1/2019 HELM IKUU | VOIM A.FI DRA GIN UUS I AIKA UU SI AIK A 10/201 9 JOULU –TAMM IKUU | VOIMA .FI 10/2019 JOULU–TAMMIKUU | VOIMA.FI On nea Suom i! On nea Suom i! V oima 20 v. V oima 20 v.
PREERIALLA KUKAAN EI KUULE HUUTOASI. AMERIKANSUOMALAISEN EMMA TAMMEN ESIKOISOHJAUS VAIN ELOKUVATEATTEREISSA 6. JOULUKUUTA ALKAEN ”JÄNNITTÄVÄ SEKOITUS DRAAMAA JA PSYKOLOGISTA KAUHUA” WILMA RUOHISTO, ILTA-SANOMAT ”KOKEMUSMAAILMA ON LÄHES KOKONAAN NAISTEN” PERTTI AVOLA, HELSINGIN SANOMAT SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN OHJELMISTOTUKI 2018
PREERIALLA KUKAAN EI KUULE HUUTOASI. AMERIKANSUOMALAISEN EMMA TAMMEN ESIKOISOHJAUS VAIN ELOKUVATEATTEREISSA 6. JOULUKUUTA ALKAEN ”JÄNNITTÄVÄ SEKOITUS DRAAMAA JA PSYKOLOGISTA KAUHUA” WILMA RUOHISTO, ILTA-SANOMAT ”KOKEMUSMAAILMA ON LÄHES KOKONAAN NAISTEN” PERTTI AVOLA, HELSINGIN SANOMAT SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN OHJELMISTOTUKI 2018 #kansallisteatteri
hyvää joulua? Joka kolmas. Niin moni naisista Suomessa on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Väkivalta ei taukoa jouluksi – se lisääntyy. Lahjoita turvallisemman tulevaisuuden puolesta. amnesty.fi/joulukeräys
Antto Terras TALLINNAN TAPPAJAT VIRON VERISET VUODET Johdatus juuri itsenäistyneen Viron kriminaaleihin kulisseihin. Camerini & Carratello GRETAN TARINA Nyt on lasten vuoro saada lukea Greta Thunbergin inspiroiva tarina! Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA Kaikki mitä muut eivät uskalla kertoa suurmiehistä. Kari Häkkinen HANNU LAUERMA PSYKIATRIN PÄÄNAVAUS Tunnetun psykiatrin matka ihmismieleen. Matti Mörttinen & Lauri Nurmi ANTTI RINNE KOKO TARINA Antti Rinteen virallinen elämäkerta. Laura Ertimo & Mari Ahokoivu IHME ILMAT! MIKSI ILMASTO MUUTTUU Arne Dahl ÄKKISYVÄ “Ruotsalaista rikoskirjallisuutta parhaimmillaan ilman yhtä ainutta ikävystymisen hetkeä.” – Jyllands-Posten Indrek Hargla APTEEKKARI MELCHIOR JA GOTLANNIN PIRU Murhamysteeri keskiaikaisesta Tallinnasta. Risto Isomäki MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN Nopea ja tehokas apu ilmastoahdistukseen. Kirjakaupoista, marketeista ja osoitteesta intokustannus.fi Joulun toivotuimmat kirjalahjat Anu Silfverberg PIENI TAHNAKIRJA Pienen kirjan täydeltä helppoja, nopeita ja vegaanisia tahnareseptejä. – HS – HS Ihme ilmat! on lajissaan ensimmäinen, lapsille suunnattu tietokirja ilmastonmuutoksesta. Psst ! Meid ät löyd ät myö s Foru min ja Itiks en Kust anta jien ystäv ämyy nti -myy mälö istä. Terv etulo a! hyvää joulua? Joka kolmas. Niin moni naisista Suomessa on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Väkivalta ei taukoa jouluksi – se lisääntyy. Lahjoita turvallisemman tulevaisuuden puolesta. amnesty.fi/joulukeräys
JOU LU– TAM MIK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS SELLASTA RUVETTIIN TÄLLÄ KERTAA MAINOSTELEE, että valmiiksi siivutettu Seitankunkku on täällä taas. Eikä ookkaan mikä tahansa pötkylä, vaan sellanen premiumi. Juhlapöytään ja tietysti öiseen napoiluun. Ja jos joulupukki sattuu lukemaan tämän, niin tänä vuonna toivomme rauhaa päälle maan. Siinä ollaankin vähän samalla asialla. Uusi vispilä olisi kiva myös. Vegaaniystävällinen (100% vege), Hauisystävällinen (23 grammaa proteiinia / 100 g), Sademetsäystävällinen (soijaton) Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoeh dokkaana ollut Andrei Sergejeffin teos esittelee Egyptin värikkäät vaiheet antiikista ny kyhetkeen. Roomalais ajasta ja arabivalloittajien saapumisesta kuljetaan suurten historiallisten kaa rien kautta esimerkiksi osmanien kauteen, ranskalaisja brittimiehityksen aikaan, Suezin kriisiin ja lopulta arabivallankumouksen täyttämille kaduille. Se myös kertoo kuinka Egyptin islamilaisen ajan hallitsijoihin on kuulunut kaksi naista, musta eunukki ja lukutaidoton albanialainen seikkailija. kauppa.gaudeamus.fi EGYPTIN HISTORIA. KLEOPATRAN AJASTA ARABIKEVÄÄSEEN JUHLASEITAN HAPPOA LAPSILLE Red Hot Chili Peppersin Fleana tunnettu Michael Peter Balzary kasvoi päihteiden ja väkivallan keskellä New Yorkissa. Happoa lapsille on hauskoja anekdootteja pursuava, villin arvaamaton kasvutarina, joka huokuu uskoa musiikin ja luovuuden kaiken muuttavaan voimaan. Flean jazzaava proosa herättää henkiin 1970–80-luvun Los Angelesin hauskanpidon, vaaran ja sekasorron tunnelmat. Alkusanat on kirjoittanut Flean ystävä, punkrockpapitar Patti Smith. www.like.fi Pekko Käpin uutuus on mainio joululahjalevy. Finnish folk songs vol.1 koostuu Käpin matkaan kahdenkymmenen vuoden ajalta tarttuneista kansanlauluista, jotka Pekko tulkitsee yksin jouhikkonsa kanssa. Levy on tallennettu ystävän olohuoneessa. Lämmintä, juurevaa ja luomua. Saatavana sekä LP:nä että CD :nä. www.helmilevyt.com PEKKO KÄPPI: FINNISH FOLK SONGS VOL.1 SOLIDAARISUUSKALENTERI 2020 – KOVA KANSI, KOVA SISÄLTÖ Maltillisesti uudistunut Solidaarisuus kalenteri suuntaa katseen tulevaisuuteen. Kaikenkarvaista tietoa, merkittäviä maailmantapahtumia ja pienempiä mutta yhtä lailla tärkeitä merkkipäiviä kehystävät viisaat ja päättömät sitaatit ja somistavat luonnon omat luomukset. Kalenterimerkintöjä avaavat Satu Lehtisen värikkäät kuvat. Kansi on tutusti kuvataiteilija, monitaituri Rosa Liksomin suunnittelema. www.rauhanpuolustajat.org HEILINI LADY BIRDLAND ”Miksi naiset rakastuvat niin helposti muusikkorenttuihin?” Tätä mysteeriä pohtii köyhä itähelsinkiläinen jazzkitaristi Marcus Bergsten, joka elää itse varakkaan avopuolisonsa siivellä Eirassa. Marcuksen jazztrio, The Reinhardt Bros., elää marginaalissa ilman ahtaiden jazzpiirien suomaa katu-uskottavuutta. Sitä lähdetään hakemaan New Yorkista, mutta trio huomaa nopeasti, että menestyminen ei unelmien Birdlandissakaan ole helppoa. P. Kuivalaisen romaani on huumorilla höystetty kertomus rakkaudesta ja intohimosta jazziin sekä suorituskeskeisen yhteiskunnan paineista miehelle, joka ei halua luopua unelmistaan. www.bookcover.fi Seitanille ei ole koskaan onnistuttu keksimään kunnollista korviketta. Ei kuitenkaan hätää, sillä sellaista odotellessa voit hyvillä mielin nauttia aidosta ja alkuperäisestä. Santun Seitanin tuotteet valmistetaan raakaaineista valmiiseen pakkaukseen asti käsityönä Tammisaaressa. Sinappikuorrutettu Juhlaseitan on herkullisimmillaan kylminä siivuina syötynä. Se on alunperin kehitelty joulupöydän sydämmeksi, mutta sopii kaikkiin hetkiin jolloin kaivataan mehevää ja tuhtia seitanpaistia. Santun Seitanin tontut toivottavat riemukasta joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille kanssatontuille. Rakkaudesta lajiin www.santunseitan.com JARI TAMMINEN: NAUTI TYHJYYDESTÄ Mainokset lupaavat ostamisen tuovan säästöä ja limonaadin tuovan elämälle sisältöä. Jari Tammisen Nauti tyhjyydestä -kirja kerää Voimassa julkaistut ja julkaisemattomat vastamainokset yksiin kansiin. Vastamainokset ottavat mainosmaailman keinot käyttöönsä ja kääntävät sanoman päälaelleen. Niiden avulla voimme hahmottaa yhteiskuntaamme hieman paremmin ja ehkä samalla kannustaa myös mainostajia mukaan dialogiin. kauppa.voima.fi
10 / 2019 • 7 JOU LU– TAM MIK UUN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS SELLASTA RUVETTIIN TÄLLÄ KERTAA MAINOSTELEE, että valmiiksi siivutettu Seitankunkku on täällä taas. Eikä ookkaan mikä tahansa pötkylä, vaan sellanen premiumi. Juhlapöytään ja tietysti öiseen napoiluun. Ja jos joulupukki sattuu lukemaan tämän, niin tänä vuonna toivomme rauhaa päälle maan. Siinä ollaankin vähän samalla asialla. Uusi vispilä olisi kiva myös. Vegaaniystävällinen (100% vege), Hauisystävällinen (23 grammaa proteiinia / 100 g), Sademetsäystävällinen (soijaton) Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoeh dokkaana ollut Andrei Sergejeffin teos esittelee Egyptin värikkäät vaiheet antiikista ny kyhetkeen. Roomalais ajasta ja arabivalloittajien saapumisesta kuljetaan suurten historiallisten kaa rien kautta esimerkiksi osmanien kauteen, ranskalaisja brittimiehityksen aikaan, Suezin kriisiin ja lopulta arabivallankumouksen täyttämille kaduille. Se myös kertoo kuinka Egyptin islamilaisen ajan hallitsijoihin on kuulunut kaksi naista, musta eunukki ja lukutaidoton albanialainen seikkailija. kauppa.gaudeamus.fi EGYPTIN HISTORIA. KLEOPATRAN AJASTA ARABIKEVÄÄSEEN JUHLASEITAN HAPPOA LAPSILLE Red Hot Chili Peppersin Fleana tunnettu Michael Peter Balzary kasvoi päihteiden ja väkivallan keskellä New Yorkissa. Happoa lapsille on hauskoja anekdootteja pursuava, villin arvaamaton kasvutarina, joka huokuu uskoa musiikin ja luovuuden kaiken muuttavaan voimaan. Flean jazzaava proosa herättää henkiin 1970–80-luvun Los Angelesin hauskanpidon, vaaran ja sekasorron tunnelmat. Alkusanat on kirjoittanut Flean ystävä, punkrockpapitar Patti Smith. www.like.fi Pekko Käpin uutuus on mainio joululahjalevy. Finnish folk songs vol.1 koostuu Käpin matkaan kahdenkymmenen vuoden ajalta tarttuneista kansanlauluista, jotka Pekko tulkitsee yksin jouhikkonsa kanssa. Levy on tallennettu ystävän olohuoneessa. Lämmintä, juurevaa ja luomua. Saatavana sekä LP:nä että CD :nä. www.helmilevyt.com PEKKO KÄPPI: FINNISH FOLK SONGS VOL.1 SOLIDAARISUUSKALENTERI 2020 – KOVA KANSI, KOVA SISÄLTÖ Maltillisesti uudistunut Solidaarisuus kalenteri suuntaa katseen tulevaisuuteen. Kaikenkarvaista tietoa, merkittäviä maailmantapahtumia ja pienempiä mutta yhtä lailla tärkeitä merkkipäiviä kehystävät viisaat ja päättömät sitaatit ja somistavat luonnon omat luomukset. Kalenterimerkintöjä avaavat Satu Lehtisen värikkäät kuvat. Kansi on tutusti kuvataiteilija, monitaituri Rosa Liksomin suunnittelema. www.rauhanpuolustajat.org HEILINI LADY BIRDLAND ”Miksi naiset rakastuvat niin helposti muusikkorenttuihin?” Tätä mysteeriä pohtii köyhä itähelsinkiläinen jazzkitaristi Marcus Bergsten, joka elää itse varakkaan avopuolisonsa siivellä Eirassa. Marcuksen jazztrio, The Reinhardt Bros., elää marginaalissa ilman ahtaiden jazzpiirien suomaa katu-uskottavuutta. Sitä lähdetään hakemaan New Yorkista, mutta trio huomaa nopeasti, että menestyminen ei unelmien Birdlandissakaan ole helppoa. P. Kuivalaisen romaani on huumorilla höystetty kertomus rakkaudesta ja intohimosta jazziin sekä suorituskeskeisen yhteiskunnan paineista miehelle, joka ei halua luopua unelmistaan. www.bookcover.fi Seitanille ei ole koskaan onnistuttu keksimään kunnollista korviketta. Ei kuitenkaan hätää, sillä sellaista odotellessa voit hyvillä mielin nauttia aidosta ja alkuperäisestä. Santun Seitanin tuotteet valmistetaan raakaaineista valmiiseen pakkaukseen asti käsityönä Tammisaaressa. Sinappikuorrutettu Juhlaseitan on herkullisimmillaan kylminä siivuina syötynä. Se on alunperin kehitelty joulupöydän sydämmeksi, mutta sopii kaikkiin hetkiin jolloin kaivataan mehevää ja tuhtia seitanpaistia. Santun Seitanin tontut toivottavat riemukasta joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille kanssatontuille. Rakkaudesta lajiin www.santunseitan.com JARI TAMMINEN: NAUTI TYHJYYDESTÄ Mainokset lupaavat ostamisen tuovan säästöä ja limonaadin tuovan elämälle sisältöä. Jari Tammisen Nauti tyhjyydestä -kirja kerää Voimassa julkaistut ja julkaisemattomat vastamainokset yksiin kansiin. Vastamainokset ottavat mainosmaailman keinot käyttöönsä ja kääntävät sanoman päälaelleen. Niiden avulla voimme hahmottaa yhteiskuntaamme hieman paremmin ja ehkä samalla kannustaa myös mainostajia mukaan dialogiin. kauppa.voima.fi 9.12.2019–2.2.2020 30 41 26 Flirttikortit Zombit Kaivoslaki VOIMA-LEHTI juhlii 20-vuotista olemassaloaan 7. joulukuuta. Juhlaan on syytä, sillä ei ole itsestäänselvää, että yhteiskunnallinen kulttuurilehti selviää piskuisella kielialueellamme. Vastaavat valtakunnalliset ilmaisjakelulehdet ovat kaatuneet jo aikaa sitten. Voiman perustamisajankohdan jälkeen informaatioympäristömme on kokenut järisyttävän ja meitä muuttaneen mullistuksen. Äänenpainoja ja näkökulmia on tarjolla koko internetillinen. Vaikka jokainen kännykän omistaja on nykyään sisällöntuottaja, niin ammattimainen journalistin ohjeisiin sitoutunut tiedonvälitys on edelleen elintärkeä osa yhteiskuntakorpustamme. Useassa Euroopan maassa se näkyy laatujournalismin taloudellisena tukena valtiolta. Suomenkin olisi syytä tarkistaa tukiensa määrät ja kohdennukset uutta tilannetta vastaaviksi. POHJOISM AISESSA vertailussa Suomen valtion tuki lehdistölle ja tiedostusvälineille on surkea. Sanomalehtien liiton tilastojen mukaan Pohjoismaiden kärkimaa on Tanska, joka tuki medioitaan tänä vuonna yhteensä noin 70 miljoonalla eurolla. Ruotsin tuki oli 61 miljoonaa ja Norjan 52. Suomalaiset tiedotusvälineet joutuivat tyytymään 3,5 miljoonan euron rippeisiin. Valtion tuki on matala myös puoluelehdillä, joiden rahoitus on ollut kriisissä jo reilun vuosikymmenen. Vuonna 2008 lopetettiin erillisellä lehdistötukimomentilla korvamerkitty tuki. Nykyisin puolueet tukevat lehtiään yleisestä puoluetuestaan, ja puolue toisensa jälkeen on vähentänyt tukiosuutta lehdilleen. Räikein esimerkki on päätös Vihreän langan lopettamisesta lokakuussa. Samaan aikaan Keskustan edelliskevään vaalitappio ajoi puolueen Suomenmaa-lehden jo t o u k o k u u s s a leikkaamaan kulujaan noin 1,25 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä kirjoittaessa vielä voimassa oleva hallitusohjelma antaa viitteitä, että laatujournalismin ahdinkoon on kiinnitetty huomiota vain periaatteessa. Käytännön sovellukset odottavat kuitenkin vielä toimeenpanoa. Ohjelmassa luvataan tukea sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään. Tähän mennessä tiettävästi ainoa konkreettinen toimenpide tapahtui heinäkuussa, kun digitaalisten julkaisujen arvonlisävero laski kymmeneen prosenttiin. VOIMA A JAETA AN noin viidessä sadassa jakelupisteessä läpi Suomen Tammisaaresta Ivaloon. Valtakunnallisesti lehti on jaossa muun muassa kaikissa Matkahuollon toimipisteissä ja Helsingissä lehti löytyy jokaiselta metroasemalta. Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa, ja kunkin numeron painos on 70 000 kappaletta. Tuoreen kyselymittauksen mukaan Voimaa lukee vähintään silloin tällöin yli 180 000 seuraajaa. Päätoimittajana saan olla ylpeänä mukana lehdessä, joka täydentää maamme mediakenttää sekä yhteiskunnallista ja kulttuurista keskustelua näkökulmillaan. Perinteisesti olemme ihannoineet muun muassa ranskalaista lehtikenttää sen historiallisesta poliittisessa moniäänisyydessään. Minulle Voima edustaa pieneltä osaltaan vastaavaa vehreyttä Suomessa. VOIMAN TARINA (s. 16–20) on monisyinen ja polveileva. Samalla kun se on osa suomalaisen demokratian historiaa, se on osa suomalaisen journalismin monimuotoisuuden ja kustannusalan kehityskulkuja 2000-luvulla. Järjestämme Voiman juhlavuoden kunniaksi mediaseminaarin ja bileet Vallilan Konepajasalissa Helsingissä 7. joulukuuta. Seminaari ja juhlat ovat kaikille avoimia tapahtumia. JARKKO KUMPULAINEN TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Kumpulainen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Miika Auvinen, Niko Kallionalusta, Hanna Linnove, Annika Pitkänen, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Sari Hakala, Esko Harni, Elisa Helenius, Katri Immonen, Esko Juhola, Tuija Lattunen, Tara Niemiö, Santtu Paananen, Mika Pekkola, Anna Pulkka, Juhis Ranta, Tuomas Rantanen & Kaisu Tervonen | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Alma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste 20-vuotta median mullistusta Pääkirjoitus 10 12 LIITE Selvin päin 32 ”VOIMAA JAETAAN NOIN VIIDESSÄ SADASSA JAKELUPISTEESSÄ LÄPI SUOMEN TAMMISAARESTA IVALOON.”
8 • 10 / 2019 Uutiset TEKSTI MIIA VISTILÄ Miksi luet Voimaa? Mielipide KARI NEVALUOMA , Helsinki Voimasta saa erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä moneen muuhun mediaan verrattuna. Luen sitä monipuolisuuden vuoksi. AARON TERÄVÄINEN , Kirkkonummi Mielestäni Voimassa on hyvänlaatuisia mielipiteitä. On paljon parempi kuin iltapäivälehdet ja vielä ilmainenkin, joten kyllä tätä mielellään lukee. RUFFE KARLBERG , Kirkkonummi Jag läser Voima-tidningen för att jag vill lära mig mera finska. Artiklarna i tidningen är intressanta och min språkförmåga förbättras hela tiden. PIIA MYLLYKOSKI , Helsinki Voimassa on ollut ihan mielenkiintoisia juttuja, sellaisia joista ei välttämättä hirveästi kirjoiteta muissa lehdissä. Voimassa on myös erilaisia näkökulmia. Naisjärjestöjen aloite seksin oston kieltämisestä herättää vastustusta N AISJÄRJESTÖJEN keskus liitto ja MonikaNaiset vaativat seksin ostamisen kieltämistä. Järjestöt jul kaisivat lokakuun lopulla kannanoton, jossa lainmuutosta vaaditaan osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjun taohjelmaa. Järjestöjen mukaan pros tituutiota ja ihmiskauppaa on vaikea erotella toisistaan, joten seksin oston kriminalisointi vähentäisi prostituu tiota ja siten ihmiskauppaa. Aloitetta on vastustettu. Muun muassa tutkija Niina Vuolajärvi se kä Vihreät naiset ja Vihreät nuoret jul kaisivat omat kannanottonsa. Vuola järven mukaan seksin ostamisen kieltämisen altistaa myyjän niin sek suaaliselle kuin muullekin väkivallalle ja huonontaa etenkin seksiä myyvien siirtolaisten asemaa. Tutkija peruste lee kantaansa Ruotsissa, Ranskassa ja Irlannissa tehdyillä tutkimuksilla. Ranskalaiset seksin myyjät raportoi vat myös kadulla huutelun, varkauk sien ja aseellisten ryöstöjen kohteeksi joutumisen lisääntyneen. Vihreät naiset ja Vihreät nuoret puolestaan vaativat yhteisessä kan nanotossaan seksin oston kieltämisen sijaan ihmiskaupan uhrien suorem paa auttamista. Ulkomaalaislain muu toksilla saavutettaisiin se, että uhrit uskaltaisivat kääntyä viranomaisten puoleen ilman pelkoa maasta käännyt tämisestä. Lisäksi he vaativat viran omaisille riittävästi työkaluja ihmis kaupan uhrien tunnistamiseen sekä uhreille matalan kynnyksen apua ja turvallisia asumispalveluja. Myös monet ihmisoikeusjärjestöt ja seksityöläisten etujärjestöt vastus tavat seksin ostamisen kriminalisoin tia ja vaativat ihmiskaupan ongelmiin puuttumista muilla keinoin. PROSTITUUTION laillinen asema Eu roopassa vaihtelee maasta toiseen. Useissa LänsiEuroopan maissa, Suomi mukaan lukien, on laillista sekä ostaa että myydä seksiä. Paritus ja seksin os taminen ihmiskaupan uhrilta ovat sen sijaan rangaistavia tekoja. EUmaiden poliisiorganisaatioi den yhteenliittymä Europol rapor toi, että ihmiskaupan uhrien hyväk sikäyttö on helpompaa maissa, joissa lainsäädäntö on sallivampi prosti tuutiolle, esimerkiksi bordellit ovat laillisia. Lisäksi ihmiskauppaan vai kuttavat myös monet lainsäädännön ulkopuoliset tekijät kuten taloudelli set olosuhteet. Tutkimukset osoittavat seksin oston kieltämisen altistavan myyjiä seksuaaliselle ja muulle väkivallalle. Vihreät naiset ja Vihreät nuoret vaativat ihmiskaupan uhreille suorempaa käytännön apua. Kro um Prostituutio laillista ja säänneltyä. Prostituutio laillista, organisoitu toiminta kuten paritus kiellettyä. Prostituutiota ei säännellä. Seksin ostaminen kiellettyä, seksin myyminen sallittua. Seksin ostaminen ja myyminen kiellettyä. Prostituution laillinen asema vaihtelee Euroopan eri maissa.
10 / 2019 • 9 TEKSTI MIIA VISTILÄ TEKSTI MIKA PEKKOLA Maailman suurin huumekysely on käynnistynyt Suomen tuki medialle on pohjoismaiden heikoin M A AILMAN SUURIMPA AN huumekyselyyn etsi tään vastaajia Suomesta. Vuosittain järjestettävä maailmanlaajuinen Global Drug Sur vey kysely kartoittaa muun muassa huumausaineiden käyttötapoja, uusia huumeita ja käyttökulttuureja. Kyse lyn toteuttaa Lontoossa sijaitseva itse näinen tutkimuslaitos GDS. Laitoksen yhteistyötahoja Suomessa ovat muun muassa Aklinikkasäätiö, Humaania päihdepolitiikkaa ry, Positiiviset ry – HIV Finland sekä Päihdelääketieteen yhdistys ry. GDS:n tarkoitus on edistää päih teistä käytävää keskustelua. Se myös pyrkii tekemään päihteiden käytös tä turvallisempaa riippumatta niiden laillisesta asemasta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään päihteiden haittoja vä hentävässä päihdetyössä sekä tutki muksen tukena. Kysely järjestetään vuosittain ja sii hen on vastannut enimmillään jopa 100 000 ihmistä eri maista. Suomesta kyselyyn vastasi viime vuonna 2 200 henkilöä. KYSYMYKSET K ÄSITTELEVÄT ylei sesti käytettäviä huumausaineita. Tä nä vuonna kyselyyn on sisällytetty tarkempia kysymyksiä lääkekanna biksesta, CBD:stä, psykedeeleillä to teutetusta itselääkinnästä, MDMA:n annostelukäytännöistä sekä yöelä mästä. Vastaaminen tapahtuu nimet tömästi. Vastaukset käsitellään luotta muksellisesti. Huumausaineista johtuvien hait tojen vähentäminen on korvaamassa maailmalla rankaisemiselle perustu vaa päihdepolitiikkaa. Hoitoa ja huo lenpitoa korostava lähestymistapa pyrkii häivyttämään päihteiden käyt töön liittyvää stigmaa sekä levittä mään ymmärrystä. Kysely löytyy osoitteesta: www.globaldrugsurvey.com/gds2020, ja siihen on mahdollista vastata suomeksi. Vastausaikaa on 31. joulukuuta saakka. Ruotsi, Norja ja Tanska tukevat kaupallista uutis ja ajankohtais mediaa lähes kaksikymmenkertaisella summalla Suomeen verrattuna. Ruotsi ja Norja aikovat korottaa tukia entisestään ensi vuonna. S UOMEN VALTION rahal linen tuki medioille on mitätön verrattuna mui hin pohjoismaihin. Sano malehtien Liiton tilaston mukaan Suomen valtion tuki kaupalliselle uutis ja ajankoh taismedialle oli vuonna 2019 0,63 eu roa kansalaista kohden. Vastaava luku on Tanskassa 11,85 euroa ja Norjassa 9,83 euroa. Ruotsi on listan toiseksi vii meinen, mutta silti myös siellä tuki on kansalaista kohden 5,32 euroa Suomea suurempi. Tilastosta puuttuvat Islan nin tiedot. Tukia jaetaan muun muassa paikal lislehdille ja jakeluun. Tuen tavoite on median monimuotoisuuden sekä tie donvälityksen laadun turvaaminen. Ruotsi ja Norja aikovat nostaa tukia entisestään ensi vuonna. ”Se, että tiedotusvälineet voivat valvoa vallanpitäjiä ja antaa ihmisille näkökulmia ja tietoa, on toimivan de mokratian edellytys. Väärennettyjen uutisten, rajoitetun lehdistönvapau den ja sananvapautta rajoittamaan pyrkivien ryhmien aikana sijoittami nen vahvaan ja riippumattomaan me diaan on erityisen tärkeää”, Ruotsin ympäristöpuolue perustelee kulttuu ri ja demokratiaministeri Amanda Lindhin lupaamaa noin 14 miljoonan euron korotusta yli 60 miljoonan eu ron tukeen. Norjassa tukia korotetaan ensi vuonna 52 miljoonan euron päälle 8,6 miljoonaa euroa. ”Paikallinen media on tärkeä de mokratian kannalta, ja monet mediat tarvitsevat innovaatioita ja digitaali sia rakennemuutoksia. Jakamalla tuo tantotuen pienten paikallisten sano malehtien hyväksi hallitus helpottaa paikallista mediaa koko maassa”, tie dottaa Norjan kulttuuri ja tasaarvo ministeri Trine Skei Grande. SUOMESSA K AUPALLISEN MEDIAN tuet romahtivat 90luvun lamassa. Tukien laskemista on perusteltu sil lä, että kaupallisen median tukemi sen katsotaan vääristävän kilpailua. Määrä aikaista yrityskohtaista tukea saavat tänä vuonna yhteensä 3,5 mil joonaa euroa vain STT ja MTV3. Rinteen hallitus on ohjelmassaan luvannut vahvistaa muun muassa me dioiden toimintaedellytyksiä ja kilpai lukykyä. Käytännön toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet vielä olemattomik si. Toisaalta myös hallitusohjelman lupaus ei määrittele sisältöä tarkasti. Hallitus lupaa ohjelmassaan, että se ”tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuul lisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä kansalaisten tasa vertaisia mahdollisuuksia saada luo tettavaa tietoa ja sivistää itseään”. Konkretiaa on Suomessa vaatinut viimeksi Journalistiliitto. Joulukuun alun kannanotossaan liitto vaatii val tiolta jakelutuen palauttamista. ”Nyt vihdoin on tehtävä päätök siä. Aiemmat selvitykset ovat osoitta neet, että tuki on tiedonvälityksen kan nalta välttämätöntä”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho vaatii. Liikenne ja viestintäministerin eri tyisavustaja Henrik Haapajärven mu kaan pohdintoja jakelun haasteiden ratkaisemiseksi on käynnissä. Hänen mukaansa lisää rahaa ei näillä näky min ole tulossa, vaan paikallislehtien jakelu pyritään turvaamaan nykyisellä rahoituksella. ”Juuri nyt pohdimme miten voim me säilyttää postin päivittäisjakelun maaseudulla, mikä on tärkeää maa seudun paikallislehdille”, Haapajärvi kertoo. Maa Suorat tuet vuonna 2019 / kansalainen (€) ALV Ruotsi 60?847?322* 5,95 Norja 52?349?947* 9,83 Tanska 68?823?982* 11,85 Suomi 3?500?000** 0,63 * Joidenkin tukien osalta tietoja ei ole vielä saatavilla/tukia ei ole vielä myönnetty. ** Sisältää tuet MTV:lle ja STT:lle. Lähde: Metalliliitto
