. Hankkeessa tehtyjen simulaatioiden mukaan mänty on pääsääntöisesti taloudellisesti koivua tuottoisampi vaihtoehto kuusenjuurikäävän saastuttamilla alueilla. Tyvilahoisen kannon tunnistaa sen keskiosan pehmeydestä. Mänty on silloin ainut vaihtoehto, sienen kanssa on vain pärjättävä. Ei näin. Yksittäisiäkin puita kyllä sairastuu, koska tauti voi levitä metsään myös ilman kautta sienen itiöiden välityksellä tuoreista kannoista tai juuristotai runkovaurioista. Talvihakkuut olisivat järkevä tapa vähentää juurikäävän leviämistä, koska tällöin juurikäävän itiöitä on vähän tai ei ollenkaan ilmassa. Riski on suurin alueilla, joilla metsätaloudella on pitkä historia. Kuusen taimi on istutettu lahon kannon viereen ja saa suurella todennäköisyydellä juurikääpätartunnan juuriston välityksellä. Tyvituho-hankkeen yksi lopputulos oli Suomen eteläpuoliskon kattava riskikartta, joka kertoo todennäköisyyden sille, että metsässä on yli kymmenen prosenttia tyvilahoisia kuusia. Jonkin verran harvinaisempi männynjuurikääpä aiheuttaa tyvilahoa Juuri kääpää on kahta eri lajia. Yleensä saastunut metsä kannattaa kuitenkin puhdistaa”, sanoo Luken erikoistutkija Eero Holmström. ”Kylmästi taloustuoton näkökulmasta kuusi voi olla paras valinta, jos lahoa on melko vähän laajalla alueella. Sen takia lehtipuu on varmin valinta. Terveinä pysyneille välialueille puolestaan voi viljellä huoletta kuusta tai mäntyä. Laajimmat tuhot tuottava kuusenjuurikääpä vaivaa lähinnä kuusia ja lehtikuusia. kuusella kuusenjuurikäävän tapaan, männyllä männyn tyvitervastautia. Kuivilla, niukkaravinteisilla kasvupaikoilla lehtipuiden kasvatus ei kuitenkaan onnistu. ”Juurikäävän saastuttama männikkö uudistetaan kylvämällä ja uutta taimikkoa kasvatetaan tiheässä, jotta särkymävaraa jää riittämiin hirvieläinvahinkojen ehkäisemiseksi ja tyvitervastaudin mahdolliseksi saartamiseksi harmaaorvakalla”, Kokkonen selittää
Näin puhdistat metsän juurikäävästä VÄLTÄ havupuuvaltaisten nuorten metsien raivausta kasvukauden aikana, jotta juurikäävän itiöt eivät leviä metsään tuoreilta kantopinnoilta. Jos uudistat juurikääpäalueen kuuselle, suosi istutustaimia. Juurikäävän puhdistaminen metsästä vaatii sinnikästä työtä uudistamisen jälkeenkin. Kuusen tyvilaho vähenee, kun sekapuuston osuus on päätehakkuussa yli 30 prosenttia runkoluvusta. Vihreälle alueelle voisi istuttaa jatkossa kuusta ja oranssille koivua. Raivaa saastuneen alueen alikasvoskuuset jatkossakin pois. Terveiden taimien tuoreet kantopinnat käsitellään harmaaorvakalla. Juurikääpä säilyy kannoissa vuosikymmeniä, joten vanha tautipesäke tulee huomioida metsän hoidossa pitkälle tulevaisuuteen. Jos nuori männikkö kärsii tyvitervastaudista, kaada muutama puurivi terveitä taimia sairaiden puiden ympäriltä ja käsittele kannot harmaaorvakkavalmisteella kasvukauden aikana. ”Saastuneelta alueelta pitäisi raivata nuoretkin kuuset pois ja kasvattaa vähintään yksi sukupolvi puhtaasti lehtipuuta, jos taudista halutaan eroon”, Kokkonen sanoo. Jos tarkkaa lahotietoa ei ole saatavilla, lahoa voi etsiä tuoreilta kannoilta ja välttää havupuun istuttamista niiden lähistöön. LÄHDE Luke Metsän uudistaminen juurikääpäalueella 42 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556246-_6531612.indd 42 AR-20251110-556246-_6531612.indd 42 10/27/2025 2:19:40 PM 10/27/2025 2:19:40 PM. LÄHDE Metsäkeskus, Luke Tyvitervastaudin pesäkkeet pitäisi havaita jo nuorista taimikoista, ja ne pitäisi eristää kaatamalla saastuneen pesäkealueen viereiset, terveet taimet nurin. Kasvata sekametsiä. Juurikäävän vaivaama kuusikko kannattaa harventaa nopeasti loppukasvatusasentoon ja päätehakata ajoissa, ennen kuin laho on noussut korkealle runkoihin. Sekametsän suotuisa vaikutus ulottuu seuraavaan puusukupolveen ja hillitsee muidenkin tuhojen riskiä. Uudista kuusikko koivulle, jos lahoja kantoja tai juurikäävästä kärsiviä puita on kymmenen metrin päässä tai lähempänä. Sovi puunostajan kanssa lahohavaintojen ilmoittamisesta metsän uudistamisen lopullisissa puulajivalinnoissa. Vaikka juurikäävän saastuttamalle alueelle istutettaisiin koivua, sinne voi syntyä luonnostaan kuusen tai männyn siementaimia. Harmaaorvakka, jota myydään RotStopnimisenä valmisteena, valtaa mäntyjen juuriston ja estää näin juurikäävän leviämistä siellä. Niin kauan kuin sienitauti elää vanhoissa kannoissa ja juuristossa, se voi tarttua aina uusiin puusukupolviin koko metsänkierron aikana. Dokumentoi metsätuhohavainnot ja hyödynnä tieto hakkuuja hoitopäätöksissä. Eläviä puita harmaaorvakka ei vahingoita. Teksti Henrik Hohteri Kuvat Mikko Nikkinen Juurikäävän saastuttamia kantoja Muita kantoja Alue jolla juurikääpää esiintyy Matalan juurikääpäriskin alue Oranssilla alueella esiintyy juurikääpää ja vihreä alue on matalan juurikääpäriskin aluetta. Terveet välialueet voi uudistaa myös männylle tai kuuselle kasvupaikasta riippuen
Metsään!-esitteessä kerrotaan, mitä koirien maastoharjoituksissa tapahtuu ja miksi lupien saaminen harjoitteluja koemaastoille on tärkeää. 040 5911500 PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Soita: 020 413 2321 Hyödynnä kontaktit ja varaa ilmoitus paikkasi palvelu hakemistosta! PALVELUHAKEMISTO Tilaa lehti lahjaksi ystävälle! Aarrelehti.fi/lahjatilaus Metsänomistajan Aarteen tilaus on lahja, josta on sekä iloa että hyötyä sen saajalle. MYYTÄVÄNÄ Sahalaitos ja höyläämö Katso: www.kampinsaha.fi kampinsaha@pp.inet.fi puh. AR-20251110-556251-_6531604.indd 43 AR-20251110-556251-_6531604.indd 43 10/27/2025 2:17:19 PM 10/27/2025 2:17:19 PM. Esite: Antamalla pelastuskoirille harjoitteluluvan omistamallasi maa-alueella mahdollistat pelastuskoirien kouluttamisen tärkeään tehtäväänsä. Ammattilaisten tuottamat metsäartikkelit auttavat hoitamaan omaa metsää viisaasti ja tavoitteellisesti. Lahjan saaja saa tärkeitä vinkkejä metsän arvon kasvattamiseen pitkällä tähtäimellä – tehokkaasti, vastuullisesti ja asiantuntevasti
