METSÄNHOITO | OMA TALOUS | PUUMARKKINAT | MONIMUOTOISUUS Mökkiläisten naapuri Heli Mannisen metsät ovat lomaasutuksen kupeessa SIVU 44 Nappaa vinkit vero ilmoituksen täyttöön SIVU 26 Suometsä virkosi ripeään kasvuun SIVU 10 Näin pukeudut talviseen savottaan SIVU 18 1 2026 15,90 €
Metsäsi ääni.
Entä kuinka moneen yhdistykseen jälkikasvusi kuuluu. Aivoterveyttä edistävät hyvä uni, ravinto ja riittävä liikunta. Miksi käyttää aikaa ja vaivaa sellaiseen, mistä ei makseta rahaa. Uusia puheenjohtajia, sihteereitä ja rahastonhoitajia koetetaan kysellä vuosikokouksissa toistuvasti. Metsänomistajan AARRE 3. Niiden avulla on vapaaehtoistoimin rakennettu hyvinvointiyhteiskuntaa, huolehdittu omasta asuinseudusta ja pystytetty hienoja taloja. Leskeksi jäänyt oli löytänyt yhdistystoiminnasta puolison. Aivoja kannattaa myös jumpata vaikkapa pulmanratkaisun, lukemisen tai musiikin keinoin. K uinka moneen yhdistykseen kuulut. Ehkäpä listaan on lisättävä sukupolvien välinen kuilu; moni yhdistys mielletään eläkeläisten pelikentäksi. Loppusyksyllä mieleeni painui tutun urheiluseuran tiedote ilmoitustaululla: Tervetuloa seuran viimeiseen kokoukseen. Supervanhuksia yhdisti kuitenkin yksi keskeinen piirre: seurallisuus. Jostain syystä vapaaehtoinen yhdistystoiminta ei enää innosta nuoria samalla tavalla kuin ennen. Vertaistukea vaikeassa elämäntilanteessa, neuvoja omaisuudenhoitoon, vinkkejä käytännön töihin ja mieleen painuneita reissuja mukavassa seurassa. Saamapuolen luetteloon mahtui ilahduttavan paljon tärkeitä asioita. Tällä hetkellä en tiedä omasta lähipiiristäni yhtään harrastusyhdistystä, jossa ei olisi ongelmia löytää vastuuhenkilöitä. Ei siis vuoden viimeiseen, vaan viimeiseen ikinä. Pohdimme taannoin metsänomistajien porukalla, miksi nuoria on niin vaikeaa houkutella mukaan ja mitä kaikkea yhdistystoiminta on meille antanut. Kannattaa siis pitää yhdistyksistä ja ystävistä huolta jo ihan itsekkäistä syistä. Ennen oli jokseenkin itsestäänselvyys, että seuraava polvi otti koppia, jotta yhdistysten toiminnan jatkuvuus saatiin varmistettua. Helsingin Sanomat kirjoitti hiljattain aivotutkimuksesta, jossa oli selvitetty, miksi osalla ihmisistä aivot eivät näytä rappeutuvan tavanomaiseen tapaan. Nuorison kiinnostuksen puutteeseen emme keksineet muita kuin hyvin yleisiä syitä: haluttomuus sitoutumiseen ylipäänsä. Terveydenkin näkökulmasta sosiaalisesta elämästä kannattaisi pitää huolta. Lähtekäämme yhteistuumin kohti supervanhuutta! PÄÄKIRJOITUS Porukalla kohti supervanhuutta Metsänomistajan Aarteen tuottaja Hanna Lensu on metsänomistaja, joka innostuu kaikesta, mikä kasvaa. Yhdistykset ovat olleet meille suomalaisille valtava voimavara yli sata vuotta. Kuulostaa loogiselta, sillä esimerkiksi kuorolauluharrastuksen myönteisistä vaikutuksista on tiedetty jo pitkään. Ruutujen ääreen nauliutunut nuoriso kaipaisi herättelyä oikeaan elämään. Mutta ennen kaikkea: ystäviä. On hämmentävä yhtälö, että samaan aikaan, kun ihmiset kärsivät yhä enemmän yksinäisyydestä, yhdistystoiminta riutuu henkitoreissaan. Kun aktiivisten ja hoksaavaisten yli 80-vuotiaiden supervanhusten aivoja oli tutkittu, ne olivat hämmästyttävän hyvässä kunnossa – kuin nuorten aivot. Kiire ja työelämän paineet
Pääset päivittämään tietojasi osoitteessa viestimedia.fi/asiakaspalvelu Tilaa Metsänomistajan Aarre Jos et vielä ole lehden kestotilaaja, tee tilaus osoitteessa aarrelehti.fi/tilaa 11 Runsasta numeroa vuodessa 11 runsasta lehteä vuodessa täynnä metsäasiaa Lehti käsittelee metsäaihetta monipuolisesti. Metsänomistajan Aarteen tilaajana saat enemmän! AR_Kestotilaajan_edut_225x300mm.indd 1 AR_Kestotilaajan_edut_225x300mm.indd 1 17.11.2025 13:11:34 17.11.2025 13:11:34. Pidä yhteystietosi ajan tasalla! Kerromme tilaajaeduista sähköpostitse ja tekstiviesteillä. Lue lisää osoitteessa aarrelehti.fi/arvonta Metsänomistajan Aarteen seinäkalenteri Lehden kestotilaajana saat aina joulukuussa seuraavan vuoden seinäkalenterin. Muista verovähennysoikeus Metsänomistajana voit vähentää lehden tilausmaksun metsäverotuksessasi. Lukuoikeus näköislehteen Voit lukea uusinta näköislehteä ilmestymispäivänä heti aamusta osoitteessa aarrelehti.fi/nakoislehti Lukuoikeus lehtiarkistoon Metsänomistajan Aarteen näköislehti arkistossa ovat kaikki Aarteet vuoden 2020 alusta alkaen. Lahjalehdet ja etutilaukset Metsänomistajan Aarteen kestotilaajana voit lahjoittaa Viestimedian lehtiä ystävällesi tai tilata niitä itsellesi erikoishintaan. Tarjolla on tuhansia sivuja kiinnostavaa luettavaa! Osallistut arvontoihin Viestimedian lehtien kestotilaajat osallistuvat kuukausittaisiin 500 euron lahjakorttiarvontoihin sekä 1 000 euron lahjakorttiarvontoihin neljä kertaa vuodessa. Kestotilaus on edullisin tilaustapa Muistathan, että kestotilaus on aina edullisempi kuin vastaava määräaikainen tilaus
JUURI NYT 42 Esittelyssä uusi kolumnisti Outi Pettersson. AJANKOHTAISTA 8 Myyrät tulevat taas – huomioi riskit polttopuuliiterissä. 28 Näin ilmoitat metsätalouden tulot. PUUMARKKINAT 40 Talviharvennukselle ei välttämättä löydy enää ostajaa. VERO-OPAS 26 Ilmoittaminen käy kätevimmin sähköisesti. HENKILÖ 44 Heli Mannisen metsät sijaitsevat tiheän loma-asutuksen vieressä. 6 Metsänomistajan AARRE. Väliasua ei pienellä pakkasella raivatessa yleensä tarvita, kunhan alusasu on riittävän lämmin. MONIMUOTOISUUS 50 Valtio rahoittaa lähteiden kunnostuksia. VAKIOT 17 Kolumni: Outi Pettersson 49 Ristikko 58 Ensi numerossa 62 Kolumni: Risto Isomäki Markku Remes (oikealla) on seurannut mielenkiinnolla Ari Sirviön koealojen kehitystä. AJASSA 54 Ossi Kokki kohentaa Karhukoskea taimenten lisääntymispaikaksi kivi kerrallaan. KOKEILU 18 Talvisessa metsässä pärjää hyvin, kun valitsee välikerraston työtahdin mukaan. Timo Villanen Risto Jussila 18 TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2026 38 Paperilomake voi olla yhä ainoa vaihtoehto. KAUDEN RESEPTIT 56 Juhlahumun jälkeen maistuva arkiruoka syntyy vähällä vaivalla. 10 PÄÄKIRJOITUS 3 Porukalla kohti supervanhuutta. METSÄNHOITO 10 Ari Sirviö ei luovuttanut, vaikka suomännikön tilanne näytti surkealta. 32 Talleta verovähennyksiin kirjattavien menojen kuitit. KYSY ASIANTUNTIJALTA 60 Miten hirvituhoja voi parhaiten estää. Etelä-Suomessa alkutalvi on joinakin vuosina pitkään lumeton
50 Ilmakuva kunnostettavasta lähteiköstä Raaseporissa. Lähteet voidaan jakaa purosta alkunsa saaviin purolähteisiin, altaita muodostaviin allikkolähteisiin sekä tihkupintalähteisiin. Kari Salonen Metsänomistajan AARRE 7
Erityisesti metsämyyrien kannat ovat nous seet merkittävästi kesän aikana, paikoin jopa ennätykselliselle tasolle. Edellisestä myyrähuipusta on monilla alueilla vierähtänyt vuosia. Myyrätuhoja voi ehkäistä run kosuojilla, lumen polkemisella tai mien ympärillä ja pyytämällä myy riä loukuilla. Luonnonvarakeskuksen seuranto jen perusteella kaikkein suurin riski on KaakkoisSuomesta EteläPoh janmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä. Kuva: Heikki Henttonen METSÄ Group aikoo irtaantua alueellisista PEFC-ryhmäsertifikaateista. Tautiriskin kannalta asia olisi ilmeisesti pitänyt hoitaa alta pois jo viime kesänä. Osa metsävakuutuk sista korvaa myyrien aiheuttamia tuhoja. ”Näkemyksemme mukaan nykyisessä alueellisessa järjestelmässä on mukana yksittäisiä toimijoita, jotka eivät ole riittävän sitoutuneita noudattamaan sertifioinnin vaatimuksia ja korjaamaan heiltä vaadittuja puutteita”, perustelee metsäjohtaja Juha Jumppanen muutosta. Metsämyyrät kiipeävät taimien latvoihin, jossa ne kaluavat kuorta ja napsivat latva silmuja. ”Myyrien kannanvaihteluissa on ollut pitkästä aikaa havaittavissa laajaalaista säännöllisyyttä myös eteläisessä Suomessa. Sahatukkien kysyntä on vahvaa ja hinnat hipoivat vuoden lopulla jo vuoden 2022 ennätyksiä. Myyrien jätösten saastuttaman pölyn välityksellä voi altistua ulkorakennuksissa ikävälle taudille, Puumala-viruksen aiheuttamalle myyräkuumeelle. Peltomyyrä aiheuttaa pahimmat taimituhot syömällä taimien kuorta hangen alla. Näillä alueilla myyrien määrä on monivuotisen syklin huipussaan. Vaan miten ihmeessä hoituu se, jos ulkovarasto on suuremman siivouksen tarpeessa. Kuusen keskimääräinen tienvarsihinta on ollut yli 120 euroa kuutiolta, raportoi itävaltalainen Bauern Zeitung. Tukkien kysyntää on parantanut muun muassa vuonna 2023 käynnistynyt puurakentamisen edistämisohjelma. Teksti Hanna Lensu Tukki kallistui Itävallassa Metsänomistajan AARRE 8 KOMMENTTI L ar i L iev on en Liiterin siivous on jo myöhäistä MYYRÄHUIPPU kannattaa pitää mielessä oman terveytensäkin takia. Se perustaa tämän vuoden aikana oman PEFC-sertifiointiryhmän, johon Metsäliiton bonusjäsenet ja sopimusasiakkaat voivat liittää metsänsä. Suuriksi jääneiden polttopuiden pieniminen kirveellä lienee nyt viisainta tehdä taivasalla, ettei tömähtely nostata pölyä sieraimiin. Tukista maksetaan hyvin Itä vallassa.. Teksti Hanna Lensu Metsä Groupille oma sertifiointi SUOMESSA puukauppa on käynyt viime ajat alavireisenä, mutta Itävallassa tilanne on tyystin toisenlainen. Myös mäntytukin kysyntä on elpynyt, ja siitä on maksettu keskimäärin 85 euroa kuutiolta. MYYRIEN AIHEUTTAMIEN taimi tuhojen riski on tänä talvena merkit tävä Lapin eteläpuolisessa Suomessa. Teksti Henrik Hohteri AJANKOHTAISTA Myyrät tulevat taas Caro lin a Hu s u J yrk i Lu uk k o ne n Sertifikaatti kertoo kestävästä metsän hoidosta. Myös peltomyyriä tavattiin Luken seurantapyynneissä enem män kuin viime vuosina”, johtava tutkija Otso Huitu Lukesta sanoo. Teksti Henrik Hohteri Myyrät nakertavat talven kuluessa taimien kuorta ja latvasilmuja
Kirja tuo esiin suomalaisten luonnonmetsien kirjon etelärannikon tammilehdoista Lapin kairoihin. Se päätti heti tilapäisestä toimenpidekiellosta. UPM ja Sappi omistaisivat yhteisyrityksen kahdestaan tasaosuuksin. Yhteisyritykseen suunnitellaan siirrettäväksi UPM:n kahdeksan paperi tehdasta ja myös Rauman sellu tehdas. Johansson on ymmällään tapahtumista, sillä oikeus oli tehnyt päätöksen kuulematta häntä itseään lainkaan. Teksti Hanna Lensu Yllätyskäänne raivaukseen UPM irtaantumassa papereista METSÄYHTIÖT UPM ja Sappi aikovat perustaa painopapereiden yhteis yrityksen. Retkeilytoimittaja Päivi Mattilan ja valokuvaaja Teemu Saloriutan teos Retki ikimetsään houkuttelee jo pelkällä kansikuvallaan lähtemään luontoon. VALONSÄTEET sirottuvat kuusenoksien läpi kutsuvasti. Metsän eri termejä käydään läpi perustellusti heti ensimmäisessä kappaleessa. Johansson oli Atl-lehden mukaan aikonut raivata ja harventaa 12 hehtaarin aluetta talon ympärillä Ångessa Pohjois-Ruotsissa. Kuva: SKS Kirjat 27 retkivinkkiä luonnonmetsiin Oikeus oli tehnyt päätöksen kuulematta häntä lainkaan. Sen tietojen mukaan alueella oli esimerkiksi hömötiaisia. Suomalaisista sahoista yhtiö ei ole luopumassa. Luontokartoittaja ja aktivisti Ida Korhonen kertoo murehtivansa sitä, että monet hänen kartoittamistaan metsistä hakataan. Mikä on ikimetsä. Tekijät ovat päätyneet puhumaan ikimetsistä ehkä juuri runollisuuden vuoksi tai sitten siitä toiveesta, että suojelemattomat, vanhat luonnonmetsät suojeltaisiin iäksi. Teksti Hanna Lensu. Itävaltalaisen Holzindustrie Schweighoferin sahat fuusioitiin yhtiöön vuonna 1998. Stora Enso myy sahojaan STORA Enso selvittää mahdollisuuksia myydä seitsemän sahaa ja kolme CLT-puurakenteita valmistavaa tehdasta, jotka sijaitsevat Itävallassa, Tšekissä, Puolassa ja Liettuassa. Kirjan mukaan luonnontilaisessa metsässä ei ole selviä merkkejä ihmistoiminnasta. Harvennukset oli myös tarkoitus kohdistaa metsittyneille laidunja peltomaille eikä alueen vanhaan metsään. Kohdevinkkausten lisäksi kirjassa on tunnelmapaloina monimuotoisissa metsissä viihtyvien ihmisten haastatteluja. Yhtiö kertoo haluavansa keskittyä uusiutuvien pakkausten valmistukseen. Toisaalta suojelustatuskaan ei välttämättä suojaa muulta maankäytöltä. Perillä kiire kannattaa kuitenkin karistaa niskasta ja antaa aikaa luonnon ihmeiden tarkkailuun. Ensin on kuitenkin pysähdyttävä pohtimaan otsikkoa. 240 sivua. Hänen mukaansa järjestö oli vaatimuksissaan väittänyt, että 90 prosenttia puista harvennettaisiin, vaikka todellisuudessa tarkoitus oli harventaa 30–40 prosenttia. Stora Enso on Euroopan suurin sahatavaran tuottaja. Teksti Suvi Jylhänlehto RUOTSALAINEN METSÄNOMISTAJA Gunnar Johansson sai syksyllä maaja ympäristöoikeudelta toimenpidekiellon omien metsiensä raivaukseen ja harvennukseen. Teksti Hanna Lensu Metsänomistajan AARRE 9 KIRJA-ARVIO Päivi Mattila & Teemu Saloriutta: Retki ikimetsään – Kohteet ja vinkit luontoon lähtijälle. Saloriutta kertoo hiihtovaelluksestaan Palokkaan kairaan, joka on Natura-aluetta. Teoksen luettua tuntuu, että on hoppu hakeutua luonnontilaiseen metsään. Sappilta tulisi Kirkniemen tehdas Suomessa ja kolme muuta tehdasta Euroopasta. Järjestö perusteli työn pysäyttämistä luontoarvojen vaarantumisella. Kumpikin osakkeenomistajista voisi luopua omistuksestaan kolmen vuoden kuluttua. Kun metsäviranomaiset eivät olleet reagoineet tarkastusvaatimuksiin, järjestö vetosi tuomioistuimeen. Työt keskeytyivät, koska ympäristöjärjestö Maan Ystävät oli vaatinut viranomaisia puuttumaan asiaan. Jos järjestely saa viranomaisten hyväksynnän, se voisi toteutua vuoden loppuun mennessä. Tarkemmin esitellään 27 retkikohdetta. Hiihtäessä heitä vastaan vyöryy kaivosyhtiön tela-ajoneuvoja, jotka ovat tekemässä alueella koeporauksia. Ikimetsä ja aarniometsä ovat puolestaan runollisia ilmauksia luonnonmetsistä, joiden puusto on vanhaa. SKS Kirjat. Kansallispuistoissa luonnon kauneudesta voi nauttia ilman pelkoa sen menettämisestä
Odottelu ei auttanut Sukevan yhteismetsä SUKEVAN YHTEISMETSÄN maa-alueet sijaitsevat Sonkajärvellä, Savon ja Kainuun rajamailla. METSÄNHOITO Sukevan yhteismetsän metsistä iso osa kasvaa turvemailla. Ravinteisuudeltaan kuivahkoja kankaita ja vastaavia soita on 61 prosenttia. Ari Sirviö halusi kuitenkin ensin kokeilla jotain muuta. Hoitokunnan puheenjohtaja Ari Sirviö halusi selvittää, miten aikanaan ojitetut suometsät saisi kasvamaan aiempaa paremmin. YHTEISMETSÄT OVAT usean osakkaan yhteisesti omistamia ja hallitsemia metsäalueita. TURVEMAIDEN OSUUS metsämaasta on 37 prosenttia. Pinta-alaa yhteismetsällä on noin 4 500 hehtaaria. Sonkajärvellä kituliaasti kasvava männikkö oli malliesimerkki metsästä, jolle on helppo lyödä kasvatuskelvottoman suometsän leima. 10 Metsänomistajan AARRE. Tuoreita kankaita ja vastaavia soita on 29 prosenttia metsämaan pinta-alasta