10 • 10 / 2019 Vihreän langan Vihreän langan kohtalo ei ole kohtalo ei ole leviämä ssä leviämä ssä Puoluesihteerit ovat yksimielisiä oman puoluelehden tarpeesta, vaikka talous onkin monella tiukilla. P UOLUEET eivät ole lopet tamassa puolue lehtiään Vihreiden vanavedes sä. Lehteä pidetään tär keänä keinona oman näkökulman tuomi seksi julkiseen keskusteluun. Voiman puoluesihteereille tekemän kyselyn mukaan yksikään puolue ei ole tällä hetkellä tekemässä merkittäviä muu toksia medioihinsa. ”Laadukkaat journalistiset puolue lehdet ovat tärkeä osa moniarvoista mediakenttää. Ne varmistavat osal taan sananvapauden toteutumista”, Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko muistuttaa. Vasemmiston puoluesihteeri Mikko Koikkalaisen mukaan lehti toimii väy länä puolueen kannattajien ja jäsenien yhteiskunnalliselle keskustelulle. ”Puoluelehden rooli on tuo da vasemmistolaisia näkökulmia suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun”, hän kertoo. ”Vasem mistossa on toki jo pidemmän aikaa käyty keskustelua koko mediakentän, sosiaalisen median, printtimedian ja puolue lehtien roolista ja merkityk sestä puolueille sekä demokraattiselle järjestelmälle.” Puoluelehden rooli on kyselyn pe rusteella erityisasemassa Perussuoma laisilla. ”Perussuomalaisten on vaikea saada sanomaansa kuuluviin valta median kautta, joten omalla puolue lehdellä on oleellinen rooli puolueen sanoman levittämisessä. Perussuoma laiset on aktiivinen toripuolue, joten painettu lehti on myös edelleen hyvä keino tässä”, Simo Grönroos toteaa. Puoluelehden keskeinen rooli puo lueen sanoman esiin tuomisessa tulee ilmi myös Vihreiden tilanteessa vuon na 1983. ”Vihreä Lanka on perustettu aikanaan osin siitä syystä, että vihrei den poliittiset teemat eivät näkyneet valtavirran mediassa. Tältä osin tilan ne on nyt toinen”, Vihreiden puolue sihteeri Veli Liikanen kertoo. Liikanen uskoo muiden puolueiden tarpeen säilyttää paperiset puoluejul kaisunsa johtuvan osin eriikäisestä jä senistöstä. Vihreiden jäsenistö on Lii kasen mielestä nuorempaa ja tottunut erilaisten alustojen käyttöön kuin van hempi väki. Kaikkiaan Vihreän langan lopettamisessa on kyse puolueen jä senviestintästrategian uudistuksesta. Muissa puolueissa ei, ainakaan jul kisesti, suunnitella yhtä radikaaleja uudistuksia. ”Kun kilpailija tekee erittäin mer kittäviä uudelleenkohdennuksia, niin se antaa aina ajattelemisen aihetta”, Kristillisdemokraattien puoluesihtee ri Asmo Maanselkä kertoo. ”Kokoomus arvioi Verkkouutisten ja Nykypäivän tulevaisuutta puhtaasti omista lähtökohdistaan. Tottakai seu raamme mitä puolueiden mediaken tässä tapahtuu, mutta mitään suoria vaikutuksia sillä ei ole meidän omaan toimintaamme ja päätöksiimme”, Kris tiina Kokko toteaa. Demarit ovat samoilla linjoilla. Vasemmiston Koikkalaisen mukaan muuttunut mediatilanne ei ole suo raan aiheuttanut suunnanmuutoksia myöskään vasemmistossa. PUOLUELEHTIEN RAHOITUS on ollut yleisesti kriisissä jo reilun vuosikym menen. Nykyisin puolueet tukevat leh tiään yleisestä puoluetuestaan. Kan sanedustajaa kohden tuki on 148 175 euroa. Ennen vuotta 2008 puoluelehdille maksettiin erillisellä lehdistötukimo mentilla korvamerkittyä rahaa. Kysei nen tukimalli päädyttiin poistamaan, koska EU:n lainsäädäntö piti erillistä lehdistötukea kilpailua vääristävänä yritystukena, ei poliittisen toiminnan tukemisena. Puoluelehtien rahoitus mallin muutos on tehnyt lehtien toi minnasta suhdanneherkkää, koska vaalitappiot iskevät aiempaa kovem min myös lehdistöön. Muun muassa Keskustan edelliske vään vaalitappio pudotti Suomenmaa lehdelle myönnettyä tukea kahdesta miljoonasta yhteen. Suomenmaassa TEKSTI JARKKO KUMPULAINEN KUVA NIKO KALLIONALUSTA
10 / 2019 • 11 Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana. P ARI VUOSIKYMMENTÄ , neljä viikkoa ja neljä päivää ennen tämän leh den ilmestymistä valkeni tuo auvoisa päivä 5.11.1999, jolloin painosta putkahti ihka ensimmäinen Voima lehti. Päätoimittaja Peik Johanssonin pääkirjoitus oli otsikoitu ”Voima on käynnistäjä”. ”Perimmäinen syy Voimalehden syntymiselle on syvä huoli journalismin tilasta ja tulevaisuudesta”, Johansson muotoili. ”Juttujen muoto on tylsä. Sivua kun kääntää, sitä tietää mitä sieltä löytää.” Sillä hän ei viitannut Voiman juttuihin, vaan muuhun suomalaiseen siihen astiseen journalismiin. Johansson oli ollut jopa perustamassa Voimaa, koska kaipasi monipuolista tiedonvälitystä. Tätäkin hän avasi pääkirjoituksessaan: ”Tässä maassa ollaan niin hissun kissun ja jees jees, oli sitten kyse Brysse listä tai Nokiasta. Ennen vanhaan tätä kutsuttiin suomettumiseksi. Demokra tia tarvitsee kuitenkin ristiriitoja ja erilaisia näkökulmia säilyäkseen vireänä ja uskottavana. Uuden vuosituhannen kynnyksellä kaipaamme ennen muuta vipinää ja vääntöä, keskustelua siitä, millaisessa todellisuudessa haluamme elää ja kasvaa. Kaipaamme myös unelmia, runoja, kauniita kuvia ja todellisia tarinoita ihmisten ja maailman hyvyydestä.” PEIK JOHANSSON on nyt työmatkalla Nairobissa. Sieltä hän kommentoi mui naisia maailmaa syleileviä tavoitteita: toteutuivatko ne? ”Joo, toteutuivat mahtavasti jo heti silloin alkualkoina”, tekstaa Johansson WhatsAppissa. ”Tämän päivän Voima on myös hieno kombo säpinää ja hyvyyttä. Onnitte lut siitä!” Tämän päivän Voima kiittää. Johanssonin pääkirjoituksen alla on Tuomas Rantasen kolumni ”Voima on myös markkinavoima”. Sen pääviesti ei kajahda suljetusta hipsterikuplasta: ”Keskittyvän maailmantalouden brutaalia välinpitämättömyyttä vastaan kamppaillaan jo nyt yhdistelemällä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vas tavoimia. Ympäristö ja kehitysmaaaktivistien barrikadilla kohtaavat myös monimuotoisempi yrittäjyys ja kainuulaisten paikallistuottajien traktorit.” Nykyajan nettiriitelyä seuratessa unohtuu herkästi se demokraattinen tosi asia, etteivät muutamat aggressiivisimmat öyhöttäjät edustakaan enemmistön ääntä. Johansson lopetti pääkirjoituksensa hehkuttaen, että hyvät tavoitteet ja vääryyksien vastustaminen ovat valtavirtaa: ”Fysiikan lakien mukaisesti Voima on käynnistäjä, pysäyttäjä ja ylläpitäjä. Voima on myös enemmistön ääni: kannatamme maail manrauhaa, ihmisoikeuksia, puhdasta ympäristöä ja ruokaa sekä väki vallatonta toimintaa hauskojen asioiden puolesta, vääryyksiä vastaan. Voima olkoon kanssanne!” Pääkirjoituksen viimeinen virke viittasi Tähtien sodan jedirita rien toivotukseen. Vuonna 1999 sai ensiiltansa Phantom Menace – Pimeä uhka elokuva. Mutta kuinka ollakaan! Tänä vuonna 2019 ilmestyy taas uusi Tähtien sota elokuva. Ja Voima on edelleen kanssanne. VOIMA ON EDELLEEN KANSSANNE TEKSTI IIDA SIMES Alk up erä ise n pää kirjo itu kse n kuv itu sku va. Vo im a 1/9 9. M ax Liim ata ine n. Vihreän langan Vihreän langan kohtalo ei ole kohtalo ei ole leviämä ssä leviämä ssä käytiin ytneuvottelut ja säästöjen ko konaissumma oli 1,25 miljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta vaalivoittokaan ei näyttäi si nykyään nostavan poliittisen lehdis tön tukea. Vihreiden tuki nousi edel listen vaalien myötä 740 000 eurolla, mutta silti lehti nyt lopetettiin. SDP:n keväinen vaalivoitto toi puolestaan 900 000 euron korotuksen puoluetu keen, mutta puolueen lehdelle Demokraatille se ei tuonut lisärahoitusta. ”Puolueella on käyttötarpeita kuu desta kansanedustajasta tuleval le lisärahalle täysimääräisesti oman toiminnan kehittämiseen”, lehden toimitusjohtaja ja SDP:n hallintopääl likkö Ville Wallin totesi toukokuussa Journalistilehden haastattelussa. PUOLUEIDEN prosentuaalinen tu ki lehdistölleen vaihtelee suuresti. Selkeästi suurin prosenttiosuus on Kokoomuksella. Puolue julkaisee leh tiään Kansalliskustannus Oy:n kautta. Yhtiö vastaa verkkojulkaisu Verkkouutisista, kuukausilehti Nykypäivästä sekä joukosta piirilehtiä. Yhtiölle on varattu viestintätukea yhteensä 1,95 miljoonaa euroa eli noin 35 prosenttia laskennallisesta puoluetuesta. Suhteessa seuraavaksi eniten leh delleen jakaa puoluetuesta Kristillis demokraatit 28,5 prosenttia, Keskus ta 24,3 prosenttia ja Perussuomalaiset 21,1 prosenttia. Vasemmistoliitto jakaa lehdistölle 2,4 miljoonan euron puo luetuestaan noin 400 000 euroa eli 16,7 prosenttia ja SDP:n tuki jää 13,3 pro senttiin. Ruotsalainen kansanpuolue käyttää reilut 10 prosenttia tuestaan lehden tekemiseen. Vihreiden tuki Vihreälle langalle oli noin 15 prosentin luokkaa koko puoluetuesta. KOKOOMUKSEN , Perussuomalaisten ja Suomen ruotsalaisen kansallispuo lueen puoluesihteerit uskovat yksi kantaan, että heidän puoluelehtensä on olemassa vielä 15 vuoden päästä. Loput ovat epävarmempia. ”Mediakenttä on niin suuressa murrostilassa, että koen tällaisien ar vioiden antamisen mahdottomaksi”, Mikko Koikkalainen vasemmistosta toteaa. ”Lehden tuottaminen on varsin kallista. Se on tunnustettava. Vihrei den tilannetta on syytä seurata tarkal la silmällä ja sen kautta arvioida omaa toimintaa”, toteaa puolestaan Kristil lisdemokraattien Asmo Maanselkä. Ajassa
12 • 10 / 2019 Kulttuurihäirintä Kapitalistinen yhteiskunta on toistuvasti osoittanut kykynsä kääntää kaiken itseensä kohdistuneen kritiikin taloudelliseksi voitoksi. Ilmiö näkyy myös mainoksissa, kun ala ja vastakulttuurit nousevat yksi toisensa jälkeen osaksi myynninedistämiskuvastoa. TEKSTI TUIJA LATTUNEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Spektaakkeli omii kaiken S PEKTA AKKELI on mo dernin kapitalismin järjestys ja sen kiiltävä julkisivu, julisti avant gardistinen taiteilija ryhmä Kansainväliset situationistit 1960luvulla. Tämä spek taakkeli sekä vaatii että tuottaa passii vista asennetta puhuttelemalla ihmisiä aktiivisten kansalaisten sijaan lakoni sina yleisöinä ja kuluttajina. Julkisivun kiiltävyyden takaa sen oma keskeyty mätön puhe itsestään. Sen ”itseään ylistävä yksinpuhelu” on tauotonta. MAINOKSET ovat spektaakkelin yksi ilmenemismuoto. Ne ovat yksisuun taista kommunikaatiota, joka ei edel lytä osallistumista. Mainokset eivät myy pelkästään esittämäänsä tuotetta vaan myös kuluttamiseen perustuvaa elämäntapaa. Tämä yksinpuhelu täyt tää nykyyhteiskunnassa sekä median että julkisen tilan – sekä ihmisten väli set viestintäkanavat. Tätä autoritääristä monologia mahdollistaa osaltaan situationistien rekuperaatioksi nimittämä ilmiö. Täl lä he tarkoittivat kapitalistisen yhteis kunnan kykyä kesyttää kritiikki ja si tä kohtaan kohdistetut hyökkäykset ja vastarinnan muodot sulauttamal la ne itseensä, omimalla ja tuotteis tamalla ne hyödyttämään sen omaa järjestystä. Vastakulttuurien tuotteistaminen osaksi markkinoita ja niiden estetiikan omiminen mainonnan kieleksi on osa tätä ilmiötä. OMIMISEN KULTTUURI näkyi jo 1960luvulla. Yhdysvaltalainen histo rioitsija Thomas Frank nostaa esiin The Conquest of Cool teoksessaan 1960luvun amerikkalaisen vastakult tuurin ja markkinoiden ja mainos maailman epäpyhän liiton. Tuossa lii tossa molempia ajoi pyrkimys korvata 1950luvun yhdenmukaisuuden tavoi te yksilöllisyydellä ja erottautumisen imperatiivilla. 1960luvun kulttuurinen järjestel mänvastaisuus heijasteli arvomaail man murrosta. Tuolloin nuoriso teki näkyvästi eroa vanhempiensa suku polveen yhteiskunnallisilla arvoillaan ja vaatimuksillaan sekä elämänta vallaan, pukeutumisellaan ja taiteel laan. Mainonta ja markkinat omivat nopeasti vastakulttuurin ulkoiset merkit – symbolit, estetiikan, musii kin ja muodin. Nuo merkit tuotteis tettiin ja tarjottiin kulutettavaksi kai kille, jotka halusivat tuntea ja näyttää olevansa osa ajan henkeä kevyessä kulutusmuodossa. 1960luvun vastakulttuuri vauh ditti monia yhteiskunnallisesti edis tyksellisiä ajatuksia, liikkeitä ja il miöitä, mutta myös amerikkalaista kulutuskulttuuria ja taloutta. Ilmiötä kuvaavan lauseen ”from countercul ture to overthecounterculture” voi si kääntää muotoon ”vastakulttuurista kulutuskulttuuriksi”. Luovuus, vapaus, ja yksilöllisyys nousivat iskusanoiksi ”systeemin” molemmin puolin, kun vastakulttuu rin eetosta sulautettiin myös osaksi tehokkaamman liikkeenjohdon op peja. Ranskalaisten sosiologien Luc Boltanskin ja Eve Chiapellon mu kaan nykyään vaikuttava ”kapitalis min uusi henki” heijastelee suuresti 1960luvun lopun antikapitalistisen vastakulttuurin vaatimuksia autono miasta, luovuudesta, yksilöllisyydestä ja itsensä kehittämisestä. KAPITALISMIN YLIVOIMAISEEN sel viytymiskykyyn saattaa vaikuttaa se, että se sisältää myös kapinahengen itsessään. Tutkijat Joseph Heath ja Andrew Potter Kanadasta ovatkin huomaut taneet, että kapina on kapitalismille oikeastaan vain markkinasegmentti. Vastakulttuurinen vastarinta on kapi talismille erityisen helppo maali, koska enemmän kuin poliittisesta ja taloudel lisesta haasteesta, siinä on kyse kult tuurisesta transgressiosta eli normien haastamisesta identiteet tien, eleiden ja estetiikan tasolla. Yleisiä normeja rik kova estetiikka saattoi vielä jokunen vuosikymmen sitten olla jotain, josta kaupalliset intressit halusivat pitää it sensä käsivarren mitan päässä, mutta nyt se on kuin arvokas mineraali, jota markkinat haluavat louhia käyttöönsä. Ilmiö näkyy tuhansia euroja mak savissa nahkaisissa niittitakeissa, jotka siirtävät teeseitsehenkisen punk estetiikan osaksi huippumuodin ekslusiivista maailmaa. Se näkyy ak tivismikuvastoa tulvivassa Pepsimai noksessa, jossa Kendall Jenner mars sii mielenosoituksessa poliisirivistön eteen Revolution Chic univormussa. Samoin se näkyy rapmuusikon otta massa selfiessä, jossa hän on parkkee rannut sponsorinsa auton graffitisei nän eteen ja näin pyrkii siirtämään jotain alkuvoimaista vastakulttuu rin perinnöstä osaksi keskiluokkaista perheautoa. Reunaalueiden valtaa haastavat ja kumoavat kulttuurit ja identiteetit ovat itsessään markkinointikoneisto jen kipeästi kaipaaman ”coolin” tyys sijoita. ”Cool” on alkuperältään autent tista, eikä sitä voi luoda tyhjästä vaan se pitää löytää – ja sen jälkeen tuotteis taa tai päälleliimaata sen estetiikkaa olemassa oleviin tuotteisiin toivoen, että jotain sen hohdosta tarttuu kiinni. Koska ”coolin” olemukseen kuu luu autenttisuuden aura, se on luon teeltaan haurasta. Tästä syystä markkinoinnissa voidaan pyrkiä säi lyttämään ainakin näennäinen etäi syys koneistoon. Esimerkiksi viraaliset kampanjat ja sissimarkkinointi tuovat oikeanlaista kuhinaa ja spontaaniu den illuusiota, ikään kuin tuote nou sisi omaehtoisesti suoraan kaduilta. Samoin sosiaalisen median vaikutta jille lähetetyt tuotteet ja tuotesijoittelu ohjelmissa, elokuvissa sekä musiikissa ovat mainontaa, joka yrittää olla näyt tämättä mainonnalta ja näin pyrkii säilyttämään illuusion aitoudesta. LAITON GRAFFITI oli syntyjään katu jen tuote, joka haastoi järjestystä pel källä olemassaolollaan. Se oli autent tisen urbaanin kulttuurin ilmaisua, joka katutilassa loi keskeytyksiä kau pallisen estetiikan kaikkialle tunkeutu valle läsnäololle. Ei olekaan ihme, et tä graffiti on ollut houkutteleva kohde lainauksille. Ulkopuolisuuden status on kuiten kin karissut valtavirtaistuvasta graffi tista viimeistään 2000luvulle tultaessa. Samalla sekä taide että mainosmaail ma innostuivat sen kuvastosta. Alkujaan mainostajien graffitilai noista saattoi puhua varauksetta omi misena, mutta sittemmin tilanne on muuttunut – graffitimaalaajien jou kosta löytyy myös kaupallisen graffi tin tekijöitä ja suoranaisia graffitimai nostoimistoja. Graffiti on muuttunut ala ja jopa vastakulttuurin sisäises tä viestinnästä laajemman yleisön tunnistamaksi ja arvostamaksi es tetiikaksi. Siinä missä graffiti joskus koet tiin uhkaavana, se on nyt alettu nähdä mahdollisuutena: maailmalla tunnetaan runsaasti tapauksia, jois sa graffitija katutaide ovat nostaneet kiinteistöjen hintoja merkittävästi ja muuttaneet entisiä varjoisia kujia arvoalueiksi. Samalla kun graffitin estetiikka on omittu kapitalismin työkaluksi, siihen liittyvät merkitykset ovat jää neet siirtymättä. Graffitteja käyttävät mainokset tyhjentävät monistamaan sa kulttuuria niistä alkuperäisistä mer kityksistä, jotka juuri tekivät graffitis ta kiinnostavaa. Tulevien sukupolvien tehtäväksi jää löytää uusia vastakult tuurin ääniä – jotka puolestaan jälleen vuorollaan ovat tuomittuja muuttu maan mainonnan raakaaineiksi. Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän tutkii taiteen poliittista käyttöä, taiteenmuotoista aktivismia ja luovaa vastarintaa erityisesti kulutuskriittisessä kontekstissa. ”YLEISIÄ NORMEJA RIKKOVA ESTETIIKKA ON KUIN ARVOKAS MINERAALI, JOTA MARKKINAT HALUAVAT LOUHIA KÄYTTÖÖNSÄ.”
10 / 2019 • 13 To im itu ks ell ist a ain eis to a
14 • 10 / 2019 Hannele Richert • s. 1979, Hyvinkää • asuu Helsingissä • Sarjakuva-albumeja: mm. Suuntavaisto (2019), Tänä talvena eletään viime kesä (2015), Enimmäkseen hyvä näkyvyys (2011), Sielun koostumus (2010). • Palkittiin tänä vuonna osana työryhmää Sarjakuva Finlandialla teoksesta Sisaret 1918.
10 / 2019 • 15 Luokkaerot näkyvät 2000luvun Suomessa tavaroissa, tiedoissa ja arkisessa perusturvallisuudessa. Ne luovat kuiluja ihmisten välille ja ristiriitoja ihmisten sisälle. Hannele Richert esittelee sarjakuvassaan 2010luvun työläisnaisen elämää hienostoalueella. TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA HANNA LINNOVE Luokkahäpeän jäljillä Henkilö ”S ISÄLLISSOTA oli niin kauhea, että sen jälkeen kai kesta siihen liitty västä vaiettiin ja yritettiin torjua mielestä, mutta jännitteet jäivät kyte mään ja näkyvät tiedostamattomina virtauksina edelleen”, sarjakuvatai teilija Hannele Richert pohdiskelee. Hän kuvaa näitä jännitteitä ja yhteis kuntaluokkien risteäviä todellisuuksia uudessa Suuntavaistoalbumissaan. Luokkaerot näkyvät siinä, mitä yksilö pitää elämässä normaalina. Richert alkoi tiedostaa näitä eroja ala asteella. ”Toisilla oli hienommat vaatteet kuin toisilla. Etenkin muistan tytön, jonka kanssa kilpailin juoksemisessa ja joka oli rikkaammasta perheestä. Häntä pidettiin yleisesti jotenkin mui ta parempana, ja ajattelin itsekin niin, mutta samalla kapinoin, että en aina kaan halua olla tuollainen”, Richert muistelee. Silti luokkastatukset olivat piirty neet myös omaan mieleen. ”Itse olin työläisperheestä, mutta asuimme omakotitalossa, mikä taas oli joidenkin näkökulmasta todella rikas ta. Kuvittelin myös, että kerrostalossa asuminen olisi jotenkin todella kau heaa, enkä voisi ikinä asua sellaisessa itse, mikä on nykynäkökulmasta ihan naurettavaa.” Myöhemmin Richert koki perhe taustansa tulevan esiin taustatiedon määrässä. ”En tiennyt yliopistoon mennessäni mitä kandidaatti tarkoitti. Akateemi sista perheistä tulevat tietävät jo nuo resta, miten yliopistomaailma toimii, mikä auttaa eteenpäin. Tällaiset erot vaikuttavat myös siihen millaisiin pii reihin pääsee mukaan. Toisenlaisesta taustasta käsin päätymiseni yliopis toon olisi ollut epätodennäköistä.” RICHERTILLÄ ei ole vahvaa luokka identiteettiä. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri, opiskellut kielten ja kirjallisuuden lisäksi kuvallista vies tintää ja sarjakuvailmaisua. Hän on tehnyt niin siivoustyötä kuin erilaisia toimistotöitäkin sekä luovan alan pro jekteja sarjakuvien parissa. Hän kokee olevansa välitilassa, tarkkailemassa ulkopuolella ja samaa asemointia hän tarjoaa myös Suuntavaiston lukijalle. Luokkaristiriidat tuottavat rajalla kulkevalle myös sisäistä ristiriitaa. ”Halveksin ihmisten arvottamista ulkonäön perusteella ja kalliisiin vaat teisiin panostamista, ostan sekä omat että lasteni vaatteet käytettynä. Mutta välillä itsekin arvotan ihmisiä vaattei den perusteella ja häpeän omaa rönt töisempää asuani.” Luokkaerot näkyvät myös kierrä tysvaatetarjonnassa. ”Lapseni pukeutuvat oikein hyvin, koska asun alueella, jolla ostetaan paljon uusia hienoja lasten vaatteita, jolloin löydän niitä helposti käytetty nä. Mutta samalla mietin, että onko jotenkin väärin, että voin asua näin kauniissa talossa kuin nyt asun? Että kenelle kauneudesta nauttiminen on sallittua? Kun häpeän näitä asioita, mi tä oikeastaan häpeän ja miksi? Mistä opittuja asenteita ja tunnemalleja tois tan?” Richert pohdiskelee. ”Aloin ymmärtää sosiaalisia eroja ja niihin liittyviä jännitteitä kunnolla vasta sisällissodan naisia käsittelevään Sisaret 1918 antologiaan piirtäessäni.” Joitain luokkaeroihin liittyviä tun teita Richert on jäljittänyt 1800luvul le asti. ”Vastustan oikeistolaista ajatusta, että jokainen olisi oman onnensa sep pä. Oikein suututtaa, kun ihmiset ku vittelevat, että kaikki on vaan itsestä kiinni! Ei ole, ihmisillä on erilaisia re sursseja pärjätä ja yhteiskunnan pitää tasata näitä eroja. Pitää tukea ja auttaa niitä, jotka eivät pärjää. Oikeisto kriti soi, että valtio ei saisi olla mikään tuki verkon korvike, mutta nimenomaan pitäisi, koska kaikilla ei ole lähiympä ristöä, joka tukee.” Richert vaatii kuitenkin itseltään taloudellista selviytymistä työnteolla: ”Samalla on ollut hirveän tärke ää, jonkinlainen kunniakysymys, et tä itse elätän itseni työnteolla, vaik ka välillä on ollut taloudellisesti tosi tiukkaa. Olen jäljittänyt näiden asen teiden juuria 1860luvun nälkävuosi en politiikkaan asti, miten jonkun jau hopussin eteen piti tehdä töitä, ihmisiä ei autettu vaan jätettiin kuolemaan nälkään!” SUUNTAVAISTOSSA kuvataan köy hyyttä, muttei kurjuutta. Päähenki lö, kahvilassa työskentelevä Mirjami muuttaa kauniimmalle mutta kalliim malle asuinalueelle, vaikka pienellä palkalla on vaikeuksia saada kuluja katetuksi. ”Mirjamin kautta kuvaan ulkopuo lisuuden tunnetta. Hän on jättänyt vanhat ympyrät taakseen, muttei tun ne uuden ympäristönsä sosiaalisia sig naaleja, eikä oikeastaan edes ymmärrä että jotain jää havaitsematta. Halusin päähenkilön, joka on pystyvä ja selviy tyvä, jolla on hyvä itsetunto ja joka on kotonaan maailmassa, mutta jolla on aika vähän turvaverkkoa.” Mirjamin kautta Richert kuvaa kuinka taloudellisia ongelmia voi olla myös ilman suuria vastoinkäymisiä, tai että tekisi jotain typerää. ”Halusin myös pitää hahmon hel posti samaistuttavana, siksi hän ei esi merkiksi ryhdy rikolliseksi eikä pros tituutioon.” Mirjamin rinnalla päähenkilönä on kesäinen kaupunki, jonka monilla paikoilla on esikuvansa Helsingissä. Esimerkiksi vallattu talo, jossa Mirja mi hengailee ja tapaa ihmisiä erilai sista taustoista, on saanut inspiraatio ta Lauttasaaressa olleista puretuista taloista. ”Vallattujen talojen kautta vaurail lekin alueille voi syntyä ympäristöstä poikkeavia kulttuurisaarekkeita. Olisi poliittisesti tärkeää, että samoilla alu eilla asuisi eri taustoista tulevia ihmi siä, jotta ihmisten elämismaailmat ei vät liikaa erkanisi”, Richert pohtii. Asia on Richertin mielestä erityisen tärkeä nuoren kehityvän maailmanku van kannalta. ”Nuorena varsinkaan ei aina tajua miten paljon eroja eri paikkojen ja maailmankuvien välillä voi olla. Voi daan hengata samoissa piireissä ja eh kä kasvaa yhteen – tai sitten erot luo vat juopaa ja jännitteitä. Erityisesti ärsyttää, jos alueita kunnostetaan niin kalliiksi, että niiden vanholla asukkail la ei ole mahdollista enää asua siellä.” Mirjami ei tiedosta eroja, joita luki jalle näytetään, ja hengailee rennosti monenlaisten ihmisten kanssa – niin vallatussa talossa kuin rikkaan po jan kotonakin. Hän on seksuaalises ti avoin ja rohkea, kaupunki kuuluu hänelle. Kohtaamiset miesten kanssa ovat usein monitulkintaisia. ”Esimerkiksi kohtaus jossa rikas poika pesee Mirjamin hiukset voi aja tella ilmentävän yhtä aikaa sekä hem peää ihmisen kohtaamista, että esineel listävää torjuntaa”, taiteilija tulkitsee. Joistain ihmisistä ja paikoista hei jastuu albumissa tunteita myös men neistä ikävistä kokemuksista. Sarjaku va ei selittele liikaa, vaan antaa tilaa lukijan omille tulkinnoille. Monet Richertin sarjakuvista kä sittelevät nuoruutta ja eskapististen unelmien toteuttamisen esteitä. Enimmäkseen hyvä näkyvyys albumissa nuori nainen haluaa astronautiksi. ”Eskapismin lisäksi tarvitaan realis mia. Tai sitä väkisinkin tulee. Koulussa ainakin meille opetettiin, että kunhan vaan seuraat tätä tiettyä polkua, niin siitä seuraa menestys ja tietty taloudel linen perushyvinvointi, mutta näin ei ole. Taloudellisen turvallisuuden saa vuttaminen on oikeasti aika vaikeaa ja vaatii monenlaisia resursseja.” ”MISTÄ OPITTUJA ASENTEITA JA TUNNEMALLEJA TOISTAN?”
