Metsähanhi on rauhoitettu koko maassa Metsästäjä oma.riista.fi avautuu – ota palvelu käyttöösi! 4 Riistakolmiolaskennat nettiin l 2014
l 4 l 2014 Petteri Kontila Tässä numerossa Jari Niskanen Vesilintulaskentojen tulokset s. 22 Tanja Kopsa Marko Muuttola Metsästäjän motiivit muuttuvat s. 4 Supikoiraa pyytämään s. 44 3 Pääkirjoitus 4 Tutkimus selvitti syitä metsästää 8 Erämessuilla harrastettiin helteessä 12 Rajoitukset metsähanhen ja merihanhen metsästykseen 13 Puheenjohtajalta 16 Metsästys yhteisillä vesialueilla 20 Kauljärven luonto herätettiin eloon 22 Vesilintulaskennat 26 Riistakolmiolaskennat nyt netissä 27 Metsähallitus kartoitti kolmiolaskentoja 28 Tuloksia talven riistakolmioista 30 Peltokolmioiden tuloksia 32 Ministeriön palsta 34 Lajiesittelyssä mäyrä 38 Ilves asutuksen liepeillä 40 Tuulivoima vaikuttaa riistaan 42 Keskustelua luonnonsuojelualueista 2 l Metsästäjä 4 l 2014 Eräleiri on kesän kohokohta s. 66 44 Supikoiran pintapyynti 48 Vaihettumisvyöhykkeiden hoito, osa 3 50 Riistametsänhoito – hieno mahdollisuus 52 Uusi videokanava metsästäjille 54 Omavalvonta lahtivajassa 56 Oma.riista - ota palvelu omaksi! 58 Hirvikannan tavoitteet 62 Yrittäjänainen järjestää eräelämyksiä 65 Kiehtovat kirjat metsosta ja trofeista 66 Nuorisoleirillä kasvetaan metsästäjänä 68 Riistaruoka maistuu kaikenikäisille 71 Junnupalsta 72 Áigeguovdilis ságat sámegillii 74 Uutismakasiini 77 Metsästysajat – katso myös riista.fi 78 Kaupantekoa 80 Osoitteet
Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Riistatieto ratkaisee -älypuhelimet avuksi keruuseen Riistatieto, tai tässä tapauksessa sen puute, on taas kerran osoittanut merkityksensä. Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt keskeyttää metsähanhen metsästyksen ainakin vuodeksi. Uutinen sai erämiehet hieraisemaan silmiään ja osan puhisemaan kiukusta. - Ei nykymuotoinen metsästys Suomessa hanhikantaa vaaranna, on kärkäs vastaväite, syy on talvehtimisalueiden metsästyksessä ja joutsenen aiheuttamassa kilpailussa pesimäpaikoista. Ministeriön päätös johtuu siitä, että meillä ei ole luotettavaa tietoa taigametsähanhikannan kehityksen syistä. Tiedämme kannan olevan voimakkaasti taantunut, mutta emme tiedä riittävän tarkasti pesivän kannan kokoa, poikastuottoa, emme saalista kotimaassa emmekä muuttoreitin varrella. Siksi ministeriö joutuu soveltamaan varovaisuusperiaatetta ja tekemään tämän vaikeaksi ratkaisun hanhikannan laskun pysäyttämiseksi. Toinen keskeinen syy päätökseen on, että Suomi on ottanut vetovastuun kansainvälisen taigametsähanhikannan hoitosuunnitelman valmistelusta. Hoitosuunnitelman tavoitteena on tuottaa mallit siitä, miten nuo edellä luetellut tietoaukot paikataan. Jos ja kun riittävät tiedot saadaan kokoon, voidaan arvioida vuosittain kestävän metsästyksen määrä ja sopia kiintiön jaosta muuttoreitin varren maiden kesken. Ellei tällaista koko lajin muuttoreitin kattavaa hoitosuunnitelmaa saada aikaan, lajin metsästys päättyy lopullisesti jo tehtyihin kansainvälisiin päätöksiin perustuen. Ollaksemme uskottavia Suomen on hanhisuunnitelman pääarkkitehtina näytettävä mallia muille maille. Taigametsähanhen meillä esiintyvän osapopulaation pyynti Suomessa ja Ruotsin lisääntymisalueilla sekä Tanskan talvehtimisalueilla on nyt kielletty. Antamamme esimerkin perusteella voimme edellyttää, että myös Ruotsi suojaisi hanhea voimakkaammin syysmuuton ja talvehtimisen aikana. Riistahallinnossa on käynnissä hanke riistatiedon keruun ja käytön saattamiseksi nykyaikaiselle tasolle. Oma.riista.fi –palvelun osaksi kehitetään älypuhelimiin perustuva ratkaisu, jolla metsästäjä voi suoraan maastosta ilmoittaa riistahavaintoja tai saadun saaliin. Ilmoituksista kertyy metsästäjälle oma henkilökohtainen päiväkirja ja tiedot välittyvät nimettöminä riistatutkimuksen käyttöön. Uuden riistatietosovelluksen tarkoituksena on helpottaa, tarkentaa ja tehostaa riistatiedon keruuta. Sen avulla hoidetaan jatkossa kaikki lakisääteiset saalisilmoitukset ja aiemmat riistatutkimuksen tiedonkeruut, mutta erityisen suuren mahdollisuuden se antaa pienriistan saalistilastoinnin alueellisen ja lajikohtaisen tarkkuuden parantamiseen. Olisi mahdollista, että sen avulla tiedetään tulevaisuudessa lähes aukottomasti, paljonko ja mitä lajeja saaliiksi saadaan. Tilastot syntyisivät riittävällä tarkkuudella aina riistanhoitoyhdistyksen ja metsästysseuran tasolle asti. Riistatietohankeen onnistunut läpivienti on koko riistatalouden ja suomalaisen metsästyksen tulevaisuuden etu. Vaatimukset luonnonvarojen kestävästä käytöstä voimistuvat sekä kotimaassa että maailmanlaajuisesti. Suomalaisen riistavaran osalta vaatimus voidaan toteuttaa vain kattavalla ja luotettavalla tiedolla. Jos tieto puuttuu, varovaisuusperiaate voi johtaa tarpeettomiinkin rajoituksiin. Tekniikan puolesta uusi riistatietoaika on kohta käsillä. Tarvitaan vain meidän metsästäjien innostumista ja sitoutumista tähän uuteen toimintatapaan. Metsästäjä 4 l 2014 l 3