Ajatus vanhojen oppien ja uusien materiaalien pohjalta rakennetusta lämmönlähteestä kiehtoi, mutta onnistuisiko uunin rakentaminen omin käsin. Syy selviää Vuorelaisen Taloustulisijat-kirjasta: tulipesän luukku ei saisi olla tarpeettoman suuri, koska se säteilee lämpöä ulos jäähdyttäen tulipesää ja huonontaen palamisolosuhteita. Käsiini osuu kaksi teosta aihepiiristä: arkkitehti Gustav Aspin ja uunimuurari John Arndt Peltosen kirja Uunimuurari vuodelta 1932 ja sotien jälkeen julkaistu diplomi-insinööri Olavi Vuorelaisen taloustulisijoja käsittelevä opas. 6,7 kilowatin nimellisteholla humisevassa kamiinassa oli pakkasten hipoessa -30 astetta pidettävä tulta koko päivän, etteivät vesijohdot yöllä jäätyisi. P eukalo ja etusormi puristavat tulitikkua tavallista tiukemmin. Nöyrästi muottiin asettuvan massan ansiosta savun reitille tulevat mut44 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556252-_6532174.indd 44 AR-20251110-556252-_6532174.indd 44 10/28/2025 8:52:14 AM 10/28/2025 8:52:14 AM. Sen kaltaisia mestariteoksia ei enää juuri näe. Nurkista löytyy terästehtaan konkurssipesästä aikaan ostettua tulenkestävää massaa, jolle on nyt käyttöä tulipesän yläosien rakenteissa. Se selviäisi pian, mutta palataan ensin yhdeksän kuukautta ajassa taaksepäin, jolloin uuniprojekti sai alkunsa. Työtilaksi kunnostetun 1940-luvulla rakennetun entisen navettarakennuksen lämmitys oli pienen Harvia 10 -kamiinan varassa. Katse kääntyy menneeseen aikaan, jolloin uunien tärkein tehtävä oli pitää huonosti eristetyt asunnot lämpimänä pitkään ja vähällä vaivalla. Tehdasvalmisteiset takat ovat upeita mutta turhankin näyttäviä vanhan navetan työtilaan. Noin 80 neliön rakennus tarvitsi varaavamman lämmönlähteen, mutta millaisen. Tulenteko ei ole koskaan tuntunut niin jännittävältä kuin nyt, tähän itse muurattuun uuniin. Niiden laadusta ei ole tietoa, joten ne alistetaan alkeelliseen, virallista testiä matkivaan pirstolukutestiin. Uunivalmistajan konsultti perustelee rautakaupan takkanäyttelyssä, että tulen pitää näkyä nykyisin ulos, sillä takka on sisustuselementti. Ne ovat nopeita lämmittämään mutta eivät juurikaan varaa lämpöä. Ensimmäiset savukiehkurat lähtevät viipyillen kohti tulipesän lakea. Tiilet osoittautuivat kelpo tavaraksi, eivät murentuneet. Talvi teki tuloaan, ja se huoletti. JUURET Entisaikojen uunimestarien jäljissä Hyvin lämmittävän ja puhtaasti polttavan uunin periaatteet tunnettiin jo sata vuotta sitten. Tulipesät olivat kapeita nykyisiin takkoihin verrattuna. Huutokaupasta löytyy erä ukrainalaisia tulitiiliä. Siinä tiilestä sahattu kappale kuumennetaan tulipunaiseksi ja sammutetaan kylmään veteen parikymmentä kertaa. Pikkuhiljaa karttuvat uunin raaka-aineet. Mutta virtaako savu sieltä uunin sisään piilotettuja poskikanavia pitkin hormiin ja edelleen ulos vai täyttääkö kitkerä savu huoneen. Entisaikojen mestarit piirsivät monikerroksisia uuneja, jossa savu kiersi välillä lämmittämässä yläkertaa tai toista huonetta. Puulämmityksen kultakauden moninaisten uuniratkaisujen tulisijoja yhdisti yksi piirre. Toki puuta polttavia ronskeja hallikäyttöön tehtyjä lämminilmakehittimiä löytyy. Kirjojen jo kellastuneet ja hiirenkorville selatut sivut kuljettavat lukijan puu-uunilämmityksen kultaaikoihin. Miksi niissä on niin valtavat luukut
Vanhaan navettaan tehty uuni muurattiin pitkälti vanhojen oppien mukaan, jolloin lämmön tuotto oli tärkeämpää kuin upeat liekkinäkymät tulipesään. Metsänomistajan AARRE 45 AR-20251110-556252-_6532174.indd 45 AR-20251110-556252-_6532174.indd 45 10/28/2025 8:52:16 AM 10/28/2025 8:52:16 AM
Sellaista käytetään nykyisin terässulattojen sähkötoimisten induktiouunien kelan ja senkkamuurauksen välissä eristeenä. Niissä on puun tuhkaamista varten iso tulipesä, mutta sen kokoon nähden vähän lämpöä varaavaa massaa. Upeat nykytakat alkavat näyttää entisaikojen uunien rinnalla puun tuhlareilta. Vuorelainen laski tulipesän koolle kaavankin: arinan pinta-ala olkoon 1/150 osa uunin ulkovaipan pintaalasta. Uunin pohjamuuraus saattoi alkaa, kun pohjalaatta oli saanut lujuutta. Tulipesän seinämiin oli muukat voidaan tehdä jouheviksi. 1930-luvun uunintekijän filosofia alkaa sivu sivulta valjeta: uunin tehtävä on yksin lämmittää, ja sitä silmällä pitäen uunin mittasuhteet tulee piirtää. KAIKEN PUUHAS TELUN keskellä jatkuu entisaikojen uunitekijöiden työn opiskelu. Ensi alkuun oli uunin tuleva pohja perustet tava tukevasti teräs betonilaatan päälle. Tulisijat ovat nykyään viihtyisyyttä lisääviä kulutushuippujen tasaajia koville pakkasille. Upeat nyky takat alkavat näyttää entis aikojen uunien rinnalla puun tuhlareilta. Uunin eri tiilikerrosten väliin liikuntasaumaksi tulee viiden millin vahvuista, yli tuhannen asteen lämpöä kestävää mikaniittilevyä. Kahteen tiiliin tehtiin tuhka tilasta alkavat aukot, jota kautta toisiopaloilmaa pääsee virtaa myös tulipesän takaosiin. Vanhat uunipiirustukset vyöryttävät esiin lisää hienostuneita yksityiskohtia. Puulämmityksen vanhoista oppaista löytyi oleellista tietoa rakentamisen pohjaksi. Eiväthän he suunnittele takoista harvasti eristettyjen rakennusten ainoita lämmitysjärjestelmiä kuten edeltäjänsä. 46 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556252-_6532174.indd 46 AR-20251110-556252-_6532174.indd 46 10/28/2025 8:52:24 AM 10/28/2025 8:52:24 AM. Kyky varata lämpöä on saanut antaa tietä näyttävyydelle, mutta se annettakoon anteeksi nykysuunnittelijoille. Lämmittämisen kannalta kapea luukku tarjosi kuitenkin kaksi huomattavaa etua: pieni palotila edesauttoi palamisen kannalta edullisen korkean lämpötilan saavuttamista ja samoihin ulkomittoihin saatiin mahdutettua enemmän tiiliä. Entisaikojen oppien mukaan tehty uuni ei siis voisi tarjota sellaista kiehtovaa liekkien tanssia kuin valtavilla lasiluukuilla varustetut nykytakat
