Ylioppilaslehti 3/2013 - Lehtiluukku.fi

SUPER-SAURI IhmISEStä SEURAAvAt No I 3 S S N ESIkAUPUngIn kASvUkIvUt / 0 3 2 0 1 3 5 - 9 2 4
YLIO P P ILAS LE H T I ja Mayday kaarenoja (5), GREAT! Jo riittää Tami-imitaatiot, ALkuTEkSTIT A L k u T E k S T I T : Hieno aamu; time to julistaa, päätoimittatavallisellakin nimellä voi vaikuttaa, esimerkiksi tasa-arvoon (7). Tamin statukset ovat niin vaikealukuisiakin, tukityöllistetyille erityisesti (9). Tosin niilläkin vähillä rahoilla ostetut tavarat nyysitään heti, kun pissahätä yllättää (10). Vessassa voi kyllä muutakin kuin ulostaa, esimerkiksi tunkea vessapaperia rintsikoihin (13). Saa olla yläosattomassakin, varsinkin kännissä (15) ja erityisesti, jos sinusta tulee yliopiston uusi rehtori (16). Jos häviö harmittaa, potkaise palloa (18). k E S k I T Y : I H m I S E E n Sauri on puhunut elämässään varmaan yhtä paljon kuin Tamminen, tammista lähinnä, tai mistä ne hipit nyt ikinä jauhaa (20). A S I A A n Ulkomaalaiset eivät ole ainoita, joita pitää pelätä, nyt töiden ja naisten kimpussa ovat myös elottomat sähkökaapit (26). K U V A A n Lahtelaisetkin yrittävät, mutta se on yhtä tyhjän kanssa (30). v I I M E I S E T S A N A T : Olisi aika upota pelimaailmoihin vähän pidemmäksikin aikaa (38), koska ihminen on ihmiselle susi (40). Yrittäjien ei tarvitse, koska he ovat muita tärkeämpiä (41). Kuten on Tamikin, koska hän on kaikkien sovappua vaan kaikille! S Iv u 3 N o 3 / 2 0 13 pulimaisten facebookkajien mielestä fucking GREAT (42). Että
KEVAAN OUTFITTI -20% CHEAP MONDAY TIGHT 49,95 ? NIKE AIR MAX 1 VINTAGE 144,95 ? WESC BIGGEST ICON 34,95? WEMOTO LYNE 89,95 ? NEW ERA LA DODGERS 44,95? ILMOITA KOODI: HESANKEVAT KASSALLA - VOIMASSA 5.5 SAAKKA OBEY THE CITY 39,95 ? SWEET SKTBS SCRAMBLED LOVE 34,95? ENCORE TORSTEN 149,95 ? PROJECT 101 SLIM 49,95 ? VANS OLD SKOOL 74,95 ? KTM-tutkinto pääaineena taloustiede Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun KTM-tutkinto pääaineena taloustiede. Meillä voit halutessasi valita joko makrotalous ja rahoitus- tai työmarkkinat ja aluetaloudet -suuntautumisvaihtoehdon. Tarkemmat tiedot: https://www.jyu.fi/jsbe/opiskelu/maisteriopinnot JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY SCHOOL OF BUSINESS AND ECONOMICS Inspiroidu kesästä. Kesäyliopistossa yli 600 innostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Löydä omasi. Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai tanssia afroa? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa arabiaa, japania tai ndongaa? Pohtisitko uusmedian haasteita? Vai haluaisitko tutustua kelttiläisyyteen tai matkustaa kaivausleirille Viroon? Perehtyisitkö kasvatuspsykologiaan tai laskentatoimeen? Kiinnostaisiko Sinua valta ja yhteiskunta vai sittenkin maaginen ajattelu? www.kesayliopistohki.fi Kesäyliopisto on avoin sinulle, minulle, meille kaikille. pohjoismaiden laajin valikoima Hei opiskelija, haluatko työskennellä opintojen ohessa? streetwear - Sneakers - Skateboard FACEBOOK.COM/JUNKYARD.FI Etsimme alkavaan HOK-Elannon asiakkuuteemme järjestyksenvalvojia ja myymälävartijoita pääkaupunkiseudulle. Tarjoamme vaadittavat koulutukset tehtäviin valituille henkilöille. Täytä hakemus osoitteessa securitas.fi Everyday heroes. Every day.
YLIO P P ILAS LE H T I ALKuTEKSTIT p ä ä k i r j o i t u s VA P P U K A A R E N O J A PArAdISum Pian yliopistolle tultuani huomasin, että yleisin kommunikaation muoto yliopiston henkilökunnan kanssa oli kirjatentin nimenhuuto: ?Hirvonen, Hynynen, Järvinen, Kaarenoja...? Vaikutti siltä, että puheet ?tiedeyhteisöstä? olivat kansansatua. Kunnes kävin maaliskuussa matematiikan laitoksella Kumpulassa. Laitoksen nimi on Exactum, mutta parempi nimi olisi Paradisum. Matematiikan laitos on läpikulkupaikka. Sinne pääsee ylioppilastodistuksella. Siksi moni suunnittelee jättävänsä matematiikan heti, kun ovet mieluisampaan opiskelupaikkaan aukeavat. Henkilökunnan on tsempattava, jotta osa kotiutuisi ja jäisi sittenkin. Se näkyy. Matematiikan laitos on yliopiston shangri-la: paikka, jossa opiskelija ei ole vain henkilökunnan tutkimustyötä haittaava välttämätön paha. Laitoksen kolmannessa kerroksessa on tila, jonne opiskelijat kerääntyvät yhdessä ratkomaan laskujaan. Opiskelijoiden seassa kiertelee huomioliiveihin sonnustautunutta henkilökuntaa. Liivien selässä lukee isolla ohjaaja. Käytävän seinällä on rivissä kuvia hymyilevistä naamoista ja yllä teksti: ?Sinun ohjaajasi.? Jos yhtälö on hankala, ohjaaja neuvoo. Hän piirtää valkotaulusta rakennettuun pöytään tai seinällä olevalle liitutaululle ja auttaa löytämään ratkaisun. Täältä se löytyi, yliopistoyhteisö. Tästähän voisi melkein jotain maksaakin. LAHTI, OLIT mINuLLE HYvä En ole saanut ikinä Lahdessa turpaan. Kerran sentään oli lähellä. Vaikka Lahti on hukassa itsensä kanssa, minulle se on ollut aina hyvä. Minun elämässäni Lahti on aina ollut edistymisen ja suorittamisen symboli. Ensin pääsin pois Heinolasta taidelukioon samanhenkisten seuraan. Seuraavaksi päädyin kaupunkiin hankkimaan CV:n täytettä. Lahdesta jää kuitenkin päinvastainen kuva. Lahteen ei jäädä vaan sinne juututaan, kun ei muuta voida. Asiaa ei helpota nuorison krooninen työpaikkapula. Syrjäytymisen siemenet istutetaan syvälle. Jos joku Lahteen tahtoo, niin lähikunnista saapuvat opiskelijat, jotka valmistuvat ammattikorkeasta tradenomeiksi, fysioterapeuteiksi ja puuinsinööreiksi. On Lahdessa tietysti Muotoiluinstituutti, jonka opiskelijat harvemmin integroituvat a l av i i t e O S K A R I O N N I N E N kantaväestön sekaan. Maanantaiaamuisin Zjuna Helsingistä on täynnä taideopiskelijoita. Lahdessa he viihtyvät omissa kellareissaan. Aika kultaa Lahden, ja nostalgia luo harmainpaankin kaupunkiin hopeareunuksen. Kun jouluisin päätyy vanhojen kavereiden kanssa Lahden legendaariseen ravintola Torveen, juurille paluu on vuodesta toiseen kollektiivinen kokemus: me kaikki jätimme Lahden, mutta olemme täällä jälleen. Mutta, kun lopetan Lahdessa ramppaamisen jälleen toukokuussa, on vaikea keksiä syitä palata tuota yhtä vuosittaista visiittiä useammin. Samaa mietin toki jo neljä vuotta sitten. Oskari Onninen on toimittaja, joka on kirjoittanut uutisen jos toisenkin Lahdesta. Sivulla 32 hän selvittää, millainen tuo kaupunki sisimmässään on. apinat S Iv u 5 N o 1 / 20 1 3 YLIOPPILASLEHTI. Perustettu 1913. 100. vuosikerta. Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7 krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. TOIMITUS Päätoimittaja Vappu Kaarenoja, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi. Toimitussihteeri Johanna Mitjonen, 050 447 1117, johanna.mitjonen@ylioppilaslehti.fi. Toimittaja Aurora Rämö, 050 445 0553, aurora.ramo@ylioppilaslehti.fi. Art director Antti Grundstén, 050 441 1327, antti.grundsten@ylioppilaslehti.fi OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Opiskelijat: www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu. Muut: Outi Anttila, 050 527 7559, outi.anttila@hyy.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Oy, Kari Kettunen, 0400 185 853, Lauri Ristikankare, 0400 185 852, etunimi.sukunimi@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi. ILMESTYMISAIKATAULU JA MEDIAKORTTI www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf. KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus Oy. TOIMITUSJOHTAJA Mauri Laurila. HALLINTO JA TALOUS Heikki Närhinen. PAINO Sanomapaino Oy, Vantaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä. KANNEN KUVA Katri Naukkarinen
Y L IOP P IL A SL E HT I KESKISUOMALAINEN OSAKUNTA KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8.Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ Soluasunnot: 190-260?/kk/asukas Tiedustelut puh. 09 3877133, latokartano@helsinki.fi www.latokartanonyokyla.fi Perhonkatu 6, 2. krs, 00100 HELSINKI KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNNOT julistetaan osakunnan jäsenten haettaviksi. Hakuaika on 18.3.?22.4.2013. Ohjeet ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://www.kso.fi. Hakulomakkeeseen tulee ehdottomasti liittää seuraavat liitteet: Opintosuoritusote (opintohallintajärjestelmästä sähköpostiin tilattu riittää) Vapaamuotoinen selvitys aktiivisuudesta KSO:ssa ja muissa opiskelijajärjestöissä Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa Twitterissä! Vuoden lehtikuvat 2012 -kirja Verotustodistus vuodelta 2011 Vapaamuotoinen selvitys vuosien 2012?2013 tuloista Hakemusten liitteineen on oltava perillä viimeistään 22.4.2013 klo 16:15 asuntovastaavalla tai osakunnalla. Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Haun tulokset ovat nähtävissä osakunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla viimeistään 29.4.2013. Asunnon saaneille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisätietoja saa osakunnan www-sivuilta ja asuntovastaavalta. Elisa Koskinen KSO:n asuntovastaava Rautalammintie 3 C 511 00550 Helsinki 040 8314613 asuntovastaava@kso.fi Vuoden lehtikuvat 2012 -kirja esittelee kilpailun voittajat ja ehdolla olleiden kuvien parhaimmiston. Mukana myös Meeri Koutaniemen kuusi kategoriaa voittaneet kuvat! Lisäksi kirja sisältää historialiitteen ja katsauksen tänä vuonna 50-vuotiaan kilpailun historiaan. Tilaa kirjasi osoitteesta www.vuodenlehtikuvat.fi hintaan 25 ? (sis. postituskulut.)