Kaisa Huttunen Metsästäjien motiiveja ja haasteita selvitettiin haastattelututkimuksella Kevään aikana tehtiin Suomen riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton toimeksiannosta laaja syvähaastattelututkimus, jossa kartoitettiin metsästäjätutkintoon liittyviä uudistustarpeita sekä selvitettiin metsästykseen liittyviä motivaatiotekijöitä, haasteita ja metsästäjien palvelutarpeita. Haastatteluissa selvisi muun muassa, että ampumisen harjoittelu koetaan nykyisellään hankalaksi ja että monipuolisia erätaitoja haluttaisiin opiskella lisää kursseilla. K evään 2014 aikana Suomen riistakeskus ja Metsästäjäliitto toteuttivat yhteistyössä palvelututkija Kaisa Huttusen kanssa laajan laadullisen syvähaastattelututkimuksen.Tutkimuksessa kartoitettiin metsästäjätutkintoon liittyviä uudistustarpeita ja selvitettiin metsästäjien motiiveja, haasteita ja palvelutarpeita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 43 ja haastateltavat olivat iältään 12 – 78-vuotiaita miehiä ja naisia. Joukossa oli sekä aloittelijoita että hyvin kokeneita metsästäjiä. Lisäksi mukana oli sellaisia metsästäjätutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka eivät olleet joko koskaan tai eivät tällä hetkellä metsästäneet aseen kanssa. Haastatteluja tehtiin Etelä-Suomessa,Varsinais-Suomessa, Lapissa, Kainuussa ja PohjoisKarjalassa. Haastateltavia saatiin Helsingin ja Nurmijärven riistanhoitoyhdistysten avustuksella, sosiaalisen median keskusteluryhmistä sekä suositusten perusteella. Metsästäjien lisäksi haastateltiin riistanhoitoyhdistysten henkilöstöä sekä havainnointiin Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen järjestämän metsästäjätutkintoon valmentavan kurssin kulkua. Suuri kiitos tutkimuksen onnistumisesta kuuluukin edellä mainittujen riistanhoitoyhdistysten henkilöstölle, haastateltavien löytämisessä avustaneille henkilöille sekä tietenkin itse haastateltaville! Ihmisten vaihtelevat metsästysmotiivit Tutkimus toi esiin, että metsästäjätutkinto suoritetaan hyvin erilaisista syistä. Kaikkien 4 l Metsästäjä 4 l 2014 ki a Mä Minn aikomuksena ei ole varsinaisesti metsästää, osa on pelkästään kiinnostunut riistanhoitotyöstä, osa metsästyskoirien kouluttamisesta ja osa suorittaa tutkinnon siksi, että voisi periä metsästysaseita. Toisaalta myös tällaiset ihmiset saattavat myöhemmin innostua varsinaisesta metsästämisestä. l Kiinnostus erilaisiin luontoharrastuksiin: usein taustalla kalastus, sienestys, marjastus, vaeltaminen l Ampumaharrastuspohja l Aseiden periminen l Metsästyskoiraharrastus (etenkin naiset) l Hyvät metsästysmahdollisuudet l Nyt aikaa aloittaa harrastus (vuorotteluvapaa, eläkkeelle jääminen, työttömyys tai muu tauko) l Kulinarismi l Omavaraisuuden tavoittelu l Villiruoka-ajattelu l Jännitys l Sosiaalisuus, kaverit l Verkostoituminen, erityisesti liike-elämässä l Kiinnostus riistanhoitotyöhön l Suvussa on ollut tapana metsästää Metsästäjätutkinnon hankkimisen taustalla on usein yksi tai useampi edellisistä motiiveista
Haastatteluista kävi ilmi, että alkuperäinen vaikutin on voinut muuttua matkan varrella. Tutkinnonsuoritusmotiivina on saattanut esimerkiksi olla metsästyskoiran koulutus. Myöhemmin henkilöstä on voinut tulla jopa elämäntapametsästäjä,joka valitsee työnsä ja asuinpaikkansa harrastustaan tukeviksi. Harrastus voi monipuolistua ajan kuluessa: aluksi ollaan kiinnostuneita pelkästään metsäkanalintujen metsästyksestä, mutta myöhemmin innostutaan eri riistalajeista ja metsästysmuodoista. Harrastusmahdollisuuksien ja kavereiden puute vähentää innokkuutta Harrastuksessa alkuun pääseminen on haasteellista erityisesti sellaisille aloitteleville metsästäjille, joiden lähipiiriin ei kuulu metsästäviä henkilöitä. Lisäksi metsästysmahdollisuuksien puute, usein se, että henkilö ei pääse mihinkään metsästysseuraan, hankaloittaa tutkimuksen mukaan harrastukseen kiinnittymistä. Metsästysaktiivisuutta puolestaan rajoittaa jos oma metsästysseura sijaitsee kaukana kotipaikkakunnasta: polttoaineisiin kuluu paljon rahaa ja arki- ja viikonloppumetsästys käy ajallisestikin mahdottomaksi. Usein tällaisten henkilöiden metsästysmahdollisuudet rajoittuvat syksyksi säästettyihin lomapäiviin, varsinkin jos ollaan vielä mukana työelämässä. Edelliset ongelmat koskettavat eniten kasvavaa kaupunkilaismetsästäjien joukkoa. Tietojen, taitojen ja metsästysmahdollisuuksien puutteen vuoksi innostus harrastusta kohtaan saattaa lopahtaa tai metsästys rajoittuu muutamiin päiviin vuodessa. Ampumiseen liittyvät asiat puhuttavat Kokeneempien metsästäjien joukossa oltiin huolissaan yleisestä ampuma- ja aseenkäsittelytaitojen heikentymisestä. Osa metsästäjistä pelkääkin,että jos onnettomuuksia sattuu,tämä tulee välittömästi näkymään aselupakäytäntöjen kiristymisessä. Erityisesti aloittelevat metsästäjät ja naiset ovat epävarmoja oman ampumisensa suhteen, mutta myös jo kauemmin metsästäneet miehet haluavat kehittyä ampujina. Haastatteluista ilmeni, että monille harrastajalle tieto ampumaratojen sijainnista, aukioloajoista, hinnoista ja muista käytännöistä on epäselvää. Lisäksi ampumaratojen lakkauttamiset vaikeuttavat ampumaharjoittelua. Harjoittelua saattaa häiritä myös ampumaradalla vallitseva epäkannustava ilmapiiri: radalla voi joutua naljailun kohteeksi. Poliisien lupakäytäntöjen kiristäminenkin on joillain paikkakunnilla vaikeuttanut aloittelevien metsästäjien ampumaharjoittelua. Vaikka valitettavasti joukkoon mahtuu aina myös niitä,joiden asenne ampumaharjoittelua ja turvallisia aseenkäsittelytaitoja kohtaan on huono, tutkimuksesta välittyi metsästysharrastajien vastuullisuus ja aito halu kehittää ampumataitojaan. Haastateltavat toivoivatkin,että ampumaratojen sijainnit ja käytännöt olisivat jossain kootusti esillä ja että ilmapiiri ampumaharjoittelua kohtaan olisi kannustavampi. Jari Niskanen Koulutusta kaivataan Aloittelevat metsästäjät olivat erittäin kiinnostuneita riistanhoitoyhdistysten ja Metsästäjäliiton järjestämästä ampumakoulutuksesta ja toivoivat,että koulutustarjontaa lisättäisiin. Metsästäjät olivat yleensäkin hyvin kiinnostuneita erilaisista erätaitoihin,metsästykseen, saaliin käsittelyyn ja -hyödyntämiseen liittyvistä kursseista. Metsästysaiheisia kursseja etsitään pääosin googlettamalla ja tarjontaa löytyy riistakeskuksen ja metsästäjäliiton lisäksi mm. martoilta, työväenopistoista