16 • 10 / 2019 2o vuotta kohis evaa Voiman 20-vuotinen historia on touhua, selviytymiskamppailua ja yllättäviä käänteitä täynnä oleva saaga. Kokosimme kartan jakaaksemme edes osan tarinoista ja yksityiskohdista, jotka ovat suomalaista mediaja kustannushistoriaa. IDEA Vuoden 1995 tienoilla Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro ryhtyy suunnittelemaan silloisen Ydin-lehden päätoimittajan Heikki Hiilamon kanssa lehteä, joka olisi ”vaihtoehtoinen kannanotto Suomen ulkoja turvallisuuspoliittisiin selontekoihin”. Ensimmäinen yritys on yhdistää Rauhan puolesta ja Ydin -lehdet osoittautuu mahdottomaksi. Ajatus uudesta lehdestä jää siltä elämään. TANSSIINKUTSU Toimittaja, kehitysmaaaktivisti Peik Johansson ja Teemu Matinpuro kohtaavat Corona Baarissa. ”’Mitä jos lähdettäisiin tekemään laajalevikkistä rauhanlehteä?’, kysyi Teemu kuin olisi pyytänyt pohjoisen tyttöä seuraavaan tanssiin”, Johansson kertoo. Hänestä tulee Voiman 1. päätoimittaja. INNOVAATIOT Vuonna 1994 perustettu Like-Uutiset (2003) oli näyttänyt, että Suomessa ilmaisjakelulehteä voi tehdä toisin. Liken toimitusjohtaja Hannu Paloviita tuo kokemuksensa osaksi lehden perustajatiimiä. Luonto-Liiton pääsihteeri Tuomas Rantanen lisää yhteiseen keitokseen ajatuksen ”kapitalismin immanentista kritiikistä”. Toisin sanoen: mainosrahoituksessa käytetään kapitalismin omia välineitä kamppailussa sitä vastaan. Peri aate määrittelee edelleen lehden kustantamista. ON NIMI! Loppukesästä 1997 ydinryhmä seilaa laiva seminaarilla Tallinnassa. Omistusosuudet päätetään jakaa perustajatahojen mukaan: Paloviita tuo omistajaksi Like Kustannuksen, Matin puro Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo TVtuotantoyhtiö Tarinatalon, Rantanen Luonto-Liiton, opiskelija Oras Tynkkynen Maan ystävät. Reissulla on mukana myös Voiman ensimmäinen graafikko Ana Mitrunen ja toimittaja Jani Kaaro. Tallinnan Raatihuoneentorilla hyväksytään uuden lehden nimi: Voima. Muita ehdotuksia ovat Pystykorva, Visva ja Suomen Leijona. Helsingissä porukka menee jatkoille Hiilamon kotiin. RANTASEN PARAHDUS Tuore kustannuspäällikkö Rantanen saapuu Tallinnan-reissulta ja sen jatkoilta kotiin aamuyöllä. ”Rakas, muistuta minua aamulla, etten enää ikinä ole missään tekemisissä tuon päättömän hankkeen kanssa”, hän sopertaa puolisolleen rojahtaessaan vaatteet päällä sänkyyn. Aamulla puoliso muistuttaa. Rantanen jatkaa ”päättömän hankkeen” parissa edelleen vuonna 2019. LOGO Ana Mitrunen suunnittelee Voiman logon. Hänellä on visio: ”Sen pitää näyttää tyylikkäältä ja kantaa ottavalta yhtä aikaa. Sellaiselta, joka sopii sille aktivistijengille.” Monet ihastuvat nurinpäin käännettyyn i-kirjaimeen, joka muistuttaa legandaarisen Huutomerkki-pamflettisarjan logoa. KAIKUKUJALTA KAJAHTAA! Huhtikuussa 1999 pidetään kokous Rauhanpuolustajien tiloissa Helsingin Kalliossa osoitteessa Kaikukuja 1. Paikalla on kymmeniä ympäristöja ihmisoikeusjärjestöjen aktiiveja. Graafikoksi on tullut myös Iiro Törmä ja valokuvaajaksi Natalia Baer. Keskustelu käy kuumana, ja lehden muodosta kiistellään kovin äänenpainoin. Monet ovat sitä mieltä, että lehdessä saisi julkaista vain kaikkien järjestöjen hyväksymiä juttuja ja mainoksia. ”Silloin lehteen ei saada yhtään juttua”, pohtii toimituskuntaan liittynyt Iida Simes syvästi järkyttyneenä. ”Silloin lehteen ei saa myytyä yhtään mainosta”, tuskailee yllättävän bisnesvainuvaihteen löytänyt Rantanen. ”Silloin lehti ei saa yhtäkään lukijaa”, jyrähtää Paloviita. MEGA-AVUSTAJAPALAVERI Elokuussa 1999 Voiman ensimmäiseen avustajapala veriin osallistuu reilut 50(!) tekijää. Moisen henkilömäärän ideoiden kanavointi on uroteko kenelle tahansa lehden tekijälle. Mukana on aktivisteja, rauhanliikettä lähellä olevia toimittajia, yliopiston kriittisiä tutkijoita sekä maan parhaita valokuvaajia ja kuvittajia. Muutamassa viikossa toimituksella on sivupohjat jo pitkälle tulevaan talveen. LIIKKEEN LINJA Syyskuussa 1999 päätoimittaja Peik Johansson linjaa Rauhan puolesta -lehden haastattelussa Voiman olevan ”tuore ja yllättävä yhteiskunnallinen kulttuurijulkaisu, joka kertoo millainen maailma on ja millainen se voisi olla”. Johansson esittää mediakritiikkiä: ”Kilpailu on johtanut siihen, että ajankohtaisuus, dramaattisuus, sensaatio ja viholliskuvilla pelottelu sumentavat uutisten takana olevan todellisen maailman. Jutut pureksitaan hampaattomiksi ja rima lasketaan niin alas kuin mahdollista, jotta kohderyhmä olisi mahdollisimman laaja.” MIKÄ Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt yhteiskunnallinen kulttuurilehti. Sen 70 000 kappaleen painos ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Tuoreen mittauksen mukaan Voimaa lukee yli 180 000 henkilöä vähintään silloin tällöin. Lehteä jaetaan telineistä noin 500 paikassa läpi Suomen, Tammisaaresta Ivaloon. Lehteä on jaossa Matkahuollon toimipaikoissa kautta maan ja Helsingissä baarien ja kauppojen lisäksi jopa metroasemilla. Lehden verkkoversio on luettavissa osoitteessa voima.fi. LUOVA ROIHU Vuosina 1996–1997 käydään paljon öisiä keskusteluja baareissa. Idea uudesta lehdestä alkaa kerätä ympärilleen ihmisiä, ajatuksia, ideoita ja unelmia. Syntyneessä liikehdinnässä on voimaa. Lehdelle etsitään toimintamallia ja yhteistyötoimijoita. Uusliberalismin ehdoilla muotoutuvaa globalisaatiota vastustava kansanliike antaa uutta puhtia muullekin aktivismille. Tuomas Rantanen kuvattuna vastamainokseen vuonna 2011 5.11.1999 ENSIMMÄINEN VOIMA
2o vuotta kohis evaa Voiman 20-vuotinen historia on touhua, selviytymiskamppailua ja yllättäviä käänteitä täynnä oleva saaga. Kokosimme kartan jakaaksemme edes osan tarinoista ja yksityiskohdista, jotka ovat suomalaista mediaja kustannushistoriaa. IDEA Vuoden 1995 tienoilla Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro ryhtyy suunnittelemaan silloisen Ydin-lehden päätoimittajan Heikki Hiilamon kanssa lehteä, joka olisi ”vaihtoehtoinen kannanotto Suomen ulkoja turvallisuuspoliittisiin selontekoihin”. Ensimmäinen yritys on yhdistää Rauhan puolesta ja Ydin -lehdet osoittautuu mahdottomaksi. Ajatus uudesta lehdestä jää siltä elämään. TANSSIINKUTSU Toimittaja, kehitysmaaaktivisti Peik Johansson ja Teemu Matinpuro kohtaavat Corona Baarissa. ”’Mitä jos lähdettäisiin tekemään laajalevikkistä rauhanlehteä?’, kysyi Teemu kuin olisi pyytänyt pohjoisen tyttöä seuraavaan tanssiin”, Johansson kertoo. Hänestä tulee Voiman 1. päätoimittaja. INNOVAATIOT Vuonna 1994 perustettu Like-Uutiset (2003) oli näyttänyt, että Suomessa ilmaisjakelulehteä voi tehdä toisin. Liken toimitusjohtaja Hannu Paloviita tuo kokemuksensa osaksi lehden perustajatiimiä. Luonto-Liiton pääsihteeri Tuomas Rantanen lisää yhteiseen keitokseen ajatuksen ”kapitalismin immanentista kritiikistä”. Toisin sanoen: mainosrahoituksessa käytetään kapitalismin omia välineitä kamppailussa sitä vastaan. Peri aate määrittelee edelleen lehden kustantamista. ON NIMI! Loppukesästä 1997 ydinryhmä seilaa laiva seminaarilla Tallinnassa. Omistusosuudet päätetään jakaa perustajatahojen mukaan: Paloviita tuo omistajaksi Like Kustannuksen, Matin puro Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo TVtuotantoyhtiö Tarinatalon, Rantanen Luonto-Liiton, opiskelija Oras Tynkkynen Maan ystävät. Reissulla on mukana myös Voiman ensimmäinen graafikko Ana Mitrunen ja toimittaja Jani Kaaro. Tallinnan Raatihuoneentorilla hyväksytään uuden lehden nimi: Voima. Muita ehdotuksia ovat Pystykorva, Visva ja Suomen Leijona. Helsingissä porukka menee jatkoille Hiilamon kotiin. RANTASEN PARAHDUS Tuore kustannuspäällikkö Rantanen saapuu Tallinnan-reissulta ja sen jatkoilta kotiin aamuyöllä. ”Rakas, muistuta minua aamulla, etten enää ikinä ole missään tekemisissä tuon päättömän hankkeen kanssa”, hän sopertaa puolisolleen rojahtaessaan vaatteet päällä sänkyyn. Aamulla puoliso muistuttaa. Rantanen jatkaa ”päättömän hankkeen” parissa edelleen vuonna 2019. LOGO Ana Mitrunen suunnittelee Voiman logon. Hänellä on visio: ”Sen pitää näyttää tyylikkäältä ja kantaa ottavalta yhtä aikaa. Sellaiselta, joka sopii sille aktivistijengille.” Monet ihastuvat nurinpäin käännettyyn i-kirjaimeen, joka muistuttaa legandaarisen Huutomerkki-pamflettisarjan logoa. KAIKUKUJALTA KAJAHTAA! Huhtikuussa 1999 pidetään kokous Rauhanpuolustajien tiloissa Helsingin Kalliossa osoitteessa Kaikukuja 1. Paikalla on kymmeniä ympäristöja ihmisoikeusjärjestöjen aktiiveja. Graafikoksi on tullut myös Iiro Törmä ja valokuvaajaksi Natalia Baer. Keskustelu käy kuumana, ja lehden muodosta kiistellään kovin äänenpainoin. Monet ovat sitä mieltä, että lehdessä saisi julkaista vain kaikkien järjestöjen hyväksymiä juttuja ja mainoksia. ”Silloin lehteen ei saada yhtään juttua”, pohtii toimituskuntaan liittynyt Iida Simes syvästi järkyttyneenä. ”Silloin lehteen ei saa myytyä yhtään mainosta”, tuskailee yllättävän bisnesvainuvaihteen löytänyt Rantanen. ”Silloin lehti ei saa yhtäkään lukijaa”, jyrähtää Paloviita. MEGA-AVUSTAJAPALAVERI Elokuussa 1999 Voiman ensimmäiseen avustajapala veriin osallistuu reilut 50(!) tekijää. Moisen henkilömäärän ideoiden kanavointi on uroteko kenelle tahansa lehden tekijälle. Mukana on aktivisteja, rauhanliikettä lähellä olevia toimittajia, yliopiston kriittisiä tutkijoita sekä maan parhaita valokuvaajia ja kuvittajia. Muutamassa viikossa toimituksella on sivupohjat jo pitkälle tulevaan talveen. LIIKKEEN LINJA Syyskuussa 1999 päätoimittaja Peik Johansson linjaa Rauhan puolesta -lehden haastattelussa Voiman olevan ”tuore ja yllättävä yhteiskunnallinen kulttuurijulkaisu, joka kertoo millainen maailma on ja millainen se voisi olla”. Johansson esittää mediakritiikkiä: ”Kilpailu on johtanut siihen, että ajankohtaisuus, dramaattisuus, sensaatio ja viholliskuvilla pelottelu sumentavat uutisten takana olevan todellisen maailman. Jutut pureksitaan hampaattomiksi ja rima lasketaan niin alas kuin mahdollista, jotta kohderyhmä olisi mahdollisimman laaja.” MIKÄ Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt yhteiskunnallinen kulttuurilehti. Sen 70 000 kappaleen painos ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Tuoreen mittauksen mukaan Voimaa lukee yli 180 000 henkilöä vähintään silloin tällöin. Lehteä jaetaan telineistä noin 500 paikassa läpi Suomen, Tammisaaresta Ivaloon. Lehteä on jaossa Matkahuollon toimipaikoissa kautta maan ja Helsingissä baarien ja kauppojen lisäksi jopa metroasemilla. Lehden verkkoversio on luettavissa osoitteessa voima.fi. LUOVA ROIHU Vuosina 1996–1997 käydään paljon öisiä keskusteluja baareissa. Idea uudesta lehdestä alkaa kerätä ympärilleen ihmisiä, ajatuksia, ideoita ja unelmia. Syntyneessä liikehdinnässä on voimaa. Lehdelle etsitään toimintamallia ja yhteistyötoimijoita. Uusliberalismin ehdoilla muotoutuvaa globalisaatiota vastustava kansanliike antaa uutta puhtia muullekin aktivismille. Tuomas Rantanen kuvattuna vastamainokseen vuonna 2011 5.11.1999 ENSIMMÄINEN VOIMA
18 • 10 / 2019 LOLA VANILLA RIPITTÄYTY Y NAISIA, JOTKA PUKEUTUVA T MIEHIKSI, JOTKA PUKEUTUVA T NAISIKSI OIKEISTOLA INEN DRAG QUEEN REPII RUOTSIN EDUSKUNTA A VODKA ON UUSI KUOHARI ME SODOMIITIT MIESSIKA, PELIPOIKA JA FEMINEM OISKO AIKA VAIHTAA JOUKKUET TA? NORMIHOM OLEHTI 1/2010 Miks kukaa n ei syötä mulle? HELSIN GIN HOMOK ARTTA S .12 PRINSESSA MADELEIN E Kenellä on oikeus juhlia? KAIKKI VIRTAA HÄMEENTIE 48:SSA Voiman toimitus on sijainnut vuodesta 2000 osoitteessa Hämeentie 48. Kiinteistö on käsittämätön virtausten risteys kohta. Samoissa tiloissa toimii kautta vuosien ainakin Attac, Vegaaniliitto, Reilun kaupan tähti, Rauhanpuolustajat, KIOS, Faces-festivaali, Maan ystävät, Kuuba-seura, Kulttuuri-, mielipide ja tiedelehtien liitto Kultti ry, PAND – Taiteilijat rauhan puolesta, Kali Graphics, Nihil Interit, Into Kustannus, Rosebud Books, Heluna Shop, Lazy Lizard, Vegefirma ja Mediakomppania. NHL ELI NORMIHOMOLEHTI oli riippumaton ilmaisjakelulehti 2010–2014. Lehteä kustansi Voima Kustannus Oy ja sen vastaava päätoimittaja oli toimittajaohjaaja Maria Seppälä. TUTKIVAA JOURNALISMIA Jylhämön kirjoitusvapaalla päätoimittajana oli Jari Hanska . Yhdessä lehden pitkäaikaisen toimituspäällikön Susannan Kuparisen kanssa he tekivät juttusarjan osakesijoittamisen lainmuutoksesta ja hallintarekisteristä. Sarja oli Kuparisen ohjaamien Eduskunta I ja II -näytelmien runko. Ne esitettiin Ryhmäteatterissa vuosina 2011–12. Eduskunta II sai Tutkivien journalistien Lumilapio-palkinnon 2013. 2014 Naistoimittajat ry valitsi Kuparisen Vuoden kellokkaaksi ja hän sai opetusja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon. SUURI BÄNDIKRIISI Voiman rahat ovat vähissä syksyllä 2014 ja yhteishenki horjuu. ”Bändi hajosi”, kommentoi kustannusp äällikkö Rantanen. Asiaa puidaan YLEn Julkinen sana -radio-ohjel massa: ”Yhteiskunn allinen kulttuurilehti Voima on myllerykses sä. Lokakuussa lehden päätoimitta ja erotettiin ja neljä toimituksen jäsentä jätti lehden. Pieni ja tiivis työyhteisö jakautui kahteen leiriin.” Päätoimitta jan erottamista puidaan, mutta kiista sovitaan. MUUTOKSEN TUULIA Pakka jaetaan uudestaan. Toimitusjohtaja Teemu Matinpuro ottaa päätoimittajuuden. Tamminen ja Rantanen kantavat enemmän vastuuta. Kaisu Tervonen siirtyy avustajasta toimitussihteeriksi. Graafisesta ilmeestä alkavat vastata Ninni Kairisalo ja Antti Kukkonen. Mikko Sauli tulee myös hätiin. Pitkään Rosebudissa töissä ollut Simes palaa Voimaan. Kriisistä huolimatta Voima juhlii 15-vuotissynttäreitään Suvilahdessa. Rahaa säästetään ja taloutta tasapainotetaan. AHTISAAREN PUHDISTUS Voima 9/2008 kirjoittaa Martti Ahtisaaren rauhanneuvotteluiden ongelmallisista puolista, ja Seurassa Ahtisaari syyttää Voimaa ”stalinistiseksi” ja ”taistolaiseksi” pahoitellen, ettei Suomea ole vieläkään ”puhdistettu” väärinajattelijoista. ”Vaikka Voimaa syytetään entisaikojen kommunismista, sen tekijät hengittävät aivan uutta ilmaa”, päätoimittaja Kimmo Jylhämö muistuttaa, ja jatkaa: ”Voima ei ole puolueellinen eikä valtiokeskeinen eikä edes markkinatalousvastainen lehti. Voima rahoitetaan mainoksilla.” ENNUSTUKSET KÄYVÄT TOTEEN Parissa ensimmäisessä numerossaan Voima on ennustanut tuikituntemattoman Vladimir Putinin nousun Venäjän presidentiksi, Venäjän demokratian totaalisen romahtamisen ja ydinsukellusvene Kurskin uppoamisen. Maaliskuun 2000 lehden jälkeen päätetään jatkaa vielä ”pari vuotta”. Ylläoleva kynäsulkellusvene on myös yksi Voiman kuuluisimmista mainoksista. Sen on taiteillut Voiman huippugraafikoista, Klaus Welp. Muita pitkäaikaisia graafikoita ovat olleet Mirkka Hietanen, Matti Berg ja Jesper Vuori. "JOS KOLME VUOTTA JAKSETAAN..." Päätoimittaja Peik Johanssonin mukaan alun alkaen on sovittu, että ”jos kolme vuotta jaksetaan, voidaan juhlia”. Voiman toimitus ja avustajakunta eivät tunnu uskovan tähän, vaan Kallion baareissa pidetään isot bileet varmuuden vuoksi joka numeron jälkeen. MAINETTA JA KUNNIAA Voimalle myönnetään Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 2001. Raadista vuodettiin, että palkinto pitää jakaa nyt, vaikka lehti on aika uusi, koska ”lehteä tuskin on enää ensi vuonna olemassa”. HITAAN INTERNET IN AIKA Voimaa taittaa alkuaikoin a Iiro Törmä. Viimeiset rutistukset ovat erityisesti hänelle raskaita. Taittamin en, oiko lukeminen ja korjaukse t tehdään viime tingassa, joten Törmä joutuu raatamaa n pari vuorokau tta putkeen ennen kuin lehti on valmis. Kun lehti painopäiv änä aamuyöst ä lopultakin on valmis, Törmä lähtee viemään kovalevyä junalla painoon Seinäjoell e. ”Eikä sielläkään ole helppoa. Koneet ovat aivan sairaan tehottomi a. Kuvia ei saada auki, kaikki kestää ja kestää”, Törmä muistelee . Lopulta netti kehittyy, ja aineistoa pystyy lähettämään painoon sähköpos titse. Tosin sekin kestää tuntikaus ia. ”Pitkään me laskettiin, että matskujen vieminen junalla Pohjanma alle oli nopeampa a kuin meilaamin en.” DIPLOT, JA ROSEBUD Vuonna 2007 Voima alkaa julkaista Le Monde diplomatique ja Novaja Gazeta -lehtiä suomenkielisinä pamfletteina. Pian näiden toimituskunnasta eriytyy uusi Into Kustannus. Sen vetäjiksi siirtyvät Voimasta päätoimittajana ja toimitusjohtajanakin työskennellyt Jaana Airaksinen ja Mika Rönkkö. Paloviidan firma on muuttunut Rosebud Books -nimiseksi hänen myytyä firmansa kustannusliiketoiminnan. Rosebud jatkaa Voiman omistajana. Susanna Kuparinen UHKAILUA Volvo suuttuu ilmastokriisillä pelottelevasta ja autoilua kritisoivasta vastamainoksesta vuonna 2011. Firma uhkailee Voimaa oikeustoimilla pyytäen pikaista vastausta kirjeeseen. Tosin Voimassa tästä ollaan autuaan tietämättömiä, sillä kirje on hautautunut kuukausiksi Tuomas Rantasen pöydälle jätekasojen alle. Lopulta kun kirje sattumalta löytyy, Voima skannaa ja julkistaa sen. Oikeusjuttuun ei ole perusteita. Voima perustaa oman verkkolehtensä. Fifiä päätoimittaa aluksi Hanna Nikkanen ja Nikkasen innostuttua kirjojen kirjoittamisesta, Hannele Huhtala. UUSIA BISNEKSIÄ VOIMAN PÄÄTOIMIT TAJAT Peik Johansson 1999–2003 , Jaana Airaksine n 2003–2006 , Kimmo Jylhämö 2006–2014 , Jari Hanska 2013, Teemu Matinpuro 2014–2015 , Veera Järvenpää 2015–2017 , Suvi Auvinen ja Jari Tamminen 2017–2018 , Jarkko Kumpulai nen 2018 –>
10 / 2019 • 19 LOLA VANILLA RIPITTÄYTY Y NAISIA, JOTKA PUKEUTUVA T MIEHIKSI, JOTKA PUKEUTUVA T NAISIKSI OIKEISTOLA INEN DRAG QUEEN REPII RUOTSIN EDUSKUNTA A VODKA ON UUSI KUOHARI ME SODOMIITIT MIESSIKA, PELIPOIKA JA FEMINEM OISKO AIKA VAIHTAA JOUKKUET TA? NORMIHOM OLEHTI 1/2010 Miks kukaa n ei syötä mulle? HELSIN GIN HOMOK ARTTA S .12 PRINSESSA MADELEIN E Kenellä on oikeus juhlia? KAIKKI VIRTAA HÄMEENTIE 48:SSA Voiman toimitus on sijainnut vuodesta 2000 osoitteessa Hämeentie 48. Kiinteistö on käsittämätön virtausten risteys kohta. Samoissa tiloissa toimii kautta vuosien ainakin Attac, Vegaaniliitto, Reilun kaupan tähti, Rauhanpuolustajat, KIOS, Faces-festivaali, Maan ystävät, Kuuba-seura, Kulttuuri-, mielipide ja tiedelehtien liitto Kultti ry, PAND – Taiteilijat rauhan puolesta, Kali Graphics, Nihil Interit, Into Kustannus, Rosebud Books, Heluna Shop, Lazy Lizard, Vegefirma ja Mediakomppania. NHL ELI NORMIHOMOLEHTI oli riippumaton ilmaisjakelulehti 2010–2014. Lehteä kustansi Voima Kustannus Oy ja sen vastaava päätoimittaja oli toimittajaohjaaja Maria Seppälä. TUTKIVAA JOURNALISMIA Jylhämön kirjoitusvapaalla päätoimittajana oli Jari Hanska . Yhdessä lehden pitkäaikaisen toimituspäällikön Susannan Kuparisen kanssa he tekivät juttusarjan osakesijoittamisen lainmuutoksesta ja hallintarekisteristä. Sarja oli Kuparisen ohjaamien Eduskunta I ja II -näytelmien runko. Ne esitettiin Ryhmäteatterissa vuosina 2011–12. Eduskunta II sai Tutkivien journalistien Lumilapio-palkinnon 2013. 2014 Naistoimittajat ry valitsi Kuparisen Vuoden kellokkaaksi ja hän sai opetusja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon. SUURI BÄNDIKRIISI Voiman rahat ovat vähissä syksyllä 2014 ja yhteishenki horjuu. ”Bändi hajosi”, kommentoi kustannusp äällikkö Rantanen. Asiaa puidaan YLEn Julkinen sana -radio-ohjel massa: ”Yhteiskunn allinen kulttuurilehti Voima on myllerykses sä. Lokakuussa lehden päätoimitta ja erotettiin ja neljä toimituksen jäsentä jätti lehden. Pieni ja tiivis työyhteisö jakautui kahteen leiriin.” Päätoimitta jan erottamista puidaan, mutta kiista sovitaan. MUUTOKSEN TUULIA Pakka jaetaan uudestaan. Toimitusjohtaja Teemu Matinpuro ottaa päätoimittajuuden. Tamminen ja Rantanen kantavat enemmän vastuuta. Kaisu Tervonen siirtyy avustajasta toimitussihteeriksi. Graafisesta ilmeestä alkavat vastata Ninni Kairisalo ja Antti Kukkonen. Mikko Sauli tulee myös hätiin. Pitkään Rosebudissa töissä ollut Simes palaa Voimaan. Kriisistä huolimatta Voima juhlii 15-vuotissynttäreitään Suvilahdessa. Rahaa säästetään ja taloutta tasapainotetaan. AHTISAAREN PUHDISTUS Voima 9/2008 kirjoittaa Martti Ahtisaaren rauhanneuvotteluiden ongelmallisista puolista, ja Seurassa Ahtisaari syyttää Voimaa ”stalinistiseksi” ja ”taistolaiseksi” pahoitellen, ettei Suomea ole vieläkään ”puhdistettu” väärinajattelijoista. ”Vaikka Voimaa syytetään entisaikojen kommunismista, sen tekijät hengittävät aivan uutta ilmaa”, päätoimittaja Kimmo Jylhämö muistuttaa, ja jatkaa: ”Voima ei ole puolueellinen eikä valtiokeskeinen eikä edes markkinatalousvastainen lehti. Voima rahoitetaan mainoksilla.” ENNUSTUKSET KÄYVÄT TOTEEN Parissa ensimmäisessä numerossaan Voima on ennustanut tuikituntemattoman Vladimir Putinin nousun Venäjän presidentiksi, Venäjän demokratian totaalisen romahtamisen ja ydinsukellusvene Kurskin uppoamisen. Maaliskuun 2000 lehden jälkeen päätetään jatkaa vielä ”pari vuotta”. Ylläoleva kynäsulkellusvene on myös yksi Voiman kuuluisimmista mainoksista. Sen on taiteillut Voiman huippugraafikoista, Klaus Welp. Muita pitkäaikaisia graafikoita ovat olleet Mirkka Hietanen, Matti Berg ja Jesper Vuori. "JOS KOLME VUOTTA JAKSETAAN..." Päätoimittaja Peik Johanssonin mukaan alun alkaen on sovittu, että ”jos kolme vuotta jaksetaan, voidaan juhlia”. Voiman toimitus ja avustajakunta eivät tunnu uskovan tähän, vaan Kallion baareissa pidetään isot bileet varmuuden vuoksi joka numeron jälkeen. MAINETTA JA KUNNIAA Voimalle myönnetään Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 2001. Raadista vuodettiin, että palkinto pitää jakaa nyt, vaikka lehti on aika uusi, koska ”lehteä tuskin on enää ensi vuonna olemassa”. HITAAN INTERNET IN AIKA Voimaa taittaa alkuaikoin a Iiro Törmä. Viimeiset rutistukset ovat erityisesti hänelle raskaita. Taittamin en, oiko lukeminen ja korjaukse t tehdään viime tingassa, joten Törmä joutuu raatamaa n pari vuorokau tta putkeen ennen kuin lehti on valmis. Kun lehti painopäiv änä aamuyöst ä lopultakin on valmis, Törmä lähtee viemään kovalevyä junalla painoon Seinäjoell e. ”Eikä sielläkään ole helppoa. Koneet ovat aivan sairaan tehottomi a. Kuvia ei saada auki, kaikki kestää ja kestää”, Törmä muistelee . Lopulta netti kehittyy, ja aineistoa pystyy lähettämään painoon sähköpos titse. Tosin sekin kestää tuntikaus ia. ”Pitkään me laskettiin, että matskujen vieminen junalla Pohjanma alle oli nopeampa a kuin meilaamin en.” DIPLOT, JA ROSEBUD Vuonna 2007 Voima alkaa julkaista Le Monde diplomatique ja Novaja Gazeta -lehtiä suomenkielisinä pamfletteina. Pian näiden toimituskunnasta eriytyy uusi Into Kustannus. Sen vetäjiksi siirtyvät Voimasta päätoimittajana ja toimitusjohtajanakin työskennellyt Jaana Airaksinen ja Mika Rönkkö. Paloviidan firma on muuttunut Rosebud Books -nimiseksi hänen myytyä firmansa kustannusliiketoiminnan. Rosebud jatkaa Voiman omistajana. Susanna Kuparinen UHKAILUA Volvo suuttuu ilmastokriisillä pelottelevasta ja autoilua kritisoivasta vastamainoksesta vuonna 2011. Firma uhkailee Voimaa oikeustoimilla pyytäen pikaista vastausta kirjeeseen. Tosin Voimassa tästä ollaan autuaan tietämättömiä, sillä kirje on hautautunut kuukausiksi Tuomas Rantasen pöydälle jätekasojen alle. Lopulta kun kirje sattumalta löytyy, Voima skannaa ja julkistaa sen. Oikeusjuttuun ei ole perusteita. Voima perustaa oman verkkolehtensä. Fifiä päätoimittaa aluksi Hanna Nikkanen ja Nikkasen innostuttua kirjojen kirjoittamisesta, Hannele Huhtala. UUSIA BISNEKSIÄ VOIMAN PÄÄTOIMIT TAJAT Peik Johansson 1999–2003 , Jaana Airaksine n 2003–2006 , Kimmo Jylhämö 2006–2014 , Jari Hanska 2013, Teemu Matinpuro 2014–2015 , Veera Järvenpää 2015–2017 , Suvi Auvinen ja Jari Tamminen 2017–2018 , Jarkko Kumpulai nen 2018 –>
20 • 10 / 2019 PALKINTO! SETA myöntää Asiallisen tiedon omenan Näkymättömälle sukupuolelle Helsinki Pridessa 1.7.2017. ”Näkymätön sukupuoli on tullut näkyväksi”, SETA perustelee. Voima on vertaansa vailla oleva menestystarina. Se on sinnitellyt journalismin kentällä, ja vaikka se on joskus lähes tyrmätty kanveesiin, se on noussut kukoistamaan uudistuneena . Voima on aina pitänyt tärkeimpänä toimintansa jatkuvuuden varmistamista. Sen osakkaille ei ole koskaan jaettu osinkoja. Mahdolliset – erittäin harvinaiset – voitot on käytetty työn teon rahoittamisee n. Kun Voima perustettiin, sen löysä hierarkia ja sangen kokeellinen tapa toimia tuntui epäammattim aiselta ja oudolta. Nyt monet nuorten start up -teknologiafir moista toimivat juuri Voiman tyyliin luovasti: Voimassa seurataan maailman tapahtumia tarkkaan, ollaan hyvin verkostuneita , etsitään uusia avauksia ja haastateltavia, jotka eivät ole äänessä kaikissa muissa tiedotusvälin eissä ja reagoidaan nopeasti, ollaan alati valmiita suunnanmuu toksiin. ”Usein ihailemme esimerkiksi ranskalaisen median monimuotois uutta. Suomessa Voima tuottaa vastaavaa vehreyttä,” Voiman päätoimittaja Jarkko Kumpulainen iloitsee. ”Saa olla ylpeä, että pienellä kielialueellam me on Voiman kaltainen lehti, joka täydentää mediakentän yhteiskunnall ista ja kulttuurillista keskustelua.” 20-VUOTIAS V ASTAMAINOKSET! Voima on julkaissut vastamainoksia perustamisestaan saakka. Vastamainokset ovat mainontaa kritisoivia ja markkinatalouden epäkohtia paljastavia teoksia, jotka puhuvat mainonnan omaa kieltä. Viime vuosina vastamainokset ovat myös vakiinnuttaneet paikkansa osana koulujen perusopetusta, ja ne ovat osa opetussuunnitelmaa. Nykyään Voimassa nähtäviä vastamainoksia tuottaa Häiriköt-päämaja. Jari Tammisen Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset -teoksen ympärille syntynyt Häiriköt-päämaja tekee tiedeviestintää taiteen ja aktivismin avulla. Tiedeviestinnän ohella Tamminen on tehnyt läheistä yhteistyötä opettajajärjestöjen kanssa ja luonut uusia vastamainoksiin perustuvia työkaluja opetuksen tueksi. Helmikuussa 2020 Mikkelin taidemuseossa aukeaa näyttely Häiriköt-päämajamuseo, jossa häiriköiden tuotantoa voi tarkastella taiteen kontekstissa. Alkuvuodesta 2020 julkaistaan ensimmäiset ruotsinkieliset vastamainokset Ny Tid -lehdessä. Voiman vastamainoksista on julkaistu kaksi kirjaa: Louserit Vuittuun, ja muita vastamainoksia (2011) sekä Nauti tyhjyydestä, ja muita vastamainoksia (2019). Vastamainontaa ja kulttuurihäirintää YKSISARVISEN AIKA Päätoimittaja Veera Järvenpää tarttuu ruoriin. Hän tuo tiimiin mukaan valokuvaaja Velda Parkkisen, joka kuvaa etenkin kansia. Päätoimittaja ja toimitussihteeri Tervonen tekevät laajaa juttusarjaa muun sukupuolisista vuonna 2016. Laaja työryhmä koostaa ja kuvittaa jutuista Näkymätön sukupuoli -kirjan. ”On tärkeää olla sinut itsensä kanssa. Se on meidän lähin ihmissuhteemme. Tässä kirjassa meidän – sinun ja minun – kanssaihmisemme kertovat siitä, kuinka he näkevät itsensä ja miten muut siihen suhtutuvat”, kirjoittaa presidentti Tarja Halonen esipuheessa. Veera Järvenpää vuonna 2014. HULLU VUOSI 2016 Terroristit iskevät Euroopassa väkijoukkoihin. Niukka enemmistö briteistä äänestää EU:sta eroamisen puolesta. Naisia, vammaisia, rodullistettuja, alkuperäiskansoja ja toimittajia solvaava populisti Donald Trump valitaan Yhdysvaltain presidentiksi (vaikka saakin 2 800.000 ääntä vähemmän kuin Hillary Clinton). Toimittajilla riittää puitavaa. Le Monde Diplomatique tuo kymmeniä eri maiden päätoimittajiaan Helsinkiin. Voiman tiimi kokoustaa, illastaa ja laulaa karaokea heidän kanssaan. Rohkeimmat lähtevät syvälliselle tutustumisreissulle Pietariin. Diplon ranskalainen talousjohtaja Bruno Lombard kertoo, että Ranskassa kiristynyt poliittinen ilmapiiri on johtanut asiallisen ja journalistisesti pätevän lehdistön kukoistukseen: “Ihmiset janoavat oikeaa tietoa.”
Tule mukaan elävän mallin piirustuskurssille! W W W.VA PA ATA I D E KO U L U. F I Hurmaava hiusseppele ja 2 426 muuta kurssia Helsingin työväenopisto Ilmoittaudu ilmonet.fi 2020: Nufit. aika Nuorten filosofiatapahtuma 17.–18.1.2020 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki | Liput 6 / 3 € nufit.fi | @Nufitfi | #aika #Nufit2020 MENTORITOIMINTA: mahdollisuus tutustua saman ammattialan ihmisiin ja auttaa maa hanmuuttajamiehiä töiden etsimisessä. TUKIHENKILÖTOIMINTA: etsimme vapaa ehtoisia ystäväksi ja tueksi maahanmuuttaja miehille. KESKUSTELURYHMÄ: suomenkielistä kes kustelua maahanmuuttajille ja suomalaisille. Vieraasta Veljeksi -hanke yhdistää suomalaisia ja maahanmuuttajamiehiä! Aina on hyvä hetki aloittaa opiskelu LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT Jäikö lukio aikanaan suorittamatta? Mietitkö jatko-opintoja ja tarvitset lisäpisteitä? Vai haluatko opiskella ihan vaan omaksi iloksesi? Eiran aikuislukiossa ikä on vain numero eikä keskiarvo ratkaise kouluun pääsyä. Aloita siis heti! Opiskele lukiossa eira.fi/lukioon Opiskele lähitunneilla tai verkossa ja suorita kurssit joustavasti aikataulujesi mukaan. Meiltä löydät sopivat vaihtoehdot. Meillä voit: • suorittaa lukion ja valmistua ylioppilaaksi • opiskella yksittäisiä aineita • kerrata kursseja tai korottaa arvosanoja • opiskella omaan tahtiin • suorittaa kurssit etänä verkossa • vahvistaa kielitaitoa • aloittaa uuden kielen opiskelun • opiskella kannustavassa ilmapiirissä Tutustu opiskelumahdollisuuksiin eira.fi/aloitaopiskelu eira .fi PALKINTO! SETA myöntää Asiallisen tiedon omenan Näkymättömälle sukupuolelle Helsinki Pridessa 1.7.2017. ”Näkymätön sukupuoli on tullut näkyväksi”, SETA perustelee. Voima on vertaansa vailla oleva menestystarina. Se on sinnitellyt journalismin kentällä, ja vaikka se on joskus lähes tyrmätty kanveesiin, se on noussut kukoistamaan uudistuneena . Voima on aina pitänyt tärkeimpänä toimintansa jatkuvuuden varmistamista. Sen osakkaille ei ole koskaan jaettu osinkoja. Mahdolliset – erittäin harvinaiset – voitot on käytetty työn teon rahoittamisee n. Kun Voima perustettiin, sen löysä hierarkia ja sangen kokeellinen tapa toimia tuntui epäammattim aiselta ja oudolta. Nyt monet nuorten start up -teknologiafir moista toimivat juuri Voiman tyyliin luovasti: Voimassa seurataan maailman tapahtumia tarkkaan, ollaan hyvin verkostuneita , etsitään uusia avauksia ja haastateltavia, jotka eivät ole äänessä kaikissa muissa tiedotusvälin eissä ja reagoidaan nopeasti, ollaan alati valmiita suunnanmuu toksiin. ”Usein ihailemme esimerkiksi ranskalaisen median monimuotois uutta. Suomessa Voima tuottaa vastaavaa vehreyttä,” Voiman päätoimittaja Jarkko Kumpulainen iloitsee. ”Saa olla ylpeä, että pienellä kielialueellam me on Voiman kaltainen lehti, joka täydentää mediakentän yhteiskunnall ista ja kulttuurillista keskustelua.” 20-VUOTIAS V ASTAMAINOKSET! Voima on julkaissut vastamainoksia perustamisestaan saakka. Vastamainokset ovat mainontaa kritisoivia ja markkinatalouden epäkohtia paljastavia teoksia, jotka puhuvat mainonnan omaa kieltä. Viime vuosina vastamainokset ovat myös vakiinnuttaneet paikkansa osana koulujen perusopetusta, ja ne ovat osa opetussuunnitelmaa. Nykyään Voimassa nähtäviä vastamainoksia tuottaa Häiriköt-päämaja. Jari Tammisen Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset -teoksen ympärille syntynyt Häiriköt-päämaja tekee tiedeviestintää taiteen ja aktivismin avulla. Tiedeviestinnän ohella Tamminen on tehnyt läheistä yhteistyötä opettajajärjestöjen kanssa ja luonut uusia vastamainoksiin perustuvia työkaluja opetuksen tueksi. Helmikuussa 2020 Mikkelin taidemuseossa aukeaa näyttely Häiriköt-päämajamuseo, jossa häiriköiden tuotantoa voi tarkastella taiteen kontekstissa. Alkuvuodesta 2020 julkaistaan ensimmäiset ruotsinkieliset vastamainokset Ny Tid -lehdessä. Voiman vastamainoksista on julkaistu kaksi kirjaa: Louserit Vuittuun, ja muita vastamainoksia (2011) sekä Nauti tyhjyydestä, ja muita vastamainoksia (2019). Vastamainontaa ja kulttuurihäirintää YKSISARVISEN AIKA Päätoimittaja Veera Järvenpää tarttuu ruoriin. Hän tuo tiimiin mukaan valokuvaaja Velda Parkkisen, joka kuvaa etenkin kansia. Päätoimittaja ja toimitussihteeri Tervonen tekevät laajaa juttusarjaa muun sukupuolisista vuonna 2016. Laaja työryhmä koostaa ja kuvittaa jutuista Näkymätön sukupuoli -kirjan. ”On tärkeää olla sinut itsensä kanssa. Se on meidän lähin ihmissuhteemme. Tässä kirjassa meidän – sinun ja minun – kanssaihmisemme kertovat siitä, kuinka he näkevät itsensä ja miten muut siihen suhtutuvat”, kirjoittaa presidentti Tarja Halonen esipuheessa. Veera Järvenpää vuonna 2014. HULLU VUOSI 2016 Terroristit iskevät Euroopassa väkijoukkoihin. Niukka enemmistö briteistä äänestää EU:sta eroamisen puolesta. Naisia, vammaisia, rodullistettuja, alkuperäiskansoja ja toimittajia solvaava populisti Donald Trump valitaan Yhdysvaltain presidentiksi (vaikka saakin 2 800.000 ääntä vähemmän kuin Hillary Clinton). Toimittajilla riittää puitavaa. Le Monde Diplomatique tuo kymmeniä eri maiden päätoimittajiaan Helsinkiin. Voiman tiimi kokoustaa, illastaa ja laulaa karaokea heidän kanssaan. Rohkeimmat lähtevät syvälliselle tutustumisreissulle Pietariin. Diplon ranskalainen talousjohtaja Bruno Lombard kertoo, että Ranskassa kiristynyt poliittinen ilmapiiri on johtanut asiallisen ja journalistisesti pätevän lehdistön kukoistukseen: “Ihmiset janoavat oikeaa tietoa.”
