• AMMATTISISUSTAMISEN JA TILASUUNNITTELUN ERIKOISLEHTI HINTA 9,20 EUR 4 / 2008 Toimisto- ja kokoustilat
  • 14. 17. 1. 2009 connecting worlds competence in contract business frankfurt@dfhk.fi www.heimtextil.messefrankfurt.com
  • Philips Valaistus täydellinen eko-partnerisi Johtavana valaistusalan yrityksenä Philips tuo markkinoille jatkuvasti uusia innovatiivisia, erittäin energiatehokkaita tuotteita. Helpotamme haastettasi suunnitella ja toteuttaa taloudellisia, ekologisia valaistusjärjestelmiä ja pienempiä valaistuskokonaisuuksia. Tarjoamme stardardituotteita sekä projektiettä tukkubusinekseen ja suunnittelemme ja valmistamme projekteihin myös asiakaskohtaisia tuotteita. Philips on luotettava yhteistyökumppani. Vaihda siis kanssamme vihreään! www.philips.
  • Ein HDTV-Gerät, vernetzt wie ein Computer. Das ist Loewe Connect. Schließen Sie Ihr Handy oder Ihren MP3-Player an, greifen Sie per LAN oder W-LAN auf Ihren PC zu. Entdecken Sie, was nur Loewe und Sie können: auf www.loewe.de Connect osaa asioita, joita et osannut televisiolta odottaa Connect on varustettu Network Media Player ominaisuudella, joka mahdollistaa digitaalisten tiedostojen toistamisen esimerkiksi tietokoneen kiintolevyltä, digitaalikameroilta ja MP3-soittimilta. Connect voidaan kytkeä kodin tai toimiston tietoverkkoon jopa langattomalla WLAN-yhteydellä. Tervetuloa tutustumaan palvelevan jälleenmyyjäsi luo kuinka Loewe on luonut täysin uuden mediaympäristön LCD-televisioon. Espoo: Musta Pörssi Jätti, Suomenoja . Helsinki: Audiostar, Haloradio, Helsinki Sound & Cinema, Kruunuradio . Hämeenlinna: TV-Sävel . Joensuu: Joensuun Kuva ja Ääni . Jyväskylä: JKL Audiocenter . Kuopio: Audiosavo . Kuusamo: Kalustetalo Tuovinen . Lahti: Lahden Viihdetaso . Lappeenranta: Laatusähkö . Mikkeli: MLI Audiocenter . Oulu: JJ Hi & Tuning . Rauma: Luxcenter . Tampere: Hihuone . Turku: Himesta, Musta Pörssi Jätti, Vihanto Paalupaikka . Vaasa: TV-Manu . www.loewe.
  • Uniikkia ubiikkia 4/2008 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. (09) 686 6250 faksi (09) 685 2940 info@publico.com www.publico.com PÄÄTOIMITTAJA Sami J. Anteroinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Paul Charpentier GRAPHIC DESIGN A5 Plate Media Oy TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Rytilahti ILMOITUSMYYNTI Paul Charpentier paul.charpentier@publico.com Puh. (09) 6866 2533 TILAAJAPALVELU tilaukset@publico.com TOIMITTAJAT Heikki Ruski Miia Hakkarainen Merja Kihl Ari Mononen PAINO TYÖELÄMÄN VAATIMUKSET PUHUTTAVAT. Stressin repiessä konttorimyyriä ihmisten jaksaminen ja hyvinvointi nousee yhä vahvemmin agendalle. Pitkään ja hartaasti povattu työvoimapula ei ole mikään kangastus, vaan tyly tosiasia. Suurten ikäluokkien joukkopako työpaikoilta saa aikaan sen, että osaavasta työvoimasta alkaa raivoisa kamppailu. On selvää, että vetovoimaiset toimitilat nousevat yhä tärkeämmäksi seikaksi rekrytoinnissa. Tutkimusten mukaan toimitilat strategisena välineenä tuovat 40 prosenttia enemmän vastinetta rahalle. Oikeanlainen