Siksi pintalämpötila sai nousta tuntuvasti korkeammaksi kuin nykyisissä takoissa, joiden kuumaa pintaa kavahdetaan. Samalla systeemin lämmönvarastointikyky kasvaa rohkaisevasti 20 kilowattitunnilla. Uuni tapasi 1900-luvun alussa olla monen rakennuksen ainoa lämmitysjärjestelmä. tamissa uuneissa muurattu lisäilmakanavia, jotka johtivat lämmitettyä toisiopaloilmaa liekkien tuntumaan. Kunnioitus vanhoja uunimestareita vastaan kasvaa, kun perehdyn aihepiiriin. Vastaavan tyyppisiä jo unohdettuja rakenteita on kiristyvien hiukkasnormien vuoksi on alettu ottaa käyttöön viime vuosina teollisesti valmistetuissa takoissa. Kapea tulipesä tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden muurata tulipesä kaksinkertaisena. PAKKANEN KIRISTYY joulua kohti. Tulipesä on puolestaan 26 senttiä leveä, ja näin muodoin aavistuksen suurempi kuin entisaikojen mestareiden suositukset. Tulenkestävässä massasta valettu tulipesän laki sai puolipyöreän muodon, joka nousee kohti uunin luukkua. Siitä huolimatta viidesosan uunin julkisivusta peittävä luukku näyttää nykyisten takkojen rinnalla kovin pieneltä. Päämitat ovat jo näkyvissä; uunista on tulossa 128 senttiä leveä ja 85 syvä. Tulipesän laki on puolipyöreä ja nousee kohti uunin etuosaa, mistä palokaasut kääntyvät lipan yli yläpalotilaan. Pinta lämmön nosto 40 asteesta 65 asteeseen merkitsi 63 prosentin muutosta, mutta sen ansiosta uunin lämmönluovutuskyky neliömetriä kohti harppasi 140 watista 460 wattiin eli enemmän kuin kolminkertaistui. Muuraustyö alkaa hiljalleen näyttää hieman uunilta, eikä sekalaiselta kasalta neljän sorttisia tiiliä. Kevään korvalla uuni alkoi olla muodossaan. Kaksinkertaisesta tulipesästä on muutakin hyötyä kuin uunin massan lisäys. Kappale painaa 150 kiloa ja sen nostossa oli työnsä. 1900-luvun alun uunisuunnittelija olisi pitänyt uunin kuoren eristekerrosta virheellisenä rakenneratkaisuna, koska se leikkaa uunin lämmitystehoa. Kuoresta pilkistää vanha Zetor 25:n lämpömittari, joka sai uuden tehtävän: mitata rungon ja kuoren välistä lämpötilaa. Siksi esimerkiksi uunin rungon ja kuoren välinen liikuntasauma usein eristetään ohuella palovillakaistalla. Lisäksi kahden tiilikerroksen väliin on mahdollista rakentaa lisäilmaUunimestarit tunsivat puhtaan ja taloudellisen palamisen edellytykset jo sata vuotta sitten. Sen ansioista uunin kuumimpiin sisäosiin saadaan lisäpainoa noin 400 kiloa. Nykyisissä hyvin eristetyissä taloissa takkalämmön halutaan virtaavaan huoneeseen hallitun hitaasti eikä maksimaalisesti. Näin uuni tulee lähestyneeksi teoreettista ideaalia, jossa rakenteen ohentuminen ulospäin helpottaa säteilylämmön kulkeutumista tulipesästä ulos. Uunimestarit tunsivat puhtaan ja taloudellisen palamisen edellytykset jo sata vuotta sitten – ennen nykyisiä valmistajia velvoittavia ekosuunnittelukriteereitä. Metsänomistajan AARRE 47 AR-20251110-556252-_6532174.indd 47 AR-20251110-556252-_6532174.indd 47 10/28/2025 8:52:31 AM 10/28/2025 8:52:31 AM. 1930-luvun uunisuunnittelijat tiesivät mittaustensa perusteella, miten tehokkaasti kylkilämpötilan kohottaminen lisää uunin lämmön luovutusta ja torjuu kylmän tunnetta. Se tarkoittaa, että uunin jokaisen kolmen muurauskerroksen paksuus puolittuu ulospäin mentäessä
Niitä muottiin valamalla uunin laki saadaan puolikaaren muotoiseksi ja eteenpäin uunin kurkkua kohti nousevaksi, millä tavoitellaan palokaasujen ja niihin sekoittuneen ilman pyörteilyä. Sekin on 1930-luvun uunimestareiden oivalluksia. Teräksisellä takkasydämellä varustetuissa kiertoilmatakoissa on niissäkin omat puutteensa. Niiden lämpöä varaava massa tapaa jäädä perinteistä takkaa vähäisemmäksi. VANHAAN NAVETTAAN nousevan uunini rakenteessa tein merkittävän rakenteellisen muutoksen verrattuna moneen kuoritakkaan. Siinä tulipesän ja palotilan muotoilulla ja ilmakanavilla on paljon annettavaa. Tiilikerrosten välissä lämmennyt ilma nousee laella olevaan kokoojakammioon, mistä sitä ohjataan tarpeen mukaan joko uunihuoneeseen tai seinän takaisiin tiloihin. 1930-luvun uunimestari joutui uunin laen muotoilussa tyytymään tulitiilen rajaamaan muotoon, mutta nykyrakentaja saattaa käyttää tulenkestäviä valumassoja. Talon keskellä kohoavan uunin lämmön jakaminen tasaisesti eri puolille rakennusta on ollut tulisijan rakentajien ikiaikainen ongelma. Näiden niin sanottujen savukaasuhäviöiden vähentämisessä auttaa ilman sekoittaminen mahdollisimman tehokkaasti puusta irronneiden palavien kaasujen sekaan. koja, jotka savun sijasta voivat siirtää takan lämmittämää ilmaa eri puolille taloa. Käytännössä uuniin pitää kuitenkin ohjata tuntuvasti enemmän eli 7,5– 10 kuutiota ilmaa, jolloin puu palaa iloisesti. Nykyisin lämmönjaon ongelmaa on ratkottu kehittämällä kiertoilmatakLuukku Yläpalotila Tulipesän laki nousee Ilma lämpenee Huone ilmaa lämpenee kuoren välissä Lämpenevä huoneilma + 20 °C 40–50 °C Paloilma ulkoa Tuhkatila Toisiopaloilma Ensiopaloilma Huoneisiin 48 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556252-_6532174.indd 48 AR-20251110-556252-_6532174.indd 48 10/28/2025 8:52:35 AM 10/28/2025 8:52:35 AM. Se pystyy siirtämään 120 kuutiometriä uunin lämmittämää 40–50 asteista ilmaa tunSavupelti 2 Sytytyspelti Hormilämpö Lämmitys ilman otto Lämmitys ilman otto Lämmitys ilman suunta valinta 128 cm 200 cm 85 cm Lämmitys ilman kokoojakammio Puhallin moottori (takana) Savu pelti 1 Ohjaus paneeli Noki luukku kanavat, jotka kuljettavat lämmitettyä ilmaa tulipesän takaosaan noin 30 sentin korkeudelle, minne uunin luukun kautta virtaava toisiopaloilma ei ulotu. Uunin rungon ja kuorimuurauksen väliin yleensä jätettävä villaeriste hylättiin tyystin. Ilmavirtauksen kasvattamisessa on kuitenkin varjopuolensa. PUUN PALAMISEN vaatimat ilmamäärät tunnettiin jo 1900-luvun alussa hyvin. Se ei hyödytä palamista mutta kuljettaa lämpöä ulos piipusta ja tulee näin tuottaneeksi tulisijan suurimmat häviöt. Kapenevan kurkun jälkeen avautuvan ylätulipesän muotoilin terästeollisuuden käyttämästä alumiinioksidimassasta, jonka 1 700 asteen lämmönkesto oli riittävä taloustulisijaan. Näin vapautuneeseen tilaan syntyy lämmönsiirtopinta, jonka läpi virtaa ilmaa takan alaosaan sekä suuluukun yläpuolen ilma-aukosta. Kunniahimoisimmat uunisuunnittelijat pyrkivät ratkomaan 1900-luvun alussa lämmönjakoa ohjaamalla savuvirtoja välillä viereisiin huoneisiin muurattuihin pattereihin. Teoriassa yhden puukilon palaminen vaatii 3,7 kiloa ilmaa. Ilman siirron tehostamiseksi uuni saa sähköllä pyörivän ja termostaatin ohjaaman, automaattisesti käynnistyvän puhaltimen. Ilman mukana uuniin virtaa yhä enemmän typpeä, jota ilmassa on 78 prosenttia. Menetelmällä oli rajoitteensa, sillä monimutkainen patteriuuni usein sylki savut sytyttäjänsä silmille
