• 2/2011
  • Fagerhult tarjoilee täydelliset led-ratkaisut Kehitämme led-valaisimia erilaisten valaistusprojektien tarpeisiin. Downlight-, kohde- ja sisustusvalaistuksen lisäksi tuomme ledit nyt myös yleisvalaistukseen. Uusi Multilume Flat on energiatehokas valaistusratkaisu toimistoihin ja muihin vaativiin valaistuskohteisiin. Tutustu uuteen Indoor Lighting Solutions -valaisinluetteloomme. 2 VALO 2/2011 www.fagerhult.fi
  • REBELL / DESIGNED BY JAN STOFKO Get in touch with creative design, ergonomics, emotions, ecology and individuality. generated at BeQRious.com www.omselite.com
  • www.osram.com/LED www.osram.com Uudet LED-kohdevalaisimet OSRAM POWERSPOT OSRAM SPOTLIGHT Tutustu LED-tuotteisiimme osoitteessa www.osram.com/LED
  • 2/2011 26 AjAnkOhtAistA 8 26 30 Professional Lighting Design Convention 2011 Vuoden valaistuskohde 2011 -palkinnot jaettu Highlight valaistus Galleria suunnitteLu 16 36 prOjektit LED-standardit yksiin kansiin 12 16 32 Kauppakeskuksen uusi valaistus pysäyttää Ateneumin avara valo Mikkelin viljasiilo kylpee väreissä kuLttuuri jA tiede 8 22 34 Idman ­ osa suomalaista valaistushistoriaa Valon värioppia uudistetaan VAkiOpALstAt 7 38 40 42 51 12 Valokeilassa Valonvälähdyksiä Projektiuutisia Tuoteuutisia Valotapahtumia
  • Uudet T5 Eco Saver lamput, polttoikä 58.000h. Energian säästö n. 10 % valontuotosta tinkimättä. Auran pitkäikäiset Unique kompaktiloistelamput Polttoikä 30.000 h / 42.000 h TCS/E TCD/E TCT/E ja TC-L Nyt myös pienoisloistelampuissa on mahdollisuus valita vaihtoehto, jonka käyttöikä taataan vähintään kolme kertaa pidemmäksi kuin tavallisissa tuotteissa. Long Life - tuotteet vähentävät tuotannon, kuljetusten, jätteiden, jne. ympäristövaikutukset kolmannekseen. Aura Lightilla on oma tunnus Long Lifelle. Tunnuksessa oleva numero kertoo, kuinka monta kertaa pidempään tuote kestää tavalliseen lamppuun verrattuna. Aura Light -tunnuksella merkittyjen lamppujen hankinnalla maksimoit lampun käyttöiän ja minimoit vaikutukset ympäristöön. www.auralight.fi
  • 2/2011 VALO on valaistusalan erikoisammattilehti sähkö- ja valaistussuunnittelijoille, arkkitehdeille, sisustusarkkitehdeille, sähköurakoitsijoille, sähkölaitosten ja tiehallinnon valaistuksen hankinnasta ja käytöstä vastaaville henkilöille sekä muille valaistusalalla toimiville. Julkaisija: suomen Valoteknillinen seura ry www.valosto.com Päätoimittaja: tapio kallasjoki tapio.kallasjoki@metropolia.fi Toimituspäällikkö: Markku Varsila Toimitussihteeri: tiia-Maarit Loisa tiia.loisa@valosto.com Jakelu ja osoitteenmuutokset: suomen Valoteknillinen seura ry särkiniementie 3 00210 helsinki heikki.harkonen@valosto.com Toimitusneuvosto: tapio kallasjoki (pj) pasi jokinen riku järvelä Marjut kauppinen risto Linnapuomi Annukka pokki erkki rousku Ulkoasu: petri Vuorio, eteinen Visual design jarmo Wideman Painopaikka: Art-print Oy issn 1237-3907 VALOKEILASSA LEDIT TUOVAT UUSIA HAASTEITA VALAISTUSALALLE armaan kenellekään valaistusalalla toimivalle ei ole jäänyt epäselväksi, että ledit tulevat perusteellisesti alaa muuttamaan. niiden valotehokkuus on noussut ja nousee ennusteiden mukaan nopealla aikataululla, joten energiatehokkuudeltaan ne alkavat kilpailla useimpien markkinoilla olevien valonlähteiden kanssa. Ledien poikkeava valontuottotapa aiheuttaa kuitenkin myös melkoisia haasteita valaistusalalla