ja kaupallisilta toimijoilta. Tällä hetkellä tieto kursseista on kuitenkin hyvin hajanaista ja niiden löytäminen on sattumanvaraista. Hirvenmetsästyksen erityishaasteet Haastatteluissa pohdittiin myös metsästysseurojen ukkoontumista. Erityisesti hirviporukoihin kaivataan uutta verta, mutta samalla porukoissa pelätään, että nuorten ja ulkopaikkakuntalaisten on työn ja perhetilanteen vuoksi vaikea sitoutua koko syksyn kestäviin jahteihin. Lisäksi porukoihin halutaan mukaan vain sellaisia henkilöitä, joiden ampuma- ja aseenkäsittelytaitoihin voidaan luottaa. Hirviporukoihin kuulumattomien henkilöiden vaihtoehdoksi jää yrittää hankkia alue- ja pyyntilupia valtion maille. Vaaditun seurueen kasaaminen voi kuitenkin olla haastavaa, sillä pääosan hakijoista pitää olla sellaisia henkilöitä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia hirvenmetsästykseen. Tällä hetkellä mahdollisuudeksi katsotaan kuitenkin se, jos henkilö kuuluu jäsenenä hirveä metsästävään seuraan, vaikka ei pääsisikään seuransa hirviporukoihin. Innokkuuden ja kokemuksen hukkaan heittämistä? Metsästysseuroihin kuulumattomien joukossa on runsaasti riistanhoito- ja muusta talkootyöstä sekä koiranohjaajana olemisesta kiinnostuneita henkilöitä. Samanaikaisesti monissa seuroissa kaivataan lisäkäsiä ja porukoilta saattaa puuttua hyviä jälki- ja noutokoiria. Seurojen ulkopuolelle on jäänyt myös sellaisia henkilöitä, joilla olisi kova into metsälle, mutta joilla ei ole lähipiirissään ketään joka auttaisi harrastuksessa alkuun. Samanaikaisesti metsästäjäkunnassa on valtavasti käytännön kokemuksen kautta syntynyttä tietotaitoa,joka ei välttämättä enää siirry seuraaville metsästäjäsukupolville. Erityisesti ikääntyneet konkarit saattavat itsekin kaivata kulkijaseuraa, varsinkin jos terveyssyistä ei enää mielellään lähdetä yksin metsälle. Metsästysseurat voisivat auttaa näiden erilaisten ihmisten kohtaamisessa sekä tietotaidon välittämisessä. Metsästäjä 4 l 2014 l 5
Marja Martikainen Intoa, tietoa ja tarvikkeita Kansainväliset Erämessut kokosi Riihimäelle yli 600 näytteilleasettajaa ja yli 40 000 kävijää. Riistakeskuksen osastolla esiteltiin riistatalouden tuottamaa hyvinvointia monenlaisina metsästys- ja luontoelämyksinä, kerrottiin riistakeskuksen toiminnasta ja vastattiin kysymyksiin. lll 5. – 8.6. torstaista sunnuntaihin kestäneet messut vetivät väkeä Riihimäen Urheilupuistoon tungokseen asti. Riistakeskuksen messuosasto sijaitsi urheiluhallissa, jossa oli ajoittain lähes 30 asteen helteeseen verrattuna miellyttävän viileää. Valmisteilla olevan sudenhoitosuunnitelman projektipäällikkö Mikael Luoma oli viestintäpäällikkö Klaus Ekmanin haastattelussa lauantaina messujen ohjelmalavalla ja sen jälkeen tavattavissa riistakeskuksen osastolla. Luoma kertoi sudenhoitosuunnitelman vaiheista ja selvitti hoitosuunnitelmien tarkoitusta yleensä. Painopiste sudenhoitosuunnitelman laatimisessa on nyt siinä, miten ja millä ehdoilla susialueilla asuvat ihmiset voivat hyväksyä suden olemassaolon lähellään. Erämessuilla hellettä vielä riitti. Jyri Lehtinen Pöytyältä suoritti metsästäjätutkinnon viitisen vuotta sitten ja innostui pian myös metsästysammuntakilpailuista. Metsästyshaulikko on suosikki, mutta hän on kokeillut myös trap-ammuntaa. Innokas metsästäjä pitää etenkin kyyhky- ja hirvijahdeista. Ruotsinpyhtäältä messuille tullut Martti Levaste (vas.) oli kiinnostunut Metsähallituksen eräluvista PohjoisSuomessa. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen auttoi selvittämään lupamyynnin ajankohtia. Riihimäkeläiset Airi ja Hannu Karjalainen pohtivat riistakeskuksen Marko Svensbergin kanssa, mikä eläin jättää jätöksiään Karjalaisten kuistin alle mökillä Pertunmaalla. Voisiko kyseessä olla supikoira, mäyrä tai näätä? Karjalaiset saivat mukaansa neuvoja ja painetun ohjeen rakennukseen pesiytyneen riistaeläimen häätämiseen. 8 l Metsästäjä 4 l 2014
Erämessuilta Aseliike Markus Remeksellä oli uutuutena myös ulko-osasto, jossa esiteltiin laajaa teltta ja laavuvalikoimaa samoin kuin norjalaisen Bergansin metsästys- ja outdoorvaatemallistoja sekä Chirukan metsästyskenkiä. Suomen riistakeskuksen osastolla osallistuttiin lajintunnistusvisaan ja tutustuttiin monennäköiseen videotuotantoon. Metsästäjän oppaan sai osastolta myös näppärästi matkaan. Eräkala Verkkokaupan myyntipäällikkö Tapio Jouti esittelemässä kyyhkyjahdin kuumimpia apuvälineitä eli liikkuvia kyyhkynkuvia. Hjorthin perinteisellä osastolla olivat esillä kaikki maahantuojan uutuudet ja tietysti jotain vanhaakin, onhan Hjorth toiminut jo vuodesta 1881. Metsästäjä 4 l 2014 l 9
Suomen eläintentäyttäjät ry:n osaston peltopyyt olivat niin aidon näköisiä, että olisi luullut niiden juuri pyrähtävän lentoon. Corrotechin pyörivä asekaappi teki vaikutuksen; saisiko kerrankin aseen ulos asekaapista ilman, että kiikarit kolisevat toisiinsa? Trackerin toimitusjohtaja Markus Salmenpohja esittelemässä Trackerin uutta sovellusta. Telttahallissa oli lämmin kuin telttasaunassa konsanaan… HHSportin iso osasto oli lauantaina tupaten täynnä väkeä. Luonnon virkistyskäytön yksikön päällikkö Christian Krogell maa- ja metsätalousministeriöstä ja SAKO:n tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen keskustelivat ajankohtaisista kuulumisista SAKO:n osastolla. 10 l Metsästäjä 4 l 2014 FinnEnterprisen osaston nuorisotoimintaa. Wilhelmina Wadstein esittelemässä ylpeänä omaa kertalaukauskivääriään. FinnEnterprise tukee vuosittain mm. Hankoniemen Metso-nuorisoleiriä. Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies odottamassa luonnonturkishuutokaupan alkua. Kaukomarkkinoiden Lafayetten asema markkinoilla on vahva.
