4 2010
suOMalainen kulttuurilehti 9
Teille
626
MaiseMan kiviset juuret s. 29, OOpperaa kOkkOlassa s. 35
15 HärkätiELLäHistoriastaHuoMisEEn Härkätiellä ovat 800-luvulta lähtien vaeltaneet muun muassa viikingit, linnanherrat ja teatteriseurueet. Kanootilla Korsan reittiä matkaa eeRIKKI RUNdGReN. 4/2010
Sisältö
3 4 Pääkirjoitus:Teillejalaajakaistoille VilmosVoigtjaSKS:nhenki
Hiidenkiveltä näkyy -sarjassa OUTI LAUHAKANGAS haastattelee unkarilaisprofessoria tämän nuoruudenaikaisista SKS-muistoista.
27 AlfhildjaViktor
RITVA SePPÄSeN isovanhempien kihlausajan kirjeet 1890-luvulta avaavat näkökulman säätyläisten kulttuuriharrastuksiin.
29 Kulttuurimaisemankivikautisetjuuret
Kulttuurimaiseman syvintä kerrosta vuosilta 30001800 eKr. ei tutkimatta havaitse, kertovat TeIjA ALeNIUS ja TeeMU MöKKöNeN.
5
Lisäälaulujasiirtomaa-Suomesta
Onko raha työpaikat, yritysten voitot, kuntien verotulot kaiken mitta, kysyy Päivystävä tekstintutkija VeSA HeIKKINeN.
32 "Yksinpävapaudenajallesangenrumajuttu"
Gradu-sarjassa jUHA-MATTI GRANqVIST kertoo Helsingin Vanhankaupungin pitkällisestä 1700-luvun myllyriidasta.
6
MatkaoppaanaLönnrot eeRO SAAReNHeIMO seurasi elias Lönnrotin vuonna 1828 tekemän runonkeruumatkan reittiä vuonna 1959. 25 isaaspinLyHytrunoiLijantiE "Taidan kuolla nuorena", arveli runoilijatyttö Isa Asp. 24 kEpEästipiLviLinnankaduLLa Nimenpyörittäjä TeRHI AINIALA kadunnimien kimpussa. Kuvareportterina SINIKKA SIPOLA.
42 Kaulakorunpitkämatka
NIILO IHAMÄKI kertoo, kuinka tsaarin armeijan upseerin 1800-luvulla hankkima kaulakoru kulkeutui Venäjältä espooseen.
43 Nivelvaiheessa
Ajan sanaa pohtii RIITTA eRONeN.
44 Arvioita,katsauksia 54 -ttuilupolitiikassa
Märepalaa pureskelee MATTI WIbeRG.
55 Uutisia 59 Kalenteri 61 LohkeamiaHiidenkivestäwww.hiidenkivi-lehti.fi
Kansikuva: Anna Koivisto
2
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. "EtnografinjaMuinaistutkijanLuvattuMaa" Suomalaisten arkeologien jalanjäljillä Itä-Karjalassa kulkevat KeRKKO NORdqVIST, PIRjO UINO ja CHRISTIAN CARPeLAN.
33 Juhlapuheetvaihtuivattalkootunneiksi
Rääkkylä-Seuran puheenjohtaja Helena Paakkinen toivoi 60-vuotispäivälahjaksi jOY-talkoita ja sai toivomansa. ei tarvitse myydä itseään, ostaa toista. Paikalla oli myös KAARINA KAINULAINeN.
9
35 Länsirannikoltakajahtaa
Kokkolassa tehdään rohkeaa oopperaa, kirjoittaa RITA dAHL.
12 taLvitEiLtätaipaLEiLLE jONINA jANSSON selvittää, kuinka nimistö on apuna vanhojen teiden tutkimuksessa. 22 apinavaaranarvoitus Mistä juontuu paikannimi Apinavaara, pohtii VeLI-PeKKA LeHTOLA. jAANA jANHILA kirjoittaa Suomen ensimmäisen naislyyrikon vaiheista.
37 Pyykitystäjarajankäyntiä
NILKKA pakinoi.
38 SaunapoluillajaKarjalanteillä
Aineksista aiheiksi -sarjassa SIRKKA-LIISA MeTTOMÄKI haastattelee SKS:n kansanrunousarkiston tutkijoita Liisa Lehtoa ja juha Nirkkoa aineistojulkaisujen laatimisesta.
40 KotiseutupäivilläJoensuussa
Rajalla, takamailla vai risteyksessä. Uusimpia kulkijoita ovat pyhiinvaeltajat, kertoo MeRjA ISOTALO. 15 kiELEntiELLä VeSA HeIKKINeN: Kun astuu tieltä pois, saa olla yksin, paossa. 18 korsankuLkijat Korsatunturi on ollut tärkeiden kulkureittien maamerkki
()Pysyvyysonjoustavuutta.Lauri Honko Pienalaisiin suojelualueisiin [kuuluvat] myös entisen liikenteenluomatmaisemat,kutenkanava-,piensatama- javalkamamaisematsekävanhojenmaanteiden,vanhojen maaseudunrautatieasemienjaerämaaseutujenpolku-ja ratsuteidenmaisemat.Martti Linkola Sekärakennetutettärakentamattomatpaikatohjaavat ihmisenkäytöstä.Jalkaastuusammaleelleeritavallakuin asfaltille,mutkittelevametsäpolkumuokkaavartaloamme toisellatavallakuinrakennettujalkakäytävä.Matti K. Mäkinen Tee erilainen, yksilöllinen matka, niin tekevät kaikki muutkin.Seppo Knuuttila
OUTI LAUHAKANGAS
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
3. Maisemastaeiselvitäkatselemalla,maisemassaollaan, eletään,vaelletaan.Martti Rapola (Yrjö Sepänmaa) 1960-luvullaluonnonsuojeluolienemmänestetiikkaa kuinpolitiikkaa.Seoliherrasväenharraste,jokavainjoskus törmätessäänyksityisenomistusoikeudenbarrikaadeihinvoi saadahiukankapinanhehkua.Matti Kuusi kulttuuriperinnönvaalimiseenliittyyse,ettäpystymme näkemäänmenneenajanesineissäjarakennuksissaikuisia arvoja,sellaisiapitkänlinjanperusominaisuuksia,jotkavoidaanhavaitaaineistossasensyntyajastariippumatta.Henrik
Lilius
L
Kokkolan ooppera WCKO tunnetaan rohkeista rajanylityksistään oopperan ja muiden taiteenalojen välillä. Tomitsan varhaismetallikautisen asuinpaikan maasto nykyasussaan. S. esityksissä lauletaan sekä suomeksi että ruotsiksi. S. Vesa Karosen ja Panu Rajalan teos Yrjö Jylhä, talvisodan runoilija edustaa laadukasta mutta jonkin verran yllätyksetöntä ns. Döbeln 1809 -esityksessä Sören Lillkung (döbeln). Oikealla arkeologi Aleksei Tarasov. perinteistä kirjallisuudentutkimusta, jossa päähuomion kohteena ovat elämäkerralliset tapahtumat ja niiden heijastuminen kirjailijan tuotantoon, arvioi Pasi Lankinen. Tällä tiellä uskon pääseväni riittävän liikkuviin ajatuksiin kotiseutuaatteesta,-työstä,-tutkimuksestajaympäristöstä.Teen pyhiinvaellusmatkan läpi Kotiseutujen ja Hiidenkivien kohti entistäparempaalehtemmetavoitteenymmärrystä.Tallennan matkan kuvina, yhteyksistään irrotettuina sitaatteina, joiden punnitsemisenilonjavaivanjätänTeille. 9.
EsaMelametsä
iikkuvuuden,hyviensuhteidenjavaihdonedellytyson reittienlöytyminen,parhaantienvalintajanykyisintehokaslaajakaistayhteys.valitsenvanhattekstitkartakseni, naputtelenreitti-paikantimeeniosoitteeksiKotiseutu/Hiidenkivi jaodotan,kuinkanavigointionnistuu.Hetilöytyykinoikotie: PekkaLaaksosenjaLassiSaressalonkokoamaKotiseutuni mun. Vuonna 2009 kolme arkeologia palasi entisille tutkimuspaikoille, joita ei aina ollut helppo löytää. 35. Tuolloin innoittajana oli veljeskansa-aate. S. Se pyrkii riisumaan oopperasta pois liiallista arvokkuutta esimerkiksi roolihenkilöitä ja repliikkejä päivittämällä. Toisen, jatkosodan aikaisen tutkimusaallon pontimet olivat paljolti poliittiset: haluttiin löytää tukea alueen kuulumisesta Suomelle. 46.
Meolemmepohjoistenmetsienjasoidenekohistoriaa, merenrannikoiden, jokivarsien ja järvireittien kansoja; maanosanvanhinkulttuuri.Matti Sarmela kulttuuriensamanlaistumisenennustajatmenevätharhaanjuuritässä.Hesortuvatepäanalyyttisyyteenjasaarnailuunjuurisilloin,kunkatsettapitäisiterävöittäähuomaamaanpystysuorien,sitkeidenrakenteidenolemassaolo. PääkirJoiTuS
Teillejalaajakaistoille
2.9.2010
ChristianCarpelan
Itä-Karjalan muinaismuistoja on tutkittu 1800-luvun lopulta lähtien. valikoimankirjoittajakaartionperinmiehinen,muttakelvatkoon! vuoden1909Kotiseudussaetsitäänniitä,jotkatahtovatsäilyttää"toden,elämänlämpöähehkuvankuvankansammeelämästä".vuoden2006Hiidenkivessäkysytään,olisikojosyytä "keskustellajoidenkinerityisenedustavienkaatopaikkojensäilyttämisestäjalakisääteisestärauhoittamisestakulttuurimuistomerkkeinä"
hiidenkiveltä näkyy
VilmosVoigtja SKS:nhenki
Mika Launis
outiLauHakangas
päätoimittajatapaasuomalaisenkirjallisuudenseuranpäärakennuksenaulassaBudapestinEötvösLoránd -yliopistonprofessoriemeritusvilmosvoigtin,folkloristinjasemiootikon,jokatäyttijuuri70vuotta.Hänmiettii Hallituskadullemennessään,ettäminkäänkustannuskonseptintaituotantostrategianvirtuaalitilaeisoveltuisi tapaamisiin,muttatämäomaksikoettuseurantalonaulaonitsestäänselväkulttuurivaeltajienkohtaamispaikka.
nkarilaisen vilmos voigtin tapaamista odotellessani mielessäni pyörii Suomen suurimmankirjakustantamonstrategioista päättävänhollantilaisenkonserninjohtajanlausunto, ettäsuomalainenkaunokirjallisuusonhänenkustannuslaskelmissaanvain"pieniäperunoita".enpä osaakuvitella,ettäSkSsenpahemminkuinSvenska LiteraturSällskapetryhtyisipunnitsemaankotimaisenkirjallisuudentaikansanperinteenpainoarvoa niteidenmäärillä. ruotsinvallanaikaisenVanhan Fennican kirjakokoelma, 1960-luvulta saakka kootutkirjailijahaastattelut, kirjailijoiden lahjoittamat kirjeet ja käsikirjoitukset,Suomen Kansan Vanhat Runot, läheskuudellekymmenelle kielelle käännetty Kalevala ja kolmattakymmentähyllymetriäkotimaista jakansainvälistävertailevaasananlaskukirjallisuuttamahtuisivatnykyisinkaikkidigitoituinakenentahansakustannuslaskijanperunakappaan. Muttatietoisuuskonkreettistenniteiden,kirjojen jaluetteloidensijainnistaSkS:ntiloissamerkitsee symbolistakotimaisenkirjallisuudensydäntä.Servaali-korttelissasykkiimyösSLS:nsydän.korttelissa onhelppoluottaatunteeseen,ettäkirjailijoidenyksi tärkeätehtäväonedelleentoimiakansallisinahereilläpitäjinä.