aikaa ota itsellesi helao.fi | Töölöntullinkatu 8 piristy perhejoogassa suorita viestinnän opintoja muovaile pienoisveistos treenaa supermuisti riimittele rap-työpajassa julkaise e-kirja learn finnish opi kroatiaa kirjoita komedia HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS 1000+ kurssia Villiä sivistystä ! Kriittinen korkeakoulu – yli 50 vuotta hilpeän humanismin puolesta Kirjoittaminen • Puhetaito • Kuvataide • Filosofia • Kulttuuri • Inhimillinen kasvu • Vuorovaikutustaidot • Luova ajattelu • ... Tutustu verkossa kevään kurssija tapahtumatarjontaamme! www.kriittinenkorkeakoulu.fi Hae esittävän taiteen ja musiikin AMK-koulutuksiimme: • Musiikkipedagogi • Sirkus • Tanssinopettaja • Teatteri-ilmaisunohjaaja • Monimuotokoulutus teatteri-ilmaisunohjaaja (sirkus ja teatteri) Saat pedagogisen pätevyyden kaikissa näissä koulutuksissa. YAMK-koulutukset: • Creative Design Management • Mediaja kulttuuriyrittäjyys • Taiteen uudet kontekstit korkeakoulujen yhteishaku 18.3.-1.4.2020 hakuohjeet ja lisätietoja: www.opintopolku.fi lisätietoja koulutuksista: eero.linjama@turkuamk.fi www.turkuamk.fi #TurkuAMK #Taideakatemia Hae Turun AMK:n Taideakatemiaan Ole osa taiteen tulevaisuutta! SIBAFEST.FI 25.1.–1.2.2020 ÄÄNESSÄ RAJATON, CLUB FOR FIVE, SIGNE, JANNA JA YLI 30 MUUTA. RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 100
10 / 2019 • 23 Sota Terminaattorit ja robocopit saattavat olla pian todellisuutta. Asevalmistajat kehittävät kilpaa robotiikkaan ja tekoälyyn perustuvaa aseteknologiaa. Tulevaisuudessa päätös tappamisesta voi hyvin perustua algoritmeille eikä ihmisen yksittäiseen päätökseen. Teknologinen vallan kumous tulee muuttamaan sodan käyntiä yhtä merkittävästi kuin ruudin keksiminen aikanaan. TEKSTI ANTTI KURKO KUVA NINNI KAIRISALO Kuoleman automaatit
24 • 10 / 2019 ”S E JOKA HALLITSEE tekoälyä, hallitsee maailmaa”, totesi Venäjän president ti Vladimir Putin vuonna 2017. Pu tin viittasi tällä robotteihin, jotka on ohjelmoitu tuhoamaan. Hollantilainen PAXrauhanjärjestö julkaisi marraskuussa raportin, jos ta ilmenee, että yhä suurempi osa asetek nologiaa kehittävistä yrityksistä kehittää autonomisia asejär jestelmiä. Tämä tar koittaa tekniikkaa, jossa asejärjestelmä pystyy suorittamaan tehtäviä itsenäisesti – kuten havainnoi maan ympäristöä ja paikantamaan koh teita. Tähän men nessä tekniikkaa on käytetty lähinnä puo lustuskäytössä kuten ohjusten torjunnas sa. Tulevaisuudessa järjestelmät pystyvät kuitenkin toimimaan yhä itsenäisemmin, jolloin niitä voidaan käyttää tehokkaasti myös hyökkäyksiin. Tekoälyyn perus tuva teknologia tulee yleistymään tulevaisuudessa yhteis kunnan eri sektorilla kuten hoivaalal la ja liikenteessä. Mutta miten käy, kun roboteille annetaan aseet? ROBOTTIASEIDEN vastaisen verkos ton koordinaattori Suomesta on Tuuli Vuori Rauhanliitosta. Hän pitää teko älyn arvaamatonta ja ihmismielelle vierasta käytöstä riskinä: pahimmassa tapauksessa tekoälyyn perustuvat jär jestelmät saattavat aloittaa suursodan ennen kuin ihminen ehtii edes reagoi da asiaan. Nopeus, jolla tietokone pystyy pro sessoimaan ohjelmoituja asioita ja tekemään päätöksiä on ylivertainen ihmisen kykyihin nähden. Singapore laisen Nanyangin teknologisen yliopis ton tutkijat testasivat aikaisemmin tä nä vuonna tekoälyn kykyä tunnistaa valokuvissa esiintyviä esineitä. Tulos oli huima. Tekoäly onnistui käymään läpi 1,2 miljoonaa eri kuvaa 90 sekun nin aikana eli se käytti 0,000075 se kuntia yhden kuvan tulkitsemiseen. Lopputulos oli kuitenkin kaukana täy dellisestä. Ainoastaan 58 prosentissa kuvissa esiintyvistä esineistä se onnis tui tunnistamaan oikein. ”Tekoälyyn perustuvia päätöksiä saattaa olla vaikea ymmärtää. Pys tyykö tietokone esimerkiksi tunnis tamaan siviilejä taistelijoista tai erot tamaan antautuvaa sotilasta?” Vuori pohtii. Tekoälyn tutkijat ovat myös esittä neet vastaavan huolen. He ovat lisäksi huomauttaneet, että tekoälyn käytök sessä saattaa esiintyä ihmisten teke män ohjelmoinnin kautta syntynyttä K ANSALAISET ympäri Eu rooppaa haluaisivat mai densa tukevan kansainvä lisiä sopimusneuvotteluita autonomisten aseiden kieltämiseksi, selviää kymmenessä Euroopan maas sa lokakuussa 2019 tehdyssä kyse lyssä. Kansainvälisen YouGovmie lipidemittauslaitoksen kyselyssä 73 prosenttia kannatti ja 13 prosenttia vastusti kieltosopimusta. Mitattujen maiden joukosta kieltosopimuksen kannatus oli Suomessa matalin. Suo malaisita 60 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen hallituksen on toimittava tappajarobotit kieltävän kansainvä lisen sopimuksen aikaansaamiseksi. Merkillepantavaa on, että suomalaisis ta 28 prosenttia ei osannut tai halun nut kertoa kantaansa. Epävarmojen luku on yli kymmenen prosenttiyksik köä korkeampi kuin muissa maissa. Rauhanliiton viestinnän ja vaikut tamistyön asiantuntijan Tuuli Vuoren mukaan tulos kertoo siitä, että Suo messa kansalaiskeskustelu autonomi sista asejärjestelmistä on ollut hyvin vähäistä. Tähän mennessä Suomi ei ole kan nattanut sitovaa sopimusta, mutta Suo men kanta mainitaan nyt ensimmäistä kertaa maan hallitusohjelmassa: ”Suomi edistää kansainvälisissä neuvotteluissa autonomisten asejär jestelmien globaalia sääntelyä. Tavoit teena on kieltää tekoälyyn perustuvi en asejärjestelmien kehittäminen ja tuotanto.” Tällä hetkellä 30 maata on ilmaissut haluavansa kieltää täysin autonomiset asejärjestelmät. Mukana on vain yksi Euroopan Unioniin kuuluva maa, Itä valta. Muut maat ovat pääosin Latina laisesta Amerikasta, Pohjois Afrikasta ja Lähiidästä. Myös Kiina on ilmoitta nut haluavansa kieltää kyseisten asei den käytön, mutta ei kuitenkaan nii den kehittämistä ja tuotantoa. ANTTI KURKO Robottiaseet halutaan kieltää myös nykyisessä hallitusohjelmassa Enemmistö suomalaisista kannattaa autonomisten aseiden kieltämistä. algoritmista syrjintää. Tälläkin hetkel lä kasvojen tunnistus toimii parem min vaaleampiihoisilla kuin tummil la ja kone tunnistaa paremmin miehen kuin naisen äänen. MYÖS PERUSTAVANLA ATUISIA eetti siä kysymyksiä nousee pintaan, kun päätös elävän henkilön tappamisesta siirtyy ihmiseltä koneelle. Voiko elä män päättäminen olla vain ohjelmoitu tehtävä jossa ei pun nita ihmiselämän arvoa? Algoritmit häivyttävät tappami seen liittyvät eettiset ongelmat ja tekevät siihen johtaneista vaiheista epäinhimil lisen sarjan nollia ja ykkösiä. Entä kuin ka kansainvälinen oikeus suhtautuu tu levaisuudessa robo tin tekemään sotari kokseen? Osoittaako syyttävä sormi hyök käyskäskyn anta jaan, teknologian ke hittäjään, laitteiden hankkijaan vai itse robottiin? Kansalaisjärjes töt ja tutkijat ovat huolissaan siitä, että mikäli robottiaseil le ei aseteta rajoituksia, niitä tullaan näkemään käytössä laajasti jo lähi tulevaisuudessa. Vuonna 2017 yli sa dan johtavan tutkijan ryhmä 26:sta eri maasta esitti vaatimuksen autono misten aseiden totaalikiellosta. Mai neikasta ryhmää johtivat Teslan toi mitusjohtaja Elon Musk ja Googlen syväoppivaa teko älyä kehittävän yh tiön Deep Mindin perustaja Mustafa Suleyman. Tähän mennessä esimerkiksi Yh dysvaltojen armeija ei ole halunnut luovuttaa päätösvaltaa ihmisen tap pamisesta tekoälylle, koska tekoäly saattaa käyttäytyä arvaamattomasti. Huolimaton koodaus voi altistaa jär jestelmän myös hakkeroinnille. Mikäli autonomisia aseita ei kiel letä, tullaan niitä näkemään yhä enemmän käytössä lähitulevaisuu dessa. Niiden hankkiminen ja val mistaminen tulee olemaan edulli sempaa ja nopeampaa kuin kalliiden hävittäjälentokoneiden. Turkkilainen aseyhtiö STM on ke hittänyt Kargunimisen dronen, joka pystyy itsenäisesti löytämään kohteen ja hyökkäämään sitä vastaan. Kargut voidaan varustaa erilaisilla taiste lukärjillä kuten räjähdyspanoksilla tai ammuksilla ja ne voivat lähestyä kohdetta yksittäin tai jopa 30 lennokin parvena. Tällaisen droneparven tor juminen on ihmiselle lähes mahdoton tehtävä joten sitä vastaan on käytävä tekoälyn keinoin. Tämä synnyttää no peasti kilpavarustelun kierteen, jos sa valtiot varustavat itseään entistä älykkäämmillä, tehokkaammilla ja tu hovoimaisemmilla asejärjestelmillä. Maailman valtiot kehit tävätkin nyt tekoälyä kilpaa tois tensa kans sa. Kiinan presidentti Xi Jinping on asettanut tavoitteeksi, että Kiina on johtava maa tekoälyn kehittä misessä kymmenen vuoden päästä. Tällä hetkellä maa tunne taankin hyvin pitkälle kehitetystä kasvojentunnistustekno logiastaan. ASIANTUNTIJOIDEN MIELESTÄ auto nomisille asejärjestelmille tarvittaisiin nopeasti kansainvälinen sopimus, jos sa asetettaisiin selvät rajat tekniikan käytölle ennen kuin se leviää yleiseen käyttöön. Viimeksi asiaa käsiteltiin YK:n eräitä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen (CCW) puitteissa 13.– 15.11. Genevessä. Suurin osa maista kannattaa ihmiskontrollia kriittisissä päätöksissä kuten hyökkäyksen aloit tamisessa. Mailla on kuitenkin eri laisia tulkintoja useiden keskeisten käsitteiden kuten merkityksellisen ih miskontrollin määritelmistä. Semaatti sista erimielisyyksistä johtuen CCW:n kokouksen konkreettinen anti jäikin kansalaisjärjestöjen näkökulmasta laihaksi. Maat eivät onnistuneet edes käynnistämään neuvotteluja kansain välisen sopimuksen synnyttämiseksi. ”Päätöksiä robottiaseiden säänte lystä tai totaalikiellosta jarruttavat eräät isot vaikutusvaltaiset maat ku ten USA, Venäjä ja IsoBritannia, joilla on omat isot kehitysohjelmansa käyn nissä”, Tuuli Vuori sanoo. Keskustelu asiasta jatkuu, mut ta ennen pitkää nämä aseet leviävät taistelu käyttöön, jos niitä ei kielletä ennen sitä. ”KUINKA KANSAINVÄLINEN OIKEUS SUHTAUTUU TULEVAISUUDESSA ROBOTIN TEKEMÄÄN SOTARIKOKSEEN? OSOITTAAKO SYYTTÄVÄ SORMI HYÖKKÄYSKÄSKYN ANTAJAAN, TEKNOLOGIAN KEHITTÄJÄÄN, LAITTEIDEN HANKKIJAAN VAI ITSE ROBOTTIIN?”
Tärkeä dokumentti jo kadonneista teoksista ja graffitipaikoista maalarien kertomana. 35€ + postikulut >> kauppa.voima.fi / tilaukset@voima.fi PERINTÖ – HELSINKI GRAFFITI 1992–2017 Joululahjakirjojen TOP 3 Heather Morris AUSCHWITZIN TATUOIJA Unohtumaton kirja toivosta ja rakkaudesta. 1 Lucia Berlin ILTA PARATIISISSA ”Ilta paratiisissa esittelee rohkean kirjailijan, joka uskaltaa suodattaa kokemansa ja näkemänsä henkilö kohtaiseksi mutta samalla yleispäteväksi tilitykseksi olemassaolosta.” HS 2 G.L. Marvel & Leena Parkkinen SANKARITARINOITA ELÄIMISTÄ Loistava lahjakirja kaikille eläin hulluille. 3 Saatavana Helsingissä mm. Forumin X-mas Garage, Kolmen sepän Rosebud ja Karhupuiston Nide-kauppa sekä Suomalainen kirjakauppa. M A R G I N A A L I N U L K O P U O L I N E N K L U B I P E 2 . 1 2 . 2 1 9 O V E T : 2 . L I P U T : 1 ( S ) V A N T A A N V E R N I S S A L L A J O Y R E G W A N L E P O L A N A K K A & K U L K U T A U T I N A R R I E N K U N I N K A A T E S I T Y K S E T: 10 . 1. k l o 19 . / 11. 1. k l o 13 . / 17. 1. k l o 19 . / 18 . 1. k l o 13 . / 2 2 . 1. k l o 19 . / 7. 2 . k l o 19 . / 8 . 2 . k l o 13 T I K K U R I L A N T E AT T E R I : N I S K AV U O R E N NA I S E T T S E K K A A V U O D E N 2 2 O H J E L M A : W W W. K U L T T U U R I T E H D A S V E R N I S S A . F I /
26 • 10 / 2019 Vapaakauppa Ylikansallinen kaivosteollisuus on kiinnostunut noin kymmenestä prosentista Suomen maaperää ja luvun ennustetaan nousevan. Ympäristöjärjestöt ja asiantuntijat ennakoivat ongelmia ja vaativat tiukennuksia kaivoslakiin. Muutoksilla olisi kiire, sillä vireillä on EU:n ja Kanadan kauppasopimus CETA, joka todennäköisesti estäisi kaivoslain uudistamisen. TEKSTI ANNA PULKKA KUVA ANNIKA PITKÄNEN Kiista kaivoslaista kiristyy S UOMESSA ele tään kriittisiä hetkiä kaivos ja ympäristölain säädännön suh teen, sillä EU:n ja Kanadan välisen CETA vapaa kauppa sopimuksen odotetaan astuvan täydessä mitassa voimaan lähitulevai suudessa. Sopimus asettaa yhtiöi den oikeudet kansa laisten oikeuksien edelle ja ulkoistaa bisnekseen kuulu van riskinoton veronmaksa jille, ennustavat asiantuntijat ympäri maailmaa. Vaikka so pimus tulee todennäköisesti vaikuttamaan moniin eri yh teiskunnan osaalueisiin se kä eduskunnan ja tuomiois tuinten päätäntävaltaan, siitä on käyty vain vähän julkista keskustelua. Asiantuntijat ovat olleet huolissaan erityisesti CETA sopimukseen sisältyvästä in vestointien suojamekanismis ta, jonka avulla yhtiöt voivat vaatia korvauksia, jos Suo mi muuttaa lainsäädäntö ään epäedulliseen suuntaan investoijien kannalta. Muun muassa Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden pro fessori Martti Koskenniemi on arvioinut, että sopimus tar joaa ulkomaiselle sijoittajal le mahdollisuuden painostaa suomalaisia viranomaisia ja lainsäätäjiä. Investointisuojat saattavat lukita kaivoslain ja ympäristölainsäädännön pai koilleen niihin sisällytettyjen irtisanomisaikojen vuoksi jo pa vuosikymmeniksi. EDELLINEN HALLITUS ajoi Suomessa läpi CETAsopimuk sen hyväksymisen perehty mättä sopimukseen sisälty viin riskeihin demokratialle, lainsäädäntötyölle ja ympä ristölle. Edellinen eduskun ta äänesti sopimuksen ratifi oimisen puolesta, ja nyt sen voimaantulo on kansallisten päätöksentekoelimien ulottu mattomissa. Edellinen eduskunta hy väksyi CETA sopimuksen keväällä 2018 sillä ehdolla, että hallitus käynnistää välit tömästi kaivoslainsäädännön uudistamisen arvioinnin ja tuo tarvittavat muutosesityk set eduskunnan hyväksyttä väksi kuluvalla (eli edellisellä) hallituskaudella. Keskustapuolueen ohjauk sessa ollut työ ja elinkeinomi nisteriö tilasi syksyllä 2018 selvityksen kaivoslain muutos tarpeista kaivosyhtiöiden etu jen ajamiseen erikoistuneelta Boreniusasianajotoimistolta. Kyseisellä yrityksellä on useita taloudellisia kytköksiä kaivos teollisuuteen ja se on muun muassa lobannut nykyistä kaivoslakia aikanaan edus kunnalle yhdessä kaivosteol lisuuden eturyhmän kanssa. Boreniuksen selvityksen mu kaan kaivoslakia ei tarvinnut muuttaa. Lainsäädännön tiukenta misen sijaan edellinen halli tus ajoikin viime maaliskuussa viimeisillä hetkillä läpi muu toksen, jonka mukaan ympä ristöselvityksiä ei tarvita vielä lupahakemusta jätettäessä. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO (SLL) antoi perusteelli sen lausunnon Boreniuksen tekemästä selvityksestä SSL totesi sen riittämättömäksi. SLL vaatii, että valtion tuli si selvittää CETAsopimuksen asettamia edellytyksiä lain säädännön muutoksille huo mattavasti laveammin. Kai voslain lisäksi muun muassa nykyisen luonnonsuojelulain osalta tulisi selvittää, tarjoaa ko nykylainsäädäntö yhtiöille mahdollisuuden hakea korva uksia investointisuojan avulla. Kaivosteollisuuden etujen kannalta CETA on keskeinen, sillä Toronton pörssi on maail man suurin kaivannaisalan ra hamarkkinakeskus. Sen kautta arvioidaan virtaavan yli puo let maailman kaivannaissijoi tuksista. Suuri osa maailman kaivosyhtiöistä ilmoittaa koti paikakseen Kanadan. KANTEET OVAT yleistyneet alalla viime vuosina voi makkaasti. Kaivosyhtiöiden korvaus vaatimukset ovat nousseet investointisuojakan teissa yhteensä huimaaviin 53 miljardiin dollariin. SLL:n tietojen mukaan tyypillinen yhtiöiden nostama kanne liit tyy kaivoksen lupien muutta miseen tai perumiseen, kun kaivoksen toiminnasta on aiheutunut ennakoimatto mia tai huonosti ennakoituja ympäristö vahinkoja. Investointisuojien seura uksista on vastikään ilmaan tunut esimerkki Ruotsissa. Siellä australialainen malmin etsintäyhtiö vaatii korvauksia valtiolta CETA:n kaltaisen in vestointisuojan sisältävän sopi muksen avulla. Myös Suomi on osana samaa Energy Charter Tästä on kyse • Useat asiantuntijat ovat olleet huolissaan lähiaikoina todennäköisesti voimaan astuvasta EU:n ja Kanadan välisestä CETAvapaakauppasopimuksesta. • CETA:n on ennustettu vievän valtaa eduskunnalta ja tuomio istuimilta sopimukseen sisällytetyn investointisuojamekanismin vuoksi. • CETA saattaa lukita kaivoslainsäädännön jopa vuosikymmeniksi ja kasvattaa erityisesti kanadalaisten kaivosyhtiöiden toimivaltuuksia Suomessa. • Edellinen hallitus tilasi kaivoslain muutostarpeita koskevan selvityksen kaivoslobbarina tunnetulta asianajotoimistolta, joka ei päätynyt esittämään kaivoslaille muutostarpeita. ”INVESTOINTISUOJAT SAATTAVAT LUKITA KAIVOSLAIN JA YMPÄRISTÖ LAINSÄÄDÄNNÖN PAIKOILLEEN NIIHIN SISÄLLYTETTYJEN IRTISANOMISAIKOJEN VUOKSI JOPA VUOSIKYMMENIKSI.” ”EDELLINEN HALLITUS AJOI SUOMESSA LÄPI CETASOPIMUKSEN HYVÄKSYMISEN PEREHTYMÄTTÄ SOPIMUKSEEN SISÄLTYVIIN RISKEIHIN DEMOKRATIALLE, LAINSÄÄDÄNTÖ TYÖLLE JA YMPÄRISTÖLLE.
10 / 2019 • 27 Treaty sopimusta, jonka avul la investointisuojakanne on nostettu Ruotsia vastaan. EDELLINEN HALLITUS tilasi Boreniukselta ostetun rapor tin jälkeen uuden selvityksen kaivoslain muutostarpeista oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuorelta. Viime kesä kuussa julkaistussa selvityk sessä Vihervuori ottaa hyvin suppeasti kantaa CETAkysy mykseen. Hän toteaa lähinnä pitävänsä ”tarpeellisena, että CETAsopimukseen tai mah dollisiin uusiin investointisuo jasopimuksiin liittyvät varau tumisnäkökohdat otetaan nyt lainmuutostarpeita ja muu tosten sisältöä arvioitaessa huomioon”. Vihervuori totesi Kaivoslaki Nyt kansalaisaloitteesta mar raskuussa talousvaliokunnassa järjestetyssä kuulemisessa, et tei nykyisen kaivoslain välittö mästä soveltamisesta ole vielä kattavasti näyttöä. Toista miel tä ovat Kaivoslaki Nyt kansa laisaloitteen takana olevat ym päristöliikkeet sekä osittain myös Suomen luonnonsuoje luliitto, jonka lausunnon mu kaan etenkin malminetsinnän ja luonnonsuojelun välisistä ongelmista on jo olemassa riit tävästi oikeudellista näyttöä. NYKYISEN KAIVOSLAIN valu vioista kielii myös, että kai vosryhmän päällikkö Terho Liikamaa Turvallisuus ja ke mikaalivirasto Tukesista on kertonut kaik kien hakijoiden saavan Tukesilta malmin etsintäluvan nykyisen lain puitteissa. 2011 voimaan tulleen kai voslain aikana kaivosyhtiöille on ehditty myöntää valtavas ti ongelmallisia etsintälupia. Esimerkiksi Tuusniemelle Pohjois Savoon myönnettiin tänä vuonna malminetsintä lupa vastoin demokraattisesti valittujen päättäjien tahtoa. Luvan myöntöä vastustivat Tuusniemen kunnanhallitus, alueen maanomistajat, Savon linnan kaupunki sekä lukuisat yhdistykset ja kansalaiset. Pisimmillään jopa 15 vuo den pituisiksi jatkettavat mal minetsintäluvat eivät ole usein jo valmiiksi talousvaikeuksis ta kärsiville kunnille merki tyksettömiä. Esimerkiksi Han nukaisesta on raportoitu yli vuosikymmenen kestäneen kaivosuhan pysäyttäneen matkailuinvestoinnit alueelle ja käytännössä tehneen arvot tomaksi uhan piirissä olevat tontit. Samaan aikaan minimaa lisia kuluja yhtiöille tuotta vat varaukset ja etsintäluvat voivat nostaa yhtiöiden ar voa pörssissä. Yhtiöt voivat A USTRALIALAINEN Aura Energy -yhtiö on haastanut Ruotsin valtion oikeuteen tämän kiellettyä yhtiöltä uraanin etsinnän ja louhinnan. Yhtiö vaatii valtiolta 1,69 miljardin euron suuruisia korvauksia. Yhtiö vetoaa investointisuojaan, joka perustuu Ruotsin valtion allekirjoittamaan Energy Charter Treaty -sopimukseen. Investointisuojamekanismi tarjoaa yhtiöille mahdollisuuden haastaa kohdemaat välimiesoikeuteen, jos valtiot päätyvät muuttamaan lainsäädäntöään yhtiöille epäedulliseen suuntaan. Myös Suomi on allekirjoittanut Energy Charter Treaty -sopimuksen. Hollannissa on puolestaan parhaillaan meneillään kyseiseen sopimukseen liittyvä kiista, jossa yhtenä keskeisenä osapuolena toimii suomalainen valtionyhtiö Fortum. Fortum omistaa 70 prosenttia Uniperista, joka uhkaa vaatia Hollannin valtiolta korvauksia, koska valtio valmistelee maahan kivihiilen kieltävää lakia. Valmisteilla oleva laki edellyttää yhtiöltä hiilivoimaloiden sulkemista vuoden 2029 loppuun mennessä. Hollanti on ajamassa alas kivihiilen tuotantoa Pariisin ilmasto sopimuksen määrittämässä aikataulussa. Hiilen polttamisen lopettaminen on tärkeää, jotta voidaan saavuttaa sovitut päästötavoitteet. ANNA PULKKA Yhtiöt vaativat korvauksia Euroopan valtioilta Ruotsissa malminetsintäyhtiö vaatii valtiolta jättikorvauksia. Suomalainen Fortum on mukana vastaavassa kiistassa Hollannissa. myös myydä aluevarauksen sa toisille kaivosyhtiöille ja tehdä näin voittoa. Tuusnie mellä ja Heinävedellä mal minetsintää vastoin paikallis ten tahtoa harjoittava pieni junioriyhtiö saattaa päätyä lopulta myymään esiintymien oikeudet isolle kanadalaiselle kaivosyhtiölle. Työ ja elinkeinoministe riön lähes satasivuisesta kai vosalan toimialaraportissa (2019) ei kerrota, minkä laa juisen pintaalan kaivos yhtiöt ovat Suomesta varanneet. Tämän saa selville ainoas taan tekemällä erikseen tieto pyynnön kaivosviranomaise na toimivalle Tukesille. Tällä hetkellä kaivosyhtiöiden mal minetsinnän, varausten ja näi hin liittyvien hakemusten pii rissä Suomen pintaalasta on kymmenen prosenttia (noin 35 000 km 2 ), yli neljä kertaa Kymenlaakson kokoinen alue. Malminetsinnässä on ollut käynnissä uusi buumi jo muu taman vuoden ajan, joten ole tettavasti yh tiöiden toiminnan pintaala lähitulevaisuudessa kasvaa. Alueiden varaamisen helppoutta kuvaa muun mu assa Latitude 66 Cobalt yh tiön hetki sitten tekemät ennä tysmäiset 5 700 km 2 laajuiset aluevaraukset. VIIMEISIMMÄT K Ä ÄNTEET kaivoslain uudistamisessa ovat tulleet uuden hallitus ohjelman ja kaivoslain koko naisvaltaista muutosta ajavan Kaivoslaki Nyt kansalaisaloit teen puolelta. Näillä kahdella on useita yhtymäkohtia, mut ta hallitusohjelma ei suoraan lupaa uudistaa kaivoksia kos kevaa lainsäädäntöä perus teellisesti, vaan ennemminkin selvittää mahdollisuutta tiet tyjen uudistusten tekemiseen. Noin 60 000 allekirjoitusta ke rännyt Kaivoslaki Nyt kansa laisaloite sen sijaan ajaa vah voja muutoksia nykyiseen lakiin. Investointisuojasta esite tyt asiantuntijaarviot saavat ihmettelemään, miksi CETA sopimukselle keskeiset lain säädännön muutosprosessit eivät ole vielä täydellä vauh dilla käynnissä. Vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen esitti marraskuussa hallitukselle kirjallisen kysy myksen siitä, miten hallitus on varautunut sopimuksen investointisuojan voimaan as tumiseen. Jos haasteeseen ei pian tartuta, kaivosteollisuu den viime vuosina valtiolle ja veronmaksajille tuottamat miljoonalaskut, esimerkik si Nivalassa 16 miljoonaa se kä Talvivaarassa satoja mil joonia, saattavat olla vasta alkusoittoa. ”TUUSNIEMELLE POHJOIS SAVOON MYÖNNETTIIN TÄNÄ VUONNA MALMINETSINTÄ LUPA VASTOIN DEMOKRAATTISESTI VALITTUJEN PÄÄTTÄJIEN TAHTOA.”
ANANDA Suomen luetuin joogalehti on uudistunut! Entistä kätevämmän kokoisen lehden sivuilla puhutaan kevyttä ja raskasta asiaa joogasta ja meditaatiosta sekä tutustutaan mielenkiintoisiin joogeihin Suomessa ja ulkomailla. 4 numeroa vuodessa 25/30 euroa. toimitus@anandalehti.fi www.anandalehti.fi KRISTOSOFI Aseettomuudesta, ihmisyysmoraalista, mestariviisaudesta sekä jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisen kuolemattomuudesta kiinnostuneille. Uusille tilaajille 15 euroa – 10 numeroa vuodessa! Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com puh. 050 369 7534 YDIN Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Tsekkaa sivumme www.ydinlehti.fi, tilaa oma lehtesi printtinä tai digitaalisena. Tee meille myös palvelus, kysy Ydin-lehteä kirjastostasi. Mielipideja kulttuurilehtiä tarvitaan. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 35/28/20 euroa. Irtonumero 9 euroa Tilaukset: ydin@ydinlehti.fi www.ydinlehti.fi ASTRA Gillar du samhälle, kultur och feminism? Vill du läsa artiklar, intervjuer och kritik av varierade skribenter? Tilltalas du av snygga fotografier och fantasifulla illustrationer? Läs Astra! 4 nummer/år, 45/35 euro www.astra.fi/prenumerera NUORI VOIMA Nuori Voima on Suomen vanhin ja freesein kirjallisuuslehti. Viisi kertaa vuodessa kirjoittamisen kirkkainta kärkeä: esseitä, runoutta, käännöksiä & kirjallisuusjournalismia. Vuosikerta 50 euroa www.nuorivoima.fi www.nuorivoima.fi/tilaa SUOMEN LUONTO Luonnonystävän lehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaus on lahja luonnolle, sillä lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Joulutarjous: printti+digi vuodeksi 57,50 € Tilaukset: www.suomenluonto.fi/joulu Irtonumero Lehtipisteistä 9,50 €. HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Historiallinen Aikakauskirja on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset YLIOPISTO-LEHTI Yliopisto-lehti esittelee viimeisimmät tutkimukset, ajattomimmat analyysit, tietävimmät tutkijat ja ihastuttavimmat ilmiöt. Tiedettä rakkaudella Helsingin yliopistosta. Kaikille. Kestotilaus (10 numeroa) 45 e Opiskelijan kestotilaus (10 numeroa) 22 e Tutustumistilaus (5 numeroa) 15 e Tilaukset: helsinki.fi/tilaalehti VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi MAAILMAN KUVALEHTI Maailman Kuvalehti on ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti. Usein palkittu lehti kertoo tarinoita ympäri maailman, taustoittaa ja syventää uutisvirtaa. Lehden rinnalla pyörii aktiivinen verkkoalusta www.maailmankuvalehti.fi. Tilaa lehti: Vuosikerta 6 numeroa 42 €. www.maailmankuvalehti.fi/tilaus KAMERA-LEHTI Kamera-lehti on Suomen suurin ja ainoa kotimainen valokuvauksen erikoislehti ammattilaisille ja harrastajille. Lehti kertoo ajankohtaiset uutiset ja antaa lukijoille monipuolisia käytännön vinkkejä valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn. Tutustumistarjouksena nyt 29 € / 6 kk Tilaukset: https://kamera-lehti.fi/voima MUSEO Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä museoalan ainoa aikakauslehti. Lehti tarjoaa näkymiä museoiden kulissien taakse ja kertoo tärkeistä keskustelunaiheista museokentällä. Lehdissä paneudutaan syvemmin ajankohtaisiin teemoihin, tutustutaan näyttelyihin, taiteilijoihin sekä museoiden työntekijöihin. Tilaa MUSEO joulutarjoushintaan: kestotilaus 25 € tai vuositilaus 30 € tunnuksella ”joulutarjous” 24.12. asti: https://www.museoliitto.fi/tilaa-lehti TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristöfilosofisia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Ekologisesti kriisiytyneen aikamme ajankohtaisin lehti. Kestotilaus (4 numeroa) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com/tilaa-lehti NY TID Ny Tid är en partipolitiskt obunden vänsterkulturtidskrift som värnar om den långa och långsamma journalistiken. 12 nr/år: 72 € nytid.fi/pren LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio lehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten ja perheiden arjesta. Saatavilla nyt myös digiversiona! Hinnat alk. 55 e (6 kk) ja 79 e (12 kk) tai diginä vain 29 ja 49 e! Digitilauksiin sis. arkisto nrosta 12/2016. www.lapsenmaailma.fi Joululahjaksi kulttuuria, mielipiteitä tai tiedettä? Mikä aihe ikinä kiinnostaa, lähes 200 lehden joukosta löytyy varmasti sopiva tyydyttämään lukemisen nälkää. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Tilaa itsellesi tai lahjaksi mieltä avartava lehtikokemus: WWW.KULTTILEHDET.FI.