YLIO P P ILAS LE H T I Saara Airasta kiinnostaa, ja siksi hän aikoo kerätä 250 000 ALKuTEKSTIT a j a n h e n k i ( lö ) Kiinnostaako ihmisoikeudet? allekirjoitusta. N A I m A L u vA N P u O L E S TA Saara Airaksen puhelimessa välkkyy koko ajan uusi soittaja. Kansalaisaloitetta alettiin puuhata viime kesänä. Airas, 24, lähti mukaan kampanjaan vuodenvaihteessa. ?Olisin valmis taistelemaan ihan minkä tahansa ihmisoikeusrikkomuksen poistamisen puolesta. Tämä aloite toisi ihmisille heiltä puuttuvat oikeudet?, hän sanoo. Airas nukkuu viiden tunnin yöunet, käy yliopistolla opiskelemassa elintarvike-ekonomiaa ja tekee sitten jäljelle jääneen ajan kampanjaa. Hänen tehtävänsä on haalia mukaan ihmisiä eri puolelta Suomea. Se on osoittautunut helpoksi: mukaan vapaaehtoisiksi on lähtenyt monta sataa ihmistä 20 paikkakunnalta. Kampanjan tavoitteena on saada syyskuun loppuun mennessä allekirjoituksia 250 000. Se ei liene vaikeaa: tämän lehden mennessä painoon huhtikuun toinen päivä allekirjoituksia oli 142 514. Loppusyksystä eduskunnassa selviää, onko satojen tuhansien suomalaisten mielipiteellä merkitystä. ?Uskon, että tämä aloite voi todella mennä läpi?, Airas sanoo. teksti Johanna mitJonen kuva niklas sandström S Iv u 7 N o 3 / 2 0 13 Helmikuun lopussa iltauutisissa oli pettyneitä naamoja. Lakivaliokunnan jäsenet Jaana Pelkonen ja Jani Toivola näyttivät hautajaisvierailta. Valiokunta oli juuri päättänyt, että se ei käsittele aloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista. Mutta maaliskuisena tiistaiaamuna tappiomielialasta ei ole enää tietoakaan. Tunnelma ravintola DTM:ssä on riemastunut: Tasa-arvoinen avioliittolaki aiotaan viedä eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteena. Nimien kerääminen aloitteen taakse on alkanut yöllä kymmenen tuntia sitten ja allekirjoituksia on jo 20 000. Tahdon2013-kampanjan aluepäällikkö
NUMERO 42 ALKuTEKSTiT y L iop p iL A SL E hT i prosenttia venäläisistä pitää Josef Stalinia historian vaikutusvaltaisimpana hahmona. Jenkkiajatushautomo Carnegie Endowmentin kyselytutkimuksen mukaan Stalinin kannatus on nyt korkeammalla kuin Neuvostoliiton hajoamisen aikaan. Asenteet diktaattoria kohtaan ovat lämmenneet presidentti Vladimir Putinin ollessa johdossa. Stalinin kuolemasta tuli tänä keväänä kuluneeksi 60 vuotta. viiKin omA pALE ALE MENE itsEEsi hAALAripELLET Tuleva insinööri keksi haalarit. Mutta miksi tuleva lääkäri, lakimies, farmaseutti, opettaja, fyysikko, pappi ja jopa humanisti oli niin tyhmä, että puki nämä vauvojen kurahaalarit päälleen? On olemassa syitä sille, miksi teekkarit eivät ole vaatesuunnittelubisneksessä. Esimerkiksi siksi, että käytännöllinen on rumaa. Katsokaa nyt vaikka traktoreita. Tai teekkareita kännissä. Onneksi moni baari kertoo nykyään jo ovella, että ?sisälle ei haalareissa.? Oikean akateemisen opiskelijan asun tulisi olla vanhaa villaa ja paikattua farkkua, niin kuin kaikilla työttömillä. Viikkiläiset saivat oman baarin viime vuoden lopussa, nyt tulee oma olut. Kahdeksan maatalous-metsätieteellisen opiskelijaa on liottanut, siivilöinyt ja käyttänyt maltaita kuukauden päivät Hämeen ammattikorkeakoulun tiloissa Kuninkaankartanossa. Sen jälkeen niistä on pullotettu viitisensataa pintahiiva-annosta. Yliopisto-olut tulee myyntiin huhtikuussa. ?Suunnittelen juuri etikettiä. Nimi paljastetaan varmaan sitten lanseeraustilaisuudessa?, sanoo olutprojektin isä Petteri Hänninen. Lanseeraus pidetään Kaskessa, marraskuussa Viikkiin avautuneessa baarissa. Tuoppi voimakkaasti humaloitua, maultaan melko katkeraa American pale alea maksaa noin 6,5 euroa, opiskelijakortilla euron vähemmän. Tarkkaa hintaa laskeskellaan vielä. Panijapoppoo ei tosin saa mitään tuloja juomansa myynnistä, sillä oluen omistaa Kuninkaankartanon panimo. Tarkoitus olisi tehdä myös muihin vuoden- aikoihin sopivaa valikoimaa, kuten vehnäolutta kesäksi ja vahvempaa tummaa olutta talveksi, mutta sitä varten pitäisi saada jonkinlaista rahoitusta. ?Nyt maksettiin matkakulut ja muut kulut itse, että saataisiin tuote opiskelijoille mahdollisimman edullisesti?, Hänninen sanoo. Projekti voi helpottua, jos olutta voisi valmistaa oman koulun tiloissa. Maa-metsiksessä kun on oluen panemiseen soveltuvaa välineistöä. Tiedekunnassa selvitetäänkin, voisiko opiskelijoille tarjota mahdollisuutta niiden käyttöön. Päästäisiin maistelemaan todellista lähiolutta. Sitä odotellessa ehtii hyvin juoda 200 litraa kaljaa. teksti VAPPU KAARENOJA Viikkiläisten tekemän oluen lanseeraustilaisuus Kaski bistro & barissa (Latokartanonkaari 23) 9. huhtikuuta kello 19 alkaen. N o 3 / 20 1 3 m o n i T i E T E i S y y T Tä hALLiTuKSEEn Hallitus on päättänyt vähentää opintotukikuukausia kahta tutkintoa suorittavilta. Aikaisemmin tuplatutkintoa tekeville on herunut 70 tukikuukautta, nyt määrä tippuu 64:ään. Hallituspuolueiden johtajat eivät selvästi ymmärrä, miten tärkeää monitieteisyys on. Eikä ihme, kuusikossa kun on lähinnä yhteiskuntatieteilijöitä. Tai no, Jutta Urpilainen on kasvatustieteilijä, mutta samaa höttöä sekin on. Puhumattakaan kauppatieteistä, joita Carl Haglund on opiskellut. Sivu 8 Ainoa luonnontieteitä hallitseva ministeri on sisäministeri, lääketieteellisestä valmistunut Päivi Räsänen. Hän on jopa lisensiaatti. Räsästä lukuun ottamatta kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajien pitäisi hankkia toinen tutkinto hallituksen osaamisen laajentamiseksi. Jyrki Kataiselle Ylioppilaslehti suosittelee futurologian maisteriohjelmaa. Tulevaisuusselontekoja ei tarvitsisi enää tilata kalliilta konsulteilta, kun Katainen voisi tehdä gradunsa valtiolle. Vihreiden ville niinistön on tehtävä oikeat johtopäätökset puoluetoverinsa Heidi Hautalan oviremonttikohusta: Niinistö mars suorittamaan puuartesaanin tutkintoa! Jatkossa hän voi sitten itse nikkaroida puoluetovereidensa ovet kuntoon. Ja saada vähän taskurahaa. paavo Arhinmäen passittaisimme Sibelius-Akatemiaan oopperakoulutusohjelmaan. Jo loppuisi korkeakulttuuriväen mutina kulttuuriministerin oopperavastaisuudesta. Carl Haglundille tekisi terää venäläisen filologian maisterintutkinto. Surkean pientä kannatusta nauttivan Rkp:n sietäisi kasvattaa kannatustaan venäjänkielisiä äänestäjiä haalimalla. Jutta Urpilainen on kehunut olevansa Euroopan Täti Tiukka. Mutta ei sellaisella kannata kehuskella. Demarijohtajan kannattaisi ilmoittautua työväenopiston rentoutuskurssille. teksti VAPPU KAARENOJA Käy lukemassa kaikki kehysriihen opintotukipäätökset osoitteesta www.ylioppilaslehti.fi/kehysriihi2013
YLIO P P ILAS LE H T I ALKuTEKSTiT Nuorisotakuu lupaa työtä tai koulutusta kolmessa kuukaudessa. Onko siitä i sa ns si ssi s si tärkeänä ja hallitus onkin liputtanut nuorisotakuuta suurena onnistumisenaan. Akateemisen vastavalmistuneen toive on hyvin yksinkertainen: saada alan töitä. Auttaako nuorisotakuu tässä? Kyllä auttaa, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Liisa Winqvist. Hän toimi pääsihteerinä nuorisotakuuta valmistelleessa työryhmässä. ?Se auttaa saamaan oman alan työkokemusta.? Nuorisotakuun toimivuutta on mahdotonta arvioida vielä kovin kattavasti, koska se on ollut voimassa vasta kolme kuukautta. Sosiologi Jaana Lähteenmaa ei ole vakuuttunut järjestelmän ongelmattomuudesta. ?On mahdollisuus, että akateemiselle valmistuneelle takuu tarjoaa porkkanan sijaan keppiä?, Lähteenmaa sanoo. Hän on tutkinut nuorisotyöttömyyttä ja aktivointipolitiikan ongelmia. Tutkijaa mietityttää erityisesti, mitä käy, jos nuori kieltäytyy tarjotusta paikasta. Sillä jos akateeminen työttömyys pitkittyy, on todennäköistä, että tarjottu koulutus- tai työpaikkaa ei vastaa tutkintoa. ?Voiko käydä niin, että uskontotieteilijä pistetään lähihoitajakouluun?? Britanniassa nuorten työttömien kohdalla käyttöön on otettu pakkotoimet. Siellä työnhakijoita on pakotettu palkattomiin työharjoitteluihin, esimerkiksi supermarketteihin avustusten menettämisen uhalla. Suomessa ei välttämättä olla kovin kaukana samoista keinoista. Tiedossa on, että jos TE-toimiston