4
U
JuuritätäSkS:nerityislaatuaprofessorivoigthaluaa kuvatahaastattelussani.Hänkatselee1960-luvulla alkanuttapitkääSuomi-suhdettaansuomalais-ugrilaistenkieltenjakielitieteenunkarilaisopiskelijan näkökulmasta. eteisestä suoraan työhuoneeseensiirryttyäkuusikysyivilmokseltaensin,kuinka tämävoijahetiperäänunkarinuutisia."Hänoli seurannutaikahyvin,mitäunkarissaolitapahtunut jaesittivähänironisetkysymyksetjasittensanoi, ettänytaloitamme,tässäkortit",voigtmuistelee. Folkloristiikkaa opiskelleen vilmoksen asettuminenSkS:aanoliluontevinta,koskasinneolituolloin keskittynytkansanrunoudenopetusjatutkimus. SkS rajautuu historian syvyyssuunnassa, ei niinkään maailman trenditilastojen kehyksissä. ensivaikutelmiaan elävästä suomen kielestä hän hankki seuratessaan, kuinka arkistonjohtaja LauriSimonsuurihaastatteli60-vuotiasta"iäkästä ukkoa"arkistonnurkkauksessa.vilmosmuistaaymmärtäneensäSimonsuurenpuhetta, muttatäysinhämäräksijäi,mitäperinteentaitajamahtoikertoa. Myös voigtin aikalainen, sananlaskututkijajasittemminäidinkielenyliopettajakariLaukkanenon mukanamuistelemassa.nauhoitan keskustelua äänitearkiston nauhurilla.Molemmatmuistavattilanteen, jossavilmossaiakateemikkokustaa vilkunaltatalvikengättaisen,kuinka mutkattomasti professoriväinö kaukonenlahjoittihänellekirjoituskoneensa. MeneilläänoliitämerensukuistenkieltensananlaskujenvertailuprojektineliProverbia Septentrionalian alkuvaihe.Stipendiaattisaitehtäväkseenunkarinkielistenvastineidenetsimisen.
L i i sa Le h to
SKSunkarilaissilmin
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. Suomenjaunkarinvälilleolijuurisolmittukulttuurisopimus,kunnuorivilmostulivuoden1963 syksyllä Helsinkiin "koko talven stipendiaatiksi". Parinviikonkuluttuatulostaanvilmossai kutsunprofessoriMattikuusenkotiinHelsingin runeberginkadulle. TaloHelsinginkruununhaassaonainutlaatuiseksi koettupaikka,jonneonvaellettueripuoliltamaailmaaihmettelemäänsenlaajaaperinne-ja kirjallisuusarkistoajamonipuolista kirjastoa
Outi Lauhakangas on Hiidenkiven päätoimittaja.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
Lisää lauluja siirtomaa-Suomesta
Miljardi vuotta sitten olin tulivuori. kymmenen tuhatta vuottasittenjäätikkövetäytyipäältäni. Huolimattasiitä,ettäyliopistooliyliopisto,tämäoli sellainenfolkloristienpesä",sanoohaastateltavani painokkaasti.voigtkertoonauhurilleniensimmäisenalustuksensataustasta. mietinhölmistyneenä.Lopultasanoin,ettäkirjoitetaanPietari,Tallinna,Tartto,riikajavilnaelisinne, missäonarkistoja.Hekirjoittivatvainensimmäisen. "kun tulin sosialistisesta unkarista, en voinut tietää,ettämatkustaminenneuvosto-karjalaanei ollutyksinkertaista.Meninneuvostoliitonsuurlähetystöönjaminultakysyttiin,minkälainenonvirallinenmatkantarkoitus.virallinenmatkantarkoitus. ikimuistettavaolimyösrajanylityksenjälkeensattumaltajärjestynytestradiesitys.karjalaismummot lauloivat,kutenkuuluikin,Leninistä,hiemanStalinista,muttaennenkaikkeavanhoistasankareistaan LemminkäisestäjaPietarinkultaisestakuninkaasta. kaivoksenvastustajatkäyttävätperusteluissaansellaisiailmauksia kuinradioaktiivisetaineet, tuhoisat vesistöjärjestelyt japoronhoidon vaarantuminen.kaivoshankettapidetäänniinlain,järjenkuinkohtuudenkinvastaisena. kannattajilleSoklinmalmionhyödyntämättäjättäminenon"törkeinskandaali".vastustajienmielestä"kaikkimäskätäänjatuhotaan rahanhimossa". kaivoksenkannattajienmielestäSoklionitä-Lapilleonnenpotku, vastustajienmielestäkuolinisku.kumpikaanosapuolieinettikeskusteluissasäästeleylisanojaan. Siitä huolimatta olen ollut jokaisessa näistä paikoista. 1927Markus-setämurjaisiradiossa,ettäJoulupukkiasuutäällä,ja 1967rautaruukkiväittilöytäneensäminut. entiennyt,ettäneuvostoliittolaistenkinpitisaada erikoislupa päästäkseen naapurikaupunkiin. · käytännössävuodeksivenyneenstipendiaattikautensaaikanavoigtehtikäydävieläkolmessaPohjoismaassaelihänsaijo24-vuotiaanaerinomaiset opinnotkansainvälisistäsuhteista.MatkatHelsinkiinjatkuivatlähesvuosittain. vrruMM,vrruMM. Aiheestaeiolejulkisuudessakeskusteltuläheskäänyhtälaajasti kuin samalle suunnalle suunnitellusta vuotoksen altaasta. vastapuoliväittää,ettäolisiälytöntäjättäähyödyntämättämaan rikkaudet.kansanedustajaJanneSeurujärvionhehkuttanut,että luonnonlisäksionsyytäsuojellamyösihmisiä.Seurujärvenjamuiden äijien mukaan luonnonsuojelualueet ovat kivoja, mutta eri kivojaovatmyösavolouhoksetjaiii-SoTkaterpillaritjahullujussit. Yhtiöntavoitteenaon"vastatatämänpäivänhaasteisiinkestävällä tavalla,heikentämättätuleviensukupolvienmahdollisuuksia".Sokli erämaana-liiketaasjulistaa,ettähankkeessaeiolemitäänkestävää. Syytä olisi:kaivoksenvaikutuksiaalueenluontooneikiistäkukaan,eikä oleitsestäänselvää,ettäkaivoksestaolisiitä-Lapinvähälleväellemainittavaahyötyä. Seolifantastinentyperämaailma!" utelias ja luottavainen unkarilainen matkusti Murmanskin yöjunalla Petroskoihin, jossa hänet ottivastaankirjallisuudentutkijaeinokarhukysyen: "doyouspeakenglish?"naurustahykerrellenvoigt kertoo,kuinkaselvisiviralliseksinaamioidustamatkastaanpaikallistenfolkloristienjavahingossataskuunjääneenopiskelijakirjastonlainakuitinsuuren leimanavulla. olisivoinutkäydähuonostikin,muttavenäläisetja virolaisetystävämmejärjestivät. Syvällisempikeskusteluvoitaisiinkäydäsiitä,mitkäargumentit ovatparhaitatällaisissahankkeissa.onkorahatyöpaikat,yritystenvoitot,kuntienverotulotkaikenmitta?onkojoitakinmuita arvoja,jotkavoisivatpainaakeskusteluissaenemmän:ekologisia, sosiaalisia,kulttuurisia. päivystävä tekstintutkija
Tiistaipiirijatutkimusmatkat
HetisyyskuussaLaukkanentoivilmoksenkuusen johtamaantiistaipiiriin,jokakokoontuiSkS:nkirjastontakanakolmannenkerroksenkeittiössä."Se olifantastinenopettavatilaisuus.Meilläeiollutsellaista,johontulevatnuoretassistentit",professori voigtnytmuistelee. Stipendiaattivimoksestatulitutkija,vaihtosymposiumienorganisaattori,kansainvälisensananlaskuaikakauskirjantoimittaja.kunsemiotiikanopetus aloitettiinHelsinginyliopistossavuonna1967,hän pitiensimmäisetluentonsavierailevanaulkomaalaisenatutkijana.Puhuakseen"sataprosenttisestisuomalaisena"voigtkäyttiilmaisuamerkkioppi.Täällä moiseenkotimaisuuteeneisentäänoltuvalmiita. "unkarissaeiolisionnistunuttiistaipiirinmuoto, tämävapaakeskustelu.vainSkS:ntalossaonnistui. · MikkoAlatalojulkaisi1970-ja1980-luvunvaihteessakolmelevyä, jotkakiinnittiväthuomiotaSuomensisäisiinsiirtomaihin.eteläimi syrjäseutujenihmisetjaluonnonvarat;jäljellejäikaipuutajakurjuutta,vaikkamuutaluvattiin.
VeSA HeIKKINeN, suomen kielen dosentti
"Haluan kunnon keskustelua, en vastaväitteitä."
5. · kansainvälinenkemianjättiYaraavaaSavukoskellekorvatunturin kupeeseenfosfaattikaivoksen.Hankkeestaonkirjoitettulukemattomiasivujaselvityksiä,tutkimuksia,arviointeja. olenSokli,jahistorianimahtuumuutamaanvirkkeeseen.Tulevaisuutenivievähemmänpalstamillimetrejä
Toisin kuin Lönnrot en uskonut löytäneeni mitään arvokastatulevillepolville.Yleisradionfonoteekin arkistosta käy ilmi, että olen itse antanut näiden nauhojenpoistomääräyksen.Siihenaikaanradiooli nykyistäkinköyhempi,jakallisnauhamateriaalioli
6
S
saatavapianuusiokäyttöön.runsaanviidenvuosikymmenenkuluttuatuostaseikkailustaeioletallessaainoatakaanääntä,sensijaantekijänmielessä onvieläjoitakinmuistikuviasieltätäältä.