TIKKA T3 - BLACK EDITION • Tikka T3 Lite .308 • Burris Fullfield E1 2-7x35 • Optilock jalusta ja renkaat • Tikka asepussi • Sako asehihna • 14x1 Sako-kierre 1 099€ sh. (pakettisäästö 636€) SAKO A7 - BLACK EDITION • Sako A7 Synthetic .308 tai 30-06 • Burris FourX 3-12x56 • AseUtra SL5 Black • Optilock jalusta ja renkaat • Sako asepussi • Sako asehihna • 14x1 Sako-kierre sh. 1 899€ (pakettisäästö 733€) SAKO 85 - BLACK EDITION • Sako 85 Black Bear .308, 30-06 tai 9,3x62 • Steiner Nighthunter Xtreme 1-5x24 • Optilock jalusta ja renkaat • Sako asepussi • Sako asehihna sh. 2 990€ (pakettisäästö 1130€) PATRUUNATARJOUS! Black Edition kivääripaketin ostajalle • .308 Sako Range 8,0g • .308 Sako Hammerhead 11,7g SAKO OY, PL 149, 11101 Riihimäki SAKO FIRST CLASS kauppiaat löydät osoitteesta www.sakosuomi.fi sh. 69€ (norm. 84€) Vastaava paketti 30-06 patruunoita sh. 79€ (norm. 95€) ja 9,3x62 patruunoita 15,0g/18,5g sh. 119€ (norm. 143€) Yksi patruunapaketti per kivääripaketti Metsästäjä 4 l 2014 l 11
Metsähanhen metsästys kiellettiin koko maassa vuoden ajaksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Taigametsähanhikannan taantumisen vuoksi metsähanhen metsästysaikaa on rajoitettu vuodesta 2010 lähtien. Tavoitteena on saada Suomen pesivä kanta elpymään, ja tukea kannan elpymistä koko muuttoreitillä. Metsästyksen rajoittaminen ei ole riittänyt kannan laskun taittumiseen ja siksi väliaikainen rauhoittaminen on nyt tarpeen. M Hannu Huttu etsähanhisaalista koskevat tiedot ovat edelleen erittäin epävarmoja ja puutteellisia koko taigametsähanhen muuttoreittialueelta. Suomessa on pyritty selvittämään alalajijakaumaa metsähanhisaaliissa. Tavoitteena on ollut saada selville, kuinka paljon saaliissa on taigametsähanhia ja kuinka paljon tundrametsähanhia . Tieto on tärkeä,koska jälkimmäinen maamme ylimuuttava alalaji on runsaslukuinen ja kanta vakaa. 12 l Metsästäjä 4 l 2014 Valitettavasti siipinäytekeräyksessä ei saatu riittävästi näytteitä. AEWA-sopimuksen (kansainvälinen vesilintusopimus) mukaan taigametsähanhen metsästys ei ole mahdollista ilman kansainvälistä hoitosuunnitelmaa.EU:n komissio on suosittanut jäsenvaltioita pidättäytymään metsähanhen metsästyksen sallimisesta.Suomen valtio on kuitenkin tehnyt päätökseen varauman, luvaten kuitenkin samalla varmistaa, että jos Taigametsähanhi Jari Kostet Metsähanhi rauhoitettiin koko maassa Tundrametsähanhi metsästystä jatketaan,niin metsästystä rajoitetaan kansallisella lainsäädännöllä siten,ettei metsästys vaikuta taantuvaa taigametsähanhipopulaatiota vähentävästi. Rajoituksia myös Tanskassa ja Ruotsissa Tanskassa taigametsähanhen pyynti loppuu käytännössä kokonaan ajallisten ja alueellisten hanhenpyyntirajoitusten ansiosta. Ruotsissa metsähanhi on ollut rauhoitettuna pesimäalueella.Vain talvehtimisalueella Etelä-Ruotsin eteläisimmässä osassa metsästys on ollut mahdollista tietyin rajoituksin.Lisäksi Etelä- ja Keski-Ruotsissa ammutaan metsähanhia viljelyvahinkojen ehkäisemiseksi, ja tähän on alueellisella tasolla suunnitteilla rajoituksia.
Hoitosuunnitelma kannanhoidon ja metsästyksen jatkumisen tukena Suomen riistakeskuksen johdolla valmistellaan parhaillaan kansainvälistä hoitosuunnitelmaa taigametsähanhelle. Sen pitäisi olla valmis syksyllä 2015 ja tulla voimaan vuonna 2016.Ennen hoitosuunnitelman valmistumista ja kestävän verotuksen määrittelyä muuttoreittitasolla, on pyrittävä pysäyttämään kannan taantuminen. RKTL:n tutkimuksessa aiempien vuosien rengastusaineistojen perusteella tehdyt analyysit viittaavat siihen, että pesivän kannanosan säilyvyys oli heikkoa. Tutkimuksen tuloksista voidaan vetää selkeä johtopäätös: nuorten ja aikuisten lintujen säilyvyyttä pitää nostaa ja se onnistuu nopeimmin metsästystä säätelemällä. Tämä on itse asiassa tällä hetkellä ainoa nopea ja vaikutuksiltaan melko varma keino kannan taantumisen pysäyttämiseksi tai ainakin hidastamiseksi. Kun taigametsähanhikannan taantuva kehitystrendi on tiedossa ja kun sekä kantaettä saalisarviot ovat monilta osin puutteellisia, niin tällaisessa tilanteessa on toimittava varovaisuusperiaatteiden mukaisesti ja rajoitettava pyyntiä. Kansainvälisen hoitosuunnitelman lisäksi Suomessa on valmisteltu kansallinen Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelma ja tässä luonnoksessa on esitetty useita toimia, jotta Suomessa voidaan varmistaa metsähanhen metsästyksen kestävyys.Kestävyyden varmistaminen tulee todennäköisesti vaatimaan saalisilmoitusvelvollisuudesta säätämisen, metsästyksen säätelyn tarkentamisen ja kannan laskentojen tehostamisen talvehtimisalueilla. Lisäksi metsähanhen pesimäalueet Suomessa pitää selvittää ja poikastuoton arviointia tarkentaa. Suomen riistakeskus esitti ministeriölle metsähanhen rauhoitusta metsästysvuodeksi 2014-2015, jotta taigametsähanhen kanta saataisiin mahdollisimman nopeasti nousuun. Näin toimimalla turvataan lajin pysyminen riistalajina myös tulevaisuudessa. Hannu Huttu Ruotsin viranomaisia on informoitu Suomen ja Tanskan tiukasta linjasta. Suomi on myös tehnyt Pohjoismaiden neuvostolle kirjallisen kysymyksen metsähanhen metsästyksestä Ruotsissa. Suomessa ja lähialueilla pesivien metsähanhien muutto suuntautuu Pohjanlahden yli Ruotsiin ja edelleen Tanskaan.Virossa metsästetään paljon hanhia, mutta saalis on pääasiassa tundrametsähanhea sekä mahdollisesti muutamia satoja Siperiassa pesiviä taigametsähanhia. Etelänaapurin metsästys ei siis vaikuta Suomessa pesiviin taigametsähanhiin. Merihanhen rauhoitus jatkuu sisämaassa lll Maa- ja