ANANDA Suomen luetuin joogalehti on uudistunut! Entistä kätevämmän kokoisen lehden sivuilla puhutaan kevyttä ja raskasta asiaa joogasta ja meditaatiosta sekä tutustutaan mielenkiintoisiin joogeihin Suomessa ja ulkomailla. 4 numeroa vuodessa 25/30 euroa. toimitus@anandalehti.fi www.anandalehti.fi KRISTOSOFI Aseettomuudesta, ihmisyysmoraalista, mestariviisaudesta sekä jälleensyntymisestä, karmasta ja ihmisen kuolemattomuudesta kiinnostuneille. Uusille tilaajille 15 euroa – 10 numeroa vuodessa! Tilaukset: anja.kesavuori@gmail.com puh. 050 369 7534 YDIN Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Tsekkaa sivumme www.ydinlehti.fi, tilaa oma lehtesi printtinä tai digitaalisena. Tee meille myös palvelus, kysy Ydin-lehteä kirjastostasi. Mielipideja kulttuurilehtiä tarvitaan. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 35/28/20 euroa. Irtonumero 9 euroa Tilaukset: ydin@ydinlehti.fi www.ydinlehti.fi ASTRA Gillar du samhälle, kultur och feminism? Vill du läsa artiklar, intervjuer och kritik av varierade skribenter? Tilltalas du av snygga fotografier och fantasifulla illustrationer? Läs Astra! 4 nummer/år, 45/35 euro www.astra.fi/prenumerera NUORI VOIMA Nuori Voima on Suomen vanhin ja freesein kirjallisuuslehti. Viisi kertaa vuodessa kirjoittamisen kirkkainta kärkeä: esseitä, runoutta, käännöksiä & kirjallisuusjournalismia. Vuosikerta 50 euroa www.nuorivoima.fi www.nuorivoima.fi/tilaa SUOMEN LUONTO Luonnonystävän lehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaus on lahja luonnolle, sillä lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Joulutarjous: printti+digi vuodeksi 57,50 € Tilaukset: www.suomenluonto.fi/joulu Irtonumero Lehtipisteistä 9,50 €. HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Historiallinen Aikakauskirja on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset YLIOPISTO-LEHTI Yliopisto-lehti esittelee viimeisimmät tutkimukset, ajattomimmat analyysit, tietävimmät tutkijat ja ihastuttavimmat ilmiöt. Tiedettä rakkaudella Helsingin yliopistosta. Kaikille. Kestotilaus (10 numeroa) 45 e Opiskelijan kestotilaus (10 numeroa) 22 e Tutustumistilaus (5 numeroa) 15 e Tilaukset: helsinki.fi/tilaalehti VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertaisuuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaa-ajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeusja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi MAAILMAN KUVALEHTI Maailman Kuvalehti on ajattelevien maailmankansalaisten oma lehti. Usein palkittu lehti kertoo tarinoita ympäri maailman, taustoittaa ja syventää uutisvirtaa. Lehden rinnalla pyörii aktiivinen verkkoalusta www.maailmankuvalehti.fi. Tilaa lehti: Vuosikerta 6 numeroa 42 €. www.maailmankuvalehti.fi/tilaus KAMERA-LEHTI Kamera-lehti on Suomen suurin ja ainoa kotimainen valokuvauksen erikoislehti ammattilaisille ja harrastajille. Lehti kertoo ajankohtaiset uutiset ja antaa lukijoille monipuolisia käytännön vinkkejä valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn. Tutustumistarjouksena nyt 29 € / 6 kk Tilaukset: https://kamera-lehti.fi/voima MUSEO Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä museoalan ainoa aikakauslehti. Lehti tarjoaa näkymiä museoiden kulissien taakse ja kertoo tärkeistä keskustelunaiheista museokentällä. Lehdissä paneudutaan syvemmin ajankohtaisiin teemoihin, tutustutaan näyttelyihin, taiteilijoihin sekä museoiden työntekijöihin. Tilaa MUSEO joulutarjoushintaan: kestotilaus 25 € tai vuositilaus 30 € tunnuksella ”joulutarjous” 24.12. asti: https://www.museoliitto.fi/tilaa-lehti TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tv-sarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100-sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja elämäntavan edistämiseen. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristöfilosofisia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Ekologisesti kriisiytyneen aikamme ajankohtaisin lehti. Kestotilaus (4 numeroa) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com/tilaa-lehti NY TID Ny Tid är en partipolitiskt obunden vänsterkulturtidskrift som värnar om den långa och långsamma journalistiken. 12 nr/år: 72 € nytid.fi/pren LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio lehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten ja perheiden arjesta. Saatavilla nyt myös digiversiona! Hinnat alk. 55 e (6 kk) ja 79 e (12 kk) tai diginä vain 29 ja 49 e! Digitilauksiin sis. arkisto nrosta 12/2016. www.lapsenmaailma.fi Joululahjaksi kulttuuria, mielipiteitä tai tiedettä? Mikä aihe ikinä kiinnostaa, lähes 200 lehden joukosta löytyy varmasti sopiva tyydyttämään lukemisen nälkää. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Tilaa itsellesi tai lahjaksi mieltä avartava lehtikokemus: WWW.KULTTILEHDET.FI.
MAHDOLLISUUKSIEN KARNEVAALI Kuvat viekoittelevasti hymyilevistä miehistä oli todennäköisesti suunnattu heteronaisille. ”Naisiin vetosi korttien modernius: rai(la)kas tyyli, miehet, jotka eivät olleet korostuneen miehisiä. Tämäkin oli art decoa. Stailatut, maalatut miehet kehtasivat poseerata, katsoa kulmien alta viekoittelevasti – vaan ei liian vaarallisesti. Turvallisia unelmia.” ”Tämän tyylin kortteja on säilynyt melko paljon ja niissä toistuvat samat mallit. Kenties he olivat pikkujulkkiksia tai ainakin heistä tuli sitä korttien ansiosta.” Helsinkiläisessä taidemuseossa nähdään sukupuolella ja seksuaalisuudella leikittelyä sadan vuoden takaa. G AL LE RI A TEKSTI MIIA VISTILÄ
MAHDOLLISUUKSIEN KARNEVAALI ”K AKSINAPAISEN kulttuurin koodeja rikotaan kuvissa kilpaa. Miehenpuolet ovat iloisia hinthapeleita, naisoletetut viihtyvät äijämyksen roolissa. Lapsetkin tuntuvat viittaavan kintaalla normiyhteiskunnan säännöksille”, kuvaa Harri Kalha kuratoimansa HAM:n näyttelyn teoksia Sukupuolen sotkijat -kirjassaan. Postikortit olivat viime vuosisadan alun uusi media ja niiden kuvat kuin meemejä, joiden usein monikerroksisten viestien ymmärtäminen vaati samojen taustatietojen jakamista. Kortteja tehtiin paljon ja suureen määrään mahtui marginaalisempaakin sisältöä. Taidemuseo HAM:ssa Helsingissä on esillä 300 1900-luvun alussa tehtyä postikorttia ja valokuvaa, joissa leikitellään iloisesti sukupuolirooleilla ja sukupuolen ilmaisulla – aikana, jolloin poikatyttökin oli haukkumasana. Kuvissa myös vihjataan homoseksuaalisiin haluihin, joita kuvien ottamisen aikaan pidettiin sairautena ja joiden harjoittamista rikollisena. Kalha löysi kuvat berliiniläiseltä kirpputorilta sata vuotta myöhemmin, 2010-luvun vaihteessa. Aikakautensa salaisuudet muuttuvat juhlituksi ja jaetuksi alakultuuriksi, kun tämän vuosisadan ihminen tulkitsee kuvia omista lähtokohdistaan. ”Nykyihmiselläkin on oikeus unelmoida – nähdä hetken aikaa unta historiasta, jota ei ehkä tiukasti ottaen ollut”, Kalha kirjoittaa. Kaikkia kuvien kapinallisia kauheuksia ei nykykatsoja välttämättä edes tunnista. Miten julkeaa olikaan naisen käyttää housuja! Sukupuolen sotkijat -näyttely Taidemuseo HAM:ssa 1.11.2019– 27.9.2020. Lainaukset Harri Kalhan teoksesta Sukupuolen sotkijat – Queer-kuvastoa sadan vuoden takaa (Parvs 2019). ”Pornografiaa postilaitos ei katsonut suopeasti, mutta pehmoinen erotiikka läpäisi seulan.” Eroottista kuvastoa ylevöitettiin usein myyttisillä aiheilla. Peilillä viitattiin Narkissos-myyttiin. ”Oliko kyseessä tarkoin käsikirjoitettu vitsi, understatementin valeasuun puettu riemukas camp-pilkahdus? Vaiko sittenkin dokumentti kahden miehen koruttomasta ristiinpukeutumisrituaalista? Tarinan juju on juuri se, että emme voi varmuudella tietää vastausta.” Naisista oli enemmän parikuvia kuin miehistä. Ehkä ”perinteikäs teatterikäytäntö, jossa naiset näyttelivät myös miesten rooleja pohjusti tietä toinen toistaan hehkuttavampiin kuviin ’naistenvälisestä’ romantiikasta. Kyse oli ainakin osin hyväksytystä konventiosta, eräänlaisesta funktionaalisesta pukuleikistä.” Valtaväestö ”näki pareissa teatraalisen heterofantasian tai korkeintaan hupaisan roolileikin, joka loi mielikuvia 1700-luvun pikkutuhmasta hovikulttuurista pittoreskeine lemmenleikkeineen. Lesbous jäi vienoksi vihjeeksi – pikantiksi soinnuksi, jonka kuiskauksen kuulivat harvat ja valitut.” ”1800?1900-luvun vaihteessa sukupuolitaiteilu oli kuriositeettina verrattavissa sirkusten kummajaisnumeroihin. Esityksissä korostui magiikka ja metamorfoosi, taianomainen muuntautuminen. Ranskassa varhaisista drag-artisteista käytettiin ilmaisua homme protée, ’ihmis-Proteus’, joka perustui antiikin myyttiin: meren jumala Proteus kykeni halutessaan muuttamaan muotoaan.”
Hallamarja 2 cl sokerilientä 2 cl puolukkamehutiivistettlä 2 cl mustikkakeittoa kivennäisvettä jäitä tuoretta timjamia Kiehauta varovasti kattilassa miedolla lämmöllä 1:1 sokeria ja vettä kunnes sokeri on täysin liuennut. Jäähdytä. Murskaa kevyesti 1 timjamin oksa lasin pohjalle. Kaada lasiin puolukkamehutiivistettä laimentamattomana, mustikkakeittoa ja sokerilientä. Lisää jäät ja kivennäisvesi, sekoita lusikalla. Koristele tuoreella timjamilla. ”Yrttinen ja puolukkainen. Raikas ja mielenkiintoinen maku.” ”Drinkkimäinen, vahva, täyteläinen.” ”Koostumukseltaan raskas, vähän tylsä.” Sitruuna-salmiakki (Black Panther) sokerilientä alkoholitonta salmiakkikossua jäitä sitruunalohkoja minttua Täytä lasi puoliksi sokeriliemellä ja puoliksi alkoholittomalla salmiakkikossulla. Koristele isolla jääpalalla, sitruunan lohkoilla ja minttulipulla. ”Tulee hyvällä tavalla teinifiilis. Tosi hyvä maku ja tyylikäs ulkoasu. Nyt juhlat alkavat!” ”Makea, pirteä, iloinen.” ”Tumma. Maistuu ennen kaikkea salmiakkikossulta. Punajuuri-hunaja Siirappi: 2 cl hunajaa 2 cl punajuurimehua Muut aineosat: 4 cl sitruunamehua jääpaloja Kuumenna siirapin ainesosia kattilassa hellalla, kunnes hunaja on nestemäistä. Viilennä kattila huoneenlämmössä ja laita sitten jääkaappiin. Sekoita lasiin puolet siirappia ja puolet sitruunamehua sekä jäitä. Lisää halutessasi esimerkiksi neilikkaa, kanelia tai muuta jouluista maustetta. ”Kiva, kun on jotain näin erilaista, sillä drinkin ei yleensä odota maistuvan punajuurelta. Aikuiseen makuun! Itse en tosin niin pidä vahvasta punajuuren mausta.” ”Entisaikojen tunnelmaa. Tulee mieleen syksy ja sadonkorjuujuhlat.” ”Jouluinen ja venäläinen, kuin borssikeitto. Drinkki sopisi hyvin vuohenjuuston kanssa.” Mocktailit Yhä useampi kieltäytyy alkoholista kokonaan. Mutta mitä juhlavaa juoda, jos edessä on pikkujoulut, uuden vuoden bileet tai tipaton, vaan ei hipaton, tammikuu? Mistä mitat? Teelusikka = 1,5 cl Snapsilasi = 4 cl Kaksi juomien sekoittamisen ammattilaista, Jenni Elkelä Helsingin VENNiltä ja Henri Halonen Goldfishistä, esittelevät juomalistojensa tarjontaa. Kolmen hengen testiryhmä koemaistoi ammattilaisten rakentamat mocktailit. Sokeriliemen ohje: 1 osa vettä, 1 osa sokeria Kiehauta varovasti kattilassa miedolla lämmöllä kunnes täysin liuennut. Jäähdytä. Omenavarkaissa omenalohkoja puolikas lime lohkoina 8 cl omenamehua 2 cl inkiväärisiirappia 8 cl alkoholitonta inkivääriolutta (fever-tree gingerbeer) Kiehauta sokerisiirappiin inkiväärinpaloja (maun mukaan), siivilöi ja anna jäähtyä. Murskaa lime ja omenalohkot lasin pohjalle, mittaa lasiin ainekset ja lisää jäät, sekoita lusikalla voimakkaasti. Koristele omenalohkoilla. ”Kirpeä ja makea. Voisi olla mojito.” ”Raikas, raksuu kivasti hampaissa.” ”Kirpeä, hyvää inkivääri, mutta tunkkaisen muovinen jälkimaku.” sseellvvin in ppääinin UUuussi i v vuuo o ii
Virgin Kir Royal Mustaherukkamehutiivistettä alkoholitonta samppanjaa Kaada mustaherukka mehu tiivistettä samppanjalasiin noin 2 cm ja päälle alkoholitonta samppanjaa. Kookos & lime 1 dl kookosmaitoa puolen limen mehu jäitä sitruunalimonadia Sekoita jäiden kanssa shakerissa kookosmaito ja limen mehu. Kaada korkeaan lasiin, ja täytä lasi sitruuna limonadilla. Mango & chili 2 dl mangomehua 1 rkl vahvaa inkiväärimehua 5–10 tippaa tabascoa ripaus kanelia Sekoita kaikki ainekset shakerissa, kaada laseihin. Emmi Valveen mocktailvinkit aloittelijolle TEKSTI ELISA HELENIUS JA MIIA VISTILÄ KUVAT HANNA LINNOVE ”J OS HALUA A lopettaa, niin kannattaa pohtia todella rehellisesti mitä tarpeita se alkoholin käyttö tyydyttää. Ne tarpeet eivät katoa holittomuuspäätöksen myötä minnekään, joten pitää keksiä millä muilla tavoilla ne voi täyttää”, porvoolainen sarjakuvataiteilija Emmi Valve kiteyttää. Vuoden vaihtuessa hän on ollut vuoden ilman alkoholia. Aiemmin sitä kului ainakin pari kertaa viikossa useampi annos kerrallaan. ”Olin miettinyt lopettamista jo useasti aiemmin, terveysja muista syistä. Tärkein syy lopettamiselle oli, että alkoholi laskee mielialaa ja sen vaikutus kestää useita päiviä, paljon humalaa pidempään.” Kulttuurialan arjessa yhdelle viikolle saattoi osua seitsemänkin tapahtumaa, joissa tarjottiin alkoholia. ”Päätös syntyi joulun ja uuden vuoden välipäivinä. Olin sitä ennen juonut alkoholia monena päivänä peräkkäin tilaisuuksissa, joissa se ikään kuin kuului asiaan ilman että oikeasti olisin halunnut. Olisi rasittavaa miettiä joka kerran erikseen juodako vaiko ei, joten päätin kokeilla, miltä tuntuisi olla kokonaan ilman.” Valve jatkoi käymistä samoissa tapahtumissa, mutta joi esimerkiksi alkoholitonta olutta. ”Jatkoin ensin sosiaalista elämää, jota minulla oli ollut mutta ilman alkoholia. Vähitellen etsin toisenlaisia menoja. Useimmille on todennäköisesti helpompaa, jos alkoholin käyttö liittyy tietynlaisiin sosiaalisiin tilanteisiin, alkaa ensin käydä erilaisissa tapahtumissa ja palailla vasta myöhemmin vanhoihin kuvioihin uusien tapojen vakiinnuttua.” VALVEEN ELÄMÄ muttui paljon vuoden aikana. ”Alkoholittomuus toi lisää energiaa , tietynlaiset väsyneet päivät jäivät pois. Panostin tämän energian omaan hyvinvointiini, tapoihin joiden avulla voin paremmin ja saan lisää energiaa. Aloin syödä terveellisemmin ja etsin aktiivisesti tapoja palautua paremmin.” Nyt Valve joogaa ja meditoi. Ja käy paljon ulkona. ”Käyn tapahtumissa, kuten keikoilla, teatterissa, avajaisissa ja luennoilla, koska kaipaan rentoutumista ja hauskanpitoa. Sitten taas konkreettista fyysistä ja henkistä mielihyvää, eli ihan puhtaita kiksejä haen esimerkiksi yin-joogasta, rentoutuskellunnasta ja sound healingista.” Valve muistuttaa mielihyvän eri muodoista: ”Moni ajattelee että raittiina vaan istuu kotona ja on onnellinen teekuppinsa kanssa. Kun tuleekin tarve saada vahvoja säväreitä jostain, ajatellaan että ollaan epäonnistuttu. Vaikka on ihan okei ja luonnollista haluta myös välitöntä mielihyvää, eikä vain pitkäjänteisen työskentelyn ja pidättäytymisen kautta saavutettavaa hidasta mielihyvää.” Kaikki muutokset vuoden aikana eivät olleet mukavia. Sosiaalinen elämä muuttui ja välillä oli yksinäistä. ”Kaveripiirini vaihtui. Kun en enää käynyt tapahtumissa, joiden ainoa sisältö on alkoholi, jotkut ihmiset ja menot jäivät pois. Oli vähän surullista huomata, että joidenkin kanssa yhteistä oli ollut vain yhteinen kantabaari. Mutta samalla lähennyin sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa jaan nykyisin minulle tärkeitä asioita. Oli hienoa huomata, että sellaisia ihmisiä oli jo valmiiksi tuttavapiirissä, kun aloin kertoa uusista kiinnostuksen kohteistani.” VALVE JUO EDELLEEN – nyt mocktaileja. ”Join aluksi paljon alkoholitonta olutta, myös kotona, mutta nykyään yleensä vain baarissa. Jos olen oikeassa cocktailbaarissa, jolla on mocktaileja listalla, niin tietysti tilaan niitä.” Valve tekee mocktaileja myös kotona. Hän kerää reseptejä ja kehittää niitä itsekin. ”Oli helppoa siirtyä mocktailehin, kun oli jo valmiiksi drinkkien tekoon liittyviä tavaroita kotona. Mutta aloittelija pärjää pitkälle shakerilla.” Sarjakuvataiteilija Emmi Valve kokeili millaista on elämä ilman alkoholia. Vuodessa kaveripiiriä vaihtui ja jaksaminen lisääntyi. Elkelän neuvo aloittelijalle: Aloita drinkkien rakentaminen omista suosikkihedelmistäsi ja -marjoistasi. Juomien sopivat vahvuudet eli aines osien parhaat suhteet löytyvät testaamalla ja maistamalla. Halosen vinkki aloittelijalle: Shakerina voi käyttää esimerkiksi tyhjää kannellista hillopurkkia – ja cocktailin voi nauttia vaikka suoraan purkista. DRINKIT NEUVOI ravintola VENNin liike ideapäällikkö Jenni Elkelä, joka on ollut mukana suunnittelemassa ravintolan listalle tulevia mocktaileja. Ravintolan juomalista vaihtuu puolivuosittain ja nyt talvella tarjolla ovat mocktailit Hallamarja ja Omenavarkaissa. VENN Helsinki, Mikonkatu 4 raflaamo.fi/fi/helsinki/venn-helsinki JUOMAT SEKOITTI Goldfish-drinkkibaarin Henri Halonen. Juomissa käytettiin mausteena myös alkoholitonta tislettä, seedlipiä, jota saa toistaiseksi vain ravintolakäyttöön. Goldfish, Korkeavuorenkatu 21, Helsinki goldfish.fi sseellvvin in ppääinin UUuussi i v vuuo o ii Lisää alkoholittomien juomien ohjeita Voiman netti sivulla.
Ensi-ilta Kotkan Kaupunginteatterissa 1.2.2020 TEKSTI JA OHJAUS: MILJA SARKOLA ROOLEISSA: LOTTA KAIHUA, TOMMI KORPELA, EERO RITALA JA LAURA RÄMÄ KANTAESITYS Q-TEATTERISSA 13.2.2020 LIPUT Q-TEATTERI JA WWW.TIKETTI.FI DRAMATURGIA: KATARIINA NUMMINEN LAVASTUS: KAISA RASILA VALOSUUNNITTELU: HEIKKI PAASONEN PUKUSUUNNITTELU: RIITTA RÖPELINEN ÄÄNISUUNNITTELU: EERO NIEMINEN Q-TEATTERI.FI ramppikuume.net Facebook.com/ramppikuume Instagram.com/ramppikuume Valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma 13 –20-vuotiaille Tapahtuma tarjoaa nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa. Ylioppilasteatterissa 5.12.–25.1. Liput 15/10 euroa. WWW.YLIOPPILASTEATTERI.FI Joulun elämyksellisin lahja pukinkonttiin CineMa Orionin lahjakortti Kysy teatterin kassalta Eerikinkatu 15, Helsinki
10 / 2019 • 35 Runografi-verkkosivusto aikoo arvioida kaikki tulevaisuudessa julkaistavat kotimaiset ja käännetyt runokirjat. Lisäksi se tarjoaa lukijoille alustan keskustella runoudesta. TEKSTI JA KUVA ELISA HELENIUS Portaali suomenkieliseen runouteen ”O LEN PERSEILLYT taidekentällä sen verran onnistuneesti, että minut on alettu ottaa vakavasti! Ideani ovat monesti olleet korkealentoisia, mutta olen niin usein myös onnistunut projektieni toteuttamisessa, että nykyään kelpaan myös rahoittajille", Daniil Kozlov, 28, naurahtaa Keskuskirjasto Oodin kahvilan pöydässä. Kozlov tunnetaan myös taiteilijanimellä Susinukke Kosola. Hän on turkulainen runoilija, sanataideohjaaja ja entinen kirjankustantaja, nyt myös Runografin ideoija. Runografista tulee verkkosivusto runoarvioille ja -keskusteluille. Suomen kulttuuri rahasto myönsi hankkeelle lokakuun lopussa 120 000 euron Taide²-apurahan. ”OLEN AINA OLLUT kiinnostunut työskentelemään kirjallisuuden kentällä muutenkin kuin kirjailijana. Ruohonjuuritason työskentely ja vaihtoehtojen luominen kiinnostavat. Ideani ovat syntyneet siitä, että olen huomannut jonkin institutionaalisen ongelmakohdan”, Kozlov taustoittaa. Kozlovin nyt havaitsema epäkohta on vanha tuttu, eli runoarvioiden vähyys ja lyhyys kulttuuria käsittelevissä lehdissä. Runografin toinen tärkeä tehtävä on auttaa niin ammattilaisia kuin lukijoita hahmottamaan, mitä kaikkea suomalaisessa runouden maailmassa tapahtuu. ”Runoja julkaisevat pääosin pienkustantamot. Harva jaksaa kahlata läpi 25 kustantamon katalogit tai seurata kaikkia runousaiheisia verkkosivustoja.” Kolmanneksi Runografi haluaa tarjota uudenlaisen runouden luokittelujärjestelmän, jonka avulla on helppoa löytää ja suositella kirjoja. ”Kirjastoissa ja kirjakaupoissa runokirjoja ei oikeastaan luokitella mitenkään, vaan ne ovat järjestyksessä tekijän nimen mukaan. Selkeästi ymmärrettävän luokitusjärjestelmän puuttuminen tekee mieluisten teosten löytämisestä vaikeaa. Tämän takia erityisesti nuoret kokevat runouteen tarttumisen hankalaksi. Kirjastonhoitajatkaan eivät tiedä, mitä runokirjoja suositella nuorille.” Kozlov toivoo, että Runografin arviot olisivat helposti lähestyttäviä mutta ammattimaisia. Sivustolle voi myös tulla kuka tahansa keskustelemaan runoudesta. ”Monet runouden harrastajat eivät pääse jakamaan lukukokemuksiaan muille. Kuitenkin jokainen taidesuuntaus vaatii ympärilleen yhteisöä.” RUNOGRAFI on runoyhdistys Nihil Interitin uusi kärkihanke, jonka tarkoitus on tarjota keskustelunavauksia. On myös mahdollista, että Runografin työryhmä järjestää runotapahtumia, mutta pääasiassa toiminta on verkossa. ”Runografilla ei ole ulkomaisia esikuvia. Tämä on ainutlaatuinen projekti, jonka mahdollistaa Suomen apurahakulttuuri. Lisäksi Suomi on sopivan pieni maa: voimme tehdä arvion jokaisesta runokirjasta, eli noin 80 arviota vuodessa. Liian moni runokirja jää nykyisin vaille näkyvyyttä.” Ensi vuonna Runografia valmistellaan ja sen jälkeen hanke pyörii saadulla apurahalla kaksi vuotta. Apurahakauden jälkeen sivuston on tarkoitus jatkaa sponsoreiden ja avustusten avulla. Päämäärä on saada sivusto toimimaan niin, ettei sen ylläpito vaadi kokoaikaista työntekijää. SEURA AVAKSI TEHTÄVÄNÄ on noin 20–25 hengen toimituskunnan muodostaminen. Tarkoitus on värvätä kriitikoita, kirjabloggaajia ja kirjallisuuden alan yliopisto-opiskelijoita ympäri Suomea. Apuraha kuluu työryhmän, kriitikoiden ja verkkoportaalin tekijän palkkioihin ja sivuston mainostamiseen. ”Runografin päämäärä ei ole kaupallinen, mutta uskon sen kasvattavan kirjamyyntiä. Jos keskustelu runokirjoista vilkastuu, se voi myös innostaa kustantajia julkaisemaan enemmän runoutta.” Työryhmässä on ensimmäisen vuoden ajan mukana myös Nihil Interitin puheenjohtaja Janette Hannukainen, Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama ja Reader, why did I marry him? -kirjablogia pitävä Omppu Martin. Tämän jälkeen toimintaa jatkaa vain Kozlov. ”Teoksista keskustelu on taiteen vetävä voima. Toivon Runografin työntävän painettua runoutta kohti uutta renessanssia. Runoudella on ajallemme paljon enemmän annettavaa kuin mitä siltä nyt saadaan.” ”JOKAINEN TAIDESUUNTAUS VAATII YMPÄRILLEEN YHTEISÖÄ.” Runous
36 • 10 / 2019 Essee 20-vuotias Voima on poliittisen journalismin ja kapitalismin kritiikin tutkimuslaboratorio. Lehden kustantaja Tuomas Rantanen peilaa esseessään Voiman historiaa median murrosta vasten ja esittää muun muassa YLE-mallia, jossa kilpailun sijaan tuettaisiin valtakunnallisen median monimuotoisuutta. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Muuttuva mediakuva K UN Voima perustettiin vuonna 1999, maail man mediakuvaa värittivät kansainvälisiä vapaakauppasopimuksia vastustaneet mielenosoitukset. Samaan aikaan kuluttajabarometreissä uutena edelläkävijöiden ryhmänä alkoivat korostua eettiset kuluttajat. Luomu ja vegaanisuus vahvistuivat ja syntyi Reilun kaupan brändi. Voiman tuotekehittelyyn vaikutti huomio siitä, että aika oli otollinen ei-puoluepoliittiselle, mutta yhteiskunnallisesti linjakkaalle lehdelle. Toisaalta laskettiin, että laajapainoksisen valtakunnallisen ilmaisjakelulehden tavoittamat tiedostavat lukijat ovat monille mainostajille kohderyhmänä riittävän laaja ja kiinnostava yleisö. Tietä viitoitti myös ideologinen pohdinta siitä, että globaalien markkinavoimien ylivaltaan kohdistuvaa kapitalismin kritiikkiä kannattaa harjoittaa sosialistisen utopioinnin sijaan markkinatalouden sisältä nousevan haastajayrittäjyyden kautta. Kulttuurimarxilaisin termein tätä voi kutsua kapitalismin immanentiksi kritiikiksi. Siitä huolimatta, että Voiman eetos ja osaltaan kustannusyhtiön omistajuuskin nousivat kansalaisjärjestöjen piireistä, lehti haluttiin määritellä alusta asti journalistisen riippumattomuuden etäisyydelle myös osakkaistaan. Siksi päätoimittajaksi palkattiin ammattijournalisti. VOIMAN JULKAISUMUOTO rakennettiin Suomessa City-lehden avaaman ja Like-uutisten kulttuurimielisemmin soveltaman telineistä jaettavan ilmaisjakelulehden kuosiin. Helsingin Sanomien NYT-liitteeltä pöllittin idea leikata tabloid-lehdestä reunat siten, että lopputulosta voitiin kaupitella enemmän perinteisenä aikakauslehtenä kuin kertakäyttöisenä sanomalehtenä. Toisaalta tietoisesti peilattiin Suomen Kuvalehden raskasta yhteiskunnallisuutta, vaikka samalla omaa näkökulmaa ja aiheiden valintaa käännettiin toiseen särmään. Kansainvälisinä esikuvana pidettiin esimerkiksi newyorkilaista Village Voicea ja ruotsalaista ETC-lehteä. Myöhemmin innostuttiin Ranskasta laajemmin maailmalle levinneestä Le Monde diplomatiqueasta ja venäläisestä Novaja Gazetasta. Voima jopa julkaisi vuonna 2007 Diplon suomenkielistä editiota, ennen kuin se päätettiin siirtää Voimasta erkautuneen kirjakustantamo Innon julkaistavaksi. Voiman vanhan koulun sanomalehtihenkisyyttä ilmentää esimerkiksi se, että oman verkkolehtensä julkaisemisen Voima aloitti vasta vuonna 2008. Voiman mediaroolin muutos näkyy hyvin siinä, että kun aluksi suurimman osan sen jutuista kirjoittivat puolitai ei-ammattilaiset avustajat, nykyään käytännössä koko journalistinen prosessi on ammattitoimittajien vastuulla. ”VOIMAN PAIKKA MEDIAKENTÄLLÄ ON MUUTTUNUT: KUN SE ALKUJAAN RATSASTI LAAJENEVAN ARVOLIBERAALISUUDEN AALLOLLA, NYT SE HARAA URHEASTI NYKYISIÄ MEDIA MARKKINOIDEN VÄÄJÄÄMÄTTÖMYYKSIÄ JA POLIITTISTEN ASENTEIDEN UUTTA SULKEUTUMISTA VASTAAN.”
