Niveltieto 1/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

NIVELTIETO Teemana potilaan oikeudet 1/2007 Irtonumero 4,90 Timantilla luistoa niveliin! Hoida jalkojasi, se kannattaa Potilasturvallisuus onko sitä. Tunne oikeutesi ja velvollisuutesi PAL VKO 2007-18 07001 6 677773-0701 414886 777736 NT0701.indd 1 15.2.2007 23:00:12
Painonhallinta 30.11. (09) 2712312 toimisto@niveltieto.net ISSN 1459-2568 Aikakauslehtien liiton jäsen NT0701.indd 2 Niveltieto 1 / 2007 15.2.2007 23:00:13. Potilaan oikeudet 31.5. Niveltieto 1/2007 Irtonumero 4,90 euroa Vuosikerta 17 euroa Julkaisija Suomen Nivelyhdistys ry Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2007: 28.2. Lonkat 31.8. Nilkka ja jalkaterät Päätoimittaja Jyrki Laakso Toimitus Auli Hackman Marja Kalanti Liisa Vatanen Arja Vehmanen Sivunvalmistus Auli Hackman Jyrki Laakso Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Painos 9000 kappaletta Kansikuva Arja Vehmanen Osoitteenmuutokset ja tilaukset Suomen Nivelyhdistys Pajutie 16 07940 Loviisa puh
NIVELTIETO 1/2007 Hallitus 2007 Pääkirjoitus Teemana potilaan oikeudet - Potilaan oikeudet ja velvollisuudet - Voiko potilas vaikuttaa hoitoonsa. Timanttia niveliin! Konttisen kynästä Jalkojen hoito on tärkeää Tekonivel-hoitoketjun kehittämisprojekti Väitöksiä ja uutisia Aulis pakinoi Tuetut lomat Matti-katti Nivelpiirit Jäsenedut 4 5 7-27 7 8 10 14 17 18 20 22 23 24 26 28 31 34 36 38 41 42 44 45 51 Niveltieto 1 / 2007 NT0701.indd 3 15.2.2007 23:00:14. - Potilasasiamies potilaan apuna - Potilaan tietosuoja - Perusturvarikos - Oman asiansa hoitaja - Lisääkö potilaan tieto tuskaa. - Potilasvahinkojen ehkäisy - Potilasturvallisuus on yhteistyötä - Lääkevahinko - mikä se on. - Mikä on potilasvakuutus
Suomen Nivelyhdistys ry Hallitus 2007 Puheenjohtaja Hannele Jagadeesan, Espoo (09) 684 9095 040 701 8104 045 131 8802 hannele.jagadeesan@niveltieto.net HALLITUS Varapuheenjohtaja palveluasiamies Anja Karjalainen, Kerava (09) 242 7678 045 131 8803 anja.karjalainen@niveltieto.net Loma-asiat kokousemäntä Riitta Hukkanen, Kaarina 045 131 8806 riitta.hukkanen@niveltieto.net Pertti Kalanti, Hämeenlinna 040 512 7940 pertti.kalanti@niveltieto.net Loma-asiat Tarja-Leena Kangaskorte, Aura 040 557 6415 tarja.kangaskorte@niveltieto.net Tukihenkilö Maija Karjalainen, Helsinki (09) 773 1374 050 548 2972 045 131 8801 maija.karjalainen@niveltieto.net Nivelpiirit liikunta-asiat Leena Koivu, Helsinki 045 131 8805 leena.koivu@niveltieto.net Kuntoutusasiat potilasvahingot Heikki Multaharju, Helsinki 050 528 8791 heikki.multaharju@niveltieto.net Jäsenasiat Liisa Vatanen, Loviisa (09) 27 123 12 050 356 7274 liisa.vatanen@niveltieto.net Varajäsenet Jorma Karhu, Helsinki (09) 563 3379 jorma.karhu@niveltieto.net Salla Raja, Espoo 045 131 8814 salla.raja@niveltieto.net NT0701.indd 4 Niveltieto 1 / 2007 15.2.2007 23:00:16
Vaikka hoidossa käytettäisiin parhaita tutkimusmenetelmiä ja laitteita, se ei yksin riitä, ellei ihminen tule nähdyksi, kuulluksi ja kunnioitetuksi. Tiede ja teknologia tuovat terveydenhuollolle uusia mahdollisuuksia, mutta myös kustannuksia. Suomessa on laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Lääkärit voivat olla myös erimieltä hoidon tarpeesta. Jälkimmäiset voivat tuntua hankalilta hoidettavilta eikä välttämättä saavuteta isoja hoitotuloksia. Potilas tekee päätöksen hoidostaan elämänkatsomuksensa ja arvomaailmansa mukaisesti. Päättäjien valinnoilla on suuri merkitys sille, etteivät muutokset johda joillekin ihmisille uhkaan ja kärsimykseen eikä yhteiskunta kärsi vaurioita. Toisessa päässä nopeasti kehittyvät lääketieteen tutkimus ja teknologia ja toisessa päässä tavallisista kroonisista sairauksista kärsivät potilasryhmät tai sosiaalisesti ja terveydellisesti moniongelmaiset. On etsittävä kumppanuutta hoitoon osallistuvien ja sitä tukevien tahojen kesken. On luotava uudenlaista hoitokäytäntöä, ajattelua ja potilaan kohtaamista. Oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeintä on yhdenvertainen kohtelu, syrjimättömyys ja ihmisarvon kunnioittaminen. Oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo terveydenhuollossa Elämme muuttuvassa maailmassa niin paikallisesti kuin globaalisestikin. Tämä voi luoda samalla syrjintää hankalia, huonohoitoisia, moniongelmaisia ja kielteisiä mielikuvia aiheuttavia potilaita kohtaan. Ne yhdenmukaistavat hoidon kriteerejä. Hoitojärjestelmät eivät yksin selviä kasvavan hoivan ja huolenpidon haasteista. Jääkö joku hoito saamatta esim. Terveydenhuollon tehtävä on myös hoitaa ja hoivata parantumattomasti sairaita sekä lievittää kipuja ja kärsimystä. Myös terveydenhuollossa etusijalle tulee helposti "kiinnostava", yhteistyökykyinen ja sopiva potilas. Vastuu ei siirry ammattilaiselta potilaalle. Esimerkkeinä tulevat mieleen alkoholin ja huumeiden käyttäjät, vanhukset, pitkäaikaissairaat, mielenterveyspotilaat, lihavat, vammaiset, epäsosiaaliset, rikolliset jne. Toivottavasti ne tuovat myös yhdenvertaisuutta hoidon laatutasoon. Potilaan kanssa etsitään keskustelemalla yhteisymmärrystä ilman painostusta, johdattelua tai pakkoa. Osassa sairauksissa taudin diagnoosi ei ole yksiselit. Moni elämän alue on muutoksessa, jolla on seurauksensa myös yhteiskuntapolitiikkaan ja arvoihin. Eettisesti on tärkeää, että potilaille, heidän omaisillaan ja potilasjärjestöillä on mahdollisimman paljon tietoa potilaan oikeuksista, sairauksien hoidoista ja itse hoitojärjestelmistä. Asiantuntijoiden tulisi kertoa hoitovaihtoehdot ymmärrettävästi ja auttaa potilasta päätöksen teossa. Enemmistö päättää mitä vähemmistölle on tarjolla. monivammaisuuden tai taudin perusteella. Varjoa ihmisarvon ylle luo nykyään julkinen mielikuva, että ihmisen arvo riippuu ihmisen kyvystä olla itsenäinen, tuottava, omillaan selviytyjä ja aina eteenpäin pyrkivä. Se on selkeä kannanotto potilaan ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden puolesta. Kansalliset hoitosuositusten lisääntyminen on keskeistä oikeudenmukaisuuden toteutumisessa. Yhdenvertaisuuden tulee ilmetä mm. Vaikuttaa eivät saa etninen tausta, sukupuolinen suuntautuneisuus, vakaumus, äidinkieli, kulttuuri tai sosiaalinen asema. On sanottu, että ihmisen kyky hyvään tekee demokratian mahdolliseksi ja ihmisen taipumus pahaan tekee demokratian välttämättömäksi. Ihmiset tulevat helposti leimatuiksi moraalisten, sosiaalisten, mielenterveydellisten ja elämäntapaansa liittyvien ongelmien takia. Hannele Jagadeesan puheenjohtaja Niveltieto 1 / 2007 NT0701.indd 5 15.2.2007 23:00:16. Vertaistuki sekä omaisten ja vapaaehtoisten toiminta hädän lievittämisessä ja tuen antamisessa on tärkeää. Terveydenhuolto heijastaa yhteiskunnan yleistä kehitystä. Vaarana on näiden potilaiden syrjäytyminen. Ihmisarvo on kaiken hoitamisen ydin ja muodostaa sen perustan ja tarkoituksen. Terveydenhuollon eettisiä periaatteita ovat oikeus hyvää hoitoon, ihmisarvon kunnioitus, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, terveydenhuollon henkilöstön hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri sekä yhteistyö ja keskinäinen arvonanto. Hoidon PÄÄKLIRJOITUS ulkopuolelle jättäminen iän takia on selvästi syrjintää. Muutoksessa on sekä mahdollisuus että riski. Ihmisarvon ja ihmisen loukkaamattomuuden kunnioittaminen ovat tärkeitä asioita. Hoito ei saa olla yliholhoavaa tai piittaamatonta. U-käyrään. Oikeudenmukaisuuden käsite riippuu ympärillä olevan yhteiskunnan arvoista. Potilaslaissa vahvistettu itsemääräämisoikeus merkitsee ammattilaisten ja potilaan vuorovaikutuksen toteutumista. Tehtävä ei siis ole ainoastaan sairauden parantaminen ennaltaehkäisy. Taloudelliset tekijät eivät yksin ratkaise ihmisarvoongelmia. teinen tai perustu numeerisiin suureisiin. Terveydenhuollon etiikka painottuu ns. siinä pääsevätkö ihmiset yhdenvertaisesti hoitoon olosuhteista, taustatekijöistä ja asuinpaikasta riippumatta
KOKOUSKUTSU Suomen Nivelyhdistys ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen kevätkokoukseen maanantaina 23.4.2007 klo 16.30. Kokouksessa käsitellään mm toimintakertomus 2006 ja tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto vuodelta 2006. Tampereen yliopiston juhlasaliin (Kalevantie 4) Tervetuloa! Avoimet yleisöluennot aiheena Nivelrikko syynä niskan ja selän ongelmiin? ja Turun Konserttitalon juhlasalissa (Aninkaistenkatu 9) maanantaina 23.4.2007 klo 18.00 maanantaina 7.5.2007 klo 18.00. Pääluennoijana fysiatrian erikoislääkäri Tampereen yliopiston juhlasalissa (Kalevantie 4) Jukka Pekka Kouri Vapaa pääsy - tervetuloa! Vastaavaa luentoa Helsingissä saapui kuulemaan täpötäysi Porthanian salillinen - yli 600 henkeä! NT0701.indd 6 Niveltieto 1 / 2007 15.2.2007 23:00:22