määräämistä toimista kieltäytyy, työttömyyspäivärahaa voidaan leikata jopa 40 prosentilla. TE-toimistosta kuitenkin vakuutetaan, ettei nuoria pakoteta mihinkään, vaan työllistämiskeskustelut käydään hyvässä yhteishengessä. Koulutettujen etuja valvovassa työmarkkinajärjestö Akavassa ollaan samassa käsityksessä. Vastavalmistuneen diplomi-insinöörin Henna Mattilan ei onneksi tarvitse murehtia mahdollisia pakkokeinoja. Hän sai haluamansa työpaikan puolentoista kuukauden hakemisen jälkeen. Työpaikan saamiseen ei vaikuttanut Sanssikortti. Mattilan työ löytyi ison kansainvälisen yrityksen vastavalmistuneille suunnatusta ohjelmasta. teksti JOHANNA MITJONEN kuvitus HELMI HONKANEN Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden alusta. Takuun piiriin kuuluvat kaikki alle 25-vuotiaat sekä alle 30-vuotiaat tutkinnon suorittaneet. Hakijalle tarjotaan kolmen kuukauden aikana työpaikkaa, työharjoittelua, työpajatyötä tai koulutuspaikkaa. Nuoren on mahdollista saada Sanssikortti, joka oikeuttaa palkkatukeen. Silloin valtio maksaa nuoren palkkaamisesta työnantajalle noin 700 euroa kuukaudessa enintään 10 kuukauden ajan. Kortti on voimassa kolme kuukautta kerrallaan, mutta sen voimassaoloa on mahdollista jatkaa. S iv u 9 N o 3 / 2 0 13 Nuorten työttömyysaste on jatkanut kasvuaan Suomessa viimeisen vuoden aikana. Tammikuussa se oli jo 21 prosenttia. Siksi nuorisotakuun käyttöönottoa on pidetty äärimmäisen n sa ssi an s Kun Henna Mattila, 26, valmistui diplomi-insinööriksi, hän kävi ilmoittautumassa työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistolla. Siellä oli tarjota hieno systeemi: vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun turvin Mattilalle tarjottaisiin työ- tai koulutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa. Olihan hän vastavalmistunut ja alle 30-vuotias. Mattilan tiedot kirjattiin järjestelmään ja hän kävi laatimassa työvoimaneuvojan kanssa työllistymissuunnitelman. Keskustelussa Mattila ilmoitti olevansa kiinnostunut pelkästään palkkatöistä: nuorisotakuu kun voi olla myös esimerkiksi palkatonta työkokeilua, työpajassa työskentelyä tai kuntouttavaa työtoimintaa. Tai opiskelupaikka. Jokainen vastavalmistunut maisteri ajattelee varmasti samoin: kuusi vuotta akateemisia opintoja pitäisi riittää oikeaan työpaikkaan. Keskustelun päätteeksi Mattilalle ojennettiin Sanssi-kortti. Sanssi-palkkatuki alkoi kokeiluna pari vuotta sitten. Nyt se on vakinaistettu nuorisotakuun täsmäaseeksi. Yrityksellä, joka palkkaa Sanssi-kortillisen nuoren, on mahdollisuus saada valtiolta kymmenen kuukauden ajan noin 700 euroa kuukaudessa hyvitystä nuorelle maksettavasta palkasta. Kortin antanut virkailija kuitenkin ehdotti, ettei Mattila mainitsisi Sanssia työhakemuksissaan, vaan ottaisi sen esille vasta haastattelussa. ?Ettei tulisi sellaista kuvaa, että olen joku ongelmatapaus?, Mattila sanoo. ?Se särähti korvaan: on hyvä, että on olemassa kannustimia, mutta pidetäänkö niitä jotenkin epämääräisinä?? hän ihmettelee. Hän käytti Sanssi-korttia yhdessä työhaastattelussa. Siellä siihen ei juuri reagoitu. Mattila ei kokenut korttia erityisen tarpeelliseksi omassa työnhaussaan. ?Työhaastattelussa vaikutti siltä, että enemmän kuin se, paljonko palkkaamiseeni kuluu rahaa, työnantajalle merkitsi se minkälaista tyyppiä ja minkälainen heidän rekrytointitarpeensa on?, Mattila sanoo. san sanssi K AT E T TA TA K u u L L E sanss apua maisterille?
ALKuTEKSTiT y L iOp p iL A SL E hT i SähKöLiiTTOTEOriA Jos olet sähköyliherkkä, älä lue tätä juttua. Tämä voi tuhota mahdollisuutesi käyttää Kaisa-taloa. Sähköyliherkkyys on rajoittava sairaus, josta kärsivä saa allergisia oireita sähkölaitteista. Heitä varten on olemassa vain yksi julkinen tila, Kaisa-kirjaston kolmannessa kerroksessa sijaitseva allergiahuone. Huoneen seinät, katto ja lattia on vuorattu teräspellillä, joka vaimentaa huoneen ulkopuolelta tulevaa sähkömagneettista säteilyä. Pistorasiat on jätetty kokonaan pois huoneesta. Valaistus on tasavirtavalaistusta, joka aiheuttaa sähköallergikoilla normaalia sähkövalaistusta vähemmän oireita. Melkoinen kädenojennus sähköyliherkille. Etenkin, kun sairaus on vähintään kiistelty. Allergikot kyllä ihan oikeasti kokevat oireita ? kuten vaikka päänsärkyä tai ihottumia ? mutta ne eivät tutkimusten mukaan johdu sähköstä. Useimmissa sokkotutkimuksissa allergikot eivät ole pystyneet muita ihmisiä paremmin tuntemaan, milloin he ovat altistunteet sähkömagneettiselle säteilylle. Onkin arveltu, että oireet oli- sivat psykosomaattisia: siis johtuisivat siitä, että ihminen on huolissaan sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta. Tuntuu hassulta, että Helsingin yliopiston kaltainen tieteen ja järjen kehto käyttää voimavaroja juuri sähköallergikoista huolehtimiseen. Oireet ovat toki todellisia, mutta mitä seuraavaksi? Vyöhyketerapiapiste päärakennukselle? Onhan ihmisiä, jotka saavat vyöhyketerapiasta valtavasti apua. Vai käyttääkö yliopisto sittenkään voimavaroja säteilyn torjumiseen? Ajatellaan tarkemmin. Sähköyliherkille riittää se, että he eivät tiedä olevansa sähkölaitteiden lähellä. Oireita lievittää usko siihen, että allergiahuoneessa seinät on vuorattu säteilyä vaimentavalla materiaalilla ja valaistus on tavallista vähemmän säteilevää. Kaiken järjen mukaan allergiahuone on ihan tavallinen huone. Ehkä Kaisa-talon suunnittelijat ovat hyvää hyvyyttään vähän jallittaneet sähköallergikkoja. Tehneet ympärivuotisen hyvän mielen aprillipilan. teksti VAPPU KAARENOJA k a n s a k u n n a n to ivot ?OLEn uSEin KuuLLuT SAn O T TAvA n , E T Tä p O L i T i i K KA On pOLiTiiKKAA. pELiä, j O S S A O n p E L i n A p p u L O i TA , j A E T Tä n i i L L E n A p p u L O i L L E E i TA r v i T S E K E r T O A p E Lin SäänTöjä. Mä OLEn Eri M i E L Tä . p O L i T i i K K A K i n v O i O L L A r E h E L L i S Tä . ? Edustajistoryhmä HELP:n edustaja Heidi vesterinen HYY:n edustajiston kokouksessa 18. joulukuuta. Vesterinen kannatti ehdotusta, että ylioppilaskunnan henkilövalintoja pohtimaan perustetaan työryhmä. Valinnat esimerkiksi Opiskelijoiden liikuntaliiton ja Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksiin ovat aiheuttaneet niin verisiä riitoja, että edustajisto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Työryhmä alkaa pohtia, miten ylioppilaskunnan likaista poliittista peliä saataisiin siistittyä. Palstalla kuunnellaan HYY:n edustajiston jäseniä. asiantuntijan suositus n äy T T ä v i n p A r i T T E L u n o 3 / 20 1 3 vA r K A AT i S K i väT S i L M ä n S ä K A i S A - TA L O O n Älä jätä läppäriä valvomatta kirjaston pöydälle siksi aikaa, kun käyt kahvinhakureissulla, varoittaa Helsingin yliopiston turvallisuuspäällikkö Mikko savela. Kaisa-kirjastossa liikkuu varkaita. Savelan mukaan tammi?maaliskuun aikana hänen tietoonsa on tullut viisi virallista ilmoitusta varkaudesta tai varkauden yrityksestä Kaisa-talolla. Kaikista tapauksista ei kuitenkaan ilmoiteta yliopistolle. Savela on kuullut puheita jopa 30 näpistyksestä alkuvuonna. ?Ihmiset, jotka tekevät näi- Sivu 1 0 tä rikoksia ovat huomanneet, että yliopistolla eletään aika luottavaisesti. Helposti ajatellaan, että ei toinen opiskelija toiselta vie?, Savela sanoo. ?Nyt kun yhä useammalla opiskelijalla alkaa olla omat läppärit mukana, kannattaa olla tarkkaavainen. Voi pyytää vaikka vierustoveria katsomaan tavaroitaan siksi aikaa, kun menee vessaan.? Jos vieruskaveri ei näytä luotettavalta, on läppäri otettava mukaan vessaan. teksti VAPPU KAARENOJA ?Suomessa näyttävimmät parittelut ovat massatapahtumia. Esimerkiksi kalamaailmassa tapahtuu joukkokutuja. Jos sattuu oikeaan aikaan kohdalle, kokonainen oja voi kuhista sinne nousseista särjistä. Myös mateiden joukkokutu matalissa lahdissa on hieno näky. Sitä on kuitenkin vaikeampaa nähdä, sillä se tapahtuu yöllä jään alla. Mateiden kutupallot yhdessä voivat olla jopa useamman kuution kokoisia.? Mikko tiusanen, 3. vuoden ekologian ja evoluutiobiologian opiskelija. Palstalla alan opiskelija paljastaa suosikkinsa.