työympäristö taas madaltaa menestymisen esteitä lähes kolmanneksen. Fiksut yritykset ymmärtävät, että satsaamalla toimitiloihin panostetaan ihmiseen. Mutta tulevaisuuden trendejä arvioidessa viisaskin voi mennä vipuun, sillä skenaarioita on useita. Toimisto vuonna 2010 ei vielä ehkä ole ratkaisevasti erilainen tähän päivään verrattuna, mutta 2020 onkin sitten jo toinen juttu. Ilmastonmuutoksen painaessa päälle etätyön mahdollisuuksista puhutaan yhä enemmän. Pitkien etäisyyksien ja kehittyneen viestintäteknologian maassa onkin lähinnä vitsi, että etätyöhön ei ole paneuduttu tarmokkaammin. Moni työnantaja on vielä kiinni kellokorttimentaliteetissa ja haluaa lampaansa laskettavaksi kerran päivässä. Samalla unohtuu, että suomalainen työelämä on jo siirtynyt hyvän matkaa kohti uutta paradigmaa: kiveen kirjoitettujen työaikojen sijasta on deadlineja ja vastuita. Niin kauan kuin duunit hoidetaan ja projektit rullaa, eikä ole samantekevää missä uuden vuosituhannen tietotyöläinen fyysisesti sijaitsee? Sitä paitsi etätyö on brändätty väärin. Ei etätyö ole etätyötä työläiselle, joka herää aamulla omassa sängyssään, ja alkaa kahvikuppi kädessä selailla sähköpostiaan keittiön pöydän ääressä. Se on lähityötä. Etätyö/lähityö ei silti ole mikään pakettiratkaisu joka vaivaan. Tutkimusten mukaan työssään viihtyvät ihmiset imevät voimaa työyhteisöstä, kollegoiden tuesta. Brainstormingsessio sujuu huomattavasti paremmin dialogina kuin monologina. Konttorien neuvotteluhuoneiden käyttöaste tulee säilymään korkeana, mutta samanaikaisesti yhä tärkeämmäksi nousee kolmas tila, kodin ja konttorin ulkopuoliset kohtaamispaikat. Myös kokonaan virtuaalinen toimisto tekee tuloaan. Internetin secondworldit ja facebookit ovat jo näyttäneet meille vilahduksen tulevaisuudesta. Arvioiden mukaan tietotekniikan suorituskyky viiden vuoden päästä tulee olemaan sata kertaa kovempi kuin tänä päivänä. Kaikki on verkossa; kaikki verkottuu. Ubiikkikonttorissa äly on kaikkialla läsnä kuin Pyhä Henki. Helpolla ei tulevaisuuden toimistotyöntekijä silti tule pääsemään, päinvastoin. Netti on aina auki, kännykkä päällä ja uusi projekti myllertää alitajunnassa. Jo tällä hetkellä 80 prosenttia työntekijöistä tunnustaa lukevansa työsähköposteja lomallaan. Kohta niitä vahtaavat kaikki, kun langattomat yhteydet saavuttavat viimeisenkin laiturinnokan. Tietokoneiden kanssa ikänsä puljannut nuoriso ei ehkä stressaa samalla lailla. Nämä digitaaliset alkuasukkaat uskovat instantismiin, eli siihen että kaikki on saatava heti, niin tieto kuin viihdekin. Onko tulevaisuuden toimisto siis Instant Office? Sami J. Anteroinen Päätoimittaja PunaMusta Oy ISSN 1457- 0955 AMMATTISISUSTAMISEN JA TILASUUNNITTELUN ERIKOISLEHTI PubliCo on Aikakauslehtien Liiton jäsen. © 2008 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty. HINTA 9,20 EUR 4 / 2008 Toimisto- ja kokoustilat Kannen kuva: Opetushallituksen virastotalo / Risto Valkeapää 4 / 08 prointerior 5