Savu ei ainakaan tule sisään. 70 tuntia peltien sulkemisen jälkeen uunin pintalämpö on laskenut puoleen. Kun uuni on lämmitetty äärimmilleen kuumaksi, syttyvät puun lisäyspanokset lähes leimahtaen ja savu piipun päässä alkaa muuttua tummaksi. Tulipesässä luukun edessä alkaa kiertää savua kuin etsien reittiä ulos. Savukaasujen keskimääräinen lämpötila nousee tavallista pidemmäksi venyneessä poltossa 115 asteeseen. Savukaasujen, uunin lämpövarauksen, yläpalotilan ja puhallettavan ilman lämpötilalukemat näkyvät mittareista, yläkulmassa uunin pintalämpötiloja mittava tallennin. Sen jälkeen uunia aletaan lämmittää punnituilla viiden kilon panoksilla. Sisäosiin varastoitunut lämpö jatkaa siirtymistään kohti uunin kuorta, kunnes 13 tuntia tulen sytyttämisen jälkeen uunin pinta saavuttaa 50,9 asteen maksilämpötilansa. UUNIN PINTAAN eri korkeuksille ja osiin asetetaan lämpötilatallentimen anturit. Kun uuni heinäkuussa on vihdoin valmis ja noussut kahden metrin korkeuteensa, on aika laskea siihen muurattujen tiilien, laastien ja sisään jätettyjen tulenkestävien valukappaleiden paino. Metsänomistajan AARRE 49 AR-20251110-556252-_6532174.indd 49 AR-20251110-556252-_6532174.indd 49 10/28/2025 8:52:41 AM 10/28/2025 8:52:41 AM. Laskin näyttää 3 040 kiloa. Mittausstandardin mukaisen 50 prosentin tasoon maksilämmöstä Sitä mukaa, kun savu kiehkura piipun päässä kasvaa, vaihtuu jännitys helpotukseen. Se on vihdoin valmis näyttämään ominaisuutensa koelämmityksessä, jossa sen lämmönluovutus on tarkoitus mitata tasaisessa 20 asteen lämpötilassa. nissa eri puolille rakennusta eli 1,5 kilowattia tunnissa, mikä vastaa yhtä sähköpatteria. Kesällä tulisijalle tehdään suorituskykymittaus, joka paljastaa tulisija-piippuyhdistelmän puutteen. Alkaa näyttää siltä, että piipun alkuperäinen 15 x 15 sentin hormi ei pysty lämpimässä säässä siirtämään kuumassa tulipesässä nopeasti irronneita palokaasuja ulos. Uunista poistuvien savukaasujen lämpötilaa polton aikana tarkkaillaan kahdesta mittarista. Samaan aikaan huonetta jäähdytetään ilmalämpöpumpulla niin, että sen lämpötila pysyy 20 asteessa. Kun uunissa on poltettu noin 25 kiloa puuta, pellit suljetaan. Alkuperäisen ilmastointihormin viereen putkitettiin lisähormi, joka kasvattaa piipun virtauspinta-alaa 40 prosenttia. Entisaikojen uunimestareiden suosiman kapean tulipesän ansiosta ulkotilavuudeltaan 2,2 kuutiometrin uuniin on mahtunut odotettua enemmän lämpöä varaavaa massaa. Sitä mukaa, kun savukiehkura piipun päässä kasvaa, vaihtuu jännitys helpotukseen. Niinpä piippua korotetaan kymmenen prosenttia kuuteen metriin arinan pinnasta. Luukun päällä olevat aukot imevät ilmaa huonetilasta. Savun reittiä ulos oli helpotettava joko hormin virtauspinta-alaa kasvattamalla tai lisäämällä paine-eroa piipussa tai molemmissa. Ilmanpuute näkyy runsaana savunmuodostuksena, mikä ajan mittaan nokeaisi turhaan piippua ja heikentäisi uunin hyötysuhdetta. HUHTIKUISENA AAMUNA tuli syttyy ensimmäisen kerran. Se lämpenee tiilikerrosten välissä ja puhalletaan toiseen huoneeseen. Lämmityksen tauottua uunin pintalämpötila saavuttaa huippunsa 12 tunnin kuluttua. Tyytyväisyys on kuitenkin ennenaikaista. Muutosten jälkeen uuni ei enää savuta
uuni jäähtyy 70 tuntia eli kolme vuorokautta lämmityksen alkamisesta. ”Uunisi hyötysuhde asettuu 85-90 prosentin väliin. Uunin rungon ja kuoren välissä lämmennyt ja puhaltimen siirtämä 40-asteinen ilma lämmitti Immosen laskelman mukaan toista huonetta 1–1,5 kilowattitunnin teholla, mutta varsinaisten mittausten aikana toiminto ei ollut käytössä. Pari päivää myöhemmin hän lähettää sähköpostiin laskelmat. Tunnen kiitollisuutta niitä entisaikojen ja nykyisiä uunintekijöitä kohtaan, jotka ovat kehittäneet tämän mainion lämmitysmuodon. Kahden pesällisen eli noin kymmenen puukilon jälkeen uunin pintalämmön maksimi nousee noin 30 asteeseen, 25 puukilon polton jälkeen jo 50 asteeseen. Nyt se kohoaa lämpöä huokuen paikalla, jossa vuosi sitten oli vain muutama tiili lattialla uunin kulmien merkkinä. Talven tuloa saattaa asettua odottamaan levollisin mielin, kun liiterissä on vielä puitakin. Kuin huomaamatta kämmen kokeilee uunin karheaa pintaa, jossa oli edellispäivänä palanut pari pesällistä puuta. Sen tarkemmin sitä ei voi määritellä, että hormin veto muuttuu savukaasujen lämpötilan myötä.” Puolamäki arvioi hyötysuhteeksi 87,5 prosenttia samojen arvojen perusteella. Immonen arvioi uunin lämmittävän tulen sammumisen jälkeen kolmen vuorokauden ajan keskimäärin puolentoista kilowatin teholla. ”Näiden perusteella ei päästä yhtä tarkkoihin lukuihin kuin laboratorio-olosuhteissa, mutta voin yrittää”, Tiilerin tutkimuspäällikkö Tuomas Immonen sanoo. 50 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556252-_6532174.indd 50 AR-20251110-556252-_6532174.indd 50 10/28/2025 8:52:43 AM 10/28/2025 8:52:43 AM. LOKAKUU TUO ensimmäiset yö pakkaset merkkinä lähestyvästä talvesta. Maksimissaan kuoren läpi tulee peltien sulkemisen jälkeen 2–2,5 kilowattia lämpötehoa. LUKUISIA UUNIEN suorituskykymittauksia tehnyt ja analysoinut uunitehtaan tutkimuspäällikkö lupaa arvioida annettujen tietojen perusteella uunin suorituskykyä. Hormeja on kaksi, alkuperäinen ja putkitettu ilmastointihormi. Se on lämmin. Uuni läpäisee varaavan tulisijan määritelmän, jossa pinnan lämpötilan jäähtyminen puoleen pitää kestää vähintään kuusi tuntia. Piipun päässä savukaasujen lämpö on noin 70 astetta, piipun alaosassa keskimäärin sata astetta. Teksti Pasi Jaakkonen Kuvat Petteri Kivimäki ja Pasi Jaakkonen Piirroskuvat Aino Saarikivi 1900-luvun alun uunisuunnittelija olisi pitänyt uunin kuoren eristekerrosta virheellisenä rakenneratkaisuna, koska se leikkaa uunin lämmitystehoa. Ensin uuni oli ollut vain epämääräinen ajatus mielessä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun energia-alan asiantuntijan Kimmo Puolamäen mittaustuloksista tekemän arvion mukaan uunissa poltettu puumäärä on tuottanut 119 kilowattituntia lämpöä, josta rakennukseen saatiin 104 kilowattituntia
Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Ri st ik ko 10 /2 02 5 Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. Arvomme vastan neiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 10/2025 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 1/2026. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 020 413 2277 (ark. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake: viestimedia. fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 5.12.2025 mennessä osoitteella Aarre, Ristikko 10, PL 440, 0010, Helsinki. Ristikon 8 / 2025 ratkaisu Avainsana: ROISKAUS Onnittelemme ristikon 8/2025 voittajia: Esko Hakala, Ylivieska Raimo Laitinen, Tampere Kristiina Aho, Tornio Osallistu ja voita! LAITA VASTAUKSEESI • Ristikon avainsana • Vastaajan nimi • Osoite, posti numero, posti toimipaikka • Puhelinnumero • Tilinumero IBANmuodossa Metsänomistajan AARRE 51 AR-20251110-556259-_6531605.indd 51 AR-20251110-556259-_6531605.indd 51 10/27/2025 2:17:22 PM 10/27/2025 2:17:22 PM. 8–16). Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä
”Ne on pudotettu 1941, kun Särkisalmen siltaa pommitettiin ja koneet eivät koskaan palanneet las tin kanssa takaisin”, Pentti kertoo. ”Tuohon se Heikki toi Viljolle koneella valmiiksi metsästyslaavun tarpeetkin, ei tar vitse kannella kaukaa,” Pentti kehuu tyytyväisenä. Se on Simpelejärven valumaaluetta. ”Kitukasvuisesta männiköstä suolla tulee metsäkosteikko. Suolla hän on jo pikkupoikana käy nyt koputtelemassa kahta, noin metrin syvyyteen pudonnutta venäläistä len topommia, joista muistutuksena on edelleen peruskartan ojamerkinnöissä oleva mutka. 52 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556260-_6531606.indd 52 AR-20251110-556260-_6531606.indd 52 10/27/2025 2:17:32 PM 10/27/2025 2:17:32 PM. Vaittinen on maisemoinut parin hehtaarin alalla ruoppausmassat kunttakerroksella, joka saa erityistä kiitosta maanomistajalta. Se on järven tilaan pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava investointi”, maanomis taja Pentti Joronen kertoo. Tulevaisuuden tähden AJASSA KOKENUT vesistörakentaja RD Infra Oy:n Heikki Vaittinen ja työyhteen liittymän kumppani Jarmo Peuhkuri Myllyvaaran Rahtikoneet Oy:stä kuokkivat kaivinkoneilla suota Lakkii suon kosteikoksi nimetyllä paikalla. Jorosen veljen tyttären pojan poika, kaksitoistavuotias Viljo Kokkonen oli heti hoksannut, että kos teikolle tulee myös hyvä vesilintujen metsästyspaikka. Eläkkeellä oleva metsäalan ammattilainen on syntynyt puolen kilometrin päässä kaivuupaikalta. Kosteikon rakentaminen on osa Simpeleenjärven kunnostushanketta 2022–2024, sen jatkoajalla 2025
”Kitukasvuisesta männiköstä suolla tulee metsäkosteikko. Se on järven tilaan pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava investointi.” Metsänomistajan AARRE 53 AR-20251110-556260-_6531606.indd 53 AR-20251110-556260-_6531606.indd 53 10/27/2025 2:17:34 PM 10/27/2025 2:17:34 PM
Teksti ja kuva Risto Jussila Raivauskoulussa toimittaja Risto Jussila opastaa aloittelevia sahaajia metsätöiden antoisaan maailmaan. Pidä oikea jalka edessä ja runkoputki reiteen tuettuna. Ja sitten ympäri ja takaisin. Koko virtuoosin perusoppi on siinä! Ei tämä sen pitempi kirjekurssi ole. Miten siis taimikoiden virtuoosi toimii. Tuskinpa. Jos jo raivattu kaista on oikealla puolellasi, kallista terälevyä niin, että levyn vasen reuna on vähän alempana kuin oikea. Että toimii omilla ehdoilla ja edellytyksillä, niin kuin sopivalta ja hyvältä tuntuu. ILMAN MUUTA. Kaikki eivät koe tarpeelliseksi kehittää itseään terän käytön virtuooseiksi, jotka hymyssä suin suihkivat rungot minne haluavat. Sahaa ensin yksi kaista. Se tarkoittaa terän oikean puolen eli oikean alareunan käyttöä. Nyt katkaistut tyvet luistavat terää myöten oikealle ja kaatuvat vasemmalle eli taas kohti raivattua aluetta. Ja kun katkaiset rungon oikealla eli työntävällä puolella, runko kaatuu takaviistoon oikealle eli jälleen kohti raivattua aluetta. Mutta jotakuta se voi kiinnostaa. Syötä terä puuhun siirtämällä paino etujalalle, jolloin kroppasi ja myös sahan terä siirtyvät eteenpäin. Ilo työstä voi kuitenkin kasvaa, kun kaatamisen taito parantuu. RAIVAUSKOULU 54 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556262-_6531611.indd 54 AR-20251110-556262-_6531611.indd 54 10/27/2025 2:17:59 PM 10/27/2025 2:17:59 PM. Kun katkaiset rungon terälevyn vasemmalla eli vetävällä puolella, runko kaatuu viistosti eteesi oikealle eli kohti raivattua aluetta. Jos tuulee, liiku niin, että tuulikin kaataa runkoja raivatulle alueelle. Onko silloin väliä, minne rungot kaatuvat. Itse raivattu taimikko on metsänomistajalle suuri ilon aihe. Joko eteen tai taakse riippuen siitä, kumpaa puolta terästä käytät. Sen jälkeen voit ikään kuin johtaa yksityiskohdat siitä. Se helpottaa terän oikean puolen käyttöä. ”Tärkeää ei ole se, että osaa raivata hyvin vaan se, että saa itsensä liikkeelle, metsään ja sahan soimaan. Tällä tavalla etenet koko siivun päähän asti. Minustako terän käytön virtuoosi. K un metsänomistaja viihtyy taimikoissaan raivuria soitellen, asiat ovat hyvällä mallilla. Aloita perältä ja raivaa kapeaa parin metrin kaistaa. Silloin katkaistujen runkojen tyvet luistavat terää myöten vasemmalle ja kaatuvat oikealle eli kohti raivattua aluetta. Oppisinko minäkin sellaiseksi. Ei ole väliä, miten rungot on kellistetty. Se pitäisi oppia muistamaan miettimättä. Silloin siellä on mukava tepastella. Tällainen sahaus vaatii aluksi hieman pohdiskelua ja totuttelua. Kunhan ovat nurin. Saavutus. Niksi on siinä, että kallistat terää ja käytät sen molempia puolia. Palkinto on siinä, että raivaamaton alue ei täyty rungoista. Tässä työtavassa taimikko raivataan kaista kerrallaan. TIHEIKÖSSÄ RUNGOT on yleensä paras kaataa takaviistoon eli sinne, mistä olet tulossa. Syötät terän siis reidellä puuhun ja käsillä vain ohjaat terää. On turha pelätä, että raivaisi jotenkin väärin”, Jussila kannustaa. Vasta sitten pääset kaatamaan raivatulle alueelle. TERÄLEVY PYÖRII aina vasemmalle. Yritä käytännön kautta sisäistää terän kallistuksen kokonaisidea. Mutta kallista terälevy nyt niin, että levyn oikea reuna on vähän alempana kuin vasen