YLIO P P ILAS LE H T I ALKuTEKSTIT Kevään aikana pitäisi selvitä, aletaanko ulkomaalaisia laskuttaa korkeakoulutuksesta. KYmmENEN mAKSOI LuKuKAuSImAKSuN Viime lukuvuonna maksullisia ohjelmia oli kaksi. Yksikään opiskelija ei tosin maksanut opinnoistaan, sillä kaikki niissä aloittaneet saivat stipendin. Eniten maksavia opiskelijoita on haalinut Lappeenrannan teknillinen yliopisto: siellä lukukausimaksua maksavia opiskelijoita aloitti syksyllä neljä. Toiseksi eniten aloitti Aaltoyliopistossa ? kolme opiskelijaa. Rahaa opinnoistaan pulittavien opiskelijoiden mitätön määrä selittyy sillä, että suurin osa maksullisissa ohjelmissa aloittavista saa stipendin. Useimmat ilman stipendiä jäävät jättävät opiskelupaikan vastaanottamatta. Toistaiseksi lukukausimak- suista ei siis ole muodostunut suomalaisille korkeakouluille rahasampoa. Tämän kevään aikana pitäisi ratketa, otetaanko lukukausimaksut käyttöön Suomessa laajemmin. Kevään aikana eduskunnassa käsitellään lakialoitetta, joka velvoittaisi yliopistot perimään lukukausimaksua EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta. Lakiesityksen mukaan korkeakoulut joutuisivat asettamaan koulutuksen hinnan 3 500 ja 12 000 euron väliin. Useimmat yliopistot kannattavat mallia, jossa ne saisivat vapaasti päättää, laskuttavatko ne koulutuksesta vai eivät ja kuinka paljon. Myös hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä käsittelee maksuasiaa huhtikuussa. Jos maksut halutaan ottaa käyttöön pysyvästi kokeilun päättyessä eli syksyllä 2014 alkavana lukuvuonna, yliopistojen on saatava tieto siitä viimeistään ensi syksynä. Ne alkavat silloin suunnitella koulutusohjelmien markkinointia ulkomaalaisille. Sitä varten on tiedettävä, lätkäistäänkö koulutukselle hintalappu vai ei. teksti VAPPU KAARENOJA kuva KATI-MARIKA VIHERMÄKI S Iv u 1 1 N o 1 / 20 1 3 Viime syksynä Suomessa aloitti opinnot kymmenen lukukausimaksua maksavaa korkeakouluopiskelijaa, käy ilmi juuri valmistuneesta lukukausimaksukokeilun seurantaraportista. Edellisenä lukuvuonna maksavia opiskelijoita aloitti kaksitoista. Lukukausimaksukokeilu alkoi Suomessa syksyllä 2010. Silloin korkeakoulut saivat luvan alkaa periä maksuja EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeiluun lähti mukaan yhdeksän korkeakoulua. Helsingin yliopistokin ilmoittautui mukaan, mutta esimerkiksi kuluvana lukuvuonna Helsingin yliopistossa ei ole ollut yhtään maksullista ohjelmaa.
ALKuTEKSTiT Y L ioP P iL A SL E hT i N U M E R O T G R A D U K Ä T I L Ö SEKAvuuSTiLA KiLoinA 5,5 2,3 3 1,5 643 kiloa puhdasta alkoholia. Niin paljon juo yhteiskuntatieteitä opiskeleva mies vuodessa keskimäärin. kiloa juovat naispuoliset yhteiskuntatieteilijät. Yhteiskuntatieteilijät juovat yliopisto-opiskelijoista eniten. kiloa puhdasta alkoholia vuodessa juo keskiverto liikunta-, kasvatus- tai terveystietoa opiskeleva mies. kiloa juovat liikunta-kasvatustai terveystieteitä opiskelevat naiset. Näiden alojen opiskelijat juovat ylipisto-opiskelijoista vähiten. tonnia on määrä, jonka Alko myy puhdasta alkoholia vapun alla. Määrä on vuoden kolmanneksi suurin joulun ja juhannuksen jälkeen. Lähteet: YTHS:n korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus ja Alko RAKASTuin mä ohjAAjAAn Dear Marja-Liisa, mul on ongelma. Aloitin nyt keväällä semman ja ohjaaja on nuori, fiksu ja tosi söpö, ei ollenkaan sellainen käsitteillä runkkaava kammioitunut pölypallo. Haluaisin jutella sen kanssa vähän muustakin kuin uuvuttavan tylsästä graduaiheestani. Olisiko täysin kaikkien käytössääntöjen vastaista pyytää sitä lasilliselle? Mitä jos se sanoo ei, voinko vaihtaa ohjaajaa? Ja entäs jos jutusta vaikka tulisikin jotain, niin pitääkö silloin vaihtaa ohjaajaa? nimim. Kirsikka Voi näitä teidän kysymyksiänne. Tekisi mieli taas sanoa, että keskity nyt vain siihen työhön, mutta et kuitenkaan tee niin. Ei ihastuminen toki tavatonta ole. Graduntekijä on usein kovin tosissaan aiheensa kanssa ja saattaa jossain vaiheessa huomata, että suhde ohjaajaan on tiivis ja tärkeä. Suhde voi alkaa muistuttaa ihmissuhdetta, ainakin ohjattavan mielessä. Käännyin kysymyksesi kanssa akateemisen ystäväpiirini puoleen. Nuori, valtiotieteellisiä graduja ohjannut nimettömänä pysyttelevä tuttavamies ei ole ol- lut ihastumisen kohteena, mutta ystävää hänestä on kyllä tehty. Ohjattava on esimerkiksi laittanut yöllä viestejä ja purkanut niissä ahdistustaan. Tällöin on täytynyt miettiä rooliaan: päättötyön ohjaaja vai terapeutti? Graduohjaajatuttavani mielestä ihastuminen ei kuitenkaan ole väärin tai epäsopivaa, se on inhimillistä. Hän muistuttaa, että kaikki ovat aikuisia, mutta että kommelluksia tunnustuksesta voi kyllä seurata. Ongelma on siinä, että kyseessä on valtasuhde. Viisaampaa on odotella, että gradu on paketissa ja kysellä vasta sitten lasillisille. Se on meidän yhteinen neuvomme sinulle. Tsemppiä, Marja-Liisa Tällä palstalla graduaiheisiin kysymyksiin vastaa gradukätilö Marja-Liisa. Voit lähettää oman kysymyksesi osoitteeseen marjaliisa@ylioppilaslehti.fi. Helsingin yliopistossa hyväksyttiin maaliskuussa tiettävästi ensimmäinen savon murteella kirjoitettu kanditutkielma. Tekijä on suomalais-ugrilaista kielentutkimusta opiskeleva jani Koskinen. Hän on Helsingistä ja opetellut savon murteen omin päin. Työn otsikko on Saamelaisen interhverenssivaikutuksen merkitys kantinuavissiin kielliin ominaispiirtteihen kehityksessä: Jurij Kusmenkon Der Samische Einfluss auf die Skandinavischen Sprachen Sivu 1 2 riittisessä tarkastelussa. Koskinen haluaisi, että murteita käytettäisiin nykyistä enemmän virallisissa yhteyksissä. ?Kirjakieli ei ole millään lailla parempaa kuin murre, ja mikä tahansa murre sopii mihin tahansa käyttöyhteyteen?, Koskinen sanoo. Hän suunnittelee myös gradun ? savoksi ?ratun? ? tekemistä murteella. teksti VAPPU KAARENOJA BOYS & GIRLS N o 3 / 20 1 3 u R A A u u R TAvA K A n T i T u AT i n T u T K i i L m A OPISKELIJAT! LEIKKAUS + P E S U I L M A N A J A N VA R A U S T A LEIKKAUS 27e 21e P A R T U R I - K A M P A A M O L I I S A N K AT U 1 4 P. ( 0 9 ) 2 7 8 2 6 7 9 , 9 . 3 0 ? 1 7 . 0 0 OSIS MATTAVAHA 15,50 e