metsätalousministeriö rauhoitti merihanhen sisämaassa viime kesänä kolmen vuoden määräajaksi Riistakeskuksen tekemän esityksen perusteella. Rauhoituksella varmistetaan merihanhen metsästyksen kestävyys ja pyritään saamaan laji leviämään myös sisämaahan. Merenrantavyöhykkeellä metsästys jatkuu normaaliin tapaan. Merihanhikanta on runsastunut voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa laji pesii runsaslukuisena sisämaassa. Suomessa sisämaapesintöjä on toistaiseksi ollut vähän, mutta niiden määrä on ollut koko ajan kasvamassa. Myös muuttoaikaiset havainnot merihanhista ovat lisääntyneet selvästi sisämaassa ja niitä tehdään jokaisessa maakunnassa. Merihanhikannan leviämisen nopeuttamiseksi on tehty istutussuunnitelmia. Merihanhia istutettiin toistakymmentä vuotta sitten Oulujärveen, mutta siellä nyt esiintyvien merihanhien alkuperää ei tiedetä. Vuonna 2013 ja 2014 istutusta on kokeiltu Maaningalla, Pohjois-Savossa. Merihanhi on arvokas riistalaji ja sen runsastumista ja levittäytymistä kannattaa edistää sisämaassa. Merihanhet voivat aiheuttaa viljelyksille jonkin verran vahinkoja, mutta niiden määrien odotetaan olevan pieniä. Merihanhi on rauhoitettu kolmeksi vuodeksi (1.8.2013 - 31.7.2016) eräiden sisämaan maakuntien ja kuntien alueilla. Merihanhen pääasiallisella esiintymisalueella –rannikon merenrantavyöhykkeellä metsästystä ei ole rajoitettu. Siellä metsästää saa normaaliin tapaan 20.8-31.12. Merihanhen metsästys on kielletty Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa. Metsästäjä 4 l 2014 l 13
Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Lunta tupaan - joka tuutista Ei tullut kesä tänäkään vuonna ilman kesäkuun puolivälin hallaöitä. Osassa maata satoi myös lunta Juhannusviikolla. Taisi luonto pitää taas kerran huolen siitä, että tietyillä alueilla hillan poimintaan ei tarvitse varustautua kovin suurien ämpärien kanssa. Myös kanalintujen poikueille keskikesän kyyti säiden puolesta on ollut sen verran kylmää, että sen vaikutus tulee näkymään syksyn kanalintutiheyksissä. Pikku hiljaa alkaa konkretisoitua se tosiasia, mitä edellisellä hallituskaudella hyväksytty luonnonsuojelulaki tarkoittaa Etelä-Suomessa metsästyksen kannalta nyt perustettavilla luonnonsuojelualueilla. Vastikään eduskuntakäsittelyssä ovat olleet lait Saaristomeren, Sipoonkorven, Koloveden ja EteläKonneveden kansallispuistojen perustamisesta. Metsästyksen jatkuvuuden kannalta lakiteksti ja sen tulkinta ovat olleet aika tylyä tekstiä: pääsääntöisesti metsästys on alueilla kielletty ja se voi jatkua vain muutamin, hyvin perustelluin poikkeuksin. Aluekohtaisia poikkeuksia metsästyskieltoon on sallittu Etelä-Suomen osalta vain Koloveden ja Saaristomeren kansallispuistojen kohdalla. Kolovedellä on sallittua hirvenmetsästyksen jatkuminen, koska kyseessä on tosiasiallisesti jo aikaisemmin perustetun kansallispuiston laajentaminen. Tosin hirvenmetsästyskin on sallittu vain alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla laissa erikseen mainittujen kuntien asukkaille tietyillä karttaan merkityillä alueilla. Muualla asuvien osalta hirvenmetsästys alueella on loppunut. Selkämeren kansallispuiston alueella on harmaahylkeen metsästys sallittua lähinnä kalastuselinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi on vesilintujen syysmetsästys sallittua Metsähallituksen luvalla tietyillä, laissa erikseen luetelluilla luodoilla. Etelä-Konneveden kansallispuistossa hirven ajo metsästyksen yhteydessä olisi mahdollista, mutta hirveä ei saa ampua puiston alueella. Hirvet on siis 14 l Metsästäjä 4 l 2014 ajettava järven saarista muualle ammuttavaksi, mutta mantereella ei kaikilla metsästysseuroilla ole metsästysoikeutta. Vesialueella ampuminen olisi kaiketi mahdollista, mutta siihen liittyy monenlaisia vaaratekijöitä. Käytännössä monista alueen saarista näyttäisi muodostuvan hirville aikaa myöten suojaisia turvapaikkoja, joissa niitä ei metsästäjien toimesta liioin häiritä. Valtioneuvoston asetuksilla annetuissa luonnonsuojelualueiden perustamisissa on alettu kuunnella myös metsästäjiä ja näissä Suomen riistakeskus yhdessä Suomen Metsästäjäliiton kanssa on ollut aktiivisesti hakemassa ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä tästä on asetus Saimaan luonnonsuojelualueista. Erityistä ihmetystä on herättänyt se, että Suomen riistakeskusta ei ole kutsuttu kuultavaksi eduskunnan ympäristövaliokuntaan käsiteltäessä sen toimivaltaan kuuluvia asioita. Koloveden kansallispuistoasiassa on riistakeskukselta pyydetty kirjallinen lausunto, mutta muiden kansallispuistojen osalta keskeisin riistahallinnon organisaatio on jätetty tyystin syrjään ympäristövaliokunnan käsittelystä. Vähemmälle huomiolle metsästäjien piirissä on jäänyt EU:n komission ajama ampuma-asedirektiiviluonnos. Sen mukaan siviilihenkilöiltä kiellettäisiin mm. puoliautomaattiaseet ja rajoitettaisiin lipaskapasiteettia. Lisäksi vaarana on, että aseisiin haluttaisiin biometriseen tunnistamiseen perustuvat laitteet, jotta asetta ei voisi käyttää kukaan muu, kuin sen rekisteröity haltija. Luonnos on ollut eduskunnassa sekä hallintovaliokunnan että suuren valiokunnan käsittelyssä ja se on hyväksytty ilman kansallisia poikkeuksia. Vaikka valtaosa metsästäjistä pitää esitystä täysin järjenvastaisena, niin ei ole mitään takeita siitä, etteikö luonnos muuttuisi joskus vielä karuksi todellisuudeksi – ainakin joiltain osin. Metsästäjien kannalta asia on sen verran tärkeä, että siihen on pyrittävä vaikuttamaan kaikin mahdollisin keinoin!