Koska terä pyörii vasemmalle, terälevy on heittänyt tyven eteenpäin, jolloin runko kaatuu takaviistoon oikealle. Terän oikealla alareunalla eli työntävällä terällä katkaistu runko on lähtenyt luistamaan terälevyä myöten vasemmalle. Palkinto on siinä, että raivaamaton alue ei täyty rungoista. Metsänomistajan AARRE 55 AR-20251110-556262-_6532227.indd 55 AR-20251110-556262-_6532227.indd 55 10/28/2025 9:04:51 AM 10/28/2025 9:04:51 AM. Terä on kallellaan, vasen puoli on oikeaa alempana
Levitä jokaiselle viipaleelle noin ruokalusikallinen täytettä ja juustoraastetta. Juustoportti) VALMISTUSOHJE: Tee ensin kastike. Kaada joukkoon tomaattimurska, liemikuutio ja mausteet. Lisää liha ja ruskista. Kypsennä rullia 200 asteessa noin 40 minuuttia. Hirvi-munakoisorullat 4–6 annosta, noin 20 rullaa AINEKSET • 1 sipuli • 2–4 valkosipulinkynttä • 1 rkl rypsiöljyä • 400 g hirvenjauhelihaa • 1 prk (400 g) tomaattimurskaa • 1 dl vettä • 1 lihaliemikuutio • 2 tl Herbes de Provence -yrttisekoitusta • ½ tl mustapippuria • ½ tl suolaa LISÄKSI • 2 (noin 600 g) munakoisoa • 2–3 rkl rypsiöljyä • 1 tl suolaa • ½ tl mustapippuria • 150 g vuohenjuusto raastetta (esim. Nosta viipaleet lautaselle päällekkäin ja ripottele kunkin pinnalle suolaa sekä pippuria. Rullaa kääröiksi ja nosta vierekkäin voideltuun uunivuokaan. Syksyn aikana monen metsästäjän pakkanen täyttyy hirvenlihasta, josta saa maukkaan aterian arkeen ja juhlaan. Ripottele loppu juustoraaste kääröjen pinnalle. Resepti Marita Joutjärvi Ja an a K an ka an pä ä 56 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556264-_6531631.indd 56 AR-20251110-556264-_6531631.indd 56 10/27/2025 2:22:27 PM 10/27/2025 2:22:27 PM. Huuhtele munakoisot ja leikkaa ne pituussuunnassa ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna sipulit, kuullota öljyssä. Lado munakoisoviipaleet leivinpaperin päälle. Tarjoa lisänä salaattia ja riisiä tai couscousia. Anna hautua miedolla lämmöllä. Hirvenlihalla täytetyt munakoisorullat maistuvat lämmitettyinä vielä herkullisemmilta. KAUDEN RESEPTIT Hirveän hyvää! Hirvi on Suomen suurin eläin ja arvokkain riistaeläin. Kääntele viipaleet kuumalla pannulla öljytilkassa
Ota kansi pois ja nosta uunin lämpö 225 asteeseen noin 10 minuutiksi. Tarjoa sipulinen hirvivuoka perunoiden ja salaatin tai höyrytettyjen kasvisten kanssa. Kuumenna pannulla rasvaa ja ruskista lihat kauttaaltaan. S an ne K ata in en D an iel a A nd er sso n Metsänomistajan AARRE 57 AR-20251110-556264-_6531631.indd 57 AR-20251110-556264-_6531631.indd 57 10/27/2025 2:22:32 PM 10/27/2025 2:22:32 PM. Kaada vesi pois. Lisää lihat keittoon yhdessä muiden ainesten kanssa. Lisää puolivälissä tarvittaessa vettä. Mausta suolalla ja pippurilla ja siirrä sivuun. Lisää pannulle rasvaa ja muut mausteet. Maista ja sirottele pinnalle persiljaa. Voit tehdä sen jo edellisenä päivänä ja keittää yhdessä mausteiden ja juuresten kanssa. Peitä vuoka kannella tai foliolla ja nosta 150-asteiseen uuniin 4 tunniksi. Resepti Kati Pohja Ju lk ais em m e tä llä pa lst all a V ie sti m ed ia n le ht ie n su os itu im pia kla ss ik ko re se pt ejä . Kuori kaikki juurekset ja sipuli ja paloittele pieniksi. Näin lihaliemen saa samalla valmiiksi. Keitä porkkanaa, sipulia ja lanttua ensin 10 minuuttia suolatussa vedessä. Suikaloi kuoritut sipulit ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuori selleri ja leikkaa lastuiksi. Kiehauta taas ja tarkista, että kaikki juurekset ovat pehmenneet. Lisää sitten selleri, palsternakka, peruna ja mausteet. Resepti Daniela Andersson Sipulinen hirvivuoka 6–8 annosta AINEKSET • noin 1 kg hirven luutonta lapapaistia, niskaa, ulkotai kulmapaistia • 6 sipulia • 6 valkosipulinkynttä • 400 g juuriselleriä • 2 rkl rypsiöljyä tai voita • ½–1 tl suolaa • ½ tl mustapippuria • 1 tl kuminaa • 1 tl paprikajauhetta • 1 tl juustokuminaa • ½ tl muskottipähkinää • 1 rkl hunajaa tai vaahterasiirappia • 1 rkl vahvaa sinappia • noin 4 dl vettä VALMISTUSOHJE: Ota liha huoneenlämpöön noin tunti ennen valmistamista. Anna kuohahtaa. Sekoita joukkoon hunaja. Voitele lihojen pinnat sinapilla. Kumoa sipuliseos uunivuokaan ja nosta lihat sipulien lomaan. Anna kiehua vielä 10 minuuttia. Keittoon voi käyttää yhtä hyvin hirven kuin peuran niskaa tai molempia. Hirvenniskakeitto 4 hengelle • 1 kg hirven niskaa (myös peura käy) • 1 l riistalientä • 300 g lanttua • 5–6 porkkanaa • 200 g selleriä • kokonainen purjosipuli • 300 g palsternakkaa • 2 keltasipulia • 15 keskisuurta perunaa • timjamia • rosmariinia • suolaa • pippuria • persiljaa VALMISTUSOHJE: Aloita keittämällä hirven niska vedessä niin, että liha pehmenee. Sipulinen hirvivuoka on tulvillaan kuminan ja ek soottisempien mausteiden aromeja maukkaan hirven lihan ja makeaksi hautuneen sipulisellerihöystön kanssa. Kaada lihaliemi päälle. Lisää sipulit sekä sellerit ja kuumenna sekoitellen, kunnes sipulit ovat kuullottuneet. Lisää vettä sen verran, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Irrottele liha niskapaloista ja pilko pieneksi
Nimi Osoite Puhelinnumero Vastaajan syntymävuosi Sähköposti Vastaa osoitteessa viestimedia.fi/ aarre/palaute Voit myös vastata palauttamalla vie reisen lomakkeen kirjekuoressa posti merkillä varustettuna osoitteeseen: Metsänomistajan Aarre / toimitus PL 440, 00101 Helsinki Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi tietoja voidaan käyttää Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Olen lehden tilaaja tilaajan perheenjäsen muu lukija 2. Mikä avuksi, kun perintö metsän omistus ei kiinnosta. Kyllä Ei 3. Muuta palautetta. 020 413 2277 (ark. Vastaa ja voita! Arvomme 5.12.2025 mennessä vastanneiden kesken neljä Maarit Cederbergin Aarteita Suomen luonnosta kirjaa. • Raivauskoulu: älä ahnehdi liikaa. • Kilpasahaus kiehtoo Janniinaa. SEURAAVASSA NUMEROSSA 11/2025 R i st o Juss il a Jo ha nn e s W i eh n Ja a na Ka n k a a np ää R itva T u o mi Varustimme trak torin tavallisella ja vetävällä peräkärryllä – mitkä olivat erot. Seuraava lehti ilmestyy 8.12. Suosittelisitko Metsänomistajan Aarretta ystävillesi. Mitä pidit Metsänomistajan Aarteesta. • Näin onnistui metsän suojelu Metso ohjelmalla. Oliko lehdessä hyödyllistä sisältöä. 58 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556266-_6531601.indd 58 AR-20251110-556266-_6531601.indd 58 10/27/2025 2:17:17 PM 10/27/2025 2:17:17 PM. Kyllä En 4. Metsätilan hankinta innosti Jouko Elo rannan liittymään metsästysseuraan. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedian asiakaspalveluun: puh. 1. 8–21). Mistä aiheista toivot juttuja. Kerro meille, mitä olit mieltä lehden numerosta 10/2025 ja voita Aarteita Suomen luonnosta -kirja. Nikkisen perhe viettää joulua hirsitalossaan metsän keskellä
