2/2016 – 7,50 € ISSN 1258-1442 OlutPOSTIa jo 15 vuotta! OLUTPOSTI ANTTI MAUNU HUMALAN TUOLLA PUOLEN REINHEITSGEBOT 500 VUOTTA MALTAINEN MILANO KOTIMAISEN OLUTKULTTUURIN VALOISA TULEVAISUUS PIEN PANIMOBUUMI
Katso lisää vinkkejä ja reseptiikkaa houseofbeer.fi tai Facebook/ olutjaruoka! Kokeile paprikaolut majoneesia grilliruokasi kera: Paprikaolutmajoneesi 1 dl majoneesia 2 rkl makeaa paprikajauhetta Maun mukaan chilijauhetta Loraus Brooklyn Scorcher IPA-olutta Ripaus suolaa ja mustapippuria Sekoita ainekset ja anna tekeytyä viileässä hetki.. Kevyemmät IPA-oluet kuten Brooklyn Scorcher IPA, ovat oiva vaihtoehto mausteisen, jenkkityyppisen grilliruoan kera, kuten ribsit tai erilaiset hampurilaiset ja hot dogit. Lagerin ystäville possuja naudanlihagrilliruoan parhaat kumppanit ovat joko maltaisen maukas ja Ota olutta grilliruoan kanssa! sitrusmaisesti humaloitu Brooklyn Lager tai paahteinen, mutta muuten aromiltaan helppo Budvar Dark Lager, joka käy viileänä erinomaisesti grillatun lihan kera. Kokeile kasvisruokien kanssa kevyitä, hedelmäisen happamia saisoneita, kuten Brooklyn Half Alea. 2 OLUTPOSTI ILMOITUS Kesä on grillauksen aikaa. Tämä olut käy myös hyvin kanan tai grillatun lohen kera. Grillatessa voi hyvin nauttia viileänä kevyempää Brooklyn American Ale-olutta, jossa on runsaasti hedelmäisiä aromeja. Eri oluttyyppejä hyödyntämällä saat grilliruoan ja oluen liitosta parhaat maut irti. Niissä on miedompi maku joka sopii grillatun juuston tai kasvisten seuraksi. Samalla kun oluen sitrusmainen humalointi leikkaa grilliruoan rasvaisuutta, karamellimaltainen makeus sopii hyvin ruuan suolaisuuden kanssa. Ja mikäpä sopii grilliruoan kanssa paremmin kuin olut
Erityisen herkullisia hetkiä olen viettänyt kahden tuoreen olutkirjan parissa. Uskon tämän kirjan laventavan olutkulttuuria entisestään! Parin vuoden sisällä jo toisen olutkirjansa julkaissut Anikó Lehtinen puolestaan vie lukijansa avarakatseisesti tuopin jos toisenkin äärelle. Skoolataan kun tavataan! MARIAANA NELIMARKKA PÄÄTOIMITTAJALTA 20 10 22 18. Maria Markus ja Mika Laitinen ovat koonneet Rakkaudella pantua -kotiolutkirjaansa niin lämpimiä tarinoita oluenteosta, että sormeni syyhyävät. Toivon, että viihdyt 15-vuotiaan OlutPOSTIn seurassa muutaman tuopillisen verran. Mikko Salmi lasikaupoilla. MIKKO HOVI meets LARI JUNKKARI 20 Kiitetty ja kiistelty oluen puhtauslaki 500 vuotta. 16 Suomen Olutseuran sivut 18 Fyysikko ja filosofi aamuolusilla. Eihän sitä voi välttää! Olutkesä vaikuttaa lupaavalta: oluttapahtumia on enemmän kuin koskaan, kun joka niemeen ja notkelmaan putkahtaa paikallisia tapahtumia. Jyväskylässä nautiskellaan käsityöoluita Olutsatamassa, Fiskarsin Beer Campissa paikallisia juomia ja juustoja ja tietysti vanhoissa tutuissa SOPPeissa ympäri Suomen laaja kattaus pienpanimo-oluita. Niin monta olutta -kirjassa hän arvioi yhdessä aviomiehensä Mika Oksasen kanssa oluita, mutta tarjoaa runsaasti myös muuta innoitusta oluesta nautiskeluun. 22 Maltaalle maistuva MILANO 26 Olutliiton palsta 27 Kotiolutpalsta: Keittolaitevertailussa BRAUMEISTER VASTAAN GRAINFATHER 28 HANNUN olutarviot 30 HEINON olutuutuudet 32 Olutharrastajan kellarissa: KARI LIKOVUORI 33 André Brunnsbergin kolumni 34 Olutvisa OLUTPOSTI Mistä on OlutPOSTI tehty. JUSSI ROKKA vieraili BAMBERGISSA REINHEITSGEBOTIN JUHLISSA. Oluen maistamista, monipuolisia keskusteluja aiheesta, festivaaleja, juhlia ja tiukkoja tilanteita, niistä on OlutPOSTI tehty. OLUTPOSTI 3 OlutPOSTI 15 vuotta – katse tulevaisuudessa 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyet 9 Ajankohtainen henkilö: BILETOHTORI ANTTI MAUNU puhuu pienjuomisesta ja purkaa suomalaisen juomakulttuurin myyttejä. Pussimäskäyksestä olisi helppo aloittaa, ja jokainen kirjaan haastateltu asiantuntija kannustaa kommenteillaan eteenpäin. Varsinaiset olutarviot ovat ehkä turhankin asiallisia, mutta tarkoituksena on ohjata lukija maistamaan itse. OLEN JÄLLEEN viettänyt muutaman kiireisen, mutta viihdyttävän viikon maltaisessa maailmassa. Kerro ihmeessä meille, onnistuimmeko rakentamaan lehden kiinnostavista aiheista. 10 “Pienpanimoita kyllä mahtuu Suomeen” – valotamme PIENPANIMOBUUMIA JA ALAN TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 15 Keikkakeittäjän kolumni
Kokouksen aiheina oli muun muassa tutustuminen Viron olutkulttuuriin, Reinheitsgebot 500 vuotta sekä EU direktiivi 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille. EBCUn kevätkokous Tallinnassa EBCU:N KEVÄTKOKOUS pidettiin 8.10. Merkin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla kuluttajille valta vaikuttaa tuotteen valmistuskaareen. Oluet on merkitty biokaasumerkillä, joka takaa kuluttajille, että tuote on valmistettu kotimaisella biokaasulla. huhtikuutta Tallinnassa, järjestäjänä Olutliitto ry. Seuraava kokous pidetään Prahassa marraskuussa. Lopputuloksena syntyy suljetun kierron ”vihreää olutta”. Biokaasua hyödynnetään muidenkin oluidemme valmistuksessa, toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen kertoo. Aiemmin pääasiassa eläinten rehuksi päätynyt mäski pääsee Lassila & Tikanojan kyydissä Labion biokaasulaitokselle Lahteen, josta tuotettu biokaasu palaa takaisin Bryggeri Helsingin käyttöön. Bryggeri Helsinki tuottaa vuosittain noin 100 000 litraa olutta ja tuotannon sivuvirtana mäskiä noin viisikymmentä tonnia vuodessa. Bryggeri Helsingin käyttämä biokaasu syntyy suurimmaksi osaksi panimotoiminnan sivuvirrasta eli mäskistä. Bryggerin mäski kiertää biokaasulaitokselle ja palaa biokaasuna lämmittämään olutkattilaa. Saimme ensimmäisen biokaasumerkillä varustetun oluemme, miedon IPA:n markkinoille pääsiäisen jälkeen. 4 OLUTPOSTI LYHYET KOKOSI MARIAANA NELIMARKKA Bryggeri Helsinki panee vihreää olutta TUORE VUODEN olutravintola, panimoravintola Bryggeri Helsinki on aloittanut yhteistyön Gasumin kanssa ja panee oluensa nyt omalla biokaasulla. Jatkossa kaikki panimon oluet saavat kylkeensä biokaasumerkin.. – Se, että yrityksen biokaasu syntyy omasta jätevirrasta, on hyvä esimerkki sellaisista kestävän kehityksen ratkaisuista, jotka ovat tulleet yrityksille mahdollisiksi vasta viime aikoina, Gasumin myyntipäällikkö Timo Jokila sanoo. Kevätkokous sisälsi myös panimovierailut Põhjalaan ja Õllenautiin. – Biokaasuun siirtyminen on ratkaisu jäteongelmaan. Liki kaikki panimon tarvitsemasta vuosittaisesta 130 MWh:n kaasumäärästä syntyy omasta jätevirrasta eli kyseessä on suljettu kierto – hyvä esimerkki kiertotaloudesta
Happamat oluet olivat hyvin edustettuina, samoin tummat ja tuhdit oluet. www.teerenpeli.com PALE ALE AUSTRALIAN DO WN UN DE R OLUT Tallinn Craft Beer Weekend oli menestys VIROSSA HUHTIKUUN alussa toista kertaa järjestetty olutfestivaali tarjosi herkullisen kattauksen kutsuun vastanneilta paikallisilta sekä eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvaltoja tulleilta panimoilta. Jatkossa tähtäimessä on tuplata tuotanto vuosittain ja viedä tarinaa ulkomaille. Tavoitteena on kunnioittaa alkuperäisen olutravintolan henkeä niin tuotevalikoiman kuin tunnelmankin puolesta. Teoksessa Keisarin synty – 25 vuotta outoja tarinoita ja ihmeen hyvää olutta Kuusela keskittyy ihmisiin oluen takana. OLUTPOSTI 5 Nokian Panimo 25 vuotta PIRKANMAAN YLPEYS, nokialaista sielua oluissaan hyödyntävä Nokian Panimo juhli näyttävästi 25-vuotista taivaltaan huhtikuussa. Avainasiana pidetään laadukasta olutta. Noin 200 000 euron investointien avulla on rakennettu uusi isompi panimo, jonka myötä tuotanto kymmenkertaistuu vielä tämän vuoden aikana 350 000 litraan. Hopping Brewsters on laajentanut omistuspohjaansa vuoden alusta, ja mukaan on tullut muun muassa markkinoinnin ammattilaisia. Panimoravintolan ensiesittely oli vappuna Helsingin Rautatientorilla. Uusi olutravintola avaa ovensa toukokuun loppupuoliskolla. – Black Doorilla on todella uskollinen kanta-asiakaskunta ja meille on tärkeintä, että heidän silmissään vain osoite on muuttunut, painottaa Delifox Ravintoloiden toimitusjohtaja Markku Orasmaa . Rakennusprojektin valmistuttua Black Door muuttaa takaisin vanhoihin toimitiloihinsa. Kaksikerroksisen ”lentokoneen” lisäksi panimolla on myös pienempiin tilaisuuksiin sopiva kulkupeli. Hän opasti juhlavieraat oluthanojen käyttöön laulaen, onhan oluen laskeminen sen verran helppoa. Tähän kategoriaan osui myös ainoan Suomesta tapahtumaan osallistuneen panimon Mallaskosken ja Põhjalan yhteistyöolut Black Koivunen, joka kipusi Untappd-arvioissa perjantaiillan top teniin. Olutvalikoima sisälsi erikoisuuksia joka makuun. Black Door muuttaa Kaisaniemeen DELIFOX RAVINTOLAT on keksinyt ratkaisun Iso Roobertinkadun vuoden mittaisen rakennnusprojektin ajalle: Vuoden olutravintolaksi 2013 valittu Black Door muuttaa väliaikaisesti uudelle toimipaikalle osoitteeseen Kaisaniemenkatu 4. Juhlissa julkistettiin myös panimon historiikki, jonka on laatinut Matti Kuusela . Hopping Brewsters lähdössä lentoon AKAALAINEN HOPPING BREWSTERS aikoo näkyä kesän tapahtumissa isosti: panimon satsaus festivaalikauteen on täyden palvelun panimoravintolarekka. Toimitusjohtaja Matti Heikkilä toivotti vieraat tervetulleeksi juomalaulupotpurilla. ”Lentokone” ensiesittelyssä Stadin Vapussa, mukana panimon myyntijohtaja Nico Aksentjeff, viestijä Laura Ala, oluenpanija Kimmo Kyllönen ja brändinrakentaja Petteri Tuominen.. Hempankaari Nokian keskustassa kokosi ison joukon entisiä ja nykyisiä panimolaisia lämminhenkisiin juhliin, joiden musiikkipainotteisesta ohjelmasta vastasi muun muassa toimitusjohtaja Matti Heikkilä , tunnettu laulumies
Laki on jäänne ajalta ennen Suomen itsenäisyyttä, sillä se perustuu vuoden 1915 mallasjuomalakiin. Kääriäinen tähdentää, että esimerkiksi Suomen eniten myydyt oluet, vaaleat lagerit, käyvät luontaisesti yli 5-prosenttisiksi. Egham Beer Festival, Egham, Englanti 5.–7.8. Gents Bierfestival, Gent, Belgia 23.–27.8. Berlin Beer Week, Berliini, Saksa 27.–30.7. Aloitteen tarkoituksena on muuttaa alkoholilakia yhdeltä pieneltä osin: nostaa kaupoissa myytävien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myyntirajaa nykyisestä 4,7:stä 7,5 prosenttiin. SM–sahti, Sastamala, Suomi 9.–13.8. – Saatavuuden rajoittamista sekä hinnan ja verojen korottamista pidetään ainoina keinoina hillitä kulutusta. Sen myötä voidaan kerätä 50 miljoonaa veroeuroa lisää vuodessa ja parantaa alan työllisyyttä kotimaassa. The Great Peak Weekender, Bakewell, Englanti 2.–3.7. SOPP, Helsinki, Suomi 27.–31.7. Beer Camp, Fiskars, Suomi 1.–3.7. Kähkönen huomauttaa, että vuodesta 1969 lähtien voimassa ollut 4,7 prosentin raja on täysin keinotekoinen. Ølfestival i København, Kööpenhamina, Tanska 19.–22.5 Wiener Bierfest, Wien, Itävalta 20.–29.5. Kansalaisaloite laitettiin liikkeelle kieltolain päättymisen vuosipäivänä tiistaina 5.4. Pienpanimo–olutjuhla, Pub Winston, Pori, Suomi 18.–20.8. Sama on aitojen käsityönä valmistettujen siidereiden laita. Suosituimmat alet, vehnäoluet, portterit ja sadat erilaiset pienpanimooluet ovat tätä vahvempia. – Vapauttamalla enintään 7,5-prosenttiset oluet kauppoihin saisimme ostaa suuren osa laadukkaista oluistamme sieltä, mistä ne ovat kätevimmin saatavilla; lähikaupasta, marketista tai vaikkapa oluiden erikoiskaupasta, Kähkönen esittää. Craft Beer Festa, Kioto, Japani 19.–21.5. Shanghai Beer Week, Shanghai, Kiina 25.–29.5. Tapahtumakalenteri 12.–28.5. SOPP, Jyväskylä, Suomi Kansalaisaloite vaatii enintään 7,5-prosenttiset oluet kauppoihin. Peterborough CAMRA Beer Festival, Peterborough, Englanti 25.–27.8. Vancouver Craft Beer Week, Vancouver BC, Kanada 3.–5.6. Ølfestival, Kongsberg, Norja 10.–12.6. Kymijoki Beer Festival, Kouvola, Suomi 12.–13.8. Tarkoituksena on saada kokoon vähintään 50 000 kannatusilmoitusta ensi lokakuun alkuun mennessä. Tuotteiden maku nähdään varsinkin oluen osalta toisarvoiseksi, Kääriäinen selittää. Keräys lähti käyntiin vauhdikkaasti ja ensimmäiset tuhat nimeä olivat koossa alle vuorokaudessa. Palkittu sahdintekijä ja olutravintoloitsija Pekka Kääriäinen muistuttaa, että alkoholilakien esittelijät eivät ole halukkaita tuomaan esityksiä, jotka poikkeavat nykyisestä lainsäädännöstä. Valinnan mahdollisuuksia kuluttajalle HEIKKI KÄHKÖNEN muistuttaa, että kuluttajalla on oltava oikeus hyvään ja laadukkaaseen olueen sen myyntipaikasta riippumatta. Annafest, Forchheim, Saksa 22.–30.7. – Meidän pitää viimein lopettaa puhuminen pelkästään oluiden prosenteista. PINT Noord–Hollands Bierfestival, Alkmaar, Alankomaat 8.–12.6. OlutSatama, Jyväskylä, Suomi 10.–11.6. F ?zdefeszt – Hungarian Craft Beer Festival, Budapest, Unkari 16.–19.6. Kulttuuria kehitetään valinnanvapauksilla ja lisäämällä ihmisten tietoisuutta, Viglione perustelee. ?eský pivní festival, Praha, Tsekki 13.–14.5. – Nykyinen raja vaatii panimoita joko laimentamaan oluitaan tai käyttämään ne luonnollista vierrettä laimeammasta kantavierteestä. SOPP, Tampere, Suomi 27.–29.5. Viinimiehenä tunnettu Petri Viglione haluaa olla viemässä suomalaista olutkulttuuria eteenpäin. Killarney Beer Festival, Killarney, Irlanti 28.–29.5. On hienoa oppia maistelemaan erilaisia oluita. Riga Craft Beer Fest, Riika, Latvia 19.–20.8. Kansalaisaloitteen voi käydä allekirjoittamassa jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen osoitteessa www.kansalaisaloite.fi. Annafest, Forchheim, Saksa 4.–7.8. Craft Beer Festival, Graz, Itävalta 5.6. Jo nyt sadattuhannet ihmiset puhuvat oluttyyleistä ja -laaduista. Beerfestival the “24uurs van Maastricht 2016”, Maastricht, Alankomaat 3.–5.6. Suomen Kotiolutmestari 2016, Panimoravintola Bruuveri, Helsinki, Suomi 22.7.–1.8. Farsund Ølfestival, Farsund, Norja 20.8. 6 OLUTPOSTI LYHYET KANSA VAATII vahvoja oluita ja mietoja viinejä päivittäistavarakauppoihin, mutta poliitikot empivät. Lakimuutoksen avulla on mahdollista vähentää Virosta tapahtuvaa matkustajatuontia, josta litramääräisesti suurin osa on vahvaa olutta. Great British Beer Festival, Lontoo, Englanti 12.–13.8. Oedipus International Beer Festival, Amsterdam, Alankomaat 7.–9.7. Rajan nostaminen laajentaisi merkittävästi oluennautiskelijan valinnanmahdollisuuksia sekä panimoteollisuuden ja vähittäiskaupan kilpailukykyä EU:n sisämarkkinoilla. Allekirjoituksia kerätään sekä netissä että kesän oluttapahtumissa. Mondial de la bière, Montreal, Kanada 10.–11.6. Fränkisches Bierfest, Nürnberg, Saksa 26.–28.5. Internationales Berliner Bierfestival, Berlin, Saksa 6.8. Craft Beer Helsinki, Suomi 30.6.–2.7. Olutta ja elämää, Rytmikorjaamo, Seinäjoki, Suomi 14.5. Birrinitaly – Festival della birra artigianale, Padova, Italia 14.5. Maku mukaan KANSALAISALOITTEEN tarkoituksena on purkaa keskustelua ja päätöksentekoa hankaloittavat turhat myytit. Rajan nostamisella olisi suora myönteinen vaikutus nykyisin juomamme oluen makuun ja jopa laatuun. Festival der Bierkulturen, Köln, Saksa 3.–4.6. Copenhagen Beer Celebration, Kööpenhamina, Tanska 14.5. SOPP, Lahti, Helsinki 1.–2.7. Wroc?awski Festiwal Dobrego Piwa, Wroc?aw, Puola 10.–12.6. SOPP, Lahti, Suomi 30.6.–2.7. kello 10. –On perusteltua toivoa, että kun Suomi täyttää sata vuotta, pääsemme vihdoin eroon tästä tsaarinajan säädöksestä, Kähkönen sanoo. Petri Viglione , Pekka Kääriäinen ja Heikki Kähkönen pyrkivät kansalaisaloitteellaan saamaan vauhtia alkoholipoliittiseen päätöksentekoon. Syystober, Helsinki, Suomi 19.–20.8. Craft Beer Helsinki, Suomi 30.6.–2.7. Annual Oregon Brewers Festival, Portland, Yhdysvallat 29.7. 25ste weekend der spontane gisting, Opstal–Buggenhout, Belgia 28.–29.5. de la Bière et du Terroir, Namur, Belgia 22.7.–1.8. Namur Capitale... Scottish Real Ale Festival, Edinburg, Skotlanti 8.–10.7. Taste of Helsinki, Suomi 30.6.–2.7