Kirkoltatoiselle
Sammatistatietystilähdinliikkeelle.olihanalkuun tehtäväpieniesittelyLönnrotintorpastajasenvanhastaelämästä. Hyväänkuunteluaikaannämäpuolentunninpalaset lähetettiin,tavallisestikello20.00. kun sana tästä sarjasta tuli julki ohjelmien ennakkotiedoissa,polkupyöräkauppiaidenedustajattarjoutuivatrakentamaanpyöränitakatelineen sellaiseksi,ettäsiinäkulkimukavastijaturvallisesti magnetofoni.Maihak-nimistälaitettapitipyörittää kammenavullaviritykseenparinkolmenminuutin välein.Siinätahtoihaastattelijanajatususeinluiskahtaatekniikansivuraiteille,eikänauhoitusväline oikein antanut luontevaa mahdollisuutta pitkiin keskusteluihin. YstäviäLönnrotillaolirunsaastivaellusreittinsä varrella,varsinkinkirkonmiehiä.niinpämatkaraporttiinikuuluiuseitaselostuksiakirkoista.kirkot olivatniitäharvojarakennuksia,joitaLönnrotoli
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. JaniinmeilläolihauskakeskusteluLönnrotistaja tämänapteekkikokemuksista. MuttakunLönnrotolipäässytlukitsemattomaan apteekkiin ilman, että "lääkkeenvalmistajat olisivatnäyttäneetheräämisenmerkkiäkään",hätääntyi minutkohdannutpäivystävänuorifarmaseuttineitonen pahanpäiväisesti. HämeenlinnastaenkuitenkaanlähtenythetipolkemaankohtiHollolaa,silloinhanolisinsyyllistynyt tankojuoppouteen,vaanhyppäsinjunaanjapalasin muutamaksipäiväksiHelsinkiinpanemaankertynyttääänimateriaalialähetyskuntoonjahoitamaan tehtäviäniYleisradiossa.retkenieisiisollutyhtämittaistavaelluspyöräilyä.MuttapysähtyihänLönnrotkinsillointällöinystäviensäluohenkeävetämään. EErosaarEnHEiMo
MatkaoppaanaLönnrot
kunEerosaarenheimoolisyksyllä1958kävellytHannibalinjälkiä alppienylijatehnytsiitäradioonohjelmasarjan,hänetottipuhutteluun radionaltisavustaja,kansanrunousarkistonjohtajaLaurisimonsuurija ilmoitti,ettäsuomessakinonhyviäkävelyreittejä.samallahänojensi EliasLönnrotinensimmäisenrunonkeruumatkanuutenapainoksena ilmestyneenpäiväkirjanjap.MustapäänrunonVaeltaja.
iitäkaikkialkoi.Lönnrotinvaelluskertomus ontodellaviehättävääluettavaa.nuorifilosofiankandidaattijalääketieteenopiskelijalähti keväällä1828Sammatistakohtiitä-Suomeatapaamaantuttaviaanjakeräämäänvanhojarunoja.niin täsmällistäLönnrotiakuvauson,ettäsenperusteella saattaaseuratahänenjälkiäänmelkeinpäivästätoiseen.Tarkkojenkarttojenavullahänenreittinsäkin olihelppoviitoittaamaastoon. Mitä retkellä äänitetyt nauhat sisältävät. ensimmäinen taival päätyi Hämeenlinnaan, jonneLönnrotkertoitulleensavastayösydämenä. Sain kauniisti puhumalla anteeksiyörauhanhäiritsemisenjasovimme,että aamullaapteekkariitseselvittäisireseptittömänvieraanasiat.niintapahtuikin,silläapteekkariossian oksalaonitsekinhyvinkiinnostunutlääkelaitoksemme historiasta ja oman apteekkinsa vaiheista. AamullaLönnrotolimennyt"liköörikamariin, jonneproviisoripitäenhuoltaterveydestäniolipyytänytminuatippojamaistelemaan".TämänkinkohdanLönnrotinvaelluksestaapteekkarioksalahyvin tunsi,janiinpälounaammesujuihilpeästi. Lönnrot lähti vaellukselleen varhain keväällä, mutta minä pääsin liikkeelle vasta heinäkuussa. Lönnrot teki retkensä enimmäkseen jalkapatikassa mutta turvautui joskus myös kievarikyytiin taioikaisiveneellävesistöjenpoikki.radio-ohjelmantekijäjoutuiturvautumaanpolkupyörään,sillä kävely olisi ollut liian hidasta matkantekoa, kun samaanaikaanpitihoitaaradionmuitakinohjelmia.varsinaisetvaelluspäivätosuivatkinsitenviikonlopuiksi. niinpäminäkinajoitinsaapumisenisenmukaan. kaikkiyhdeksänohjelmaalähetettiinlauantaisinja sunnuntaisin,niinettäsarjapäättyilokakuunalussa. vanhojen ohjelmapäiväkirjojen mukaan sarjan avausolisunnuntaina,2.päivänäelokuuta1959
Millaiseksihanhaastattelujensatoolisimuodostunut,josolisinpäässytäänittämäänkolpakonääressä askartelevanmiesjoukontuumailuja.Joskuställaisenporukanyhytinkinjatavallisestisiinähauskaa haasteltiin.useinsilloinsaikuullakansanihmisten suoraajakiertelemätöntäsananrieskaa. Muistan,mitenHeinolastalähdettyänitulinPaasonkartanoonjotaLönnrotinkäydessäisännöivät vonessenitjaryhdyinetsimäänhenkilöitä,jotka
Eero Saarenheimo Yleisradion radiotalon edessä Helsingin Fabianinkadulla 25.7.1959.
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
7. Muutaman kerran taisin käydänykyisenkirkkoherranopastuksellaLönnrotinjonkunvanhanystävänhautakummunääressä. erittäinperusteellinenolitutustuminenHollolan kirkkoonjasenvaiheisiin,sillärovastirafaelSaartiooliperinpohjintutkinutkeskiaikaisenkirkkonsa monipolvisiavaiheita. matkallaan itse nähnyt. Saarnastasainkuinvahingossaäänitetyksikohdan, jossapappijulisti,ettäJumalavoipolttaapahan. ehkä ärtymystäaiheuttisekin,kuntotesin,mitenerään vanhanteologinmukaankirkkosaattoipalaamyös sentakia,ettäsielläonvarastettuatavaraataiettä
aarnepietinen/ylenkuva-arkisto
Jumalavainhaluaaantaaseurakunnallemahdollisuudenrakentaaentistäehommanherranhuoneen.
Jaarittelijoitajamuistihirmuja
reittitietojajouduintavallisestitiedustamaanteidenristeyksienhuoltoasemilta,jotkaviisivuosikymmentäsitteneivätolleetpuotejaeivätkäkeskiolutbaareja.niissäolitoimittavaasiallisesti,kysyttävä tietä ja joskus myös lähitienoon muistihirviöitä, sellaisethanovatpaikkakuntansakuuluisuuksia. kuntähäntoteamukseenliitinsuoraanavustajani kertomuksenvanhankirkonpalosta,saiohjelmapäivystäjä närkästyneen soiton Heinolasta. HyvinperinteellisenajankuvansainmyösHeinolasta,jossavanhaystäväni,Heinolanhistoriankirjoittaja,opastivaeltajaa.kävinkirkossaseuraamassa jumalanpalvelusta niin kuin aikoinaan Lönnrot
Tuohonaikaantelevisioottivastaensiaskeliaan, jotenpolkupyörämatkaakylläseurattiin,vaikkasen lähetysaikaolitelevisionprime time.Ystävällisesti kaikki haastateltavat yleensä suhtautuivat tähän hankkeeseen.kerraneräässäLönnrotintienvarrella olevassatalossatervehdittiinsinnetullessani:"Teitä ontäälläjoodotettu." MuitavastoinkäymisiäeiHummonvaaraalukuun ottamatta ollut. Hänonollutradiouranivastahakoisinpuhuja.Jospa talossaolisiollutläsnänaisväkeä,ehkäisäntäolisisiitä hiemanpehmentynyt.ehkäynseysjohtuihaastattelijanpersoonasta,muttamyöhemminJoensuunradion toimittajatjoskusirvistelivätminulle,ettäolinkoluullutjotainsaavanitämänpäivänkainulaisesta. kainulainen tuli antaneeksipaljonitsestäänKalevalaan. koskella poikkesin tien poskeen etsimään näsiäpensaita, joita Lönnrot oli nähnyt täydessäkukassatoukokuussa.Minätaasenvoinut havaitanäsiänkukkimistaenääheinäkuussa,mutta pensaanmyrkkymarjatolivatkauniistikypsymässä. Jaretkeni"tieteellinen"tulos?LönnrotinVaeltaja kävivieläpuolivuosisataasittenhyvästämatkaoppaastaSammatinjakesälahdenvälillä.
4 / 2 0 1 0. olisivat voineet kertoa talon vanhasta elämänmenosta.Tienposkessaistuskelevamiesryhmähieman virnistellenkehottikäymäänpienenmatkanpäässä sijaitsevassamökissä,sielläkunasui"oikeaaatelismies"."nuoretaatelispojatoliharjoitellusenäidillä, kunseoliollutalossapiikana."Tuovanhatodistaja löytyikin,jamikseihänolisikäynytmyösaatelismiehestä. "Muinaisen suomalaisuuden juhlava edustaja", Martti Haavio luonnehti. Mutta sitä tyrmistyttävämpi oli vastaanotto, tosin vainpuheenpidonmielessä.Mitäänkeskusteluaei päässytsyntymään,silläisäntävastailiyksisanaisesti taikorkeintaan,että"niinhänsetaisitäälläkäydä". retkelläänLönnrothavainnoiuseinmyösluon- Eero Saarenheimo on Yleisradion eläkkeellä oleva toa ja teki kasveista merkintöjä päiväkirjaansa. / Kiiri, karjankellon kilke! Huhua, / paimentorvi vallaton! Muttamistäpämeidänpäivinämmepaimenidylli ja mistä tuohitorvi. SuomenkielenerilaistapuhettaLönnrotmyös lähtikuulostelemaan.Tässäohjelmasarjassakuuntelijankorvapääsisieppaamaanmonenlaistakielenpartta,silläns.sivistyneistönohessapyrinhaastattelemaanmurteentaitajia.Muttavieläsilloinradiossa esiintyminentekijoskuspuhujanniintärkeäksi,että hänpyrkihaastamaanniinkuinopettajaolikansakoulussaneuvonut.