Tarjoamme sinulle aina inspiraatiota, vinkkejä ja hyviä ohjeita, jotta sinä ja puutarhasi olette valmiina tuleviin haasteisiin. Lue lisää tuotteistamme puutarhaasi varten tai ota yhteyttä lähimpään jälleenmyyjään osoitteessa STIHL.FI AR-20251110-556267-_6531603.indd 59 AR-20251110-556267-_6531603.indd 59 10/27/2025 2:17:15 PM 10/27/2025 2:17:15 PM. Valmistele puutarhasi sesonkiin Tiedämme, että puutarhassa onnistumiseen tarvitaan muutakin kuin hyviä laitteita. stihl. Empowering people
LAUKAAN pienkone oy:n yrittäjä Juha Kirri vastaa: "Sahat kannattaa säilyttää kuivassa tilassa. Hirven elimistö tarvitsee suolaa, ja sen luontaisessa ravinnossa ei ole suoloja muuten kuin kesäaikaan vesija suokasveissa. LISÄÄVÄTKÖ nuolukivet taimikoiden hirvituhojen riskiä. Tankissa kannattaa kokemukseni mukaan pitää säilytyksen aikana polttoainetta. Sertifikaatti on globaali ja sen tunnettuus on parhaillaan laajenemassa voimakkaasti”, sanoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Saija Kuusela. Jos kiven sijaintiin yhdistyy, että lähellä on ravintokohteita, se lisää tuhojen todennäköisyyttä. MITEN moottorija raivaussahaa kannattaa säilyttää talvisin, jos niitä ei käytä kylminä kuukausina. Sen jälkeen terä pyörii koko ajan, kun moottori käy. LUONNONVARAKESKUKSEN erikoistutkija Juho Matala vastaa: ”Jos nuolukivi on taimikon lähellä, kyllä se lisää riskiä taimikon hirvituhoille. Sama pätee muihin hirvieläimiin. Lisäävätkö nuolukivet hirvituhoja. Kun konetta säilytetään kuivassa tilassa, kaasuttimen kalvot kovettuvat muuten helposti. Kuuselan mukaan sertifikaatti on saanut kiinnostuneen vastaanoton. Säi60 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556268-_6531618.indd 60 AR-20251110-556268-_6531618.indd 60 10/27/2025 2:18:25 PM 10/27/2025 2:18:25 PM. AEFC:n yhteistyökumppaneihin kuuluvat muun muassa jatkuvaan kasvatukseen erikoistunut metsäpalveluyritys Innofor, jatkuvaa kasvatusta edistävä Silva ry ja Koneen säätiö. Toistaiseksi yhtiöt eivät ole saaneet lopputuotteiden käyttäjiltä toiveita siitä, että puu tulisi jatkuvan kasvatuksen metsistä, mutta yhtiöt kertovat seuraavansa sertifikaatin kehitystä ja kuuntelevansa asiakkaiden toiveita. Koonneet Aura Pilkama ja Henrik Hohteri Mikä on Evercoversertifikaatti. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai kirjepostilla Metsänomistajan Aarre / Viestimedia Oy, PL 440, 00101 Helsinki. Maisemassa on aina jossain lähellä taimikko. KYSY ASIANTUNTIJALTA Onko sinulla kysymys, johon kaipaat vastausta. Erityisesti talviaikaan suola on hirvelle hyvin tarpeellista, ja nuolukivet ovat sille houkuttelevia kohteita. ”Evercover-sertifikaatin lanseeraustilaisuus pidettiin syyskuussa Brysselissä. Suolahan on hirvelle tarpeellinen hivenaineiden lähde. Suomen suurista metsäyhtiöistä Metsä Group, UPM ja Stora Enso eivät ole harkinneet Evercover-sertifikaatin hakemista, MT kertoi sertifikaatin julkistamisen jälkeen syyskuussa. Kirjoita viestiin tai kuoreen tunnus ”Kysymys”. Keväällä kun kone otetaan uudelleen käyttöön, bensa pitää vaihtaa uuteen. Nuolukiven asettelulla voi aiheuttaa riskiä myös varttuneempien puustojen kaluamiselle. Kosteassa varsinkin raivaussahan kytkin herkästi jumittuu eli ruostuu. EVERCOVER on uusi jatkuvan kasvatuksen sertifikaatti, jonka mukaista metsää uudistetaan ilman avohakkuita. Evercover-sertifikaatin on kehittänyt The association for ecological vertification (AEFC) yhdistys, joka vastaa sertifioinnin periaatteista, standardeista ja valvonnasta. On vaikea sanoa, kuinka kauas taimikosta nuolukivi pitäisi sijoittaa. ONKO uusi Evercover-sertifikaatti kansainvälisesti toimiva ja kuinka laajasti se tunnetaan. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. On kertynyt jonkin verran havaintoja siitä, että hirvet kaluavat kuusikoista ja nuoremmista männiköistä kuorta nuolukivien lähellä.” Miten sahat kannattaa säilyttää talvella
Jos laina myöhemmin annetaan osittain tai kokonaan anteeksi tai lainan ehtoja muutetaan siten, että lainalla ei muutosten vuoksi enää voida katsoa olevan todellista takaisinmaksutarkoitusta, pidetään jäljellä olevaa velan määrää lahjana. Lainan määrän ja siitä laaditun lyhennyssuunnitelman on oltava realistiset velallisen maksukykyyn nähden. lytyksessä polttoaineesta häältyy syttymisaineet. Jos velkaa ei ole tarkoitus maksaa takaisin, kyse on lahjasta. Akut kannattaa säilyttää lämpimässä ja ladata kolmen kuukauden välein." Tulkitaanko sukupolven vaihdos kaupaksi vai lahjaksi. Jos kyse on omaisuuden kauppahintavelasta, lahjan arvoksi katsotaan luovutetun omaisuuden koko käypä arvo riippumatta siitä, mitä kauppahinnaksi on sovittu. Verohallinto ohjeistaa lahjoista seuraavasti: Lähipiiriin kuuluvien henkilöiden välille voi muodostua velkasuhteita esimerkiksi silloin, kun vanhempi lainaa lapselleen rahaa tai myöntää maksuaikaa omaisuuden kauppahinnalle. Pelkästään velan korottomuus ei tee lainasta lahjaa. Lyhennysten maksaminen on myös pystyttävä todentamaan. Suunnitelmana on kuitenkin, ettei oteta pankkilainaa, vaan lyhennetään velkaa joka vuosi. Lainaa on lyhennettävä rahasuorituksin kohtuullisessa ajassa. SUKUPOLVENVAIHDOS on tarkoitus tehdä kauppana. Sanoisin, että silloin on ollut hyvä tuuri, etteivät öljyt ole hävinneet bensan seasta, jolloin se on puhdasta polttoainetta ilman voitelua. VEROHALLINNON ylitarkastaja Kari Pilhjerta vastaa: "Kysymyshän liittyy siihen, katsotaanko vanhempien lapselleen antama kauppahinnan maksuaika aidoksi lainasuhteeksi vai lahjaksi. Akkusahat säilytetään samalla tavalla kuin polttomoottorisahat eli kuivassa tilassa mielellään. Lähipiirilainasta ei muodostu verotettavaa lahjaa, kun kyse on todellisesta takaisin maksettavasta velasta. Sahat kannattaa säilyttää talvella kuivassa paikassa ja tankki täynnä bensaa, neuvoo Laukaan pienkone