Mahdollisuuksien mukaan tulee potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri ottaa huomioon hoidossa ja kohtelussa. Kieltäytymisen johdosta potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksytyllä tavalla. Selkeitä laatukriteereitä laki antaa potilaan kohtaamisesta. Potilaalta edellytetään yhteistyöhalukkuutta:tiedonvaihtovelvollisuutta, hoitosuunnitelmassa pysymistä ja aikataulujen noudattamista. Vain noin kolmannes ihmisistä liikkuu suositusten mukaan ja pysyvässä laihduttamisessa onnistuvat vain harvat. Teija Tiusanen puheenjohtaja Suomen Endoproteesihoitajat ry Niveltieto 1 / 2007 NT0701.indd 7 15.2.2007 23:00:23. Ainakaan hoidolla ei voida saavuttaa parasta mahdollista hyötyä, ellei potilas ole sitoutunut siihen. (Johansson 2006, Kääriäinen ym. Lääkärit käyttävät näitä suosituksia apunaan päättäessään potilaan hoidosta. 2005.) Potilaalla on oikeus potilasasiamiehen palveluihin ja oikeus tehdä muistutus hoidon ja kohtelun laadusta. Hoitoon sitoutumisella tarkoitetaan potilaan vastuullista ja aktiivista itsensä hoitamista terveydentilan edellyttämällä tavalla ja yhteistyössä terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. Potilaalla on tiedonsaantioikeus, jonka häiriöttömästä toteutumisesta palvelujen tuottaja on velvollinen vastaamaan. Tutkimustulokset kertovat, etteivät potilaat saa riittävästi tietoa ennen sairaalaan tuloa. Laissa korostetaan potilaan ihmisarvon loukkaamattomuutta ja hänen vakaumuksensa ja yksityiselämänsä kunnioittamista, siis hänen uskonnolliseen, yhteiskunnalliseen tai muuhun vakaumukseen pohjautuvan kannanoton huomioon ottamista. Potilaalla on oikeus kokemukseen siitä, että hän on tullut kuulluksi ja ymmärretyksi. Lain mukaan potilaalla on itsemääräämisoikeus. Potilaalla on oikeutensa, mutta myös velvollisuutensa Potilaalla on oikeuksia... Potilaan keskeisiä oikeuksia ovat oikeus päästä hoitoon ja oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Laki rajoittaa kuitenkin potilaan oikeuden niiden voimavarojen rajoihin, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Savikon ja Pitkälän mukaan ennaltaehkäiseviin hoitoihin sitoudutaan heikommin kuin sairauksien hoitoon. Kärjistetysti voidaan sanoa, että hoitotoimet ovat turhia, jos potilas ei noudata hoito-ohjeita. Sosiaalisen tuen osalta tiedon saanti jää myös hyvin puutteelliseksi. Sairaalassa annettua ohjausta pidetään melko riittävänä, mutta ohjauksessa ei aina huomioida potilaan elämäntilannetta eikä anneta mahdollisuutta keskustella ongelmista. Hoitomyöntyvyys ei riitä, vaan hoitoon on myös sitouduttava. Hoitopäätöstä tehdessään lääkäri ottaa aina huomioon potilaan yksilöllisen elämäntilanteen ja hoidon tarpeen. Potilaalla on oikeus antaa tietoinen suostumus hoitoonsa. Hänellä on oikeus saada apua muistutus-, kantelu- ja potilasvahinkoasioissa. Lääkäri ja hoitaja eivät ole erehtymättömiä ja epäselvyydet tulisi selvittää heti. Potilaan tulee myös noudattaa hoito-ohjeita ja lääkitystä. Tämän mukaan potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hoitamisesta. Potilaalla itsellään on vastuu omasta käytöksestään. Potilaalla on oikeus kieltäytyä tutkimus- tai hoitotoimenpiteistä hoidon- tai tutkimuksen missä tahansa vaiheessa. Tietoinen suostumus edellyttää riittävästi tietoa siitä asiasta, josta hänen odotetaan antavan suostumuksensa. Rehellisyys hoitosuhteessa merkitsee sitä, että hän kertoo syyn, miksi hakee apua ja mikä häntä vaivaa. Potilaalla ei ole kuitenkaan oikeutta saada mitä tahansa haluamaansa hoitoa. Potilaan tulee myös ottaa vastuu itsestään, itsehoidosta ja omista elämäntavoistaan. Tiedon saanti hoidonjälkeisistä ongelmista, joiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy ovat tärkeitä kotiutusvaiheessa, on myös riittämätöntä. Lääkäri päättää hoidosta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Palvelun tuottajan tulee rehellisesti tiedottaa ja kantaa vastuu asioista, jotka mahdollisesti menivät pieleen. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET ...mutta myös velvollisuuksia! Potilaalla on kuitenkin velvollisuuksiakin. Potilaalla on siis oikeus saada riittävästi tietoa ymmärrettävällä tavalla. Laki antaa myös selkeän ohjeen syrjimättömyydestä, jota on rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, ikään, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun vastaavaan perustuva erottelu. Laissa potilaan oikeuksista ja asemasta potilaalle taataan oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteiden tavoitteena on turvata kansalaisille kiireettömään hoitoon pääsy samanlaisin perustein asuinpaikasta riippumatta
Näin etenkin silloin, kun kyse on toimenpiteitä vaativasta ongelmasta, kuten esimerkiksi kirurgiaa vaativasta sairaudesta. Tässä suhteessa omalääkärijärjestelmä tai vastaava muu ratkaisu potilas-lääkärisuhteen ylläpitämiseksi varmaan pääsääntöisesti edistää potilaan asiaa. siitä, että hän yrittää vain näytellä jonkin tietyn sairauden oireita, saattaa tällainen käytös kääntyä kovinkin helposti ja jopa vakavasti hänen asiaansa vastaan. Potilaan vaikuttamismahdollisuudet hoitoonsa ovat kuitenkin jossain määrin erilaiset riippuen siitä, millä taholla terveydenhuollon organisaatiorakennetta hoitokontakti toteutuu. Jos potilas ajattelemattomasti erehtyy epärealistisessa mitassa korostamaan ongelmansa vakavuutta, puhumattakaan NT0701.indd 8 Niveltieto 1 / 2007 15.2.2007 23:00:23. Julkisella puolella erikoissairaanhoidon aikataulukiireiden synnyttämissä, usein aivan liian kiireisissä vastaanottotapahtumissa voi hoidon jatkoprosesseihin vaikuttaa suuresti potilaan kyky sujuvasti ilmaista itsensä juuri oleellisten sairaustuntemuksien sekä sairauden hänelle tuottamien ongelmien osalta. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Voiko potilas vaikuttaa hoitoonsa? Lääkärikin on sittenkin vain ihminen ja siten objektiivisen asiantuntijan roolissaan altis erilaisille vaikutteille sekä tuntemuksille joita potilaskohtaaminen hänessä synnyttää. Varmaankin jokainen lääkäri omassa toiminnassaan tietoisesti pyrkii aina potilaan parhaaseen oman osaamisensa, tietojensa ja taitojensa sekä kokemuksiensa ohjailemana ammattietiikkansa mukaisesti. Hän ei saa liiaksi ujostella, saati pelätä lääkäriään, ja hänen tulee ennen kaikkea pyrkiä saattamaan lääkärille tiedoksi oleellisimmat asiat omasta ongelmastaan. Se puolestaan saattaa ilmetä lukuisien puoliturhien tutkimuksien teettämisenä, sekä tutkimusvaiheen tarpeettomana ja ajoittain hyvinkin haitallisena pitkittymisenä. Aivan tuoreeltaan on kansainvälisessä vertailussa todettu, että Suomi on yksi niitä maita, joissa voi vielä merkittävässä määrin vaikuttaa hoitoonsa myös rahalla. Julkisella puolella on tämä mahdollisuus toistaiseksi olemassa ns. Potilaan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hän itse ymmärtää oikein lääkärikohtaamisen merkityksen. Tämä saattaa edellyttää häneltä toistuvaa soittelemista tai muun tyyppistä yhteydenottoa kyseessä olevaan hoitoyksikköön ja asioista siellä päättävään henkilöstöön, sekä, mahdollisuuksien mukaan, myös aikaisempien hoitosuhteiden ja lääkärikontaktien hyödyntämistäkin. Mitä paremmin siellä ongelmaan kantaa ottava lääkäri tuntee potilaansa terveydentilan jo entuudestaan, sitä paremmat mahdollisuudet ovat siihen, että jatkotutkimus- tai hoitoprosessi lähtee sitä tarvittaessa juoheasti käyntiin. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan ongelmaa tutkivat ja hoitavat lääkärit voivat toistuvasti vaihtua prosessin aikana, jolloin vaarana on hoidon linjattomuus. Potilaalle on myös eduksi, jos hän omaa ainakin ripauksen päättäväisyyttä ja johdonmukaisuutta avunhankintatyrityksessään. Lääkäri on mitä suurimmassa määrin silti myös yksilö, joka koulutustaustastaan huolimatta tai joskus juuri myös siitä johtuen omaa persoonallisen suhtautumistapansa itse potilaskohtaamiseen. Mitä vahvempi on hoitavan lääkärin itsetunto ja käsitys omasta ammattiosaamisestaan, sitä vähemmän hän todennäköisemmin on millään poikkeavalla tavalla manipuloitavissa potilaan taholta, ja sitä varmemmin hän luultavasti myös aistii potilaan puolelta ilmenevän pyrkimyksen tämäntyyppisiin yrityksiin. Ajankäytöllisten vaikeuksien lisäksi on julkisen puolen toisena kriittisenä haittapuolena monesti pahoin hajautettu hoitovastuu. Inhimillisesti ajatellen on siis mahdollista ja todennäköistäkin, että aivan samoin kuin lääkärin itsensä käyttäytymisen eri piirteet vaikuttavat potilaan suhtautumiseen häntä kohtaan, vastaavasti myös potilaan käytös, keskustelutaidot, olemus ja jopa fyysiset ominaisuudet voivat suuresti ohjailla lääkärin ajatuksia ja asenteita käynnistyneessä tutkimus- ja hoitoprosessissa. Kun asiakas on positiivisella tavalla ja johdonmukaisesti aktiivinen hoitoon pyrkimisessään tai jo määritetyn hoitoprosessinsa vauhdittamisessa, voi hän joskus hyvinkin paljon vaikuttaa hoitonsa sisältöön. On mielestäni itsestään selvää, että potilas pystyy vaikuttamaan oman sairautensa hoitoon, mutta nähdäkseni ensisijaisesti vain hoitavan lääkärin suhtautumiseen hoidon tarpeeseen sekä kiireellisyyteen, ja vasta toissijaisesti itse hoidon sisällölliseen laatuun. Erikoismaksuluokassa voi potilas erillistä rahallista korvausta vastaan varmentaa sen, että hänen useimmiten kirurgista toimenpidettä edellyttävän ongelmansa hoitaa potilaan itsensä valitsema lääkäri. Julkinen sektori Hoitoon hakeutuminen julkisella puolella käynnistyy tavallisimmin yhteydenotosta terveyskeskukseen. erikoismaksuluokan (EML) muodossa tiettävästi vuoden 2008 helmikuun loppuun asti