Sirviö oli utelias selvittämään, mitä tällaisessa paikassa oikeasti kannattaa tehdä. Tien toisella puolella oli vielä kymmenisen vuotta sitten vastaavanlainen, huonosti kasvava metsikkö. Suomessa on noin miljoona hehtaaria huonosti kasvavia suometsiä, jotka luokitellaan vaatimattoman kasvunsa takia metsänkasvatuskelvottomiksi. Puusto oli vanhaa eikä se ollut reagoinut lannoitukseen. Luontaisesti syntynyt metsä, joka on joskus ojitettu, on kasvanut kituliaasti. Ari Sirviö piirsi perustamansa koealat tauluun. Tyypillinen tilanne aikanaan ojitetuissa karuissa suometsissä, kuten täällä, sonkajärveläisellä rämemänniköllä. Metsänomistajan AARRE 11. Vuosilustot paljastavat, että männyillä on ikää yli 150 vuotta. Asia kiinnostaa häntä erityisesti siksi, että Sukevan yhteismetsän omistamista 4 500 metsähehtaarista vähän alle puolet kasvaa turvemailla. ”Mietin jaksaako tuo kasvaa ja mitä sille tekisi, mutta kiinnosti myös, voisiko näitä metsiä kasvattaa jotenkin tehokkaammin”, Sirviö kertoo. Metsänomistajaa edustava, Sukevan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Ari Sirviö pohti tuolloin pitkään metsän kohtaloa. SONKAJÄRVI K ituliaasti kasvavaa mäntyä, joka ei tahdo millään lihoa tukkipuuksi
”Usein jäädään vain odottelemaan, jos puut kuitenkin järeytyisivät ajan kanssa. Metsänomistajille tarjotaan jo nyt tyypillisesti ratkaisuksi heikosti kasvavilla suometsillä, että jätetään ne metsätalouden ulkopuolelle, mutta olisi hyvä tarjota myös muita konkreettisia vaihtoehtoja”, Remes sanoo. Markku Remes (oikealla) on seurannut mielenkiinnolla Ari Sirviön koealojen kehitystä. Onko puiden järeytymistä tukiksi mieltä enää odottaa vai kannattaisiko alue esimerkiksi ennallistaa takaisin suoksi. Remeksen mukaan tyypillistä on, että kohteille ei tehdä mitään. Tyypillisesti metsänomistajat haluaisivat hyödyntää ojitettuja suometsiään ja saada aikanaan tehdyille ojitusinvestoinneille ja hoitotöille vastinetta. ”Usein jäädään vain odottelemaan, jos puut kuitenkin järeytyisivät.” Markku Remes 12 Metsänomistajan AARRE. Erityisesti Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla kohteita on paljon. Mitä tällaisille karuille suometsille, jotka ovat syntyneet karuille mutta kuitenkin metsänkasvatusta ajatellen riittävän hyville kasvupaikoille, voisi tehdä. ”Puusto on kuitenkin saattanut olla ojitushetkellä ikääntynyttä, eikä se ole siksi lähtenyt toivottuun kasvuun vesitalouden järjestelyistä ja lannoituksesta huolimatta”, tilannetta kuvailee metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta
TURVAMAISTA NOIN puolet on metsätalouskäytössä. Markku Remes on yllättynyt, kuinka hyvin koealat ovat lähteneet kasvuun. ”Metsäsuunnitelmassakin herkästi aliarvioidaan tällaisen puuston ikä, koska puut ovat pieniä. Osa metsänkasvatuskelvottomiksi metsiksi katsotuista kohteista sopii ennallistettaviksi, mutta Remeksen mielestä osa olisi palautettavissa metsänkasvatukseen, kun vain metsässä tehdään oikeita toimia. Suomen puuntuotannosta noin neljännes tulee suometsistä. Syyt ovat niin tiheässä, että iästä on vaikea saada selkoa, mutta puu on vaatimattomasta koostaan huolimatta vanha, yli 150-vuotias. Suomea odottavat tulevina vuosina EU:ssa päätetyt, mittavat luonnon ennallistamisvelvoitteet. Remes ja Sirviö ovat käyneet aiemmin päivällä kaatamassa Sukevan yhteismetsän männiköstä yhden puun, jonka vuosilustoja tihrustamme. ETELÄ-SUOMESSA SUOALASTA on ojitettu 74 prosenttia. Näitä toimia Ari Sirviö halusi itse alkaa selvittää ja omin silmin havainnoida. Ari Sirviön (oik.) mukaan Sukevan yhteismetsä aikoo jatkossa suosia männyn uudistusaloilla mätästystä ja istutusta, koska se osoittautui ylivoimaisesti parhaaksi menetelmäksi. Tällaisilla halkaisijaltaan 18 senttiä kasvavilla männyillä voi olla todellisuudessa jo paljonkin ikää”, Remes huomauttaa. Ylilyöntejäkin tehtiin. Iso osa vähäravinteisista soista ei lannoituksista huolimatta kasvanut koskaan kunnolla puuta. Soita ojitettiin metsätalouden käyttöön voimakkaasti 1960–1970-luvuilla, kun puun tarve kasvoi. LÄHDE: Luonnonvarakeskus Metsänomistajan AARRE 13. OJITETTUJEN SUOMETSIEN merkitys puuntuotannolle on suurinta Pohjanmaalla, MeriLapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hän kannattaa aktiivista tekemistä odottelun sijaan. Vuonna 2015 hän päätti odottelun sijaan uudistaa kehnosti kasvavan männikön Sonkajärvellä. Takana näkyvä männikkö on kasvanut kituliaasti, mutta kuvan kohteessa lannoitus synnytti metsään runsaasti taimia. ”Puusto oli niin vanhaa, että jos sitä olisi lähdetty harventamaan lisäkasvun toivossa, olisi todennäköisesti käynyt päin vastoin: kasvu olisi laskenut ja taas olisi odoteltu muutama kymmenen vuotta”, Sirviö toteaa. Suometsät SUOMEN PINTA-ALASTA yli neljännes on ojittamattomia ja ojitettuja soita eli turvemaita. Suon ojitusajankohta ei ole tiedossa, mutta aavistuksen reippaammat vuosikasvut kiekon keskellä vihjaavat vesitalouden muutoksiin. Odottelu ei kannata Odottelussa ei välttämättä ole järkeä, jos ikääntynyt puu vain jatkaa olematonta kasvuaan
Tavalli sesti istutustiheys olisi 2 200 tainta”, Remes sanoo, kun harpomme läpi koealojen. ”Se on tosi paljon taimia. Erot eri uudistusmenetelmien välillä ovat kuitenkin selvät. Kun mietitään ennallista mista, niin pitää muistaa, että sillä on myös taloudellinen vaikutus.” Sirviön mielestä juuri karu kasvu paikka, jonne ei ole syntynyt kasvu tilasta kilpailevaa heinikkoa, on edis tänyt taimettumista. Sekä Sirviö että Remes ovat kui tenkin yllättyneitä, että luontaisesti kin uudistettu taimikko kasvaa näin lupaavasti karussa maaperässä. Odot taminen ei auta.” Uudistetulle alueelle perustettiin Sirviön aloitteesta neljä koealaa, joilla kokeiltaisiin erilaisten uudistusme netelmien eroja: männyn luontaista uudistamista, kylvöä ja istuttamista. Alun perin kitumaaksi luokitellun alan kaikille koeruuduille syntyi liki 4 000 puun taimikko, joka kasvaa pirteästi. Kevyemmän maanmuokkauk sen aloilla taimia on harvemmassa ja ne ovat selvästi pienempiä kuin lai kutetussa maassa. ”Monesti mielletään, etteivät suot tuota mitään, mutta ei se ihan niin mene. Luontaisesti uudistetulla alalla taimet ovat vielä pieniä, mutta niitä on syntynyt paljon. Ripeä kasvu yllätti Nyt, vuosikymmen myöhemmin, eri kasvatustapojen erot ovat selvästi näkyvissä ja yllättävät vähän asian tuntijankin. Eri uudistamistapoja yhdisteltiin kai vurin laikuttamaan, mätästämään ja teloilla kevyemmin polkemaan maa han. Ripeimmin puut kurottelevat yläilmoihin koealan niin sanotussa nollaruudussa, jossa par 14 Metsänomistajan AARRE. Takana istutusmännikkö karkaa kasvussa reilusti muihin kasvatustapoihin nähden. Hyvää kasvua selittävät kehittyneet maanmuokkausmenetelmät ja istute tuilla aloilla jalostustaimet. Oikealla metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes ja vasemmalla Ari Sirviö. ”Rohkeammin pitäisi lähteä uudis tamaan rämemetsiä tai sitten tehdä selkeä ratkaisu, että lähdetään kasvat tamaan ja tehdä tuhkalannoitus
Takana hyvin kasvava taimikko sai alkunsa istuttamalla mätästetylle uudistusalalle. Edessä luontaisesti uudistunutta männikköä. Metsänomistajan AARRE 15. Useampi raivauskerta tasoittaa luontaisen ja istutusketjujen eroa”, Sirviö sanoo. Hän arvelee, että istutustaimikossa päästään harventamaan puustoa parinkymmenen vuoden kuluttua. ”Tekisi mieli sanoa, että tässä kohdassa päästään suoraan harvennukseen. Teksti Aura Pilkama Kuvat Timo Villanen Hyvää kasvua selittävät kehittyneet maanmuokkaus menetelmät ja istutetuilla aloilla jalostus taimet. Luontainen vaatii ainakin kolme käsittelyä ja kasvussa se häviää istutetulle. Istutetut jalostustaimet ovat hurahtaneet vuosikymmenessä jo reippaasti yli miehen mittaisiksi. Luontaisesti syntyneet männyt näyttävät taaperoilta niiden rinnalla. Sonkajärvellä luontaisesti syntyneiden taimikoiden koeruutuihin on tähän mennessä tehty kaksi varhaisperkausta, istutettuun yksi. Suometsissä hieskoivu valtaa herkästi kasvutilaa taimilta ja tuo ennen pitkää mukanaan hirvenkin kaluamaan taimia, jos sitä ei poisteta. Päätehakkuuta voisi tämän hetkisen kasvun perusteella odottaa noin 80 vuoden iässä. Sukevan yhteismetsän koealoista erottuu hyvin, miten eri uudistamistavat vaikuttavat kasvuun. haaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut männyn perinteisin viljelyketju suometsässä: mätästys ja istutus
Runsasravinteisista, usein kuusen ja lehtipuiden vallitsemien suometsien maaperästä vapautuu jatkuvasti enemmän hiiltä ilmakehään kuin sinne sitoutuu puuston karikkeiden myötä. Niiden ympärillä käytävä keskustelu on saanut viime aikoina negatiivisen sävyn, kun hupenevat hiilinielut, ennallistamistavoitteet ja suometsien negatiiviset ympäristövaikutukset ovat nousseet otsikoihin. Mäkipään mukaan tarpeettoman syviä ojia kaivetaan yhä, vaikka ojituksia tehdäänkin ennätyksellisen vähän. Avohakkuut puolestaan saattavat saada turpeesta vapautuvat ravinteet ja kiintoaineksen liikkeelle ja kulkeutumaan ojaverkoston kautta vesistöihin. ”Jos suometsiä kuitenkin kasvatetaan, niin ojituksissa pitäisi olla jatkumo. Remeksen mukaan suometsien kunnostusojituksia tehdään tällä hetkellä hyvin vähän, ja paikoin ne ovat tyrehtyneet lähes kokonaan. Mäkipään mukaan suometsiin riittäisi paljon aiempaa käytäntöä matalammat ojat ilman, että puuntuotos häiriintyy. ”Se vaikuttaa suometsien kasvuun vääjäämättä, vaikka se tuleekin esiin viiveellä. ”Jos sadetta ei tule viikkoihin, niin pintaturve, jossa puiden juuret ovat, kuivuu. Myös puiden kuivuusriski kasvaa, Mäkipää huomauttaa. Tutkimusprofessori haluaisi ojituksista luvanvaraisia, jotta niiden tarpeellisuutta voitaisiin arvioida tapauskohtaisesti. Vielä kymmenen vuotta sitten soiden ojituksia tehtiin 17 000 kilometriä. Puoli metriä riittää Tutkijoiden ohje suometsissä on nykyään se, että vedenpinta tulisi koettaa pitää mahdollisimman tasaisena, eikä liian syviä ojia saisi kaivaa. Silloin vettä ei siirry juuristolle, ja se ei puuston kasvua paranna”, hän sanoo. Ojitusten määrä tyrehtyi Ilmapiiri turvemaiden ympärillä sekä ojituksia tekevien tahojen puute ovat vaikuttaneet jo liiaksikin suometsien hoitamiseen, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Meillä on miljoonia hehtaareja ojitettua suota, joissa pitäisi miettiä, onko ojasyvyys liian paljon.” Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijat tekevät paraikaa tutkimusta siitä, miten ojaverkoston tarpeellisuutta pystyttäisiin arvioimaan paremmin, jotta päästäisiin sekä puunkasvatuksen että ympäristötavoitteiden kannalta parhaaseen ratkaisuun. Niukkaravinteisista suometsistä, kuten mäntyvaltaisista rämemetsistä, ei yleensä vapaudu hiilidioksidipäästöjä, koska turpeen ja karikkeiden hajoaminen on siellä hitaampaa ja runsas varvusto tuottaa maahan hitaasti hajoavaa kariketta. Samalla turpeesta vapautuu ravinteista, jotka kulkeutuvat ojaverkon kautta vesistöihin. SUOMEN metsäpinta-alasta viidennes ja puustostakin iso osa on aikanaan ojitetuissa suometsissä. Metsäojituksia hoiti aiemmin erityisesti Otso metsäpalvelut, joka ajautui konkurssiin muutama vuosi sitten. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää selittää, että jos turvemetsiin kaivetaan liian syviä ojia, paksu turvekerros muuttuu hapelliseksi, alkaa hajota ja tuottaa kasvihuonepäästöjä. Nykyään suometsien yhteydessä puhutaan vesistöja ilmastopäästöistä, puunkorjuun ongelmista leutoina talvina ja siirtymisestä jatkuvaan kasvatukseen. Päätehakkuun jälkeen taimikon haihdunta ei kuitenkaan riitä, vaan metsätalouden kannalta ojat on perattava. 16 Metsänomistajan AARRE. Teksti Aura Pilkama Suometsien hoito on ajautunut epämääräiseen pattitilanteeseen METSÄNHOITO Ojat kannattaisi kunnostaa edellisen puusukupolven aikana, eikä päätehakkuun yhteydessä, jolloin humus lähtee liikkeelle ojia pitkin, sanoo Markku Remes. Jatkuvan kasvatuksen mallissa puuston kasvun ajatellaan nykyään hoitavan suon vesitalouden. ”Puolen metrin syvyiset ojat olisivat puuston kasvatuksen kannalta riittävät. Liikaa ei saisi luottaa siihen, että vesitalous hoituu haihduttamalla”, Remes sanoo. Ojat kannattaisi myös kunnostaa jo edellisen puusukupolven aikana, eikä päätehakkuun yhteydessä, jolloin humus ja ravinteet lähtevät herkästi liikkeelle ojia pitkin.” Viime vuonna kunnostusojitusten työmäärä jäi Luonnonvarakeskuksen mukaan alle 1 800 kilometriin, mikä on yli 60 prosenttia vähemmän kuin edellisen viiden vuoden aikana keskimäärin
Marjastus vaihtuu sienestykseen heti, kun sienihullu bongaa ensimmäiset kantarellit. Pääasia, että asia tulee selväksi ja voin samalla oppia jotain uutta. Mitä saa tehdä. Kultaiset personal trainerit onneksi vievät minut lähes joka päivä tassuttelemaan metsään. Haluan valaa sinuunkin uskoa, että metsänomistaminen on hauskaa. Ei minun tarvitse tietää harvennustiheyksistä tai paljonko taimia suositellaan istutettavaksi hehtaarille. Mitä sille pitää tehdä. Eksyksissä oman metsän laidalla Mukamas tietäväisenä nyökyttelin päätäni ja kaadoin kahvia kuppeihin. Mihin ihmeeseen me olimme päämme nyt pistäneet. Hän arvosti metsää ja oli ylpeä omasta metsätilastaan. Minä tiedän, mitä on aloittaa ihan nollista. Metsäasiat olivat aikuisten asioita. Hämmennys levisi sisikaluihini kuin maitopurkki pudotessaan pirtin lattialle. Metsänomistajana minulla on oikeus ymmärtää omaa metsääni ja tehdä päätökset sen suhteen. Vuosien varrella metsä on ollut minulle monella tavalla tärkeä. Hitsiläinen! Mut kun halusin oppia! Ja halusin tehdä! Olin aivan uudenlaisen polun alussa. Vapaa-ajanasunto ostettiin, mutta yllättäen oltiinkin myös metsänomistajia. Haluan jakaa kanssasi kokemuksiani ja pohdintojani metsästä. Mistä ihmeestä tuo puhuu. Lasten kanssa on telttailtu partioleireillä ja touhuttu monenlaista. No, enhän minä niistä mukulana mitään ymmärtänyt. Sydäntä sykähdytti omistaa metsää. Ei minun tarvitse tietää, miten se metsäkone toimii tai osata käyttää moottorisahaa. Oma metsä toi ihan uuden ulottuvuuden asiaan. Mukamas tietäväisenä nyökyttelin päätäni ja kaadoin kahvia kuppeihin. Taatani, puuseppä, tunsi puulajit ja pystyi tekemään niistä mitä vain. Metsänomistajalla on vaikutusvaltaa niin luonnon monimuotoisuuden ja ympäristöasioiden vaalijana kuin suomalaisen uusiutuvan puuraaka-aineen tuottajana. Metsässä sielu lepää ja kroppakin rentoutuu. Lapsena olin päässyt isovanhempien kanssa metsäretkille. Mitä ei saa tehdä. Minä voin kysyä asiantuntijoilta apua, vaikka en tietäisi oikeita termejä. Alitajuntaan jäi noilta retkiltä kuitenkin ajatus, kuinka arvokasta on omistaa metsää. Metsänomistajan AARRE 17. Lue lisää Outi Petterssonista sivulta 42. KOLUMNI Kolumnisti Outi Pettersson on Kangasalla asuva diplomi-insinööri, josta tuli vahingossa metsänomistaja. Emmehän me tienneet metsänhoidosta mitään. Sinne on vain päästävä. Kaiken lisäksi metsäasiantuntija kylvi epäilyksen siemenen, josko meistä edes on hoitamaan omia metsäasioitamme, kun ruuhkavuosissa elämä oli jo muutenkin täyttä. Tilakäynnille tullut metsäasiantuntija tuntui puhuvan ihan outoa kieltä. Istutustalkoissa ei tiedetty pottiputkista ja -taimista mitään, vaan kuokan kanssa laitettiin avojuuritaimia maahan. OLETKO OLLUT metsäsi kanssa tilanteessa, jossa et tiedä yhtään, mitä tehdä. Tunnen, että minulla on myös velvollisuus hoitaa sitä niin, että se jää jälkeeni aiempaa paremmassa kunnossa. Kuusi erotettiin koivusta, mutta paljon enempää ei ymmärretty. Siellä on suunnistettu tossut kurassa ja risukossa rämpien. Tärkeää oli päästä mukaan ja syömään mummun tekemiä eväitä. Minä olin aivan pihalla, kun tajusin meistä tulleen metsänomistajia. Kuitenkin epävarmuus omista kyvyistä nakersi uskoa. Metsän vaikutus hyvinvointiin on merkittävä