oy:n yrittäjä Juha Kirri. Varsinkin itse sekoitettu polttoaine säilyy vain kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Laina on tultava maksetuksi takaisin sovitussa ajassa lainanantajalle huomioiden laina-aika ja osapuolten ikä. Kone voi silloin leikata kiinni ja jopa rikkoutua. Velkasuhteen aitous ratkaistaan aina tapauskohtaisena. Lainaa voidaan pitää lahjana, jos olosuhteista voidaan päätellä, että varoja ei ole alun perinkään ollut tarkoitus maksaa takaisin. Välillä asiakkaat sanovat, että he ovat aina nykineet koneen käyntiin samoilla talven aikaisilla bensoilla ja hyvin on kone lähtenyt käyntiin. Esimerkiksi velkakirja tai tilisiirtoon kirjattu merkintä lainasta eivät pelkästään osoita, että varoja olisi tarkoitettu maksaa takaisin. Pitkä laina-aika ilman lyhennysaikataulua ja tehtyjä lyhennyksiä merkitsee aina riskiä siitä, että laina verotetaan lahjana. Varmuutta suunnitellun spv-järjestelyn verokohteluun voi hakea myös pyytämällä maksullista kirjallista ennakkoratkaisua verottajalta." ”Jos velkaa ei ole tarkoitus maksaa takaisin, kyse on lahjasta.” Metsänomistajan AARRE 61 AR-20251110-556268-_6531618.indd 61 AR-20251110-556268-_6531618.indd 61 10/27/2025 2:18:26 PM 10/27/2025 2:18:26 PM. Jos korkoa kuitenkin peritään, on se yksi velkasuhteen aitoutta osoittava seikka. Kuinka pitkää maksuaikaa pidetään hyväksyttävänä, jos myyjä on 75-vuotias
Puuvillan hehtaarisadot ovat nousseet tonnin paikkeille, mutta sen viljely vaatii liikaa vettä ja myrkyllisiä torjunta-aineita. Muuten asiassa on vaikea päästä eteenpäin. Useimmat ympäristöjärjestöjen ihmiset eivät tällä hetkellä usko, että puupohjaiset vaatekuidut voisivat olla merkittävä vastaus ilmasto-ongelmaan. KOLUMNI Kolumnisti Risto Isomäki on metsänomistaja, joka kirjoittaa tietokirjoja ja tieteisromaaneja. Perinteiset luonnonkuidut eivät tarjoa vastauksia. Lisäksi länsimaisten ympäristöjärjestöjen valtavirta on vastustanut uutta biotaloutta. Nyt ihmiset ostavat yhä useammin vaatteita, joita käytetään vain muutaman kerran. Länsimaisten ympäristö järjestöjen valtavirta on vastustanut uutta biotaloutta. Uusien kuitujen tuotannon laajentamisessa on ollut teknisiä ongelmia, ja ilman riittävää mittakaavaa hinta ei laske kilpailukykyiselle tasolle. Sekin on laimentanut sijoittajien intoa; ympäristöystävällisyys on usein tärkeä osa yrityskuvaa. Lipeä toisaalta myös imee ajan mittaan osan hiilidioksidista takaisin ilmasta. Ympäristöjärjestöt ovat monissa maissa julkaisseet laskelmia, joissa kaikki viskoosin tuotannon käyttämä puu, myös kannot ja juuret, on laskettu hiilipäästöksi. Koska myös tuotannossa käytetty energia on pääosin puun omaa kemiallista energiaa, isoin jäljelle jäävä päästö tulee tällöin kullakin tuotantokierroksella menetettyjen kemikaalien, erityisesti lipeän, valmistuksesta. Jos oletetaan, että vastaava määrä hiiltä sitoutuu uusiin puusukupolviin, laskelma muuttuu. Niiden tuotanto kasvaa kuitenkin toivottua hitaammin, ja monet alan toimijoista ovat ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Vaikka myös tietty kohtuullisen kulutuksen ajatus alkaa taas varovasti nostaa päätään, vaatteiden kysyntä kasvaa edelleen kovaa vauhtia. AIVAN UUDENLAISTEN vaatekuitujen valmistusprosessien kehittäminen loppuun asti vaatii suuria investointeja. Heitä on vaikea saada vakuuttumaan asiasta, koska yksikään taho ei ole tehnyt asiaan liittyviä selvityksiä tarpeeksi hyvin. EU:ssa yli kolmekymmentä vuotta voimassa ollut, valtioiden roolia supistanut teollistamispolitiikan kielto ei helpottanut asiaa. Villalampaat tarvitsevat 85 miljoonaa hehtaaria maata tuottaakseen reilun prosentin maailman vaatteista, villaa kun tulee vain 20–25 kiloa hehtaaria kohti vuodessa. Puupohjaiset kuidut ovat tärkein vaihtoehto öljypohjaisille vaatteille. Sekä ympäristöjärjestöt että metsäteollisuus ovat kyllä tuottaneet omia, hyvin erilaisiin johtopäätöksiin päätyviä laskelmiaan, mutta ne ovat usein olleet ennemminkin propagandistisia huitaisuja kuin oikeita, läpinäkyviä tutkimuksia. 1600-luvulla uuden vaatekerran hankkiminen oli vähän kuin uuden auton ostaminen nykyään. UUSIEN SELVITYSTEN mukaan vaatekuitujen tuotanto aiheuttaa jo noin kymmenen prosenttia ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Riidan kummankin osapuolen pitäisi tehdä omat laskunsa perusteellisemmin ja loppuun saakka ja ennen kaikkea julkaista laskelmien paljon nykyistä yksityiskohtaisemmat perustelut. Mikä viivyttää puusta tehtyjen vaatteiden maailmanvalloitusta. On perusteltua tehdä laskut monella eri tavalla, mutta niiden tuloksia ei ole mahdollista vertailla, ellei laskelmien tekotapaa avata riittävän selkeästi. 62 Metsänomistajan AARRE AR-20251110-556270-_6531600.indd 62 AR-20251110-556270-_6531600.indd 62 10/27/2025 2:17:11 PM 10/27/2025 2:17:11 PM. VISKOOSI ON hyvä esimerkki
Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. 99,60 €) MAV6022 Tarjous on voimassa 31.12.2025 asti. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. MT LEHTI JA DIGI+ 80 00 €/3kk Kestotilauksen 1. jakso 3kk vain 80 € (norm. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. jakso (Norm. 99,60 €/kk) T A R J O U S LAH JAK OR TTI 500 € MT Lehti ja Digi+ kestotilauksen 1. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa netissä! MT.FI/lehti tai QR-koodilla Tilaa soittamalla! 020 413 2277 (arkisin 8-21) Mainitse tilaustunnus MAV6022 Etunimi Sukunimi • uutiset ja analyysit verkossa ja sovelluksessa päivittäin • painettu lehti 3 kertaa viikossa • liitteet: Kantri ja MT Suomalainen Maaseutu Tilaajana osallistun lahjakorttiarvontaan joka kuukausi! Tilaan tutustumistarjouksen: VOITA LAHJAKORTTI Lisätietoa arvonnasta: ARVONTA JOKA KUUKAUSI AR-20251110-556271-_6531526.indd 63 AR-20251110-556271-_6531526.indd 63 10/27/2025 11:39:46 AM 10/27/2025 11:39:46 AM. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@viestimedia.fi tai 020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm)
AR-20251110-556272-_6531545.indd 64 AR-20251110-556272-_6531545.indd 64 10/27/2025 11:44:03 AM 10/27/2025 11:44:03 AM. Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Muuta tarinasi suuntaa. Siksi niitä luetaan