toimijoille, koska entiset opit eivät enää olekaan voimassa. Ledien ominaisuudet riippuvat voimakkaasti puolijohderajapinnan lämpötilasta. tähän lämpötilaan vaikuttaa virta, jolla lediä syötetään, sekä se, miten lämpö pääsee johtumaan pois ledistä. Lämpötila vaikuttaa ledin tuottamaan valovirtaan, ledin väriominaisuuksiin ja valovirran alenemaan eli ledin elinikään, koska se määritellään valovirran aleneman perusteella. Myös ledien aikaansaaman valaistustuloksen laadun arviointi on vaikeaa. esimerkiksi nykyinen häikäisyindeksi ja värintoistoindeksi vaativat uudistamista. euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan ecodesign-direktiivien uusia toimeenpanosäädöksiä, jotka koskevat kohdelamppuja ja Led-moduuleja. Vaikka asiaa koskeva esiselvitys valmistui jo vuonna 2009, etenee hanke hitaasti. suurelta osalta vaikeudet liittyvät ledeihin, joille ei ole olemassa valmiita standardeja eikä yhteisesti sovittuja arviointikriteerejä. komissio haluaa kuitenkin asettaa ledeille energiatehokkuus- ja laatuvaatimuksia. näiden vaatimusten toteutu- V misen testaamiseksi olisi myös oltava yhteisesti sovitut mittausmenetelmät. useissa tapauksissa ledejä ei edes voida erikseen mitata, vaan koko lopputuote eli valaisin olisi mitattava kokonaisuutena. Led-tuotteiden terminologia tuntuu myös tuottavan ongelmia. kukin taho tuntuu käyttävän tuotteista omia nimityksiään. Lamppupuolella myös käsite "vastaava tai korvaava tuote" eli "retrofit" olisi syytä määritellä. Markkinoilla on paljon tuotteita, jotka sopivat kyllä perinteisten valonlähteiden paikalle, mutta eivät anna samaa valaistustulosta kuin alkuperäinen tuote. esimerkkinä tästä ovat loistelamppujen tilalle asennettavat Led-putket, jotka itse asiassa ovat "kohdelamppuja". tavoitteena varmaankin on, että kuluttaja tietäisi, millaiset ominaisuudet sillä tuotteella on, jota hän on hankkimassa, ja välttyisi mahdollisilta pettymyksiltä. Mielenkiintoiset ajat valaistusalalla siis jatkuvat ensi vuonnakin. kiitokset lehden lukijoille tästä vuodesta. hyvää joulua ja valoisaa vuotta 2012! tapio kallasjoki, puheenjohtaja suomen Valoteknillinen seura ry Kannen kuva: Citycenter, petri Vuorio VALO 2/2011 7
  • Kuva: Andika Pradana PrOfESSIOnAL LIGHTInG DESIGn COnVEnTIOn 2011 AJAnKOHTAISTA k olmas maailmanlaajuinen valaistussuunnittelijoiden konferenssi pLdC 2011, professional Lighting design Convention järjestettiin Madridissa 19.­22.10.2011. Aiemmat vastaavat tapahtumat järjestettiin Lontoossa vuonna 2007 ja Berliinissä vuonna 2009. pLdC 2011 kokosi ennätysmäärän osallistujia, yhteensä 1227 henkeä. suomesta tapahtumaan osallistui 38 henkeä, millä suomi pääsi maakohtaisessa osallistujamäärässä sijalle 7! samalla sijalla suomi on kaikkien pLdCtapahtumien tOp 10 -osallistujamäärälistalla. suomen Valoteknillisen seuran Valaistussuunnittelijoiden toimintaryhmän ryhmämatkalle Madridiin osallistui yhteensä 21 henkeä. ryhmämatka toteutettiin yhteistyössä yritysten kanssa, jotka tällä kerralla olivat hedtec/Zumtobel, iGuzzini, Osram ja philips. kit Cuttle ehdottaakin, että tilat tulisi suunnitella sen perusteella, että tilan käyttäjät pitäisivät valaistusta riittävänä. tällöin suunnittelu perustuisi niiden pintojen luminansseihin, jotka täyttävät katsekenttämme. näistä pinnoista merkittäviä sisätiloissa ovat seinät ja katto. tärkeämpää kuin työtason