Liian paksu vaatekerros tekee työn tukalaksi. Tällä työmaalla raskas kaatotunkki ja jyrkkä rinnemaa vetivät hien nopeasti pintaan. 18 Metsänomistajan AARRE
KOKEILU Metsänomistajan AARRE 19. Toisaalta tauoista pitäisi selvitä hampaiden kalisematta. Kunnon kalsareissa savottaan Talvella metsätöitä tehdessä ei saa olla liikaa päällä, ettei tule tukalan kuuma. Näistä haasteista selviytyy sopivalla pukeutumisella ja oikeilla työtavoilla. Huppu parantaa lämpimyyttä. Hyvä taukotakki on melko pitkä ja myös väljä, jotta se on helppo pukea ylle
Mutta kyllä metsässä pärjää talvellakin, kun tietää niksit. 20 Metsänomistajan AARRE. Se kuluttaa voimia, tuo janon ja johtaa hiestä märkiin vaatteisiin, joissa kylmettyy tauolla hetkessä. Raskainta on pöllien kasaus. Työnteko lämmittää Hakkuutyö on niin raskasta, että töitä tehdessä yksi vaatekerros metsurin turva-asun alla riittää lähes aina pitämään kehon lämpimänä. Pitkä kasausjakso voi hengästyttää ja pakottaa pitäLiikaa ei saa rehkiä, eikä toisaalta seisoskella. Ja kuinka nopeasti kylmyys sen jälkeen iskee tankkaustauolla. Liika hikoilu tekee olon tukalan kuumaksi. Liikaa ei saa rehkiä, eikä toisaalta seisoskella. Tällä pyritään siihen, että sahatessa ja kasatessa pysyy mukavasti lämpimänä, eikä hikoilu ole liiallista. Puita on paras siirrellä ja nostella pikku hiljaa. Vaikka välillä pitää nousta kaatamaan puita, erityisen lämmintä asukokonaisuutta ei tarvita. Erityisen tärkeitä ne ovat metsänomistajalle, joka tekee metsätöitä vain satunnaisesti. Voi olla vaikea uskoa, kuinka kuuma liikaa pukeutuneelle saattaa tulla etenkin hakkuutyössä. Puhumattakaan siitä, jos hikisen hakkuun jälkeen ryhtyy ajamaan puita mönkkärillä. Yllättävä hankaluus syntyy kehon lämmön hallinnasta. Eniten kehon lämmön hallintaan vaikuttaa se, mitä metsurin asun alta löytyy. Kokemus opettaa tietoisuutta siitä, että oma keho on metsässä aina mukana kulkeva lämmityslaite. Sopiva tahti riippuu myös kunnosta. Mottien myötä hankintahakkaajalle tallentuu selkäytimeen se työtahti, jota ylläpitämällä kehon lämpö pysyy sopivana. Lämmin ohjaamo on luksusta. Lisäksi lämmön vaihtelun ääripäitä hillitään muilla pukeutumista tukevilla pikkunikseillä. M etsätyö talvella on vaikea rasti ensikertalaiselle
Työtä on mukavampi jatkaa, kun tauolta palaa keho lämpimänä. Metsänomistajan AARRE 21. TÄSSÄ JUTUSSA lähtökohtana on, että asuna on vyötäröhousut ja metsurintakki eli uloimmassa vaatekerroksessa ei ole päällekkäisyyttä. Se sopii kaulaan lämmikkeeksi ja myös päähineeksi kypärän alle. VYÖTÄRÖHOUSUT JA metsurintakki eivät juuri asetu päälletysten. Toisaalta kehon lämpötilaa on silloin helpompi hallita alusja mahdollisen väliasun avulla. Tuubihuivi on monikäyttöinen. Se lisää olennaisesti lämpimyyttä. Siksi niiden yhdistelmä ei ole yhtä lämmin. Kylmettyminen tauolla kangistaa ja altistaa lihasten venähdyksille. Avohaalarit vai vyötäröhousut KUN METSURIN turvaasuna on rintaan ulottuvat avohaalarit ja metsuritakki, keskivartalon kohdalla on kaksi vaatekerrosta päällekkäin
ARVIO: Tekninen alusasu, joustaa hyvin leveyssuunnassa, pituussuunnassa vähemmän. Vasta tankkausja ruokatauko katkaisee jatkuvan työn. Tärkeä taukotakki Pakkasella tauolla tulee aina vilu. Taukotakin avulla kahvikupposen voi hörppiä rauhallisemmin. Mitä väljempi taukotakki, sitä helpompi se on vetäistä ylle. Jos vierastaa niiden tiiviyttä, tämä alusasu edustaa perinteisempää linjaa. Sisältä pehmeää neulosta, jonka kehrätty sisäpinta tuntuu miellyttävältä ihoa vasten. Ilahduttavasti nykymuoti suosii hankintasavottaa. Nuotio on niin hidas viritellä ja työläs ylläpitää, että harva viitsii puuhastella sen kanssa. 22 Metsänomistajan AARRE. Ilmakerros metsurinasun ja taukotakin alla vain parantaa lämpimyyttä. Riittää aktiivisessa hakkuutyössä metsurinasun alla muutamien asteiden pakkasille asti. Torjuntavoiton kylmältä saa taukotakilla ja paksulla pipolla. mään pitemmän tauon, jolloin keho kylmettyy. Imee ja siirtää kosteutta ulompiin kerroksiin. Se pakottaa nopeaan tankkaukseen ja eväiden haukkaamiseen. Ei siitä mihinkään pääse. Hetkellisiä, isompaa väsymystä ehkäiseviä pieniä taukoja on tarpeen vaatiessa kyllä syytä pitää. Tarjolla on myös kohtuuhintaisia pitkiä pomppia, jollainen on mahtavaa vetää niskaan tankkaustauolla. Jos teräketju on lipsahtanut kiveen, takki yllä viilaus ehkä onnistuu tärisemättä. Husqvarnan teknisessä alusasussa on miellyttävän pehmeä sisäpinta. Karsinta on pöllien kasausta kevyempää työtä. Taukotakki on mukava myös metsästä poistuessa ja kylmässä autossa. Paidan selkää lämmittävä takalieve on etupuolta pitempi. Metsätöihin tottuneella hikoilu on karsiessa paljon vähäisempää kuin kasatessa. Rauhallisessa työssä väliasu voi olla pakkasella tarpeen. Viime kädessä juuri itselle sopiva pukeutuminen selviää vain kokeilemalla. Husqvarna HINTA: Aluspaita 37,90 €, alushousut 37,90 € MATERIAALI: Polyesteri 100 %. Tauon päätteeksi taukotakki ripustetaan oksaan roikkumaan tai nakataan repun päälle. Mikäli kunto on vain kohtalainen tai ikää on reilummin, taukotakki on erityisen tervetullut mukavuuden lisääjä talvisella metsätyömaalla. Huudossa ovat viime vuosina olleet pitkät lämpöeristetyt talvitakit. Ei yhtä tiivis kuin kompressioasu. Ilahdut tavasti nyky muoti suosii hankinta savottaa. Mutta perusideana on kiiruhtaa hitaasti eteenpäin ihan koko tankillisen ajan. Hikoilu ja talvisään kesto töitä tehdessä ovat myös yksilöllisiä asioita. AARRE SUOSITUS: Perinteisiä alusasuja arvostavalle. Normaali tapa on hakata ilman ylimääräisiä taukoja sen mitä jaksaa, ja lähteä sitten kotiin
Tekninen alus asu metsurin tur vaasun alla riittää hakkuutyössä muu tamien asteiden pakkasille saakka. Erityisesti tiiviin kompressioasun osalta pätee, että mitä sitkeämmin jaksaa tehdä met sässä töitä, sitä paremmin pysyy läm pimänä ja myös iholta melko kuivana. AARRE SUOSITUS: Erityisen venyvää teknistä alusasua arvostavalle. Hakkuutyössä tämä on hyväkuntoiselle helposti lii kaa mutta voi sopia hyvin rauhalli seen työtahtiin. Jotkut ovat tiukempia, toiset ehkä vain osittain tiiviisti tyköistuvia. Sen pitääkin istua tiiviisti kuin kuori grillimakkarassa. Pesso Proactive -aluskerrasto on erityisen venyvää materiaalia. Tiukat kompressioasut Kompressioasuissa on venyvää elastaa nia tai vastaavaa. Tii vis kompressioasu on tyköistuva myös kainaloista, vaikka nostaa käsiä. Imee ja siirtää tehokkaasti kosteutta ulompiin kerroksiin. Olenko vahingossa ostanut lasten asun! Mutta ulkonäkö pettää. Tekniset alusasut Harva käyttää enää puuvillaisia alus asuja metsätöissä. Ne imevät hien itseensä. Kompressioasut eivät ole mikään yhtenäinen koko naisuus. Se ei ole selkeästi kompressioasu mutta lähellä sitä. Iho pysyy kui vempana ja olo mukavampana. Kompressioasun toinen käyttötapa on pitää sitä aluskerroksena ennen väli ja päällyskerrosta. Riittää aktiivisessa hakkuutyössä muutamien asteiden pakkasille asti. Rauhallisessa työssä väliasu voi olla pakkasella tarpeen. Myös kompressio asua voi pitää alus kerroksena ennen väli asua. Jos ei ole ennen avan nut tällaista asua myyntipakkauksesta, ensi silmäys on tyrmäävä. Kankaassa on paikoin hengittävyyttä lisäävä rakenne. Metsänomistajan AARRE 23. Asu muuttuu painavaksi ja tuntuu iholla märältä. Tauolla iskee ikävän äkkiä vilu. Nämä tekokui tuiset kankaat siir tävät hikeä ulos päin. Antibakteerinen. Osa pärjää kylmemmässäkin. ARVIO: Tekninen alusasu, joka joustaa erinomaisesti joka suuntaan. Ne ovat pääosin polyesteriä, propyleeniä, amidia tai niiden sekoitusta. Tekniset alusasut ovat syrjäyttä neet työasuissa puuvillan. Myötää mukavasti ihoa, mutta ei kuitenkaan ole varsinainen, päälle puettuna laajasti venyvä kompressioasu. Pesso Proactive HINTA: 41,40 € MATERIAALIT: Polyamidi 79%, polyesteri 16%, elastaani 5%. Kompressioasun ja ihon väliin ei ole tarkoitus jäädä ilmaa, jotta hiki siirtyy tehokkaasti ja iho tuntuu kuivalta. Pieneltä kittanalta näyttävä kompressio asu venyy ja venyy eikä purista yllä
Sopii erinomaisesti väliasuksi teknisen alusasun päälle kylmillä säillä. Merinovillaisen asun etuna on, ettei se ole villan tapaan kylmä hiestä kostuneena. Väliasuina merinovillaiset ovat suosittuja. Asu voi tuntua jopa kylmältä, koska ihon ja kankaan välissä ei ole eristävää ilmaa. Paksun, pääosin tai kokonaan merinovillaisen alusasun kanssa pärjää hakkuutöissä hyvinkin 15 asteen kylmyydessä. Toinen suosittu tapa on käyttää verkkoasua alusasuna välija ulkokerroksen alla. 24 Metsänomistajan AARRE. Hakkuutyössä tämä yhdistelmä on hyväkuntoiselle helposti jo liikaa. Sisäkerros siirtää kosteutta ja pitää ihon kuivana. Metsätöissä verkkoasua voi käyttää lähes ympäri vuoden. Pesson Merino80 -alusasu on 80-prosenttisesti merinovillaa. Silmukoihin jää ilmaa, joka mukautuu kehon lämpötilaan. Kylmyys tuntuu myös kaulassa ja päässä. Ihoa vasten oleva neulos on tekokuitua, merinovilla on ulkokerroksessa. Mönkkärillä talvella ajaessa kolme vaatekerrosta on tarpeen, lisäksi ehkä vielä taukotakki niiden lisäksi. Pesso Merino 80 aluskerrasto HINTA: 72,90 € MATERIAALIT: Sisäkerros 100% polypropyleeniä, ulkokerros 80% merinovillaa ja 20% polyesteriä. ARVIO: Tekninen alusasu, jonka ulkokerros on merinovillaa. Jorma Halosella on kaulassa tuubihuivi ja päähän hän pukee talvella alusmyssyn. Asu on siksi raskaassa työssä teknistä alusasua lämpimämpi ja tukala lauhassa säässä.Metsätyössä asu on parhaimmillaan vasta kylmässä. Ellei työssä hikoa, kompressioasusta ei juuri ole hyötyä. Ilmavat verkkoasut Verkkoasu alusasuna on hämmästyttävä innovaatio, kun sellaisen pukee ensi kerran ylle. AARRE SUOSITUS: Riittää aktiivisessa hakkuutyössä ainoaksi alusasuksi jopa 15–20 asteen pakkasille asti. Aluspaita ja -housut ovat verkkoasussa melko isosilmäistä verkkokudosta. Kuumalla verkkoasu hieman viilentää, kylmällä lämmittää. Se riittää ainoaksi alusasuksi myös pienellä pakkasella. Rauhallisessa työssä riittävä 5–10 asteen pakkasella. Merinovilla ja tekokuitu Työntekoon tarkoitetussa merinovillaisessa alusasussa on usein hikeä siirtävä, tekokuituinen neulos sisäkerroksena. Villa varastoi lämpöä. Kymmenkunta astetta ei vielä ole kovin paljon. Pitkään niitä valmisti vain Finnsvala oy, mutta enää se ei ole ainut valmistaja. Osittain merinovillainen, ohuehko alusasu riittää hakkuutyössä yleensä noin kymmenen asteen pakkasille asti. Harva metsänomistaja lähtee metsään yli 15 asteen pakkasella. Verkon ilmavuuden ansiosta iho ei tunnu hikoillessa märältä. Joillekin se voi olla ihannelämpötila ja parantaa jaksamista. Lisäksi myös kankaan ulkokerros voi sisältää merinovillan lisäksi jotain tekokuitua
Raivaus talvella Raivaus ei kuormita koko lihaksistoa kuten hakkuu. Kauluksen pitkä vetoketju helpottaa pukemista. Syksyllä viilentäviä ominaisuuksia. Joustava, tyköistuva. AARRE SUOSITUS: Tehokasta hien poistoa iholta arvostavalle. Riittää hakkuutyössä muutaman asteen pakkaselle asti. Vedenpitävän päällysasun alla alusasu ei pysy kuivana. Svalan Airbase Deluxe -aluspaidan hihassa on resori ja kyynärpäässä pätkä sileää kangasta. Metsänomistajan AARRE 25. Huokoinen ja ilmava yllä. Kun olo on erityisen märkä, verkkoasu ihoa vasten voi vähentää märän olon tunnetta. ARVIO: Tekninen alusasu, joka pienestä koostaan huolimatta venyy vaivatta. Lumista taimikkoa raivatessa lunta putoilee päälle koko ajan. Rakenteeltaan hyvin tiivis kompressioasu, paineen tuntu iholla miellyttävä. Näin voi tehdä vaikkapa tauolla, kun syö kädet paljaina. Myös väliasun alle. Sil loin on pakko pitää vedenpitävää päällysasua. Verkkoneuloksen silmukat tekevät asun hengittäväksi, eikä hiki tunnu iholla. Erinomainen myös alusasuna väliasun alla, jolloin hyvin lämmin. Siksi etenkin helppoja kohteita raivatessa tarvitaan pakka silla yleensä hivenen lämpimämpi alusasu kuin hakkuuhommissa. Antibakteerinen. Svala Airbase Deluxe HINTA: Paita 85 €, housut 72 € MATERIAALI: Polypropyleeni 100%. Voimankäyttöä on vähemmän. Antibakteerinen. Rauhallisessa työssä väliasu voi olla pakkasella tarpeen. ARVIO: Laajalti verkkokangasta, sileää kangasta resoreissa, taipeissa, haaraosassa, olkapäillä ja rinnassa. Teksti ja kuvat Risto Jussila LISÄTIETOJA: husqvarna.fi, stokker.fi, stihl.fi, svala.com Stihlin kompressioasun voi ulottaa tarvittaessa kämmeneen asti peukalonreiän avulla. Sen alla kastuu hiestä. Monikäyttöinen. Se on silti parempi vaihtoehto kuin kastua lumesta, joka kylmettää jo työtä teh dessä, tauoista puhumattakaan. AARRE SUOSITUS: Kuivan ihon tuntua arvostavalle. Stihl Advance HINTA: Aluspaita 99,20 €, alushousut 79,40 € MATERIAALIT: Polyesteri 60%, polyamidi 34%, elastaani 6%. Kankaassa paikoin kestävyyttä lisäävä tai hikoilua edistävä rakenne. Tässä jutussa esiteltävien alus asujen kokeilun tekivät metsä palvelu yrittäjä Jorma Halonen ammattikäyttäjän näkökulmasta ja Risto Jussila metsänomistajan näkökulmasta. Silmukat myös sitovat ilmaa ja lämmittävät. Riittävä aktiivisessa hakkuutyössä metsurin asun alla jopa 15 asteen pakkasella
Jos linkkiä ei ole, valitaan kohta veroilmoitukset ja verotustiedot ja var mistetaan, että valittuna on oikea vuosi. Vuoden 2025 metsävero ilmoituksen tekeminen hoi tuu helpoiten Verohallinnon Omaveropalvelussa. Ohje valtuuden antamiseen tai pyytämiseen löytyy vero.fisivulta kir joittamalla hakukenttään ”Suomi. PYSYVÄSTI ULKOMAILLA asuvat jättävät ilmoituksen viimeistään 28.4.2026. Muuten veroilmoitus on annettava paperilla. Puun nousseet hinnat ovat kan nustaneet metsänomistajia puu kaupoille, minkä vuoksi monella saattaa olla ilmoitettavana puun myynnistä saatuja tuloja. Halutessaan tiedot voi myös Ei enää postia VAIN SELLAISET kuolin pesät ja metsäyhtymät, jotka eivät asioi Omaverossa, saavat metsä talouden veroilmoi tuksen ohjekirjeen postitse. PELKKÄÄ METSÄTALOUTTA harjoittavien tulee palauttaa ilmoitus viimeistään 2.3.2026. MYÖHÄSTYNEESTÄ VERO ILMOITUKSESTA joutuu maksamaan myöhästymismaksun. Metsänomistajalle ne näkyvät Omaverossa viimeistään 3. Tämän jälkeen siirrytään kohtaan ”Vero vuosi 2025” ja klikataan ”Tee metsä talouden veroilmoitus”. ARVONLISÄVERON VIIMEINEN ilmoitus ja maksupäivä on 2.3.2026. helmikuuta. fivaltuus veroasioihin”. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. MAATALOUDEN JA elinkeino toiminnan harjoittajilla takaraja on 1.4.2026. Puolisoiden yhteisestä metsästä annetaan yksi veroilmoitus sen perusteella, kumman Omaverossa ilmoitus näkyy. 26 Metsänomistajan AARRE. Vaihtoehtoisesti sen voi antaa tie dostona ilmoitin.fi:ssä tai taloushal linnon ohjelmiston tai metsäyhtiön palvelun kautta. Tärkeät päivämäärät VEROILMOITUKSEN VOI antaa Omaverossa 13.1.2026 alkaen. Tiedot valmiina Edellisvuoden tapaan puun myynti tuloja koskevat tiedot ovat valmiina Omaverossa. Verottaja saa tiedot tammikuun lop puun mennessä puun ostajien ja tukien maksajien tekemistä vuosiilmoituk sista. VEROOPAS Sähköinen ilmoittaminen kätevintä Metsäveroilmoitukseen kirjataan kaikki viime vuoden metsätalouden tulot ja menot. P uukauppa kävi viime vuoden alkupuolis kolla ennätystahtia, minkä vuoksi metsän omistajien kantora hatulot saattavat kol kutella jopa kolmen miljardin euron rajaa. Metsänomistajan on otettava tiedot erikseen käyttöön, jotta ne siirtyvät veroilmoituksen. Kuolinpesät ja yhtymät voivat tehdä Omaverossa yhteisen veroil moituksen vain, jos niiden asianhoi tajalla on Suomi.fivaltuudet. Veroilmoituksen voi halutessaan tehdä paperi lomakkeella, mutta se täytyy tilata tai tulostaa itse. MYÖS PAPERILOMAKKEIDEN täytyy olla perillä verottajalla viimeistään määräpäivänä. Myös vakuutuskorvaukset, hir vivahinkokorvaukset sekä metsän omistajan saamat julkiset tuet tule vat verolomakkeelle automaattisesti. Yksityishenkilö pääsee ilmoituk seen käsiksi klikkaamalla ensin koh dasta ”Hoida omia veroasioita” ja sen jälkeen ”Henkilön tulovero”. Näin löydät ilmoituksen Metsäveroilmoitus löytyy Omave rosta osoitteesta vero.fi. Puun myyntitulot, julkiset tuet ja korvaukset näkyvät valmiina Omaverossa viimeistään helmikuun alussa