Vaillapaimenidylliä
ennenmatkaanlähtöänioliLauriSimonsuurisiis pannutkouraaniP.MustapäänrunonVaeltaja,joka oli omistettu Lönnrotin ensimmäiselle runomatkalle.runossaontodellinenvaellusidylli,kunHirvensalmenkirkontienoillapaimenetistuvatmetsän rinteessä,puhaltelevattorviinsa,karjankellotsoivat jaLönnrotyhtyyhuilullaankonserttiin.Helky, laulu, laulu! Tuuli, toitota, / soita, kultakielilintu! Kevät on. HiemanmyöhemminteinLönnrotinpetäjänalla paikallisen asiantuntijan kanssa erillisen selvityksen,mitäkaikkeaLönnrotolikokenutkesälahdella runsaatsatavuottaaikaisemmin.Muttatuotapaaminen ei oikeastaan antanut intoa jatkaa matkaa pitemmälle.eikäpaljonpitemmälleolisivoinutkaan mennä,silläTohmajärvellätuleejovastaanuusiraja. urajärvenkankaillaoliLönnrotihastellutkangasvuokkojenkukintaa,minäsaatoinvainsivelläniiden karvaisialehtiä. Muistan,kuinkaeräsradioarvostelijatotesi,että haastattelijaoliosunutaivaneläväänTippavaaran isäntään.Tuossatilanteessataisinitsekinjoskustoppuutellamiestä,kunhänlähestyiuhkaavastivanhan radion vapaapuheisuuden ahtaita rajoja. Lopenkievarinvaiheillatekimielenikerätähiukan tarinaa tästä mielenkiintoisesta pysähdyspaikasta.TäällähänkohdeltiinLönnrotiayliolkaisesti, eikänuorifilosofiankandidaattijacivis academicus päässytjatkamaanmatkaahevoskyydillä.Lönnrotin kievariaeitietenkäänlöytynyt,muttatienvarteen sattuipienessämökissäänasuvavanhakievariasiakas.Pianhänalkoikertoillakokemuksistaan.vaimo varoittelivieressä,että"älänyttuollaistavieraalle kerro",muttasevaanpanimieheenuuttavauhtia. ohjelmapäällikkö.
8
H i i d e n k i v i
niinpä näitäkin jälkiä oli myöhemmän vaeltajan syytä tarkkailla. Suurin odotuksin astuin siis tupaan, jossa istui yksinäänvanhantarinaurhonkaukainenjälkeläinen. niinhän kankkulan kaivollakin esiintynyttä Tippavaaran teatteri-isäntää koetettiin hillitä hänen parhaassa vauhdissaan. ennen lähtöä olin tavannut ystäväni,historioitsijakaarloWiriladerinjahäneltä saintietää,ettäMikkelinlähelläWirilanderienkartanossaonaitotuohitorvi.kylläsiitäjonkinlainen äänikinlähti,muttatämäinstrumenttituntuuvaativantodellistaammattilaista,väärentämätöntäpaimenta.nauhaantulikuitenkinaitoaääntä,mutta tuskinidylliksiasti. Suurin toivein saavuin sitten kesälahdelle ja sielläHuumonvaaraneliHumuvaarankylään,joka oliollutLönnrotinmatkankohokohta.Vaeltajassa hänkertoo,mitenhäntapasisuurenrunonlaulajan Juhanakainulaisen.kuvauksestahuokuuhyväntahtoisuutta,vieraanvaraisuuttajahienotunteisuutta. vain kerran meni ajoneuvostani kumipuhki,muttaminuneitarvinnuttaluttaapyörääkuinmuutamakilometri,kunvastaantulipaja, jossavikakorjattiin.ilmaoliretkenaikanakaunis, vainparikertaajouduinvetäytymääntienposkeen pitämäänsadettatuuheankuusenalle
koettelemuksiaolikinluvassa.Ensinoli voitettavakansanepäluulotoutojakulkijoita kohtaan:miehiäluultiinmilloin"riähkän" levittäjiksi,milloin"pahantekijöiksi",tai sittenvainmuukalaisiamilteikuollakseen pelästynytnaisväkikomensilapsetpihalta pirttiin:"ruotsitulov!".nykytutkijoille paljonvaivaatuottitutkittavienkohteiden löytäminen.
kerkkonordqvist
enäjänkarjalaoli1800-luvunlopullasuomalaistentutkijoidenjataiteilijoidenluovan innoituksenlähde.kunSuomenMuinaismuistoyhdistysalkoikartoittaamuinaisjäännöksiä kihlakunnittain,katsottiinajanhengenmukaisesti, ettämyösitä-karjalanmuinaismuistojaolitutkittava.veljeskansa-ajatuksenperusteellaajateltiin,että alueenarkeologinenmenneisyysmuodostielimellisenosanSuomenesihistoriaa. ensimmäinenmuinaisesineidenkeruumatkatehtiinvuonna1882etelä-AunuksenjaSyvärinalueelle tohtorio.A.Forsströminjohdolla."itä-karjalaon suomalaisenetnografinjamuinaistutkijanluvattu maa",Forsströmkirjoitti. vuonna1886opettajaJ.W.Juveliuskiersivienankylissä.TuloksellisimpiaolivatL.W.Pääkkösenneljänä1890-luvunkesänätekemätkeruuretket Aunukseenjavienaneteläosiin.Matkoiltatuotiin kansallismuseonkokoelmiinparituhattakivikautistaesinettä,tehtiinkansatieteellisiähavaintojasekä koottiin tietoa kansanperinteestä, uskonnollisista oloistajamaantieteestä.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
V
Uusitutkimusaaltojatkosodanaikana
uuden suomalaisen tutkimusaallon itä-karjala kokijatkosodanaikana,jolloinSuomenvaltaamalla alueellasuoritettiinerialojentutkimuksiavaltion tieteellisenitä-karjalantoimikunnanalaisuudessa, osin poliittisin ja taloudellisin, osin tieteellisin perustein.Ajankohtaistaolilöytääitä-karjalanhallussapitovaatimuksiatukevaatodistusaineistoa. Suomeenpaennutvirolainenarkeologirichard indreko palkattiin talvella äänislinnan museoon tekemään luettelo sikäläisistä kivikauden kokoelmista.Suunnitelmatolivatjovalmiinakesää1944 varten,kunnesotatapahtumiensaamienkäänteiden myötäraukesivat.
Tekstissä mainitut, kesällä 2009 tarkastetut kohteet.
9. kulttuurimuistojenkeruunjaniidensuojeluun tähtäävienmatkojentakanaolivatMuinaismuistoyhdistysjaMuinaistieteellinentoimikunta.Arkeologit pääsivätitä-karjalaankesällä1943,jolloindosentti ellakivikoskiavustajanaanmaisteriAnnikkinisula sekä professori Aarne äyräpää yhdessä maisteri villeLuhon kanssatekivättutkimuksiaeripuolilla Aunusta. pääkkönentulevaamatkakumppaniaan j.H.karvostaennenaunukseen suuntautunuttamatkaavuonna1896. kErkkonordqvist,pirjouinojaCHristianCarpELan
"ETNogrAfiNJAMUiNAiSTUTKiJAN LUVATTUMAA"
Suomalaisten arkeologien jäljillä Itä-Karjalassa
"poiskaikkimukavuudenvaatimuksien vaatimukset",valistiopettajaL.W
Christian Carpelan polun oikealla puolella olevassa asumuspainanteessa.
Jatkosodanaikaisetkansatieteellisetjataidehistoriallisetretketovatolleetäskettäinuudelleenarvioitavina,samoinitä-karjalastatuotujenikonien kohtalot. Matkareittiin
10
kuuluivat Solomanni Petroskoin alueella, Suoju- jaSuunujokienvarretsekäpohjoisimpanakarhumäki.Alueellasuunnistettiinneuvostoarkeologien kirjoistasaatujentietojenmukaan,jaampuma-ja hiekkakuoppienreunoissapilkottavatmuinaislöydöt helpottivatkohteidenpaikantamista.Geologisten mittaustenlisäksitehtiinpieniäkaivauksiakin. näitä etsiessämmepilkistieräästätuulenkaadonpaljastamasta kohdastakampakeraaminensaviastianpala:olimme löytäneet ennestään tuntemattoman kivikautisen asuinpaikan.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. Suojujoensuualueolikivikaudellans.äänisen viherliuskeestatehtyjenesineidenkaupankeskuksia. vanhoihinkenttämatkoihinliittyvienkysymysten valaisemiseksitämänartikkelinkirjoittajattekivät kesällä2009retkenkarjalantasavaltaan.Mukana olimyöspetroskoilaisiaarkeologejakarjalanTiedekeskuksestajakotiseutumuseosta.
Ala-Salmi,"KarjalanAtlantis"
LiikkuminenAunuksessaonnykyäänpaljonhelpompaakuinPääkkösenaikana,muttasiltikohtasimmematkallammeongelmia,jamonienpaikkojen löytäminentuottipäänvaivaa.erikoisintapausoli Ala-Salmenkivikautinenasuinpaikka,jonkaPääkkönenpaikansivahatjärvensaarestakesällä1899. olisiisuskottava,ettäseoliasuinpaikkoineen jäänytvedenalle.Haastattelemammeasukaskertoi,ettäsärkkänäkyyvainharvoinmatalanveden aikana.Menäimmevedenalaisensaarenvastakotiin palattuammeGoogleearth-sivustonkuvista.