Jos hoitosuhde on hyvä ja varsinkin entuudestaan tuttu, on todennäköistä, että mitään ristiriitaa ei synny. Yksityissektorin käytön tärkeimpänä etuna on se, että hoidosta vastaa aina sama tietty lääkäri, joka tarvittaessa kuitenkin hyödyntää erityisongelmien yhteydessä omaa tukiverkostoaan. Niinpä on hyvinkin mahdollista, että vastaanotolle tuleva asiakas tietää määrätystä sairaudesta jonkin uudemman hoitoyksityiskohdan kuin minkä hoitava tai tutkiva lääkäri on vielä ehtinyt lääketieteellisistä aikakauslehdistä tai käymistään kongresseista oppia. mitä puheliaampi potilas, sitä hiljaisempi lääkäri mitä puhumattomampi potilas, sitä epätietoisempi lääkäri mitä hyökkäävämpi potilas, sitä torjuvampi lääkäri mitä "tietävämpi" potilas, sitä epävarmempi lääkäri mitä asiallisempi potilas, sitä helpottuneempi ja empaattisempi lääkäri mitä avoimempi (rehellisempi) lääkäri, sitä turvallisemmaksi itsensä tunteva potilas mitä avoimempi potilas, sitä varmempi ja tietävämpi lääkäri mitä asiantuntevampi (varmempi) lääkäri, sitä luottavaisempi potilas mitä kiireisempi vastaanottotilanne, sitä hermostuneempi lääkäri mitä kiireettömämpi vastaanottotilanne, sitä tyytyväisempi potilas mitä tiukempi aikataulu, sitä tyytymättömämmät osapuolet mitä tyytyväisemmät osapuolet, sitä parempi potilas-lääkärisuhde Mitä parempi potilas-lääkärisuhde, sitä parempi hoidon lopputulos! Niveltieto 1 / 2007 NT0701.indd 9 15.2.2007 23:00:24. Tässä jo edellä kuvattuihin hoitotilanteisiin pohjaavassa ja melko loputtomasti jatkettavassa listassa, nämä osaltaan myös huumorisävytteiset esimerkit eivät kuitenkaan edusta mitään mustavalkoisia totuuksia, vaan ne on tarkoitettu enemmänkin suuntaa antaviksi vinkeiksi potilas-lääkärisuhteen joskus arvaamattomankin herkistä onnistuvuustekijöistä. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Loppupäätelmät Jokseenkin täysin siitä riippumatta, millä taholla potilas itseään hoidattaa tai häntä hoidetaan, olisi onnistuneen hoitoprosessin kannalta tärkeintä, että hänen ja hoitavan lääkärin välille muodostuu mahdollisimman hyvä hoitosuhde. Esko Kaartinen Ortopedi, ylilääkäri Sairaala Eira · · · · · · · · · · · · Asiakkaan ennalta omaksuman tiedon vaikutus Määrättömästi eriasteista tietoa sisältävä internet tarjoaa tänä päivänä myös potilaille kovin helpon tavan tutustua oman ongelmansa sisältöön ja jopa sen erilaisiin hoitomahdollisuuksiinkin. Tämä puolestaan mahdollistaa näiden hoidollisesti usein hyvin oleellisten konsultaatioiden ripeän etenemisen. Sitä, miten tämäntyyppinen potilaskohtaaminen voi toteutua, ja toisaalta, mitkä seikat tätä toteutumista voivat vaarantaa kuvaa oheinen kokemuspohjainen listaus muutamista keskimääräisistä "lainalaisuuksista" potilaan ja lääkärin kohtaamisessa. Tutkimukset ja hoidot tapahtuvat rahan avulla nopeassa tahdissa, mutta tämä voi myös olla joissakin tapauksissa ongelma, mikäli potilaan itsensä ilmaisema hoidon tarve ylittää hoitavan lääkärin varmuuden omasta osaamisestaan tai lääkärin uskalluksen ilmaista oma hoitomielipiteensä potilaan suuntaan. Luultavasti lääkäri itsekin tällöin kiinnostuu asiasta ja lupaa myös omalla tahollaan selvitellä asiaa ennen kuin lopullisesta hoitoratkaisusta sitten myöhemmin yhdessä päätetään. Tarpeettomia tutkimuksia ja jopa hoitotoimiakin voi tällaisissa tilanteissa tulla tehdyksi, mikä tietenkään ei ole hyvä asia. Yksityissektori Yksityisen puolen käyttö nojaa ymmärrettävän oleellisesti asiakkaan maksukykyyn tai jonkin muun rahoitustahon olemassaoloon. Torjuva ja jopa kielteinen reaktio lääkärin taholta saattaa silti myös olla valitettavan mahdollinen, joten inhimillisistä syistä johtuen kannattaa itse kunkin potilaan olla ainakin jossakin määrin varovainen siinä missä muodossa ja milloin omia tietojaan tai ajatuksiaan hoitoon liittyvistä seikoista hoitavalle lääkärilleen ilmaisee. Tämä suotuisa hoitosuhde on asiallinen, keskusteleva, kantaa ottava, informatiivinen ja johdonmukaisesti toimiva. Yksityisen puolen itsestään selvänä haittana on tietystikin se, että usein varsin korkeiden hintojen vuoksi eivät tutkimukset ja hoito ole läheskään kaikkien saatavilla. On varsin vaikeaa ennustaa, miten kulloinkin kyseessä oleva lääkäri suhtautuu siihen, että vastaanotolla kohdattu potilas informoi häntä internetistä itse löytämistään hoitoon liittyvistä uusista asioista. Keskimäärin lienee myös niin, että sairauden arviointimahdollisuuksissa, eli juuri vastaanottotilanteissa, on käytettävissä reilusti enemmän aikaa kuin julkisella puolella, mikä samalla tarjoaa mahdollisuuden perusteellisempaan paneutumiseen itse ongelmaalueeseen
Hoitovahinko voi olla esimerkiksi leikkauksen seurauksena ilmennyt komplikaatio tai viive taudinmäärityksessä, joka olisi ollut vältettävissä, mikäli hoidossa ja tutkimuksessa olisi saavutettu kokeneelta terveydenhoitohenkilöstöltä yleensä vaadittava osaamistaso. · Vahinko on tapahtunut potilasvahinkolain voimassaoloaikana. Kaikkia tutkimuksen tai hoidon yhteydessä aiheutuneita infektioita ei kuitenkaan korvata potilasvahinkona, vaikka syy-yhteys voitaisiinkin todeta. Muulla vastaavalla käsittelyllä tarkoitetaan esim. Infektiovahinko Infektiovahingolla tarkoitetaan erilaisten mikrobien potilaalle aiheuttamia infektioita, jotka ovat saaneet todennäköisesti alkunsa tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä. Siedettävyysarviossa otetaan huomioon infektioriski, hoidettavan sairauden tai vamman laatu, potilaan muu terveyden- Korvattavat vahingot Potilasvahinkolaissa mainitaan seitsemän eri korvausperustetta, joilla oikeus korvaukseen voi syntyä. Myös sairaankuljetusta, näytteenottoa, kuntoutusta ja fysikaalista hoitoa sekä reseptilääkkeen toimittamista apteekista pidetään lain tarkoittamana terveyden- ja sairaanhoitona. Infektiovahingon korvaaminen ei hoitovahingosta poiketen vaadi, että infektio olisi voitu välttää toisin toimimalla. Vaikka terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnassa ei aina saavutettaisi riittävää osaamistasoa, ei potilaalle välttämättä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa. Vakuutuksesta korvataan vain ylimääräiset vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset. tai vamman laadun vuoksi ole mahdollista saavuttaa hyvää hoitotulosta. Tällaista seurausta ei korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti, eikä vahinko siitä huolimatta ollut vältettävissä. rokottamista ja veren- tai elimenluovutusta. Hoitovahinkona voidaan korvata myös lääkkeen virheellisestä määräämisestä tai antamisesta aiheutuneet vahingot. Aina ei esimerkiksi sairauden 10 NT0701.indd 10 Niveltieto 1 / 2007 15.2.2007 23:00:24. Esimerkiksi oikeaan diagnoosiin päästään toisinaan vasta viiveellä, vaikka asianmukaisilla tutkimuksilla taudinmääritys olisi ollut mahdollista jo aikaisemmin. Mikäli viive ei vaikuta hoidon sisältöön, sen ennusteeseen tai hoidon lopputulokseen, ei siitä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa. Hoitovahinko Hoitovahinko on tyypillisin potilasvakuutuksesta korvattava vahinko. Terveydenhuollon laitosten ulkopuolinen toiminta on lain piirissä, jos hoitoa on antanut terveydenhuollon ammattihenkilö. sairaalassa, terveyskeskuksessa ja yksityisellä lääkäriasemalla annettu hoito. Syy-yhteyden lisäksi edellytetään, ettei potilaan tarvitse sietää infektion seurauksia. Henkilövahingolla tarkoitetaan sairautta, vammaa tai muuta objektiivisesti todettavissa olevaa terveydentilan tilapäistä tai pysyvää heikentymistä taikka kuolemaa. Kun nämä viisi edellytystä täyttyvät, vahingon korvattavuutta arvioidaan laissa mainittujen eri korvausperusteiden kannalta. · Vahinko on aiheutunut potilaalle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Jotta kysymyksessä voisi olla potilasvahinko, on seuraavien edellytysten aina täytyttävä: · Potilaalle on aiheutunut henkilövahinko. Niinpä korvauskäsittelyssä joudutaan aina erottamaan, mitkä kulut ja muut taloudelliset menetykset liittyvät hoidettavaan perussairauteen tai -vammaan ja mitkä potilasvahingon seurauksiin. · Vahingoittuneen on oltava potilas, eli tutkimuksen tai hoidon kohteena oleva henkilö. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Mikä on potilasvakuutus? Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä, joiden toteutumista ei kaikissa tapauksissa voida välttää parhaalla mahdollisellakaan hoidolla. Käsittelyssä otetaan kantaa myös tutkimuksen ja hoidon lääketieteelliseen perusteltavuuteen. · Vahinko on tapahtunut Suomessa. Tällainen vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona, mikäli sitä voidaan pitää vakavana ja yllättävänä. Vaadittavan osaamisen sisältö ja taso vaihtelee eri terveydenhuollon ammattialojen mukaan. Hoitovahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä. Myös tervettä lääketieteelliseen tutkimukseen osallistuvaa henkilöä sekä veren- tai kudoksenluovuttajaa pidetään potilasvahinkolain tarkoittamana potilaana. Terveyden- ja sairaanhoitoa on esim. Jotta kyseessä voisi olla korvattava hoitovahinko, edellytetään että kyseisessä hoito- tai tutkimustilanteessa kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi toiminut toisin ja siten välttänyt vahingon
Sen sijaan potilaalle pysyvästi tarkoitetut tuotteet, kuten nivelproteesit, eivät ole laittei- ta, joiden viat oikeuttaisivat korvaukseen potilasvakuutuksesta. Yleisimmin kyse on siitä, että toimitettu lääke on muu kuin reseptissä määrätty taikka lääkkeen vahvuus tai käyttöohje poikkeavat reseptistä. Tapaturmavahinko Tapaturmavahingoilla tarkoitetaan erilaisia tutkimus- tai hoitotoimenpiteen yhteydessä aiheutuneita tapaturmaisia loukkaantumisia. Laitteen valmistajan ohjeiden vastaisen käytön aiheuttama vahinko voi olla hoitovahinkona korvattava. Potilasvakuutus kattaa vain toimenpiteisiin välittömästi liittyvät tapaturmariskit, muttei yleisiä elämään tavanomaisesti liittyviä tapaturmariskejä. Sen sijaan potilaan kaatuminen hänen kävellessään sairaalan käytävällä ei ole toimenpiteeseen liittyvä tapaturma. Asianmukaisesti määrätyn ja annetun lääkkeen haittavaikutuksia ei korvata potilasvahinkoina, vaan ne voivat tulla korvattaviksi vapaaehtoisen lääkevahinkovakuutuksen perusteella. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Luontaiset DistilPure-MSM ja Glukosamiini-MSM ovat apu Puhtautta ja terveyttä Tilaa nettikaupastamme - nivelille - kipuihin - kauneuteen LUONNOLLINEN MÄNTYPUUSTA SAATAVA www.ryytihyppynen.fi tai puh. Tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä, odottamatonta ja ulkoista tapahtumaa, joka sattuu vahingoittuneen tahtomatta ja aiheuttaa henkilövahingon. Korvattavuuden edellytyksenä on näissä tapauksissa, että vahinko on luonteeltaan äkillinen. Mitä vakavampaa sairautta tai vammaa hoidettaessa infektio on saanut alkunsa ja mitä suurempi infektioriski on ollut, sitä vakavampi infektiosta aiheutunut seuraus katsotaan siedettäväksi. Lainkohta koskee apteekeista tapahtuvaa reseptilääkkeiden virheellistä luovutusta. vahingonkorvauslain tai tuotevastuulain perusteella. Pysyvästi kiinnitettyjen tuotteiden aiheuttamista vahingoista voi hakea korvausta esim. Myös sairaankuljetuksen aikana sattuneet tapaturmat korvataan tapaturmavahinkoina, ellei kyseessä ole liikennevakuutuslain perusteella korvattava vahinko. Toisaalta kohonneesta riskistä huolimatta infektion aiheuttama vahinko voi tulla korvattavaksi, jos vahinko on vakavuudeltaan harvinainen ja yllättävä. Tätä vakavampien infektioiden osalta suhteutetaan toisiinsa infektioriski, hoidettavan sairauden tai vamman vakavuus ja infektiosta aiheutuneen vahingon vakavuus. Potilaan muun terveydentilan osalta merkittäviä seikkoja voivat olla esimerkiksi jokin infektioriskiä kohottava perussairaus, vamma tai lääkitys. Käytännössä hoidon yhteydessä alkaneet tavanomaiset, pinnalliset, nopeasti paranevat infektiot jäävät aina korvaamatta. tila sekä infektion aiheuttamat seuraamukset. (014) 339 000 Pirtintäysi Oy Kortesuonkatu 26, 40700 Jyväskylä DistilPureTM MSM 100 % Metyylisulfonyylimetaani Niveltieto 1 / 2007 NT0701.indd 11 11 15.2.2007 23:00:25. Hoitohuoneiston tai -laitteiston vahinko Potilasvahinkona korvataan hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta tai muusta vastaavasta hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta potilaalle aiheutunut vahinko. Lääkkeen toimittamisvahinko Potilasvakuutuksesta korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut reseptilääkkeen toimittamisesta apteekista reseptin tai lääkejakelua koskevien säännösten vastaisesti. Vaikka vahinko ei olisikaan tapaturmana korvattava, se voi olla korvattava hoitovahinkona, jos potilaan asianmukainen valvonta tai avustaminen on laiminlyöty, vaikka se käytettävissä olevat resurssit huomioiden olisi ollut mahdollista. Potilasvakuutuksesta tapaturma korvataan kuitenkin vain, jos se liittyy välittömästi hoito- tai tutkimustoimenpiteeseen. Muuten tutkimuksen tai hoidon yhteydessä tapahtuvat lääkkeen antamiset tai määräämiset käsitellään hoitovahinkoja koskevan kohdan mukaisesti. Laitevahinko Laitevahinkona korvataan tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta potilaalle aiheutunut henkilövahinko. johdu terveydenhoitohenkilökunnan menettelystä. Esimerkiksi potilaan putoaminen hoitopöydältä voi olla tapaturmana korvattava. Laitteen vialla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa laite ei toimi tarkoitetulla tavalla, eikä toimimattomuus tms. Kyseisenlaisia laitteita ovat tyypillisesti esimerkiksi hengityskoneet, leikkausinstrumentit, potilasvalvontalaitteet, sairaalavuoteet ja tutkimuspöydät
Lähtökohtaisesti vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset korvataan täysimääräisesti. Minulla on kysyttävää hoidostani tai sairaudestani Hoitoon ja sairauksiin liittyvät kysymykset ja epäselvyydet on nopeimmin selvitettävissä hoitavan lääkärin tai muun hoitohenkilökunnan edustajan kanssa. Potilasvakuutus on toissijainen useimpiin lakisääteisiin va- 1 NT0701.indd 12 Niveltieto 1 / 2007 15.2.2007 23:00:26. Lisäksi edellytetään, että seuraus on kohtuuton, kun otetaan huomioon aiheutuneen vahingon vakavuus, tutkittavan tai hoidettavan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, potilaan muu terveydentila, vahingon harvinaisuus sekä vahingon todennäköisyys kyseisessä yksittäistapauksessa. hoito tai vanhainkodeissa niin sanottuun kodinomaiseen asumiseen liittyvää avustamista ja valvontaa ei katsota potilasvahinkolain tarkoittamaksi toiminnaksi. Tämän vuoksi korvausta ei voida maksaa alun perin tutkittavana tai hoidettavana olleen sairauden tai vamman hoitokuluista. Vakaviakaan komplikaatioita ei korvata, jos niiden riski on ollut asiantuntijan ennakoitavissa. Potilasvakuutuksesta korvataan potilaalle se osuus potilasvahingosta johtuvista kustannuksista ja menetyksistä, jota muut lakisääteiset etuudet ja vakuutukset eivät kata. Miten toimin kun Epäilen, että minulle on aiheutunut potilasvahinko Voit hakea potilasvahingosta rahallista korvausta Potilasvakuutuskeskukselta täyttämällä vahinkoilmoituslomakkeen. Kohtuuttomuusarviointi tulee kysymykseen vain silloin, kun potilaalle on hoidosta aiheutunut pysyvä vaikea sairaus, vamma tai kuolema. · Ennen potilasvahinkolain voimaantuloa 1.5.1987 tapahtuneet vahingot eivät kuulu korvauspiiriin. Vahinkoilmoitusta ei välttämättä kannata tehdä heti oireiden ilmaannuttua, koska asian käsittelyssä saatetaan tarvita tietoja terveydentilan myöhemmästä kehityksestä. Potilas ei voi omin päin hakeutua hoitoon esimerkiksi yksityissektorille ja saada kustannuksista korvausta potilasvakuutuksesta tai hoitolaitokselta. Millaisia korvauksia? Potilasvakuutuksesta korvataan potilasvahingon aiheuttamat ylimääräiset tarpeelliset kustannukset ja muut menetykset. Niistä voi hakea korvausta vahingonkorvauslain perusteella vahingon aiheuttajalta. · Niin sanottua puhdasta varallisuusvahinkoa ei korvata potilasvakuutuksesta. Samoin esim. Vahingoittuneen on myös omilla toimillaan mahdollisuuksien mukaan estettävä lisävahingon syntymistä. Näin on etenkin infektioiden kohdalla. Apua ilmoituksen täyttämiseen saat potilasasiamiehiltä tai sosiaalityöntekijöiltä. Vahinkoilmoituksen tekemiseen on aikaa kolme vuotta siitä, kun vahingon kärsinyt sai tiedon vahingosta. Kokemuksen perusteella monen potilasvahinkoilmoituksen taustalla on epätietoisuus sairauteen, vammaan tai hoitoon liittyvistä seikoista. kotiapupalvelu) ei ole potilasvahinkolain tarkoittamaa terveyden- ja