Henkilökohtaiset pääomatulot Metsänomistajalle verovuoden 2025 suurin muutos on pellosta ja metsämaasta saatujen vuokratulojen muuttuminen pääomatuloksi. Jo lähetettyä veroilmoitusta voi myös tarvittaessa korjata viimeiseen palautuspäivään saakka. Samassa kohdassa ilmoitetaan metsäkiinteistöjen ja metsätalouden käyttöomaisuuden luovutukset. Siinä tapauksessa kulu kannattaa tar kentaa omiin muistiinpanoihin. Voimalan tuottaman sähkön siirtolinjaa varten luovutetusta maasta tai alueen pysyvästä käyttöoikeudesta maksettu kertakorvaus verotetaan sen sijaan luovutusvoittona. Kaikista kuiteista ei käy selville, miten kulu liittyy metsä talouteen. ilmoittaa itse tai niitä voi tarpeen mukaan korjata. Tarkemmat ohjeet vuokratulojen ilmoittamiseen löytyvät vero.fi-sivustolta hakusanalla ” Metsänomistajan vuokratulot.” Teksti Anni-Sofia Hoppi Metsänomistajan AARRE 27. Muistiinpanoja on säilytettävä kuusi vuotta verovuoden päättymisestä lukien. Muistiinpanot talteen Metsänomistajalla täytyy olla tallessa kuitti tai selvitys metsätalouden veroilmoitukseen kirjattavista tiedoista. Muistiinpanoihin eritellään myös vähennykset, varaukset, poistot, omaan käyttöön otetun puutavaran arvo sekä hankintatyön arvon laskemisperusteet maatilakohtaisesti. Myös luovutusvoitto ilmoitetaan henkilökohtaisessa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Esimerkiksi metsätilan, metsästysoikeuden tai matkapuhelinverkon tukiaseman maa-alueen vuokraamisesta sekä tuulija aurinkovoimaloiden rakennuspaikoista saadut vuokratulot ja korvaukset, hiilinielukorvaukset ja pellon vuokratulo ovat pääomatuloja. Tiedot kannattaa tarkastaa klikkaamalla kohtaa ”Avaa tietojen erittely” ennen kuin ne siirtää omaan veroilmoitukseen. Muistiinpanot voi tehdä esimerkiksi ruutuvihkoon tai taulukkolaskentaohjelmaan. Muistiinpanoihin sisällytetään aikajärjestyksessä kaikki verovuoden tuloihin ja menoihin liittyvät tositteet. Lisäksi oman auton metsätalouskäytöstä on pidettävä ajopäiväkirjaa. Niin ikään metsätalouden velat ja korot näkyvät henkilökohtaisessa esitäytetyssä veroilmoituksessa tulonhankkimisvelkana ja tulonhankkimisvelan korkona. Puun ostajien ja julkisten tukien maksajien vuosi-ilmoituksista saadut tulotiedot voi ottaa käyttöön klikkaamalla kohdasta ”Ota tiedot käyttöön”. Aiemmin maatalouden veroilmoitukseen kirjatut tiedot ilmoitetaan nyt henkilökohtaisella esitäytetyllä veroilmoituksella. Keskeneräisenä tallennettu ilmoitus säilyy Omaverossa kolme kuukautta
Veroa maksetaan 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja sen yli menevästä osasta 34 prosenttia. Pystykauppa Puun myyntitulojen ilmoittamisessa maltti on valttia. M etsätalouden tulot ovat metsänomistajalle pääomatuloa, josta vähennetään metsätalouteen liittyvät menot. Puun ostajan verottajalle toimittamaa ennakonpidätystä ei vähennetä ilmoitettavasta summasta. Puukauppoja, korvauk sia ja tukia koskevat tiedot tulevat automaattisesti Omaveroon viimeistään helmikuun alussa. Myös puukauppojen bonukset on ilmoitettava myyntitulona. Puun ostaja huolehtii sekä puun hakkuusta että kuljetuksesta. Erittelyt arvonlisäveron ja ennakonpidätyksen osuuksista löytyvät puunostajan toimittamasta maksutositteesta. Jäljelle jäävästä verotettavasta pääomatulosta maksetaan veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan. Metsätalouden lisäksi pääomatuloja voi saada esimerkiksi osinkoja vuokratuloista sekä omaisuuden luovutusvoitosta. 28 Metsänomistajan AARRE. Ne saa siirrettyä veroilmoitukseen klikkaamalla kohdasta ”Ota tiedot käyttöön”. Verohallinto saa tiedot siitä suoraan puun ostajilta. Sen voi vähentää pääomatuloista seuraavan kymmenen vuoden aikana. JOS NIITÄ ei ole, jäljelle jäävä tappio vähennetään alijäämähyvityksenä ansiotulojen verosta. Pääomatuloja verotetaan yhtenä kokonaisuutena. Puun myyntitulot ilmoitetaan sen vuoden tulona, jona maksu on saatu, vaikka hakkuu olisi tehty eri vuonna. Näiden lisäksi tuloina ilmoitetaan vakuutuskorvaukset, hirvivahingoista saadut korvaukset, metsätalouden tuet, omaan käyttöön otetun puutavaran arvo sekä aiempina vuosina tehtyjen varausten tuloutukset. Jos metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen, hän ilmoittaa arvonlisäveron osuuden erikseen arvonlisäveroilmoituksella. METSÄTALOUDEN TAPPIOLLINEN tulos vähennetään verovelvollisen muista pääomatuloista. Pystykaupassa metsänomistaja myy hakkuuoikeuden esimerkiksi metsäyhtiölle. Puunmyyntitulot ilmoitetaan aina ilman arvonlisäveroa. Mitä jos tulos jää pakkaselle. Hankintakauppa Hankintakaupassa metsänomistaja tai hänen perheenjäsenensä myy puut kaadettuina ja sovittuun noutopaikkaan kuljetettuina. METSÄTALOUDEN TULOS on tappiollinen, jos metsätalouden tulot ovat menoja pienemmät. Metsäveroilmoituksella ilmoitetaan pysty-, hankintaja käteiskaupoista saadut tulot sekä metsänomistajan suoraan kotitalouksille myymistä polttoja joulupuista saadut tulot. VERO-OPAS Näin ilmoitat metsätalouden tulot Puun myyntitulot ilmoitetaan sen vuoden tulona, jona maksu on saatu, vaikka hakkuu olisi tehty eri vuonna. Pystykaupoissa ennakonpidätys on 19 ja hankintasekä käteiskaupoissa 13 prosenttia. JOS SEKÄÄN ei ole mahdollista, vähentämättä jäävä osuus vahvistetaan pääomatulolajin tappioksi
Jos polttopuumyyjä ei omista maatilamaata, verotetaan myyntitulot elinkeinotoimintana. Myyntitulosta saa vähentää myös oman työn arvon eli hankintatyön arvon, jos myytävän puutavaran on valmistanut tai kuljettanut itse. Jos metsänomistaja ostaa puutavaraa ulkopuoliselta ja myy sen polttopuuna, saatu myyntitulo on maatalouden tuloa ja puiden ostohinta maatalouden menoa. Hankintakaupan myyntitulo ilmoitetaan Tulot-vaiheessa ja hankintatyön arvo ilmoitetaan kohdassa ”Menot ja varaukset”. Korvaukset ja tuet Metsätuhoista saadut vakuutuskorvaukset ja hirvivahinkokorvaukset ilmoitetaan ennakonpidätyksineen. Ne ilmoitetaan henkilöasiakkaan esitäytetyssä veroilmoituksessa. Tukiin varattu summa loppui syksyllä kesken, mikä siirsi suuren määrän maksatuksia vuoteen 2026. Metka-tukia haettiin viime vuonna ahkerasti. Esimerkissä metsänomistaja ilmoittaa pystyja hankintakaupasta saadut tulot. Metka-tukia ovat esimerkiksi tuki taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä luonnonhoidon tuki. Metsänomistajalle maksetut metsätalouden tuet ovat veronalaista metsätalouden pääomatuloa. Tuki kirjataan veroilmoitukseen pääomatulona vasta sinä vuonna, kun maksu on saatu. Tonttimaalta, kuten omakotitalon tai mökin pihalta, myydystä puusta saatua tuloa ei veroteta metsätalouden tulona vaan muuna pääomatulona. Itse tehdyn hankintahakkuun arvo pienentää metsänomistajan verotettavien puunmyyntitulojen määrää. Hankintakaupan tulot ja siihen kohdistuva hankintatyön arvo voivat jakautua eri kalenterivuosille. Oman hankintatyön arvo ilmoitetaan myöhemmin kohdassa ”Menot ja varaukset”. Jos metsänomistajalle jo myönnetyn tuen maksaminen on lykkääntynyt seuraavaan vuoteen, ilmoitetaan vuoden 2025 veroilmoituksessa vain työn kustannukset vuosimenoina. Myyty polttopuu Oman metsän puista tehdyistä haloista, klapeista tai muusta energiapuusta saatu myyntitulo on metsätalouden pääomatuloa. Metsänomistajan AARRE 29. Jos metsänomistaja kuljettaa puut tien varteen itse mutta teettää korjuun esimerkiksi metsäpalveluyrittäjällä, hankintatyön arvoon lasketaan vain itse tehty osuus. Metsänomistaja ilmoittaa sekä vanhat Kemera-tuet että uudet Metka-tuet sekä joutoalueen metsitystuet. Jos tuki on maksettu suoraan palveluntarjoajalle, metsänomistaja ilmoittaa vain työn kulut menoina kohdassa ”Muut vuosimenot”. Puun myyntitulot ilmoitetaan erikseen pysty-, hankintaja polttopuukaupoista
Varausten tuloutus tarkoittaa edellisvuosina tehtyjä varauksia, jotka nyt Metsänomistajan saamat korvaukset ja metsä talouden tuet ilmoitetaan samassa kohdassa. Tässä kohdassa ilmoitetaan se määrä, jonka haluaa tulouttaa vuoden 2025 verotukseen. Arvoksi ilmoitetaan puun kantoraha-arvo. Yksityiskäyttöön otettua puuta ovat esimerkiksi asuinrakennuksen tai pihasaunan rakentamiseen tai korjaamiseen käytetty puu. Elinkeinotoiminnan käyttö tarkoittaa muuhun elinkeinoon kuin maatalouteen käytettyä puuta. Omasta metsästä maatalouden käyttöön otetun puun arvo on niin ikään metsätalouden verotettavaa pääomatuloa. Jäljelle jäävän varauksen määrä tulee korjata Omaverossa kohtaan Menot ja varaukset. Myös metsästä kerättyjen marjojen, sienien ja muiden jalostamattomien keräilytuotteiden myyntitulot ovat verovapaita. Muuhun omaan käyttöön, kuten asuin rakennuksen lämmittämiseen, otettu oma puu on verovapaata. Jos omaa puuta on käytetty maatalouden tai muun elinkeinon tuotantorakennuksiin, sovelletaan hiljaista kuittausta. VEROOPAS 30 Metsänomistajan AARRE. Yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta saadut korvaukset ovat verovapaita. Tuhovarauksen voi tehdä, jos on saanut metsätuhon vuoksi vakuutustai vahingonkorvausta. Muuhun omaan käyttöön, kuten asuinrakennuksen lämmittämiseen, otettu oma puu on verovapaata. Omaan käyttöön otettu puu Metsästä omaan käyttöön otetun puun arvo riippuu sen käyttökohteesta. Silloin puun arvona käytetään käypää arvoa eli hankintakauppahintaa. Varauksen voi tulouttaa joko kokonaan tai vain osittain, jolloin loppu jää myöhempään käyttöön. puretaan. Varausten tuloutus Menoja tuhovarausten avulla harvemmin puuta myyvä metsänomistaja voi siirtää osan metsätalouden tuloista kattamaan tulevien vuosien menoja. Sen mukaisesti puun arvoa ei merkitä tuloksi mutta sitä ei voi myöskään vähentää näiden elinkeinojen verotuksessa
Muun toiminnan menoja muodostuu, kun käyttää metsätaloutta varten hankittuja koneita tai metsätalouteen palkattujen henkilöiden työpanosta esimerkiksi maataloudessa, elinkeinotoiminnassa tai yksityiskäytössä, kuten omien polttopuiden teossa. Entisten Oulun ja Lapin läänien alueella aikaa on kuusi vuotta. Käytetyn puumäärän arvo on laskettu verottajan yhtenäistämisohjeessa annettujen arvojen perusteella. NIISTÄ LÖYTYVIÄ arvoja käytetään, kun todelliset määrät ovat muutoin vaikeasti selvitettävissä, eikä muuta näyttöä ole. Muut erät Aiempiin kohtiin sopimattomat metsä talouden pääomatuloksi luettavat erät merkitään kohtaan ”Muut pääomatuloksi luettavat erät”. Omasta metsästä otetun puun arvo ilmoitetaan käyttökohteittain. Teksti Anni-Sofia Hoppi Verottajan ohjeelliset hinnat VEROHALLINTO JULKAISEE vuosittain niin sanotut yhtenäistämisohjeet. YHTENÄISTÄMISOHJEET LÖYTYVÄT osoitteesta vero.fi hakusanalla yhtenäistämisohje. Metsänomistajan AARRE 31. Metsänomistaja voi tässä kohdassa siirtää aiempina vuosina tehtyjä menotai tuhovarauksia tuloksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi maksuhyvitykset tai -palautukset, jotka kohdistuvat aiempina verovuosina vähennettyihin menoihin. YHTENÄISTÄMISOHJEESTA LÖYTYVÄT muun muassa ohjeelliset arvot omasta metsästä otetun puun arvolle sekä hankintatyölle. Esimerkissä metsänomistaja on ottanut omasta metsästään puuta pihasaunan rakentamiseen. Arvioidut määrät eivät sisällä arvonlisäveron osuutta. Varaukset on tuloutettava neljän vuoden kuluessa varauksen tekemisestä
Metsätalouteen liittyviä matkoja voivat olla esimerkiksi taimikon tarkastus, metsäalan koulutustilaisuuteen osallistuminen tai metsänhoitoyhdistyksen toimistolla käyminen. Kaikki puun tuottamisesta ja korjuusta aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia. Matkakuluissa ei ole omavastuuosuutta eikä ylärajaa. Metsätalouden ajoista on pidettävä veromuistiinpanoihin talletettavaa ajopäiväkirjaa. M etsätalouteen liittyvät menot vähennetään metsätalouden tuloista. Esimerkissä matkakuluina ilmoitetaan metsän hoitamiseen ja korjuuseen liittyvät matkakulut. Jos kuitti on jäänyt saamatta, se kannattaa pyytää jälkikäteen. Vähäisissä menoissa tositteeksi kelpaa myös metsänomistajan muistiinpanoihinsa laatima oma selvitys. Kuolinpesä tai verotusyhtymä voi matkalaskun perusteella maksaa osakkailleen verovapaita korvauksia metsätalouteen liittyvistä matkoista, jotka osakas tekee muualle kuin metsä tilalle. Muita vuosimenoja ovat esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu ja ammattilehden tilausmaksu. Matkakulut Metsänomistaja saa vähentää metsäverotuksessa oman asunnon ja metsän väliset puun tuottamiseen ja korjuuseen liittyvät matkakulut. VERO-OPAS Menot kannattaa ilmoittaa aina Metsänomistajalla täytyy olla tallessa metsätalouden verovähennyksiin kirjattavista menoista kuitti tai selvitys. Metsätöissä ahertaneen, verovuonna 15 vuotta täyttäneen lapsen palkan saa vähentää, mutta se ei saa olla korkeampi kuin vieraalle henkilölle maksettava palkka. Muut matkakulut 32 Metsänomistajan AARRE. Siihen tulee merkitä ajon alkamisja päättymisaika, ajoreitti, matkan tarkoitus sekä ajettu kilometrimäärä. Palkkausmenot Palkkausmenoina ilmoitetaan perheen ulkopuolisen työvoiman palkkauksen kustannukset. Metsätalouden menojen on perustuttava tositteisiin. Myös palkan sivukulut hyväksytään. Oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvana menona voi vuodelta 2025 vähentää 0,27 euroa kilometriltä. Jos tuloja ei ole vuonna 2025 ollut, ilmoitetut menot alentavat muuta verotusta. Menot kannattaa ilmoittaa, sillä ne vähentävät maksettavan veron määrää. Niitä ovat esimerkiksi sosiaaliturvamaksut ja työsuhteeseen liittyvät työeläke-, tapaturmaja työttömyysvakuutus maksut. Kulut voi vähentää myös todellisten kustannusten mukaan, mutta niiden erittely voi olla hankalaa. Julkisten kulkuvälineiden käytöstä aiheutuneet kustannukset vähennetään toteutuneiden kustannusten perusteella. Metsätalouden menot kannattaa ilmoittaa vuosittain, vaikka tuloja ei olisi