VX-6 CDS 3-18x50 VALAISTU G4 –RISTIKKO € 1.679,- VX-6 CDS 2-12x42 VALAISTU G4 –RISTIKKO € 1.379,- MAAILMAN KESTÄVIN JA LUOTETTAVIN OPTIIKKA. Urheiluoptiikkatuotteet joutuvat joka kerta koetukselle kentällä. Niitä testataan haastavissa ja vaihtuvissa sääolosuhteissa sekä vaikeassa maastossa liikuttaessa. Myös rekyylin kesto joutuu testiin keskisytytteistä patruunaa ampuvia kivääreitä käytettäessä. Näissä tilanteissa vaaditaan erinomaista suorituskykyä. Siksi optisten laitteidemme on läpäistävä alan tiukin testausohjelma ennen kuin ne ovat valmiita mukaan metsästysretkelle tai kilpailutapahtumaan. Näin myös pyrimme varmistamaan, että saat investoinnistasi parhaan mahdollisen hyödyn. Katso testit osoitteesta Leupold.com/rugged Saatavana suomenkielinen Leupold –kuvasto. Kysy lähimmältä jälleenmyyjältäsi Katso lähin jälleenmyyjä: www.hjorth.fi ja www.ase.fi, hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2014 asti VX-6 CDS 1-6x24 DX -RISTIKKO € 1.049,VALAISTU DX TAI G4 -RISTIKKO € 1.229,-
Otto Hölli, Suomen riistakeskus ja Jenny Fredriksson, Kalatalouden keskusliitto Vesilintujen metsästys yhteisellä vesialueella Vesilintujen metsästyksen järjestäminen yhteisellä vesialueella on vesialueen osakaskunnan tehtävä. Metsästysoikeuden jakamiseen liittyvät päätökset tehdään osakaskunnan kokouksessa. Metsästysoikeudesta tehtyjen päätösten toimeenpano kuuluu osakaskunnan hoitokunnalle. M etsästyslain 6 §:n nojalla oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle. Yhteisen vesialueen osalta osakkaat päättävät omistajille kuuluvista asioista osakaskunnan kokouksessa. Osakaskunta voi olla järjestäytynyt, jolloin sillä on säännöt ja hoitokunta tai toimitsija. Pienten yhteisten vesialueiden, kuten vähäisten jokien ja purojen osakaskunnat voivat kuitenkin olla järjestäytymättömiä. Metsästyslaissa ja etenkin metsästyslain 16 l Metsästäjä 4 l 2014 3 luvussa on yleisiä säännöksiä metsästyksen harjoittamisesta, ja nämä säännökset sitovat myös osakaskuntaa.Samoin paikalliset kiellot ja rajoitukset,joista maa- ja metsätalousministeriö on mahdollisesti asetuksella päättänyt, ovat voimassa myös yhteisellä alueella. Metsästyslaki ei kuitenkaan sääntele metsästysoikeuden jakaantumista yhteisen alueen osakkaiden kesken. Vesilintujen metsästykseen ei yleensä ole asetettu määrällisiä rajoituksia, jolloin metsästystä voidaan harjoittaa vapaasti metsästyslain säännösten puitteissa, eikä erityistä osakaskunnan päättämää metsästysoikeuden jakamista osakkaiden kesken ole tarpeen suorittaa. Selvyyden vuoksi olisi kuitenkin hyvä, että näissäkin tapauksissa osakaskunnan kokous käsittelee metsästysasioita ja toteaa osakkaiden metsästysoikeuden. Yhdenvertaisuus voimassa myös metsästyksessä Yhteisen alueen osakkailla on lähtökohtainen oikeus käyttää aluetta hyväkseen osakaskunnan sääntöjä ja lakia noudattaen sillä tavoin, ettei se estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen. Tilanteessa, jossa kaikkien osakkaiden ei ole alueen käyttötarkoituksen vuoksi mahdollista käyttää hyväkseen aluetta tarvettaan vastaavassa määrin, alueen käyttö on järjestettävä osuuksien mukaisessa suhteessa sopimalla tai osakaskunnan päättämällä tavalla. Tarve metsästysoikeuden jakamiseen voi syntyä esimerkiksi metsästyslain mukaisesta rajoituksesta. Vesilinnun metsästys omistuksen mukaisessa suhteessa Mikäli vesilintujen metsästysoikeutta joudutaan rajoittamaan, niin lähtökohta on tällöin, että metsästysoikeus jaetaan osakkuuden mukaisessa suhteessa, esimerkiksi päättämällä metsästettävästä kokonaismäärästä osakaskunnan kokouksessa ja jakamalla pyyntikiintiö osakkuuden mukaisessa suhteessa osakkaiden kesken. Lähtökohdaksi voidaan ottaa myös metsästysvuorojen ajallinen jakaminen osakkaiden kesken osakkuuden mukaisessa suhteessa.