luksit onkin se valo, joka kohdistuu käyttäjän silmiin. Valon pitää tulla häikäisemättä huonepinnoista, jolloin koko tila toimii "valaisimena". Valaisimista tulee yleensä aina suoraa valoa havaitsijalle, mutta valoisuutta arvioitaessa tätä valoa ei tule ottaa huomioon, koska se vaan lisää häikäisyä ja estää näkemistä. käytännössä valoisuuden arviointi voisi onnistua nykyisillä kuvantavilla digitaalikameraan perustuvilla mittalaitteilla, joista ohjelmallisesti poistettaisiin kameraan suoraan valaisimista tuleva valo. Miksi asia on tärkeä juuri nyt? Ledit ovat parhaillaan tulossa yleisvalaistukseen. niillä linssien avulla voidaan valo kohdistaa entistä tarkemmin työtasolle ja tehdä tiloista muuten entistä pimeämpiä. sama ilmiö nähtiin aikoinaan, kun työtiloihin ryhdyttiin asentamaan pienluminanssivalaisimia. Valoa oli toki runsaasti työtasolla, mutta tilavaikutelma oli kaikkea muuta kuin miellyttävä. Onneksi juuri ilmestynyt uusi sisätyöpaikkoja koskeva standardi sFs-en 12464-1 on työalueiden luksitaulukoiden lisäksi ryhtynyt vaatimaan minimivalaistusvoimakkuuksia myös seinä- ja kattopinnoille, sekä korottanut näille pinnoille suositeltuja heijastuskertoimia. ehkä se valo nyt sieltä entistä paremmin heijastuessaan näyttää tilan käyttäjälle "maailman". AJATUKSIA VALOSTA JA VALOISUUDESTA tapio kallasjoki, suomen Valoteknillinen seura ry r unoilija sanoi: "Valo näyttää meille maailman", ja on aivan oikeassa. Mitä muuta maailma on kuin valoa? tila näkyy meille pintojen heijastamana valona. kuitenkin tiloja suunnitellaan hyvin paljon perustuen horisontaaliseen valaistusvoimakkuuteen. horisontaaliset pinnat täyttävät katsekentästä hyvin pienen osan. Valaistusvoimakkuus on määritelmänsä mukaan pinnalle tuleva valovirta pinta-alayksikköä kohti, eikä se kerro, kuinka valoisalta pinta näyttää. Musta pinta ei ole valoisa, vaikka sitä kuinka valaisisi. VALAISTUKSEn MErKITyKSESTä MyyMäLäSSä helena Aalto, sOk, kt-kaupan ketjuohjaus, Myymäläsuunnittelu Madridin pLdC-konferenssissa tunnettu valaistusalan kirjailija, tutkija ja kouluttaja Christopher "kit" Cuttle uudesta-seelannista palautti esityksessään edellä esitetyn perusasian taas kerran mieleen. Valaistussuunnittelu perustuu yleensä siihen, että saavutetaan standardeissa esitetyt työtason minimivalaistusvoimakkuudet (luksit). energiatehokkuusvaatimusten takia nämä arvot on lisäksi saavutettava mahdollisimman tehokkailla valonlähteillä (lm/W) ja pienellä valaistuksen tehotiheydellä (W/m2). paljonko näitä lukseja sitten tarvitaan näkemiseen? tästä asiasta löytyy paljon tutkimuksia. Liikkuminen onnistuu yhden luksin valaistusvoimakkuudessa. tämä arvo vaaditaan poistumisreiteiltä hätätapauksissa. normaalikokoisen painetun tekstin lukeminen valkoiselta paperilta onnistuu hyvin noin 20 luksin valaistusvoimakkuudessa. Miksi sitten standardeissa lukemiseen ja kirjoittamiseen tarvitaan työtasolle 300­500 luksin valaistusvoimakkuuksia? Varmaan siksi, että tilan halutaan näyttävän valoisalta. alo on oleellinen osa myymäläympäristöä, mutta valon olemus on konseptoitu osaksi myymälätilaa vain edistyksellisimmissä myymäläketjuissa. suurelta osin valo on edelleenkin "vain" osa rakennustekniikkaa. Madridin seminaari nosti esiin myymälävalaistuksen teeman muutamassa esityksessä: yhdessä market-ympäristöön laaditussa valaistussuunnitelmassa sekä kahdessa tutkimuksessa, jotka käsittelivät valon roolia myymälässä. Douglas Leonard Jr.: Lider Express Supermarket, lighting project in Chile Lider express supermarket -projekti edusti vuonna 2009 laajinta vähittäiskaupan kestävän kehityksen myymälähanketta Chilessä, jossa rakennukselle tavoiteltiin Leed-ympäristösertifikaattia. projektissa oli tavoitteena pienen- V 8 VALO 2/2011