Kuolinpesissä ja verotusyhtymissä hankintatyön tekijöitä voivat olla osakkaat perheenjäsenineen. Oman hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutioon saakka. Hankintatyön yksityiskohtaiset tiedot ilmoitetaan tekijäkohtaisesti klikkaamalla kohtaa ”Lisää uusi”. Tällöin koneen tulee olla jatkuvasti metsätalouskäytössä. Muut vuosimenot Valtaosa metsätalouden vuotuisista menoista kuuluu muihin vuosimenoihin. Moottorikelkka, mönkijä tai traktori voi vain poikkeustapauksissa kuulua metsätalouden kalustoon. Hankintatyötä ovat sekä puutavaran valmistus että kuljetus. Jos hankintatyötä on tehty vuonna 2025, sen arvo ilmoitetaan Omaverossa työntekijäkohtaisesti. Omavero laskee tekijä kohtaiset hankintatyön arvot yhteen. Korjuutai kuljetuspalvelun kustannukset ilmoitetaan vuosimenoina. Yhteisöt tai yhteis etuudet, kuten yhteismetsät, ja niiden henkilöasiakkaat eivät voi tehdä hankintatyötä. Sen jälkeen pitää ilmoittaa, mikä osuus kaikesta hankinta työstä kuuluu hankintakauppaan ja mikä polttotai joulupuukauppaan. Jos muuta selvitystä ei ole, kuluiksi voidaan arvioida vuoden 2025 verotuksessa moottorikelkasta ja mönkijästä 15 euroa käyttötunnilta ja traktorista 12 euroa käyttötunnilta. Hankintatyön arvon voi laskea verottajan yhtenäistämisohjeesta löytyvien ohjeellisten hintojen avulla. Jos hankintapuun valmistus tai kuljetus on teetetty ulkopuolisella, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksellä tai urakoitsijalla, ilmoitetaan hankintatyön arvoksi vain itse tehty osuus. Ulkomaan opintomatkojen kustannukset ovat vähennyskelpoisia, jos matkalta saadut opit ovat hyödynnettävissä Suomessa harjoitettuun metsätalouteen. Menojen on perustuttava muistiinpanoihin talletettuihin tositteisiin. Jos hankintatyötä on tehnyt useampi henkilö, hankintatyön arvo ja verovapaa osuus jaetaan tekijöiden kesken heidän tekemänsä työmäärän mukaisesti. Metsänomistajan AARRE 33. Hankintatyön arvo Hankintatyön arvo sekä tekijät ilmoitetaan Omaverossa Menotosiossa. Myös muita arvoja voidaan käyttää, jos ne ovat perusteltuja. Sen sijaan hankintatyön arvo merkitään ilmoitukseen vasta sinä vuonna, kun hankintakaupasta saa tuloa. Ohjelmaa tulee olla vähintään neljä tuntia päivässä. Metsänomistajan pitää laatia muistiinpanoihinsa laskelma hankintatyön arvosta. Kuituja tukkipuun lisäksi hankintatyön arvoa voi syntyä kokopuuna korjattavan energiapuun, halkojen, pilkkeiden, hakkeen ja joulupuiden myynnistä. Jos hankintakaupan koko ylittää 125 kuutiota, osa hankintatyöstä kannattaa ajoittaa syksylle ja osa seuraavan vuoden keväälle. Metsätila on yksi maatilan muoto. Näin metsänomistaja pystyy hyödyntämään 125 kuutiometrin verovapauden molempina vuosina. Hankintatyön määrä kirjataan veroilmoitukseen sinä vuonna, kun se on tehty. Sen yli menevä osuus on hankintatyön tekijälle veronalaista ansiotuloa. Jos käytät metsätaloudessa moottorikelkkaa, mönkijää tai traktoria, myös niiden käyttötuntien perusteella lasketut kulut voi vähentää muina vuosimenoina. Koneiden käyttötunneista ja -tarkoituksesta on oltava luotettava selvitys veromuistiinpanoissa. Esimerkkejä vähennyskelpoisista menoista on listattu sivulle 35. vähennetään kuolinpesän tai yhtymän vuosimenoissa. Vero vapaus on maatilakohtainen. Metsäverotuksessa yhdeksi maatilaksi luetaan yleensä samassa kunnassa sijaitsevat tilat, jotka muodostavat yhte näisen tilakokonaisuuden
Jos on perinyt tai saanut lahjaksi metsää, edelliseltä omistajalta käyttämättä jääneen vähennys oikeuden voi siirtää itselleen. Metsävähennyksessä huomioitavien tulojen pitää olla peräisin niiltä metsäkiinteistöiltä, jotka ovat metsävähennyskelpoisia. Vuotuinen metsävähennys saa olla korkeintaan 60 prosenttia verovuoden pääomatuloista. Käytännössä metsänomistaja siis saisi myydä puuta verottomasti 60 000 euron edestä. Metsävähennys Metsävähennyksen avulla metsänomistaja voi vähentää osan metsänsä hankintamenosta metsätalouden pääomatulojen verotuksessa. Metsävähennysoikeuden enimmäismäärä eli niin sanottu metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Esimerkissä metsävähennyspohjaa on jäljellä 12 000 euroa. Metsävähennyksen seurantatiedot ovat Omaverossa valmiina, jos metsänomistaja on tehnyt aiemmin metsävähennyksen. Metsälahjavähennys Metsälahjavähennyksen avulla metsätilan lahjana tai lahjanluonteisella Jos metsänomistaja haluaa hyödyntää metsävähennystä, tulee hänen kirjata ensin seurantatiedot. Vuotuinen metsävähennys saa olla korkeintaan 60 prosenttia verovuoden pääomatuloista. Tässä tapauksessa se olisi reilut 16 000 euroa eli metsänomistaja voi käyttää koko jäljellä olevan metsävähennyksen. Vähennyksen voi siksi saada vain sellaisina vuosina, jolloin metsästä on kertynyt vähintään 2 500 euroa pääomatuloja. 34 Metsänomistajan AARRE. Sen minimimäärä on kuitenkin 1 500 euroa. Metsävähennykseen ovat oikeutettuja metsänomistajat, jotka ovat ostaneet tai hankkineet metsää vastikkeellisesti vuonna 1993 tai sen jälkeen. Vero hallinto laskee ja ilmoittaa vähennyksen metsänomistajan puolesta. Vuonna 2026 metsävähennyspohja nousee 75 prosenttiin. Jos yhteismetsään liitettävällä metsällä on käyttämätöntä metsävähennysoikeutta, oikeus siirtyy yhteismetsän käyttöön. Hankintamenoon lasketaan mukaan kauppa kirjan laadintakulut, kaupan välityspalkkio, lainhuudatuskulut, varainsiirtovero sekä lohkomisja rajankäynti kulut. Rajoitus koskee vuonna 2022 tai sen jälkeen hankittuja metsiä. Jos tilan hinta on ollut 100 000 euroa, siitä muodostuu 60 000 euron metsävähennyspohja. Jos tilalla on esimerkiksi kesämökki, sen osuutta ei lasketa mukaan. VERO-OPAS Yrittäjävähennys VARSINAISEN METSÄTALOUDEN pääomatuloista saa 5 prosentin yrittäjävähennyksen. Veronalaiseen pääomatuloon lasketaan metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä saadut tulot. Veroilmoitukseen korotettu vähennys kirjataan vasta vuonna 2027. Yhteismetsä saa tehdä metsävähennyksen vain, jos luonnolliset henkilöt tai kuolinpesät omistavat vähintään puolet osakaskunnan osuuksista. Summasta vähennetään hankintatyön arvo
Esimerkkejä hyväksyttävistä metsämenoista Esimerkki hankinta kaupasta MERJA TEKI vuonna 2024 hankintakaupan ja sai siitä ennakkomaksua. SEN SIJAAN vuonna 2025 Merjan pääomatuloksi katsotaan puun myyntitulo vähennettynä hankintatyön arvolla. URAKOITSIJOILLE maksetut suoritukset puunkorjuusta, maanmuokkauksesta, metsän lannoituksesta, taimikonhoidosta ja muista metsänhoitotöistä TARVIKEMENOT, kuten lannoitteet, taimet, siemenet ja työvarusteet MOOTTORISAHAN, raivaussahan, traktorin ja muiden metsätaloudessa käytettyjen koneiden polttoaine-, voiteluaineja korjausmenot PIENKALUSTON hankintamenot, kuten reppuruisku, karsintavälineet, vesuri ja kirves sekä moottorija raivaussaha METSÄTALOUDEN rakennusten, teiden ja ojien kunnossapitotyöt ja -tarvikkeet METSÄVAKUUTUS MAKSUT METSÄNHOITO YHDISTYKSEN jäsenja palvelumaksut MUUT metsänhoitoyhdistysten, Metsäkeskuksen ja muiden palveluntarjoajien toimitusmaksut, suunnitteluja neuvontapalkkiot ja metsäsuunnitelman ylläpitomaksut SUOMEN Metsäsäätiön menekinedistämismaksu PAKOLLISET eläkevakuutukset TIEMAKSUT METSÄTALOUDEN tietokoneohjelmien ja kirjanpitovälineistön hankintamenot sekä it-, puhelinja postitusmenot VEROILMOITUKSEN laadintapalkkio AMMATTILEHTIEN tilausmaksut, osallistumismaksut koulutustilaisuuksiin sekä metsäalan näyttelyjen ja messujen pääsyliput PUUNMYYNTI SAATAVAN kauppaan liittyvät pankin veloittamat kulut ja mahdollinen pankille palautettava kauppahinnan osa TYÖHUONEVÄHENNYS METSÄTALOUDEN velkoihin liittyvät toimitusmaksut, luotonvarausprovisiot ja muut lainan liitännäiskulut MATKAT asuinpaikalta metsätilalle esimerkiksi tarkastuskäynnille tai istutustöihin, koulutustilaisuuksiin tai metsänomistamiseen liittyvään tapaamiseen Metsänomistajan AARRE 35. HANKINTATYÖN VERON ALAINEN, yli 125 kuutiometrin, ylittävä osuus verotetaan Merjan ansiotulona. VUONNA 2024 saatu puun myyntitulon ennakkomaksu on kokonaan Merjan pääomatuloa. HANKINTATYÖN HÄN teki vasta vuonna 2025, jolloin hän sai myös puukaupan loppumaksun
Menojäännös kuvaa aiemman poiston tai poistojen jälkeistä arvoa. Muistiinpanoihin liitetään selvitys uudistamismenojen määrästä. Veroilmoituksessa poistot ilmoitetaan yhteissummina kategorioittain. Varauksia voi tulouttaa Omaveron Tulot-kohdassa. Luovutetun hyödykkeen menojäännös ilmoitetaan erikseen. Teksti Anni-Sofia Hoppi 36 Metsänomistajan AARRE. Ainoastaan henkilöillä on oikeus metsälahjavähennykseen. Verotuksen päättymispäivä on henkilökohtainen. Entisten Oulun ja Lapin läänien alueella aikaa on kuusi vuotta. Metsänomistaja syöttää ensin ”Tiedot poistoista” -kohtaan alkutiedot, jonka jälkeen Omavero laskee automaattisesti menojäännöksen ja suurimman mahdollisen poiston. Poistot Poistoina ilmoitetaan hankintamenot sellaisista hyödykkeistä, joiden todennäköinen taloudel linen käyttöikä on yli kolme vuotta. Aiempien vuosien tulouttamatta jääneet varaukset näkyvät valmiina Omaverossa. Luovutusvoitto tai -tappio ilmoitetaan verottajalle Omaverossa tai lomakkeella 9. Jos kone on myyty kesken vuoden, siitä ei voi enää tehdä poistoa. Toisesta tulonlähteestä siirrettävät menot Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan menoihin sisältyy metsätalouteen kuuluvia menoja, ne siirretään verolomakkeella kohtaan ”Toisesta tulonlähteestä siirrettävät menot”. Metsätalouden tyypillisiä poistoja ovat metsätieja ojitushankkeet, traktorit, mönkijät ja klapikoneet. Jos tuloutat aiempien vuosien varauksia, muista korjata jäljelle jäävän varauksen määrä, sillä tieto ei siirry automaattisesti. Aiemmin tehdyn varauksen voi tulouttaa kokonaan tai vain osittain. Menoja tuhovaraukset Menoja tuhovarauksilla voi siirtää osan metsätalouden tuloista kattamaan tulevien vuosien menoja. Vähennystä on haettava viimeistään ennen verovuoden verotuksesi päättymistä Omaverossa esitäytetyllä veroilmoituksella tai 2L-lomakkeella. Tuhovarauksen voi tehdä, jos on saanut metsätuhon vuoksi vakuutustai vahingonkorvausta. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan menoista vähennetään vastaavan suuruinen korjauserä. Tuhovaraus voi olla enintään tuhoutuneen metsän uudistamismenon suuruinen. Metsänomistaja voi tasata verotustaan tekemällä poistot pienempinä tai jättämällä ne tekemättä niinä vuosina, kun metsätaloudesta ei ole tullut tuloja. Sen voi tarkistaa Omaverosta tai verotuspäätöksestä. VERO-OPAS kaupalla saanut henkilö voi vähentää osan lahjaverosta metsätalouden pääomatuloistaan. Metsälahjavähennyspohja lasketaan lahjoitetun metsämaan pinta-alan, sijaintikunnan keskimääräisen hehtaarikohtaisen tuoton ja maksetun lahjaveron mukaan. Poistoja aletaan tehdä hyödykkeen käyttöönotto vuonna tai hankkeen valmistuttua. Menoja tuhovaraukset on tuloutettava verotukseen neljän vuoden kuluessa varauksen tekemisestä. Menovaraus saa olla enintään 15 prosenttia metsätalouden pääomatuloista, joista on ensin vähennetty mahdolliset metsävähennys ja hankintatyön arvo. Muistiinpanoihin pitää siksi kirjata erikseen jokaisen hyödykkeen hankintameno, verovuonna tehdyn poiston suuruus ja menojäännös poiston jälkeen. Varaus kannattaa tehdä, jos puuta myydään harvoin tai omistajana on kuolinpesä. Koneiden ja laitteiden hankintahinnasta voi poistaa yhtenä verovuonna enintään 25 prosenttia, rakennusten hinnasta 10 ja metsäojien ja -teiden kustannuksista 15 prosenttia. Jos hyödykkeen hankintameno tai menojäännös on alle 600 euroa, se poistetaan kerralla
METSÄNOMISTAJA, JOKA ei ole arvonlisäverovelvollinen, ilmoittaa menot ja tulot arvonlisäverollisina. Verohallinto maksaa palautuksen yleensä noin viikon kuluttua arvonlisäveroilmoituksen käsittelystä. Teksti Anni-Sofia Hoppi Metsänomistajan AARRE 37. ARVONLISÄVEROVELVOL LINEN METSÄNOMISTAJA ilmoittaa menot ja tulot ilman arvonlisäveroa. ARVONLISÄVEROVELVOLLIS TEN metsänomistajien tulee ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot oma-aloitteisesti. Arvonlisäveroilmoitusta ei tarvitse antaa, jos verovuodelta ei ole ilmoitettavaa, kuten puun myyntejä tai vähennettäviä arvonlisäveroja. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta vero.fi, kun klikkaa etusivulla kohdasta ”Metsänomistaja” ja sen jälkeen ”Metsänomistajan arvonlisäveroilmoitus”. Metsänomistaja voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi myös vapaaehtoisesti, vaikka puun myyntitulot jäisivät rajan alle. Jos arvonlisäveroa jää maksettavaksi, sen voi maksaa Omaverossa tai verkkopankissa. PAKOLLISEN ARVONLISÄ VEROVELVOLLISUUDEN raja on 20 000 euroa. METSÄNOMISTAJA VOI hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka vuoden liikevaihto jäisi rajan alle. Tämä koskee ainoastaan metsätaloutta harjoittavia verovelvollisia. Arvonlisäverot ilmoitetaan erikseen Menovaraus saa olla enintään 15 prosenttia metsätalouden pää omatuloista, joista on vähennetty metsävähennys ja hankintatyön arvo. Metsänomistajan arvonlisäveroilmoituksen pitää olla perillä verottajalla ja vero olla maksettuna viimeistään 2.3.2026. Alvilla vai ilman. Ilmoituksen linkki löytyy Omaverosta osiosta arvonlisävero. Pakollisen arvonlisäverovelvollisuuden raja on 20 000 euroa. Metsänomistaja voi saada myös arvonlisäveron palautuksen, jos vähennettävää arvonlisäveroa on enemmän kuin maksettavaa
Valtuutus on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollista tehdä ilman, että kaikkien osakkaiden tarvitsee käyttää Suomi.fi-palvelua. V altaosa metsänomistajista tekee veroilmoituksensa sähköisesti, mutta tietyissä tilanteissa se onnistuu vain paperilomakkeella. Ne löytyvät Suomi.fi:stä. Sen liitteenä pitää olla hyvälaatuinen kopio tai valokuva voimassa olevasta Suomen passista tai henkilötodistuksesta. Ajokortti ei kelpaa. ”Jos osakkaalla ei ole suomalaisen vahvan tunnistautumisen välineitä, on erilaisia tapoja allekirjoittaa Suomi.fi-valtuutushakemus”, kertoo palveluomistaja Tuuli Krekelä DVV:stä. Yksi tapa on postittaa paperinen valtuutushakemus DVV:lle. Kuolinpesilläkin paperisota Ulkomailla asuvien ohella toinen käyttäjäryhmä, joiden metsäveroilVEROOPAS Ulkomailla asuvien asiointi helpottuu tulevai suudessa. Toinen tapa valtuutuksen tekemiselle on, että metsäyhtymä varaa ajan ja osakkaat tulevat henkilötodistuksineen paikan päälle DVV:n toimipisteeseen. ”Meidän tunnistamisjärjestelmänä on digija väestötietoviraston (DVV) ylläpitämä Suomi.fi. Valtuuttaa voi paperillakin Jos yhtymässä on yksi tai useampi osakas, joka ei pääse tunnistautumaan Suomi. fi-palveluun, paperiasiointi voi olla ainoa vaihtoehto. Suomi.fi-valtuuksia puolestaan käytetään valtuuttamiseen esimerkiksi metsätalousyhtymissä, jolloin muut osakkaat valtuuttavat yhden osakkaan tai ulkopuolisen asiamiehen tekemään veroilmoituksen Omaverossa. Paperilomake on välttämätön esimerkiksi monille ulkomailla asuville metsänomistajille. Palvelussa vaadittu vahva tunnistaminen perustuu suomalaiseen pankkitunnistukseen, sähköiseen henkilökorttiin tai mobiilivarmenteeseen”, kertoo Omaveron tuoteomistaja Joonas Jarva Verohallinnosta. Esimerkiksi monille kuolin pesille se on ainut vaihtoehto. Hakemuksella valtuuttamisen ohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Jos joku verotusyhtymän osakkaista on alaikäinen, valtuushakemuksen allekirjoittavat huoltajat alaikäisen puolesta. Osa metsäveroilmoituksista tehdään paperilomakkeella. Paperilomake voi yhä olla ainut vaihtoehto Ilman suomalaista vahvaa tunnistautumista veroasioita ei pääse hoitamaan sähköisesti. 38 Metsänomistajan AARRE