Hannu Huttu Metsästyslaki ja yhteisaluelaki säätelevät vesilinnun metsästystä yhteisellä vesialueella Mikäli metsästyksen sääntelyssä halutaan käyttää alueellista jakoa, tulee tällekin olla selkeät perusteet, jotka eivät loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi rannan omistukseen perustuva jako ei ole pätevä peruste. Rannan omistajalla ei voi sinänsä olla parempaa oikeutta kuin muilla osakkailla rannan edustalla olevaan vesialueeseen. Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei kuitenkaan saa ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan. Tämä velvoittaa myös osakaskunnan osakkaita. Päätösten laillisuutta verrataan aina siihen, voiko kukin osakas käyttää koko osakaskunnan alueella hänelle osakkaana kuuluvaa metsästysoikeuttaan siten, ettei yhdenvertaisuusperiaatetta loukata eikä kenellekään osakkaalle anneta perusteetonta etua toiseen osakkaaseen nähden.Rajoituksille ja poikkeuksille tulee olla aina metsästyslaista ja/ tai yhteisaluelaista johdettavat perusteet. Vesilintujen metsästysoikeus muille kuin osakkaille Usein metsästysoikeutta halutaan antaa myös muille kuin osakkaille, esimerkiksi osakkaiden perheenjäsenille, paikkakuntalaisille tai kesämökkiläisille. Metsästyslaissa ei ole kalastuslain 18 §:ää vastaavaa säännöstä,jonka nojalla osakkaat vapaasti voisivat luovuttaa eteenpäin heille osakkaana kuuluvaa metsästysoikeuttaan. Yhteisen vesialueen osakas ei voi osakkaana antaa toiselle lupaa käyttää hänelle vesialueen osakkaana kuuluvaa metsästysoikeutta ilman osakaskunnan päätöstä tai muiden osakkaiden suostumusta. Metsästysoikeus voidaan kuitenkin myöntää ulkopuolisillekin osakaskunnan kokouksen päätöksellä ja siitä voidaan myös periä maksu. Hoitokunnan valtuutuksen oltava yksilöity Yhteisaluelain mukaan osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osakaskunnan hoitokunta voi osakaskunnan kokouksen sijasta käyttää päätösvaltaa osakaskuntaa koskevassa säännöissä määrätyssä merki- tykseltään vähäisessä asiassa. Metsästyksen järjestäminen ei yleensä ole vähäinen asia, joten metsästysoikeuden jakamisperusteet on kokouksen päätettävä. Hoitokunnalle voidaan kuitenkin antaa vähäistä päätösvaltaa jos osakaskunnan kokous on päättänyt jakamisen yleisistä perusteista. Valtuutuksen on kuitenkin oltava riittävän yksilöity. Hoitokunta voi esimerkiksi vastata metsästysasioiden käytännön järjestämisestä, jos kokous on yksilöinyt kenelle myydään metsästysoikeutta,mihin hintaan ja kuinka paljon. Jotta metsästysasiat aina tulisivat käsitellyiksi riittävällä tarkkuudella,olisi hyvä jos metsästysasia mainittaisiin osakaskunnan säännöissä vuosikokousasioiden joukossa. Metsästysoikeuden vuokraus Osakaskunnan kokous voi päättää antaa osakaskunnalle kuuluvan metsästysoikeuden vuokralle esimerkiksi metsästysseuralle. Vuokrasopimus voi olla yksinomainen tai koskea vain osaa metsästysoikeutta. Jälkimmäisessä tapauksessa osakkaille itselleen jää osa metsästysoikeudesta, mutta metsästysseura päättää osasta. Jos metsästysoikeus annetaan kokonaan vuokralle, vuokran saaja päättää metsästysoikeuden käyttämisestä. Tällöin osakaskunnalla tai sen osakkailla ei ole metsästysoikeutta yhteisellä alueella,vaan metsästysoikeus on saatavissa ainoastaan metsästysoikeuden haltijalta. HYVIÄ N! TARJO SUURI N E UKSIA M Kesport Niskasen SUO ! SUURI ASEPÄIVÄ 2014 Laukaan Leppävedellä 9.8. klo 11–17 Ilmainen kiväärien koeammunta! Paikalla esittelijöitä mm: Sako • Beretta • Benelli • Sauer • Blaser • Caesar Guerini • HW-company • Lapua • Norma • Browning • CZ • Meopta • Zeiss • Ultrapoint • Tracker • Genzo • Una • Sasta • Pinewood • Fjällraven • Haglöfs • Lenz-sukat • Kartanokuva • Keljon konehuolto ... ja paljon muuta. Lisätiedot, niskanen.fi. niskanen.fi/verkkokauppa Kauppakatu 6, ÄÄNEKOSKI • 0207 189 802 Metsästäjä 4 l 2014 l 17
Poimintoja Kärkkäisen tavaratalon yli 100 000 tuotteen valikoimasta: 59 80 € ANAR LUONDU 3 ERÄPUKU Runsaat taskutilat ja istuva leikkaus. Puku on suunniteltu suomalaiselle metsästäjälle ja kalastajalle. Tiivis pintakangas on vettähylkivää. Puvussa runsaat säädöt. Vetoketjukiinnitteisen hupun voit nopeasti irrottaa tai kiinnittää tilanteen mukaan.Tekniset tiedot:Materiaali: 65% polyester, 35% puuvillaVuori: 100% polyesterAikuisten koot: 48/S, 50/M, 52/L, 54/XL,56/XXL, 58/XXXL 65 € € ANAR 3-D NAAMIOPUKU Täydellinen naamioasu varis, kyyhky ja sorsametsälle. Kevyt hengittävä verkkomateriaali. Vetoketju. Sarjaan saatavissa myös kuvassa näkyvät 3D hanskat, sekä kasvonaamio. Materiaali: 100 % polyester ANAR BIVDU PRO METSÄSTYSPUKU Ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu tyylikäs metsästyspuku hyvillä hengittävyys- ja vedenpitävyysominaisuuksilla. Harjattu pintakangas mahdollistaa äänettömämmän liikkumisen luonnossa. Useita tilavia taskuja, fleecepinnoitetut lämmittelytaskut, ohut hengittävyytä parantava mesh-verkkovuori, painonapein kiinnitettävän huppu, hartia- ja kyynärpäävahvikkeet, helman ja vyötärön kiristys ja muita tarpeellisia ominaisuuksia pienellä rahalla. Materiaali: polyester, kuitu. Tasarahalla takuulla sopivasti! 25 19 90€ HUNTER NAAMIOVERKKO Peittävä naamioverkko perinteisellä maastokuosilla. - Kevyt ja helppo kuljettaa. - Mitat: 180 x 400 cm 49 € Voyager 300 kumivene Ilmalla täytettävän Voyager 300 veneen koko on 243 x 102 cm ja siinä on tilaa kahdelle aikuiselle ja yhdelle lapselle. Kantavuus 190 kg. Airot voi kiinnittää veneen reunoille, kun niitä ei tarvita. Veneen perässä on paikka onkivavalle. Pakkaus sisältää veneen, airot (124 cm) ja paikkatarran.Mitat: 243 x 102 cmMax. paino: 190 kgKantokahvatPuhallettavia sivutaskujaSoveltuu 2 hengelle. Pituus, cm: 243 € MUSTANG LIUKUKANSI SAVUSTUSLAATIKKO Perinteinen pikku aski, ei sähköä, vain tulta ja haketta. -pituus 45 cm -leveys 23 cm -kork. 16 cm -pinta harjattu -kaksi ritilää -rasvapelti -pohja 0,4mm -kansi 0,8mm 5 10L LEPPÄ 90€ BORNIAK SAVUSTUSPURU Verkkokaupan asiakaspalvelu: 18 l Metsästäjä 4 l 2014 Savustuspuru 10 litran pussissa. Testattu koostumus parhaaseen ja tasaiseen lopputulokseen. 010 430 3030 (arkisin klo 8–16)