Sota-ajanarkeologitAunuksenteillä
Aarne äyräpää lähti kesällä 1943 itä-karjalaan tavoitteenaan tutkia alueen kivi- ja pronssikautta sekä muinaisrantojen korkeuksia. HuomattavaosaSuomestakinlöytyneistäkiviaseista onvalmistettujuuritästäraaka-aineesta.JoPääkkönenolikerännytalueeltapaljonliuske-esineitä, muttavastakiviesinekaupastaerityisestikiinnostunutäyräpäälöysiSuojustaensimmäisetasuinpaikat, joitasittemminonlöydettyrunsaastilisää. verrattunaedellisiin,maankäytönturmelemiin alueisiin Suunujoen varsi oli arkeologin unelma koskemattomine,hiekkaisinemäntykankaineenja neoliittisineasumuspainanteineen.äyräpäänaikana SuunustatunnettiinkaksiBrjusovintutkimaaasuinpaikkaa, nykyään jo parikymmentä. Ja. Solomannissa tärkein oli A. virtaavanvedenaiheuttamaeroosioolijotuolloin tuhonnutpahoinmatalaahiekkasärkkää,muttakun mepääsimmevahatjärvenrantaan,eisaarestanäkynytjälkeäkään. Brjusovin 1930-luvulla tutkimaTomitsan asuinpaikka, varhaismetallikaudenavainkohde,jonkamukaanmyös yksikeramiikkalajionnimetty.Sittemminalueelta onajettuvaltaviamääriähiekkaakaupungintarpeisiin,niinettäsuuriosapaikallaolleestaharjustaon hävinnyt.Myöslaajentunutasutusonmuuttanut maisemaaäyräpäänpäivistä,javaadittiinparikäyntiä,ennenkuinpalasetalkoivatloksahtaapaikoilleen. kerkko.nordqvist
Retkeläisiä Suunun kivikautisella asuinpaikalla. Sitä vastoin suomalaisvoimin tehtyjen muinaistutkimustenkulkujatuloksetovatjääneet vähemmällehuomiolle.eiihme,ettämonetniihin liittyvättiedotovatjopainumassahämäränpeittoon
voisihelpostikuvitella,ettäjotutkittujenkohteidenpaikannusolisilastenleikkiä,muttamaisemamuutostenvuoksiasiaeisuinkaanolenäin.Tässä valossaretkemmeolionnistunut:kaikkipaikatpys- AIHeeSTA eNeMMÄN tyttiintunnistamaanmaastossa.Matkaoliantoisa Muinaista ja vanhaa Itä-Karjalaa. Activities in the Present-day Karelian Republic until 1944."
Vitelen eli Vidlitsan kylän idylliä. neitä,jotkaajoittivathaudat1000-luvulle. L. Nordqvist & O. pirjouino
Solomannin,SuojunjaSuununkohteetjuontuvatnuoremmalta,neoliittiseltakivikaudeltajavarhaismetallikaudelta.karhumäessääyräpäätutkisen sijaanvanhemman,mesoliittisenkivikaudenasuinpaikkoja. ja karttojakaivauksista.Lopultapäädyimmepaikkaan, Kerkko Nordqvist on filosofian maisteri. myösvenäläisilleisännillemme,joillehistoriallisen Suomen Muinaismuistoyhdistys 1944. Korrehtuurivedos. Meillekivikoskentutkimienkumpujenlöytäminenolimahdotonta,vaikkaapunaolivalokuviaja Christian Carpelan on filosofian tohtori h.c. Meille näiden kohteiden sijainti nykyiselläkaupunkialueellaasettiomathaasteensa.osa niistäolijäänyttalojenjateidenalle,muttatoisaalta muutamatpaikatolivatläheskoskemattomiaja hämmästyttävästisamannäköisiäkuinäyräpään66 vuottaaiemminottamissavalokuvissa.
len karjalaisia alkuperältään läntisinä, hän arveli itäpuolenhautakumpujenkuuluneenvepsäläisille. Seitsonen, "Finnish Archaeological tutkimuksetolivattuntemattomia. He ovat jossahautojenolitäytynytsijaita.kurgaanejaeienää arkeologian tutkijoita Helsingin yliopistosta. Myösnykyisetvenäläisarkeologitluonnehtivatniitä muinaisvepsäläistenleposijoiksi. Pirjo ollut,silläneolivattuhoutuneetlaajentuneenmaan- Uino on filosofian tohtori, Helsingin yliopiston käytönmyötä. Pääkkönen, "Kesämatkoja Vienan Karjalassa sekä
ennen sotia neuvostoarkeologit olivat tulkinneet hajanaisia kuvauksia Karjalan kansan nykyisyydestä ja vitelenkurgaanitkäkisalmenkarjalaistenesi-isien entisyydestä." Suomen Muinaismuistoyhdistyksen haudoiksi.koskakivikoskipitiLaatokanlänsipuo- Aikakauskirja 18, 1898.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
11. kivikoski julkaisi sodan päätyttyä tuloksistaan artikkelinulkomaisessaaikakauskirjassamainitsemattakuitenkaanaineistonsäilytyspaikkaakaiketi varovaisuussyistä. Pirdoilankadonneetkurgaanit Mikä oli näiden tutkimusten anti nykypäivän ellakivikoskenkiinnostuskohdistuiLaatokanitä- näkökulmasta?Tutkimuksetkartuttivattietoaäänirannikolle,jonkajokivarsillatiedettiinolevanrau- senalueenvarhaisestaasutus-javesistöhistoriasta, takautisiahautakumpuja,kurgaaneja.Toiveenaoli samoinSuomenjaitä-karjalankivikaudeneroista löytää kumpuja, jotka olisivat jääneet kaivamatta jayhtäläisyyksistä.kunäyräpäävakuuttuisiitä,että niitäaiemmintutkineeltav.i.ravdonikasilta.Pit- ainakin neoliittisen kulttuuripiirin kehto ei ollut känetsiskelynjälkeenvitelenjoenrannaltaPirdoi- SuomivaanAunus,tuloseitukenuttehtävänannon lastalöytyikaksikurgaania.kaivausolimenestys: mukaistakäsitystäitä-karjalankuulumisestaSuokummuistalöytyiyhdeksänhautaustajametalliesi- meen,pikemminkinpäinvastoin. äyräpää puolestaan jätti tutkimuksensapääosinjulkaisematta.MyöhempääntuotantoonsahänkuitenkinkätkiviittauksiaAunuksen tutkimustentuloksiin. dosentti ja Museoviraston intendentti. Nousemajoki laskee vasemmalta Vitelenjokeen.
Sota-ajantutkimustenanti?
Fennoscandia archaeologica XXV 2008, 2760. W. painolastinjakielimuurinvuoksimonetsuomalais- K
Jonina Jansson
JONINA JANSSON
talviteiltä taipaleille
Nimistö apuna vanhojen teiden tutkimuksessa
Monikaannykyaikaistamoottoritietämatkustava eiarvaisikiitävänsäpitkinhistoriallistakulkureittiä. Ajoitustaontutkittuesimerkiksiluonnontieteellisin menetelminsilloin,kunseonollutmahdollista. Monilletuttuvanhasuomalainenlaulukertoo: Tuu, tuu tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla. niidenylläpidostahuolehtivattienvarrellaolevien
Keskiajanvaltaväylät
12
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. vanhojateitätarkasteltaessaonhyvähuomata, etteiväthistoriallisetkulkureititolleetläheskäänaina muuttumattomia ja vakiintuneita.Tiet saattoivat muuttaakulkuaantarpeenvaatiessa,jaolimyösrinnakkaisiareittejä.Lisäksiasutuksenlevitessäsyntyi tarveuusilleristeyksillejateille,janäinpaikallinen tieverkostomonipuolistui.
K
Hämeen Härkätien käytöstä jäänyt tieura Rengossa Kanta-Hämeessä.
Suomenvanhoistateistäonkentiesenitentutkittu keskiaikaisiamaanteitä.niistäovattunnetuimpia HämeenHärkätiejaetelärannikkoapitkinkulkenut Suurirantatie,jokatunnetaanmyöskuninkaantienä. Suuretmaantiettoimivatkeskiajallajauudella ajallavaltakuntaayhdistäneenäväylänä,jotapitkin kulkivatmatkailijat,postijahallinnonvirkamiehet. Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten Härkätietä.Hämeen HärkätieyhdistikeskiajallaTurkuajaHämeenlinnaa.Seonmahdollisestisaanutalkunsajorautakaudella,ylituhatvuottasitten.Tiennimenalkuperä eioletäysinselvä,muttasenonarveltuviittaavan härkienkäyttöönLounais-Suomensavimaidenviljelysalueilla.Härätesiintyvätmyösvanhojenteiden syntytarinoissa, joissa jonkin suuren eläimen on sanotturaivanneenensimmäisentieuran. suomalainentieverkkoperustuupitkältikeskiaikaisten maanteidenja1700-luvunpaikallisteidenmuodostamalle pohjalle.vanhatkulkureititjatietovatedelleenosa maisemaa.niidenlähempitarkasteluavartaakäsitystä historiastajaympäristönmuuttumisesta.
aikkeinvanhimmattietolivatuseinpieniä polkuja ja uria, joiden rinnalla käytettiin luontaisiamaa-javesireittejä,esimerkiksi harjujajajokia.vanhojenkulkureittienjateiden tutkimusonarkeologiassajahistoriantutkimuksessa vieläsuhteellisenpienitutkimusala,muttakertonee tulevaisuudessalisääkaupastajakauppapaikoista, taloudellisista toimeentulotavoista ja yleensäkin ihmistenliikkumisestajakäsityksistäympäröivästä maailmasta. nykyäänHärkätietoimiimyösmatkailureittinä, jonkavarreltalöytyykäytöstäjääneitätieuria.Myös Turustaviipuriinkulkenutkuninkaantieonviitoitettumatkailijoitavarten. Suomessaontutkittujoitakinteitäarkeologisin menetelmin.Tutkimuksissaonselvitettyesimerkiksi tienlinjausta,siihenliittyviärakenteitajatienajoitusta.Linjaustajasenmuutoksiaontutkittuhistoriallisenkartta-aineiston,arkistotietojensekäkenttätutkimustenavullajarakenteitayleensäkaivauksin
Menneinävuosisatoinayksitärkeimmistäsyistä lähteä matkantekoon oli kirkossa käynti. omalukunsaovattalviseenkulkemiseenviittaavatnimet.Talvitietolivatlumiseenaikaankäytettyjä teitä,jotkakulkivatuseinjärvenjäitäjajäätyneitä soitapitkin.Historiallisistatalviteistäonrunsaasti mainintoja eri puolilta Suomea. Talvitie-alkuisia nimiäovatsaaneetmonetsuoalueidentaivesistöjen osat,kutenTalvitienkangas,TalvitiennevataiTalvitiensuo.LukuisialahtiaonnimettyTalvitienlahdiksi. Suomen lukuisille soille on rakennettupitkospuitajasiltarakennelmianiiden ylittämiseksi.SellaisetpaikannimetkuinSiltasuotai Pitkäsiltasaattavatkertoapaikallajoskussijainneesta sillasta,jokavoiollaedelleenhavaittavissaarkeologistentutkimustenavulla.vanhojenkarttojenavulla sillatvoidaanuseinpaikantaatarkemmin,janiiden arkeologinentutkimuskertoisilisääentisajankulkemisestajateidenrakentamisesta. Yleisiä ovatkinKirkkotietjamuutkirkko-jaristi-alkuiset nimet.esimerkiksiäänekoskenristinlahdellaon
Espoon kartanon museosilta Sågbro Suuren Rantatien varrella.