sairaanhoitoa. Sen sijaan sellaisia kuluja ja menetyksiä, jotka olisivat aiheutuneet ilman vahinkoakin, ei korvata. · Esinevahinkoja, kuten asusteiden tai irtoproteesien rikkoutumisia tai katoamisia ei korvata. · Vähäisestä vahingosta ei suoriteta korvausta, vaikka korvausperuste muuten olisikin olemassa. Potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomana pidetään vahinkoa, joka on huomattavassa epäsuhdassa hoidettavana olevaan sairauteen tai vammaan ja potilaan muuhun terveydentilaan. Puhtaalla varallisuusvahingolla tarkoitetaan sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Tällaiset epäselvyydet on nopeimmin selvitettävissä hoitavan tahon kanssa. Ennen ilmoituksen tekemistä olisi hyvä keskustella asiasta hoitavan lääkärin tai muun hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa. Mitä suurempi kyseinen epäsuhta on ja mitä suurempaa romahdusta vahinko merkitsee potilaan terveydentilaan, sitä selvemmin kyseessä on kohtuuton vahinko. · Suomen ulkopuolella tapahtuneita vahinkoja ei korvata, vaikka potilas olisi lähetetty Suomesta hoitoon. Kohtuuton vahinko Potilasvakuutuksesta voidaan korvata potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä aiheutunut kohtuuton vahinko riippumatta siitä, olisiko se voitu välttää toisin toimimalla. En päässyt hoitoon hoitotakuun mukaisessa ajassa Jos et ole päässyt tutkimukseen tai hoitoon lain mukaisessa määräajassa, sinun tulee ottaa yhteys siihen hoitolaitokseen, jonka tehtävänä hoidon järjestäminen olisi ollut. Mitä ei korvata · Potilasvakuutuksesta ei korvata kaikkia terveyden- ja sairaanhoidossa aiheutuneita epäedullisia seurauksia, vaan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka täyttävät potilasvahinkolain edellytykset. Vahinkoa pidetään vähäisenä, mikäli siitä aiheutuu potilaalle vain lievää kipua ja särkyä, mikäli siitä ei jää hänelle pysyvää toiminnallista haittaa tai kosmeettista vikaa tai haittaa tai mikäli hänen maksettavakseen jäävät kustannukset ovat korkeintaan 200 euroa. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET kuutuksiin ja etuuksiin nähden. Potilasvakuutuksesta maksettavat korvaukset määrätään soveltaen vahingonkorvauslain säännöksiä ja liikennevahinkolautakunnan ohjeita ja normeja. Vakava hoidon seurauksena aiheutunut vahinko ei myöskään voi tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona hoidettaessa sairautta, joka hoitamattomana voi aiheuttaa kuoleman tai vaikean vammautumisen. · Tavanomainen avustaminen päivittäisissä toiminnoissa (esim
JFB OHUT- JA PAKSUSUOLEN TYPISTYSLEIKKAUKSET 27. Kiinnitä erityistä huomiota siihen, että ilmoitat mahdollisimman tarkasti, missä hoitolaitoksessa tai millä yksityisvastaanotolla tms. EBA HAMPAIDEN POISTOT 8. On kuitenkin tärkeää, että ilmoituksesta ilmenisi mahdollisimman hyvin, mistä asiassa on kyse, koska Potilasvakuutuskeskus pyytää pelkästään vahinkoilmoituksen perusteella selvityksen hoitolaitoksesta, jossa vahingon ilmoitetaan tapahtuneen. MCA KEISARILEIKKAUS 22. PHD LASKIMOIDEN POISTOT 24. NDJ RANTEEN, KÄMMENEN JA SORMIEN LUIDEN MURTUMIEN KORJAUSLEIKKAUKSET 30. BAA KILPIRAUHASEN LEIKKAUKSET 14. NGJ SÄÄREN JA POLVILUMPION MURTUMALEIKKAUKSET 12. CJE KAIHILEIKKAUKSET ULTRAÄÄNITEKNIIKALLA JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMENPITEET 13. Erityisestä syystä korvausta voi vaatia myöhemminkin. NGE POLVEN NIVELSIDE- JA KAPSELILEIKKAUKSET 19. Viimeistään korvausta on kuitenkin haettava kymmenen vuoden kuluessa hoidosta. NHG NILKAN JA JALKATERÄN NIVELIEN MUOVAUSLEIKKAUKSET JA LUUDUTUKSET 10 YLEISIMMÄN TOIMENPITEEN OSUUS 11. NHJ NILKAN, JALKATERÄN JA VARPAIDEN MURTUMALEIKKAUKSET 6. Potilasvakuutusta ei ole tarkoitettu keinoksi antaa palautetta hoitolaitokselle, vaan siihen on olemassa omat menettelynsä. oikeudellisia perusteita korvaushakemukselleen. Säästä muun tahon antama korvauspäätös. FNA SEPELVALTIMOIDEN JA RINTAKEHÄN SISÄVALTIMOIDEN LIITTÄMISET 23. Kaikki laskut ja tositteet pitää kuitenkin säästää, jotta ne voidaan liittää myöhempään korvaushakemukseen. Korvauksen hakijan ei sinänsä tarvitse esittää lääketieteellisiä tai YLEISIMMAT LEIKKAUSTOIMENPITEET VUOSINA 2003-2005 RATKAISTUISSA KORVATTAVISSA POTILASVAHINGOISSA JULKINEN YKSITYINEN YHTEENSÄ YKSITYISEN SEKTORI SEKTORI SEKTORIN OSUUS 199 161 123 98 99 92 47 75 80 71 76 67 74 61 63 56 52 28 42 4 44 35 32 30 31 32 25 28 29 24 24 17 10 5 0 4 39 7 0 7 1 9 1 5 0 3 4 24 5 42 0 3 6 4 2 1 6 1 0 5 223 178 133 103 99 96 86 82 80 78 33 % 77 76 75 66 63 59 56 52 47 46 50 % 44 38 38 34 33 33 31 29 29 29 60 % 0% 8% 16 % 12 % 6% 3% 19 % 3% 0% 17 % 1% 12 % 1% 8% 0% 5% 7% 46 % 11 % 91 % 11 % 10 % 8% 5% 0% 4% 45 % 9% 0% 9% TOIMENPIDE 1. ACC ÄÄREISHERMOJEN TOIMINTAHÄIRIÖKORJAUKSET 9. EBB HAMPAIDEN KORJAAMINEN TAI SIIRTO 20 YLEISIMMÄN TOIMENPITEEN OSUUS 21. NBG OLKAPÄÄN NIVELIEN MUOVAUKSET/LUUDUTUKSET 25. Määräaika vahinkoilmoituksen tekemiseen Vahinkoilmoitus on tehtävä Potilasvakuutuskeskukselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingon kärsinyt sai tiedon vahingosta tai hänen olisi pitänyt tietää siitä. Ilmoita myös mahdollisimman tarkasti päivämäärä tai ajanjakso, jolloin katsot vahinkoon johtaneen tutkimuksen tai hoidon, taikka niiden laiminlyönnin tapahtuneen. NFC LONKAN TEKONIVELIEN UUSINTALEIKKAUKSET 20. Täytä vahinkoilmoitus huolellisesti, koska se nopeuttaa korvauskäsittelyä. Kerro lisäksi, missä muualla olet ollut samasta syystä tutkimuksissa tai hoidossa joko ennen tai jälkeen ilmoitettavan vahingon ilmenemisen. Erityisesti näiden tietojen täsmällinen ilmoittaminen nopeuttaa korvauskäsittelyä. JKA SAPPIRAKON LEIKKAUKSET 5. NFB LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSET 2. Lähde: Potilasvakuutuskeskus, www.vakes.fi TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Näin haen korvausta Vahinkoilmoitus Voit hakea korvausta potilasvakuutuksesta tekemällä kirjallisen vahinkoilmoituksen. Kelasta, ota itsellesi kopio asiakir- joista. katsot vahingon aiheutuneen. Vahinkoilmoituslomakkeen voit saada myös soittamalla Potilasvakuutuskeskukseen (09 6804 0620) tai pyytämällä sen hoitolaitoksen potilasasiamieheltä tai sosiaalityöntekijältä. UFF OHUT- JA PAKSUSUOLEN TÄHYSTYKSET 30 YLEISIMMÄN TOIMENPITEEN OSUUS Niveltieto 1 / 2007 NT0701.indd 13 1 15.2.2007 23:00:26. Nopeimmin ilmoituksen tekeminen onnistuu osoitteessa www.vakes.fi. JAB MURTUMALEIKKAUKSET 18. NCJ KYYNÄRVARREN MURTUMALEIKKAUKSET 16. Ne selvitetään erikseen, mikäli kysymys on korvattavasta vahingosta. NDL KÄDEN JÄNNE- JA LIHASLEIKKAUKSET 29. Jos haet kuluista korvausta muualta, esim. NHK JALKATERÄN LUULEIKKAUKSET 15. Potilasvakuutuksen kautta ei liikaa perityistä hoitomaksuista ole mahdollista saada korvausta. Kuittien säilyttäminen Vahinkoilmoitukseen ei ole tarpeen liittää mukaan kuitteja tai muita selvityksiä aiheutuneiden kustannusten ja menetysten suuruudesta. NFJ REISILUUN MURTUMALEIKKAUKSET 10. Olen tyytymätön kohteluuni potilaana tai omaisena Et voi saada korvausta potilasvakuutuksesta sen johdosta, että sinua on kohdeltu huonosti. Minulla on epäselvyyksiä hoitomaksuissa Hoitomaksuihin liittyvät epäselvyydet, kuten maksukaton täyttymisen vaikutukset, tulee selvittää laskuttavien hoitolaitosten kanssa. NBJ OLKAPÄÄN JA OLKAVARREN NIVUSTYRÄN LEIKKAUKSET 17. LCD KOHDUNPOISTOT 7. Kerro omin sanoin, mistä henkilövahingosta ja millä perusteella haet korvausta. Aika ei ala kulua hoitohetkestä, vaan siitä kun vahingon kärsinyt ymmärsi tai hänen olisi pitänyt ymmärtää, että vahinko on seurausta terveyden- ja sairaanhoidosta. JAH VATSAONTELON TUTKIMUSLEIKKAUKSET JA AUKAISUT 26. ABC SELKÄYTIMEN JA HERMOJUURIEN VAPAUTUS RAPPEUMAN YHTEYDESSÄ 4. NGD POLVEN NIVELKIERUKKALEIKKAUKSET 28. Ennen lomakkeen täyttämistä tutustu täyttöohjeisiin. NGB POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSET 3