Kävijöitä tapahtumassa oli reilut 41 000. Suomen Kotiolutmestari 2016 -kilpailun kaksi parasta oluenvalmistajaa saavat Olutliiton myöntämän osallistumisoikeuden lokakuussa Roomassa järjestettävään kotioluiden EM-kilpailuun. Oluet arvostellaan tyylilajinsa edustajina. mennessä Brewdog Helsinkiin. ja näytteet 27.6. Suomen Kotiolutmestari 2016 pääsee valmistamaan yhdessä Saimaan Juomatehtaan kanssa oluen valtakunnallisille markkinoille. Vilkkain päivä oli lauantai, jolloin kävijöitä oli 19 000. Näitä oli vaikea verrata, ja monta kategoriaa jäi palkitsematta kokonaan tai jaettiin vain hopea tai pronssi. Suurin ryhmä oli, kuten arvata saattaa, American Style IPA, johon osallistui yli sata olutta. HBF:ssä jälleen tuplavoittaja HELSINKI BEER Festivalin Vuoden olueksi valittiin viime vuodelta tuttu voittaja Foundersin Imperial Stout. Pekka Kääriäinen kutsuttiin ensi kertaa tuomaroimaan brasilialaisille olutfestivaaleille, jotka syntyvät vuosittain näiden naisten toimesta.. Kategorioiden pohjana käytettiin “Brewers Association 2015 Beer Style Guidelines” -luonnehdintoja. Aikamoinen rynnistys! Brasilian Beer Festival kesti keskiviikosta lauantaihin. heinäkuuta. Myyntipisteet olivat varsin messumaisia. Suosittelen lämpimästi käymään, jos olette liikkeellä Brasiliassa ensi vuonna, kun tapahtuma jälleen järjestetään! www.gastropub.net LAATUA POIKKEAVILLE k k Punkkia ja pubitunnelmaa Hämeenpuisto 17-19 Parasta Pohjoismaista Otavalankatu 3 Moderni Tapas Bar Pellavatehtaankatu 19 Suomen Paras Olutravintola Hämeenpuisto 23 Tsekkioluita ja oluttuparuokaa Itsenäisyydenkatu 11 The Local Pub Otavalankatu 10 Koko kansan kievari Kauppakatu 14 Se paikallinen gastropub Pellervonkatu 9 Beer & Burgers Hatanpään valtatie 4 Brasilian Blumenaussa on maan oluttapahtumien keskus, Villa Germania -kylä, jonne myös neljännet Brasilian olutkilpailut ja -festivaalit sijoittuivat. Loppu jakautui alle 20 osallistuvan oluen sarjoihin. Kilpailussa tuomaroinut Pekka Kääriäinen raportoi tunnelmista OlutPOSTIlle: TEKSTI JA KUVA PEKKA KÄÄRIÄINEN IV Brasilian Beer Contest and Beer Festival 2016 Blumenau Kotiolut kilpailujen kesä FAT LIZARD BREWING CO. Seuraavaksi suosituimmat sarjat olivat South German Style Hefeweizen, American Style Pale Ale, Belgian Style Witbier, Imperial or Double India Pale Ale, Wood and Barrel Aged Strong Beer ja Herb and Spice Beer. Lisäksi voittaja saa 400 euron matkalahjakortin Italian-kilpailuun osallistumista varten. Isoa olutkilpailua tuomaroimaan oli kutsuttu 50 henkeä, joista puolet maailmalta – 16 maasta! Kisa kesti 2,5 päivää, kierroksia per 3 hengen ryhmä riitti vähintään 15 ja kerralla maistettavien oluiden lukumäärä oli 1–12. Muita maistamiani mielenkiintoisia sarjoja olivat Brett Beer, American Style Sour Ale, jossa löytyi väriä ja makua joka lähtöön sekä Chocolate or Cocoa Beer. Lopuksi kutsuvieraille avattiin esirippu, jonka takana oli tarjolla kisasta jääneet oluet. Uutena sarjana oli Brazilian Beer tai Cerveja Brasileira, jonka oli kehittänyt samainen instituutti. Aistinvarainen maistaminen aloitti perinteisesti arvioinnit. Tapahtuman “paras olut” -kisaan päästäkseen oluen tuli olla sarjassaan joko kultatai hopeasijalla; mukana oli 387 olutta. Sen jälkeen laitettiin parhaat oluet mitalijärjestykseen. Järjestäjät tarvitsevat seuraavat tiedot: oluen alkoholiprosentti, OG, FG ja oluttyyli. Saimaan Juomatehdas korjasi lukuisia palkintoja, muun muassa ainutlaatuisen kolmen mitalin kimpun vehnäoluiden sarjassa. Minulle aivan uusi kokemus oli puolalainen Grodziskie-oluttyyli. Suomen Kotiolutmestaria etsii puolestaan Saimaan Juomatehdas kaikille suomalaisille kotioluen valmistajille avoimessa olutkilpailussa. Sen jokainen teki yksin, sitten käytiin keskustelu ja suoritettiin pudotuspeli. Oluita oli 135 kategoriassa, usein vain yksi tai muutama olut. Hanojen sijoittelu takaseiniin oli pop, ja koko kisan parhaaksi valitun Tupiniquim-panimon osastolla riitti ruuhkaa. Olut kuuluu Diamond Beveragesin tuontivalikoimiin. Toinen uusi sarja tänä vuonna oli “Experimental”, joita olikin 158 ja näistä 100 osallistui kisaan “The Best of Show-Experimental”. Pöydässa aina yksi johti puhetta. Kisan teknisenä organisoijana oli Science Of Beer Institute. Osallistua saa enintään kolmella eri oluella. Palkintojenjakotilaisuus oli näyttävä tapahtuma. Kaikkiaan maistettavia oluita tuli yli 120. OLUTPOSTI 7 OLUTKILPAILU KERÄSI tänä vuonna 1 469 eri olutta 222 panimosta, joista 86 oli ensi kertaa mukana. ja BrewDog Helsinki järjestävät kesäkuussa kotiolutkilpailun, jossa oluttyyli on vapaa. Suomen Kotiolutmestari 2016 ja Suomen paras kotiolut julkistetaan yleisöfinaalissa Panimoravintola Bruuverissa Helsingissä 29. Kilpailusarjat ovat Lager ja Ale. Ilmoittautumiset 14.6. Blumenaussa on reilu 400 000 asukasta, festivaaleille kävijöitä tuli eri puolilta Brasiliaa. Pääpalkintona on mahdollisuus tehdä olut yhdessä Fat Lizardin kanssa ja paras olut pääsee myyntiin BrewDog-baareihin
POLAR MONKEYS WHITE COLLAR 5,5%, Syvän kullankeltainen, samettisen pehmä ja täyteläinen ale-olut, johon vehnämallas ja hunaja tuovat kermaisuutta sekä keveää makeutta. POLAR MONKEYS SILVERBACK 6,5%, Tumman mahongin sävyinen ja maltainen vahva ale-olut, jonka hedelmäisessä maussa on ripaus pohjoisten marjojen tuomaa makeutta.. POLAR MONKEYS BLUE COLLAR 5,0%, Vaalean meripihkan värinen, raikkaan sitruksinen ja hedelmäinen lagerolut jossa kirpeänraikas ja tasapainoinen humalointi
Tyypillistä suomalaiselle juomiselle on joustavuus, monipuolisuus ja tilanneherkkyys. Kirjoitat suomalaisille tarjotusta sivistyksen paineesta, jonka mukaisesti ruokajuominen olisi hyväksyttävä tapa käyttää alkoholia. Toimitaan tilanteen, fiiliksen ja seuran mukaan. Kun syksyllä kerätään uusi aineisto, voisin kuvitella, että on muutosta tulossa. Olut on hyvä silta suomalaisen juomiskulttuurin historiaan, elävä linkki yhteiskuntamme historiaan ja kaiken kaikkiaan hieno ikkuna historiaan.. Puhun juomisen lajityypeistä, se on laajempi käsite kuin juomatavat tai juomistilanteet. Käsitys oluesta keskeisenä suomalaisten juomana vahvistuu: vahva perinne yhdistyy vahvaan nykytilaan. Suomi sata vuotta lähestyy. Olen saanut tutustuttua erityyppisiin juomiin, ja saman laajennuksen olen havainnut tuttavapiirissänikin; kaikki ovat ryhtyneet ainakin pienessä mittakaavassa harrastamaan olutta. Alkoholiongelmaisia on Suomessa niin kuin kaikissa muissakin maissa, mutta väittäisin, että kaikki suomalaiset tunnistavat ja ymmärtävät erilaiset lajityypit, pienjuomisen lisäksi bilettämisen ja kännäämisen, ja kykenevät toimimaan tilanteen mukaan! Olen tutkinut eniten 20 – 30-vuotiaita nuoria aikuisia, joiden maailmassa tilannetaju on tärkeää. Olutbuumi on helposti lähestyttävä ja kaikkia koskettava ilmiö! Viiniharrastus ei koskaan ole tullut niin laajojen kansankerrosten pariin. OLUTPOSTI 9 TEKSTI MARIAANA NELIMARKKA KUVA EERO SALONLAHTI AJANKOHTAINEN HENKILÖ Tutkimuksellisista ansioistaan arvonimen biletohtori saanut VTT Antti Maunu tuo aktiivisesti uusia näkökulmia kotimaiseen alkoholikeskusteluun. Jos oppisimme olemaan ulospäinsuuntautuneita, aktiivisia ja ystävällisiä myös tilanteissa, joissa ei tarjota alkoholia, monet ongelmamme helpottuisivat. Onhan 10 prosenttia aika iso massa ihmisiä – iso ja vaikutusvaltainen kupla – mutta sitä ei pidä samaistaa suomalaiseen juomiseen. Toimiva perinne 1500-luvulta lähtien on ollut viedä tunteet ja niiden ilmaisu pois arkisesta aherruksesta juhlatilanteisiin. Mikä on tyypillistä suomalaista juomista. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELOn tilaamassa Humalan tällä puolella -tutkimuksessaan hän lanseerasi termin pienjuominen. Entä olut ruokapöydässä, eikö se olisi luonnollinen suomalainen ruokajuoma. Miten ajatuksesi ovat kehittyneet. Samaan aikaan, 2000-luvulla, oluesta on tullut keskeinen juoma. Suomalaisilla on paljon sosiaalisia taitoja, joita pitää vahvistaa. Juuri tähän olisi syytä puuttua, jos halutaan muuttaa alkoholikulttuuria. Onko olut mennyt viinin edelle. Kulttuuriset, sosiaaliset ja emotionaaliset syyt käyttää alkoholia ovat näkökulma, jonka ihmiset tunnistavat omassa elämässään, mutta siitä keskustellaan hirveän vähän julkisuudessa, ja se on marginaalista myös alkoholipolitiikassa. Ruokajuomisen merkitys on mielikuvissa tärkeämpi kuin todellisessa käyttäytymisessä. ELOn Syödään yhdessä -hanke on yhteisöllisyyden nostamista. Pitäisi puhua erilaisista alkoholikulttuureista, joita Suomessa on ja päästä eroon hyvä-huono-erottelusta. Edellisessä Juomatapatutkimuksessa vuodelta 2008 tällaista yhteyttä ei näkynyt. Kaljakaupassa käyminenkin alkaa olla vaikeaa, kun marketissa on monta kymmentä sorttia. Yhteiskuntatieteilijä sinussa ei taida keskittyä pelkästään juomiseen. Olen pistänyt ilolla merkille viimeaikaisen kehityksen. Haluat kuitenkin puhkaista kuplan, miksi. Nämä voivat olla hämmentäviä väitteitä, koska stereotypia on yhä edelleen ihan muuta. Kaksi vuotta sitten valmistunut väitöskirjasi biletyksestä yökerhoissa korosti juomista sosiaalisena lajina. Humalahakuinen juhlajuominen on säilynyt Suomessa kulttuurisena taskuna. Puhe ruokajuomisesta eteläeurooppalaisena viinin elintarvikekäyttönä kuvaa suhteellisen pienen ryhmän tapaa tai toivetta suhtautua alkoholinkäyttöön. Lanseerasit nyt termin pienjuominen. Sosiaalista joustavuutta edustaa se, että mennään kuitenkin erilaisten ihmisten kanssa eri paikkoihin! Kun elämäntapa vakiintuu, juomistilanteiden kirjo kaventuu ja vähitellen muodostuvat ne omat perustilanteet, joita suosii ja joihin hakeutuu. Tutkimani nuoret halusivat erottua säälittävistä lähiöräkälöistä ja pinnallisista, elitistisistä paikoista. Tilanneherkkää pienjuomista – suomalaisen juomakulttuurin uudet kasvot Päädyit esittelemään suomalaisen alkoholikeskustelun valtavirrasta poikkeavan näkemyksesi tehtyäsi laadullista ja kulttuurista alkoholitutkimusta 15 vuoden ja 50 julkaisun verran. – Haen uudenlaista näkökulmaa tuttuihin ilmiöihin, joista on vahvoja näkemyksiä. Pienjuominen pysyy lähellä arjen käytösodotuksia ja sääntöjä. Kuulostaako hyvältä. ELO-säätiön tavoitteena on, että juhlavuonna Syödään yhdessä ja nautitaan ruokajuomana olutta. Keskeistä ei ole juomisen määrä vaan se, mitä muuta tehdään ja miten muuten käyttäydytään. Taustalla on mielikuva eurooppalaisesta juomisesta myönteisesti arvottavassa hengessä
Mustialan pienpanimokoulutuksen voi todellakin sanoa kantavan hedelmää! Moni kerää osakeannilla rahoitusta ensimmäisiin investointeihin tai pian toimintansa käynnistettyään laajentaakseen toimintaa järkevän kokoiseksi. Nokian Panimon toimitusjohtajaa Matti Heikkilää ilahduttaa panimon pikkukattiloiden äärellä koko suomalaisen olutkulttuurin laajeneminen. TEKSTI MARIAANA NELIMARKKA KUVAT LAURI RONKAINEN, EMMA SUOMINEN, SEBASTIAN TRZASKA JA PANIMOIDEN ARKISTOT. Valvirassa on ahkeroitu ja pelkästään alkuvuoden 2016 aikana luvan on saanut jo kymmenen uutta panimoa! Pienpanimoiden lukumäärä Suomessa on ylittämässä 70. Oluenystävän mieli on avoin ja suu odottaa uusia vaahtoavia elämyksiä, mutta piileekö rivakassa kasvussa myös uhkia. Taustalla on monenlaista yrittäjää, mutta useimmiten alalle ryhdytään hyvillä eväillä: kotioluttausta ja jonkinasteiset opinnot antavat suuntaa, mistä oluenteossa on kyse. Avoimen osakeannin ovat viimeisen kolmen vuoden aikana järjestäneet ainakin Bryggeri Helsinki, Pyynikin Käsityöläispanimo, Sonnisaaren Panimo Oulussa, Bear Brewing Porissa ja Lapin Kullan vanhaan panimoon Torniossa asettuva Sangen Oy. 10 OLUTPOSTI P ienpanimoita syntyy nyt joka puolelle Suomea. Alkupottia Suomesta keräsi myös Viron puolelle asettunut So“Pienpanimoita kyllä mahtuu Suomeen” Elämme ennennäkemätöntä pienpanimobuumia
Nyt ollaan tosi avoimia: jokainen tekee omaa juttuaan, Mika Tuhkanen, pienpanimoiden puhemies numero yksi, viihtyy yhteisössä, jossa keskustellaan avoimesti saman pöydän ääressä.. Nyt on kyllä kiva olla pienpanimotyyppi! Se on aiempaa helpompaa tänä päivänä, pystymme istumaan samassa pöydässä ja juttelemaan avoimesti kaikista asioista, Tuhkanen tunnelmoi. – Koetamme varoa, ettei meidän yhteinen valmistusmäärä mene yli 15 miljoonan. Pian 70 pienpanimon voimalla muuttuva skene PIENPANIMOLIITON PUHEENJOHTAJA Mika Tuhkanen uskoo, että panimoita tulee yhä lisää. Erilaisten arvioiden mukaan määrästä noin 90 prosenttia on peräisin kolmen suurimman pienpanimon tankeista eli Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalta, Saimaan Juomatehtaalta ja Nokian Panimolta. Pienet panimot tekevät keskenään monen sortin yhteistyötä. Joukkorahoitus on niin 2010-lukua! Kilpailua – millaista. – Jotta pystyisimme edustamaan mahdollisimman hyvin pienpanimoita, olisi hyvä, mitä isompi osa niistä olisi mukana. Kasvuloikkiin voi varautua myös suunnitelmallisella, tiukalla taloudenpidolla, kuten kaarinalainen Radbrew, joka rakensi kaiken mahdollisen itse ja laajensi panimoa aluksi tulorahoituksella, aina yksi tai kaksi pienteollisuushallia kerrallaan. Taistelemme enemmän tuontioluiden kanssa; siinä näkyy kilpailua, Tuhkanen puntaroi. Kuitenkin kaupallisen panimon perustaminen voi yllättää. Vanhat, 1995-2000 tulleet pienpanimot, olivat enemmän perinteisen lagerin kannalla, yrittivät tarjota silloiselle kuluttajakunnalle, mitä se halusi. Intohimo ja palo juttuun ei ollut kaikilla niin kova. Pienpanimoita on nyt 67, ja hakemuksia on vielä jonossa. – Pienpanimokulttuuri on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana paljon. Myös UG Breweryllä on osakeanti meneillään. Jatkossa Pienpanimoliitonkin on muodostettava kantansa siihen, ovatko käkipanimot tasaveroisia luvan saaneiden ja omiin laitteisiin investoineiden panimoiden kanssa. Tuhkasen arvion mukaan suomalaisen olutkulttuurin muuttamisessa on jokaisella pienellä roolinsa, mutta pienpanimokulttuuri taas on jo muovautunut niin isosti, että se ei muutu uusien tulokkaiden invaasiosta. Ketä vastaan pienpanimot kilpailevat – toisiaan tai kenties isompia panimoita vastaan. Vuonna 2015 pienpanimot valmistivat yhteensä 14,1 miljoonaa litraa olutta. – Sitä vauhtia tulee uusia panimoita kuin [Valviran virkamies Timo ] Rokka ehtii hyväksymään! Alkuvuonna on tullut kymmenkunta uutta panimoa, lehden mennessä painoon kokonaisluku oli 67, eikä tahti näytä hidastuvan. Pienpanimoiden puhemiehen mukaan keskinäistä kilpailua pienillä ei juurikaan ole. Vasta 2010-luvun olutbuumin myötä ala on kokenut uuden tulemisen, ja panimoiden määrä on pitkän notkahduksen jälkeen ylittänyt vuonna 2016 tuon rajan. – Skene kasvaa monimuotoisemmaksi ja monimutkaisemmaksi. Jäseniä oli toukokuun alussa 33, uusimpina Mallaskuun Panimo ja Maistila. – Mehän emme kilpaile isojen kanssa. Keskinäistä kilpailua on tänä päivänä vielä vähemmän kuin 90-luvulla. Vaikka tekisi miten hyvää olutta ja kuinka pitkää päivää, yhtälöä ei välttämättä saa niin kannattavaksi, että pystyisi palkkaamaan työntekijöitä ja saamaan hommasta järkevää. Kun annat toiselle jotain hyvää, saat siitä itsekin, Tuhkanen filosofoi. Ne ovat myös vastanneet kuluttajien toiveisiin eri tavalla – panimot tekevät niin kiinnostavaa juttua, että siinä on kuluttajilla seurattavaa! Pienpanimoliitto edusti aiemmin käytännössä kaikkia Suomen pienpanimoita. OLUTPOSTI 11 mutta reseptit ovat avoimempia. Nyt liitolla on vaikeuksia pysyä kärryillä tulokkaista, ja toisaalta kaikki tulokkaatkaan eivät taida tietää, että olisi olemassa yhteisiä asioita ajava yhteisö. – Laatuheittely ja kannattavuusongelmat olivat osasyy, mutta myös se, mitä tehtiin. Isot ovat kyllä ruvenneet kilpailemaan pienten kanssa, mikä on jännä, craft-olutta on jos joltakin 200 miljoonaa litraa tekevältä panimolta. Uusia mahdollisuuksia panimotoiminnalle, joka sitoo vähemmän pääomaa, tuo yhteiskäyttöön tarkoitettu vieraileviin tekijöihin perustuva panimo, jollainen on syntymässä syksyllä Lohjalle. Myös Rekolan Panimon seinänaapurin Ägräs Distilleryn perustamiseksi oli keväällä käynnissä osakeanti. TUHKANEN ARVIOI, että sekä se, mitä tehtiin että miten tehtiin, olivat syynä useiden panimoiden toiminnan hiipumiseen. ” ri Brewing. Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Tuhkanen uskoo, että nykyinen määrä panimoita mahtuu Suomeen helposti, ja enemmänkin. Tiedetään, että vaikka tekisit täysin saman oluen kahdessa eri panimossa, se ei ole samanlainen. LUVAN ALKUVUONNA 2016 saaneet pienpanimot: • Pedersöre Hantverksbryggeri Ab • Kimito Brewing Ab • Plan Beer Oy • Mallaskuun Panimo Oy • Mustialan Kartano Oy • Someron Panimo Oy • Panimo Honkavuori Oy • Mustan Virran Panimo Oy • Savon Mafia Oy/Vaahto Brewery • Winresta • Kanavan Panimo Oy • Panimoyhtiö TuJu Oy Kieltolain kynnyksellä 1910-luvulla olutpanimoita oli Suomessa noin 60. Ne jotka jäivät jäljelle ja nämä uudet ovat olleet rohkeampia. – Uskon, että hyvä fiilis jatkuu. Vakavasti puhuen, kaikennäköinen yhteistyö kuuluu tähän elämäntyyliin; haluaisin että yhteisömme olisi vieläkin perhemäisempi ja yhtenäisempi. Varmasti 90 prosenttia tuotantolitroista on jäseninä, mutta olisi hienoa, että meillä olisi iso osa yrityksistä mukana, Matti Heikkilä toteaa. Vanhaa pienpanimoporukkaa oli parhaimmillaan 50, joista nyt on jäljellä kymmenkunta. Lehden mennessä painoon panimoiden jäsenhakemuksia tipahteli kiihtyvään tahtiin, haluavathan monet varmistaa osallistumisensa kesän Suuret oluet – pienet panimot -tapahtumiin