YLiO p p iLAS LE H T i ALKuTEKSTiT Jaana on transvestiitti, jonka sukupuoli ei ole enää pariin vuoteen ollut sairaus. Onko tautiluokituksen poistuminen muuttanut mitään? M E L K E i n vA p A AT Toukokuussa kaksi vuotta sitten tapahtui ihmeparantuminen. Noin 50 000 suomalaista selvisi yhdessä yössä elinikäisestä sairaudesta, jonka nimi oli transvestisuus. Samalla toteutui Helgan pitkäaikainen tavoite. Transvestiittijärjestö DreamWearClubin perustaja oli puhunut sairausluokituksen poistamisesta ensimmäisen kerran jo 90-luvun puolivälissä. ?Kävimme Transtukipisteen edustajan kanssa tapaamassa silloisen Stakesin ylilääkäriä Matti Ojalaa Hakaniemessä. Hän oli sitä mieltä, ettei tautiluokitusta voida muuttaa kansallisella tasolla vaan on odotettava, että asiaan tartutaan kansainvälisesti?, Helga muistelee. Tuolloin maailman terveysjärjestön WHO:n tautiluokituksen Suomi-versio määritteli transvestisuuden mielenterveyshäiriöksi. Sitten Tanska, Norja ja Ruotsi näyttivät mallia ja Stakes, nykyinen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL, poisti määritelmän keväällä 2011. Se oli niin leimaava. ?On muistettava, että ICD-10 on luokittelu, jota käytetään paitsi sairauksien nimeämisessä, myös terveyspalveluiden käytön syiden luokittelussa?, sanoo THL:n entinen ylilääkäri Jorma Komulainen, joka oli päättämässä tautiluokituksen poistamisesta. Se tarkoittaa, että nimestään huolimatta ICD-10-tautiluokitus sisältää paljon sellaisiakin tiloja, jotka eivät ole sairauksia. Esimerkiksi juuri transvestisuudelle ei ole olemassa mitään lääketieteellistä syytä. nen ja ainoa transvestiitti. Tuohon aikaan ei ollut internetiä, mistä hakea vertaistukea. Vasta 35-vuotiaana hän käveli ensimmäistä kertaa pääkaupungin katua avoimesti Helgana. Sitten 90-luvun alussa Helga perusti DreamWearClubin, jotta muilla itseään etsivillä ei olisi yhtä vaikeaa. Järjestö tekee yhteistyötä Setan ja Transtukipisteen kanssa. Nettisivuilla kerrotaan esimerkiksi, että rintakarvat ja rintsikat ovat huono yhdistelmä ja että pukeutumisessa on otettava huomioon oma, usein korkea ikänsä. ?Nelikymppisestä miehestä ei millään konstilla saa viisitoistavuotiaan tytön näköistä. Tämä on totta ja hyväksyttävä!? sivuilla lukee. Parranajeluvinkit ovat tärkeitä, sillä transvestiitit hyväksyvät identiteettinsä yleensä vasta keski-iässä. Prosessi on hidas: monet tajuavat sukupuolisen häilyvyytensä jo kymmenen ja kahdenkymmenen ikävuoden välillä, mutta piilottavat sen. On niitäkin, jotka pääsevät perille itsestään vasta kolmenkympin hujakoilla. ?Minulla on koko elämäni ollut paha olla. Vasta 30-vuotiaana aloin ymmärtää, mikä on tämä sisäinen ristiriita: minähän olen transvestiitti?, sanoo pirkanmaalainen Jaana. Transvestiitit ovat sukupuolivähemmistö. Muita vähemmistöjä ovat intersukupuoliset ja transsukupuoliset. Ero transsukupuolisiin on siinä, etteivät transvestiitit halua korjata sukupuoltaan kokonaan vaan viihtyvät rajamaastossa. He pukeutuvat toisinaan mieheksi, toisinaan naiseksi. Intersukupuolisuus taas tarkoittaa, että ihmisellä on sekä naisen että miehen fyysisiä ominaisuuksia. Transvestisuus sekoitetaan usein myös erilaisiin fetisseihin. Seksuaalisuus on kuitenkin eri asia kuin sukupuoli: transvestiiteissa on homoseksuaaleja samassa suhteessa kuin Suomen väestössä ylipäätään. Jaana ei ollut pitkään aikaan tietoinen omasta sukupuolestaan. Nuorempana hän korosti miehisyyttään machoilemalla. Oli pilottitakki, iso parta ja kalju pää. Hän häivytti herkkyytensä, vaikka se jälkeenpäin tuntuikin roolin vetämiseltä. Oli huijausta korostaa piirteitä, joita ei ollut olemassakaan. ?Sitten tajusin, että jos en pysty tätä sukupuolisuuttani hyväksymään, minulla tulee aina olemaan paha olla?, Jaana sanoo. Viisi vuotta sitten hän alkoi kulkea osittain ulkona kaapista. Ei kuitenkaan kokonaan: työpaikalla ei tiedetä transvestisuudesta, sillä Jaana pelkää, ettei sitä osattaisi käsitellä. Siksi hän ei halua sukunimeään mainittavan lehdessä. Sillä se, että itse hyväksyy itsensä, ei tarkoita, että muutkin hyväksyisivät. Ei ainakaan aluksi. Helga korostaa, että ylpeys itsestä on avain muiden hyväksymiselle. Hänkään ei kuitenkaan halua koko nimeään painettavan juttuun vaimonsa työn takia. Mutta silti: on helpompaa olla ylpeä, jos ei joudu häpeämään sukupuolisuuttaan sairautena. Jaana on mietteliäämpi. ?Kyllä kai siinä yksi vääryys poistui keskuudestamme?, hän sanoo. Sen kummemmin tautiluokituksen poistaminen ei ole hänen elämäänsä muuttanut. Se, mitä Jaana oikeasti haluaisi, on pysyvä rauha. Hän haluaisi pystyä kertomaan työkavereilleen, kuka on. ?Sitten kun taakka kulissin kantamisesta on pois, niin se, mitä oikeasti olen, nousee pintaan?, hän sanoo. ?Ehkä sitten olen vapaa.? teksti & kuva LAURA HAKALISTO S iv u 1 3 n o 3 / 2 0 13 Helga oli 15-vuotias poika, kun sai sukupuolelleen nimen. Hän muistaa olleensa kiinnostunut naisten ulkonäöstä jo ihan pienenä. Sukujuhlissa lapsi oli ihastellut tätinsä villatakkia ja pyytänyt äitiään hankkimaan hänelle samanlaisen. Oli toruttu, että eiväthän pojat sellaisia käytä. 1970-luvulla kasvanut mies luuli pitkään olevansa ensimmäi- Jaana Jaanaksi pukeutuneena.
alKuteKStit y l ioP P il a Sl e Ht i VA STAUKSIA M i t e n v o i t ta a K P S : S S ä ? Kivi-paperi-sakset-peli ei ole tuurista kiinni. Pelissä voi taktikoida arvailemalla, millaiseen asentoon vastustaja räväyttää kämmenensä. Siihen löytyy paljon ohjeita netistä. Taktikointiyritys johtaa puolipsykoosin partaalle. Aloittelijat aloittavat kivellä, joten itse kannattaisi laittaa paperi, mutta mitä jos vastustajakin tietää, että kivi on yleisin? Ehkä siis sakset, mikä tietysti on se, minkä toinenkin laittaa, jos on ajatellut, että kivi on liian itsestään selvä, eli hmm laitan.. kolme sekuntia on kulunut, öö, KIVI! Iso-Britannian Rock Paper Scissors Championshipin järjestäjä Sally Raynes, miten voittaa varmasti? ?Valitettavasti kukaan ei voi vastata tähän kysymykseen, sillä jokainen peli on erilainen.? Höpöhöpö. Pelejä ravintola We Got Beefissä järjestänyt ja tuomaroinut Edu Kehäkettunen, mikä on paras taktiikka? ?Pitää mennä vastustajan pään sisälle ja yrittää pysyä aina askel edellä. Älä siis mieti, mitä itse lyöt pöytään, vaan mieti, mitä vastustaja tekee. Känni huonontaa voittomahdollisuuksia.? Mitä vastustaja sitten todennäköisimmin tekee, Aallon systeemianalyysin laboratorion tohtori- koulutettava Simo Heliövaara? ?Jos pelataan vain yhden kerran, on peliteoreettisesti paras ratkaisu käyttää Nash-strategiaa. Se takaa samat voittomahdollisuudet kuin vastustajalla. Nashin tasapainoa käytettäessä käden asento valitaan satunnaisesti. Tällöin kummankin pelaajan voiton todennäköisyys on 1/3 ja tasapelin todennäköisyys 1/3. Ihminen ei vain ole kovin hyvä satunnaisarvogeneraattori, joten valintaa varten kannattaa heittää noppaa vastustajan huomaamatta. Jos haluaa kasvattaa voiton todennäköisyyttä, peliä on toistettava usean kerran saman vastustajan kanssa. Jos vastustaja on viimeisen sadan pelin aikana valinnut kiven 10 kertaa, paperin 40 kertaa ja sakset 50 kertaa, hän käyttää niitä todennäköisesti samassa suhteessa myös jatkossa. Tätä vastustajaa vastaan pelatessa siis sakset olisivat paras, paperi huonoin vaihtoehto. Vastustajan pelitavasta voi havaita muutakin kuin esiintymistiheydet. Tämä voi esimerkiksi usein pelata samaa strategiaa kaksi kertaa peräkkäin. Voi tietenkin myös yrittää lukea vastustajan ilmeitä, käden liikettä ja vastaavaa. Itse häviän KPS-pelit lähes aina, joten varmaankin paljastan tietämättäni jotain.? teksti AURORA RÄMÖ n o 3 / 20 1 3 VÄ IJYTYS Sinäkö se olet? Vieraile toimituksessa maanantaina 8. huhtikuuta kello 12 ja saat mukaasi Ylioppilaslehden historiateoksen ja oluen! Sivu 1 4 Pelaa ylioPiSto läPi Aiemmissa Sims-peleissä hahmot seikkailivat autiolla saarella, hoitivat lemmikkejä ja flaneerasivat kaupungissa. Uusimmassa Simsversiossa hahmot ovat menneet yliopistoon. Mutta paikka ei näytä yhtään tututulta. Maaliskuussa