  • prointerior 4 / 2008 12 Työtilaa tiilen valtakunnassa Varman uusi pääkonttori katselee rohkeasti merelle. Punatiilen värittämissä pinnoissa on tilaa suurille teräksien rytmittämille ikkunoille. KUVA: VARMA/TUOMAS PIETINEN 22 Kolmas Ylioppilastalo rakentui ympäristön ehdoilla Yksi mielenkiintoisimmista tehosteista on paikallaan valettu betoni, jonka pinta on jätetty käsittelemättömäksi. PIIRROS: ARKKITEHTITOIMISTO BRUNOW & MANULA 30 Hienostuneesti viritetty kokonaisuus Lahden Sibeliustalo on lunastanut paikkansa suomalaisten kongressi- ja konserttikävijöiden sydämissä. Vuoden 2007 lopulla tehtiin muutostöitä rannan puoleisessa Kongressisiivessä ja vuonna 2009 vallataan sisäpihalta lisätilaa Sibeliustalon ravintolan keittiötilojen laajennukselle. KUVA: SIBELIUSTALO/JENNI LAHTINEN 46 Jäälohkareiden leikki Opetushallituksen virastotalo on äänestetty monesti Helsingin rumimmaksi rakennukseksi. Perustelut julkisivun muutokseen tulivat kuitenkin toisaalta, uusi julkisivu eristää lämpöä paremmin ja siksi kyseessä on ensisijaisesti lisäeristys. KUVA: RISTO VALKEAPÄÄ 6 prointerior 4 / 08
  • 36 KOKOUSTILAT KUNTOON 58 DUERA 24H VALVOMOTUOLI Decorat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Holma ja konseptisuunnittelija Margit Sjöroos suunnittelevat kokoustilojen toimivuutta ja viihtyvyyttä. Perinteisesti vuorotyötuolit ovat paksuine pehmusteineen ja verhoiluineen muistuttaneet kaivurin istuimia. 42 DESIGNIA TOIMITILOIHIN 58 KAIKKI RIIPPUU KOUKUSTA Toimitilasisustamiseen erikoistunut Modeo haluaa tuoda maamme toimistoihin lisää väriä, valoa, eloa ja korkealaatuista designia. Vaatesäilytys on usein mattimeikäläisen ajatuksissa viimeinen julkisten tilojen sisustusta mietittäessä. 44 UPEAT PIERRE CARDIN MATOT VMCARPETIN MALLISTOSSA 62 SUOMALAISEN SAUNAN SUOSIO KASVUSSA MAAILMALLAKIN Näyttäviä villamattoja kohteisiin, joihin halutaan jotain erilaista. Sauna-Pakkanen Oy uskoo pystyvänsä lisäämään yksilöllisten saunaratkaisujen suosiota myös ulkomailla. 50 KINNARPS KOLMIO SÄVÄYTTÄÄ KEHÄ 1:LLÄ Uusi toimitalo yhdistää innovatiivisen muotokielen ja energiatehokkuuden. 05 ESIPUHE 56 ÄLYKKÄÄT VALAISTUSRATKAISUT Buckinghamin palatsin julkisivuvalaistus on vaihdettu LEDvalaistukseksi, joka vie nyt vain 10 prosenttia alkuperäisen julkisivuvalaistuksen tarvitsemasta energiasta. 4 / 08 prointerior 7
  • UUTTA JA UUDISTUVAA TOIMISTORAKENTAMISTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 8 prointerior 4 / 08
  • Salmisaari toukokuussa 2006. Salmisaaressa hiilikasat vaihtuivat työpaikkakortteliin Alun perin Salmisaari oli Helsinginniemen länsipuolella sijaitseva oikea pieni saari, joka liitettiin Länsisataman alueeseen maantäytön avulla. Entinen saaren käyttötarkoitus muuttui 1950-luvun alussa, kun Helsingin Energia otti alueen käyttöönsä ja tontille sijoitettiin yrityksen voimalaitos. Tällä hetkellä rakennettavien ja tulevien toimistorakennusten kohdalla seisoivat voimalaitoksen jättimäiset hiilivarastot, joille löytyi uusi sijoituspaikka maanalaisista tiloista. Nyt Salmisaaren alueelle on nousemassa 100 000 kerrosneliömetriä toimitiloja noin 3 500 työpaikkaa varten. Pyrkimyksenä