– Mielestäni Suomeen mahtuu lisää pienpanimoita ja voimme nostaa valmistusmääriä reippaastikin. Se on se mikä tulee rajoittamaan – panimoita mahtuu, jos ne ovat riittävän pieniä. Monesta meitä pienemmästä toimijasta meidät erottaa oma laboratorio. – Uudella aallolla ei ole pitkää juoksua takanaan. Koemme tärkeänä, että meillä on omavarainen laadunvalvonta, sillä haluamme, että meidät tunnetaan korkealaatuisista ja tasalaatuisista tuotteista, Laukkanen summaa. Muutaman vuoden kuluessa alkaa ajalle tyypillisissä kimppapanimoissa tulla ongelmia, kun pitää alkaa investoida lisää rahaa. Suomalainen on valmis laatunäkökulmaan, alkoholikulttuuri on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosien aikana, Tuhkanen toteaa. Laukkanen on pannut merkille, että vauhti on päällä monessa paikassa ja erikoisoluiden kysyntä kasvaa. Sivusta seurattuna monella näyttää olevan kovat kasvutavoitteet. – IPA-buumi tuli puskan takaa vanhoille toimijoille – se oli opetus meille vanhoille konkareille. Paitsi iloa uusista pienpanimoista, hän tuntee myös huolta niistä. Osalla on potentiaalia kasvaa, mutta kaikki eivät voi tehdä sitä, Laukkanen puntaroi. 12 OLUTPOSTI dun kanssa. Suomen tilannetta vertaillaan usein muihin Pohjoismaihin tai Yhdysvaltoihin, joiden jalanjäljissä tapaamme kulkea. Miten aikaansaadaan ja turvataan laatu, markkinat ja uusiutumiskyky. Hän uskoo, että pian nähdään kuka pärjää, millä tuotteilla ja millä myyntikanavilla. Sitä on vaikea tietää, onko menestyksen avain IPA vai Saison vai Pils; tosiasiassa tyyli on yksi pieni asia pitkässä juoksussa. Tehdään kaikenlaista, kun ajatellaan, että kuluttaja haluaa aina uutta. Kun katsotaan vähän pidemmälle, tulee olemaan voittajia ja häviäjiä, se on normaalia markkinataloutta. Laukkanen myöntää kapasiteetin loppuneen viime kesänä kesken, mutta ei aio päästää ongelmaa toistumaan. Miten on liiketoimintaosaamisen laita; panimoala on raaka business. – Panimoiden määrä ei ole ratkaisevin tekijä, vaan millä markkinoilla kukakin toimii. Skeptisyys ei kuitenkaan ole vallannut alaa Suomessa. Saatavuus ja laatu – Ravintolapuolella ratkaisee laatu, vähittäiskaupassa saatavuus yhdessä laaSaimaan Juomatehtaan toimitusjohtaja Jussi Laukkanen uskoo, että Suomeen mahtuu yli sata pienpanimoa. Ruotsissa on paljon pieniä paikallisia panimoita, ja isoin pienpanimo on meidän kokoluokkaa. “Panimoita mahtuu, jos ne ovat riittävän pieniä.” Tuhkanen katsoo tulevaisuuteen valoisin mielin. Perusasiat on oltava kunnossa, että pystyy kasvamaan, ja käänteisesti: kun kasvu on liian kovaa, perusasiat eivät pysy hallinnassa. Mitä enemmän toimijoita, sitä enemmän hajontaa myös näiden kriteereiden suhteen tulee, Jussi Laukkanen toteaa. Ei silkkaa auvoa Moni alan konkari miettii samoja asioita kuin Lari Junkkarin tapaama turkulainen Mikko Hovi. – Kapasiteettia on oltava enemmän kuin vuosimyynti, tai muuten olet kusessa, kuten viime vuosi osoitti. – En ole varma kasvaako kysyntä sitä vauhtia kuin uusia tuotteita tulee markkinoille. Saimaan Juomatehtaan. – Laatu ja saatavuus ovat olleet fokuksena jo jonkin aikaa, ja tulokset rupeavat näyttämään erittäin positiivisilta, molemmissa olemme päässeet isoja askelia eteenpäin. Kuluttajat ovat valmiita ostamaan suomalaisia pienpanimo-oluita ja nautiskelemaan niitä. Ruotsissa on parisataa panimoa, mutta ne ovat pääosin pieniä, paikallisia toimijoita. Laatu on koko alan maineen kannalta tärkeä. Hän ei malta olla toteamatta, että vielä kun päättäjätaso saataisiin samalle aaltopituudelle vallitsevan tilanteen kanssa, asiat olisivat hienosti. Panimon kasvukäyrä kuudessa vuodessa on voimallinen: 2010 vuosituotanto oli 100 000 litraa, kun se nyt pyörii hieman alle 1,5 miljoonassa litrassa vuositasolla. Myöskään hauska läppä ja vinkeät somistukset festareilla eivät pidemmän päälle auta, Salmi sanoo. Se, että meidän kokoluokassa olisi kymmenen vuoden päästä kymmenen panimoa, ei ole realiteetti, Laukkanen ennustaa. Riittääkö sisäisen palon ja alkuinnostuksen jälkeen rahkeita jatkoon. Toimijoita mahtuu paljon, mutta jokainen ei voi kasvaa miljoonakokoluokkaan tai edes satoihin tuhansiin litroihin. – Jotta suomalaisten pienpanimotuotteiden kysyntä kasvaisi, on sen mitä myydään oltava priimaa! Laukkanen elää kuten saarnaa: Saimaan Juomatehdas on laittanut perusasioita kuntoon. Pudotuspeli alkamassa Mikko Salmi, olutkouluttaja ja pienpanimomies viimeisen päälle, on jyrkempi sanavalinnoissaan ja povaa ”mielenkiintoisia aikoja”. Esimerkiksi Tanskassa ja USA:ssa on jo nähty sekin vaihe, kun pienpanimoiden määrä alkaa vähentyä. Miten jaksetaan pitää huolta hygieniasta. Tietysti joukkorahoituksen aikana se voi onnistua helpostikin, mutta niiltoimitusjohtaja Jussi Laukkanen muistuttaa, että Ruotsin mallin mukaisesti meille kyllä mahtuisi kymmenittäin uusia pienpanimoita. Investoimme koko ajan ja saamme kevään aikana käynnissä olevat hankkeet maaliin
– Pitkäjänteisyys pitää pitää mielessä kaikessa yrittämisessä. Tiukkojen toimien ansiosta Nokian Panimo on päässyt eroon asiakasreklamaatioista. Hän peräänkuuluttaa tulokkailta laatua ja pitkäjänteisyyttä. Yksi avainsana on kontrolli. – On hienoa, että panimoita tulee, mutta samalla on pelko, että kaikille ei ole Olutkouluttaja Mikko Salmi povaa pudotuspeliä. Vanhatkin konkarit voivat päätyä ongelmiin loppupäässä, tämä on unohdettu alue, jonka tieto-taito on vähäistä. Laatu ahoj! Salmea kismittää sekin, että yhtäkkiä palvomme vain numeroita. Heikkilä huomauttaa, että prosessi on pitkällinen: jos jossain tankissa on kontaminaatiota, vie aikaa, ennen kuin sen saa puhtaaksi. Kun Suomesta lähdetään maailmalle, myös isoimmat panimomme soljahtavat liki käsityöpanimon luokkaan. Pullotus on riskin paikka ja vaativaa hygieniamielessä, pullossa voi alkaa tapahtua yllätyksiä viikkojen päästä. Jos jotain tapahtuu, vertaamme tuotantoprosessin keittopöytäkirjoihin, joihin on kirjattu tarkasti kaikki astioiden pesuajoista lähtien, toimitusjohtaja Matti Heikkilä avaa laadunvarmistuksen prosessia. Hän sanookin seuraavansa uusien panimoiden vyöryä ”jakomielisesti”. Nokian vesikriisi on puitu pohjia myöten; jos se aiheutti jotain hyvää, niin laadun tarkkailuun on myös tässä pienpanimoiden sarjan isoisessa panostettu sittemmin paljon. Kesti pitkään ennen kuin tajusimme, miksi sitä ei saanut puhtaaksi, ja korjasimme sen syksyllä hitsaamalla näytteenottohanan uuteen paikkaan. Hätäily on riski, ei ole mietitty asiaa tarpeeksi pitkälle. Uusia panimoita ja uusia oluita Matti Heikkilällä on tuplarooli; panimon toimitusjohtaja on myös Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. Fakta on, että panimon perustaminen vaatii vähemmän kuin pari vuosikymmentä sitten. Ylämäki alamäki Vastikään 25-vuotista taivaltaan juhlineen Nokian Panimon retkelle on mahtunut notkelmiakin. Pelkään, että tavallinen kuluttaja turtuu huonoon laatuun. – Avainasemassa se, että laatua pitää pystyä tarkkailemaan itse muutenkin kuin maistamalla. Jos haluat nähdä pitkälle, katso historiaa. Pian putoaa pannuja pelistä, nähdään mitkä tuotteet ovat oikeasti kannattavia ja ketkä osaavat panna.” Mikko Salmi ” lä jotka pelaavat omalla rahalla, voi olla kova paikka edessä, Salmi aavistelee. Kansainvälinen ala SUOMESSA UINUTTIIN pitkään Ruususen unta olutta ei juuri markkinoitu ulkomaille. Panimohygienia kaikkiaan on kova haaste. Helsinki Beer Festivalin tuomaristossa urakoinut Salmi arvioi, että hänen eteensä kannetuista olutnäytteistä kymmenen prosenttia oli täyttä roskaa. – Saat keitettyä ja käytettyä, mutta et saa kontrolloitua pullon jatkoelämää. Aasiaa valloittavat niin Karhu, Lapin Kulta kuin Mallaskosken tuotteetkin, festivaaleilla Amerikassa asti käyvät kaikenkokoiset panimot ja yhteistyöoluista on tullut arkea niin maan rajojen sisäpuolella kuin pidemmilläkin reissuilla. Mukana on myös taitamattomuutta. Laatu ja hygienia huolestuttavat Salmea laajemminkin. Panimolaitteet ovat hinnaltaan enää viidesosan entisestä, mutta se ei poista haasteita eikä panimosta ole edelleenkään helppoa tehdä kannattavaa. Eksoottisesta alkuperästä ja pienestä kotimaasta on hyötyä näinä aikoina, kun kaikessa tavoitellaan erikoisuutta.. Nyt kun tulee uusia panimoita, onkin hienoa, että meillä on paljon panimoita. – Sitä saa tiskata monen monta kertaa! Yhdessä tankissa oli tasku, jota ei pystynyt pesemään, jouduimme lopulta rakentamaan tankin uudelleen. Nyt maailma on taas auki ja eri tasoisia kontakteja ja isojakin vientihankkeita on vireillä. Pitää yrittää nähdä viiden tai kymmenen vuoden päähän, ensi kesän festareihin asti ei riitä. Meillä se perustuu kahteen: otamme näytteet kaikista tuotteista riittävällä taajuudella ja seuraamme niitä. – Pilaantuneiden oluiden tarjoaminen liittyy hätäisyyteen. Entä se laatu. OLUTPOSTI 13 Mielenkiintoiset ajat kotimaisessa panimotoiminnassa eivät ole vielä koittaneet – ne ovat vasta edessä. – Pienpanimoissa puhutaan aina, että mennään laatu edellä. Panimon pystyttäminen on kivaa. – Jos siihen totutaan, se on riski. Laadusta luistaminen on kuitenkin varma keino tehdä itselleen hallaa! Uhkana on, että taas tulee vastaan sama ilmiö kuin 90-luvulla, jolloin tietyt panimot tekivät vuosikausia pilaantunutta kamaa. Mitä pienempi panimo, sitä suuremmat hygieniariskit, Salmi sanoo ja selittää: mitä enemmän käsityötä, sitä enemmän riskejä, muun muassa kontaktia ilman kanssa voi syntyä
Myös ravintoloilla lienee kiinnostusta oluenvalmistukseen. Homma menee niin, että oluentekijä syöttää nettisivuilla halutut raaka-aineet tai reseptin, saa kustannusarvion ja voi tämän jälkeen varata ajan. Kun Suomi täyttää satayks, Suomessa on yli 101 panimoa! Se kertoo, että meillä olutkulttuuri voi hyvin ja kehittyy, Laukkanen profetoi. Jos alamme tajuta, että meillä on näin hyvää kamaa, juodaas tätä. Olutmarkkinat ovat muuttuneet täysin viidessä vuodessa: Suomen Paras Olut -kilpailun alkaessa 70 prosenttia kilpailun oluista oli lagereita, nyt taas 70 prosenttia on ale-oluita! Järjestyksessään kuudes Suomen Paras Olut -kilpailu käydään kesän aikana. Kun tulee lisää pienpanimoita, saamme yhdessä kasvatettua kokonaismarkkinaa. Meillä voi yhtä hyvin valmistaa vaikkapa 200 litran erän olutta tai tuplakeiton tehokkaasti, Mensio kertoo. Lohjalle rakentuvasta panimosta tulee muutaman panimon yhteinen kotipesä, mutta sen mullistava ajatus on tarjota valmistuspaikka kaikille halukkaille kiertolaispanimoille. Jonain päivänä tulee raja vastaan, Heikkilä povaa. – Laskeva trendi kokonaismyynnissä ei vaikuta tähän buumiin. UG Breweryn lupien suojissa on varauskalenterin puitteissa mahdollista tehdä vierailevia keittoja: – Keskitymme vuokrapanimotoimintaan ja voimme tarjota laadukasta ja edullista oluentekoa. Tilojen remontointi vanhaan keksitehtaaseen on parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on saada laitteet asennettua syksyksi. Lähiruoka-ajatus toimii oluessa hyvin: tuore olut on parasta. – Meillä on yhdessä tekemisen meininki, kehitytään yhdessä paremmiksi oluentekijöiksi ja viedään rennosti suomalaista uuden aallon olutkulttuuria maailmalle! www.ugbrewery.com misestä. Suomesta löytyy paljon todella taitavia kotiolutharrastajia, jotka suunnittelevat toiminnan kaupallistamista. Paikallisuudesta pienten valtti v. Ennustan, että kahden vuoden päästä Suomessa on yli sata panimoa. – Teemme laitteet itse, ja niillä voi tehdä 500 litraa kerralla oluttyypistä riippumatta. Kasvavaa panimomäärää voisi siis kannatella vahva paikallisuus. Vierailijat eivät tarvitse lupia, ja UG Breweryn kautta voi hoitaa myös myynnin, oli kyseessä sitten kotioluentekijä tai olutseuran porukka. Panimoita tulee hirveää vauhtia – mistä ne löytävät kanavat, että pystyvät myymään tavaraa. – UG on suunnattu kiertolaisille, jotka tarvitsevat selkeän ja jatkuvan valmistuspaikan sekä panimoille jotka tarvitsevat lisäkapasiteettia tai haluavat tehdä erikoiseriä. Kaikki on kiinni panimoiden koosta ja kokonaismarkkinan kehittyUG Breweryn konsepti: vuokralaispanimotoimintaa UNITED GYPSIES Brewery, tuttavallisemmin UG Brewery, on kuuden olutharrastajan panimohanke, joka ponnistaa originellilta pohjalta. Tosin niistäkin löytyy jo porilaisen Ruosniemen Panimon kaltainen hyvä esimerkki siitä, miten voi onnistua kun aloittaa kevyillä henkilöstökuluilla. Hinnat julkaisemme sivuillamme, kun varausjärjestelmä on valmis. Myös kilpailevien panimojen lukumäärä on kasvanut viidessä vuodessa, viime vuonna mukana oli jo 23 panimoa. Suomalainen olut ry:n puheenjohtajana pidän sitä järjettömän hienona. Kun Suomeen tulee ensimmäinen vuokrapanimo, josta laitteiston vuokraaminen on helppoa ja jonka ydinosaamista tulee olemaan oluenvalmistuksen lisäksi siihen liittyvän raskaan byrokratian hoitaminen uusien kiertolaispanimoiden puolesta, kynnys aloittaa madaltuu, hankkeessa mukana oleva Olavi Mensio valottaa. 101. Jos suomalaiset ovat oivaltaneet paikallisuuden arvon ja haluavat pitää siitä kiinni, se voi kannattaa pikkupuljuja. – En halua maalata piruja seinille, se sotisi ajatteluani vastaan, olen olutkulttuurin laajentamisen puolesta! Saimaan Juomatehtaan Jussi Laukkanen ennustaa puolestaan, että riittävän pienille panimoille on tilaa. ” Matti Heikkilällä oli ilo julistaa pitkään laadukasta olutta tehnyt Plevnan Sam Viitaniemi ja hänen Siperia-oluensa voittajaksi ensimmäisessä Suomen Paras Olut -gaalassa elokuussa 2015.. Esimerkiksi Seinäjoella paikallisuus on noussut ihan muutamassa vuodessa. Panopäivänä raaka-aineet odottavat valmiina ja UG:n panimomestari ohjaa tarvittaessa oluenvalmistusta, Mensio kuvailee. – Paikallisuus ja sen arvostaminen on uutta Suomessa. Meiltä löytyy aina panimoaikoja selkeästä kalenterista ja hinnoittelumme on avoin. – On ilahduttavaa, että tulee uusia oluita. Myös Mikko Salmi lämpenee ajatukselle. 14 OLUTPOSTI elinmahdollisuuksia pitkän päälle. Laukkanen uskoo paikallisella tasolla operoiviin pienpanimoihin. Nokian Panimon Matti Heikkilä toteaa, että jos hän itse harkitsisi nyt, perustaako panimo, hän miettisi, onko enää oikea hetki vai ovatko markkinat jo penetroituneet. Olutmarkkinat ovat muuttuneet täysin viidessä vuodessa: Suomen Paras Olut -kilpailun alkaessa 70 prosenttia siihen ilmoitetuista oluista oli lagereita, nyt taas 70 prosenttia on ale-oluita! Heikkilän mukaan kaikille suomalaisille panimoille avoimessa kilpailussa näkee hyvin, mitä vuoden aikana tapahtuu. Se ei ole muuttunut, että olut pitäisi juoda niin lähellä panimoa kuin mahdollista, Salmi sanoo. Juuri sortimentin laajuus on myönteistä. Heikkilä ei usko, että harrastelijapanimoita mahtuisi monta Suomeen. Sortimentti kasvaa eli ihmisillä on enemmän valinnanmahdollisuuksia. – Kyllä Suomeen yli sata panimoa mahtuu. Tavoitteena on kaikin keinoin madaltaa kynnystä lähteä oluentekoon. UG Breweryn vakiopanijoihin kuuluvat Panimo Kallio, Humalove ja Kosoolan Panimo