Jonina Jansson
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0
13. pitäjientalonpojat.kuitenkintavallisellekansalle pienemmillä kylä- ja paikallisteillä oli todennäköisesti enemmän merkitystä arjen kulkemisessa. Muitatalviteihinviittaavianimiävoivatollasuksi-ja lyly-alkuisetnimet,joitaniitäkinonrunsaasti. Yleisettaipale-jataival-nimetonuseintulkittu kauttakulkupaikoiksi,janeonyhdistettyesimerkiksi kannaksiin,joidenyliveneitäonvedettyvesistöstä toiseen.Taipale-nimiäonSuomessasatoja,joukossa Vetotaipale,TelataipalejaSavitaipale.Sanaesiintyy myös monissa kulkemiseen liittyvissä ilmaisuissa, kutentaivaltaataitaittaa taipaletta. Paikallisteitäkuljettiinpelloillejametsästysmaille ja pidettiin yhteyttä lähellä asuviin sukulaisiin ja naapureihin.
Kulkemisestakertovanimistö
Suomalaisiin paikannimiin on jäänyt runsaasti merkkejävanhoistateistäjakulku-urista.esimerkiksitavanomaisetnimenosattie,siltajataipaleviitannevatuseinkulkureitteihin.voisijopaajatella, ettäaikana,jolloinkartatolivattuntemattomiatai jolloinneeivätolleetvielätavallisenkansankäytössä, paikannimetsaattoivatohjataoikeallekulkutielle. Silta-nimiäonannettumonillesoilletaisoihin
liittyville paikoille
Tietovatolleetsuomalaisenmaisemannäkyvä elementtijosatojavuosia,janiidentarkastelukertoo yhteisestähistoriastamme.Myöspaikannimetvoivat antaavihjeentienmenneisyydestäkertomallakirkkomatkastajavihjaamallatalvitiestä.Samallatiellä, jollaajammeautolla,ontodennäköisestikulkenut talonpoikahevosensakanssataikuninkaanviestinviejäsatojavuosiasitten.
Hyvätapaaloittaatutustuminenteihinliittyvään kulttuuriperintöön ovatTiehallinnon ylläpitämät Jonina Jansson on arkeologian jatko-opiskelija, joka museotietja-sillat.kohteitaonkymmeniä,jane tutkii historiallisia kulkureittejä.
Tietutkimusta Hartolassa
1600-luvun kartta Hartolasta, jossa erottuu vasemmalla suosilta. Arkeologisessa tutkimuksessa paikannimistön käytönsuurinongelmaonkentiesnimistönajoittaminen.useinnimenalkuperävoimyösollavaikea varmistaa,kutenHämeenHärkätiellä.vanhatkartat jaarkistolähteetsaattavatkuitenkinkertoanimien alkuperästäjaselittääniidensyntyä.useinnimistö kertookinpaikanhistoriastaelävästijakuvailevasti jaantaauusiamahdollisuuksiatienjasenvaiheiden tutkimukseen.
Tietsuomalaisessamaisemassa
sijaitsevateripuolillaSuomea.vanhimmatkohteet ovatkeskiaikaisia.Läheskaikillamuseoteilläja-silloillaonopaskylttejä,jotkakertovatniidenhistoriasta.useanmuseotienvarrellavoitutustuamyös monipuoliseen paikannimistöön, joka parantaa kuvaatienhistoriasta. kartassanäkyvältäisosuoltalöydettiin1930-luvulla veneen jäännökset, jotka ajoitettiin myöhemmin radiohiilimenetelmälläristiretkiajalle,noinvuosiin 10251150. kartassakeskellänäkyväTainionvirran ylittävä siltakin mainitaan tuomiokirjoissa 1600-luvulla, ja kerrotaan sitäylläpitäviksikyliksiHartolasekäläheisetruskealaja Joutsa.Sillatovatmyöskenttätutkimuksessa hedelmällinentutkimuskohde,jasiltoja arkeologisin kaivauksin tutkimallahistoriallisistakulkureiteistävoidaansaadaentistä monipuolisempaatietoa.
jONINA jANSSON
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
14. Mainintoja keskiajanjauudenajanalun teistälöytyyrunsaastituomiokirjoista,sillätienhoitovelvollisuuksistasyntyneitäkiistoja setvittiin usein oikeudessa. Hartolassa on siis veneilty jo tuhat vuottasitten.kartassanäkyväTainionvirtaonollut alueellatärkeävesireitti;suurinosaHartolanjaläntisennaapurikunnanSysmänrautakautisestajakeskiaikaisestaasutuksestasijaitseevirranvarrella. Nykyään suon nimi on Isosuo, mutta aiemmin sitä kutsuttiin myös Pitkänsillansuoksi.
Historiallisiajaesihistoriallisiakulkureittejätutkitaanyhdistelemälläerilaisiamenetelmiäjaaineistoja. esimerkiksi keskiaikaisia teitä voidaan tarkastella 16001700-luvunkarttojenavullapeilaamallaniidenosoittamaaasutustilannettatakautuvasti.Hartolanalueellaitä-Hämeessäasutusnäyttääsijainneen paljoltisamoillaalueillakeskiajaltauudelleajalle, joten myös kulkutarpeet ovat olleet samanlaisia. karttatutkimuksenjaesinelöytöjenlisäksikulkureittienmenneisyyttävalottavat arkistolähteet ja kenttätutkimukset. kuitenkinkeskiaikaiseksitaisitäkinvanhemmaksi arvelluntienhistoriatulisiainavarmistaakenttätutkimuksilla.
kansallisarkisto
kulkureittienvarreltatehdytarkeologisetesinelöydötkertovatomaatarinaansaentisajanmatkustajista. kerrottupidetynjumalanpalveluksia.Yleistäolikirkkomatkantekoerityiselläkirkkoveneellä,jokajätettiinpalveluksenajaksiodottamaanKirkkovalkamaan. Oikealla joen rannalla näkyvät Koskipään kartano ja Hartolan vanha kirkko
Mistäs tunsit meidän portin. Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisen härkätietä. PenttiHaanpää,tiekirjailijoistammesuurin,aloitti kirjailijantiensä kokoelmalla Maantietä pitkin vEsaHEikkinEn (1925).Tievievanhastauuteen,sitäpitkinvoikul1. Mitään oikeuspuntaria metsäautotie. Meidän pitää osata elää sen Elämän valtatieltä,jossatiejasilläkävelytuottaa kanssa. Näin teidän uuden portin. laviPesonen:Laulukirja.21.painos.osakeyhtiövalistus1960.vuonna1964kirjoitan Pesosen laulukirjan ensimmäiselle sivulleMerjakoiraneniC. Hämeessä härkien pito syrjäytti hevosten käytön vasta 1600-luvulla, kun kruunu veitalonpoikienhevosiaarmeijanloppumattomiin tarpeisiin,varsinkin30-vuotiseensotaanSaksaan. TavallistakinkansaaHärkätielläkulki,koskakirkkojenvierelläpidettiinsuurinajuhlapyhinämarkkinoita eli messuja, jotka vetivät puoleensa sekä kauppiaitaettärahvasta. Kun tällaisia tuhoja tulee, meidän on käärit- taassuuriaajatuksia,joidenkinmielestäturhankin tävä yhdessä hihat ja autettava toisiamme viranomai- lennokkaita: sina, naapureina ja lähimmäisinä. varrentoimijat.TurunlinnastaHämeenlinnaan taiHattulanPyhänristinkirkollejohtavantien varhaisvaiheetulottuvatnykytiedonmukaanrautakaudenloppuunviikinkiajalle,noin800-luvulle. Matkustaminen ja matkailu olivat alkaneet, muttapalveluitaeitienvarrellajuuriollut.kunkie-
o
Laulustalähdetäänjaperinteestä
Pieni kyselykierros vahvistaa oman kokemuksen: "TuuTuutupakkarullan"ensimmäinensäkeistöhallitaanhyvin,toisenosaavatvainharvat.kehtolaulustaontullutsamaantapaansävel-jasanahokema kuintelevisiomainoksistanykyään,kuten"Saarioisten..." tai "vasara ja nauloja..." Mainostoimistoa eiaikanaantarvittu,kunSuomenkansasävelsija sanoittilaulunsa."Tuutuutupakkarullastakin"on löydettynelisensataaversiota. ihmettelemässätuultentekosia: useinastelijanaonlentojätkä,kutennovellissa Luonto on arvaamaton. Myrtynyt, katkera jätkä miettii astellessaan valtatien kiitos, nyt tiedän paikkani: olen ihminen, ja soivaa somerikkoa, miettii täynnä epäilystä ja tuskaa, toisaallaonluonto.eikävälissäolemitäänvain että ei ole oikeutta maailmassa. keskiajalla Härkätie yhdisti valtakunnan kaksi tärkeäälinnaa,TurunlinnanjaHämeenlinnan.Se merkitsi sotilaiden, hallintomiesten ja verottajan kulkuaHärkätiellä.Tietäkäyttivätlisäksivarsinkin kirkonmiehetjamyöspyhiinvaeltajat,silläHärkätie liittitoisiinsaTurunTuomiokirkon,rengonPyhän JaakonkirkonsekäHattulanPyhänristinkirkon. Haka alla, pyörä päällä, karhun talja portin päällä. Härkätie-nimi on tavallaan hämäävä, koska matkaa ei yleensä taitettu härällä vaan hevosella. Harvoin kukaan pysähtyy miettimään yleisesti tunnetun,jolapsenamoneenkertaankuullunlaulun sanoja. Härkiä käytettiin keskiajallaja uuden ajan alussa varsinais-Suomen ja Someron vahvan savikkoalueenkyntötöissä,jakeskiajanHämeolitunnettu hevosmaakunta. jettaalukijaatarinastatoiseen.Seantaakirjailijalle TiedonvaltatiellävoitavataSuomenpääministerin näkymiäluontoonjaluonteeseen. näinä valistuksen aikoina tietysti voi herätäihmettelemään,miksilastenunilaulussalauletaantupakasta.Ainoavastaantullutselitysonollut entisaikojensuomalaistentupakanviljely:tupakanlehdetkuivattiinjakäärittiinrullalle,janäinsaatiin tupakkarulla,jokamuistuttikapaloitualasta.
Tiellepäästäänjahistoriaan
Härkätieonvanhimpiahistoriallisiateitämme.vanhimmaksisenmainitsevatainakinkaikkiHärkätien
KiELENTiELLä
2. ei taivaitten reunalla ole, kaikki sattuu kuten sattuu.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
12
15. Pakko-ottojenvälttämiseksisiirryttiinhärkiin. MErjaisotaLo
Härkätiellähistoriastahuomiseen
Tuu tuu tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla
Tilanne muuttui vasta 1800-luvulla, kun alettiin siirtyäkonevoimaan:ensintulirautatie,sittenautoliikenne.kunvuonna1962saatiinvalmiiksiuusi valtatie 10, Härkätie muuttui pääosin kylätieksi. Hanketta hallinnoi hieman yllättäen Härkätien Teatteriyhdistysry.