lanseeratun Sims 3: Yliopistoelämää -pelin trailerissa sen mainostetaan tarjoavan nörttejä, silmäätekeviä, hurjuutta, tenttejä, stipendejä, lintsausta, nakuilua ja yllätyksiä. Koska opiskelijaelämä on tarjonnut sinulle hurjuutta? Tuskinpa edes nakuilua. Mutta Simit elävät tietenkin amerikkalaisista tv-sarjoista tuttua yliopistoelämää. Ne harrastavat tynnyriseisontaa oluttynnyrien päällä asuntolan bileissä. Simit käyvät myös yhtenään mielenosoituksissa, tekevät katutaidetta ja vastaanottavat valmistumistodistuksensa mustat kaavut päällä. Voi epärealistisuus sentään. Millaisen kuvan suomalaiset lapset nyt saavat yliopisto-opiskelusta? Mikä pettymys, kun fuksivuonna ei puetakaan päälle pelipaitaa vaan hirvittävä haalariasu. Kukaan opiskelukaveri ei ole yksissäkään bileissä niin selvänä, että pysyisi pystyssä tynnyrin päällä kolmea sekuntia kauempaa. Portsun ykkössalissa istutaan yksin, mielenosoituksissa seisotaan vielä enemmän yksin. Onneksi Yle Fem on juuri aloittanut 12-osaisen Opiskelijaelämää-tosi-tv-sarjan. Jokainen Sims-pelaaja pitäisi velvoittaa seuraamaan myös tätä tv-sarjaa ja tutustumaan sen kautta kotimaiseen opiskelijaelämään. Ensimmäisessä jaksossa yksinhuoltaja syö nuudeleita. Opiskelijaelämää Yle Femillä sunnuntaisin kello 18.30 teksti JOHANNA MITJONEN kuvitus KATI-MARIKA VIHERMÄKI
YLIO P P ILAS LE H T I Kreikan kaunistelupolitiikka tunnetaan hyvin EU:n johdossa. Saarivaltio paranteli talouslukujaan päästäkseen mukaan euroon ja oli romauttaa koko valuuttajärjestelmän. Jos eurokriisi tuntuu lamaannuttavan ikävystyttävältä ja kaukaiselta, kreikkalaisiin korulauseisiin voi tutustua nyt myös vähäpukeisimmissa tunnelmissa. Kreikkalainen vaihtarijärjestö Athénsmus järjestää toukokuun alussa vajaan viikon reissun Mykonoksen saarelle. YouTubeen on ladattu promovideo, johon on leikattu katselmus edellisvuoden matkasta. Videon hidastetuissa kuvissa ruskettuneet kaksikymppiset heiluttavat valotikkuja euroteknon tahtiin, ampuvat toisiaan ouzolla ladatuilla vesipyssyillä ja ottavat kuvia itsestään bikineissä. Osalla on päässään samanlainen hattu kuin Justin Timberlakella vuonna 2007. Reissun nimi on Mykonos Madness Trip. Ranta, jolla majoitutaan, on nimeltään Super Paradise Beach. Matkaohjelmassa kerrotaan, että ?mikä tapahtuu Mykonoksella, jää Mykonokselle?. Athénsmuksen puheenjohtaja Dimitris Gaitis avaa originellia mystiikkaa: ?Saari on ihana. Heti kun saavut sinne, voit tuntea ilmassa jotain poikkeuksellista, mutta et ihan tiedä, mitä se on. Mykonoksen yöelämä on uskomaton ja katusokkelot todella maalauksellisia?, hän selittää. ?Sitten: kuulet sireenin baarista, musiikki lähtee soimaan, kaikille jaetaan shotteja, se on kuin ekstaasia mielelle ja ruumiille. On samppanjasuihkuja, orgioita, älytöntä jengiä, beach partyjä, seksiä, koktaileja, dj:tä. Se on uskomatonta.? Niin uskomatonta, että siitä tuskin muistaa mitään seuraavana päivänä. Mutta Gaitis korjaa: ?Matka on ihan posketon, uniikki kokemus, sitä ei unohda.? Aiemmille reissuille on osallistunut parisensataa kv-opiskelijaa kaikkialta Euroopasta, enimmäkseen Espanjasta, Ranskasta ja Puolasta. Tällä kertaa mukaan odotetaan jopa 700 erasmusta. ?Siitä tulee ainutlaatuista. Jokainen matka on oma legendansa. Antaudumme Mykonokselle ja annamme sen viedä meidät minne se haluaa.? Tässä jää nyt taas ikävän paljon hämärän peittoon. Lauseet ovat täynnä epävarmuutta ja tyhjänkuuloisia lupauksia. Maan luottoluokitus on niin pohjalukemissa, että täytyy tietää, mihin rahansa laittaa. Eli minne päätyy, jos antaa Mykonoksen viedä? Selvitä se näin: Ota kynä käteen. Alleviivaa Gaitiksen sitaateista kaikki adjektiivit. Niitä on yhdeksän. Sitten ympyröi jokaisesta kolmas kirjain. Tadaa! alKuTeKSTiT KreiKKalainen SanariSTiKKo Oikea vastaus on seuraavalla aukeamalla. teksti AURORA RÄMÖ Mykonos Madness 9.-12.5. Matkan voi varata osoitteesta www.athensmus.com. T u T K i n n o n u u D i S T u S h i e r Tä ä vä l e J ä o i K i K S e S S a tekstiä ei julkaista. Päätöksen julkaisematta jättämisestä oli tehnyt Pykälän hallitus. ?Vaikka toiminkin lehden päätoimittajana, lopullinen päätösvalta ja vastuu tässä asiassa on hallituksella?, Rudanko sanoo. Pykälän hallituksen puheenjohtaja Suvi Syvänen sanoo, että Pykälä ei halua vaarantaa suhteitaan tiedekuntaan julkaisemalla kriittistä kirjoitusta. Syväsen mukaan opiskelijajärjestöllä on hyvä asema tiedekunnassa. ?Olemme etuoikeutetussa asemassa tiedekunnassa, kun saamme edustaa siellä opiskelijoita. Meidän rooliamme opiskelijoiden edunvalvojana ei auta se, että julkaisemme tällaista?, Syvänen sanoo. Hänen mielestään juttua ei pidä julkaista etenkään sen takia, että siinä käsitellään tiedekunnan henkilöstöpolitiikkaa. Kekkonen kun arvostelee sitä, että tiedekunnan professorien määrää on karsittu viimeisen kahden vuoden aikana. ?Emme halua olla pelinappuloina tiedekunnan sisäisissä kärhämissä?, Syvänen sanoo. Tiedekunnalla ei kuitenkaan olisi mitään julkaisemista vastaan. ?Ei todellakaan. Ihan järjetön väite. Sitä paitsi sehän on kirjoittaja, joka vastaa näkemyksistään?, oikeustieteellisen dekaani Kimmo nuotio sanoo. Jukka Kekkonen pitää päätöstä jättää teksti julkaisematta sensuurina. Jukka Kekkosen kirjoitus ja tiedekunnan vastaus ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.ylioppilaslehti. fi/tutkintouudistus. N o 3 / 2 0 13 Oikeushistorian professorin Jukka Kekkosen ja oikeustieteellisen opiskelijajärjestön Pykälän välille on syntynyt kiista tutkinnonuudistuksesta. Kekkonen kirjoitti uudistusta arvostelevan kirjoituksen ja yritti saada sen julkaistua Pykälän opiskelijalehti Inter Vivoksessa. Tekstissä professori muun muassa moittii uudistuksen vievän oikeustieteen tutkintoa ammattikorkeakoulumaiseen suuntaan. ?Opiskelijat pannaan opiskelemaan tiukan putkimallin kautta, joka antaa niukasti tilaa valinnoille ja tieteidenvälisten kytkentöjen ja yleensä uusien ja omaperäisten näkökulmien etsimiselle?, Kekkonen kirjoittaa. Hänen mielestään tutkinnon uudistaminen on ollut lähinnä ?teknisissä asioissa junnaavaa puuhastelua?. Lehden päätoimittaja Mikko rudanko ilmoitti Kekkoselle, että teksti VAPPU KAARENOJA S iv u 1 5