Olutliiton jäsenhinta 27,50 euroa. Pitänee juoda nopeammin. Toki pienen koulutuksenkin. Omat aistit hoitavat loput. Designilla halutaan ehkä herättää huomiota. Hauskannäköinen lasi komealla vaahtokruunulla kiitämässä naapuripöytään kerää katseita. Eräs vanha ja harras oluenystävä saapui aina festareille mukanaan pieni, kahvallinen ja paksu tuoppi, sellainen jonka löytää puolella eurolla joka kirpputorilta. Humpuukia suurilta osin, hienoissa pakkauksissa, vakuuttavin tarinoin höystettynä. Päätös on panimon. Mahtavaa tuotesijoittelua. Eroja ilmenee, mutta minkälaisia ja mihin suuntaan, se onkin toinen juttu. VÄLINEURHEILU ON hiljalleen hiipimässä myös olutharrastajien keskuuteen. Tällä dildokkeella varmaan loihtisi aamiaismehuunkin ihan uuden ulottuvuuden. MIKKO SALMI Joka iikalle dildot käteen KEIKKAKEITTÄJÄ Kuva: Sebastian Trzaska Torstaina 11.8.2016 Espoo saa uuden olutkeitaan Matinkylän Isoon Omenaan Captain Corvus liitelee The Gallows Birdin rinnalle tarjoamaan real alen ohella muitakin maailman outherkkuja TILAA OLUTPOSTI Vuosikerran hinta 30 euroa. trooppisia hedelmiä, joita muodikkaista humalalajikkeista irtoaa. ONKO SITTEN olemassa yksi lasimalli yli muiden. Mutta ehkä lempilasin rikkoutuminen on hyvä juttu, jos sitä kautta löytää uuden ja hauskemman. NIINPÄ VARSINKIN IPA-oluille suunnattu, jalastaan juomukkaan dildon mallinen lasi löytyy nyt joka olutfiilistelijän kourasta, kuvista ja ammattilaistenkin postauksista. Ja se taas johtuu siitä, että lasivalmistaja piti kaksi vuotta takaperin markkinointitilaisuuden, jossa puolet Suomen olutharrastajista sai mukaansa ilmaiset lasit. Hän piti sitä parhaana maisteluvälineenä. Muissa juomissa asian tiimoilta on kehitelty jos jonkinlaista vispilää, avaajaa ja säilyttäjää. OLUTPOSTI 15 Lasilla on väliä, sanotaan. Ajan hermolla oleva käyttääkin ohutreunaista, tyyristä merkkilasia. Kyllä. PANIMOIDEN JA olutmerkkien omat lasit voivat olla minkälaisia vain. tilaukset@olutposti.fi OLUTPOSTI. Yhden valmistajan yksi lasimalli. ONKO LASILLA sitten väliä. ITSE OSTIN kyseisen lasin vasta hiljattain ja toimiihan se siinä tarkoituksessa mihin se on luotu – tosin viimeinen desilitra hautuu kädenlämpöiseksi. Ravintolassa lasien valintaan vaikuttavat hinnan ohella kestävyys, pinottavuus ja puhdistettavuus. En usko. NYKYPÄIVÄN OLUTHARRASTAJA pitäisi tuollaista tuoppia kolhona ja kehnona, koska siitä ei saa kunnolla aistittua ns. Kotona on helppo tehdä vertailevia testejä vaikkapa ihan arkisen vesilasin ja oluelle varta vasten värkätyn lasin kesken. Ja kokeilla muutama erilainen olut
OLUTPOSTI Kiitos kaikille OlutPOSTIn lukijakyselyyn vastanneille.. Olin syvästi pettynyt! TOISESSA FINE DINING -ravintolassa sommelier pahoitteli kovasti, kun ei pystynyt tarjoamaan alkupalablinien seuraksi mitään viiniä. Suomalainen olut on lähes kokonaan kotimaisista raaka-aineista suomalaisella työllä valmistettu laatutuote. TARJOILIJA PALASI hetken kuluttua ja aloitti pitkän kuplaviinin esittelyn vaimolleni. Kuten aina, tarjoilija aloitti oppikirjamaisesti kyselemällä aperitiiveistä. Piirtäkää muhkea vaahtokukka. Esitelkää pullo, kertokaa panimon sijainti, puhukaa raaka-aineista, valmistuksesta sekä panimomestareista. “Saisiko olla kuplivaa tai kenties valkkaria?” Innostuin heti, olinhan kuplivan perässä. Kysyinkin tarjoilijalta minkälaista mallaskuplivaa on tarjolla. Kaatakaa kauniiseen, oluttyypille suunniteltuun lasiin, oikean lämpöisenä. Tästä plussaa. KUN OLUILLE kirjoitetaan ruokasuosituksia, puhutaan yleensä grillimakkarasta, pizzasta ja salaatista. Arvonnassa voittaneille on ilmoitettu henkilökohtaisesti voitosta. Onhan se riittävän tavallista. Ehkä noutopöytäkin mainitaan. Positiivisena yllätyksenä juoman tarjoilu oli viimeisen päälle, tarina hieno ja lasikin kaunis. Kysy vaihtelevista eduista paikan päältä. Suomen Olutseuran yhteistyökumppanit ESPOO • Gallows Bird • Ravintola Harakanpesä • Ravintola Base HELSINKI • Villi Wäinö • Panimoravintola Bruuveri • Black Door • Punavuoren Ahven • Leijuva Lahna • Vastarannan Kiiski • Janoinen Lohi • Hilpeä Hauki • Kaunis Kampela • One Pint Pub • Molly Malones • Olutravintola Jano • Ravintola Cella • Olutravintola Sivukirjasto • Olutravintola Oljenkorsi • Ravintola Mullikka • Time Bar JOENSUU • 60’s Palaver LAHTI • Brygga ORIMATTILA • Ravintola Tehdas PORVOO • Porvoon Paahtimo PORI • Pub Winston RAUMA • Ravintola Goto • Ravintola Kapteeninhuone & Hotelli Kalliohovin lobbybar SEINÄJOKI • Mallaskosken Panimoravintola • Mallas Kabacka TAMPERE • Pub Kultainen Apina • Gastropub Nordic TURKU • Kortteliravintola Hugo • Cup & Pint • City Hospoda • Cosmic Comic Cafe • Three Beers Yhteistyöehdotukset: olut@suomenolutseura.fi VIERAILIN HILJATTAIN yhdessä Suomen arvostetuimmassa ravintolassa. Vastaukseksi sain kaksi tuotetta, toinen ison panimon peruslager ja toinen pienpanimon pils. Sijainti, rypäletyyppi, maaperä, vuosikerta ja muutama kasku päälle valmistajasta tulivat kuin apteekin hyllyltä vankalla ammattitaidolla. Niinpä hän siis harmitellen joutui tarjoamaan minulle olutta. Pahoittelu turhaa. “Ja tässä herralle vaalea lager”, huonosti kaadettuna, vääränlaiseen lasiin. Usein suomalaisiin ruokiin olut sopii jopa viiniä paremmin. Päädyin pilsiin. Yhdistys tekee valistustyötä, joka edistää nykyaikaisen alkoholipolitiikan mukaisesti kulutustottumusten suuntaamista väkevistä juomista mietoihin, erityisesti olueen. NYT HERÄTYS! Suomi on olutmaa. Kippis! HUMALAISIN TERVEISIN, SIMO HÄMÄLÄINEN Puheenjohtaja, Suomen Olutseura ry olut@suomenolutseura.fi “Ja herralle vaalea lager” Saimme 137 vastausta ja paljon hyviä vinkkejä, miten lehteä voisi kehittää. HYVÄT RAVINTOLOITSIJAT sekä oluen ja ruoan parissa työskentelevät! Pyydän teitä kohtelemaan olutta hyvänä ja laadukkaana juomana, jota voi ylpeydellä tarjoilla viinin rinnalla hienommissakin ravintoloissa. Hän ei yksinkertaisesti ollut löytänyt viiniä, joka sopisi blineille erään pienpanimon heille räätälöimää pilsiä paremmin. Vesi herahti kielelleni, kun odotin miten mikrokokoisen saaristolaispanimon suodattamaton ja pastöroimaton käsityöpils minulle esiteltäisiin. SOSin jäsenkortilla saat etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Katsokaa silmiin ja hymyilkää. Suomessa on yli 60 panimoa, joista varmasti löytyy mitä veikeämpiä tarinoita tarjoilun seuraksi. PUHEENJOHTAJAN PALSTA 16 OLUTPOSTI Suomen Olutseura ry:n tarkoituksena on Topeliaanisessa hengessä vaalia ja edistää olutkulttuuria, toimia oluen kuluttajien etujärjestönä sekä kohottaa oluen ja sen käyttäjien sosiaalista arvostusta
ARTO HÖYTEINEN, 39 v. Puoliaktiivisena harrastuksenani on myös kotioluen valmistaminen. OlutPOSTI:n myyntivastaava ja opiskelijayhteistyö Espoo Innostukseni olueen syttyi kunnolla omien kotikeitosten myötä, joihin taas sain inspiraation isäni tekemistä käsityöläisviineistä. Kaikki olueen ja ruokaan liittyvä kiinnostaa kovasti. JUSSI SEGLER, 35 v. Tutkimusten tuloksena olen todennut, että paras olut tehdään ja nautitaan hyvän musiikin saattelemana. Sihteeri Helsinki Tiukka ruoka ja juomavalio pitää tohtorin loitolla. Talousvastaava Espoo Espoolainen olutharrastelija, joka yrittää ymmärtää taloudenpidostakin jotain. Digityöryhmä Helsinki/Vaasa Olueen tutustuin varsin myöhään, koska opiskelu aikana olut, siis kalja, oli yksinkertaisesti pahaa. Jäsensihteeri Helsinki Suhde olueen lämmin ja intensiivinen. www.suomenolutseura.fi Uusi hallitus esittelyssä JÄSENET: SIMO HÄMÄLÄINEN, 36 v. Digityöryhmä Helsinki Suosikkiolueni on jo pitkään ollut Schlenkerlan savuolut, johon muistan tutustuneeni lähemmäs vuosikymmen sitten Kuopion Harald viikinkiravintolassa. Siellä se oli siihen aikaan harvinainen erikoisuus! AKI WASSHOLM, 27 v. Puheenjohtaja Espoo Pitkän linjan olut harrastaja ja kotipanohommissakin kunnostautunut Suomen Olutseuran puheenjohtaja. Tapahtumavastaava Vantaa Minulle laadukas olut on elämän suuria nautintoja. Varapuheenjohtaja Somero Kun jakaa aikansa Suomen Olutseuran hallituksen, Olut liiton hallituksen, Eduskunnan Olutseuran hallituksen ja Härkä tien Mallasklubin välillä, saa todeta, että elämään liittyy aika paljon olutta ja myös melkoisen paljon järjestötoimintaa. JOUKO LUTTINEN, 38 v. LARI JUNKKARI, 68 v. Suosittelen muitakin kokeilemaan! MILA NEVALAINEN, 46 v. VILLE SALONEN, Noin 43 v. Sellainen on ammattitaidolla ja rakkaudella pantu, kauniissa astiassa tarjoiltu, hinnaltaan sopiva ja saatavilla läheltä. VARAJÄSENET: KALLE SYLVÄNNE, 28 v. Kotisivut Seinäjoki Olut on minulle sekä vaimo että rakastajatar, eli työ ja harrastus. Olin Turussa mukana olutseuran toiminnassa ja muutettuani Vaasaan perustin Suomen Olutseuran alaisen uuden paikalliskerhon. Älä ota oluttasi liian vakavasti! TUOMAS KAREIKKO, 36 v. Yhteistyökumppanit Vaasa Olen pitkän linjan oluen harrastaja. ANTTI KOTTI, 36 v. Olut ja olut kulttuuri on vallannut yhä suuremman osan elämästäni tässä muutamien vuosien saatossa. Sielun ravintoa ja hienoja makuelämyksiä. JUHA KAJANEN, 50 v. Eikä loppua näy. Digityöryhmä Vantaa Brittiläisten aleoluiden vankkumaton ihailija SAMULI VAPAASALO, 46 v. Viimeisen vuosikymmenen hieno olutkulttuurin kehitys on saanut minut kiinnostumaan oluesta. Hallitus on nyt täysi eli 10 varsinaista jäsentä ja 5 varajäsentä. OLUTPOSTI 17 Suomen Olutseuran vuosikokouksessa 19.3.2016 Helsingissä valittiin uusi hallitus. ALEKSI TAMMINEN, 35 v. OlutPOSTI-vastaava Tampere Uskoisin, että kovin moni ihminen ei ole ollut järjestämässä olut maistajaisia Helsingin Tuomiokirkon kellotapulissa. Ja syystäkin, ovathan nykyoluet ja muutoksessa mukana olo hieno harrastus kenelle tahansa. Yhteistyökumppanit Orimattila Olut on parhaimmillaan hyvässä seurassa nautittuna. Hauskaa oli erityisesti silloin kun suuri kello aloitti tasatunnin lyöntinsä. Simo Hämäläinen Antti Kotti Arto Höyteinen Juha Kajanen Aleksi Tamminen Aki Wassholm Lari Junkkari Tuomas Kareikko Jussi Segler Jouko Luttinen Ville Salonen Kalle Sylvänne Mila Nevalainen Topi Falkenberg Samuli Vapaasalo. TOPI FALKENBERG, 53 v. Helsinki Etsin täydellistä olutta. Tällä hetkellä polttelee etenkin Saisonit ja Sour alet. Minä olin viime vuonna, kun järjestin olutesittelyn pääkaupunkiseudun seurakuntien Valomerkki nettilehdelle
Tämä Kaarinassa sijaitseva panimo jatkaa kunnialla turkulaisen oluenpanon perinnettä ja Mikko Hovi seuraa mielenkiinnolla nuorten yrittäjien kunnianhimoisia pyrkimyksiä. Siksi esimerkiksi Uudessa Apteekissa ei Se oli hieno keväinen aamupäivä oluen ja olutkulttuurin äärellä. Vuoteen 1995 asti kaikki olut tehtiin ”Alkon lukuun ja laskuun”, mikä tarkoitti sitä että isot ja pienet panimot olivat itse asiassa Alkon alihankkijoita, joille monopoliyhtiö maksoi tuotannosta. Kaksi vanhemman polven herrasmiestä nosti maljan elämälle, menneille sukupolville, tuleville olutystäville ja OlutPOSTIlle. Tämä on mahdollista asialle omistautuneiden kansainvälisten harrastajayhdistysten ja internetin avulla. Minulle taas olutpullojen etiketit ja niiden tarinat ovat olleet portti historiaan, olutkulttuuriin, legendaarisiin ihmisiin ja tapahtumiin, mytologiaan ja taiteeseen. Erityisen merkittävä Mikko Hovin panos oli uusien pienpanimoiden käynnistämisessä. Mikko Hovi on varmastikin merkittävin suomalainen olutetikettien keräilijä. Tutuksi tuli myös legendaarinen panimomestari Boris Orlo. Hän pääsi tutustumaan kaikkiin oluenteon vaiheisiin ja sai puolestaan opettaa henkilökunnalle mittaustekniikkaa ja laboratoriotyön salaisuuksia. Hovin syvällisestä olutosaamisesta ovat päässeet nauttimaan useat tahot ja yhdistykset alkaen kantayhteisöstä eli Turun Oluen Ystäväin Seurasta moniin olutraateihin erilaisilla olutfestivaaleilla. Hovi on tunnettu alan piireissä erityisesti Ruotsissa ja Saksassa. Kokoelmassa on noin 176 000 – luit oikein! – etikettiä ympäri maailmaa. 18 OLUTPOSTI TEKSTI JA KUVAT LARI JUNKKARI M e – Mikko Hovi ja Lari Junkkari – astuimme olutravintola Uuteen Apteekkiin innokkaiden olutbongareiden tyyliin: mitä uutta. Fyysikko ja filosofi aamuolusilla Oluen arvostamiseen tarvitaan suuta, nenää, silmiä – ja sydäntä. Yhdessä totesimme, että olutetikettitaide on hyvässä mallissa erityisesti turkulaisen Radbrew Breweryn tuotannossa. Mikko Hovi opetti tämän jälkeen elintarvikeja biotekniikan insinööriopiskelijoille seitsemän vuoden ajan panimotekniikkaa Turun ammattikorkeakoulussa. Ei kuulemma vielä; toukokuun puolessa välissä päästään maistelemaan. Kylmäkaapissa oli kaksi kiintoisaa etikettiä ja niiden houkuttamina päädyimme harvemmin eteen tulevan maailmankolkan tuotteisiin, quebeciläisiin oluisiin; vallan kelpoisia olivat. Elintarvikeinsinöörilinjan fysiikanopettaja haki lisäkoulutuksena panimo-oppia Kaarinasta. Siinä toteutuivat hyvällä tavalla läsnäolo nykyhetkessä, hymysuin tehty katsaus menneisyyteen ja utelias aavistelu siitä, mitä tuleva tuo. Uutta saatiin kuitenkin lasiin. Joko Apteekin seuraava oma olut on valmis. Niin, etiketit ovat yksi asioista, jotka tuntuvat yhdistävän meitä. Myös monet muut tuon koulun oppilaista saivat hyvää oluttietoutta kevyemmän yleiskurssin muodossa. Mikko Hovi osaa maistamisen.. Moni nykypäivän panimoalan ammattilaisista on hänen entisiä oppilaitaan. Oluenpanon oppi tekemällä – kaikkea Auran Panimon työtä jatkaneen Hartwallin rakentama Kaarinan panimo ja aikoinaan vahva raaka-ainetoimittaja Raision Mallastamo olivat ne paikat, joissa Hovi oppi oluenteon salat 1990-luvun alkupuolella
Hovin muistot liittyvät Turun lisäksi Kokkolaan, jossa hän toimi työnsä ohella myös jalkapalloreportterina. Myös olutfestivaalit voisivat miettiä maistatuskoot uudelleen. – Niin, se on aivan totta; minä nimenomaan makustelen oluita ja nautin niistä. Jatkuvasti uutta ei kannata tehdä pakkomielteisesti, koska laadukkaan pienpanimon tuntee siitä, että se pystyy myös tuottamaan muutamaa loisto-olutta pitkäkestoisesti. Makea karamellimaisuus, toffeisuus, pähkinäisyys ja keksisyys ovat keskeisiä elementtejä oluen makuprofiilissa. Ja hyvä on muistaa, että maku aina voittaa määrän. Vaikuttava maku takaa elämyksen Käymme hyvää keskustelua nykyisestä pienpanimobuumista. Hovi tosin toivoo, että ei sorruttaisi ylenmääräiseen erikoisuuden tavoitteluun ihmekikkailulla. Oluen lämmettyä myös marjaiset sävyt nousevat vahvemmin esille. Urheilu on ollut osa elämää muutenkin, sillä koripalloa hän on pelannut 35 vuotta. Etiketin viemiä. Ja heti perään tulevat herrasmiehen onnittelut Kokkolan Tiikerien Suomen mestaruudesta. Mikko Hovi kertoo kiehtovasti yhteistyöstään Kaarinan panimon ja Raision Mallastamon kanssa, Panimoravintola Koululle kehittämästään Yliopettajaoluesta, laajasta kansainvälisestä ystäväverkostaan, matkastaan Pilsner Urquellin syntysijoille, tunteesta, joka siellä valtasi mielen vanhan panimomestarin valuttaessa hanasta taivaallista pilseniläistä, jota ei saa mistään kaupasta. Jos minulla on jano, juon vettä, en olutta. Olutkulttuurimme ei ole vielä valmis Toteamme yksituumaisesti, että suomalainen olutkulttuuri näyttää kokonaisuudessaan hyvältä ja koko ajan kohentuvalta. Mistä sitten olutharrastus sai alkunsa. Miten aikaansaadaan ja turvataan laatu, markkinat ja uusiutumiskyky. Hovin toivomuslistalla on myös se, että pikkuhiljaa päästäisiin sellaiseen normitilanteeseen, että asiakas voisi tilata kaikkia oluita myös 2,5 desin laseissa ja maistiaisen saisi jopa yhden desin lasissa. Yhä vielä olutsuositusta pyytävä asiakas jää vaille asiantuntevaa ehdotusta, yhä vielä olutlistaa pyydettäessä tuodaan viinilista, jonka häntäpäässä on muutama olut. – En minä mitenkään väheksy isoja panimoja, niitäkin tässä maailmassa tarvitaan ja nekin tekevät monesti laatuoluita, mutta minulle olennaisinta on olut, jossa on vaikuttava maku ja jonka nauttiminen on elämys. Kun ne olivat siirtyneet isojen yhtymien omistukseen, ne ajettiin varsin nopeasti alas, koska