Tervetuloa ostoksille Kärkkäiselle Iihin, Lahteen, Ouluun ja Ylivieskaan! 4 90€ 7 9 Metsästyspatruunat kyyhky ja varisjahtiin. - Lataus 32g - 25 kpl/pkt - Koot 2,75mm - 3,5mm - Kaliberiin 12/70 - Lataus 36g - Haulin koot 2.9mm-4,25mm - 25 kpl/rasia 90€ ARMUSA BECADA HAULIKONPATRUUNA espanjalaisvalmisteinen minimagnum metsästyspatruuna - kaliiberi 12/70 - lataus 40g - 10 patruuna/rs -haulin koot 2,9mm-3,9mm 45€ 90€ ARMUSA PLA-3 ARMUSA VELOZ HAULIKONPATRUUNA HAULIKONPATRUUNA 6kpl 3kpl 10 39 90 SK 308 KIVÄÄRINPATRUUNA 50 kpl Huippulaadukas harjoituspatruuna Lapua By SK. 8 gramman kokovaippaluoti ja jälleenladattava hylsy. 149 10 € € HUNTER SAMETTIPINTAINEN KYYHKYNKUORIKUVA Tasaisesti purua polttava generaattori takaa tasaisen savustustuloksen. Tuottaa savua yhdellä ttäytöllä jopa 7-8 tuntia. Yleismalli joten sopii myös muihin markkinoilla oleviin savustimiin. Lisävarusteena saatavana kylmäsavustus adapteri generaattorin ja suvustuskaapin väliin. - Jännite 230v - Teho max 110w - Tilavuus 2l - Paino noin 2kg - Pituus 366mm - Leveys 182mm Korkeus 247mm 229 € MUSTANG ELECTRONIC SÄHKÖSAVUSTIN electronisesti ohjattu savustin , 4 ritilää, 37x33cm , käyttökytkin paneeli savustimen päällä, 230V-50Hz, harjattu teräksinen ovi. Kärkitulet erikoishinta! 449 Ratapatruunat sopivasti. 250kpl/ltk -Kanta 8mm -Trap7,5 ja Skeet 9 - Lataus 24g - Kaliiberiin 12 Irtorasioina 5,90/rs. HUNTER SORSANKUVAT Meiltä sorsankaaveet edullisimmin. LENTÄVÄ 90€ HUNTER 90 KYYHKYNKUVA Samettipintainen kyyhkyn kuorikuva ei kiiltele auringossa ja on helppo kuljettaa pienessä tilassa. € BORNIAK GD-01 SAVUGENARAATTORI 9 ARMUSA 24g TRAP JA SKEET RATAPATRUUUNAT € BORNIAK UW-70 SAVUSTUSKAAPPI Tilava savustuskaappi, jolla saat ruokasi maistumaan entistäkin paremmalta. Sinkitty runko kestää paremmin ulkoilmassa. 500 w termostaatti säätää lämpötilan juuri haluamallesi tasolle. Kaappiin mahtuu kerralla jopa 10kg lihaa. - Jännite 230v - Vastus 500 Tilavuus 70l - Paino noin 10kg. Tarjous voimassa: Ylivieska, Lahti Varmista paremmat saaliit laskeutuvaa kyyhkystä muistuttavalla kyyhkynkuvalla. Kuvassa irroitettavat siivet ja pyrstö. Kuva kiinnitetään puuhun tai oksaan mukana tulevalla metallikaarella. Kaari mahdollistaa kaaveen liikkumisen elävästi tuulessa 599 € BORNIAK UW-150 SAVUSTUSKAAPPI Sinkitty tilava savustuskaappi, johon mahtuu kerralla jopa 20kg lihaa. Tällä asvustimella saavutat parhaat lopputulokset tasaisen maun, värin ja koostumuksen. Säädetävä teho lämpötilan mukaan 700w-1400w. - Jännite 230v - Teho max 1400w - Tilavuus 150l Paino 20kg - Korkeus 995mm - Syvyys 475mm - LEveys 530mm Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii 010 430 3820 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti 010 430 3630 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu 010 430 3020 Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Metsästäjä 4 l 2014 l 19
Marja Martikainen KAULJÄRVEN UUSI ELÄMÄ Kauljärvi Laitilassa oli viljelysalueiden keskelle jäänyt soistunut kuivattu järvi, jossa viljely ei onnistunut eivätkä siellä eläimetkään viihtyneet. Nyt metsästysseuran ja maanomistajien yhteistyöllä kosteikoksi kunnostettu järvi kuhisee elämää ja tuo virkistystä asukkaille. Vedenkorkeuden säätelyllä on päästy eroon tulvista. suudesta. ELY-keskukselta haettavan kosteikkoavustuksen saamiseksi hakijan on oltava metsästysseura tai rekisteröity yhdistys. Kosteikkohankkeen hakijaksi valikoitui metsästysseura Laitilan Kaiku ry. Metsästysseuralla on hyvä verkosto alueellaan, sillä siihen kuuluu noin 180 aktiivimetsästäjää ja muutamia kymmeniä maanomistajia. - Hakijana olisi voinut olla vaikka Martat, mutta koska kosteikkoasia liittyy metsästykseen, Kaiku oli luonteva yhdistys hakemaan hanketta, Laaksonen toteaa. Sitoutumista tulevaisuuteen N oin 13 hehtaarin suuruinen Kauljärvi kerää vetensä 500-600 hehtaarin valuma-alueelta. Se oli vielä muutama vuosi sitten riesa,joka tulvi keväisin pelloille ja katkaisi lähitiet.Epäonnistuneitten kuivausyritysten jälkeen soistunut järvi kasvoi kituvaa koivikkoa ja pusikkoa. - Mietimme, mitä järven kanssa voi tehdä, kun sillä ei ole mitään merkitystä. Vuonna 2008 Metsästäjä-lehdessä oli juttu, että kosteikkojen kunnostukseen voisi saada avustusta.Otin yhteyttä Varsinais-Suomen riistasuunnittelijaan Jörgen Hermanssoniin, ja siitä asia lähti liikkeelle, kertoo hankkeen päävetäjä ja Kauljärven maanomistaja Kari Laaksonen. Lokakuussa 2008 pidettiin kokous, joka aloitti keskustelun joen ja kosteikon tulevai20 l Metsästäjä 4 l 2014 Kauljärvi on nyt luontokohde, tulvien estäjä ja valumavesien puhdistaja, esittelee hankevetäjä Kari Laaksonen. Nelijäseninen ohjausryhmä ryhtyi valmistelemaan asiaa metsästysseuran hallitukselle. Tammikuun lopussa 2010 seura antoi yksimielisesti hyväksyntänsä sille, että Kaiku lähtee hakemaan kosteikkoavustusta. Mikään läpihuutojuttu hankkeeseen sitoutuminen ei kuitenkaan ollut. Seuraa mietitytti valtava talkootyö, joka sitoo myös tulevia metsästäjiä hoitotoimiin. Kerran rakennettu kosteikko ei säily ilman raivausta ja muuta ylläpitoa. Jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan myös vuosittaista raportointia kosteikon tilasta ja tehdyistä töistä.Suurin kompastuskivi oli kuitenkin hankkeen 140 000 euron suuruinen takaussumma, jonka muutamat metsästäjät omakohtaisesti takasivat sen jälkeen kun kaupunki oli kieltäytynyt. - Paikallisen metsästysseuran pyöritettäväksi hanke oli iso. Suurin kuluerä oli kaivinko-