  • tää merkittävästi sähkönkulutusta supermarket-ympäristön perinteisestä kulutuksesta, ja samalla luoda kiinnostavampaa myymäläympäristöä muun muassa valaistuksen avulla. Valaistukselle asetettiin kolme tavoitetta: tehokkuus, elämyksellisyys ja miellyttävyys. näiden teemojen toimivalla yhdistelyllä pystyttiin tavoittelemaan sekä syvempää ostokokemusta että vastaamaan vähittäiskauppaan kohdistuviin kiristyviin ympäristövaatimuksiin. Valaistussuunnittelu aloitettiin jakamalla myymälätila eri toimintojen perusteella alueisiin, joista jokaiselle suunniteltiin kunkin alueen toimintoja ja visuaalista kokonaisilmettä tukeva valaistusratkaisu. Valaistuksen tavoitteena oli parantaa ostoprosessia ja samalla helpottaa ja tehostaa henkilökunnan työskentelyä myymälässä. energiatehokkaan valaistuksen suunnittelun lähtökohdiksi määriteltiin energiatehokkaat lamput, tehokkaalla optiikalla varustetut valaisimet sekä energiaa tuhlaamattomat elektroniikkakomponentit. Valaistuksen sijoittaminen myymälätilan hyllyväleihin (yksi käytetyistä teknisistä ratkaisuista) ja valon kohdistaminen suoraan tuotteisiin "sai valosta kaiken irti". Valaistuksen harkituilla teknisillä ratkaisuilla ja niitä ohjaavan järjestelmän avulla saatiin aikaiseksi lähes 50 % vuosittaiset energiakustannussäästöt. Valaistussuunnitteluprojektin viimeisteli "myymälävalaistuksen markkinointimateriaali", joka oli eri sidosryhmille (ketjujohdolle, yrityksen työntekijöille ja myymälän asiakkaille) laadittuja visuaalisia esityksiä, jotka havainnollistivat selkeästi valaistusprojektin lähtökohdat, tavoitteet ja lopputuloksen. tämä "vihreän myymälän" onnistunut suunnittelu ja toteutus tekivät projektista merkittävän ennakkotapauksen sekä pääasiakas Walmartille että koko Chilen vähittäiskaupalle. kokeilu todisti, että energiatehokkaita ratkaisuja on mahdollista toteuttaa järkevilläkin kustannuksilla. Kuva: Falk Düning Leonard kuvaili koko suunnitteluprosessia opettavaiseksi: alussa vähemmän haastavalta vaikuttanut valaistussuunnittelutehtävä muuntui tekemisen myötä mahdollisuuksien projektiksi. Valaistuksen avulla onnistuttiin luomaan asiakkaille selkeästi aiempaa parempi ostoympäristö, ja samalla tuettiin tilaajayrityksen liiketoimintaa vahvasti energiansäästön keinoin. Maren Leudesdorff: retail lighting for fashion stores ­ the correlation between lighting design and visual store identity sisustusarkkitehti Maren Leudesdorff esitteli seminaarin Vox juventa -osiossa tuoreen opinnäytetyönsä valaistuksen osuudesta brandi-identiteetin rakentumisessa (Master of science Course in Architectural Lighting design at the royal institute of technology, stockholm). tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten ja missä laajuudessa brandimyymälöiden valaistuskonseptit vastaavat brandien identiteettiä ja muuta visuaalista ilmettä. Aihepiirin laajuuden vuoksi tutkimus oli rajattu yksittäisten brandien myymäläkonseptien tarkasteluun. tutkija koosti työn edetessä