Alkon määrittämällä hinnalla ei kannattanut tehdä olutta enää kuin valtavan isoissa yksiköissä. Riittääkö sisäisen palon ja alkuinnostuksen jälkeen rahkeita myös pitempikestoiseen jatkoon. Kohta 70 suomalaista pienpanimoa merkitsee kuluttajan kannalta valtavaa valinnanvaraa. Toinen iso asia on saada olutta tarjoilevat ravintolat ottamaan todesta oluen soveltuvuus eri ruokalajien yhteyteen. Hovi pyörittelee päätään myös siksi, että monet isot panimoyhtiöt tuntuvat nykyään olevan ennen kaikkea kymmenien ja kymmenien eri makuvivahteiden sävyttämien kivennäisvesien ja siiderien valmistajia. Miesten valmennuksesta pääsivät hyötymään myös tamperelaisen Plevnan olutnoviisit. Hovia säälittävät myös panimomestarit, joilla on osaamista ja innostusta, mutta jotka eivät saa aina panna parastaan. Hovi vastaa koripallomiehen tyylillä: – En tiedä, mutta onhan niitä huonompiakin harrastuksia, kuten lentopallo. Mieluisat muistot, mieluisat oluet. Alko ei pysty turvaamaan suomalaisten YLIOPETTAJA PANIMORAVINTOLA KOULU, TURKU 6,1 % HANAOLUT Punaruskea ja keskitäyteläinen Yliopettaja on oluttyyliltään lähinnä Irish ale. Opettajiksi löytyivät kaupungin omat pojat, Orlo apulaisenaan Hovi. Mikko Hovi ja Lari Junkkari ovat löytäneet kokonaiset uudet maailmat olutetikettien, merkkien ja laatujen parissa.. Mikko Hovi on tunnettu olutluennoitsija. Paitsi iloa uusista pienpanimoista tuntee Hovi myös huolta niistä. Tosin mieliolut on aina se, mikä kulloinkin on lasissa. Raaka business lopetti aikoinaan monet tasokkaat pienet kaupalliset panimot eri kaupungeissa. OLUTPOSTI 19 voitu aloittaa oluenpanoa itsenäisesti ja omassa tahdissa, vaan ensin oli käytävä läpi Alkon hyväksymä koulutus. Pitkähkössä jälkimaussa ovat taas humalakatkerot keskeisessä roolissa maltaisten ja marjaisten piirteiden rinnalla. Hieman otsaa rypistäen käymme keskustelua laajemman yleisön oluttuntemuksesta. Missä on oluen tekemisen intohimo. Hän ei välttämättä kaipaa sitä, että ruokakauppoihin tulisi nykyistä vahvempia oluita, mutta vahvojen oluiden myyntipisteitä pitäisi olla enemmän. Miten on liiketoimintaosaamisen laita; panimoala on raaka business. Miten jaksetaan pitää huolta korkeatasoisesta hygieniasta. Ainoa oikea linja on sallia pienpanimoille useita omia myyntipisteitä. – Ei olutta tarvitse ostaa laatikoittain, sanoo Hovi. Sehän ilahduttaa jokaista oluen ystävää, niin myös Hovia. HHH ½ HANNU NIKULAINEN pienpanimoiden tuotteiden riittävää esillepanoa. Kukkaisen sitrusmainen humalointi toimii kuitenkin osaltaan vastapainona mallasrungon makeudelle. Hän saattaa hämmästyttää kuulijakuntaansa toteamalla luentonsa alussa, että hän ei juo olutta. Siihenhän ei huonoa kannata ottaa. Oluttietämys ja erilaisten oluiden maisteluinto ovat toki lisääntyneet suomalaisten keskuudessa, mutta yhä liian usein olut mielletään juomaksi, jota ostetaan mahdollisimman halvalla mahdollisimman paljon mahdollisimman suurissa määrissä nautittavaksi
Puhtauslaki tuntuu myös uusien panimoiden oluissa Varsinaisena juhlapäivänä lauantaina on perjantain leuto sää muuttunut sateisen koleaksi. Syntymäpäiväjuhla “500 Jahre Reinheitsgebot” kokosi Bambergin torille juhlakansaa kolmeksi päiväksi. – Tuo 500 vuotta on itse asiassa liian pieni vuosien määrä. Raatihuoneen edusta kuhisee kansaa, jokaisella kourassaan oluttuoppi. Teema kuohuttaa koko olutta nauttivaa maailmaa, onhan puhtauslailla ollut vahvempi vaikutus olutkulttuuriin kuin kenties millään muulla yksittäisellä säädöksellä. Baijerin maasäädyt hyväksyivät 23.4.1516 herttua Wilhelm IV:n esityksen, joka koski olutta – etenkin sen hintaa ja verotusta. Jutustelemme hetken puhtauslain Kiitetty ja kiistelty oluen puhtauslaki vietti 500-vuotisjuhlaa Saksassa vuoden teema on ”500 Jahre Reinheitsgebot”. TEKSTI JA KUVAT JUSSI ROKKA O n huhtikuinen perjantai-ilta Baijerin pohjoisosassa Frankenissa sijaitsevassa Bambergin kaupungissa. Oikeastaan vietämme nyt siis Bambergin oluen puhtauslain 529-vuotisjuhlaa, Trum jatkaa. – Juhlistamme oluen puhtauslain 500-vuotispäivää. Anniskelupisteiden vieressä olevassa teltassa on Bambergin olutkulttuuria esittelevä näyttely. Torin yhdellä sivulla on pitkä teltta, josta tuoppeihin haetaan jatkuvasti täydennystä; kaupungissa toimivista yhdestätoista kaupallisesta panimosta paikalla on kahdeksan. Olemme perinteisesti viettäneet saksalaisen oluen päivää, huhtikuun 23:tta, pienellä festivaalilla torilla. Torilla riittää kuitenkin juhlijoita, niin paikallisia kuin turistejakin. Koska nyt on juhlavuosi, pidämme tapahtuman kolmepäiväisenä perjantaista sunnuntaihin, kertoo Schlenkerlan savuolutta puutynnyristä tuoppeihin laskeva Matthias Trum. Waltman ylläpitää internetsivustoa franconianbeerguide.com, joka nimensä mukaisesti keskittyy Frankenin olutoloihin. Ei ihan tavallinen perjantai-ilta edes täällä saksalaisen oluen ydinalueella. Niin, puhtauslaki, Reinheitsgebot. 20 OLUTPOSTI. Hiivaa ei mainita, koska käymisen aikaansaavaa asiaa ei pidetty raaka-aineena. Samanlaisia säädöksiä tehtiin jo kauan ennen vuotta 1500. Parhaiten säädös kuitenkin tunnetaan kohdasta, jossa käsitellään oluen raaka-aineita: sallittuja olivat vain ohra, humala ja vesi. Pari vuotta sitten Bambergin kaupunginarkistosta löytyi asiakirja vuodelta 1487, jossa ohran, humalan ja puhtaan veden katsotaan olevan hyvän oluen tunnusmerkkejä ja määrätään oluenpanijat pitäytymään niissä oluen raakaaineina. Törmään siellä kalifornialaiseen Fred Waltmaniin
Siis yhden säädöksen tasavuosijuhla; säädöksen, jonka kaltaisia oli tehty jo satoja vuosia aiemmin ja jollaisia säädettiin erilaisina verolakeina jatkossakin. Kunnian saa kaupungin edellinen, jo eläkkeelle jäänyt pormestari. tu maailman vanhimmaksi kuluttajansuojalaiksi, mutta sitäkään se ei ole, sillä jo antiikin Rooman ajoilta tunnetaan sellaisista useita esimerkkejä. Tässä maailmankolkassa se tuppaa olemaan ”Reinheitsgebotin” mukaan valmistettua. – En minä eikä kukaan muukaan täällä halua juoda mitään kemiaoluita [Chemiebiere]. Ikävä kyllä laadussa ei ollut likikään aina kehumisen varaa. Sen olen kuullut, että se on hirveän kallista ja olutvero on korkea. ”Reinheitsgebot” ei edes takaa oluen hyvää laatua – siihen vaikuttavat ennemminkin oluen panijan osaaminen ja panimohygienian taso. – Berliinissä on selvästi tapahtumassa paljon, myös laadullisesti hyviä asioita. Räntätuisku keskeyttää pohdintani. Herra Kreyer toteaa, ettei halua puhua politiikkaa ja kääntää puheen Suomeen: – Saako Suomessa kunnollista olutta. Pian pariskunta on saanut juotua oluensa ja syötyä makkaransa, joten toivotamme toisillemme hyvät päivänjatkot. Muutosta on kuitenkin Waltmanin havaintojen mukaan ilmassa. – Ajoin muutama vuosi sitten polkupyörällä Saksan halki Düsseldorfista Wieniin, ja matkan varrelle osui turhan paljon uudehkoja panimopubeja, joiden tarjonta oli varsin mielikuvituksetonta. Mutta kun pitäytyy täkäläisissä elintarvikkeissa, pysyy hyvinvoivana. Keskustelemme säästä ja – tietenkin – oluesta. Hyvin markkinoitu säädös Jään itse vielä olueni ääreen pohtimaan juhlan aihetta, ”500 Jahre Reinheitsgebot” kuten julisteet kertovat. Pöytäseuranani on keski-ikäinen pariskunta, kohteliaan esittäytymisen perusteella Herr ja Frau Kreyer. Täällä Frankenissakin monet uskaltavat jo kokeilla uutta luopumatta perinteisestä korkeasta laadusta. Torille on silti saapunut yleisöä torvisoiton säestämälle perinteiselle Weisswurst-aamiaiselle. Waltmanin mielestä vaikutus ei ole pelkästään myönteistä. Belgialaiset, amerikkalaiset, ranskalaiset – ne sotkevat olueensa kaikenlaisia outouksia. Aamuhörppy ”Frühschoppen” saa vielä lisämaustetta räntäkuuroista. Vuosisatojen kuluessa listan sisältökin vaihteli, esimerkiksi 1600-luvulla sai Münchenissä olutta maustaa muun muassa kuminalla ja korianterilla. Kerron esimerkkejä Suomen hintatasosta, ja euromääriä päivitellään hetki. Kyllästymiseen asti sai maistella kolmen oluen maistelulautoja: helles, vehnäolut ja amber. Hana painuu reikään kolmella riuskalla puunuijan iskulla, ja lavalla kohotetaan juhlan virallisesti avaavat tuopit: ”Prost!” Kuluttajalta vahva ei ”kemiaoluille” Sunnuntaina kolea sää jatkuu. Herra Kreyer on vakaasti sitä mieltä, että oluen puhtaus on ehdottoman tärkeä asia. Kaiken kukkuraksi koko käsite ”Reinheitsgebot” ilmestyy asiakirjoihin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Silloin puhutaan aluksi ”baijerilaisesta puhtauslaista”, ja myöhemmin, toisen maailmansodan jälkeen, ”saksalaisesta puhtauslaista”. OLUTPOSTI 21 ISO ROOBERTINKATU 13 2.3.2015 LÄHTIEN A M ER IC AN CRAFT BE ER B A R vaikutuksesta Saksassakin nousevaan uuteen pienpanimoaaltoon. Terveysongelmia, uskokaa pois. Tori alkaa tyhjentyä oluen myyntipisteistä, ja on aika siirtyä sisätiloihin nauttimaan lisää hyvää olutta. Sadekuurojen välissä paistaa aurinko, ja esiintymislavalla suoritetaan asiaankuuluva rituaali: hanan lyönti tynnyriin. Juhlitun asiakirjan teksti käsittelee pääasiassa olutkauppaa ja verotusta, raaka-aineet mainitaan vain yhdessä lauseessa keskellä pitempää kappaletta. Olisiko niin, että tässä juhlassa ei niinkään ollut kysymys sen aiheesta, vaan jostain muusta – olutkulttuurista?. Jälkimmäisellä tavalla käytettyyn olueen sallittiin muidenkin viljojen kuin ohran käyttö – myöhemmin niiden raaka-ainelistaan hyväksyttiin myös sokeri. Joskus säädöstä on kehutTapin löi paikoilleen Bambergin ex-Bürgermeister Werner Hipelius tukenaan Bambergin oluentekijöitä ja kunnallispolitiikan napamiehiä. Mitä sellaisesta tulee. Suurin muutos tapahtui, kun käymistavassa erotettiin pohjaja pintakäyminen. Hän on toki tietoinen siitä, että EU katsoi jo vuosikymmeniä sitten saksalaisen silloisen olutlainsäädännön kilpailua rajoittavaksi ja oman maan tuottajia suosivaksi, ja Saksan oli lopulta myönnyttävä avaamaan olutmarkkinansa muillekin kuin omien säädöstensä mukaisesti valmistetuille tuotteille
– Pikkupojasta lähtien minulle juotettiin viiniä, mutta teini-ikäisenä aloin kapinoida ja vaatia ruokapöytään olutta. Viiniin hurahtaneiden italiaanojen tutustuttaminen oluisiin otti aikansa. Jo tuolloin hän osoitti ennakkoluulottomuutta maustamalla oluen appelsiininkuorella ja korianterilla. – Olin haltioissani eri oluttyyleistä, sillä 80-luvun Italiassa litkittiin vain bulkkilagereita. Hiljalleen Musson maine alkoi kiiriä ja viinin nimiin vannovat italiaanMaltaalle maistuva Milano Vaikka Milano tunnetaan Martineistaan, se sammuttaa myös oluen ystävien janon. Isääni ei ollut helppo käännyttää, mutta pysyin lujana, hän muistelee. Saapasmaahan palattuaan Musso perusti mukaan tarttuneen ranskattaren kanssa pubin, johon hän haali 200 olutta eri puolilta Eurooppaa. – Täkäläiset pitivät minua hulluna! Kesti vajaan vuosikymmenen pubin pyörittämistä sekä lukuisia opintomatkoja belgialaisiin panimoihin ennen kuin Musso alkoi panna omaa oluttaan vuonna 1996. Isaacia seurasi 8-prosenttinen amberolut Super, jonka mausta voi erottaa trooppisia hedelmiä sekä mantelia. Se on edelleen Le Baladinin suosituin olut. TEKSTI KATJA NYKÄNEN KUVAT JUSSI PUIKKONEN M atterino Musso, tuttavallisemmin Teo, on paitsi ehtymätön ideamoottori, myös eräänlainen ikoni milanolaisessa olutskenessä. Näin syntyi ranskalaisesta sirkustaiteesta nimensä lainaava Le Baladin, joka on sittemmin kasvanut yhdeksi Pohjois-Italian arvostetuimmista – ja innovatiivisimmista – panimoista. Tällä hetkellä Mussolla on viisi panimoravintolaa ympäri Italiaa: Roomassa, Torinossa, Milanossa, Bolognassa ja Firenzessä. OLUTELÄMYKSIÄ MAAILMALTA. Ensimmäisen oluensa, belgityylisen blanchen, hän nimesi poikansa Isaacin mukaan. Kesätyö sedän hotellissa vei Musson Monte Carloon, jossa hänelle aukesi ennennäkemätön olutmaailma. 22 OLUTPOSTI Via Solferinon kul mauksessa sijaitseva Le Baladin on oluen ystävän mekka. Artesaanioluet ovat kaupungissa kovassa nosteessa. Olutgastronomian kunkku Alku ei ollut ruusuinen
Nyt valikoimissa on kolmisenkymmentä sorttia, joista villeimmät on maustettu Absintilla ja aniksella. – Teen edelleen hartiavoimin töitä tuodakseni oluen ruokajuomaksi. Koska miehen naismaku vaihtuu vähintään yhtä tiuhaan kuin hänen olutmieltymyksensä, on jälleen kehitteillä mallasjuoma uudelle ihastukselle. Rakkaudesta lajiin – ja naisiin Tällä hetkellä Le Baladin tuottaa 16 000 hehtolitraa eli noin miljoona olutpulloa vuodessa, ja vie niitä kolmeenkymmeneenkahteen maahan. Kolajuomat, inkivääri ja sitruunalimonadi sopivat mainiosti oluiden sekaan. LE BALADIN MILANO , VIA SOLFERINO 56. Uusia olutreseptejä hän kuulemma kehittelee myös unissaan. Hedelmäinen belgi olut Super sopii juustoille. – Olemme edelleen maalaispanimo, Musso vakuuttaa. AVOINNA PÄIVITTÄIN KLO 12–15 JA 18–02. Miehen vaatimattomana tavoitteena on tulla maailman ensimmäiseksi artesaanipanimoksi, joka tuottaa joka ikisen ainesosan itse. Jopa Carlsberg on palkinnut minut olutgastronomian edelläkävijänä, hän kehaisee. Le Baladinissa voi maistaa myös Birramisua, oluella terästettyä versiota klassikkojälkkäri tiramisusta. Birramisu huuhdellaan alas jouluolut Leonilla, jota suuren kysynnän vuoksi myydään nykyään läpi vuoden – vain resepti vaihtuu vuosittain. Musso on suunnitellut Le Baladinin linjakkaat pullot itse. Uniikit pullot ravin toloitsija Musso on suunnitellut itse. Le Baladin panee olutta 16 000 hehto litran vuosivauhtia.. Tällä hän viittaa muun muassa siihen, että 85 prosenttia raaka-aineista tuotetaan itse aina viittä hiivakantaa myöten. Isaacia Musso suosittelee hörppimään mozzarellan ja kala-annosten kanssa, Super sen sijaan sopii juustoille sekä liharuoille. Egyptiläisen rakastetun Noran mukaan ristitty olut on itämaisuudessaan eksoottinen. ”Oluenkulutus kasvaa Italiassa koko ajan”, Dario Amoretti kertoo. – Pari vuotta sitten aloitimme siiderin tuotannon, ja parhaillaan kehittelemme olutdrinkkejä. OLUTPOSTI 23 ot rohkenivat maistaa hänen aikaansaannoksiaan
On vaikea uskoa, että piskuiseen kulmakuppilaan mahtuu 120 asiakasta. – Naapurit ovat kieltäneet meiltä livemusiikin. Byrokratian kiemurat yltävät myös Italiaan ja esimerkiksi oluiden ulosmyyntiä suoraan panimoilta yritetään rajoittaa. Dellagatan veljensä kanssa perustama Scott Duff oli kaupungin ensimmäisiä artesaaniolutpaikkoja. AVOINNA PÄIVITTÄIN KLO 12–03. Laajan olutvalikoiman lisäksi Scott Duffista saa pientä purtavaa, kuten omistajien kotikulmilKulmakuppilasta on kasvanut Moscovan kaupunginosan kiitel lyin olutravintola. Viinihiivalla käytettyä olutta Norjalaisessa savupuutynnyrissä varttunut olut on iloinen yllätys, mutta kannattaa maistaa myös paikallisen Opperbacco-panimon 10 e Lode -olutta, joka on saanut kypsyä kahden vuoden ajan viinitynnyrissä. Leideillä on parempi makuaisti, miehet puolestaan pitäytyvät bittereissä, Dellagata tietää. Dellagata on kelpuuttanut mukaan muutaman italialaisen erikoisoluen, mutta pääosin lista koostuu muun maailman maltaisista. Se sijaitsee Moscovan kaupunginosassa. – Etenkin naiset ovat innostuneet oluista ja maistelevat mielellään erikoisempiakin makuja. SCOTT DUFF , VIA ALESSANDRO VOLTA 13. Löytöjä hän tekee kiertämällä alan messuja ja koluamalla pienpanimoita. Ne typerykset! Musisoinnin sijaan kerran kuussa järjestetään tuottajatapaamisia ja tastingeja, jotka keräävät kanta-asiakkaiden ohella myös uusia naamoja. Vakivalikoimiin kuuluu 30 olutta, erikoisiltoina peräti 70. Se on käytetty viinihiivalla, mutta maistuu yllättäen omenalta. Oluen kulutus on Italiassa kuitenkin vielä verrattain pientä: naisilla noin 25 litraa vuodessa ja miehillä 30. Niiden kyytipoikana maittaa kevyesti humaloitu IPA. Laajasta olut valikoimasta voi bongata myös skandioluita. Elämme olutrenessanssia, hän murahtaa ensin happamana, mutta toteaa sinnikkään taivutustyön tuottaneen tuloksia. – Pah! Täkäläiset oluenpanijat tekevät mitä huvittaa, eivätkä piittaa säännöistä, Dellagata tuhahtaa. Olutrenessanssia kulmakuppilasta käsin ”Oluet uppoavat italialaisille syksyisin, kesä on cocktailien aikaa”, Scott Duff pubin isäntä Raffaello Dellagata paljastaa.. – Yritin tyrkyttää Lambicia täkäläisille jo viime vuosikymmenellä. Italia on tätä nykyä yksi kiinnostavimmista olutmaista. ta Abruzzosta tuotuja vuoristojuustoja sekä makkaroita. Pienpanimoita on jo 1 500. Sour beerit ja olutcocktailit tekevät varovaista tuloaan. Osumme paikalle arki-iltana, jolloin pubi on vain puolillaan, mutta hiki virtaa silti. 24 OLUTPOSTI S cott Duff -pubin isäntä Raffaello Dellagata julistaa muuttavansa milanolaisten juomatapoja oluttippa kerrallaan