on tarjota yrityksille viihtyisää työympäristöä, jossa erilaisille ihmisten tarvitsemille palveluille on todellista sijaa. Uuden alueen on suunniteltu valmistuvan kokonaisuudessaan vuoteen 2011 mennessä. Toimistorakentamisen läheisyyteen on suunniteltu palveluja virkistäytymiseen ja ulkoiluun liittyen. Suurin yksittäinen hanke lienee 20 000 kerrosneliön suuruinen liikuntahalli, jonka sisään kätkeytyisi muun muassa kaksi harjoitusjäähallia. Salmisaaren kautta on mahdollisuus päästä virkistysreittejä pitkin Lapinlahteen. Salmisaaren alueesta toivotaan syntyvän viihtyisä ja uudenaikainen kaupunginosa, jolle meri antaa oman vahvan identiteettinsä. Merenrantaan on tarkoitus rakentaa venesatama sekä kaupunkilaisia houkutteleva rantabulevardi. Keilaniemestä rakennetaan osa tulevaisuuden innovaatioympäristöä Länsiväylän varrella sijaitseva Keilaniemi on Espoon kaupungin käyntikortti yritysmaailmalle. Keilaniemi rajoittuu pohjoisessa Otaniemen yliopistoalueeseen, lännessä naapurina on Tapiolan puutarhakaupunginosa. Keilaniemi on erityisen tunnettu suuryritysten pääkonttoreista. Alueen kehittyminen yritysmaailman leikkikentäksi alkoi 1970 -luvulla, jolloin Keilalahden rantaan kohosi vieläkin Suomen korkeimmaksi toimistorakennukseksi kutsuttu 20-kerroksinen nykyinen TEKSTI: HEIKKI RUSKI KUVAT: VARMA/TUOMAS PIETINEN Fortumin pääkonttori. Alueen eri suunnitelmissa on nähty idealuonnoksia toinen toistaan korkeammista rakennuksista. Perustelut ovat usein kuulostaneet samanlaisilta: alueelle halutaan luoda identiteetti läheisen meren ja rakennusten maamerkkimäisyy- Pääkaupunkiseudulla toimistorakentaminen on ollut vilkasta. Uusia alueita on noussut logistisesti merkittäville paikoille ja jo olemassa olevia alueita on kehitetty vastaamaan alan kovaan kilpailuun. Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilta löytyy useita toimistokeskittymiä, joille jokaiselle on pyritty luomaan oma vahva kilpailuvaltiksi muovautuva identiteetti. den kautta. Alue kehittyy ja rakentuu edelleen, kun nykyiset ja uudet toimijat laajentavat toimintaansa. Suunnitelmissa on myös Keilaniemen alueen kytkeminen Tapiolaan ja Otaniemeen uusien rakennuksien avulla, kuten rakentamalla kerrostaloja Kehä I:n ja Karhusaarentien päälle. Espoon kaupunki näkeekin Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen muodostaman alueen ainutlaatuisena tulevaisuuden innovaatioympäristönä, jossa tulevaisuuden tekijöillä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. 4 / 08 prointerior 9
  • Lentokenttäkaupungissa työskennellään ja asutaan Vantaalla sijaitseva Aviapoliksen alue on rakentumassa Helsinki-Vantaan-lentokenttäalueen ympärille. Kehittyvän alueen kilpailuvaltti onkin lentokentän läheinen sijainti, josta Aviapolis ammentaa omaa identiteettiään. Mainosteksteissä korostetaan aluetta erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan keskittymänä. 10 prointerior 4 / 08 Aviapolis mainostaa itseään pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvavana yritysalueena. Yritysalueen toteuttajina ovat Vantaan kaupunki, Finavia ja toistakymmentä yritystilojen- ja palveluiden tuottajaa. Lentokenttäkaupunkeja on pidetty kansainvälisesti nousevana trendinä. Aviapoliksen alueella on painotettu monipuolisen kaupunkirakenteen syntymistä, ja aluetta on rakennettu si-