Asiaan on kuitenkin tulossa parannus, Jarva kertoo. Se mahdollistaa digitaalisen asioimisen kuolinpesän puolesta.” Tavoitteena on, että kuolinpesien osakasrekisteri olisi käytössä vuodesta 2027 alkaen. YHTYMÄN VEROILMOITUKSEN voi tehdä sähköisesti, jos ilmoituksen tekijällä on kaikilta osakkailta valtuutus. ”Edesmenneeen omaisen vaivaton hoito -projektissa on tarkoitus luoda DVV:lle osakasrekisteri. ”Kun DVV tekee vaadittavan muutoksen, esimerkiksi Saksassa asuva henkilö voi jatkossa käyttää Saksan hyväksymiä pankkitunnuksia tunnistautumiseen. ”Eidas-tunniste ei ole uusi asia, mutta uutta on, että jokaisella jäsenvaltiolla on velvollisuus hyväksyä yksi tunnistautumisväline ja luoda digilompakko kansalaisille”, Jarva kertoo. Monien kuolinpesien pakko paperiseen asiointiin johtuu siitä, että Suomessa ei toistaiseksi ole kansallista kuolinpesärekisteriä. OMAVEROJA Suomi.fi -palvelut vaativat vahvan tunnistautumisen suomalaisilla pankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. Se edellyttää kuitenkin, että henkilö on rekisteröity Suomessa väestötietojärjestelmään, jotta hänen henkilöllisyytensä voidaan linkittää Eidas-tunnisteeseen.” Teksti ja kuva Henrik Hohteri Metsänomistajan AARRE 39. Niille voidaan tehdä sähköinen valtuutus, jolloin yksi henkilö voi asioida kuolinpesän puolesta. moituksen teko vaatii paperilomakkeen, ovat kuolinpesät. Tavallisesti y-tunnus on esimerkiksi maataloutta harjoittavilla kuolinpesillä. Digi-ilmoituksen voivat tehdä vain sellaiset kuolinpesät, joilla on y-tunnus. Valtuuttaminen onnistuu sähköisesti, jos jokainen osakas pystyy sen tekemään Suomi.fi-palvelussa. Paperinen veroilmoitus METSÄVEROILMOITUS ON tehtävä paperilomakkeella, jos ilmoituksen tekijä ei pääse tunnistautumaan Omavero-palveluun Suomi.fi-tunnistuksella. PAPERILOMAKE ON ainut vaihtoehto monille ulkomailla asuville metsänomistajille. MYÖS SUURI osa kuolinpesistä joutuu tekemään metsäveroilmoituksensa paperilla. Asiointi helpottuu Myös ulkomailla asuvien asiointi helpottuu tulevaisuudessa, kun EU:n laajuinen Eidas-tunnistautuminen etenee ensi vuoden aikana
Kuva on Viitasaarelta. Tarjoamme tällaisiin kohteisiin aina korjuuajaksi kolmea vuotta.” Talviharvennuksilla tarkoitetaan sellaisia harvennushakkuita, joita ei pystytä tekemään kuin kunnolla jäätyneen maan aikana. Mikä avuksi. Kuva: Pentti Vänskä Puukauppa on tehty, mutta sovittua hakkuuta ei näy, ei kuulu. Kuitupuun kysyntä ja hintataso ovat olleet laskussa myös Baltiassa ja Ruotsissa”, arvioi Metsä Groupin jäsenpalvelupäällikkö Jari Mäntylä. Siinä ei ihmeitä ehditä. Esimerkiksi Eteläja Länsi-Suomessa talvet ovat olleet hankalia. ”Suomessa pitkä talvikausi on nykyään vain Pohjois-Suomessa, ja sielläkin on välillä kärsitty huonoista keleistä. Kannattaa aina kysyä oman paikkakunnan tilanne, sillä erot voivat olla suuria. P akkasia, lunta ja pitkää talvea odotellaan tänä vuonna poikkeuksellisen hartaasti. Mitä silloin tapahtuu. Jos on ollut kaksi hyvää talvea peräkkäin, varannot ovat kyllä tyhjentyneet tehokkaasti. HuonoimPUUMARKKINAT Suuret odotukset talvihakkuille Isoilla vesistöillä saarihakkuita on siirretty nykyään yhä enemmän talvista kesäaikoihin, sillä jääteiden tekeminen on vaikeutunut. Viime vuonna talvi oli Etelä-Suomessa leuto. Heille syksy oli pettymys, sillä tehtaiden mittavat seisokit vähensivät syksyllä puuntarvetta ja siten hakkuita äkillisesti. Jos korjuu edellyttää ehdotonta routaa, pitää varautua pitkään korjuuaikaan. Joskus voi käydä niin, että leutojen talvien vuoksi puukauppasopimukseen kirjattu hakkuuaika tulee täyteen eikä puita ole kaadettu. Talviharvennuksilla nihkeintä Vaikka metsäteollisuuden markkinatilanne on nyt huono, Mäntylä vakuuttaa, että kaikkia puutavaralajeja ostetaan edelleen. millaan koko talven aikana tällaista keliä on alle pari kuukautta. ”Kaikkiin talviharvennuskohteisiin ei välttämättä saa tarjousta. Ostajille mieluisimpia ovat niin sanotut kesäleimikot eli kohteet, joista puut saadaan hakattua ja kuljetettua ilman pakkassäiden avustusta. Itä-Suomessa on keskimäärin hieman parempi tilanne”, sanoo Maaja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Huonojen talvien alue ulottuu etelän lisäksi länsirannikolla Oulun korkeudelle asti. Esimerkiksi viime talvi oli huono, mutta sitä ennen oli hyviä korjuutalvia useampi”, Rintala toteaa. Tänä vuonna kunnon talvisavotoita kaipaavat myös metsäkoneyrittäjät. ”Jos kolme vuotta menee umpeen eikä vieläkään tule sopivaa korjuukeliä, silloin sovitaan asiakkaan kanssa sopimuksen jat40 Metsänomistajan AARRE. Miksi puunkorjuu viivästyy. ”Talvihakkuissa ostajien tilannetta säätelee se varasto, jonka he ovat jo ostaneet. Suunniteltuja hakkuita siirtyi eteenpäin, kun sopivia korjuuolosuhteita ei riittänyt. Pakkastalvi helpottaisi heidän tilannettaan, jos rästikohteita päästäisiin hakkaamaan. Töitä ei ollutkaan toivottua määrää. Tehtaat eivät ole käyneet tavallisella tasolla. Metsä Groupin tehtaista ovat seisseet muun muassa Rauman ja Joutsenon sellutehtaat ja Rauman saha. ”Kauppaa on käyty noin puolet normaalista määrästä
Sen sijaan esimerkiksi sukupolvenvaihdos voi olla sellainen. Tien rakentaminen on kallis apukeino, mutta jo raivaussahallakin voi pelastaa tilannetta. ”Kauppasumma säilyy silloin ennallaan, vain hakkuuajankohta sovitaan uudestaan.” Mäntylän mukaan puun hinnan nousu tai lasku ei ole peruste kaupan purkamiselle. ”Jos puita ei ole hakattu ajallaan, metsänomistaja voi olla tilanteessa hyvinkin vahvoilla.” Tällaisia selvittelyjä on tullut esimerkiksi energiapuukohteilla, kun markkinatilanne on muuttunut, Rintala kertoo. METSÄÄN EI mene tietä, jolloin puiden kuljetus pitää järjestää esimerkiksi naapuritilan kautta, jäädyttämällä ajoura tai tamppaamalla lunta. ”Mitään yleisohjetta tähän ei ole, vaan ehdot vaihtelevat ostajittain.” Rintalan mukaan vain harvoin on sellainen tilanne, että esimerkiksi kolmen vuoden aikana ostajalla ei olisi ollut yhtään kertaa mahdollisuutta korjata puita. ”Yksittäisiä tapauksia on ollut, että ostaja on joutunut maksamaan puut, vaikka on jättänyt hakkuuoikeutensa käyttämättä sopimusaikana”, Rintala kertoo. Omalle työlle saa ihan hyvän palkan, kun harvennuskohteen käy ennakkoraivaamassa. Puusta maksettava hinta paranee, kun koneellinen korjuu helpottuu”, Rintala suosittelee. HAKKUUPAIKAN MAAPOHJA (esimerkiksi suo) ei kanna ilman riittävän kovaa pakkasta tai paksua lumikerrosta. ”Hyvä tarjous on kiinnostava mahdollisimman monille ostajille, myös sahoille ja energiapuun ostajille”, Rintala neuvoo. LÄHIN PUUAUTOLLA ajettava tie on huonokuntoinen. Hänen mukaansa korjuuajan umpeutuessa vanhoihin ehtoihin ja korjuuajan jatkamiseen ei tarvitse suostua, ellei alkuperäisessä sopimuksessa tällaista kirjausta ole. Toinen keino on rakentaa houkutteleva tarjous ostajien näkökulmasta, jos tilalta löytyy muitakin hakkuumahdollisuuksia samaan pakettiin. ”Puukauppasopimukseen voi kirjata, että korjattava esimerkiksi vuoden kuluessa.” Teksti Hanna Lensu ”Kaikkiin talvi harvennus kohteisiin ei välttämättä saa tarjousta.” Jari Mäntylä Metsänomistajan AARRE 41. METSÄ ON raivaamaton ja hakkuu hankalaa. PUUMARKKINAT Suuret odotukset talvihakkuille Ostajien kiinnostuksen latistajia HAKATTAVAA PUUTA on vähän, korkeintaan sata kuutiota. ”Tärkein keino on ennakkoraivaus. Leimikkoa voi kohentaa itse Jos metsänomistaja tietää, että hakkuukohteen menekissä on todennäköisesti haasteita, tilannetta voi usein parantaa jonkin verran omin toimin. Ennakkoraivauksessa poistetaan koneenkuljettajaa häiritsevät puskat ja rangat raivaussahalla. MTK:n Rintala korostaa, että korjuuajan umpeutuessa metsänomistajan pitää aina tarkistaa, mitä puukauppasopimukseen on kirjattu asiasta. ”Toisaalta esimerkiksi hyvän päätehakkuukohteen voi pilata liittämällä samaan kauppaan epäkelvon harvennuksen, joka pudottaa parhaat ostajat pois.” Jos hakkuulla on kiire, Rintala suosittelee valitsemaan sellaisen ostajan, joka lupaa korjata kohteen nopeasti. LÄHDE: Pauli Rintala, MTK kamisesta”, Metsä Groupin Mäntylä sanoo. METSÄSSÄ ON erityistä huomiota edellyttäviä tekijöitä (esimerkiksi luontokohteita tai kaavamerkintöjä)
42 Metsänomistajan AARRE P irkanmaalaisesta Outi Petterssonista tuli metsänomistaja hieman sattumalta kesämökkikauppojen yhteydessä parikymmentä vuotta sitten. Kuva: Jarno Mela ”Metsällä on iso merkitys perheiden ja ihmisten toimeen tuloon.” METSÄNOMISTAJAN Aarteen ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Jussi Orell. Se osoittautui tyypilliseksi pirkanmaalaiseksi talousmetsäksi, joka oli melko hoitamaton. Ennen omistajuutta metsä tarkoitti Petterssonille virkistäytymispaikkaa. Orell, 48, siirtyy tehtävään Turun Sanomien vastaavan päätoimittajan työstä. Muistan kun taata sai aikanaan ostettua itse oman metsän, se oli iso juttu.” Sitten iski epätietoisuus; mitä metsälle pitäisi tehdä, mitä sille saa tehdä. Jossain kohtaa Pettersson huomasi, että tutut alkoivat kysellä häneltä metsänomistamiseen liittyviä kysymyksiä. Ensimmäinen Petterssonin saama neuvo oli kartoittaa metsä. Tietoa metsänhoidosta oli tarjolla paljon, mutta sitä piti etsimällä etsiä. Immosella on monipuolinen työkokemus metsätalouden, metsänhoidon ja metsäteollisuuden tehtävistä. Myös näkemys metsien merkityksestä ympäristöja ilmastoasioihin on kasvanut.” Teksti Aura Pilkama Metsänomistaminen on kasvattanut ymmärrystä metsistä ja niiden roolista yhteiskunnassa, sanoo pirkanmaalainen Outi Pettersson. Ennen Orellin siirtymistä tehtävään Metsänomistajan Aarteen ja Maaseudun Tulevaisuuden vt. Teksti Hanna Lensu Polku vei yllättäen syvälle metsään JUURI NYT Kari Salonen Anna-Katri Hänninen. Jussi Orell päätoimittajaksi Anne Immonen on valittu Siemen Forelian toimitus johtajaksi. Pettersson kehitti muun muassa verkkokurssin asioista, joista olisi itsekin kaivannut aikanaan tietoa. Teksti Hanna Lensu Metsänomis tajan Aarteen uusi päätoimit taja Jussi Orell. Sen jälkeen mielen valtasi ylpeys. Kysymykset ovat samoja, joita Petterssonkin aikanaan aprikoi, ja siitä syntyi ajatus jakaa tietoa laajemmallekin yleisölle. Aiemmin hän on toiminut muun muassa päällikkötehtävissä Lännen Mediassa. ”Taata oli puuseppä, ja puuta ja metsää olen pienestä pitäen arvostanut. Nyt myös raivaussahasta on tullut ystävä ja moottorisahakin tottelee. Myöhemmin Pettersson päätyi opiskelemaan Tampereen ammattiopistoon ja valmistui metsuriksi. ”Itsekin lähdin aikanaan nollasta ilman mitään tietoa metsistä, niin on mukavaa, että jostain löytyy apua ja on mahdollisuus kysyä tyhmiäkin kysymyksiä.” Parinkymmenen vuoden aikana suhde metsään on syventynyt. Nykyinen päätoimittaja Jouni Kemppainen jää eläkkeelle helmikuun alussa. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1.2.2026. ”Emme tienneet millaisia velvollisuuksia ja vastuista metsänomistamiseen liittyi, olimme täysin uuden edessä”, Pettersson muistelee. päätoimittajana toimii uutispäällikkö Niklas Holmberg. Immonen siirtyy toimitusjohtajaksi taimituotantoon erikoistuneesta Fin Forelia oy:stä, jossa hän on työskennellyt liiketoiminnan kehityspäällikkönä. Pettersson kartutti ymmärrystään omaisuutensa hoidosta kysymällä asiantuntijoilta ja osallistumalla kursseille. Anne Immonen taimiyhtiön johtoon METSÄTALOUSINSINÖÖRI, tradenomi Anne Immonen on valittu Metsähallituksen tytäryhtiön Siemen Forelia oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. ”Nyt ymmärrän metsän merkityksen paremmin raaka-aineentuotannossa, ja olen oppinut ymmärtämään, kuinka iso merkitys metsällä on perheiden ja ihmisten toimeentuloon. ”En vielä oikeastaan siinäkään vaiheessa ymmärtänyt, että me olemme metsänomistajia, metsää vain oli siinä”, Pettersson kertoo. Hän on toiminut pitkään muun taimitarhapäällikkönä UPM Kymmenellä Joroisissa. Kaupan jälkeen alkoi hahmottua, että tonttiin kuului myös oikeaa metsää
Lue lisää: www.mmsaatio.fi/lahjoita. Soita: 020 413 2321 Hyödynnä kontaktit ja varaa ilmoitus paikkasi palvelu hakemistosta! PALVELUHAKEMISTO PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 Jätä ikuinen jälki Tee Metsätestamentti ® Määritä kohteeksi itsellesi tärkeä metsäasia, johon käytämme lahjoituksesi tuoton lyhentämättömänä ja korvamerkittynä
”Mökkiläisillä on henkinen omistajuus” HENKILÖ 44 Metsänomistajan AARRE. Hän ymmärtää, että myös lähiseutujen mökkiläisillä on omanlainen suhde hänen perheensä talousmetsiin. Metsänomistaja Heli Manninen on hoitanut koko ikänsä metsiään itse
Heli Manninen 56-VUOTIAS MAATALON emäntä. Samalla tavalla kuin järvestä voi ammentaa kalaa, metsää käytetään niin, että se säilyy seuraavalle sukupolvelle vähintään yhtä hyvänä.” Heli Manninen ihmettelee, miksi hiilensitominen tuupataan mediassa kokonaan metsänomistajien vastuulle. Isä kertoo ihan omanlaisella, melkein hellällä äänensävyllä, miten hän metsää harventaa ja antaa tytöille ohjeita siitä, miten puita pitää hoitaa. ”Kun ei ole hirmumäärää hehtaareita, metsiä pitää käyttää viisaasti. HARRASTUKSINA VERKKO KALASTUS Lohjanjärvellä, myös talviverkoin, leipo minen sekä kavereiden kanssa hengailu erityisesti kotimaisilla musiikkifestivaaleilla. NELJÄ VUOSIVUOKRAMÖKKIÄ ja lyhyt aikavuokrauksessa oleva Kalliopesä-mökki. Niitä ei voi museoida. Viljelyssä kotitila Lohjansaaressa sekä puolison tila Kirkniemessä. Heli Manninen osaa vieläkin palauttaa mieleen 1970-luvun puolivälin hetken, kun äiti on pakannut maitopullon villasukan sisään ja on lähdetty siskon kanssa viemään isälle hakkuupalstalle eväitä. Hevosen hengitys höyryää ilmassa, kahvi tuoksuu, ja lapset istuvat itsekin syömään voileipää. ”Muutenkin tuntuu, että tässä joudutaan kaikki tekemään talkoilla. LOHJA M istä syntyy rakkaus metsään. PERHEESEEN KUULUVAT Pekka-puoliso, neljä aikuista lasta, kolme lastenlasta sekä yksi karvalapsenlapsi eli Lele-koira. Eikö voitaisi alkaa välillä puhumaan siitä, Kun ei ole hirmumäärää hehtaareita, metsiä pitää käyttää viisaasti, Heli Manninen sanoo. Metsänomistajan AARRE 45