Tieltäteatteriin
Talvella 2004 minulle soittaa Letkun MaamiesseuransihteerieijaLainejapyytääkirjoittamaan näytelmänheidänkesäjuhlaansa,koskaolintehnyt pienenhistoriallisenkuvaelmanLetkunkyläkoulun 100-vuotisjuhlaanedellisenävuonna.vastaankyllä ja sitten jatkamme puhumista maaseudun kehittämisestä ja kylien yhteistyöstä. kuulen yhtäkkiä sanovani:"PerustetaanHärkätienteatteri!"Jaeija vastaakyllä. Sanastatietääonsuorayhteysikivanhaantiehenja sanastakäsittääkäteen.keskeisiäkognitiivisiaprosessejailmaisevatsanammejuontuvatmateriaaliseen todellisuuteenviittaavistasanoista.
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. Härkätienyhdistämätvarsinais-SuomijaHäme muodostivat pitkään yhtenäisen liikennealueen. SiitäalkoierikoinenHärkätieninnoittamaprosessi, kolmen kylän, Letkun, Torron ja Portaan, yhteinenponnistusomanhistorianelävöittämiseksi teatteriatekemällä.noinsadanhengenjoukkoon sittemmin ollut vuosittain mukana, kyläläisten lisäksimuitakintammelalaisiajaforssalaisia.kahtenaensimmäisenävuonnasaimmeLounaPlussan kauttaeu-rahaa,muttapääosinontultutoimeen omillammeTammelankunnan,Hämeentaidetoimikunnanjamuutamiensponsoreidenavittamina. 4. nykyisestä reitistä kerrotaan, että tie "kulkee lähesalkuperäisessämaisemassakirkonkylien,varsinaissuomalaistenpeltolakeuksienjajokilaaksojen sekä hämäläisten metsäseutujen läpi. Härkätien kievarit sijaitsivat rengon kirkolla, Tammelan Portaassa, Someron Lahdessa,MarttilanJuutilassajaLiedonPinomäessä. Tietoteidenmäärästälöytyyhelpostiverkosta: puolimiljoonaakilometriä.Tietoaetsiessänijään kiinniTiehallinnontuottamaanvirkkeeseenLiikennesuorite nousi vuonna 2009 0,9 % ja oli 35,9 mrd.
autokm. nimistön perusteellaniitäolivatesimerkiksi rengon Asemi,Tammelan PyhäjärvenMämmi,Mämmikallio ja Mämmikari sekäMarttilanPirttiniemi. kruunu kiristi otettaan ja määräsi kievareita perustettavaksivarsinkinomienmiestensämatkojen helpottamiseksi. Härkätien
34
16
3. Se vie meidät tiedon hämärälle alueelle; kuinpäintulevarekkaviitostiellä. entiedä,kuinkapaljonmeilläonteitä.en,vaikka olenasiantuntija.Jopoikanalampsinlappilaistapistotietälukemattomataskeleet. Merja Isotalo
Piilotettua arkkua ihmettelemässä Mikael Agricola yhdessä kyläläisten kanssa Portaassa 2007.
varit puuttuivat, yövyttiin sekalaisissa majapaikoissa, joistaosaolierämiestenkin käytössä. Mämmi-nimet selittää se, että mämmi oli matkustavaistenperusevästä. Lomasuomen (www.lomasuomi.fi) sivuilla esimerkiksikerrotaan,ettäHämeenHärkätie-reitin pituuson170kilometriäjaettäseonSuomenvarhaishistorianmerkittävintie,jotaylituhannenvuodenajankauppiaat,sotilaat,talonpojatjakuninkaat ovatkäyttäneet. esitystentoteuttaminentapahtuutoisellatavalla kuinteatterissayleensä.ensintutkinHärkätiensekä
Kulkemisestamatkailuun
Härkätie on tunnettu laulustaan, mutta muuten tietämysonsatunnaista.Monenlaistamarkkinointiviestintäätarvitaan,jottamatkailijatlöytävätHärkätienjasenkohteet. Härkätien merkityksestä kuitenkin historiallisena reittinäkertoose,ettäeuroopanneuvostonkulttuuritiet-projektiinsekäviikinki-ettähansatieverkostoihinvalittiinedustajaksijuuriHärkätie.
varreltalöytyymoniahistoriallisiakäyntikohteitaja nähtävyyksiäsekäarvokkaitaluontokohteitakuten TorronsuonjaLiesjärvenkansallispuistot." Täsmälleensamatasiatjalauseettoistuvatmyös uudenvisitFinland-portaalin(www.visitfinland.fi) sivuilla,joillaonlisäksitarkkareittitienumeroineen: "Turustatietä10LiedonkauttaTorstilaan,jonka jälkeen vasemmalle tielle 2230Tarvasjoelle tie 2250Marttilaantie2264koskiTL:iintie2810 Somerolletie2802ja2824Portaankauttatielle 2831tie10renkoontie2855Hämeenlinnaan." MatkailunedistämiseksionmeneilläänHärkätiellähistoriastahuomiseen-esiselvityshanke.Seon eu-rahoitteinenkolmentoimintaryhmänelivarsinais-SuomenJokivarsikumppanien,LounaPlussan jaLinnaseuduntukemaprojekti,jossaselvitetään toimijoita, heidän toiveitaan ja resurssejaan sekä haetaan kehittämisideoita ja yhteistyöverkostoja
Härkätielläovatvaeltaneetsekäteatterissaettä todellisuudessamuunmuassaviikingit,kirkonmiehet,pyhiinvaeltajat,linnanherrat,MikaelAgricola, hakkapeliitatjateatteriseurueet.Haluammepysyä mahdollisimmantarkastihistoriallisissatosiasioissa jamyöstodellisissahenkilöissä. Tie,tieto,tietoisuus.Tietyö,tietotyö,tietoisuustyö.Minnejatkammetästä,kunsuomemmejohtamisjärjestelmänrajatalkavattullavastaan?
17. Mehänolemmejosiellä,eikäkielitunnuriittävänenäämihinkään.emmeymmärrätoisiamme,
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
muttaseeihaittaa,josemmeitsekääntiedä,mitä haluammetarkoittaa.Pelaammepelejä,joissaainoa sääntöon,ettämitäänsääntöjäeiolejatämäkin sääntöontehtyvainrikottavaksi. useimpinavuosinameilläonollutkeväisinhistorialuentotulevankesänaikakaudesta,ruokakurssi, vaatetuskurssijaretkiaiheeseenliittyväänkohteeseen.näinsaammetietoajayhteisennäkemyksen siitä,mitäaiommeesittää.Samaanaikaanteenkäsikirjoitusta,mietintarinaa,tutkinhistoriaajasovitan roolejatoivomustenmukaanjalopulta"plari"on käsissäharjoituksetvoivatalkaa. Yksi pääosanesittäjistävalmistilusikat,ja näinmeilläolikäytössä300puulusikkaa.
Merjaisotalo
Historiastahuomiseen
Tulevaisuus tuntuu turvatulta ainakinHärkätienTeatterinosalta. Palvelut ja matkailu kasvavat, vaikka perinteistenelinkeinojenharjoittajiaon vähemmän.Tieonsuosittumoottoripyöräilijöidenreitti,japolkupyöräilijöitäkinolisienemmän,jospyöräilyolisiturvallisempaa.kiihkeänelämänmenonvastapainoksi vaeltaminenonsaanutliikkeelleyhäenemmänharrastajia,senyhtenäerityisenämuotonanimenomaan pyhiinvaeltaminen.Härkätiellämennäänhistoriasta huomiseen. HärkätienTeatterinkuvaelmatalkoivatvuodesta 987.Seuraavanavuonnasiirryimmeristiretkiaikaan, sittenkeskiaikaan,sitten1500-luvullejasiitäaina seuraavallevuosisadalle.Tarinaalkaaensimmäisessä kylässä, jatkuu toisessa ja päättyy kolmannessa, muttanevoikatsoamyöserikseen.Pienijoukko, kolmestakahdeksaannäyttelijää,onmukanakaikkienkolmenkylänesityksissäviemässätarinaaeteenpäin. Sen sijaan as- tioidenkanssaolitullaongelma,kunpaperilauta-
setjamuovihaarukateivättulleet kysymykseen.ohjaajammeTanja Thomssonilmoitti,ettähäntekee lautaset, ja niinpä hän teki 250 lautasta ilman dreijaa. esiintyjien ikähaitari on ollut laaja, vanhimmat 80-vuotiaita ja nuorin roolinhaltija syntyi vasta neljäkuukauttaesitystenjälkeen. Maailmaan,jossaovatvallallafaktiojavirtuaalisuus. Merja Isotalo on kulttuurihistorioitsija ja kouluttaja.
Turun akatemian professori matkalla Hämeenlinnaan valistamassa poikaansa luonnon ihmeistä Torrolla 2009.
Jatkammekotästäeteenpäin?Maailmaan,jossa konkreettisenjaabstraktinerollaeiolemerkitystä. Maailmaan,jossapitääkirjatalakiin,ettävirkahenkilönonkäytettäväymmärrettävääkieltä. esityksiinkuuluutoisennäytöksenajanmukainentarjoilu,jolloinyleisöonosaesitystä.viikinkiajan ruoka oli helppo toteuttaa. Härkätien tulevaisuus on varmasti myös turvattu. Merjaisotalo
Harjoitukset Härkätien varressa Letkun Pirtillä, osoite on Härkätie 189.
senvarrenkylienjapitäjienhistoriaa,sittenehdotan yhteisessäkokouksessaaikaavuodentarkkuudellaja hiukanteemaakinjakeskustelemmeaiheesta.Sen jälkeen kiinnostuneet ilmoittautuvat ja esittävät mahdollisiatoivomuksiaomistarooleistaan. Mukanaonvanhempialapsineen jamyöskolmensukupolvenperhe
korsatunturiin kurottautuu useita ounasjoen, kitisen ja ivalojoen latvajokia, joita pitkin Lapin kyliensaamelaisetjakittilänuudisasukkaattavoittelivatalueenriistaajakalaakuhisseitajärviäjajokia. ikiaikaisenajaa-verbinrikastuminenajatella-verbiksi jasennykyisintunnetuiksimerkityksiksionkaukaistahistoriaa.Ajaminenontodennäköisestitarkoittanutkonkreettistatakaaajamista.nykyäänajatellaanelijahdataanmielenvoimalla,josajatellaan. useimmitenajatuksetvainvirtaavat,ajaudutaan. Lapin kylien nautinta-alueiden rajat seurasivat useinvedenjakajaa,jossatunturittoimittivatrajapyykinvirkaa.karttaalähemmintutkittaessahuomiokiinnittyykinkorsatunturissaristeäviinpitäjien rajoihin,jotkanoudattivatpitkältivanhojenLapin kylienrajoja.