10 / 2019 • 37 Tällä valitsemallaan tiellä Voimasta on tullut instituutio, jonka henkiin jäämistä monet eivät lakkaa äimistelemästä vieläkään. Samalla kuitenkin sen paikka mediakentällä on muuttunut: kun se alkujaan ratsasti nimen omaan laajenevan arvoliberaalisuuden aallolla, nyt se pikemminkin haraa urheasti nykyisiä mediamarkkinoiden vääjäämättömyyksiä ja poliittisten asenteiden uutta sulkeutumista vastaan. VUOSIEN kuluessa tiedotusvälineiden toimintaympäristö on muuttunut rajusti. Kustantaminen on entistä vahvemmin keskittynyt isoihin konserneihin. Samalla kaupallisen kilpailun paineet ja sen siivellä uutisten viihteellistäminen, henkilöityminen ja lattea dramatisoiminen ovat tunkeneet toimituksiin niin etukuin takaovistakin. Toisaalta samoista markkinaimperatiiveista johtuva työpaikkojen väheneminen ja freelancereiden palkkioiden hiipuminen ovat tehneet toimittajan työstä yhä enemmän kutsumus ammatin. Lisäksi poliittista monimuotoisuutta ennen oleellisesti edustanut puoluelehdistö on menettänyt suurimman osan yleisöstään ja puolueiden viestintäpriorisointien jälkeen myös rahoituksestaan. Tätä muutosta ei – vaikka perusteita sille olisi – ole kompensoitu valtion tukien muodossa ei-puoluepoliittisten kulttuuri ja mielipidemedioiden suuntaan. Erityisen iso luuta on pyyhkinyt ihmisten mediakuluttamisen tavoissa. Yhä enemmän mediaa seurataan sähköisiltä alustoilta. Vaikka juttujen julkaiseminen netissä on halvempaa kuin paperilla, toimituksellisen sisällön tuottaminen on yhtä kallista. Nettijakelusta yleisö ei ole tottunut maksamaan samaan tapaan kuin lehtien tilaamisesta ja ostamisesta. Siksi kustannusten yhtälö on vaikea niin isoille kuin pienille toimijoille. Samaan aikaan mainostajat ovat arvioineet lehtien nettialustoilla mainostamista tiukemmin kriteerein kuin printin puolella. Kun pelkkä mainoksen näkevän yleisön määrä ei riitä, houkuttelevampaa on sijoittaa rahaa hakukoneoptimointeihin ja sosiaalisen median vielä tarkemmin kohdennettavissa oleviin viestivirtoihin. VOIMA ON SELVINNYT printtipuolen mainoskadosta paremmin kuin sen ympäriltä kaatuneet kilpailevat mainosrahotteiset ilmaisjakelulehdet. Tämä johtunee erityisesti siitä, että sen mainostajista suurin osa tulee kulttuurikentältä, jossa perinteinen väline toimii yhä oman valikoituneen kohderyhmänsä tavoittamiseen. Paperilehti ei olekaan kokonaan katoava käyttöliittymä. Silti jos Voima perustettaisiin huomenna, sitä ei varmasti tehtäisi ainoastaan mainosrahoitteisena ja paperisena. Tällä hetkellä mitään uutta lehteä ei kannata perustaa miettimättä vähintään paperimuodon rinnalla toimivaa verkkojulkaisua. Voiman ensi vuoden kehitystyössä tutkitaan nettilehden ansaintalogiikkaa uusilla tavoilla. Siinä merkittävä paino halutaan antaa sitoutuneiden lukijoiden maksamille oheispalveluille, kuten esimerkiksi e-kirjojen ja podcastien jakelulle. Kaupallista rahoitusta ajatellaan tulevan kulttuuriyleisön huomiota haluavien toimijoiden asiapitoisista, mutta asianmukaisesti tunnistettavista advertoriaaleista, kuten myös jakamistalouden kohtausalustana toimimisesta. VOIMA A EI KOSK A AN perustettu vasta mediaksi vaan päämäärätietoisesti osaksi valtamediaa. Siksi sen näkö kulmasta median kustannusahdingossa on helppoa tunnistaa suurten ja pienten tiedotusvälineiden olevan monella tapaa yhteisessä veneessä. Koko mediakentän kannalta kohtalokas toimituksellisen sisällön rahoittamisen kysymys ratkeaa netissä, missä juttujen jakaminen ja lukeminen eivät noudattavat erilaista kaavaa kuin mihin perinteinen lehtien tilaaminen perustuu. Tämän takia olisi esimerkiksi tärkeää luoda teknisiä ratkaisuja, joissa juttukohtainen lukuoikeuden lunastaminen olisi mahdollisimman yksinkertaista, nopeaa ja edullista. Toimivia rinnakkaisratkaisuja voisivat olla vaikka kustantajien yhdessä perustamat jakelualustat, joissa yhdellä tilausmaksulla voi hankkia lukuoikeuksia useampiin lehtiin. Nykyisessä siirtymävaiheessa erityistä herkkyyttä vaaditaan valtion verotus-, innovaatio-, tietoyhteiskuntaja mediapolitiikan suunnilta. Lisäksi riippumattoman ja syventyneen journalismin tekemiseen suunnattuihin toimittaja-apurahoihin kaivattaisi uusia muotoja. Oman rikkansa rokkaan voisi tuoda Yleisradio, joka verorahoin kustannettuna voisi paljon nykyistä anteliaammin toimia mediakeskustelua kokoavana areenana. Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että se voisi tarjota juttujensa yhteyteen linkkejä myös muihin medioihin ilman tarpeetonta reviirimustasukkaisuutta. Suomalaisen mediakeskustelun ikuinen kompastuskivi näyttää olevan juuri hedelmätön ideologinen sapelinkalistelu Yleisradion suojatusta erillisyydestä ja sen yksityiselle medialle muka tuottamasta taakasta. Kaikille demokratian uhista huolta kantaville pitäisi olla selvää, että myös sosiaalisen median aikakaudella Yleisradiota tarvitaan kaikille saatavilla olevan ja laadukkaan tiedon ja kulttuurin välityksen ylläpitäjänä. Silti samaan henkeen on tarpeen sanoa ääneen, että juuri yksityiset journalistiset mediat – jollainen Voimakin lähtökohdiltaan on -– luovat sen rinnalle aivan olennaista näkökulmien moninaisuutta ja haastajuutta. Median moninaisuuden puolustaminen edellyttää jatkossakin sekä julkisia että yksityisiä valintoja, innovaatioita ja taloudellisia tukia. Kirjoittaja on toiminut Voiman kustantajana lehden perustamisesta asti ja on Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liiton puheenjohtaja ja Julkisen sanan neuvoston jäsen. Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min+pvm) / Ryhmämyynti (03) 752 6000 Väliaikatarjoilut (03) 7826 474 / www.lahdenkaupunginteatteri.fi • www.lippu.fi Tove Jansson – Pipsa Lonka KESÄKIRJA – tarina ystävyydestä, kesästä, elämästä ja kuolemasta Ohjaus Laura Jäntti / SUOMENKIELINEN KANTAESITYS 16.1.2020 Yhteistyössä Kuopion kaupunginteatterin kanssa Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki – BALLADI KOTI-IKÄVÄSTÄ SONTIAINEN KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS Hanna Kirjavainen ENSI-ILTA 5.2.2020 MAD HOUSE Helsinki Työpajankatu 2a 00580 HKI | TEURASTAMO | www.madhousehelsinki.fi esitystaidetta vuoden ympäri uuDESSA tilAssa
38 • 10 / 2019 To m Fi sk / Pe xe ls TAIDE TARA NIEMIÖ
10 / 2019 • 39 Kulutus Kuluttamiseen perustuva elämänmuotomme pohjautuu ajatukseen, että meillä on oikeus tuottaa jätettä. Siksi jätettä ei tule ajatella ulkopuolellamme olevana saastana, vaan pikemminkin luksuksena. TEKSTI ESKO HARNI Jäte on luksusta ”M ITÄ enemmän kulutamme, sitä enemmän olemme tekemisissä jätteen kanssa. Jos emme kiinnitä huomiota elämäntapaamme määrittävään ylikulutukseen, jäävät visiot jätteettömästä yhteiskunnasta ainoastaan teknokraattiseksi haihatteluksi”, professori Jarno Valkonen toteaa. Lapin yliopistossa toimiva Valkonen on erikoistunut ympäristösosiologiaan ja hän on yksi äskettäin julkaistun Tervetuloa jäteyhteiskuntaan! -kirjan (Vastapaino 2019) kirjoittajista. Jätteen tutkimisesta Valkonen kiinnostui luettuaan erään uutisen kymmenen vuotta sitten. Uutisessa kerrottiin paikkakunnasta, jossa piti nostaa jätehuoltomaksuja, koska jätteen määrä kunnassa oli yllättäen vähentynyt. Se herätti hänessä ristiriitaisia ajatuksia. ”Uutinen laittoi pohtimaan, että eikö juuri tavoitteessa, siis jätemäärien vähentämisessä, oltu onnistuttu. Miten on päädytty tilanteeseen, jossa ongelmaksi ilmoitetaan jätemäärän vähentyminen? Tai mitä jäte lopulta on tai mitä se voisi olla, olivat kysymyksiä, joita uutinen minussa tutkijana herätti.” Tervetuloa jäteyhteiskuntaan! -kirja rakentuu edellisten kaltaisten kysymysten ympärille. Kirjan keskeisin viesti on yksiselitteinen: elämme yhdessä jätteiden kanssa. ”Jätteiden syntymistä ei voida täysin estää eikä moninaisen ylimäärän erilaisia vaikutuksia hallita jäännöksettä”, kirjassa todetaan. Vuonna 2017 Suomessa yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli tilastokeskuksen mukaan 2 811 589 tonnia. Jätettä poltetaan Suomessa yhden päivän aikana 800 rekallista. Loput jätteistä kuljetetaan poltettavaksi Ruotsiin tai Viroon. MITÄ JÄTE SITTEN lopulta on? Entä miten nykyinen elämänmuotomme kietoutuu jätteen ympärille? ”Jäte on totuttu ajattelemaan sellaisena, joka poistuu olemasta ja vaikuttamasta tullessaan jätteeksi. Sen ajatellaan olevan yhteiselämän ulkopuolella. Tilanne on kuitenkin päinvastainen, sillä olemme tosiasiassa aina tehneet valtavan määrän työtä jätteen kanssa”, sanoo Valkonen. ”Tosiasiassa jäte on aina osa yhteiselämäämme – halusimme sitä tai emme. Siksi meidän tulee oppia elämään ekologisesti kestävästi yhdessä jätteen kanssa”, Valkonen jatkaa. YLE uutisoi hiljattain yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan kalojen aivoista on mitattu suuria masennuslääkepitoisuuksia. Pienetkin, jopa gramman miljardisosissa mitattavat lääkejäämät, voivat vaikuttaa ratkaisevasti luonnonvaraisten eläinten käyttäytymiseen. Uutinen kertoo olennaisia asioita suhteestamme jätteeseen. ”Ihmiset tavallaan tietävät, ettei jäte todellisuudessa katoa mihinkään, vaikkei se silmiemme edessä enää olisikaan. Emme kuitenkaan välttämättä tiedosta, mihin kaikkialle toimintamme jätteiden tuottajina ulottuu”, sanoo Valkonen. Se, että jätteeseen kuitenkin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, muistuttaa Valkosen mukaan 1960luvun alun tilannetta, jolloin ensimmäiset ympäristöliikkeet syntyivät Yhdysvalloissa. Kiinnekohdaksi hän nostaa biologi Rachel Carlsonin vuonna 1962 julkaistun ja ympäristöliikkeen lähtöhetken symboliksi nimetyn teoksen Äänetön kevät. Kirjassa Carlson käsittelee myrkkyjen aiheuttamia tuhoja etenkin yhdysvaltalaiselle linnustolle. ”Jätteen merkityksen suhteen on syntynyt samankaltainen herääminen. Huomaamme tuottavamme sellaisia oloja, joissa ihmisen toiminta asettuu ongelmalliseksi. Joudumme kysymään, mitä kaikkea voimme lopulta tehdä ihmisinä”, sanoo Valkonen. JÄTE ON HERÄTTÄNYT kysymään, mikä suhteemme on materiaan laajemminkin. On vaikea ymmärtää kuinka suuri merkitys pienillä teoillamme on. Valkonen valaisee tätä seuraavan fiktiivisen tilanteen kautta: ”Jos jokainen suomalainen jouluaattona samanaikaisesti valmistaisi itselleen kinkun sähköuunissa ja lämmittäisi itselleen sähkösaunan, tarvittaisiin Suomeen viides ydinvoimala. Vaikka tiedostaisimme tämän, harvoin kuitenkin ajattelemme arjen toiminnassamme asiaa. Pikemminkin koemme olevamme osa kulttuurista ja sosiaalista perinnettä, joulunviettoa, johon kinkku ja sauna olennaisesti kuuluvat.” Tervetuloa jäteyhteiskuntaan! -kirjan kenties tärkein opetus onkin, että ihmiselämä on kietoutunut muuhunkin kuin ihmisten välisiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin käytäntöihin. ”Vesi-infrastuktuuri esimerkiksi tekee elämästämme mutkatonta. Ajattelemme, että emme kuluta vettä sinänsä, vaan että peseydymme. Tällaisten niin sanotusti pienien asioiden huomioiminen on olennaista luodaksemme uudenlaisia ekologisesti kestävämpiä tapoja elää, sanoo Valkonen. ”Emme voi lähteä siitä oletuksesta, että kenties joskus meillä olisi täysin jätteetön yhteiskunta. Meidän tulisi pikemminkin miettiä, miten pystymme tekemään pienillä liikkeillä asioita, joilla on suuria vaikutuksia”, Valkonen tiivistää. ”EMME KUITENKAAN VÄLTTÄMÄTTÄ TIEDOSTA, MIHIN KAIKKIALLE TOIMINTAMME JÄTTEIDEN TUOTTAJINA ULOTTUU.” To m Fi sk / Pe xe ls
Kauppakatu 35 // ti-su 10-17, ke 10-19 017 182 633 // www.kuopiontaidemuseo.fi 8/5 €, alle 18-v. maksutta Veikkaus-kortilla keskiviikkoisin vapaa pääsy Hinni Huttunen — Saara Hyvärinen — Katarina Karppinen Timo Kokko — Ulla-Mari Lindström — Tuuli Meriläinen Tuomas Ollikainen — Jonna Salonen — Esa Tuomiranta Riitta Turunen — Hanna Vahvaselkä — Johanna Väisänen Tervetuloa Lapinlahteen Tapahtumat ja aukioloajat: www.lapinlahdenlahde.fi kahvila museo luontokeskus tapahtumia kulttuuria... KUVITUKSET & GRAFIIKAT ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsuku puolisuudesta . Holma, Järvenpää, & Tervonen (toim.): NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Hinta 20 e . Tilaukset: kauppa.voima.fi Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 Perintö esittelee maalauksia, paikkoja, tekijöitä ja tarinoita helsinkiläisestä graffitikulttuurista neljännesvuosisadan ajalta valokuvin ja tekstein. 20 € SIS. POSTIKULUT T-PAIDAT Pure Waste -paidat ovat 85% puuvillaa, 15% polyesteriä ja 100% kierrätystä. Ne on valmistettu vaateteollisuuden hukkamateriaalista. Jokaista paitaa kohden säästyy 2700 litraa vettä. VOIMAKAUPPA 35 € + POSTIKULUT Antti Kalakivi PERINTÖ 25 € SIS. POSTIKULUT Jymysuositut vastamainokset värikuvina. Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ Julkinen tila vilkkuu mainosten valoja ja media pursuu värikkäänä niiden seireenin laulua. Mainokset määrittävät sen, mitä kulutamme, kuinka elämme ja millaisen identiteetin rakennamme itsellemme. Vastamainos puolestaan auttaa huomaamaan myös muita toimintavaihtoehtoja. Ehkä se samalla kannustaa myös mainostajaa dialogiin.
10 / 2019 • 41 Kauppakeskuksissa vaeltaneet zombit muistuttivat kulutuskulttuurin tyhjyydestä. Krääsän ostaminen ei tuo kuluttajalle täyttymystä sen enempää kuin aivojen syöminen zombeille. Raportti TEKSTI JARI TAMMINEN KUVAT HANNA LINNOVE Zombit keskuudessamme
42 • 10 / 2019 E LOKUVISSA zombit hakeutuvat luonnostaan niihin paikkoihin, joita kohtaan ovat kokeneet vetoa vielä eläessään. Tämä asetelma toisinnettiin marraskuussa performanssien sarjassa, joka toi zombikuvaston kuluttamisen temppeleihin. Zombit valtasivat kauppakeskuksia ja -katuja Helsingissä, Joensuussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa. Kampanjan tavoitteena oli herätellä meitä kuluttajia ja kansalaisia pohtimaan suhdettamme kuluttamiseen ja sitä, mitä ja miten me kulutamme. Käytännössä siis joukko huolestuneita kansalaisia veti päälleen zombi meikit ja kanavoi kuluttajuuden keskeistä olemusta. ”Olemme shoppailleet aivomme pilalle jo vuosien ajan”, toteaa tempauksen suunnitteluun osallistunut Liisa Lahti. Tempauksen järjesti Eettisen kaupan puolesta -järjestö Eetti, joka edistää vastuullisempaa maailmankauppaa ja kuluttamista. ”Vaatteen tuotantoketju raaka-aineiden viljelystä kankaan kudontaan, värjäykseen, ompeluun ja myyntiin vaatii valtavasti energiaa ja työtä ympäri maailman. Ar violta kymmenen prosenttia maailman ilmastopäästöistä tulee vaateteollisuudesta, eivätkä alan työntekijöiden palkat ole vielä elämiseen riittäviä”, Lahti toteaa. Zombitempaukset liittyvät Eetin Lempivaatteenikampan jaan. ”Pikamuodissa raaka-aineet, työ ja energia menevät hukkaan, sillä arviolta yli puolet pikamuotivaatteista hävitetään vuoden sisällä valmistamisesta. Siksi oman lempivaatteen arvostaminen ja pitkäikäisyys on ilmastoteko”, Lahti jatkaa. KARNEVALISTISEN toteutuksen takana on vakavia tavoitteita, korostaa Eeva Kemppainen, joka myös osallistui tapahtumien järjestelyihin. ”Tämä ei liity pelkästään tuotteisiin, joita ostamme, niiden elinkaariin ja päästöihin. Tämä liittyy myös siihen, millaisia kuluttamisen paikkoja rakennamme ja miten niistä uutisoidaan, niissä tiloissa olemiseen ja siihen, millaisia tunteita ne tilat herättävät”, Kemppainen toteaa. Zombiaktivistit korostavat, että heidän kritiikkinsä kohdistuu rakenteisiin ja siihen, miten yksilöitä ohjataan järjettömään kuluttamiseen. Lahden mukaan yksittäisen ihmisen pitää olla jo aikamoinen supersankari vastustaakseen niitä viestejä, joilla meitä pommitetaan jatkuvasti. Tämän kaiken alleen hukuttavan kuluttamisen lupailema palkinto epäilyttää Kemppaista. ”Haemme tyydytystä ja merkitystä ostamisella. Mutta voisimme oikeasti miettiä, saisimmeko saman tunteen siitä, mitä meillä jo on. Se vaatii vähän työstämistä, mutta ehkä nämä performanssit ja kampanjat voivat tyrkätä meidät uudelle raiteelle.” Kemppainen näkee, että tempausten – tai häiriöiden – myötä tekijöiden ohella uusille raiteille voi päästä myös paikalle sattunut yleisö. Hän myös pitää paradoksaalisena sitä, että kuluttamisella tavoitellaan yksilöllisyyttä, vaikka ostopäätökset lopulta kuitenkin sanelee massa. ”Eihän se erityinen minuus kauppakeskuksesta löydy”, Kemppainen toteaa. ”Uutuustuote on vain jotain sellaista, joka laitetaan minuuden päälle. Kulutuksen tilat, trendit, mainokset ja mallistot lähinnä harhauttavat sinua siitä mitä olet. Itse olen nähnyt tärkeänä, että tutkimusten ja raporttien ohella pitää tarjota myös joku kehollinen ja draamallinen tapa käsitellä näitä kysymyksiä.” NIIN K AUAN KUIN emme muuta yhdessä maakuoppaan juuria syömään, niin meidän elämämme ovat väistämättä sidoksissa kuluttamiseen ja olemme kaikki kuluttajia. Mitä vaihtoehtoja nykyiselle menolle zombikuvastolla leikkivät aktivistit sitten tarjoavat? ”Meidän pitäisi miettiä mittasuhteita”, Lahti ilmoittaa. ”Tarvitsemme kyllä esimerkiksi vaatteita ja ruokaa, mutta olemme vetäneet kuluttamisen ihan överiksi.” Pikamuodin kritisoiminen ei siis tarkoita, että kaikkien pitäisi pukeutua juuttisäkkeihin tai että oman tyylin hakeminen olisi väärin. Päinvastoin, Lahti kannustaa miettimään omaa tyyliään ja tapaansa olla. Monien kuluttajien suhteessa ostamiseen näyttäisi tapahtuneen merkittävä muutos. Ostaminen on alkujaan ollut tapahtuma, jossa hankitaan itselle jotain tarpeellista, mutta nykyään tuo tuote on muuttunut jopa toissijaiseksi. Nyt tuote on monesti ainoastaan väline, jonka avulla saadaan aikaiseksi ostoskokemus – ja hetkellinen dopamiiniaalto. Myös tarpeettomat tuotteet pitää kuitenkin tuottaa, joten ”KULUTUKSEN TILAT, TRENDIT, MAINOKSET JA MALLISTOT LÄHINNÄ HARHAUTTAVAT SINUA SIITÄ MITÄ OLET.”
10 / 2019 • 43 Z O M B I E L O K U V I L L A A N kauhu genren uudistanut George A. Romero toi tavalliset ihmiset osaksi kauhukerrontaa. Meistä itsestämme tuli hirviö, jota pelätä. Kauhu ei enää löytynytkään jostain ylimaallisesta tai myto logioista. Romeron viesti on, että meidän tulisi pelätä itseämme. Romero mullisti zombileffat vuonna 1968 ilmestyneellä Night of the Living Dead -teoksellaan ja palasi genren pariin vuosikymmentä myöhemmin. Vuonna 1978 ilmestyneen, pääosin kauppakeskuksessa kuvatun Dawn of the Dead -elokuvan innoittajana toimi ohjaajan vierailu Monroe ville Mall -kauppakeskuksessa, joka tuolloin oli yksi alansa isoimmista koko maailmassa. Romeron elokuvassa eläviä kuolleita ajaa kauppakeskukseen pakonomainen tarve palata eläessä merkitykselliseksi koettuun paikkaan. Romeron viestiksi voi lukea esimerkiksi sen, että samoin, kuin aivojen syöminen ei anna mielettömille mieltä, ei shoppailu tuo eläville täyttymystä. Tämä sama ajatus kaikui myös vuoden 2019 zombikävelyiden sarjassa. Romeron tuotannossa selviytymiskamppailua käyvät ihmiset kääntyvät zombi apokalypsin keskelläkin toisiaan vastaan ahneuksissaan ja näin tuomitsevat itsensä kuolemaan. Tätä ajatusta vasten voi tarkastella aikaamme, jossa ilmastokatastrofi ja tuotannossa tapahtuvat ihmisoikeus loukkaukset kohtaavat vimmaisen shoppailukulttuurin, pikamuodin ja tarpeettoman krääsän haalimisen. Zombiguru näki meidät zombeina Savoy-teatteri 30.4.2.5.2020 Savoyn vappu: Reuben Kaye 25.26.1.2020 Armenia Fest The Naghash Ensemble Vardan Hovanassian Trio Elokuva: The Color of Pomagranates 5.8.3.2020 Savoy JAZZFest Richard Bona, Joyce Moreno & UMO Helsinki, Tom Harrell, Adam Ben Ezra, Ricky-Tick Big Band, Elena Pinderhughes, Johanna Försti Ja paljon, paljon muuta. Kaikkea paitsi yhdentekevää savoyteatteri.fi | lippu.fi lopulta niihin investoidut raaka-aineet ja energia menevät hukkaan. Jos ostaminen on ollut aiemmin välttämätön paha, niin nyt siitä on tullut tavoite. YKSI KULUTUSKRIITTISEN keskustelun sekä halpatuotantoa ja -lentoja kritisoivien puheenvuorojen vakiovastaväite on liittynyt vähävaraisten oikeuteen kuluttaa. Halvan krääsän tuottaminen ei kuitenkaan ole paras tapa tasoittaa tuloeroja ja tuottaa hyvinvointia. Köyhien oikeuksilla perusteltu halpatuotannon puolustaminen ei huomioi niitä köyhiä, jotka valmistavat halvat tuotteet. Heille maksetut palkat, osaltaan mahdollistavat tuotteiden matalat hinnat. Näin halpatuotanto ylläpitää köyhyyttä. ”Niin, niille ihmisillehän ei toisiaan muuta työtä voisikaan keksiä kuin pikamuodin valmistamista hirvittävällä tahdilla”, Eeva Kemppainen tuhahtaa. Vaikka zombiperformanssissa mielettömänä vaeltavien roolit olikin varattu kuluttajia symboloiville hahmoille, niin kritiikki ei oikeastaan kohdistu yksittäisiin kuluttajiin vaan niihin kuluttamisen tapoihin, joihin meidät on ehdollistettu. Me kuluttajat kuitenkin toimimme siinä ympäristössä, joka meille on annettu ja käyskentelemme niissä kulutuksen temppeleissä, jotka meille on rakennettu. Muutos voi lähteä yksilöistä, mutta se ei yksilöön kulminoidu. Zombi-kävelyssä kuvatusta aineistosta tuotettiin kuvitteellisen Shop till you Drop Dead -elokuvan trailerin joka julkaistaan osoitteessa häiriköt.fi.
44 • 10 / 2019 Keskustelu vanhustenhuollosta on keskittynyt suhdelukuihin. Mitä muuta hyvä hoiva on? Helsinkiläisessä Ryhmäkoti Sofiassa toimitaan Rudolf Steinerin oppien mukaan ja korostetaan kohtaamisen, kunnioituksen ja kauneuden merkitystä. TEKSTI KATRI IMMONEN KUVA HANNA LINNOVE Paikka elää ja kuolla ar?vokkaasti ”R AKAS AURINKO ja rakas maa, teitä emme tah do unhoittaa” kaikuu ruoka runo pöydästä, jonka ympärille on kokoontunut iäk käitä ihmisiä sekä heidän hoitajiaan. Olemme Ryhmäkoti Sofiassa, joka tar joaa ympärivuorokautista tehostettua hoivaa neljälletoista muistisairaalle Helsingin Laajasalossa. Tietyt runot ja laulut toistuvat yh teisissä hetkissä. ”Pyrimme selkeästi erottamaan vuorokauden, viikon ja vuoden rytmit. Eroja tehdään muuttamalla ympäris töä, kukkia ja tekstiilejä. Tietyt tun nusmerkit tuovat muistoja menneestä ja erottavat myös arjen juhlasta”, ker too ryhmäkotia johtava osastonhoitaja Marja Kehä. Sofiassa sovelletaan Rudolf Steinerin antroposofista hoito-oppia kou lulääketieteen rinnalla. Tämä näkyy muun muassa esteettisten arvojen ko rostamisena: asukkaiden huoneet on maalattu kaikki omilla sävyillään ja yhteiset tilat sisustettu Goethen väri opin mukaisesti. Kun uusi asukas tulee ryhmäkotiin, omahoitaja perehtyy yh dessä vanhuksen ja omaisten kanssa tämän elämänkulkuun ja historiaan. Kehä korostaa, että suurin osa toi minnan lähtökohdista on sellaisia, joi den yleensäkin koetaan liittyvän hy vään vuorovaikutukseen ja hyvään hoivaan kuten läsnäolo ja myötätunto. Lopulta muistisairas kaipaa ja ansait see samaa kuin kaikki muutkin. ”Punaisena lankana toiminnassa kulkevat ilo, hauskuus, kauneus sekä sataprosenttisen hyvä kohtelu.” KESKUSTELU VIIME TALVENA paljastu neiden vanhustenhuollon laiminlyön tien jälkeen on keskittynyt henkilöstö mitoitukseen. Valviran selvityksessä ympärivuorokautisesta vanhusten huollosta vuodelta 2016 lähes kaikki työntekijät olivat kohdanneet eri ta soisia laiminlyöntejä ulkoilun laimin lyönnistä fyysiseen väkivaltaan. Altis tavina tekijöinä selvityksessä pidettiin resurssien ohella huonoa johtamista ja omavalvonnan puutteita. Eettisyyden pohtimisen tärkeys työssä korostuu, kun tehdään töitä suljetussa yksikössä tai henkilöiden kanssa, jotka eivät itse pysty sano maan mielipidettään, koko taloa joh tava Sointu Tulkki muistuttaa. Kehä korostaa, ettei yksikköä voi johtaa toisesta talosta tai edes eri ker roksesta käsin. Johtajan on tunnet tava työntekijänsä ja työskenneltävä heidän rinnallaan. Lisäksi on käytävä jatkuvaa keskustelua valtasuhteesta ja toimintatavoista. Entä silloin, kun asukas käyttäytyy aggressiivisesti tai kieltäytyy hoidosta? Kehä mukaan väkivaltatilanteet ovat harvinaisia. Muistisairauteen herkästi liittyvät niin sanotut käytösoireet ilme nevät usein tilanteessa, joka on muis tisairaalle uusi, pelottava ja outo. Sil loin hoitajan täytyy tuoda tilanteeseen turvallisuutta. Tyypillinen hankala ti lanne on esimerkiksi suihkussa käynti. Näissä tilanteissa toimitaan ajan kans sa ja käytetään luovuutta: joskus suih kuun mennään esimerkiksi mielilau lua laulaen. Hoitotilanteissa tulisi aina edetä asukkaan ehdoilla ja pitää prio riteetit mielessä, sanoo Kehä. ”Kaikkein tärkeintä ei ole se, että jo kainen varpaanväli on putsattu, vaan lempeä ja myötätuntoinen kohtaaminen.” Entä ne resurssit? Ryhmäkodin las kennallinen hoitajasuhdeluku on 0,7. Siis sama, joka ollaan kirjaamassa la kiin. Kehän mukaan se riittää hyvään ja kiireettömään hoitoon, kunhan työ ”PUNAISENA LANKANA TOIMINNASSA KULKEVAT ILO, HAUSKUUS, KAUNEUS SEKÄ SATAPROSENTTISEN HYVÄ KOHTELU.” Hoiva
10 / 2019 • 45 Paikka elää ja kuolla ar?vokkaasti on hyvin suunniteltua eikä sijaisista tingitä. SOFIA PERUSTETTIIN vuonna 2002. Hoitokodissa on kaksi puolta: ryh mäkoti intensiivistä hoivaa tarvitse ville ja palvelukoti yli 65-vuotiaille itsenäiseen asumiseen. Toiminnan lähtökohdat ovat säilyneet, mutta ny kyisin valtaosalla työntekijöistä ei ole antroposofista taustaa. Tulkki koros taa, että tärkeintä on yhteiseen arvo pohjaan – kunnioittavaan ja kokonais valtaiseen hoivaan ja kohtaamiseen – sitoutuminen. ”Tässä talossa kyse on ihmissuhteis ta, hoito tapahtuu aina suhteissa.” Vuosien varrella paljon on muuttu nut. Erityisesti ryhmäkodin puolelle tulevat vanhukset ovat huonompikun toisia. Kaupungit ovat tiukentaneet kriteereitään, kotona tulisi pärjätä yhä pidempään. Tulkki pitää kehitystä huolestuttavana. Kynnyksiä on hänen mukaansa kaksi: ensimmäinen siinä kohtaa, tarvitsisi apua kotiin, toinen sitten kun kotona ei enää pärjää. MARGARETA HABEKOST ja Pertti Rissanen asuvat itsenäisesti Palvelu koti Sofiassa. Molemmat tulivat Sofian toimintaan mukaan jo suunnittelu vaiheessa. ”Suomenruotsalaisessa ryhmässä alettiin jo 1970-luvulla puhua paikasta, jossa voisi elää ja kuolla arvokkaasti”, työuransa eurytmistina tehnyt Habekost kertoo. Kun suunnitelmat etenivät toteu tusvaiheeseen, Rissanen osallistui projektiin muun muassa rakennus arkkitehtina. Nyt pariskunta on asu nut talossa lähes kymmenen vuotta. Toimintaa on ollut konserteista ja kirjallisuuspiireistä bingoon. Ruokaa saa kaksi kertaa päivässä alakerran kaikille avoimesta ruokalasta, ja tur vaa tuo mahdollisuus hälyttää apua. Heidän mukaansa talossa on yhtei söllinen henki ja asukkaat auttavat toisiaan. Ihan kaikille Sofia ei kuitenkaan ole. Palvelukodin puolella maksuista jää tilanteesta riippuen useita satoja euroja asukkaan itsensä maksettavak si, ryhmäkodin puolella omavastuuosuus on palvelusetelin ja muiden yhteiskunnan tukien jälkeen alim millaankin yli tuhat euroa. Kehän mukaan maksu on yksityisten hoiva kotien keskikastia. Voitontavoittelu ei kuitenkaan ole toiminnan päämäärä: Sofia on yhteiskunnallinen yritys eikä jaa osinkoa omistajalleen. Polku palveluasumiseen • Ikääntyneiden palveluasumista on tyypillisesti kahdenlaisia: itsenäistä palveluasumista, jota tarjovat yksityiset hoivakodit sekä ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaa asumista. • Ympärivuorokautiseen asumiseen voi hakeutua, kun on arvioitu, että asuminen omassa asunnossa kotiin vietävien palveluiden tuella ei enää onnistu. Haku prosessi voi kestää kuukausia. • Ympärivuorokautista hoitoa voi saada joko kaupungin yksiköstä tai palvelu setelillä yksityiseltä. Maksujen omavastuuosuus riippuu asukkaan tuloista. ”HOITOTILANTEISSA TULISI AINA EDETÄ ASUKKAAN EHDOILLA.”