neljä abstraktia myymälätyyppiä, jotka karkealla tasolla edustivat kaikkien tarkasteltujen brandien edustamia myymälätyyppejä. Adjektiivein nimettyihin myymälätyyppeihin ­ Minimalistic / White World, Contemporary / Black Box, Colour / Consept store ja Low Budget / no-design-store ­ suunniteltiin tiloihin luontevat valaistusolosuhteet, jotka edelleen visualisoitiin 3d-mallinnusten avulla. Valon osuutta myymäläilmeessä tutkittiin edelleen internet-kyselyllä tiloista luotujen kuvien avulla. tutkimuksen tulokset osoittavat selkeästi, että valolla on suuri vaikutus myymälän havainnointiin, niin kauan kun muutkin tilan tunnelman tekijät on otettu suunnittelussa huomioon. tutkimus paljastaa myös, että tila on aistittavissa eri tavoin erilaisissa valaistusolosuhteissa. Valon voimakkuudella ­ yhtenä valon eniten tutkituista ominaisuuksista ­ ei tuntunut olevan vaikutusta muihin tekijöihin, mutta valon värilämpötilalla sen sijaan oli. esityksen ja tutkimuksen loppupäätelmät nostivat valon roolin aiheellisesti yhdeksi brandi-ilmeeseen vaikuttavaksi tilaelementiksi muiden rinnalle; merkkivaatemyymälän osuva valaistus luo tuotteiden ympärille haluttua tunnelmaa ja vahvistaa näin merkkimielikuvaa. Kuva: Helena Aalto VALO 2/2011 9
  • vien ratkaisujen suunnittelusta ja luonnollisesti arkkitehtonisen laadun varmistamisesta. Osa-alueista jokainen on erittäin vaativa. Arkkitehtien tulee kyetä toimimaan monialaisissa työryhmissä, ja heidän on otettava huomioon muiden asiantuntijoiden aikataulut ja suunnittelumenetelmät. Forum-keskustelusta voi päätellä ainakin, että 2000-luvun alkuvuosikymmenille tyypillistä on työ eri ammattilaisten kanssa yhdessä. rakennussuunnittelussa rakennuksen arkkitehtuurin rinnalla on useita samanaikaisesti tarkasteltavia parametreja, kuten valaistus, joissa vaikuttavat muut asiantuntijat kuin arkkitehti. jotta tuleva arkkitehtikunta löytää itsensä monimuotoisessa tehtäväverkossa, tulee arkkitehtikoulutusta uudistaa paremmin todellisen maailman tarpeita vastaavaksi. Arkkitehtuurin ja tekniikan kansainväliset ykkösmessut Frankfurt am Main 15. ­ 20. 4. 2012 VALAISTUKSESTA KAUPUnKIKUVASSA sara Leino, ramboll Finland Oy, talotekniikka t ällä hetkellä suomessa eletään upeaa valaistuksen murroksen aikaa, jota hyödyntämällä voimme hallita energiankulutusta sekä valaistuksen esteettistä ja teknistä toimivuutta kaupunkitilassa. keinona voisi olla kestävä valaistussuunnittelu, jossa mukana olisi koko rakentamisen infrastruktuuri. "Miten voimme saavuttaa kestäviä valaistusratkaisuja urbaanissa ympäristössä? Mitkä ovat vaikeudet ja haasteet, ja miten meidän tulee suhtautua niihin? Onko yleensä mahdollista käyttää vähemmän energiaa, vai onko kestävät ratkaisut vain hyvä idea markkinoinnin välineenä, ennemmin kuin määränpää, joka todella on saavutettavissa?", avasi norjalainen valaistussuunnittelija kristin Bredal intensiivisen dark dilemmas -luentonsa. Bredal toimii urbaanin ulkovalaistuksen valaistussuunnittelijana ja on aiemmin työskennellyt pitkään teatterivalaistuksen parissa. Bredal toteutti hammerfestin kaupungin tie- ja aluevalaistuksen maisemointivalaistuksen keinoin. hän aloitti työryhmän kanssa prosessin tutkimalla pohjoisen sinisen valon vaiheita, sekä horisontin alle painuneen auringon valon heijastuksia vallitsevan valon aikana. keinovalon osalta hammerfestin