Luovuttiin siis lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden syyllisyyden etsimisestä ja sen tuomista haitallisista seuraamuksista. Tärkeäksi on noussut myös vahinkojen ennaltaehkäisy, vahingontorjunta. Vahinkoilmoituksista noin 30 prosenttia johtaa korvauksiin. Hoito-organisaatioissa potilasvahinkojen ennaltaehkäisy on mahdollista käymällä läpi aikaisempia tapauksia ja niihin johtaneita syitä. Potilasvakuutuskeskus on vahinkojen ennaltaehkäisytyössä kantamassa oman kortensa kekoon. Potilasvahinkojen ennaltaehkäisyssä on kysymys siitä, että aikaisemmista tapahtumista ja vahingoista otetaan opiksi. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Onko potilasvahinkojen ehkäisy taivaanrannan tavoittelua? Potilasvakuutuskeskukselle tehdään vuosittain runsaat 7 000 potilasvahinkoilmoitusta, vuonna 2006 ennätykselliset 7 914 ilmoitusta. Tietokanta on ainutlaatuinen. Haluttiin välttyä myös amerikkalaismalliselta hallitsemattomalta korvausasioiden käsittelyltä tuomioistuimissa. Infektiovahinkoja korvattavista on 7 % ja loput ovat muita vahinkoja. Potilasvahinkolain historian aikana ratkaistuista tapauksista keskimäärin vajaa joka kolmas ilmoitus on johtanut korvaukseen. Terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneet potilasvahingot korvataan 1.5.1987 voimaan tulleen ja sittemmin 1.5.1999 osittain uudistetun potilasvahinkolain perusteella. Korvattavista vahingoista lähes 90 % on hoitovahinkoja. 19872006 tehty 118 028 vahinkoilmoitusta. Selvittelyssä haetaan tapahtumien pääsyitä, ei syypäitä! Vahinkojen ennaltaehkäisytyötä kuvaa hyvin suomalainen kansanviisaus "Se ei ole hölmö, joka kerran erehtyy, mutta se on, joka ei siitä viisastu". Potilasvakuutuskeskus voi toimia tilastoaineiston tuottajana, jalostajana ja jakajana. Näihin tavoitteisiin pyrittiin siten, että potilasvahingon korvaamisen edellytyksenä ei enää ollut hoitohenkilöstön tuottamus tai laiminlyönti. Ennaltaehkäisy kannattaa, sillä sen avulla säästetään paitsi inhimillistä kärsimystä, myös taloudellisia kustannuksia. yksissä ja ennaltaehkäisevä työ on todettu välttämättömäksi. Ennaltaehkäisyn todelliset tekijät löytyvät kentältä niistä organisaatioista ja toimintayksiköistä sekä niistä terveydenhuollon ammattihenkilöistä, jotka terveyden- ja sairaanhoitoa toteuttavat. Hallituksen esityksessä potilasvahinkolain muuttamisesta (HE 91/98) on nimenomaisesti Informaatio avuksi vahinkojen ennaltaehkäisyssä Vahinkojen selvittely, ratkaisujen lähettäminen osapuolille palautteena, korvausten maksaminen ja tilastoinformaatio eivät kuitenkaan enää yksin riitä. Myös eduskunta on antanut toimijoille velvoitteen hyödyntää vahinkoaineistoa. Asiaa on käsitelty julkisuudessakin eri yhte- Potilasvakuutuskeskus korvausasiantuntijana Potilasvakuutuskeskukselle, joka keskitetysti hoitaa kaiken korvaustoiminnan, on vuosina 1 NT0701.indd 14 Niveltieto 1 / 2007 15.2.2007 23:00:27. Onhan sille kertynyt lähes 20 vuoden aikana reilun 110.000 käsitellyn tapauksen aineisto. Lakia säädettäessä keskeisinä tavoitteina oli potilaan oikeusturvan parantamisen lisäksi myös hoitohenkilöstön oikeusturvan lisääminen. Tähän sisältyy se, että omien virheiden lisäksi on otettava opiksi muidenkin kokemuksista. Potilasvahingon korvaamiseen riittää, että henkilövahinko on todennäköisesti aiheutunut hoidosta, tutkimuksesta tai muusta vastaavasta käsittelystä tai sen laiminlyönnistä ja että se täyttää laissa tarkemmin määritellyt, osin kyllä hyvinkin tiukat edellytykset. Näissä tapauksissa potilaan hoidossa tai tutkimuksessa potilaan kannalta katsoen ei ole saavutettu vaadittua kokeneen ammattihenkilön ammattistandardin mukaista vaatimustasoa ja henkilövahinko olisi ollut vältettävissä
Käymällä tapahtumat läpi selviää, mikä kussakin tapauksessa on mättänyt ja miten se olisi ollut estettävissä. Sen sijaan esimerkiksi hoitovahingoissa on kyse siitä, ettei ole saavutettu potilaan kannalta katsottuna kokeneen terveydenhuollon ammattihenkilön ammattistandarditasoa. Kaikki ei ole siis mennyt ihan nappiin vaan parantamisen varaa on jäänyt. Esimerkiksi vuonna 2006 suoritetut korvaukset olivat 27,0 miljoonaa euroa. Tärkein yksittäinen kustannuksia hillitsevä tekijä erikoissairaanhoidossa on laadun parantaminen siten, että ensimmäisellä hoitokerralla saavute- VUOSINA 2001-2005 RATKAISTUT POTILASVAHINKOILMOITUKSET KORVAUSRATKAISU KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT - HOITOVAHINGOT - LAITEVAHINGOT - INFEKTIOVAHINGOT - TAPATURMAVAHINGOT - PALOVAHINGOT - LÄÄKKEEN TOIMITTAMISVAHINGOT - KOHTUUTTOMAT VAHINGOT * YHTEENSÄ VÄHÄISET POTILASVAHINGOT EI POTILASVAHINKOA - EI VÄLTETTÄVISSÄ TAI SIEDETTÄVÄ - MUU EPÄÄMISPERUSTE * YHTEENSÄ * YHTEENSÄ RATKAISTUT VAHINKOILMOITUKSET - KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT - VÄHÄISET POTILASVAHINGOT - EI POTILASVAHINKOA * YHTEENSÄ KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT - HOITOVAHINGOT - INFEKTIOVAHINGOT - TAPATURMAVAHINGOT - MUUT VAHINGOT * YHTEENSÄ EI POTILASVAHINKOA - EI VÄLTETTÄVISSÄ TAI SIEDETTÄVÄ - MUU EPÄÄMISPERUSTE * YHTEENSÄ 2001 1949 14 134 40 1 1 3 2142 100 2718 2939 5657 7899 RATKAISUVUOSI 2002 2003 2004 1974 13 181 42 0 2 2 2214 104 2132 2940 5072 7390 2192 18 182 43 0 6 5 2446 124 2370 3132 5502 8072 2119 8 188 43 0 2 7 2367 118 2389 2870 5259 7744 2005 2071 12 185 40 0 4 7 2319 110 2242 2851 5093 7522 taan hyvä tulos eikä korjaavia hoitoja enää tarvita. Ennen kaikkea on syytä mainita Potilasvakuutuskeskuksen kotisivut eli www.vakes.fi/pvk, joilta löytyy niin potilasvahinkojärjestelmää koskevaa erilaista yleistä informaatiota kuin myös vahinko- ja tilastotietoja. Kuten aiemmasta on ilmennyt, aineistoa on todella runsaasti. Tämän yhteistyön seu- 27,1% 30,0% 30,3% 30,6% 30,8% 1,3% 1,4% 1,5% 1,5% 1,5% 71,6% 68,6% 68,2% 67,9% 67,7% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 90,9% 89,1% 89,6% 89,6% 89,3% 6,3% 8,2% 7,4% 7,9% 8,0% 1,9% 1,9% 1,8% 1,8% 1,7% 0,9% 0,8% 1,2% 0,7% 1,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 48,0% 42,0% 43,1% 45,4% 44,0% 52,0% 58,0% 56,9% 54,6% 56,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Niveltieto 1 / 2007 NT0701.indd 15 1 15.2.2007 23:00:27. Tilastojemme mukaan tyypillisin potilasvahinko on säären tai nilkan murtuman hoitoon liittyvä vahinko. Tilastotuotannossa parannetaan tilastojen käyttökelpoisuutta ja saatavuutta sekä sitä, että tilastot sisältävät entistä enemmän analysoituja vertailutilastoja. Potilasvahinkojen ennaltaehkäisevä työ edellyttää, että palautejärjestelmä mielletään osaksi hoitoprosessia. Potilasvakuutuskeskus on tehnyt yhteistyötä Kuntaliiton kanssa. Näistä vahingoista osa on leikkauksen seurauksia ja osa kliinisen tutkimuksen puutteita eli yleensä diagnoosiviiveitä. Potilasvahinkoasiat voivat toimia yhtenä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatumittareista. Näitä tapauksia ja syitä läpikäymällä on mahdollista päästä selville siitä, miksi ylipäänsä näin pääsi tapahtumaan. Tällöin se tukee laadunhallintaa ja johtamisjärjestelmiä. Ehkäisemällä potilasvahinkoja voidaan vähentää myös potilaan inhimillistä kärsimystä ja hänen läheistensä surua ja huolia. Nämä korvaukset ovat kuitenkin vain osa todellisista kustannuksista ja menetyksistä. Osaan vahinkoja voidaan siis vaikuttaa. Miksi ennaltaehkäisy kannattaa? Potilasvahinkojen torjunta on kaikille osapuolille kannattavaa. todettu: Potilasvakuutusjärjestelmässä syntyvää informaatiota on hyödynnettävä ja kehitettävä entistä tehokkaammin ja kehitettävä tapahtuneiden vahinkojen seurantaa ja analysointia, jotta palautejärjestelmä palvelisi niin terveyden- kuin sairaanhoidon suunnittelua kuin myös käytännön toimintaa. Onko ennaltehkäisy mahdollista? Menemättä tarkemmin yksityiskohtiin on selvää, että osa korvattavista potilasvahingoista on sellaisia, etteivät ne ole vältettävissä. Huomattavia ovat myös ne taloudelliset menetykset, jotka vammautumisesta aiheutuvat yhteiskunnalle suorina tai epäsuorina kustannuksina tai menetettyinä verotuloina. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Vahingontorjuntaa tukevia hankkeita Tärkeä hanke Potilasvakuutuskeskuksen toiminnassa on tietopalvelun kehittäminen. Unohtaa ei sovi myöskään vahinkoon johtaneen hoitotoimenpiteen tekijän epäonnistumisen tunnetta. Taloudellisessa mielessäkään vahingot eivät ole merkityksettömiä. Näiden tilastojen oikeansisältöinen analysointi ja tulkinta on myös tärkeää, jotta vältytään väärinymmärryksiltä ja leimaamiselta. Potilasvakuutuksesta maksettavien korvausten määrähän on ollut vuosittain jatkuvassa kasvussa