XXX Liikuttava a voimaa vuodesta 1999 Voima 20 vuotta Onnittelemme Voima 20 vuotta Onnittelemme , VAPAUS JA SISARUUS! ELKE ry & Cinema Orion toivottavat ONNEA 20-VUOTIAALLE Eläköön, eläköön, eläköön! VUOTTA VALLANKUMOUSTA! ONNITTELEE TOVERIAAN VOIMAA. Rauhaa ja rakkautta. Onnea 2 vuotta RYTMIKÄSTÄ JOULUA & MUSIIKINTÄYTEISTÄ VUOTTA 2020! K O N S E R T T I K A L E N T E R I : U M O H E L S I N K I . F I Meillä on yhteinen unelma sivistyneestä suomalaisesta yhteiskunnasta Voimaa myös seuraaviksi 20 vuodeksi! yhteistyöterveisin Kulttuuria, tietoa ja elämyksiä idän ihmemaasta ??????????! ? JHL onnittelee 20-vuotiasta Voima-lehteä ja toivottaa iloista joulua! Maailma kylässä -festivaali 23.-24.5.2020 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Onnea Voima! Tule mukaan tekemään tulevaisuuden maailmaa – ilmoittaudu näytteilleasettajaksi 17.2.2020 mennessä. maailmakylassa.fi Voimaa tarvitaan, myös työpaikalla. OLÉ LUONNON ! Onnitellen, Luonnonsuojeluliiton norpat Yhteistyömme toiveikkaan tulevaisuuden puolesta jatkuu! Onnea Voima! 20 v Vuonna 2020 60-vuotias Taide onnittelee 20-vuotiasta Voimaa www.taidelehti.? HANKI KÄTTÄ PIDEMPÄÄ LASTEN KASVATUKSEEN! Tilaa lehden printtitai digiversio os. lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti Digiin sisältyvät kaikki lehden numerosta 12/2016 alkaen. olkoon n toivoo 20 v. ONNEA VOIMA! www.kaapelitehdas.? www.suvilahti.? ONNEA 20-VUOTIAALLE VOIMALLE! KULTTUURILLA PAREMPAA ELÄMÄÄ ¡Fuerza! O N N I T T E L U T 2 V U O T I A A L L E J U H L I N T A J A T K U U P R I K A A T I M A T K A L L A K U U B A S S A 6 . 1 6 . 3 . 2 2 K U U B A S E U R A . F I / P R I K A A T I T W W W . K U U B A S E U R A . F I Minimoimme ympäristövaikutukset, maksimoimme onnittelut! ALMA MANU ONNITTELEE 20-VUOTIASTA. 20 vuotta täyttä Voimaa. Onnea! Teemme työtä, jotta elämä olisi reilumpaa. Ihan kaikkialla. 60v ro!huvuori-seura onnittelee 20v vo!maa ja kiittää yhteisestä kymmenestä vuodesta! Universumin teatterit onnittelevat Voimaa! Aurinkoteatteri Teater Mars Sirius Teatern Teatteri Venus Onnea ja siunausta. Olkoon voima kanssanne Obliviaaniset onnittelut rakkaalle Voima-lehdelle! WWW.VAPAA-AJATTELIJAT.FI Voimalla voitetaan ympäristötuho Iloa ja Voimaa kaikille! SATU HASSI Satyagrahaa – totuuden voimaa! Voiman kyydissä mukana 20 vuotta. Ja yhteinen matkaa jatkuu. THOMAS WALLGREN Onnea Voima! KALIGRAPHICS.FI Onnea ja pitkää ikää, Taiteen paikassa tavataan! Rakkaudella, WWW.TODELLISUUS.FI Vuonna 1999 perustettu Enostone kustannus onnittelee ikätoveriaan Voimaa! WWW.ENOSTONE.FI VOIMAVISIOITA! WWW.UUSISAUNA.FI 20 VUOTTA VOIMAA MUUTTAA MAAILMAA KIITOS JA ONNEA! Ps. Perästä tullaan, Oblivian 20-vuotista taivalta juhlitaan ensi vuonna! Voimalla eteen päin! Ihmisarvoisen työn puolesta seuraavatkin 20 vuotta. Onnea Voima! Voimalla, Politiikasta! Tovereissamme meillä on VOIMAA! Esittävien taiteiden aikakauslehti Eläköön journalismi! www.sirpapietikainen.net Sodankylän elokuvajuhlat Voima Valoa ja Voimaa! – Peik
Liikuttava a voimaa vuodesta 1999 Voima 20 vuotta Onnittelemme Voima 20 vuotta Onnittelemme , VAPAUS JA SISARUUS! ELKE ry & Cinema Orion toivottavat ONNEA 20-VUOTIAALLE Eläköön, eläköön, eläköön! VUOTTA VALLANKUMOUSTA! ONNITTELEE TOVERIAAN VOIMAA. Rauhaa ja rakkautta. Onnea 2 vuotta RYTMIKÄSTÄ JOULUA & MUSIIKINTÄYTEISTÄ VUOTTA 2020! K O N S E R T T I K A L E N T E R I : U M O H E L S I N K I . F I Meillä on yhteinen unelma sivistyneestä suomalaisesta yhteiskunnasta Voimaa myös seuraaviksi 20 vuodeksi! yhteistyöterveisin Kulttuuria, tietoa ja elämyksiä idän ihmemaasta ??????????! ? JHL onnittelee 20-vuotiasta Voima-lehteä ja toivottaa iloista joulua! Maailma kylässä -festivaali 23.-24.5.2020 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Onnea Voima! Tule mukaan tekemään tulevaisuuden maailmaa – ilmoittaudu näytteilleasettajaksi 17.2.2020 mennessä. maailmakylassa.fi Voimaa tarvitaan, myös työpaikalla. OLÉ LUONNON ! Onnitellen, Luonnonsuojeluliiton norpat Yhteistyömme toiveikkaan tulevaisuuden puolesta jatkuu! Onnea Voima! 20 v Vuonna 2020 60-vuotias Taide onnittelee 20-vuotiasta Voimaa www.taidelehti.? HANKI KÄTTÄ PIDEMPÄÄ LASTEN KASVATUKSEEN! Tilaa lehden printtitai digiversio os. lapsenmaailma.fi/tilaa-lehti Digiin sisältyvät kaikki lehden numerosta 12/2016 alkaen. olkoon n toivoo 20 v. ONNEA VOIMA! www.kaapelitehdas.? www.suvilahti.? ONNEA 20-VUOTIAALLE VOIMALLE! KULTTUURILLA PAREMPAA ELÄMÄÄ ¡Fuerza! O N N I T T E L U T 2 V U O T I A A L L E J U H L I N T A J A T K U U P R I K A A T I M A T K A L L A K U U B A S S A 6 . 1 6 . 3 . 2 2 K U U B A S E U R A . F I / P R I K A A T I T W W W . K U U B A S E U R A . F I Minimoimme ympäristövaikutukset, maksimoimme onnittelut! ALMA MANU ONNITTELEE 20-VUOTIASTA. 20 vuotta täyttä Voimaa. Onnea! Teemme työtä, jotta elämä olisi reilumpaa. Ihan kaikkialla. 60v ro!huvuori-seura onnittelee 20v vo!maa ja kiittää yhteisestä kymmenestä vuodesta! Universumin teatterit onnittelevat Voimaa! Aurinkoteatteri Teater Mars Sirius Teatern Teatteri Venus Onnea ja siunausta. Olkoon voima kanssanne Obliviaaniset onnittelut rakkaalle Voima-lehdelle! WWW.VAPAA-AJATTELIJAT.FI Voimalla voitetaan ympäristötuho Iloa ja Voimaa kaikille! SATU HASSI Satyagrahaa – totuuden voimaa! Voiman kyydissä mukana 20 vuotta. Ja yhteinen matkaa jatkuu. THOMAS WALLGREN Onnea Voima! KALIGRAPHICS.FI Onnea ja pitkää ikää, Taiteen paikassa tavataan! Rakkaudella, WWW.TODELLISUUS.FI Vuonna 1999 perustettu Enostone kustannus onnittelee ikätoveriaan Voimaa! WWW.ENOSTONE.FI VOIMAVISIOITA! WWW.UUSISAUNA.FI 20 VUOTTA VOIMAA MUUTTAA MAAILMAA KIITOS JA ONNEA! Ps. Perästä tullaan, Oblivian 20-vuotista taivalta juhlitaan ensi vuonna! Voimalla eteen päin! Ihmisarvoisen työn puolesta seuraavatkin 20 vuotta. Onnea Voima! Voimalla, Politiikasta! Tovereissamme meillä on VOIMAA! Esittävien taiteiden aikakauslehti Eläköön journalismi! www.sirpapietikainen.net Sodankylän elokuvajuhlat Voima Valoa ja Voimaa! – Peik
Hyvä lukija ja näkijä, lähimmäinen, ohikulkija, ihminen ja toveri. Maaliskuussa saimme avaimet Kolmen sepän aukiolle. Oli mahdollisuus rakentaa hetkeksi vanhanaikainen erittäin suuren valikoiman kirjakauppa Helsingin ytimeen, vanhalle arvokkaalle kirjakauppapaikalle Aleksilla. Jokainen arki ja pyhä on laatikoita kannettu sisään ja uusia nimikkeitä lisätty valikoimaan. Yli 1.300 lattianeliötä kirjoja, kortteja ja elokuvia. Lähes 30.000 kirjanimikkeen ja elokuvan valikoima on tuonut monelle asiakkaalle suurta löytämisen riemua. Kiitoksia on jaettu kassatiskin molemmin puolin. Kohta on aika taas pakata, sillä vuoden viimeisenä päivänä on tilan oltava tyhjä. (Ei tämmöinen kauppa taida Helsingin keskustaan enää koskaan palata.) Sitä ennen juhlimme asiakkaidemme kanssa joulukuun jokaisena päivänä. Eivät kaikki kirjat onneksi vain laatikoihin hautaudu. Joulukuun alusta pääsimme palaamaan Asematunneliin, Citycenteriin. Rosebudin ja Into Kustannuksen pikkujoulua vietämme Aleksilla torstaina 12.12. aamuvarhaisesta iltamyöhään. Joulukuussa juhlimme ja onnittelemme myös 20-vuotiasta Voimaa! Päivästä, vuodesta ja vuosituhannesta toiseen on ihminen saanut juhlia uuden syntymää ja joutunut hautaamaan vanhaa ja arvokasta. Suurta ja arkista on sanomisen vapaus, rauha ja elinkelpoinen maapallo. Pidetään niistä kiinni lukemalla ja tukemalla vapaata kriittistä lehdistöä, avarakatseista taidetta, riippumatonta tutkimusta. Ideaalia kauneudesta. Rosebud Kolme seppää, Aleksi 23. Avoinna jouluun asti normaalisti. Rosebud Citycenter, Asematunneli. Ma–pe 9–21, la 9–20, su 10–19. Rosebud Kaisa-talo, Tiedekulma, Kaapeli, Forum, Kuopion kauppahalli Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja.
10 / 2019 • 49 Työttömyys on oleellinen osa teollista kapitalismia, analysoi Anssi Ylirönni. Hänellä on omaa kokemusta niin kuntouttavasta työtoiminnasta kuin palkkatyöstä ulkomaillakin. TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA HANNA LINNOVE I HANTEELLINEN TYÖTÖN on kuin punkki, joka väijyy saalistaan eli työpaikkaa ja jät tää kaiken muun huo miotta, kuvaa työtön yhteiskuntatieteiden maisteri Anssi Ylirönni uudessa kir jassaan Valintamme ei kohdistunut sinuun (Demokraattinen sivistysliitto). ”Otti päähän, kun työttö myydestä puhuvat ihmiset, joilla ei ole asiasta tietoa tai kokemusta. Tai tietoa pitäisi olla, mutta silti työttömyydes tä puhutaan moralistisesti ja epätosia väittämiä. Rakenteel liset ongelmat kuten työpaik kojen vähyys käännetään yk silön persoonan ongelmiksi”, Ylirönni kertoo kirjoittamisen motiiveista. Ylirönni käy kirjassaan läpi kysymyksiä kuten mitä työttö myys käytännössä tarkoittaa työttömälle, työllisille ja yh teiskunnalle. Millaisia arvoja ja asenteita työttömyyteen lii tetään ja mihin ne perustuvat? Onko kaikki työ todella arvo kasta? Miten työttömyys syn tyy ja miten se lisääntyy? Ylirönni erittelee, miten teollinen kapitalismi vaatii työttömyyttä, mutta kuvaa vertailun vuoksi myös täys työllisten kommunistimaiden ongelmia. Jo Marxin mukaan työttömät toimivat ”teollisuu den vara-armeijana”, joka voi daan ottaa töihin tarvittaessa. Monet taloustieteilijät myös pitävät työttömyyttä pelottee na, jolla töissä olevat saadaan työskentelemään kovemmin ja vähentämään vaatimuksiaan. TYÖNHAUN VAIKEUDESTA ja kiristyvästä työelämästä Yli rönnillä on omaa kokemusta. Yliopistosta valmistumisen jälkeen, ensi kertaa työttömä nä ollessaan, hän haki kaiken laisia töitä ja suoritti muun muassa hygieniapassin. ”Hain töitä vastaamalla työ paikkailmoituksiin, mikä on tehoton tapa, kun suurin osa paikoista ei tule koskaan avoi meen hakuun, vaan tekijä löy tyy suhteiden kautta.” Persoonallisuuden sekoit taminen tuottavuuteen on yk si työelämän myyteistä, joita Ylirönni purkaa kirjassaan. Jos rekrytointi perustuu haastatte luun, ulospäinsuuntautuneem pi ihminen saa paikan, vaikka persoona ei vaikuta työpanok seen ja työhön liittyvää osaa mista olisi vähemmän. ”Kaikenlainen muu syrjin tä on kiellettyä, mutta introverttien syrjintään ei kiin nitetä huomiota”, Ylirönni ihmet telee. Lopulta työpaikka löytyi Virosta. ”Suurin osa lähimmistä työtovereistani oli kaltaisia ni koulutettuja väliinputoajia, jotka olivat lähteneet Suomes ta työttömyyttä pakoon”, Yli rönni kertoo kirjassaan. Työkseen Ylirönni kirjoitti tiivistelmiä. Kolmen ja puolen vuoden aikana näkyi työtah din kiristyminen. Raporttien kirjoittamiseen suhtaudut tiin kuin tehdastyöhön, eikä kukaan täyttänyt kasvavia te hokkuusvaatimuksia. Suurin osa irtisanoutui parin vuoden sisällä. Ylirönni lähti työpai kasta kolmen ja puolen vuo den jälkeen päästäkseen kou lutukseen Suomessa, mutta ei tullutkaan hyväksytyksi kurs sille ja oli taas työtön. ”Olisin irtisanoutunut jon kin ajan päästä muutenkin. Työtahti oli kuluttavaa ja työ merkityksetöntä.” Ylirönni avaa kirjassaan myös myyttiä kaiken työn arvosta. Hän suosittelee David Graeberin kirjaa Bullshit Jobs. Työttömiä kohdellaan helpos ti moniongelmaisina. ”Jouduin taloudellisten sanktioiden uhalla allekirjoit tamaan paperin, jossa hain kuntouttavaan työtoimintaan elämänhallintani parantami seksi, vaikka minulla ei ollut mitään elämänhallinnallisia ongelmia. Sain valita kun toutuspaikan ja menin javakoodaus kurssille. Teimme it senäisesti tehtäviä opettajan valvonnassa – samaa olisi voi nut tehdä itsekseenkin. Muil lakaan kurssilla olleilla ei ollut ainakaan näkyviä ongelmia elämänhallinnassa”, Ylirönni kertoo. Ylirönni on hyvä vastaesi merkki työttömien laiskuudel le ja heikkolahjaisuudelle. Hän kirjoitti työttömyysaikanaan kirjan ja osaa viittä kieltä. ”Ihminen oppii työn teke mällä, kun saa tilaisuuden”, hän vakuuttaa. TYÖAJAN LYHENTÄMINEN te hostaisi ja parantaisi Ylirönnin mielestä työn laatua. Hän ei kuitenkaan ihaile joutilaisuutta tai elämää palk katyön ulkopuolella. ”Palkkatyö tekee elämästä helppoa. Saa rahaa, sosiaalisia suhteita ja jos työpaikalla on lounasravintola, jonkun muun tekemää ruokaa. Palkka työ tuottaa myös hyväksytyn ase man yhteiskunnassa.” Nyt Ylirönnin toimeentu loa siivittävät satunnaistulot lehtiartikkeleista ja sarjaku vista. Kirjailijaksi hän ei osaa itseään kutsua. Tällä hetkellä hän kaipaa elämäänsä työja vapaa-ajan erottelua. ”Jokaisen pienen työn jou tuu hakemaan erikseen, mis tä tulee hirveästi stressiä, eikä pienillä palkkioilla elä. Olen mielenlaadultani vanhan ajan työntekijä, en kaipaa työltä itseni toteuttamista tai per soonallisuuteni jatketta, vaan rahaa. Vapaa-ajalla voin sit ten harrastaa ja tehdä omia projekteja.” Työttömyys ”EN KAIPAA TYÖLTÄ ITSENI TOTEUTTAMISTA TAI PERSOONALLISUUTENI JATKETTA, VAAN RAHAA. VAPAA-AJALLA VOIN SITTEN HARRASTAA JA TEHDÄ OMIA PROJEKTEJA.” ”Aidon tuottavuuden li sääntyminen lisää myös työt tömyyttä. Jos halutaan vähen tää työttömyyttä, täytyy tehdä lisää työpaikkoja, jotka oikeas ti eivät tuota.” TYÖTTÖMYYTTÄ HOITAVAT viranomaiset ja työttömiä mollaavat poliitikot joutuvat myös Ylirönnin kritiikin koh teiksi. Kuvitelma työttö mien kyvyttömyydestä elää sekä poliitikkojen puheissa että työ voimaviranomaisten teoissa. Hyvä lukija ja näkijä, lähimmäinen, ohikulkija, ihminen ja toveri. Maaliskuussa saimme avaimet Kolmen sepän aukiolle. Oli mahdollisuus rakentaa hetkeksi vanhanaikainen erittäin suuren valikoiman kirjakauppa Helsingin ytimeen, vanhalle arvokkaalle kirjakauppapaikalle Aleksilla. Jokainen arki ja pyhä on laatikoita kannettu sisään ja uusia nimikkeitä lisätty valikoimaan. Yli 1.300 lattianeliötä kirjoja, kortteja ja elokuvia. Lähes 30.000 kirjanimikkeen ja elokuvan valikoima on tuonut monelle asiakkaalle suurta löytämisen riemua. Kiitoksia on jaettu kassatiskin molemmin puolin. Kohta on aika taas pakata, sillä vuoden viimeisenä päivänä on tilan oltava tyhjä. (Ei tämmöinen kauppa taida Helsingin keskustaan enää koskaan palata.) Sitä ennen juhlimme asiakkaidemme kanssa joulukuun jokaisena päivänä. Eivät kaikki kirjat onneksi vain laatikoihin hautaudu. Joulukuun alusta pääsimme palaamaan Asematunneliin, Citycenteriin. Rosebudin ja Into Kustannuksen pikkujoulua vietämme Aleksilla torstaina 12.12. aamuvarhaisesta iltamyöhään. Joulukuussa juhlimme ja onnittelemme myös 20-vuotiasta Voimaa! Päivästä, vuodesta ja vuosituhannesta toiseen on ihminen saanut juhlia uuden syntymää ja joutunut hautaamaan vanhaa ja arvokasta. Suurta ja arkista on sanomisen vapaus, rauha ja elinkelpoinen maapallo. Pidetään niistä kiinni lukemalla ja tukemalla vapaata kriittistä lehdistöä, avarakatseista taidetta, riippumatonta tutkimusta. Ideaalia kauneudesta. Rosebud Kolme seppää, Aleksi 23. Avoinna jouluun asti normaalisti. Rosebud Citycenter, Asematunneli. Ma–pe 9–21, la 9–20, su 10–19. Rosebud Kaisa-talo, Tiedekulma, Kaapeli, Forum, Kuopion kauppahalli Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Työn myyttejä purkamassa Anssi Ylirönne kirjoitti työttömänä kirjan työttömyydestä.
50 • 10 / 2019 Teatteri Mika Myllyaho ohjasi riiston sisäistämisestä kertovan Kauppamatkustajan kuoleman. Kansallisteatterin pääjohtajana hän haluaa nikkaroida tätä aikaa peilaavia rakentaita. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Teatterimekaanikko ISÄ, POJAT JA PERISYNTI. Kauppamatkustaja Willy Loman romahtaa työtaakkansa alle, mutta haluaa silti poikiensa perivän elämän valheensa. Biffin pahoinvointi ja Happyn oidipaalinen kierre samaan harhaan ovat tässäkin ajassa tunnistettavia kohtaloita. R AVINTOLASSA poikien sa kanssa illastava van ha kaupparatsu Willy Loman (Hannu-Pekka Björkman) on ajautu nut burnoutiin ja saa nut yli 30 vuoden uurastuksen jälkeen potkut. Isänsä odotusten kohteena ikänsä kärvistelleellä Biffillä (Aku Hirviniemi) on omista bisneksistään yhtä huonoja uutisia. Häpeäs tään ja pikkuveljensä Hap pyn ( Samuli Niitty mäki) hämäysyri tyksistä huolimatta Biff onnistuu te kemään isälleen selväksi, että tämän tyrkyttämä menestysunelma on ollut alun alkaenkin harhainen. Totuus te kee toisille kipeää, mutta saman elä mänvalheen sisäistänyt Happy ei pys ty tätä ymmärtämään. Näin rakentuu avainkohtaus Kan sallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahon ohjaamassa Kauppa matkustajan kuolemassa. Tämä Arthur Millerin 1949 kantaesitetty klassikko kertoo amerikkalaisen unelman sortumisesta. ”Kyse on duunaritarinasta, jossa minua kiinnostaa ibseniläis-shake spearelaisen perhetragedian ohella ajatus perinnöllisestä pärjäämisestä ja pärjäämättömyydestä. Tuossa koh tauksessa voi nähdä viitteitä myös sii hen, miten Trumpin jälkeisessä some ajassa ihmiset ajautuvat valitsemaan mihin valheeseen haluavat uskoa”, tuumii Myllyaho. Vaikka teos on perhekäsityksel tään ja sukupuolirooleiltaan sidottu aikaansa, yllättävän moni asia siinä tuntuu tutulta. Kuten urakeskeisyys, työuupumus, miesroolimallien krii siytyminen ja turvaverkkojen romah taminen. Se kertoo liki saman tari nan kuin Ken Loachin tuore elokuva Kiitos tilauksestasi, jossa englantilai sen työläisperheen isä saa pakettikul jetuksen franchising-yrittäjänä tuta markkinavoimien armottomuuden ja tulee kaataneeksi tuskansa lasten sa päälle. ”Kyllä nämä teemat näkyvät nyky Suomessakin. Ajatellaan vaikka posti lakkoa tai sitä, miten kapitalismi näyt täytyy vanhusten hoivakodeissa. Eikä meilläkään edes korkeakoulututkinto takaa sellaista palkkaa, kesämökkiä ja etelänmatkoja kuin mitä monet pitä vät itsestäänselvinä.” KER AVAL AISEEN työläisperheeseen syntyneestä Myllyahosta piti tulla automekaanikko. Ammattikoulun jälkeinen työelämä oli kuitenkin pettymys, jonka seurauksena puhkesi masennus. Elä mänvalintojen tarkistamisen jälkeen hän päätyi Lahden kansanopiston näyttelijälinjan kautta Teatterikorkea koulun ohjaajakoulutukseen. Ennen Kansallisteatterin pääjohta juutta Myllaho ehti toimia 11 vuotta Ryhmäteatterin taiteellisena johtajana yhdessä Esa Leskisen kanssa. ”Teatterin tekemisessä auttaa kun on monenlaista taustaa. Sitä paitsi teknisten suunnitelmien lukutaidos ta on apua Kansallisteatterin perus korjauksen valmistelussa” naurahtaa Myllyaho. Samalla hän kertoo, miten tavallis ta myöhäisempi taiteilijakutsumuk sen löytäminen tuotti vahvan moti vaation ohella raskaan työrupeaman: se pakotti pikavauhdilla kaventamaan kollegoiden etumatkaa klassisen kult tuurin haltuun ottamisessa. ”Masennuksella oli siis kannalta ni hyviä seurauksia. Tunnistan muutenkin, miten omat ahdistukset toi mivat usein taiteen tekemisen moot torina.” Ohjaajauransa käännekohtana Myllyaho näkee Ryhmäteatterille te kemänsä trilogian, joka käsittää näy telmät Paniikki (2005), Kaaos (2008) ja Harmonia (2009). ”Olin ohjannut paljon klassikkoja ja samalla taistellut oman estetiikan ja oman kielen löytämisen kanssa. Näis sä näytelmissä löysin vihdoin oikean tapani käsitellä ensin paniikkihäiriöi täni ja pelkojani, sitten omien aggressioideni hallintaa ja lopuksi itse koet tua työuupumusta.” Omaelämänkerrallisuus tuntuu ole van Myllyaholle luonteva lähetysmis tapa. ”Trilogiassa tutkin miten voi elää hyvää elämää. Tuoreemmassa Korjaamossa taas ammensin omasta autome kaanikon taustastani ja peilasin sen kautta yhteiskunnallisia arvojännit teitä. Ei minulla ole oman elämäni ja kamisen suhteen muita filttereitä kuin että henkilöiden nimiä ja paikkoja on vaihdeltu draaman ehdoilla.” MYLLYAHO ITSE OHJA A mieluiten näyttelijälähtöistä perusdraamaa, mutta teatterijohtajana hän kokee teh täväkseen tarjota nähtäväksi myös uu sia esitystaiteen kokeiluja. ”On merkittävää, miten Suurel le näyttämölle Yuval Noah Hararin Sapiensin ohjannut Wauhaus-ryhmä on täysin omasta estetiikastaan huoli matta löytänyt laajan yleisön.” Samalla Myllyaho haluaa luoda uusia tuottamisen rakenteita. Sellai sia ovat esimerkiksi kotikirjailijoiden kiinnitykset, nuoria osallistava Kantti sekä laitoksissa kiertävä ja turvapai kanhakijoiden kanssa teatteria tekevä Kiertuenäyttämö. ”Taidelähtöistä teatteria tehtäessä pitää olla hereillä. Nyt olemme suun nittelemassa uutta kansainvälistä näyttämöä. Sen alle sopisi esimerkiksi valmisteilla oleva näytelmä, joka ker too eestiläisistä työntekijöistä Suomes sa”, hän paljastaa. Teatteri näyttäytyy Myllyaholle yh teiskunnallisena taidemuotona. ”Kun puhutaan poliittisesta teat terista taustalta kaikuu usein kumua 1970-luvun kätköistä. Heini Junkkaalan Homoäiti on kuitenkin poliittinen siinä mielessä, että se käsittelee äidin ja homouden paikkaa yhteiskunnas sa. Tšehovin Lokin sovituksessa taas poliittisuutta voi nähdä siinä, miten esitys kysyy kuvaamansa ympäristön kautta sitä, miten meidän ajassamme ollaan hukassa suhteessa elämään ja toisiin ihmisiin.” Oli kyse klassikosta tai omasta teks tistä Myllyaholle oleellista on, että teki jällä on joku väite siitä ajasta ja paikas ta jossa teatteria tehdään. ”Eskapismiteatteri on eri asia. On sellaisia satuja ja farsseja jotka eivät välitä mitään todellisesta maailmas ta. Sellaisia saa tehdä, mutta sanoin kerran teatterimme hallitukselle, että jos minua vaadittaisi ottamaan taloon joku Housut pois -formaattimusikaali, minut voisi saman tien erottaa”, Mylly aho hymähtää. ”Teatteri ei ehkä muuta maailmaa kerralla, mutta hyvä esitys jättää jäl jen, joka vaikuttaa.” Arthur Miller & Mika Myllyaho: Kauppamatkustajan kuolema Esitykset Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 31.3. asti M itro H ärk ön en
10 / 2019 • 51 TEKSTI TUOMAS RANTANEN Jouhikkoblues homoudelle Siirtolaisuus on arkea Teatteriarviot J USSI & JUSSI on Tanjalotta Räikän musiikillinen näytel mä, joka eläytyy empaattises ti kahden 1600-luvulla eläneen pap pilanrengin, Heikki Mikonpojan ja Heikki Pekanpojan kohtaloon. Nämä Suomen ensimmäiset nimeltä tiedetyt homot mestattiinn vuonna 1665. Esityksessä kolmen näyttelijän kierrätyksellä henkilöityvät Jussit (Santeri Niskanen, Antti Makkonen & Arttu Soilumo) päätyvät elämän ja kuoleman väliseen välitilaan kuin päähenkilöt Laura Lindstedtin ro maanissa Oneiron. Yhdessä esityksen housebändin muodostavien Kohtalot tarien (Pekko Käppi, Tommi Laine & Nuutti Vapaavuori) kanssa he tutkai levat kuoleman olemusta ja sitä, mitä homoasenteiden muutoksia kulttuu rissamme on ja ei ole tapahtunut sit ten 1600luvun. Sisällöltään ylipursuava esitys pöy hii myös pyöveli Mikko Heikinpojan ja hänen perheensä tarinaa, Paavalin kirjeiden todellista sanomaa, ku ningatar Kristiinan perintöä, Platonin käsitystä homoseksuaalisuuden alkuperästä sekä Michel Foucault’n teoriaa siitä, miten seksuaalisuudes ta tuli yhteiskunnallisen kontrollin kohde ja väline. Lisäksi paljastetaan suvakin ja hyväkin ero: suvaitsevai suudessa vahvempi antaa heikom malle lahjan, kun hyväksyminen on tasa-arvoisempaa. Koko vyörytystä koossa pitävä voi ma on yliaikaisia sävyjä tavoittava Pekko Käpin ja K:H:H:Lyhtyeen jou hikkoblues. Sen yhdistyessä spektaak kelielkeisiin revyyirrotteluihin syntyy vaikutelma poikkeuksellisesta musi kaalista, jossa mukaansa ottava viih dyttäminen toimii kelpo työvälineenä syvempiin vesiin sukeltamisessa. Jussi & Jussi on valloittava esimerk ki taiteesta, jossa ei pelätä ottaa kantaa eikä anneta perinteisten sovitussään töjen sordinoida sanomisen ja luovuu den räiskettä. Teatteri on parhaim millaan kun eetoksen ja osaamisen alustalle tehty esitys alkaa itse viedä niin tekijöitä kuin katsojia. Tanjalotta Räikkä: Jussi & Jussi Esitykset Teatteri Telakalla 20.2. asti M AD HOUSE HELSINKI on ko keilevan esitystaiteen talo, joka tuottaa, osatuottaa ja tarjoaa tiloja taiteenlajeja ylittäville te oksille ja kulttuurikeskustelulle. Vaik ka se on tänä vuonna siirtynyt uusiin esitystilohin Teurastamolle, Theatre Collectiven Kuskit käynnistyy Kampin bussiterminaalin laiturilta 48. Ulkomaalaistaustaisten roolia tai teilijoina, yleisönä ja yhteiskunnan jä seninä tutkivan trilogian toisen osan alussa yleisöä ajelutetaan bussilla Hel singin keskustassa. Samaan aikaan kuulokkeista luetaan pitkä essee glo baalin muuttoliikkeen Suomeakin hei luttelevista vaikutuksista. Teksti määrittelee uudet tulijat kol meen eri tavalla kohdelluksi tulevaan luokkaan: työmarkkinoiden kalastele miin pärjääjiin, moninaisten suoritta vien tehtävien palvelijoihin sekä tur vaverkkojen ja pimeän työn varassa eläviin putoajiin. Teurastamolla jatkuva esitys kes kittyy luokista keskimmäiseen, tar kemmin rajattuna bussija ratikkakus keihin. Siinä neljä ammattiesiintyjää, Agnes Kaszas, Salla Kozma, Soroush Seyedi sekä Luyeye Konssi (eli SeksikäsSuklaa) eläytyvät maahan muuttajakuskien arkisiin elämäntarinoihin. Draaman jälkeiselle esitystaiteelle tyypillisen tapaan teoksen jännite ei nojaudu tarinoiden käänteisiin, vaan todellisuuden ja taiteen törmäyttämi seen. Vaikka esityksessä käsitellään myös kulttuurisia sopeutumisvai keuksia, kie lihaasteita ja ennakkoluuloja, teoksen olennaisin viesti on siinä, miten oman elämän, toimeentulon ja kutsumuksen etsintä ovat loppujen lopuksi taustasta riippumatonta yhteistä arkea. Theatre Collectiven: Kuskit Esitykset Mad Housessa 21.12. asti Pe tte ri Aa rto lah ti VALOKUVAUS KILPAILU SUOMALAISESTA AKTIVISMISTA 20-VUOTIAS VOIMA-LEHTI JÄRJESTÄÄ KAIKILLE AVOIMEN VALOKUVAUSKILPAILUN, jonka tarkoituksensa on dokumentoida tämän ajan suomalaista aktivismia, kansalaisliikehdintää ja poliittista osallistumista. Kilpailun satoa esitellään painetussa lehdessä, verkkosivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Mahdollisista muista julkaisutavoista sovitaan tekijänoikeukeuden haltijan kanssa erikseen Kilpailussa ei palkita ammattimaisinta kuvaa vaan arvionnissa korostetaan kuvien kautta välittyviä sosiaalisia ja polittiisia merkityksiä ja yhteisöllistä puhuttelevuutta. Kuvien ei tarvitse olla tässä ajassa tai Suomessa otettuja, jos asiayhteys liittää ne tavalla tai toisella tämän hetken suomalaiseen aktivismiin tai sen juuriin. Palkinnot ja kunniamaininnat jakaa raati, jota johtavat Poliittisen valokuvan festivaalin taiteelliset johtajat Sanni Seppo ja Anna-Kaisa Rastenberger. Kilpailun pääpalkintona on tuhannen euron lahjakortti valokuvausliikkeeseen. Lisäksi jaetaan kirjapalkintoja. Kilpailuun osallistuvat kuvat pyydetään lähettämään julkaisu kelpoisessa muodossa osoitteeseen suomalainenaktivismi@voima.fi 2.3.2020 mennessä. Laatujournalismia jo 20 vuotta OTITKO KUVAN EDELLISESTÄ AKTIVISTI TEMPAUKSESTA JOHON OSALLISTUIT? OLITKO PAIKALLA, KUN TALOJA VALLATTIIN TAI KUN KUDOTTIIN SIVAREILLE SUKKIA? Ku va: Per tt u Iso-Mark k u Kuv a: An t ti K ur k o
HÄ M EE NT IE VIID ES LIN JA SÖ RN ÄI ST EN RA NT AT IE VAASANKATU HELSING INKATU ST UR EN KA TU BRAHENKENTTÄ HAKANIEMENRANTA SI LT A SA A RE N K AT U TEOLL ISUUS KATU JUNATIE TYÖP AJAN KATU SÖ RN ÄI ST EN KA TU M M M ALEK SIS KIVEN KATU Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, Herbatint-hiusvärejä, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki. ti–pe klo 12–18, la klo 12–16. WWW.HELUNANETTI.COM Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! VEGAANINEN SEKATAVARAKAUPPA KURVISSA! RAVINTOLA AUKI: ma 11–14 ti–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä KELTAISET SIVUT Kallion keltaiset sivut kokoaa yhteen alueen parhaat palvelut Hakaniemestä Harjuun ja Linjoilta Kalasatamaan. Haluatko mainostaa yritystäsi keltaisilla sivuilla? Hienoa! Se on nimittäin edullista ja tehokasta. Ota yhteyttä: voima@voima.fi Kalli n MAINOSTAJALLE! ? ? ? ?