kaupungin tie- ja aluevalaistus oli toteutettu kahdeksan metrin valaisinpylväillä, joihin oli asennettu keltainen natriumpurkauslamppu. Bredalin mukaan värintoisto oli heikkoa, ja hän kuvaa tilannetta kaupunkikuvassa seuraavasti: "...kaupunkikuva etäämmältä katsottuna muodostui häikäisevien valopisteiden jonoksi, jotka heijastuivat veden pinnasta." Bredalin työryhmä aloitti analyyttisen prosessin hyödyntämällä teatterin työvälineitä. "Valo ilmaisee tilaa, dynaaminen valaistus sekä tilaa että aikaa", Bredal totesi. Valaistussuunnitelma hammerfestin kaupunkikuvan valaistuskonseptissa perustuu päivän ja yön vaihtelulle, rytmille. Yöaikaan valaistus on erittäin vähäinen. päivänvalon aikana viileän valkoinen sävy keinovalossa vahvistaa valoisuuskokemusta. Aamuisin ja iltaisin kaupunkiympäristö sekä maisema valaistuvat lämpimän sävyisenä tilana. Valaistuksen ohjauksella ja leditekniikalla vähennettiin energiankulutusta vuositasolla 40­70 %, ja valaistus sai hammerfestin asukkailta hyväksyvän vastaanoton. Bredal siteerasi esityksensä lopuksi sam Francisia: "Valon lisääminen tuo lisää pimeyttä". n Lisätietoja: www.pld-c.org seuraavan kerran pLdC-tapahtuma järjestetään kööpenhaminassa vuonna 2013. Ajankohtaiset teemat: Valaistuksen ja rakentamisen digitalisaatio. Energiaomavaraiset rakennukset. > Valaistus > Sähkötekniikka > Talo- ja rakennusautomaatio > Rakennusalan ohjelmistot www.light-building.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 0207 412 276
  • KAUPPAKESKUKSEn UUSI VALAISTUS PySäyTTää PrOJEKTIT Teksti: heini Ylijoki, VALOA design Oy Kuvat: Antti hiltunen, VALOA design Oy h elsingin sydämessä sijaitsevan Citycenter-kauppakeskuksen valaistus uusittiin perusteellisen saneera- C itycenter on pitkät perinteet omaava kauppapaikka ja liikekortteli. Yksi spondan tärkeimmistä kehityskoh- teista lunastaa muutoksessa paikkansa yhtenä kaupungin vetovoimaisimpana ja keskeisimpänä palvelukokonaisuutena. sisätilan keskus on koko rakennuksen läpäisevä valoaukko, jonka kautta luonnonvalo lankeaa sisätiloihin päiväsaikaan, ja pimeällä valaistus luo tilasta uniikin ja dynaamisen kokonaisuuden. Valaistu keskusaukio toimii uksen yhteydessä. kauppakeskuksesta muodostuu viihtyisä kaupunkielämän keskus, joka toimii päivittäisenä ostos-, kohtaamis- ja työpaikkana tuhansille ihmisille. 12 VALO 2/2011
  • katseenvangitsijana ja saa asiakasvirran pysähtymään kauppakeskukseen. tila jää ihmisten mieleen sekä tallentuu kameroiden muistikorteille. Valaistussuunnitelmassa lähdettiin liikkeelle tilan korkeuden ja taivasnäkymän yhdistämisestä myös pimeän aikaan toimivaksi kokonaisuudeksi. samoin tilan muokattavuus oli yksi valollisista lähtökohdista, ja näin ollen dynaamisen Ledvalaistuksen käyttöön päädyttiin jo suunnitte- lun alkuvaiheessa. Lähtökohtana oli hyödyntää lasitornia kolmiulotteisena tilana valaistusaiheita yhdistelemällä. kattorakenteiden valopisteet kertautuvat lasipintojen heijastuksissa ja lisäävät näin tilan korkeutta sekä luovat moniulotteisuutta. keskusaukiolta kohoavan lasitornin valaistus käsittää seinien ohjelmoitavan väripesun, lasikaton Led-matriisin sekä lasiseinien tukirakenteisiin integroidut Led-pisteet. Valaistus mahdollistaa useiden erilaisten valaistustilanteiden käytön. Värimaailma ja liike on haluttu pitää yksinkertaisena ja väriskaala rajattuna. Valaistuskokonaisuus koostuu päivän rytmiin sovelletuista ohjelmista. Aamun rauhallinen "morning glory" vaihtuu päivällä koettavaan merenalaiseen maailmaan. illalla "glowing sparkles" piristää tunnelmaa ja rauhoittuu myöhäisillan "from dusk till dawn" -ohjelmassa. Kuva: Petri Vuorio