AlKuTeKSTiT Y l iOP P il A Sl e HT i Haku Helsingin yliopiston uudeksi rehtoriksi on käynnissä. Avuksi palkataan headhunter-toimisto, vaikka ei tarvitsisi. Ylioppilaslehti auttaa ilmaiseksi. N o 3 / 20 1 3 ReKSiMeTSällä Maan johtavalle sivistyslaitokselle valitaan kesällä uusi rehtori, kun nykyinen viranhaltija Thomas Wilhemsson siirtyy kansleriksi. Wilhemssonin seuraajalta vaaditaan tohtorin arvoa, hyvää johtamistaitoa, päätöksentekokykyä, hyviä vuorovaikutustaitoja, vankkaa talousosaamista, aktiivista kansainvälisyyttä, monipuolisia yhteiskuntasuhteita ja kaikenlaisia näkemyksiä, kuten strategista kehittämisnäkemyksiä ja tutkimis- ja koulutuspoliittista näkemyksiä. Perinteisesti, eli aina, valittu on ollut miespuolinen ukkeli yliopiston johtoportaasta. Tällä kertaa paikkaa hakevat Ylioppilaslehden tietojen mukaan ainakin vararehtorit ulla-Maija Forsberg ja Jukka Kola. Myös entinen vararehtori, kanslerinvaalissakin ehdolla ollut Maria Makarow jättäneet hakemuksen, samoin oikeushistorian professori Jukka Kekkonen. Valinnan tekevä yliopiston hallitus on kuitenkin uudistusmielinen. Muunkin profiilin johtaja kävisi. Yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen on saanut hallitukselta mandaatin palkata rekrytointitoimiston kartoittamaan vaihtoehtoja. Headhuntereita on käytetty aiemminkin korkeiden hallintohenkilöiden etsimiseen, kuten nyt vaikka Hämäläisen itsensä. Rekryfirman palvelusten hinta riippuu urakan laajuudesta. Asiantuntija-arvion mukaan se Sivu 1 6 saattaisi tässä tapauksessa olla viisinumeroinen. Vaikka ensimmäinen numero on todennäköisesti ykkönen, Ylioppilaslehti vastustaa hakijoiden aloitekykyisyyden ulkoistamista: headhuntaus-palveluiden hinnalla kun maksettaisiin rehtorin yhden kuukauden palkka, noin 17 000 euroa. Yliopiston pitäisi säästää, Ylioppilaslehti auttaa. Etsimme tehtävään sopivat kyvyt. Jätimme muodollisen vaatimuksen tohtorin arvosta huomioimatta, koska väikkäreitä hyväksytään ilmeisesti vähän miten sattuu (Bäckman, Himanen, mitä näitä nyt on). Susanna Kuparinen Koko yliopistosysteemi on suurta poliittista teatteria. Ollaan muka itsenäisiä, mutta otetaan rahaa suuryrityksiltä ja veljeillään valtaapitävien kanssa. Joudutaan tekemään selontekoja tilaustyönä, jotta olisi varaa tehdä vapaata tutkimusta. Poteroidutaan, painostetaan, kähmitään. Eduskunta-trilogian ohjaaja, nykyinen Voima-lehden toimi- tuspäällikkö Susanna Kuparinen voisi paljastaa tämän kaiken. Hän tekisi yliopistosta jälleen riippumattoman. Kuparinen olisi oikea ihminen karsimaan hallinto- ja tukitoimia, mikä on välttämätön tulevan kauden säästötoimenpide. Hän osaa avustaa poispotkittuja luovimaan työeläkejärjestelmässä ja tuntee hyvin myös sosiaalitoimea. Steen 1 Yliopistossa kukaan ei ymmärrä toistaan, koska kukaan ei ymmärrä edes itseään. Ja se, joka ei varsinkaan ymmärrä yhtään mitään, on kansa. Akatemiassa käytetään liikaa vaikeita sanoja liian vaikeista asioista. Meidän verovaroillamme puhutaan esimerkiksi jostain substanssiontologiasta. Meillä on oikeus tajuta, mistä maksamme. Räppäri Steen 1 oli perussuomalainen vaihtoehto ennen perussuomalaisia: perheenisä lähiöstä, joka sanoo miten asiat oikeasti ovat (kommunismin saavutukset: ?Massamurhat. Piikkilanka-aitoja. Yleinen kurjuus.?). Stenkalla on näkemystä massoja kiinnostavista aiheista (?Pikku G on saatana?), mutta kosketus myös akateemiseen kielenkäyttöön (?jotkut mielipiteeni ovat hyvinkin eksentrisiä?). Perseelleen mennyt yliopistouudistus saisi konkreettiset mittasuhteet, kun uusi rehtori tuikkaisi päärakennuksen palamaan. Se näyttää niin paljon Eduskuntatalolta, pylväitä ja kaikkea, eliitti alas, vittu! Mikael Jungner Seuraavan rehtorin on uudistettava yliopiston tutkimuslaitokset kokonaan. Uudistuksia, varsinkaan kokonaisuudistuksia, ei tässä maassa voi tehdä ilman Mikael Jungneria. Jungner pyyhältää paikalle, visioi, missioi ja irtisanoo kaunopuheisesti. Sillä irtisanomisia ?tutkimuslaitosten kokoaminen aihepiireittäin nykyistä suurimmiksi kokonaisuuksiksi? käytännössä tarkoittaa. Jungnerilla on kokemusta muumioituneiden änkyröiden johtamisesta sekä Yleisradiosta että SDP:stä, kummassakaan ei muunlaisia ihmisiä ole. Vallankumoushengestään huolimatta Jungner on kuin yksi yliopistoihmisistä jo nyt: terveys petti ja vaimo jätti.
YLIO P P ILAS LE H T I ALKuTEKSTiT teksti YLIOPPILASLEHDEN TOIMITUS Per inteisesti, eli aina, valittu on ollut miespuolinen ukkeli yliopiston johtopor taasta. Tuomas Enbuske Koska rehtorin palkkaa nostetaan ensi vuonna 1,9 prosenttia, Tuomas Enbuske saatetaan saada ylipuhuttua hakemaan paikkaa. Kaikki haluaisivat hänet rehtoriksi, koska hän on merkittävä talousasiantuntija ja yhteiskunnallinen keskustelija, mutta Tuomas ei nyt oikein tiedä, jaksaisiko hakea, koska voittaisi kuitenkin. Tosin jos joku keksii vastustaa valintaa, Tuomas ehdottomasti hakee, koska vastustus on todiste siitä, että Tuomas valitaan. Provosoidut, siis olen. Rehtori. Peter Vesterbacka Prinsessa Estelle Pohjoismainen hyvinvointi ei tarkoita sitä, että saisi lojua kaikki päivät viettämässä jotain puolivuotisristiäisiä vaan sitä, että saa maksaa veroja. Se on etuoikeus. Kuninkaallisen suvun jatkajana prinsessa Estelle on oikeutettu muita suurempiin etuihin ja hän saa alkaa maksaa palkkaveroa jo ihan pienenä. Prinsessalla on oikeus pitkään työuraan, eikä hän jätä oikeutta käyttämässä, onhan hän ruotsalainen, eli melkein kuin suomalainen mutta esimerkillinen ja kiinnostava. Estelle on vasta vuoden ikäinen, mutta nuori nainen tarkoittaa samaa kuin edistys. Björn Wahlroos Pankkihallitusmies Nalle Wahlroos ei ole kiinnostunut köyhistä opiskelijoista, mutta onneksi tutkimukset näyttävät, että koulutus ja varallisuus kulkevat käsikädessä ja että hyväosaisuus periytyy. Helsingin yliopiston 36 500 opiskelijaa eivät siis ole aivan varattomia, eivätkä tulekaan olemaan, päinvastoin. Yliopiston opiskelijat ovat alle prosentti Suomen väestöstä, juuri sopiva määrä tuloeliitiksi. Kanditutkintoja uudistetaan lähivuosina laajaalaisemmiksi eli vähemmän erikoistuneiksi. Wahlroos pystyisi yhtenäistämään tutkintoja entisestään poistamalla kaiken maailman kehitysmaatutkimukset ja supistamalla opetusohjelman omaan Markkinat ja demokratia -teokseensa. Sillä no, mitäs muuta täällä yhteiskunnassa on kuin markkinat ja demokratia. Enemmistö voi pitää demokratiansa, opiskelijavähemmistö ottaa rahat. Dumbledore Kuka? No se keksitty velho siitä Harry Potter-sadusta. Harhau- tusloitsu vaan peliin, ja taikahahmokin voi muuttua näkymättömäksi paperinpyörittelijäksi. Nyt kuitenkin viitta harteille, tieto on valtaa, valta kansalle! Jätä oma hakemuksesi liitteineen 2. toukokuuta kello 15.45 mennessä osoitteeseen Yliopiston hallitus, Helsingin yliopiston kirjaamo, PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto. Steen 1:n sitaatit HS 19.1.2010 ja City 23/2005, Vesterbackan sitaatti Aino-lehdestä 3/2012. kuvat PEKKA POTKA, JANI LAUKKANEN, SDP:N PUOLUETOIMISTO, MTV 3, PETER FORSGÅRD, KATE GABOR, SAMPO GROUP, WARNER BROS Oikea vastaus edellisen aukeaman kreikkalaiseen sanaristikkoon: Adjektiivit: ihana, poikkeuksellista, uskomaton, maalauksellista, älytöntä, uskomatonta, posketon, uniikki, ainutlaatuista. S iv u 1 7 N o 3 / 2 0 13 Lappeenrannan yliopisto pestasi juuri Nokia-pamppu Anssi vanjoen proffaksi. Peter Vesterbackalle pitää tarjota ajoissa tarpeeksi korkeaa paikkaa, ennen kuin Aalto perustaa jonkin tasohyppelyprofessuurin. Sillä Helsingin yliopiston liikevaihto nousi toissa vuonna 2,3 miljoonaa euroa, Vesterbackan johtaman Rovion taas 62,4 miljoonaa euroa. Siinä on ero. Lukukauden avajaisia varten huppariin pukeutunut Vesterbacka asettelisi auditorion penkit punaisen Angry Birdin naaman mallisesti ja arvojohtaisi: ?Jokaisen tärkein työkalu on peili. Suu- rin osa rajoituksista tulee ihmisestä itsestään.? Kaikki hurraisivat ja tekisivät sitä mitä tekevät muutenkin, räpläisivät puhelintaan.