S
5
18
5. EErikkirundgrEn
Korsankulkijat
tavoitammevedenjakajanvietka-aavalla meloessammeikivanhaavesireittiä keminLapistainarinLappiin.ounasjoen jaivalojoenvälinenvetotaivalon lyhimmilläänkorsatunturinvartioimassa erämaassa.
kartaö
fv
kaLa erfins
ppmark
en186
0
uomenLappiaesittävässäkartassavuodelta 1860korsatunturionviedäkaikenhuomion. Tietäälieneemuinoinmerkinnyttientuntemista, mahdollisesti myös sitä, että on seurattu jälkien
muodostamaauraa.Käsittäminenonollutkonkreettistakäsiinsaamistataikiinniottamista,ymmärtäminenjonkinympärikiertämistä. nykyään tiedämme Suomi-neidon olkapäällä sijaitsevanlaakeantunturinyltävänainoastaan463 metriin.Seonollutmerkittäväaivanmuistasyistä kuinkorkeudestataihuomattavastaulkomuodosta. karttaasilmäillessäeivoiollahuomaamatta, ettätunturionpiirrettytodellistakokoaanhuomattavastisuuremmaksi.Mitäänmuutamaastonkohtaa eimyöskäänkorostetatummallavärilläyhtäselvästi. kyse oli korsatunturia ympäröivän vedenjakajaalueeneränautintaoikeuksienrajaamisesta. AnttiHyrykuvaanovellissaanKivi auringon paisteessa(1958)poikaa,jokavuoleenuoltajousipyssyynsä.Yhtäkkiähänkiinnittäähuomiotajalkaansa: Pojan läpi kulki jokin tärisyttäen häntä, ja hän ihmetteli ja katsoi: onko tuo minun, koko jalka
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0. 1700-luvunlopullakäytiinkäräjiäkinivalojokeen laskevanLismajoenmajavanpyyntioikeuksista
ivalojoen kultalöytö vuonna 1868 sai ihmiset pyrkimääntodenteollavedenjakajanyli.korsassa Kulkureittienvartija kruunurakennuttiveneenvetoteitäjaautiotupiahelFinskaLappmarken-kartanpiirtäneelläMaanmittaus- pottamaanmatkalaistenelämää.Maanmittauslaitos laitoksenyli-insinöörilläPetterWilhelmAurenilla komensi Aureninkin laatimaan ivalojoen varrelle olikuitenkinmyöstoinenhyväsyynostaakorsatun- pitäjäkarttoja. Tätänykyäoivaltamineneitosinolein.oivalluksetonjotehtymuualla,kielennetty,paketoitu siististijapantukaupaksiverkossa.Tilaasieltä.
19. Myöhemmin uoma muuttuu niin mutkaiseksi ja ryteikköiseksi, että kanootin kanssa joutuu kahlaamaan vedessä.
alhaalta ylös asti, aivan kokonaan. Ajatus liikkui polttavana polvihousujen ja lyhythihaisen paidan alla käsiin ja päähän. Yhtätärisyttävääonkuvitellalajinhistoriastase
H i i d e n k i v i 4 / 2 0 1 0
hetki, jolloin ihminen oivalsi ulkoisen ja sisäisen samuuden.oivaltaminentapahtuiaivoissa.ihmislajilleonominaistamahdollisuuskäyttääoivaansaeli päätääntehokkaasti,myöstoistenihmistenperimmäistenaivoitustenoivaltamiseen. Hän kiersi hitaasti lautaläjän ja käveli pirtin taakse astuen joka askeleen erikseen. vuosisatojaaiemmin,silläjotainreittiäpirkkalaikemijoenjaPaatsjoenvesistöjäerottavamaakan- setkin aikoinaan osasivat inariin. Hän kiersi hitaasti rakennuksen ja meni sisälle pirttiin. Hän istui penkille ja katseli kattoa ja nurkkia. Eerikkirundgren
nasonhelpoinylittääounasjoenlatvoillavietkaaavalla,jostaveneensaavedettyäkorsajärvenkautta ivalojoelle.ennenteitäihmisetjatavaratliikkuivat enimmäkseenvesitse,jatalvitietkinseurasivatusein tuttujavesireittejä. turiesille;senvieritsekulkivattärkeätkesä-jatalvikorsanvetotaivallieneekuitenkintunnettujo reititvedenjakajanyliinariinjaedelleenJäämerelle. ounasjoen latkorsatunturionollutikimuistoisistaajoistalähtienpohjoisenLapintärkeimpiärajapyykkejäjaon edelleen.nykyäänsenlaellakohtaavatkolmenkunnanelienontekiön,kittilänjainarinrajat.Myös Puljun erämaan ja Lemmenjoen kansallispuiston välinenrajakulkeekorsatunturinkautta.
Syvä-Tepastojoella kanoottia on vielä kohtuullisen helppo uittaa ylävirtaan rannalta. Ja poika nousi seisomaan
urakan päätyttyä saunomme läheisellä korsan autiotuvalla.Aikaahyvinkestänytrakennusonollut niillä sijoillaan jo ennen kultaryntäystä. vavesien kautta kulkeneeseen veronkantoreittiin viittaavat Jerisjärven kalamajat, joita torniolaiset talonpojatpitivätylläainakinjo1500-luvulla. Aikomuksemme oli ensi alkuun leiriytyä korsajärvelle, mutta sen kivisiltä rannoilta ei löydy kunnollista sijaa teltan alle. erämaassaonainamahdollistakulkeaharhaan. kaikki kelluu, tiekin. vaikkakorsalompolostaeteenpäinmatkataittuu alavirtaan,ivalojoelleonsiltivieläpitkäjatyöläs matka.korsajärveenlaskevassakivisessäjavähävetisessäojassamelomineneikäyvieläpäinsä,vaanjouduntuontuostariisumaanhousunijahyppäämään veteenuittamaankanoottia. Haarakoskentievojenmäntykankaillaonviimeinenmahdollisuussaadatelttapystytetyksikuivalle maalle ennen vedenjakajan vetisiä aapoja. kittilän nimismiesrakennuttiaikoinaantuvanPielpajärven kirkolle vievän talvitien varteen viranomaisten ja muidenkulkijoidensuojaksi. Yhdelle tie merkitsee vauhtiajavapautta,toiselletaakkaajatukaluutta. ei tarvitse muuta kieltä kuin sen sisällä olevan. vilkasvesireittihiljeni,kuntieSodankylästäivaloonelisilloiseenkyröönvalmistuivuonna1914. kyllävapaaAaronythämmästyisiumpihangessa tarpoessaan,kunkännykkäpirahtaisijamyyntimiehenkeskeytymätönkielivirtaisihänenkorviinsa. kanootinjavarusteidenkuljettaminenkorsalompolonrantaanvieläheskaksipäivää.Hakiessamme ylempää vietkavaaran rinteiltä parempaa kulkureittiä törmäämme vanhaan polkuun, jota ei ole merkittykarttoihin.Senvarreltalöydämmemyös merkkejäkullankaivajienveneenvetotiestä. vedenjakajalle rakennetut tuvat ja veneenvetotiet purettiintainemaatuivatniillesijoilleen.kulkijoidentienviittanatoiminutkorsatunturijäiunohduksiinkeskelleSuomensuurintaerämaata.
erämaa-alueellaleiriytyminenonvapaata,jamaapuuluvan lunastettuaan tulet saa tehtyä risuja ja oksiahiemanjykevimmistäkinpuista. nykyään Puljuun pääsee autolla. käytämme kernaastitiensuomaamahdollisuuttajalaskemme kanootin vesille vasta Puljujärven rannalla.Tästä huolimattaedessämmeonaivanriittävänpitkäerämaataivalSyvä-Tepastojokeaylösvietka-aavalleja edelleenvedenjakajanyliivalojoelle. Tankavaarankultamuseojärjesti1980-luvullakahdestisoututapahtumanivalonkultalastarovaniemelle. Puljun
Alavirtaan
Puljustalähdettyämmeemmeolenähneetihmisiä mutta kylläkin runsaasti muuta elämää.Tarpoessammevetiselläaavallaedestämmepyrähtäämustaviklosiivilleen.Linnunvaroitushuudotkantautuvat suontoisellelaidalle,jossayksinäinenhirvinostaa päänsämättäästäjajolkotteleemetsänsuojaan. ensimmäisessä kultasoudussa osa kilpailijoistaeksyinaskamajoellehuomatenerheensävasta vedenkäytyäjoessaepäilyttävänvähiin. Lounastettuamme
67
6. Onko siellä Aaro itse hyvää päivää tiedätkö nyt olisi elämäsi tilaisuus...
20
H i i d e n k i v i
4 / 2 0 1 0. "Tietäkäydentienonvanki,vapaaonvainumpihanki", väittää Aaro Hellaakoski (1946). Pikatieeiolenopea,moottoritieeikuuma.eikätie vie.nämäovatvainsanoja,parempaanemmepysty. vietka-aavantavoitettuammevesikäyniinvähiin, ettämelomisestatäytyyluopua.Meidäntäytyyvetää kanoottia kapean ojan molemmilta rannoilta, ja välilläjoudummejopanostamaansitätiukempien mutkienylitse.Lopultaeiautakuintunnustaakantotaipaleenkoittaneen.
Kullankaivajienjäljillä
ivalojoenkultamaillepyrkineiltäonvaadittuhyvää kuntoajaerämiestaitoja.raskasmatkaalkoirovaniemeltä,jostanoustiinylävirtaanhetiounasjoen vapauduttuajäistä.PelkästäänPuljuun,jokaoliviimeinenasuttukyläennenvedenjakajansuuriaerämaita,kertyisauvottavaa260kilometriä. voi tosinolla,ettähäntarkoittaatielläihmistenseuraa,sivilisaatiota.
kunastuutieltäpois,saaollayksin,paossa.ei tarvitse myydä itseään, ei ostaa toista. kanootinuittaminenkoskiaylösonnistuuyllättävänhelposti.MatkasujuuleppoisastiainaHaarakoskelle,jossapitääosatavalitavasemmaltalaskeva vähävetisempivietkaoja.veikkaammevuolaamman Perseojansaaneennimensävääränjokiuomanmyötä laajoillesoilleeksyneiltäkullankaivajilta. Kaikki kelluu,eikätuolausemerkitsesenenempää kuinmitkäänmuutkaan,josemmeaktiivisestiprosessoisillemerkitystä. ei tarvitse pakottaakaikkeaulos.voiollayksin,uhmata