  • MONIPUOLINEN Y H T E I S T Y Ö K U M P PA N I JULKISIIN TILOIHIN SOHVAT PÖYDÄT VALAISIMET NOJATUOLIT ASIAKASTUOLIT TYÖTUOLIT TEKSTIILIT SÄNGYT MATOT . ADI HÅG ADEA ARTEK DRIADE AVARTE CALLIGARIS FRITZ HANSEN HT-COLLECTION VINCENT SHEPPARD LOUIS POULSEN WOODNOTES INTERFACE VIVERO PEDRO JUNET . Ja . . . . . . Paljon muuta . . . www.provepsalainen.com www.vepsalainen.com Salmisaari helmikuussa 2008. ten, että lentokenttäkaupungissa voi sekä asua että työskennellä. Tavoitteena on, että vuonna 2010 lentokenttäkaupungissa asuu 23 000 ihmistä. VEPSÄLÄINEN OY PROJEKTIMYYNTI Yhteydenotot: pro@vepsalainen.com Espoo Oulu Rovaniemi
  • 12 prointerior 4 / 08 Taloja yhdistää silta.
  • TYÖTILAA TIILEN VALTAKUNNASSA TEKSTI: HEIKKI RUSKI KUVAT: VARMA/TUOMAS PIETINEN Vielä muutama vuosi sitten Helsingin Salmisaaressa seisoivat suuret kivihiilikasat. Mustanpuhuvasti ne toivottivat ohikulkijat tervetulleiksi. Nyt Länsiväylän päätyä komistavat punatiilen ja lasin värittämät toimistorakennukset. 4 / 08 prointerior 13
  • TERVETULOA RANTAKADULLE Salmisaaren alue on mie- lenkiintoinen kohde. Se on osa Länsisataman aluerakentamisprojektia, jonka aikana Jätkäsaareen, Salmisaareen, Lapinlahteen, Munkkisaareen ja Eiranrantaan rakennetaan yhteensä 330 000 kerrosneliömetriä toimitilaa. Näistä Salmisaareen sijoitetaan noin 100 000 kerrosneliötä. Vuonna 2009 alueelle rakentuu lisäksi pienvenesatama ja liikuntahallin rakentamisen on luvattu alkavan kuluvana syksynä. Tavoitteena on luoda korkealaatuista rakennettua ympäristöä tehdas- ja voimalaitosmiljöön yhteyteen meren rannalle. Toimitila-alueen rakennukset noudattelevat korkeuksien ja koordinaatiston osalta Väinö Vähäkallion suunnitelmaa vuodelta 1940. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on punatiili, josta rakennetaan alueelle ulkoista identiteettiä. Ranta-alueesta halutaan urbaani tila, jossa kaupunkilaiset voivat kulkea aivan meren tuntumassa, pistäytyä kahviloissa ja hypätä veneen kyytiin venesatamasta. Työeläkeyhtiö Varman uudet toimitilat sijaitsevat Salmisaaressa ja ovat osa arkkitehti Tuomo Siitosen suunnittelemaa kahdeksasta rakennuksesta koostuvaa kokonaisuutta. Salmisaari sijaitsee erinomaisella paikalla kaupunkirakenteen kannalta, maisemat ovat hienot ja metro on lähellä. Alueen teollisen rakentamisen historia on muuttumassa moderniksi toimistorakentamiseksi. Kaupunkilaisille rakennetaan toriaukioita ja rantakatu, jonne paistaa ilta-aurinko, Siitonen kuvailee aluetta. TIILTÄ JA TERÄKSEN RYTMIÄ Varman uusi pääkonttori kat- selee rohkeasti merelle. Vesiraja on vain muutaman askeleen päässä. Punatiilen värittämissä pinnoissa on tilaa suurille teräksien rytmittämille ikkunoille. Rakennusmassat yhdistyvät lasisilla kappaleilla ja tuntuvat seisahtaneen