teksti JUUSO JANHUNEN N o 3 / 20 1 3 ALKuTEKSTiT Y L IOP P IL A SL E HT I Sivu 1 8 k uva N I C K T U L I N E N
YLiO P P iLAS LE H T i ALKuTEKSTiT John Keister on pelannut kymmenen vuotta jalkapalloammattilaisuuden rajalla ja haaveilee edelleen Euroopan ammattilaiskentistä. Mitä muutakaan hän tekisi? PASSiPELAAjA ? O o t a , k y s y n valmentajalta. Tuun kohta takas.? John Keister, 25, katoaa Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevan Talin jalkapallohallin uumeniin. Kuvaaja tahtoisi ottaa Keisteristä kuvia hallin ulkopuolella ennen kuin aurinko laskee, mutta Käpylän Pallon harjoitusottelu Atlantista vastaan on alkamassa pian. Keister ei tahdo hermostuttaa valmentajaa. Joukkueella on vähän vaihtomiehiä, ja hänen on tarkoitus pelata toisella puoliajalla. Käpylän Pallo pelaa miesten Kakkosessa, Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Osa pelaajista saa palkkaa, Keister ei, sillä hän ei ole allekirjoittanut pelaajasopimusta. Eikä ole varma, haluaako allekirjoittaa, sillä kansainvälisesti vertailtuna Kakkonen on enemmänkin harrastajaliiga kuin ammattilaisurheilua. Kevättalvisessa palloiluhallissa ollaan kaukana niistä unelmista, joiden perässä Keister tuli pohjoiseen. O t t e l u Ta l i n hallissa alkaa. Peli on hätäistä roiskintaa, syötöt karkailevat ja turhia juoksuja pyrähdellään paljon, mutta Keister ja pari muuta afrikkalaistaustaista loistavat teknisyytensä ansiosta. Viileän hallin katsomossa on tilaa, paikalla ovat lähinnä pelaajien sukulaiset, tyttöystävät ja kaverit. Yleisön joukosta erottuu pitkä ja urheilullisen näköinen afrikkalaismies. Hän on Unisa Bangura, yksi John Keisterin kanssa samaan aikaan Suomeen jääneistä sierraleonelaisista. Bangura pelasi viime kaudella Atlantiksen maalivahtina mutta on nyt loukkaantuneena. Kymmenikön urat ovat kulkeneet eri suuntiin. Kuuluisin heistä, Mohammed Kamara eli Medo, pelaa ammattilaisena englantilaisessa Boltonissa. Maalivahti Patrick Bantamoi voitti Suomen mestaruuden Turun Interissä viisi vuotta sitten. Hän harjoittelee joukkueessa edelleen, mutta jatkosopimusta ei ainakaan vielä ole tarjottu. Unisa Banguran on vaikeaa ymmärtää suomalaisseurojen sopimuspolitiikkaa. ?Täällä on paljon afrikkalaisia pelaajia, jotka ovat taitavampia kuin suomalaiset mutta eivät saa näyttöpaikkaa kuin alasarjoista?, Bangura sanoo. ?Valmentajat saattavat sanoa täysin ilman näyttöjä, että ei ole tilaa. Heille on tärkeämpää, että tutut kaverit pääsevät pelaamaan.? Omat junnut tulevat ensin, vaikka monelle suomalaiselle divaripelit ovat harrastus, jonka rinnalla käydään töissä tai opiskellaan. Eivätkä seurat vättämättä edes pyri kiipeämään sarjatasolla, sillä se vaatisi paljon enemmän rahaa, aikaa ja henkilökuntaa. Muualla Euroopassa on toisin. Alasarjajoukkueiden pelin taso on kovempi eikä pelaajien tarvitse tehdä muuta työtä pelaamisen sivussa, sillä palkat ovat paljon paremmat. ?Suomalaisilta seuroilta puuttuu kunnianhimoa. Meidän ja suomalaisten ero on siinä, että he pelaavat koska se on kiva harrastus, mutta me pelaamme selviytyäksemme?, Bangura sanoo. N u o r i J o h n K e i s t e r oppi pikkuhiljaa selviytymään kylmässä pohjolassa. Junioripelit sujuivat. Heti peliluvan saatuaan sierraleonelainen siirtyi HJK:hon. Se on Suomen kaikkien aikojen parhaiten menestynyt joukkue, ainoa, joka on pelannut Euroopan Mestarien liigassa. Keister kävi näytillä myös hollantilaisessa FC Utrechtissa ja englantilaisessa Nottingham Forestissa. Kumpikaan ei kuitenkaan tarjonnut sopimusta. Hollannissa päävalmentaja sanoi, että Keisterin pitäisi hankkia suomalainen passi, sen avulla olisi helpompi siirtyä mihin tahansa eurooppalaiseen liigaan. HJK:ssakaan ei irronnut vakituista peliaikaa. Keister pelasi kahden kauden aikana vain viidessä pääsarjapelissä, vaikka pelejä oli kolmisenkymmentä vuodessa. Joko taidot tai motivaatio eivät riittäneet. Sarjaporrasta alempi farmiseura Klubi 04 kutsui. Sitten tulivat loukkaantumiset, lukuisat siirrot ja suomalaiset pikkukaupungit: Iisalmi, Kerava ja Joensuu. Joensuusta löytyi tyttöystävä, muttei jatkoa joukkueessa. Viimeisimmästä pelaajasopimuksesta on kohta vuosi. ?Oma peli kärsii, jos pelaa liian heikolla tasolla. Pelikäsitys ja motivaatio laskee?, Keister sanoo. Hän elättää itsensä varastotöillä. Silti unelma ammattilaisuudesta elää edelleen. Vaikka hollantilaisvalmentajan passikommentti saattoi olla ystävällinen tekosyy ei-toivotun pelaajan käännyttämiseksi, Keister on ottanut sen ohjenuorakseen. Tänä keväänä unelmien pitäisi nytkähtää passin verran eteenpäin. Keister saa Suomen kansalaisuuden. ?Mä olen jonossa. Kaikki on hyvin, it?s all fine, maksut on maksettu ja paperit jätetty, poliisi sanoo, että pitää vain odottaa.? Mutta eivätkö parhaat mahdollisuudet ole 25-vuotiaana jo takanapäin? ?Jos mä teen kovasti töitä ja pääsen pelaamaan hyvällä tasolla, kaikki on mahdollista. Voin vain tehdä parhaani. Loppu on Jumalan käsissä.? Talin hallissa KäPa häviää ottelunsa. John Keister pelaa hyvän puoliajan, vaikkei pääsekään maalien makuun. Y S iv u 1 9 N o 3 / 2 0 13 V u o n n a 2 0 0 3 kymmenen sierraleonelaisnuorta saapui Suomeen. He tulivat pelaamaan alle 17-vuotiaiden MM-kisoihin. Yksi heistä oli John Keister. Kisojen jälkeen kaikki kymmenen anoivat oleskelulupaa Suomesta. Heitä ei voitu lähettää takaisin sodasta toipuvaan ja rauhattomaan kotimaahan, joten oleskeluluvat myönnettiin ja nuoret sijoitettiin Kontiolahden vastaanottokeskukseen. ?Ensimmäinen talvi oli ihan kamala. Koko ajan oli pimeää ja masensi. Monella meistä oli hirveä koti-ikävä?, Keister muistelee. ?Ilman jalkapalloa ei olisi ollut mitään tekemistä.? Vastaanottokeskuksessa katsottiin myös paljon elokuvia. Näitä samoja asioita Keister tekee edelleen. ?En tykkää käydä kaupungilla tai baareissa. Jos mulla on aikaa, katson leffoja kotona. Mä tykkään hyvistä elokuvista, kaikista paitsi sotajutuista?, hän sanoo. ?Kun katsoo elokuvia, ei ajattele muuta.? Alkushokin jälkeen tekemistä kuitenkin riitti. Piti oppia kieli ja saada peliluvat kuntoon. Jalkapallopiireissä oltiin tietenkin innoissaan: pelaajathan olivat lahjakkaita. Keskustelupalstoilla väiteltiin siitä, olisiko heistä Suomen maajoukkueeseen. Ei ollut. Keisterillä ei ole edes Suomen kansalaisuutta.
KESKiTY iHMiSEEN Y L iOP P iL A SL E HT i t e k s t i Va p p u K a a r e n o j a k uvat K at r i n a u K K a r i n e n Pekka Sauri on Helsingin oma supersankari, joka siirtää autoja, lumihankia ja virastojen rajoja. Hän pelastaa nuorisotapahtumat byrokratialta ja byrokratian nuorisolta. Onko Sauri liian hyvä virkamieheksi? N o 3 / 20 1 3 OutOlintu M a a l i s k u u n e n s i m m ä i s e l l ä viikolla aurinko nousee viisi minuuttia yli seitsemän. Auringonnousuun on vielä kolme tuntia aikaa, kun ullanlinnalaisessa kerrostaloasunnossa syttyy pieni valo keskelle pimeyttä: se on apulaiskaupunginjohtajan Nokia E7 -puhelimen taustavalo. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on herännyt ja napsauttanut puhelimen heti päälle. Hän selaa sillä pelastuslaitoksen tiedotteita. Aura-autot on jo lähetetty liikkeelle. Kello on vähän yli neljä aamuyöllä, kun Sauri siirtyy pöytäkoneensa ääreen tutkimaan tulevan päivän liikenne- ja säätietoja. Tänään ei tule lunta. ?#helsinki alkaa havahtua tiistaihin. Lunta ei tänään tiedossa ? on ennestään aivan riittävästi. Aurattu on. Liikenteen pitäisi sujua. #talvi.? Sivu 2 0 Pieni sininen lintu on laulanut aamun alkaneeksi. Sauri itse kutsuu näitä joka-aamuisia twiittejään aamunavauksiksi. Sitten Facebookiin. Niiden viiden tunnin aikana, kun apulaiskaupunginjohtaja on ollut unten mailla, hänen seinällään on keskusteltu esimerkiksi sulamisvesien aiheuttamista ongelmista ja siitä, millaisessa kulmassa aura-auton nokka kulkee suhteessa oulunkyläläiseen jalkakäytävään. Inboxissakin on viestejä. Yksi niistä kuuluu näin: ?Hei Pekka! Mietimme tässä ystävien kesken, onko Käpylän puutarha-gatelle luvassa jatkoa tulevana suvena?? Viesti on tavallista kaupunkilaista askarruttava tavallinen kysymys. Hieman kryptinen ehkä, sillä harva muualla kuin Käpylässä asuva muistaa tätä puutarha-gatea: viime kesänä kaupunki alkoi entisöidä käpyläläisiä pihoja 1920-luvun asuun asukkaiden raivoisasta vastustuksesta huolimatta. Viesti on seurantaviesti. Olen pyytänyt kaupunkilaista raportoimaan siitä, vastaako apulaiskaupunginjohtaja kyselyihin niin nopeasti kuin kerrotaan. Sauri on nimittäin kuuluisa siitä, että hän ei jätä ihmisiä yksin kysymyksineen vaan rientää aina apuun, oli kyse sitten sulamisvesistä, aura-autoista tai pihapuista. Gotham Citylla on lepakkomies, New Yorkilla hämähäkkimies. Helsingilläkin on oma supersankarinsa. Katsotaan, vastaako Sauri käpyläläisen kysymykseen ja kauanko siinä kestää.