Julkisella sektorilla onkin toteutettu potilasvahinkojen raportoinnin itsenäiskäyttöjärjestelmä, josta sairaanhoitopiirit voivat itsenäisesti hakea tarvitsemiaan tilastotietoja. runsaasti vahinkoja aiheuttavia toimenpiteitä, vakavia ja kalliita vahinkoja ym. Lähestyykö vahingottomuuden taivaanranta? Jokainen potilasvahinko on turha. Vahingottomaan tilanteeseen ei ole oikotietä. Potilasvahinkoaineiston hyväksikäyttö ennaltaehkäisyyn on vasta alullaan. Kannattaa pyrkiä mahdollisimman hyvään lopputulokseen ja entistä parempaan laatuun. Onnistunut ennaltaehkäisy edellyttää kaikkien toimintatahojen monimuotoista, laaja-alaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Asiantunteva henkilöstömme on erittäin motivoitunut tähän tärkeään yhteiseen tavoitteeseen, jolla kannamme sitä yhteiskuntavastuuta, jota nykyisin peräänkuulutetaan ja tarvitaan. Martti Mikkonen varatuomari, kehityspäällikkö Potilasvakuutuskeskus Teksti perustuu Suomen Lääkärilehdessä 21/2003 olleeseen artikkeliin ajankohtaisin päivityksin Yhteistyö on valttia Potilasvakuutuskeskus haluaa olla vahvasti mukana yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Jäykät nivelet ja lihakset. Välttämätöntä on terveydenhuollon johdon sekä lääkäreiden mukanaolo ja sitoutuminen tähän tärkeään asiaan. rauksena on kehitetty tilastojen sisältöä ja käyttökelpoisuutta, arvioitu palautejärjestelmiä sekä järjestetty yhteisiä koulutustapahtumia. Potilasvakuutuskeskus panostaa tänä vuonna potilasvahinkotutkimukseen, jossa on tavoitteena käydä läpi esim. Siihen pääseminen vaatii työtä ja uutta asennoitumista kunkin omista lähtökohdista käsin. Lähtökohtana on siis nollavisio. Realistista lienee kuitenkin tunnustaa, että vaikka vahingottomuuden taivaanranta tulee lähemmäksi, sen saavuttaminen ei ole aina käytännössä mahdollista. Yhtä oikeaa mallia vahingontorjuntatyön tekemiselle ei ole. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET kaikkien alalla toimivien kanssa pyrittäessä entistä turvallisempaan ja laadukkaampaan sairaanhoitoon ja terveydenhuoltoon. Tehokas arnikki auttaa. Atrogel - arnikkigeeli · · · · nivelille ja lihaksille turvallinen, nopea ja tehokas apu pidä mukana matkalla ja treeneissä! vuoden 2006 hoitotuote 1 NT0701.indd 16 Niveltieto 1 / 2007 15.2.2007 23:00:31. Hyvällä laadunhallinnalla sekä johtamis- ja palautejärjestelmien avoimella kehittämisellä voidaan vähentää potilasvahinkojen määrää. Vahinkoaineiston analyyttinen läpikäynti erikoisaloittain on myös välttämätöntä
Virheitä ei voi välttää, mutta niihin suhtautumista ja raportointia voi kehittää. Näin uskoo Lääkäriliiton potilasturvallisuusseminaarissa puhunut asiantuntija Suzette Woodward. Potilasturvallisuus on yksi terveyspalvelujen keskeisimmistä haasteista. Ei ole hyödyllistä pohtia, kuka virheen teki, vaan miettiä, mitä oikein tapahtui ja mitä virheestä voidaan oppia, Niveltieto 1 / 2007 NT0701.indd 17 1 15.2.2007 23:00:31. 3. 2. VIIVI on lyhenne sanoista viisas oppii virheistä. Peijaksessa haittailmoituksia kirjataan kuukaudessa keskimäärin 70 kappaletta. Piloteista on tarkoitus siirtyä pysyviin käytäntöihin. Sen edistämistä pohditaan jatkuvasti kansallisissa ja eurooppalaisissa lääkärijärjestöissä. Virhetilanteista oppiminen on osa ammatillista kehittymistä eikä sitä tule liittää sanktiojärjestelmään. Hoitajat ovat olleet motivoituneita. 6. Myös Tanskassa tuli kolme vuotta sitten voimaan potilasturvallisuutta koskeva laki. Professori, ylilääkäri Pertti Mustajoki kertoo, että osastonhoitajat ovat kirjanneet hoitovirheet sekä erehdykset ja poikkeamat Excel-taulukkoon. - Tilanteiden selvittäminen ja perusteellinen tarkastelu johtavat siihen, etteivät samat haittatilanteet enää toistu, Mustajoki uskoo. Se kaipaisi hänen mielestään yhdenmukaisuutta. - Olen itsekin ollut osallinen hoitovirheeseen, joka tapahtui lapselle. Tulevaisuuden haasteiksi Peijaksen ylilääkäri mainitsee haittatilanteiden syiden luokittelun. Siellä työskentelee yli 300 ihmistä. Joukossa on esimerkiksi lääkityksen kirjaamiseen ja jakelemiseen liittyviä virheitä. on 27 prosenttia. Likipiti-tilanteita Se voisi tapahtua minulle... Britanniaan perustettiin vuonna 2001 kansallinen potilasturvakeskus, National Patient Safety Agency (NPSA). 4. Salailu ja pelkääminen ovat vähentyneet. Potilasturvallisuuden kehittämisyksikön apulaisjohtaja Suzette Woodward kertoo, että keskus saa joka kuukausi Britannian sairaaloista yli 70 000 virheraporttia. Ilmoituksista 90 prosenttia on kuitenkin sellaisia, joista ei ole aiheutunut ylimääräisiä hoitotoimia. Suurin osa ilmoituksista on liittynyt lääkitykseen. Tanja Hannus Lähde: Suomen Lääkärilehti 48/2005 Kokemuksia kentältä Potilasturvallisuuden edistämiseen liittyviä projekteja on käynnistetty eri puolilla Suomea. - Erityisesti omista virheistä kertominen on lääkärille vaikeaa, Mustajoki toteaa. Maan edistyksen salaisuutena lienee periaate, jonka mukaan puhutaan potilasturvallisuuden parantamisesta eikä potilasvahinkojen etsimisestä. Potilasturvallisuus on yhteistyötä Hoitovirhe on tapahtumaketju, jossa ensimmäinen virhearvio johtaa aina uuteen virheeseen. - Lääkärit ovat helpottuneita. Suomessakin on käynnistetty potilasturvallisuuden edistämiseen liittyviä projekteja. Tekniikka kehittyy vauhdilla, mutta me olemme aina inhimillisiä. Tämän asian puolesta jaksan työskennellä, Woodward hymyilee. Järjestelmän piiriin kuuluu noin 600 sairaalaa Englannissa ja Walesissa. He pyrkivät edistämään avointa ja oikeudenmukaista toiminta- ja raportointikulttuuria. Tarvitaan alan suomalainen käsitteistö. Hoitoon liittyvien virheiden asiantunteva käsittely kuuluu laadukkaaseen prosessijohtamiseen. Ruotsissa hyväksyttiin vuonna 1998 laki, jonka mukaan potilaalle tapahtuneet vakavat haitat on ilmoitettava Socialstyrelseniin. Kirjatuista tapauksista 0,5 prosenttia oli suuria, esimerkiksi tehohoitoon, liittyviä haittoja. Tanskan sairaaloissa työskentelee esimerkiksi riskienhallintapäälliköitä. Myös likipiti-tilanteet taulukoidaan. Vahingon sattuessa pitäisi sormella osoittelun sijasta keskittyä kokonaisuuden tarkasteluun, ja siihen, mitä virheestä voidaan oppia. Suzette Woodward on työskennellyt sairaanhoitajana. 5. Myös raportointiin pitäisi kehittää yksiselitteisempiä käsitteitä, jotta kaikki ymmärtäisivät ne samalla tavalla. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Mikä on Suomen malli? Lääkäriliiton laatuneuvosto on vuonna 2004 esittänyt linjauksen poluksi kohti suomalaista potilasturvallisuuden mallia. 7. Hän kertoo tuntevansa empatiaa hoitovirheen tehneitä kohtaan. Syyllisyyden ja pelon tunteiden keskellä päätin, että virheisiin suhtautumista on muutettava. Valtakunnalliset toimintaohjeet kuitenkin puuttuvat. Potilaalle asti haitat ovat edenneet 75 prosentissa tapauksista. Lääkärit näyttävät kuitenkin vierastavan osastonhoitajille raportoimista. Esimerkiksi Vantaalla Peijaksen sairaalan kaikissa kliinisissä yksiköissä alkoi potilasturvallisuuden parantamiseen keskittyvä VIIVI-toiminta. Laatuneuvosto on korostanut seitsemää näkökohtaa: 1. Potilasturvallisuus tulee liittää osaksi toimintaprosessien arviointia ja uusien teknologioiden käyttöä. Potilasturvallisuuden edistämisen tulee kattaa kaikki terveydenhuollon sektorit. Woodward muistuttaa. Virhetilanteiden käsittelyyn tulee saada valtakunnalliset toimintaohjeet
LÄÄKKEET (A) SYSTEEM. Uusien vahinkoilmoitusten määrä, noin 200-250 uutta ilmoitusta vuodessa, on pysynyt hyvin vakiona. Lääkevahinkovakuutuksen tarkoituksena on korvata lääkkeen aiheuttama henkilövahinko (lääkevahinko), kun lääke on luovutettu kulutukseen Suomessa ja lääkkeen valmistaja, maahantuoja tai markkinoija on liittynyt vakuutukseen. Sen arvioinnissa käytetään sivuvaikutusrekistereissä ja niistä laadituissa kokoomateoksissa sekä lääketieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuja tietoja. Korvaukseen oikeuttavia vahinkoja on noin puolet ilmoitetuista vahingoista, ja myös tämä osuus on pysynyt samana vuodesta toiseen. LÄÄKKEET (G) SYÖPÄLÄÄKKEET JA SYÖVÄN BIOLOGINEN HOITO (L) SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN LÄÄKKEET (C) IHOTAUTILÄÄKKEET (D) RUOANSULATUSELINTEN JA AINEENVAIHD.SAIR. Lääkevahinkovakuutus on tarkoitettu täydentämään lakisääteistä vakuutusturvaa, eli korvaus maksetaan vain siltä osin kuin lakisääteiset etuudet eivät kata vahinkoa. Lääkkeen ja vahingon välillä on oltava todennäköinen syyyhteys. Uusia lääkevahinkoilmoituksia jätettiin Lääkevahinkovakuutuspooliin keskimäärin 200 vuodessa vuosina 1998-2003, Korvausta lääkevahingosta Jotta lääkevahingon johdosta voidaan maksaa korvaus, sen täytyy olla aiheuttanut vahingonkärsineelle joko pysyvä ruumiinvamma tai sairaus taikka kuolema taikka vähintään 14 päivän yhtäjaksoinen työkyvyttömyys tai toimintakyvyn aleneminen. Korvausta on haettava Lääkevahinkovakuutuspoolilta kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsinyt sai tietää lääkkeen aiheuttamasta vahingosta. Mikäli vahinko on seurausta siitä, että potilaan lääkitys tai muu hoito on toteutettu puutteellisesti, vahingosta tulee hakea korvausta potilasvakuutuksesta. Korvausta on haettava viimeistään kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun lääkkeen käyttö lopetettiin. Samoin vahinko voi lievempääkin sairautta tai vammaa hoidettaessa jäädä korvaamatta, mikäli se on kohtuudella siedettävä, kun otetaan huomioon hoidettavan sairauden tai vamman laatu, vahingon kärsineen muu terveydentila, vahingon todennäköisyys ja mahdollisuus välttää se esimerkiksi valitsemalla toinen lääke. Mitä korvataan Lääkevahinkovakuutuksesta voidaan korvata ainoastaan asianmukaisesti toteutetun lääkityksen aiheuttamat haittavaikutukset. KÄYTETTÄVÄT HORMONIVALMISTEET (H) MUUT LÄÄKKEET 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Suluissa oleva kirjain viittaa lääkkeen ATC-ryhmään 1 NT0701.indd 18 Niveltieto 1 / 2007 15.2.2007 23:00:31. Vaikka näin vakavaa vahinkoa ei olisikaan lääkkeen käyttäjälle aiheutunut, voidaan hänelle korvata lääkevahingosta aiheutuneet kustannukset ja ansionmenetys, mikäli ne ylittävät vähäisen vahingon rajan, joka on tällä hetkellä 85 euroa. rystä ei siis tule maksettavaksi. Vahinkoilmoituslomake on saatavissa muun muassa Lääkevahinkovakuutuspoolin kotisivuilta www.lvp.fi. Yleisimmät korvattavia vahinkoja aiheuttaneet lääkkeet olivat systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet. Vakuutuksesta korvataan myös kliinisessä lääketutkimuksessa sattunut lääkevahinko, jos tutkimus tehdään vakuutukseen liittyneen myötävaikutuksella. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Lääkevahinko - mikä se on? Lääkevahinkovakuutus on ollut voimassa vuodesta 1984 lähtien. Tällöin korvausta kivusta ja sä- VUOSINA 2001-2005 ILMOITETUT 31.12.2005 MENNESSÄ KORVATTAVIKSI TODETUT LÄÄKEVAHINGOT LÄÄKEAINERYHMITTÄIN VAHINKOJEN LUKUMÄÄRÄ 0 SYSTEEMISESTI VAIKUTTAVAT INFEKTIOLÄÄKKEET (J) HERMOSTOON VAIKUTTAVAT LÄÄKKEET (N) TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKKEET (M) SUKUP.- JA VIRTSAELINTEN SAIR. Mahdollisia korvauslajeja ovat sairaanhoitokustannukset, muut tarpeelliset kustannukset, kipu ja särky, pysyvä toiminnallinen tai kosmeettinen haitta, ansionmenetys sekä kuolemantapauksissa hautauskulut ja perheeläke. Mikäli lääke vaarallista sairautta hoidettaessa aiheuttaa vahingon, joka on seurausta tällaisesta välttämättömästä riskin ottamisesta, vahinkoa ei korvata lääkevahinkovakuutuksesta. Hoidettaessa vakavia sairauksia tai vammoja joudutaan usein ottamaan tietoisia riskejä hyvää hoitotulosta tavoiteltaessa. Lääkevahinkovakuutuksesta maksettavat korvaukset määräytyvät samoilla periaatteilla kuin esimerkiksi liikenne- ja potilasvahinkovakuutuksesta maksettavat korvaukset
Lääkevahingon diagnostiikka vaatii hoitavalta lääkäriltä tietoa, taitoa ja valppautta, toisaalta Lääkevahinkovakuutuspoolin asiantuntijoilta tarkkaa asioihin perehtymistä ja analytiikkaa sen selvittämiseksi, mitä on tapahtunut. Vuoden 2002 jälkeen maksatulehduksien määrä putosi kolmasosaan nimesulidin poistuttua markkinoilta. Kirjoittajat HELENA GYLLING LKT, professori, ylilääkäri, asiantuntijalääkäri Kuopion yliopisto, kliinisen ravitsemustieteen laitos KYS, sisätautien klinikka Lääkevahinkovakuutuspooli REIMA PALONEN OTK, korvauspäällikkö Lääkevahinkovakuutuspooli Kirjoitus on julkaistu täydellisenä Suomen Lääkärilehdessä numero 34/2004. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Lääkäreiden saneluista: Kehotetaan tulemaan uudelleen, jos vaiva uusiutuu, ja soittamaan kuukautta ennen. Hoidoksi teipataan jalka naapurin varpaaseen kiinni kolmeksi viikoksi. Tavallisimmat lääkevahingot olivat erilaisia ihoreaktioita, maksatulehdus, vaikea suolistotulehdus, hermotulehdus tai agranulosytoosi. joista 46 +- 5 % (keskiarvo +keskihajonta) johti korvaukseen. Ohjeet lääkevahinkokorvauksen hakemiseksi ja tarkempaa tietoa korvattavista vahingoista saa osoitteesta www.laakevahinkovakuutuspooli.fi ja numerosta (09) 680 401. Jo vuosikymmeniä ollut kipuja nivelissä, terveysasemalla ei ole viitsinyt käydä ja hakeutuu nyt sairaalaan päivystyksenä. Niveltieto 1 / 2007 NT0701.indd 19 1 15.2.2007 23:00:33. Henkilökunta ei saa kuitenkaan vetää varvasta irti, koska se sattuu. Tulee vastaanotolle, koska on lyönyt vasemman isovarpaansa melkein irti. Konsultoitu kirurgia. Kaikki päätelmät perustuvat asiakirjamerkintöihin, joten selkeät ja seikkaperäiset asiakirjamerkinnät takaavat mahdollisimman oikeat johtopäätökset, jotta potilaat saavat heille kuuluvat asianmukaiset korvaukset. ...otetaan silloin röntgenkuvat molemmista lonkista ja lähdetään sen jälkeen samaan juoksuun molempien lonkkien kanssa
Hoito on järjestettävä siten, että se ei loukkaa potilaan ihmisarvoa, vakaumusta tai yksityisyyttä. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Potilaan tiedonsaantioikeus Potilaslaissa säädetään potilaalle annettavan tiedon antotavasta. Kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi olla yhteinen potilasasiamies. Voimassa olevan oikeuden mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan hoitoon ottamisesta, hoidon lopettamisesta, potilaan kotiuttamisesta ja potilaalle annetusta hoidosta. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava tieto siten, että potilas ymmärtää sen sisällön riittävästi. Lisäksi laki korostaa potilaan aktiivista osallistumista hoitoonsa, potilaan itsemääräämisoikeutta ja oikeutta tiedonsaantiin. Potilasasiamiehen toimintaa säätelee potilaslaki, jossa määritellään potilasasiamiehen tehtävät melko väljästi. Potilasasiamiehen tehtävä on ensisijaisesti neuvoaantava ja hänellä ei ole päätösvaltaa. Potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta on tärkeätä, että hän saa selvityksen kaikista niistä seikoista, jolla on merkitystä hänen hoidostaan päätettäessä. Informaation tulee olla oikeaa ja rehellistä, niin ettei sitä anneta ensisijaisesti muista kuin potilaan tiedonsaantia palvelevista vaikuttimista. Potilaan itsemääräämis- 0 NT0701.indd 20 Niveltieto 1 / 2007 15.2.2007 23:00:34. Potilasasiamiehen antama palvelu on maksutonta. Potilaalla oikeus hyvään hoitoon Potilaan kannalta keskeistä on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään hoitoon. Mitä vakavammasta toimenpiteestä, riskialttiimmasta hoidosta tai tutkimuksesta on kysymys, sitä tarkempaa ja ymmärrettävämpää annettavan tiedon tulee olla. Käytettävä kieli ja tieto tulee sopeuttaa potilaan ymmärtämiskykyyn ja kykyyn omaksua tietoa. oikeus merkitsee ensinnäkin sitä, että hänen suostumuksensa on hoidon luvallisuuden edellytys. Potilaan itsemääräämisoikeus ei tarkoita sitä, että potilaalla olisi oikeutta vaatia jotakin tiettyä hoitoa tai toimenpidettä. TEEMANA POTILAAN OIKEUDET Potilasasiamies potilaan apuna Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan 1.3.1993. Potilaslain mukainen itsemääräämisoikeus on suostumista hoitoon. Potilasasiamies auttaa Terveydenhuollon toimintayksikölle on nimettävä potilasasiamies. Erityisesti potilaalle on kerrottava mahdollisista riskitekijöistä tai haitoista, toimenpiteen epäonnistumismahdollisuuksista ja komplikaatioista. Osana hyvää hoitoa on myös potilaan hoitoa ja kohtelua koskevien potilaslaissa lausuttujen yleisten periaatteiden noudattaminen. Potilaan tiedonsaantioikeus on läheisessä yhteydessä potilaan itsemääräämisoikeuteen. Hoidon on oltava potilaslain mukaan laadultaan hyvää. Lähtökohtana tiedonantamiselle ei ole se tiedon määrä, jonka potilas katsoo tarpeelliseksi tai haluaa. Kysymyksessä ovat tiedot hoidon laajuudesta, laadusta ja sellaisista vaikutuksista, joilla on merkitystä henkilön ratkaisunteossa. Lain tarkoituksena on vahvistaa potilaan asemaa ja oikeuksia Suomen terveydenhuollossa sekä lisätä hoitosuhteen luottamuksellisuutta. Laki sisältää säännökset potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvistä keskeisistä periaatteista. Potilasasiamies ei toimi potilaan juridisena asiamiehenä. Toiseksi potilaalla on oikeus kieltäytyä kaikesta hänelle suunnitellusta hoidosta ja jo aloitetusta hoidosta. Sanalla riittävästi on suljettu pois täydellisen ja kaiken tiedon antamisvelvollisuus. Potilaslaissa määritellään potilaan hoitoon pääsyn yleiset edellytykset. Potilaan kohtelulla ymmärretään sitä tapaa, jolla hoitotoimenpiteitä suoritetaan ja potilaaseen suhtaudutaan. muistutuksen tekemisessä, vahingonkorvauksen hakemisessa ja kantelun vireillepanossa, tiedottaa potilaille ja terveydenhuollon ammattihenkilöille potilaan oikeuksista ja toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi. Potilasta hoidetaan ensisijaisesti hänen oman kotikuntansa terveyskeskuksessa ja sen sairaanhoitopiirin sairaalassa, johon potilaan kotikunta kuuluu. Hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa on potilaan asianmukainen kohtelu. Laki korostaa potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun niiden voimavarojen rajoissa, jotka ovat käytettävissä. Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilasasiamiehen tulee olla perehtynyt potilaan oikeusasemaan ja terveydenhuollon vastuu- ja oikeusturvakysymyksiin sekä toimintayksikön toimintaan, jotta hän kykenee neuvomaan potilaita ja terveydenhuollon henkilöstöä. Hänen tehtävänään on neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, tarvittaessa avustaa potilaita mm