Pidetään pieni tauko, ja jatketaan kun vastapuoli on vähän enemmän vastaanottavainen.” Mannisen mukaan mökkiläiset näkevät Lohjansaaren metsät eri silmin. Teen ne työt, mitkä metsä vaatii, ja jos joku tulee kysymään, kerOmatoimista metsänhoitoa Heli Manninen tekee itse kaikki metsänhoitotyöt. ”Jos joku tulee aivan vimmoissaan arvostelemaan, niin siinä vaiheessa ei välttämättä kannata lähteä mukaan keskusteluun lainkaan. Taimikonhoitoihin tai harvennushakkuisiin ei puututa, mutta kun vuoroon tulee päätehakkuu, keskustelusta tulee kiihkeämpää”, hän kertoo. ”Isällä oli tapana aina joutilaan lapsen nähdessään ottaa tämä mukaansa töihin. ”Heidän tonttiensa takana olevat metsät ovat meidän perheemme talousmetsiä. Lele-koira on taitava kantarellien etsijä. 46 Metsänomistajan AARRE. Miksi koko ajan pitäisi ostaa uusia vaatteita ja matkustella pitkin maailmaa. Onneksi isä opetti sahan käytön myös meille tytöille, vaikka pikkuveljeni oli metsähommissa todella aikaansaava ja taitava.” Manninen ei ole innostunut mistään liikuntaharrastuksesta, joten metsätyöt toimivat myös fyysisen kunnon ylläpitäjänä. ”Turhaan kulutukseen laitetuilla summilla saisi pidempiaikaista mielihyvää kierrättämällä rahaa lähiympäristössään, vaikkapa palveluja hankkimalla.” Mökkiläinen katsoo eri silmin Metsän omistaminen tiiviin lomarakentamisen naapurissa Lohjansaaressa tuo oman mausteensa metsänhoitoon. ”On niin hieno tunne, kun tulee hiki ja koko kroppa on ollut liikkeessä. Lapsuuden töihin joutuminen on vaihtunut fyysisestä työstä nauttimiseen. On ajauduttu aivan sivuraiteelle, kun keskusteluissa kuvitellaan suomalaisen metsänomistajan hakkuiden vähentämisen pelastavan koko maapallon.” Mannisen mukaan vanhanaikainen yhteisöllisyys pelastaisi paljon. ron mitä minulla on työn alla. Kaikki eivät tätä välttämättä tajua, ja siitä tulee joskus ylimääräistä painetta.” että tietoisesti vähennettäisiin kuluttamista ja lopetettaisiin fossiilisten polttoaineiden käyttö. ”Ei kannata mennä etukäteen kyselemään lupia naapureilta eri metsänhoitotoimiin. Useimmat ymmärtävät, että puut kyllä kasvavat uudestaan ja hetken kuluttua paikalla on taas jo upea taimikko. Heillä on niihin henkinen omistajuus, koska he ovat tottuneet käyttämään niitä omina sienija mustikkametsinään. Alkuun karsittiin oksia vesurilla, vanhempana opittiin käyttämään moottorisahaa. Päänuppi nollautuu ja näkee metsän jatku”Ei kannata mennä etu käteen kyselemään lupia naapureilta metsän hoito toimiin.” ”Miksi koko ajan pitäisi os taa uusia vaat teita ja mat kustella pitkin maailmaa?” Vuodenaikojen vaihtelu ja luonnon tarkkailu on Heli Manniselle antoisaa
Ei kerta kaikkiaan ole sanoja sille hienolle tunteelle, minkä saa, kun harventaa itse istuttamiaan metsiä.” Toisinaan Manninen löytää taimikoistaan kohteita, joihin ei ole oikeaan aikaan ehtinyt raivaustöihin. 2 HANKI ITSELLESI hyvät metsävarusteet. Sitä hoivataan ottamalla heinät pois. Kysy varustesuosituksia sellaiselta henkilöltä, joka jo itse tekee metsätöitä. 3 KYSY ROHKEASTI neuvoja. ”Siellä viimeistään hoksaa sen, kuinka paljon metsänhoidolla voi vaikuttaa metsien kasvuun. Helin vinkit muille metsänomistajille 1 EI TARVITSE pelastaa koko maailmaa kerralla, kannattaa lähteä pienestä liikkeelle. Metsähommissa tykkään hiljaisuudesta, kavereiden kanssa sitten voidaan pitää meteliä festareilla.” Vadelma-aika on parasta Heli Manninen on opettanut tyttärensä koiran etsimään kantarelleja, mutta metsävadelma-aika menee kaiken muun tekemisen ohi. Kuinka paljon paksummaksi ajoissa hoidettu runko on järeytynyt.” Käytännön metsätöiden lisäbonuksina Manninen mainitsee vuodenaikojen vaihtelun, kahvitauot, luonnon kauneuden ja sääolosuhteet. mon. Osaajat auttavat mielellään! 4 TYÖ TEKIJÄÄNSÄ opettaa – ja onneksi metsä korjaa aika hyvin virheet. Istutettu taimi on alkuun ihan pieni. Heli Manninen levittää kodin ja mökkien uuneista kertyvät tuhkat metsiin. Metsänomistajan AARRE 47. ”Päässäni on tietty kartta, jonka mukaan etenen.” Ruuanlaitto ja leipominen kuuluvat Heli Mannisen harrastuksiin. ”Kuulosuojaimet ovat vain kuuloa suojaamassa. Sitten pitää käydä perkaamassa lehtivesat pois
”Itse kerääminen on tosi kivaa. ”Kun ollaan metsässä sellaisilla vaatteilla, joita ei tarvitse varoa, niin pääsee kunnolla liikkumaan. Kun astiat täyttyvät, kun kehität omaa nopeuttasi aina vain paremmaksi, kun olet poimimisessa tosi taitava – taitaa kuulostaa vähän kipeältä, mutta se vaan on niin kiehtovaa”, Manninen nauraa. ”He ovat tottuneet käyttämään niitä omina sieni ja mustikkametsinään”, Heli pohtii. Tässäkin kohtaa huomaa, että avohakkuut eivät ole mitään mörköjä, vaan ne tuottavat luontoon monimuotoisuutta.” Manninen poimii vadelmat suoraan pakasterasioihin, jotka kulkevat mukana rinnuksella niin, että molemmat kädet ovat vapaina poimintaan. Kun 2-vuotias saa syödä omin käsin poimittua mustikkaa, siitäkin jää muistijälki joihinkin liikeratoihin.” Metsä kasvattaa omatoimiseksi ja itsenäiseksi, hän tuumii. Tavoitteena on tietysti mahdollisimman nopea astioiden täyttyminen. Jos kerään paljon, voin myydä marjoja, mutta se ei ole minulle mikään motiivi. Vapaaajan asukkailla on talousmetsiin erilainen suhde kuin metsien omistajilla. ”Se on fiiliksen tekemistä lomalaisille. Teksti Tiina Lietzén Kuvat Lari Lievonen ”Satokausi on tosi lyhyt ja marja on niin paljon paremman makuinen kuin jalostettu puutarhavadelma.” Vadelman kasvutapa vaatii löytämään uuden poimintapaikan 3–5 vuoden välein ja tässä työssä Manninen luottaa myös moottoripyöräilevään puolisoonsa. Verkkokalastus Lohjan järvellä kuuluu Helin harrastuksiin kaikkina vuodenaikoina. Siinä räsäyttää vain uunin luukun rikki.” Lapsenlapset mukaan Heli ja Pekka Mannisen kolme lastenlasta saavat mummolassaan yltäkylläisesti ikätasoonsa sopivaa metsäohjelmaa. ”On turvallisuustekijä, ettei niitä pitkiä puita yritetä ahtaa saunaan. Ulkopaljuun menisi pidempikin puu, mutta kun saunan ”Avohakkuut eivät ole mitään mörköjä, vaan ne tuottavat luontoon moni muotoisuutta.” 48 Metsänomistajan AARRE. Kaatuneiden puiden yli kömpiminen kehittää tasapainoa ja kasvattaa itsevarmuutta. Vaikka olisi paljon paarmoja ja tosi kuuma, niin silti poimiminen on mukavaa. Siitä on helppo jakaa kuva vaikka Instagramiin ja huikata puolisolle, että hei, mä sytytin takkaan meille nyt tulet.” Omaan käyttöön kelpaa Mannisen mukaan huonompikin klapi, mutta viikkovuokramökille toimitettavan puun on oltava helisevän kuivaa, täysin roskatonta ja kaikin tavoin nättiä. Asettelen puiden päälle pienistä tikuista takkaruusun niin, että kasa varmasti syttyy päältä ja pienhiukkaspäästöt jäävät vähiin. pesään mahtuu vain 33-senttinen, niin karvaiden kokemusten jälkeen mökille viedään vain lyhyempiä puita. Nätit klapit mökeille Taimikoiden kunnossapidon lisäksi Heli Manninen tekee polttorangat omaan talouteen, neljälle vuosivuokramökille sekä viikkovuokrattavalle Kalliopesälle. ”Vannotan aina, että pitäisi silmät auki sopivien taimikoiden kohdalla. Kalliopesän tulisijat Manninen latoo valmiiksi vieraille
Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Ri st ik ko 1 /2 02 6 Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Ristikon 1/2026 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 3/2026. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake: viestimedia. Ristikon 10/ 2025 ratkaisu Avainsana: SIKAROTU Onnittelemme ristikon 10/2025 voittajia: Elina Saarikoski, Ilmajoki Tapio Keskimaula, Keminmaa Reijo Kuitti, Töysä Osallistu ja voita! LAITA VASTAUKSEESI • Ristikon avainsana • Vastaajan nimi • Osoite, posti numero, posti toimipaikka • Puhelinnumero • Tilinumero IBANmuodossa Metsänomistajan AARRE 49. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Arvomme vastan neiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirjekuoressa 23.2.2026 mennessä osoitteella Aarre, Ristikko 1, PL 440, 00101, Helsinki. 020 413 2277 (ark. 8–16). Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh
Niitä kunnostamalla voidaan auttaa lajistoa verrattain edullisesti. Lähteen korjauksen maksaa valtio MONIMUOTOISUUS 50 Metsänomistajan AARRE. Valtaosa luonnontilaisista lähteistä on jäänyt ihmistoiminnan jalkoihin
Valtio maksaa työt Lähteen ennallistamisen rahoittaa valtion elinympäristöohjelma Helmi. Tällä kertaa kasvupaikka ei erikoisemmin kukoista. Aloitteen ennallistamisesta teki tällä kertaa Uudenmaan ely-keskus. Sen todistavat lettoja tihkulehväsammalet läpikuultavine lehtineen. Osa puustosta kuolee vedenpinnan noustessa ja osa, esimerkiksi tervalepät, jatkaa eloaan. Lähteet voidaan jakaa purosta alkunsa saaviin purolähteisiin, altaita muodostaviin allikkolähteisiin sekä tihkupintalähteisiin. Olemme yksityismetsässä Raaseporissa, jossa lähde on jäänyt aikanaan metsätalouden jalkoihin. RAASEPORI L ähteen äärellä pieni on kaunista. Maa on mutainen, vesi tulvii ja puita on kaadettu. Otaluhtasammal viihtyy lähteiköissä. Ilmakuva kunnostettavasta lähteiköstä Raaseporissa. pientä patoa, jotka pitävät huolen, että alkuperäinen vedenkierto elpyy. Vuosien saatossa maa nielaisee padot, eikä ihmisen kosketusta enää huomaa. Lindfors kertoo, että uteliaisiin varislintuihin lukeutuva pähkinähakki on käynyt paikalla kuikuilemassa, mitä on tekeillä. Kunnostustyöt maksavat urakoitsijan arvion mukaan kolmisentuhatta euroa. Kaikki tämä kuuluu asiaan, kun ojituksella pilattua lähteikköä kunnostetaan entiseen loistoonsa. Kuusi pientä patoa Urakoitsija Tom Lindfors on lapioinut ojia tukkoon ja rakentanut koivupölleistä ja maa-aineksista kuusi Tom Lindfors kertoo saavansa patojen rakentelusta liikuntaa ja taskurahaa, eikä tarvitse käyttää aikaa ja rahaa kuntosalilla käymiseen. Luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan elyMetsänomistajan AARRE 51. Samalla syntyy harvinaisille lajeille elintärkeää lahopuuta. Keväällä ne saavat seurakseen keltavihreinä kukkivia kevätlinnunsilmiä
Lähteissä möyrii ja pörrää myös monenlaista hyönteistä, joskin niiden lajikirjoa on tutkittu Vuorisen mukaan hyvin vähän. Joissain tapauksissa lähde on päässyt silti hakkuiden jälkeen kuivumaan ja mikroilmasto muuttumaan. Osa lähdekasveista on peräisin nykyistä lämpimämmältä aikakaudelta, jolloin pähkinäpensaita ja jalopuita kasvoi paljon nykyistä pohjoisempana. Maamassojen myllääminen jossain läheisellä työmaalla voi muuttaa veden ruosteenväriseksi. Hän poimii mättäästä näytille otaluhtasammalta ja lettorahkasammalta. Nykyään vesilaki kieltää luonnontilaisten lähteiden vaarantamisen. keskuksesta kertoo, että elinympäristön elpyminen edellyttää, että jäljellä on riittävästi lähteille tyypillistä lajistoa. Esko Vuorisen mukaan Raaseporissa kunnostetun lähteikön ääreltä löytyy yhä tarpeeksi elpymiskykyistä lähdelajistoa. Lisäksi metsälaki määrää jättämään suojavyöhykkeen luonnontilaisina tai sen kaltaisina säilyneiden lähteiden ympärille. Kasvit menestyvät täällä yhä, koska lähteet ja tihkupinnat eivät jäädy sydäntalvellakaan. Tiedot kunnostettujen lähteiden sijainnista ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksesta elinympäristöön ovat hajanaisia ja puutteellisia. Lisäksi lähteisiin on rakenneltu vedenottamoita, koska niihin pulppuava vesi on raikasta pohjavettä. Suurinta tuhoa on koitunut metsätaloudesta ojituksineen ja hakkuineen. Siksi kohde valikoitui ennallistettavaksi. 52 Metsänomistajan AARRE. Kuluvalla Helmi-ohjelmakaudella vuodesta 2021 vuoteen 2030 Maanomistajan ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa suostumuksensa pienvesistön kunnostamiseksi. Haittaa aiheutuu myös rakentamisesta, vaikkei itse lähdettä jyrättäisikään. Tuhat lähdettä kuntoon Helmi-ohjelmaan laadittu Lähteikköjen ennallistamisopas vuodelta 2023 kertoo, että Suomessa on kunnostettu 1990-luvulta alkaen karkeasti arvioiden tuhatkunta lähdettä. Ne ovat eläneet alueella luultavasti tuhansia vuosia. Laki suojelee lähteitä Valtaosa luonnontilaisista lähteistä on jäänyt ihmistoiminnan jalkoihin. Tämänkään kohteen asukkaista ei ole tietoa
Kuvassa lettolehväsammalta. Liljaniemen mukaan monin paikoin enää joitakin prosentteja lähteistä ja puroista on säilynyt luonnontilaisina. Alle on listattu joitakin uhanalaisia lähdelajeja. Teksti Katja Lamminen Kuvat Kari Salonen Lähteikköjen uhan alaisia lajeja LÄHTEIKKÖJEN TILAA ja ennallistamisen tuloksia voidaan arvioida tarkastelemalla vedessä tai vesirajassa eläviä selkärangattomia. Olisikin tärkeää, että uhanalaistuneet lähteet pelastetaan ja jo tuhoutuneita kunnostetaan. KOSKIKORENNOT: etelänkoipikorri NIVELKÄRSÄISET: Florodelphax leptosoma -kaskas KOVAKUORIAISET: pyörörutavesiäinen, lähdelaakaripsikkä, lähde purolaakanen, Myllaena brevicornis -lyhytsiipinen, Hydroporus discretus -sukeltajakuoriainen VESIPERHOSET: lähdesirvikäs, vienosirvikäs, siviäsirvikäs SÄÄSKET: sienisääskiä, vaaksiaisia ja surviaissääskiä (osa puutteellisesti tunnettuja) KÄRPÄSET: kolikkokiiluri, huonosti tunnettu lajiryhmä NILVIÄISET: Pisidum-suvun simpu koita, kalkkisiemenkotilo, lettosiemenkotilo, kalkkitorvikotilo, pulleasilokotilo, kaksihammaskotilo, kristallikotilo LÄHDE: Jari Ilmonen: Lähteikköjen pohjaeläimet Pato palauttaa ojituksen kuivattaman lähteikön vesitalouden ennalleen. Vasta 17 prosenttia tavoitellusta määrästä on saatu ennallistettua. Maanomistajan ei tarvitse tehdä muuta kuin antaa suostumuksensa maillaan sijaitsevan pienvesistön kunnostamiseksi. Tarjotuista kohteista valitaan sellaiset, joilla on parhaat edellytykset ennallistua. on tavoitteena kunnostaa luonnonsuojelualueilla 350 lähdettä ja suojelualueiden ulkopuolella 700 lähdettä. Ympäristöneuvos Petri Liljaniemi ympäristöministeriöstä kertoo, että loppukiri on tarpeen, sillä vasta 17 prosenttia tavoitellusta määrästä on saatu ennallistettua. Lähteikköjen äärellä viihtyvät kasvit ovat riippuvaisia tihkupinnan kosteudesta. Metsänomistajan AARRE 53
Alueelta on aikoinaan uitettu puuta uittoränniä pitkin. Näin väylää muotoillaan uudestaan. Sen tarina rannoiltaan rakentamattomana alueena juontaa juurensa vuosikymmenten taakse, Enso-Gutzeitin toimitusjohtajaan Pentti Salmeen, joka tykkäsi kalastella alueella. Vielä parempaa huomista niille tekee Ossi Kokki, entinen metsä yhtiön mies hänkin. Nuorena miehenä Kokki kävi laittelemassa Salmen portteja kiinni. Tästä hyötyvät niin uhanalaiset saimaannorppa kuin jalokalatkin. Seuraavaksi odotellaan taimenten saapumista. Ennallistamisella tehdään kaloille lisääntymismahdollisuuksia, ja toiveena on tietenkin uuden elinkelpoisen virtavesistön luominen kaloille. Ne asetellaan jokeen sieltä nostettujen tilalle. Vielä tänäkin päivänä muistutuksena tuosta ajasta ovat portit ja puomit, joilla liikenne alueella rauhoitettiin. Se toimii nykyään vuokrakämppänä retkeilijöille. Savottatöistä muistuttavat tukkitiet, tarinat vierityskentästä sekä seuraavaksi sadaksi vuodeksi kunnostettu Karhukosken savottakämppä. Teksti ja kuva Mikko Nikkinen Karhukosken kunnostaja AJASSA 54 Metsänomistajan AARRE. KARHUKOSKI virtaa valuma-alueiltaan Saimaan yhdelle harvoista erämaista, Puumalan Katosselälle. Nyt eläkepäivillään jokiaktiivi rahtailee koskesta nostettujen kivien tilalle uusia kelkallaan
Eläke päivillään Ossi Kokki rahtailee koskesta nostettujen kivien tilalle uusia kelkallaan. Metsänomistajan AARRE 55