Suurimmat markkinat sijaitsevat Englannissa ja Aasiassa. Tällä hetkellä panimon leivissä elantonsa tienaa kaksi nuorta, joista toinen on osa-aikainen. – Kun Pavani hienosäätää puoliautomatisoidun panimolaitteistomme kimpussa, minun on parempi pysytellä toimistorottana, Cancelli nauraa. Haluamme olla ympäristöystävällinen panimo. Pienen käsirysyn jälkeen Cancelli katsoi tappelupukariaan tarkemmin: siinähän seisoi koulukaveri parinkymmenen vuoden takaa, Fabrizio Pavani! Siirryttiin lähikapakkaan vaihtamaan kuulumisia, ja muutaman tuopillisen jälkeen peltilommot unohtuivat. – Me emme seuraa trendejä, vaan teemme olutta, josta pidämme itse. Syntyi puolihumalainen idea alkaa pyörittää omaa panimoa. Aromeja Amaronesta – Monet pienpanimot tekevät jenkkityylisiä oluita, mutta me haluamme korostaa paikallisuutta etenkin maltaissa. Markkinatalouden ailahtelut vaikeuttavat pientuottajien toimintaa. Lopputulos oli Cancellin mukaan ”juomakelvotonta sontaa”. – Sinä puolestasi olet pyöreä kuin portteri ja vähän hitaanpuoleinen, Pavani kiusaa kollegaansa. Kolmen tumman oluen jälkeen syntyi La Veloce, kevyehkö ale, johon on haettu makua erilaisista yrteistä. IL BIRRIFICIO MILANO , VIA ZANTE 14. Intohimo oluisiin kuitenkin yhdisti ystävyksiä, jotka jättivät päivätyönsä ja valtasivat vanhan teollisuusrakennuksen Milanon keskustan liepeiltä. Fermentoimme oluitamme mahdollisimman pitkään, jotta saisimme niistä aromikkaita, mutta alkoholiprosentit haluamme pitää maltillisina, Pavani valottaa. Fabrizio Pavani (vas.) ja Marco Cancelli löysivät toisensa vuosien takaa mopo kolarin myötä. Mukaan pyydettiin yhteinen tuttava, Roberto Cameroni, joka taitaa hallinnolliset asiat. OLUTPOSTI 25 prosentin ennakkovero, joka lasketaan valmistettavasta litramäärästä. Työpaikkoja nuorille Cancelli luonnehtii kumppaniaan: jos Pavani olisi olut, hän olisi helppo ja nopea Golden Ale. Yhteen olueen hän saattaa sekoittaa peräti kahdeksaa eri mallasta. Il Birrificio on ottanut missiokseen luoda uusia työpaikkoja ja kouluttaa työttömiä nuoria panimoalalle. Myös Italian monimutkainen lainsäädäntö aiheuttaa harmaita hiuksia: ennen kutakin oluterää on maksettava 30 Il Birrificio on kierrätys materiaaleista raken nettu panimo. 80 000 litran vuosivauhdilla oluita riittää pieni määrä myös vientiin. Marco Cancelli oli kaasuttamassa Vespallaan töihin markkinointitoimistoon, kun matka tyssäsi yhteentörmäykseen toisen mopoilijan kanssa. Il Birrificio on rakennettu pitkälti kierrätysmateriaaleista ja keräämme energiaa talteen aurinkopaneeleilla. Lisäksi käytämme led-valaistusta, ja ylijäämämäskillä ruokimme farmarikaverimme siat, kaksikko kehaisee. – Aloitimme toimintamme vuonna 2013, minkä jälkeen verotus on noussut jo neljästi, Cancelli kiristelee hampaitaan. – Menekkiä on vaikea arvioida ennalta, joten laki tuntuu hullunkuriselta, miehet päivittelevät. Ensimmäiset koe-erät Pavani keitteli kotonaan. – Remontoimme hallin lattiasta kattoon omin käsin. Humalat hankimme Saksasta ja briteistä. Tähän mennessä ne ovat kelvanneet kuluttajille. Pavani nimitettiin panimomestariksi, Cancelli puolestaan otti pr-vastuun. – Toimii erityisen hyvin hummerin kanssa! Onpa Il Birrificiossa syntynyt myös talvi-iltoihin tarkoitettu olut, joka kypsyy ranskalaisesta tammesta tehdyssä Amarone-tynnyrissä. Vastakohdat kuitenkin täydentävät toisiaan ja molemmat pysyvät omilla tonteillaan. Panimo keskellä kaupunkia. Ympäristöä ajatellen Uudenkarhea panimo toimi aikoinaan lentokoneiden rakennushallina, mistä oluiden ilmailualaan liittyvät nimet juontavat juurensa. VIERAILUT ETUKÄTEEN SOVITTAESSA: MKTG@BIRRIFICIOMILANO.COM K aupunkipanimo Il Birrificion tarina sai alkunsa liikennevaloissa
Olemme saaneet tukea myös eduskunnasta niin oppositiosta kuin hallituspuolueista aina keskustaa myöten. HEIKKI KÄHKÖNEN Puheenjohtaja, Olutliitto ry Kuva: Sebastian Trzaska. Melkoisia asiantuntijoita kokevat olevansa myös ne opportunistit, jotka luulevat, että yli 7,5 %:n oluiden myynti Suomessa loppuu, jos sitä miedommat ovat päivittäistavarakaupassa. Palautetaan lätkä keskialueelle ja edetään syöttö kerrallaan kohti maalia. Ääripäät löytävät näin toisensa, mikä on koko nykyalkoholipolitiikan ydin, sillä niin kauan meillä on mahdotonta puhua mistään vapauttamisesta, kun ääriliberaalit ja raittiusväki pelaavat vuodesta toiseen samaa kiekkoa yhdessä kulmassa. Nyt kaikille ei tunnu kelpaavan rajan nostaminen siten, että se kattaa arviolta 99 prosenttia Suomessa myydyistä vahvoista oluista. Tämä ei tunnu kuitenkaan kelpaavan kaikille oluenystäville. Esittämämme raja on 7,5 prosenttia, koska se olisi jo sellaisenaan radikaalein muutos, mitä suomalaisessa alkoholilainsäädännössä on tapahtunut keskioluen myynnin vapauttamisen jälkeen eli lähes 50 vuoteen. Se on suuri ojennus pienpanimoille. Kiitos tuesta ja halusta osallistua muutokseen. Mukana ovat toimialajärjestöistä ainakin Panimoliitto. Sellaisista on meillä usein ollut karvaita kokemuksia. Se takaa lähes vapaan saatavuuden maailman laatuoluille. On järkevää edetä pienin askelin ja valmistautua seuraavaan vaalikauteen, jolloin tavoitteena on oluen vapauttaminen kokonaan kauppamyyntiin. Olutliitto ry:n jäsen voi olla itsenäinen ja rekisteröity olutseura tai yhdistys. Olutliitto toimii oluenkuluttajien edustajana viranomaisten, kaupan, myynnin ja jakeluelinkeinon suuntaan. Alkoholipolitiikassa puhaltavat nyt ihan oikeasti muutoksen tuulet. Me sammutamme tämän roihun, vaikka tuoppi kerrallaan. Toisen mukaan se jättää hänen suosikkioluensa rajan ulkopuolelle ja kolmas vaatii vallankumousta heti eli Alkon monopolin kaatamista ja kaikkien oluiden vapauttamista myyntiin. Vielä vuosi sitten vaadittiin kaupan rajan laskemista 3,8 prosenttiin ja silloin pidettiin kiinni saavutetuista oikeuksista. Niin myös yli 200 000 jäsenen Euroopan oluenkuluttajien liitto EBCU. Politiikassa on muistettava realiteetit. He liittyvät siihen samaan Alkon kuoroon, jossa koko suomalainen kontrollijärjestelmä ja sitä edustava viinamonopoli takaavat ainoan oikean tavan myydä olutta suomalaisille. Suomalainen poliittinen järjestelmä ei perustu äkkikäännöksiin. Kampanjaan voi osallistua allekirjoittamalla kansalaisaloitteen sivulla www.kansalaisaloite.fi. Joidenkin mielestä se vesittää pienpanimoiden jo vuosia vireillä olleen hankkeen. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. www.olutliitto.fi OLUTLIITON ASIALLA KÄYNNISTIMME TAANNOIN Petri Viglionen ja Pekka Kääriäisen kanssa kansalaisaloitteen alkoholilain muuttamisesta niin, että nykyistä oluen myyntiä päivittäistavarakaupassa sääntelevää rajaa muutetaan. Kansalaisaloitteella ei ole näiden hankkeiden kanssa mitään tekemistä. Olutliitto tukee kansalaisaloitetta. Alkoholipolitiikassa kaikki ovat asiantuntijoita, erityisesti he, jotka eivät käytä alkoholia sekä he, jotka päivät pääksytysten jaksavat pitää huolta toisten olutpulloista. 26 OLUTPOSTI Väärin sammutettu Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajain yhdistysten yhteenliittymä. Enemmistö suomalaisista kannattaa vahvojen oluiden ja siidereiden myynnin sallimista kaupoissa
Grainfatherin hintaan kuuluu myös vierteenjäähdytin. OLUTPOSTI 27 Kotiolutinnostus kasvaa, ja monet uudet ja vanhat harrastajat suunnittelevat oman oluen valmistuslaitteiston ostamista. OlutPOSTI tarjoaa käyttökokemuksiin perustuvan vertailun kahdesta myydyimmästä laitteesta. Yhteenveto Molemmilla laitteistoilla saa pantua hyvää olutta. Erityisesti Grainfatherin kanssa on hyvä käyttää humalapusseja tai hop spideria, jotta vierrepumpun suodatin ei mene tukkoon jäähdytyksen aikana, kun pumppua taas tarvitaan. Markkinoita dominoi kaksi laitetta, Saksassa valmistettu ja suunniteltu Braumeister, josta löytyy 10, 20 ja 50:n litran mallit sekä uusiseelantilainen, mutta Kiinassa valmistettu 25 litran Grainfather. Laadullisesti Braumeister kuitenkin vetää pidemmän korren, laitteiston ohjelmoitava yksikkö säästää oluenpanijan aikaa ja muutenkin osien viimeistely on parempi. Molemmilla laitteilla on hyvät ja huonot puolensa. Puhtaanapito Molemmat laitteet on helppo puhdistaa. Jäähdytys Grainfatherin kanssa tulee tehokas vastavirtavierteenjäähdytin, joka kytketään kiinni laitteiston pumppuun. Keiton jälkeen kannattaa lämmittää vesi laitteistossa noin 50 asteeseen ja käyttää puhdistusaineena esimerkiksi PBW:tä, jota saa monesta kotiolutkaupasta. Braumeister vastaan Grainfather Vierteen keitto Molemmissa laitteistoissa on tarpeeksi suuret vastukset, jotta vierteen saa kiehumaan ilman kantta. Grainfatherissa tätä mahdollisuutta ei ole, joten käyttäjän pitää asettaa uusi lämpötila käsin ohjausyksiköstä. KOTIOLUT TEKSTI ANDRÉ BRUNNSBERG KUVAT VALMISTAJILTA V almistuslaitteistolla saa tehtyä mäskäyksen ja vierteen keittämisen samassa kattilassa. Grainfather vie kapeamman rungon vuoksi vähemmän säilytystilaa. Braumeisterilla pumppua ei käytetä mäskäyksen jälkeen, mutta humalapussien käyttö helpottaa laitteiston puhdistusta oluen panon jälkeen. Braumeisterissa pystyy asettamaan mäskäysohjelman, jolloin laite automaattisesti nostaa mäskäyksen lämpötilan tietyin aikavälein. Ohjausyksikön sijoittaminen suoraan hanan alle on melko kummallinen ratkaisu. Braumeisterin pumppu sijaitsee laitteen pohjassa ja siihen pääsee helposti käsiksi, Grainfatherin pumpun irrottaminen ja puhdistaminen on työläämpää. Pumppu on sijoitettu laitteiston ulkopuolelle vasemmalle. Tukkimista voi välttää sekoittamalla mäskiin kauran kuoria. ”. Braumeisterin ohjausyksikkö on kiinni laitteistossa eikä sitä saa helposti irti. Mäskäys Molemmissa laitteissa on pumppu (50 litran Braumeisterissa kaksi), jolla mäskäyksen aikana pumpataan vierre maltaiden läpi. Molemmissa laitteistoissa on tarpeeksi suuret vastukset, jotta vierteen saa kiehumaan ilman kansia. Hana kuitenkin menee helposti tukkoon; tähänkin auttaa humalapussien tai hop spiderin käyttö. Lisäksi on mahdollista mäskätä eri lämpötiloissa, sillä laitteistossa on termostaatti, joka pitää vierteen annetussa lämpötilassa. Braumeisterissa vierre pumpataan pohjasta ylös, kun taas Grainfatherissa vierre pumpataan mäskin päälle ja se valuu takaisin pohjaan painovoiman avulla. Suurin ero laitteistoissa on hinta, Grainfather maksaa noin 850 euroa kun 20 litran Braumeisterin hinta on noin tuplasti kalliimpi. Braumeisterissa ei ole mukana erillistä jäähdytintä, helpointa on laskea sisään Braumeisteriin kuparivierteenjäähdytin, tai kytkeä levymallinen jäähdytin kiinni pohjassa olevaan hanaan. Pumppu sijaitsee ohjausyksikön takana. Grainfatherin ohjausyksikön saa irrotettua helposti, mikä auttaa puhtaanapidossa. Jos lompakko antaa myötä, Braumeister on oivallinen ostos, mutta Grainfatherilla pärjää myös hyvin! Braumeisterin laitteisto on tyylikäs, mutta ohjausyksikkö on sijoitettu ikävästi hanan alle. Tässä tapauksessa Braumeisterin ratkaisu on parempi, sillä Grainfatherissa mäski menee helpommin tukkoon, jolloin sen joutuu sekoittamaan käsin
HHHH SUOMENLINNAN FEASTY BLONDE DIPA SUOMENLINNAN PANIMO, HELSINKI 7,5 % HANAOLUT Tämän meripihkanvärisen ja melko täyteläisen double IPAn maussa ja tuoksussa on rehevän hedelmäinen (sitrus, trooppiset hedelmät) humalointi hallitsevana elementtinä. Karamellinen, pähkinäinen ja keksimäinen mallasrunko yhdistyy maussa ja tuoksussa runsaan hedelmäiseen (persikka, mandariini, greippi) humalointiin. Oluen pyöreähkössä maussa ja tuoksussa makeahko karamellimaisuus ja marjaisuus yhdistyy vahvaan trooppisen hedelmäiseen ja pihkaiseen humalointiin. Pitkähkössä jälkimaussa eri makuelementit yhdistyvät kiitettävän harmoniseksi kokonaisuudeksi. Asiallinen DIPA. Hedelmäisistä piirteistä tuoksussa päällimmäiseksi nousee greippi ja maussa taas appelsiini. Hedelmäisyyden ohella nousee makea karamellimaisuus keskeiseen rooliin. Melko humalakatkerassa jälkimaussa on myös jonkin verran viljaisuutta. Runsasmakuinen ja puhdaspiirteinen “American brown ale”. HHH ½ MAISTILA PERÄMERI MAISTILA, OULU 6 % HANAOLUT Perämeri on tummahkon punaruskea ja melko täyteläinen amerikkalaistyyppinen brown ale. HANNUN OLUTARVIOT KOTIMAISIA PIENPANIMO-OLUITA JA OLUTRAVINTOLOIDEN UUTUUKSIA Ale BRUUVERI TYRÄOJA COCKY THE COCKROACH PANIMORAVINTOLA BRUUVERI, HELSINKI 5 % HANAOLUT Bruuverin Tyräoja-sarjaa jatkava “Tärkeilevä torakka” on meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen amber ale. HHH ½ MALMGÅRD ANGLETERRE THE BITTER YEARS MALMGÅRDIN PANIMO, MALMGÅRD 4 % HANAOLUT Angleterre The Bitter Years on nimensä mukaisesti valmistettu olutravintola Angleterren 40-vuotisjuhlaolueksi. Rehevässä jälkimaussa sitä dominoiva humalakatkeruus täydentyy myös mansikkaisen marjaisilla sävyillä. Oluttyylille ominainen runsas kukkaisen sitrushedelmäinen ja pihkainen humalointi yhdistyy jälkimakua kohti lisääntyvään tuhkaiseen paahtuneisuuteen. Amerikkalaistyyliselle IPAlle luonteenomainen runsas hedelmäisyys (sitrus, trooppiset hedelmät) on lievään karamellimaiseen makeuteen yhdistyneenä päällimmäisenä piirteenä sekä maussa että tuoksussa. Hyvin tehty, tyylillisesti osin amber alea lähestyvä “American special bitter”. Kuivuvassa jälkimaussa humalakatkerotkin tulevat hiukan esille viljaisuuteen, mausteisuuteen ja lievään hiivaisuuteen yhdistyneinä. HHHHH Hannu Nikulaisen valinta 28 OLUTPOSTI. Humalaisuuden ohella toista pääroolia oluessa näyttelee katkeruutta pyöristävä makean karamellinen maltaisuus. Brown alelle ominaiset paahtuneet, kahviset, suklaiset ja lakritsiset sävyt liittyvät maussa ja tuoksussa parfyymiseen trooppiseen hedelmäisyyteen ja pihkaisuuteen. Belgihiivan tuomat mausteiset ja hiukan omenaisetkin sävyt voimistuvat lasin loppua kohti. Paahtunut ja pihkainen katkeruus on päällimmäisenä piirteenä myös oluen pitkässä ja jonkin verran kuivuvassa jälkimaussa. Säädyllinen aloitusolut uudelta saaristolaispanimolta. Pyöreähkö, hieman witbierin mieleen tuova saison. Keskimääräistä maltaisempi luonteikas IPA. Karamelliset, kahviset ja lakritsiset piirteet lisäävät maun monimuotoisuutta. HHH ½ PLEVNAN STONE’S BOULDER IPA KOSKIPANIMO OY, PANIMO-RAVINTOLA PLEVNA, TAMPERE 5,9 % HANAOLUT Tämä kuparinvärinen ja melko täyteläinen amerikkalaistyylinen IPA on runsaan kukkaisen hedelmäinen, ja erilaisten trooppisten hedelmien sävyt (mm. Tyylinmukainen bitter, jonka kahdesta versiosta tavallinen hanaversio miellytti itseäni hieman caskversiota enemmän. Greippimäisen ja mangomaisen hedelmäisyyden ohella olut on sekä maultaan että tuoksultaan vahvasti mansikkaisen marjainen. Pitkässä jonkin verran kuivemmassa jälkimaussa näyttelee pääosaa pihkainen ja mausteinen humalakatkeruus. Jälkimakua kohti edetessä kuvaan tulee mukaan myös lieviä pihkaisia ja marjaisia sävyjä. Pehmeähkö ja varsin tasapainoinen “American amber ale”. Jälkimaussa APAlle oluttyylinä tavanomainen pihkainen humalakatkeruus voimistuu jonkin verran yhdistyen edelleen vahvoihin marjaisiin sävyihin. Myös mentholimaisuutta on mukana kokonaisuutta rikastuttamassa. Makeahko suutuntuma kuivuu jonkin verran runsaassa jälkimaussa, jossa ruohomainen ja pihkainen humalakatkeruus nousee hallitsevaan asemaan. Melko runsas sitrusmainen humalointi tulee hyvin esiin sekä maussa että tuoksussa, ja katkerahko jälkimakukin on pitkä ja runsas. HHHH ½ SONNISAARI SETÄMIES SONNISAARI, OULU 6,1 % HANAOLUT Tämän amerikkalaisilla lajikkeilla humaloidun kuparinvärisen ja melko täyteläisen ESB:n makuprofiilissa yhdistyvät makeahko karamellisuus ja pähkinäisyys sekä sitrusmainen ja pihkainen humalaisuus. Meripihkanvärinen ja rungoltaan kevyehkö bitter on hyvin brittihenkisesti pähkinäinen ja keksinen, jonkin verran mineraalinenkin. Myös marjaisia sävyjä on mukana erityisesti tuoksussa ja jälkimaussa. Tasapainoinen makukombinaatio. HHH JACOBSTADS BJØRN IRONSIDE VIKING HARD ASS AMBER ALE JACOBSTADS, UUSIKAARLEPYY 6,5 % HANAOLUT OLUTPAJA PAJAN APA 1 OLUTPAJA, LAITIKKALA 5,6 % HANAOLUT Tämä syvän kullankeltainen ja melko täyteläinen APA on panimonsa ensimmäinen vahvuudeltaan ruokakaupparajan ylittävä olut. Toimiva, tyylissään melko pehmeämakuinen black IPA. HHH ½ OLARIN AREA 21 SAISON OLARIN PANIMO, ESPOO 6,2 % 0,33 L PULLO Tämä kullankeltainen ja keskitäyteläinen saison on lajityypillisen viljaisuuden ja mausteisuuden ohella melko sitrusmaisen hedelmäinen. HHHH HIISI BLACK BRETTY BLACK IPA PANIMO HIISI, JYVÄSKYLÄ 6,3 % HANAOLUT Black Bretty on lähes musta ja melko täyteläinen black IPA, jonka valmistuksessa on käytetty myös Brettanomyces-villihiivaa. Brettanomycesin vaikutus oluen makuun ja tuoksuun jää melko maltilliseksi, mutta lievää kirpeää happamuutta kuitenkin löytyy erityisesti jälkimausta. HHH ½ KIMITO BREWING ARCIPELAGO PALE ALE KIMITO BREWING, KEMIÖNSAARI 5,5 % HANAOLUT Meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen Arcipelago on oluenpanon äskettäin aloittaneen Kimito Brewingin ensimmäinen olut. HH ½ FAT LIZARD BELGIAN FUEL FAT LIZARD BREWING CO., ESPOO 6,9 % HANAOLUT Belgian Fuel on belgialaisella hiivalla käytetty meripihkanvärinen ja melko täyteläinen IPA. Runsaassa jälkimaussa pääsee myös pihkainen ja ruohomainen katkeruus esille. Laatuolut uutuuksia harvakseltaan julkistavalta panimolta. mango ja päärynä) ovat vahvasti läsnä sekä maussa että tuoksussa