  • Yhtenä tilaa hallitsevana elementtinä ovat pilarit. niiden valaistus korostaa pystypintoja ja johdattaa ihmiset kohti keskusaukiota. Valaistus on toteutettu alakattoon tehdystä upotussyvennyksestä. upotussyvennys piilottaa valaisinlaitteet sekä mahdollistaa paremman valonjakautumisen. Valonlähteinä on käytetty ohjattavia rGB Led -valaisimia, jotka mahdollistavat erilaisten valotilanteiden käytön osana kauppakeskuksen visuaalista kokonaisuutta. keskusaukion näkymässä vertikaalit pilarilinjat johdattavat katseen kattorakenteisiin. Liukuportaiden valoviivat korostavat portaiden muotoa ja toimivat ylempiin kerroksiin johdattavina elementteinä. dynaamiset valoviivat ilmentävät liukuportaiden kulkusuuntaa. rytmittävillä kapeakiilaisilla monimetallilampuilla, käytävävalaistuksessa korostetaan pystypintoja, ja tilavalaistukseen saadaan dynamiikkaa ns. vapaan sijoittelun avulla. kolmiulotteinen tilallinen tunnelma muodostuu sopivilla yleis- ja kohdevalaistuksen kontrastieroilla, ja näin lattiapinnan valotasoa on voitu vähentää totutusta 300 luksista. Yleisvalaistus on toteuttu pääasiassa tilaa kerroksissa on paljon näyteikkunapinta-alaa, mikä itsessään antaa tilaan yleisvaloa. Lisäksi näyteikkunoiden edustat ovat jo aikaisemmin jotka on pyritty pitämään riittävän etäällä keskusaukiota ympäröivistä pilareista, jotta pilareiden dynaamiselta valaistukselta ei viedä tehoa. olleet korostettuina alasvaloin. nämä elementit säilytettiin, koska ne määrittävät hyvin tilalle rajat. Monimetallialasvalojen yhteyteen lisättiin kattopintaan kiinnitetyt pyöreät "kaulukset" mukailemaan tilan pilareiden muotokieltä. ne toimivat hauskoina tilallisina elementteinä erottuen selvästi alaslasketusta ritiläkatosta. n 1/6: Luokkahuoneet 1 4/6: Käytävät www.helvar.fi 6 esiohjelmoitua valonohjausratkaisua
  • CITyCEnTEr-KAUPPAKESKUS, heLsinki Valaistussuunnittelu: VALOA design Oy: Marko kuusisto, Arto heiskanen, hendra Firdaus, Antti hiltunen Arkkitehtuuri: Arkkitehtitoimisto Cjn Oy: Olli rouhiainen rakennuttaja: kiinteistö Oy helsingin kaivokatu 8, c/o sponda Oyj: seppo Oksanen, jouko pelkonen, Olli Lehtoaro Valaisintekniikka: Liukuportaat: philips Color kinetics iColor Cove QLX Lasitorni: philips Color kinetics ColorGraze powercore ja iColor Flex MX/LMX pilarit: Anolis Arcsource 6 dMX-ohjausjärjestelmä: e:cue Lighting Control engine ja Butler 1024ch käytävävalaistus: reggiani unisio 35 W CdM-t ja AXeL 42 W tC-te sisäänkäynti: Aldabra Matrix tekno power instalight® 1060 INGROUND LIGHT LINE SYSTEM DJS Automation Oy +358 9 439 1600 info@djsautomation. Vitikka 1D 02630 ESPOO www.insta.de
  • ATEnEUMIn AVArA VALO PrOJEKTIT Teksti: risto Linnapuomi, Valtion taidemuseo Kuvat: harri Welling L apissa on avara mittakaava. taivas kaartuu selkosten yllä. tunturin laki avaa näkymät kauas. taivas ja lumikenttä yhtyvät horisontissa kuin taivas ja meren ääri ulapalla. päivän askareita hallitsee suuri valon elementti, taivas aurinkoineen, pilven vaelluksineen kuin myös revontulineen. Valo menee mielen sisään, antaa askareisiin alakulon, myöskin vimman.