VINKKI: • Voit käyttää myös vaaleaa kalaa, esimerkiksi ahvenfileitä tai kuhapaloja. Jaa lohien päälle valkosipulivoita. Ota pelti uunista ja työnnä kasvikset pellin toiseen päähän. Resepti Kati Pohja 56 Metsänomistajan AARRE. Arkena ruuan pitää maistua kaikille ja syntyä vähällä vaivalla. Levitä palat uunipellille leivinpaperin päälle. Lohipelti 4 annosta AINEKSET • 600 g perunoita • 1 (300 g) bataatti • 2 rkl rypsiöljyä • 1 tl timjamia • ½ tl suolaa • 600 g lohifileetä, paksumpaa päätä • 50 g valkosipulivoita • 1 prk (35 g) kapriksia • (lehtipersiljaa) VALMISTUSOHJE 1. Viimeistele halutessasi lehtipersiljalla. Ripottele kaprikset kalojen ja kasvisten päälle. Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Kuva: Sanne Katainen Arjen kesyttäjät KAUDEN RESEPTIT Käännä pari kertaa kypsennyksen aikana. Uunilohi kypsyy perunan ja bataatin rinnalla. Jatka kypsennystä vielä 10 minuuttia, tai kunnes kalat ovat kypsiä. Nosta lohipalat pellille leivinpaperin päälle. Kokeile kasvisten kanssa pellillä valmistuvaa lohta, pehmeää porkkanakeittoa tai kaaoksen kesyttävää kanapastaa. 2. Lisää kasvikset ja pyöräytä sekaisin. 3. Kuori perunat ja bataatti sekä paloittele ne suupaloiksi. Mittaa kulhoon öljy ja mausteet. Leikkaa lohifilee neljään osaan
Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Resepti Anneli Pessala Teksti Aura Pilkama Metsänomistajan AARRE 57. Kuva: Carolina Husu Ju lk ais em m e tä llä pa lst all a V ie sti m ed ia n le ht ie n su os itu im pia kla ss ik ko re se pt ejä . Kuva: Sanne Katainen Juuriselleri tuo makua porkkanakeittoon. 3. Siirrä lihat sivuun odottamaan. Mittaa mielellään pinnoitettuun kattilaan maito ja vesi. Koskenlaskija perinteinen) • persiljasilppua VALMISTUSOHJE 1. Mausta basilikalla ja sitruunamehulla. Porkkanakeitto 5 annosta AINEKSET • 1 kg porkkanoita • 2 sipulia • 100 g juuriselleriä • 12 dl vettä • ½ tl suolaa • ½ tl mustapippurirouhetta • 1–2 rkl tuoretta basilikaa • 1 rkl sitruunamehua • ½ pkt sulatejuustoa (esim. Leikkaa fileet suupaloiksi. Lisää nauhapasta ja keitä pastapakkauksen ohjeen mukainen aika, kunnes pasta on al dente -kypsää. Resepti Kati Pohja VINKKI: • Broileripastan kanssa maistuu salaatti ja leipä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Kuumenna sekoitellen, kunnes kastike sakenee. Tarjoa heti. 2. 4. 3. Keitä kuoritut ja paloitellut kasvikset suolalla ja pippurilla maustetussa vedessä kypsiksi, noin 20 minuuttia. Lisää juusto ja sekoita, kunnes juusto on sulanut. Lisää lihat ja anna niiden kuumentua. Sekoita pastan joukkoon kerma ja juustoraaste. Ripottele keiton pinnalle persiljasilppua. Täyttävä kanapasta syntyy nopeasti. 2. Soseuta keitto sauvasekoittimella samettisen pehmeäksi. Lisää joukkoon murustellut liemikuutiot sekä hienonnettu valkosipulinkynsi. Kuumenna öljy pannulla ja paista lihat kypsiksi sekoitellen. Kermainen kanapasta 4 annosta AINEKSET • 3–4 broilerin rintafileetä • 2 rkl voita tai rypsiöljyä • suolaa ja mustapippuria • 4 dl täysmaitoa • 4 dl vettä • 2 kanaliemikuutiota • 1 valkosipulinkynsi • noin 300 g nauhapastaa • 1 dl ruokakermaa • 100 g parmesaaniraastetta VALMISTUSOHJE 1
Nimi Osoite Puhelinnumero Sähköposti Vastaa osoitteessa viestimedia.fi/ lukijapalaute Voit myös vastata palauttamalla vie reisen lomakkeen kirjekuoressa posti merkillä varustettuna osoitteeseen: Metsänomistajan Aarre / toimitus PL 440, 00101 Helsinki Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja käytetään vain yhteydenpitoon arvontojen voittajien kanssa. Suosittelisitko Metsänomistajan Aarretta ystävillesi. Ri sto J u ssi l a Kokeilussa hankinta hakkaajan kevyet moottorisahat. Muuta palautetta. SEURAAVASSA NUMEROSSA 2/2026 J o h an nes T er v o Sähkölinjat leve nevät – alusmaiden hyödyntämiseen on lukuisia vaihtoehtoja. 1. Mitä pidit Metsänomistajan Aarteesta. Vastaa ja voita! Arvomme palautteen lähettäjien kesken neljä kertaa vuodessa kaksi kappaletta 50 euron lahja kortteja Kryhmän kauppoihin. M a ria Mik la s Metsätila on ollut Maija Koskelan paras sijoitus. 58 Metsänomistajan AARRE. Kyllä En 2. Mistä aiheista toivot juttuja. Seuraava lehti ilmestyy 16.2
Tarjoustilauksen voi tehdä vain kotimaisiin osoitteisiin, joihin ei ole viimeisten 3 kk:n aikana tehty tilauksia. Tilaa tekstiviestillä: LÄHETÄ VIESTI: TILAUS KAV6022 ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE Numeroon 13526 Tekstiviestin lähetys on maksuton. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 €/lasku. + Traktorikortit Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti KAV6022 VIESTIMEDIA OY Tunnus 5002596 Info: K1 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa tilauksen postimaksun. jakso 6 kk vain 100 € (norm. Kyllä kiitos! Tilaan Koneviestin tutustumishintaan, kestotilauksen 1. Tilaa soittamalla: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV6022 Tilaa netistä: koneviesti.fi/lehti tai oheisella QR-koodilla TILAUSKORTTI Tilaajana osallistun lahjakorttiarvontaan joka kuukausi! Lisätietoa arvonnasta: koneviesti.fi/arvonta Tarjous on voimassa 30.6.2026 asti. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (asiakaspalvelu@viestimedia.fi tai 020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta mpm/pvm). 124,80 €) . Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. 124,80 €) 100 € /6kk VOITA LAHJAKORTTI! ARVONTA JOKA KUUKAUSI. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja sähköpostilasku (0 €) Valittu laskutustapa paperilasku (4,90 €) Muista hyödyntää ammattilaisen verovähennysoikeus! LAHJAKORTTI 500 € Koneviesti Lehti ja Digi Kestotilauksen 1. jakso (Norm
Lisätietoa löytyy metsanhoidonsuositukset.fi-palvelusta, artikkelista Hirvi eläintuhojen torjunta.” 60 Metsänomistajan AARRE. Talviaikaan ravinto vähenee ja eläinten liikkuma-alue pienenee, joten suurin tuhoriski on talvilaidunalueilla. Joillakin alueilla tuhoja voidaan hillitä jättämällä ravintokasveja perkaamatta pienemmän riskin kuvioille. Männyn viljelyssä kannattaa suosia kylvöä, jos mahdollista. Toimitus valitsee julkaistavat kysymykset. Erityisesti männyn oksat ja kuori ovat talvella hirvien perusravintoa. Oikea-aikaisella taimikon varhaisperkauksella vähennetään lehtipuuvesakkoa, joka varsinkin männiköissä houkuttelisi hirvieläimiä. Uudistamisvaiheessa laadukas ja kattava maanmuokkaus ja kasvupaikalle sopiva uudistamismenetelmä auttavat saamaan aikaan tiheän, elinvoimaisen taimikon, joka kestää syöntiä paremmin. Myöhempi taimikonharvennus kannattaa ajoittaa niin, että mäntyja lehtipuutaimikot ovat kasvaneet latvasyönnin riskirajan yli eli vähintään viiden metrin pituuteen. Metsänomistaja voi vaikuttaa olemalla aktiivinen näiden tahojen suuntaan, vuokraamalla maitaan metsästysseuroille tai osallistumalla itse metsästykseen. Kasvutappiota syntyy myös siitä, jos karun kasvupaikan uudistamisessa on hirvien pelossa valittu kasvatettavaksi puulajiksi kuusi männyn sijaan. Kannoista sopivat alueelliset riistaneuvostot, ja metsästyksestä vastaavat paikalliset metsästysseurat. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai kirjepostilla Metsänomistajan Aarre / Viestimedia Oy, PL 440, 00101 Helsinki. Koonneet Hanna Lensu, Henrik Hohteri ja Aura Pilkama Mikä avuksi hirvi tuhoihin. Käsittely on kuitenkin työlästä ja sitä joudutaan usein toistamaan. Myös metsänhoidolla voi vähentää hirvituhoriskiä. Kirjoita viestiin tai kuoreen tunnus ”Kysymys”. Aitaaminen on tehokkain suojakeino, mutta hintansa vuoksi se soveltuu vain erityiskohteille, kuten jaloille lehtipuille. Kaikkea lehtipuuta ei kuitenkaan poisteta jo pelkästään monimuotoisuussyistä. Kuva: Antti Saraja KYSY ASIANTUNTIJALTA Onko sinulla kysymys, johon kaipaat vastausta. Tuhoista seuraa kasvutappioita, laatuheikennyksiä ja lisäkustannuksia. Tehokkain ja laajamittaisin keino hillitä vahinkoja on sopivan kokoinen hirvieläintiheys. Syönninestoaineet, kuten Trico, tarjoavat kohdennettua suojaa erityisesti korkean tuhoriskin taimikoissa. TAPIO oy:n Metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo vastaa: ”Hirvieläimet ovat metsätaloudessa taimikkovaiheen suurin tuhonaiheuttaja erityisesti mäntyja lehtipuuvaltaisissa metsissä. Myös yksittäiset lehtipuut havupuutaimikoissa ovat vaarassa. MITEN estän parhaiten hirvituhoja
Pinnassa oleva maannoskerros suojaa ja muuttaa pohjavettä esimerkiksi pidättämällä ilman kautta kulkeutuvia raskasmetalleja. Siksi päätehakkuun jälkeinen maanmuokkaus tulisi tehdä kevyesti, jotta maannosta jäisi mahdollisimman paljon jäljelle suojaamaan pohjavettä. Lisäksi jäsenille on tarjolla laaja kattaus monipuolisia jäsenetuja. Näitä alueita rajataan maaperän rakenteen ja veden liikkumisen perusteella. Monet pohjavesialueet sijaitsevat hiekkaisilla ja soraisilla harjuilla, missä maanpinta on usein eroosioaltista. Pohjaveden laadun kannalta jatkuva kasvatus on parempi vaihtoehto, sillä se säästää maannoskerroksen. Ojitus voi myös lisätä pohjaveden purkautumista tai heikentää sen laatua. Myös PEFC-sertifionti hoituu mhy-jäsenyyden kautta.” Kannattaako metsän terveyslannoitus. Koska pohjavesialueiden maaperä on vettäläpäisevää, ne ovat erityisen herkkiä öljyja kemikaalivahingoille. Kasvuhäiriö tarkoittaa monilatvaisuutta, joka heikentää puun laatua ja vähentää tukkipuun osuutta. Kuusikoiden osalta ei ole vielä saatavissa yhtä tarkkaa tietoa. Metsänomistajien puolesta on saatu paljon aikaan, esimerkkeinä metsävähennyksen laajentaminen ja lunastuskorvausten kasvu. LUONNONVARAKESKUKSEN erikoistutkija Tarja Lehto vastaa: ”Terveyslannoituksella tarkoitetaan joko boorilannoitusta tai turvemaiden tuhkalannoitusta. Boorilannoitus lisää pituuskasvua ja ehkäisee kasvuhäiriöitä. Uuden maannoskerroksen muodostuminen on hyvin hidasta. Jäsenyyden kautta metsänomistaja on lisäksi jäsenenä MTK:ssa ja järjestön edunvalvonnan piirissä. Mh-yhdistyksen velvollisuudet MITKÄ ovat metsänhoitoyhdistyksen velvollisuudet metsänomistajalle. Varsinkin vedenottamot tarvitsevat tiukkaa suojelua. KAINUUN ely-keskuksen ympäristöasiantuntija Elli Moilanen vastaa: ”Pohjavesialueet ovat alueita, joilla maaperän ja hydrogeologisten olosuhteiden ansiosta muodostuu merkittävä määrä pohjavettä. Lannoitusvaikutuksen voimakkuus riippuu aina kasvupaikkatyypistä ja sijainnista.” Pohjavesialueen metsän hoito AIHEUTTAAKO pohjavesialue rajoituksia metsänhoitoon. Pohjavesialueiden reunoilla sijaitsee usein lähteitä ja tihkupintoja, jotka voivat kuivua ojituksen seurauksena. Siksi ojituksia tulisi välttää pohjavesialueilla – ja joissakin tapauksissa ne edellyttävät vesilain mukaisen vesitalousluvan. Liittymällä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi metsänomistaja saa monipuoliset, todennäköisesti Suomen laajimmat metsään liittyvät palvelut ja neuvonnan. Tarkempia ohjeita metsätaloustoimien sopivuudesta saa paikalliselta ely-keskukselta – ja vuoden 2026 alusta valtakunnalliselta valtion Lupaja valvontavirastolta.” Boorin puutteesta kärsivällä kuusella latva on typistynyt. Kuva: Jyrki Luukkonen Metsänomistajan AARRE 61. Tuhkalannoitus lisää männiköiden kasvua 1,4–4,0 m³ hehtaarilla vuodessa, ja vaikutus kestää parhaimmillaan 40 vuotta. MTK:N metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola vastaa: ”Metsänhoitoyhdistysten velvollisuudet määräytyvät yhdistysten sääntöjen ja mhy-lain kautta. Lain mukaan metsänhoitoyhdistysten tehtävä on tarjota jäsenilleen metsän omistamiseen ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä palveluja. Myös metsälannoitukseen ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyy pohjavesialueilla rajoituksia. Metsäkoneissa tulee olla öljyvahinkojen ensitorjuntavälineet, ja tankkaus sekä huolto on syytä hoitaa alueiden ulkopuolella. Metsänhoitoyhdistyksen tekemä kilpailuttaminen tuo erittäin suuren hyödyn puukaupassa. MITEN terveyslannoitus vaikuttaa puuston kasvuun
SUOMEN METSIEN hiilinielu kutistui muuta man vuoden ajaksi paljon aiempaa pienemmäksi. Vuodet 2023 ja 2024 olivat maapallon tähänasti sen mittaushistorian lämpimimmät. 62 Metsänomistajan AARRE. Hiilinielun pieneneminen sai meillä osakseen valtavan määrän julkisuutta. Vaikka alan tutki jat korostivat, että pitkäaikaiset keskiarvot ovat lyhyitä heilahteluja tärkeäm piä, Suomessa syntyi melkoi nen paniikki hiilinielun romah tamisesta ja EU:n meille sen takia mahdollisesti määräämistä sakoista. Miksi metsien hiilinielu alkoi jälleen kasvaa. Kuukauden välein tulleet, erilaisiin tarkaste lujaksoihin viitanneet tiedotteet eivät todellakaan selkiyttäneet tilannetta vaan hämmensivät jo val miiksi sekavaa keskustelua entisestään. Metsiemme palaaminen hiilinieluksi on lyhy ellä aikavälillä ilmaston kannalta hyvä asia. Monet tiedotusvä lineet eivät maininneet Luken uudesta tilannetie dotuksesta sanallakaan. Monet ympäristöaktivistit, toimittajat ja polii tikot ovat jatkaneet puhetta hiilinielun romah duksesta entiseen malliin, ikään kuin mikään ei olisi muuttunut. Metsien hii linielut romahtivat tämän ennennäkemättömän lämpöaallon seurauksena maailmanlaajuisesti noin puoleen normaalista tasostaan. Pit kän päälle kestävämpää ilmastonmuutoksen tor juntaa olisi kuitenkin kehittää puulle erilaisia öljyä korvaavia käyttötapoja. Toisin sanoen pelkän runkopuun kasvu oli jälleen vuoden aikana pois tanut ilmakehästä noin 25 miljoonaa tonnia hiili dioksidia. Luken seuraava, vuotta 2024 koskenut tiedote, joka tuli jou lukuun puolivälissä, sai jälleen osakseen selvästi enemmän huo miota. Tärkein syy on hakkuiden määrää pienentänyt talouden taantuma, mutta myös pahimman glo baalin lämpöaallon ohi meno on todennäköisesti vaikuttanut asiaan. Suo men metsissä oli sen mukaan tuolloin jälleen peräti 26 miljoonaa kuutiota enemmän runko puuta kuin vuotta aiemmin. Hämmentävät hiilinieluraportit Suomessa syntyi melkoinen paniikki hiilinielun romahtamisesta. 14. Sen kärki oli, että Suomen metsät olivat jo vuoden 2024 aikana olleet jälleen pieni hiili nielu. Luke olettaa edelleen, että nämä hiilinielut ovat tasan nollan suuruisia, vaikka ole massa oleva todistusaineisto viittaisi toiseen suuntaan. Tässä laskelmassa ei sitä paitsi ole otettu huo mioon metsien maaperän hiilinieluja eli humuk seen, karbonaatteihin ja bikarbonaatteihin sitou tunutta hiiltä. Jos juuriin, kantoihin ja oksiin on sitou tunut puolet tästä, pelkkä metsiemme puusto oli jälleen poistanut ilmasta melko tarkkaan saman verran hiiltä kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö oli sitä ilmakehään vapauttanut. marraskuuta 2025 Luke ilmoitti, että Suomen metsien puumäärä on taas alkanut kasvaa nopeasti. Se on kuitenkin jää nyt erittäin vähälle huomiolle. KOLUMNI Kolumnisti Risto Isomäki on metsänomistaja, joka kirjoittaa tietokirjoja ja tieteisromaaneja. Kasvun hidastuminen puolestaan johtui osin puuston ikärakenteesta ja osin sääolosuhteista. Ilmiö oli seurausta puuston kasvun hidastumisen ja hiukan keskimääräistä suurempien hakkuiden yhteisvaikutuksesta. Hiilinielun romahdus keräsi niin valtavan mää rän julkisuutta, että myös vastakkaisen käänteen olisi pitänyt olla iso uutinen
Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Muuta tarinasi suuntaa. Siksi niitä luetaan.