HHHH PYYNIKIN MAJ STOUT PYYNIKIN KÄSITYÖLÄISPANIMO, TAMPERE 7 % HANAOLUT Maj Stout on lähes musta ja täyteläinen imperial stout, jonka maussa ja tuoksussa paahtuneisuus ja kahvisuus yhdistyy hienoiseen viinimäisyyteen. Tuoksun ja suutuntuman makeahkon hunajainen mallasmaisuus vaihtuu jälkimaussa kuivahkoon yrttiseen ja ruohomaiseen katkeruuteen. Paahtuneet ja puumaiset sävyt hallitsevat pitkää jälkimakua. Syvän kullankeltaisen ja melko täyteläisen oluen valmistuksessa on käytetty myös uutta Mandarina Bavaria -humalaa, joka tuottaa olueen vahvoja trooppisen hedelmäisiä sävyjä. KOTIMAISIA PIENPANIMO-OLUITA JA OLUTRAVINTOLOIDEN UUTUUKSIA Tämä viikinkikuninkaan mukaan nimetty keskipunaruskea ja melko täyteläinen amber ale on vahvan trooppisen hedelmäisen (mango, persikka, aprikoosi) humalainen. Muutoin olut on karamellisen, pähkinäisen ja keksisen maltainen sekä jonkin verran trooppisen hedelmäinen. HHH ½ KEUDA BAVARICAN LAGER KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO, KERAVA 5,1 % HANAOLUT Keuda Bavarican Lager on nimensä mukaisesti tyyliltään lähinnä baijerilainen helles. Ei mikään perinteinen helles vahvassa hedelmäisessä humalaisuudessaan, mutta kokonaisuutena melko tasapainoinen olut. Hyvin tehty vadelmaportteri. Palstallaan Hannu arvioi erityyppisiä suomalaisia oluita. Mukavan runsasmakuinen stout, jonka maussa ja tuoksussa alkoholiprosenttikin peittyy lähes täysin. Oluen tuoksusta löytyy myös lievää yrttisyyttä, sen sijaan stoutmainen paahtuneisuus jää hillityksi marjaisuuden rinnalla. HHHH BRYGG-ART KOLLAASI #001 BRYGG-ART, LAHTI 6,2 % HANAOLUT Kollaasi #001 on nimensä mukaisesti lahtelaisen Brygg-Artin ensimmäinen olut. Hiisi-panimolla Jyväskylässä valmistettu punaruskea ja melko täyteläinen olut on tyyliltään lähinnä APA, ja sen valmistuksessa on käytetty myös ruista ja katajanmarjoja. HH ½ BRYGGERI HELSINKI RAUCHWEIZEN BRYGGERI HELSINKI, HELSINKI 5,3 % HANAOLUT Tämä saksalaistyylinen savuvehnäolut on maultaan ja tuoksultaan selkeän, mutta kuitenkin lempeän savuinen ja tervainen. HHHH BEER HUNTER’S MUFLONI SUKLAA KAURA STOUT PANIMORAVINTOLA BEER HUNTER’S, PORI 7 % HANAOLUT Mufloni Suklaa Kaura Stoutissa nimen mukainen kermainen suklaisuus on selkeästi läsnä maussa ja tuoksussa, kaura taas tuntuu vahvimmin tiettynä viljaisena pyöreytenä. Runsaassa ja kestävässä jälkimaussa leipäinen maltaisuus ja pihkainen humalakatkeruus näyttelevät pääroolia. Oluen runsas maku sisältää myös porttereille tyypillisiä paahtuneita, kahvisia, suklaisia ja melassisia piirteitä. Syvän kullankeltainen ja melko täyteläinen olut on makean karamellinen, toffeinen ja leipäinen, mutta greippinen ja sitruksinen humalointi toimii osin kontrastina makealle maltaisuudelle. Jälkimaussa vehnämäinen viljaisuus nousee keskeiseen rooliin mausteisten ja hiivaisten sävyjen rinnalla. HHH ½ Lager BOCK’S BOCK BOCK’S CORNER BREWERY, VAASA 6,5 % HANAOLUT Tämä tumman punaruskea ja melko täyteläinen dunkler bock on saksalaisten esikuviensa tapaan vahvan suklaisen, leipäisen ja pähkinäisen maltainen. HHH Vehnäolut KASKENMÄEN WHALE VEHNÄ ALE KASKENMÄEN PANIMO, TURKU 5,2 % HANAOLUT Ravintola Uudessa Apteekissa toimivan pienpanimon vehnäale on väriltään kullankeltainen ja rungoltaan kevyehkö. Vahvamakuinen olut, joka edustaa viime vuosina syntynyttä IPAn ja lagerin ominaisuuksia yhdistävää “India lager” -tyyliä. Onnistunut amerikkalaistyylinen amber ale. Tumman punaruskea ja melko täyteläinen olut on runsaan kirpeän vadelmainen maultaan ja tuoksultaan, ja myös suklaan aromit nousevat oluen lämmettyä jonkin verran esille. Mausta ja tuoksusta löytyy myös hienoista marjaisuutta. Oluen humalointi on tyylinmukaisen mieto. Onnistunut, hyvän juotavuuden imperial stout. Sangen runsaassa jälkimaussa yhdistyvät viljaisuus, yrttisyys ja pihkainen humalakatkeruus. HANNU NIKULAINEN on jyväskyläläinen pitkän linjan olutharrastaja, joka on vuosien varrella ehtinyt maistella ja arvioida noin 19 000 erilaista olutta muistivihkoihinsa. Jälkimakua kohti nousee stouteille ominainen paahtuneisuus humalakatkerojen tukemana hallitsevampaan rooliin. HHH ½ Porter ja stout HOPPING BREWSTERS UKKOMETSO MYRSKY HOPPING BREWSTERS, KYLMÄKOSKI 6,2 % HANAOLUT Tamperelaisen Ukkometson talonolueksi valmistettu Myrsky on vadelmilla ja suklaalla maustettu milk stout. Korkea alkoholiprosentti peittyy yllättävän hyvin. Runsaassa jälkimaussa lievästi tuhkainen paahtuneisuus saa rinnalleen melassisia ja hieman humalaisiakin piirteitä. Hieman kuivuva jälkimaku on melko pitkä. Varsin asianmukainen tumma bock kaikkiaan. Vaalean meripihkanvärinen ja keskitäyteläinen rauchweizen on tyylin oluiden tapaan banaaninen ja vehnäisen viljainen. Paahtuneisuus ja humalointi pääsevät kuitenkin jälkimaussa jonkin verran esille. Myös saksalaisille vehnäoluille tyypillistä neilikkaista mausteisuutta on jonkin verran mukana erityisesti kuivemmassa ja melko viljaisessa jälkimaussa. Runsas mutta samalla pehmeähkö rauchweizen. Tynnyrikypsytys tuottaa olueen selkeitä tammisen puumaisia aromeja ja lievää viskimäisyyttäkin, joiden varjoon savumaltaiden antama savuisuus pitkälti jää. Katajanmarjat tulevat esiin maussa ja tuoksussa ginimäisenä yrttimäisyytenä, ja myös rukiinen viljaisuus on selkeästi läsnä erityisesti jälkimaussa. HH ½ MALLASKOSKI/DONUT ISLAND DOUBLE INDIA PALE LAGER MALLASKOSKEN PANIMO, SEINÄJOKI 7 % HANAOLUT Tämä seinäjokelais-helsinkiläinen yhteistyöolut on amerikkalaisilla lajikkeilla humaloitu vahva lager. HHHH ½ TEERENPELI PANIMON ERIKOINEN NRO 3 TEERENPELI PANIMO & TISLAAMO, LAHTI 10 % 0,33 L PULLO Tätä lähes mustaa ja täyteläistä savuportteria on kypsytetty 2 kk Teerenpelin omassa viskitynnyrissä. Makeahkon karamellinen mallasrunko kuitenkin pyöristää reipasta humalakatkeruutta. HHHH OLUTPOSTI 29. Lähinnä korianterimainen mausteisuus kohtaa oluen maussa ja tuoksussa appelsiinisen ja sitruunaisen hedelmäisyyden, ja erityisesti tuoksu on melko parfyyminen. Omaperäinen, mutta ei mahdoton makuyhdistelmä. Oluen humalointi on bockien tapaan maltillista, ja tukevahko mallasrunko peittää myös alkoholiprosentin hyvin. Tumman punaruskea ja melko täyteläinen stout pitää sisällään myös kahvisia, lakritsisia ja melassisia piirteitä. Suutuntuman runsas hedelmäisyys kääntyy pitkässä jälkimaussa pihkaisemman katkeruuden suuntaan. Myös bockeille ominainen sikunaisuus on läsnä erityisesti jälkimaussa. Suklaiset, lakritsiset ja kuivattujen hedelmien sävyt täydentävät pyöreähköä kokonaisuutta. Tyylillisesti lähempänä witbieriä kuin wheat alea oleva vehnäolut
Jälkimaussa löytyy suklaata ja kahvia. Tuoksussa raikasta hedelmäisyyttä. Suutuntuma tuoksuun nähden laimea, appelsiinia ja limettiä sisältävä. HHH ½ SAIMAA RED ALE SAIMAAN JUOMATEHDAS 4,5 % 0,5 L TÖLKKI Punaruskea kuparinen väri. HHHH HEINON OLUTUUTUUDET VÄHITTÄISKAUPAN JA ALKON UUTUUSOLUITA Heino Tiilikaisen valinta. Kestävä vaaleanbeessi vaahto. IPAlle ominainen hedelmäinen tuoksu muuttuu loppua kohti havupuun suuntaan. Vähän suklaata ja lakua tuoksussa. Vasta pitkässä jälkimaussa runsaampi hedelmäisyyden kirjo pääsee valloilleen. Ohut vaalea vaahto kestää mainiosti. Tuttu jenkkihumalien tuoksuryöpsähdys tervehtii heti olutta lasiin kaataessa. HHHH MUFLONI SAISON GAELACH BEERHUNTER’S 10 % 0,33 L PULLO Tumma punaruskea väri. Jälkimaku on kuivan katkeroinen. Oluen vahvuus tuntuu jo tuoksussa, jossa on viinimäisiä sävyjä ja tummaa hedelmäisyyttä. HHH BRUNEHAUT AMBREE BIO AMBER BRASSERIE DE BRUNEHAUT, BELGIA 6,5 % 0,33 L PULLO Punaruskea väri. Sitrusta ja pihkaisuutta ja jopa hieman toffeeta tuoksussa. Mieto tuoksu jättää tilaa suutuntumalle, jossa mallas ja hiilihapon nostattama humalankatkero kisaavat. Samettinen vaalea vaahto. Pitkähkö jälkimaku on kuiva. HHHH SUUR INDIA LEHE PRUULIKODA OU, EESTI 7 % 0,33 LITRAN PULLO Meripihkan värisen oluen kattaa kuohkea, isokuplainen kestävä vaahto. Sokkomaistelussa tyylin tunnistus voisi mennä helposti pieleen ja veikkaus osua Strong Alen ja Barley Winen välimaastoon. HHH ½ KUKKO IPA LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS 4,7 % 0,33 L PULLO Vaalea kuparinruskea väri. Runsas, kestävä vaalea vaahto. Maku muuttuu terävämmäksi ja katkeroiseksi loppua kohti. Tuoksussa sitrusta ja runsaasti hedelmäisyyttä. Maltainen tuoksu. Karamellinen jälkimaku on kohtalaisen pitkä. Maistuva gluteeniton luomuolut belgityyliin. HHH ½ PERFECT CIRCLE AZUL DOUBLE IPA CR/AK BREWERY, ITALIA 7,5 % 0,33 L PULLO Vaalea kellanruskea väri. Suositeltu liharuokien kumppaniksi, menee kyllä ilmankin. Maltainen, hieman paahtunut tuoksu. HHHH PALJAS BRUIN BROUVERIJ HENRICUS, BELGIA 6 % 0,33 L PULLO Tummanruskea väri. Valkoinen kuohkea, kestävä vaahto. Kermaisen tasainen kuohkea ja kestävä vaahto. (Oluesta tulossa myös päivittäiskauppavahvuinen versio.) HHH PALJAS BLOND BROUVERIJ HENRICUS, BELGIA 6 % 0,33 L PULLO Vaalea, kellanruskea väri. Suutuntuma pehmeän maltainen, joka ei ole aivan tavallista IPAlle. Pitkä jälkimaku kuivuu loppua kohti. Runsas, kestävä, vaalea vaahto. Suutuntumassa maltaisuus jatkuu pääosassa, lisänä sokerista makeutta – ei kuitenkaan liikaa. Jälkimaussa kuitenkin tyylinmukainen hedelmäinen katkero. Aivan ansiokas ison panimon ruokakauppavahvuinen American Pale Ale. Kestävä kermamainen vaahto. HHHH Ale BLACKFRIAR SCOTCH ALE INVERALMOND BREWERY 7 % 0,5 L PULLO Punaruskea väri. Nopeasti hiipuva vaalea vaahto. Alussa sitruksinen suutuntuma muuttuu makean marjaiseksi. Maltaisuus ensimmäisenä makuna suutuntumassa. Miedosti hedelmäinen tuoksu. Tyyliseikoista välittämättä, suunmukainen loppuillan makupala, jonka jälkimaussa löytyy myös hapokkuutta. Suutuntumassa pehmeyttä, sopivalla annoksella kuivaa katkeroa, joka jälkimakuun tultaessa saa suklaisia sävyjä. Tasainen kestävä vaalea vaahto. Tumman maltainen tuoksu, jossa myös kuivattuja hedelmiä mukana. Pitkähkö jälkimaku kehittyy alun makeudesta lopuksi kohti kuivaa. HHH APA SINEBRYCHOFF 4,5 % 0,33 L TÖLKKI Vaalea kellanruskea väri. (Oluesta tulossa myös päivittäiskauppavahvuinen versio.) HHHH 32. Suutuntuma on tyylinmukaisesti hedelmäinen, mutta kevyt. Jälkimausta löytyy taas pehmeyttä, toffeeta ja rusinaa. Jälkimaku pitkä ja kuivan humala-arominen. Mieto ja maukas American Pale Ale. Tuttu jenkkihumalalajikkeiden Citran ja Mosaicin tuottama hedelmäinen tuoksumaailma. Suutuntumassa juuri sopivasti hiilihappoa, joka nostaa esiin kevyesti sitrusta, mangoa ja muita trooppisten hedelmien makuja. AUGUST BLONDE ALE LEHE PRUULIKODA OU, EESTI 4,2 % 0,33 L PULLO Vaaleankeltainen väri. Sopivan kuiva jälkimaku. Hyvä Strong Ale! HHH ½ BLACK IPA MAKU BREWING 6,1 % 0,33 L PULLO Musta väri. Kestävä vaalea vaahto. Kohtuukestävä vaahto. Suutuntumassa aluksi lyhyt pehmeä kohta, jonka jälkeen seuraa tiukkaa katkeroa. 30 OLUTPOSTI APA OLVI 4,7 % 0,5 L TÖLKKI Vaalea, oljenkeltainen väri. Suutuntumassa Jameson-viskitynnyrissä kypsytys pyöristää Saisoniin kuuluvaa hapokkuutta. Hieman tukevampi mallasrunko antaisi yhden lisätähden. Pehmeän maltainen, vähitellen terävöityvä suutuntuma. Pehmeä suutuntuma antaa suklaata ja hedelmää
Suutuntumassa imelä maltaisuus saa jatkoa ja lisänä tulee rasvaisuutta, jonka maltillinen hiilihappo saa katoamaan, mutta jälkimaussa taas voimaisuus palaa. Vehnäinen, mausteinen tuoksu. Pienoista pippurisuutta jälkimaussa. Pehmeä, maltainen, pian kuivuva suutuntuma. Suutuntumassa kahvi päällimmäisenä, jälkimaussa taas suklaa voittaa pelin. Jälkimaussa lakritsaa. Alussa karhean kuiva suutuntuma muuttuu pehmeän hedelmäiseksi oluen lämmetessä. Menee janojuomana ja ehkä rasvaisen kalan kanssa. Tyyliin kuuluva korianteri ja appelsiininkuori loistavat poissaolollaan, mutta helppo juotavuus antaa hyvän mahdollisuuden tutustua tyyliin. Runsaan kuohkea, kestävä valkoinen vaahto. Tasalaatuinen tumma lager. Suutuntumassa Saisoniksi vain vähän hapokkuutta. HHH. HHH KUKKO HELLES LAITILAN WIRVOITUS-JUOMATEHDAS 4,7 % 0,33 L PULLO Hyvin vaaleankeltainen väri, kirkas ulkonäkö. Ruokaoluena menettelee, muuten ei sykäytä. Mieto karamellimaltainen tuoksu. Suutuntumassa mallas makeutuu siirappisuuteen asti, pähkinäisyyttä tulee mukaan. Reippaan kahvinen ja lakritsinen tuoksu. Suutuntuman lievä rasvaisuus jää pian kuivan katkeron alle, mutta oluen lämmetessä palaa, joten kannattaa nauttia viileänä. Beessi vaahto käyttäytyy Dry Stoutille ominaisella tavalla, jää ohuena kalvona lasin reunoille. Kelvollinen ”kevytstout”. Runsas, kuohkea ja kestävä vaahto. Hedelmäisyys ja katkerot kisaavat keskenään jälkimakuun saakka. Sopiva katkeroisuus jälkimaussa sulkee maut hyvin yhteen. Varsin pitkä jälkimaku. HHHH TUJUKAS TUUKAN LEHE, VIRO LEHE PRUULIKODA OU, EESTI 4,2 % 0,33 L PULLO Musta väri. HHH BELGIAN WHEAT SINEBRYCHOFF, BREWMASTER COLLECTION 4,6 % 0,5 L TÖLKKI Vaaleankeltainen väri. Miedosti hedelmäinen tuoksu. Jäi hieman vetinen yleiskuva. Lyhytkestoinen vaalea vaahto. Viljainen, sitruksinen ja hieman hiivainen suutuntuma. OLUTPOSTI 31 OGAR POLSKI GRODZISKIE LEHE PRUULIKODA OU, EESTI 3,8 % 0,33 L PULLO Vaalea, oljenkeltainen väri. HHH ½ PALJAS SAISON BROUVERIJ HENRICUS, BELGIA 6 % 0,33 L PULLO Hyvin vaalea oljenkeltainen väri. Makean karamellinen suutuntuma. Raikas, sitruksinen ja miedosti mausteinen tuoksu. Runsas, kestävä, valkoinen vaahto. Olut edustaa vanhaa puolalaista oluttyyliä. Jälkimaussa hiilihappo nostaa hienoisen humalanpuraisun esille. Tyylinmukainen tumma lager. HHH SPAGHETTI WESTERN IMPERIAL CHOCOLATE COFFEE STOUT BREWFIST NIUBRU, ITALIA 8,7 % 0,33 L PULLO Musta väri. Suutuntumassa maltaisuutta ja ripaus suklaata. Jälkimaku hieman karhea, yrttinen. Suutuntumassa suklaata ja mallasta. (Oluesta tulossa myös päivittäiskauppavahvuinen versio.) HHHH Vehnäolut WHITE RABBIT CR/AK BREWERY, ITALIA 6 % 0,33 L PULLO Hyvin vaalea keltainen väri. Kevyesti savuinen tuoksu tulee tammitulella savustetuista vehnämaltaista. Valkoinen vaahto on aluksi tasainen ja väistyy kohta lasin reunoille. Erittäin ohuesti savuinen tuoksu. HH KUKKO SCHWARZ LAITILAN WIRVOITUSJUOMATEHDAS 4,5 % 0,5 L TÖLKKI Hyvin tumma punaruskea väri. Jälkimaku pitkä, karamellinen. Kermaisen tasainen, vaalea, kestävä vaahto. Valkoinen kuohkea vaahto pysyy hyvin. Ruskea vaahto. Tuoksussa paahdettua mallasta, hieman metallia. Tumman maltaan paahtunut tuoksu. Makean maltainen tuoksu. (Oluesta tulossa myös päivittäiskauppavahvuinen versio.) HH ½ PALJAS IPA BROUVERIJ HENRICUS, BELGIA 6 % 0,33 L PULLO Tumman punaruskea väri. Valkoinen kestävä vaahto. Helpohko tapa tutustua Saisoniin. Lager ALDERBASHER KLOSTER DUNKEL ALDERBASH, SAKSA 5,3 % 0,5 L PULLO Kuparinpunainen väri. Jälkimaussa kirpeä humala puraisee vielä kielen pintaa. Hiilihappo nostaa sitruksen esille. HHH ½ HAMOVNIKI VENSKOE ZAO MOSKOVSKAJA PIVOVARENNAJA KOMPANIJA, VENÄJÄ 4,6 % 0,5 L PULLO Kuparinruskea väri. Kestävä kuohkea ja runsas vaalea vaahto. Runsas humalan aromin ryöpsähdys tervehtii tuoksussa, mutta maltaisuuttakin löytyy. HH ½ Portteri/Stout SAVU PORTER MAKU BREWING 5,9 % 0,33 L PULLO Musta väri. Nautiskeluolut. Mausteinen, kevyen hedelmäinen tuoksu. Ohut, mutta kestävä vaahto. HHH ½ HEINO TIILIKAINEN on OlutPOSTI-lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja olutkouluttaja. Jälkimaun kuivuus tulee osittain ruismaltaasta. Suutuntumassa reilusti hiilihappoa, jota ryöpsähtää suun pinnat täyteen ja varsinainen maku menee ohi