  • L apin taika -näyttelyä lähdimme työstämään arkkitehtien Markku komosen, Mikko heikkisen ja kai korhosen kanssa. Miehet tulivat kesällä 2010 ensimmäiseen palaveriin ja sanoivat: "kuule risto, nyt tehdäänkin näyttelyarkkitehtuuri pelkällä valolla." havainnekuvissa oli nähtävissä vaikutteita islantilais-tanskalaisen Olafur eliassonin ihmeellisistä luomuksista. hänhän tuo tarvittaessa vaikka muuttuvat säätilatkin museoon sisään. tuonko velhon jalanjäljissä? no mikäs, onhan Lappikin velhojen valtakunta! tOisin VALAistu n äyttelyä lähdettiin valaisemaan toisin. pyysin mukaan myös jenni salovaaran, lahjakkaan nuoren valomestarin. Loimme Atskin mestareiden kanssa seinän ja katon kokoisia valopintoja, joiden ajateltiin yksin riittävän myös taiteen valaisuun. Vaikka taidemuseoissa voi nykyään kohdata monenmoista ennalta arvaamatontakin, on päälinja kuitenkin vielä melko konservatiivinen johtuen suojarajoista teosten valon saannin suhteen. Myös salien valmiiksi rakennetut resurssit ("kiskot ja pesurit") ohjaavat valaisemaan tietyllä tavalla. Voisi sanoa, että nyt lähdettiin toteuttamaan epäkorrektia museovalaistusta. syntyi vaikutelmia Lapin hohtavilta hangilta häikäisyineen ­ siinä epäkorrektius. Yleensä pyrin valitsemaan sellaisen valaisukulman, että katsoja ei häikäisty. jos häikäisyä on, poistan sitä vaikka "hunajakenno"-rajauksella tai läpillä. Valon matala tulosuunta, olkoonpa se vaikka vastapäisen seinän ikkunoista, aiheuttaa peilauskiiltoja teoksiin, jotka ovat lasin alla. Aina ei tarvita ikkunoita ja luonnonvaloa vaan riittää, että vastapäätä on kirkkaita kohdevalaistuksia, ja katseluseinällä taas lasin alla oleva tummapohjainen teos. ilona kivijärven "puktake"-huopainstallaatio. puktake on eräs inuitien lunta tarkoittava sana. Loisteputkia kuin koulun jumppasalin puolapuita. Valaistus toteutettiin pääasiassa Osramin Lumilux de Luxe -loisteputkilla. kuva: tero suvilammi 18 VALO 2/2011
  • hAAsteitA s itten tuli vaikeuksia, kun yks äijä kantoi suksia...siis eräässä teoksessa! taideteokset tulivat sisään, ja niitä alettiin sijoitella saleihin. kun pystyseinä loistaa kirkkaana, syntyy viereiselle seinälle nopeasti valonalenemaa, kun loitonnutaan valonlähteestä. keskivälillä täytyy vähän tukea normaalilla teosvalaisulla. sitten tulee se ikuinen haaste eri materiaaleja olevien teosten sijoittelusta lähekkäin, usein temaattisista syistä. kun herkkää paperitavaraa ja kestävämpää öljymaalausta ripustetaan lähekkäin, täytyy koko seinä valaista aremman materiaalin ehtojen mukaan (50 luksia), vaikka öljymaalaus kestäisi 200 luksiakin. Lapin taiassa on kuitenkin aika hyvin onnistuttu kokoamaan paperipohjaiset teokset, kuten valokuvat, omiin saleihinsa. se lukseista, mutta kuinkas on värintoiston laita, kun vain loisteputkilla lyysataan? Valitsimme 950-värisarjan putket, joilla saimme hyvin päivänvaloisen (5000 k) vaikutelman. Loisteputkille luvataan ra 98 värintoisto, ja värit ovat raikkaat. tosin hieman jouduimme joissain kohdin auttamaan halogeenivalolla saadaksemme lämpimiin sävyihin hieman lisää eloa. pelkässä halogeenivalossa taas siniset ja vihreät sävyt ovat tunnetusti hieman sammuksissa. sekavalotekniikkaa on käytetty tällaisiin tilanteisiin. kävi muuten ilmi, että valmistajan ilmoittama värisävy 950 on hieman erisävyinen eri valmistajilla, ja tietenkin hieman riippuen valmistuserästä. eipä käynytkään yhdistää vanhempaa varastossa ollutta toisen valmistajan 950-väriä tämän meidän valitsemamme kanssa, sävyero oli silminnähtävä. pehMeä jA VArjOtOn VALO k errankin puuttuvat syvien kehysten heittovarjot, kun valo tulee suoraan ylhäältä ja koko katon leveydeltä. pitäisiköhän jättää nuo rakennelmat myös tuleviin näyttelyihin? kävijöiden palaute on viitannut kokonaisvaltaiseen elämykseen: "Lapin vuodenajat näkyvät kaamoksesta yöttömään yöhön", "tämähän olisi elämys ilman taideteoksiakin", "kelluva, ilmava tunne". Lapin taika -näyttely Ateneumin taidemuseossa 8.1.2012 saakka. n Ateneumin "loistava" seinä. näitä valopintoja on käytetty niukasti silhuettifiguurien esittämiseen, mahdollisuus useampiinkin olisi ollut.
  • helena junttilan öljymaalaus "naaraskarhu" kylpee varjottomassa valossa.