katsomaan näkymiä. Levolliset massat muodostavat maamerkin Länsiväylän varrelle. Rakennusmassat jakautuvat toiminnoiltaan kahteen osaan. Rannan puolelle matalampaan osaan on sijoitettu yrityksen julkisemmat tilat, jotka pitävät sisällään auditorion, koulutus- ja neuvottelu- sekä aulatiloja. Rakennus kurkottaa lähemmäs merta kerros kerrokselta. Kauempana merestä, korkeammissa osissa, sijaitsee yksityisempi puoli, joka on pääasiallisesti rauhoitettu yrityksen työtiloiksi. Tilat ovat yleispäteviä ja tehokkaita. Suunnittelulla on haettu muunneltavuutta ja joustavuutta, myös tekniseen muunneltavuuteen on kiinnitetty huomiota, Siitonen toteaa. Julkisemman ja yksityisen puolen nivelessä on aulatila, jossa sijaitsee rakennuksen musta vastaanottotiski. Eri puolilla rakennusta mustaa on käytetty tehosteena, minkä voi nähdä viitteenä alueen historiasta. Rakennuksen ulkopuolelta löytyvät materiaalit jatkuvat sisätiloihin ja työntyvät jälleen ulos aulan 14 prointerior 4 / 08 Musta vastaanottotiski tervehtii sisäänastujaa rakennuksen aulatilassa.
  • 4 / 08 prointerior 15
  • takaosasta. Myös aulatilan suorakaiteen malliset pelkistetyt kivialtaat kulkevat läpi rakennuksen. Sisätiloissa altaissa on vettä, jonka pinta muodostaa väreilemättömän suuren peilin. Sisustus on professori Yrjö Wiherheimon käsialaa. Tiilipintojen jatkuminen ulkoa sisätilaan on ollut lähtökohta sisustussuunnittelulle. Materiaalilla on oma sävynsä ja luonteensa. Näiden seuraksi on etsitty kokonaisuuteen sopivia muita elementtejä. Tiloista löytyy saarnia ja kiveä. Työtilojen värimaailma on rauhallinen, näihin tiloihin väriä tuovat ihmiset. Työntekijöiden taukotilan bulevardin väreissä on kirpeyttä, Wiherheimo kertoo. Vaikka tilojen värisävyt ovat pääsääntöisesti rauhallisia, joitain läpikulkutiloja suunnittelija on halunnut nostaa esille tuomalla seinäpintoihin räväköitä värejä. Käytetty väripaletti on klassinen ja se kestää aikaa. Trendiajattelulla ei ole mitään tekemistä rakennuksen sisustuksen kanssa. Värimaailmaa mietittäessä suuri rooli on ollut myös rakennuksesta avautuvilla näkymillä. Ulkoa löytyvät Taukotilan väriloistoa. 16 prointerior 4 / 08
  • 4 / 08 prointerior 17 Tiilipinta jatkuu luonnollisesti ulkoa sisätilaan.
  • Ylimmistä kerroksista voi ihailla näkymiä ympäri Helsinkiä. värit ovat läsnä sisätilassa, ja näin värit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan, Wiherheimo kuvailee. MAISEMAT OSANA TYÖERGONOMIAA Toimistotilojen sisustus on syntynyt Varman ja Iskun yhteistyössä, ja työergonomiaan on satsattu. Huomiota on kiinnitetty kalusteiden oikeanlaiseen mitoitukseen ja kalusteiden oikeiden säätöjen löytämiseen. Ihmisille hyvin sopiva työympäristö koostuu kuitenkin paljon muustakin kuin fyysisestä ergonomiasta. Siihen vaikuttavat muun muassa akustiikka, ilmanvaihto sekä tilan valaistus. Varman pääkonttorilta on loistavat maisemat. Sen ylimmistä kerroksista aukeaa näkymiä ympäri Helsinkiä. Myös työpaikan ympäristö ja näkymät vaikuttavat työergonomiaan, Wiherheimo kertoo. 18 prointerior 4 / 08