Sitten Pariisissa eräänä sateisena iltana Republique-aukion reunalla pelastauduin pubiin, joka mainosti ”sata olutta”. OLUTHARRASTAJAN KELLARISTA Mistä olutharrastuksesi alkoi. Mitä tapahtui sitten. Hän aloitti uransa jo ennen kuin Helsinki Beer Festival syntyi, ja on viimeiset viisi vuotta huolehtinut myös Suomen Paras Olut -kilpailun järjestelyistä. Se oli rankkaa aikaa: lähdin duunista neljältä ja menin Kalasatamaan tekemään olutta. Törmäsin ensimmäisen kerran raamatun paksuiseen katalogiin, jossa oli luostarioluitakin, ja se valitsemani yksi olut täytti puolitoista sivua matkapäiväkirjasta. Herra Olutkilpailun sydän sykkii Belgialle Kuulostaa siltä, että se oli menoa heti. Siitä jäi jotain itämään, ja vuoden 1998 tienoilla loksahti kuvio, jossa Parosen Juha, Sysilän Ilkka, Järmälän Ari, Konttisen Timo ja minä perustimme Stadin Panimon. Se oli järjestyksessään kai kolmas kurssi, olin vanhan tutun Sysilän Ilkan opissa. Suomessa ei silloin saanut oikeastaan mitään. Se oli silloin tehtävissä, ja painatimme oman maisteluvihonkin. 32 OLUTPOSTI Kari Likovuori on Suomen tunnetuin – ja voisipa sanoa ainoa – olutkilpailuiden järjestäjä. Onko sinulla joku tietty maa, johon sydän vie. Siitä lähti muodollinen harrastaminen 90-luvun alussa. Yliopiston ainejärjestö Limes teki Koffille ekskursion, jolla joimme kaapin tyhjäksi Porterista. Sillä tiellä ollaan. Myöhemmin seuran nimi muuttui Tummien oluen ystäviksi ja teimme ensimmäisen olutravintolaoppaankin. Piti keksiä miten panimo voi jatkaa toimintaansa ja päätimme myydä osuutemme Timolle, joka halusi jatkaa toimintaa. Minulle tuli IT-alan töissä motivaatiokriisi 1990-luvun puolivälin jälkeen ja päätin käydä Mustialan pienpanimokurssin. Minulla on ylhäällä päivä ja kellonaika, koska se alkoi. Minun ja Arin tilanne alkoi olla sellainen, ettemme pystyneet enää panostamaan panimoon entisen lailla. Ensimmäisellä Belgian-reissullani kertyi 200 oluen muistiinpanot, ja siitä alkoi Belgian-rakkaus. Näissä kuvioissa tapasin Harri Aholan, ja lopulta integroiduimme POSiin. Pian rekisteröitiin Akateemiset hyvän oluen ystävät Ahoy, ja maistoimme tapaamisissamme kaikki Suomesta saatavilla olevat oluet. Jysähti täysillä, kuinka erilaista se oli, ja niin paljon parempaa kuin mikään mitä olin koskaan maistanut. Tarvittiin osakeanti ja henkilökohtaista pankkilainaa ennen kuin saatiin panimo uudelleen käyntiin vuonna 2000. Meitä oli kolme oluentekokelpoista, Timo ideoi ja markkinoi. On kotiolutyhdistystä ja EBCUa, Vaahtokukan päätoimittajuus ja lukuisia muita julkaisuja. Porter oli ainoa tumma olut, jota silloin sai Suomesta. Oletko ehtinyt perehtyä oluentekoon käytännössä. Historiasi täyttyy yhdistystoiminnasta niin kotimaassa kuin kansainvälisissä harrastajapiireissä. Stadin Panimo taisi olla aika kummajainen aloittaessaan. Voitimme kyllä palkintoja, ja meillä oli kuuden vuoden toiminnan jälkeen ollut jo lähes sata olutta myynnissä – emme päässeet uutuuskierteestä ulos! Siihen aikaan ei ollut reittiä vähittäiskauppaan eikä järkevää pullotuskeinoa, elimme monta vuotta pääosin Kalaravintoloiden ja William K:n kuukauden oluilla. Ensimmäinen olut tehtiin 1999 Torkkelinmäellä Porthaninkadulla autotallissa. Saimme kuitenkin fudut tallista ja kiersimme kymmeniä kiinteistöjä, kunnes Kalasatama tuli vastaan. Saatoin parhaimmillaan käydä 4 – 5 kertaa vuodessa Belgiassa. TEKSTI JA KUVA MARIAANA NELIMARKKA. Interrail-vuosina ripottelin oluiden nimiä matkapäiväkirjan marginaaliin. Menimme Kannakseen ja perustimme Porterin ystävät -olutseuran, jonka tarkoituksena oli edistää Koffin Porterin kulutusta – pelastaaksemme sen
LIKT DAGENS litauiska gårdsöl så var saison på den tiden inte en specifik ölstil, recepten varierade från gård till gård men en viss gemensam nämnare var den stora mängden humle som tillsattes som konserverande effekt. Vietin myös 50-vuotisjuhliani Hauessa. PÅ SISTONE har jag allt för många gånger hört att sura öl kommer att vara det nästa på marknaden och då speciellt med betoning på saison. En usko, että Suomi pystyy ylläpitämään näin monta kymmentä panimoa. Konsepteista huolimatta kaikki oluet eivät kestä päivänvaloa. Mukaan tarttuu yleensä joku kotimainen pienpanimo-olut, mutta myös Britti-bittereitä, belgioluita ja Bockeja, jos sattuu kunnollisia olemaan. Nousun täytyy kohta sakata, ja sitten pitää olla kokemus ja tuotteet siinä kunnossa, että selviää siitä. Päätin tänä vuonna vetää HBF:n olutkilpailun päivässä läpi. Niin sen pitää ollakin. Mutta unohtakaa Saison, kun puhutte happamista, pyytää André Brunnsberg. På den tiden hade ölen säkert en surhet, alkoholen låg på runt 3-4 % procent och man kan anta att en viss syrlighet uppstod i ölet under den långa lagringen på grund av kontaminering av lactobacillus. Mutta ne osasivat parantaa toimintaansa ja nostaa laadun huippuluokkaan. Miltä nykyinen buumi näyttää. IDAG BRYGGS de flesta saison-öl med Saison Dupont-ölet som modell och det kan måhända vara den torra smaken som de flesta saison-öljäst ger upphov till som är orsak till att så många ser dessa öl som sura öl. Det gjorde också ölstilen mer homogen och kraftigare alkoholmässigt, den moderna saison-ölstilen vi idag känner till uppstod. Olet seurannut pienpanimobuumia likeltä parikymmentä vuotta. Nyt minua ilahduttaa, että panimot ovat oppineet käyttämään kunniakirjoja ja palkintoja markkinoinnissa hyväkseen. Suurena hapanoluen ystävänä pidän riesana näitä nykyisiä hapanoluita; varsinkin Saisonit saavat minut raivoihini. Nyt on taas ollut mielessä, että voisi tehdä omiksi tarpeiksi olutta, mutta suunnitelmani on ehkä liian kunnianhimoinen – pitäisi olla kunnon vehkeet, en ala enää millään muoviämpäreillä tekemään! Mitä uutta kuuluu kisarintamalle. Lieneekö väärinkäsitys peräisin siitä, että Saison-hiivoilla syntyy tyypillisesti kuivia oluita. Kyllä se varmasti historiallisesti oli hapanta, mutta niin olivat todennäköisesti kaikki oluet 300 vuotta sitten – yksinkertaisesti koska ne alkoivat pilaantua. Muutama vuosi sitten olin hämmästynyt, kun katsoin pienpanimoiden investointikykyä – lähdetään rapeilla laitteilla liikkeelle! Täytyy olla valtava luotto, että uskaltaa lähteä investointiin. Esimerkiksi pullojen kyljissä alkaa näkyä Suomen Paras Olut -logoja. Tämä on kantakapakka, josta en koskaan pääse eroon: puolisokin on löytynyt täältä. en historisk korrekt porter bör ha en viss syrlighet och intressanta toner av Brettanomyces-jäst, dock är det ingen idag som påstår att porter är en suröl. Suomen Paras Olut on tulossa kesällä. Modernien pienpanimoiden Saison-kokeilut villihiivalla ainakin vahvistavat käsitystä Saisonista hapanoluena, Brunnsberg toteaa. Kantapaikkahan tämä on. Kuluttajana risoo se, että ostaa Alkosta neljän euron pullon, johon ei ole tyytyväinen. Det har i alla fall ändrat mina fördomar mot ett av belgiska ölvärldens kronjuveler, saison! ANDRÉ BRUNNSBERG Saison, allt annat än en sour ale Kuva: Sebastian Trzaska ANDRÉN KOLUMNI Se oli kallein harrastukseni tähän mennessä! Ainoa, mitä en ole oluen saralla kokeillut, on maahantuonti ja ravintolanpitäminen. Dock är det här något som för 300 år sedan högst troligt hände alla ölstilar, t.ex. Toki näkyy myös samaa tyyliä kuin ensimmäisessä aallossa 90-luvulla – lähdetään soitellen sotaan. Kyllä sen huomaa, jos on yrittäjätaitoa, kuten Saimaan Juomatehtaan taustalla! Nyt seuraan buumia myönteisesti. Kyllä me harrastajat naureskelimme alussa Laitilalle ja Plevnalle, joiden ensimmäiset laitteet ja oluet olivat karmeaa tavaraa. Enemmän pelkään, mitä tapahtuu, kun nousun huippu taittuu. Det franska ordet saison betyder säsong och enligt vissa källor gav säsongsarbetarna ute på gårdarna, ”le saisonniers”, upphov till namnet på ölstilen. Ostan yleensä viikonlopuksi jotain mielenkiintoista Alkosta, jonka valikoima on parantunut selkeästi vuoden sisällä. Ja vehnäoluita, koska sitä ei ole mahdollista tehdä alle 5 %. Hapanoluista povataan seuraavaa trendiä. Också moderna småbryggeriers experiment med att kombinera saison med vildjäst bidrar till missuppfattningen. Se sijaitsee täällä Hauessa, Tammiston Alkossa ja Cittarissa. Mikä on oman olutkellarisi tola. Se on suomalaisen oluen kilpailu, jota varten olen kouluttanut uusia tuomareita myös harrastajista. OLUTPOSTI 33. ÖLSTILEN UPPSTOD i södra Belgien under 1700-talet där bönder bryggde öl under vinterhalvåret, för att sedan ha en dryck att förtära som törstsläckare ute på åkern under de varma sommarmånaderna. Jag kan hålla med om att sura öl, sours på hipsterspråk, kommer att bli mer populära men att se saison som en typ av sour är för mig något helt obegripligt. Monilla on kauhea force tehdä olutta ja uusia asioita; panimolla kuin panimolla on juju, mitä ja miten lähdetään tekemään asioita. Olen ollut tässä ravintolassa alusta asti – kolme päivää ennen kuin luvat tulivat voimaan! Olin juuri muuttanut Kallioon, kun Hilpeä Hauki avautui 1.1.1994. Hilpeä Hauki ei tainnut valikoitua sattumalta tapaamispaikaksemme. Se näyttää toimineen monella. Mukavaa on, että pienpanijoiden kesken näyttää edelleen vallitsevan yhteisöllisyys. FÖR ATT slå sista spiken i kistan, smaka på belgiska Silly bryggeriets saison, ett överraskande sött öl bryggt efter ett gammalt historiskt recept. Että trendin takia pitää tehdä hapanoluita, ja vielä laittaa ne myyntiin, kun se ei toimi kaikissa oluttyyleissä vaan tekee niistä juomakelvottomia! Joku sixpack Stadin Barley Winea voi olla vielä tallessa vanhoilta hyviltä ajoilta. Se alkoi vähän hirvittää, kun oluita kertyi yli 300! Ei enää ikinä näin, urakka on liian iso järjestäjille ja tuomareille. Med tiden blev de gårdar som var duktiga på att brygga ölstilen riktiga kommersiella bryggerier som en del av industrialiseringen. Ravintola lienee kuitenkin sinulle luonnollinen ympäristö
2 10. 1 BrewDogilta x Pyynikin Käsityöläispanimosta 2 Saimaan Juomatehtaalta + 1 Akateeminen Kiuas-Seura on tehnyt uraauurtavaa gastronomista tutkimusmatkaa maistellen makkaroita jo neljännesvuosisadan ajan ja 14.4.2016 täyttyi Bryggeri Helsingissä yksi pyöreä luku. X 9. pienpanimoviikoilla pääsi helmikuussa maistamaan noin 60 eri olutta 20 panimosta. 1 0,5 miljoonaa litraa x 10 miljoonaa litraa 2 20 miljoonaa litraa 5. x Suuri Panimo Yhtiö sai maistraatilta yksinoikeuden oluen valmistukseen Helsingissä 1759. 12. 2 4. 1 6. Pienet panimot – isot kysymykset! 1. 1 Pikkulintu x Solmu Pub 2 Viisi penniä 9. Helsingin Uutisten lukijat äänestivät keväällä 2016 kaupungin parhaat olutravintolat. 1 7. 34 OLUTPOSTI 1 yksi x yhdeksän 2 kaksikymmentäyksi 3. Ykkönen oli Brewer’s Special Red Rose White IPA 5,9 %. Helsinki Beer Festivalin Vuoden olut 2016 -kilpailussa nähtiin harvinainen kolmoisvoitto vehnäoluiden sarjassa. Pienpanimoksi määritellään Suomessa lain mukaan panimo, joka tuottaa alle: 1 100 000 litraa x 100 000 dekalitraa 2 100 000 hehtolitraa 4. 2 Valtio lunasti Suuren Panimo Yhtiön ja muutti sen viinapolttimoksi 1775. 1 Finström x Hiittinen 2 Kemiö 8. Mikä on väkiluvun mukaan maamme pienin itsenäinen kunta, jossa toimii oma panimo. Pohja hiivaoluita kutsuttiin varasto-oluiksi, mutta mikä oli ammatti termi pintahiivaoluille. Moniko Suomessa vuonna 1995 toimineista pienpanimoista jatkaa yhä. Pienpanimobuumin ensimmäinen aalto tuli 1990-luvun puolivälissä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Minkä saksalaisen tyypin kesäoluen Laitilan Wirvoitusjuomatehdas toi markkinoille tänä keväänä. 1 Leppävaarasta x Matinkylästä 2 Olarista 10. X 2. 1 Bryggeri Helsingissä x Helsingin Kaapelitehtaalla 2 Helsingin Suvilahden Viro-keskuksessa 11. 1 11. Mistä panimosta kyseinen olut ja kaksi seuraavaksi parasta tulivat. 2 5. Mikä on pienpanimon kokoraja Saksassa eli mihin asti siellä saa huojennusta valmisteverosta. 1 Kahdeksan helsinkiläistä porvaria perusti Suomen ensimmäisen teollisen panimon: Suuren Panimo Yhtiön (Stora Bryggeri) 1756. Mikä on väkiluvun mukaan suurin Suomen kaupunki, jossa ei ole luvat saanutta kaupallista panimoa. Mitä tapahtui Helsingissä 3.3. X 12. Viron 2. Mikä oli heidän mielestään ykkönen. Suuren suosion 2000-luvulla saaneilla ale-oluilla oli oma suomenkielinen nimi jo 1800-luvulla. 1 rapakalja x sammio-olut 2 taari 2. Missä tilaisuus järjestettiin. Mistä Espoon kaupunginosasta oluenystävä löytää Aloha & Bar Ohanan, Daviston ja Vaappuvan Ankan. 1 1 000 x 2 000 2 4 000 1. 1 8. Ensimmäistä helsinkiläisen oluen päivää vietettiin 3.3.2016. 1 Kouvola x Kotka 2 Vantaa 7. 2 +1 2 Vastaukset: 12+1 OLUTSEURA MALLASSAUNAN puheenjohtaja Sakari Nupponen kiusoittelee pienpanimoihin liittyvillä kysymyksillä. vuosisatoja sitten. 1 Helles x Maibock 2 Märzen 6. Montako makkaraa AKS:läiset ovat testanneet. w w w .s uu re to lu et .fi 26.–28.5.2016 Tampereen Keskustorilla 30.6.–2.7.2016 Lahden Satamassa 27.–30.7.2016 Helsingin Rautatientorilla 25.–27.8.2016 Jyväskylän Sataman parkkialue (Lutakko) OLUTVISA. X 3
JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Suomen Olutseura ry PL 142, 00931 Helsinki 0400 648 080 olut@suomenolutseura.fi www.suomenolutseura.fi Toimitusneuvosto André Brunnsberg Lari Junkkari Tapio Lundell Mikko Salmi Ilmoitusvaraukset, aineistot ja laskutus Aki Wassholm 050 492 4885 ilmoitusaineistot@olutposti.fi laskutus@olutposti.fi Mediatiedot www.olutposti.fi/mediatiedot Painopaikka Painotalo Plus Digital Oy Teollisuustie 19, 06150 Porvoo 03 5839 500 LEHDEN TOIMITUS OlutPOSTI Käenkuja 3b B 79 00500 Helsinki toimitus@olutposti.fi olutposti@olutposti.fi www.olutposti.fi Päätoimittaja Mariaana Nelimarkka mariaana.nelimarkka@gmail.com 050 548 9999 Kuvaja erikoistoimittaja Heino Tiilikainen heino.tiilikainen@olutmedia.info 040 152 0818 Ulkoasu Akiola-Media Oy minna@akiolamedia.fi 040 569 5211. OLUTPOSTI ISSN 1458-1442 OlutPOSTI ® on rekisteröity tuotemerkki. Lainattaessa lähde mainittava. Suomen Olutseura on Olutliitto ry:n perustajajäsen ja suurin jäsenyhdistys. Valtakunnallisena kuluttajajärjestönä se on osa Euroopan Oluenkuluttajain Liittoa EBCUa. Seuraava lehti ilmestyy viikolla 37. OlutPOSTI ilmestyy neljästi vuodessa. OLUTPOSTI 35 OLUTPOSTI OLUTKORI 441 763 Painotuote Tilaukset ja osoitteenmuutokset tilaukset@olutposti.fi Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Suomen Olutseura ry on valtakunnallinen oluenystävien järjestö, joka on tehnyt suomalaista olutkulttuurityötä jo yli 20 vuotta. Seuran puheenjohtaja on Simo Hämäläinen. Lehti on perustettu vuonna 2001. Suomen Olutseura ry:n jäsenille lehti tulee jäsenetuna veloituksetta
Olutposti_210x297_takasivu.pdf 1 19.4.2016 15.56. Valikoimissamme on yli 400 olutta, jotka sointuvat Suomen kesään ja sen makuihin – satoi tai paistoi. Kysy suositukset myyjiltämme tai käväise osoitteessa alko.?