10 / 2019 • 53 Lehtojärven Hirvenpään tuore levy narauttaa balkanralleista tutun lauluntekijän sanallisen arkun auki kuin Pandoran lippaan. Sen pohjalla lepää toivo. TEKSTI SARI HAKALA Maailmanmusiikista maailmanlopun musiikkiin SITOI: Kyyhky Changeless Records (2019) Räppäri-taiteilija SITOIn tuore levy Kyyhky on 18 minuutin mittainen inten siivinen matka ihmisen tunne elämän syvyyk siin. Pikemminkin spoken wordia kuin rap-lausuntaa mukaileva ilmaisu nojaa voimalla säröileviin ja kokeellisiin noise-taustoihin sekä rujoon estetiik kaan. Viiden kappaleen mittainen levy on eheä kokonaisuus, jonka herkkyyt tä, seksuaalisuuden voimaa ja aistik kuutta käsittelevät sanoitukset kertovat erilaista mutta kaunista rakkaustarinaa kahden ihmisen välillä. ANTTI KURKO Pekko Käppi: Finnish Folk Songs vol. 1 Helmi Levyt (2019) Nyt Pekko Käpin jouhikolla on tilaa hengit tää kuin sellolla barokissa. Levyl lä on vain jou hikko, laulu ja veisut. Jos Käppi on jo naittanut stonerin, noisen ja suobluesin jouhikon dominanssiin, sekä popittanut kansan musiikkia yhdessä K:H:H:L-yhtyeensä kanssa, niin nyt hän ottaa omaa lomaa k-musiikin arkaaises sa geeniperimässä. Levylle on kasattu soittajan löydökset 20 vuoden samoi lulta perinnelaulujen saloille. Levy on kenttänauhoitus suoraan Käpin ystä vän olohuoneesta: kolme tuntia ja levy purkissa. Ihanaa. JARKKO KUMPULAINEN Päivän Sää: Kuinka aika pysäytetään? Omakustanne (2019) Kymmenen raitaa pirteää ja nuorekas ta indierockia, sitä on Päivän Sään tuore debyyttialbumi. Joensuulainen viisikko yhdistää kepeän ilmapiirin ja miette liäät lyriikat huojentaviksi ja hu vittaviksikin kappaleiksi. Nuoruuden energia välittyy miellyttävän rosoi sena, joskin pieni siloittaminen olisi tehnyt albumille hyvää. Ensimmäisen levynsä julkaisseelle bändille saundi on yllättävän omaleimainen. Ansioksi luettakoon, että sävellykset painuvat vaihtelevuudessaan mieleen jo ensim mäisestä kuuntelukerrasta. SANTTU PAANANEN Levyarviot Musiikki ”A INA ON TOIVOA” , myhäilee Jaakko Laitinen vasta tessaan kysymyk seen siitä, onko meillä enää toi voa. Sen menettäminen ei ole vaihto ehto. Toivon määrä riippuu myös päivästä. Iloa sykkivästä balkanrytkeestä tutun Jaakko Laitinen ja Väärä raha orkesterin keulakuva kuuli muuta ma vuosi sitten levyltä harmonikka taiteilija Harri Kuusijärven Koutus yhtyettä. ”Ajattelin, että tuota olisi kyllä mu kava laulaa”, Laitinen kertoo pohti neensa ihastellessaan jazzin ja progen hämärää fuusiota. Ajatus tuotti myö hemmin Lehtojärven Hirvenpää -yh tyeen, tango-orkesterin jonka saman niminen ensilevy ilmestyi marraskuun alussa Helmi Levyiltä. KUUSIJÄRVI SEULOI Laitisen teks teistä sävellettäväkseen mieleisensä, eikä se Laitisen mukaan aluksi ollut helppoa. ”Harri kuuli ensin vain balkanilai sen soundin. Tekstit eivät innostaneet sen tyyppiseen rempseyteen. Kun Harrilta sitten varastettiin Argentii nassa kaikki soittokamat, alkoi niitä sävellyksiä syntyä ihan parissa viikos sa. Ja minä kirjoitin nopeaan tahtiin lisää.” Tarinan mukaan kostoksi va rastetuista kamoista Kuusijärvi va rasti puolestaan Argentiinalta tangon. Näin yhtyeen musiikkilaji oli kohtalon sinetöimä. Laitisen tekstit olivat osittain yli jäämä tekstejä Väärältä rahalta, mut ta ne erkanivat nopeasti omille syn kemmille poluilleen. Yleensä runsasta kirjallista ilmaisua ihaileva Laitinen kertoo lukeneensa samoihin aikoihin Erno Paasilinnaa, jonka jäykkyys ja negatiivinen asenne, jopa kylmyys, tekivät vaikutuksen. Laitinen ryhtyi kokeilemaan rajojaan sanoittajana ja käyttämään ”laveampaa muottia”. Lai tinen sanoo, että kun kirjoittaa itsel leen tärkeistä asioista, on lähtökohta usein vain jokin alitajunnasta nouse va ajatus. Se täytyy monitasoisuudes saan valjastaa ja välittää myös kuuli jalle. Sen täytyy kestää kuuntelemista ja herättää ajatuksia. ”Teksti ei voi olla pelkkää mystistä huljuttelua.” LOPPUTULOS on saatanallisia säkei tä, iskelmäprogea ja tangoiskelmää. Ja kylmääkin kyytiä. Lehtojärven Hirven pää maalaa kuvan lopunaikoja eläväs tä ihmiskunnasta ja sen kipukohdista, kuten ilmastoja ympäristöahdistuk sesta tai kapitalismin tuhovoimasta. Näkökulma liukuu yksilökokemuksista galaktisiin sfääreihin asti. Jaakko Lai tinen kuulostaa välillä suoraan helve tistä karanneelta tangokuninkaalta. Kuusiniemen hanuri vinkuu yhtäällä pirunviuluna ja toisaalla se loihtii kuu luville hengähdystaukoja yhteiskun takritiikkiä suustaan sylkevän solistin tueksi. Ristiriita iloisen balkanilaisvei jarin ja lopunaikojen tangokuninkaal lisen välillä on hurja. Laitinen myöntää ristiriidan hymyillen. Jos sitä ei olisi, muuttuisi kaikki kovin tunkkaiseksi. LAITINEN KERTOO olevansa niin tot tunut olemaan viihdyttävä ja ilahdut tava, että keikoille lähteminen Leh tojärven Hirvenpään kanssa pelotti tosissaan. Takana on keikkaputki Sak sassa ja Rovaniemen kylissä ja homma toimii. ”Vaikka pelottaa, niin minä kyllä tykkään itseni haastamisesta. Aina pi tää hypätä”, nauraa Laitinen. ”LOPPUTULOS ON SAATANALLISIA SÄKEITÄ, ISKELMÄPROGEA JA TANGOISKELMÄÄ.” An tti Se pp on en HÄ M EE NT IE VIID ES LIN JA SÖ RN ÄI ST EN RA NT AT IE VAASANKATU HELSING INKATU ST UR EN KA TU BRAHENKENTTÄ HAKANIEMENRANTA SI LT A SA A RE N K AT U TEOLL ISUUS KATU JUNATIE TYÖP AJAN KATU SÖ RN ÄI ST EN KA TU M M M ALEK SIS KIVEN KATU Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, Herbatint-hiusvärejä, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki. ti–pe klo 12–18, la klo 12–16. WWW.HELUNANETTI.COM Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! VEGAANINEN SEKATAVARAKAUPPA KURVISSA! RAVINTOLA AUKI: ma 11–14 ti–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä KELTAISET SIVUT Kallion keltaiset sivut kokoaa yhteen alueen parhaat palvelut Hakaniemestä Harjuun ja Linjoilta Kalasatamaan. Haluatko mainostaa yritystäsi keltaisilla sivuilla? Hienoa! Se on nimittäin edullista ja tehokasta. Ota yhteyttä: voima@voima.fi Kalli n MAINOSTAJALLE! ? ? ? ?
54 • 10 / 2019 Pauliina Haasjoen kirja Himmeä sininen piste tutkii Maata ja maailmankaikkeutta erityisellä tarkkuudella. TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA HANNA LINNOVE Planetaarisen huolen äärellä ”KUINKA VOISIMME OLLA EETTISIÄ, VAIKKA IHMISTEN JA MUIDEN LAJIEN VÄLISISSÄ SUHTEISSA VALLITSEEKIN VALTAEPÄSYMMETRIA?” F OSSIILISEN ka pitalismin tuot tama vauraus, ekologinen krii si, edistys uskon unet ja painajai set sekä lajien väliset suh teet limittyvät runoilijana tunnetun Pauliina Haasjoen esikois esseekirjassa pohdis kelevaksi kokonaisuudeksi, joka ei julista vaan pikem minkin valistaa ja herkistää. Himmeä sininen piste ver tautuu lukukokemuksena me ditaatioon, jossa asiat voivat il metä vapaasti ja näyttäytyä eri yhteyksissä. Haasjoki ottaa sil ti kantaa ja asettuu puolusta maan elämän moninaisuutta. ”Päällimmäisin tarkoitukse ni on osoittaa arvoa ja mielen kiintoa asioille olemalla niiden parissa ja tutkiskelemalla nii tä”, Haasjoki sanoo. ”Esseemi näni on vasta muotoutumassa, ja olen hieman yllättynyt, että ihmiset kokevat tekstini peh meänä ja sovinnollisena. Saan tavallaan peilin eteeni ensim mäistä kertaa.” HA ASJOKI TYÖSTI kirjaan sa kuuden vuoden ajan, joista kaksi viimeistä vuotta inten siivisemmin. Kirja syntyi vuo rovaikutuksessa runoteosten Planeetta (2016) ja Promessa (2019) kanssa. ”Viimeisen vuoden aika na käyty keskustelu Greta Thunbergin aktivismista, hal litustenvälisen ilmastonmuu tospaneeli IPCC:n raportista, lajikadon etenemisestä sekä ilmastoahdistuksesta vaikutti vat vahvasti kirjaani”, Haasjo ki kertoo. Himmeä sininen piste si vuaa gravitaatioaaltoja, mahdollista elämää eksop laneetoilla ja tieteisfiktion muukalaiskuvitelmia. Kirjan edetessä käsittely fokusoituu aikamme keskeisiin ongel miin kuten ilmastonmuutok seen, eläinten tehotuotantoon ja fossiilikapitalismiin. Moderniteettia luonnehtiva edistysusko perustuu Haasjo en mukaan öljyn hyödyntämi selle energialähteenä. Tiede ja fossiilinen energia ovat mah dollistaneet kasvun, mutta sa malla ihmiset ovat jättäneet huomiotta edistyksen mate riaaliset ehdot. Hyvinvointia on rakennettu muiden lajien ja luonnon kustannuksella. Haasjoki ei kuitenkaan ajatte le, että tämä olisi seurausta ih misluonnon pahuudesta. ”Tulkinnat, jotka esittä vät ihmisen eläimellisyyden saalistamisen ja itsekkyy den kautta, eivät ole ainoita mahdollisia.” Haasjoki toteaa, että esi merkiksi perinteisenä pidet ty eläinsuhde on vahvasti historiallinen ja että ihmiset ovat vasta alkaneet tiedostaa tämän. ”Kuinka voisimme toimia neuvottelevasti ja suostumuk sellisesti muiden lajien kans sa?” hän kysyy. ”Kuinka voi simme olla eettisiä, vaikka ihmisten ja muiden lajien vä lisissä suhteissa vallitseekin valtaepäsymmetria?” HA ASJOKI YLL ÄTTYI itse kin, että maailmankaikkeut ta käsittelevä kirja nosti hä nessä esiin myötätunnon ja vastavuoroisuuden kaltaisia tuntoja. ”Monia näkökulmia, joita kirjassani käsittelen, ei olisi olemassa ilman feminismiä”, hän toteaa. ”Esimerkiksi mui den eläinten ja kehollisuuden uudelleenarviointi sekä ko lonialististen avaruusfanta sioiden kyseenalaistaminen on feminististä, vaikken sitä osannut kirjaa kirjoittaessani eksplikoida. Feminismi pyrkii haastamaan vallalla olevaa kahtiajakoa, siitähän tässä on kyse.” Kirjallisuus
10 / 2019 • 55 TEKSTI ESKO JUHOLA TEKSTI JUHIS RANTA Markkinaliberalismin johtotähti Susivihan synty V ENÄJÄN 1900-luvun poliit tinen kuohunta vaikutti sy västi nuoreen Alisa Rosenbaumiin, joka vuonna 1926 pakkasi laukkunsa ja muutti Yhdysvaltoihin. Uudessa kotimaassaan hän loi uran elokuvakäsikirjoittajana ja eri tyisesti romaanikirjai lijana mutta profiloitui myös taloustieteilijänä ja filosofina. Samalla hän otti nimen, jolla jälki polvet hänet paremmin tuntevat: Ayn Rand. JUSSI JALOSEN Ayn Rand – kapitalismin valtiatar ei ole klassinen elämäkerta vaan enemmänkin läpi leikkaus Randin filosofiasta. Keskeisin tä Randin ajattelussa oli yksilö, jonka toimintaa valtion kaltainen kollektiivi ei saanut suitsia. Valtion tehtävä oli lä hinnä suojata omaisuutta ja puuttua yksilöiden välillä mahdollisesti puh keaviin sopimuksellisiin riitoihin. Kah litsematon laissez-faire-kapitalismi jauhaisi lopulta hyvin vointia kaikille. Vahvimmin Randin ajattelu näkyy tämän päivän poliittisessa oikeistossa, mutta Jalonen nostaa esiin myös Ran din käsityksen maskuliinisuudesta ja hänen vaikutuksensa esimerkiksi populaari kulttuuriin. Teos eritte lee Randin ajattelua eikä juuri esitä kommentteja puolesta tai vastaan. Se ei myöskään ole tarpeen, sillä Randin ristiriitaisen ajattelun ja hänen huo miotta jättämänsä asiat huomaa teosta lukiessa myös ilman ylimääräis tä osoittelua. Ayn Rand – kapitalismin valtiatar on erinomainen johdatus yhteen 1900luvun vaikutusvaltaisim mista ajattelijoista. Randista voi olla montaa mieltä, mutta poliittista oikeis toa on hyvin vaikea ymmärtää, jos hä nen ajatteluunsa ei ole tutustunut edes pintapuolisesti. Jussi Jalonen: Ayn Rand – kapitalismin valtiatar Gaudeamus 2019, 395 s. J OUNI TIKKASEN piti kirjoit taa Suomen susien historiikki, mutta hän päätyikin kirjoit tamaan Suomen puhutuim mista suden ja ihmisen kohtaamisista: lapsen surmista Turun seudulla 130 vuotta sitten, jolloin sudet tappoivat parin vuoden aikana 22 lasta. Vielä tänä päivänäkin tapaus nousee keskuste luun tasaisin väliajoin. Suomalainen susi viha on kylvetty syvälle eikä sen kitkemisessä ole onnistu nut tiede sen paremmin kuin kansalaisjärjestöt kään. 130 vuoden takai sista tapahtumista ammennetaan uut ta polttoainetta joka kerta, kun jossain on nähty susi. Kirjassa kuvataan maailmaa, jossa 1880luvun susi eli. Tikkanen kuvaa ihmisten eloa, mutta kuvittelee myös, miten susi on sen ajan maailman mah dollisesti kokenut. Susi on peto, joka saalistaa mieluiten suuria sorkkaeläi miä, kuten hirviä ja peuroja. Ihminen taas oli metsästänyt hirven lähes suku puuttoon Suomesta 1800-luvulla. Susi toimii herkän hajuaistinsa varassa, ihminen luottaa näköönsä. Mikä ihmiselle on maisema, on su den kohdalla haisema, Tikkanen ku vaa. Haisema on ollut 1880-luvulla hyvin erilai nen kuin tänä päivänä. Jätteenkäsittely on kehit tynyt, tuotantoeläinten pito muuttunut tehdas maiseksi, ja ihmisten elo on muutenkin aivan toi senlaista. Hirvetkin ovat runsastuneet Suomen metsissä. Ei siis liene sat tumaa, että suden run sastumisesta huolimat ta 1880-lopun kaltaisia kohtaamisia ei ole enää nähty. Lauma on ansiokas historiateos, joka kertoo ihmisen ja suden suh teesta, susivihasta ja sen synnystä. Suosittelen lukemaan Lauman ennen kuin ryntäät twiittaamaan ärhäkästi susikysymyksistä. Jouni Tikkanen Lauma – 1880luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa Otava 2019, 272 sivua Kirja-arviot
56 • 10 / 2019 DocPoint DocPoint-dokumenttielokuvafestivaalilla nähdään teoksia, jotka kertovat muista eläimistä. Niiden äärellä katsoja näkee tietenkin itsensä. TEKSTI KAISU TERVONEN Viimeistä sarvikuonourosta silittämässä M ARR ASKUUN lo pussa Helsingin Sanomat uutisoi Ma lesian viimeisen sumatransarvikuonon kuolemas ta. Kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n mukaan erittäin uhanalaista lajia on jäljellä enää noin 80 yksilöä. Zairenleveähuulisarvikuonoilla menee vieläkin huonommin. Niitä on jäl jellä enää kaksi naarasta, jotka elävät Ol Pejetan suojelualueella Keniassa. Siellä majaili myös lajin viimeinen uros Sudan, joka kuoli vuonna 2018. Hänestä kertoo dokumenttielokuva festivaali DocPointissa esitettävä teos Last Male on Earth (2019). Sarvikuonodokumentti on vain yksi festivaalin elokuva, joka ku vaa muita eläimiä. Niihin kuuluvat myös valaiden suojelusta Kanadan rannikolla kertova The Whale and the Raven (2019) ja Laika-avaruuskoiran haamua seuraava Space Dogs (2019). Kaikki kolme kertovat väistä mättä myös ihmisistä: ihminen esi tetään suhteessa muihin eläimiin. The Whale and the Raven dokumen tissa pääosassa ovat valaiden suoje lijat. Valastutkijat ja entinen avio pari Hermann Meuter ja Janie Wray tekevät yhteistyötä paikallisen al kuperäiskansan edustajien kans sa. He haluavat estää öljy-yhtiöi den kaavailemat tankkerireitit läpi alueen vesistöjen – valaiden asuin paikkojen. Elokuvassa Space Dogs kamera seuraa niukan kertojaäänen säestä mänä moskovalaisia kulkukoiria, sel laisia kuin Laika oli ennen avaruuslentoaan. Ihmiset ovat dokumentissa enimmäkseen maisemaa, taustaa koi rien seikkailuille. Arkistopätkissä nähdään kuitenkin tieteilijöitä, jot ka ohjaavat koiria avaruuskoulutus keskuksen laitteisiin, avaruuspukui hin ja lehdistötilaisuuksiin. He ovat jo valloittaneet muut eläimet, ja näi den avulla he valloittavat nyt myös avaruuden. Elokuvassa Last Male on Earth ih miset ovat suojelualueen henkilökun taa, turisteja tai tieteilijöitä. Jälkim mäiset säilövät kuolemassa olevan lajin sukusoluja ehkä herättääkseen ne eloon myöhemmin. Ihmiset paitsi löytävät myös luovat uutta. Elokuvissa muita eläimiä suojel laan, sympataan ja tutkitaan. Ihmiset ovat muiden eläinten puolella. He jot ka uhkaavat toisten lajien olemassa oloa, ovat näkymättömissä. Last Male on Earth dokumentissa he ovat sala metsästäjiä, joiden takia vartijat kou luttautuvat. The Whale and the Raven -elokuvassa he ovat kasvottomia öljyyhtiöiden pomoja. ELÄMME KUUDENNEN sukupuuttoaal lon aikaa. Lajien monimuotoisuutta mittaavan Living Planet Indexin mu kaan vuosien 1970 ja 2014 välillä selkä rankaisten populaatiot ovat pienenty neet 60 prosentilla. Lintuja, nisäkkäitä, matelijoita ja kaloja on siis alle puolet 50 vuoden takaisesta määrästä. Sarvikuono Sudan edusti yhtä la jeista, jonka menetämme. Kirkassil mäiset turistit käyvät elokuvassa silit tämässä valtavaa eläintä. Kameralle he kuvaavat tilannetta niin surullisek si kuin ihmeelliseksikin. Suojelualueen opas, Sudanin hoitaja James Mwenda vannottaa turisteja kertomaan lajin huonosta jamasta kotimaissaan. Yksi syy lajin sukupuuttoon kuo lemiseen on, että sarvikuonon sarvi on arvokasta. Aasiassa, jossa sitä pi detään lääkkeenä, sarven kilohinta saattaa olla dokumentin mukaan jopa 71 000 dollaria. Salametsästäjät ovat valmiita ottamaan siitä hinnasta riske jä. Öljy-yhtiöiden edustajat ovat yhtä lailla valmiit vaarantamaan valaiden asumaalueet voitontavoittelun takia. Ihmisiä ei kuitenkaan voi laskea yksi oikoisesti suojelijoihin ja tuho ajiin. Olla ihminen – etenkin länsi maalainen ihminen – on olla osa yh teiskuntaa ja kulttuuria, joka rakentuu toisten eläinten hyväksikäytölle. Living Planet Index kertoo, että suurimmat uhat hupeneville eläinpo pulaatioille ovat asuinalueiden har veneminen lähinnä maatalouden seurauksena sekä ylikäyttö, kuten ryöstökalastus. ”LÄNSIMAIDEN HISTORIASSA eläinten erilaisuutta on usein korostettu keino na määritellä ihminen”, kertoo Helena Telkänranta teoksessaan Eläin ja ihminen (SKS 2016). Ihmisen erityis asemaa on pönkitetty luettelemalla tapoja, joilla eroamme kaikista muis ta eläimistä: kieli, työkalujen käyttö, empatia, huumori, yhteistyö. Kaik kia edellä mainittuja löytyy kuitenkin myös muiden eläinten parista, minkä Telkänranta kertoo teoksessaan. Eläinten käyttäytymiseen erikois tunut biologi-tietokirjailija kirjoittaa kuitenkin myös piirteestä, jota muilla eläimillä ei ole. Ihmisillä on kumula tiivinen kulttuuri, eli edellisten suku polvien tieto on tulevien sukupolvien saatavilla. DocPointin elokuvat tuovat yhden lisäkerroksen kulttuuriin. Ne jakavat omilla tavoillaan tietoa, joka meillä to sin jo on: muut eläimet ovat myös yksi löitä, joiden elinmahdollisuuksia ihmi nen on toimillaan vähentänyt. Vuosien päästä, kun öljytankkerit ovat tuhon neet valaiden elinalueen ja kun sarvi kuonolajeja on entistä vähemmän, me voimme silti edelleen katsoa näitä elo kuvia ja näyttää niitä jälkipolville. Tieto elintapamme kestämättömyy destä kulkee ja on kulkenut sukupol velta toiselle. Se on kuitenkin vaikut tanut toimintaamme yhtä vähän kuin dokumenttien kauniit näyt kanssaeläi mistämme. Kumulatiivinen kulttuuri ei tarkoita, että hyväksyisimme kaiken sen tarjoaman faktan ja käyttäytyisim me sen mukaan. DocPoint, Helsinki 27.1.–2.2.2020 docpointfestival.fi Viimeinen zairenleveähuulisarvikuonouros Sudan kuoli 45vuotiaana vuonna 2018.
A live performance album in three acts – nora chipaumire @ Sivuaskel | Side Step Festival 2020 “A triptych of three sonic ideologies: punk, pop and rumba” 31.01.–02.02. 2020 Stoa www.zodiak.fi/ sivuaskel MUUN MUASSA: Venäjän, Chilen ja Syyrian kuohuntaa ? Ihminen ja muita eläimiä ? Tekijäkohtaam isia, masterclasse ja, klubeja ja kinokonsertt i Koko ohjelmisto julkistetaan 3.1.2020 BIO REX – KINOPALATSI – MAXIM – KINO REGINA – ORION – KIASMA Sarjakortit myynnissä nyt, hanki itselle tai ratkaise lahjapulmat ja osta lahjaksi: docpointfesti val.fi Vuoden puhutuimmat ja parhaimmat dokkarit meiltä ja muualta Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsuku puolisuudesta . Jenni Holma, Veera Järvenpää, & Kaisu Tervonen (toim.): NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Hinta 15€. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
58 • 10 / 2019 ELOKUVAT Hirokazu Kore-eda: FABIENNEN MUISTELMAT Ensi-ilta 3.1.2020 Pääosien komea tähtikavalkadi Catherine Deneuve, Juliette Binoche ja Ethan Hawke tekee taitavaa työtä. Deneuve on tyylikäs itsekkäänä, ikääntyvänä elokuvatähtenä ja etäisenä äitinä. Binoche rakentaa tyttärestä myötätuntoisen ja ujon hahmon, joka loppua kohden rohkaistuu ottamaan ohjakset. Hawken sympaattinen vävypoika kieltäytyy tekemästä tyttärensä kasvatuksessa samoja virheitä kuin vaimon lapsuuteen on kuulunut. Japanilaisen Kore-edan Shoplifters – Perhe salaisuuksia oli helmi, joka voitti Cannesin Kultaisen palmun. Fabiennen muistelmat on dialogia pursuva kamarinäytelmä, jonka elokuva elokuvassa -rakenne on paikoin tylsä ja itsestäänselvyyksiä alleviivaava. Alkuteos on nimeltään La vérité, totuus. Se vihjaa näyttelijä-äidin ja käsikirjoittaja-tyttären tapoihin esittää roolia ja sepittää tarinoita. Joskus rakkaus vaatii totuutta, mutta ehkei kukaan muista mikä on totuus. Tähden säilömän mekon voisi tulkita vihjaavan Jeanne Moreauhun Kamarineidon päivä kirjassa. Elokuvan tuntuu sanovan, että Moreau on ollut piikki Deneuven lihassa. Tai ainakin siten tässä woodyallenmaiseen höpinään saisi rajusti enemmän järkeä ja voimaa. IIDA SIMES Chris Burk & Jennifer Lee: FROZEN II Ensi-ilta 25.12. Loppuvuodesta 2016 Disneyn Frozen II -elokuvan työryhmä kävi Lapissa hakemassa inspiraatiota. Kiinnostuksen kohteena oli pohjoisessa luonnon kanssa harmoniassa elävän alkuperäiskansan estetiikka ja ehkä vähän myös eksotiikka. Saamelaisten vaatteita, koruja ja muuta esineistöä katsottiin ja käytettiin. Saamelaisyhteisössä levisi näkemys, että filmiryhmä kävi ottamassa lupia pyytelemättä, eikä tästä oltu pelkästään hyvillään. Tulkintaa epäilemättä vauhditti se, että aikaisemminkin saamelaisten kulttuuria on omittu milloin missikisoihin, milloin mainoksiin. Vierailua seurannut julkinen keskustelu oli tiukkasanaista. Se kantautui myös leffan työ ryhmälle ja ennen elokuvan valmistumista Disney ilmoittikin, että Frozen II:sta julkaistaan myös pohjoissaameksi dubattu versio. Näin Elsan, Annan, Kristoffin, Svenin ja Olafin jatkoseikkailusta tuli ensimmäinen pohjoissaameksi dubattu lastenelokuva. Loppu hyvin, kaikki hyvin siis, mutta ehkä ensi kerralla inspiraatiota hakevat muistavat huikata etukäteen myös niille, joista halutaan inspiroitua. Itse elokuva onkin sitten taattua Disneylaatua: laulu raikaa ja seikkailu on vauhdikasta sekä rullaa hyvin. Tarinan sekaan on saatu myös upotettua hienovaraisia viittauksia kolonialismiin ja sen jälkien siivoamiseen. Myös luonnon valjastaminen ja tästä seuraavat murheet sopivat yhteen tarinan kanssa. JARI TAMMINEN Frozen II 25.12. Fabiennen muistelmat 3.1. Céline Sciamma: NUOREN NAISEN MUOTOKUVA Ensi-ilta 27.12. Céline Sciamman uudessa elokuvassa 1700-luvulla elävä nuori taidemaalari Marianne ( Noémie Merlant) saa merenrantahuvilaa emännöivältä kreivittäreltä ( Valeria Golino) toimeksiannon maalata muotokuvan tyttärestään Héloïsesta ( Adèle Haenel) tämän naittamisen vauhdittamiseksi. Kohtaloaan väistelläkseen Héloïse on kieltäytynyt poseeramisesta, joten Marianne joutuu teeskentelemään seuraneitiä päivisin ja maalaaman muotokuvaa muistista iltaisin. Tomboyssa (2011) ja Girlhoodissa (2014) sukupuolirooleja, rotuennakkoluuloja ja luokkajakoa käsitellyt Sciamma kohdistaa katseensa naisten väliseen solidaarisuuteen. Se näyttää ylittävän luokkajaonkin helpommin kuin kuvatun ajan avioliittoinstituution merkityksen. Toisena pääteemanaan toisen ihmisen kohtaamista tutkailevassa elokuvassa viitataan kreikkalaiseen myyttiin, jossa Orfeus pelastaa rakastamansa Eurydikeen Manalasta, mutta kadottaa hänet lopullisesti luodessaan kaikista varoituksista huolimatta häneen ennenaikaisen katseen. Tämä peilautuu siihen, miten taiteilijan teokseensa pysäyttämä oma katse ja sen elämäänsä jatkava kohde ovat traagisesti pakotettuja etääntymään toisistaan. Nuoren naisen muotokuvan voi nähdä myös jonkinlaisena Ingmar Bergmanin Naisen naamio – Persona (1966) elokuvan päällekirjoituksena. Kun Bergmanilla Elektra-myytin yhteen kietomat naiset sulautuvat toisiinsa, nyt kuvattu myytti repii naishahmot irti toisistaan. Ohjaajana Sciamma on vielä enemmän tarkka kuin herkkä ja hallitsee olennaiseen keskittymisen taidon viimeisen päälle. Pitkät lähikuvat vaativat ja saavat paljon näyttelijöiltä, joiden työssä ei ole moitteen sijaa.. TUOMAS RANTANEN Nuoren naisen muotokuva 27.12. Martin Scorsese: THE IRISHMAN Nähtävillä Netflixissä. Niin kuin rikollinen palaa aina rikospaikalle, Martin Scorsese tuntuu palaavan mafiatunnelmiinsa. Jotain Mestarit kiertueella -makua on tosin siinä että 77-vuotias ohjaaja on pyytänyt keikalle mukaan Robert De Niron, 76. Joe Pescin, 76, Al Pacinon 79 ja Harvey Keitelin, 80. Vaikka ensimmäisestä kamara-ajosta alkaen elokuvan kulkee hyvin, kolmen ja puolen tunnin kestossa on välillä turhan makustelun tuntua. De Niro esittää Korean sodan käynyttä rekkakuskia, joka päätyy mafian palkkamurhaajaaksi. Vanhojen perusasetelmien kertaamisen ohella elokuva kertoo oman versionsa siitä, mitä vuonna 1975 kadonneelle ja mafiayhteyksistään tunnetulle kuljetusalan ay-johtaja Jimmy Hoffalle kävi. Samalla valotetaan tuon ajan amerikkalaisen yhteiskunnan väkivaltaa kaihtamattomia korruptioverkostoja, joissa Kennedyt ja muu poliitikan ylin johto, ay-väki ja mafia pelasivat kaikki ristiin omia pelejään. Mafian vääristyneiden kunniakäsitysten ohella vanhenemisen ja katumuksen teemoja sivuavan elokuvan ydinlause kuuluu: ”Jos he kykenivät murhaamaan presidentin, miksi he eivät voisi tehdä sitä myös ay-johtajalle.” TUOMAS RANTANEN KOONNUT TUOMAS RANTANEN 24.12. Yle Teema & Fem: Mies vailla menneisyyttä (Suomi 2002) Hienoa herkkyyttä joulun sanomalle osoittaa valinta lähettää kaiken kerskakulutuksen ja mässäilyn värittämien aattotunnelmien keskelle Aki Kaurismäen koskettava elokuva muistinsa menettäneensä miehestä, joka saa tukea konttikylänsä asukkailta, joilla ei ole rahaa, mutta sitäkin enemmän sydäntä. 26.12. Yle TV1: Suffragette (Englanti 2015) Vuonna 1913 Englannin parlamentin alahuone hylkäsi pitkään odotetun esityksen naisten äänioikeudesta. Emmeline Pankhurstin johtama militantti Women’s Social and Political Union -järjestö ryhtyi tekemään terroritekoja ja aktivisti Emily Davisonista tuli naisliikkeen marttyyri hänen astuttuaan laukkakilpailussa kuningas Yrjö V:n hevosen kulkureitille. Sarah Gavronin elokuva välittää huolella ajan jännitteet ja muistuttaa, että nykyinen tulkinta sukupuolten tasa-arvosta ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän ja traagisen kamppailun tulosta. HBO Nordic: Beforeigners (Norja 2019) Eilif Skodvin ja Anne Bjørnstadin kirjoittamassa ja Jens Lien ohjaamassa poliisisarjassa menneisyyden ihmiset alkavat putkahdella Oslon edustalla olevan vuonon pohjasta nykyihmisten ilmoille. Päättömän tuntuinen alkuasetelma näyttää antavan tekijöille loputtoman luovuuden lähteen tämän ajan maahanmuuttopolitiikan ja etnisten ennakkoluulojen satiiriseen tarkasteluun. Samalla viikinkitaustaisen ja seksuaalisesti suorasukaisen etsivä Alfhildr Enginnsdottirin ( Krista Kosonen) ja hänen miesoletetun työparinsa ammatillinen suhde toimii hulvattomana parodiana Sillan ja mo nien muiden dekkarisarjojen lajityyppikliseistä. 16.1. Yle Teema & Fem: Mantshurian kandidaatti (USA 1962) John Frankenheimerin elokuva on – ehkä Don Siegelin Invasion of the Body Snatchersin rinnalla – ehkä ikonisin kylmän sodan aikaa edustava vainoharhaklassikko. Frank Sinatran tähdittämässä elokuvassa Korean sodasta palaava sotasankari paljastuu aivopestyksi desantiksi. Samaa asetelmaa on viime vuosina hyödynnetty esimerkiksi tv-sarjoissa Hatufim ja Isänmaan puolesta. 8.1. alkaen Yle TV2: Fleabag (Britannia 2016, 2019) Phoebe Waller-Bridge näyttelee itse pääroolia kirjoittamassaan feministisesti piruilevassa brittikomediasssa, josta nähdään sekä monesti palkittu ensimmäinen tuotantokausi että sen kauan odotettu seuraaja. Siinä muun muassa ruotsalainen näyttelijä Christian Hillborg saa esittää päähahmon tunnekylmän siskon suomalaista poikaystävää. Voiman TV-tärpit
TUNNISTAMATON TAPAUS CD / LP
Näistä puhutaan – lue, niin tiedät mitä Koirapuisto SOFI OKSANEN Syvän inhimillinen tarina uskollisuudesta, rakkaudesta ja lapsensa menettäneestä naisesta. Bolla PAJTIM STATOVCI ”Hätkähdyttävän hieno romaani.” – HS ”Järkyttävä, kiihkeä, surullinen – monitasoinen, taitava, askarruttava.” – TS Saaret kuin sisaret TOMMI LIIMATTA Mysteeriromaani saarista , joiden väliin päivä päättyy . Tommi Liimatta astuu Agatha Christien merkkiteoksen Eikä yksikään pelastunut jalanjäljille. 27 95 Yhdeksästoista jäsen MATILDA GUSTAVSSON Kirjallisuuden Nobelia jakava Ruotsin akatemia syöksyi syvään kriisiin syksyllä 2017. Kohu alkoi #metookampanjan aikana, kun 18 naista kertoi yhden akatemian jäsenen puolison harjoittaneen yli 20 vuotta seksuaalista häirintää. 32 95 Testamentit MARGARET ATWOOD ”Testamentit on monessa mielessä ihastuttava lukuromaani. Se on värikäs, jännittävä, koskettava ja hauska, ja sen voi ahmia vaikka yhdellä istumalla.” – HS 27 95 Komero JANI NIEMINEN Taiteellinen outolintu JaniBoy etsii itseään ja runoilijankutsumustaan kotikylässä, jossa urheilu ja rehvastelu ovat miehen mitta. 27 95 Happoa lapsille FLEA Legendaarisen bassotaiteilijan matka katuojasta kansainväliseen tähteyteen. 27 95 Kerrostalo HANNA-RIIKKA KUISMA Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokas: ”Kirjailija käsittelee surullisia elämänkohtaloita erityisellä lämmöllä ja ennen kaikkea tuomitsematta.” Loka SAMI LOPAKKA Sysimustan huumorin läpäisemä tarina kuiluun tuijottavista miehistä, joista jokainen käy omaa sotaansa maailmaa vastaan. 27 95 29 95 27 95 21 95 Asumiskelvoton maapallo DAVID WALLACE-WELLS Kirja kuvaa vakuuttavasti tieteelliseen tutkimukseen nojautuen ilmastonkriisin vaikutuksia eri elämänalueilla. 24 95 ehdokas